Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2018/0211(COD)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0064/2019

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0064/2019

Keskustelut :

PV 11/02/2019 - 13
CRE 11/02/2019 - 13

Äänestykset :

PV 12/02/2019 - 9.7
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2019)0068

Hyväksytyt tekstit
PDF 213kWORD 74k
Tiistai 12. helmikuuta 2019 - Strasbourg Lopullinen painos
EU:n petostentorjuntaohjelma ***I
P8_TA(2019)0068A8-0064/2019
Päätöslauselma
 Konsolidoitu teksti

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 12. helmikuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi EU:n petostentorjuntaohjelman perustamisesta (COM(2018)0386 – C8-0236/2018 – 2018/0211(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0386),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan sekä 33 ja 325 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8‑0236/2018),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon 15. marraskuuta 2018 annetun tilintarkastustuomioistuimen lausunnon(1),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön ja budjettivaliokunnan lausunnon (A8-0064/2019),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  huomauttaa, että lainsäädäntöehdotuksessa esitetyt rahoituspuitteet ovat lainsäädäntövallan käyttäjän kannalta vain ohjeelliset eikä niitä voida vahvistaa, ennen kuin vuosien 2021–2027 monivuotista rahoituskehystä koskevasta asetusehdotuksesta on päästy sopimukseen;

3.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

4.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

(1) EUVL C 10, 10.1.2019, s. 1.


Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 12. helmikuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) .../… antamiseksi EU:n petostentorjuntaohjelman perustamisesta
P8_TC1-COD(2018)0211

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 33 ja 325 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon tilintarkastustuomioistuimen lausunnon(1),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä(2),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)  Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 325 artiklassa unioni ja jäsenvaltiot velvoitetaan suojaamaan unionin taloudellisia etuja petoksilta, lahjonnalta ja muulta laittomalta toiminnalta. Unionin olisi tuettava toimia näillä aloilla.

(2)  Tällaisia toimia on tuettu aiemminkin. Päätöksellä N:o 804/2004/EY(3) perustettiin Herkules-ohjelma. Päätöstä muutettiin ja sen voimassaoloa jatkettiin päätöksellä N:o 878/2007/EY(4), jolla perustettiin Herkules II -ohjelma. Tämä päätös puolestaan kumottiin ja korvattiin asetuksella (EU) N:o 250/2014(5) Herkules III -ohjelmaa perustettaessa. Näiden ohjelmien avulla unioni ja jäsenvaltiot ovat voineet tehostaa toimiaan petosten, lahjonnan ja muun unionin taloudellisiin etuihin vaikuttavan laittoman toiminnan torjumiseksi.

(3)  Alakohtaisessa lainsäädännössä edellytetään, että on tuettava raportointia, jossa jäsenvaltiot, ehdokasmaat ja mahdolliset ehdokasmaat ilmoittavat unionin taloudellisiin etuihin vaikuttavista sääntöjenvastaisuuksista ja petoksista sääntöjenvastaisuuksien hallinnointijärjestelmän, jäljempänä ’IMS-järjestelmä’, kautta. Kyseiset alakohtaiset säännökset koskevat seuraavia välineitä: Euroopan maatalouden tukirahasto ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto(6), Euroopan aluekehitysrahasto, Euroopan sosiaalirahasto, koheesiorahasto, Euroopan meri- ja kalatalousrahasto(7), turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto, poliisiyhteistyön, rikollisuuden ehkäisemisen ja torjumisen sekä kriisinhallinnan rahoitusväline(8), vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahasto(9) sekä liittymistä valmisteleva tuki(10) ohjelmakaudelle 2014–2020 ja sen jälkeiselle ajalle. IMS-järjestelmä on suojattu sähköisen viestinnän väline, jonka avulla jäsenvaltioiden, ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokasmaiden on helpompaa raportoida havaitsemistaan sääntöjenvastaisuuksista ja jolla tuetaan sääntöjenvastaisuuksien hallinnointia ja analysointia.

(3 a)  Sääntöjenvastaisuuksien ja petosten torjunta edellyttää, että jäsenvaltioiden oikeus- ja hallintojärjestelmien erilaisuus kompensoidaan. Sääntöjenvastaisuuksien määrän vaihtelu voidaan yhdistää monivuotisten ohjelmakausien etenemiseen ja raportoinnin myöhästymiseen. Kaikki tämä edellyttää, että perustetaan yhtenäinen järjestelmä, jonka avulla jäsenvaltioissa kerätään tietoja sääntöjenvastaisuuksista ja petostapauksista, jotta voidaan yhdenmukaistaa raportointiprosessi ja varmistaa toimitettujen tietojen laatu ja vertailukelpoisuus. [tark. 1]

(3 b)  Komission ja Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) ennaltaehkäisytoimien merkitys on kiistaton, ja tärkeitä ovat myös varhaishavainta- ja poissulkemisjärjestelmän ja petostentorjunnan tietojärjestelmän täytäntöönpanon vahvistaminen sekä kansallisten petostentorjuntastrategioiden valmiiksi saattaminen. Näiden toimien yhteyteen olisi laadittava järjestelmä, jonka avulla digitalisoidaan unionin toimintapolitiikkojen koko täytäntöönpanoprosessi (ehdotuspyynnöt, hakumenettely, arviointi, täytäntöönpano ja maksut) ja jota kaikkien jäsenvaltioiden olisi sovellettava. [tark. 2]

(4)  Neuvoston asetuksessa (EY) N:o 515/97(11) ja neuvoston päätöksessä 2009/917/YOS(12) säädetään, että unioni tukee jäsenvaltioiden hallintoviranomaisten keskinäistä avunantoa sekä jäsenvaltioiden hallintoviranomaisten ja komission yhteistyötä tulli- ja maatalousasioita koskevan lainsäädännön moitteettoman soveltamisen varmistamiseksi.

(5)  Unionin tukea annetaan useille operatiivisille toimille, muun muassa petostentorjunnan tietojärjestelmälle, jäljempänä ’AFIS-järjestelmä’. Tämä tietotekninen palvelualusta koostuu joukosta sovelluksia, jotka toimivat komission hallinnoimassa yhteisessä tietojärjestelmässä. Myös IMS-järjestelmä toimii AFIS-järjestelmän palvelualustalla. Jotta tällaisen järjestelmän kestävyys varmistetaan, sen rahoituksen on oltava vakaata ja ennustettavaa monien vuosien ajan.

