Hakemisto 
Hyväksytyt tekstit
Keskiviikko 16. tammikuuta 2019 - StrasbourgVäliaikainen painos
Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston (EASO) varainhoitovuoden 2016 tilien päättäminen
 EU:n ja Marokon sopimus Euro–Välimeri-sopimuksen pöytäkirjojen N:o 1 ja N:o 4 muuttamisesta (päätöslauselma)
 EU:n ja Marokon sopimus Euro–Välimeri-sopimuksen pöytäkirjojen N:o 1 ja N:o 4 muuttamisesta ***
 EU:n ja Kiinan sopimus WTO:n riitojenratkaisumenettelyssä, asia DS492 – Eräiden siipikarjanlihatuotteiden tariffimyönnytyksiin liittyvät toimenpiteet ***
 Euroopan globalisaatiorahasto (EGR) ***I
 Euroopan sosiaalirahasto plus (ESR+) ***I
 Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitetta (Interreg) koskevat erityissäännökset ***I
 Unionin WTO-luetteloon sisältyvien tariffikiintiöiden jakaminen Yhdistyneen kuningaskunnan unionista eroamisen vuoksi ***I
 Torjunta-aineiden lupamenettely unionissa
 Ydinlaitosten käytöstä poistamista ja radioaktiivisen jätteen huoltoa koskevan erityisen rahoitusohjelman perustaminen *
 Keski-Amerikan kanssa tehdyn assosiaatiosopimuksen kauppaa koskevan pilarin täytäntöönpano
 InvestEU-ohjelman perustaminen ***I
 EU:n tilapäinen matkustusasiakirja *
 Euratomin tutkimus- ja koulutusohjelma vuosiksi 2021–2025 *
 Euroopan keskuspankin vuosikertomus 2017
 Pankkiunionia koskeva vuosikertomus 2018
 EU:n sekä Kolumbian ja Perun välisen kauppasopimuksen täytäntöönpano
 Perusoikeuksien tilanne Euroopan unionissa vuonna 2017

Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston (EASO) varainhoitovuoden 2016 tilien päättäminen
PDF 150kWORD 44k
Euroopan parlamentin päätös 16. tammikuuta 2019 Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston varainhoitovuoden 2016 tilien päättämisestä (2018/2938(RSP))
P8_TA-PROV(2019)0015B8-0052/2019

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2016,

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2016 sekä viraston vastauksen(1),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2016 koskevan lausuman(2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

–  ottaa huomioon neuvoston 20. helmikuuta 2018 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2016 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä virastolle (05941/2018 – C8-0087/2018),

–  ottaa huomioon 18. huhtikuuta 2018 tekemänsä päätöksen(3), jolla lykättiin päätöstä varainhoitovuotta 2016 koskevan vastuuvapauden myöntämisestä, sekä Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston pääjohtajan vastauksen,

–  ottaa huomioon 24. lokakuuta 2018 tekemänsä päätöksen(4) evätä Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston pääjohtajalta vastuuvapaus talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(5) ja erityisesti sen 208 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston perustamisesta 19. toukokuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 439/2010(6) ja erityisesti sen 36 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(7) ja erityisesti sen 108 artiklan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 94 artiklan ja liitteessä IV olevan 5 artiklan 2 kohdan a alakohdan toisen alakohdan,

1.  hyväksyy Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston varainhoitovuoden 2016 tilien päättämisen;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston pääjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

(1) EUVL C 417, 6.12.2017, s. 79.
(2) EUVL C 417, 6.12.2017, s. 79.
(3) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0140.
(4) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0406.
(5) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(6) EUVL L 132, 29.5.2010, s. 11.
(7) EUVL L 328, 7.12.2013, s. 42.


EU:n ja Marokon sopimus Euro–Välimeri-sopimuksen pöytäkirjojen N:o 1 ja N:o 4 muuttamisesta (päätöslauselma)
PDF 327kWORD 52k
Euroopan parlamentin päätöslauselma, joka ei liity lainsäädäntöön, 16. tammikuuta 2019 esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Marokon kuningaskunnan välistä assosiointia koskevan Euro–Välimeri-sopimuksen pöytäkirjojen N:o 1 ja N:o 4 muuttamisesta Euroopan unionin ja Marokon kuningaskunnan kirjeenvaihtona tehdyn sopimuksen tekemisestä (10593/2018 – C8-0463/2018 – 2018/0256M(NLE))
P8_TA-PROV(2019)0016A8-0478/2018

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (10593/2018),

–  ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 207 artiklan 4 kohdan ja 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan i alakohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C8-0463/2018),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Marokon kuningaskunnan välisen assosiointia koskevan Euro–Välimeri-sopimuksen,

–  ottaa huomioon 1. syyskuuta 2013 voimaan tulleen EU:n ja Marokon välisen sopimuksen maatalous- ja kalastustuotteita koskevista vastavuoroisista vapauttamistoimenpiteistä eli vapauttamissopimuksen,

–  ottaa huomioon unionin yleisen tuomioistuimen 10. joulukuuta 2015 (asiassa T-512/12) antaman tuomion,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen 21. joulukuuta 2016 (asiassa C‑104/16 P) antaman tuomion,

–  ottaa huomioon komission yksiköiden 11. kesäkuuta 2018 laatiman valmisteluasiakirjan SWD(2018)0346, joka liittyy esitykseen neuvoston päätökseksi,

–  ottaa huomioon 23. toukokuuta 1969 tehdyn valtiosopimusoikeutta koskevan Wienin yleissopimuksen ja sen 34 ja 36 artiklan,

–  ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvostolle esitetyn pääsihteerin raportin Länsi-Saharan tilanteesta (S/2018/277),

–  ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2414 (2018) Länsi-Saharan tilanteesta (S/RES/2414 (2018)),

–  ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan, erityisesti sen itsehallintoa vailla olevia alueita käsittelevän XI luvun 73 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) ja erityisesti sen V osaston 1 luvun 21 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 218 artiklan 6 kohdan a alakohdan,

–  ottaa huomioon 16. tammikuuta 2019 antamansa lainsäädäntöpäätöslauselman(1) esityksestä neuvoston päätökseksi,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan 2 kohdan,

–  ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan mietinnön, ulkoasiainvaliokunnan ja maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan lausunnot ja kalatalousvaliokunnan tarkistuksina esitetyn kannan (A8-0478/2018),

A.  ottaa huomioon, että Euroopan unionin ja Marokon kuningaskunnan välillä on historialliset suhteet ja että ne tekevät tiiviisti laajaan kumppanuuteen perustuvaa yhteistyötä, jossa otetaan huomioon poliittiset, taloudelliset ja sosiaaliset näkökohdat ja jota vahvistavat sen pitkälle edistyneen maan asema ja molempien osapuolten halukkuus kehittää sitä entisestään;

B.  toteaa, että EU:n ja Marokon välinen vapauttamissopimus tuli voimaan 1. syyskuuta 2013; toteaa, että Polisario-rintama vei sopimuksen Euroopan unionin tuomioistuimeen 19. marraskuuta 2012 katsoen sen loukkaavan kansainvälistä oikeutta, kun sitä sovelletaan Länsi-Saharan alueeseen;

C.  toteaa, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin kumosi 10. joulukuuta 2015 neuvoston päätöksen, joka koski vapauttamissopimuksen tekemistä; toteaa, että neuvosto valitti päätöksestä 19. helmikuuta 2016 yksimielisesti;

D.  toteaa, että Euroopan unionin yleinen tuomioistuin totesi 21. joulukuuta 2016 antamassaan tuomiossa, ettei vapauttamissopimus tarjonnut oikeusperustaa Länsi-Saharan sisällyttämiseksi sen soveltamisalaan eikä sitä sen vuoksi voitaisi soveltaa tähän alueeseen;

E.  toteaa, että tuomion 106 artiklan mukaan Länsi-Saharan kansaa on pidettävä sopimukseen nähden ”kolmantena osapuolena” – sovellettaessa perussopimusten suhteellisen vaikutuksen periaatetta – jonka suostumus on saatava sopimuksen soveltamiseksi alueeseen; toteaa tämän vuoksi, että sopimusta ei voida laajentaa koskemaan Länsi-Saharan aluetta ilman lisäsopimusta;

F.  toteaa, että toimijat voivat edelleen harjoittaa tuontia Länsi-Saharasta Euroopan unioniin, mutta 21. joulukuuta 2016 alkaen tältä alueelta tuleviin tuotteisiin ei sovelleta tullietuuksia;

G.  toteaa, että käytettävissä ei ole tarpeeksi tietoja, joiden avulla unionin tulliviranomaiset voisivat määrittää, ovatko Marokon tuomat tuotteet peräisin Länsi-Saharasta, mikä näin ollen estää noudattamasta Euroopan unionin tuomioistuimen päätöstä;

H.  toteaa, että Euroopan unionin tuomioistuimen päätöksen jälkeen neuvosto antoi komissiolle mandaatin muuttaa assosiointia koskevan Euro–Välimeri-sopimuksen pöytäkirjoja N:o 1 ja N:o 4 niin, että Länsi-Saharan tuotteet voidaan sisällyttää sopimukseen; ottaa huomioon, että niiden sisällyttäminen sopimukseen edellyttää jonkinlaista jäljitettävyyttä, jotta kyseiset tuotteet voidaan tunnistaa;

I.  toteaa, että on välttämätöntä varmistaa, että sopimus on Euroopan unionin tuomioistuimen 21. joulukuuta 2016 asiassa C-104/16 P antaman tuomion mukainen;

J.  toteaa, että komissio ja Euroopan ulkosuhdehallinto (EUH) kuulivat Brysselissä ja Rabatissa tiettyjä valittuja virkamiehiä ja useita kansalaisyhteiskunnan edustajia ja järjestöjä itsehallintoa vailla olevalta Länsi-Saharan alueelta;

K.  toteaa, että parlamentti piti tarpeellisena mennä ja arvioida tilannetta omakohtaisesti ja saada käsitys ihmisten erilaisista näkemyksistä; muistuttaa myös kansainvälisen kaupan valiokunnan (INTA) 2. ja 3. syyskuuta 2018 alueelle tekemästä tiedonhankintamatkasta;

L.  toteaa, että vapauttamissopimuksen muuttaminen tapahtuu laajemmassa poliittisessa ja geopoliittisessa kontekstissa;

M.  toteaa, että alueella on ollut käynnissä konflikti yli 40 vuoden ajan sen jälkeen, kun alue lakkasi olemasta Espanjan siirtomaa;

N.  toteaa, että Yhdistyneiden kansakuntien mukaan Länsi-Sahara on alue, jonka siirtomaa-asemaa ei ole purettu;

O.  toteaa, että Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselmassa 2440 (2018) Minurson toimeksiantoa jatkettiin kuudella kuukaudella;

P.  toteaa, etteivät EU ja sen jäsenvaltiot tunnusta Marokon suvereniteettia Länsi-Saharan alueella; toteaa, että Yhdistyneet kansakunnat ja Afrikan unioni tunnustavat Polisario‑rintaman Länsi-Saharan kansan edustajaksi;

Q.  ottaa huomioon, että Yhdistyneet kansakunnat sisällyttää Länsi-Saharan itsehallintoa vailla olevien alueiden luetteloon peruskirjansa 73 artiklan nojalla;

1.  muistuttaa, että Marokko on EU:n etuoikeutettu kumppani eteläisessä naapurustossa ja että EU on luonut sen kanssa vahvan, strategisen ja pitkäaikaisen kumppanuuden, jossa otetaan huomioon poliittiset, taloudelliset ja sosiaaliset näkökohdat sekä turvallisuus- ja muuttoliikekysymykset; korostaa, että Marokolle on annettu pitkälle edistyneen maan asema Euroopan naapuruuspolitiikassa;

2.  korosta pitävänsä tärkeänä, että tällä sopimuksella annetaan takeet kansainvälisen oikeuden, myös ihmisoikeuksien, kunnioittamisesta ja noudattaa Euroopan unionin tuomioistuimen asiaan liittyvää päätöstä;

3.  muistuttaa EU:n ja sen jäsenvaltioiden SEU 21 artiklan mukaisesta velvoitteesta noudattaa Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan periaatteita ja kansainvälistä oikeutta; korostaa tässä yhteydessä, että YK:n peruskirjan 1 artiklan 2 kohtaan sisältyy kansojen itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen;

4.  muistuttaa, että SEU 21 artiklan mukaisesti unionin toiminta kansainvälisellä tasolla perustuu demokratian ja oikeusvaltion periaatteisiin, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien yleismaailmallisuuteen ja jakamattomuuteen sekä Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan periaatteiden ja kansainvälisen oikeuden noudattamiseen;

5.  korostaa, että tämä sopimus ei tarkoita minkäänlaista Marokon suvereniteetin tunnustamista Länsi-Saharassa, jonka Yhdistyneet kansakunnat luokittelee tällä hetkellä itsehallintoa vailla olevaksi alueeksi ja josta suurta osaa hallitsee Marokon kuningaskunta, ja vaatii, että EU on päättänyt edelleen tukea YK:n toimia, joilla pyritään varmistamaan Länsi-Saharan konfliktiin oikeudenmukainen, kestävä ja molemminpuolisesti hyväksyttävä ratkaisu, jossa Länsi-Saharan kansalle annetaan itsemääräämisoikeus kansainvälisen oikeuden, YK:n peruskirjan ja asiaan liittyvien YK:n päätöslauselmien mukaisesti; toistaa siksi tukevansa täysin Horst Köhleriä, YK:n pääsihteerin henkilökohtaista lähettilästä Länsi-Saharassa, pyrkimyksissä saada osapuolet takaisin YK:n neuvottelupöydän ääreen ratkaisun saavuttamiseksi; kehottaa osapuolia jatkamaan neuvotteluja ilman ennakkoehtoja ja vilpittömässä mielessä; korostaa, että EU:n ja Marokon välisen muutetun vapauttamissopimuksen ratifiointi ei saa millään tavalla vaikuttaa Länsi-Saharan rauhanprosessin tulokseen;

6.  huomauttaa, että Genevessä pidettiin joulukuun alussa Yhdistyneiden kansakuntien aloitteesta konfliktin osapuolten välinen kokous, johon myös Algeria ja Mauritania osallistuivat, ja toivoo, että kokous edistää rauhanprosessin käynnistämistä;

7.  panee merkille kaksi Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiossa asetettua ehtoa, joiden mukaan Länsi-Sahara on mainittava nimenomaisesti sopimustekstissä ja on saatava paikallisen väestön suostumus, sekä neuvoston lisäämän kolmannen ehdon, jonka mukaan on varmistettava, että sopimus hyödyttää paikallista väestöä;

8.  korostaa, kuten komission kertomuksessa todetaan, että näiden osallistavien kuulemisten avulla on toteutettu kaikki kohtuulliset ja toteutettavissa olevat toimet asianomaisen väestön hyväksynnän vahvistamiseksi;

9.  korostaa, että komissio ja EUH ovat koko kuulemisprosessin ajan pitäneet säännöllisesti yhteyttä YK:n pääsihteerin henkilökohtaiseen Länsi-Saharan lähettilääseen;

10.  panee merkille alueen kansan legitiimit edut ja katsoo, että käynnissä olevan konfliktin kunnioitettu ja hyväksytty päätös on edellytyksenä alueen taloudelliselle kehitykselle; on samanaikaisesti vakuuttunut siitä, että länsisaharalaisilla on oikeus kehittyä poliittista ratkaisua odotettaessa;

11.  korostaa erilaisten paikallisten toimijoiden ja kansalaisyhteiskunnan edustajien kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta että jotkin osapuolet ilmaisevat puoltavansa sopimusta puolustamalla oikeuttaan talouskehitykseen, kun taas toisten mielestä poliittisen konfliktin ratkaisu olisi asetettava etusijalle kauppaetuuksien myöntämisen sijaan; panee merkille, että komission ja EUH:n johtamissa osallistavissa kuulemisissa, joihin osallistui useita Länsi-Saharan järjestöjä ja elimiä, enemmistö osallistujista antoi tukensa niille sosioekonomisille hyödyille, joita ehdotetuista tullietuuksista seuraisi;

12.  muistuttaa, ettei Euroopan unionin tuomioistuin kertonut tuomiossaan tarkemmin, kuinka ihmisten suostumus olisi ilmaistava, ja katsoo sen vuoksi, että tähän perusteeseen liittyy vielä jonkin verran epävarmuutta;

13.  toteaa, että sopimus voi johtaa sellaisen sosiaalisen ja kestävän kehityksen edistämiseen, joka vaikuttaa keskeisellä tavalla nykyiseen taloudelliseen, sosiaaliseen ja ympäristölliseen kehitykseen ja mahdolliseen matalan ja korkean osaamistason työpaikkojen luomiseen paikallistasolla; panee merkille, että noin 59 000 työpaikkaa riippuu viennistä ja että luku vastaa noin kymmentä prosenttia alueen väestöstä;

14.  katsoo, että EU:n tullietuuksilla on ollut myönteinen vaikutus maatalous- ja kalastusalaan ja niiden vientitasoon Länsi-Saharan itsehallintoa vailla olevalla alueella; kehottaa kuitenkin varovaisuuteen tarkistettaessa, että nämä tuottavat paikallista lisäarvoa, että niihin sijoitetaan paikallisesti uudelleen ja että paikalliselle väestölle tarjotaan kunnon työmahdollisuudet;

15.  on vakuuttunut siitä, että rauhanprosessin tuloksesta huolimatta paikallisväestö hyötyy talouskehityksestä ja sen heijastusvaikutuksista, jotka koskevat investointeja infrastruktuuriin, työllisyyteen, terveyteen ja koulutukseen;

16.  antaa tunnustusta nykyisille investoinneille useilla aloilla ja pyrkimyksiin kehittää ympäristöä säästävää teknologiaa, kuten uusiutuvia energialähteitä ja meriveden suolanpoistolaitos, mutta korostaa, että lisätoimet ovat tarpeen, jotta voidaan varmistaa osallisuuden lisääminen kaikissa paikallisen talouden osissa;

17.  antaa tunnustusta länsisaharalaisten ja erityisesti nuorten, joista monet ovat naisia, esittämille liiketoiminta-aloitteille ja korostaa heidän tarvitsevan entistä parempia vientimahdollisuuksia ja oikeusvarmuutta, jotta mahdollistettaisiin lisäinvestoinnit aloilla, joilla työvoiman kysyntä on suurta ja joita ovat muun muassa maa- ja kalatalous sekä infrastruktuuri;

18.  panee merkille Länsi-Saharan strategiset mahdollisuudet toimia koko Afrikan mantereen investointien keskuksena;

19.  varoittaa kielteisistä vaikutuksista, joita aiheutuu, jos Länsi-Saharan itsehallintoa vailla olevan alueen tuotteisiin ei sovelleta tullietuuksia, ja viestistä, joka vastaavasti välittyisi nuoremmalle sukupolvelle, joka investoi tai on halukas investoimaan alueeseen ja sen kehityspotentiaaliin; korostaa, että vaarana on toimien siirtäminen muille alueille, joilla ne nauttisivat etuuskohtelua; toteaa, että komission mukaan tullietuuksien soveltamatta jättäminen voisi heikentää asianomaisten alueiden paikallisväestön taloudellista ja sosiaalista tilannetta;

20.  on vakuuttunut siitä, että EU:n läsnäolo muun muassa tämä sopimuksen kautta on vetäytymistä parempi vaihtoehto, kun on kyse sitoutumisesta ihmisoikeuksien ja yksilönvapauksien edistämiseen ja seurantaan, ja vaatii Marokolta tarkkoja arvioita ja tiivistä vuoropuhelua näistä kysymyksistä;

21.  muistuttaa, että muualla maailmassa kestävään kehitykseen, korkeisiin työ- ja yhteiskuntaelämän normeihin ja ihmisoikeuksiin ei suhtauduta yhtä kunnianhimoisesti ja tähytään uusia kauppamahdollisuuksia, ja toteaa, että EU:n vetäytyessä näiden alueiden vaikutus lisääntyy;

22.  korostaa, että EU:n jatkuvilla toimilla alueella on myönteinen vipuvaikutus alueen kestävään kehitykseen;

23.  korostaa, että oikeusvarmuus on keskeinen tekijä houkuteltaessa kestäviä ja pitkän aikavälin investointeja alueelle ja näin myös paikallisen talouden dynamiikan ja monipuolistamisen kannalta;

24.  palauttaa mieliin, että Euroopan unionin tuomioistuimen tuomion jälkeen jäsenvaltiot eivät voi lain mukaan soveltaa etuuskohtelua Länsi-Saharan itsehallintoa vailla olevalta alueelta tuleviin tuotteisiin, ja katsoo, että talouden toimijoihin vaikuttava oikeudellinen epävarmuus on lopetettava;

25.  on tietoinen ja erittäin huolissaan siitä, että tähän mennessä on ollut äärimmäisen vaikeaa tunnistaa tuotteet, jotka on tuotu Länsi-Saharan itsehallintoa vailla olevalta alueelta;

26.  korostaa, että parlamentin kannalta keskeinen vaatimus suostumuksen antamiselle sopimukselle on sen varmistaminen, että käyttöön otetaan mekanismi, jonka avulla jäsenvaltioiden tulliviranomaiset saavat luotettavaa tietoa Länsi-Saharasta peräisin olevista, unioniin tuoduista tuotteista täysin EU:n tullilainsäädännön mukaisesti; painottaa, että tällainen mekanismi tuo saataville yksityiskohtaisia ja eriteltyjä tilastotietoja viennistä hyvissä ajoin; pitää valitettavana, että kesti kauan ennen kuin komissio ja Marokko sopivat tällaisesta mekanismista ja kehottaa komissiota soveltamaan kaikkia käytettävissä olevia korjaavia toimenpiteitä, jos sopimuksen täytäntöönpano ei ole tyydyttävää; kehottaa komissiota esittämään parlamentille vuosittaisen arvioinnin, jossa arvioidaan tämän mekanismin yhdenmukaisuutta EU:n tullilainsäädännön kanssa;

27.  korostaa, että ilman voimassa olevaa sopimusta ja mekanismia, jolla tuotteet voidaan tunnistaa, on mahdotonta tietää, tuleeko EU:n markkinoille tuotteita Länsi-Saharan itsehallintoa vailla olevalta alueelta ja kuinka paljon niitä tulee;

28.  painottaa, että EU:n ja Marokon välillä sovitun järjestelyn toteuttaminen vuosittaisesta keskinäisestä tuotetietojen ja -tilastojen vaihdosta kirjeenvaihtona on tarpeen, jotta voidaan arvioida sopimuksen laajuutta ja sen vaikutusta kehitykseen ja paikallisväestöön;

29.  kehottaa komissiota ja Euroopan ulkosuhdehallintoa seuraamaan tiiviisti sopimuksen täytäntöönpanoa ja tuloksia ja raportoimaan havainnoistaan säännöllisesti parlamentille;

30.  kehottaa komissiota tutkimaan, miten kauppaetuuksia voidaan tulevaisuudessa myöntää tehokkaasti koko Länsi-Saharan kansalle;

31.  muistuttaa, että EU ja Marokko ovat alkuperäisen vuoden 2012 sopimuksen määräysten mukaisesti neuvotelleet maataloustuotteiden, jalostettujen maataloustuotteiden sekä kalojen ja kalastustuotteiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojaamisesta kunnianhimoisen ja kattavan sopimuksen, jossa määrätään siitä, että Marokko suojaa EU:n maantieteelliset merkinnät kokonaisuudessaan; muistuttaa myös, että tämän sopimuksen tekomenettely, joka aloitettiin vuonna 2015, keskeytettiin 21. joulukuuta 2016 annetun tuomioistuimen tuomion seurauksena; kehottaa unionia ja Marokkoa jatkamaan tätä menettelyä välittömästi ja palaamaan nopeasti pitkälle menevää ja laaja-alaista vapaakauppasopimusta koskeviin neuvotteluihin;

32.  korostaa, että eurooppalaiseen puutarhaviljelyalaan vaikuttaa suuresti tiettyjen sellaisten hedelmien ja vihannesten vienti Marokosta EU:hun, joihin sovelletaan maataloustuotteita, jalostettuja maataloustuotteita sekä kaloja ja kalastustuotteita koskevista vastavuoroisista vapauttamistoimenpiteistä 8. maaliskuuta 2012 tehdyssä sopimuksessa määrättyä etuuskohtelua;

33.  korostaa, että kaikkien kolmansien maiden pääsyn EU:n sisämarkkinoille olisi oltava riippuvainen siitä, noudattavatko ne EU:n terveys-, kasvinsuojelu-, jäljitettävyys- ja ympäristösääntöjä ja -vaatimuksia;

34.  pyytää komissiota edistämään sitä, että Marokko ja EU soveltavat samanlaisia toimenpiteitä ja valvontatoimia terveys-, kasvinsuojelu-, jäljitettävyys- ja ympäristövaatimusten sekä alkuperämerkintöjä koskevien sääntöjen alalla reilun kilpailun varmistamiseksi näiden kahden markkina-alueen välillä;

35.  muistuttaa, että ajantasaistetussa sopimuksessa ei muuteta tariffikiintiöitä eikä aiemmin vahvistettua tullietuuskohtelua ja ainoastaan selvennetään sopimuksen maantieteellistä soveltamisalaa eurooppalaisille tuottajille;

36.  kiinnittää huomiota siihen, että osa unioniin kyseiseen sopimukseen sisältyvän etuuskohtelun puitteissa vietävistä hedelmistä ja vihanneksista (muun muassa tomaateista ja meloneista) on peräisin Länsi-Saharan alueelta, ja huomauttaa, että tätä tuotantoa ja vientiä pyritään edelleen kehittämään kunnianhimoisin suunnitelmin;

37.  panee kuitenkin merkille uuteen sopimukseen sisältyvän selvennyksen ja toivoo, että se voisi muodostaa jatkossa selkeän, vakaan kehyksen sopimuksen osapuolille ja asianomaisille talouden toimijoille Välimeren molemmin puolin;

38.  toteaa, että herkkien maataloustuotteiden seuranta sekä kiintiöiden tarkka soveltaminen ovat olennaisen tärkeitä sopimuksen tasapainoisen toiminnan kannalta; muistuttaa, että vuoden 2012 sopimukseen liitetyssä pöytäkirjassa N:o 1 olevaan 7 artiklaan sisältyy suojalauseke, joka mahdollistaa aiheellisten toimenpiteiden toteuttamisen, jos sopimuksen mukaisia herkkiä maataloustuotteita tuodaan niin suuria määriä, että se aiheuttaa vakavia markkinahäiriöitä ja/tai vakavaa vahinkoa tuotannonalalle; toivoo, että komissio seuraa asianmukaisesti ja laajasti Marokosta ja Länsi-Saharan alueelta peräisin olevien herkkien maataloustuotteiden etuuskohteluun perustuvaa tuontia EU:hun ja että se on edelleen valmis vetoamaan välittömästi edellä mainittuun lausekkeeseen, jos siihen on perusteltua tarvetta;

39.  panee merkille, että asianomaisilla vesillä toimintaa harjoittavilla EU:n kalastusaluksilla on lakisääteinen velvollisuus käyttää alusten satelliittiseurantajärjestelmää (VMS) ja että on pakollista ilmoittaa aluksen sijainti Marokon viranomaisille, minkä ansioista on täysin mahdollista jäljittää alukset ja kirjata tiedot siitä, missä ne harjoittavat kalastustoimintaa;

40.  kehottaa unionia vauhdittamaan toimia, joilla edistetään Maghrebin alueen maiden alueellista yhteistyötä, jolla on väistämättä valtavia myönteisiä vaikutuksia alueelle ja sen ulkopuolelle;

41.  huomauttaa, että EU:lla on strateginen tarve tiivistää ja edistää yhteyksiään Maghrebin alueen maiden kanssa ja kehittää suhteitaan niihin; katsoo, että tässä yhteydessä assosiointia koskevan sopimuksen laajentaminen on tämän strategian looginen osa;

42.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle ja Euroopan ulkosuhdehallinnolle.

(1) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0017.


EU:n ja Marokon sopimus Euro–Välimeri-sopimuksen pöytäkirjojen N:o 1 ja N:o 4 muuttamisesta ***
PDF 236kWORD 44k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 16. tammikuuta 2019 esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Marokon kuningaskunnan välistä assosiointia koskevan Euro–Välimeri-sopimuksen pöytäkirjojen N:o 1 ja N:o 4 muuttamisesta Euroopan unionin ja Marokon kuningaskunnan välillä kirjeenvaihtona tehdyn sopimuksen tekemisestä (10593/2018 – C8-0463/2018– 2018/0256(NLE))
P8_TA-PROV(2019)0017A8-0471/2018

(Hyväksyntä)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (10593/2018),

–  ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Marokon kuningaskunnan välisestä assosiaatiosta tehdyn Euro–Välimeri-sopimuksen pöytäkirjojen N:o 1 ja N:o 4 muuttamista koskevan Euroopan unionin ja Marokon kuningaskunnan välisen kirjeenvaihtona tehdyn sopimusluonnoksen (10597/2018),

–  ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 207 artiklan 4 kohdan ja 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan i alakohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C8-0463/2018),

–  ottaa huomioon 16. tammikuuta 2019 antamansa päätöslauselman(1), joka ei liity lainsäädäntöön, ehdotuksesta päätökseksi,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan 1 ja 4 kohdan sekä 108 artiklan 7 kohdan,

–  ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan suosituksen sekä ulkoasiainvaliokunnan ja maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan lausunnot (A8-0471/2018),

1.  antaa hyväksyntänsä sopimuksen tekemiselle;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Marokon hallituksille ja parlamenteille.

(1) Hyväksytyt tekstit, P8_TA-PROV(2019)0016.


EU:n ja Kiinan sopimus WTO:n riitojenratkaisumenettelyssä, asia DS492 – Eräiden siipikarjanlihatuotteiden tariffimyönnytyksiin liittyvät toimenpiteet ***
PDF 240kWORD 44k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 16. tammikuuta 2019 esityksestä neuvoston päätökseksi asiassa DS492 Euroopan unioni – Eräiden siipikarjanlihatuotteiden tariffimyönnytyksiin liittyvät toimenpiteet – Euroopan unionin ja Kiinan kansantasavallan välillä kirjeenvaihtona tehdyn sopimuksen tekemisestä unionin puolesta (10882/2018 – C8-0496/2018 – 2018/0281(NLE))
P8_TA-PROV(2019)0018A8-0472/2018

(Hyväksyntä)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (10882/2018),

–  ottaa huomioon luonnoksen Euroopan unionin ja Kiinan kansantasavallan välillä WTO:n riitojenratkaisumenettelyssä DS492 – Eräiden siipikarjanlihatuotteiden tariffimyönnytyksiin liittyvät toimenpiteet – kirjeenvaihtona tehdyksi sopimukseksi (10883/2018),

–  ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 207 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan ja 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan v alakohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C8‑0496/2018),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan 1 ja 4 kohdan sekä 108 artiklan 7 kohdan,

–  ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan suosituksen (A8-0472/2018),

1.  antaa hyväksyntänsä sopimuksen tekemiselle;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Kiinan kansantasavallan hallituksille ja parlamenteille.


Euroopan globalisaatiorahasto (EGR) ***I
PDF 536kWORD 77k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 16. tammikuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan globalisaatiorahastosta (EGR) (COM(2018)0380 – C8-0231/2018 – 2018/0202(COD))
P8_TA-PROV(2019)0019A8-0445/2018

