Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2018/2088(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0019/2019

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0019/2019

Keskustelut :

PV 11/02/2019 - 21
CRE 11/02/2019 - 21

Äänestykset :

PV 12/02/2019 - 9.20
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2019)0081

Hyväksytyt tekstit
PDF 217kWORD 78k
Tiistai 12. helmikuuta 2019 - Strasbourg Väliaikainen painos
Tekoälyä ja robotiikkaa koskeva kokonaisvaltainen Euroopan unionin teollisuuspolitiikka
P8_TA-PROV(2019)0081A8-0019/2019

Euroopan parlamentin päätöslauselma 12. helmikuuta 2019 tekoälyä ja robotiikkaa koskevasta kokonaisvaltaisesta Euroopan unionin teollisuuspolitiikasta (2018/2088(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon 16. helmikuuta 2017 antamansa päätöslauselman suosituksista komissiolle robotiikkaa koskevista yksityisoikeudellisista säännöistä(1),

–  ottaa huomioon 1. kesäkuuta 2017 antamansa päätöslauselman Euroopan teollisuuden digitalisoinnista(2),

–  ottaa huomioon 12. syyskuuta 2018 antamansa päätöslauselman autonomisista asejärjestelmistä(3),

–  ottaa huomioon 11. syyskuuta 2018 antamansa päätöslauselman kielellisestä tasa-arvosta digitaaliajalla(4),

–  ottaa huomioon 6. kesäkuuta 2018 julkaistun komission ehdotuksen Digitaalinen Eurooppa -ohjelman perustamisesta vuosiksi 2021–2027 (COM(2018)0434),

–  ottaa huomioon 28. syyskuuta 2018 annetun neuvoston asetuksen (EU) 2018/1488 Euroopan suurteholaskennan yhteisyrityksen perustamisesta(5),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön sekä sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan, oikeudellisten asioiden valiokunnan, kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan ja ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnot (A8-0019/2019),

A.  katsoo, että avoin ja eettinen tekoäly ja robotiikka voivat rikastuttaa elämäämme ja kehittää voimavarojamme sekä yksilöinä että yhteisen edun nimissä;

B.  ottaa huomioon, että tekoäly kehittyy nopeasti ja se on jo ollut osa arkielämäämme jo vuosien ajan; ottaa huomioon, että tekoäly ja robotiikka vauhdittavat innovointia, johtavat uusiin liiketoimintamalleihin ja vaikuttavat voimakkaasti yhteiskuntamme muuttumiseen ja talouksiemme digitalisoitumiseen monilla aloilla, kuten teollisuudessa, terveydenhuollossa, rakennusalalla ja liikenteessä;

C.  katsoo, että robotiikan kasvava käyttöönotto ihmisten järjestelmissä edellyttää vahvaa poliittista ohjausta, jotta voidaan maksimoida yhteiskunnalle aiheutuvat hyödyt ja minimoida riskit sekä varmistaa tekoälyn turvallinen ja tasapuolinen kehittäminen;

D.  katsoo, että tekoäly on yksi 2000-luvun strategisista teknologioista sekä maailmanlaajuisesti että unionissa ja että se tuottaa myönteisen muutoksen unionin taloudelle ja mahdollistaa innovoinnin, tuottavuuden, kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin;

E.  ottaa huomioon, että noin neljännes kaikista maailman teollisuusroboteista ja puolet kaikista ammatillisista palveluroboteista on eurooppalaisten yritysten valmistamia ja EU:lla on siksi jo nyt merkittäviä voimavaroja, joiden varaan Euroopan unionin teollisuuspolitiikan olisi perustuttava;

F.  ottaa huomioon, että tekoäly ja robotiikka voivat mullistaa monia teollisuudenaloja, johtaa suurempaan tuotannon tehokkuuteen ja lisätä Euroopan teollisuuden ja pk-yritysten maailmanlaajuista kilpailukykyä; ottaa huomioon, että laajojen tietokokonaisuuksien ja testaus- ja kokeilujärjestelyjen saatavuus on olennaisen tärkeää tekoälyn kehittämisen kannalta;

G.  katsoo, että yhteinen lähestymistapa helpottaa tekoälyteknologian kehittämistä yhteiskuntaa hyödyttävällä tavalla ja vastaa samalla näiden teknologioiden tuomiin haasteisiin, jotta voidaan edistää innovointia, parantaa tekoälyä hyödyntävien tuotteiden ja palvelujen laatua, parantaa kuluttajien kokemusta tekoälyteknologiasta ja robotiikasta ja luottamusta niihin sekä välttää sisämarkkinoiden pirstoutuminen;

H.  ottaa huomioon, että unionin laskentatehoa on ylläpidettävä huipputasolla, minkä olisi tarjottava mahdollisuuksia unionin toimitusteollisuudelle ja parannettava sen tehokkuutta muutettaessa teknologian kehitys kysyntä- ja sovelluslähtöisiksi tuotteiksi ja palveluiksi, mikä johtaisi niiden laajamittaiseen käyttöönottoon ja toisi uusia tekoälyyn perustuvia sovelluksia;

I.  katsoo, että unionissa on kiireellisesti otettava käyttöön koordinoitu eurooppalainen lähestymistapa, jotta voidaan kilpailla kolmansien maiden, erityisesti Yhdysvaltojen ja Kiinan, laajamittaisten investointien kanssa;

J.  ottaa huomioon, että komissio sitoutui 25. huhtikuuta 2018(6) ehdottamaan eurooppalaista lähestymistapaa tekoälyyn laatimalla luonnoksen tekoälyä koskeviksi suuntaviivoiksi yhteistyössä tekoälyasiantuntijoista koostuvan tekoälyallianssin sidosryhmien kanssa vauhdittaakseen tekoälyyn perustuvia sovelluksia ja yrityksiä Euroopassa;

K.  katsoo, että olemassa olevia sääntöjä ja prosesseja olisi tarkasteltava ja tarvittaessa muutettava tekoälyn ja robotiikan huomioon ottamiseksi;

L.  ottaa huomioon, että tekoälyn eurooppalaista kehystä on kehitettävä noudattaen täysimääräisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettuja oikeuksia ja erityisesti tietosuojaa, yksityisyyttä ja turvallisuutta koskevia periaatteita;

M.  katsoo, että tekoälyn kehittämistä voidaan suunnitella ja olisi suunniteltava siten, että säilytetään yksilön ihmisarvo, riippumattomuus ja itsemääräämisoikeus;

N.  ottaa huomioon, että parlamentti kehotti 16. helmikuuta 2017 antamassaan päätöslauselmassa, joka sisälsi suosituksia komissiolle robotiikkaa koskevista yksityisoikeudellisista säännöistä, komissiota ehdottamaan johdonmukaista oikeudellista kehystä robotiikan kehittämiseksi, autonomiset järjestelmät ja älykkäät autonomiset robotit mukaan luettuina;

O.  katsoo, että tekoälyn ja robotiikan kehittämiseen on otettava mukaan koko yhteiskunta; toteaa kuitenkin, että vuonna 2017 suurin osa maaseutualueista ei hyötynyt tekoälyn eduista, sillä kahdeksan prosenttia kotitalouksista ei kuulunut mihinkään kiinteän verkkoon ja 53 prosenttia ei kuulunut mihinkään toisen sukupolven liityntäverkkoon (VDSL, Cable Docsis 3.0 tai FTTP);

P.  toteaa, että tekoälyä hyödyntävien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen edellyttää liitettävyyttä, tiedon vapaata liikkuvuutta ja tietojen saatavuutta unionissa; katsoo, että pitkälle kehittyneiden tiedonlouhintatekniikoiden käyttö tuotteissa ja palveluissa voi auttaa parantamaan päätöksenteon laatua ja siten kuluttajien valinnanvaraa sekä parantaa yritysten suorituskykyä;

Q.  ottaa huomioon, että älykkäiden tuotteiden ja palvelujen tekninen kehittäminen voi hyödyttää osaamistaloutta, joka perustuu saatavilla olevan tiedon määrään, laatuun ja saavutettavuuteen, ja johtaa siihen, että kuluttajien tarpeet otetaan paremmin huomioon;

R.  toteaa, että kyberturvallisuus on erittäin tärkeää sen varmistamiseksi, ettei tietoja tahallisesti vääristetä tai käytetä väärin siten, että tekoäly toimii kansalaisia ja yrityksiä vahingoittavalla tavalla, mikä heikentäisi toimialaa ja kuluttajien luottamusta tekoälyyn; toteaa, että tekoälyn kehittyminen lisää riippuvuutta näistä järjestelmistä, kun on kyse toimista ja päätöksistä, minkä vuoksi EU:ssa tarvitaan korkeatasoista kyberresilienssiä, jotta voidaan puolustautua kyberturvallisuusrikkomuksia ja -häiriöitä vastaan;

S.  toteaa automaatiosuuntauksen edellyttävän, että tekoälysovellusten kehittämiseen ja kaupallistamiseen osallistuvat tahot paneutuvat turvallisuuteen ja etiikkaan alusta alkaen ja ottavat siten huomioon, että heidän on oltava valmiita kantamaan oikeudellinen vastuu tuottamansa teknologian laadusta;

T.  katsoo, että kun rakennetaan luotettua ekosysteemiä tekoälyteknologian kehittämistä varten, perustana olisi käytettävä datapolitiikan rakennetta; ottaa huomioon, että tämä edellyttää sujuvien ja yksinkertaistettujen tiedonkeruu- ja tiedonhallintaohjelmien luomista opetusalan tutkimukseen liittyviä tarkoituksia varten, jotta tekoälyä voidaan kehittää eri aloilla, kuten lääketieteen, talouden, biologian, energian, teollisuuden, kemian tai julkisen sektorin alalla; katsoo, että dataohjatut tekoälyekosysteemit voisivat käsittää yleiseurooppalaisia aloitteita, jotka perustuvat avoimiin standardeihin, ja perustua todistusten vastavuoroiseen tunnustamiseen ja yhteentoimivuutta koskeviin läpinäkyviin sääntöihin;

U.  toteaa, että tekoälyn käyttö ei yksin takaa totuutta tai oikeudenmukaisuutta, sillä vinoutumia voi syntyä dataa kerättäessä ja algoritmia kirjoitettaessa ja ne voivat johtua yhteiskunnassa esiintyvistä vinoutumista; toteaa, että vinoutumat olisi estettävä datan laadun, algoritmien suunnittelun ja jatkuvan uudelleenarvioinnin avulla;

V.  katsoo, että tekoälyä ja robotiikkaa olisi kehitettävä ja otettava käyttöön ihmiskeskeisellä tavalla tavoitteena ihmisten tukeminen työssä ja kotona; toteaa, että tekoälyä voidaan käyttää myös ihmisille vaarallisen työn välttämiseen;

W.  toteaa, että automatisoidun ja algoritmeihin perustuvan päätöksenteon kehittyminen pidemmälle ja sen yleistyminen vaikuttavat epäilemättä yksilön (kuten liiketoiminnan harjoittajan tai internetin käyttäjän) sekä hallinto-, oikeus- tai muun viranomaisen valintoihin, kun ne tekevät lopullista kuluttajia, yrityksiä tai viranomaisia koskevaa päätöstään; toteaa, että automatisoituun ja algoritmeihin perustuvaan päätöksentekoon on rakennettava suojatoimia ja mahdollisuus ihmisen suorittamaan valvontaan ja varmennukseen;

X.  katsoo, että koneoppiminen asettaa myös haasteita, jotka liittyvät syrjimättömyyden, asianmukaisen menettelyn, avoimuuden ja ymmärrettävyyden varmistamiseen päätöksentekoprosesseissa;

Y.  ottaa huomioon, että tekoäly on merkittävässä asemassa oleva väline, jolla käsitellään maailmanlaajuisia yhteiskunnallisia haasteita, ja että jäsenvaltioiden olisi siksi noudattamansa julkisen politiikan avulla edistettävä investointeja, osoitettava varoja tutkimukseen ja kehittämiseen sekä käsiteltävä tekoälyn kehittämisen ja käyttöönoton esteitä;

Z.  toteaa, että kaupallisissa tekoälyalustoissa on siirrytty testauksesta todellisiin sovelluksiin terveydenhuollon, ympäristön ja energian sekä liikenteen alalla; toteaa, että koneoppimistekniikat ovat keskeisellä sijalla kaikissa tärkeimmissä verkkoalustoissa ja massadatasovelluksissa;

AA.  ottaa huomioon, että eurooppalaisia tutkijoita ja yrityksiä on mukana monissa erilaisissa lohkoketjua koskevissa aiheissa, jotka liittyvät muun muassa toimitusketjuun, hallintopalveluihin, rahoitukseen, esineiden internetiin, terveydenhuoltoon, tiedotusvälineisiin, älykkäisiin kaupunkeihin, energiaan ja liikenteeseen; toteaa, että unioni on merkittävä toimija tärkeillä lohkoketjuihin liittyvillä aloilla, kuten tekoälyssä; katsoo, että lohkoketjulla voi olla tärkeä tehtävä eurooppalaisen innovoinnin edistämisessä;

AB.  ottaa huomioon, että kyberturvallisuusteknologiat, kuten digitaaliset henkilöllisyydet, salaustekniikat ja tunkeutumisenhavaitsemisjärjestelmät, ja niiden soveltaminen rahoitusalan, teollisuus 4.0:n, energian, liikenteen, terveydenhuollon ja sähköisen hallinnon kaltaisilla aloilla ovat olennaisen tärkeitä verkkotoimien ja -transaktioiden turvallisuuden suojaamiseksi ja niitä koskevan kansalaisten, julkishallintojen ja yritysten luottamuksen säilyttämiseksi;