(6)  Tuki, jota unioni antaa unionin taloudellisten etujen suojaamisen, sääntöjenvastaisuuksien raportoinnin sekä tulli- ja maatalousasioissa tehtävän keskinäisen hallinnollisen avunannon ja yhteistyön alalla, olisi siirrettävä yhden ohjelman eli EU:n petostentorjuntaohjelman alaisuuteen. Näin lisättäisiin synergiaa ja talousarvion joustavuutta ja yksinkertaistetaan hallinnointia rajoittamatta kuitenkaan lainsäädäntövallan käyttäjien mahdollisuutta valvoa tehokkaasti ohjelman täytäntöönpanoa. [tark. 3]

(7)  EU:n petostentorjuntaohjelma yhdistää edellä mainitusta syystä kolme komponenttia: komponentin, joka liittyy Herkules-ohjelmaan, komponentin, jolla varmistetaan IMS-järjestelmän rahoitus, ja komponentin, jolla rahoitetaan asetuksen (EY) N:o 515/97 mukaiset, komission tehtäväksi annetut toiminnot, mukaan luettuna AFIS-järjestelmän palvelualusta.

(7 a)   Unionin taloudellisten etujen suojaamisen olisi kohdistettava unionin talousarvion kaikkiin näkökohtiin sekä tulo- että menopuolella. Tässä yhteydessä olisi kiinnitettävä asianmukaista huomiota siihen, että ohjelma on ainoa, jolla suojataan nimenomaan unionin talousarvion menopuolta. [tark. 4]

(8)  AFIS-järjestelmän palvelualustalla toimii useita tietojärjestelmiä, mukaan lukien tullitietojärjestelmä, jäljempänä ’TTJ’. TTJ on automaattinen tietojärjestelmä, jolla pyritään auttamaan jäsenvaltioita näiden ehkäistessä ja tutkiessa tulli- ja maatalouslainsäädännön rikkomuksia sekä nostaessa niistä syytteitä. TTJ nopeuttaa tietojen levittämistä ja lisää näin jäsenvaltioiden tullihallintojen yhteistyö- ja valvontamenettelyjen tuloksellisuutta. TTJ muodostaa yhden infrastruktuurin, joka kattaa sekä hallinnollisen että poliisiyhteistyön. Hallinnollisen yhteistyön osalta TTJ:n hyödyntäminen käynnistettiin asetuksella (EY) 515/97, joka annettiin SEUT-sopimuksen 33 ja 325 artiklan nojalla.

Poliisiyhteistyön osalta TTJ:n hyödyntäminen käynnistettiin päätöksellä 2009/917/YOS, joka annettiin SEUT-sopimuksen 30 artiklan 1 kohdan a alakohdan ja 34 artiklan 2 kohdan c alakohdan nojalla. TTJ:n poliisiyhteistyökomponenttia ei voida teknisesti erottaa hallinnollisesta komponentista, sillä molemmat toimivat samassa tietojärjestelmässä. Koska TTJ on vain yksi monista tietojärjestelmistä, jotka toimivat AFIS-järjestelmässä, ja koska poliisiyhteistyöhön liittyvien asioiden määrä on alhaisempi kuin hallinnolliseen yhteistyöhön liittyvien asioiden määrä, poliisiyhteistyökomponenttia on pidettävä hallinnollisen yhteistyön komponenttia täydentävänä.

(9)  Tässä asetuksessa vahvistetaan koko ohjelman keston ajaksi rahoituspuitteet, joissa määritellään [viittaus päivitetään tarpeen mukaan uuden toimielinten sopimuksen mukaisesti: talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(13) 17 kohdassa] tarkoitettu ensisijainen rahoitusohje Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuotuista talousarviomenettelyä varten.

(10)  Tähän asetukseen sovelletaan horisontaalisia varainhoitosääntöjä, jotka Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat antaneet SEUT-sopimuksen 322 artiklan nojalla. Nämä säännöt on vahvistettu varainhoitoasetuksessa, ja niissä määrätään erityisesti menettelystä, jonka mukaisesti talousarvio laaditaan ja sitä toteutetaan avustusten, julkisten hankintojen, palkintojen ja välillisen toteutuksen avulla. Lisäksi niissä säädetään taloushallinnon toimijoiden vastuuta koskevista tarkistuksista. Sopimuksiin, jotka rahoitetaan kokonaan tai osittain unionin talousarviosta ohjelman puitteissa, sovelletaan näin ollen muun muassa avoimuuden, oikeasuhteisuuden, tasapuolisen kohtelun ja syrjintäkiellon periaatteita, kun taas avustuksiin sovelletaan myös yhteisrahoituksen, päällekkäisten avustusten kiellon, kaksinkertaisen rahoituksen kiellon, taannehtivuuskiellon ja voiton tuottamisen kiellon periaatteita. SEUT-sopimuksen 322 artiklan nojalla annetut säännöt suojaavat unionin talousarviota myös silloin, kun jäsenvaltioissa ilmenee oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen kohdistuvia yleisiä puutteita, sillä oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen on moitteettoman varainhoidon ja unionin rahoituksen tuloksellisuuden keskeinen ennakkoehto. [tark. 5]

(11)  Tähän asetukseen liittyvät rahoitustyypit ja toteutustavat on valittava sen perusteella, miten hyvin niillä voidaan saavuttaa toimien erityistavoitteet ja saada aikaan tuloksia, ottaen erityisesti huomioon tarkastusten kustannukset, hallinnollinen taakka ja arvioitu sääntöjen rikkomisen riski. Tässä yhteydessä olisi syytä harkita kertakorvausten, kiinteiden määrien, yksikkökustannusten sekä sellaisen rahoituksen hyödyntämistä, jota ei kytketä kustannuksiin (varainhoitoasetuksen 125 artiklan 1 kohta).

(11 a)   Ohjelman puitteissa annettavien avustusten yhteisrahoituksen enimmäisosuus ei saisi ylittää 80:tä prosenttia avustuskelpoisista kustannuksista. Työohjelmassa määritellyissä asianmukaisesti perustelluissa poikkeustapauksissa, kuten tapauksissa, jotka koskevat jäsenvaltioita, joihin kohdistuu unionin taloudellisiin etuihin liittyvä suuri riski, yhteisrahoituksen enimmäisosuus olisi vahvistettava 90 prosenttiin avustuskelpoisista kustannuksista. [tark. 6]

(12)  On varmistettava ohjelman rahoituksen jatkuvuus kaikissa toimissa, jotka on annettu komission tehtäväksi asetuksessa (EY) N:o 515/97, mukaan lukien AFIS-järjestelmän palvelualustan ylläpito. Tästä syystä liitteessä I esitetään rahoitettavia toimia koskeva ohjeellinen luettelo.