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0380),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 175 artiklan 3 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0231/2018),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 12. joulukuuta 2018 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon alueiden komitean 5. joulukuuta 2018 antaman lausunnon(2),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan mietinnön, kansainvälisen kaupan valiokunnan, budjettivaliokunnan, talousarvion valvontavaliokunnan ja aluekehitysvaliokunnan lausunnot ja naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan kannan tarkistuksina (A8-0445/2018),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Komission teksti   Tarkistus
Tarkistus 1
Ehdotus asetukseksi
Otsikko
Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan globalisaatiorahastosta (EGR).
Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan siirtymärahastosta (ESR)
Tarkistus 2
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 1 kappale
(1)  Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEU-sopimus’, 3 artiklassa ja SEUT-sopimuksen 10 artiklassa määrättyjä horisontaalisia periaatteita, myös SEU-sopimuksen 5 artiklassa vahvistettuja toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita, olisi noudatettava rahastojen täytäntöönpanossa, jossa olisi otettava huomioon myös Euroopan unionin perusoikeuskirja. Jäsenvaltioiden ja komission olisi pyrittävä poistamaan epätasa-arvoa, edistämään naisten ja miesten välistä tasa-arvoa ja ottamaan huomioon sukupuolinäkökohdat sekä torjumaan sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää. Rahastojen tavoitteiden toteuttamisessa olisi otettava huomioon kestävä kehitys, sekä se, että unioni edistää ympäristön laadun säilyttämistä, suojelua ja parantamista SEUT-sopimuksen 11 artiklan ja 191 artiklan 1 kohdan mukaisesti ja saastuttaja maksaa -periaatetta noudattaen
(1)  Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEU-sopimus’, 3 artiklassa ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 9 ja 10 artiklassa määrättyjä horisontaalisia periaatteita, myös SEU-sopimuksen 5 artiklassa vahvistettuja toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita, olisi noudatettava rahastojen täytäntöönpanossa, jossa olisi otettava huomioon myös Euroopan unionin perusoikeuskirja. SEUT-sopimuksen 8 artiklan mukaisesti jäsenvaltioiden ja komission olisi pyrittävä poistamaan epätasa-arvoa, edistämään naisten ja miesten välistä tasa-arvoa ja ottamaan huomioon sukupuolinäkökohdat sekä torjumaan sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää. Rahastojen tavoitteiden toteuttamisessa olisi otettava huomioon kestävä kehitys, sekä se, että unioni edistää ympäristön laadun säilyttämistä, suojelua ja parantamista SEUT-sopimuksen 11 artiklan ja 191 artiklan 1 kohdan mukaisesti ja saastuttaja maksaa -periaatetta noudattaen.
Tarkistus 3
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 4 kappale
(4)  Helmikuussa 2018 komissio antoi tiedonannon ”Uuden, modernin monivuotisen rahoituskehyksen avulla tuloksiin EU:n painopistealoilla vuoden 2020 jälkeen”18. Tiedonannossa korostetaan, että unionin talousarviosta tuetaan Euroopan ainutlaatuista sosiaalista markkinataloutta. Sen vuoksi on äärimmäisen tärkeää parantaa työllistymismahdollisuuksia ja vastata erityisesti digitalisaatioon liittyviin osaamishaasteisiin. Talousarvion joustavuus on yksi seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen keskeisistä periaatteista. Joustomekanismit ovat edelleen käytössä, jotta unioni voi reagoida odottamattomiin tapahtumiin ja jotta voidaan varmistaa, että talousarviovarat käytetään siellä, missä niitä kipeimmin tarvitaan.
(4)  Helmikuussa 2018 komissio antoi tiedonannon ”Uuden, modernin monivuotisen rahoituskehyksen avulla tuloksiin EU:n painopistealoilla vuoden 2020 jälkeen”18. Tiedonannossa korostetaan, että unionin talousarviosta tuetaan Euroopan ainutlaatuista sosiaalista markkinataloutta. Sen vuoksi on äärimmäisen tärkeää parantaa työllistymismahdollisuuksia ja vastata erityisesti digitalisaatioon, automaatioon ja resurssitehokkaaseen talouteen siirtymiseen liittyviin osaamishaasteisiin kunnioittaen täysin vuonna 2015 tehtyä Pariisin ilmastosopimusta, joka hyväksyttiin ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen osapuolten 21. konferenssissa. Talousarvion joustavuus on yksi seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen keskeisistä periaatteista. Joustomekanismit ovat edelleen käytössä, jotta unioni voi reagoida oikea-aikaisemmin odottamattomiin tapahtumiin ja jotta voidaan varmistaa, että talousarviovarat käytetään siellä, missä niitä kipeimmin tarvitaan.
__________________
__________________
18 https://ec.europa.eu/commission/sites/beta-political/files/communication-new-modern-multiannual-financial-framework_en.pdf
18 https://ec.europa.eu/commission/sites/beta-political/files/communication-new-modern-multiannual-financial-framework_en.pdf
Tarkistus 4
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 6 kappale
(6)  Pohdinta-asiakirjassaan globalisaation hallinnasta20 komissio pitää kauppaan liittyvää globalisaatiota ja teknologista muutosta yhdessä keskeisinä syinä siihen, että koulutetun työvoiman kysyntä on lisääntynyt mutta matalamman koulutustason työpaikat ovat vähentyneet. Vaikka avoimemmasta kaupasta ja maailman talouksien syvemmästä integraatiosta aiheutuu valtavia yleisiä hyötyjä, näihin kielteisiin sivuvaikutuksiin on puututtava. Globalisaation nykyiset hyödyt ovat jo epätasaisesti jakautuneet eri ihmisten ja alueiden kesken, mistä aiheutuu merkittäviä seurauksia kielteisistä vaikutuksista kärsiville, joten vaarana on, että alati kiihtyvä tekninen kehitys vauhdittaa näitä vaikutuksia entisestään. Näin ollen solidaarisuuden ja kestävyyden periaatteiden mukaisesti on tarpeen varmistaa, että globalisaation hyödyt jaetaan oikeudenmukaisemmin sovittamalla yhteen talouden avautuminen ja tekninen kehitys sekä sosiaalinen suojelu.
(6)  Pohdinta-asiakirjassaan globalisaation hallinnasta20 komissio pitää kauppaan liittyvää globalisaatiota ja teknologista muutosta yhdessä keskeisinä syinä siihen, että koulutetun työvoiman kysyntä on lisääntynyt mutta matalamman koulutustason työpaikat ovat vähentyneet. Avoimemmasta kaupasta on toki hyötyä mutta sen kielteisiin sivuvaikutuksiin on puututtava asianmukaisin keinoin. Globalisaation nykyiset hyödyt ovat jo epätasaisesti jakautuneet eri ihmisten ja alueiden kesken, mistä aiheutuu merkittäviä seurauksia kielteisistä vaikutuksista kärsiville, joten vaarana on, että teknologiset ja ympäristöön liittyvät muutokset syventävät näitä vaikutuksia entisestään. Näin ollen solidaarisuuden ja kestävyyden periaatteiden mukaisesti on tarpeen varmistaa, että globalisaation hyödyt jaetaan oikeudenmukaisemmin. Globalisaation ja teknologisten ja ympäristöön liittyvien siirtymien mahdollisia samanaikaisia haittavaikutuksia olisi ennakoitava laajemmin asiaankuuluvassa unionin rakennerahastossa, kuten Euroopan sosiaalirahasto plussassa (ESR+), jotta liiketoimintaympäristöä ja työvoimaa voidaan mukauttaa paremmin sovittamalla yhteen talouskasvu ja tekninen kehitys asianmukaisen sosiaalisen suojelun kanssa ja tukemalla aktiivisesti mahdollisuuksia työllistymiseen ja itsenäiseen ammatinharjoittamiseen.
__________________
__________________
20 https://ec.europa.eu/commission/publications/reflection-paper-harnessing-globalisation_fi.
20 https://ec.europa.eu/commission/publications/reflection-paper-harnessing-globalisation_fi.
Tarkistus 5
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 7 kappale
(7)  Pohdinta-asiakirjassaan EU:n rahoituksen tulevaisuudesta21 komissio korostaa tarvetta vähentää taloudellisia ja sosiaalisia eroja jäsenvaltioiden välillä ja sisällä. Näin ollen keskeisenä tavoitteena on investoida tasa-arvoon, sosiaaliseen osallisuuteen, koulutukseen ja terveyteen.
(7)  Pohdinta-asiakirjassaan EU:n rahoituksen tulevaisuudesta21 komissio korostaa tarvetta vähentää taloudellisia ja sosiaalisia eroja jäsenvaltioiden välillä ja sisällä. Näin ollen keskeisenä tavoitteena on investoida kestävään kehitykseen, tasa-arvoon, sosiaaliseen osallisuuteen, koulutukseen ja terveyteen.
_________________
_________________
21 https://ec.europa.eu/commission/publications/reflection-paper-future-eu-finances_fi.
21 https://ec.europa.eu/commission/publications/reflection-paper-future-eu-finances_fi.
Tarkistus 6
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 8 kappale
(8)  Globalisaatio ja teknologinen muutos lisäävät todennäköisesti entisestään maailman talouksien välisiä kytköksiä ja niiden keskinäistä riippuvuutta. Työvoiman uudelleenkohdentaminen on olennainen ja välttämätön osa tällaista talouden muutosta. Jotta muutoksen hyödyt jakautuisivat oikeudenmukaisesti, tuen tarjoaminen työttömiksi jääneille työntekijöille ja työttömyysuhan alla eläville on äärimmäisen tärkeää. ”Muutosten ennakointia ja rakenneuudistusta koskeva EU:n laatukehys”22 on unionin politiikan väline, jolla luodaan puitteet yritysten rakenneuudistusten ennakoinnissa ja hoidossa käytettäville parhaille käytänteille. Se tarjoaa kattavat puitteet sille, miten talouden sopeuttamisen ja rakenneuudistuksen haasteet ja niiden työllisyyteen ja yhteiskuntaan kohdistuvat vaikutukset olisi huomioitava asianmukaisin poliittisin keinoin. Lisäksi siinä kehotetaan jäsenvaltioita käyttämään EU:n ja kansallinen rahoitus siten, että voidaan varmistaa, että rakenneuudistuksen sosiaalisia vaikutuksia, erityisesti työllisyyteen kohdistuvia haittavaikutuksia, voidaan lieventää tehokkaammin. Unionin tärkeimpiä välineitä rakenneuudistuksista kärsivien työntekijöiden auttamisessa ovat Euroopan sosiaalirahasto plus (ESR+), jonka tarkoituksena on tarjota tukea ennakoivasti, ja EGR, jonka tarkoituksena on tarjota tukea odottamattomien merkittävien rakenneuudistusten tapauksessa reaktiivisesti.
(8)  Ilmastonmuutos, globalisaatio ja teknologinen muutos lisäävät todennäköisesti entisestään maailman talouksien välisiä kytköksiä ja niiden keskinäistä riippuvuutta. Työvoiman uudelleenkohdentaminen on olennainen ja välttämätön osa tällaista talouden muutosta. Jotta muutoksen hyödyt jakautuisivat oikeudenmukaisesti, tuen tarjoaminen työttömiksi jääneille työntekijöille ja työttömyysuhan alla eläville on äärimmäisen tärkeää. Unionin tärkeimpiä välineitä näiden työntekijöiden auttamisessa ovat ESR+, jonka tarkoituksena on tarjota tukea ennakoivasti, ja siirtymärahasto, jonka tarkoituksena on tarjota tukea merkittävien rakenneuudistusten tapauksessa reaktiivisesti. ”Muutosten ennakointia ja rakenneuudistusta koskeva EU:n laatukehys”22 on unionin politiikan väline, jolla luodaan puitteet yritysten rakenneuudistusten ennakoinnissa ja hoidossa käytettäville parhaille käytänteille. Se tarjoaa kattavat puitteet sille, miten talouden sopeuttamisen ja rakenneuudistuksen haasteet ja niiden työllisyyteen ja yhteiskuntaan kohdistuvat vaikutukset olisi huomioitava asianmukaisin poliittisin keinoin. Lisäksi siinä kehotetaan jäsenvaltioita käyttämään EU:n ja kansallinen rahoitus siten, että voidaan varmistaa, että rakenneuudistuksen sosiaalisia vaikutuksia, erityisesti työllisyyteen kohdistuvia haittavaikutuksia, voidaan lieventää tehokkaammin.
__________________
__________________
22 KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE – Muutosten ennakointia ja rakenneuudistusta koskeva EU:n laatukehys (COM(2013) 882 final, 13.12.2013).
22 KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE – Muutosten ennakointia ja rakenneuudistusta koskeva EU:n laatukehys (COM(2013) 882 final, 13.12.2013).
Tarkistus 7
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 11 a kappale (uusi)
(11 a)  Siirtymärahasto-ohjelman olisi oltava näkyvä, ja sen olisi edellytettävä, että tietoja saadaan enemmän ja että ne ovat laadukkaampia, jotta siirtymärahastolle voitaisiin tehdä asianmukainen tieteellinen arviointi ja jotta vältettäisiin kaupan sopeutustukiohjelman toimintaan liittyvät hallinnolliset rajoitukset.
Tarkistukset 8 ja 97
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 13 kappale
(13)  Komissio korostaa EGR:llä olevan edelleen tärkeä rooli joustavana rahastona, josta tuetaan työpaikkansa laajamittaisissa rakenneuudistuksissa menettäneitä työntekijöitä ja autetaan heitä löytämään uusi työpaikka mahdollisimman pian. Unionin olisi edelleen tarjottava erityistä kertaluonteista tukea helpottamaan työttömiksi jääneiden työntekijöiden integroitumista uudelleen työelämään alueilla, aloilla, toimialueilla tai työmarkkina-alueilla, joihin kohdistuu äkillinen vakava talouden häiriötila. Kun otetaan huomioon avoimen kaupan, teknologian muutosten tai vähähiiliseen talouteen siirtymisen kaltaisten muiden tekijöiden vuorovaikutus ja kun näin ollen otetaan huomioon, että on yhä vaikeampaa nimetä yksi tietty työpaikkojen menetykset aiheuttava tekijä, EGR:n käytön on tulevaisuudessa perustuttava vain rakenneuudistuksen merkittäviin vaikutuksiin. Koska EGR:n tarkoituksena on tarjota tukea kiireellisissä tilanteissa ja odottamattomissa olosuhteissa ja täydentää ESR+:n tarjoamaa ennakoivampaa apua, sen on pysyttävä joustavana erityisvälineenä, joka toimii monivuotisessa rahoituskehyksessä vahvistettujen määrärahojen enimmäismäärien ulkopuolella, kuten komission tiedonannossa ”Nykyaikainen talousarvio unionille, joka suojelee, puolustaa ja tarjoaa mahdollisuuksia: monivuotinen rahoituskehys vuosiksi 2021–2027” ja sen liitteessä27 todetaan.
(13)  Komissio korostaa siirtymärahastolla olevan edelleen tärkeä rooli joustavana rahastona, josta tuetaan työpaikkansa laajamittaisissa rakenneuudistuksissa menettäneitä työntekijöitä ja autetaan heitä löytämään uusi työpaikka mahdollisimman pian. Unionin olisi edelleen tarjottava erityistä kertaluonteista tukea helpottamaan työttömiksi jääneiden työntekijöiden integroitumista uudelleen korkealaatuiseen ja kestävään työhön alueilla, aloilla, toimialueilla tai työmarkkina-alueilla, joihin kohdistuu äkillinen vakava talouden häiriötila. Kun otetaan huomioon avoimen kaupan, teknologian muutosten, digitalisaation ja automaation tai Yhdistyneen kuningaskunnan eron Euroopan unionista tai vähähiiliseen talouteen siirtymisen kaltaisten muiden tekijöiden vuorovaikutus ja kun näin ollen otetaan huomioon, että on yhä vaikeampaa nimetä yksi tietty työpaikkojen menetykset aiheuttava tekijä, siirtymärahaston käytön olisi tulevaisuudessa perustuttava vain rakenneuudistuksen merkittäviin vaikutuksiin. Koska siirtymärahaston tarkoituksena on tarjota tukea kiireellisissä tilanteissa ja odottamattomissa olosuhteissa ja täydentää ESR+:n tarjoamaa ennakoivampaa apua, sen olisi pysyttävä joustavana erityisvälineenä, joka toimii monivuotisessa rahoituskehyksessä vahvistettujen määrärahojen enimmäismäärien ulkopuolella, kuten komission tiedonannossa ”Nykyaikainen talousarvio unionille, joka suojelee, puolustaa ja tarjoaa mahdollisuuksia: monivuotinen rahoituskehys vuosiksi 2021–2027” ja sen liitteessä27 todetaan.
__________________
__________________
27 Komission yksiköiden valmisteluasiakirja SWD(2018) 171 final ja sen liite COM(2018) 321 final.
27 Komission yksiköiden valmisteluasiakirja SWD(2018) 171 final ja sen liite COM(2018) 321 final.
Tarkistus 9
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 13 a kappale (uusi)
(13 a)  Euroopan parlamentti toisti monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–2027 ja omista varoista 30 päivänä toukokuuta 2018 antamassaan päätöslauselmassa vakaan näkemyksensä siitä, kuinka paljon unionin tärkeimpien politiikkojen toteuttamiseen tarvitaan rahoitusta monivuotisessa rahoituskehyksessä 2021–2027, jotta ne voisivat täyttää tehtävänsä ja saavuttaa tavoitteensa. Erityisesti se painotti vaatimusta kaksinkertaistaa pk-yrityksille ja nuorisotyöttömyyden torjuntaan monivuotisessa rahoituskehyksessä varattu erityisrahoitus. Se piti hyvinä useita ehdotuksia nykyisten säännösten parantamisesta ja varsinkin erityisvälineiden määrärahojen korotusta ja totesi aikovansa neuvotella muistakin parannuksista aina tarpeen mukaan.
Tarkistus 10
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 14 kappale
(14)  Kuten edellä todettiin, jotta säilytettäisiin EGR:n eurooppalainen luonne, tukihakemus pitäisi voida esittää, kun merkittävästä rakenneuudistuksesta aiheutuu huomattavia vaikutuksia paikalliseen tai alueelliseen talouteen. Tällainen vaikutus olisi määriteltävä menetettyjen työpaikkojen vähimmäismääränä tietyn viiteajanjakson aikana. Väliarvioinnin tulokset huomioon ottaen kynnysarvoksi on asetettava 250 menetettyä työpaikkaa neljän kuukauden viiteajanjakson aikana (tai 6 kuukauden aikana alakohtaisissa tapauksissa). Kun otetaan huomioon, että eri toimialoilla mutta samalla alueella toteutettavilla irtisanomisaalloilla on yhtä merkittävä vaikutus paikallisiin työmarkkinoihin, myös alueellisten hakemusten olisi oltava mahdollisia. Pienillä työmarkkinoilla, kuten pienissä jäsenvaltioissa tai syrjäisillä alueilla, mukaan luettuina SEUT-sopimuksen 349 artiklassa tarkoitetut syrjäisimmät alueet, tai poikkeuksellisissa olosuhteissa hakemuksia voitaisiin jättää silloinkin, kun menetettyjen työpaikkojen määrä on pienempi.
(14)  Kuten edellä todettiin, jotta säilytettäisiin siirtymärahaston eurooppalainen luonne, tukihakemus pitäisi voida esittää, kun merkittävästä rakenneuudistuksesta aiheutuu huomattavia vaikutuksia paikalliseen tai alueelliseen talouteen. Tällainen vaikutus olisi määriteltävä menetettyjen työpaikkojen vähimmäismääränä tietyn viiteajanjakson aikana. Väliarvioinnin tulokset huomioon ottaen kynnysarvoksi on asetettava 200 menetettyä työpaikkaa kyseisten viiteajanjaksojen aikana. Kun otetaan huomioon, että eri toimialoilla mutta samalla alueella toteutettavilla irtisanomisaalloilla on yhtä merkittävä vaikutus paikallisiin työmarkkinoihin, myös alueellisten hakemusten olisi oltava mahdollisia. Pienillä työmarkkinoilla, kuten pienissä jäsenvaltioissa tai syrjäisillä alueilla, mukaan luettuina SEUT-sopimuksen 349 artiklassa tarkoitetut syrjäisimmät alueet, tai poikkeuksellisissa olosuhteissa hakemuksia olisi voitava jättää silloinkin, kun menetettyjen työpaikkojen määrä on pienempi.
Tarkistus 11
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 14 a kappale (uusi)
(14 a)  Samalla kun otetaan huomioon toissijaisuusperiaate ja se, että siirtymärahastolle esitettävän tukihakemuksen edellytyksenä on, että rakenneuudistus on vaikutukseltaan merkittävä, siirtymärahastosta olisi pyrittävä osoittamaan solidaarisuutta kaikentyyppisistä ja -kokoisista yrityksistä irtisanotuille työntekijöille.
Tarkistus 12
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 14 b kappale (uusi)
(14 b)  Siirtymärahaston olisi säilyttävä unionin erityisvälineenä, jonka avulla voidaan reagoida tilanteisiin, joista aiheutuu merkittäviä rakenneuudistuksia unionin työmarkkinoilla. Unionin olisi kuitenkin edelleen etsittävä kestävämpiä tapoja sellaisista rakenteellisista muutoksista ja haasteista selviämiseksi, jotka vaikuttavat työmarkkinoihin ja johtavat jäsenvaltioissa tällaisiin tilanteisiin.
Tarkistus 13
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 17 kappale
(17)  Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön (Eurofound) yhteydessä Dublinissa toimiva Euroopan muutoksenseurantakeskus avustaa komissiota ja jäsenvaltioita laatimalla laadullisia ja määrällisiä analyysejä globalisaation kehityssuuntien, rakenneuudistusten ja EGR:n varojen käytön arvioinnin helpottamiseksi.
(17)  Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön (Eurofound) yhteydessä Dublinissa toimiva Euroopan muutoksenseurantakeskus avustaa komissiota ja jäsenvaltioita laatimalla laadullisia ja määrällisiä analyysejä kehityssuuntien, kuten globalisaation, teknologisten ja ympäristöön liittyvien muutosten ja rakenneuudistusten, arvioinnin ja siirtymärahaston varojen käytön helpottamiseksi. Tällaisiin analyyseihin olisi sisällytettävä riittävästi eriteltyjä tietoja erityisesti sukupuolinäkökohdista, jotta sukupuolten epätasa-arvoa voitaisiin torjua tehokkaammin.
Tarkistus 14
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 17 a kappale (uusi)
(17 a)  Eurofoundin Euroopan rakenneuudistuksen seurantavälineellä (ERM) seurataan kansallisten yhteyshenkilöiden verkoston avulla reaaliaikaisesti raportointia koko unionin alueella tapahtuvista laajamittaisista rakenneuudistuksista. ERM on siirtymärahastolle hyvin tärkeä, ja sillä olisi avustettava siirtymärahaston toimintaa erityisesti auttamalla tunnistamaan mahdolliset toimia edellyttävät tapaukset varhaisessa vaiheessa.
Tarkistus 15
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 18 kappale
(18)  Työttömiksi jääneiden työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien, joiden työskentely on loppunut, pitäisi voida hyötyä EGR:stä tasapuolisesti työsopimuksen tai -suhteen tyypistä riippumatta. Tätä asetusta sovellettaessa olisi EGR:n mahdollisina edunsaajina sen vuoksi pidettävä työttömiksi jääneitä työntekijöitä sekä itsenäisiä ammatinharjoittajia, joiden työskentely on loppunut.
(18)  Työttömiksi jääneiden työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien, joiden työskentely on loppunut, pitäisi voida hyötyä siirtymärahastosta tasapuolisesti työsopimuksen tai -suhteen tyypistä riippumatta. Tätä asetusta sovellettaessa olisi siirtymärahaston mahdollisina edunsaajina sen vuoksi pidettävä työttömiksi jääneitä työntekijöitä heidän työsuhteensa tyypistä ja kestosta riippumatta ja itsenäisiä ammatinharjoittajia, joiden työskentely on loppunut.
Tarkistus 16
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 19 kappale
(19)  EGR:n rahoitustuki olisi keskitettävä ensisijaisesti aktiivisiin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin, joilla pyritään integroimaan edunsaajat nopeasti takaisin kestäviin työpaikkoihin joko entisellä toimialalla tai sen ulkopuolella. Toimenpiteissä olisi otettava huomioon paikallisten tai alueellisten työmarkkinoiden ennakoidut tarpeet. Tarvittaessa olisi kuitenkin tuettava myös työttömiksi jääneiden työntekijöiden liikkuvuutta, jotta autettaisiin heitä löytämään uusi työpaikka muualta. Erityistä huomiota on kiinnitettävä digitaalisella aikakaudella tarvittavien taitojen jakamiseen. Rahassa maksettavien avustusten sisällyttämistä yksilöllisten palvelujen koordinoituun pakettiin olisi rajoitettava. Yrityksiä voitaisiin kannustaa osallistumaan EGR:stä tuettavien toimenpiteiden kansalliseen yhteisrahoitukseen.
(19)  Siirtymärahaston rahoitustuki olisi keskitettävä ensisijaisesti aktiivisiin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin ja yksilöllisiin palveluihin, joilla pyritään integroimaan edunsaajat nopeasti takaisin laadukkaisiin ja kestäviin työpaikkoihin tulevaisuuteen suuntautuneella toimialalla, joka on joko edunsaajan entinen toimiala tai sen ulkopuolinen toimiala, mutta lisäksi sillä olisi pyrittävä edistämään itsenäistä ammatinharjoittamista ja yritysten, myös osuuskuntien, perustamista. Toimenpiteissä olisi otettava huomioon paikallisten tai alueellisten työmarkkinoiden ennakoidut tarpeet. Tarvittaessa olisi kuitenkin tuettava myös työttömiksi jääneiden työntekijöiden liikkuvuutta, jotta autettaisiin heitä löytämään uusi työpaikka muualta. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä digitaalisella aikakaudella tarvittavien taitojen jakamiseen ja tarvittaessa työhön liittyvien sukupuolistereotypioiden poistamiseen. Rahassa maksettavien avustusten sisällyttämistä yksilöllisten palvelujen koordinoituun pakettiin olisi rajoitettava. Rahoitustuella ei saisi korvata vaan sillä olisi täydennettävä toimenpiteitä, jotka kuuluvat kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten perusteella jäsenvaltioiden ja/tai yritysten vastuulle. Yrityksiä olisi kannustettava osallistumaan siirtymärahastosta tuettavien toimenpiteiden kansalliseen yhteisrahoitukseen.
Tarkistus 17
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 19 a kappale (uusi)
(19 a)  Pannessaan täytäntöön ja suunnitellessaan yksilöllisten palvelujen koordinoitua pakettia, jonka tarkoituksena on helpottaa kohteena olevien edunsaajien uudelleenintegroitumista, jäsenvaltioiden olisi hyödynnettävä digitaalistrategiaa ja digitaalisten sisämarkkinoiden strategiaa ja parannettava niiden tavoitteiden kohdentamista, jotta voitaisiin puuttua tieto- ja viestintätekniikan alalla sekä luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan (STEM) aloilla vallitsevaan huomattavaan eroon sukupuolten välillä edistämällä naisten uudelleenkoulutusta ja -pätevöitymistä tieto- ja viestintätekniikan alalle sekä STEM-aloille. Pannessaan täytäntöön ja suunnitellessaan yksilöllisten palvelujen koordinoitua pakettia jäsenvaltioiden olisi myös vältettävä yhden sukupuolen valta-aseman kasvattamista sellaisilla toimialoilla ja sektoreilla, joilla tilanne on ollut perinteisesti tällainen. Heikommin edustetun sukupuolen edustuksen lisääminen eri aloilla, kuten talouden ja tieto- ja viestintätekniikan aloilla sekä STEM-aloilla, edistäisi sukupuolten palkka- ja eläke-erojen pienentämistä.
Tarkistus 18
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 20 kappale
(20)  Aktiivisten työvoimapoliittisten toimenpiteiden koordinoitua pakettia kootessaan jäsenvaltioiden olisi keskityttävä toimenpiteisiin, jotka selvästi parantavat edunsaajien työllistettävyyttä. Jäsenvaltioiden olisi pyrittävä siihen, että mahdollisimman suuri määrä toimenpiteisiin osallistuvista edunsaajista integroituu uudelleen kestäviin työpaikkoihin mahdollisimman pian rahoitustuen toteutusta koskevan loppukertomuksen toimittamisen määräpäivää edeltävän kuuden kuukauden jakson kuluessa.
(20)  Aktiivisten työvoimapoliittisten toimenpiteiden koordinoitua pakettia kootessaan jäsenvaltioiden olisi keskityttävä toimenpiteisiin, jotka selvästi parantavat edunsaajien työllistettävyyttä. Jäsenvaltioiden olisi pyrittävä siihen, että kaikki toimenpiteisiin osallistuvat edunsaajat integroituvat uudelleen laadukkaisiin ja kestäviin työpaikkoihin mahdollisimman pian rahoitustuen toteutusta koskevan loppukertomuksen toimittamisen määräpäivää edeltävän seitsemän kuukauden jakson kuluessa. Yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin suunnittelussa olisi otettava tarvittaessa huomioon työntekijöiden vähentämisen taustalla olevat syyt sekä ennakoitava tulevia työmarkkinanäkymiä ja tarvittavia taitoja. Koordinoidun paketin olisi oltava yhteensopiva ilmastomyötäiseen ja resurssitehokkaaseen talouteen siirtymisen kanssa.
Tarkistus 19
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 21 kappale
(21)  Jäsenvaltioiden olisi kiinnitettävä erityistä huomiota heikossa asemassa oleviin edunsaajiin, mukaan luettuina nuoret ja ikääntyneet työttömät henkilöt ja köyhyysvaarassa olevat, kun ne suunnittelevat aktiivisten työvoimapoliittisten toimenpiteiden koordinoitua pakettia, koska näillä ryhmillä on erityisiä vaikeuksia päästä takaisin työmarkkinoille. Sukupuolten tasa-arvon periaatetta ja syrjimättömyysperiaatetta, jotka kuuluvat unionin perusarvoihin ja jotka on sisällytetty Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilariin, olisi noudatettava ja edistettävä EGR:n toteutuksen yhteydessä.
(21)  Jäsenvaltioiden olisi kiinnitettävä erityistä huomiota heikossa asemassa oleviin edunsaajiin, mukaan luettuina vammaiset henkilöt, omaistensa huoltajina toimivat henkilöt, nuoret ja ikääntyneet työttömät henkilöt, henkilöt, joilla on alhainen koulutustaso, maahanmuuttajataustaiset henkilöt ja köyhyysvaarassa olevat henkilöt, kun ne suunnittelevat aktiivisten työvoimapoliittisten toimenpiteiden koordinoitua pakettia, koska näillä ryhmillä on erityisiä vaikeuksia päästä takaisin työmarkkinoille. Sukupuolten tasa-arvon periaatetta ja syrjimättömyysperiaatetta, jotka kuuluvat unionin perusarvoihin ja jotka on sisällytetty Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilariin, olisi noudatettava ja edistettävä siirtymärahaston toteutuksen yhteydessä.
Tarkistus 20
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 21 a kappale (uusi)
(21 a)  Maaliskuun 2007 ja maaliskuun 2017 välisenä aikana komissio vastaanotti 21 jäsenvaltiolta 148 Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) yhteisrahoitusta koskevaa pyyntöä, joiden kokonaismäärä oli lähes 600 miljoonaa euroa ja joiden tarkoituksena oli auttaa 138 888:aa työttömäksi jäänyttä työntekijää ja 2 944:ää työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevaa henkilöä.
Tarkistus 21
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 22 kappale
(22)  Jotta edunsaajia voitaisiin tukea tehokkaasti ja nopeasti, jäsenvaltioiden olisi kaikin keinoin pyrittävä jättämään täydellisiä hakemuksia hakiessaan EGR:n rahoitustukea. Jos komissio tarvitsee lisätietoja hakemuksen arvioimiseksi, lisätietojen toimittaminen olisi rajattava ajallisesti.
(22)  Jotta edunsaajia voitaisiin tukea tehokkaasti ja nopeasti, jäsenvaltioiden olisi kaikin keinoin ja kiireellisesti pyrittävä jättämään täydellisiä hakemuksia hakiessaan siirtymärahaston rahoitustukea ja unionin toimielinten olisi pyrittävä kaikin keinoin arvioimaan ne nopeasti. Jos komissio tarvitsee lisätietoja hakemuksen arvioimiseksi, lisätietojen toimittaminen olisi rajattava ajallisesti.
Tarkistus 22
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 22 a kappale (uusi)
(22 a)  Tämän asetuksen täytäntöönpanon ja tavoitteiden edistämiseksi siirtymärahastoa ja sen tarjoamia mahdollisuuksia olisi tehtävä paremmin tunnetuksi erityisesti jäsenvaltioiden asiasta vastaavien viranomaisten tasolla.
Tarkistus 23
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 22 b kappale (uusi)
(22 b)  Komission olisi autettava kansallisia ja alueellisia viranomaisia tuen hakemisessa luomalla erillinen neuvontapalvelu, joka antaisi yleisiä tietoja ja selityksiä menettelyistä ja siitä, kuinka hakemus jätetään. Neuvontapalvelun olisi asetettava saataville vakiolomakkeita tilastointia ja jatkoanalyyseja varten.
Tarkistus 24
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 23 kappale
(23)  Edunsaajien ja toimenpiteiden toteutuksesta vastaavien elinten edun vuoksi hakijajäsenvaltion olisi tiedotettava kaikille hakumenettelyyn osallistuville toimijoille hakemuksen käsittelyn edistymisestä.
(23)  Edunsaajien ja toimenpiteiden toteutuksesta vastaavien elinten edun vuoksi hakijajäsenvaltion olisi tiedotettava kaikille hakumenettelyyn osallistuville toimijoille hakemuksen käsittelyn edistymisestä ja pidettävä ne mukana toteutusprosessissa.
Tarkistus 25
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 24 kappale
(24)  Moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti EGR:n rahoitustuella ei pitäisi korvata vaan mahdollisuuksien mukaan täydentää tukitoimenpiteitä, joita voidaan suunnata edunsaajille unionin rahastoista tai muista unionin politiikoista tai ohjelmista.
(24)  Moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti siirtymärahaston rahoitustuella ei voida korvata vaan sillä pitäisi pikemminkin mahdollisuuksien mukaan täydentää tukitoimenpiteitä, joita voidaan suunnata edunsaajille unionin rahastoista tai muista unionin politiikoista tai ohjelmista. Siirtymärahaston rahoitustuella ei myöskään voida korvata kansallisia toimenpiteitä tai toimenpiteitä, jotka kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten perusteella kuuluvat irtisanovien yritysten vastuulle, vaan sillä olisi sen sijaan luotava todellista eurooppalaista lisäarvoa.
Tarkistus 26
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 25 kappale
(25)  EGR-tapauksiin ja niistä saatuihin tuloksiin liittyviä tiedotus- ja viestintätoimia varten olisi annettava erityisiä säännöksiä.
(25)  Yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että koko niiden alueella, myös maaseudulla, voidaan todella saada tietoa siirtymärahastosta. Komission olisi erityisesti edistettävä olemassa olevien hyvien käytäntöjen jakamista, tehtävä siirtymärahaston tukikelpoisuusvaatimuksia ja hakumenettelyjä tunnetuksi ja lisättävä rahaston tunnettuutta unionin kansalaisten ja erityisesti työntekijöiden keskuudessa. Siirtymärahastotapauksiin ja niistä saatuihin tuloksiin liittyviä tiedotus- ja viestintätoimia varten olisi annettava erityisiä säännöksiä.
Tarkistus 27
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 27 a kappale (uusi)
(27 a)  Siirtymärahastoa koskevasta budjettikohdasta olisi asetettava vuotuisessa talousarviomenettelyssä saataville riittävä määrä maksumäärärahoja, jotta katetaan tarpeet, joita syntyy erityisesti kunkin vuoden ensimmäisten kuukausien aikana, jolloin muista budjettikohdista voidaan tehdä määrärahasiirtoja erityisen rajoitetusti.
Erillinen äänestys
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 29 kappale
(29)  Edunsaajien edun vuoksi tukea olisi asetettava saataville mahdollisimman pian ja tehokkaasti. Jäsenvaltioiden ja EGR:n päätöksentekoprosessiin osallistuvien unionin toimielinten olisi pyrittävä kaikin keinoin lyhentämään käsittelyaikaa ja yksinkertaistamaan menettelyjä, jotta varmistetaan EGR:n varojen käyttöönottamista koskevien päätösten sujuva ja nopea hyväksyminen. Tämän vuoksi budjettivallan käyttäjä päättää tulevaisuudessa komission esittämistä määrärahasiirtopyynnöistä, eikä EGR:n varojen käyttöönottoa koskevaa komission ehdotusta enää edellytetä.
(29)  Edunsaajien edun vuoksi tukea olisi asetettava saataville mahdollisimman pian ja tehokkaasti. Jäsenvaltioiden ja siirtymärahaston päätöksentekoprosessiin osallistuvien unionin toimielinten olisi pyrittävä kaikin keinoin lyhentämään käsittelyaikaa ja yksinkertaistamaan menettelyjä, jotta varmistetaan siirtymärahaston varojen käyttöönottamista koskevien päätösten sujuva ja nopea hyväksyminen.
Tarkistus 29
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 30 kappale
(30)  Jos yritys lopettaa toimintansa, työttömiksi jääneitä työntekijöitä voidaan auttaa jatkamaan joitakin tai kaikkia entisen työnantajansa toimintoja.
(30)  Jos yritys lopettaa toimintansa, työttömiksi jääneitä työntekijöitä voidaan auttaa jatkamaan joitakin tai kaikkia entisen työnantajansa toimintoja, ja tämän mahdollistamiseksi jäsenvaltio, jossa yritys sijaitsee, voi asettaa kiireellisesti tarvittavat varat ennakkoon saataville.
Tarkistus 30
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 31 kappale
(31)  Jotta Euroopan parlamentti voisi harjoittaa poliittista valvontaa ja komissio voisi jatkuvasti seurata EGR:n tuella saatuja tuloksia, jäsenvaltioiden olisi toimitettava loppukertomus EGR:n toteuttamisesta.
(31)  Jotta Euroopan parlamentti voisi harjoittaa poliittista valvontaa ja komissio voisi jatkuvasti seurata siirtymärahaston tuella saatuja tuloksia, jäsenvaltioiden olisi toimitettava siirtymärahaston toteuttamisesta loppukertomus, jonka olisi oltava selkeiden seurantavaatimusten mukainen ja johon olisi sisällytettävä tietoja edunsaajiin liittyvistä jatkotoimista sekä sukupuolten tasa-arvoon kohdistuvien vaikutusten arviointi.
Tarkistus 31
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 32 a kappale (uusi)
(32 a)  Jäsenvaltioiden olisi toteutettava tehokkaita viestintätoimia jakaakseen tietoa siirtymärahastolta saadusta rahoitustuesta, korostettava unionilta saadun rahoituksen alkuperää ja parannettava unionin siirtymärahaston kautta rahoittamien toimien näkyvyyttä.
Tarkistus 32
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 37 kappale
(37)  Koska on tärkeää torjua ilmastonmuutosta Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoa koskevien unionin sitoumusten ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti, ohjelmasta edistetään ilmastotoimien valtavirtaistamista kaikessa unionin politiikassa ja pyrkimistä yleiseen tavoitteeseen, jonka mukaan 25 prosentilla EU:n talousarviomenoista olisi tuettava ilmastotavoitteita. Rahaston valmistelun ja toteutuksen kuluessa kartoitetaan asiaankuuluvia toimia, joita arvioidaan uudelleen rahaston arvioinnin yhteydessä.
(37)  Koska on tärkeää torjua ilmastonmuutosta Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoa koskevien unionin sitoumusten ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti, ohjelmasta edistetään ilmastotoimien valtavirtaistamista kaikessa unionin politiikassa ja pyrkimistä yleiseen tavoitteeseen, jonka mukaan 25 prosentilla EU:n talousarviomenoista olisi tuettava ilmastotavoitteiden saavuttamista vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen aikana, ja siihen, että vuotuinen 30 prosentin tavoite saavutetaan mahdollisimman pian ja viimeistään vuonna 2027. Rahaston valmistelun ja toteutuksen kuluessa kartoitetaan asiaankuuluvia toimia, joita arvioidaan uudelleen rahaston arvioinnin yhteydessä.
Tarkistus 33
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 39 kappale
(39)  Kun otetaan huomioon, että talouden digitalisaatio edellyttää työvoimalta tietyntasoisia digitaalisia taitoja, digitaalisella aikakaudella tarvittavien taitojen jakamisen olisi oltava kunkin tarjottavan yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin pakollinen horisontaalinen osa,
(39)  Kun otetaan huomioon, että talouden digitalisaatio edellyttää työvoimalta tietyntasoisia digitaalisia taitoja, digitaalisella aikakaudella tarvittavien taitojen jakamisen olisi oltava kunkin tarjottavan yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin pakollinen horisontaalinen osa ja sen tavoitteena olisi oltava naisten osuuden lisääminen STEM-ammateissa,
Tarkistus 34
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 2 alakohta
Siinä vahvistetaan EGR:n tavoitteet, unionin rahoituksen muodot ja rahoitusta koskevat säännöt, mukaan luettuina jäsenvaltioiden tekemät hakemukset EGR:n rahoitustuen saamiseksi 7 artiklassa tarkoitettuihin edunsaajiin kohdistuvia toimenpiteitä varten.
Siinä vahvistetaan siirtymärahaston tavoitteet, unionin rahoituksen muodot ja rahoitusta koskevat säännöt ja perusteet, mukaan luettuina jäsenvaltioiden tekemät hakemukset siirtymärahaston rahoitustuen saamiseksi 7 artiklassa tarkoitettuihin edunsaajiin kohdistuvia toimenpiteitä varten.
Tarkistus 35
Ehdotus asetukseksi
2 artikla
EGR edistää globalisaation ja teknisen kehityksen hyötyjen suotuisampaa jakautumista auttamalla työttömiksi jääneitä työntekijöitä sopeutumaan rakenneuudistukseen. Näin EGR edistää Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin nojalla määriteltyjen periaatteiden toteuttamista ja lisää sosiaalista ja taloudellista yhteenkuuluvuutta alueiden ja jäsenvaltioiden välillä.
Siirtymärahaston tavoitteena on tukea globalisaatiosta ja teknologisista ja ympäristöön liittyvistä muutoksista johtuvia sosioekonomisia muutoksia auttamalla työttömiksi jääneitä työntekijöitä edistämällä vaihtoehtoista, kestävää työllisyyttä. Siirtymärahasto on reaktiivisesti toimiva hätärahasto, joka edistää oikeudenmukaista siirtymää. Siirtymärahasto edistää näin Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin nojalla määriteltyjen periaatteiden toteuttamista ja lisää sosiaalista ja taloudellista yhteenkuuluvuutta alueiden ja jäsenvaltioiden välillä.
Tarkistus 36
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 1 kohta
1.  Ohjelman yleisenä tavoitteena on osoittaa solidaarisuutta 5 artiklassa tarkoitettujen odottamattomien merkittävien rakenneuudistusten yhteydessä työttömiksi jääneille työntekijöille ja itsenäisille ammatinharjoittajille, joiden työskentely on loppunut, sekä tarjota heille tukea.