AC.  toteaa, että tekstin- ja tiedonlouhinta luo perustan tekoälyn ja koneoppimisen sovelluksille ja että tekstin- ja tiedonlouhinta on keskeisessä asemassa pk-yritysten ja startup-yritysten kannalta, koska ne saavat siten käyttöönsä suuria tietomääriä voidakseen kouluttaa tekoälyalgoritmeja;

AD.  toteaa, että tekoäly voi osoittautua hyvin energiaintensiiviseksi; pitää sen vuoksi tärkeänä, että tekoälyn käyttöä edistettäessä otetaan samalla huomioon unionin nykyiset energiatehokkuus- ja kiertotaloustavoitteet;

AE.  katsoo, että tekoälyllä olisi tuettava kaikkia eurooppalaisia kieliä täysimääräisesti ja yhtäläisin edellytyksin, jotta voidaan hyödyntää tekoälyyn liittyviä nykyisiä kehityssuuntia Euroopan monikielisessä tietoyhteiskunnassa;

AF.  ottaa huomioon, että teollisuudessa ja korkeaan teknologiaan liittyvissä palveluissa tekoäly on keskeisessä asemassa, kun Eurooppaa muutetaan ”startup-mantereeksi” hyödyntämällä uusinta teknologiaa kasvun luomiseksi Eurooppaan erityisesti terveysteknologian, terveydenhuollon palvelujen ja ohjelmien, lääkkeiden kehittämisen, robotiikan ja robottikirurgian, kroonisten sairauksien hoidon sekä lääketieteellisen kuvantamisen ja potilasasiakirjojen aloilla sekä ympäristön kestävyyden ja turvallisen elintarviketuotannon varmistamisessa; ottaa huomioon, että Eurooppa on tällä hetkellä jäljessä Pohjois-Amerikasta ja Aasiasta tekoälytutkimuksen ja -patenttien alalla;

AG.  ottaa huomioon, että tekoälyteknologioiden kehittäminen voi auttaa parantamaan kroonisista sairauksista kärsivien ja vammaisten henkilöiden elämää ja vastata yhteiskunnallisiin haasteisiin, kuten väestön vanhenemiseen, tekemällä terveydenhuoltoon liittyvästä terveysteknologiasta täsmällisempää ja tehokkaampaa;

AH.  toteaa, että tekoälyllä ja robotiikalla on useita mahdollisia sovelluksia terveydenhuollon alalla ja niitä ovat esimerkiksi potilaskertomusten ja -tietojen hallinnointi, toistuvien töiden tekeminen (testien analysointi, röntgenkuvat, tietokonetomografia, tietojen tallentaminen), hoidon suunnittelu, digitaalinen konsultaatio (kuten lääketieteellinen konsultaatio, joka perustuu potilaan sairaskertomukseen ja yleiseen lääketieteelliseen tietämykseen), virtuaaliset sairaanhoitajat, lääkityksen hallinnointi, lääkkeiden kehittäminen, täsmälääketiede (kuten genetiikka ja genomiikka, joissa DNA-tiedoista etsitään mutaatioita ja yhteyksiä sairauteen), terveyden seuranta ja terveydenhoitojärjestelmän analysointi;

AI.  ottaa huomioon, että esteettömyys ei tarkoita, että kaikki saavat samat palvelut ja laitteet; toteaa, että tekoälyn ja robotiikan esteettömyyden perustana on osallistava suunnittelu ja tuotesuunnittelu; katsoo, että tuotesuunnittelun lähtökohtana on oltava käyttäjien tarpeet, toiveet ja kokemukset;

AJ.  ottaa huomioon, että robottien autonomisuus ja inhimillisen empatian ilmeinen puuttuminen sekä niiden vaikutus lääkärin ja potilaan hoitosuhteeseen aiheuttavat vakavia eettisiä, psykologisia ja oikeudellisia huolia, joita ei ole käsitelty asianmukaisesti EU:n tasolla, erityisesti kun on kyse potilaiden henkilötietojen suojelusta, vastuuvelvollisuudesta ja uusista taloudellisista ja työelämän suhteista, joita syntyy; toteaa, että ”autonomisuudella” voidaan viitata vain ihmiseen; katsoo, että on tarpeen laatia vankka oikeudellinen ja eettinen kehys tekoälyä varten;

AK.  katsoo, että erityisesti terveydenhuollon alalla tekoälyn käyttöönoton on aina perustuttava ”ihminen käyttää konetta” -vastuuperiaatteeseen;

1.Tekoälyn ja robotiikan tuella toimiva yhteiskunta

1.1.Työ tekoälyn ja robotiikan aikakaudella

1.  korostaa, että tekoälyyn yhdistetty automatisointi lisää tuottavuutta ja siten myös tuotosta; toteaa, että aiempien teknologisten vallankumousten tapaan osa työpaikoista korvataan, mutta syntyy myös uusia työpaikkoja, jotka muuttavat elämää ja työkäytäntöjä; korostaa, että robotiikan ja tekoälyn käytön lisäämisen olisi myös vähennettävä ihmisten altistumista haitallisille ja vaarallisille tekijöille, ja sen olisi myös autettava luomaan entistä laadukkaampia ja ihmisarvoisempia työpaikkoja ja lisäämään tuottavuutta,

2.  kehottaa jäsenvaltioita keskittymään niiden alojen työntekijöiden uudelleenkoulutukseen, joihin tehtävien automaatio vaikuttaa eniten; korostaa, että uusissa koulutusohjelmissa olisi keskityttävä työntekijöiden taitojen kehittämiseen, jotta he voivat tarttua tekoälyn luomien uusien työpaikkojen tarjoamiin työmahdollisuuksiin; kannustaa digitaalisen lukutaidon ohjelmien kehittämistä kouluissa sekä oppisopimuskoulutusten ja ammatillisen koulutuksen painopistealojen kehittämistä, jotta työntekijöitä voidaan auttaa mukautumaan teknologisiin muutoksiin;

3.  suosittaa, että jäsenvaltiot ja yksityisen sektorin toimijat määrittävät riskit ja kehittävät strategioita sen varmistamiseksi, että kehitetään asiaankuuluvia uudelleenkoulutusohjelmia ja osaamisen uudistamisen ohjelmia; korostaa, että yritysten on investoitava nykyisten työntekijöidensä koulutukseen ja osaamisen uudistamiseen tarpeidensa täyttämiseksi;

4.  korostaa, että robotiikan kehittyminen unionissa vaikuttaa voimakkaasti työmarkkinasuhteisiin; katsoo, että tätä vaikutusta olisi torjuttava tasapainoisesti, jotta edistetään uudelleenteollistamista ja mahdollistetaan se, että myös työntekijät hyötyvät tuottavuuden paranemisesta;

5.  toteaa, että nykyisessä teollisuusympäristössä omistajien ja työntekijöiden välillä vallitsee herkkä tasapaino; katsoo, että tekoälyn täytäntöönpanoa olisi edistettävä teollisuuden alalla kuullen laajasti työmarkkinaosapuolia, koska teollisuustyöntekijöiden määrän mahdollinen muutos edellyttää ennakoivaa politiikkaa, jolla autetaan työntekijöitä mukautumaan uuteen kysyntään ja varmistetaan hyödyn laaja jakaminen; toteaa, että tämä edellyttää työmarkkinapolitiikan, sosiaaliturvajärjestelmien ja verotuksen uudelleentarkastelua ja uudelleensuunnittelua;

6.  kehottaa jäsenvaltioita torjumaan työvoimaan osallistumisen esteitä, kuten ylikoulutusta;

7.  katsoo, että digitaalinen lukutaito on yksi tärkeimmistä tekijöistä tekoälyn tulevan kehityksen kannalta, ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään ja soveltamaan digitaalisten taitojen alalla koulutus- ja täydennyskoulutusstrategioita; toteaa, että digitaalinen lukutaito voi tukea laajaa ja osallistavaa osallistumista tietotalouden ratkaisuihin ja helpottaa viestintää ja yhteistyötä kaikkien kumppanien kanssa;

8.  toteaa, että koska tämä vaikuttaa kaikenikäisiin kansalaisiin, on mukautettava opetussuunnitelmia myös kehittämällä uusia oppimispolkuja ja käyttämällä uusia toimitustekniikkoja; painottaa, että koulutukseen liittyvät näkökulmat olisi otettava asianmukaisesti huomioon; korostaa erityisesti, että digitaaliset taidot, myös koodaaminen, on sisällytettävä kaikkeen opetukseen ja koulutukseen varhaisista kouluvuosista elinikäiseen oppimiseen asti;

1.2.Tekoälyn vahingollinen käyttö ja perusoikeudet

9.  korostaa, että vahingontekotarkoituksessa tapahtuva tai piittaamaton tekoälyn käyttö voisi uhata sekä digitaalista turvallisuutta että fyysistä ja yleistä turvallisuutta, sillä sitä voidaan käyttää laajamittaisiin ja erittäin tehokkaisiin täsmäiskuihin tietoyhteiskunnan palveluita ja niihin liittyviä laitteistoja vastaan, samoin kuin valheellisen tiedon levityskampanjoihin, ja että se voi yleisesti ottaen heikentää ihmisten itsemääräämisoikeutta; painottaa, että vahingontekotarkoituksessa tapahtuva tai piittaamaton tekoälyn käyttö voisi myös vaarantaa demokratian ja perusoikeudet;

10.  kehottaa komissiota esittämään kehystä, jolla rangaistaan mielipidevaikuttamisesta tilanteissa, joissa henkilökohtaisesti mukautettu sisältö tai verkkosyöte herättävät kielteisiä tunteita ja aiheuttavat todellisuuskuvan vinoutumisen tavalla, jolla voi olla haitallisia seurauksia (esimerkiksi vaalitulosten kohdalla tai luomalla vinoutuneita näkemyksiä sosiaalisista kysymyksistä, kuten maahanmuutosta);

11.  pitää erittäin tärkeänä yksilöidä, määrittää ja tarkkailla murrosilmiöitä tekoälyn kehityksessä ja sen ympärillä; katsoo, että tekoälyä koskevassa tutkimuksessa olisi keskityttävä sellaisten tapausten havaitsemiseen, joissa tekoälyä ja robotiikkaa on vahingossa tai tahallisesti vääristetty;

12.  kehottaa komissiota ottamaan huomioon sosiaaliset haasteet, jotka johtuvat kansalaisten luokitteluun liittyvistä käytännöistä; korostaa, että kansalaisia ei pitäisi syrjiä heidän luokituksensa perusteella ja että heillä olisi oltava oikeus ”toiseen mahdollisuuteen”;

13.  on hyvin huolestunut tekoälysovellusten, kuten kasvojen- ja äänentunnistuksen, käytöstä ”tunteiden valvonnan” ohjelmissa, joilla seurataan työntekijöiden ja kansalaisten mielentilaa tuottavuuden lisäämiseksi ja sosiaalisen vakauden ylläpitämiseksi ja jotka toisinaan yhdistetään sosiaalisen pisteytyksen ohjelmiin, jollaisia on jo otettu käyttöön Kiinassa; painottaa, että nämä ohjelmat ovat jo luonnostaan ristiriidassa unionin arvojen ja normien kanssa, joilla suojataan yksilöiden oikeuksia ja vapauksia;

2.Teknologian eteneminen kohti tekoälyä ja robotiikkaa

2.1.Tutkimus ja kehittäminen

14.  muistuttaa, että Euroopassa on maailman johtava tekoälyn tutkijayhteisö, jonka osuus maailman tekoälyn tutkimuslaitoksista on 32 prosenttia;

15.  suhtautuu myönteisesti Digitaalinen Eurooppa -ohjelmaa koskevaan komission ehdotukseen ja tekoälyä varten luvattuihin 2,5 miljardin euron määrärahoihin sekä rahoituksen lisäämiseen Horisontti 2020 -ohjelman kehyksessä; ymmärtää, että on tärkeää, että EU:n rahoituksella täydennetään jäsenvaltioiden ja teollisuuden tutkimusmäärärahoja tekoälyn alalla, ja panee merkille julkisten, yksityisten ja EU:n tutkimusohjelmien välisen yhteistyön tarpeen;

16.  tukee Digitaalinen Eurooppa -ohjelman tavoitteita, jotka koskevat tekoälyyn liittyvien keskeisten valmiuksien kehittämistä ja vahvistamista unionissa, niiden asettamista kaikkien yritysten ja hallinnonalojen saataville ja nykyisten tekoälyn testaus- ja koejärjestelyjen vahvistamista ja verkostoimista jäsenvaltioissa;

17.  kannustaa jäsenvaltioita kehittämään useiden sidosryhmien välisiä kumppanuuksia teollisuus- ja tutkimuslaitosten välillä sekä perustamaan yhteisiä tekoälyn osaamiskeskuksia;

18.  korostaa, että tekoälyä koskevaa tutkimusta on tehtävä paitsi tekoälyä koskevan teknologian ja innovoinnin alalla, myös siihen liittyvällä sosiaalisella, eettisellä ja vastuuvelvollisuuteen liittyvällä alalla; katsoo, että kaikissa käytettävissä tekoälymalleissa olisi oltava sisäänrakennettuina eettisiä periaatteita;