(12 a)   Komission olisi hyväksyttävä työohjelmat varainhoitoasetuksen 110 artiklan mukaisesti. Työohjelmiin olisi sisällyttävä kuvaus rahoitettavista toimista, kullekin toimelle alustavasti kohdennettava rahoitusosuus, alustava toteutusaikataulu ja osarahoituksen enimmäismäärä avustuksia varten. Komission olisi työohjelmaa laatiessaan otettava huomioon Euroopan parlamentin painopisteet, jotka on ilmaistu sen vuotuisessa arvioinnissa unionin taloudellisten etujen suojaamisesta. Työohjelma olisi julkaistava komission verkkosivustolla ja toimitettava Euroopan parlamentille. [tark. 7]

(12 b)   Toimien olisi oltava avustuskelpoisia, jos niillä saavutetaan 2 artiklassa säädetyt ohjelman erityistavoitteet. Niihin voivat sisältyä jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille annettava erityinen tekninen apu, kuten erityistietämyksen, erikoistuneiden ja teknisesti kehittyneiden laitteiden ja tehokkaiden tietotekniikan välineiden toimittaminen, tarvittavan tuen tarjoaminen ja tutkimuksen edistäminen, erityisesti yhteisten tutkimusryhmien perustaminen ja rajatylittävien operaatioiden käynnistäminen, tai henkilövaihdon tehostaminen erityishankkeita varten. Avustuskelpoisiin toimiin voi lisäksi sisältyä kohdennettua erityiskoulutusta, riskianalyysiin liittyviä työpajoja sekä tarvittaessa konferensseja ja tutkimuksia. [tark. 8]

(13)  Laitteilla, jotka on ostettu tullivalvontalaitteiden hankintaa koskevan unionin ohjelman(14) avulla, voidaan kohentaa EU:n taloudellisiin etuihin vaikuttavien petosten torjuntaa. On yhteinen velvollisuus varmistaa, että tullivalvontalaitteiden hankintaohjelmassa ja EU:n petostentorjuntaohjelmassa vältetään unionin tuen päällekkäisyys. EU:n petostentorjuntaohjelmasta annettava tuki olisi pääasiassa kohdennettava sellaisten laitteiden hankintaan, jotka eivät kuulu tullivalvontalaitteiden hankintaohjelman piiriin tai joita hankkivat muut kuin tullivalvontalaitteiden hankintaohjelman piiriin kuuluvat viranomaiset. Rahoitettujen laitteiden vaikutuksen ja unionin taloudellisten etujen suojaamisen välillä olisi myös oltava selvä yhteys. Työohjelmien laadinnassa olisi varmistettava erityisesti päällekkäisyyksien välttäminen olisi varmistettava erityisesti siinä vaiheessa, kun laaditaan vuotuisia työohjelmia ja synergioiden löytäminen ohjelman ja muiden asiaan liittyvien ohjelmien välillä esimerkiksi oikeus-, tulli- ja sisäasioiden aloilla. [tark. 9]

(13 a)   Ohjelmalla tuetaan jäsenvaltioiden hallinto- ja lainvalvontaviranomaisten välistä sekä jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten ja komission, OLAF mukaan luettuna, sekä muiden asiaankuuluvien unionin elinten ja virastojen, kuten Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön viraston (Eurojust) ja Euroopan unionin lainvalvontayhteistyöviraston (Europol), välistä yhteistyötä, jotta unionin taloudellisia etuja suojattaisiin tehokkaammin. Sillä tuetaan yhteistyötä myös Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) kanssa, kunhan virasto alkaa hoitamaan tehtäviään. [tark. 10]

(14)  Sellaisten Euroopan vapaakauppaliiton (EFTA) maiden, jotka ovat Euroopan talousalueen (ETA) jäseniä, olisi voitava osallistua EU:n petostentorjuntaohjelmaan. Myös EU:hun liittymässä olevien maiden, ehdokasmaiden, mahdollisten ehdokasmaiden ja Euroopan naapuruuspolitiikan kumppanimaiden olisi voitava osallistua ohjelmaan. Näiden maiden osallistumisessa unionin ohjelmiin on noudatettava yleisperiaatteita ja -ehtoja, jotka tästä asiasta on vahvistettu kyseisten maiden puitesopimuksissa ja assosiaationeuvostojen päätöksissä tai vastaavissa sopimuksissa. Myös muiden kolmansien maiden olisi voitava osallistua ohjelmaan sillä edellytyksellä, että ne ovat tehneet assosiaatiosopimuksen tai niiden osallistumisesta unionin ohjelmiin syntyy sopimus. [tark. 11]

(15)  Ottaen huomioon Herkules-ohjelmien aiemmat arvioinnit olisi petostentorjuntaohjelman lujittamiseksi sallittava se, että sellaiseen kolmanteen maahan sijoittautuneet yhteisöt, joka ei ole assosioitunut EU:n petostentorjuntaohjelmaan, voisivat poikkeuksellisesti osallistua ohjelmaan ilman että niiden olisi vastattava osallistumiskustannuksistaan.

(15 a)   Erityisesti olisi kannustettava sellaisiin maihin sijoittautuneiden yhteisöjen osallistumista, joilla on voimassa oleva assosiaatiosopimus unionin kanssa, jotta vahvistetaan unionin taloudellisten etujen suojaamista tulliyhteistyöllä ja parhaiden käytäntöjen vaihdolla erityisesti petosten, lahjonnan ja muun unionin taloudellisiin etuihin vaikuttavan laittoman toiminnan torjunnan osalta ja uuteen teknologiaan liittyvien haasteiden ratkaisemisen osalta. [tark. 12]

(16)  Ohjelma olisi toteutettava ottaen huomioon komission 6 päivänä kesäkuuta 2013 päivätyssä tiedonannossa Savukkeiden salakuljetuksen ja tupakkatuotteiden muun laittoman kaupan tehokkaampi torjunta – Kokonaisvaltainen EU:n strategia(15) esitetyt suositukset ja toimenpiteet. Lisäksi olisi otettava huomioon 12 päivänä toukokuuta 2017 annettu, mainitun tiedonannon täytäntöönpanoa koskeva tilannekatsaus(16).

(17)  Euroopan unioni on vuonna 2016 ratifioinut Maailman terveysjärjestön tupakoinnin torjuntaa koskevaan puitesopimukseen liitetyn, tupakkatuotteiden laittoman kaupan estämistä koskevan lisäpöytäkirjan. Lisäpöytäkirjan on määrä suojella unionin taloudellisia etuja, sillä sen avulla torjutaan rajanylistä tupakkatuotteiden laitonta kauppaa, josta aiheutuu tulonmenetyksiä. EU:n petostentorjuntaohjelmasta olisi tuettava puitesopimuksen sihteeristön toimia, jotka liittyvät lisäpöytäkirjaan tai joilla muuten torjutaan tupakkatuotteiden laitonta kauppaa.

(18)  Varainhoitoasetuksen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013(17), neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95(18), neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96(19) ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1939(20) mukaan unionin taloudellisia etuja on suojattava oikeasuhteisin toimenpitein. Näitä ovat muuan muassa sääntöjenvastaisuuksien, mukaan lukien petosten, ehkäiseminen, havaitseminen, korjaaminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määrääminen.