1.  Ohjelman yleisenä tavoitteena on osoittaa solidaarisuutta 5 artiklan 1–3 kohdassa tarkoitettujen odottamattomien merkittävien rakenneuudistusten yhteydessä työttömiksi jääneille työntekijöille heidän työsuhteensa tyypistä tai kestosta riippumatta ja itsenäisille ammatinharjoittajille, joiden työskentely on loppunut, sekä tarjota taloudellista tukea uudelleentyöllistämistoimenpiteisiin.
Tarkistukset 37 ja 98
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 2 kohta
2.  EGR:n erityistavoitteena on tarjota tukea odottamattomissa merkittävissä rakenneuudistuksissa ja eritoten niissä, jotka aiheutuvat globalisaatioon liittyvistä haasteista, kuten maailmankaupan muutoksista, kauppariidoista, rahoitus- tai talouskriiseistä tai vähähiiliseen talouteen siirtymisestä tai jotka ovat seurausta digitalisaatiosta tai automaatiosta. Erityisesti painotetaan toimenpiteitä, joilla autetaan heikoimmassa asemassa olevia ryhmiä.
2.  Siirtymärahaston erityistavoitteena on tarjota apua ja tukea työntekijöille työmarkkinoille uudelleen integroitumista varten merkittävissä rakenneuudistuksissa ja eritoten niissä, jotka aiheutuvat globalisaatioon liittyvistä haasteista, kuten maailmankaupan muutoksista, kauppariidoista, rahoitus- tai talouskriiseistä, Yhdistyneen kuningaskunnan erosta Euroopan unionista, vähähiiliseen talouteen siirtymisestä tai jotka ovat seurausta digitalisaatiosta, automaatiosta ja teknologisesta muutoksesta. Erityisesti painotetaan toimenpiteitä, joilla autetaan heikoimmassa asemassa olevia ryhmiä ja edistetään sukupuolten tasa-arvoa.
Tarkistus 38
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 1 kohta – a alakohta
(a)  ’työttömäksi jääneellä työntekijällä’ työntekijää, jonka työsuhde päättyy ennenaikaisesti työntekijöiden vähentämisen kautta tai jonka sopimusta ei uusita taloudellisista syistä;
(a)  ’työttömäksi jääneellä työntekijällä’ hänen työsuhteensa tyypistä tai kestosta riippumatta työntekijää, jonka työsuhde päättyy ennenaikaisesti työntekijöiden vähentämisen kautta tai jonka sopimusta ei uusita taloudellisista syistä;
Tarkistus 39
Ehdotus asetukseksi
5 artikla – 2 kohta – a alakohta
(a)  yli 250:n työttömäksi jääneen työntekijän tai itsenäisen ammatinharjoittajan työskentelyn loppuminen neljän kuukauden viiteajanjakson aikana jäsenvaltiossa sijaitsevassa yhdessä yrityksessä, mukaan luettuna tapaukset, joissa työskentelyn loppuminen koskee yrityksen toimittajia tai jatkojalostajia;
(a)  vähintään 200:n työttömäksi jääneen työntekijän tai itsenäisen ammatinharjoittajan työskentelyn loppuminen kuuden kuukauden viiteajanjakson aikana jäsenvaltiossa sijaitsevassa yhdessä yrityksessä, mukaan luettuna tapaukset, joissa työskentelyn loppuminen koskee yrityksen toimittajia tai jatkojalostajia;
Tarkistus 40
Ehdotus asetukseksi
5 artikla – 2 kohta – b alakohta
(b)  yli 250:n työttömäksi jääneen työntekijän tai itsenäisen ammatinharjoittajan työskentelyn loppuminen kuuden kuukauden viiteajanjakson aikana, etenkin pk-yrityksissä, jotka kaikki toimivat NACE Rev. 2:n kaksinumerotasolla määritellyllä samalla talouden alalla ja sijaitsevat NUTS 2 -tason yhdellä alueella tai kahdella vierekkäisellä alueella taikka useammalla kuin kahdella NUTS 2 -tason vierekkäisellä alueella edellyttäen, että vaikutukset kohdistuvat kahdella alueista yhteensä yli 250 työntekijään tai itsenäiseen ammatinharjoittajaan;
(b)  vähintään 200:n työttömäksi jääneen työntekijän tai itsenäisen ammatinharjoittajan työskentelyn loppuminen yhdeksän kuukauden viiteajanjakson aikana, etenkin pk-yrityksissä, jotka kaikki toimivat NACE Rev. 2:n kaksinumerotasolla määritellyllä samalla talouden alalla ja sijaitsevat NUTS 2 -tason yhdellä alueella tai kahdella vierekkäisellä alueella taikka useammalla kuin kahdella NUTS 2 -tason vierekkäisellä alueella edellyttäen, että vaikutukset kohdistuvat kahdella alueista yhteensä vähintään 200 työntekijään tai itsenäiseen ammatinharjoittajaan;
Tarkistus 41
Ehdotus asetukseksi
5 artikla – 2 kohta – c alakohta
(c)  yli 250:n työttömäksi jääneen työntekijän tai itsenäisen ammatinharjoittajan työskentelyn loppuminen neljän kuukauden viiteajanjakson aikana, etenkin pk-yrityksissä, jotka toimivat NACE Rev. 2:n kaksinumerotasolla määritellyllä samalla tai eri talouden alalla ja sijaitsevat samalla NUTS 2 -tason alueella.
(c)  vähintään 200:n työttömäksi jääneen työntekijän tai itsenäisen ammatinharjoittajan työskentelyn loppuminen yhdeksän kuukauden viiteajanjakson aikana, etenkin pk-yrityksissä, jotka toimivat NACE Rev. 2:n kaksinumerotasolla määritellyllä samalla tai eri talouden alalla ja sijaitsevat samalla NUTS 2 -tason alueella.
Tarkistus 42
Ehdotus asetukseksi
5 artikla – 3 kohta
3.  Pienillä työmarkkinoilla tai poikkeuksellisissa olosuhteissa, erityisesti kun on kyse hakemuksista, joissa on mukana pk-yrityksiä, jos hakijajäsenvaltio esittää näistä seikoista asianmukaisen selvityksen, tämän artiklan mukaista rahoitustukea koskeva hakemus voidaan kelpuuttaa, vaikka 1 kohdan a, b tai c alakohdassa asetetut ehdot eivät täyty kokonaan, jos irtisanomisilla on vakava vaikutus työllisyyteen ja paikalliseen tai alueelliseen talouteen. Hakijajäsenvaltion on täsmennettävä, mikä 1 kohdan a, b tai c alakohdassa säädetyistä toimintakriteereistä ei täyty kokonaan. Poikkeuksellisissa olosuhteissa myönnettävien tukien yhteenlaskettu määrä saa olla enintään 15 prosenttia EGR:n vuotuisesta enimmäismäärästä.
3.  Pienillä työmarkkinoilla tai poikkeuksellisissa olosuhteissa, myös erityisesti kun on kyse hakemuksista, joissa on mukana pk-yrityksiä, jos hakijajäsenvaltio esittää näistä seikoista asianmukaisen selvityksen, tämän artiklan mukaista rahoitustukea koskeva hakemus voidaan kelpuuttaa, vaikka 1 kohdan a, b tai c alakohdassa asetetut ehdot eivät täyty kokonaan, jos irtisanomisilla on vakava vaikutus työllisyystasoihin ja paikalliseen tai alueelliseen tai kansalliseen talouteen. Hakijajäsenvaltion on täsmennettävä, mikä 1 kohdan a, b tai c alakohdassa säädetyistä toimintakriteereistä ei täyty kokonaan. Poikkeuksellisissa olosuhteissa myönnettävien tukien yhteenlaskettu määrä saa olla enintään 15 prosenttia siirtymärahaston vuotuisesta enimmäismäärästä.
Tarkistus 43
Ehdotus asetukseksi
5 artikla – 4 kohta
4.  EGR:n tukea ei voida ottaa käyttöön, kun työntekijät irtisanotaan jäsenvaltion tekemien sellaisten määrärahojen leikkausten seurauksena, jotka vaikuttavat julkisesta rahoituksesta riippuvaisiin aloihin.
4.   Siirtymärahaston tukea ei voida ottaa käyttöön, kun työntekijät irtisanotaan jäsenvaltion tekemien sellaisten määrärahojen leikkausten seurauksena, jotka vaikuttavat ensisijaisesti julkisesta rahoituksesta riippuvaisiin aloihin.
Tarkistus 44
Ehdotus asetukseksi
6 artikla – 1 kohta
1.  Hakijajäsenvaltion on täsmennettävä menetelmä, jota käytetään 4 artiklassa määriteltyjen työttömäksi jääneiden työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien määrän laskemisessa 5 artiklaa sovellettaessa.
1.  Hakijajäsenvaltion on täsmennettävä menetelmä, jota käytetään 4 artiklassa määriteltyjen työttömiksi jääneiden työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien määrän laskemisessa 5 artiklan 1–3 kohtaa sovellettaessa.
Tarkistus 45
Ehdotus asetukseksi
7 artikla – 1 kohta – a alakohta
(a)  työttömiksi jääneet työntekijät ja itsenäiset ammatinharjoittajat, joiden työskentely on loppunut, laskettuina 6 artiklan mukaisesti 5 artiklassa säädettyjen viiteajanjaksojen kuluessa;
(a)  työttömiksi jääneet työntekijät ja itsenäiset ammatinharjoittajat, joiden työskentely on loppunut, laskettuina 6 artiklan mukaisesti 5 artiklan 1–3 kohdassa säädettyjen viiteajanjaksojen kuluessa;
Tarkistus 46
Ehdotus asetukseksi
7 artikla – 2 a kohta (uusi)
Poiketen siitä, mitä 5 artiklassa säädetään, hakijajäsenvaltiot voivat tarjota siirtymärahaston tuella yhteisrahoitettuja yksilöllisiä palveluja sellaisille työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville henkilöille, jotka ovat hakemuksen jättämispäivänä alle 25-vuotiaita tai, jos jäsenvaltiot näin päättävät, alle 30-vuotiaita ja joiden määrä on enintään yhtä suuri kuin kohteena olevien edunsaajien määrä siten, että etusijalle asetetaan työntekijävähennysten kohteeksi joutuneet henkilöt tai henkilöt, joiden työskentely on loppunut, edellyttäen, että ainakin jotkin 4 artiklan mukaisista vähennyksistä on tehty NUTS 2 -tason alueilla.
Tarkistus 47
Ehdotus asetukseksi
8 artikla – 1 kohta – 1 alakohta
EGR:n rahoitustukea voidaan myöntää aktiivisiin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin, jotka ovat osa yksilöllisten palvelujen koordinoitua pakettia, jonka tarkoituksena on helpottaa kohteena olevien edunsaajien ja erityisesti heikoimmassa asemassa olevien työttömiksi jääneiden henkilöiden integroitumista uudelleen palkkatyöhön tai itsenäiseen ammatinharjoittamiseen.
Siirtymärahaston rahoitustukea voidaan myöntää aktiivisiin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin, jotka ovat osa yksilöllisten palvelujen koordinoitua pakettia, jossa ovat osallisina ammattijärjestöt ja/tai työntekijöiden edustajat ja jonka tarkoituksena on helpottaa kohteena olevien edunsaajien ja erityisesti heikoimmassa asemassa olevien työttömiksi jääneiden henkilöiden integroitumista uudelleen laadukkaaseen ja kestävään palkkatyöhön tai itsenäiseen ammatinharjoittamiseen.
Tarkistus 48
Ehdotus asetukseksi
8 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Digiteollisella aikakaudella tarvittavien taitojen jakaminen on kunkin tarjottavan yksilöllisten palvelujen paketin pakollinen horisontaalinen osa. Koulutuksen taso on mukautettava edunsaajan pätevyyksiin ja tarpeisiin.
Digiteollisella aikakaudella ja resurssitehokkaassa taloudessa tarvittavien taitojen jakaminen on kunkin tarjottavan yksilöllisen koulutuksen ja/tai yksilöllisten palvelujen paketin pakollinen horisontaalinen osa. Koulutuksen taso on mukautettava edunsaajan pätevyyksiin, taitoihin ja erityistarpeisiin.
Tarkistus 49
Ehdotus asetukseksi
8 artikla – 1 kohta – 3 alakohta – a alakohta
(a)  räätälöity koulutus ja uudelleenkoulutus, mukaan luettuina tieto- ja viestintätekniset taidot ja muut digitaalisella aikakaudella vaadittavat taidot, todistus hankitusta kokemuksesta, työnhakuneuvonta, ammatinvalinnanohjaus, neuvontapalvelut, mentorointi, työnvälityspalvelut, yrittäjyyden edistäminen, tuki itsenäiseen ammatinharjoittamiseen, yritysten perustamiseen ja yritysten toiminnan jatkamiseen työntekijöiden johdolla sekä yhteistyötoimet;
(a)  räätälöity koulutus ja uudelleenkoulutus, mukaan luettuina tieto- ja viestintätekniset taidot ja muut digitaalisella aikakaudella vaadittavat taidot, todistus hankitusta kokemuksesta, yksilöllinen työnhakuneuvonta, ammatinvalinnanohjaus, neuvontapalvelut, mentorointi, työnvälityspalvelut, yrittäjyyden edistäminen, tuki itsenäiseen ammatinharjoittamiseen, yritysten perustamiseen ja yritysten toiminnan jatkamiseen työntekijöiden johdolla sekä yhteistyötoimet;
Tarkistus 50
Ehdotus asetukseksi
8 artikla – 1 kohta – 3 alakohta – b alakohta
(b)  erityiset kestoltaan rajoitetut toimenpiteet, kuten työnhakuavustukset, työnantajille suunnatut työllistämiskannustimet, liikkuvuusavustukset sekä koulutus- tai toimeentuloavustukset, myös avustukset hoitajille.
(b)  erityiset kestoltaan rajoitetut toimenpiteet, kuten työnhakuavustukset, liikkuvuusavustukset, lastenhoitotuet, koulutus- tai toimeentuloavustukset, mukaan lukien avustukset hoitajille ja työnantajille suunnatut työllistämiskannustimet, mukaan lukien kannustimet, joilla työttömiksi jääneille työntekijöille tarjotaan joustavia työjärjestelyjä.
Tarkistus 51
Ehdotus asetukseksi
8 artikla – 1 kohta – 4 alakohta
Edellä b alakohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden kustannukset saavat olla enintään 35 prosenttia tässä kohdassa lueteltujen yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin kokonaiskustannuksista.
Edellä b alakohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden kustannukset eivät saa olla yli 35 prosenttia tässä kohdassa lueteltujen yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin kokonaiskustannuksista.
Tarkistus 52
Ehdotus asetukseksi
8 artikla – 1 kohta – 5 alakohta
Itsenäiseen ammatinharjoittamiseen, oman yrityksen perustamiseen tai yrityksen toiminnan jatkamiseen työntekijöiden johdolla tehtävät investoinnit saavat olla enintään 20 000 euroa työttömäksi jäänyttä työntekijää kohden.
Itsenäiseen ammatinharjoittamiseen, oman yrityksen, mukaan lukien osuuskunnan, perustamiseen tai yrityksen toiminnan jatkamiseen työntekijöiden johdolla tehtävät investoinnit eivät saa olla yli 25 000 euroa työttömäksi jäänyttä työntekijää kohden.
Tarkistus 53
Ehdotus asetukseksi
8 artikla – 1 kohta – 6 alakohta
Yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin suunnittelussa on ennakoitava tulevia työmarkkinanäkymiä sekä tarvittavia taitoja. Koordinoidun paketin on oltava yhteensopiva resurssitehokkaaseen ja kestävään talouteen siirtymisen kanssa, ja sen on myös keskityttävä digiteollisella aikakaudella tarvittavien taitojen jakamiseen ja otettava huomioon kysyntä paikallisilla työmarkkinoilla.
Yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin suunnittelussa on ennakoitava tulevia työmarkkinanäkymiä sekä tarvittavia taitoja. Koordinoidun paketin on oltava yhteensopiva resurssitehokkaaseen ja kestävään talouteen siirtymisen kanssa, ja sen on myös keskityttävä digiteollisella aikakaudella tarvittavien taitojen jakamiseen ja otettava huomioon kysyntä paikallisilla työmarkkinoilla sekä mahdollisuus uudelleenintegroida työntekijöitä heidän edellisen työpaikkansa ammattialalle, jolla suuri rakenneuudistus on luonut tarpeen uusille tai lisätaidoille ja jolla olemassa olevia taitoja voidaan hyödyntää tehokkaimmin.
Tarkistus 54
Ehdotus asetukseksi
8 artikla – 2 kohta – 1 alakohta – b a alakohta (uusi)
(b a)  toimenpiteet, joilla kannustetaan erityisesti sellaisia työntekijöitä, jotka ovat epäedullisessa asemassa tai joilla on suurempi köyhyysriski, ja ikääntyneitä työntekijöitä jäämään tai palaamaan työmarkkinoille.
Tarkistus 55
Ehdotus asetukseksi
8 artikla – 2 kohta – 1 alakohta – b b alakohta (uusi)
(b b)  toimenpiteet, jotka ovat kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten mukaan jäsenvaltioiden vastuulla.
Tarkistus 56
Ehdotus asetukseksi
8 artikla – 2 kohta – 2 alakohta
EGR:n tukemat toimenpiteet eivät korvaa passiivisia sosiaalisen suojelun toimenpiteitä.
Siirtymärahaston tukemat toimenpiteet eivät missään olosuhteissa korvaa passiivisia sosiaalisen suojelun toimenpiteitä.
Tarkistus 57
Ehdotus asetukseksi
8 artikla – 3 kohta
3.  Palvelujen koordinoitu paketti on laadittava yhteistyössä kohteena olevien edunsaajien tai heidän edustajiensa tai työmarkkinaosapuolten kanssa.
3.  Palvelujen koordinoitu paketti on laadittava yhteistyössä kohteena olevien edunsaajien tai heidän edustajiensa ja/tai työmarkkinaosapuolten kanssa.
Tarkistus 58
Ehdotus asetukseksi
9 artikla – 2 kohta
2.  Kymmenen työpäivän kuluessa hakemuksen jättämispäivästä tai tapauksen mukaan siitä päivästä, jolloin komissiolla on hallussaan hakemuksen käännös, sen mukaan, kumpi ajankohta on myöhempi, komissio ilmoittaa jäsenvaltiolle mahdollisista lisätiedoista, joita se tarvitsee hakemuksen arvioimiseksi.
2.  Kymmenen työpäivän kuluessa hakemuksen jättämispäivästä tai tapauksen mukaan siitä päivästä, jolloin komissiolla on hallussaan hakemuksen käännös, sen mukaan, kumpi ajankohta on myöhempi, komissio ilmoittaa hakemuksen vastaanottamisesta ja ilmoittaa jäsenvaltiolle mahdollisista lisätiedoista, joita se tarvitsee hakemuksen arvioimiseksi.
Tarkistus 59
Ehdotus asetukseksi
9 artikla – 3 kohta
3.  Jos komissio pyytää lisätietoja, jäsenvaltion on vastattava pyyntöön kymmenen työpäivän kuluessa sen päivämäärästä. Komissio pidentää kyseistä määräaikaa kymmenellä työpäivällä asianomaisen jäsenvaltion asianmukaisesti perustellusta pyynnöstä.
3.  Komissio antaa jäsenvaltioille niiden pyynnöstä teknistä apua menettelyn alkuvaiheessa. Jos komissio pyytää lisätietoja, jäsenvaltion on vastattava pyyntöön kymmenen työpäivän kuluessa sen päivämäärästä. Komissio pidentää kyseistä määräaikaa kymmenellä työpäivällä asianomaisen jäsenvaltion asianmukaisesti perustellusta pyynnöstä.
Tarkistus 60
Ehdotus asetukseksi
9 artikla – 4 kohta
4.  Jäsenvaltion toimittamien tietojen perusteella komissio saattaa päätökseen arviointinsa siitä, täyttääkö hakemus rahoitustuen myöntämistä koskevat edellytykset, 60 työpäivän kuluessa täydellisen hakemuksen tai tapauksen mukaan sen käännöksen vastaanottamisesta. Jos komissio poikkeuksellisesti ei pysty noudattamaan tätä määräaikaa, se esittää kirjallisen selityksen viivästyksen syistä.
4.  Jäsenvaltion toimittamien tietojen perusteella komissio saattaa päätökseen arviointinsa siitä, täyttääkö hakemus rahoitustuen myöntämistä koskevat edellytykset, 40 työpäivän kuluessa täydellisen hakemuksen tai tapauksen mukaan sen käännöksen vastaanottamisesta. Jos komissio poikkeuksellisesti ei pysty noudattamaan tätä määräaikaa, se voi saada 20 työpäivää lisäaikaa esittämällä ennakkoon kirjallisen selityksen, jossa perustellaan viivästyksen syyt, ja toimittaa selityksen kyseiselle jäsenvaltiolle.
Tarkistus 61
Ehdotus asetukseksi
9 artikla – 5 kohta – b alakohta
(b)  vahvistus siitä, että irtisanova yritys, joka on jatkanut toimintaansa irtisanomisten jälkeen, on noudattanut työntekijöiden vähentämistä koskevia oikeudellisia velvoitteitaan;
(b)  vahvistus siitä, että irtisanova yritys, joka on jatkanut toimintaansa irtisanomisten jälkeen, on noudattanut kaikkia työntekijöiden vähentämistä koskevia oikeudellisia velvoitteitaan ja turvannut työntekijänsä asianmukaisesti;
Tarkistus 62
Ehdotus asetukseksi
9 artikla – 5 kohta – b a alakohta (uusi)
(b a)   selkeä ilmoitus toimista, joita jäsenvaltiot ovat jo toteuttaneet työttömiksi jääneiden työntekijöiden auttamiseksi, ja siirtymärahastosta pyydettyjen varojen täydentävästä luonteesta, koska kansallisilla tai alueellisilla viranomaisilla ei ole käytettävissään tarpeeksi resursseja;
Tarkistus 63
Ehdotus asetukseksi
9 artikla – 5 kohta – b b alakohta (uusi)
(b b)   yleiskatsaus unionin rahoitukseen, jota työntekijöitä vähentänyt yritys on jo saanut joukkovähentämisiä edeltävien viiden vuoden aikana;
Tarkistus 64
Ehdotus asetukseksi
9 artikla – 5 kohta – e alakohta
(e)  työntekijöiden vähentämisten odotettu vaikutus paikalliseen, alueelliseen tai kansalliseen talouteen ja työllisyyteen;
(e)  työntekijöiden vähentämisten odotettu vaikutus paikalliseen, alueelliseen, kansalliseen tai tarvittaessa rajat ylittävään talouteen ja työllisyyteen;
Tarkistus 65
Ehdotus asetukseksi
9 artikla – 5 kohta – f alakohta
(f)  yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin ja siihen liittyvien menojen yksityiskohtainen kuvaus, mukaan luettuina erityisesti kaikki toimenpiteet, joilla tuetaan heikossa asemassa olevia, ikääntyneitä ja nuoria edunsaajia koskevia työllisyysaloitteita;
(f)  yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin ja siihen liittyvien menojen yksityiskohtainen kuvaus, mukaan luettuina erityisesti kaikki toimenpiteet, joilla tuetaan heikossa asemassa olevia, matalan osaamistason, ikääntyneitä ja nuoria sekä epäsuotuisien alueiden edunsaajia koskevia työllisyysaloitteita;
Tarkistus 66
Ehdotus asetukseksi
9 artikla – 5 kohta – m a alakohta (uusi)
(m a)   lausunto, jonka mukaan ehdotetut toimet täydentävät rakennerahastoista rahoitettavia toimia ja kaksinkertainen rahoitus estetään.
Tarkistus 67
Ehdotus asetukseksi
10 artikla – 2 kohta
2.  Kohteena oleville edunsaajille annettavan tuen on täydennettävä jäsenvaltioiden toimenpiteitä kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla, unionin rahastoista yhteisrahoitettavat toimenpiteet mukaan lukien, muutosten ennakointia ja rakenneuudistusta koskevassa EU:n laatukehyksessä esitettyjen suositusten mukaisesti.
2.  Kohteena oleville edunsaajille annettavan tuen on täydennettävä jäsenvaltioiden toimenpiteitä kansallisella, alueellisella, paikallisella ja tarvittaessa rajat ylittävällä tasolla, unionin rahastoista ja ohjelmista yhteisrahoitettavat toimenpiteet mukaan lukien, muutosten ennakointia ja rakenneuudistusta koskevassa EU:n laatukehyksessä esitettyjen suositusten mukaisesti.
Tarkistus 68
Ehdotus asetukseksi
10 artikla – 3 kohta
3.  EGR:n rahoitustuen määrä on rajoitettava siihen, mikä on tarpeen väliaikaisen, kertaluonteisen tuen antamiseen kohteena oleville edunsaajille. EGR:stä tuettavien toimenpiteiden on oltava unionin ja kansallisen lainsäädännön, valtiontukisäännöt mukaan luettuina, mukaisia.
3.  Siirtymärahaston rahoitustuen määrä on rajoitettava siihen, mikä on tarpeen solidaarisuuden osoittamiseksi ja väliaikaisen, kertaluonteisen tuen antamiseksi kohteena oleville edunsaajille. Siirtymärahastosta tuettavien toimenpiteiden on oltava unionin ja kansallisen lainsäädännön, valtiontukisäännöt mukaan luettuina, mukaisia.
Tarkistus 69
Ehdotus asetukseksi
10 artikla – 4 kohta
4.  Komissio ja hakijajäsenvaltio varmistavat omien vastuualueidensa mukaisesti unionin rahastoista myönnettävän tuen koordinoinnin.
4.  Komissio ja hakijajäsenvaltio varmistavat omien vastuualueidensa mukaisesti unionin rahastoista ja ohjelmista myönnettävän tuen koordinoinnin.
Tarkistus 70
Ehdotus asetukseksi
11 artikla – 1 kohta
Komissio ja jäsenvaltiot varmistavat, että naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä sukupuolinäkökulman mukaan ottamista edistetään EGR:n rahoitustuen toteuttamisen eri vaiheissa ja että ne myös kuuluvat kaikkiin näihin vaiheisiin erottamattomasti.
Komissio ja jäsenvaltiot varmistavat, että naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä sukupuolinäkökulman mukaan ottamista edistetään siirtymärahaston rahoitustuen toteuttamisen kaikissa asianmukaisissa vaiheissa ja että ne myös kuuluvat kaikkiin näihin vaiheisiin erottamattomasti.
Tarkistus 71
Ehdotus asetukseksi
12 artikla – 1 kohta
1.  Komission aloitteesta enintään 0,5 prosenttia EGR:n vuotuisesta enimmäismäärästä voidaan käyttää sen tuen toteuttamiseen liittyvään tekniseen ja hallinnolliseen apuun, kuten valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimiin, mukaan luettuina yritysten tietotekniikkajärjestelmät, viestintätoimet ja EGR:n näkyvyyttä lisäävät toimet, sekä muihin hallinnollisen ja teknisen tuen toimenpiteisiin. Tällaiset toimenpiteet voivat kattaa tulevat ja aikaisemmat ohjelmakaudet.
1.  Komission aloitteesta enintään 0,5 prosenttia siirtymärahaston vuotuisesta enimmäismäärästä voidaan käyttää sen tuen toteuttamiseen liittyvän teknisen ja hallinnollisen avun rahoittamiseen, kuten valmistelu-, seuranta-, tiedonkeruu-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimiin, mukaan luettuina yritysten tietotekniikkajärjestelmät, viestintätoimet ja siirtymärahaston näkyvyyttä lisäävät toimet, sekä muihin hallinnollisen ja teknisen tuen toimenpiteisiin. Synergioita ERM:n kaltaisten rakenneuudistusten vakiintuneiden seurantajärjestelmien kanssa on vahvistettava. Tällaiset toimenpiteet voivat kattaa tulevat ja aikaisemmat ohjelmakaudet.
Tarkistus 72
Ehdotus asetukseksi
12 artikla – 3 kohta – 1 a alakohta (uusi)
Jos komissio hallinnoi teknistä apua välillisesti, se huolehtii, että menettely, jonka nojalla kolmannelle osapuolelle osoitetut tehtävät toteuttava osapuoli nimetään, on avoin, ja tiedottaa kaikille siirtymärahaston sidosryhmille, myös Euroopan parlamentille, tähän tarkoitukseen valitusta alihankkijasta.
Tarkistus 73
Ehdotus asetukseksi
12 artikla – 4 kohta
4.  Komission tekninen apu sisältää jäsenvaltioille tarjottavan, EGR:n käyttöä, seurantaa ja arviointia koskevan tiedon ja neuvonnan. Komissio tarjoaa myös tietoa ja selkeää ohjeistusta EGR:n käytöstä Euroopan ja kansallisen tason työmarkkinaosapuolille. Ohjaustoimenpiteisiin voi sisältyä myös erityistyöryhmien perustaminen silloin, kun jossakin jäsenvaltiossa esiintyy vakavia taloudellisia häiriötiloja.
4.  Komission tekninen apu sisältää jäsenvaltioille tarjottavan, siirtymärahaston käyttöä, seurantaa ja arviointia koskevan tiedon ja neuvonnan, mukaan lukien neuvontapalvelun käyttöön ottaminen. Komissio tarjoaa myös tietoa ja selkeää ohjeistusta siirtymärahaston käytöstä Euroopan ja kansallisen tason työmarkkinaosapuolille. Ohjaustoimenpiteisiin voi sisältyä myös erityistyöryhmien perustaminen silloin, kun jossakin jäsenvaltiossa esiintyy vakavia taloudellisia häiriötiloja.
Tarkistus 74
Ehdotus asetukseksi
13 artikla – 1 kohta – 1 alakohta
Jäsenvaltioiden on ilmaistava rahoituksen alkuperä ja varmistettava unionin rahoituksen näkyvyys tarjoamalla johdonmukaista, olennaista ja kohdennettua tietoa eri kohderyhmille, kohteena olevat edunsaajat, paikallis- ja alueviranomaiset, työmarkkinaosapuolet, tiedotusvälineet ja suuri yleisö mukaan lukien.
Jäsenvaltioiden on ilmaistava rahoituksen alkuperä ja varmistettava unionin rahoituksen näkyvyys tarjoamalla johdonmukaista, olennaista ja kohdennettua tietoa eri kohderyhmille, kohteena olevat edunsaajat, paikallis- ja alueviranomaiset, työmarkkinaosapuolet, tiedotusvälineet ja suuri yleisö mukaan lukien. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että rahoituksesta saatava unionin lisäarvo tuodaan esiin, ja niiden on autettava komissiota tietojenkeruussa talousarvion avoimuuden lisäämiseksi.
Tarkistus 75
Ehdotus asetukseksi
13 artikla – 2 kohta
2.  Komissio ylläpitää ja päivittää säännöllisesti kaikilla unionin toimielinten virallisilla kielillä käytettävissä olevia verkkosivuja, joilla annetaan ajantasaista tietoa EGR:stä ja ohjeita hakemusten jättämiseen sekä tietoa hyväksytyistä ja hylätyistä hakemuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston roolista talousarviomenettelyssä.
2.  Komissio ylläpitää ja päivittää säännöllisesti kaikilla unionin toimielinten virallisilla kielillä käytettävissä olevia verkkosivuja, jotka sisältävät ajantasaista tietoa siirtymärahastosta, ohjeita hakemusten jättämiseen ja tietoa tukikelpoisista toimista, säännöllisesti päivitettävän jäsenvaltioiden yhteystietoluettelon sekä tietoa hyväksytyistä ja hylätyistä hakemuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston roolista talousarviomenettelyssä.
Tarkistus 76
Ehdotus asetukseksi
13 artikla – 3 kohta – 1 alakohta
Komissio toteuttaa EGR-tapauksiin ja niissä saatuihin tuloksiin liittyviä tiedotus- ja viestintätoimia, joiden perustana käytetään sen saamia kokemuksia ja joiden tavoitteena on parantaa EGR:n vaikuttavuutta ja varmistaa, että unionin kansalaiset ja työntekijät ovat tietoisia EGR:stä.
Komissio edistää viestintään liittyvien olemassa olevien hyvien käytäntöjen jakamista ja toteuttaa siirtymärahastotapauksiin ja niissä saatuihin tuloksiin liittyviä tiedotus- ja viestintätoimia, joiden perustana käytetään sen saamia kokemuksia ja joiden tavoitteena on parantaa siirtymärahaston näkyvyyttä, tehdä tunnetuksi sen tukikelpoisuusvaatimuksia ja hakumenettelyjä, parantaa siirtymärahaston vaikuttavuutta ja varmistaa, että unionin kansalaiset ja työntekijät ovat tietoisia siirtymärahastosta, mukaan lukien maaseutualueiden kansalaiset ja työntekijät, joiden on vaikea saada tietoja.
Tarkistus 77
Ehdotus asetukseksi
14 artikla – 1 kohta
1.  Komissio arvioi ja ehdottaa mahdollisimman nopeasti, 9 artiklan mukaisesti suoritetun arvioinnin perusteella ja ottaen erityisesti huomioon kohteena olevien edunsaajien määrän sekä ehdotetut toimenpiteet ja arvioidut kustannukset, mahdollisen EGR:n rahoitustuen määrää, joka voidaan myöntää käytettävissä olevien varojen rajoissa.
1.  Komissio arvioi ja ehdottaa 9 artiklan 4 kohdassa säädetyssä määräajassa 9 artiklan mukaisesti suoritetun arvioinnin perusteella ja ottaen erityisesti huomioon kohteena olevien edunsaajien määrän sekä ehdotetut toimenpiteet ja arvioidut kustannukset, mahdollisen siirtymärahaston rahoitustuen määrää, joka voidaan myöntää käytettävissä olevien varojen rajoissa.
Tarkistus 78
Ehdotus asetukseksi
14 artikla – 3 kohta
3.  Jos komissio toteaa 9 artiklan mukaisesti tehdyn arvioinnin perusteella, että tämän asetuksen mukaisen rahoitustuen edellytykset täyttyvät, se käynnistää 16 artiklassa säädetyn menettelyn viipymättä.
3.  Jos komissio toteaa 9 artiklan mukaisesti tehdyn arvioinnin perusteella, että tämän asetuksen mukaisen rahoitustuen edellytykset täyttyvät, se käynnistää 16 artiklassa säädetyn menettelyn viipymättä ja ilmoittaa asiasta hakijajäsenvaltiolle.
Tarkistus 79
Ehdotus asetukseksi
14 artikla – 4 kohta
4.  Jos komissio toteaa 9 artiklan mukaisesti tehdyn arvioinnin perusteella, etteivät tämän asetuksen mukaisen rahoitustuen edellytykset täyty, se ilmoittaa välittömästi asiasta hakijajäsenvaltiolle.
4.  Jos komissio toteaa 9 artiklan mukaisesti tehdyn arvioinnin perusteella, etteivät tämän asetuksen mukaisen rahoitustuen edellytykset täyty, se ilmoittaa välittömästi asiasta hakijajäsenvaltiolle ja muille asiaankuuluville sidosryhmille, myös Euroopan parlamentille.
Tarkistus 80
Ehdotus asetukseksi
15 artikla – 2 kohta
2.  Jäsenvaltion on toteutettava 8 artiklassa vahvistetut tukikelpoiset toimenpiteet mahdollisimman pian ja viimeistään 24 kuukauden kuluttua kyseistä rahoitustukea koskevan päätöksen voimaantulopäivästä.
2.  Jäsenvaltion on toteutettava 8 artiklassa vahvistetut tukikelpoiset toimenpiteet mahdollisimman pian. Ne pannaan joka tapauksessa täytäntöön viimeistään kuusi kuukautta rahoitustukipäätöksen voimaantulopäivästä ja toteutetaan viimeistään 24 kuukauden kuluttua kyseistä rahoitustukipäätöksen voimaantulopäivästä.
Tarkistus 81
Ehdotus asetukseksi
16 artikla – 1 kohta
1.  Kun komissio on todennut, että EGR:n rahoitustuen myöntämisen edellytykset täyttyvät, se tekee asianomaisia budjettikohtia koskevan määrärahasiirtoesityksen varainhoitoasetuksen 31 artiklan mukaisesti.
1.  Kun komissio on todennut, että siirtymärahaston rahoitustuen myöntämisen edellytykset täyttyvät, se tekee ehdotuksen siirtymärahaston varojen käyttöönottamisesta. Euroopan parlamentti ja neuvosto tekevät yhdessä päätöksen siirtymärahaston varojen käyttöönottamisesta kuukauden kuluessa siitä, kun ehdotus on toimitettu niille. Neuvosto tekee ratkaisunsa määräenemmistöllä ja Euroopan parlamentti jäsentensä enemmistöllä sekä kolmella viidesosalla annetuista äänistä.
Samaan aikaan kun komissio toimittaa ehdotuksensa päätökseksi siirtymärahaston varojen käyttöönottamisesta, se toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle asianomaisia budjettikohtia koskevan määrärahasiirtoesityksen. Jos yhteisymmärrystä ei saavuteta, käynnistetään trilogimenettely.
Siirtymärahastoon liittyvät määrärahasiirrot tehdään varainhoitoasetuksen 31 artiklan mukaisesti.
Tarkistus 82
Ehdotus asetukseksi
16 artikla – 2 kohta
2.  Määrärahasiirtoesitykseen on liitettävä yhteenveto hakemuksen tukikelpoisuuden tarkastelusta.
Poistetaan.
Tarkistus 83
Ehdotus asetukseksi
16 artikla – 3 kohta
3.  Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksellä rahoitustukea koskevan päätöksen, joka tulee voimaan päivänä, jona komissiolle ilmoitetaan siitä, että Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat hyväksyneet määrärahasiirron. Tämä päätös on varainhoitoasetuksen 110 artiklassa tarkoitettu rahoituspäätös.
3.  Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksellä rahoitustukea koskevan päätöksen, joka tulee voimaan päivänä, jona Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyvät päätöksen siirtymärahaston varojen käyttöönotosta.
Tarkistus 84
Ehdotus asetukseksi
16 artikla – 3 a kohta (uusi)
3 a.  Edellä olevan 1 kohdan mukaiseen ehdotukseen päätökseksi siirtymärahaston käyttöönottamisesta on sisällyttävä
(a)  9 artiklan 4 kohdan mukaisesti suoritettu arviointi sekä tiivistelmä arvioinnin perusteena olleista tiedoista;
(b)  todisteet 5 ja 10 artiklassa säädettyjen kriteerien täyttymisestä; ja
(c)  ehdotettujen määrien perusteet.
Tarkistus 85
Ehdotus asetukseksi
16 aartikla (uusi)
16 a artikla
Poikkeustapaukset
Poikkeustapauksissa ja jos rahastossa merkittävän rakenneuudistuksen toteuttamisvuonna jäljellä olevat varat eivät riitä kattamaan budjettivallan käyttäjän tarpeelliseksi katsoman avun määrää, komissio voi ehdottaa erotuksen rahoittamista seuraavan vuoden rahastovaroista. Merkittävän rakenneuudistuksen toteuttamisvuoden ja sitä seuraavan vuoden rahaston talousarvion enimmäismäärää ei saa missään tapauksessa ylittää.
Tarkistus 86
Ehdotus asetukseksi
19 aartikla (uusi)
19 a artikla
Edunsaajia koskevan selvityksen malli
Jäljempänä 20 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetun edunsaajia koskevan selvityksen on perustuttava komission täytäntöönpanosäädöksellä vahvistamaan malliin. Komissio hyväksyy kyseisen täytäntöönpanosäädöksen noudattaen 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä, jotta voidaan varmistaa yhdenmukaiset edellytykset tämän artiklan täytäntöönpanolle.
Tarkistus 87
Ehdotus asetukseksi
20 artikla – 1 kohta – a alakohta
(a)  toimenpiteiden tyyppi ja tärkeimmät tulokset siten, että selostetaan haasteet, saadut kokemukset, synergiat ja täydentävyys muiden EU:n rahastojen kanssa, ja ilmoitetaan mahdollisuuksien mukaan täydentävyys muista unionin tai kansallisista ohjelmista rahoitettujen toimenpiteiden kanssa muutosten ennakointia ja rakenneuudistusta koskevan EU:n laatukehyksen mukaisesti;
(a)  toimenpiteiden tyyppi ja saavutetut tulokset siten, että selostetaan haasteet, saadut kokemukset, synergiat ja täydentävyys muiden EU:n rahastojen, erityisesti ESR+:n, kanssa, ja ilmoitetaan mahdollisuuksien mukaan täydentävyys muista unionin tai kansallisista ohjelmista rahoitettujen toimenpiteiden kanssa muutosten ennakointia ja rakenneuudistusta koskevan EU:n laatukehyksen mukaisesti;
Tarkistus 88
Ehdotus asetukseksi
20 artikla – 1 kohta – d alakohta
d)  kuusi kuukautta täytäntöönpanokauden päättymisestä toteutetun edunsaajia koskevan selvityksen tulokset; kyselyn on katettava edunsaajien työllistettävyydessä havaittu muutos tai niiden osalta, jotka ovat jo löytäneet töitä, lisätietoja löydetyn työn laadusta, kuten muutokset työtunneissa, vastuun asteessa tai palkkatason muutos edelliseen työsuhteeseen verrattuna, sekä alasta, jolla henkilö löysi töitä, sekä nämä tiedot eriteltyinä sukupuolen, ikäryhmän ja koulutustason mukaan;
d)  kuuden kuukauden kuluessa täytäntöönpanokauden päättymisestä toteutetun edunsaajia koskevan selvityksen tulokset; kyselyn on katettava edunsaajien työllistettävyydessä havaittu muutos tai niiden osalta, jotka ovat jo löytäneet töitä, lisätietoja löydetyn työn laadusta ja tyypistä, kuten muutokset työtunneissa, vastuun asteessa tai palkkatason muutos edelliseen työsuhteeseen verrattuna, sekä alasta, jolla henkilö löysi töitä, sekä nämä tiedot eriteltyinä sukupuolen, ikäryhmän ja koulutustason mukaan;
Tarkistus 89
Ehdotus asetukseksi
20 artikla – 1 kohta – e alakohta
e)  tieto siitä, onko irtisanova yritys, mikroyrityksiä ja pk-yrityksiä lukuun ottamatta, saanut valtiontukea tai aikaisempaa rahoitusta unionin koheesio- tai rakennerahastoista viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana;
e)  tieto siitä, onko irtisanova yritys, startup-yrityksiä, mikroyrityksiä ja pk-yrityksiä lukuun ottamatta, saanut valtiontukea tai aikaisempaa rahoitusta unionin koheesio- tai rakennerahastoista viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana;
Tarkistus 90
Ehdotus asetukseksi
20 artikla – 2 kohta
2.  Asianomaisen jäsenvaltion on viimeistään yhdeksännentoista kuukauden lopussa 15 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun määräajan päättymisestä toimitettava komissiolle tiedot liitteessä olevassa 3 kohdassa täsmennetystä pitkän aikavälin tulosindikaattorista.
2.  Asianomaisen jäsenvaltion on viimeistään yhdeksännentoista kuukauden lopussa 15 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun määräajan päättymisestä toimitettava komissiolle täydelliset ja asianmukaisesti varmennetut tiedot liitteessä olevassa 3 kohdassa täsmennetystä pitkän aikavälin tulosindikaattorista.
Tarkistus 91
Ehdotus asetukseksi
21 artikla – 1 kohta
1.  Komissio esittää viimeistään 1 päivänä elokuuta 2021 ja kahden vuoden välein sen jälkeen Euroopan parlamentille ja neuvostolle tämän asetuksen ja asetuksen (EU) N:o 1309/2013 mukaisista kahtena edellisenä vuonna toteutetuista toimista kertomuksen, jossa tarkastellaan kattavasti sekä toimien määrää että niiden laatua. Kertomuksessa käsitellään pääasiassa EGR:n avulla saatuja tuloksia, ja siinä on oltava erityisesti tiedot jätetyistä hakemuksista, tehdyistä päätöksistä ja rahoitetuista toimenpiteistä, mukaan luettuina liitteessä esitettyjä indikaattoreita koskevat tilastotiedot, ja tällaisten toimenpiteiden täydentävyys muista unionin rahastoista, erityisesti ESR+:sta, rahoitettujen toimenpiteiden kanssa, sekä tiedot myönnetyn rahoitustuen päättämisestä, ja siinä on myös oltava tiedot niistä hakemuksista, jotka on hylätty tai joita on supistettu riittämättömien määrärahojen vuoksi tai siksi, että ne eivät ole olleet tukikelpoisia.
1.  Komissio esittää viimeistään 1 päivänä elokuuta 2021 ja kahden vuoden välein sen jälkeen Euroopan parlamentille ja neuvostolle tämän asetuksen ja asetuksen (EU) N:o 1309/2013 mukaisista kahtena edellisenä vuonna toteutetuista toimista kertomuksen, jossa tarkastellaan kattavasti sekä toimien määrää että niiden laatua. Kertomuksessa käsitellään pääasiassa siirtymärahaston avulla saatuja tuloksia, ja siinä on oltava erityisesti tiedot jätetyistä hakemuksista ja niiden käsittelynopeudesta sekä nykyisten sääntöjen mahdollisista puutteista, tehdyistä päätöksistä ja rahoitetuista toimenpiteistä, mukaan luettuina liitteessä esitettyjä indikaattoreita koskevat tilastotiedot, ja tällaisten toimenpiteiden täydentävyys muista unionin rahastoista, erityisesti ESR+:sta, rahoitettujen toimenpiteiden kanssa, sekä tiedot myönnetyn rahoitustuen päättämisestä, ja siinä on myös oltava tiedot niistä hakemuksista, jotka on hylätty tai joita on supistettu riittämättömien määrärahojen vuoksi tai siksi, että ne eivät ole olleet tukikelpoisia.
Tarkistus 92
Ehdotus asetukseksi
21 artikla – 2 kohta
2.  Kertomus toimitetaan tiedoksi Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle, alueiden komitealle ja työmarkkinaosapuolille.
2.  Kertomus toimitetaan tiedoksi jäsenvaltioille, Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle, alueiden komitealle ja työmarkkinaosapuolille.
Tarkistus 93
Ehdotus asetukseksi
22 artikla – 1 kohta
1.  Komissio toteuttaa oma-aloitteisesti ja läheisessä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa joka neljäs vuosi arvioinnin EGR:n rahoitustuesta.
1.  Komissio toteuttaa oma-aloitteisesti ja läheisessä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa joka neljäs vuosi siirtymärahaston rahoitustuesta arvioinnin, joka sisältää myöhemmin tehtävän vaikutustenarvioinnin sen soveltamisesta kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla.
Jäsenvaltioiden on 1 alakohdassa tarkoitetun arvioinnin toteuttamiseksi kerättävä kaikki saatavilla olevat tiedot siirtymärahastotapauksista ja tukea saaneista työntekijöistä.
Tarkistus 94
Ehdotus asetukseksi
22 artikla – 3 kohta
3.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettuihin arviointeihin on sisällytettävä rahoitustukia koskevat tilastot jäsenvaltioittain eriteltyinä.
3.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettuihin arviointeihin on sisällytettävä rahoitustukia koskevat tilastot aloittain ja jäsenvaltioittain eriteltyinä.
Tarkistus 95
Ehdotus asetukseksi
Liite I – 1 kohta – 1 alakohta – 9 a luetelmakohta (uusi)
–  henkilöt, joilla on alle kahden vuoden ammattikokemus
–  henkilöt, joilla on 2–10 vuoden ammattikokemus
–  henkilöt, joilla on yli 10 vuoden ammattikokemus.