19.  korostaa, että samalla kun kannustetaan alan kehitystä yhteiskunnan ja ympäristön hyväksi, tekoälytutkimusta ja muuta siihen liittyvää toimintaa olisi vietävä eteenpäin ennalta varautumisen periaatteen ja perusoikeuksien mukaisesti; korostaa, että jokaisen, joka on mukana tekoälyn kehittämisessä, käyttöönotossa, levittämisessä ja käytössä, olisi otettava huomioon yksilön ja koko yhteiskunnan ihmisarvo ja niin fyysinen kuin psyykkinenkin itsemääräämisoikeus ja hyvinvointi ja kunnioitettava niitä, ennakoitava mahdollisia turvallisuusvaikutuksia ja toteutettava suojelun tasoon nähden asianmukaisia varotoimia, mukaan lukien sellaisten tekijöiden nopea julkistaminen, jotka voivat olla vaaraksi väestölle tai ympäristölle;

20.  painottaa, että kilpailukykyinen tutkimusympäristö on ratkaisevassa asemassa myös tekoälyn kehittämisen kannalta; korostaa, että on tärkeää tukea huippututkimusta, mukaan lukien perustutkimus ja hankkeet, joihin sisältyy suuria riskejä ja hyvät tuottavuusnäkymät, ja edistää eurooppalaista tutkimusaluetta ja siihen liittyviä houkuttelevia rahoitus- ja liikkuvuusmahdollisuuksia ja mahdollisuutta hyödyntää infrastruktuuria ja teknologiaa kaikkialla unionissa perustuen kolmansiin maihin nähden noudatettuun avoimuusperiaatteeseen ja unionin ulkopuoliseen asiantuntemukseen edellyttäen, että se ei heikennä unionin kyberturvallisuutta;

21.  korostaa, että unionin tutkijat ansaitsevat edelleen huomattavasti vähemmän kuin tutkijat Yhdysvalloissa ja Kiinassa ja että tämän tiedetään olevan ensisijainen syy tutkijoiden lähtöön Euroopasta; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita houkuttelemaan huippulahjakkuuksia eurooppalaisiin yrityksiin ja kehottaa jäsenvaltioita luomaan houkuttelevia olosuhteita;

22.  painottaa, että unionin on omistettava uusi FET-lippulaivahanke(7) tekoälylle ja korostettava erityisesti ihmiskeskeistä lähestymistapaa ja kieliteknologiaa;

23.  katsoo, että tekoäly, koneoppiminen sekä tietojen saatavuuden ja pilvipalvelujen eksponentiaalinen kehitys vauhdittavat tutkimusaloitteita, joiden avulla pyritään ymmärtämään biologiaa molekyyli- ja solutasolla, ohjaamaan lääketieteellisten hoitojen kehitystä ja analysoimaan tietovirtoja, joiden avulla havaitaan terveysuhkia, ennustetaan tautiesiintymiä ja neuvotaan potilaita; panee merkille, että tiedonlouhintaa ja tietokannassa navigointia koskevia tekniikoita voidaan käyttää hoidon puutteiden, riskien, suuntausten ja mallien kartoittamiseen;

24.  painottaa, että silloin kun riskit ovat erottamaton ja sisäänrakennettu osa tekoälytutkimusta, olisi kehitettävä vahvat riskien arviointi- ja hallintamenettelyt ja noudatettava niitä ottaen huomioon se, että vahinkoriski ei saisi ylittää normaalielämän riskitasoa (eli ihmisiä ei saa altistaa ylimääräisille tai suuremmille riskeille kuin ne, joille he normaalielämässään altistuvat);

2.2.Investoinnit

25.  toteaa, että tämän alan investointeja on tärkeää lisätä kilpailukyvyn säilyttämiseksi; toteaa, että vaikka suurin osa tämän alan investoinneista ja innovaatioista on peräisin yksityisen sektorin hankkeista, jäsenvaltioita ja komissiota olisi myös kannustettava jatkamaan investointia alan tutkimukseen ja määrittelemään kehittämisprioriteettinsa; suhtautuu myönteisesti InvestEU-ehdotukseen ja muihin julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksiin, joilla edistetään yksityistä rahoitusta; katsoo, että yksityisen ja julkisen sektorin investointien koordinointia olisi edistettävä sen varmistamiseksi, että kehitys on kohdennettua;

26.  painottaa, että tekoälyyn tehtyjä investointeja, joihin voi liittyä merkittäviä epävarmuustekijöitä, olisi täydennettävä EU:n rahoituksella esimerkiksi Euroopan investointipankista (EIP), Euroopan investointirahastosta (EIR) tai InvestEU-ohjelman ja Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) avulla, sillä nämä järjestelmät voivat auttaa riskien jakamisessa;

27.  kehottaa komissiota olemaan hyväksymättä EU:n rahoitusta tekoälyn käytölle aseissa; kehottaa komissiota sulkemaan EU:n rahoituksen ulkopuolelle yritykset, jotka tutkivat ja kehittävät keinotekoista tietoisuutta;

28.  suosittaa komissiota varmistamaan, että EU:n rahoituksella toteutetun tutkimuksen teollis- ja tekijänoikeudet pysyvät unionissa ja eurooppalaisissa yliopistoissa;

2.3.Innovointi, yhteiskunnallinen hyväksyttävyys ja vastuu

29.  ottaa huomioon, että kaikki merkittävä teknologinen edistys on edellyttänyt siirtymäaikaa, jonka kuluessa yhteiskunnan enemmistö on syventänyt tietämystään teknologiasta ja sisällyttänyt sen osaksi arkielämäänsä;

30.  toteaa, että tämän teknologian tulevaisuus edellyttää yhteiskunnallista hyväksyttävyyttä ja että riittävää tiedottamista sen hyödyistä on painotettava nykyistä enemmän, jotta tätä teknologiaa ja sen sovelluksia ymmärrettäisiin paremmin; toteaa myös, että jos yhteiskunnalla ei ole tietoa tekoälystä, alan innovointia edistetään vähemmän;

31.  ottaa huomioon, että yleinen hyväksyntä riippuu siitä, miten yleisölle tiedotetaan tekoälyyn liittyvistä mahdollisuuksista, haasteista ja kehityksestä; suosittaa, että jäsenvaltiot ja komissio mahdollistavat uskottavan tiedon saannin tekoälyä ja robotiikkaa koskevista keskeisistä huolenaiheista, kuten yksityisyydestä, turvallisuudesta ja avoimuudesta päätöksenteossa;

32.  suhtautuu myönteisesti sääntelyyn liittyvien testiympäristöjen käyttöön, jotta voidaan yhteistyössä sääntelyviranomaisten kanssa ottaa käyttöön innovatiivisia uusia ideoita, jolloin teknologiaan voidaan sisällyttää alusta alkaen suojamekanismeja, mikä helpottaa ja edistää sen markkinoille pääsyä; korostaa tarvetta ottaa käyttöön erityisesti tekoälyä koskevan sääntelyalan testiympäristöjä, jotta voidaan testata tekoälyteknologioiden turvallista ja tehokasta käyttöä reaalimaailmassa;

33.  toteaa, että tekoälyn laajempi hyväksyminen yhteiskunnassa edellyttää sen varmistamista, että käytetyt järjestelmät ovat turvallisia ja varmoja;

34.  toteaa, että tekoälyn ja kieliteknologian avulla voidaan tuottaa tärkeitä sovelluksia, joilla edistetään Euroopan yhtenäisyyttä sen moninaisuudessa ja joita ovat esimerkiksi konekäännökset, keskustelurobotit ja henkilökohtaiset avustajat, puhekielen rajapinnat roboteissa ja esineiden internet, älykäs analytiikka ja verkkopropagandan, valeuutisten ja vihapuheen automaattinen tunnistus;

2.4.Suotuisat edellytykset: yhteenliitettävyys, datan saatavuus, suurteholaskenta ja pilvi-infrastruktuuri

35.  korostaa, että robotiikan ja tekoälyteknologian integroiminen talouteen ja yhteiskuntaan edellyttää digitaalista infrastruktuuria, joka tarjoaa kaikkialla läsnä olevan liitettävyyden;

36.  painottaa, että yhteenliitettävyys on edellytys sille, että unionista voi tulla osa gigabittiyhteiskuntaa, ja että tekoäly on selvä esimerkki korkealaatuisen, nopean ja laaja-alaisen yhteenliitettävyyden kysynnän eksponentiaalisesta kasvusta; katsoo, että unionin ja jäsenvaltioiden olisi edelleen edistettävä toimia, joilla kannustetaan investoimista erittäin suuren kapasiteetin verkkoihin ja niiden käyttöönottoa unionissa;

37.  painottaa, että 5G-verkon nopea, turvallinen ja varma kehitys on tärkeää sen takaamiseksi, että unioni voi hyödyntää kaikkia tekoälyn tuottamia etuja, jolloin on mahdollista uudistaa ja kehittää teollisuutta ja palveluja, jotka ovat unionin talouden tukiranka, sekä tukea uusien palvelujen, tuotannon ja markkinoiden kehittämistä, mikä on olennaisen tärkeää turvattaessa uudet työpaikat ja korkea työllisyystaso;

38.  muistuttaa, että korkealaatuisen ja merkityksellisen datan saatavuus on olennaisen tärkeää tekoälyteollisuuden todellisen kilpailukyvyn kannalta, ja kehottaa viranomaisia varmistamaan datan tuottaminen, jakelu ja hallinta tekemällä julkisesta datasta yhteinen hyödyke suojaten samalla yksityisyyttä ja arkaluonteista dataa;

39.  korostaa syväoppimisessa käytettävän datan laadun merkitystä; panee merkille, että huonolaatuisen, vanhentuneen, puutteellisen tai virheellisen datan käyttö voi johtaa huonoihin ennusteisiin ja sitä kautta syrjintään ja vinoutumiin;

40.  katsoo, että muiden kuin henkilötietojen vapaata liikkuvuutta unionissa koskevat uudet säännöt mahdollistavat sen, että yhä suurempi määrä tietoa on käytettävissä datavetoiseen innovointiin, minkä ansiosta pk- ja startup-yritysten on helpompi kehittää innovatiivisia tekoälyä hyödyntäviä palveluita ja päästä uusille markkinoille, ja samalla kansalaiset ja yritykset hyötyvät paremmista tuotteista ja palveluista;

41.  ottaa huomioon, että tekoälyn avulla voidaan lisätä tehokkuutta, mukavuutta ja hyvinvointia monilla aloilla, jos vakiintuneet teollisuuden sidosryhmät tekevät yhteistyötä tekoälyn kehittäjien kanssa; panee lisäksi merkille, että suuri määrä tietoja, jotka ovat muita kuin henkilötietoja, on nykyään sidosryhmien hallussa ja että tietoja voitaisiin käyttää kumppanuuksien välityksellä niiden tehokkuuden lisäämiseen; katsoo, että tämän toteutuminen edellyttää tekoälyn käyttäjien ja kehittäjien välistä yhteistyötä;

42.  korostaa yhteentoimivuuden ja tietojen tarkkuuden merkitystä, jotta uusissa teknologioissa voidaan taata riittävä luottamuksen ja turvallisuusstandardien taso;

43.  katsoo, että EU:n käyttäjien tarpeisiin räätälöityjen tekoälysovellusten menestys edellyttää usein laajamittaista tietämystä paikallisista markkinoista sekä asianmukaisen paikallisen datan saantia ja sen käyttämistä tietokokonaisuuksiin liittyvää kouluttamista, järjestelmätestausta ja validointia varten, erityisesti aloilla, jotka liittyvät luonnollisen kielen käsittelyyn; pyytää jäsenvaltioita edistämään korkealaatuisen, yhteentoimivan ja avoimen julkisen sektorin sekä yksityisten toimijoiden hallussa olevan tiedon saatavuutta;

44.  painottaa tarvetta taata mahdollisimman suuri yhdenmukaisuus massadataa koskevien Euroopan unionin politiikkatoimien kanssa;

45.  suhtautuu myönteisesti toimiin, joilla helpotetaan ja tuetaan tiedon vaihtamista ja jakamista yli rajojen;

46.  toteaa, että dataa jaetaan nykyään paljon vähemmän kuin olisi mahdollista ja että suuret datamäärät ovat vajaakäytössä;

47.  toteaa, että datan jakamiseen suhtaudutaan vastahakoisesti, ja korostaa tarvetta toteuttaa toimia sen kannustamiseksi; panee merkille, että yhteisten normien puute on myös merkittävässä asemassa datan jakamiskyvyn kannalta;

48.  suhtautuu myönteisesti tiedon vapaasta liikkuvuudesta annetun asetuksen kaltaiseen sääntelyyn ja sen merkitykseen tekoälyn kaltaisilla aloilla prosessien vaikuttavuuden ja tehokkuuden lisäämiseksi;

49.  toteaa, että on otettava käyttöön suurempia markkinaperusteisia kannustimia datan saannin ja jakamisen kannustamiseksi; panee merkille datan avoimuuteen liittyvän riskin, joka vaikuttaa dataan investoimiseen ylipäätään;

50.  kehottaa selventämään datan omistajuutta koskevia sääntöjä ja käytössä olevia oikeudellisia kehyksiä; toteaa, että sääntelyyn liittyvä epävarmuus on aiheuttanut alalla ylivarovaisuutta;