Erityisesti asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 ja asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 nojalla Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) voi tehdä hallinnollisia tutkimuksia, joihin sisältyvät myös paikan päällä suoritettavat todentamiset ja tarkastukset, selvittääkseen, onko syyllistytty petokseen, lahjontaan tai muuhun laittomaan toimintaan, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja. Asetuksen (EU) 2017/1939 nojalla Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO) voi tutkia petoksia ja muita rikoksia, jotka vahingoittavat unionin taloudellisia etuja, sekä nostaa niistä syytteitä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371(21) mukaisesti. Varainhoitoasetuksen mukaan unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille, EPPOlle ja Euroopan unionin tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat oikeudet ja valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet.

(19)  Kolmannet maat, jotka ovat ETA:n jäseniä, voivat osallistua unionin ohjelmiin ETA-sopimukseen sisältyvän yhteistyöjärjestelyn nojalla. Sopimuksen mukaan ohjelmien toteutus edellyttää sopimuksen nojalla tehtävää päätöstä. Kolmannet maat voivat osallistua ohjelmaan myös muiden oikeudellisten välineiden perusteella. Tähän asetukseen olisi otettava säännös tarvittavien oikeuksien ja valtuuksien myöntämisestä tulojen ja menojen hyväksyjälle, OLAFille ja Euroopan unionin tilintarkastustuomioistuimelle, jotta nämä voisivat käyttää toimivaltuuksiaan täysimääräisesti.

(20)  

(21)  Merentakaisiin maihin ja merentakaisille alueille (MMA:t) sijoittautuneet henkilöt ja yhteisöt voivat [viittaus on tarvittaessa päivitettävä uuden MMA-päätöksen mukaisesti: neuvoston päätöksen 2013/755/EU(22) 94 artiklan] nojalla saada rahoitusta ohjelman sääntöjen ja tavoitteiden mukaisesti sekä sellaiseen jäsenvaltioon mahdollisti sovellettavien järjestelyjen mukaisesti, johon kyseinen merentakainen maa tai alue on sidoksissa.

(22)  EU:n petostentorjuntaohjelma olisi paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten sopimuksen(23) 22 ja 23 kohdan mukaisesti arvioitava sellaisten tietojen perusteella, jotka kerätään erityisten seurantavaatimusten mukaisesti raportoimalla tulos-, seuranta- ja arviointivaatimuksista. Tällöin olisi vältettävä sitä, että erityisesti jäsenvaltioihin kohdistetaan liiallista sääntelyä tai niille aiheutetaan hallinnollista taakkaa. Seurantavaatimuksiin voidaan tarvittaessa sisällyttää mitattavissa olevia indikaattoreita, joiden perusteella voidaan arvioida ohjelman vaikutuksia kentällä. Riippumattoman arvioijan olisi suoritettava arviointi. [tark. 13]

(23)  Tämän asetuksen täydentämiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädöksiä SEUT-sopimuksen 290 artiklan mukaisesti EU:n petostentorjuntaohjelman seuranta- ja arviointikehyksen luomiseksi työohjelmien hyväksymisestä. Lisäksi tämän asetuksen muuttamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä SEUT-sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädöksiä, jotka koskevat tämän asetuksen liitteessä II olevia indikaattoreita. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä. [tark. 14]

(24)  AFIS-järjestelmän rahoituksen oikeusperusta on asetuksen (EY) N:o 515/97 42 a artiklan 1 ja 2 kohta. Tässä asetuksessa olisi korvattava kyseinen oikeusperusta uudella. Asetuksen (EY) N:o 515/97 42 a artiklan 1 ja 2 kohta olisi sen vuoksi poistettava.

(25)  Asetus (EU) N:o 250/2014, jolla perustettiin Herkules III -ohjelma, kattaa kauden, joka alkoi 1 päivänä tammikuuta 2014 ja päättyy 31 päivänä joulukuuta 2020. Tässä asetuksessa säädetään 1 päivästä tammikuuta 2021 alkaen toteutettavista Herkules III -ohjelman jatkotoimista. Sen vuoksi asetus (EU) N:o 250/2014 olisi kumottava,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde

Tällä asetuksella perustetaan EU:n petostentorjuntaohjelma, jäljempänä ’ohjelma’.

Asetuksessa vahvistetaan ohjelman tavoitteet, talousarvio vuosiksi 2021–2027, unionin rahoituksen muodot ja rahoitusta koskevat säännöt.

2 artikla

Ohjelman tavoitteet

1.  Ohjelman yleistavoitteet ovat seuraavat:

a)  unionin taloudellisten etujen suojaaminen;

b)  jäsenvaltioiden hallintoviranomaisten keskinäisen avunannon sekä jäsenvaltioiden hallintoviranomaisten ja komission yhteistyön tukeminen tulli- ja maatalousasioita koskevan lainsäädännön moitteettoman soveltamisen varmistamiseksi.

2.  Ohjelman erityistavoitteet ovat seuraavat:

a)  petosten, lahjonnan ja muun Euroopan unionin taloudellisiin etuihin vaikuttavan laittoman toiminnan ehkäisy ja torjunta;

b)  sellaisia sääntöjenvastaisuuksia, mukaan lukien petoksia, koskevan raportoinnin tukeminen, jotka liittyvät yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa hallinnoitaviin ja liittymistä valmistelevaa tukea koskeviin unionin talousarvion varoihin;

c)  tietojenvaihtovälineiden asettaminen käyttöön ja operatiivisen toiminnan tukeminen tulli- ja maatalousasioissa tehtävän keskinäisen hallinnollisen avunannon alalla.

3 artikla

Talousarvio

1.  Ohjelman toteuttamiseen varatut rahoituspuitteet vuosiksi 2021–2027 ovat 181,207 miljoonaa 321 314 000 euroa vuoden 2018 hintoina (362 414 000 euroa käypinä hintoina). [tark. 15]

2.  Seuraavassa esitetään 1 kohdassa tarkoitetun määrän ohjeellinen jakautuminen:

a)  114,207 miljoonaa 202 512 000 euroa vuoden 2018 hintoina (228 414 000 euroa käypinä hintoina) 2 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettuun tavoitteeseen; [tark. 16]

b)  7 12 412 000 euroa vuoden 2018 hintoina (14 miljoonaa euroa käypinä hintoina) 2 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuun tavoitteeseen; [tark. 17]

c)  60 106 390 000 euroa vuoden 2018 hintoina (120 miljoonaa euroa käypinä hintoina) 2 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettuun tavoitteeseen. [tark. 18]

2 a.  Siirretään komissiolle valta kohdentaa varat uudelleen 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin tavoitteisiin. Jos uudelleenkohdentamisen yhteydessä jotakin tämän artiklan 2 kohdassa vahvistettua määrää muutetaan vähintään 10 prosenttia, uudelleenkohdentaminen on tehtävä 14 artiklan mukaisesti hyväksytyllä delegoidulla säädöksellä. [tark. 19]