(1) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.
(2) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.


Euroopan sosiaalirahasto plus (ESR+) ***I
PDF 895kWORD 132k
Euroopan parlamentin tarkistukset 16. tammikuuta 2019 ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan sosiaalirahasto plussasta (ESR+) (COM(2018)0382 – C8-0232/2018 – 2018/0206(COD))(1)
P8_TA-PROV(2019)0020A8-0461/2018

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Komission teksti   Tarkistus
Tarkistus 1
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan -1 kappale (uusi)
(-1)  SEU-sopimuksen 3 artiklan mukaisesti unioni pyrkii sisämarkkinoita toteuttaessaan täystyöllisyyttä ja sosiaalista edistystä tavoittelevaan erittäin kilpailukykyiseen sosiaaliseen markkinatalouteen, edistää naisten ja miesten tasa-arvoa, sukupolvien välistä yhteisvastuuta ja lapsen oikeuksien suojelua sekä torjuu sosiaalista syrjäytymistä ja syrjintää. SEUT-sopimuksen 9 artiklan mukaan unioni ottaa politiikkansa ja toimintansa määrittelyssä ja toteuttamisessa huomioon muun muassa korkean työllisyystason edistämiseen, riittävän sosiaalisen suojelun takaamiseen, sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen sekä korkeatasoiseen koulutukseen ja ihmisten terveyden korkeatasoiseen suojeluun liittyvät vaatimukset.
Tarkistus 2
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 1 kappale
(1)  Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio antoivat 17 päivänä marraskuuta 2017 yhteisen julistuksen Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista vastauksena Euroopan sosiaalisiin haasteisiin. Pilarin 20 keskeistä periaatetta on jaettu kolmeen ryhmään, jotka ovat yhtäläiset mahdollisuudet ja pääsy työmarkkinoille, oikeudenmukaiset työolot sekä sosiaalinen suojelu ja osallisuus. Kyseiset Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin 20 periaatetta olisi otettava huomioon Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+) mukaisissa toimissa. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toteuttamisen edistämiseksi ESR+:sta olisi tuettava investointeja ihmisiin sekä työllisyyden, koulutuksen ja sosiaalisen osallisuuden aloilla käytössä oleviin järjestelmiin; näin lujitettaisiin taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta SEUT-sopimuksen 174 artiklan mukaisesti.
(1)  Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio antoivat 17 päivänä marraskuuta 2017 yhteisen julistuksen Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista vastauksena Euroopan sosiaalisiin haasteisiin. Pilarin 20 keskeistä periaatetta on jaettu kolmeen ryhmään: yhtäläiset mahdollisuudet ja pääsy työmarkkinoille, oikeudenmukaiset työolot sekä sosiaalinen suojelu ja osallisuus. Kyseiset Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin 20 periaatetta olisi otettava huomioon Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+) mukaisissa toimissa. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toteuttamisen edistämiseksi ESR+:sta olisi tuettava investointeja ihmisiin sekä työllisyyden, julkisten palvelujen, terveyspalvelujen, koulutuksen ja sosiaalisen osallisuuden aloilla käytössä oleviin järjestelmiin; näin lujitettaisiin taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta SEUT-sopimuksen 174 ja 175 artiklan mukaisesti. Kaikissa ESR+:n mukaisissa toimissa olisi noudatettava Euroopan unionin perusoikeuskirjaa (perusoikeuskirja), ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehtyä eurooppalaista yleissopimusta ja otettava huomioon vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva YK:n yleissopimus, jonka sopimuspuolia Euroopan unioni ja kaikki sen jäsenvaltiot ovat.
Tarkistus 3
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 2 kappale
(2)  Unionin tasolla kansallisten uudistusten prioriteetit määritellään ja niiden toteutusta seurataan talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa. Jäsenvaltiot laativat omat monivuotiset kansalliset investointistrategiansa tukemaan näitä uudistusten painopisteitä. Kyseiset strategiat olisi esitettävä vuotuisten kansallisten uudistusohjelmien yhteydessä keinona sellaisten ensisijaisten investointihankkeiden suunnittelemiseksi ja koordinoimiseksi, joille myönnetään kansallista ja/tai unionin rahoitusta. Niiden avulla unionin rahoitusta olisi käytettävä johdonmukaisella tavalla ja tarvittaessa maksimoitava etenkin Euroopan aluekehitysrahastosta, koheesiorahastosta, Euroopan sosiaalirahasto plussasta, Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston, Euroopan investointivakautusjärjestelystä ja InvestEU-rahastosta tuetuista ohjelmista saatavan rahoitustuen lisäarvo.
(2)  Unionin tasolla kansallisten uudistusten prioriteetit määritellään ja niiden toteutusta seurataan talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa. Jäsenvaltiot laativat omat monivuotiset kansalliset investointistrategiansa tukemaan näitä uudistusten painopisteitä. Kyseiset strategiat olisi laadittava yhteistyössä kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten kanssa, niihin olisi sisällyttävä sukupuolinäkökulma ja ne olisi esitettävä vuotuisten kansallisten uudistusohjelmien yhteydessä keinona sellaisten ensisijaisten investointihankkeiden suunnittelemiseksi ja koordinoimiseksi, joille myönnetään kansallista ja/tai unionin rahoitusta. Niiden avulla unionin rahoitusta olisi käytettävä johdonmukaisella tavalla ja tarvittaessa maksimoitava etenkin Euroopan aluekehitysrahastosta, koheesiorahastosta, Euroopan sosiaalirahasto plussasta, Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston, Euroopan investointivakautusjärjestelystä ja InvestEU-rahastosta tuetuista ohjelmista saatavan rahoitustuen lisäarvo.
Tarkistus 4
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 3 kappale
(3)   Neuvosto hyväksyi [...] jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan tarkistetut suuntaviivat, joita on muutettu niiden yhdenmukaistamiseksi Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteiden kanssa. Tarkoituksena on parantaa Euroopan kilpailukykyä ja tehdä siitä houkuttelevampi kohde investoinneille, työpaikkojen luomiselle ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistämiselle. Jotta varmistetaan, että ESR+ on täysin yhdenmukainen näiden suuntaviivojen kanssa, etenkin työllisyyden, koulutuksen sekä sosiaalisen syrjäytymisen, köyhyyden ja syrjinnän torjunnan osalta, ESR:lla olisi tuettava jäsenvaltioita ottaen huomioon SEUT-sopimuksen 121 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut asiaa koskevat yhdennetyt suuntaviivat ja SEUT-sopimuksen 148 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut maakohtaiset suositukset ja tarvittaessa niiden strategioissa kansallisella tasolla sovitut kansalliset uudistusohjelmat. ESR+:lla olisi edistettävä myös unionin keskeisten aloitteiden ja toimien asiaan liittyvien osa-alueiden täytäntöönpanoa, etenkin Euroopan uutta osaamisohjelmaa ja eurooppalaista koulutusaluetta, asiaan liittyviä neuvoston suosituksia ja muita aloitteita, kuten nuorisotakuuta, taitojen parantamista ja pitkäaikaistyöttömien integroimista työmarkkinoille
(3)   Neuvoston SEUT-sopimuksen 148 artiklan 2 kohdan mukaisesti hyväksymät jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivat, jotka koskevat työvoiman kysynnän lisäämistä, työvoiman tarjonnan parantamista, työhön pääsyä, taitoja ja osaamista, työmarkkinoiden toiminnan ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun toimivuuden parantamista ja kaikkien yhtäläisten mahdollisuuksien edistämistä sekä sosiaalisen osallisuuden edistämistä ja köyhyyden torjumista muodostavat yhdessä SEUT-sopimuksen 121 artiklan 2 kohdan mukaisesti hyväksyttyjen talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen kanssa yhdennetyt suuntaviivat Eurooppa 2020 -strategian tueksi. Neuvosto hyväksyi [...] jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan tarkistetut suuntaviivat niiden yhdenmukaistamiseksi Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteiden kanssa, työpaikkojen luomisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistämiseksi, jotta voidaan parantaa Euroopan kilpailukykyä ja tehdä unionista houkuttelevampi kohde investoinneille. Jotta varmistetaan, että ESR+ on täysin yhdenmukainen suuntaviivojen kanssa työllisyyspolitiikan osalta, jäsenvaltioiden olisi suunniteltava omalta kannaltaan merkityksellinen ESR+:n tuki ottaen huomioon kyseiset suuntaviivat ja SEUT-sopimuksen 148 artiklan 4 kohdassa ja 121 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut maakohtaiset suositukset ja niiden strategioissa kansallisella tasolla sovittujen kansallisten uudistusohjelmien työllisyys- ja sosiaalinäkökohdat. ESR+:lla olisi edistettävä myös unionin keskeisten aloitteiden ja toimien asiaan liittyvien osa-alueiden täytäntöönpanoa, etenkin Euroopan uutta osaamisohjelmaa ja eurooppalaista koulutusaluetta, nuorisotakuuta ja muita asiaan liittyviä neuvoston suosituksia ja muita aloitteita, kuten suositusta ”Investoidaan lapsiin – murretaan huono-osaisuuden kierre”, taitojen parantamista, pitkäaikaistyöttömien integroimista työmarkkinoille, harjoittelun ja oppisopimuskoulutuksen laatupuitteita sekä kolmansien maiden kansalaisten kotouttamista koskevaa toimintasuunnitelmaa.
Tarkistus 5
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 4 kappale
(4)  Neuvosto hyväksyi 20 päivänä kesäkuuta 2017 päätelmät ”Euroopan kestävän tulevaisuuden varmistaminen: EU:n vastaus kestävän kehityksen toimintaohjelmaan Agenda 2030:een”. Neuvosto painotti, että on tärkeää saada kestävä kehitys toteutumaan tasapainoisella ja yhdennetyllä tavalla kaikissa kolmessa ulottuvuudessaan eli taloudessa, sosiaalisissa kysymyksissä ja ympäristön alalla. On äärimmäisen tärkeää sisällyttää kestävä kehitys EU:n poliittiseen toimintakehykseen, ja unionin on oltava politiikkatoimissaan kunnianhimoinen, kun se vastaa globaaleihin haasteisiin. Neuvosto suhtautuu myönteisesti 22 päivänä marraskuuta 2016 annettuun komission tiedonantoon ”Seuraavat toimet Euroopan kestävän tulevaisuuden varmistamiseksi” ensimmäisenä toimena kestävän kehityksen tavoitteiden sisällyttämiseksi unionin politiikkoihin ja kestävän kehityksen soveltamiseksi kaikkea EU:n toimintapolitiikkaa ohjaavana keskeisenä periaatteena myös rahoitusvälineiden kautta.
(4)  Neuvosto hyväksyi 20 päivänä kesäkuuta 2017 päätelmät ”Euroopan kestävän tulevaisuuden varmistaminen: EU:n vastaus kestävän kehityksen toimintaohjelmaan Agenda 2030:een”. Neuvosto painotti, että on tärkeää saada kestävä kehitys toteutumaan tasapainoisella ja yhdennetyllä tavalla kaikissa kolmessa ulottuvuudessaan eli taloudessa, sosiaalisissa kysymyksissä ja ympäristön alalla. On äärimmäisen tärkeää sisällyttää kestävä kehitys EU:n poliittiseen toimintakehykseen, ja unionin on oltava politiikkatoimissaan kunnianhimoinen, kun se vastaa globaaleihin haasteisiin. Neuvosto suhtautuu myönteisesti 22 päivänä marraskuuta 2016 annettuun komission tiedonantoon ”Seuraavat toimet Euroopan kestävän tulevaisuuden varmistamiseksi” ensimmäisenä toimena kestävän kehityksen tavoitteiden sisällyttämiseksi unionin politiikkoihin ja kestävän kehityksen soveltamiseksi kaikkea EU:n toimintapolitiikkaa ohjaavana keskeisenä periaatteena myös rahoitusvälineiden kautta. ESR+:lla olisi edistettävä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista muun muassa poistamalla köyhyyden äärimmäiset muodot (tavoite 1), takaamalla laadukas ja kaikille avoin koulutus (tavoite 4), edistämällä sukupuolten välistä tasa-arvoa (tavoite 5), edistämällä vakaata, osallistavaa ja kestävää talouskasvua, täyttä ja tuottavaa työllisyyttä ja ihmisarvoista työtä kaikille (tavoite 8) sekä vähentämällä epätasa-arvoa (tavoite 10).
Tarkistus 6
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 4 a kappale (uusi)
(4 a)  Kun otetaan huomioon Torinossa 18 päivänä lokakuuta 1961 allekirjoitettu Euroopan sosiaalinen peruskirja, unionin ja sen jäsenvaltioiden tavoitteisiin olisi SEUT-sopimuksen 151 artiklan mukaisesti kuuluttava työllisyyden edistäminen, elin- ja työolojen kohentaminen tarkoituksena saavuttaa korkea ja kestävä työllisyystaso ja syrjäytymisen torjuminen.
Tarkistus 7
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 4 b kappale (uusi)
(4 b)  Eurooppalaista yhteiskuntaa koettelevat yhä lukuisat yhteiskunnalliset haasteet. Yli 100:a miljoonaa ihmistä uhkaa köyhyys tai sosiaalinen syrjäytyminen, nuorisotyöttömyys on edelleen kaksinkertainen verrattuna kokonaistyöttömyysasteeseen ja kolmansien maiden kansalaisten kotoutumista on parannettava. Kyseiset haasteet paitsi vaarantavat niiden kansalaisten hyvinvoinnin, joihin ne vaikuttavat suoraan, myös lisäävät eurooppalaiseen yhteiskuntaan kohdistuvaa taloudellista ja sosiaalista painetta.
Tarkistus 8
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 5 kappale
(5)  Unionilla on vastassaan rakenteellisia haasteita, jotka johtuvat talouden globalisaatiosta, muuttoliikkeen hallinnasta, turvallisuusuhkien kasvusta, siirtymisestä puhtaaseen energiaan, teknologian muutoksista ja työvoiman yhä nopeammasta ikääntymisestä sekä kasvavasta ammattitaitovajeesta ja työvoimapulasta joillakin sektoreilla ja alueilla ja etenkin pk-yrityksissä. Työelämän realiteettien muuttuessa unionin olisi oltava valmistautunut kohtaamaan nykyiset ja tulevat haasteet ja investoitava relevanttiin osaamiseen, tehtävä kasvusta entistä osallistavampaa ja parannettava työllisyys- ja sosiaalipolitiikkaa, myös työvoiman liikkuvuuden osalta.
(5)  Unionilla on vastassaan rakenteellisia haasteita, jotka johtuvat talouden globalisaatiosta, sosiaalisesta eriarvoisuudesta, muuttoliikkeen hallinnasta ja siihen liittyvistä kotouttamisen haasteista, oikeudenmukaisesta siirtymisestä puhtaaseen energiaan, teknologian muutoksista, väestön vähenemisestä, työttömyydestä yleisesti ja nuorisotyöttömyydestä ja työvoiman yhä nopeammasta ikääntymisestä sekä kasvavasta ammattitaitovajeesta ja työvoimapulasta joillakin sektoreilla ja alueilla ja etenkin pk-yrityksissä. Työelämän realiteettien muuttuessa unionin olisi oltava valmistautunut kohtaamaan nykyiset ja tulevat haasteet ja investoitava relevanttiin osaamiseen, koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen, tehtävä kasvusta entistä osallistavampaa ja parannettava taitoja ja osaamista, työllisyys- ja sosiaalipolitiikkaa, myös unionin kansalaisten muodostaman työvoiman liikkuvuuden osalta, sekä puututtava jäsenvaltioiden väliseen ja sisäiseen yhä kasvavaan terveyteen liittyvään eriarvoisuuteen.
Tarkistus 9
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 6 kappale
(6)  Asetuksella (EU) [...] luodaan puitteet Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR), Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+), koheesiorahaston, Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR), turvapaikka- ja maahanmuuttorahaston (AMIF-rahasto), sisäisen turvallisuuden rahaston (ISF) ja ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineen (osana yhdennettyä rajaturvallisuuden rahastoa) toiminnalle ja vahvistetaan yhteistyössä hallinnoitavien unionin rahastojen ohjelmasuunnittelua, seurantaa, arviointia, hallintaa ja valvontaa koskevat toimintapoliittiset tavoitteet ja säännöt. Sen vuoksi on aiheellista täsmentää ESR+:n yleiset tavoitteet ja antaa erityissäännöksiä siitä, minkä tyyppisiä toimia ESR+:sta voidaan rahoittaa.
(6)  Asetuksella (EU) [...] luodaan puitteet Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR), Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+), koheesiorahaston, Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR), turvapaikka- ja maahanmuuttorahaston (AMIF-rahasto), sisäisen turvallisuuden rahaston (ISF) ja ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineen (osana yhdennettyä rajaturvallisuuden rahastoa) toiminnalle ja vahvistetaan yhteistyössä hallinnoitavien unionin rahastojen ohjelmasuunnittelua, seurantaa, arviointia, hallintaa ja valvontaa koskevat toimintapoliittiset tavoitteet ja säännöt. Sen vuoksi on aiheellista täsmentää ESR+:n yleiset tavoitteet ja sen koordinointi muiden rahastojen kanssa ja antaa erityissäännöksiä siitä, minkä tyyppisiä toimia ESR+:sta voidaan rahoittaa.
Tarkistus 10
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 7 kappale
(7)  Asetuksessa (EU, Euratom) [uusi varainhoitoasetus], jäljempänä ’varainhoitoasetus’, vahvistetaan säännöt, jotka koskevat unionin talousarvion toteuttamista, mukaan lukien avustuksia, palkintoja, hankintoja, välillistä toteutusta, rahoitusapua, rahoitusvälineitä ja talousarviotakuita koskevat säännöt. ESR+:sta suoraan tai välillisesti hallinnoitaviin toimiin sovelletaan varainhoitoasetusta, jotta varmistetaan unionin rahoitusohjelmien toteutuksen johdonmukaisuus.
(7)  Asetuksessa (EU, Euratom) [uusi varainhoitoasetus], jäljempänä ’varainhoitoasetus’, vahvistetaan säännöt, jotka koskevat unionin talousarvion toteuttamista, mukaan lukien avustuksia, palkintoja, hankintoja, välillistä toteutusta, rahoitusapua, rahoitusvälineitä ja talousarviotakuita sekä rahoitusvälineiden välisiä synergioita koskevat säännöt. ESR+:sta suoraan tai välillisesti hallinnoitaviin toimiin sovelletaan varainhoitoasetusta, jotta varmistetaan unionin rahoitusohjelmien toteutuksen johdonmukaisuus. Tässä asetuksessa olisi määriteltävä toiminnalliset tavoitteet ja vahvistettava erityiset säännökset, jotka koskevat tukikelpoisia toimia, joita ESR+:sta voidaan rahoittaa suoraan ja välillisesti hallinnoimalla.
Tarkistus 11
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 8 kappale
(8)  Tässä asetuksessa tarkoitetut rahoitustyypit ja toteutustavat olisi valittava sen perusteella, miten niillä voidaan saavuttaa toimien erityistavoitteet ja tuottaa tuloksia ottaen huomioon etenkin tarkastusten kustannukset, hallinnollinen rasite ja odotettavissa oleva noudattamatta jättämisen riski. Avustusten osalta olisi siksi harkittava kertakorvausten, kiinteiden prosenttimäärien ja yksikkökustannusten sekä varainhoitoasetuksen 125 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun sellaisen rahoituksen käyttöä, joka ei perustu toimien kustannuksiin. Kolmansien maiden kansalaisten sosioekonomiseen integroimiseen liittyvien toimenpiteiden toteuttamiseksi ja yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 88 artiklan perusteella komissio voi korvata jäsenvaltioiden menoja käyttäen yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja, mukaan lukien kertakorvaukset.
(8)  Tässä asetuksessa tarkoitetut rahoitustyypit ja toteutustavat olisi valittava sen perusteella, miten niillä voidaan saavuttaa toimien erityistavoitteet ja tuottaa tuloksia ottaen huomioon etenkin tarkastusten kustannukset, hallinnollinen rasite ja odotettavissa oleva noudattamatta jättämisen riski. Avustusten osalta olisi siksi harkittava kertakorvausten, kiinteiden prosenttimäärien ja yksikkökustannusten sekä varainhoitoasetuksen 125 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun sellaisen rahoituksen käyttöä, joka ei perustu toimien kustannuksiin. Kolmansien maiden kansalaisten sosioekonomiseen osallistamiseen liittyvien toimenpiteiden toteuttamiseksi ja yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 88 artiklan perusteella komissio voi korvata jäsenvaltioiden menoja käyttäen yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja, mukaan lukien kertakorvaukset.
Tarkistus 12
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 9 kappale
(9)  Jotta voidaan sujuvoittaa ja yksinkertaistaa rahoitusympäristöä ja lisätä synergiamahdollisuuksia yhdennettyjen rahoitusmallien avulla, vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahastosta (FEAD), työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevasta Euroopan unionin ohjelmasta ja unionin terveysalan toimintaohjelmasta tuetut toimet olisi sisällytettävä yhteen rahastoon, ESR+:aan. ESR+ olisi sen vuoksi jaettava kolmeen toimintalohkoon, jotka ovat ESR+:n yhteistyössä hallinnoitava toimintalohko, työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohko ja terveysalan toimintalohko. Näin voitaisiin vähentää eri rahastojen hallinnointiin liittyvää hallinnollista rasitetta etenkin jäsenvaltioissa ja pitää voimassa yksinkertaisempia sääntöjä yksinkertaisempien toimien osalta, kuten esimerkiksi elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden jakelussa.
(9)  Jotta voidaan sujuvoittaa ja yksinkertaistaa rahoitusympäristöä ja lisätä synergiamahdollisuuksia yhdennettyjen rahoitusmallien avulla, vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahastosta (FEAD), työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevasta Euroopan unionin ohjelmasta ja unionin terveysalan toimintaohjelmasta tuetut toimet olisi sisällytettävä yhteen rahastoon, ESR+:aan. ESR+ olisi sen vuoksi jaettava kolmeen toimintalohkoon, jotka ovat ESR+:n yhteistyössä hallinnoitava toimintalohko, työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohko ja suoraan ja välillisesti hallinnoitava terveysalan toimintalohko. Näin voitaisiin vähentää eri rahastojen hallinnointiin liittyvää hallinnollista rasitetta etenkin jäsenvaltioissa ja edunsaajille ja pitää voimassa yksinkertaisempia sääntöjä yksinkertaisempien toimien osalta, kuten esimerkiksi elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden jakelussa.
Tarkistus 13
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 10 kappale
(10)  Koska ESR+:n soveltamisala tämän myötä laajenee, on aiheellista säätää, että pyrkimyksiä parantaa työmarkkinoiden toimivuutta ja edistää pääsyä laadukkaisiin työpaikkoihin, parantaa koulutuksen saatavuutta ja laatua, edistää sosiaalista osallisuutta ja terveyttä sekä vähentää köyhyyttä ei toteuteta ainoastaan yhteistyöhän perustuvalla hallinnoinnilla, vaan että työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkon ja terveysalan toimintalohkon osalta unionin tasolla edellytettyjen toimien toteutuksessa käytetään myös suoraa tai välillistä hallinnointia.
(10)  Unionin olisi edistettävä jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikkoja kannustamalla yhteistyöhön ja täydentämällä niiden toimia. Koska ESR+:n soveltamisala tämän myötä laajenee, on aiheellista säätää, että pyrkimykset parantaa osallistavien, avointen ja oikeudenmukaisten työmarkkinoiden toimivuutta kaikille sukupuolille ja edistää pääsyä laadukkaisiin työpaikkoihin, parantaa koulutuksen saatavuutta ja laatua, tukea koulutusjärjestelmiin paluuta ja edistää elinikäistä oppimista, edistää sosiaalista osallisuutta ja terveyttä sekä poistaa köyhyys toteutetaan edelleen lähinnä yhteistyöhön perustuvalla hallinnoinnilla ja että sitä täydennetään tarvittaessa työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkon ja terveysalan toimintalohkon osalta unionin tasolla edellytettyjen toimien toteutuksessa käytettävällä suoralla tai välillisellä hallinnoinnilla.
Tarkistus 14
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 11 kappale
(11)  Unionin terveysalan toimintaohjelman sisällyttäminen ESR+:aan luo lisää synergioita sellaisten aloitteiden ja politiikkojen laatimiseen ja testaamiseen, joilla parannetaan ESR+-ohjelman terveysalan toimintolohkossa kehitettyjen terveydenhuoltojärjestelmien tehokkuutta, sopeutumiskykyä ja kestävyyttä, ja edistetään niiden toteutusta jäsenvaltioissa ESR+-asetuksen muiden toimintolohkojen tarjoamilla välineillä.
(11)  Unionin terveysalan toimintaohjelman sisällyttäminen ESR+:aan luo lisää synergioita sellaisten aloitteiden ja politiikkojen laatimiseen ja testaamiseen, joilla parannetaan ESR+-ohjelman terveysalan toimintolohkossa kehitettyjen terveydenhuoltojärjestelmien tehokkuutta, saavutettavuutta, sopeutumiskykyä ja kestävyyttä, ja edistetään niiden toteutusta jäsenvaltioissa kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla ESR+-asetuksen muiden toimintolohkojen tarjoamilla välineillä.
Tarkistus 15
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 12 kappale
(12)  Tässä asetuksessa vahvistetaan ESR+:aa koskevat rahoituspuitteet. Joitakin rahoituspuitteiden osia olisi suunnattava toimiin, jotka toteutetaan työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkon ja terveysalan toimintalohkon puitteissa käyttäen suoraa tai välillistä hallinnointia.
(12)  Tässä asetuksessa vahvistetaan ESR+:aa koskevat rahoituspuitteet. Niissä olisi eriteltävä määrärahat, jotka myönnetään yhteistyöhön perustuvalla hallinnoinnilla toteutettaviin toimiin ja määrärahat, jotka myönnetään toimiin, jotka toteutetaan käyttäen suoraa tai välillistä hallinnointia.
Tarkistus 16
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 13 kappale
(13)  ESR+:lla olisi pyrittävä edistämään työllisyyttä aktiivisilla toimilla, joiden ansiosta erityisesti nuoret, pitkäaikaistyöttömät ja työelämän ulkopuolella olevat pääsevät (palaamaan) työmarkkinoille, ja tukemalla itsenäistä ammatinharjoittamista ja yhteisötaloutta. ESR+:lla olisi pyrittävä tehostamaan työmarkkinoiden toimintaa tukemalla työmarkkinalaitosten, kuten julkisten työvoimapalvelujen, nykyaikaistamista, jotta parannetaan niiden valmiuksia tarjota tehostetusti kohdennettua neuvontaa ja ohjausta työnhaussa ja työelämään siirtymisessä ja helpotetaan työntekijöiden liikkuvuutta. ESR+:lla olisi edistettävä naisten osallistumista työmarkkinoille toimenpiteillä, joilla varmistetaan muun muassa työ- ja yksityiselämän tasapaino ja lastenhoidon saatavuus. ESR+:lla olisi myös pyrittävä tarjoamaan terveellinen ja asianmukainen työympäristö, jotta voidaan vastata muuttuviin työn muotoihin liittyviin terveysriskeihin ja ikääntyvän työvoiman tarpeisiin.
(13)  ESR+:lla olisi pyrittävä tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa edistämään työllisyyttä aktiivisilla toimilla, joiden ansiosta erityisesti nuoret, pitkäaikaistyöttömät, omaishoitajat, työvoiman ulkopuolella ja heikoimmassa asemassa olevat pääsevät (palaamaan) työmarkkinoille, ja tukemalla itsenäistä ammatinharjoittamista, yrittäjyyttä ja yhteisötaloutta. ESR+:lla olisi pyrittävä tehostamaan työllisyyspolitiikkaa ja työmarkkinoiden toimintaa tukemalla työmarkkinalaitosten, kuten julkisten työvoimapalvelujen, nykyaikaistamista, jotta parannetaan niiden valmiuksia tarjota tehostetusti kohdennettua ja tarvittaessa yksilöllistä neuvontaa ja ohjausta työnhaussa ja työelämään siirtymisessä kiinnittäen erityistä huomiota heikoimmassa asemassa oleviin ja helpotetaan työntekijöiden liikkuvuutta ja tarjotaan palveluja syrjimättömästi. ESR+:lla olisi edistettävä naisten osallistumista työmarkkinoille toimenpiteillä, joilla varmistetaan muun muassa työ- ja yksityiselämän tasapaino ja kohtuuhintaisen tai ilmaisen laadukkaan lasten- ja vanhustenhoidon ja muiden hoitopalvelujen tai korkealaatuisen tuen helppo saatavuus. ESR+:lla olisi myös pyrittävä tarjoamaan turvallinen, terveellinen ja asianmukainen työympäristö, jotta voidaan vastata työhön ja muuttuviin työn muotoihin liittyviin terveysriskeihin ja ikääntyvän työvoiman tarpeisiin. ESR+:lla olisi myös tuettava toimenpiteitä, joilla pyritään helpottamaan nuorten siirtymistä koulutuksesta työelämään.
Tarkistus 17
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 13 a kappale (uusi)
(13 a)  Jotta voitaisiin tukea ja vapauttaa yhteisötaloudessa olemassa oleva potentiaali luoda työpaikkoja, ESR+:lla olisi tuettava yhteisötalouden yritysten parempaa integroimista kansallisiin työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskeviin suunnitelmiin sekä kansallisiin uudistusohjelmiin. Yhteisötalouden yritysten määritelmän olisi noudatettava jäsenvaltioiden yhteisötaloutta koskevassa lainsäädännössä sekä neuvoston päätelmissä 7 päivänä joulukuuta 2015 esitettyjä määritelmiä yhteisötalouden edistämisestä keskeisenä tekijänä taloudelliselle ja sosiaaliselle kehitykselle Euroopassa.
Tarkistus 18
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 14 kappale
(14)  ESR+:sta olisi annettava tukea, jotta voidaan parantaa koulutuksen laatua ja toimivuutta ja sen tarkoituksenmukaisuutta työmarkkinoiden kannalta ja siten helpottaa erityisesti sellaisten digitaalisten taitojen hankkimista, joita kukin tarvitsee itsensä toteuttamista ja kehittämistä, työllistymistä, sosiaalista osallisuutta ja aktiivista kansalaisuutta varten. ESR+:sta olisi tuettava onnistumista koulutuksessa ja työelämään siirtymisessä, elinikäistä oppimista ja työllistyvyyttä, lisättävä kilpailukykyä ja edistettävä yhteiskunnallista ja taloudellista innovointia tukemalla näihin aloihin liittyviä laajennuskelpoisia ja kestäviä aloitteita. Tämä voitaisiin saavuttaa esimerkiksi työpaikalla tapahtuvalla oppimisella ja oppisopimuskoulutuksella, elinikäisellä ohjauksella, ennakoimalla osaamistarvetta yhdessä elinkeinoelämän kanssa, ajantasaisilla koulutusmateriaaleilla, työmarkkinaennusteilla ja tutkinnon suorittaneiden jatkosijoittumisen seurannalla, opettajien kouluttamisella, oppimistulosten validoinnilla ja pätevyyden tunnustamisella.
(14)  Koska ESR+ on tärkein unionin työllisyyttä, osaamista ja sosiaalista osallisuutta käsittelevä väline, on tärkeää, että sillä pystytään edistämään sosiaalista, taloudellista ja alueellista yhteenkuuluvuutta kaikkialla unionissa. Tästä syystä siitä olisi annettava tukea, jotta voidaan parantaa koulutuksen laatua, syrjimättömyyttä, saatavuutta, osallistavuutta ja toimivuutta ja sen tarkoituksenmukaisuutta työmarkkinoiden kannalta ja siten helpottaa sellaisten avaintaitojen, erityisesti kielitaidon, yrittäjyystaitojen ja digitaalisten taitojen, myös tietosuojaa ja tietojen hallintaa koskevien taitojen, hankkimista, joita kukin tarvitsee itsensä toteuttamista ja kehittämistä, työllistymistä, sosiaalista osallisuutta ja aktiivista kansalaisuutta varten. Pitkäaikaistyöttömien ja sosiaalisesti muita heikommassa asemassa olevien henkilöiden tapauksessa olisi kiinnitettävä erityistä huomiota heidän voimaannuttamiseensa. ESR+:sta olisi tuettava onnistumista koulutuksessa ja työelämään siirtymisessä ja palaamisessa, elinikäistä oppimista ja kaikkien työllistyvyyttä, lisättävä osallisuutta, kilpailukykyä ja horisontaalisen ja vertikaalisen eriytymisen vähentämistä, edistettävä yhteiskunnallista ja taloudellista innovointia tukemalla näihin aloihin liittyviä laajennuskelpoisia ja kestäviä aloitteita. Tämä voitaisiin saavuttaa esimerkiksi investoimalla ammattikoulutukseen, työpaikalla tapahtuvalla oppimisella ja oppisopimuskoulutuksella, keskittymällä erityisesti menestyksekkääseen opetuksen ja käytännön yhdistävään kaksiosaiseen koulutusjärjestelmään, elinikäisellä ohjauksella, ennakoimalla osaamistarvetta yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa, ajantasaisilla koulutusmateriaaleilla, työmarkkinaennusteilla ja tutkinnon suorittaneiden jatkosijoittumisen seurannalla, opettajien kouluttamisella, arkioppimisen ja epävirallisen oppimisen tukemisella, oppimistulosten validoinnilla ja pätevyyden tunnustamisella. ESR+:lla olisi myös edistettävä vähemmistöjen pääsyä opetusammatteihin, ja sen avulla olisi pyrittävä integroimaan entistä paremmin syrjäytyneitä yhteisöjä, kuten romaneja, vähemmistöjä ja maahanmuuttajia.
Tarkistus 19
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 14 a kappale (uusi)
(14 a)  ESR+:sta olisi annettava tukea jäsenvaltioiden kansallisiin suunnitelmiin sisältyviin toimenpiteisiin, joilla pyritään poistamaan energiaköyhyys ja lisäämään asuntojen energiatehokkuutta haavoittuvassa asemassa olevien kotitalouksien osalta, mukaan lukien energiaköyhyyden koettelemat ja tarvittaessa myös sosiaalisen asuntotuotannon asunnoissa asuvat kotitaloudet, komission tiedonannon ”Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan eurooppalainen foorumi: Eurooppalaiset puitteet sosiaaliselle ja alueelliselle yhteenkuuluvuudelle” sekä energiaunionin hallinnosta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (XX/XX) ja energiatehokkuudesta annetun direktiivin 2012/27/EU muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (XX/XX) mukaisesti.
Tarkistus 20
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 14 b kappale (uusi)
(14 b)  ESR+:n varojen kohdentaminen jäsenvaltioille olisi tulevaisuudessa sidottava jäsenvaltioiden esittämiin todisteisiin, jotka osoittavat niiden työskentelevän tehokkaasti sellaisten hankkeiden parissa, jotka edistävät ja vahvistavat opetuksen ja käytännön yhdistävää kaksiosaista koulutusjärjestelmää nuorisotakuun puitteissa.
Tarkistus 21
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 15 kappale
(15)  ESR+:sta annettavalla tuella olisi edistettävä kaikkien, erityisesti heikoimmassa asemassa olevien, yhdenvertaista pääsyä laadukkaaseen, erottelemattomaan ja osallistavaan koulutukseen varhaiskasvatuksesta yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen kautta korkea-asteen koulutukseen sekä aikuiskoulutukseen; samalla edistetään siirtymistä koulutusalalta toiselle, ehkäistään koulunkäynnin keskeyttämistä, lisätään terveysosaamista, lujitetaan epävirallisen ja virallisen oppimisen yhteyttä ja helpotetaan oppimiseen liittyvää liikkuvuutta kaikkien osalta. Tässä yhteydessä olisi pyrittävä hyödyntämään Erasmus-ohjelmasta saatavia synergiaetuja, jotta voidaan helpottaa etenkin heikoimmassa asemassa olevien oppijoiden osallistumista oppimiseen liittyvään liikkuvuuteen.
(15)  ESR+:sta annettavalla tuella olisi edistettävä kaikkien, erityisesti heikoimmassa asemassa olevien, yhdenvertaista pääsyä laadukkaaseen, erottelemattomaan ja osallistavaan koulutukseen varhaiskasvatuksesta – kiinnittäen erityistä huomiota sosiaalisesti muita heikommassa asemassa oleviin, kuten laitoshoidossa oleviin lapsiin ja asunnottomiin lapsiin – yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen kautta korkea-asteen koulutukseen sekä aikuiskoulutukseen sekä palaamista koulutusjärjestelmän piiriin; samalla estetään köyhyyden siirtyminen sukupolvelta toiselle, edistetään siirtymistä koulutusalalta toiselle, vähennetään ja ehkäistään koulunkäynnin keskeyttämistä ja sosiaalista syrjäytymistä, lisätään terveysosaamista, lujitetaan epävirallisen ja arkioppimisen yhteyttä ja helpotetaan oppimiseen liittyvää liikkuvuutta kaikkien osalta. Nämä arkioppimisen muodot eivät saisi korvata pääsyä säännölliseen koulutukseen, erityisesti esiasteen ja perusasteen koulutukseen. Tässä yhteydessä olisi toteutettava Erasmus-ohjelmasta saatavia synergiaetuja, täydentävyyttä ja toiminnan johdonmukaisuutta, jotta heikoimmassa asemassa olevat oppijat voidaan saavuttaa asianmukaisesti ja aktiivisesti, jotta heitä voidaan valmistaa ulkomaankokemukseen ja jotta heidän osallistumistaan oppimiseen liittyvään rajat ylittävään liikkuvuuteen voidaan lisätä.
Tarkistus 22
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 15 a kappale (uusi)
(15 a)   Investointiprioriteetin ”yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen” mukaisesti tuetaan kaikkia tässä asetuksessa asetettuja tavoitteita. ESR +:sta tuettuihin yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen strategioihin olisi otettava mukaan sekä paikallisen toimintaryhmän hallinnoinnin että strategian sisällön määrittämisen osalta myös alueen heikoimmassa asemassa olevat ihmiset. ESR+:sta olisi voitava tukea yhteisölähtöisiä paikallisia kehittämisstrategioita kaupunki- ja maaseutualueilla sekä yhdennettyjä alueellisia investointeja.
Tarkistus 23
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 15 b kappale (uusi)
(15 b)  Unionin koheesiopolitiikan lisäarvo perustuu erityisesti paikkalähtöiseen alueellista ulottuvuutta korostavaan lähestymistapaan, monitasoiseen hallintoon, monivuotiseen suunnitteluun ja yhteisiin mitattavissa oleviin tavoitteisiin, yhdennettyyn kehittämiseen perustuvaan lähestymistapaan ja hallinnollisten valmiuksien lähentymiseen eurooppalaisiin standardeihin.
Tarkistus 24
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 15 c kappale (uusi)
(15 c)  Komission ja jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että sukupuolten välinen tasa-arvo ja sukupuolinäkökulman huomioon ottaminen ovat sitova periaate kaikissa ohjelmasuunnittelun vaiheissa toimenpideohjelmien painopisteiden määrittelystä toteutukseen, seurantaan ja arviointiin ja että sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiseen myönnetään tukea.
Tarkistus 25
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 15 d kappale (uusi)
(15 d)   ESR+:sta olisi tuettava koulutusjärjestelmiä, jotka tarjoavat aikuisille, joilla on heikot taidot, mahdollisuuden hankkia luku- ja laskutaitojen sekä digitaalisten taitojen vähimmäistaso neuvoston 19 päivänä joulukuuta 2016 antaman suosituksen ”Taitojen parantaminen: uusia mahdollisuuksia aikuisille”1 a mukaisesti.
__________________
1 a EUVL C 484, 24.12.2016, s. 1.
Tarkistus 26
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 16 kappale
(16)  ESR+:lla olisi edistettävä joustavia jatko- ja uudelleenkoulutusmahdollisuuksia, erityisesti digitaalisten taitojen ja keskeisten mahdollistavien teknologioiden osaamisen osalta, jotta voidaan tarjota kaikille digitalisaatioon, tekniseen muutokseen, innovointiin sekä sosiaalisiin kysymyksiin ja talouteen liittyviin muutoksiin mukautettua osaamista, jolla helpotetaan uranvaihdoksia ja liikkuvuutta ja tuetaan erityisesti vähäisen ammattitaidon omaavia ja/tai vähän koulutettuja aikuisia Euroopan uuden osaamisohjelman mukaisesti.
(16)  ESR+:lla olisi edistettävä joustavia jatko- ja uudelleenkoulutusmahdollisuuksia ottaen huomioon heikoimmassa asemassa olevien haasteet, erityisesti yrittäjyystaitojen ja digitaalisten taitojen ja keskeisten mahdollistavien teknologioiden osaamisen osalta, jotta voidaan tarjota ihmisille ja paikallisyhteisöille digitalisaatioon, tekniseen muutokseen, innovointiin sekä sosiaalisiin kysymyksiin ja talouteen liittyviin muutoksiin, kuten vähähiiliseen talouteen siirtymisestä johtuviin muutoksiin, mukautettua osaamista, taitoja ja tietoja, joilla helpotetaan siirtymistä koulutuksesta työelämään ja liikkuvuutta ja tuetaan erityisesti vähäisen ammattitaidon omaavia, vammaisia henkilöitä ja/tai vähän koulutettuja aikuisia Euroopan uuden osaamisohjelman mukaisesti ja koordinoidusti ja täydentävästi Digitaalinen Eurooppa -ohjelman kanssa.
Tarkistus 27
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 17 kappale
(17)  Euroopan horisontti -ohjelmasta saatavilla synergiaeduilla olisi varmistettava, että ESR+:lla voidaan hyödyntää ja kehittää edelleen Euroopan horisontti -ohjelmasta tuettuja innovatiivisia opetussuunnitelmia, jotta ihmisille voidaan tarjota tulevaisuuden työpaikoissa tarvittavaa osaamista ja pätevyyttä.
(17)  Euroopan horisontti -ohjelmasta saatavilla synergiaeduilla olisi varmistettava, että ESR+:lla voidaan hyödyntää ja kehittää edelleen Euroopan horisontti -ohjelmasta tuettuja innovatiivisia opetussuunnitelmia, jotta ihmisille voidaan tarjota heidän henkilökohtaista ja ammatillista kehitystään tukevaa ja tulevaisuuden työpaikoissa tarvittavaa osaamista ja pätevyyttä ja puuttua nykyisiin ja tuleviin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Komission olisi varmistettava terveysalan toimintalohkon ja Euroopan horisontti ‑ohjelman väliset synergiavaikutukset terveyden suojelun ja sairauksien ehkäisyn alalla saavutettujen tulosten tehostamiseksi.
Tarkistus 28
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 17 a kappale (uusi)
(17 a)   Oikeuksien ja arvojen ohjelmaan liittyvillä synergioilla olisi varmistettava, että ESR+:lla voidaan valtavirtaistaa ja laajentaa toimia, joilla estetään ja torjutaan syrjintää, rasismia, muukalaisvihaa, antisemitismiä, islamofobiaa ja muita suvaitsemattomuuden muotoja, ja että käytetään erityistoimia, joilla estetään viha, erottelu ja leimaaminen, mukaan lukien kiusaaminen, häirintä ja suvaitsematon kohtelu.
Tarkistus 29
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 17 b kappale (uusi)
(17 b)   Alueellisella ja rajat ylittävällä tasolla tehdyn eurooppalaisen alueellisen yhteistyön ansiosta aikaansaaduilla synergioilla on myös luotu yhteistyöhankkeita, joilla parannetaan työllisyyttä, osallistetaan haavoittuvimmassa asemassa olevia väestönosia, vastataan väestöhaasteisiin ja panostetaan terveyteen ja koulutukseen ja joita toteutetaan unionin lisäksi myös liittymistä valmistelevassa vaiheessa olevissa maissa ja naapurimaissa, joissa unionin tason yhteistyö tuo lisäarvoa. ESR+:sta olisi lisättävä tämän tyyppisten hankkeiden rahoitusta ja varmistettava tietämyksen vaihto hankkeiden ja lainsäädäntöprosessin välillä eurooppalaisen sääntelykehyksen parantamiseksi sekä edistettävä hyvien käytäntöjen jakamista unionin alueiden välillä.
Tarkistus 30
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 18 kappale
(18)  ESR+:sta olisi tuettava jäsenvaltioiden pyrkimyksiä torjua köyhyyttä ja katkaista huono-osaisuuden siirtyminen sukupolvelta toiselle sekä edistettävä sosiaalista osallisuutta varmistamalla yhtäläiset mahdollisuudet kaikille, torjumalla syrjintää ja puuttumalla terveyseroihin. Tämä edellyttää, että otetaan käyttöön erilaisia strategioita, jotka kohdistetaan heikoimmassa asemassa oleviin heidän iästään riippumatta, mukaan lukien lapset, marginalisoituneet yhteisöt kuten romanit ja työssäkäyvät köyhät. ESR+:lla olisi edistettävä kaukana työmarkkinoista olevien aktiivista osallistamista heidän sosioekonomisen integroitumisensa varmistamiseksi. ESR+:lla olisi parannettava kohtuuhintaisten, kestävien ja korkealaatuisten yleishyödyllisten palvelujen, kuten terveydenhuollon ja pitkäaikaishoidon sekä perhepalvelujen ja yhteisöperustaisten hoitopalvelujen, nopeaa ja tasapuolista saatavuutta. ESR+:sta olisi tuettava sosiaalisen suojelun järjestelmien nykyaikaistamista ja parannettava erityisesti niiden saatavuutta.
(18)  ESR+:sta olisi tuettava kaikilla hallinnon tasoilla, mukaan luettuna alue- ja paikallistaso, jäsenvaltioiden pyrkimyksiä poistaa köyhyys, mukaan lukien energiaköyhyys, äskettäin hyväksyttyjen energiaunionin hallintoa koskevien sääntöjen mukaisesti [asetuksen numero korvattava sen jälkeen, kun asetus on julkaistu], ja katkaista huono-osaisuuden siirtyminen sukupolvelta toiselle sekä edistettävä sosiaalista osallisuutta varmistamalla yhtäläiset mahdollisuudet kaikille, vähentämällä esteitä, torjumalla syrjintää ja puuttumalla sosiaali- ja terveyseroihin. Tämä edellyttää myös, mutta ei ainoastaan, että otetaan käyttöön erilaisia pro- ja reaktiivisia toimintalinjoja ja strategioita, jotka kohdistetaan heikoimmassa asemassa oleviin heidän iästään riippumatta, mukaan lukien lapset, marginalisoituneet yhteisöt kuten romanit, vammaiset henkilöt, asunnottomat, kolmansien maiden kansalaiset, maahanmuuttajat mukaan luettuina, ja työssäkäyvät köyhät. ESR+:lla olisi edistettävä kaukana työmarkkinoista olevien aktiivista osallistamista heidän sosioekonomisen integroitumisensa varmistamiseksi muun muassa yhteisötaloudelle myönnettävällä kohdennetulla tuella. Jäsenvaltioiden olisi edistettävä ESR+:n toimia, joilla täydennetään kansallisia toimenpiteitä työmarkkinoilta syrjäytyneiden aktiivisen osallisuuden edistämisestä 3 päivänä lokakuuta 2008 annetun komission suosituksen1 a mukaisesti, riittävän tulotuen tarjoamista koskevat toimenpiteet mukaan luettuina. ESR+:lla olisi parannettava kohtuuhintaisten, kestävien ja korkealaatuisten yleishyödyllisten palvelujen, kuten yksilökeskeisen terveydenhuollon ja siihen liittyvän hoidon ja pitkäaikaishoidon sekä perhepalvelujen ja yhteisöperustaisten hoitopalvelujen sekä asianmukaiseen sosiaaliseen asuntotarjontaan tai kohtuuhintaisiin asuntoihin ohjaavien palvelujen, nopeaa ja tasapuolista saatavuutta. Tähän sisältyy terveyden edistämis- ja sairauksien ehkäisypalvelut osana ensisijaisia terveydenhuoltopalveluja. ESR+:sta olisi tuettava sosiaalisen suojelun järjestelmien nykyaikaistamista ja parannettava erityisesti niiden saatavuutta, osallistavuutta ja tehokkuutta vastattaessa työelämän muuttuvaan todellisuuteen. ESR+:sta olisi myös puututtava maaseudun köyhyyteen, joka johtuu maaseutualueiden erityisistä heikkouksista, kuten epäedullisesta väestökehityksestä, heikoista työmarkkinoista, koulutuspalvelujen tai terveydenhuoltopalvelujen ja sosiaalipalvelujen rajallisesta saatavuudesta.
______________
1 a Komission suositus, annettu 3 päivänä lokakuuta 2008, työmarkkinoilta syrjäytyneiden aktiivisen osallisuuden edistämisestä (EUVL L 307, 18.11.2008 , s. 11).
Tarkistus 31
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 19 kappale
(19)  ESR+:sta olisi tuettava köyhyyden torjumista tukemalla kansallisia ohjelmia, joilla pyritään lievittämään ruoan puutetta ja vakavaa aineellista puutetta, ja edistettävä köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa olevien ihmisten ja vähävaraisimpien yhteiskuntaan integroitumista. EU:n tasolla vähintään 4 prosentilla ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoista tuetaan vähävaraisimpia, ja jäsenvaltioiden olisi varattava vähintään 2 prosenttia kansallisista ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoistaan siihen, että puututaan äärimmäisen köyhyyden muotoihin, joiden vaikutus sosiaaliseen syrjäytymiseen on suurin, kuten asunnottomuuteen, lasten köyhyyteen ja ruoan puutteeseen. Toimien luonteen ja loppukäyttäjien tyypin vuoksi on tarpeen, että tukeen, jolla puututaan vähävaraisimpien aineelliseen puutteeseen, sovelletaan yksinkertaisempia sääntöjä.
(19)  ESR+:sta olisi tuettava köyhyyden poistamista tukemalla kansallisia ohjelmia, joilla pyritään lievittämään ruoan puutetta ja vakavaa aineellista puutetta, ja edistettävä köyhyydessä tai sosiaalisesti syrjäytyneenä elävien tai köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa olevien ihmisten ja vähävaraisimpien yhteiskuntaan integroitumista. Jäsenvaltioiden olisi varattava vähintään 3 prosenttia kansallisista ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoistaan siihen, että torjutaan äärimmäisen köyhyyden muotoja, joiden vaikutus sosiaaliseen syrjäytymiseen on suurin, kuten asunnottomuuteen, lasten köyhyyteen, vanhuusiän köyhyyteen ja ruoan puutteeseen. Toimien luonteen ja loppukäyttäjien tyypin vuoksi on tarpeen, että tukeen, jolla puututaan vähävaraisimpien aineelliseen puutteeseen, sovelletaan mahdollisimman yksinkertaisia sääntöjä.
Tarkistus 32
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 19 a kappale (uusi)