51.  korostaa sellaisten pilvipalveluja ja suurteholaskentaa koskevien unionin aloitteiden merkitystä, joilla tehostetaan entisestään syväoppivien algoritmien ja massadatan käsittelyn kehittämistä; katsoo vakaasti, että näiden aloitteiden menestyminen ja merkityksellisyys tekoälyn kehittämisen kannalta edellyttävät, että infrastruktuurin on oltava avointa sekä julkisille että yksityisille tahoille, jotka ovat sijoittautuneet unioniin tai muualle, minkä lisäksi niitä on hallinnoitava pääsyä vähiten rajoittavilla kriteereillä;

52.  suhtautuu myönteisesti Euroopan suurteholaskennan yhteisyrityksen perustamiseen; painottaa, että superlaskenta ja datainfrastruktuuri ovat keskeisiä tekijöitä, joilla varmistetaan kilpailukykyinen innovaatioekosysteemi tekoälyteknologioiden ja -sovellusten kehittämistä varten;

53.  korostaa, että pilvipalveluilla on keskeinen rooli edistettäessä tekoälyn käyttöönottoa; korostaa, että pilvipalvelujen myötä yksityisyritykset, julkiset laitokset, tutkimuslaitokset ja tiedeyhteisö ja käyttäjät voivat kehittää ja käyttää tekoälyä tehokkaasti ja talouden kannalta elinkelpoisella tavalla;

3.Teollisuuspolitiikka

54.  muistuttaa, että vaikka tekoälyllä ja robotiikalla on jo pitkään ollut vakiintuneita teollisia käyttöjä, alan edistyminen laajenee ja tuottaa laaja-alaisia ja moninaisia sovelluksia kaikilla ihmisen toiminta-aloilla; katsoo, että kaikissa sääntelykehyksissä on taattava jousto, joka mahdollistaa innovoinnin ja uuden tekoälytekniikan ja tekoälyn käyttötarkoitusten vapaan kehittämisen;

55.  korostaa, että tekoälyn soveltamisalan ja sovellusten määrittelyn olisi pohjauduttava tarpeisiin perustuvaan suunnitteluprosessiin, jota ohjataan periaatteilla, joissa otetaan huomioon tavoiteltu tulos ja taloudelliselta ja sosiaaliselta kannalta paras keino sen saavuttamiseksi; katsoo, että kaikissa kehitysvaiheissa noudatettava selkeä politiikka johtaa tarkoituksenmukaiseen täytäntöönpanoon ja sen avulla voidaan käsitellä riskejä ja haittavaikutuksia;

56.  suosittaa, että käytetään ja edistetään julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia, jotta voidaan tutkia ratkaisuja keskeisiin haasteisiin, joita ovat dataekosysteemin rakentaminen ja tiedon saannin, jakamisen ja kulun edistäminen suojaten samalla ihmisten oikeutta yksityisyydensuojaan;

57.  painottaa, että ohjelmistotuotantoteknologian epätasainen laatu on tekoälyjärjestelmien tulevaisuuden kannalta merkittävä haaste, ja korostaa sen vuoksi suurta tarvetta standardointiin tekoälyjärjestelmien luomisessa ja käytössä;

58.  panee merkille maailmanlaajuisesti tehdyn työn ja tunnustaa tarpeen työskennellä ennakoivasti kumppaneiden kanssa erityisesti OECD:ssä ja G20:ssä, jotta voidaan vaikuttaa alan suuntaan ja varmistaa näin, että EU pysyy kilpailukykyisenä ja että taataan valtioiden yhtäläiset mahdollisuudet ja jaetaan tekoälyn kehittämisen hyödyt mahdollisimman laajalti;

59.  toteaa huolestuneena, että jotkin unionin ulkopuoliset yritykset ja kolmansien maiden yhteisöt käyttävät entistä enemmän tekoälyyn perustuvia ennustemalleja tuottaakseen palveluja ja hankkiakseen lisäarvoa EU:n markkinoilla, erityisesti paikallisesti, sekä seuratakseen poliittisia näkemyksiä ja mahdollisesti vaikuttaakseen niihin, mikä saattaa uhata unionin kansalaisten teknologista itsemääräämisoikeutta;

60.  painottaa, että tekoälylle myönnettävää julkista tukea olisi keskitettävä niille strategisille aloille, joilla EU:n teollisuudella on suurimmat mahdollisuudet toimia maailmanlaajuisessa johtoasemassa ja jotka tuottavat yleisen edun mukaista lisäarvoa;

3.1.Ensisijaiset toiminta-alat

3.1.1.Julkinen sektori

61.  korostaa, että tekoälystä ja robotiikasta voidaan julkisella sektorilla hyötyä eri tavoin, ja panee tyytyväisenä merkille tutkimus- ja kehitysinvestointien lisäämisen sen varmistamiseksi, että toiminta kukoistaisi;

62.  painottaa, että jäsenvaltioiden olisi investoitava myös opetukseen ja tekoälyn alan koulutusohjelmiin, jotta julkisen sektorin työntekijöitä autetaan tekoälyn ja robotiikan käyttöönotossa; toteaa, että olisi myös toteutettava tiedotuskampanjoja sellaisia kansalaisia varten, jotka käyttävät tekoälyjärjestelmien ja robotiikan avulla tarjottavia julkisen sektorin palveluja, jotta hälvennetään heidän pelkojaan henkilötietojen hallinnan menettämisestä ja saadaan aikaan luottamus;

63.  painottaa, että julkisen sektorin hallussa olevat tiedot ovat poikkeuksellinen tietolähde, joka voi edistää osaltaan nopeaa edistymistä ja uuden digitaaliteknologian, erityisesti tekoälyn, kattavan uuden strategian luomista;

64.  katsoo, että ottamalla luotettava tekoäly käyttöön julkisella sektorilla voidaan tukea merkittävästi julkishallinnon uudistusta päätöksenteon alalla ja parantaa julkisia palveluja sekä jouduttaa tekoälyn laajempaa käyttöönottoa muilla aloilla;

65.  panee merkille robotiikan prosessiautomaation käytön ja sen vaikutuksen julkisen sektorin prosessien parantamiseen; panee merkille sen yhteentoimivuuden oikeudellisten järjestelmien kanssa;

66.  pyytää jäsenvaltioita johtamaan tätä digitaalista muutosta asettautumalla tekoälyteknologian päävastuullisten käyttäjien ja ostajien asemaan; painottaa tässä yhteydessä, että jäsenvaltioiden on mukautettava datapolitiikkaansa, joka koskee tiedon julkista keruuta ja käyttöä sekä tietorekistereitä ja annotaatioita, jotta mahdollistetaan tekoälyn käyttöönotto koko julkisella sektorilla;

67.  korostaa tarvetta ottaa suuri yleisö mukaan tekoälyn kehittämisprosessiin; kehottaa siksi komissiota julkaisemaan avoimena lähdekoodina kaikki EU:n rahoittamat tai yhteisrahoitetut algoritmit, välineet ja teknologiat;

68.  katsoo, että tekoäly on merkittävä etu toteutettaessa yhden kerran periaatetta, joka mahdollistaa eri lähteistä peräisin olevien tietokantojen ja tietojen yhdistämisen ja helpottaa siten kansalaisten vuorovaikutusta julkishallinnon kanssa;

69.  kehottaa komissiota takaamaan kansalaisten suojelun tekoälyyn perustuvaa luokittelua koskevilta julkisen hallinnon alan päätöksentekojärjestelmiltä, jollaisten käyttöönottoa suunnitellaan Kiinassa;

3.1.2.Terveys

70.  painottaa, että ihmiskontakti on inhimillisen hoidon keskeinen piirre;

71.  toteaa, että tekoäly ja robotiikka tarjoavat potentiaalisia hyötyjä hoiva-alalla, kun elinajanodote kasvaa, esimerkiksi auttamalla lääkäreitä ja hoitajia käyttämään enemmän aikaa tärkeisiin toimiin (kuten vuorovaikutukseen potilaiden kanssa);

72.  panee merkille, että tekoälyllä on jo ollut vaikutusta hyvinvointiin, ennaltaehkäisyyn, diagnooseihin ja tutkimukseen, ja siihen liittyy merkittäviä mahdollisuuksia antaa yksilöllistä hoitoa; toteaa, että tämä johtaa viime kädessä kestävämpään, tehokkaaseen ja tulosperusteiseen terveydenhuollon ekosysteemiin;

73.  toteaa, että kun tekoälyyn yhdistetään ihmisen tekemä diagnoosi, virheaste on yleensä selvästi alhaisempi kuin jos diagnoosin tekevät pelkästään lääkärit(8);

74.  korostaa, että datan käyttöä terveysalalla on valvottava tarkkaan ja eettisesti eikä se saa millään tavoin estää sosiaaliturvan tai vakuutusten saamista;

75.  katsoo, että kun tekoälyä käytetään implantoiduissa lääkinnällisissä laitteissa, laitteen kantajalla olisi oltava oikeus tarkastella ja muuttaa laitteessa käytettävää lähdekoodia;

76.  katsoo, että olisi kiinnitettävä erityistä huomiota massadatan käyttöön terveydenhuollossa, jotta voidaan maksimoida sen tuomat mahdollisuudet – kuten yksittäisten potilaiden terveyden sekä jäsenvaltioiden julkisten terveydenhuoltojärjestelmien tuloksellisuuden parantaminen – eettisiä normeja heikentämättä ja kansalaisten yksityisyydensuojaa uhkaamatta;

77.  korostaa kuitenkin, että nykyinen lääkinnällisten laitteiden hyväksymisjärjestelmä ei ehkä sovellu tekoälyteknologioihin; kehottaa komissiota seuraamaan tiiviisti kyseisten teknologioiden kehittymistä ja ehdottamaan muutoksia sääntelykehykseen, jotta voidaan perustaa kehys, jolla määritetään käyttäjän (lääkäri/ammatinharjoittaja), teknisen ratkaisun tuottajan ja hoidon tarjoavan terveyspalvelun vastuuvelvollisuus; korostaa, että oikeudellinen vastuu vahingosta on keskeinen kysymys terveydenhoitoalalla, kun on kyse tekoälyn käytöstä; korostaa siksi tarvetta varmistaa, ettei käyttäjien ole välttämättä pakko tukea teknisen laitteen ehdottamaa diagnoosia tai hoitoa vahingonkorvauskanteen pelossa, jos he perustellun ammatillisen arvion perusteella päätyvät edes osittain erilaiseen johtopäätökseen;

78.  kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota lisäämään terveyteen liittyvän tekoälyteknologian rahoitusta julkisella ja yksityisellä sektorilla; pitää tässä suhteessa myönteisenä 24 EU:n jäsenvaltion ja Norjan allekirjoittamaa yhteistyöjulistusta, joka koskee tekoälyyn tehtyjen investointien vaikutuksen edistämistä Euroopan tasolla; kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota harkitsemaan, olisiko lääkintä- ja terveydenhuoltohenkilökunnan koulutusohjelmat päivitettävä ja yhtenäistettävä koko unionissa, jotta varmistetaan asiantuntemuksen korkea taso ja yhtäläiset toimintaolosuhteet eri jäsenmaissa, kun on kyse kaikkien edistyneimpiä teknisiä välineitä koskevasta tietämyksestä ja niiden käytöstä robottikirurgiassa, biolääketieteessä ja tekoälyyn perustuvassa biolääketieteellisessä kuvantamisessa;

79.  kehottaa komissiota laatimaan strategioita ja politiikkaa, joiden myötä EU voi saavuttaa maailmanlaajuisen johtoaseman terveydenhuoltoteknologian kasvavalla alalla ja joilla varmistetaan, että potilaat saavat sujuvaa ja tehokasta sairaanhoitoa;

80.  toteaa, että parempi diagnostiikka voisi pelastaa miljoonia ihmishenkiä, sillä Maailman terveysjärjestön mukaan 89 prosenttia ennenaikaisista kuolemista Euroopassa johtuu ei-tarttuvista taudeista;

81.  korostaa merkitystä, joka tekoälyllä ja robotiikalla on ennaltaehkäisevien, kliinisten ja kuntoutukseen tähtäävien käytäntöjen ja tekniikoiden innovoinnissa terveydenhoitoalalla ja etenkin vammaisten potilaiden eduksi;

82.  on tietoinen siitä, että anturien lisääntynyt käyttö robotiikan alalla on laajentanut hoivatarjontaa ja antaa potilaille mahdollisuuden yksilöllisempiin hoitoihin ja palveluihin ja mahdollisuuden saada etähoitoa omassa kodissaan tuottaen samalla enemmän merkityksellistä dataa;

83.  panee merkille, että toukokuussa 2017 tehdyn Eurobarometri-tutkimuksen(9) mukaan unionin kansalaiset suhtautuvat edelleen epäluuloisesti ajatukseen robottien käyttämisestä jokapäiväisessä terveydenhoidossa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään strategioita ja tiedotuskampanjoja, joilla lisätään tietämystä robottien käyttöön arjessa liittyvistä hyödyistä; panee erityisesti merkille Japanin robotiikkastrategian kunnianhimoisuuden;

3.1.3.Energia

84.  panee merkille, että tekoäly antaa energiantoimittajille mahdollisuuden siirtyä energiaomaisuuden ennaltaehkäisevästä ylläpidosta ennakoivaan ylläpitoon ja saavuttaa entistä tehokkaampi energiantuotanto parantamalla varsinkin uusiutuvan energian luotettavuutta ja selvittämällä tehokkaimmat paikat uusille laitoksille, millä varmistetaan parempi kysynnänohjaus;