3.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettua määrää voidaan käyttää ohjelman täytäntöönpanoa koskevaan tekniseen ja hallinnolliseen apuun, kuten valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimintaan, mukaan lukien komission tasolla toteutettavat tietotekniikkajärjestelmät. Edellä 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetussa ohjeellisessa jaossa otetaan lisäksi asianmukaisesti huomioon se, että kyseessä on ainoa unionin taloudellisten etujen suojelun menopuoleen kohdistuva ohjelma. [tark. 20]

4 artikla

Ohjelmaan assosioituneet kolmannet maat

Ohjelmaan voivat osallistua seuraavat kolmannet maat:

a)  Euroopan vapaakauppaliiton (EFTA) jäsenet, jotka ovat Euroopan talousalueen (ETA) jäseniä, ETA-sopimuksessa vahvistettujen edellytysten mukaisesti;

b)  unioniin liittymässä olevat maat, ehdokasmaat ja mahdolliset ehdokasmaat niitä koskevissa puitesopimuksissa ja assosiaationeuvoston päätöksissä tai vastaavissa sopimuksissa vahvistettujen, kyseisten maiden osallistumista unionin ohjelmiin koskevien yleisten periaatteiden ja ehtojen mukaisesti sekä unionin ja kyseisten maiden välisissä sopimuksissa vahvistettuja erityisiä edellytyksiä noudattaen;

c)  Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvat maat niitä koskevissa puitesopimuksissa ja assosiaationeuvoston päätöksissä tai vastaavissa sopimuksissa vahvistettujen, kyseisten maiden osallistumista unionin ohjelmiin koskevien yleisten periaatteiden ja ehtojen mukaisesti sekä unionin ja kyseisten maiden välisissä sopimuksissa vahvistettuja erityisiä edellytyksiä noudattaen;

d)  muut kolmannet maat sellaisissa erityisissä sopimuksissa olevien ehtojen mukaisesti, jotka koskevat kyseisten maiden osallistumista unionin ohjelmiin, edellyttäen, että sopimuksissa;

a)  varmistetaan oikeudenmukainen tasapaino unionin ohjelmiin osallistuvien kolmansien maiden maksamien rahoitusosuuksien ja niiden saamien etuuksien välillä; [tark. 21]

b)  vahvistetaan ohjelmiin osallistumisen edellytykset, mukaan lukien se, kuinka osallistujien maksettavaksi tulevat rahoitusosuudet, jotka koskevat kutakin ohjelmaa ja sen hallinnollisia kustannuksia, lasketaan. Nämä rahoitusosuudet ovat varainhoitoasetuksen [21 artiklan 5 kohdan] mukaisia käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja;

c)  ei siirretä kolmannelle maalle ohjelmia koskevaa päätösvaltaa;

d)  taataan se, että unionilla on oikeus varmistaa moitteeton varainhoito ja suojata taloudellisia etujaan.

5 artikla

Unionin rahoituksen toteutus ja muodot

1.  Ohjelman toteutuksessa käytetään suoraa hallinnointia varainhoitoasetuksen mukaisesti tai välillistä hallinnointia varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen elinten kanssa.

2.  Ohjelmasta voidaan myöntää rahoitusta kaikissa varainhoitoasetuksessa vahvistetuissa muodoissa, erityisesti avustuksina VIII osaston mukaisesti ja julkisina hankintoina VII osaston mukaisesti sekä varainhoitoasetuksen 238 artiklassa tarkoitettuina matka- ja oleskelukustannusten korvauksina. [tark. 22]

3.  Ohjelmasta voidaan myöntää rahoitusta asetuksen (EY) N:o 515/97 mukaisesti toteutettaville toimille erityisesti sentyyppisten kustannusten kattamiseksi, joita tarkoitetaan liitteessä I olevassa ohjeellisessa luettelossa.

4.  Kun tuen kohteena olevassa toimessa hankitaan laitteita, komissio perustaa tarvittaessa koordinointimekanismin, jolla varmistetaan se, että kaikki unionin ohjelmien tuella tehdyt laitehankinnat ovat tehokkaita ja yhteentoimivia.

6 artikla

Unionin taloudellisten etujen suojaaminen

Kun jokin kolmas maa osallistuu ohjelmaan kansainvälisen sopimuksen mukaisesti tehdyn päätöksen tai muun oikeudellisen välineen nojalla, kolmannen maan on myönnettävä tarvittavat oikeudet ja valtuudet tulojen ja menojen hyväksyjälle, Euroopan petostentorjuntavirastolle ja Euroopan unionin tilintarkastustuomioistuimelle, jotta nämä voivat käyttää toimivaltuuksiaan täysimääräisesti. Euroopan petostentorjuntaviraston osalta näihin kuuluu oikeus tehdä tutkimuksia, paikan päällä suoritettavat todentamiset ja tarkastukset mukaan luettuina, Euroopan petostentorjuntaviraston tutkimuksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 mukaisesti.

II LUKU

AVUSTUKSET [tark. 23]

7 artikla

Ohjelman puitteissa myönnettyjen avustusten myöntämiseen ohjelmasta ja niiden hallinnointiin sovelletaan varainhoitoasetuksen VIII osaston säännöksiä yhteisrahoitusosuus saa olla enintään 80 prosenttia avustuskelpoisista kustannuksista. Yhteisrahoitusosuus voi olla enintään 90 prosenttia avustuskelpoisista kustannuksista asianmukaisesti perustelluissa poikkeustapauksissa, jotka määritetään 10 artiklassa tarkoitetuissa työohjelmissa. [tark. 24]

8 artikla

Avustuskelpoiset toimet

Rahoitusta voivat saada ainoastaan sellaiset seuraavat toimet, joilla pyritään saavuttamaan 2 artiklassa tarkoitetut tavoitteet.:

a)  tarjotaan teknistä osaamista, teknisesti edistyksellisiä erikoislaitteita ja tehokkaita tietotekniikkavälineitä, jotka tehostavat rajat ylittävää ja monialaista yhteistyötä ja yhteistyötä komission kanssa;

b)  tehostetaan henkilöstövaihtoa yksittäisiä hankkeita varten ja taataan tarvittava tuki sekä helpotetaan tutkimuksia, erityisesti yhteisten tutkimusryhmien perustamista ja rajat ylittäviä operaatioita;

c)  tarjotaan teknistä ja operatiivista tukea kansallisille tutkimuksille ja erityisesti tulli- ja lainvalvontaviranomaisille petosten ja muun laittoman toiminnan torjunnan vahvistamiseksi;

d)  rakennetaan tietoteknisiä valmiuksia kaikissa jäsenvaltioissa ja kolmansissa maissa, lisätään tietojenvaihtoa sekä kehitetään ja tarjotaan tietoteknisiä välineitä tutkimuksia ja tiedustelutoiminnan seurantatoimia varten;