(19 a)   ESR+:lla olisi torjuttava unionin ikääntyneiden naisten köyhyyttä ottaen huomioon, että sukupuolten välinen eläke-ero, joka on tällä hetkellä 40 prosenttia, on vaarassa pahentaa erityisesti ilman kumppania olevien ikääntyneiden naisten köyhyyttä, ja seuraten neuvoston vuonna 2015 antamissa päätelmissä ”Naisten ja miesten yhtäläiset tulonsaantimahdollisuudet: Sukupuolten välisten eläke-erojen poistaminen”1 a esitettyjä sitoumuksia. Ikääntyneiden naisten köyhyyttä pahentavat myös terveydenhuollon ja lääkkeiden kasvavat omat kustannukset, jotka ikääntyneiden potilaiden on maksettava itse. Tämä koskee erityisesti naisia, joilla on elämänsä aikana miehiä pitempään huono terveydentila, mikä johtuu suurelta osin naisten pidemmästä elinajanodotteesta.
_________________
1 a http://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-9302-2015-INIT/fi/pdf
Tarkistus 33
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 19 b kappale (uusi)
(19 b)  Köyhyyden torjumiseksi ja sosiaalisen osallisuuden parantamiseksi ESR+:ssa on vahvistettava alan kansalaisjärjestöjen ja köyhyydessä eläviä ihmisiä edustavien järjestöjen aktiivista osallistumista niin erityisohjelmien valmisteluun kuin niiden toteutukseen.
Tarkistus 34
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 20 kappale
(20)  Koska tarve tehostaa toimia unioniin tulevien muuttovirtojen hallitsemiseksi ei ole poistunut ja jotta varmistetaan, että solidaarisuutta ja vastuunjakoa tuetaan yhtenäisesti, jämäkästi ja johdonmukaisesti, ESR+:sta olisi tuettava kolmansien maiden kansalaisten sosioekonomista integroitumista ja näin täydennettävä turvapaikka- ja maahanmuuttorahastosta rahoitettavia toimia.
(20)  Koska tarve tehostaa toimia unioniin tulevien muuttovirtojen hallitsemiseksi ei ole poistunut ja jotta varmistetaan, että solidaarisuutta ja oikeudenmukaista vastuunjakoa tuetaan yhtenäisesti, jämäkästi ja johdonmukaisesti, ESR+:sta olisi tuettava kolmansien maiden kansalaisten, myös maahanmuuttajien, sosioekonomista integroitumista, mihin voi sisältyä paikallistason aloitteita, ja näin täydennettävä toimia, joita rahoitetaan turvapaikka- ja maahanmuuttorahastosta, Euroopan aluekehitysrahastosta ja niistä rahastoista, joilla voi olla myönteinen vaikutus kolmansien maiden kansalaisten osallisuuteen.
Tarkistus 35
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 20 a kappale (uusi)
(20 a)   ESR+:n suunnittelusta ja täytäntöönpanosta vastaavien jäsenvaltioiden viranomaisten olisi koordinoitava toimensa niiden viranomaisten kanssa, jotka jäsenvaltiot ovat nimenneet hallinnoimaan turvapaikka- ja maahanmuuttorahaston toimia, jotta voidaan edistää kolmansien maiden kansalaisten kotouttamista parhaalla mahdollisella tavalla kaikilla tasoilla pääasiassa paikallis- ja alueviranomaisten ja kansalaisjärjestöjen toteuttamien strategioiden avulla sekä kaikkein asianmukaisimmin toimenpitein, jotka on räätälöity kolmansien maiden kansalaisten erityistilanteeseen. Kotouttamistoimenpiteiden olisi keskityttävä jäsenvaltiossa laillisesti oleskeleviin kolmansien maiden kansalaisiin tai, jos tarkoituksenmukaista, kolmansien maiden kansalaisiin, jotka ovat hankkimassa lupaa oleskella laillisesti jäsenvaltiossa, mukaan lukien kansainvälistä suojelua saavat henkilöt.
Tarkistus 36
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 21 kappale
(21)   ESR+:sta olisi tuettava työllisyyden, sosiaalisen osallisuuden, terveydenhuollon ja pitkäaikaishoidon sekä koulutuksen alojen toimintaan ja järjestelmiin liittyviä uudistuksia. Yhdenmukaisuuden vahvistamiseksi suhteessa talouspolitiikan eurooppalaiseen ohjausjaksoon jäsenvaltioiden olisi kohdennettava asianmukainen osuus ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoistaan sellaisten rakenteellisiin haasteisiin liittyvien maakohtaisten suositusten täytäntöönpanoon, joihin on asianmukaista puuttua ESR+:n soveltamisalaan kuuluvilla monivuotisilla investoinneilla. Komission ja jäsenvaltioiden olisi varmistettava ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon ja terveysalan toimintalohkon johdonmukaisuus, koordinointi ja täydentävyys rakenneuudistusten tukiohjelman kanssa, mukaan lukien uudistusten toteuttamisen tukiväline ja teknisen tuen väline. Komission ja jäsenvaltioiden olisi varmistettava prosessin kaikissa vaiheissa etenkin tehokas koordinointi, jotta turvataan rahoituslähteiden ja niiden teknisen avun välinen johdonmukaisuus, yhtenäisyys, täydentävyys ja synergiaedut.
(21)   ESR+:sta olisi tuettava työllisyyden, sosiaalisen osallisuuden, köyhyyden poistamisen, terveydenhuollon ja pitkäaikaishoidon sekä koulutuksen alojen toimintaan ja järjestelmiin liittyviä uudistuksia. Yhdenmukaisuuden vahvistamiseksi suhteessa talouspolitiikan eurooppalaiseen ohjausjaksoon jäsenvaltioiden olisi kohdennettava asianmukainen osuus ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoistaan sellaisten rakenteellisiin haasteisiin liittyvien maakohtaisten suositusten täytäntöönpanoon, joihin on asianmukaista puuttua ESR+:n soveltamisalaan kuuluvilla monivuotisilla investoinneilla. Komission ja jäsenvaltioiden olisi otettava alue- ja paikallisviranomaiset mukaan varmistettaessa ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon ja terveysalan toimintalohkon johdonmukaisuus, koordinointi ja täydentävyys rakenneuudistusten tukiohjelman kanssa, mukaan lukien uudistusten toteuttamisen tukiväline ja teknisen tuen väline. Komission ja jäsenvaltioiden olisi varmistettava prosessin kaikissa vaiheissa etenkin tehokas koordinointi, jotta turvataan rahoituslähteiden ja niiden teknisen avun välinen johdonmukaisuus, yhtenäisyys, täydentävyys ja synergiaedut, ja otettava huomioon Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa vahvistetut periaatteet ja oikeudet, talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson sosiaali-indikaattoreiden tulostaulu, ihmisarvoista työtä koskeva ILOn ohjelma ja alueelliset erityispiirteet, millä edistetään SEUT-sopimuksen 174 artiklassa vahvistettuja taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden lujittamista koskevia unionin tavoitteita.
Tarkistus 37
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 21 a kappale (uusi)
(21 a)  Kun otetaan huomioon alueiden kehitystasojen erilaisuus ja erilaiset sosiaaliset olot eri puolilla unionia, ESR+:n pitäisi olla riittävän joustava alueellisten erityispiirteiden huomioimista varten.
Tarkistus 38
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 22 kappale
(22)  Sen varmistamiseksi, että Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa vahvistettua EU:n sosiaalista ulottuvuutta viedään eteenpäin ja että määrärahoista tietty vähimmäismäärä kohdennetaan apua eniten tarvitseville, jäsenvaltioiden olisi kohdennettava vähintään 25 prosenttia kansallisista ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoistaan sosiaalisen osallisuuden edistämiseen.
(22)  Sen varmistamiseksi, että Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa vahvistettua EU:n sosiaalista ulottuvuutta viedään eteenpäin ja että määrärahoista tietty vähimmäismäärä kohdennetaan apua eniten tarvitseville, jäsenvaltioiden olisi kohdennettava vähintään 27 prosenttia kansallisista ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoistaan sosiaalisen osallisuuden ja köyhyyden poistamisen edistämiseen. Tämän prosenttiosuuden olisi täydennettävä äärimmäisen köyhyyden torjuntaan kohdennettuja kansallisia varoja.
Tarkistus 39
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 22 a kappale (uusi)
(22 a)  Kaikki jäsenvaltiot ovat ratifioineet YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen, joka muodostaa lasten oikeuksien edistämisen ja suojelun standardin. Lasten oikeuksien edistäminen mainitaan unionin politiikan yhtenä tavoitteena (Lissabonin sopimuksen 3 artikla) ja perusoikeuskirjassa edellytetään, että lapsen etu on otettava ensisijaisesti huomioon kaikissa unionin toimissa. Unionin ja jäsenvaltioiden olisi hyödynnettävä ESR+:aa asianmukaisesti köyhien ja syrjäytyneiden lasten huono-osaisuuden kierteen katkaisemiseksi komission vuonna 2013 antaman suosituksen ”Investoidaan lapsiin” mukaisesti. ESR+:sta olisi tuettava toimia, joilla edistetään lasten oikeuksien toteutumista edistäviä tehokkaita toimenpiteitä.
Tarkistus 40
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 22 b kappale (uusi)
(22 b)  Koska lasten köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen on unionissa edelleen yleistä (26,4 prosenttia vuonna 2017) ja ottaen huomioon Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin, jonka mukaan lapsilla on oikeus suojeluun köyhyyttä vastaan ja heikoista lähtökohdista tulevilla lapsilla on oikeus yhtäläisiä mahdollisuuksia edistäviin erityistoimenpiteisiin, jäsenvaltioiden olisi kohdennettava vähintään 5 prosenttia ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavista määrärahoista eurooppalaiseen lapsitakuujärjestelmään, jotta edistetään lasten yhdenvertaista mahdollisuutta saada ilmainen terveydenhoito, ilmainen koulutus, ilmainen lastenhoito sekä asianmukaiset asuinolot ja asianmukainen ravitsemus, lasten köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen poistamiseksi. Lapsiin varhaisessa vaiheessa tehtävillä investoinneilla saadaan merkittävää tuottoa lapsille ja koko yhteiskunnalle, ja ne ovat ratkaisevan tärkeitä huono-osaisuuden kierteen katkaisemiseksi jo lasten ensimmäisinä elinvuosina. Lasten tukeminen taitojen ja valmiuksien kehittämisessä antaa heille mahdollisuuden hyödyntää potentiaalinsa täysimääräisesti ja saavuttaa parhaat koulutus- ja terveystulokset, ja auttaa heitä kehittymään yhteiskunnan aktiivisiksi jäseniksi ja lisää heidän mahdollisuuksiaan nuorina työntekijöinä työmarkkinoilla.
Tarkistus 41
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 23 kappale
(23)  Koska työttömien ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten osuus on edelleen suuri monissa jäsenvaltioissa ja monilla alueilla, mikä vaikuttaa etenkin sellaisiin nuoriin, jotka eivät ole työelämässä eivätkä koulutuksessa, kyseisten jäsenvaltioiden on jatkossakin investoitava riittävästi ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoja toimiin, joilla edistetään nuorten työllisyyttä muun muassa panemalla täytäntöön nuorisotakuujärjestelmä. Nuorisotyöllisyysaloitteesta ohjelmakaudella 2014–2020 tuettujen, yksittäisiin henkilöihin kohdistuvien toimien pohjalta jäsenvaltioiden olisi jatkettava nuorten työllisyyden ja koulutus- ja uudelleentyöllistymissuunnitelmien sekä tiedotuksen edistämistä keskittymällä tarvittaessa ensisijaisesti pitkäaikaistyöttömiin ja työelämän ulkopuolella oleviin heikommassa asemassa oleviin nuoriin myös nuorisotyön avulla. Jäsenvaltioiden olisi myös investoitava toimenpiteisiin, joilla pyritään helpottamaan siirtymistä koulusta työelämään ja uudistamaan ja sopeuttamaan työvoimapalveluja, jotta nuorille voidaan tarjota räätälöityä tukea. Asianomaisten jäsenvaltioiden olisi tämän vuoksi kohdennettava kansallisista ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoistaan vähintään 10 prosenttia nuorten työllisyyden tukemiseen.
(23)  Koska työttömien ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten osuus on edelleen suuri monissa jäsenvaltioissa ja monilla alueilla, mikä vaikuttaa etenkin sellaisiin nuoriin, jotka eivät ole työelämässä eivätkä koulutuksessa, mikä on vieläkin yleisempää sosiaalisesti muita heikommassa asemassa olevien nuorten tapauksessa, kyseisten jäsenvaltioiden on jatkossakin investoitava riittävästi ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoja toimiin, joilla edistetään nuorten työllisyyttä erityisesti panemalla täytäntöön nuorisotakuujärjestelmä. Nuorisotyöllisyysaloitteesta ohjelmakaudella 2014–2020 tuettujen, yksittäisiin henkilöihin kohdistuvien toimien pohjalta jäsenvaltioiden olisi jatkettava laadukkaiden nuorten työllisyyden ja koulutus- ja uudelleentyöllistymissuunnitelmien sekä tehokkaan tiedotuksen edistämistä keskittymällä tarvittaessa ensisijaisesti pitkäaikaistyöttömiin ja työelämän ulkopuolella oleviin heikommassa asemassa oleviin, vaikeimmin tavoitettavissa oleviin nuoriin, myös nuorisotyön avulla. Jäsenvaltioiden olisi myös investoitava toimenpiteisiin, joilla pyritään helpottamaan siirtymistä koulusta työelämään ja uudistamaan ja sopeuttamaan työvoimapalveluja, jotta nuorille voidaan tarjota räätälöityä tukea, ja joilla pyritään toteuttamaan nämä palvelut täysin syrjimättömästi. Jäsenvaltioiden olisi kohdennettava kansallisista ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoistaan vähintään 3 prosenttia politiikkatoimiin, joilla tuetaan nuorten työllisyyttä, jatkokoulutusta, laadukkaita työpaikkoja sekä oppisopimus- ja harjoittelupaikkoja. Jäsenvaltioiden, joissa NEET-aste on unionin keskitasoa suurempi tai yli 15 prosenttia, olisi kohdennettava sopivalla alueellisella tasolla vähintään 15 prosenttia kansallisista ESR+:n määrärahoistaan tämän alan politiikkatoimien tukemiseen.
Tarkistus 42
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 23 a kappale (uusi)
(23 a)  Erot kasvavat alueellista tasoa alemmilla tasoilla, myös vauraimmilla alueilla, joilla esiintyy köyhyyssaarekkeita.
Tarkistus 43
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 23 b kappale (uusi)
(23 b)   Koska ESR+:n toimialaa on laajennettu, lisätehtäviä varten olisi lisättävä määrärahoja, jotta ohjelman tavoitteet voidaan saavuttaa. Lisärahoitusta tarvitaan työttömyyden ja etenkin nuorisotyöttömyyden sekä köyhyyden torjuntaan ja ammatillisen kehittymisen ja koulutuksen tukemiseen etenkin digitaalisessa työympäristössä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.
Tarkistus 44
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 23 c kappale (uusi)
(23 c)  Eures-verkostoa olisi vahvistettava pitkäjänteisesti, erityisesti internet-foorumin kattavalla kehittämisellä ja jäsenvaltioiden aktiivisella osallistumisella. Jäsenvaltioiden olisi hyödynnettävä tätä olemassa olevaa mallia tehokkaammin ja julkaistava kaikki jäsenvaltioissa sijaitsevat avoimet työpaikat Eures-järjestelmässä.
Tarkistus 45
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 24 kappale
(24)  Jäsenvaltioiden olisi varmistettava koordinointi ja täydentävyys näistä rahastoista tuettavien toimien välillä.
(24)  Jäsenvaltioiden ja komission olisi varmistettava koordinointi ja täydentävyys ESR+:sta ja muista unionin ohjelmista ja välineistä, kuten Euroopan globalisaatiorahastosta, Euroopan aluekehitysrahastosta, Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta, Erasmus-ohjelmasta, turvapaikka- ja maahanmuuttorahastosta, Euroopan horisontti -ohjelmasta, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta, Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta, InvestEU-ohjelmasta, Luova Eurooppa -ohjelmasta tai Euroopan solidaarisuusjoukoista tuettavien toimien välillä, ja hyödynnettävä niiden välisiä synergioita.
Tarkistus 46
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 25 kappale
(25)  SEUT-sopimuksen 349 artiklan ja vuoden 1994 liittymisasiakirjan pöytäkirjassa N:o 6 olevan 2 artiklan mukaisesti harvaan asuttujen syrjäisimpien ja pohjoisten alueiden osalta voidaan hyväksyä yhteisiä politiikkoja ja EU:n ohjelmia koskevia erityistoimenpiteitä. Nämä alueet tarvitsevat erityistukea pysyvien rajoitteidensa vuoksi.
(25)  SEUT-sopimuksen 349 ja 174 artiklan ja vuoden 1994 liittymisasiakirjan pöytäkirjassa N:o 6 olevan 2 artiklan mukaisesti harvaan asuttujen syrjäisimpien ja pohjoisten alueiden sekä saarialueiden osalta voidaan hyväksyä yhteisiä politiikkoja ja EU:n ohjelmia koskevia erityistoimenpiteitä. Nämä alueet tarvitsevat erityistukea kärsimiensä vakavien ja pysyvien luonnonhaittojen vuoksi.
Tarkistus 47
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 25 a kappale (uusi)
(25 a)  SEUT-sopimuksen 174 artiklan mukaisesti jäsenvaltioiden ja komission olisi varmistettava, että ESR+:sta edistetään sellaisten erityisten politiikkatoimien kehittämistä ja toteutusta, joilla puututaan vakavista ja pysyvistä haitoista kärsivien alueiden, kuten väestökatoalueiden ja harvaanasuttujen alueiden, rajoituksiin ja vaikeuksiin.
Tarkistus 48
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 26 kappale
(26)  ESR+:sta tuettavien toimien tehokas ja tuloksellinen toteutus edellyttää hyvää hallintotapaa ja kumppanuutta kaikilta asianomaisilta eri aluetasojen ja sosioekonomisilta toimijoilta, erityisesti työmarkkinaosapuolilta ja kansalaisjärjestöiltä. Sen vuoksi on välttämätöntä, että jäsenvaltiot kannustavat työmarkkinaosapuolia ja kansalaisjärjestöjä osallistumaan yhteistyössä hallinnoitavien ESR+:n toimien toteutukseen.
(26)  ESR+:sta tuettavien toimien tehokas ja tuloksellinen toteutus edellyttää hyvää hallintotapaa ja kumppanuutta unionin toimielimiltä, paikallisilta, alueellisilta ja kansallisilta viranomaisilta ja sosioekonomisilta toimijoilta, erityisesti työmarkkinaosapuolilta ja kansalaisjärjestöiltä. Sen vuoksi on välttämätöntä, että jäsenvaltiot yhdessä alue- ja paikallisviranomaisten kanssa varmistavat työmarkkinaosapuolten ja kansalaisjärjestöjen, tasa-arvoelinten, kansallisten ihmisoikeusinstituutioiden ja muiden asiaankuuluvien tai edustavien organisaatioiden merkityksellisen osallistumisen ESR+:n ohjelmointiin ja toteutukseen toimenpideohjelmien painopisteiden määrittelystä toteutukseen, seurantaan ja tulosten ja vaikutusten arviointiin komission delegoidulla asetuksella (EU) N:o 240/20141 a vahvistettujen Euroopan rakenne- ja investointirahastoissa harjoitettavaa kumppanuutta koskevien eurooppalaisten käytännesääntöjen mukaisesti. Syrjimättömyyden ja yhtäläisten mahdollisuuksien turvaamiseksi olisi lisäksi otettava myös tasa-arvoelimet ja kansalliset ihmisoikeusinstituutiot mukaan kuhunkin vaiheeseen.
____________
1 a Komission delegoitu asetus (EU) N:o 240/2014, annettu 7 päivänä tammikuuta 2014, Euroopan rakenne- ja investointirahastoissa harjoitettavaa kumppanuutta koskevista eurooppalaisista käytännesäännöistä (EUVL L 74, 14.3.2014, s. 1).
Tarkistus 49
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 26 a kappale (uusi)
(26 a)  Hyvä hallintotapa ja hallintoviranomaisten ja kumppanien välinen kumppanuus edellyttävät valmiuksien luomisen tuloksellista ja tehokasta hyödyntämistä niiden sidosryhmien hyväksi, joille jäsenvaltioiden olisi kohdennettava riittävästi ESR+:n määrärahoja. Koska investoinnit institutionaalisiin valmiuksiin ja julkishallinnon ja julkisten palvelujen tehokkuuteen kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla uudistusten, paremman sääntelyn ja hyvän hallintotavan aikaan saamiseksi eivät enää sisälly ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon toiminnalliseen tavoitteeseen, vaan ne on sisällytetty rakenneuudistusten tukiohjelmaan, on tarpeen, että komissio ja jäsenvaltiot varmistavat tehokkaan koordinoinnin näiden kahden välineen välillä.
Tarkistus 50
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 27 kappale
(27)  Sosiaalisen innovoinnin tukeminen on ratkaisevan tärkeää, jotta poliittisilla toimilla pystytään vastaamaan paremmin sosiaalisiin haasteisiin ja jotta rohkaistaan ja tuetaan innovatiivisia ratkaisuja. Varsinkin innovatiivisten ratkaisujen testaaminen ja arvioiminen ennen niiden soveltamisen laajentamista on olennaisen tärkeää, jotta voidaan parantaa poliittisten toimien tehokkuutta, mikä siten oikeuttaa erityistukeen ESR+:sta.
(27)  Sosiaalisen innovoinnin ja yhteisötalouden tukeminen on ratkaisevan tärkeää, jotta poliittisilla toimilla pystytään vastaamaan paremmin sosiaalisiin haasteisiin ja jotta rohkaistaan ja tuetaan innovatiivisia ratkaisuja myös paikallistasolla. Varsinkin innovatiivisten ratkaisujen testaaminen ja arvioiminen ennen niiden soveltamisen laajentamista on olennaisen tärkeää, jotta voidaan parantaa poliittisten toimien tehokkuutta, mikä siten oikeuttaa erityistukeen ESR+:sta.
Tarkistus 51
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 27 a kappale (uusi)
(27a)  Jotta alojen välisen yhteistyön mahdollisuuksia voidaan hyödyntää täysimääräisesti ja parantaa synergiavaikutuksia ja johdonmukaisuutta muiden politiikan alojen kanssa ESR+:n yleisten tavoitteiden saavuttamiseksi, ESR+:sta olisi tuettava innovatiivisia toimia, joissa käytetään urheilua, liikuntaa ja kulttuuria välineenä, jolla pyritään edistämään sosiaalista osallisuutta, torjumaan nuorisotyöttömyyttä, erityisesti heikoimmassa asemassa olevien osalta, parantamaan marginalisoitujen ryhmien sosiaalista osallisuutta ja edistämään hyvää terveyttä ja ehkäisemään sairauksia.
Tarkistus 52
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 28 kappale
(28)  Jäsenvaltioiden ja komission olisi varmistettava, että ESR+:sta edistetään naisten ja miesten tasa-arvoa SEUT-sopimuksen 8 artiklan mukaisesti, jotta tuetaan miesten ja naisten yhtäläisiä mahdollisuuksia kaikilla aloilla, mukaan lukien osallistuminen työmarkkinoille, työehdot ja -olot sekä uralla eteneminen. Niiden olisi varmistettava myös, että ESR+:sta edistetään kaikkien yhtäläisiä mahdollisuuksia ilman syrjintää SEUT-sopimuksen 10 artiklan mukaisesti ja vammaisten tasavertaista yhteiskunnallista osallisuutta sekä myötävaikutetaan vammaisten oikeuksista tehdyn Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen täytäntöönpanoon. Nämä periaatteet olisi otettava huomioon ohjelmien valmistelun, seurannan, toteutuksen ja arvioinnin kaikilla osa-alueilla ja kaikissa vaiheissa oikea-aikaisesti ja johdonmukaisesti varmistaen samalla, että sukupuolten tasa-arvon ja yhtäläisten mahdollisuuksien edistämiseksi toteutetaan erityistoimia. ESR+:sta olisi tuettava myös siirtymistä laitoshoidosta perhe- ja yhteisöperustaiseen hoitoon erityisesti niiden osalta, joihin kohdistuu moninkertaista syrjintää. ESR:sta ei pitäisi tukea toimenpiteitä, jotka edistävät eriytymistä tai sosiaalista syrjäytymistä. Asetuksessa (EU) [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] säädetään, että menojen tukikelpoisuutta koskevat säännöt määritetään kansallisella tasolla lukuun ottamatta joitakin poikkeuksia, joista on tarpeen antaa erityissäännöksiä ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon osalta.
(28)  Jäsenvaltioiden ja komission olisi varmistettava, että ESR+:sta edistetään naisten ja miesten tasa-arvoa SEUT-sopimuksen 8 artiklan mukaisesti, jotta tuetaan miesten ja naisten yhtäläisiä mahdollisuuksia kaikilla aloilla, mukaan lukien osallistuminen työmarkkinoille, työehdot ja -olot sekä uralla eteneminen. Sukupuolinäkökohdat olisi otettava huomioon kaikissa toteutettavissa ohjelmissa kaikissa niiden valmistelu-, toteutus-, seuranta- ja arviointivaiheissa. Lisäksi ESR+:ssa olisi erityisesti noudatettava Euroopan unionin perusoikeuskirjan 21 artiklaa, jossa kielletään kaikenlainen syrjintä, joka perustuu sukupuoleen, rotuun, ihonväriin tai etniseen taikka yhteiskunnalliseen alkuperään, geneettisiin ominaisuuksiin, kieleen, uskontoon tai vakaumukseen, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, kansalliseen vähemmistöön kuulumiseen, varallisuuteen, syntyperään, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen. Samoin olisi kiellettävä syrjintä, joka perustuu sukupuoliominaisuuksiin tai sukupuoli-identiteettiin taikka kansalaisuuteen. Jäsenvaltioiden ja komission olisi varmistettava, että ESR+:sta edistetään myös vammaisten henkilöiden tasavertaista yhteiskunnallista osallisuutta sekä myötävaikutetaan vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyn Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen täytäntöönpanoon muun muassa koulutuksen, työn, työllisyyden ja yleisen esteettömyyden osalta. Nämä periaatteet olisi otettava huomioon ohjelmien valmistelun, seurannan, toteutuksen ja arvioinnin kaikilla osa-alueilla ja kaikissa vaiheissa oikea-aikaisesti ja johdonmukaisesti varmistaen samalla, että sukupuolten tasa-arvon ja yhtäläisten mahdollisuuksien edistämiseksi toteutetaan erityistoimia. ESR+:sta olisi tuettava myös siirtymistä laitoshoidosta perhe- ja yhteisöperustaiseen hoitoon erityisesti niiden osalta, joihin kohdistuu moninkertaista ja moniperusteista syrjintää. ESR+:sta ei pitäisi tukea toimenpiteitä, jotka edistävät eriytymistä tai sosiaalista syrjäytymistä. Asetuksessa (EU) [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] säädetään, että menojen tukikelpoisuutta koskevat säännöt ovat perusoikeuskirjan mukaisia ja määritetään kansallisella tasolla lukuun ottamatta joitakin poikkeuksia, joista on tarpeen antaa erityissäännöksiä ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon osalta.
Tarkistus 53
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 28 a kappale (uusi)
(28 a)  Alueellisten indikaattorien käyttöä olisi harkittava, jotta osa-alueelliset erot voitaisiin ottaa paremmin huomioon.
Tarkistus 54
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 28 b kappale (uusi)
(28 b)   ESR+:sta olisi tuettava kielten tutkimusta, jotta voidaan edistää vastavuoroista ymmärrystä ja rakentaa osallistavaa yhteiskuntaa myös niin, että jäsenvaltiot hyväksyvät laajemmin Euroopan neuvoston kehittämiä työkaluja pakolaisten kielelliseen tukemiseen.
Tarkistus 55
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 29 kappale
(29)  Jos tarvittavat tiedot ovat saatavilla rekistereistä, tiedonkeruuta koskevan hallinnollisen rasitteen vähentämiseksi jäsenvaltioiden olisi sallittava, että hallintoviranomaiset keräävät tiedot tällaisista rekistereistä.
(29)  Jos tarvittavat mahdollisesti sukupuolen mukaan eritellyt tiedot ovat saatavilla rekistereistä, tiedonkeruuta koskevan hallinnollisen rasitteen vähentämiseksi jäsenvaltioiden olisi sallittava, että hallintoviranomaiset keräävät tiedot tällaisista rekistereistä noudattaen samalla henkilötietojen suojaa Euroopan parlamentin ja neuvoston yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/6791 a mukaisesti. On suositeltavaa kannustaa jatkamaan sähköistä tiedonsiirtoa, koska se auttaa vähentämään hallinnollista rasitetta.
__________________
1 a Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1).
Tarkistus 56
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 31 kappale
(31)  Sosiaalipoliittiset kokeilut ovat pienimuotoisia hankkeita, joilla voidaan kerätä näyttöä sosiaalisten innovaatioiden toteutettavuudesta. Toimivat ideat olisi voitava toteuttaa laajemmassa mittakaavassa ja muissa yhteyksissä ESR+:sta ja muista rahoituslähteistä saatavalla tuella.
(31)  Sosiaalipoliittiset kokeilut ovat pienimuotoisia hankkeita, joilla voidaan kerätä näyttöä sosiaalisten innovaatioiden toteutettavuudesta. Toimivia ideoita olisi voitava testata paikallistasolla, ja ne olisi tarvittaessa voitava toteuttaa laajemmassa mittakaavassa tai siirtää muihin yhteyksiin eri alueille tai jäsenvaltioihin ESR+:sta tai siitä ja muista rahoituslähteistä saatavalla tuella, ja tällaista testausta olisi kannustettava.
Tarkistus 57
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 32 kappale
(32)  ESR+:aa koskevilla säännöksillä on tarkoitus saavuttaa työntekijöiden vapaa liikkuvuus syrjimättömältä pohjalta takaamalla tiivis yhteistyö jäsenvaltioiden keskushallinnon työvoimaviranomaisten välillä ja komission kanssa. Euroopan työnvälitysverkoston olisi parannettava työmarkkinoiden toimintaa helpottamalla työntekijöiden rajat ylittävää liikkuvuutta ja lisäämällä työmarkkinoita koskevien tietojen avoimuutta. ESR+:n soveltamisalaan kuuluu myös kohdennettujen liikkuvuusjärjestelyjen kehittäminen ja tukeminen, jotta voitaisiin täyttää avoimia työpaikkoja alueilla, joiden työmarkkinoilla on havaittu vajetta.
(32)  ESR+:aa koskevilla säännöksillä on tarkoitus saavuttaa työntekijöiden vapaa liikkuvuus syrjimättömältä pohjalta takaamalla tiivis yhteistyö jäsenvaltioiden julkisten työvoimapalvelujen, komission ja työmarkkinaosapuolten kanssa. Euroopan työnvälitysverkoston olisi työmarkkinaosapuolten avustuksella parannettava työmarkkinoiden toimintaa helpottamalla työntekijöiden rajat ylittävää liikkuvuutta ja lisäämällä työmarkkinoita koskevien tietojen avoimuutta. ESR+:n soveltamisalaan kuuluu myös kohdennettujen liikkuvuusjärjestelyjen kehittäminen ja tukeminen, jotta voitaisiin täyttää avoimia työpaikkoja alueilla, joiden työmarkkinoilla on havaittu vajetta. ESR+ kattaa rajat ylittävät kumppanuudet alueellisten julkisten työvoimapalvelujen ja työmarkkinaosapuolten välillä sekä niiden toimet, joilla on tarkoitus edistää liikkuvuutta sekä rajat ylittävien työmarkkinoiden avoimuutta ja yhdentymistä tietojen, neuvonnan ja työnvälityksen avulla. Monilla raja-alueilla niillä on tärkeä rooli aitojen eurooppalaisten työmarkkinoiden kehittämisessä.
Tarkistus 58
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 33 kappale
(33)  Mikroyritysten, yhteisötalouden ja yhteiskunnallisten yritysten rahoituksen saannin puute on yksi suurimmista esteistä yrityksen perustamiselle etenkin niiden parissa, jotka ovat kauimpana työmarkkinoista. ESR+-asetuksessa vahvistetaan säännökset markkinoiden ekosysteemin luomiseksi, jotta voidaan lisätä yhteiskunnallisten yritysten mikrorahoituksen tarjontaa ja hyödyntämismahdollisuuksia ja vastata kysyntään sitä eniten tarvitsevien parissa; tällaisia ovat etenkin työttömät, naiset ja heikossa asemassa olevat, jotka haluavat käynnistää mikroyrityksen tai kehittää sellaisen toimintaa. Tämän tavoitteen saavuttamisessa hyödynnetään myös InvestEU-rahaston sosiaalisten investointien ja osaamisen ikkunan rahoitusvälineitä ja talousarviotakauksia.
(33)  Mikroyritysten, yhteisötalouden ja yhteisötalouden yritysten rahoituksen saannin puute on yksi suurimmista esteistä yrityksen perustamiselle etenkin niiden parissa, jotka ovat kauimpana työmarkkinoista. ESR+-asetuksessa vahvistetaan säännökset markkinoiden ekosysteemin luomiseksi, jotta voidaan lisätä yhteisötalouden yritysten mikrorahoituksen ja tukipalvelujen tarjontaa, myös kulttuurialalla ja luovilla aloilla ja vastata kysyntään sitä eniten tarvitsevien parissa; tällaisia ovat etenkin työttömät, naiset ja heikoimmassa asemassa olevat, jotka haluavat käynnistää mikroyrityksen tai kehittää sellaisen toimintaa. Tämän tavoitteen saavuttamisessa hyödynnetään myös InvestEU-rahaston sosiaalisten investointien ja osaamisen ikkunan rahoitusvälineitä ja talousarviotakauksia.
Tarkistus 59
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 33 a kappale (uusi)
(33 a)  Komission olisi otettava unionin tasolla yhteisö- ja yhteisvastuutalouden yrityksiä varten käyttöön ”eurooppalainen yhteisötalouden merkki”, joka perustuu selkeisiin kriteereihin, joilla korostetaan näiden yritysten erityisluonnetta ja sosiaalisia vaikutuksia, lisätään niiden näkyvyyttä, kannustetaan investoimiseen, helpotetaan rahoituksen saamista ja sisämarkkinoille pääsyä kyseisten yritysten pyrkiessä laajentumaan joko omassa maassaan tai muihin jäsenvaltioihin, samalla kun otetaan huomioon alan ja jäsenvaltioiden erilaiset oikeudelliset muodot ja kehykset.
Tarkistus 60
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 34 kappale
(34)  Yhteiskunnallisten investointien markkinoiden toimijat, myös hyväntekeväisyysjärjestöt, tarjoavat rahoitusta ja innovatiivisia ja täydentäviä ratkaisuja köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen, työttömyyden vähentämiseen ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen, ja siksi niillä voi olla merkittävä asema useiden ESR+:n tavoitteiden saavuttamisessa. Sen vuoksi hyväntekeväisyysjärjestöt, kuten säätiöt ja lahjoittajat, olisi soveltuvin osin otettava mukaan ESR+:n toimiin, erityisesti niihin, joilla pyritään kehittämään yhteiskunnallisten investointien markkinoiden ekosysteemiä.
(34)  Yhteiskunnallisten investointien markkinoiden toimijat, myös hyväntekeväisyysjärjestöt, tarjoavat rahoitusta ja innovatiivisia ja täydentäviä ratkaisuja köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen, työttömyyden vähentämiseen ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen, ja siksi niillä voi olla merkittävä asema useiden ESR+:n tavoitteiden saavuttamisessa. Sen vuoksi hyväntekeväisyysjärjestöt, kuten säätiöt ja lahjoittajat, olisi soveltuvin osin ja kunhan niillä ei ole unionin ihanteiden vastaista poliittista tai sosiaalista toimintaohjelmaa otettava mukaan ESR+:n toimiin, erityisesti niihin, joilla pyritään kehittämään yhteiskunnallisten investointien markkinoiden ekosysteemiä.
Tarkistus 61
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 34 a kappale (uusi)
(34 a)  Valtioiden välinen yhteistyö tuo merkittävää lisäarvoa, ja tämän vuoksi kaikkien jäsenvaltioiden olisi tuettava sitä, paitsi asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa ja suhteellisuusperiaate huomioon ottaen. On myös välttämätöntä vahvistaa komission asemaa kokemusten vaihdon edistäjänä ja asiaan liittyvien aloitteiden täytäntöönpanon koordinoijana.
Tarkistus 62
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 35 a kappale (uusi)
(35 a)   Komission olisi lisättävä jäsenvaltioiden ja aliedustettujen järjestöjen osallistumista madaltamalla mahdollisimman paljon osallistumisen esteitä, myös rahoituksen hakemiseen ja saamiseen liittyvää hallinnollista rasitusta.
Tarkistus 63
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 35 b kappale (uusi)
(35 b)   Yksi unionin ensisijaisista tavoitteista on vahvistaa terveydenhuoltojärjestelmiä tukemalla terveydenhuollon ja potilashoidon digitalisaatiota kehittämällä kestävä terveystietojärjestelmä sekä tukemalla kansallisia uudistuksia, joilla pyritään tehokkaampiin, helpommin saavutettaviin ja kestäviin terveydenhuoltojärjestelmiin.
Tarkistus 64
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 36 kappale
(36)  Ihmisten pysyminen pitempään terveinä ja aktiivisina ja heidän kykynsä pitää aktiivisesti huolta terveydestään vaikuttavat positiivisesti terveyteen, terveyden eriarvoisuuden vähentämiseen, elämänlaatuun, tuottavuuteen, kilpailukykyyn ja osallisuuteen, mikä puolestaan vähentää kansallisiin talousarvioihin kohdistuvia paineita. Komissio on sitoutunut auttamaan jäsenvaltioita niiden kestävän kehityksen tavoitteiden ja erityisesti tavoitteen 3 ”Taata terveellinen elämä ja hyvinvointi kaiken ikäisille” saavuttamisessa.
(36)  Tarvitaan jatkuvaa toimintaa, jotta SEUT-sopimuksen 168 artiklassa vahvistetut vaatimukset voidaan täyttää. Kaikkien ihmisten pysyminen terveinä ja aktiivisina syrjimättömästi ja heidän kykynsä pitää aktiivisesti huolta terveydestään vaikuttavat positiivisesti terveyteen, terveyden eriarvoisuuden vähentämiseen, elämänlaatuun, tuottavuuteen, kilpailukykyyn ja osallisuuteen, mikä puolestaan vähentää kansallisiin talousarvioihin kohdistuvia paineita. Terveyteen vaikuttavan innovoinnin, mukaan lukien sosiaalisen innovoinnin, tukeminen ja tunnustaminen auttaa pyrittäessä vastaamaan terveysalan kestävyyttä koskevaan haasteeseen, kun ratkotaan väestörakenteen muutokseen liittyviä ongelmia. Lisäksi toiminta terveyteen liittyvän eriarvoisuuden vähentämiseksi on tärkeää osallistavan kasvun aikaansaamiseksi. Komissio on sitoutunut auttamaan jäsenvaltioita niiden kestävän kehityksen tavoitteiden ja erityisesti tavoitteen 3 ”Taata terveellinen elämä ja hyvinvointi kaiken ikäisille” saavuttamisessa.
_________________
_________________
17 COM(2016) 739 final.
17 COM(2016) 739 final.
Tarkistus 65
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 36 a kappale (uusi)
(36 a)  Maailman terveysjärjestön (WHO) määritelmän mukaan terveydellä tarkoitetaan täydellistä fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia eikä pelkästään sitä, että henkilö ei ole sairas tai vammainen. Unionin väestön terveyden parantamiseksi on oleellista, ettei keskitytä yksinomaan fyysiseen terveyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. WHO:n mukaan mielenterveysongelmat muodostavat lähes 40 prosenttia toimintarajoitteisten elinvuosien määrästä. Mielenterveysongelmat ovat myös laaja-alaisia ja pitkäkestoisia, aiheuttavat syrjintää ja lisäävät merkittävästi terveyteen liittyvää eriarvoisuutta. Lisäksi talouskriisi vaikuttaa mielenterveyden taustatekijöihin heikentämällä suojaavia tekijöitä ja lisäämällä riskitekijöitä.
Tarkistus 66
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 37 kappale
(37)  Saadulla näytöllä ja 2 päivänä kesäkuuta 2006 annetuissa neuvoston päätelmissä esitetyillä Euroopan unionin terveydenhuoltojärjestelmien yhteisillä arvoilla ja periaatteilla olisi tuettava innovatiivisten, tehokkaiden ja sopeutumiskykyisten terveydenhuoltojärjestelmien suunnitteluun ja hallinnointiin liittyvää päätöksentekoa, edistettävä laadukkaan terveydenhuollon yleistä saatavuutta sekä rohkaistava soveltamaan parhaita käytäntöjä laajasti vapaaehtoiselta pohjalta.
(37)  Saadulla näytöllä ja 2 päivänä kesäkuuta 2006 annetuissa neuvoston päätelmissä esitetyillä Euroopan unionin terveydenhuoltojärjestelmien yhteisillä arvoilla ja periaatteilla olisi tuettava innovatiivisten, tehokkaiden ja sopeutumiskykyisten terveydenhuoltojärjestelmien suunnitteluun ja hallinnointiin liittyvää päätöksentekoa, edistettävä laadukkaan yksilöllisen terveydenhuollon ja siihen liittyvän hoidon yleistä saatavuutta sekä rohkaistava soveltamaan parhaita käytäntöjä laajasti vapaaehtoiselta pohjalta. Tähän sisältyy terveyden edistämis- ja tautien ehkäisypalvelut osana ensisijaisia terveydenhuoltopalveluja.
Tarkistus 67
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 37 a kappale (uusi)
(37 a)  Aiemmista unionin toimintaohjelmista eli Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 1786/2002/EY1 a perustetusta kansanterveysalan toimintaohjelmasta (2003–2008) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 1350/2007/EY1 b ja asetuksella (EU) N:o 282/20141 c perustetusta terveysalan toimintaohjelmasta (2008–2013 ja 2014–2020), jäljempänä ’aiemmat terveysalan ohjelmat’, on tehty positiivinen arvio, jonka mukaan niillä on saatu aikaan erinäisiä tärkeitä kehitysaskeleita ja parannuksia. ESR+:n terveysalan toimintalohkon olisi pohjauduttava aiempien terveysalan ohjelmien yhteydessä aikaansaatuihin saavutuksiin.
____________________
1 a Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1786/2002/EY, tehty 23 päivänä syyskuuta 2002, yhteisön kansanterveysalan toimintaohjelman (2003–2008) hyväksymisestä (EYVL L 271, 9.10.2002, s. 1).
1 b Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1350/2007/EY, tehty 23 päivänä lokakuuta 2007, toisesta terveysalan yhteisön toimintaohjelmasta (2008–2013) (EUVL L 301, 20.11.2007, s. 3).
1 c Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 282/2014, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014, unionin kolmannen terveysalan toimintaohjelman perustamisesta (2014–2020) ja päätöksen N:o 1350/2007/EY kumoamisesta (EUVL L 86, 21.3.2014, s. 1).
Tarkistus 68
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 37 b kappale (uusi)
(37 b)   ESR+:n terveysalan toimintalohkon olisi oltava väline toimien edistämiseksi aloilla, joilla voidaan osoittaa unionin tason lisäarvo seuraavien kriteerien perusteella: hyvien toimintamallien vaihtaminen jäsenvaltioiden ja alueiden kesken, osaamisen jakamiseen tai keskinäiseen oppimiseen tähtäävien verkostojen tukeminen, terveydenhuollon ammattilaisten pätevöitymisen edistäminen, rajat ylittävien uhkien torjuminen niiden riskien vähentämiseksi ja niiden seurausten lieventämiseksi, puuttuminen tiettyihin sisämarkkinakysymyksiin, joiden osalta unionin toimet ovat selvästi oikeutettuja sen varmistamiseksi, että jäsenvaltioissa toteutetaan laadukkaita ratkaisuja, terveyteen liittyvän innovoinnin mahdollisuuksien hyödyntäminen, toimet, joilla voidaan rakentaa tavoitearvojärjestelmä tosiasioihin perustuvaa unionin tason päätöksentekoa varten sekä tehokkuuden lisääminen välttämällä päällekkäisyyksistä johtuva resurssien tuhlaaminen ja optimoimalla taloudellisten resurssien käyttö.
Tarkistus 69
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 38 kappale
(38)  ESR+:n terveysalan toimintalohkolla olisi myötävaikutettava sairauksien ehkäisemiseen unionin kansalaisten koko elinaikana ja terveyden edistämiseen puuttumalla terveysriskeihin, kuten tupakointiin ja passiiviseen tupakointiin, alkoholin haitalliseen käyttöön, laittomien huumausaineiden käyttöön vähentäen niihin liittyviä terveyshaittoja, epäterveellisiin ravitsemustottumuksiin ja liikunnan puutteeseen, ja tuettava terveellisiä elämäntapoja tukevia ympäristöjä, jotta täydennetään jäsenvaltioiden vastaaviin strategioihin liittyviä toimia. ESR+:n terveysalan toimintalohkon olisi valtavirtaistettava tehokkaita ehkäisyä koskevia malleja, innovatiivisia teknologioita ja uusia liiketoimintamalleja ja ratkaisuja, jotta voidaan parantaa jäsenvaltioiden terveydenhuoltojärjestelmien innovatiivisuutta, tehokkuutta ja kestävyyttä ja lisätä eurooppalaisten mahdollisuuksia saada parempaa ja turvallisempaa terveydenhuoltoa.
(38)  ESR+:n terveysalan toimintalohkolla olisi myötävaikutettava sairauksien ehkäisemiseen, varhaiseen diagnosointiin unionissa asuvien kansalaisten koko elinaikana ja terveyden edistämiseen puuttumalla terveysriskeihin, kuten tupakointiin ja passiiviseen tupakointiin, alkoholin haitalliseen käyttöön, ympäristöön liittyviin terveyttä koskeviin riskitekijöihin, laittomien huumausaineiden käyttöön vähentäen niihin liittyviä terveyshaittoja, liikalihavuuteen ja epäterveellisiin ravitsemustottumuksiin, myös niihin, jotka liittyvät köyhyyteen ja liikunnan puutteeseen, ja tuettava terveellisiä elämäntapoja tukevia ympäristöjä, lisättävä yleisön tietoisuutta riskitekijöistä sekä tuettava hyvin suunniteltuja kansanterveystoimia infektioiden ja ehkäistävissä olevien tartuntatautien yleiselle terveydentilalle aiheuttaman rasituksen ja vaikutuksen vähentämiseksi, muun muassa rokotteiden avulla, koko elinaikana, jotta täydennetään jäsenvaltioiden vastaaviin strategioihin liittyviä toimia. Tässä yhteydessä olisi kiinnitettävä erityistä huomiota terveyskasvatukseen, sillä se auttaa yksilöitä ja yhteisöjä parantamaan terveyttään, lisää heidän tietämystään ja vaikuttaa asenteisiin. Nykyisiin terveyshaasteisiin voidaan vastata tehokkaasti vain unionin tasolla tehtävällä yhteistyöllä ja jatkuvilla unionin laajuisilla terveysalan toimilla. ESR+:n terveysalan toimintalohkon olisi tuettava asiaa koskevan unionin lainsäädännön täytäntöönpanoa, valtavirtaistettava tehokkaita ehkäisyä ja tietoisuuden lisäämistä koskevia malleja, joilla tavoitetaan kaikki, innovatiivisia teknologioita ja uusia liiketoimintamalleja ja ratkaisuja, jotta voidaan parantaa jäsenvaltioiden terveydenhuoltojärjestelmien innovatiivisuutta, saavutettavuutta, tehokkuutta ja kestävyyttä ja lisätä unionissa sekä kaupunki- että maaseutualueilla asuvien mahdollisuuksia saada parempaa ja turvallisempaa terveydenhuoltoa.
Tarkistus 70
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 38 a kappale (uusi)
(38 a)   Terveysalan toimintalohkoon kuuluvien toimien toteuttamiseksi komission olisi tuettava terveysalan johtoryhmän perustamista. Lisäksi komission olisi ehdotettava keinoja ja menetelmiä, joilla terveyttä koskevat toimet yhdenmukaistetaan eurooppalaista ohjausjaksoa koskevan prosessin kanssa, jolla on nyt valtuudet suositella terveydenhuoltojärjestelmien (ja muiden terveyteen liittyvien sosiaalisten tekijöiden) uudistuksia, joilla parannetaan terveydenhuollon ja sosiaalisen suojelun saatavuutta ja kestävyyttä jäsenvaltioissa.
Tarkistus 71
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 39 kappale
(39)  Yli 80 prosenttia unionin ennenaikaisesta kuolleisuudesta johtuu ei-tarttuvista taudeista, ja niiden tehokas ennaltaehkäisy edellyttää rajat ylittävää ulottuvuutta. Euroopan parlamentti ja neuvosto korostavat samanaikaisesti tarvetta minimoida rajat ylittävien vakavien terveysuhkien, kuten tartuntatautien ja muiden biologisten, kemiallisten, ympäristöön liittyvien ja tuntemattomien uhkien, seuraukset kansanterveydelle tukemalla valmistautumista ja uhkiin vastaamiseen liittyvien valmiuksien kehittämistä.
(39)  Yli 80 prosenttia unionin ennenaikaisesta kuolleisuudesta johtuu ei-tarttuvista taudeista, ja niiden tehokas ennaltaehkäisy edellyttää monialaisia toimia ja rajat ylittävää ulottuvuutta. Euroopan parlamentti ja neuvosto korostavat samanaikaisesti tarvetta minimoida rajat ylittävien vakavien terveysuhkien, kuten yhtäkkisten ja kasautuvien ympäristöpäästöjen ja saasteiden, tartuntatautien ja muiden biologisten, kemiallisten, ympäristöön liittyvien ja tuntemattomien uhkien, seuraukset kansanterveydelle tukemalla valmistautumista ja uhkiin vastaamiseen liittyvien valmiuksien kehittämistä.
Tarkistus 72
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 39 a kappale (uusi)
(39 a)   Jatkuvat investoinnit innovatiivisiin yhteisölähtöisiin lähestymistapoihin rajat ylittävien sairauksien, kuten hivin/aidsin, tuberkuloosin ja virusperäisen hepatiitin, torjumiseksi, ovat elintärkeitä, koska sairauksien sosiaalinen ulottuvuus on merkittävä tekijä, joka vaikuttaa kykyyn torjua niitä epidemioina unionissa ja naapurimaissa. Hivin/aidsin, tuberkuloosin ja hepatiitin torjumiseksi Euroopassa alueellisella tasolla pitkäkestoisesti tarvitaan määrätietoisempaa poliittista johtoa ja riittävät tekniset ja taloudelliset voimavarat, jotta voidaan saavuttaa näitä sairauksia koskevat kestävän kehityksen tavoitteet.
Tarkistus 73
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 40 kappale
(40)  Terveydenhuoltojärjestelmien tehokkuuden ja kansalaisten terveyden kannalta on oleellista vähentää resistenttien infektioiden ja terveydenhuoltoon liittyvien infektioiden aiheuttamaa rasitusta ja huolehtia tehokkaiden mikrobilääkkeiden saatavuudesta.
(40)  Terveydenhuoltojärjestelmien tehokkuuden ja kansalaisten terveyden kannalta on oleellista vähentää resistenttien infektioiden ja terveydenhuoltoon liittyvien infektioiden aiheuttamaa rasitusta ja huolehtia tehokkaiden mikrobilääkkeiden saatavuudesta mutta samanaikaisesti vähentää niiden käyttöä mikrobilääkeresistenssin torjumiseksi.
Tarkistus 74
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 42 kappale
(42)  ESR+:n terveysalan toimintalohkon joidenkin tavoitteiden erityisen luonteen ja siihen kuuluvien toimien tyypin vuoksi jäsenvaltioiden toimivaltaisilla viranomaisilla on parhaat edellytykset toteuttaa toimintalohkoon liittyvät toimet. Kyseiset jäsenvaltioiden nimeämät viranomaiset olisi siksi katsottava [uuden varainhoitoasetuksen] 195 artiklassa tarkoitetuiksi edunsaajiksi, ja tällaisille viranomaisille annettavat avustukset olisi myönnettävä niille julkaisematta etukäteen ehdotuspyyntöjä.