85.  katsoo, että tekoälyn tuottamat tarkemmat tiedot, jotka koskevat uusiutuvaan energiantuotantoon liittyviä mahdollisuuksia, lisäävät investointivarmuutta yritysten ja yksilöiden kannalta, millä nopeutetaan energiasiirtymää uusiutuviin energialähteisiin ja edistetään ilmastoneutraalia taloutta koskevaa unionin pitkän aikavälin strategiaa;

86.  toteaa, että ratkaisuja, joihin liittyy antureita, käytetään jo energian käytön hallintaan rakennuksissa ja että tästä on jo koitunut huomattavia energiasäästöjä ja taloudellisia säästöjä;

87.  suhtautuu myönteisesti tekoälyn tarjoamiin mahdollisuuksiin mallintaa, tunnistaa ja lieventää ihmisen toiminnan vaikutusta ilmastoon; toteaa, että vaikka lisääntynyt digitointi tuottaa myös uusia energiatarpeita, sen avulla voidaan myös tehostaa energiaintensiivisiä aloja ja parantaa prosessien ymmärtämistä ja näin niiden parantamista;

88.  painottaa, että energiasektorin energiaverkostojen digitalisoitumisen edetessä niistä tulee yhä alttiimpia kyberuhille; kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota tukemaan energia-alan digitaalista muutosta tekoälyn kaltaisilla toimilla, joilla parannetaan kyberturvallisuutta;

3.1.4.Liikenne

89.  suhtautuu myönteisesti siihen, että tekoäly ja robotiikka kykenevät parantamaan merkittävästi liikennejärjestelmiämme, kun käyttöön otetaan autonomisia junia ja moottoriajoneuvoja; kehottaa lisäämään alan tutkimusta ja investointeja keinona varmistaa sen turvallinen ja tuloksellinen kehittäminen; korostaa merkittäviä mahdollisuuksia sekä suurempien teknologiayritysten että pienten ja keskisuurten yritysten kannalta;

90.  toteaa, että vähentämällä inhimillisiä erehdyksiä liikenteen alalla järjestelmää voidaan mahdollisesti tehostaa ja onnettomuuksia vähentää sen ansiosta, että arvioinnit ovat selkeämpiä, teknologia on luonteeltaan ennakoivaa, viivästyksiä on vähemmän, liikennevirtoja pystytään kartoittamaan ja palveluja voidaan tarjota aikataulun mukaisesti ja saavutetaan suurempia säästöjä, kun kuljettajaan liittyviä vikoja on vähemmän ja sisäisiä prosesseja on yksinkertaistettu;

91.  toteaa, että autonomisten ajoneuvojen yleisyys tulevaisuudessa aiheuttaa tietosuojaan ja teknisiin vikoihin liittyviä riskejä ja siirtää vastuun kuljettajalta valmistajalle, minkä vuoksi vakuutusyhtiöiden on muutettava tapaa, jolla ne sisällyttävät riskin vakuutuskantaansa;

92.  ottaa huomioon, että ääniviestintää käytetään entistä enemmän vuorovaikutuksessa ajoneuvojen ja liikennejärjestelmien kanssa mutta että nämä ominaisuudet ovat saatavilla vain muutamalla eurooppalaisella kielellä, minkä vuoksi olisi varmistettava, että kaikki eurooppalaiset voivat hyödyntää näitä mahdollisuuksia omalla äidinkielellään;

3.1.5.Maatalous ja elintarvikeketju

93.  toteaa, että tekoäly voi mahdollisesti nopeuttaa nykyisen elintarvikeketjun merkittävää muuttamista monimuotoisemmaksi, kestäväksi, alueellisiin tarpeisiin mukautetuksi ja terveelliseksi tulevaisuuden malliksi;

94.  toteaa, että tekoälyn avulla voidaan auttaa torjumaan elintarviketurvaan liittyviä ongelmia, ennustaa nälänhädän ja elintarvikevälitteisten tautien puhkeaminen, vähentää ruokahävikkiä ja elintarvikejätettä sekä parantaa maan, vesivarojen ja muiden ekosysteemien terveyden kannalta tärkeiden ympäristövarojen kestävää hoitoa;

95.  korostaa, että tekoälyn avulla voidaan puuttua elintarvikejärjestelmän arvoketjun keskeisiin kohtiin tuotannosta kulutukseen ja lisätä valmiuksiamme muuttaa perusteellisesti tapaa, jolla tuotamme, jalostamme ja ostamme ruokaa, kun maankäytön suunnittelussa käytetään entistä parempia tietoja;

96.  toteaa, että tekoälyn avulla voidaan parantaa resurssien hallintaa ja tuotantopanosten tehokkuutta, auttaa vähentämään sadonkorjuun jälkeistä hävikkiä ja vaikuttaa kuluttajien valintoihin;

97.  toteaa, että tekoälyyn liittyy täsmäviljelyn muodossa mahdollisuus muuttaa merkittävästi maataloustuotantoa ja laajemmin maankäyttöä parantamalla maankäytön suunnittelua, ennustamalla maankäytön muutoksia ja valvomalla kasvien terveyttä, minkä lisäksi tekoäly voi muuttaa äärimmäisten sääolojen ennustamista;

98.  ottaa huomioon, että tekoäly voi muuttaa merkittävästi tuotantopanosten toimitusta, tuhoeläinten torjuntaa ja maatilojen hoitoa, vaikuttaa viljelykäytäntöihin, muuttaa vakuutustuotteiden toimitustapaa tai auttaa ennustamaan ja torjumaan nälänhädän ja vakavan akuutin aliravitsemuksen puhkeamista tulevaisuudessa;

99.  ottaa huomioon, että tekoäly voi mahdollistaa entistä parempien päätösten tekemisen maatilajärjestelmien hallinnoimisesta ja kannustaa päätöksentekoa tukevien järjestelmien ja suositusjärjestelmien kehittämistä parantamalla tilojen tehokkuutta ja terveyttä;

3.1.6.Kyberturvallisuus

100.  ottaa huomioon, että kyberturvallisuus on tekoälyyn liittyvä tärkeä näkökohta, erityisesti, kun otetaan huomioon korkeatasoisen tekoälyn avoimuuteen liittyvät haasteet; katsoo, että teknologisia näkökohtia, kuten lähdekoodin tarkastuksia ja avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta koskevia vaatimuksia, olisi täydennettävä institutionaalisella lähestymistavalla ja vastaten haasteisiin, jotka liittyvät muissa maissa kehitetyn tekoälyn käyttöönottoon EU:n sisämarkkinoilla;

101.  kehottaa panemaan kyberturvallisuussäädöksen täytäntöön nopeasti; katsoo, että EU:n sertifiointijärjestelmien kehittämisen myötä olisi varmistettava turvallisten tekoäly- ja robotiikkajärjestelmien kestävämpi kehittäminen ja käyttöönotto;

102.  katsoo, että tekoäly voi olla samanaikaisesti sekä uhka kyberturvallisuudelle että väline, jolla torjutaan kyberhyökkäyksiä; katsoo, että Euroopan unionin verkko- ja tietoturvaviraston (ENISA) olisi valmisteltava tekoälyn alalla kyberturvallisuutta koskeva toimintasuunnitelma, jossa olisi arvioitava ja torjuttava erityisesti tekoälyyn liittyviä uhkia ja heikkouksia;

103.  korostaa, että on tärkeää vahvistaa teollista pohjaa tekoälyn turvallisen kehittämisen strategisena osatekijänä; painottaa, että kyberturvallisuuden kunnianhimoisen tason, tietosuojan ja luotettavien tieto- ja viestintätekniikkapalvelujen varmistamiseksi unionin on investoitava sen teknologiseen riippumattomuuteen; painottaa, että EU:n on kiireellisesti kehitettävä omaa infrastruktuuria, datakeskuksia, pilvipalveluja sekä komponentteja, kuten grafiikkasuorittimia ja siruja;

104.  toteaa, että tekoälyn ja hakkereiden kehittyessä on ehdottoman tärkeää, että käytössä on vahvoja kyberturvallisuusratkaisuja;

105.  toteaa, että tekoälyratkaisujen täytäntöönpano kyberturvallisuuden alalla mahdollistaa uhkien ennakoimisen, ehkäisemisen ja hillitsemisen;

106.  korostaa, että vaikka tekoälyn avulla voidaan lisätä uhkien havaitsemisen kattavuutta, on ehdottoman tärkeää, että ihminen tulkitsee uhkia niiden aitouden määrittämiseksi;

107.  kehottaa komissiota tutkimaan lohkoketjuun perustuvien kyberturvallisuussovellusten käyttöä, joilla parannetaan tekoälyinfrastruktuurien kestokykyä, luottamusta ja vakautta muiden kuin välitettyjen tiedonsalausmallien avulla; kehottaa komissiota tutkimaan mahdollisuutta palkita kansalaisia heidän datastaan tunnistevälineiden avulla;

108.  kehottaa komissiota vahvistamaan unionin kyberturvallisuuteen liittyviä valmiuksia lisäämällä yhdistämis- ja koordinointitoimia kaikkialla unionissa;

3.1.7.Pk-yritykset

109.  on tietoinen pk-yritysten merkityksestä tekoälyn menestymisen kannalta; suhtautuu myönteisesti komission aloitteeseen sellaisen tekoälyn tilausalustan kehittämiseksi, jolla edistetään teknologiansiirtoa ja nopeutetaan startup-yritysten ja pk-yritysten kasvua; kehottaa komissiota edistämään tekoälyn eurooppalaisia digitaali-innovaatiokeskittymiä, joilla ei lisätä hallinnollisia kerroksia vaan keskitytään nopeuttamaan investointia tehokkaiksi osoittautuneisiin hankkeisiin;

110.  panee merkille, että tekoälyyn tehtävien investointien kustannukset vaikeuttavat pk-yritysten mahdollisuuksia käyttää sitä; katsoo, että tekoälyn laajamittainen käyttöönotto kuluttajien keskuudessa poistaisi pk-yrityksiä koskevan investointiriskin;

111.  korostaa tarvetta edistää tekoälyn hyväksymistä pk-yrityksissä samoin kuin kannustaa kuluttajia sen käyttöön;

112.  korostaa kohdennettujen toimien merkitystä sen varmistamiseksi, että pk-yritykset ja startup-yritykset pystyvät ottamaan käyttöön ja hyödyntämään tekoälyteknologioita; katsoo, että tekoälyn teknisestä kehityksestä annettua uutta EU:n lainsäädäntöä koskevien vaikutustenarviointien olisi oltava pakollisia ja että vaikutustenarviointien toteuttamista olisi harkittava myös jäsenvaltioissa;

113.  korostaa, että tekoälyllä voidaan mahdollistaa pk-yritysten toiminta, mutta se myös lisää suurten varhaisten käyttöönottajien ja kehittäjien vipuvaikutusta; katsoo siksi, että kilpailun kannalta on varmistettava, että uusia vinoutumia arvioidaan ja käsitellään asianmukaisesti;

4.Tekoälyä ja robotiikkaa koskeva oikeudellinen kehys

114.  kehottaa komissiota tekoälyn kannalta suotuisan sääntely-ympäristön edistämiseksi ja paremman sääntelyn periaatteen mukaisesti arvioimaan nykyistä lainsäädäntöä säännöllisesti, jotta voidaan varmistaa, että se on tekoälyn kannalta tarkoituksenmukainen ja noudattaa myös EU:n perusarvoja, ja kehottaa muuttamaan sitä tai korvaamaan sitä uusilla ehdotuksilla, jos käy ilmi, että näin ei ole;

115.  suhtautuu myönteisesti tekoälyyn pohjautuvien osallistavien alustojen rakenteeseen, jonka myötä kansalaisia voidaan onnistuneesti kuulla ja he voivat toimia vuorovaikutuksessa hallinnon kanssa esittämällä ehdotuksia, myös osallistavien talousarviomenettelyjen ja muiden suoran demokratian välineiden välityksellä; painottaa, että alhaalta ylöspäin suuntautuvien hankkeiden avulla voidaan edistää kansalaisten osallistumista ja auttaa ihmisiä tekemään tietoon perustuvia päätöksiä tehokkaammin ja demokraattisemmin;

116.  toteaa, että tekoäly on käsite, joka kattaa monenlaisia tuotteita ja sovelluksia automaatiosta, algoritmeista ja kapeasta tekoälystä alkaen aina yleiseen tekoälyyn; katsoo, että tekoälyä koskevaa kattavaa lainsäädäntöä tai sääntelyä on lähestyttävä harkiten, koska alakohtaisella sääntelyllä saatetaan kehittää politiikkaa, joka on riittävän yleisluonteista mutta myös niin tarkasti määriteltyä, että sillä on merkitystä teollisuuden kannalta;

117.  korostaa, että poliittisen kehyksen on oltava sellainen, että se kannustaa kaikentyyppisen tekoälyn eikä ainoastaan syväoppimisjärjestelmien kehittämiseen, mikä edellyttää valtavia määriä dataa;

4.1.Tekoälyn sisämarkkinat

118.  korostaa vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen merkitystä älykkäiden tavaroiden, myös robottien ja robottijärjestelmien, rajatylittävässä käytössä; muistuttaa, että tarvittaessa testauksella, sertifioinnilla ja tuoteturvallisuudella on varmistettava, että tietyt tuotteet ovat sisäänrakennetusti ja oletusarvoisesti turvallisia; toteaa tässä yhteydessä, että on tärkeää käsitellä myös tekoälyn eettisiä näkökohtia;