e)  järjestetään erikoiskoulutusta, riskianalyysityöpajoja, konferensseja ja tutkimuksia, joiden tarkoituksena on parantaa unionin taloudellisten etujen suojelemisesta vastaavien yksiköiden välistä yhteistyötä ja koordinointia;

f)  rahoitetaan joukko tullin tietoteknisiä sovelluksia, jotka toimivat sellaisen komission hallinnoiman yhteisen tietojärjestelmän alaisuudessa, joka on tehty komissiolle asetuksessa (EY) N:o 515/97 uskottujen tehtävien suorittamista varten;

g)  rahoitetaan suojattu sähköisen viestinnän väline, joka auttaa jäsenvaltioita selviytymään velvollisuudestaan ilmoittaa havaituista sääntöjenvastaisuuksista, mukaan lukien petoksista, ja joka tukee niiden hallinnointia ja analysointia;

h)  kaikki muut toimet, jotka sisältyvät 10 artiklassa tarkoitettuihin työohjelmiin ja jotka ovat tarpeen 2 artiklassa säädettyjen yleis- ja erityistavoitteiden saavuttamiseksi. [tark. 25]

Jos tuettuun toimeen liittyy laitteiden hankintaa, komissio varmistaa, että rahoitettava välineistö edistää unionin taloudellisten etujen suojaamista. [tark. 26]

9 artikla

Avustuskelpoiset yhteisöt

1.  Varainhoitoasetuksen 197 artiklassa säädettyjen perusteiden lisäksi sovelletaan 2 kohdassa vahvistettuja avustuskelpoisuusperusteita.

2.  Avustuskelpoisia ovat seuraavat yhteisöt:

a)  viranomaiset, jotka voivat edistää jonkin 2 artiklassa tarkoitetun tavoitteen saavuttamista ja jotka ovat sijoittautuneet johonkin seuraavista maista:

a)  jäsenvaltio tai siihen sidoksissa oleva merentakainen maa tai alue;

b)  ohjelmaan assosioitunut kolmas maa;

c)  kolmas maa, joka luetellaan työohjelmassa tämän artiklan 3 kohdassa vahvistetuin edellytyksin;

b)  tutkimus- ja koulutuslaitokset ja voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, jotka voivat edistää 2 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamista, edellyttäen, että ne ovat olleet sijoittautuneena ja harjoittaneet toimintaa vähintään vuoden ajan jossakin jäsenvaltiossa, ohjelmaan assosioituneessa kolmannessa maassa tai kolmannessa maassa, joka luetellaan työohjelmassa tämän artiklan 3 kohdassa vahvistetuin edellytyksin;

c)  mikä tahansa unionin oikeuden mukaisesti perustettu oikeussubjekti tai mikä tahansa kansainvälinen järjestö, sellaisena kuin se on määriteltynä varainhoitoasetuksen 156 artiklassa. [tark. 27]

3.  Edellä 2 kohdassa tarkoitetut, sellaiseen kolmanteen maahan sijoittautuneet yhteisöt, joka ei ole assosioitunut ohjelmaan, voivat poikkeustapauksessa osallistua ohjelmaan, jos se on tarpeen tietyn toimen tavoitteiden saavuttamiseksi.

4.  Edellä 2 kohdassa tarkoitettujen, sellaiseen kolmanteen maahan sijoittautuneiden yhteisöjen, joka ei ole assosioitunut ohjelmaan, olisi periaatteessa vastattava osallistumiskuluistaan.

III LUKU

OHJELMASUUNNITTELU, SEURANTA JA ARVIOINTI

10 artikla

Työohjelma

Ohjelma pannaan täytäntöön varainhoitoasetuksen 110 artiklassa tarkoitetuilla työohjelmilla.

Komissio hyväksyy työohjelmat delegoiduilla säädöksillä 14 artiklan mukaisesti. [tark. 28]

Komissio tutkii ohjelman ja muiden asiaan liittyvien ohjelmien välisiä synergioita muun muassa oikeuden, tullin ja sisäasioiden alalla ja varmistaa, että työohjelmien valmistelun yhteydessä vältetään päällekkäisyydet. [tark. 29]

Työohjelmat julkaistaan komission verkkosivustolla ja toimitetaan Euroopan parlamentille, joka arvioi niiden sisällön ja tulokset unionin taloudellisten etujen suojaamisen vuosittaisessa arvioinnissa. [tark. 30]

11 artikla

Seuranta ja raportointi

1.  Indikaattorit, joiden avulla raportoidaan ohjelman edistymisestä 2 artiklassa säädettyjen yleis- ja erityistavoitteiden saavuttamisessa, vahvistetaan liitteessä II.

2.  Sen varmistamiseksi, että ohjelman tavoitteiden saavuttamisessa tapahtunutta edistymistä arvioidaan tehokkaasti, komissiolle siirretään valta antaa 14 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitettä II indikaattoreiden tarkistamiseksi tai täydentämiseksi tarvittaessa sekä täydennetään tätä asetusta seuranta- ja arviointikehyksen perustamista koskevilla säännöksillä. [tark. 31]

2 a.  Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuosittain kertomuksen ohjelman tuloksista. [tark. 32]

3.  Tulosraportointijärjestelmällä on varmistettava, että ohjelman täytäntöönpanon ja tulosten seurannassa käytettävät tiedot kerätään tehokkaasti, tuloksellisesti ja oikea-aikaisesti. Tätä varten unionin varojen saajille ja tarvittaessa jäsenvaltioille on asetettava oikeasuhteiset raportointivaatimukset.

12 artikla

Arviointi

1.  Arvioinnit Riippumattoman arvioijan on suoritettava arvioinnit oikea-aikaisesti, jotta niitä voidaan hyödyntää päätöksenteossa. [tark. 33]

2.  Ohjelman väliarviointi on suoritettava heti kun ohjelman täytäntöönpanosta on saatavilla riittävästi tietoa, kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua siitä, kun ohjelman täytäntöönpano on käynnistynyt.

3.  Komissio suorittaa ohjelman täytäntöönpanon päätyttyä, kuitenkin viimeistään neljän kolmen vuoden kuluttua 1 artiklassa mainitun ajanjakson päättymisestä, ohjelman lopullisen arvioinnin. [tark. 34]

4.  Komissio toimittaa arviointiensa havainnot ja päätelmät Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle, alueiden komitealle ja Euroopan unionin tilintarkastustuomioistuimelle ja julkistaa ne verkkosivustollaan. [tark. 35]

13 artikla

Säädösvallan siirtäminen

Siirretään komissiolle valta antaa 14 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa vahvistetaan 11 artiklassa tarkoitettuun seuranta- joilla hyväksytään 10 artiklan mukaiset työohjelmat ja arviointikehykseen liittyvät säännökset muutetaan tämän asetuksen liitteessä II määriteltyjä indikaattoreita. [tark. 44]

14 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.  Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.  Edellä 13 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä siirretään komissiolle 31 päivään joulukuuta 2028 asti.