(42)  ESR+:n terveysalan toimintalohkon joidenkin tavoitteiden erityisen luonteen ja siihen kuuluvien toimien tyypin vuoksi jäsenvaltioiden toimivaltaisilla viranomaisilla on parhaat edellytykset toteuttaa toimintalohkoon liittyvät toimet kansalaisyhteiskunnan aktiivisella tuella. Kyseiset jäsenvaltioiden nimeämät viranomaiset, ja lisäksi tarvittaessa kansalaisjärjestöt, olisi siksi katsottava [uuden varainhoitoasetuksen] 195 artiklassa tarkoitetuiksi edunsaajiksi, ja tällaisille viranomaisille annettavat avustukset olisi myönnettävä niille julkaisematta etukäteen ehdotuspyyntöjä.
Tarkistus 75
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 42 a kappale (uusi)
(42 a)   Ohjelman seurannan tehottomuuden ja puutteiden poistamiseksi komission olisi otettava käyttöön ja käytettävä ohjelma- ja toimikohtaisia erityisiä seurantaindikaattoreita ohjelman tavoitteiden saavuttamisen varmistamiseksi.
Tarkistus 76
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 42 b kappale (uusi)
(42 b)   ESR+-ohjelmassa olisi paneuduttava kansalaisyhteiskunnan osallistumista ehkäisevien nykyisten esteiden poistamiseen, esimerkiksi yksinkertaistamalla hakumenettelyjä, keventämällä rahoitusperusteita luopumalla tietyissä tapauksissa yhteisrahoitusosuudesta, mutta myös lisäämällä potilaiden, potilasjärjestöjen ja muiden sidosryhmien valmiuksia koulutuksen avulla. Ohjelmalla olisi myös pyrittävä mahdollistamaan sellaisten kansalaisyhteiskunnan verkostojen ja järjestöjen toiminta unionin tasolla, jotka edistävät sen tavoitteiden saavuttamista, mukaan lukien unionin tason järjestöt.
Tarkistus 77
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 42 c kappale (uusi)
(42 c)   ESR+:n terveysalan toimintalohko olisi toteutettava siten, että otetaan huomioon jäsenvaltioiden velvollisuudet, jotka liittyvät niiden terveyspolitiikan määrittelyyn sekä terveyspalvelujen ja sairaanhoidon järjestämiseen ja tarjoamiseen. Perussopimuksissa asetettuja velvoitteita ja jäsenvaltioiden roolia ensisijaisena yhteystahona unionin päätöksentekoprosessissa unohtamatta valtiotasoa alemman hallintotason toimivaltaiset viranomaiset olisi otettava mukaan, jotta voidaan varmistaa unionin terveyspolitiikan tehokas ja kestävä vaikutus integroimalla se sosiaalipolitiikkoihin kentällä.
Tarkistus 78
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 44 kappale
(44)  EU:n terveyslainsäädännöllä on välitön vaikutus kansalaisten elämään, terveydenhuoltojärjestelmien tehokkuuteen ja sopeutumiskykyyn sekä sisämarkkinoiden moitteettomaan toimintaan. Lääkinnällisiä tuotteita ja teknologioita koskeva sääntelykehys (lääkkeet, lääkinnälliset laitteet ja ihmisestä peräisin olevat aineet) sekä tupakkalainsäädäntö, potilaiden oikeudet rajat ylittävässä terveydenhuollossa ja vakavat rajat ylittävät terveysuhkat ovat olennaisia terveyden suojelemiseksi EU:ssa. Samalla kun pyritään saavuttamaan terveystavoitteet, asetuksen ja sen täytäntöönpanon ja noudattamisen valvonnan on pysyttävä mukana innovaatioiden ja tutkimuksen kehityksessä sekä tällä alalla tapahtuvissa yhteiskunnallisissa muutoksissa. Sen vuoksi on aiheellista jatkuvasti rakentaa tällaisen tieteellisen lainsäädännön täytäntöönpanemisen edellyttämää tietopohjaa.
(44)  EU:n terveyslainsäädännöllä on välitön vaikutus kansalaisten elämään, terveydenhuoltojärjestelmien tehokkuuteen ja sopeutumiskykyyn sekä sisämarkkinoiden moitteettomaan toimintaan. Lääkinnällisiä tuotteita ja teknologioita koskeva sääntelykehys (lääkkeet, lääkinnälliset laitteet ja ihmisestä peräisin olevat aineet) sekä tupakkalainsäädäntö, potilaiden oikeudet rajat ylittävässä terveydenhuollossa ja vakavat rajat ylittävät terveysuhkat ovat olennaisia terveyden suojelemiseksi EU:ssa. Lisäksi monilla muilla unionin säädöksillä on merkittäviä vaikutuksia terveyteen, esimerkiksi elintarvikkeita ja elintarvikkeiden merkintöjä, ilmansaasteita, hormonaalisia haitta-aineita ja torjunta-aineita koskevilla säädöksillä. Joissakin tapauksissa ympäristön riskitekijöiden kasautuvia vaikutuksia ei ole oikein ymmärretty, mikä voi johtaa kansalaisten terveyteen kohdistuviin kohtuuttomiin riskeihin.
Tarkistus 79
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 44 a kappale (uusi)
(44 a)   Sääntelyn, jolla on vaikutusta terveyteen, sekä sen täytäntöönpanon ja noudattamisen valvonnan olisi pysyttävä mukana innovaatio- ja tutkimuskehityksessä sekä tällä alalla tapahtuvissa yhteiskunnallisissa muutoksissa mutta perustuttava samalla edelleen unionin perussopimuksiin kirjattuun ennaltavarautumisen periaatteeseen. Tämän vuoksi on tarpeen jatkuvasti kehittää tällaisen tieteellisluonteisen lainsäädännön täytäntöönpanon edellyttämää näyttöpohjaa, ja koska tämän näytön jakaminen on yleisen edun mukaista, olisi myös taattava mahdollisimman korkea avoimuuden taso, jotta voidaan varmistaa mahdollisuus riippumattomaan valvontaan ja siten vahvistaa kansalaisten luottamusta unionin prosesseihin.
Tarkistus 80
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 44 b kappale (uusi)
(44 b)   Terveyshaasteita ei voi ratkaista pelkästään terveysalalla, sillä terveyteen vaikuttavat monet sen ulkopuoliset tekijät. Näin ollen, kuten Maastrichtin ja Amsterdamin sopimuksissa todetaan, unionin tulevien haasteiden kannalta on tärkeää sisällyttää terveys kaikkiin politiikkoihin. Yksi suurimmista unionin terveysalan tämänhetkisistä haasteista on kuitenkin saada muut alat tiedostamaan päätöstensä vaikutukset terveyteen ja integroimaan terveys politiikkoihinsa. Tärkeitä terveyteen liittyviä edistysaskelia on tähän mennessä saavutettu esimerkiksi koulutus-, liikenne-, ravitsemus-, maatalous- ja työvoimapolitiikan aloilla ja suunnittelussa. Esimerkiksi sydänterveydessä on havaittu merkittäviä parannuksia elintarvikkeiden laatua koskevaan politiikkaan ja määräyksiin tehtyjen muutosten, liikunnan lisäämisen ja tupakoinnin vähentämisen seurauksena.
Tarkistus 81
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 46 kappale
(46)  Kun otetaan huomioon ilmastonmuutoksen torjumisen merkitys ja unionin sitoutuminen Pariisin sopimuksen ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoon, tällä asetuksella on myötävaikutettava ilmastotoimien sisällyttämiseen unionin politiikkoihin ja siihen, että saavutetaan yleinen tavoite, jonka mukaan vähintään 25 prosenttia EU:n talousarviomenoista edistää ilmastotavoitteiden saavuttamista. Toteutettavat toimet määritetään valmistelun ja toteutuksen aikana, ja niitä arvioidaan uudelleen väliarvioinnin yhteydessä.
(46)  Kun otetaan huomioon ilmastonmuutoksen torjumisen merkitys ja unionin sitoutuminen Pariisin sopimuksen ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoon, tällä asetuksella on myötävaikutettava ilmastotoimien sisällyttämiseen unionin politiikkoihin ja siihen, että saavutetaan yleinen tavoite, jonka mukaan vähintään 25 prosenttia EU:n talousarviomenoista edistää ilmastotavoitteiden saavuttamista vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen aikana, ja siihen, että vuotuinen 30 prosentin tavoite saavutetaan mahdollisimman pian ja viimeistään vuonna 2027. Toteutettavat toimet määritetään valmistelun ja toteutuksen aikana, ja niitä arvioidaan uudelleen väliarvioinnin yhteydessä.
Tarkistus 82
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 47 kappale
(47)  Merentakaisiin maihin ja merentakaisille alueille (MMA:t) sijoittautuneet henkilöt ja yhteisöt voivat [neuvoston päätöksen 2013/755/EU 94] artiklan nojalla saada rahoitusta työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkon ja terveysalan toimintalohkon sääntöjen ja tavoitteiden sekä sellaisten mahdollisten järjestelyjen mukaisesti, joita sovelletaan siihen jäsenvaltioon, johon kyseinen merentakainen maa tai alue on sidoksissa.
(47)  Merentakaisiin maihin ja merentakaisille alueille (MMA:t) sijoittautuneet henkilöt ja yhteisöt voivat [neuvoston päätöksen 2013/755/EU19] artiklan nojalla saada rahoitusta työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkon ja terveysalan toimintalohkon sääntöjen ja tavoitteiden sekä sellaisten mahdollisten järjestelyjen mukaisesti, joita sovelletaan siihen jäsenvaltioon, johon kyseinen merentakainen maa tai alue on sidoksissa. Ohjelmassa otetaan huomioon erityiset rajoitteet, joista näille alueille sijoittautuneet henkilöt ja yhteisöt kärsivät, jotta heille voitaisiin tarjota todellinen mahdollisuus osallistua edellä mainittuihin toimintalohkoihin.
__________________
__________________
19 Neuvoston päätös 2013/755/EU, annettu 25 päivänä marraskuuta 2013, merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan unioniin (MMA-assosiaatiopäätös) (EUVL L 344, 19.12.2013, s. 1).
19 Neuvoston päätös 2013/755/EU, annettu 25 päivänä marraskuuta 2013, merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan unioniin (MMA-assosiaatiopäätös) (EUVL L 344, 19.12.2013, s. 1).
Tarkistus 83
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 48 kappale
(48)  Kolmannet maat, jotka kuuluvat Euroopan talousalueeseen (ETA), voivat osallistua unionin ohjelmiin ETA-sopimuksessa vahvistetun yhteistyön puitteissa; siinä määrätään ohjelmien toteutuksesta mainitun sopimuksen mukaisen päätöksen nojalla. Tähän asetukseen olisi sisällytettävä erityissäännös, jolla vastuullisille tulojen ja menojen hyväksyjille, Euroopan petostentorjuntavirastolle ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle myönnetään tarvittavat valtuudet, jotta ne voivat käyttää toimivaltaansa kattavasti.
(48)  Kolmannet maat, jotka kuuluvat Euroopan talousalueeseen (ETA), voivat osallistua unionin ohjelmiin ETA-sopimuksessa vahvistetun yhteistyön puitteissa, edellyttäen että ne noudattavat kaikkia asiaankuuluvia sääntöjä ja määräyksiä; siinä määrätään ohjelmien toteutuksesta mainitun sopimuksen mukaisen päätöksen nojalla. Tähän asetukseen olisi sisällytettävä erityissäännös, jolla vastuullisille tulojen ja menojen hyväksyjille, Euroopan petostentorjuntavirastolle ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle myönnetään tarvittavat valtuudet, jotta ne voivat käyttää toimivaltaansa kattavasti.
Tarkistus 84
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 50 a kappale (uusi)
(50 a)   On tärkeää varmistaa rahaston moitteeton ja oikeudenmukainen varainhoito, jotta voidaan taata, että rahaston toteutus on mahdollisimman selkeää, tehokasta ja helppoa, ja samalla taataan oikeusvarmuus ja se, että kaikki osallistujat voivat hyödyntää sitä. Koska ESR+:n toimintaan sovelletaan yhteistyöhön perustuvaa hallinnointia, jäsenvaltioiden ei pitäisi lisätä uusia sääntöjä tai muuttaa sääntöjä sen aikana, sillä se tekisi varojen käytöstä edunsaajien kannalta monimutkaisempaa ja voisi johtaa laskujen maksun viivästymiseen.
Tarkistus 85
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 51 kappale
(51)  Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen yleisiä tavoitteita eli parantaa työmarkkinoiden toimivuutta, edistää pääsyä laadukkaisiin työpaikkoihin, parantaa koulutuksen saatavuutta ja laatua, edistää sosiaalista osallisuutta ja terveyttä ja vähentää köyhyyttä sekä toteuttaa työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkosta ja terveysalan toimintalohkosta tuettavat toimet, vaan ne voidaan tämän asetuksen laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.
(51)  Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen yleisiä tavoitteita eli parantaa työmarkkinoiden toimivuutta ja oikeudenmukaisuutta, edistää pääsyä laadukkaisiin työpaikkoihin, parantaa koulutuksen ja hoidon saatavuutta ja laatua, edistää sosiaalista osallisuutta, yhtäläisiä mahdollisuuksia ja terveyttä ja poistaa köyhyys sekä toteuttaa työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkosta ja terveysalan toimintalohkosta tuettavat toimet, vaan ne voidaan tämän asetuksen laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.
Tarkistus 86
Ehdotus asetukseksi
1 artikla
1 artikla
1 artikla
Kohde
Kohde
Tällä asetuksella perustetaan Euroopan sosiaalirahasto plus, jäljempänä ’ESR+’.
Tällä asetuksella perustetaan Euroopan sosiaalirahasto plus, jäljempänä ’ESR+’. ESR+ muodostuu kolmesta toimintalohkosta, jotka ovat yhteistyössä hallinnoitava toimintalohko, työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohko ja terveysalan toimintalohko.
Siinä vahvistetaan ESR+:n tavoitteet, talousarvio vuosiksi 2021–2027, toteutustapa, unionin rahoituksen muodot ja rahoitusta koskevat säännöt.
Tällä asetuksella vahvistetaan ESR+:n tavoitteet, talousarvio vuosiksi 2021–2027, toteutustapa, unionin rahoituksen muodot ja rahoitusta koskevat säännöt, jotka täydentävät ESR+:aan sovellettavia asetuksen (EU) xx [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] mukaisia yleisiä sääntöjä.
Tarkistus 87
Ehdotus asetukseksi
2 artikla
2 artikla
2 artikla
Määritelmät
Määritelmät
1.  Tässä asetuksessa tarkoitetaan:
1.  Tässä asetuksessa tarkoitetaan:
1)  ’liitännäistoimenpiteillä’ toimenpiteitä, joita tarjotaan elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden jakamisen lisäksi ja joiden tavoitteena on torjua sosiaalista syrjäytymistä esimerkiksi käyttämällä ja tarjoamalla sosiaalipalveluja tai antamalla kotitalouden raha-asioiden hoitoa koskevaa neuvontaa;
1)  ’liitännäistoimenpiteillä’ toimenpiteitä, joita tarjotaan elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden jakamisen lisäksi ja joiden tavoitteena on torjua sosiaalista syrjäytymistä ja poistaa köyhyys esimerkiksi käyttämällä ja tarjoamalla sosiaalipalveluja ja psykologista tukea sekä antamalla asianmukaista tietoa julkisista palveluista tai kotitalouden raha-asioiden hoitoa koskevaa neuvontaa;
2)  ’assosioituneella maalla’ kolmatta maata, joka on sellaisen unionin kanssa tehdyn sopimuksen osapuoli, joka mahdollistaa sen osallistumisen ESR+:n työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkoon ja terveysalan toimintalohkoon 30 artiklan mukaisesti;
2)  ’assosioituneella maalla’ kolmatta maata, joka on sellaisen unionin kanssa tehdyn sopimuksen osapuoli, joka mahdollistaa sen osallistumisen ESR+:n työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkoon ja terveysalan toimintalohkoon 30 artiklan mukaisesti;
3)  ’perushyödykkeellä’ tavaroita, jotka täyttävät henkilön ihmisarvoisen elämän perustarpeet, kuten vaatteet, hygieniatuotteet ja koulutarvikkeet;
3)  ’perushyödykkeellä’ tavaroita, jotka täyttävät henkilön ihmisarvoisen elämän perustarpeet, kuten vaatteet, hygieniatuotteet, mukaan lukien naisten hygieniatuotteet, ja koulutarvikkeet;
4)  ’rahoitusta yhdistävällä toimella’ unionin talousarviosta tuettavia toimia, muun muassa varainhoitoasetuksen 2 artiklan 6 alakohdassa tarkoitettuja rahoitusta yhdistäviä välineitä, joiden tarkoituksena on yhdistää sekä unionin talousarviosta rahoitettavia tukimuotoja, joita ei makseta takaisin, ja/tai rahoitusvälineitä että kehitysrahoituslaitosten tai muiden julkisten rahoituslaitosten sekä kaupallisten rahoituslaitosten ja sijoittajien rahoittamia, takaisin maksettavia tukimuotoja;
4)  ’rahoitusta yhdistävällä toimella’ unionin talousarviosta tuettavia toimia, muun muassa varainhoitoasetuksen 2 artiklan 6 alakohdassa tarkoitettuja rahoitusta yhdistäviä välineitä, joiden tarkoituksena on yhdistää sekä unionin talousarviosta rahoitettavia tukimuotoja, joita ei makseta takaisin, ja/tai rahoitusvälineitä että kehitysrahoituslaitosten tai muiden julkisten rahoituslaitosten sekä kaupallisten rahoituslaitosten ja sijoittajien rahoittamia, takaisin maksettavia tukimuotoja;
5)  ’yhteisillä välittömien tulosten indikaattoreilla’ yhteisiä tulosindikaattoreita, joilla voidaan mitata vaikutuksia neljän viikon sisällä siitä, kun osallistuja jätti toimen (eroamispäivä);
5)  ’yhteisillä välittömien tulosten indikaattoreilla’ yhteisiä tulosindikaattoreita, joilla voidaan mitata vaikutuksia neljän viikon sisällä siitä, kun osallistuja jätti toimen (eroamispäivä);
6)  ’yhteisillä pitkän aikavälin tulosindikaattoreilla’ yhteisiä tulosindikaattoreita, joilla voidaan mitata vaikutuksia kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun osallistuja jätti toimen;
6)  ’yhteisillä pitkän aikavälin tulosindikaattoreilla’ yhteisiä tulosindikaattoreita, joilla voidaan mitata vaikutuksia kuuden ja kahdentoista kuukauden kuluttua siitä, kun osallistuja jätti toimen;
7)  ’elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden ostokustannuksilla’ edunsaajalle elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden ostosta aiheutuvia todellisia kustannuksia, jotka eivät rajoitu elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden hintoihin;
7)  ’elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden ostokustannuksilla’ edunsaajalle elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden ostosta aiheutuvia todellisia kustannuksia, jotka eivät rajoitu elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden hintoihin;
7 a)  ’rajat ylittävillä kumppanuuksilla’ työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkossa pysyviä yhteistyörakenteita julkisten työvoimapalvelujen, kansalaisyhteiskunnan tai työmarkkinaosapuolten välillä vähintään kahdessa jäsenvaltiossa;
8)  ’loppukäyttäjillä’ vähävaraisimpia, jotka saavat 4 artiklan 1 kohdan xi alakohdassa tarkoitettua tukea;
8)  ’loppukäyttäjillä’ vähävaraisimpia, jotka saavat 4 artiklan 1 kohdan xi alakohdassa tarkoitettua tukea;
9)  ’terveyskriisillä’ mitä tahansa kriisiä, joka yleisesti koetaan uhkana, jossa on terveysulottuvuus ja joka edellyttää viranomaisilta kiireellisiä toimia epävarmoissa olosuhteissa;
9)  ’terveyskriisillä’ mitä tahansa kriisiä, joka yleisesti koetaan uhkana, jossa on terveysulottuvuus ja joka edellyttää viranomaisilta kiireellisiä toimia epävarmoissa olosuhteissa;
10)  ’oikeussubjektilla’ mitä tahansa luonnollista henkilöä tai kansallisen oikeuden, unionin oikeuden tai kansainvälisen oikeuden perusteella muodostettua ja tunnustettua oikeushenkilöä, jolla on oikeushenkilöllisyys ja joka voi omissa nimissään käyttää oikeuksia ja jolle voidaan asettaa velvoitteita;
10)  ’oikeussubjektilla’ mitä tahansa luonnollista henkilöä tai kansallisen oikeuden, unionin oikeuden tai kansainvälisen oikeuden perusteella muodostettua ja tunnustettua oikeushenkilöä, jolla on oikeushenkilöllisyys ja joka voi omissa nimissään käyttää oikeuksia ja jolle voidaan asettaa velvoitteita;
11)  ’mikrorahoituksella’ takauksia, mikroluottoja, omaa ja oman pääoman luonteista pääomaa yhdistettynä liiketoiminnan kehittämispalveluihin, esimerkiksi yksilölliseen neuvontaan, koulutukseen ja mentorointiin, joka on ulotettu henkilöihin ja mikroyrityksiin, joilla on vaikeuksia saada luottoa ammatilliseen ja/tai tuloja tuottavaan toimintaan;
11)  ’mikrorahoituksella’ takauksia, mikroluottoja, omaa ja oman pääoman luonteista pääomaa yhdistettynä liiketoiminnan kehittämispalveluihin, esimerkiksi yksilölliseen neuvontaan, koulutukseen ja mentorointiin, joka on ulotettu henkilöihin ja mikroyrityksiin, joilla on vaikeuksia saada luottoa ammatilliseen ja/tai tuloja tuottavaan toimintaan;
12)  ’mikroyrityksellä’ yritystä, joka työllistää alle 10 henkilöä ja jonka vuotuinen liikevaihto tai vuotuinen tase yhteensä on enintään 2 000 000 euroa;
12)  ’mikroyrityksellä’ yritystä, joka työllistää alle 10 henkilöä ja jonka vuotuinen liikevaihto tai vuotuinen tase yhteensä on enintään 2 000 000 euroa;
13)  ’vähävaraisimmilla’ luonnollisia henkilöitä, jotka ovat yksittäisiä henkilöitä tai tällaisten henkilöiden muodostamia perheitä, kotitalouksia tai ryhmiä, joiden avuntarve on todettu sellaisin objektiivisin perustein, jotka kansalliset toimivaltaiset viranomaiset ovat vahvistaneet asianomaisia sidosryhmiä kuultuaan eturistiriitoja välttäen ja jotka kyseiset kansalliset toimivaltaiset viranomaiset ovat hyväksyneet ja joihin voi sisältyä elementtejä, jotka mahdollistavat kohdentamisen tietyillä maantieteellisillä alueilla eläville vähävaraisimmille;
13)  ’vähävaraisimmilla’ luonnollisia henkilöitä, jotka ovat yksittäisiä henkilöitä tai tällaisten henkilöiden muodostamia perheitä, kotitalouksia tai ryhmiä, mukaan lukien lapset ja asunnottomat, joiden avuntarve on todettu sellaisin objektiivisin perustein, jotka kansalliset toimivaltaiset viranomaiset ovat vahvistaneet asianomaisia sidosryhmiä kuultuaan eturistiriitoja välttäen ja jotka kyseiset kansalliset toimivaltaiset viranomaiset ovat hyväksyneet ja joihin voi sisältyä elementtejä, jotka mahdollistavat kohdentamisen tietyillä maantieteellisillä alueilla eläville vähävaraisimmille;
14)  ’viitearvolla’ yleisten ja ohjelmakohtaisten tulosindikaattorien tavoitearvoa, joka perustuu käynnissä oleviin tai aiempiin vastaavanlaisiin tukitoimiin;
14)  ’viitearvolla’ yleisten ja ohjelmakohtaisten tulosindikaattorien tavoitearvoa, joka perustuu käynnissä oleviin tai aiempiin vastaavanlaisiin tukitoimiin;
15)  ’yhteiskunnallisella yrityksellä’ oikeudellisesta muodostaan riippumatta yritystä tai luonnollista henkilöä,
15)  ’yhteiskunnallisella yrityksellä’ oikeudellisesta muodostaan riippumatta yhteisötalouden yritystä tai luonnollista henkilöä,
a)  joka yhtiöjärjestyksensä, sääntöjensä tai muun oikeudellisen asiakirjan, joka voi aiheuttaa vastuun syntymisen sen jäsenvaltion sääntöjen nojalla, johon se on sijoittautunut, pyrkii ensisijaisesti saavuttamaan mitattavissa olevia myönteisiä sosiaalisia vaikutuksia ennemminkin kuin tuottamaan voittoa muihin tarkoituksiin ja joka tuottaa palveluja tai tavaroita, jotka saavat aikaan sosiaalista hyötyä, ja/tai joka käyttää sellaista tuotteiden tai palveluiden tuotantomenetelmää, joka on sosiaalisiin tavoitteisiin soveltuva;
a)  joka yhtiöjärjestyksensä, sääntöjensä tai muun oikeudellisen asiakirjan, joka voi aiheuttaa vastuun syntymisen sen jäsenvaltion sääntöjen nojalla, johon se on sijoittautunut, pyrkii ensisijaisesti saavuttamaan mitattavissa olevia myönteisiä sosiaalisia vaikutuksia, myös ympäristövaikutuksia, ennemminkin kuin tuottamaan voittoa muihin tarkoituksiin ja joka tuottaa palveluja tai tavaroita, jotka saavat aikaan sosiaalista hyötyä, ja/tai joka käyttää sellaista tuotteiden tai palveluiden tuotantomenetelmää, joka on sosiaalisiin tavoitteisiin soveltuva;
b)  joka käyttää voittonsa pääasiallisesti ensisijaiseen yhteiskunnalliseen tavoitteeseensa pyrkimiseen ja jolla on ennalta määriteltyjä menettelyjä ja sääntöjä, joita sovelletaan voittojen jakamiseen ja joilla varmistetaan, että voittojen jakaminen ei vaaranna päätavoitetta;
b)  joka investoi uudelleen suurimman osan voitoistaan pääasiallisesti ensisijaiseen yhteiskunnalliseen tavoitteeseensa pyrkimiseen ja jolla on ennalta määriteltyjä menettelyjä ja sääntöjä, joita sovelletaan voittojen jakamiseen ja joilla varmistetaan, että voittojen jakaminen ei vaaranna päätavoitetta;
c)  jota johdetaan yrittäjähenkisesti, vastuullisesti ja avoimesti ja erityisesti siten, että työntekijät, asiakkaat ja muut sidosryhmät, joihin yrityksen liiketoiminta vaikuttaa, osallistuvat johtamiseen;
c)  jota johdetaan yrittäjähenkisesti, demokraattisesti, osallistavasti, vastuullisesti ja avoimesti ja erityisesti siten, että työntekijät, asiakkaat ja muut sidosryhmät, joihin yrityksen liiketoiminta vaikuttaa, osallistuvat johtamiseen;
15 a)  ’yhteisötalouden yrityksellä’ erilaisia yrityksiä ja yhteisöjä, jotka kuuluvat yhteisötalouteen, kuten osuuskunnat, keskinäiset yhtiöt, yhdistykset, säätiöt, yhteiskunnalliset yritykset ja muut yritysmuodot, joita säännellään eri jäsenvaltioiden laeilla ja jotka pohjautuvat yksittäistä ihmistä koskevien ja sosiaalisten tavoitteiden ensisijaisuuteen pääomaan nähden, demokraattiseen hallintoon, yhteisvastuuseen ja siihen, että suurin osa niiden voitoista ja ylijäämistä investoidaan uudelleen;
16)  ’sosiaalisilla innovaatioilla’ toimia, joiden tavoitteet ja keinot ovat sosiaalisia, ja erityisesti toimia, jotka liittyvät sellaisten (tuotteita, palveluja ja malleja koskevien) uusien ideoiden kehittämiseen ja toteutukseen, jotka samanaikaisesti täyttävät sosiaaliset tarpeet ja luovat uusia sosiaalisia suhteita tai sosiaalista yhteistyötä, mikä on hyväksi yhteiskunnalle ja vahvistaa yhteiskunnan toimintavalmiuksia;
16)  ’sosiaalisilla innovaatioilla’ toimia, mukaan lukien kollektiiviset toimet, joiden tavoitteet ja keinot ovat sosiaalisia, ja erityisesti toimia, jotka liittyvät sellaisten (tuotteita, palveluja, käytäntöjä ja malleja koskevien) uusien ideoiden kehittämiseen ja toteutukseen, jotka samanaikaisesti täyttävät sosiaaliset tarpeet ja luovat uusia sosiaalisia suhteita tai sosiaalista yhteistyötä, myös julkisten ja kolmannen sektorin organisaatioiden, kuten vapaaehtoisjärjestöjen ja yhteisöperustaisten järjestöjen sekä yhteisötalouden yritysten, välille, mikä on hyväksi yhteiskunnalle ja vahvistaa yhteiskunnan toimintavalmiuksia;
17)  ’sosiaalipoliittisilla kokeiluilla’ toimintatapoja, joilla tuotetaan innovatiivisia vastauksia sosiaalisiin tarpeisiin ja jotka toteutetaan pienimuotoisesti olosuhteissa, joilla varmistetaan mahdollisuus mitata niiden vaikutusta, ennen niiden soveltamista laajemmalti, mikäli tulokset osoittautuvat vakuuttaviksi;
17)  ’sosiaalipoliittisilla kokeiluilla’ toimintatapoja, joilla tuotetaan innovatiivisia vastauksia sosiaalisiin tarpeisiin ja jotka toteutetaan pienimuotoisesti olosuhteissa, joilla varmistetaan mahdollisuus mitata niiden vaikutusta, ennen niiden soveltamista muissa, myös maantieteellisissä ja alakohtaisissa, yhteyksissä, ja laajemmalti, mikäli tulokset osoittautuvat vakuuttaviksi;
18)  ’avaintaidoilla’ niitä tietoja, osaamista ja pätevyyksiä, joita kukin tarvitsee jossakin elämänsä vaiheessa itsensä toteuttamista ja kehittämistä, työllistymistä, sosiaalista osallisuutta ja aktiivista kansalaisuutta varten. Avaintietoja ovat lukutaito, kielitaito, matematiikan, luonnontieteiden, teknologian ja insinööritieteiden alan taidot, digitaalitaidot, henkilökohtaiset, sosiaaliset ja oppimistaidot, kansalaistaidot, yrittäjyystaidot ja tietoisuus kulttuurista ja kulttuurin ilmaisumuodot;
18)  ’avaintaidoilla’ niitä tietoja, osaamista ja pätevyyksiä, joita kukin tarvitsee jossakin elämänsä vaiheessa itsensä toteuttamista ja kehittämistä, työllistymistä, sosiaalista osallisuutta ja aktiivista kansalaisuutta varten. Avaintietoja ovat lukutaito, kielitaito, matematiikan, luonnontieteiden, teknologian, taiteiden ja insinööritieteiden alan taidot, digitaaliset taidot, mediataidot, henkilökohtaiset, sosiaaliset ja oppimistaidot, kansalaistaidot, yrittäjyystaidot ja tietoisuus kulttuurienvälisyydestä tai kulttuurista ja kulttuurin ilmaisumuodot sekä kriittinen ajattelu;
19)  ’kolmannella maalla’ maata, joka ei ole Euroopan unionin jäsenvaltio.
19)  ’kolmannella maalla’ maata, joka ei ole Euroopan unionin jäsenvaltio;
19 a)  ’heikoimmassa asemassa olevilla’ kohderyhmiä, joihin kuuluu paljon köyhyydessä eläviä tai köyhyyden, syrjinnän tai sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa olevia ihmisiä, mukaan lukien muun muassa etniset vähemmistöt, kuten romanit, kolmansien maiden kansalaiset, myös maahanmuuttajat, vanhukset, lapset, yksinhuoltajat, vammaiset henkilöt tai henkilöt, joilla on kroonisia sairauksia;
19 b)  ’elinikäisellä oppimisella’ oppimista kaikissa elämänvaiheissa ja kaikissa muodoissa (virallinen oppiminen, epävirallinen oppiminen ja arkioppiminen), mukaan lukien varhaiskasvatus, yleissivistävä, ammatillinen ja korkea-asteen koulutus sekä aikuiskoulutus, ja jonka tuloksena osaaminen, tiedot, taidot ja yhteiskuntaan osallistumisen mahdollisuudet kehittyvät.
2.  [Tulevan yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen] [2] artiklan määritelmiä sovelletaan myös ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavaan toimintalohkoon.
2.  [Tulevan yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen] [2] artiklan määritelmiä sovelletaan myös ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavaan toimintalohkoon.
2 a.  Unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/10461 a 2 artiklan määritelmiä sovelletaan myös suoraan ja välillisesti hallinnoitaviin työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkoon ja terveysalan toimintalohkoon.
________________
1 a Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).
Tarkistus 88
Ehdotus asetukseksi
3 artikla
3 artikla
3 artikla
Yleiset tavoitteet ja toteutus
Yleiset tavoitteet ja toteutus
ESR+:lla pyritään tukemaan jäsenvaltioita korkeamman työllisyystason, oikeudenmukaisen sosiaalisen suojelun ja tulevaisuuden työelämään valmiin osaavan ja sopeutumiskykyisen työvoiman varmistamisessa Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission 17 päivänä marraskuuta 2017 vahvistaman Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteiden mukaisesti.
ESR+:sta tuetaan jäsenvaltioita kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla sekä unionia osallistavien yhteiskuntien, laadukkaisiin työpaikkoihin perustuvan korkean työllisyystason, työpaikkojen luomisen, laadukkaan ja osallistavan koulutuksen, yhtäläisten mahdollisuuksien, köyhyyden, myös lasten köyhyyden, poistamisen, sosiaalisen osallisuuden ja integroitumisen, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden, sosiaalisen suojelun ja tulevaisuuden työelämään valmiin osaavan ja sopeutumiskykyisen työvoiman varmistamisessa.
ESR+ on Euroopan unionin perussopimusten ja perusoikeuskirjan mukainen, ja siinä noudatetaan Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission 17 päivänä marraskuuta 2017 vahvistaman Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteita ja edistetään siten taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden lujittamista koskevia unionin tavoitteita SEUT-sopimuksen 174 artiklan mukaisesti sekä unionin ja sen jäsenvaltioiden sitoumuksia, jotka koskevat kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista, ja Pariisin sopimuksen nojalla annettuja sitoumuksia.
ESR+:sta tuetaan ja täydennetään jäsenvaltioiden politiikkoja ja tuotetaan niille lisäarvoa, jotta varmistetaan yhtäläiset mahdollisuudet, pääsy työmarkkinoille, oikeudenmukaiset työolot, sosiaalinen suojelu ja osallisuus sekä ihmisten terveyden suojelun korkea taso.
ESR+:sta tuetaan ja täydennetään jäsenvaltioiden politiikkoja ja tuotetaan niille lisäarvoa, jotta varmistetaan yhtäläiset mahdollisuudet, yhtäläinen pääsy työmarkkinoille, elinikäinen oppiminen, korkealaatuiset työolot, sosiaalinen suojelu, integroituminen ja osallisuus, köyhyyden, myös lasten köyhyyden, poistaminen, investoinnit lapsiin ja nuoriin, syrjimättömyys, sukupuolten tasa-arvo, peruspalvelujen saatavuus ja ihmisten terveyden suojelun korkea taso.
Se toteutetaan
Se toteutetaan
a)  yhteistyöhön perustuvalla hallinnoinnilla siltä osin kuin on kyse 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin erityistavoitteisiin liittyvästä tuesta (ESR+:n yhteistyössä hallinnoitava toimintalohko) ja
a)  yhteistyöhön perustuvalla hallinnoinnilla siltä osin kuin on kyse 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin erityistavoitteisiin liittyvästä tuesta (ESR+:n yhteistyössä hallinnoitava toimintalohko) ja
b)  suoralla tai välillisellä hallinnoinnilla siltä osin kuin on kyse 4 artiklan 1 kohdassa ja 23 artiklassa tarkoitettuihin tavoitteisiin liittyvästä tuesta (työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohko) ja 4 artiklan 1 ja 3 kohdassa ja 26 artiklassa tarkoitettuihin tavoitteisiin liittyvästä tuesta (terveysalan toimintalohko).
b)  suoralla tai välillisellä hallinnoinnilla siltä osin kuin on kyse 4 artiklan 1 kohdassa ja 23 artiklassa tarkoitettuihin tavoitteisiin liittyvästä tuesta (työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohko) ja 4 artiklan 1 ja 3 kohdassa ja 26 artiklassa tarkoitettuihin tavoitteisiin liittyvästä tuesta (terveysalan toimintalohko).
Tarkistus 89
Ehdotus asetukseksi
4 artikla
4 artikla
4 artikla
Erityistavoitteet
Erityistavoitteet
1.  ESR+:sta tuetaan seuraavia erityistavoitteita työllisyyden, koulutuksen ja sosiaalisen osallisuuden ja terveyden aloilla ja myötävaikutetaan siten myös [tulevan yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen] [4] artiklassa tarkoitettuun toimintapoliittiseen tavoitteeseen ”sosiaalisempi Eurooppa – Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toteuttaminen”:
1.  ESR+:sta tuetaan seuraavia erityistavoitteita työllisyyden, koulutuksen, liikkuvuuden ja sosiaalisen osallisuuden, köyhyyden poistamisen ja terveyden aloilla ja myötävaikutetaan siten myös [tulevan yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen] [4] artiklassa tarkoitettuun toimintapoliittiseen tavoitteeseen ”sosiaalisempi Eurooppa – Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toteuttaminen”:
i)  parannetaan kaikkien työnhakijoiden, erityisesti nuorten ja pitkäaikaistyöttömien, ja työelämän ulkopuolella olevien työelämään pääsyä edistämällä itsenäistä ammatinharjoittamista ja yhteisötaloutta;
i)  parannetaan kaikkien työnhakijoiden, erityisesti pitkäaikaistyöttömien, työelämän ulkopuolella olevien ja heikoimmassa asemassa olevien, pääsyä laadukkaisiin työpaikkoihin ja aktivointitoimia, etenkin nuorille suunnattuja erityistoimia panemalla täytäntöön nuorisotakuu, keskittymällä työmarkkinoista kauimpana oleviin, edistämällä työllisyyttä, itsenäistä ammatinharjoittamista, yrittäjyyttä ja yhteisötaloutta;
ii)  nykyaikaistetaan työmarkkinalaitoksia ja työvoimapalveluja, jotta voidaan arvioida ja ennakoida osaamistarpeita ja varmistaa, että työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamista työmarkkinoilla ja työvoiman siirtymistä ja liikkuvuutta helpotetaan ja tuetaan oikea-aikaisesti ja tapauskohtaisesti;
ii)  nykyaikaistetaan työmarkkinalaitoksia ja työvoimapalveluja, jotta voidaan arvioida ja ennakoida osaamistarpeita ja varmistaa, että työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamista työmarkkinoilla ja työvoiman siirtymistä ja liikkuvuutta helpotetaan ja tuetaan oikea-aikaisesti ja tapauskohtaisesti;
iii)  edistetään naisten osallistumista työmarkkinoille, työ- ja yksityiselämän tasapainoa, mukaan lukien lastenhoitopalvelut, ja tervettä ja asianmukaista työympäristöä ottaen huomioon terveysriskit, työntekijöiden, yritysten ja yrittäjien sopeutuminen muutoksiin ja terveenä ikääntyminen;
iii)  edistetään naisten osallistumista työmarkkinoille ja urakehitystä, samapalkkaisuuden periaatetta sekä työ- ja yksityiselämän tasapainoa keskittymällä erityisesti yksinhuoltajiin, mukaan lukien kohtuuhintaiset, osallistavat ja laadukkaat lastenhoito-, varhaiskasvatus- ja vanhustenhoitopalvelut sekä muut hoitopalvelut ja tuki, ja tervettä ja asianmukaista työympäristöä ottaen huomioon terveysriskit ja sairauden riskit, työntekijöiden, yritysten ja yrittäjien sopeutuminen muutoksiin, ammatillinen uudelleensuuntautuminen ja terveenä ikääntyminen;
iv)  parannetaan koulutuksen laatua, toimivuutta ja tarkoituksenmukaisuutta työmarkkinoiden kannalta, jotta tuetaan avaintaitojen hankkimista, mukaan lukien digitaaliset taidot;
iv)  parannetaan koulutuksen laatua, osallistavuutta, toimivuutta ja tarkoituksenmukaisuutta työmarkkinoiden kannalta, jotta tuetaan avaintaitojen hankkimista, mukaan lukien yrittäjyystaidot ja digitaaliset taidot, ja tunnustetaan epävirallinen oppiminen ja arkioppiminen, edistetään digitaalista osallisuutta ja helpotetaan siirtymistä koulutuksesta työelämään, jotta voidaan ottaa huomioon sosiaaliset ja taloudelliset vaatimukset;
v)  edistetään kaikkien, erityisesti heikoimmassa asemassa olevien, yhdenvertaista pääsyä laadukkaaseen ja osallistavaan koulutukseen varhaiskasvatuksesta yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen kautta korkea-asteen koulutukseen ja aikuiskoulutukseen, mukaan lukien oppimiseen liittyvän liikkuvuuden helpottaminen;
v)  edistetään kaikkien, erityisesti heikoimmassa asemassa olevien ja omaishoitajien, yhdenvertaista pääsyä laadukkaaseen, kohtuuhintaiseen ja osallistavaan koulutukseen varhaiskasvatuksesta yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen kautta korkea-asteen koulutukseen ja aikuiskoulutukseen, puuttumalla koulunkäynnin varhaiseen keskeyttämiseen, edistämällä kaksiosaisen koulutusjärjestelmän käyttöönottoa, oppisopimuskoulutusta, oppimiseen liittyvää liikkuvuutta kaikille ja esteettömyyttä vammaisille henkilöille;
vi)  edistetään elinikäistä oppimista, etenkin joustavia jatko- ja uudelleenkoulutusmahdollisuuksia kaikille, ottaen huomioon digitaaliset taidot, ennakoidaan muutoksia ja uusia osaamistarpeita työmarkkinoiden tarpeiden pohjalta, helpotetaan uranvaihdoksia ja edistetään ammatillista liikkuvuutta;
vi)  edistetään elinikäistä oppimista, etenkin joustavia jatko- ja uudelleenkoulutusmahdollisuuksia kaikille, ottaen huomioon yrittäjyystaidot ja digitaaliset taidot, ennakoidaan muutoksia ja uusia osaamistarpeita työmarkkinoiden tarpeiden pohjalta, helpotetaan uranvaihdoksia ja edistetään ammatillista liikkuvuutta ja täysimääräistä osallistumista yhteiskuntaan;
vii)  tuetaan aktiivista osallistamista yhtäläisten mahdollisuuksien ja aktiivisen osallistumisen edistämiseksi ja parannetaan työllistettävyyttä;
vii)  tuetaan aktiivista osallistamista yhtäläisten mahdollisuuksien, syrjimättömyyden ja aktiivisen osallistumisen edistämiseksi ja parannetaan työllistettävyyttä erityisesti heikoimmassa asemassa olevien osalta;
viii)  edistetään kolmansien maiden kansalaisten ja marginalisoituneiden yhteisöjen, kuten romanien, sosioekonomista integroitumista;
viii)  edistetään kolmansien maiden kansalaisten, myös maahanmuuttajien, pitkäaikaista sosioekonomista integroitumista;
viii a) torjutaan marginalisoituneiden yhteisöjen, kuten romanien, syrjintää ja edistetään niiden sosioekonomista integroitumista;
ix)  parannetaan korkealaatuisten, kestävien ja kohtuuhintaisten palvelujen yhdenvertaista ja oikea-aikaista saatavuutta; nykyaikaistetaan sosiaalisen suojelun järjestelmiä, mukaan lukien mahdollisuus sosiaaliseen suojeluun; parannetaan terveydenhuoltojärjestelmien ja pitkäaikaishoidon palvelujen saatavuutta, tehokkuutta ja sopeutumiskykyä;
ix)  parannetaan korkealaatuisten, kestävien, helposti saatavien ja kohtuuhintaisten palvelujen, mukaan lukien asunnon saamista sekä yksilökeskeistä terveydenhuoltoa ja siihen liittyvää hoitoa koskevien palvelujen, yhdenvertaista ja oikea-aikaista saatavuutta; nykyaikaistetaan sosiaaliturvalaitoksia, julkisia työvoimapalveluja, sosiaalisen suojelun ja sosiaalisen osallisuuden järjestelmiä, mukaan lukien mahdollisuus yhdenvertaiseen sosiaaliseen suojeluun, keskittymällä erityisesti lapsiin ja heikoimmassa asemassa oleviin sekä vähävaraisimpiin; parannetaan terveydenhuoltojärjestelmien ja pitkäaikaishoidon palvelujen saatavuutta myös vammaisille henkilöille sekä niiden tehokkuutta ja sopeutumiskykyä;
ix a)  parannetaan vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia tarkoituksena lisätä heidän osallistumistaan työmarkkinoille ja koulutukseen;
x)  edistetään köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa olevien yhteiskuntaan integroitumista, mukaan lukien vähävaraisimmat ja lapset;
x)  edistetään köyhyydessä elävien tai köyhyyden ja/tai sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa olevien yhteiskuntaan integroitumista, mukaan lukien vähävaraisimmat ja lapset;
xi)  puututaan aineelliseen puutteeseen jakamalla elintarvikkeita ja/tai perushyödykkeitä vähävaraisimmille, mukaan lukien liitännäistoimenpiteet.
xi)  puututaan aineelliseen puutteeseen jakamalla elintarvikkeita ja/tai perushyödykkeitä vähävaraisimmille, mukaan lukien liitännäistoimenpiteet, joilla pyritään varmistamaan heidän sosiaalinen osallisuutensa, keskittymällä haavoittuvassa asemassa oleviin lapsiin.
2.  ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavasta toimintalohkosta 1 kohdassa tarkoitettujen erityistavoitteiden saavuttamiseksi toteutettavien toimien kautta ESR+:lla myötävaikutetaan myös muiden, [tulevan yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen] [4] artiklassa lueteltujen toimintapoliittisten tavoitteiden saavuttamiseen, erityisesti seuraaviin liittyvien:
2.  ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavasta toimintalohkosta 1 kohdassa tarkoitettujen erityistavoitteiden saavuttamiseksi toteutettavien toimien kautta ESR+:lla pyritään myötävaikuttamaan myös muiden, [tulevan yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen] [4] artiklassa lueteltujen toimintapoliittisten tavoitteiden saavuttamiseen, erityisesti seuraaviin liittyvien:
1.  älykkäämpi Eurooppa – kehitetään älykkään erikoistumisen edellyttämää osaamista, keskeisten mahdollistavien teknologioiden osaamista, teollisuuden muutosprosessiin liittyvää alakohtaista yhteistyötä osaamisen ja yrittäjyyden osalta, tutkijoiden koulutusta ja verkottumis- ja kumppanuustoimia korkea-asteen oppilaitosten, ammatillisen ja yleissivistävän koulutuksen laitosten, tutkimus- ja teknologiakeskusten ja yritysten sekä klustereiden välille sekä tuetaan mikroyrityksiä, pieniä ja keskisuuria yrityksiä ja yhteisötaloutta;
1.  älykkäämpi Eurooppa – kehitetään älykkään erikoistumisen edellyttämää osaamista, keskeisten mahdollistavien teknologioiden osaamista, teollisuuden muutosprosessiin liittyvää alakohtaista yhteistyötä osaamisen ja yrittäjyyden osalta, tutkijoiden koulutusta ja verkottumis- ja kumppanuustoimia korkea-asteen oppilaitosten, ammatillisen ja yleissivistävän koulutuksen laitosten, tutkimus- ja teknologiakeskusten, terveydenhuollon laitosten ja yritysten sekä klustereiden välille sekä tuetaan mikroyrityksiä, pieniä ja keskisuuria yrityksiä ja yhteisötaloutta ottaen huomioon jäsenvaltioissa säädetyt yhteisötalouden lait ja kehykset;
2.  vihreämpi, vähähiilinen Eurooppa – parannetaan koulutusjärjestelmiä taitojen ja pätevyyksien mukauttamisen edellyttämällä tavalla, parannetaan kaikkien, myös työvoiman, osaamista ja luodaan uusia työpaikkoja ympäristöön, ilmastoon, energiaan ja biotalouteen liittyville sektoreille.
2.  vihreämpi, vähähiilinen Eurooppa – parannetaan koulutusjärjestelmiä taitojen ja pätevyyksien mukauttamisen edellyttämällä tavalla, annetaan kansalaisille tietoa kestävästä kehityksestä ja kestävistä elämäntavoista, parannetaan kaikkien, myös työvoiman, osaamista ja luodaan uusia työpaikkoja ympäristöön, ilmastoon, energiaan sekä kierto- ja biotalouteen liittyville sektoreille;
2 a.  lähempänä kansalaisia oleva unioni – vähennetään köyhyyttä ja lisätään sosiaalista osallisuutta toimenpiteillä, joissa otetaan huomioon kaupunki-, maaseutu- ja rannikkoalueiden erityispiirteet kaupunkien ja alueiden sosioekonomisten eriarvoisuuksien torjumiseksi.
2 b.  ESR+:n työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkosta tuetaan unionin välineiden, politiikkatoimien ja asiaa koskevan lainsäädännön laatimista, täytäntöönpanoa, seurantaa ja arviointia ja edistetään näyttöön pohjautuvaa poliittista päätöksentekoa, sosiaalista innovointia ja yhteiskunnallista kehitystä yhteistyössä työmarkkinaosapuolten, kansalaisjärjestöjen sekä julkisten ja yksityisten elinten kanssa (erityistavoite 1); siitä edistetään työntekijöiden vapaaehtoista alueellista liikkuvuutta oikeudenmukaiselta pohjalta ja parannetaan työllisyysmahdollisuuksia (erityistavoite 2); siitä edistetään työllisyyttä ja sosiaalista osallisuutta lisäämällä mikrorahoituksen saatavuutta mikroyrityksille ja yhteisötalouden yrityksille, erityisesti haavoittuvassa asemassa oleville ihmisille (erityistavoite 3).
3.  ESR+:n terveysalan toimintalohkosta tuetaan terveyden edistämistä ja sairauksien ennaltaehkäisyä, parannetaan terveydenhuoltojärjestelmien tehokkuutta, saatavuutta ja sopeutumiskykyä ja tehdään terveydenhuollosta turvallisempaa, vähennetään terveyseroja, suojellaan kansalaisia rajat ylittäviltä terveysuhkilta ja edistetään EU:n terveyslainsäädäntöä.
3.  ESR+:n terveysalan toimintalohkosta edistetään korkeatasoista ihmisten terveyden suojelua ja sairauksien ennaltaehkäisyä, muun muassa edistämällä liikuntaa ja terveyskasvatusta, parannetaan terveydenhuoltojärjestelmien tehokkuutta, saatavuutta ja sopeutumiskykyä ja tehdään terveydenhuollosta turvallisempaa, vähennetään terveyseroja, nostetaan syntymähetken elinajanodotetta, suojellaan kansalaisia rajat ylittäviltä terveysuhkilta, edistetään sairauksien ennaltaehkäisyä ja varhaista diagnosointia sekä terveyttä koko elinajan ja edistetään terveyteen liittyvää unionin lainsäädäntöä, myös ympäristöterveydenhuollon alalla, ja edistetään terveysalaa kaikissa unionin politiikoissa. Unionin terveyspolitiikan on oltava linjassa kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa, jotta varmistetaan, että unioni ja jäsenvaltiot saavuttavat kestävän kehityksen tavoitteen 3 ”Taata terveellinen elämä ja hyvinvointi kaiken ikäisille”.
Tarkistus 90
Ehdotus asetukseksi
5 artikla
5 artikla
5 artikla
Talousarvio
Talousarvio
1.  ESR+:n toteuttamiseen varatut kokonaisrahoituspuitteet ohjelmakaudella 2021–2027 ovat 101 174 000 000 euroa käypinä hintoina.
1.  ESR+:n toteuttamiseen varatut kokonaisrahoituspuitteet ohjelmakaudella 2021–2027 ovat 106 781 000 000 euroa vuoden 2018 hintoina (120 457 000 000 euroa käypinä hintoina).
2.  ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon osuus rahoituspuitteista Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun ‑tavoitteessa on 100 000 000 000 euroa käypinä hintoina tai 88 646 194 590 euroa vuoden 2018 hintoina, josta 200 000 000 euroa käypinä hintoina tai 175 000 000 vuoden 2018 hintoina kohdennetaan 23 artiklan i alakohdassa tarkoitettuun innovatiivisia ratkaisuja tukevaan valtioiden väliseen yhteistyöhön ja 400 000 000 euroa käypinä hintoina tai 376 928 934 euroa vuoden 2018 hintoina lisärahoituksena SEUT-sopimuksen 349 artiklassa yksilöidyille syrjäisimmille alueille ja vuoden 1994 liittymisasiakirjan pöytäkirjassa N:o 6 olevan 2 artiklan kriteerit täyttäville NUTS 2 -tason alueille.
2.  ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon osuus rahoituspuitteista Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun ‑tavoitteessa on 105 686 000 000 euroa vuoden 2018 hintoina (119 222 000 000 euroa käypinä hintoina), josta 200 000 000 euroa käypinä hintoina tai 175 000 000 vuoden 2018 hintoina kohdennetaan 23 artiklan i alakohdassa tarkoitettuun innovatiivisia ratkaisuja tukevaan valtioiden väliseen yhteistyöhön, 5 900 000 000 euroa kohdennetaan 10 a artiklassa tarkoitettuun eurooppalaiseen lapsitakuuseen liittyviin toimenpiteisiin ja 400 000 000 euroa käypinä hintoina tai 376 928 934 euroa vuoden 2018 hintoina lisärahoituksena SEUT-sopimuksen 349 artiklassa yksilöidyille syrjäisimmille alueille ja vuoden 1994 liittymisasiakirjan pöytäkirjassa N:o 6 olevan 2 artiklan kriteerit täyttäville NUTS 2 -tason alueille.