119.  korostaa, että digitaalisten sisämarkkinoiden strategian täytäntöönpanoa koskevalla EU:n lainsäädännöllä on poistettava tekoälyn käyttöönoton esteet; pyytää komissiota arvioimaan, miltä osin on tarpeen saattaa politiikkaa ja sääntelykehyksiä ajan tasalle tekoälyn alaan liittyvien unionin sisämarkkinoiden luomiseksi;

120.  on tietoinen, että robotiikkaa ja tekoälyteknologiaa käytetään yhä enemmän autonomisissa ajoneuvoissa, kuten autonomisissa autoissa ja miehittämättömissä siviili-ilma-aluksissa; toteaa, että jotkut jäsenvaltiot ovat jo säätämässä tai harkitsemassa tätä alaa koskevaa lainsäädäntöä, mikä voi johtaa hyvin erilaisiin kansallisiin lainsäädäntöihin, mikä voisi haitata autonomisten ajoneuvojen kehittämistä; kehottaa siksi laatimaan yhteiset unionin säännöt, joilla löydetään oikea tasapaino käyttäjien, yritysten ja muiden osapuolten etujen ja mahdollisten riskien välillä samalla kun vältetään robotiikan ja tekoälyjärjestelmien liiallista sääntelyä;

121.  kehottaa jäsenvaltioita nykyaikaistamaan ammattikoulutus- ja koulutusjärjestelmiään, jotta voidaan ottaa huomioon tieteellinen kehitys ja tekoälyn alalla tapahtunut kehitys suhteellisuusarviointidirektiivin(10) ja ammattipätevyysdirektiivin(11) mukaisesti, ja tekemään EU:n ammatillisista palveluista maailmanlaajuisesti kilpailukykyisiä tulevina vuosikymmeninä;

122.  korostaa, että tekoäly soveltuu useille aloille, joilla standardointi on erittäin tärkeää, kuten älykäs valmistus, robotiikka, autonomiset ajoneuvot, virtuaalitodellisuus, terveydenhuolto ja tietojen analysointi, ja katsoo, että EU:n laajuinen tekoälyä koskeva standardointi edistää innovointia ja takaa korkeatasoisen kuluttajansuojan; on tietoinen, että vaikka on olemassa merkittävä määrä turvallisuutta, luotettavuutta, yhteentoimivuutta ja turvatoimia koskevia standardeja, robotiikkaa ja tekoälyä koskevien yhteisten standardien edistäminen ja edelleen kehittäminen on tarpeen ja sen olisi kuuluttava unionin painopisteisiin; kehottaa komissiota ja EU:n standardointielimiä toimimaan jatkossakin aktiivisesti kansainvälisten standardointielinten kanssa tämän alan standardien parantamiseksi;

123.  muistuttaa, että nykyinen palveluja koskeva sääntelykehys, erityisesti palveludirektiivi(12), ammattipätevyysdirektiivi ja sähköistä kaupankäyntiä koskeva direktiivi(13), kattaa monet poliittiset näkökohdat, jotka koskevat tekoälyä hyödyntäviä palveluja, mukaan lukien kuluttajansuojaa sekä etiikkaa ja vastuuta koskevat säännöt; korostaa tässä yhteydessä, että ihmisten on aina lopulta oltava vastuussa päätöksenteosta erityisesti, kun on kyse asiantuntijapalveluista, kuten lääketieteen, oikeusalan ja kirjanpidon ammateista; katsoo, että olisi harkittava, tarvitaanko pätevän ammattihenkilön suorittamaa valvontaa, jotta voidaan suojella oikeutettuja yleisen edun mukaisia tavoitteita ja tuottaa korkealaatuisia palveluja;

124.  on tietoinen, että on tärkeää parantaa digitaalisia palveluja, kuten digiavustajia, chatbotteja ja virtuaalisia asiakaspalvelijoita, jotka tuovat ennennäkemätöntä tehokkuutta, mutta samalla on tiedostettava tarve kehittää ihmiskeskeistä ja markkinavetoista tekoälyä, jotta voidaan tuottaa parempia ja luotettavampia päätöksiä ottaen huomioon tekoälyn ja robotiikan autonomian rajoitukset;

4.2.Henkilötiedot ja yksityisyys

125.  korostaa, että on varmistettava ihmisten sekä robottien ja tekoälyjärjestelmien välisessä viestinnässä käytettävän tiedon turvallisuuden, varmuuden ja yksityisyyden korkea taso; kehottaa siksi komissiota ja jäsenvaltioita sisällyttämään sisäänrakennettua turvallisuutta ja yksityisyyttä koskevat periaatteet robotiikkaan ja tekoälyyn liittyviin politiikkatoimiinsa;

126.  muistuttaa, että perusoikeuskirjan 7 ja 8 artiklassa sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 16 artiklassa vahvistettua oikeutta yksityiselämän suojaan ja henkilötietojen suojaan sovelletaan kaikkiin robotiikan ja tekoälyn aloihin ja että tietosuojaa koskevaa unionin oikeudellista kehystä on noudatettava täysimääräisesti; korostaa robotiikkajärjestelmien ja tekoälyn suunnittelijoiden vastuuta siitä, että tuotteita kehitetään niin, että ne ovat turvallisia ja tarkoituksenmukaisia ja sellaisten tietojenkäsittelymenettelyjen mukaisia, joissa noudatetaan nykyistä lainsäädäntöä, luottamuksellisuutta, anonymiteettiä, oikeudenmukaista kohtelua ja oikeusturvaa;

127.  kehottaa komissiota varmistamaan, että tekoälyä koskevaan unionin lainsäädäntöön sisällytetään toimia ja sääntöjä, joissa otetaan huomioon alan nopea tekninen kehitys, jotta varmistetaan, että unionin lainsäädäntö ei jää jälkeen teknologian kehityksestä ja käyttöönotosta; painottaa, että lainsäädännön on noudatettava yksityisyyttä ja tietosuojaa koskevia sääntöjä; kehottaa tarkistamaan sääntöjä, periaatteita ja kriteereitä, jotka koskevat kameroiden ja antureiden käyttöä roboteissa ja tekoälyjärjestelmissä, tietosuojaa koskevan unionin oikeudellisen kehyksen mukaisesti;

128.  kehottaa komissiota varmistamaan, että kaikissa tulevissa tekoälyä koskevissa EU:n sääntelykehyksissä taataan viestinnän yksityisyys ja luottamuksellisuus, henkilötietojen suoja, mukaan lukien lainmukaisuuden, kohtuullisuuden ja läpinäkyvyyden periaatteet, sisäänrakennettu ja oletusarvoinen tietosuoja, käyttötarkoitussidonnaisuus ja tietojen säilyttämisen aikarajat, tarkkuus ja tietojen minimointi, unionin tietosuojalainsäädäntöä täysimääräisesti noudattaen samoin kuin turvallisuus, henkilökohtainen turvallisuus ja muut perusoikeudet, mukaan lukien sananvapaus ja tiedonvälityksen vapaus;

129.  painottaa, että oikeutta yksityisyyteen on aina kunnioitettava eikä yksityishenkilöiden identiteetti saa olla tunnistettavissa; korostaa, että tekoälyn kehittäjillä on aina oltava selvä, yksiselitteinen ja tietoon perustuva suostumus ja että tekoälyn suunnittelijat ovat velvollisia kehittämään ja noudattamaan pätevän suostumuksen, luottamuksellisuuden, nimettömyyden, oikeudenmukaisen kohtelun ja asianmukaisten menettelyjen periaatteita; korostaa, että suunnittelijoiden on noudatettava aina pyyntöjä kaikkien asiaan liittyvien tietojen tuhoamiseksi ja poistamiseksi tietoaineistoista;

130.  muistuttaa, että Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2018/1807(14), annettu 14 marraskuuta 2018, muiden kuin henkilötietojen vapaasta liikkuvuudesta Euroopan unionissa säädetään, että jos teknologian kehitys mahdollistaa anonymisoitujen tietojen muuttamisen henkilötiedoiksi, kyseisiä tietoja käsitellään henkilötietoina ja yleistä tietosuoja-asetusta(15) sovelletaan vastaavasti;

4.3.Vastuu

131.  suhtautuu myönteisesti komission aloitteeseen perustaa vastuuta ja uusia teknologioita käsittelevä asiantuntijaryhmä tarjoamaan EU:lle asiantuntemusta siitä, voidaanko tuotevastuudirektiiviä(16) soveltaa perinteisiin tuotteisiin, uusiin teknologioihin ja uusiin yhteiskunnallisiin haasteisiin (tuotevastuudirektiivi) ja auttamaan EU:ta kehittämään periaatteita, jotka voivat toimia suuntaviivoina uusiin teknologioihin sovellettavien lakien mahdolliselle mukauttamiselle EU:n tasolla ja kansallisella tasolla (uudet teknologiat);

132.  pitää kuitenkin valitettavana, että lainsäädäntöehdotusta ei ole esitetty tämän vaalikauden aikana, mikä viivästyttää vastuuta koskevien sääntöjen päivittämistä EU:n tasolla ja uhkaa niin kauppiaiden kuin kuluttajienkin oikeusvarmuutta koko EU:ssa tällä alalla;

133.  ottaa huomioon, että tekoälyinsinöörien tai heitä työllistävien yritysten olisi oltava vastuussa tekoälyjärjestelmien tai robotiikan mahdollisista sosiaalisista ja ympäristöön ja ihmisten terveyteen liittyvistä vaikutuksista nykyisille ja tuleville sukupolville;

4.4.Kuluttajien suoja ja heidän vaikutusmahdollisuuksiensa kasvattaminen

134.  korostaa, että kuluttajien luottamus on olennaisen tärkeää tekoälyn kehittämiselle ja että tekoälyä hyödyntävät järjestelmät käsittelevät yhä enemmän kuluttajien tietoja, mikä tekee niistä kyberhyökkäysten pääkohteita; korostaa myös, että tekoälyn on toimittava tavalla, josta ei ole haittaa kansalaisille ja kuluttajille, ja katsoo, että sen perustana olevien tietojen ja algoritmien eheys on siksi varmistettava;

135.  katsoo, että markkinavalvontaviranomaisten olisi tehtävä tuoteturvallisuutta koskevia tarkastuksia sekä valmistus- että yksityiskäyttöön kehitetyille tekoälyteknologioille ja niihin olisi sovellettava ja kuluttajansuojasääntöjä, jotta voidaan tarpeen vaatiessa varmistaa vähimmäisturvallisuusvaatimukset ja puuttua onnettomuusriskiin, joka aiheutuu vuorovaikutuksesta ihmisen kanssa tai toimimisesta ihmisen läheisyydessä; katsoo, että kaikessa tekoälyä koskevassa toimintapolitiikassa olisi otettava huomioon eettiset ja tietosuojakysymykset, mukaan lukien kolmannen osapuolen tiedot ja henkilötiedot, vastuuvelvollisuus ja kyberturvallisuus;

4.5.Immateriaalioikeudet

136.  palauttaa mieliin edellä mainitun 16. helmikuuta 2017 antamansa päätöslauselman, jossa parlamentti totesi, että robotiikkaan sovellettavia oikeudellisia säännöksiä ei ole, mutta että nykyisiä oikeusjärjestelmiä ja -oppeja voidaan helposti soveltaa robotiikkaan, vaikka tietyt näkökohdat näyttävät edellyttävän erityistä huomiota; toistaa kyseisessä päätöslauselmassa esittämänsä kehotuksen komissiolle tukea sitä, että teollis- ja tekijänoikeuksiin sovelletaan monialaista ja teknologianeutraalia lähestymistapaa eri aloilla, joilla robotiikkaa voidaan hyödyntää;

137.  suhtautuu tältä osin myönteisesti komission tiedonantoon toimielimille aiheesta ”Ohjeita teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/48/EY(17) tietyistä näkökohdista” (COM(2017)0708), mutta korostaa tarvetta seurata teollis- ja tekijänoikeuksia koskevien sääntöjen asianmukaisuutta ja tehokkuutta tekoälyn kehittämisen ohjaamisessa; korostaa tässä yhteydessä toimivuustarkastusten merkitystä;

5.Eettiset näkökohdat

138.  katsoo, että tekoälyyn liittyvissä toimissa ja sovelluksissa olisi noudatettava eettisiä periaatteita ja asiaa koskevaa kansallistaa ja unionin lainsäädäntöä sekä kansainvälistä oikeutta;

139.  kehottaa laatimaan tekoälyä ja robotiikkaa koskevia parhaita käytäntöjä koskevan eettisen peruskirjan, jota yritysten ja asiantuntijoiden olisi noudatettava;

140.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään julkisen ja yksityisen sektorin sekä tiedeyhteisön välistä vahvaa ja avointa yhteistyötä, jolla vahvistettaisiin tiedon jakamista, ja edistämään sitä, että suunnittelijoille annetaan eettisiä vaikutuksia, turvallisuutta ja perusoikeuksien kunnioittamista koskevaa koulutusta sekä kuluttajille robotiikan ja tekoälyn käyttöä koskevaa koulutusta, jossa keskitytään erityisesti turvallisuuteen ja tietosuojaan;

141.  kehottaa komissiota varmistamaan, että tekoälyyn perustuvissa sovelluksissa ei käytetä eri lähteistä kerättyä tietoa ilman rekisteröidyn etukäteen antamaa suostumusta; kehottaa komissiota luomaan kehyksen, jolla varmistetaan, että rekisteröidyn antaman nimenomaisen suostumuksen perusteella voidaan tuottaa tietoa ainoastaan asianomaisia tarkoituksia varten;