3.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 13 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.  Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.  Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5 a.  Edellä olevien 10 ja 13 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella. [tark. 36]

IV LUKU

SIIRTYMÄ- JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

15 artikla

Tiedotus, viestintä ja julkisuus

1.  Unionin rahoituksen saajien on ilmaistava rahoituksen alkuperä ja varmistettava unionin rahoituksen mahdollisimman hyvä näkyvyys (erityisesti kun ne tekevät tunnetuksi toimia ja niiden tuloksia) tarjoamalla johdonmukaista, vaikuttavaa ja oikeasuhteista kohdennettua tietoa eri kohderyhmille, tiedotusvälineet ja suuri yleisö mukaan lukien. Tätä ei kuitenkaan vaadita, jos unionin rahoituksen alkuperän ilmaisemisella ja sen näkyvyyden varmistamisella vaarannetaan petostentorjunnan ja tullin operatiivisen toiminnan tuloksellisuus. [tark. 37]

2.  Komissio toteuttaa säännöllisesti tiedotus- ja viestintätoimia, jotka koskevat ohjelmaa ja sen toimia ja tuloksia. Ohjelmalle osoitetuilla taloudellisilla resursseilla tuetaan myös unionin poliittisia painopisteitä koskevaa komission tiedottamista sikäli kuin painopisteet liittyvät 2 artiklassa tarkoitettuihin tavoitteisiin. [tark. 38]

16 artikla

Asetuksen (EY) N:o 515/97 muuttaminen

Poistetaan asetuksen (EY) N:o 515/97 42 a artiklan 1 ja 2 kohta.

17 artikla

Kumoaminen

Kumotaan asetus (EU) N:o 250/2014 1 päivästä tammikuuta 2021.

18 artikla

Siirtymämääräykset

1.  Tämän asetuksen estämättä toimia voidaan jatkaa tai muuttaa niiden päättämiseen saakka noudattaen asetusta (EU) N:o 250/2014 ja asetuksen (EY) N:o 515/97 42 a artiklaa ja soveltaen niitä kyseisiin toimiin niiden päättämiseen asti.

2.  Ohjelman rahoituspuitteet voivat kattaa myös teknisen ja hallinnollisen avun menoja, jotka ovat tarpeen sen varmistamiseksi, että siirtyminen asetuksen (EU) N:o 250/2014 ja asetuksen (EY) N:o 515/97 42 a artiklan mukaisesti hyväksytyistä toimenpiteistä ohjelmaan toteutuu.

19 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan [kahdentenakymmenentenä] päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2021.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty ...

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

LIITE I

Viitteellinen luettelo kustannuslajeista, joita EU:n petostentorjuntaohjelmasta rahoitetaan asetuksen (EY) N:o 515/97 mukaisissa toimissa:

a)  kaikki kustannukset sellaisen pysyvän teknisen infrastruktuurin perustamisesta ja ylläpidosta, jonka tarjoamilla logistisilla, toimistoteknisillä ja tietoteknisillä välineillä jäsenvaltiot voivat koordinoida yhteisiä tullioperaatioita ja muita operatiivisia toimia;

b)  jäsenvaltioiden edustajien ja soveltuvissa tapauksissa kolmansien maiden edustajien matka- ja oleskelukustannukset sekä tarvittaessa muut kulukorvaukset näiden osallistuessa yhteisön hankkeisiin, komission järjestämiin tai sen kanssa yhteisesti järjestettäviin yhteisiin tullioperaatioihin sekä koulutustapahtumiin, erityiskokouksiin ja jäsenvaltioiden toteuttamien hallinnollisten tutkimusten tai operatiivisten toimien valmistelu- ja arviointikokouksiin, jotka järjestää komissio tai jotka järjestetään yhdessä komission kanssa;

c)  asetuksessa (EY) N:o 515/97 tarkoitetuista toimista, erityisesti petosten ehkäisemisestä ja torjunnasta aiheutuvat menot, jotka liittyvät tietoteknisen infrastruktuurin (laitteistot), ohjelmistojen sekä verkkoyhteyksien hankintaan, tutkimiseen, kehittämiseen ja huoltoon sekä niihin liittyviin tuotanto-, tuki- ja koulutuspalveluihin;

d)  menot, jotka liittyvät tiedon asettamiseen käytettäväksi sekä tähän liittyen käsitellyn tiedon, käsittelemättömän tiedon ja tietolähteiden toimittamiseen saataville asetuksessa (EY) N:o 515/97 säädettyjen, erityisesti petosten ennaltaehkäisyä ja torjuntaa koskevien toimien yhteydessä;

e)  Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 87 artiklan nojalla hyväksytyissä säädöksissä ja erityisesti tietotekniikan käytöstä tullialalla annetussa neuvoston päätöksessä 2009/917/JHA tarkoitetun tullitietojärjestelmän käyttöä koskevat menot, jotka mainittujen säädösten mukaan on katettava Euroopan unionin yleisestä talousarviosta;

f)  edellä c kohdassa mainittua tarkoitusta varten käytettävän yhteisen tietoliikenneverkon unionin tason komponenttien hankintaa, tutkimista, kehittämistä ja huoltoa koskevat menot.

LIITE II

OHJELMAN SEURANNASSA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT

Ohjelmaa seurataan tarkasti indikaattoreiden avulla. Niillä pyritään mittaamaan, missä määrin ohjelman yleis- ja erityistavoitteet on saavutettu, sekä minimoimaan hallinnollisia rasitteita ja kustannuksia. Tätä varten kerätään tietoja seuraavista pääindikaattoreista:

Erityistavoite 1: Petosten, lahjonnan ja muun unionin taloudellisiin etuihin vaikuttavan laittoman toiminnan ehkäisy ja torjunta.

Indikaattori 1: Tuki sellaisille toimille, joilla ehkäistään ja torjutaan petoksia, lahjontaa ja muuta EU:n taloudellisiin etuihin vaikuttavaa laitonta toimintaa. Tätä mitataan

1.1: ohjelman avulla järjestettyjä (yhteis)rahoitettuja toimia koskevalla tyytyväisyysasteella

a)  ohjelman avulla järjestettyjen ja (yhteis)rahoitettujen toimien määrällä ja tyypillä; [tark. 39]

1.2: niiden jäsenvaltioiden prosenttiosuudella luettelolla jäsenvaltioista, jotka saavat tukea kunakin ohjelman toteuttamisvuonna, sekä niiden osuudella rahoituksesta. [tark. 40]

Erityistavoite 2: Sellaisia sääntöjenvastaisuuksia, mukaan lukien petoksia, koskevan raportoinnin tukeminen, jotka liittyvät yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa hallinnoitaviin ja liittymistä valmistelevaa tukea koskeviin unionin talousarvion varoihin.