3.  Työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkon ja terveysalan toimintalohkon rahoituspuitteet ohjelmakaudella 2021–2027 ovat 1 174 000 000 euroa käypinä hintoina.
3.  Työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkon ja terveysalan toimintalohkon rahoituspuitteet ohjelmakaudella 2021–2027 ovat 1 095 000 000 euroa vuoden 2018 hintoina (1 234 000 000 euroa käypinä hintoina).
4.  Edellä 3 kohdassa tarkoitetun määrän ohjeellinen jakautuminen on:
4.  Edellä 3 kohdassa tarkoitetun määrän ohjeellinen jakautuminen on:
a)  761 000 000 euroa työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkon toteutukseen;
a)  675 000 000 euroa vuoden 2018 hintoina (761 000 000 euroa käypinä hintoina) työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkon toteutukseen;
b)  413 000 000 euroa terveysalan toimintalohkon toteutukseen.
b)  420 000 000 euroa vuoden 2018 hintoina (473 000 000 euroa käypinä hintoina tai 0,36 prosenttia monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–2027) terveysalan toimintalohkon toteutukseen.
5.  Edellä 3 ja 4 kohdassa tarkoitettuja määriä voidaan käyttää myös ohjelmien toteutukseen liittyvään tekniseen ja hallinnolliseen apuun, kuten valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimintaan, mukaan lukien tietotekniikkajärjestelmät.
5.  Edellä 3 ja 4 kohdassa tarkoitettuja määriä voidaan käyttää myös ohjelmien toteutukseen liittyvään tekniseen ja hallinnolliseen apuun, kuten valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimintaan, mukaan lukien tietotekniikkajärjestelmät.
Tarkistus 91
Ehdotus asetukseksi
6 artikla
6 artikla
6 artikla
Naisten ja miesten välinen tasa-arvo ja yhtäläiset mahdollisuudet ja syrjimättömyys
Naisten ja miesten välinen tasa-arvo ja yhtäläiset mahdollisuudet ja syrjimättömyys
Naisten ja miesten välinen tasa-arvo ja yhtäläiset mahdollisuudet ja syrjimättömyys
Sukupuolten tasa-arvo ja yhtäläiset mahdollisuudet ja syrjimättömyys
1.  Kaikissa ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon puitteissa toteutetuissa ohjelmissa sekä kaikissa toimissa, joita tuetaan työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkosta ja terveysalan toimintalohkosta, on varmistettava miesten ja naisten välisentasa-arvon toteutuminen kaikissa niiden valmistelu-, toteutus-, seuranta- ja arviointivaiheissa. Niillä on edistettävä kaikkien yhtäläisiä mahdollisuuksia ilman sukupuoleen, rotuun, etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää kaikissa niiden valmistelu-, seuranta-, valvonta- ja arviointivaiheissa.
1.  Kaikissa ESR+:n puitteissa toteutetuissa ohjelmissa on varmistettava sukupuolten tasa-arvon toteutuminen kaikissa niiden valmistelu-, toteutus-, seuranta- ja arviointivaiheissa. Niillä on myös tuettava erityistoimia, joilla pyritään lisäämään naisten osallistumista työelämään ja heidän ammatillisista kehitystään sekä työ- ja yksityiselämän yhteensovittamista, edistettävä kaikkien yhtäläisiä mahdollisuuksia ilman sukupuoleen, rotuun, etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen tai terveydentilaan, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää, mukaan lukien esteettömyys vammaisille henkilöille myös tieto- ja viestintätekniikan osalta, kaikissa niiden valmistelu-, seuranta-, valvonta- ja arviointivaiheissa, millä edistetään sosiaalista osallisuutta ja vähennetään eriarvoisuutta.
2.  Jäsenvaltioiden ja komission on kaikissa ESR+:n tavoitteissa tuettava myös kohdennettuja erityistoimenpiteitä, joilla edistetään 1 kohdassa tarkoitettuja periaatteita, mukaan lukien siirtyminen laitoshoidosta perhe- ja yhteisöperustaiseen hoitoon.
2.  Jäsenvaltioiden ja komission on kaikissa ESR+:n tavoitteissa tuettava myös kohdennettuja erityistoimenpiteitä, joilla edistetään 1 kohdassa tarkoitettuja periaatteita, mukaan lukien siirtyminen laitoshoidosta perhe- ja yhteisöperustaiseen hoitoon, ja parannetaan yleistä esteettömyyttä vammaisille henkilöille.
Tarkistus 92
Ehdotus asetukseksi
7 artikla
7 artikla
7 artikla
Johdonmukaisuus ja temaattinen keskittäminen
Johdonmukaisuus ja temaattinen keskittäminen
1.  Jäsenvaltioiden on keskitettävä ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahat toimiin, joilla puututaan niiden kansallisissa uudistusohjelmissa, talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa ja SEUT-sopimuksen 121 artiklan 2 kohdan ja 148 artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksytyissä maakohtaisissa suosituksissa havaittuihin haasteisiin, ja otettava huomioon Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa vahvistetut periaatteet ja oikeudet.
1.  Jäsenvaltioiden on keskitettävä ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahat toimiin, joilla puututaan niiden kansallisissa uudistusohjelmissa, talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa ja SEUT-sopimuksen 121 artiklan 2 kohdan ja 148 artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksytyissä maakohtaisissa suosituksissa havaittuihin haasteisiin, ja otettava huomioon Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa vahvistetut periaatteet ja oikeudet, talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson sosiaali-indikaattoreiden tulostaulu ja alueelliset erityispiirteet, millä edistetään SEUT-sopimuksen 174 artiklassa vahvistettuja taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden lujittamista koskevia unionin tavoitteita, ja jotka ovat kaikilta osin Pariisin sopimuksen ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisia.
Jäsenvaltioiden ja tarvittaessa komission on edistettävä synergioita ja varmistettava ESR+:n koordinointi, täydentävyys ja johdonmukaisuus muiden unionin rahastojen, ohjelmien ja välineiden kanssa, kuten Erasmuksen, turvapaikka- ja maahanmuuttorahaston ja rakenneuudistusten tukiohjelman, mukaan lukien uudistusten toteuttamisen tukiväline ja teknisen tuen väline, kanssa sekä valmistelu- että toteutusvaiheessa. Jäsenvaltioiden ja tarvittaessa komission on optimoitava koordinointimekanismit, jotta vältetään päällekkäinen työ ja varmistetaan toteutuksesta vastaavien tahojen tiivis yhteistyö johdonmukaisten ja yhtenäisten tukitoimien tarjoamiseksi.
Jäsenvaltioiden ja tarvittaessa komission on edistettävä synergioita ja varmistettava ESR+:n koordinointi, täydentävyys ja johdonmukaisuus muiden unionin rahastojen, ohjelmien ja välineiden kanssa, kuten Euroopan aluekehitysrahaston, Euroopan globalisaatiorahaston, Euroopan meri- ja kalatalousrahaston, InvestEU-ohjelman, Luova Eurooppa ‑ohjelman, perusoikeuksia ja arvoja koskevan välineen, Erasmuksen, turvapaikka- ja maahanmuuttorahaston, EU:n vuoden 2020 jälkeisen kehyksen romanien integraatiota edistäville kansallisille strategioille ja rakenneuudistusten tukiohjelman, mukaan lukien uudistusten toteuttamisen tukiväline ja teknisen tuen väline, kanssa sekä valmistelu- että toteutusvaiheessa. Jäsenvaltioiden ja tarvittaessa komission on optimoitava koordinointimekanismit, jotta vältetään päällekkäinen työ ja varmistetaan toteutuksesta vastaavien hallintoviranomaisten tiivis yhteistyö yhteisten toimintatapojen sekä johdonmukaisten ja yhtenäisten tukitoimien tarjoamiseksi.
2.  Jäsenvaltioiden on kohdennettava ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoista asianmukainen määrä toimiin, joilla puututaan niihin SEUT-sopimuksen 121 artiklan 2 kohdan ja 148 artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksytyissä maakohtaisissa suosituksissa ja talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa havaittuihin haasteisiin, jotka kuuluvat 4 artiklassa vahvistettuun ESR+:n soveltamisalaan.
2.  Jäsenvaltioiden on kohdennettava ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoista asianmukainen määrä toimiin, joilla puututaan niihin SEUT-sopimuksen 121 artiklan 2 kohdan ja 148 artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksytyissä maakohtaisissa suosituksissa ja talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa havaittuihin haasteisiin, jotka kuuluvat 4 artiklassa vahvistettuun ESR+:n soveltamisalaan.
3.  Jäsenvaltioiden on kohdennettava ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoista vähintään 25 prosenttia 4 artiklan 1 kohdan vii–xi alakohdassa vahvistettuihin sosiaalisen osallisuuden alan erityistavoitteisiin, mukaan lukien kolmansien maiden kansalaisten sosioekonomisen integroitumisen edistäminen.
3.  Jäsenvaltioiden on kohdennettava ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoista vähintään 27 prosenttia 4 artiklan 1 kohdan vii–x alakohdassa vahvistettuihin sosiaalisen osallisuuden alan erityistavoitteisiin, mukaan lukien kolmansien maiden kansalaisten sosioekonomisen integroitumisen edistäminen.
3 a.  Jäsenvaltioiden on kohdennettava ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoista 4 artiklan 1 kohdan vii–x alakohdassa vahvistetuissa sosiaalisen osallisuuden alan erityistavoitteissa vähintään 5 prosenttia kohdennettuihin toimiin, joilla pyritään eurooppalaisen lapsitakuun täytäntöönpanoon, jotta edistetään lasten yhdenvertaista mahdollisuutta saada ilmainen terveydenhoito, ilmainen koulutus, ilmainen lastenhoito sekä asianmukaiset asuinolot ja riittävä ravitsemus.
4.  Jäsenvaltioiden on kohdennettava ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoistaan vähintään 2 prosenttia 4 artiklan 1 kohdan xi alakohdassa vahvistettuun, aineellista puutetta koskevaan erityistavoitteiseen.
4.  Sen lisäksi, että ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoista vähintään 27 prosenttia kohdennetaan 4 artiklan 1 kohdan vii–x alakohdassa vahvistettuihin erityistavoitteisiin, jäsenvaltioiden on kohdennettava ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoistaan vähintään 3 prosenttia 4 artiklan 1 kohdan x ja xi alakohdassa vahvistettuihin, vähävaraisimpien sosiaalista osallisuutta ja/tai aineellista puutetta koskeviin erityistavoitteisiin.
Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa 4 artiklan 1 kohdan x alakohdassa tarkoitettuun erityistavoitteeseen vähävaraisimmille kohdennetut määrärahat voidaan ottaa huomioon todennettaessa tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun vähintään 2 prosentin vähimmäisosuuden noudattamista.
5.  Jäsenvaltioiden, joissa työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien 15–29-vuotiaiden osuus määrä on Eurostatin tietojen perusteella vuonna 2019 unionin keskitasoa suurempi, on kohdennettava ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon vuosien 2021–2025 määrärahoista vähintään 10 prosenttia kohdennettuihin toimiin ja rakenteellisiin uudistuksiin, joilla tuetaan nuorisotyöllisyyttä ja siirtymistä koulusta työelämään, mahdollisuuksia palata koulutukseen tai uuden mahdollisuuden tarjoavaa koulutusta etenkin nuorisotakuujärjestelmien täytäntöönpanon yhteydessä.
5.  Jäsenvaltioiden on kohdennettava ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoista vähintään 3 prosenttia kohdennettuihin toimiin ja rakenteellisiin uudistuksiin, joilla tuetaan nuorisotyöllisyyttä ja siirtymistä koulusta työelämään, mahdollisuuksia palata koulutukseen tai uuden mahdollisuuden tarjoavaa koulutusta etenkin nuorisotakuujärjestelmien täytäntöönpanon yhteydessä.
Jäsenvaltioiden, joissa työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien (NEET) 15–29-vuotiaiden osuus on Eurostatin tietojen perusteella vuonna 2019 unionin keskitasoa suurempi tai NEET-aste yli 15 prosenttia, on kohdennettava ohjelmakaudella ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon vuosien 2021–2025 määrärahoista vähintään 15 prosenttia edellä mainittuihin toimiin ja rakenneuudistustoimenpiteisiin kiinnittäen erityistä huomiota niihin alueisiin, joita asia koskee enemmän niiden väliset erot huomioon ottaen.
Ohjelmoitaessa ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoja vuosiksi 2026–2027 kauden puolivälissä [tulevan yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 14] artiklan mukaisesti jäsenvaltioiden, joissa työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien 15–29-vuotiaiden osuus on Eurostatin tietojen perusteella vuonna 2024 unionin keskitasoa suurempi, on kohdennettava vuosien 2026–2027 määrärahoista vähintään 10 prosenttia edellä tarkoitettuihin toimiin.
Ohjelmoitaessa ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoja vuosiksi 2026–2027 kauden puolivälissä [tulevan yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 14] artiklan mukaisesti jäsenvaltioiden, joissa työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien 15–29-vuotiaiden osuus on Eurostatin tietojen perusteella vuonna 2024 unionin keskitasoa suurempi tai NEET-aste yli 15 prosenttia, on kohdennettava vuosien 2026–2027 määrärahoista vähintään 15 prosenttia edellä tarkoitettuihin toimiin tai rakenneuudistustoimenpiteisiin.
Ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa esitetyt edellytykset täyttävien syrjäisimpien alueiden ohjelmissa vähintään 15 prosenttia ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoista on kohdennettava ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuihin toimiin. Näin kohdennetut määrärahat otetaan huomioon todennettaessa ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa tarkoitetun vähimmäisosuuden noudattamista.
Toisessa ja kolmannessa alakohdassa esitetyt edellytykset täyttävien syrjäisimpien alueiden ohjelmissa vähintään 15 prosenttia ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoista on kohdennettava ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuihin toimiin. Näin kohdennetut määrärahat otetaan huomioon todennettaessa ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa tarkoitetun vähimmäisosuuden noudattamista. Nämä kohdennetut määrärahat eivät korvaa syrjäisimpien alueiden infrastruktuuriin ja kehittämiseen tarvittavaa rahoitusta.
Toimia toteuttaessaan jäsenvaltioiden on asetettava etusijalle työelämän ulkopuolella olevat nuoret ja nuoret pitkäaikaistyöttömät ja toteutettava kohdennettuja tiedotustoimia.
Toimia toteuttaessaan jäsenvaltioiden on asetettava etusijalle työelämän ulkopuolella olevat nuoret ja nuoret pitkäaikaistyöttömät ja toteutettava kohdennettuja tiedotustoimia.
6.  Edellä olevaa 2–5 kohtaa ei sovelleta erityiseen lisämäärärahaan, joka myönnetään syrjäisimmille alueille ja vuoden 1994 liittymisasiakirjan pöytäkirjassa N:o 6 olevan 2 artiklan kriteerit täyttäville NUTS 2 -tason alueille.
6.  Edellä olevaa 2–5 kohtaa ei sovelleta erityiseen lisämäärärahaan, joka myönnetään syrjäisimmille alueille ja vuoden 1994 liittymisasiakirjan pöytäkirjassa N:o 6 olevan 2 artiklan kriteerit täyttäville NUTS 2 -tason alueille.
7.  Edellä olevaa 1–5 kohtaa ei sovelleta tekniseen apuun.
7.  Edellä olevaa 1–5 kohtaa ei sovelleta tekniseen apuun.
Tarkistus 93
Ehdotus asetukseksi
7 aartikla (uusi)
7 a artikla
Perusoikeuksien kunnioittaminen
Jäsenvaltioiden ja komission on varmistettava perusoikeuksien kunnioittaminen ja perusoikeuskirjan noudattaminen rahastojen toteuttamisessa.
Sellaisista toimista aiheutuvat kustannukset, jotka eivät ole perusoikeuskirjan mukaisia, eivät ole tukikelpoisia yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen xx/xx 58 artiklan 2 kohdan ja delegoidun asetuksen (EU) N:o 240/2014 mukaisesti.
Tarkistus 94
Ehdotus asetukseksi
8 artikla
8 artikla
8 artikla
Kumppanuus
Kumppanuus
1.  Jäsenvaltion on varmistettava työmarkkinaosapuolten ja kansalaisjärjestöjen riittävä osallistuminen ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon työllisyyttä, koulutusta ja sosiaalista osallisuutta koskevien politiikkojen toteutukseen.
1.  Jäsenvaltion on varmistettava yhdessä paikallis- ja alueviranomaisten kanssa työmarkkinaosapuolten, kansalaisjärjestöjen, tasa-arvoelinten, kansallisten ihmisoikeusinstituutioiden ja muiden asiaankuuluvien tai edustavien organisaatioiden merkityksellinen osallistuminen ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon työllisyyttä, koulutusta, syrjimättömyyttä ja sosiaalista osallisuutta koskevien politiikkojen ja aloitteiden suunnitteluun ja toteutukseen [tulevan yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen] 6 artiklan ja delegoidun asetuksen (EU) N:o 240/2014 mukaisesti. Tällaisen merkityksellisen osallistumisen on oltava vammaisia henkilöitä osallistavaa ja heidän saavutettavissaan.
2.  Jäsenvaltioiden on kohdennettava kussakin ohjelmassa asianmukainen määrä ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoja työmarkkinaosapuolten ja kansalaisjärjestöjen valmiuksien kehittämiseen.
2.  Jäsenvaltioiden on kohdennettava vähintään 2 prosenttia ESR+:n määrärahoista työmarkkinaosapuolten ja kansalaisjärjestöjen valmiuksien kehittämiseen, joka toteutetaan koulutuksen, verkottumistoimenpiteiden ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun vahvistamisen muodossa unionin ja kansallisella tasolla.
Tarkistus 95
Ehdotus asetukseksi
9 artikla
9 artikla
9 artikla
Aineellisen puutteen torjuminen
Aineellisen puutteen torjuminen
Edellä 7 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut määrärahat on ohjelmoitava asiaa koskevalle toimintalinjalle tai ohjelmalle.
Edellä 7 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut vähävaraisimpien sosiaalista osallisuutta ja/tai aineellista puutetta koskevat määrärahat on ohjelmoitava asiaa koskevalle toimintalinjalle tai ohjelmalle. Tämän toimintalinjan tai ohjelman yhteisrahoitusosuus on vähintään 85 prosenttia.
Tarkistus 96
Ehdotus asetukseksi
10 artikla
10 artikla
10 artikla
Nuorisotyöllisyyden tukeminen
Nuorisotyöllisyyden tukeminen
Edellä 7 artiklan 5 kohdassa tarkoitettu tuki on kohdennettava asiaa koskevalle toimintalinjalle ja sillä on tuettava 4 artiklan 1 kohdan i alakohdassa tarkoitettua erityistavoitetta.
Edellä 7 artiklan 5 kohdassa tarkoitettu tuki on kohdennettava asiaa koskevalle toimintalinjalle tai ohjelmalle ja sillä on tuettava 4 artiklan 1 kohdan i alakohdassa tarkoitettua erityistavoitetta.
Tarkistus 97
Ehdotus asetukseksi
10 aartikla (uusi)
10 a artikla
Eurooppalaisen lapsitakuun tukeminen
Edellä 7 artiklan 3 a kohdassa tarkoitettu tuki on ohjelmoitava asiaa koskevalle toimintalinjalle tai ohjelmalle Euroopan komission vuonna 2013 antaman suosituksen ”Investoidaan lapsiin” mukaisesti. Sillä on tuettava lasten köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumista 4 artiklan 1 kohdan vii–x alakohdassa vahvistettujen erityistavoitteiden mukaisesti.
Tarkistus 98
Ehdotus asetukseksi
11 artikla
11 artikla
11 artikla
Maakohtaisten suositusten tukeminen
Maakohtaisten suositusten tukeminen
Toimet, joilla puututaan 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin maakohtaisissa suosituksissa ja talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa havaittuihin haasteisiin, on toteutettava yhden tai useamman asiaa koskevan toimintalinjan nojalla.
Toimet, joilla puututaan 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin maakohtaisissa suosituksissa ja talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa havaittuihin haasteisiin, on toteutettava jonkin 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun erityistavoitteen mukaisesti. Jäsenvaltioiden on varmistettava täydentävyys, johdonmukaisuus, koordinointi ja synergiat Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin kanssa.
Hallintoviranomaisten tasolla on varmistettava riittävä joustavuus ESR+-investointien painopisteiden ja alojen määrittämiseksi erityisten paikallisten tai alueellisten haasteiden mukaan.
Tarkistus 99
Ehdotus asetukseksi
11 aartikla (uusi)
11 a artikla
Yhdennetty alueellinen kehitys
1.  ESR+:sta voidaan tukea yhdennettyä alueellista kehitystä sellaisten ohjelmien puitteissa, joilla toteutetaan molempia asetuksen (EU) 2018/xxxx [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja tavoitteita kyseisen asetuksen [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] III osaston II luvun mukaisesti.
2.  Jäsenvaltioiden on toteutettava yhdennettyä alueellista kehitystä ESR+:n tuella hyödyntäen yksinomaan asetuksen (EU) 2018/xxxx [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [22] artiklassa tarkoitettuja tuen muotoja.
Tarkistus 100
Ehdotus asetukseksi
11 bartikla (uusi)
11 b artikla
Valtioiden välinen yhteistyö
1.  Jäsenvaltiot voivat tukea valtioiden väliseen yhteistyöhön liittyviä toimia asiaa koskevan toimintalinjan mukaisesti.
2.  Valtioiden väliseen yhteistyöhön liittyvät toimet voidaan ohjelmoida mihin tahansa 4 artiklan 1 kohdan i–x alakohdassa tarkoitettuun erityistavoitteeseen.
3.  Tämän toimintalinjan yhteisrahoitusosuutta voidaan korottaa 95 prosenttiin enintään 5 prosentin osalta näille toimintalinjoille ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavassa toimintalohkossa kohdennetuista kansallisista määrärahoista.
Tarkistus 101
Ehdotus asetukseksi
12 artikla
12 artikla
12 artikla
Soveltamisala
Soveltamisala
Tätä lukua sovelletaan 4 artiklan 1 kohdan i–x alakohdan mukaiseen ESR+:n tukeen, kun se toteutetaan yhteistyöhän perustuvalla hallinnoinnilla (ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavasta toimintalohkosta myönnettävä yleinen tuki).
Tätä lukua sovelletaan 4 artiklan 1 kohdan i–x alakohdan mukaiseen ESR+:n tukeen, kun se toteutetaan yhteistyöhön perustuvalla hallinnoinnilla (ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavasta toimintalohkosta myönnettävä yleinen tuki). Lisäksi 13 artiklaa sovelletaan myös 4 artiklan 1 kohdan xi alakohdan mukaiseen ESR+:n tukeen.
Tarkistus 102
Ehdotus asetukseksi
13 artikla
13 artikla
13 artikla
Innovatiiviset toimet
Sosiaalisen innovoinnin toimet
1.  Jäsenvaltioiden on tuettava sosiaalisen innovoinnin toimia ja sosiaalipoliittisia kokeiluja tai lujitettava alhaalta ylöspäin suuntautuvia prosesseja, jotka perustuvat viranomaisten, yksityisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan kumppanuuksiin, kuten paikallisiin toimintaryhmiin, jotka suunnittelevat ja toteuttavat yhteisölähtöisiä paikallisia kehittämisstrategioita.
1.  Jäsenvaltioiden on tuettava sosiaalisen innovoinnin toimia ja/tai sosiaalipoliittisia kokeiluja, mukaan lukien sosiokulttuurisen osion sisältävät toimet ja kokeilut, hyödyntämällä alhaalta ylöspäin suuntautuvia prosesseja, jotka perustuvat viranomaisten, työmarkkinaosapuolten, yhteisötalouden yritysten, yksityisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan kumppanuuksiin.
1 a.  Jäsenvaltioiden on kartoitettava joko toimenpideohjelmissaan tai myöhemmin täytäntöönpanovaiheessa sosiaalista innovointia ja sosiaalipoliittisia kokeiluja varten aihealueita, jotka vastaavat jäsenvaltioiden erityistarpeita.
2.  Jäsenvaltiot voivat tukea sellaisten pienimuotoisesti kokeiltujen innovatiivisten toimintatapojen (sosiaalipoliittiset kokeilut) toteuttamisen laajentamista, jotka on kehitetty työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkon ja muiden unionin ohjelmien yhteydessä.
2.  Jäsenvaltiot voivat tukea sellaisten pienimuotoisesti kokeiltujen innovatiivisten toimintatapojen (sosiaalinen innovointi ja sosiaalipoliittiset kokeilut, mukaan lukien sosiokulttuurisen osion sisältävät toimet ja kokeilut) toteuttamisen laajentamista, jotka on kehitetty työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkon ja muiden unionin ohjelmien yhteydessä.
3.  Innovatiiviset toimet ja toimintatavat voidaan sisällyttää mihin tahansa 4 artiklan 1 kohdan i–x alakohdassa tarkoitettuun erityistavoitteeseen.
3.  Innovatiiviset toimet ja toimintatavat voidaan sisällyttää mihin tahansa 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun erityistavoitteeseen.
4.  Jäsenvaltioiden on osoitettava 1 tai 2 kohdan tai molempien kohtien toteutukseen vähintään yksi toimintalinja. Näiden toimintalinjojen yhteisrahoitusosuutta voidaan korottaa 95 prosenttiin enintään viiden prosentin osalta näille toimintalinjoille ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavassa toimintalohkossa kohdennetuista kansallisista määrärahoista.
4.  Jäsenvaltioiden on osoitettava 1 tai 2 kohdan tai molempien kohtien toteutukseen vähintään yksi toimintalinja. Näiden toimintalinjojen yhteisrahoitusosuutta voidaan korottaa 95 prosenttiin enintään viiden prosentin osalta ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavassa toimintalohkossa kohdennetuista kansallisista määrärahoista.
Tarkistus 103
Ehdotus asetukseksi
14 artikla
14 artikla
14 artikla
Tukikelpoisuus
Tukikelpoisuus
1.  [Tulevan yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen] [58] artiklassa tarkoitettujen kustannusten lisäksi myöskään seuraavat kustannukset eivät ole tukikelpoisia ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavasta toimintalohkosta myönnettävän yleisen tuen yhteydessä:
1.  [Tulevan yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen] [58] artiklassa tarkoitettujen kustannusten lisäksi myöskään seuraavat kustannukset eivät ole tukikelpoisia ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavasta toimintalohkosta myönnettävän yleisen tuen yhteydessä:
a)  maan, kiinteistöjen ja infrastruktuurien ostot, ja
a)  maan, kiinteistöjen ja infrastruktuurien ostot, ja
b)  huonekalujen, laitteiden ja ajoneuvojen ostot paitsi, jos hankinta on tarpeen toimen tavoitteen saavuttamiseksi, niiden kirjanpitoarvo poistetaan kokonaisuudessaan tai niiden ostaminen on taloudellisin vaihtoehto.
b)  huonekalujen, laitteiden ja ajoneuvojen ostot paitsi, jos hankinta on ehdottomasti tarpeen toimen tavoitteen saavuttamiseksi, niiden kirjanpitoarvo poistetaan kokonaisuudessaan tai niiden ostaminen on taloudellisin vaihtoehto.
2.  Kolmannen osapuolen palkkioiden tai palkkojen muodossa toimeen osallistujille suorittamat luontoissuoritukset voivat olla tukikelpoisia ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavasta toimintalohkosta myönnettävän yleisen tuen yhteydessä, jos tällaiset luontoissuoritukset ovat syntyneet kansallisten sääntöjen, myös kirjanpitosääntöjen, mukaisesti, ja niiden arvo ei ylitä kolmannelle osapuolelle aiheutuneita kustannuksia.
2.  Kolmannen osapuolen palkkioiden tai palkkojen muodossa toimeen osallistujille suorittamat luontoissuoritukset voivat olla tukikelpoisia ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavasta toimintalohkosta myönnettävän yleisen tuen yhteydessä, jos tällaiset luontoissuoritukset ovat syntyneet kansallisten sääntöjen, myös kirjanpitosääntöjen, mukaisesti, ja niiden arvo ei ylitä kolmannelle osapuolelle aiheutuneita kustannuksia.
3.  Vuoden 1994 liittymisasiakirjan pöytäkirjassa N:o 6 olevan 2 artiklan kriteerit täyttäville NUTS 2 -tason alueille myönnettävä erityinen lisämääräraha on käytettävä 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen erityistavoitteiden saavuttamisen tukemiseen.
3.  Vuoden 1994 liittymisasiakirjan pöytäkirjassa N:o 6 olevan 2 artiklan kriteerit täyttäville NUTS 2 -tason alueille myönnettävä erityinen lisämääräraha on käytettävä 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen erityistavoitteiden saavuttamisen tukemiseen.
4.  Suorat henkilöstökustannukset ovat tukikelpoisia ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavasta toimintalohkosta myönnettävän yleisen tuen yhteydessä, jos niiden määrä on Eurostatin tietojen perusteella enintään 100 prosenttia kyseisen ammattialan tavanomaisesta palkasta kyseisessä jäsenvaltiossa.
4.  Suorat henkilöstökustannukset ovat tukikelpoisia ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavasta toimintalohkosta myönnettävän yleisen tuen yhteydessä. Jos sovelletaan työehtosopimusta, ne on määritettävä kyseisen sopimuksen mukaisesti. Jos työehtosopimusta ei sovelleta, niiden määrän on oltava asianomaisen hallintoviranomaisen toimittaman asiaan liittyvän kirjallisen näytön ja/tai Eurostatin tietojen perusteella enintään 100 prosenttia kyseisen ammattialan tai erityisasiantuntijan tavanomaisesta palkasta kyseisessä jäsenvaltiossa tai kyseisellä alueella.
Tarkistus 104
Ehdotus asetukseksi
15 artikla
15 artikla
15 artikla
Indikaattorit ja raportointi
Indikaattorit ja raportointi
1.  Ohjelmien, jotka saavat ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavasta toimintalohkosta myönnettävää yleistä tukea, on käytettävä tämän asetuksen liitteessä 1 esitettyjä yhteisiä tuotos- ja tulosindikaattoreita toteutuksessa saavutetun edistyksen seuraamiseksi. Ohjelmissa voidaan käyttää myös ohjelmakohtaisia indikaattoreita.
1.  Ohjelmien, jotka saavat ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavasta toimintalohkosta myönnettävää yleistä tukea, on käytettävä tämän asetuksen liitteessä 1 tai liitteessä II a 4 artiklan 1 kohdan x alakohdan puitteissa vähävaraisimpien sosiaaliseen osallisuuteen kohdennettujen toimien osalta esitettyjä yhteisiä tuotos- ja tulosindikaattoreita toteutuksessa saavutetun edistyksen seuraamiseksi. Ohjelmissa voidaan käyttää myös ohjelmakohtaisia indikaattoreita ja toimikohtaisia indikaattoreita.
2.  Yhteisten ja ohjelmakohtaisten tuotosindikaattorien lähtötasot on asetettava nollaan. Tuettujen toimenpiteiden luonteen perusteella näille indikaattoreille on tarpeen mukaan vahvistettava kumulatiiviset määrälliset välitavoitteet ja tavoitearvot absoluuttisina lukuina. Tuotosindikaattorien ilmoitettavat arvot on ilmaistava absoluuttisina lukuina.
2.  Yhteisten ja ohjelmakohtaisten tuotosindikaattorien lähtötasot on asetettava nollaan. Tuettujen toimenpiteiden luonteen perusteella näille indikaattoreille on tarpeen mukaan vahvistettava kumulatiiviset määrälliset välitavoitteet ja tavoitearvot absoluuttisina lukuina. Tuotosindikaattorien ilmoitettavat arvot on ilmaistava absoluuttisina lukuina.
3.  Niiden yhteisten ja ohjelmakohtaisten tulosindikaattoreiden, joille on vahvistettu kumulatiivinen määrällinen välitavoite vuodeksi 2024 ja tavoitearvo vuodeksi 2029, viitearvot on vahvistettava käyttäen tuoreimpia saatavilla olevia tietoja tai muita relevantteja tietolähteitä. Yhteisten tulosindikaattorien tavoitteet on vahvistettava absoluuttisina lukuina tai prosenttimäärinä. Ohjelmakohtaiset tulosindikaattorit ja niihin liittyvät tavoitteet voidaan ilmaista määrällisinä tai laadullisina. Yhteisten tulosindikaattorien ilmoitettavat arvot on ilmaistava absoluuttisina lukuina.
3.  Niiden yhteisten ja ohjelmakohtaisten tulosindikaattoreiden, joille on vahvistettu kumulatiivinen määrällinen välitavoite vuodeksi 2024 ja tavoitearvo vuodeksi 2029, viitearvot on vahvistettava käyttäen tuoreimpia saatavilla olevia tietoja tai muita relevantteja tietolähteitä. Yhteisten tulosindikaattorien tavoitteet on vahvistettava absoluuttisina lukuina tai prosenttimäärinä. Ohjelmakohtaiset tulosindikaattorit ja niihin liittyvät tavoitteet voidaan ilmaista määrällisinä tai laadullisina. Yhteisten tulosindikaattorien ilmoitettavat arvot on ilmaistava absoluuttisina lukuina.
4.  Indikaattoreita koskevat tiedot välitetään osallistujien osalta vasta, kun kaikki liitteessä I olevassa 1a alakohdassa vaaditut tiedot ovat osallistujan osalta saatavilla.
4.  Indikaattoreita koskevat tiedot välitetään osallistujien osalta vasta, kun kaikki liitteessä I olevassa 1a alakohdassa vaaditut tiedot ovat osallistujan osalta saatavilla.
4 a.  Edellä 3 kohdassa tarkoitettuihin tietoihin on sisällyttävä sukupuolivaikutusten arviointi, jotta voidaan seurata ESR+:n ohjelmien toteutusta sukupuolten tasa-arvon kannalta, ja ne on eriteltävä sukupuolen mukaan.
5.  Kun tiedot ovat saatavilla rekistereissä tai vastaavissa lähteissä, jäsenvaltioiden on mahdollistettava, että hallintoviranomaiset ja muut ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavasta toimintalohkosta myönnettävän yleisen tuen seurannassa ja arvioinnissa tarvittavien tietojen keruusta vastaavat elimet saavat kyseiset tiedot käyttöönsä tietorekistereistä tai vastaavista lähteistä asetuksen (EU) 2016/679 6 artiklan 1 kohdan c ja e alakohdan mukaisesti.
5.  Kun tiedot ovat saatavilla rekistereissä tai vastaavissa lähteissä, jäsenvaltiot voivat mahdollistaa, että hallintoviranomaiset ja muut ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavasta toimintalohkosta myönnettävän yleisen tuen seurannassa ja arvioinnissa tarvittavien tietojen keruusta vastaavat elimet saavat kyseiset tiedot käyttöönsä tietorekistereistä tai vastaavista lähteistä asetuksen (EU) 2016/679 6 artiklan 1 kohdan c ja e alakohdan mukaisesti.
6.  Siirretään komissiolle 38 artiklan mukaisesti valta antaa delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan tarvittaessa liitteessä I olevia indikaattoreita, jotta voidaan varmistaa ohjelmien toteutuksessa tapahtuneen edistymisen tehokas arviointi.
6.  Siirretään komissiolle 38 artiklan mukaisesti valta antaa delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan tarvittaessa liitteessä I ja II a olevia indikaattoreita, jotta voidaan varmistaa ohjelmien toteutuksessa tapahtuneen edistymisen tehokas arviointi.
Tarkistus 105
Ehdotus asetukseksi
17 artikla
17 artikla
17 artikla
Periaatteet
Periaatteet
1.  ESR+:sta aineellisen puutteen torjumiseen myönnettävää tukea voidaan käyttää vain sellaisten elintarvikkeiden ja tavaroiden jakamiseen, jotka ovat kulutustavaroiden turvallisuutta koskevan unionin lainsäädännön mukaisia.
1.  ESR+:sta aineellisen puutteen torjumiseen myönnettävää tukea voidaan käyttää vain sellaisten elintarvikkeiden ja tavaroiden jakamiseen, jotka ovat kulutustavaroiden turvallisuutta koskevan unionin lainsäädännön mukaisia.
2.  Jäsenvaltioiden ja edunsaajien on valittava elintarvikkeet ja/tai perushyödykkeet vähävaraisimpien tarpeisiin liittyvin objektiivisin perustein. Elintarvikkeisiin ja tapauksen mukaan tavaroihin sovellettavissa valintaperusteissa on myös otettava huomioon ilmastoon ja ympäristöön liittyvät näkökohdat, etenkin elintarvikkeiden haaskauksen vähentämiseksi. Jaettavien elintarviketyyppien valinnassa on tarvittaessa otettava huomioon se, miten ne edistävät vähävaraisimpien tasapainoista ruokavaliota.
2.  Jäsenvaltioiden ja edunsaajien on valittava elintarvikkeet ja/tai perushyödykkeet vähävaraisimpien tarpeisiin liittyvin objektiivisin perustein. Elintarvikkeisiin ja tapauksen mukaan tavaroihin sovellettavissa valintaperusteissa on myös otettava huomioon ilmastoon ja ympäristöön liittyvät näkökohdat, etenkin elintarvikkeiden ja kertakäyttömuovien haaskauksen vähentämiseksi. Jaettavien elintarviketyyppien valinnassa on tarvittaessa otettava huomioon se, miten ne edistävät vähävaraisimpien tasapainoista ruokavaliota.
Elintarvikkeet ja/tai perushyödykkeet voidaan antaa vähävaraisimmille suoraan tai välillisesti sähköisillä arvoseteleillä tai korteilla edellyttäen, että ne voidaan lunastaa ainoastaan 2 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuina elintarvikkeina ja/tai perushyödykkeinä.
Elintarvikkeet ja/tai perushyödykkeet voidaan antaa vähävaraisimmille suoraan tai välillisesti sähköisillä arvoseteleillä tai korteilla edellyttäen, että ne voidaan lunastaa ainoastaan 2 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuina elintarvikkeina ja/tai perushyödykkeinä ja että ne eivät korvaa olemassa olevia sosiaalietuuksia.
Vähävaraisimmille toimitettavat elintarvikkeet voivat olla peräisin asetuksen (EU) N:o 1308/2013 16 artiklan 2 kohdan mukaisesti poistettujen tuotteiden käytöstä, käsittelemisestä tai myynnistä edellyttäen, että tämä on taloudellisesti suotuisin vaihtoehto eikä se viivytä kohtuuttomasti elintarvikkeiden toimittamista vähävaraisimmille.
Vähävaraisimmille toimitettavat elintarvikkeet voivat olla peräisin asetuksen (EU) N:o 1308/2013 16 artiklan 2 kohdan mukaisesti poistettujen tuotteiden käytöstä, käsittelemisestä tai myynnistä edellyttäen, että tämä on taloudellisesti suotuisin vaihtoehto eikä se viivytä kohtuuttomasti elintarvikkeiden toimittamista vähävaraisimmille.
Tällaisista liiketoimista saadut määrät on käytettävä vähävaraisimpien eduksi ohjelmasta jo käytettävissä olevien määrien lisäksi.
Tällaisista liiketoimista saadut määrät on käytettävä vähävaraisimpien eduksi ohjelmasta jo käytettävissä olevien määrien lisäksi.
3.  Komission ja jäsenvaltioiden on varmistettava, että annettaessa ESR+:sta aineellisen puutteen torjumiseen myönnettävää tukea kunnioitetaan vähävaraisimpien ihmisarvoa ja estetään heidän leimaantumisensa.
3.  Komission ja jäsenvaltioiden on varmistettava, että annettaessa ESR+:sta aineellisen puutteen torjumiseen myönnettävää tukea kunnioitetaan vähävaraisimpien ihmisarvoa ja estetään heidän leimaantumisensa.
4.  Elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden antamista voidaan täydentää ohjaamalla vähävaraisia kääntymään toimivaltaisten tahojen puoleen tai muilla liitännäistoimenpiteillä, joiden tavoitteena on vähävaraisimpien sosiaalinen osallisuus.
4.  Elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden antamista on täydennettävä ohjaamalla vähävaraisia kääntymään toimivaltaisten tahojen puoleen tai muilla liitännäistoimenpiteillä, joiden tavoitteena on vähävaraisimpien sosiaalinen osallisuus.
Tarkistus 106
Ehdotus asetukseksi
20 artikla
20 artikla
20 artikla
Menojen tukikelpoisuus
Menojen tukikelpoisuus
1.  ESR+:sta aineellisen puutteen torjumiseen myönnettävän tuen osalta tukikelpoisia kustannuksia ovat:
1.  ESR+:sta aineellisen puutteen torjumiseen myönnettävän tuen osalta tukikelpoisia kustannuksia ovat:
a)  elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden ostokustannukset, mukaan lukien elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden kuljetuksesta edunsaajille loppukäyttäjille jakamista varten aiheutuneet kustannukset;
a)  elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden ostokustannukset, mukaan lukien elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden kuljetuksesta edunsaajille loppukäyttäjille jakamista varten aiheutuneet kustannukset;
b)  jos elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden kuljetus edunsaajille loppukäyttäjille jakamista varten ei sisälly a alakohtaan, ne hankkivan elimen kustannukset, jotka aiheutuvat elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden kuljettamisesta varastoihin ja/tai edunsaajille, ja varastointikustannukset 1 prosentin kiinteänä osuutena a alakohdassa tarkoitetuista kustannuksista tai, asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa, tosiasiassa aiheutuneet ja maksetut kustannukset;
b)  jos elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden kuljetus edunsaajille loppukäyttäjille jakamista varten ei sisälly a alakohtaan, ne hankkivan elimen kustannukset, jotka aiheutuvat elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden kuljettamisesta varastoihin ja/tai edunsaajille, ja varastointikustannukset 1 prosentin kiinteänä osuutena a alakohdassa tarkoitetuista kustannuksista tai, asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa, tosiasiassa aiheutuneet ja maksetut kustannukset;
c)  vähävaraisimmille tarkoitettujen elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden jakeluun osallistuvien edunsaajien hallinto-, kuljetus- ja varastointikustannukset 5 prosentin kiinteänä osuutena a alakohdassa tarkoitetuista kustannuksista; tai 5 prosenttia asetuksen (EU) N:o 1308/2013 16 artiklan mukaisesti poistettujen elintarvikkeiden arvosta;
c)  vähävaraisimmille tarkoitettujen elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden jakeluun osallistuvien edunsaajien hallinto-, kuljetus- ja varastointikustannukset 5 prosentin kiinteänä osuutena a alakohdassa tarkoitetuista kustannuksista; tai 5 prosenttia asetuksen (EU) N:o 1308/2013 16 artiklan mukaisesti poistettujen elintarvikkeiden arvosta;
d)  elintarvikelahjoitusten keräämisestä, kuljetuksesta, varastoinnista ja jakelusta ja niihin suoraan liittyvistä tiedotustoimista aiheutuneet kustannukset;
d)  elintarvikelahjoitusten keräämisestä, kuljetuksesta, varastoinnista ja jakelusta ja niihin suoraan liittyvistä tiedotustoimista aiheutuneet kustannukset;
e)  vähävaraisimmille tarkoitettujen elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden toimittamiseen osallistuvien edunsaajien toteuttamien tai niiden puolesta toteutettujen ja edunsaajien ilmoittamien liitännäistoimenpiteiden kustannukset 5 prosentin kiinteänä osuutena a alakohdassa tarkoitetuista kustannuksista.
e)  vähävaraisimmille tarkoitettujen elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden toimittamiseen osallistuvien edunsaajien toteuttamien tai niiden puolesta toteutettujen ja edunsaajien ilmoittamien liitännäistoimenpiteiden kustannukset 5,5 prosentin kiinteänä osuutena a alakohdassa tarkoitetuista kustannuksista.
2.  Edellä 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen tukikelpoisten kustannusten alentaminen, joka johtuu siitä, että elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden ostoista vastaava elin ei ole noudattanut sovellettavaa lainsäädäntöä, ei johda 1 kohdan c ja e alakohdassa tarkoitettujen tukikelpoisten kustannusten alentamiseen.
2.  Edellä 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen tukikelpoisten kustannusten alentaminen, joka johtuu siitä, että elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden ostoista vastaava elin ei ole noudattanut sovellettavaa lainsäädäntöä, ei johda 1 kohdan c ja e alakohdassa tarkoitettujen tukikelpoisten kustannusten alentamiseen.
3.  Seuraavat kustannukset eivät ole tukikelpoisia:
3.  Seuraavat kustannukset eivät ole tukikelpoisia:
a)  velkojen korot;
a)  velkojen korot;
b)  infrastruktuurin rakentaminen;
b)  infrastruktuurin ostaminen;
c)  käytettyinä hankittujen tavaroiden kustannukset.
c)  heikompilaatuisten käytettyinä hankittujen tavaroiden kustannukset.
Tarkistus 107
Ehdotus asetukseksi
21 artikla
21 artikla
21 artikla
Indikaattorit ja raportointi
Indikaattorit ja raportointi
1.  Toimintalinjoissa, joilla puututaan aineelliseen puutteeseen, on käytettävä tämän asetuksen liitteessä II esitettyjä yhteisiä tuotos- ja tulosindikaattoreita toteutuksessa saavutetun edistyksen seuraamiseksi. Ohjelmissa voidaan käyttää myös ohjelmakohtaisia indikaattoreita.
1.  Toimintalinjoissa, joilla puututaan aineelliseen puutteeseen, on käytettävä tämän asetuksen liitteessä II esitettyjä yhteisiä tuotos- ja tulosindikaattoreita toteutuksessa saavutetun edistyksen seuraamiseksi. Ohjelmissa voidaan käyttää myös ohjelmakohtaisia indikaattoreita.
2.  Yhteisten ja ohjelmakohtaisten tulosindikaattorien viitearvot on vahvistettava.
2.  Yhteisten ja ohjelmakohtaisten tulosindikaattorien viitearvot on vahvistettava. Raportointivaatimukset on pidettävä mahdollisimman yksinkertaisina.
3.  Hallintoviranomaisten on viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2025 ja 30 päivänä kesäkuuta 2028 ilmoitettava komissiolle edeltävänä vuonna tehdyn loppukäyttäjiä koskevan jäsennellyn selvityksen tulokset. Selvityksen on perustuttava täytäntöönpanosäädöksellä hyväksyttyyn komission malliin.
3.  Hallintoviranomaisten on viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2025 ja 30 päivänä kesäkuuta 2028 ilmoitettava komissiolle edeltävänä vuonna tehdyn sellaisen loppukäyttäjiä koskevan jäsennellyn nimettömän selvityksen tulokset, jossa keskitytään myös heidän elinoloihinsa ja heidän aineellisen puutteensa luonteeseen. Selvityksen on perustuttava täytäntöönpanosäädöksellä hyväksyttyyn komission malliin.
4.  Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksen, jolla vahvistetaan loppukäyttäjiä koskevan jäsennellyn selvityksen toimittamisessa käytettävä malli, 39 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun neuvoa-antavan menettelyn mukaisesti, jotta varmistetaan tämän artiklan yhdenmukainen täytäntöönpano.
4.  Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksen, jolla vahvistetaan loppukäyttäjiä koskevan jäsennellyn selvityksen toimittamisessa käytettävä malli, 39 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun neuvoa-antavan menettelyn mukaisesti, jotta varmistetaan tämän artiklan yhdenmukainen täytäntöönpano.
5.  Siirretään komissiolle 38 artiklan mukaisesti valta antaa delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan tarvittaessa liitteessä II olevia indikaattoreita, jotta voidaan varmistaa ohjelmien toteutuksessa tapahtuneen edistymisen tehokas arviointi.
5.  Siirretään komissiolle 38 artiklan mukaisesti valta antaa delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan tarvittaessa liitteessä II olevia indikaattoreita, jotta voidaan varmistaa ohjelmien toteutuksessa tapahtuneen edistymisen tehokas arviointi.
Tarkistus 108
Ehdotus asetukseksi
22 artikla – 1 kohta
Toimen tarkastus voi kattaa kaikki sen toteutuksen vaiheet ja kaikki jakeluketjun tasot, lukuun ottamatta loppukäyttäjien tarkastusta, ellei riskinarvioinnissa ole todettu erityistä sääntöjenvastaisuuksien tai petosten riskiä.
Toimen tarkastus voi kattaa kaikki sen toteutuksen vaiheet ja kaikki jakeluketjun tasot, lukuun ottamatta loppukäyttäjien tarkastusta, ellei riskinarvioinnissa ole todettu erityistä sääntöjenvastaisuuksien tai petosten riskiä. Toimen tarkastuksen on sisällettävä enemmän tarkastuksia toteutuksen alkuvaiheissa, jotta petosten riskin tapauksessa varat voidaan suunnata uudelleen muihin hankkeisiin.
Tarkistus 109
Ehdotus asetukseksi
23 artikla
23 artikla
23 artikla
Toiminnalliset tavoitteet
Toiminnalliset tavoitteet
Työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkon toiminnalliset tavoitteet ovat seuraavat:
Työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkon toiminnalliset tavoitteet ovat seuraavat:
a)  tuotetaan korkealaatuista vertailevaa analyyttista tietoa sen varmistamiseksi, että 4 artiklassa tarkoitettujen erityistavoitteiden saavuttamiseen käytettävät toimintatavat perustuvat vankkaan näyttöön ja ovat olennaisia assosioituneiden maiden tarpeiden, haasteiden ja olosuhteiden kannalta;
a)  tuotetaan korkealaatuista vertailevaa analyyttista tietoa sen varmistamiseksi, että 4 artiklassa tarkoitettujen erityistavoitteiden saavuttamiseen käytettävät toimintatavat perustuvat vankkaan näyttöön ja ovat olennaisia assosioituneiden maiden tarpeiden, haasteiden ja olosuhteiden kannalta;
b)  tehostetaan osallistavaa tietojen vaihtoa, keskinäistä oppimista, vertaisarviointia ja vuoropuhelua 4 artiklassa tarkoitetuilla aloilla, jotta voidaan auttaa assosioituneita maita toteuttamaan asianmukaiset toimenpiteet;
b)  tehostetaan osallistavaa tietojen vaihtoa, keskinäistä oppimista, vertaisarviointia ja vuoropuhelua 4 artiklassa tarkoitetuilla aloilla, jotta voidaan auttaa assosioituneita maita toteuttamaan asianmukaiset toimenpiteet;
c)  tuetaan sosiaalipoliittisia kokeiluja 4 artiklassa tarkoitetuilla aloilla ja vahvistetaan sidosryhmien valmiuksia panna testatut sosiaalipoliittiset innovaatiot täytäntöön, siirtää niitä tai laajentaa niiden soveltamista;