142.  kehottaa komissiota kunnioittamaan kansalaisten oikeutta elämään verkon ulkopuolella ja varmistamaan sellaisten kansalaisten syrjimättömyyden, joiden tietoja ei ole tallennettu;

5.1.Ihmiskeskeinen teknologia

143.  painottaa, että käytössä on oltava eettisiä sääntöjä, joilla varmistetaan tekoälyn ihmiskeskeinen kehittäminen, algoritmeihin perustuvien päätöksentekojärjestelmien vastuuvelvollisuus ja avoimuus, selkeät vastuusäännöt ja tasapuolisuus;

144.  suhtautuu myönteisesti komission aloitteeseen perustaa tekoälyä tarkasteleva korkean tason asiantuntijaryhmä ja eurooppalaisten tekoälyallianssien verkosto tekoälyä koskevien eettisten suuntaviivojen laatimiseksi; kehottaa komissiota varmistamaan, että teollisuus, tiedeyhteisö ja viranomaiset ottavat eettiset suuntaviivat käyttöön mahdollisimman laajasti; suosittaa, että jäsenvaltiot sisällyttävät suuntaviivat omiin kansallisiin tekoälystrategioihinsa ja kehittävät todellisia vastuuvelvollisuutta koskevia rakenteita teollisuutta ja hallintoa varten niiden suunnitellessa ja ottaessa käyttöön tekoälyä;

145.  katsoo, että on olennaisen tärkeää toteuttaa jatkuvasti jatkotoimia tekoälyn eettisten suuntaviivojen täytäntöönpanon ja sen ihmiskeskeisen tekoälyn kehittämiseen kohdistuvan vaikutuksen osalta; kehottaa komissiota analysoimaan vapaaehtoisten eettisten suuntaviivojen riittävyyttä, jotta voidaan varmistaa sellaisen tekoälyn osallistava käyttöönotto, jossa on sisäänrakennettuja eettisiä periaatteita ja joka ei aiheuta taloudellisia ja sosiaalisia eroja EU:n yhteiskunnissa, ja kehottaa ehdottamaan tarvittaessa sääntelytoimia ja politiikkaa koskevia toimia;

146.  ottaa huomioon aiemmat kehityssuunnat, jotka liittyvät käyttäytymisanalytiikan valvontaan ja siihen mukautumiseen; kehottaa komissiota kehittämään eettisen kehyksen, joka rajoittaa sen käyttöä; kehottaa komissiota lisäämään tietoisuutta ja käynnistämään tiedotuskampanjan, joka koskee tekoälyä ja sen käyttöä käyttäytymisanalytiikan alalla;

5.2.Teknologiaan kytkeytyvät arvot – sisäänrakennettu etiikka

147.  huomauttaa, että ohjaavien eettisten puitteiden olisi perustuttava hyvään pyrkimisen, vahinkojen välttämisen, itsemääräämisoikeuden ja oikeudenmukaisuuden periaatteisiin, Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklaan ja perusoikeuskirjaan kirjattuihin periaatteisiin ja arvoihin, kuten ihmisarvoon, tasa-arvoon, oikeuteen ja kohtuuteen, syrjimättömyyteen, tietoon perustuvaan ennakkosuostumukseen, yksityis- ja perhe-elämän suojaan ja tietosuojaan sekä muihin unionin oikeudessa vaikuttaviin periaatteisiin ja arvoihin, kuten leimaamattomuuteen, avoimuuteen, itsemääräämisoikeuteen, yksilön vastuuseen ja sosiaaliseen vastuuseen ja olemassa oleviin eettisiin käytäntöihin ja sääntöihin;

148.  katsoo, että unionin olisi otettava maailmanlaajuisesti johtava rooli ottamalla käyttöön ainoastaan tekoälyä, jossa on sisäänrakennettuja eettisiä periaatteita; korostaa, että sen saavuttamiseksi on varmistettava tekoälyn etiikan hallinnointi eri tasoilla; suosittaa, että jäsenvaltiot perustavat tekoälyn etiikan seuranta- ja valvontaelimiä ja kannustavat tekoälyä kehittäviä yrityksiä perustamaan eettisiä toimikuntia sekä laatimaan eettisiä ohjeita tekoälyn kehittäjiä varten;

149.  korostaa, että tekoälyä koskevien eurooppalaisten normien on perustuttava digitaalisen etiikan, ihmisarvon, perusoikeuksien kunnioittamisen, tietosuojan ja turvallisuuden periaatteisiin, millä edistetään käyttäjien luottamuksen rakentamista; korostaa, että on tärkeää hyödyntää EU:n mahdollisuuksia luoda tekoälyjärjestelmille vahva infrastruktuuri, joka perustuu tietosuojan korkeaan tasoon ja ihmisten kunnioittamiseen; toteaa, että avoimuus ja selitettävyys on sisäänrakennettava tekoälyn kehittämiseen;

150.  toteaa, että autonomisissa asejärjestelmissä olisi edelleen noudatettava tekoälyyn nähden lähestymistapaa, jonka mukaan ihminen määrää;

5.3.Päätöksenteko – tekoälyn ja robotiikan autonomian rajat

151.  painottaa, että on vaikeaa ja monimutkaista ennakoida monien monimutkaisten tekoälyjärjestelmien tulevaa käyttäytymistä ja vuorovaikutuksessa toimivien tekoälyjärjestelmien tulevaa käyttäytymistä; pyytää komissiota arvioimaan, tarvitaanko erityisiä säännöksiä, jotka koskevat tekoälyyn perustuvaa päätöksentekoa;

152.  toteaa, että tekoäly pysyy hyödyllisenä yhteistyön välineenä ihmisen toiminnassa sen tuottavuuden parantamiseksi ja virheiden vähentämiseksi;

153.  vaatii, että ihmisillä on oltava oikeus tietää, valitusoikeus ja muutoksenhakuoikeus, kun tekoälyä käytetään yksittäisiin ihmisiin vaikuttavissa päätöksissä, joihin liittyy merkittävä riski yksilön oikeuksien tai vapauden kannalta tai jotka saattavat aiheuttaa heille haittaa;

154.  painottaa, että päätöksentekojärjestelmissä käytettäviä algoritmeja ei pitäisi ottaa käyttöön ennen kuin niille on tehty algoritmien vaikutustenarviointi, paitsi jos on selvää, että ne eivät vaikuta merkittävästi yksittäisten ihmisten elämään;

155.  katsoo, että tekoälyyn ja erityisesti järjestelmiin, joissa on sisäänrakennettu autonomia ja jotka pystyvät itsenäisesti poimimaan, keräämään ja jakamaan arkaluonteisia tietoja eri sidosryhmien kanssa ja johon liittyy itseoppivuuden mahdollisuus tai jopa mahdollisuus kehittyä itse itseään muuttavaksi, olisi sovellettava vakaalla pohjalla olevia periaatteita; painottaa, että tekoälyjärjestelmien ei pidä säilyttää tai luovuttaa luottamuksellisia henkilötietoja ilman tiedon lähteen nimenomaista hyväksyntää;

5.4.Algoritmien avoimuus, vinoutumat ja selitettävyys

156.  huomauttaa, että vaikka tekoäly tuo suuria hyötyjä automaation ja päätöksenteon kannalta, se tuo mukanaan myös riskejä, kun algoritmit ovat staattisia ja läpinäkymättömiä; korostaa tässä yhteydessä tarvetta algoritmien suurempaan avoimuuteen;

157.  kehottaa komissiota, jäsenvaltioita ja tietosuojaviranomaisia tunnistamaan algoritmisen syrjinnän ja vinoumat ja ryhtymään kaikkiin mahdollisiin toimiin niiden ehkäisemiseksi tai minimoimiseksi sekä kehittämään henkilötietojen avointa käsittelyä ja automatisoitua päätöksentekoa koskevat vahvat ja yhteiset eettiset puitteet, joilla ohjataan tiedon käyttöä ja unionin lainsäädännön täytäntöönpanon valvontaa;

158.  korostaa, että kaikkia tekoälyjärjestelmiä on kehitettävä noudattaen läpinäkyvyyden ja algoritmeja koskevan vastuuvelvollisuuden periaatetta, jolloin ihmisten on helpompi ymmärtää niiden toimintaa; toteaa, että tekoälyyn kohdistuvan luottamuksen rakentamiseksi ja tekoälyn kehittymisen mahdollistamiseksi käyttäjien on oltava tietoisia siitä, miten heidän tietojaan, niistä johdettuja tietoja ja muita tietoja käytetään ja milloin he viestivät tai ovat vuorovaikutuksessa tekoälyjärjestelmän tai tekoälyjärjestelmän tukemien ihmisten kanssa; katsoo, että tämä tulee lisäämään laitteiden käyttäjien ymmärrystä ja luottamusta; korostaa, että yleisen tietosuoja-asetuksen 13, 14 ja 15 artiklan mukaisesti päätösten ymmärrettävyyden on oltava EU-normi; muistuttaa, että yleisessä tietosuoja-asetuksessa säädetään jo nyt oikeudesta saada tietoja tietojenkäsittelyyn liittyvästä logiikasta; korostaa, että yleisen tietosuoja-asetuksen 22 artiklan mukaan henkilöllä on oikeus vaatia, että tiedot käsittelee luonnollinen henkilö silloin, kun automatisoituun käsittelyyn perustuva päätös vaikuttaa häneen merkittävästi;

159.  korostaa, että komissiolla, Euroopan tietosuojaneuvostolla, kansallisilla tietosuojaviranomaisilla ja muilla riippumattomilla valvontaviranomaisilla olisi oltava tästä eteenpäin keskeinen rooli avoimuuden ja oikeusturvan, yleisesti ottaen oikeusvarmuuden ja erityisesti tietojenkäsittelyyn ja analysointiin liittyvän, perusoikeuksia ja takuita suojaavia konkreettisia vaatimuksia koskevan oikeusvarmuuden edistämisessä; kehottaa tiivistämään yhteistyötä niiden viranomaisten kesken, joiden tehtävänä on valvoa tai säännellä käyttäytymistä digitaalisessa ympäristössä; kehottaa järjestämään riittävästi rahoitusta ja henkilökuntaa kyseisille viranomaisille;

160.  ottaa huomioon, että koneoppimisen algoritmit opetetaan itsenäiseen oppimiseen, mikä hyödyttää automaatiota ja päätöksentekoa; kehottaa tarkastelemaan tekoälyä koskevissa eettisissä suuntaviivoissa kysymyksiä, jotka liittyvät algoritmien avoimuuteen, selitettävyyteen, vastuuvelvollisuuteen ja tasapuolisuuteen;

161.  korostaa tekoälyjärjestelmien tuotosten, prosessien ja arvojen selitettävyyden tärkeyttä, jotta ne ovat muun kuin tekniikan alan yleisön ymmärrettävissä, ja korostaa, että tällaiselle yleisölle on annettava mielekästä tietoa, jotta voidaan arvioida tasapuolisuutta ja herättää luottamusta;

162.  huomauttaa, että näiden teknologioiden ja niiden sovellusten avoimuuden puute tuo esiin monia eettisiä kysymyksiä;

163.  katsoo, että tekoälyjärjestelmien olisi oltava selitettävissä ihmisille ja niiden olisi tuotettava merkityksellistä tietoa palautteen antamiseksi; toteaa, että tekoälymallien vahvuus riippuu palautteesta ja uudelleenarvioinnista, ja edistää tätä prosessia;

164.  panee merkille, että kuluttajat ovat huolestuneita siitä, että he eivät tiedä, milloin tekoälyä käytetään ja mitä tietoja käsitellään; suosittaa, että ilmoitetaan selvästi tilanteista, joissa kuluttajat käyttävät tekoälyä; korostaa, että kuluttajien luottamuksen ylläpitämiseksi on tärkeää, että välitettyjä tietoja suojataan;

165.  katsoo, että päättäjien olisi säänneltävä algoritmeja koskevaa vastuuvelvollisuutta vaikutustenarvioinneilla, jotka perustuvat vakiintuneisiin parametreihin;

166.  toteaa, että lähdekoodin julkistaminen ei yksin ratkaise tekoälyn avoimuuteen liittyvää ongelmaa, koska se ei paljastaisi olemassa olevia sisäsyntyisiä vinoutumia eikä selittäisi koneoppimisprosessia; korostaa, että avoimuus koskee paitsi lähdekoodin avoimuutta, myös tietojen ja automaattisen päätöksenteon avoimuutta;

167.  ottaa huomioon, että lähdekoodin julkistaminen voisi johtaa algoritmeihin liittyviin väärinkäytöksiin ja keinotteluun;

168.  korostaa, että on tärkeää puuttua ohjelmistokehittäjien puolueellisuuteen ja huomioida siitä johtuva koko tietotekniikka-alan eri haarojen työvoiman moninaisuuden tarve, kuten myös turvamekanismit, joiden avulla voidaan välttää sukupuoleen ja ikään perustuvien vinoumien pesiytyminen tekoälyjärjestelmiin;

169.  toteaa, että koodin tai liikesalaisuuksien paljastaminen vähentäisi myös yritysten halua tutkia ja kehittää uutta koodia, sillä niiden teollis- ja tekijänoikeudet olisivat vaarassa; toteaa, että tekoälyä kehitettäessä olisi sen sijaan kannustettava mallien tulkittavuutta ja niiden vuorovaikutusta syöttö- ja koulutusdatan kanssa;