Indikaattori 2: Sääntöjenvastaisuuksien hallinnointijärjestelmän (IMS) käyttäjien tyytyväisyysaste.

a)  Raportoitujen sääntöjenvastaisuuksien määrä [tark. 41]

Indikaattori 2 a: Petostentorjunnan tietojärjestelmän käyttäjien tyytyväisyysaste. [tark. 42]

Erityistavoite 3: Tietojenvaihtovälineiden asettaminen käyttöön ja operatiivisen toiminnan tukeminen tulliasioissa tehtävän keskinäisen hallinnollisen avunannon alalla.

Indikaattori 3: Keskinäisenä avunantona toimitettujen tietojen lukumäärä ja ohjelmasta tuettujen keskinäisen avunannon toimien lukumäärä.

Indikaattori 3 a: Keskinäiseen avunantoon liittyvien toimien määrä ja tyyppi. [tark. 43]

(1)EUVL C 10, 10.1.2019, s. 1.
(2)Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 12. helmikuuta 2019.
(3)Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 804/2004/EY, tehty 21 päivänä huhtikuuta 2004, yhteisön tukiohjelman perustamisesta yhteisön taloudellisten etujen suojaamiseksi toteutettavien toimien tukemiseksi (Herkules-ohjelma) (EUVL L 143, 30.4.2004, s. 9).
(4)Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 878/2007/EY, tehty 23 päivänä heinäkuuta 2007, yhteisön toimintaohjelman perustamisesta yhteisön taloudellisten etujen suojaamiseksi toteutettavien toimien tukemiseksi tehdyn päätöksen N:o 804/2004/EY muuttamisesta ja sen voimassaolon jatkamisesta (Herkules II -ohjelma) (EUVL L 193, 25.7.2007, s. 18).
(5)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 250/2014, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, ohjelman perustamisesta Euroopan unionin taloudellisten etujen suojaamisen alalla toteutettavien toimien tukemiseksi (Herkules III -ohjelma) ja päätöksen N:o 804/2004/EY kumoamisesta (EUVL L 84, 20.3.2014, s. 6).
(6)Komission delegoitu asetus (EU) 2015/1971, annettu 8 päivänä heinäkuuta 2015, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 täydentämisestä sääntöjenvastaisuuksien ilmoittamista koskevilla erityissäännöksillä Euroopan maatalouden tukirahaston ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston osalta sekä komission asetuksen (EY) N:o 1848/2006 kumoamisesta; ja komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/1975, annettu 8 päivänä heinäkuuta 2015, Euroopan maatalouden tukirahastoa ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa koskevista sääntöjenvastaisuuksista Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 nojalla tehtävien ilmoitusten antamistiheydestä ja -tavasta (EUVL L 293, 10.11.2015, s. 6).
(7)Komission delegoitu asetus (EU) 2015/1970, annettu 8 päivänä heinäkuuta 2015, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013 täydentämisestä sääntöjenvastaisuuksien ilmoittamista koskevilla erityissäännöksillä Euroopan aluekehitysrahaston, Euroopan sosiaalirahaston, koheesiorahaston ja Euroopan meri- ja kalatalousrahaston osalta; ja komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/1974, annettu 8 päivänä heinäkuuta 2015, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista sääntöjenvastaisuuksista Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013 nojalla tehtävien ilmoitusten antamistiheydestä ja -tavasta (EUVL L 293, 10.11.2015, s. 1).
(8)Komission delegoitu asetus (EU) 2015/1973, annettu 8 päivänä heinäkuuta 2015, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 514/2014 täydentämisestä sääntöjenvastaisuuksien ilmoittamista koskevilla erityissäännöksillä turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston sekä poliisiyhteistyön, rikollisuuden ehkäisemisen ja torjumisen sekä kriisinhallinnan rahoitusvälineen osalta; ja komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/1977, annettu 8 päivänä heinäkuuta 2015, turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoa sekä poliisiyhteistyön, rikollisuuden ehkäisemisen ja torjumisen sekä kriisinhallinnan rahoitusvälinettä koskevista sääntöjenvastaisuuksista Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 514/2014 nojalla tehtävien ilmoitusten antamistiheydestä ja -tavasta (EUVL L 293, 10.11.2015, s. 15).
(9)Komission delegoitu asetus (EU) 2015/1972, annettu 8 päivänä heinäkuuta 2015, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 223/2014 täydentämisestä sääntöjenvastaisuuksien ilmoittamista koskevilla erityissäännöksillä vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahaston osalta; ja komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/1976, annettu 8 päivänä heinäkuuta 2015, vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahastoa koskevista sääntöjenvastaisuuksista Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 223/2014 nojalla tehtävien ilmoitusten antamistiheydestä ja -tavasta (EUVL L 293, 10.11.2015, s. 11).
(10)Liittymistä valmistelevan tukivälineen (IPA II) perustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 231/2014 täytäntöönpanoa koskevista erityisistä säännöistä annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 447/2014 (EUVL L 132, 3.5.2014, s. 32) 16 artikla.
(11)Neuvoston asetus (EY) N:o 515/97, annettu 13 päivänä maaliskuuta 1997, jäsenvaltioiden hallintoviranomaisten keskinäisestä avunannosta sekä jäsenvaltioiden hallintoviranomaisten ja komission yhteistyöstä tulli- ja maatalousasioita koskevan lainsäädännön moitteettoman soveltamisen varmistamiseksi (EYVL L 82, 22.3.1997, s. 1), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella 2015/1525.
(12)Neuvoston päätös 2009/917/YOS, tehty 30 päivänä marraskuuta 2009, tietotekniikan käytöstä tullialalla (EUVL L 323, 10.12.2009, s. 20).
(13)Viittaus päivitettävä: EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1. Sopimus on saatavilla osoitteessa http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=uriserv:OJ.C_.2013.373.01.0001.01.ENG&toc=OJ:C:2013:373:TOC.
(14)[ref]
(15)COM(2013) 324 final
(16)COM(2017) 235 final
(17)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).
(18)EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1.
(19)Neuvoston asetus (Euratom, EY) N: o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2).
(20)Neuvoston asetus (EU) 2017/1939, annettu 12 päivänä lokakuuta 2017, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa (EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1).
(21)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/1371, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2017, unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin (EUVL L 198, 28.7.2017, s. 29).
(22)Neuvoston päätös 2013/755/EU, annettu 25 päivänä marraskuuta 2013, merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan unioniin (MMA-assosiaatiopäätös) (EUVL L 344, 19.12.2013, s. 1).
(23)Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välillä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehty toimielinten sopimus paremmasta lainsäädännöstä (EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1).

Päivitetty viimeksi: 27. tammikuuta 2020Oikeudellinen huomautus