170.  toteaa, että vaikka avoimuus ja selitettävyys voivat paljastaa puutteita, ne eivät takaa luotettavuutta, turvallisuutta ja tasapuolisuutta; katsoo tämän vuoksi, että vastuuvelvollisuus on keskeisellä sijalla luotettavan tekoälyn aikaansaamisen kannalta, ja se voidaan saavuttaa eri tavoin kuten algoritmien vaikutustenarvioinneilla, tarkastuksilla ja sertifioinnilla;

171.  painottaa tarvetta kehittää yhteyskäytäntöjä algoritmeihin perustuvan vinoutuman jatkuvaa seurantaa ja havaitsemista varten;

172.  huomauttaa, että algoritmien suunnittelijoiden olisi varmistettava, että noudatetaan keskeisiä vaatimuksia, kuten tasapuolisuutta ja selitettävyyttä, suunnitteluvaiheen alusta alkaen ja koko kehittämissyklin ajan;

173.  ottaa huomioon hyviä kehityskäytäntöjä kuvaavien suuntaviivojen tarpeen;

174.  korostaa historiatietojen esittämisen merkitystä, jotta voidaan jäljittää tekoälymallin historia; katsoo, että tämä parantaa mallien ymmärtämystä ja auttaa saavuttamaan niiden historiaan perustuvaa luottamusta;

175.  korostaa, että on selvästi ilmoitettava, milloin käyttäjät ovat vuorovaikutuksessa tekoälyjärjestelmien kanssa;

176.  korostaa, että tekoälyn ja robotiikan yleistymisen olisi tapahduttava ihmisoikeuksia täysipainoisesti kunnioittaen ja että sen yhteydessä koneista ja roboteista ei pitäisi missään tapauksessa luoda naisten edun vastaisia stereotypioita eikä harjoittaa syrjintää missään muodossa;

177.  huomauttaa, että jopa laadukas koulutusdata voi johtaa olemassa olevan syrjinnän ja epäoikeudenmukaisuuden jatkumiseen, jos sitä ei käytetä huolellisesti ja tiedostavasti; panee merkille, että heikkolaatuisen, vanhentuneen, epätäydellisen tai virheellisen datan käyttö tietojenkäsittelyn eri vaiheissa voi johtaa huonoihin ennusteisiin ja arvioihin, mikä voi puolestaan johtaa vinoutumiin, joiden lopputuloksena voi olla yksilöiden perusoikeuksien loukkaaminen tai puhtaasti virheelliset päätelmät tai väärät tulokset; katsoo tämän vuoksi, että massadatan aikakaudella on tärkeää varmistaa, että algoritmeja koulutetaan edustavilla korkealaatuisen datan otoksilla, jotta saavutetaan tilastollinen pariteetti; korostaa, että vaikka käytettäisiin tarkkaa ja laadukasta dataa, tekoälyyn perustuva ennustava analyysi voi tarjota ainoastaan tilastollisen todennäköisyyden; muistuttaa, että yleisen tietosuoja-asetuksen mukaan henkilötietojen jatkokäsittely tilastotarkoituksiin, mukaan lukien tekoälyn koulutukseen, saa tuottaa ainoastaan yhdistelmätietoa, jota ei voida yhdistää jälleen yksilöihin;

178.  kehottaa komissiota varmistamaan, että kaikki tahot, jotka tuottavat deepfake-aineistoa, videoita, joissa on käytetty keinokuvasignaaleja, tai muita realistisen oloisesti tehtyjä videoita, joissa on käytetty keinokuvasignaaleja, ilmoittavat selvästi, että aineisto ei ole alkuperäistä;

179.  toteaa, että tekoäly perustuu lähtökohtaisesti suurten tietomäärien keräämiseen ja usein sellaisten uusien tietokantojen luomiseen, joita käytetään otaksumien tekemiseen ihmisistä; katsoo, että olisi painotettava sellaisten mekanismien määrittämistä ja kehittämistä, joilla torjutaan mahdollisia uhkia, jotta varmistetaan haitallisten vaikutusten hillitseminen;

180.  muistuttaa, että tekoälyjärjestelmien ei pitäisi aiheuttaa tai vahvistaa vinoutumia; korostaa, että algoritmeja kehitettäessä ja käytettäessä on otettava huomioon vinoutumat ja tasapuolisuus kaikissa vaiheissa suunnittelusta täytäntöönpanoon; korostaa, että tietokokonaisuutta ja algoritmia on arvioitava ja testattava säännöllisesti päätöksenteon tarkkuuden varmistamiseksi;

6.Hallinto

6.1.Koordinointi unionin tasolla

181.  kehottaa komissiota kehittämään voimakasta EU:n johtajuutta, jolla voidaan estää toimien päällekkäisyys ja hajanaisuus sekä varmistaa johdonmukaiset kansalliset politiikat ja parhaiden käytäntöjen vaihto tekoälyn käytön laajentamiseksi;

182.  suhtautuu myönteisesti jäsenvaltioiden kehittämiin erilaisiin kansallisiin strategioihin; pitää myönteisenä 7. joulukuuta 2018 julkistettua tekoälyä koskevaa komission koordinoitua suunnitelmaa; kehottaa parantamaan jäsenvaltioiden ja komission välistä yhteistyötä asiassa;

183.  panee merkille, että monilla jäsenvaltioilla on jo omat kansalliset tekoälystrategiansa, ja suhtautuu myönteisesti siihen, että kaikki jäsenvaltiot allekirjoittivat julistuksen tekoälyä koskevasta yhteistyöstä huhtikuussa 2018; pitää myönteisenä myös komission ja jäsenvaltioiden tekoälyä koskevaa tulevaa koordinoitua suunnitelmaa, mutta kehottaa kaikkia osapuolia pyrkimään mahdollisimman pitkälle vietyyn yhteistyöhön;

184.  katsoo, että tarvitaan jäsenvaltioiden ja komission tehostettua yhteistyötä, jotta unionissa voidaan taata yhdenmukaiset ja rajojen yli sovellettavat säännöt, joilla kannustetaan eurooppalaisten teollisuudenalojen yhteistyöhön ja mahdollistetaan se, että koko unionissa voidaan käyttää tekoälyä, joka täyttää edellytetyn turvallisuustason vaatimukset ja joka on unionin oikeuteen kirjattujen eettisten periaatteiden mukainen;

185.  painottaa, että yhdenmukaistettu, riskipohjainen ja vaiheittainen EU:n tietopolitiikan kehys lisäisi luottamusta ja tukisi etenemistä kohti tekoälyn käyttöönottoa unionissa, millä varmistettaisiin digitaalisten sisämarkkinoiden saattaminen päätökseen ja parannettaisiin unionissa toimivien yritysten tuottavuutta;

186.  suosittaa, että olisi koordinoitava tiiviisti tekoälyyn liittyviä komission nykyisiä ja tulevia aloitteita ja pilottihankkeita, mahdollisesti ehdotetun valvontamekanismin ohjauksessa, jotta saavutetaan synergiavaikutuksia ja varmistetaan todellisen lisäarvon luominen torjuen samalla kalliita päällekkäisiä rakenteita;

187.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tarkastelemaan tekoälyä ja algoritmeihin perustuvaa päätöksentekoa käsittelevän unionin sääntelyviraston perustamista, jonka tehtävänä on –

   laatia riskinarviointimalli algoritmityyppien ja sovellusalojen luokittelemiseksi sen perusteella, onko niillä mahdollisesti merkittävä haitallinen vaikutus kansalaisiin
   tutkia algoritmijärjestelmien käyttöä, mikäli epäillään ihmisoikeuksien loukkaamista (esim. väärinkäytösten paljastajan esittämän näytön perusteella)
   antaa muille sääntelyvirastoille niiden toimialaan liittyviä algoritmijärjestelmiä koskevaa neuvontaa
   helpottaa vahingonkorvausmekanismin tehokkuutta keinona säännellä algoritmijärjestelmien vastuuvelvollisuutta tarjoamalla yhteyspiste kansalaisille, jotka eivät tunne oikeudellisia menettelyjä
   tarkastaa korkean tason vaikutusta koskevien järjestelmien algoritmien vaikutustenarviointeja algoritmeihin perustuvan päätöksenteon ehdotetun käytön hyväksymiseksi tai hylkäämiseksi erittäin arkaluonteisilla ja/tai turvallisuuden kannalta kriittisten sovellusten aloilla (esim. yksityinen terveydenhuolto); yksityisen sektorin sovellusten algoritmien vaikutustenarviointi voisi noudattaa hyvin samankaltaista prosessia kuin prosessi, jota on ehdotettu julkista sektoria varten, mahdollisesti sillä erotuksella, että tietojen julkistamisen eri vaiheita kohdeltaisiin sääntelyvirastolle tarkoitettuna luottamuksellisena viestintänä (salassapitosopimuksen mukaisesti), jotta suojataan keskeisiä liikesalaisuuksia
   tutkia tapauksia, joissa algoritmeihin perustuvien päätöksentekojärjestelmien yhteydessä epäillään loukatun oikeuksia sekä yksittäisten päätösten (esim. yksittäiset poikkeavat tulokset) että tilastollisten päätöksentekomallien (esim. syrjivät ennakkoasenteet) kohdalla; tutkimukset voitaisiin aloittaa valitusten jättämisen jälkeen tai perustuen väärinkäytösten paljastajien, tutkivien journalistien tai riippumattomien tutkijoiden (kuten valtiosta riippumattomien järjestöjen ja tiedeyhteisön jäsenten) esittämään näyttöön;

188.  panee merkille Kansainvälisen standardointijärjestön (ISO) tekoälyä koskevan jatkuvan työn ja kehottaa jäsenvaltioita koordinoimaan ISO-jäseniään sen varmistamiseksi, että unionin etuja edustetaan asianmukaisella tavalla alaa koskevien standardien kehittämisessä;

6.2.Kansainvälinen hallinto

189.  suhtautuu myönteisesti OECD:n tekoälypolitiikan seurantakeskuksen perustamiseen ja kehottaa asettamaan kunnianhimoisempia tavoitteita laadittaessa etenemissuunnitelmaa yhteistyön lisäämiseksi;

190.  korostaa, että kolmansissa maissa ja erityisesti Yhdysvalloissa, Kiinassa, Venäjällä ja Israelissa ollaan kehittämässä erilaisia malleja, ja tuo esiin Euroopassa käytettävää arvoihin perustuvaa lähestymistapaa sekä painottaa tarvetta tehdä yhteistyötä kansainvälisten kumppaneiden kanssa kahden- ja monenvälisissä yhteyksissä tekoälyn eettisten periaatteiden mukaiseksi edistämiseksi ja omaksumiseksi; toteaa, että tällä teknologialla ei ole rajoja ja että se edellyttää muutakin kuin EU:n jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä;

191.  kehottaa komissiota toimimaan kansainvälisellä tasolla varmistaakseen, että kansainvälisten toimijoiden toiminta on mahdollisimman yhdenmukaista, ja kehottaa edistämään EU:n eettisiä periaatteita kaikkialla maailmassa;

192.  korostaa, että tekoäly on tekniikan ala, jolla on maailmanlaajuinen vaikutus ja joka tuottaa yhteistä hyötyä ja asettaa vastaavia haasteita; katsoo, että tarvitaan maailmanlaajuista lähestymistapaa, kuten talousjärjestelmän kohdalla, ja erityisesti sellaisen teknologian kohdalla, jolla on merkittävä vaikutus markkinoihin; katsoo, että tekoäly on asetettava nykyisten instituutioiden ja järjestöjen esityslistalle, ja kehottaa arvioimaan lisäfoorumien tarvetta ja perustamaan niitä tarvittaessa;

o
o   o

193.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) EUVL C 252, 18.7.2018, s. 239.
(2) EUVL C 307, 30.8.2018, s. 163.
(3) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0341.
(4) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0332.
(5) EUVL L 252, 8.10.2018, s. 1.
(6) COM(2018)0237.
(7) Tulevat ja uudet teknologiat.
(8) OECD Digital Economy Outlook 2017.
(9) Erityiseurobarometri-kysely 460.
(10) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/958, annettu 28 päivänä kesäkuuta 2018, uuden ammatteja koskevan sääntelyn hyväksymistä edeltävästä suhteellisuusarvioinnista, EUVL L 173, 9.7.2018, s. 25.
(11) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/55/EU, annettu 20 päivänä marraskuuta 2013, ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun direktiivin 2005/36/EY ja hallinnollisesta yhteistyöstä sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmässä annetun asetuksen (EU) N:o 1024/2012 (IMI-asetus) muuttamisesta, EUVL L 354, 28.12.2013, s. 132.
(12) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/123/EY, annettu 12 päivänä joulukuuta 2006, palveluista sisämarkkinoilla, EUVL L 376, 27.12.2006, s. 36.
(13) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/31/EY, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2000, tietoyhteiskunnan palveluja, erityisesti sähköistä kaupankäyntiä, sisämarkkinoilla koskevista tietyistä oikeudellisista näkökohdista (direktiivi sähköisestä kaupankäynnistä), EYVL L 178, 17.7.2000, s. 1.
(14) EUVL L 303, 28.11.2018, s. 59.
(15) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus), EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1.
(16) Neuvoston direktiivi 85/374/ETY, annettu 25 päivänä heinäkuuta 1985, tuotevastuuta koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä, EYVL L 210, 7.8.1985, s. 29.
(17) EUVL L 195, 2.6.2004, s. 16.

Päivitetty viimeksi: 13. helmikuuta 2019Oikeudellinen huomautus