c)  tuetaan sosiaalipoliittisia kokeiluja 4 artiklassa tarkoitetuilla aloilla ja vahvistetaan sidosryhmien valmiuksia valmistella ja suunnitella testattuja sosiaalipoliittisia innovaatioita, panna ne täytäntöön, siirtää niitä tai laajentaa niiden soveltamista keskittymällä erityisesti kaupunkien, paikallis- ja alueviranomaisten, työmarkkinaosapuolten, kansalaisjärjestöjen ja sosioekonomisten toimijoiden kehittämien paikallisten hankkeiden laajentamiseen kolmansien maiden kansalaisten vastaanoton, sosiaalisen osallisuuden ja integroinnin aloilla;
d)  tarjotaan työnantajille ja työnhakijoille erityisiä tukipalveluja, joiden tarkoituksena on yhdentyneiden eurooppalaisten työmarkkinoiden kehittäminen rekrytointia edeltävästä valmistelusta työhönsijoituksen jälkeiseen neuvontaan, jotta saadaan täytettyä avoimet työpaikat tietyillä aloilla, tietyssä ammatissa, maassa tai maaryhmässä tai tietyille työntekijäryhmille (esimerkiksi heikommassa asemassa olevat);
d)  kehitetään ja tarjotaan työnantajille ja työnhakijoille erityisiä tukipalveluja, joiden tarkoituksena on yhdentyneiden eurooppalaisten työmarkkinoiden kehittäminen rekrytointia edeltävästä valmistelusta työhönsijoituksen jälkeiseen neuvontaan, jotta saadaan täytettyä avoimet työpaikat tietyillä aloilla, tietyssä ammatissa, maassa tai maaryhmässä tai tietyille työntekijäryhmille (esimerkiksi haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset);
d a)  tuetaan julkisten työvoimapalvelujen, kansalaisyhteiskunnan ja työmarkkinaosapuolten rajat ylittäviä kumppanuuksia rajat ylittävien työmarkkinoiden ja rajat ylittävän liikkuvuuden edistämiseksi asianmukaisin edellytyksin;
d b)  tuetaan Eures-palvelujen tarjoamista työntekijöiden rekrytoimiseksi ja sijoittamiseksi laadukkaisiin ja kestäviin työpaikkoihin hyödyntämällä avointen työpaikkojen ja työhakemusten välittämistä myös rajat ylittävien kumppanuuksien avulla;
d c)  edistetään työntekijöiden vapaaehtoista alueellista liikkuvuutta asiaankuuluvin sosiaalisin edellytyksin ja parannetaan työllisyysmahdollisuuksia kehittämällä laadukkaita ja osallistavia kaikille avoimia unionin työmarkkinoita samalla kun kunnioitetaan työntekijöiden oikeuksia kaikkialla unionissa;
e)  tuetaan markkinoiden ekosysteemiä, joka liittyy mikrorahoituksen antamiseen mikroyrityksille niiden käynnistys- ja kehitysvaiheissa, etenkin niille, jotka työllistävät heikossa asemassa olevia;
e)  tuetaan markkinoiden ekosysteemiä, joka liittyy mikrorahoituksen antamiseen ja sen saatavuuteen mikroyrityksille ja yhteisötalouden yrityksille niiden käynnistys- ja kehitysvaiheissa sekä haavoittuvassa asemassa oleville ihmisille, etenkin niille yrityksille, jotka työllistävät haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä, myös heikoimmassa asemassa olevia;
f)  tuetaan unionin tason verkostoitumista ja vuoropuhelua tärkeiden sidosryhmien kanssa ja niiden kesken 4 artiklassa tarkoitetuilla aloilla ja edistetään näiden sidosryhmien institutionaalisten valmiuksien parantamista, mukaan lukien julkiset työvoimapalvelut, sosiaaliturvalaitokset, mikroluottolaitokset ja laitokset, jotka tarjoavat rahoitusta yhteiskunnallisille yrityksille ja yhteisötaloudelle;
f)  tuetaan unionin tason verkostoitumista ja vuoropuhelua tärkeiden sidosryhmien kanssa ja niiden kesken 4 artiklassa tarkoitetuilla aloilla ja edistetään osallistuvien sidosryhmien institutionaalisten valmiuksien parantamista, mukaan lukien julkiset työvoimapalvelut, sosiaaliturvalaitokset, kansalaisyhteiskunta, mikroluottolaitokset ja laitokset, jotka tarjoavat rahoitusta yhteisötalouden yrityksille ja yhteisötaloudelle;
g)  tuetaan yhteiskunnallisten yritysten kehitystä ja yhteiskunnallisten investointien markkinoiden syntymistä helpottamalla julkisen ja yksityisen sektorin vuorovaikutusta ja säätiöiden ja avustusjärjestöjen osallistumista kyseisillä markkinoilla;
g)  tuetaan yhteisötalouden yritysten kehitystä ja yhteiskunnallisten investointien markkinoiden syntymistä helpottamalla julkisen ja yksityisen sektorin vuorovaikutusta ja säätiöiden ja avustusjärjestöjen osallistumista kyseisillä markkinoilla;
h)  tarjotaan ohjausta sosiaalisen infrastruktuurin kehittämiseksi (mukaan lukien asuminen, lastenhoito, koulutus, terveydenhuolto ja pitkäaikaishoito), jotta Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari voidaan toteuttaa;
h)  tarjotaan ohjausta sosiaalisen infrastruktuurin kehittämiseksi (mukaan lukien asuminen, varhaiskasvatus, vanhustenhoito, esteettömyysvaatimukset ja siirtyminen laitoshoidosta perhe- ja yhteisöperustaisiin hoitopalveluihin, mukaan lukien vammaisia henkilöitä hyödyttävät esteettömyysvaatimukset, lastenhoito, koulutus, terveydenhuolto ja pitkäaikaishoito), jotta Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari voidaan toteuttaa;
i)  tuetaan valtioiden välistä yhteistyötä innovatiivisten ratkaisujen siirtämisen nopeuttamiseksi ja niiden soveltamisen laajentamiseksi, etenkin työllisyyden, osaamisen ja sosiaalisen osallisuuden aloilla kaikkialla Euroopassa;
i)  tuetaan valtioiden välistä yhteistyötä innovatiivisten ratkaisujen siirtämisen nopeuttamiseksi ja niiden soveltamisen laajentamiseksi, etenkin köyhyyden torjunnan, työllisyyden, osaamisen ja sosiaalisen osallisuuden aloilla kaikkialla Euroopassa;
j)  tuetaan relevanttien kansainvälisten sosiaali- ja työnormien täytäntöönpanoa globalisaation ja unionin politiikkojen ulkoisen ulottuvuuden hallitsemiseksi 4 artiklassa tarkoitetuilla aloilla.
j)  tuetaan relevanttien kansainvälisten sosiaali- ja työnormien täytäntöönpanoa globalisaation ja unionin politiikkojen ulkoisen ulottuvuuden hallitsemiseksi 4 artiklassa tarkoitetuilla aloilla.
Tarkistus 110
Ehdotus asetukseksi
23 aartikla (uusi)
23 a artikla
Temaattinen keskittäminen ja rahoitus
Edellä 5 artiklan 4 kohdan a alakohdassa tarkoitettu ESR+:n työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkon osuus rahoituspuitteista kohdennetaan koko jaksolla 4 artiklan 2 b kohdassa vahvistettuihin erityistavoitteisiin seuraavien ohjeellisten prosenttiosuuksien mukaisesti:
a)  55 prosenttia erityistavoitteeseen 1;
b)  18 prosenttia erityistavoitteeseen 2;
c)  18 prosenttia erityistavoitteeseen 3.
Tarkistus 111
Ehdotus asetukseksi
24 artikla
24 artikla
24 artikla
Tukikelpoiset toimet
Tukikelpoiset toimet
1.  Rahoitusta voivat saada ainoastaan sellaiset toimet, joilla toteutetaan 3 ja 4 artiklassa tarkoitettuja tavoitteita.
1.  Rahoitusta voivat saada ainoastaan sellaiset toimet, joilla toteutetaan 3 ja 4 artiklassa tarkoitettuja tavoitteita.
2.  Työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkosta voidaan tukea seuraavia toimia:
2.  Työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkosta voidaan tukea seuraavia toimia:
a)  analyyttiset toimet, myös kolmansien maiden osalta, etenkin
a)  analyyttiset toimet, myös kolmansien maiden osalta, etenkin
i)  selvitykset, tutkimukset tilastotiedot, menetelmät, luokitukset, mikrosimulaatiot, indikaattorit, Euroopan laajuisten seurantakeskusten ja vertailuarvojen tukeminen;
i)  selvitykset, tutkimukset tilastotiedot, menetelmät, luokitukset, mikrosimulaatiot, indikaattorit, Euroopan laajuisten seurantakeskusten ja vertailuarvojen tukeminen;
ii)  sosiaalipoliittiset kokeilut sosiaalisten innovaatioiden arvioimiseksi;
ii)  sosiaalipoliittiset kokeilut sosiaalisten innovaatioiden arvioimiseksi;
iii)  unionin lainsäädännön kansallisen lainsäädännön osaksi saattamisen ja soveltamisen seuranta ja arviointi;
iii)  unionin lainsäädännön kansallisen lainsäädännön osaksi saattamisen ja soveltamisen seuranta ja arviointi;
b)  politiikkojen toteutus, etenkin:
b)  politiikkojen toteutus, etenkin:
i)  rajat ylittävät kumppanuudet ja raja-alueiden tukipalvelut;
i)  rajat ylittävät kumppanuudet ja raja-alueiden tukipalvelut;
ii)  EU:n laajuiset kohdennetut liikkuvuusjärjestelyt unionin tasolla avoimien työpaikkojen täyttämiseksi alueilla, joilla on havaittu vajetta työmarkkinoilla;
ii)  EU:n laajuiset kohdennetut liikkuvuusjärjestelyt unionin tasolla avoimien työpaikkojen täyttämiseksi alueilla, joilla on havaittu vajetta työmarkkinoilla;
iii)  mikrorahoitukseen ja yhteiskunnallisille yrityksille annettava tuki, mukaan lukien rahoitusta yhdistävät toimet kuten epäsymmetrinen riskinjako ja liiketoimien toteutuskustannusten vähentäminen sekä sosiaalisen infrastruktuurin ja osaamisen tukeminen;
iii)  mikrorahoitukseen ja yhteisötalouden yrityksille annettava tuki, mukaan lukien rahoitusta yhdistävät toimet kuten epäsymmetrinen riskinjako ja liiketoimien toteutuskustannusten vähentäminen sekä sosiaalisen infrastruktuurin ja osaamisen tukeminen;
iv)  valtioiden välisen yhteistyön ja kumppanuuden tukeminen, jotta voidaan siirtää innovatiivisia ratkaisuja ja laajentaa niiden soveltamisalaa;
iv)  valtioiden välisen yhteistyön ja kumppanuuden tukeminen, jotta voidaan siirtää innovatiivisia ratkaisuja ja laajentaa niiden soveltamisalaa;
c)  valmiuksien kehittäminen, etenkin
c)  valmiuksien kehittäminen, etenkin
i)  4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin aloihin liittyvät unionin tason verkostot;
i)  4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin aloihin liittyvät unionin tason verkostot;
ii)  kansalliset yhteyspisteet, jotka tarjoavat toimintalohkon toteutukseen liittyvää ohjausta, tietoa ja apua;
ii)  kansalliset yhteyspisteet, jotka tarjoavat toimintalohkon toteutukseen liittyvää ohjausta, tietoa ja apua;
iii)  osallistuvien maiden hallinnot, sosiaaliturvalaitokset ja työvoimapalvelut, jotka vastaavat työvoiman liikkuvuuden edistämisestä, ja mikrorahoituslaitokset ja laitokset, jotka tarjoavat rahoitusta yhteiskunnallisille yrityksille tai muille yhteiskunnallisen investoinnin toimijoille, sekä verkostot;
iii)  osallistuvien maiden hallinnot, sosiaaliturvalaitokset ja työvoimapalvelut, jotka vastaavat työvoiman liikkuvuuden edistämisestä, ja mikrorahoituslaitokset ja laitokset, jotka tarjoavat rahoitusta yhteisötalouden yrityksille tai muille yhteiskunnallisen investoinnin toimijoille, sekä verkostot;
iv)  sidosryhmien valtioiden välisen yhteistyön osalta;
iv)  työmarkkinaosapuolten ja sidosryhmien valtioiden välisen yhteistyön osalta;
d)  viestintä- ja tiedotustoimet, etenkin
d)  viestintä- ja tiedotustoimet, etenkin
i)  keskinäinen oppiminen vaihtamalla hyviä käytäntöjä, innovatiivisia toimintatapoja ja analyysitoimien tuloksia, tekemällä vertaisarviointeja ja luomalla vertailuarvoja;
i)  keskinäinen oppiminen vaihtamalla hyviä käytäntöjä, innovatiivisia toimintatapoja ja analyysitoimien tuloksia, tekemällä vertaisarviointeja ja luomalla vertailuarvoja;
ii)  4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen alojen aloitteita koskevat oppaat, raportit, tiedotusmateriaali ja näkyvyys tiedotusvälineissä;
ii)  4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen alojen aloitteita koskevat oppaat, raportit, tiedotusmateriaali ja näkyvyys tiedotusvälineissä;
iii)  tietojärjestelmät 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin aloihin liittyvän näytön jakamiseksi;
iii)  tietojärjestelmät 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin aloihin liittyvän näytön jakamiseksi;
iv)  neuvoston puheenjohtajavaltion järjestämät tapahtumat, konferenssit ja seminaarit.
iv)  työohjelman toteuttamista koskeva tekninen ja hallinnollinen apu, kuten valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoiminta, mukaan lukien tietotekniikkajärjestelmät.
Tarkistus 112
Ehdotus asetukseksi
25 artikla – 1 kohta – b alakohta
b)  mikä tahansa unionin oikeuden mukaisesti perustettu oikeussubjekti tai mikä tahansa kansainvälinen järjestö.
b)  mikä tahansa unionin oikeuden mukaisesti perustettu oikeussubjekti tai asiaankuuluva kansainvälinen järjestö.
Tarkistus 113
Ehdotus asetukseksi
25 aartikla (uusi)
25 a artikla
Hallintotapa
1.  Komissio kuulee sidosryhmiä unionissa, erityisesti työmarkkinaosapuolia ja kansalaisjärjestöjä, työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevista työohjelmista, niiden toimintalinjoista ja strategisista suuntaviivoista sekä niiden toteutuksesta.
2.  Komissio vahvistaa tarvittavat yhteydet työllisyyskomiteaan, sosiaalisen suojelun komiteaan, työturvallisuuden ja työterveyden neuvoa-antavaan komiteaan, työsuhteista vastaavien pääjohtajien työryhmään ja työntekijöiden vapaan liikkuvuuden neuvoa-antavaan komiteaan varmistaakseen, että niitä kuullaan ja että niille tiedotetaan säännöllisesti ja asianmukaisesti näiden ohjelmien toteutuksen edistymisestä. Komissio tiedottaa myös muille työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkon kannalta merkityksellisiä politiikkatoimia, välineitä ja toimia käsitteleville komiteoille.
Tarkistus 114
Ehdotus asetukseksi
26 artikla – 2 kohta – -a alakohta (uusi)
-a)   tuetaan unionin kansanterveysstrategiaa, jolla on tarkoitus
i)  tukea jäsenvaltioita kansanterveyden suojelemisessa ja parantamisessa; ja
ii)  edistää terveyteen liittyvää unionin tehtävää SEUT-sopimuksen 168 artiklan mukaisesti, jossa määrätään, että kaikkien unionin politiikkojen ja toimintojen määrittelyssä ja toteuttamisessa varmistetaan ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu;
Tarkistus 115
Ehdotus asetukseksi
26 artikla – 2 kohta – a alakohta – johdantokappale
a)  vahvistetaan unionin kriisivalmiutta, kriisinhallintaa ja kriisiin reagointia kansalaisten suojelemiseksi rajat ylittäviltä uhkilta;
a)  vahvistetaan unionin kriisivalmiutta, kriisinhallintaa ja kriisiin reagointia, jotta voidaan puuttua rajat ylittäviin terveysuhkiin;
Tarkistus 116
Ehdotus asetukseksi
26 artikla – 2 kohta – a alakohta – iv a alakohta (uusi)
iv a)   toteutetaan hyvin suunniteltuja kansanterveystoimia infektioiden ja ehkäistävissä olevien tartuntatautien aiheuttaman rasituksen ja vaikutuksen vähentämiseksi;
Tarkistus 117
Ehdotus asetukseksi
26 artikla – 2 kohta – a alakohta – iv b alakohta (uusi)
iv b)   tuetaan taitojen ja välineiden kehittämistä tehokasta riskiviestintää varten;
Tarkistus 118
Ehdotus asetukseksi
26 artikla – 2 kohta – b alakohta – i alakohta
i)  investoidaan terveyden edistämiseen ja sairauksien ehkäisemiseen;
i)  investoidaan terveyden edistämiseen ja sairauksien ehkäisemiseen muun muassa terveysosaamis- ja terveyskasvatusohjelmilla ja edistämällä liikuntaa;
Tarkistus 119
Ehdotus asetukseksi
26 artikla – 2 kohta – b alakohta – i a alakohta (uusi)
i a)  investoidaan varhaiseen diagnosointiin ja seulontaan;
Tarkistus 120
Ehdotus asetukseksi
26 artikla – 2 kohta – b alakohta – ii alakohta
ii)  tuetaan terveydenhuollon digitalisaatiota;
ii)  tuetaan potilaiden ja kansalaisten tarpeiden ja huolenaiheiden mukaista terveydenhuollon digitalisaatiota erityisesti luomalla yhteyksiä ohjelmiin, joilla tuetaan medialukutaitoa ja digitaalisia taitoja;
Tarkistus 121
Ehdotus asetukseksi
26 artikla – 2 kohta – b alakohta – ii a alakohta (uusi)
ii a)   edistetään digitaalisia julkisia palveluja esimerkiksi terveydenhuollon alalla;
Tarkistus 122
Ehdotus asetukseksi
26 artikla – 2 kohta – b alakohta – ii b alakohta (uusi)
ii b)   parannetaan terveystietojen turvallisuutta ja laatua;
Tarkistus 123
Ehdotus asetukseksi
26 artikla – 2 kohta – b alakohta – ii alakohta
ii)  tuetaan kestävien unionin terveystietojärjestelmien kehittämistä;
ii)  tuetaan kestävän, avoimen ja saavutettavissa olevan unionin terveystietojärjestelmän kehittämistä varmistaen samalla henkilötietojen suoja;
(COM-asiakirjassa olevassa ehdotuksessa 26 artiklan b alakohdan merkinnöissä on virhe, sillä siinä on kaksi ii alakohtaa.)
Tarkistus 124
Ehdotus asetukseksi
26 artikla – 2 kohta – b alakohta – iii alakohta
iii)  tuetaan jäsenvaltioita terveydenhuoltojärjestelmien tehokkuuden, saatavuuden ja sopeutumiskyvyn parantamista, terveyden edistämistä ja sairauksien ehkäisemistä koskevien kansallisten uudistusprosessien, joissa puututaan erityisesti talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa havaittuihin haasteisiin, kannalta merkityksellisen tietämyksen siirrossa;
iii)  tuetaan jäsenvaltioita sellaisessa tietämyksen siirrossa ja täytäntöönpanon tukemisessa, joka on hyödyllistä kansallisissa uudistusprosesseissa, joilla pyritään terveydenhuoltojärjestelmien tehokkuuden, saavutettavuuden, sopeutumiskyvyn, syrjimättömyyden, osallistavuuden ja tasavertaisuuden parantamiseen sosiaalisen eriarvoisuuden poistamiseksi ja joilla pyritään edistämään terveyttä ja sairauksien ehkäisemistä puuttumalla erityisesti talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa havaittuihin haasteisiin; tähän sisältyy myös sellaisten korkealaatuisten kansallisten rekisterien tukeminen, joista saadaan myös vertailukelpoisia tietoja;
Tarkistus 125
Ehdotus asetukseksi
26 artikla – 2 kohta – b alakohta – iv a alakohta (uusi)
iv a)   tuetaan siirtymistä kohti yksilökeskeistä hoitoa, lähiterveydenhuolto- ja -sosiaalipalveluja sekä integroitua yhteisöperustaista hoitoa, erityisesti edistämällä organisaatiomalleja, jotka perustuvat ammattialojen väliseen ryhmätyöhön ja monien sidosryhmien verkostoitumiseen;
Tarkistus 126
Ehdotus asetukseksi
26 artikla – 2 kohta – b alakohta – iv b alakohta (uusi)
iv b)   varmistetaan kaikkien asianomaisten sidosryhmien osallistuminen edellä mainittuihin toimiin, tarpeen mukaan unionin ja/tai kansallisella tasolla;
Tarkistus 127
Ehdotus asetukseksi
26 artikla – 2 kohta – b alakohta – iv c alakohta (uusi)
iv c)   kehitetään ja otetaan käyttöön välineitä ja strategioita, joilla ehkäistään terveyseroja ja puututaan niihin sekä edistetään sosiaalista osallisuutta, kansalaisten vaikutusvallan lisäämistä ja yhteisöosallistumista;
Tarkistus 128
Ehdotus asetukseksi
26 artikla – 2 kohta – c alakohta – i alakohta
i)  tuetaan lääkkeitä ja lääkinnällisiä laitteita koskevan lainsäädännön täytäntöönpanoa;
i)  tuetaan lääkkeitä, niiden saatavuutta koko unionissa ja lääkinnällisiä laitteita koskevan lainsäädännön täytäntöönpanoa;
Tarkistus 129
Ehdotus asetukseksi
26 artikla – 2 kohta – c alakohta – vi alakohta
vi)  tuetaan kuluttajien turvallisuutta käsittelevää komission tiedekomiteaa ja terveys- ja ympäristöriskejä sekä kehittymässä olevia riskejä käsittelevää komission tiedekomiteaa;
vi)  tuetaan terveys kaikissa politiikoissa -ajattelun kehittämistä ja laaditaan prosesseja, joiden avulla terveysvaikutuksia voidaan käsitellä ja ottaa huomioon kaikissa politiikoissa;
Tarkistus 130
Ehdotus asetukseksi
26 artikla – 2 kohta – c a alakohta (uusi)
c a)   tuetaan muun unionin lainsäädännön ja muiden unionin politiikkojen, joilla on vaikutusta terveyteen, seurantaa, täytäntöönpanoa ja vahvistamista, jotta voidaan varmistaa ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu, mukaan lukien muun muassa seuraavat seikat:
i)  ilmansaasteet;
ii)  hormonaaliset haitta-aineet ja muut kemikaalit, joilla on haitallisia ominaisuuksia;
iii)  torjunta-ainejäämät ruoassa, vedessä ja ilmassa;
iv)  elintarvikkeet ja elintarvikkeiden merkinnät, mukaan lukien transrasvahapot, alkoholijuomien merkinnät, lisäaineet ja elintarvikkeiden kanssa kosketuksiin joutuvat materiaalit;
Tarkistus 131
Ehdotus asetukseksi
26 artikla – 2 kohta – d alakohta – ii alakohta
ii)  tuetaan terveysteknologian arviointiin liittyvän yhteistyön kehittämistä uusien yhdenmukaistettujen sääntöjen laatimiseksi;
ii)  tuetaan terveysteknologian arviointiin liittyvän yhteistyön ja siihen liittyvien valmiuksien kehittämistä uusien yhdenmukaistettujen sääntöjen laatimiseksi;
Tarkistus 132
Ehdotus asetukseksi
26 artikla – 2 kohta – d alakohta – iii a alakohta (uusi)
iii a)   tuetaan seksuaali- ja lisääntymisterveyskasvatusta koskevien ohjelmien ja parhaiden käytäntöjen ja nuorille suunnattujen kampanjoiden täytäntöönpanoa;
Tarkistus 133
Ehdotus asetukseksi
26 artikla – 2 kohta – d alakohta – iii b alakohta (uusi)
iii b)   tuetaan unionin tasolla toimivia, terveyteen ja terveysnäkökohtiin keskittyneitä kansalaisjärjestöjä;
Tarkistus 134
Ehdotus asetukseksi
26 artikla – 2 kohta – d alakohta – iii c alakohta (uusi)
iii c)  tuetaan terveysalan johtoryhmän perustamista terveysalan toimintalohkon toimien toteuttamista varten.
Tarkistus 135
Ehdotus asetukseksi
27 artikla – 1 kohta
1.  Rahoitusta voivat saada ainoastaan sellaiset toimet, joilla toteutetaan 3 ja 26 artiklassa tarkoitettuja tavoitteita.
1.  Rahoitusta voivat saada ainoastaan sellaiset terveyteen liittyvät toimet, joilla toteutetaan 3, 4 ja 26 artiklassa tarkoitettuja tavoitteita.
Tarkistus 136
Ehdotus asetukseksi
27 artikla – 2 kohta – a alakohta – i a alakohta (uusi)
i a)   muun muassa elintarvikkeiden, veden, ilman ja muiden lähteiden saastumisesta johtuvien ympäristöriskitekijöiden aiheuttamien kasautuvien terveysvaikutusten seurantaan suunnitellut toimet;
Tarkistus 137
Ehdotus asetukseksi
27 artikla – 2 kohta – a alakohta – 1 b alakohta (uusi)
i b)   unionin lainsäädännön, kuten lääkevalvonnan tai vastaavan, terveysvaikutusten seurantatoimet;
Tarkistus 138
Ehdotus asetukseksi
27 artikla – 2 kohta – a alakohta – 1 a alakohta (uusi)
Analyyttisten toimien tulokset on niiden valmistuttua asetettava julkisesti saataville.
Tarkistus 139
Ehdotus asetukseksi
27 artikla – 2 kohta – b alakohta – i alakohta
i)  rajat ylittävä yhteistyö ja kumppanuus, mukaan lukien raja-alueet;
i)  rajat ylittävä yhteistyö ja kumppanuus, mukaan lukien raja-alueet sekä ilmansaasteita ja muita rajat ylittäviä ympäristösaasteita koskeva yhteistyö;
Tarkistus 140
Ehdotus asetukseksi
27 artikla – 2 kohta – c alakohta – i alakohta
i)  sellaisten parhaiden käytäntöjen siirtämisellä, mukauttamisella ja käyttöönotolla, joilla on todistetusti unionin tason lisäarvoa jäsenvaltioiden kesken;
i)  sellaisten parhaiden käytäntöjen vaihdolla, siirtämisellä, mukauttamisella ja käyttöönotolla, joilla on todistetusti unionin tason lisäarvoa jäsenvaltioiden kesken;
Tarkistus 141
Ehdotus asetukseksi
27 artikla – 2 kohta – c alakohta – ii alakohta
ii)  26 artiklassa tarkoitettuihin aloihin liittyvien EU:n laajuisten verkostojen osalta;
ii)  26 artiklassa tarkoitettuihin aloihin liittyvien EU:n laajuisten verkostojen osalta jatkuvalla ja kestävällä tavalla varmistaen samalla aktiivisen kansalaisyhteiskunnan olemassaolo unionin tasolla;
Tarkistus 142
Ehdotus asetukseksi
27 artikla – 2 kohta – c alakohta – iv alakohta
iv)  kansallisten yhteyspisteiden, jotka tarjoavat ohjelman toteutukseen liittyvää ohjausta, tietoa ja apua, osalta;
iv)  alueellisten, valtiotasoa alemmalla tasolla toimivien ja kansallisten yhteyspisteiden, jotka tarjoavat ohjelman toteutukseen liittyvää ohjausta, tietoa ja apua, osalta;
Tarkistus 143
Ehdotus asetukseksi
29 artikla – 1 kohta
Komissio kuulee jäsenvaltioiden terveysviranomaisia terveyden edistämisen, sairauksien ehkäisyn ja ei-tarttuvien tautien hallinnan ohjausryhmässä tai muussa asiaan liittyvässä komission asiantuntijaryhmässä tai vastaavassa yhteisössä terveysalan toimintalohkolle vahvistetusta työohjelmasta ja siihen liittyvistä toimintalinjoista ja strategisista suuntaviivoista sekä sen toteutuksesta ja muiden politiikkojen ja tukimekanismien terveyspoliittisista näkökohdista, millä lisätään niiden yleistä koordinointia ja lisäarvoa.
Komissio kuulee jäsenvaltioiden terveysviranomaisia terveyden edistämisen, sairauksien ehkäisyn ja ei-tarttuvien tautien hallinnan ohjausryhmässä tai muussa asiaan liittyvässä komission asiantuntijaryhmässä tai vastaavassa yhteisössä, kuten terveysalan ammattijärjestöissä, terveysalan toimintalohkolle vahvistetusta vuotuisesta työohjelmasta ja siihen liittyvistä toimintalinjoista ja strategisista suuntaviivoista sekä sen toteutuksesta ja muiden politiikkojen ja tukimekanismien terveyspoliittisista näkökohdista, millä lisätään niiden yleistä koordinointia ja lisäarvoa. Vahva poliittinen johto ja asianmukainen terveysalan hallintorakenne varmistavat, että terveyden suojelu ja edistäminen taataan SEUT-sopimuksen 168 artiklan 1 kohdan mukaisesti kaikilla komission toimialoilla.
Tarkistus 144
Ehdotus asetukseksi
29 aartikla (uusi)
29 a artikla
Terveysalan johtoryhmä
1.  Komissio perustaa terveysalan johtoryhmän, jäljempänä ’johtoryhmä’, terveysalan toimintalohkoon kuuluvien toimien toteuttamista varten.
2.  Johtoryhmä keskittyy luomaan koordinoinnin ja yhteistyön avulla synergioita terveysalan toimintalohkon ja muiden sellaisten ohjelmien välillä, joihin sisältyy terveysulottuvuus, edistämään potilaiden ja yhteiskunnan osallistumista sekä antamaan tieteellistä neuvontaa ja suosituksia. Näillä toimilla mahdollistetaan arvoihin suuntautuneet terveysalan toimet, kestävyys ja paremmat terveysalan ratkaisut sekä edistetään terveydenhuollon saatavuutta ja vähennetään terveyteen liittyvää eriarvoisuutta. 
3.  Johtoryhmä laatii kattavan strategian ja antaa ohjausta terveysalan toimintalohkoon kuuluvia työohjelmia laadittaessa. 
4.  Johtoryhmä on riippumaton sidosryhmä, johon kuuluu toimijoita kansanterveyden, hyvinvoinnin ja sosiaalisen suojelun asiaankuuluvilta sektoreilta ja johon alueiden edustajat ja paikalliset terveysviranomaiset, potilaiden edustajat ja kansalaiset osallistuvat. 
5.  Terveysalan johtoryhmään kuuluu 15–20 johtavassa asemassa olevaa henkilöä, jotka toimivat 4 kohdassa tarkoitetuilla eri tieteenaloilla ja tehtävissä. Komissio nimittää johtoryhmän jäsenet avoimen nimeämispyynnön tai kiinnostuksenilmaisupyynnön tai molempien perusteella. 
6.  Komissio nimittää johtoryhmän puheenjohtajan sen jäsenten keskuudesta. 
7.  Johtoryhmä 
i)  osallistuu panoksellaan terveysalan toimintalohkon vuotuisten työohjelmien laatimiseen komission ehdotuksen pohjalta;
ii)  laatii mallin, jonka avulla ohjataan terveysalan toimintalohkon ja muiden ohjelmien, joihin sisältyy terveysulottuvuus, välistä koordinointia ja yhteistyötä.
Mallilla helpotetaan kaikkien terveysalan kannalta merkityksellisten olemassa olevien rahoitusmekanismien näkyvyyden ja koordinoinnin varmistamista sekä koordinoinnin ja yhteistyön ohjaamista. 
Tarkistus 145
Ehdotus asetukseksi
29 bartikla (uusi)
29 b artikla
Kansainvälinen yhteistyö
Komissio kehittää terveysalan toimintalohkon toteuttamiseksi yhteistyötä asiaankuuluvien kansainvälisten järjestöjen kuten Yhdistyneiden kansakuntien ja sen erityisjärjestöjen, erityisesti Maailman terveysjärjestön (WHO), samoin kuin Euroopan neuvoston ja Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) kanssa, jotta maksimoidaan unionin ja kansainvälisen tason toimien vaikuttavuus ja tehokkuus.
Tarkistus 146
Ehdotus asetukseksi
31 artikla
31 artikla
31 artikla
EU:n rahoituksen toteutus ja muodot
EU:n rahoituksen toteutus ja muodot
1.  Työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkosta ja terveysalan toimintalohkosta voidaan myöntää rahoitusta missä tahansa varainhoitoasetuksessa vahvistetussa muodossa; rahoitusmuotoja ovat erityisesti avustukset, palkinnot, hankinnat ja vapaaehtoiset maksut kansainvälisille järjestöille, joiden jäsen unioni on tai joiden työhön se osallistuu.
1.  Työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkosta ja terveysalan toimintalohkosta voidaan myöntää rahoitusta missä tahansa varainhoitoasetuksessa vahvistetussa muodossa; rahoitusmuotoja ovat erityisesti avustukset, palkinnot, hankinnat, rahoitusosuudet ja vapaaehtoiset maksut kansainvälisille järjestöille, joiden jäsen unioni on tai joiden työhön se osallistuu.
2.  Työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkon ja terveysalan toimintalohkon toteuttamisessa käytetään varainhoitoasetuksen mukaisesti suoraa hallinnointitapaa tai niitä hallinnoidaan välillisesti varainhoitoasetuksen [61 artiklan 1 kohdan c alakohdassa] tarkoitettujen elinten kanssa.
2.  Työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkon ja terveysalan toimintalohkon toteuttamisessa käytetään varainhoitoasetuksen mukaisesti suoraa hallinnointitapaa tai niitä hallinnoidaan välillisesti varainhoitoasetuksen [61 artiklan 1 kohdan c alakohdassa] tarkoitettujen elinten kanssa.
Avustuksia myönnettäessä varainhoitoasetuksen [150] artiklassa tarkoitettu arviointikomitea voi koostua ulkopuolisista asiantuntijoista.
Avustuksia myönnettäessä varainhoitoasetuksen [150] artiklassa tarkoitettu arviointikomitea voi koostua ulkopuolisista asiantuntijoista.
3.  Työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkoon sisältyvät rahoitusta yhdistävät toimet toteutetaan [InvestEU-asetuksen] ja varainhoitoasetuksen X osaston mukaisesti.
3.  Työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkoon sisältyvät rahoitusta yhdistävät toimet toteutetaan [InvestEU-asetuksen] ja varainhoitoasetuksen X osaston mukaisesti.
4.  Terveysalan toimintalohkosta voidaan myöntää suoria avustuksia ilman ehdotuspyyntöä sellaisten toimien rahoitukseen, joista saadaan selkeää unionin tason lisäarvoa ja joiden yhteisrahoitukseen osallistuvat jäsenvaltioiden tai ohjelmaan assosioituneiden kolmansien maiden toimivaltaiset terveysviranomaiset tai näiden toimivaltaisten viranomaisten valtuuttamat julkisen sektorin elimet ja valtioista riippumattomat elimet yksittäisesti tai verkostona.
4.  Terveysalan toimintalohkosta voidaan myöntää suoria avustuksia ilman ehdotuspyyntöä sellaisten toimien rahoitukseen, joista saadaan selkeää unionin tason lisäarvoa ja joiden yhteisrahoitukseen osallistuvat jäsenvaltioiden tai ohjelmaan assosioituneiden kolmansien maiden toimivaltaiset terveysviranomaiset tai näiden toimivaltaisten viranomaisten valtuuttamat julkisen sektorin elimet ja valtioista riippumattomat elimet yksittäisesti tai verkostona.
5.  Terveysalan toimintalohkosta voidaan myöntää suoria avustuksia ilman ehdotuspyyntöä eurooppalaisille osaamisverkostoille, jotka eurooppalaisia osaamisverkostoja käsittelevä jäsenvaltioiden johtoryhmä on hyväksynyt verkostoksi 10 päivänä maaliskuuta 2014 annetun komission täytäntöönpanopäätöksen 2014/287/EU mukaisen hyväksymismenettelyn nojalla; kyseisessä päätöksessä vahvistetaan perusteet eurooppalaisten osaamisverkostojen perustamiselle ja osaamisverkostojen ja niiden jäsenten arvioimiselle sekä tällaisten verkostojen perustamista ja arvioimista koskevien tietojen ja asiantuntijatiedon vaihtamisen helpottamiselle.
5.  Terveysalan toimintalohkosta voidaan myöntää suoria avustuksia ilman ehdotuspyyntöä eurooppalaisille osaamisverkostoille, jotka eurooppalaisia osaamisverkostoja käsittelevä jäsenvaltioiden johtoryhmä on hyväksynyt verkostoksi 10 päivänä maaliskuuta 2014 annetun komission täytäntöönpanopäätöksen 2014/287/EU mukaisen hyväksymismenettelyn nojalla; kyseisessä päätöksessä vahvistetaan perusteet eurooppalaisten osaamisverkostojen perustamiselle ja osaamisverkostojen ja niiden jäsenten arvioimiselle sekä tällaisten verkostojen perustamista ja arvioimista koskevien tietojen ja asiantuntijatiedon vaihtamisen helpottamiselle.
Tarkistus 147
Ehdotus asetukseksi
32 artikla
32 artikla
32 artikla
Työohjelma ja koordinointi
Työohjelma ja koordinointi
Työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohko ja terveysalan toimintalohko toteutetaan varainhoitoasetuksen [108] artiklassa tarkoitetuilla työohjelmilla. Työohjelmissa esitetään tarvittaessa rahoitusta yhdistäville toimille osoitettu kokonaismäärä.
Komissio antaa 38 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkoa ja terveysalan toimintalohkoa vahvistamalla varainhoitoasetuksen [108] artiklassa tarkoitettuja työohjelmia. Näissä työohjelmissa esitetään tarvittaessa rahoitusta yhdistäville toimille osoitettu kokonaismäärä.
Komissio edistää synergioita ja varmistaa ESR+:n terveysalan toimintalohkon tehokkaan koordinoinnin suhteessa rakenneuudistusten tukiohjelmaan, mukaan lukien uudistusten toteuttamisen tukiväline ja teknisen tuen väline.
Komissio edistää synergioita ja varmistaa ESR+:n terveysalan toimintalohkon tehokkaan koordinoinnin suhteessa rakenneuudistusten tukiohjelmaan, mukaan lukien uudistusten toteuttamisen tukiväline ja teknisen tuen väline.
Tarkistus 148
Ehdotus asetukseksi
33 artikla
33 artikla
33 artikla
Seuranta ja raportointi
Seuranta ja raportointi
1.  On vahvistettava indikaattorit, joilla seurataan toimintalohkojen toteutusta ja edistymistä 4 artiklassa vahvistettujen erityistavoitteiden ja 23 ja 26 artiklassa vahvistettujen toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisessa.
1.  On vahvistettava indikaattorit, joilla seurataan toimintalohkojen toteutusta ja edistymistä 4 artiklassa vahvistettujen erityistavoitteiden ja 23 ja 26 artiklassa vahvistettujen toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisessa.
2.  Tulosraportointijärjestelmällä on varmistettava, että toimintalohkojen toteutuksen ja tulosten seurannassa käytettävät tiedot kerätään tehokkaasti, tuloksellisesti ja nopeasti. Sitä varten unionin rahoituksen saajille ja tarvittaessa jäsenvaltioille on asetettava oikeasuhteiset raportointivaatimukset.
2.  Tulosraportointijärjestelmällä on varmistettava, että toimintalohkojen toteutuksen ja tulosten seurannassa käytettävät tiedot kerätään tehokkaasti, tuloksellisesti ja nopeasti. Sitä varten unionin rahoituksen saajille ja tarvittaessa jäsenvaltioille on asetettava oikeasuhteiset raportointivaatimukset.
3.  Siirretään komissiolle 38 artiklan mukaisesti valta antaa delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan tarvittaessa liitteessä III olevia indikaattoreita, jotta voidaan varmistaa toimintalohkojen toteutuksessa tapahtuneen edistymisen tehokas arviointi.
3.  Siirretään komissiolle 38 artiklan mukaisesti valta antaa delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tai muutetaan tarvittaessa liitteessä II b ja III olevia indikaattoreita, jotta voidaan varmistaa toimintalohkojen toteutuksessa tapahtuneen edistymisen tehokas arviointi.
3 a.  Toimintalohkojen säännöllistä seurantaa ja niiden toimintalinjoihin ja rahoituksen painopisteisiin tarvittavia mahdollisia mukautuksia varten komissio laatii ensimmäisen vuoden kattavan alustavan laadullisen ja määrällisen seurantakertomuksen ja sen jälkeen kolme kertomusta, jotka kattavat seuraavat kaksivuotiset ajanjaksot, ja lähettää nämä kertomukset Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Kertomukset toimitetaan tiedoksi myös Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle. Kertomuksissa käsitellään toimintalohkojen tuloksia ja sitä, missä määrin naisten ja miesten tasa-arvoa ja sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista koskevia periaatteita on sovellettu, sekä sitä, miten syrjimättömyyteen liittyvät näkökohdat, mukaan luettuina esteettömiin mahdollisuuksiin liittyvät seikat, on otettu huomioon niiden toimissa. Toimintalohkojen avoimuuden lisäämiseksi kertomukset asetetaan yleisesti saataville.
Tarkistus 149
Ehdotus asetukseksi
35 artikla
35 artikla
35 artikla
Arviointi
Arviointi
1.  Arvioinnit on suoritettava oikea-aikaisesti, jotta niitä voidaan hyödyntää päätöksenteossa.
1.  Arvioinnit on suoritettava oikea-aikaisesti, jotta niitä voidaan hyödyntää päätöksenteossa.
2.  Toimintalohkojen väliarviointi voidaan suorittaa heti kun niiden toteutuksesta on saatavilla riittävästi tietoa, kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua siitä, kun toimintalohkojen toteutus on käynnistynyt.
2.  Komissio suorittaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2024 toimintalohkoista väliarvioinnin, jossa
a)  mitataan laadullisesti ja määrällisesti edistymistä toimintalohkojen tavoitteiden saavuttamisessa;
b)  tarkastellaan unionin sosiaalista ympäristöä ja unionin lainsäädännöllä toteutettuja merkittäviä muutoksia;
c)  määritetään, onko toimintalohkojen määrärahoja käytetty tehokkaasti, ja arvioidaan sen tuomaa unionin tason lisäarvoa.
Väliarvioinnin tulokset esitetään Euroopan parlamentille ja neuvostolle.
3.  Komissio suorittaa toteutuksen päätyttyä, kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua 5 artiklassa mainitun ajanjakson päättymisestä, toimintalohkojen lopullisen arvioinnin.
3.  Komissio suorittaa toteutuksen päätyttyä, kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua 5 artiklassa mainitun ajanjakson päättymisestä, toimintalohkojen lopullisen arvioinnin.
4.  Komissio toimittaa arviointien päätelmät ja omat huomautuksensa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle.
4.  Komissio toimittaa arviointien päätelmät ja omat huomautuksensa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle.
Tarkistus 150
Ehdotus asetukseksi
37 artikla
37 artikla
37 artikla
Tiedotus, viestintä ja julkisuus
Tiedotus, viestintä ja julkisuus
1.  Unionin rahoituksen saajien on ilmaistava rahoituksen alkuperä ja varmistettava unionin rahoituksen näkyvyys (erityisesti kun ne tekevät tunnetuksi toimia ja niiden tuloksia) tarjoamalla johdonmukaista, olennaista ja oikeasuhteista kohdennettua tietoa eri kohderyhmille, tiedotusvälineet ja suuri yleisö mukaan lukien.
1.  Unionin rahoituksen saajien on ilmaistava rahoituksen alkuperä ja varmistettava unionin rahoituksen näkyvyys (erityisesti kun ne tekevät tunnetuksi toimia ja niiden tuloksia) tarjoamalla johdonmukaista, olennaista ja oikeasuhteista kohdennettua tietoa eri kohderyhmille, tiedotusvälineet ja suuri yleisö mukaan lukien.
2.  Komissio toteuttaa tiedotus- ja viestintätoimia, jotka koskevat työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkoa ja terveysalan toimintalohkoa ja niiden toimia ja tuloksia. Työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkolle ja terveysalan toimintalohkolle osoitetuilla taloudellisilla resursseilla tuetaan myös unionin poliittisia prioriteetteja koskevaa komission tiedottamista sikäli kuin prioriteetit liittyvät 4, 23 ja 26 artiklassa tarkoitettuihin tavoitteisiin.
2.  Komissio toteuttaa tiedotus- ja viestintätoimia, jotka koskevat työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkoa ja terveysalan toimintalohkoa ja niiden toimia ja tuloksia. Työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkolle ja terveysalan toimintalohkolle osoitetuilla taloudellisilla resursseilla tuetaan myös unionin poliittisia prioriteetteja koskevaa tiedottamista sikäli kuin prioriteetit liittyvät 4, 23 ja 26 artiklassa tarkoitettuihin tavoitteisiin.
Tarkistus 151
Ehdotus asetukseksi
38 artikla
38 artikla
38 artikla
Siirretyn säädösvallan käyttäminen
Siirretyn säädösvallan käyttäminen
1.  Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.
1.  Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.
2.  Siirretään komissiolle tämän asetuksen voimaantulopäivästä määräämättömäksi ajaksi 15 artiklan 6 kohdassa, 21 artiklan 5 kohdassa ja 33 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.
2.  Siirretään komissiolle tämän asetuksen voimaantulopäivästä määräämättömäksi ajaksi 15 artiklan 6 kohdassa, 21 artiklan 5 kohdassa, 32 artiklassa ja 33 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.
3.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 15 artiklan 6 kohdassa, 21 artiklan 5 kohdassa ja 33 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.
3.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 15 artiklan 6 kohdassa, 21 artiklan 5 kohdassa, 32 artiklassa ja 33 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.
4.  Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa28 vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.
4.  Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa28 vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.
5.  Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.
5.  Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.
6.  Edellä olevan 15 artiklan 6 kohdan, 21 artiklan 5 kohdan ja 33 artiklan 3 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.
6.  Edellä olevan 15 artiklan 6 kohdan, 21 artiklan 5 kohdan, 32 artiklan ja 33 artiklan 3 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.
_________________________________
_________________________________
28.EYVL L 123, 12.5.2016, p. 13.
28. EUVL L 123, 12.5.2016, p. 13.
Tarkistus 152
Ehdotus asetukseksi
40 artikla
40 artikla
40 artikla
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 163 artiklan mukainen komitea
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 163 artiklan mukainen komitea
1.  Komissiota avustaa (SEUT-sopimuksen 163 artiklalla perustettu) komitea, jäljempänä ’ESR+-komitea’.
1.  Komissiota avustaa (SEUT-sopimuksen 163 artiklalla perustettu) komitea, jäljempänä ’ESR+-komitea’.
2.  Kukin jäsenvaltio nimittää yhden hallituksen edustajan, yhden työntekijäjärjestöjen edustajan, yhden työnantajajärjestöjen edustajan ja yhden varajäsenen kullekin jäsenelle enintään seitsemän vuoden toimikaudeksi. Jäsenen poissa ollessa varajäsenellä on ilman eri toimenpiteitä oikeus osallistua kokouksiin.
2.  Kukin jäsenvaltio nimittää yhden hallituksen edustajan, yhden työntekijäjärjestöjen edustajan, yhden työnantajajärjestöjen edustajan, yhden kansalaisyhteiskunnan edustajan, yhden tasa-arvoelinten tai muun riippumattoman ihmisoikeusinstituution edustajan [tulevan yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen] 6 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti ja yhden varajäsenen kullekin jäsenelle enintään seitsemän vuoden toimikaudeksi. Jäsenen poissa ollessa varajäsenellä on ilman eri toimenpiteitä oikeus osallistua kokouksiin.
3.  ESR+-komiteaan kuuluu yksi edustaja kustakin työntekijäjärjestöjä ja työnantajajärjestöjä edustavasta unionin tason järjestöstä.
3.  ESR+-komiteaan kuuluu yksi edustaja kustakin työntekijäjärjestöjä, työnantajajärjestöjä ja kansalaisjärjestöjä edustavasta unionin tason järjestöstä.
3 a.  ESR+-komitea voi kutsua Euroopan investointipankin ja Euroopan investointirahaston edustajia kokouksiinsa.
3 b.  Sukupuolten tasapuolinen edustus sekä vähemmistöjen ja muiden syrjäytyneiden ryhmien asianmukainen edustus ESR+-komiteassa on turvattava.
4.  ESR+-komiteaa kuullaan teknisen avun suunnitellusta käytöstä, jos apua myönnetään ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavasta toimintalohkosta, sekä muista kysymyksistä, joilla on vaikutusta ESR+:n kannalta merkityksellisten strategioiden toteutukseen unionin tasolla.
4.  ESR+-komiteaa kuullaan teknisen avun suunnitellusta käytöstä, jos apua myönnetään ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavasta toimintalohkosta, sekä muista kysymyksistä, joilla on vaikutusta ESR+:n kannalta merkityksellisten strategioiden toteutukseen unionin tasolla.
5.  ESR+-komitea voi antaa lausuntoja
5.  ESR+-komitea voi antaa lausuntoja
a)  kysymyksistä, jotka koskevat ESR+:sta myönnettävä tukea Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toteuttamiseksi, mukaan lukien maakohtaiset suositukset ja ohjausjaksoon liittyvät prioriteetit (esimerkiksi kansalliset uudistusohjelmat);
a)  kysymyksistä, jotka koskevat ESR+:sta myönnettävää tukea Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toteuttamiseksi, mukaan lukien maakohtaiset suositukset ja ohjausjaksoon liittyvät prioriteetit (esimerkiksi kansalliset uudistusohjelmat);
b)  kysymyksistä, jotka koskevat [tulevaa yhteisiä säännöksiä koskevaa asetusta] ESR+:n osalta;
b)  kysymyksistä, jotka koskevat [tulevaa yhteisiä säännöksiä koskevaa asetusta] ESR+:n osalta;
c)  muista kuin 4 kohdassa tarkoitetuista ESR+:aan liittyvistä kysymyksistä, joista komissio pyytää siltä lausuntoa.
c)  muista kuin 4 kohdassa tarkoitetuista ESR+:aan liittyvistä kysymyksistä, joista komissio pyytää siltä lausuntoa.
ESR+-komitea antaa lausuntonsa hyväksyttyjen äänten ehdottomalla enemmistöllä, ja lausunnot toimitetaan tiedoksi Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle. Komissio tiedottaa ESR+-komitealle, millä tavoin tämän lausunnot on otettu huomioon.
ESR+-komitea antaa lausuntonsa hyväksyttyjen äänten ehdottomalla enemmistöllä, ja lausunnot toimitetaan tiedoksi Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle. Komissio tiedottaa ESR+-komitealle kirjallisesti, millä tavoin tämän lausunnot on otettu huomioon.
6.  ESR+-komitea voi perustaa työryhmiä kuhunkin ESR+:n toimintalohkoon.
6.  ESR+-komitea voi perustaa työryhmiä kuhunkin ESR+:n toimintalohkoon.
Tarkistus 153
Ehdotus asetukseksi
Liite I
LIITE I1
LIITE I1
ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavasta toimintalohkosta myönnettävää yleistä tukea koskevat yhteiset indikaattorit
ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavasta toimintalohkosta myönnettävää yleistä tukea koskevat yhteiset indikaattorit
Kaikki henkilötiedot on eriteltävä sukupuolen (nainen, mies, ei-binäärinen) mukaan. Jos tietyt tulokset eivät ole mahdollisia, niitä koskevia tietoja ei tarvitse kerätä eikä toimittaa.
Kaikki henkilötiedot on eriteltävä sukupuolen (nainen, mies, ei-binäärinen) mukaan. Jos tietyt tulokset eivät ole saatavilla, niitä koskevia tietoja ei tarvitse kerätä eikä toimittaa. Arkaluonteisia henkilötietoja voidaan tarkastella nimettömästi.
1)  Ihmisiin kohdistuvien toimien yhteiset tuotosindikaattorit:
1)  Ihmisiin kohdistuvien toimien yhteiset tuotosindikaattorit:
1 a)  Osallistujia koskevat yhteiset tuotosindikaattorit
1 a)  Osallistujia koskevat yhteiset tuotosindikaattorit
–  Osallistujia koskevat yhteiset tuotosindikaattorit ovat seuraavat:
–  Osallistujia koskevat yhteiset tuotosindikaattorit ovat seuraavat:
–  työttömät, mukaan lukien pitkäaikaistyöttömät*
–  työttömät, mukaan lukien pitkäaikaistyöttömät*
–  pitkäaikaistyöttömät*
–  pitkäaikaistyöttömät*
–  työelämän ulkopuolella olevat*
–  työelämän ulkopuolella olevat*
–  työlliset, mukaan lukien itsenäiset ammatinharjoittajat*
–  työlliset, mukaan lukien itsenäiset ammatinharjoittajat*
–  koulutuksen ulkopuolella olevat (NEET)*
–  alle 30-vuotiaat*
–  alle 18-vuotiaat lapset*
–  18–29-vuotiaat nuoret*
–  yli 54-vuotiaat*
–  yli 54-vuotiaat*
–  henkilöt, joilla on ylemmän perusasteen tai sitä vähäisempi koulutus (ISCED 0–2)*
–  henkilöt, joilla on ylemmän perusasteen tai sitä vähäisempi koulutus (ISCED 0–2)*
–  henkilöt, joilla on keskiasteen (ISCED 3) tai keskiasteen jälkeinen (ISCED 4) koulutus*
–  henkilöt, joilla on keskiasteen (ISCED 3) tai keskiasteen jälkeinen (ISCED 4) koulutus*
–  henkilöt, joilla on korkea-asteen koulutus (ISCED 5–8)*.
–  henkilöt, joilla on korkea-asteen koulutus (ISCED 5–8)*.
Osallistujien kokonaismäärä lasketaan automaattisesti ammattiasemaan liittyvien yhteisten tuotosindikaattorien perusteella.
Osallistujien kokonaismäärä lasketaan automaattisesti ammattiasemaan liittyvien yhteisten tuotosindikaattorien perusteella.
1 b)  Muut yhteiset tuotosindikaattorit
1 b)  Muut yhteiset tuotosindikaattorit
Jos näitä indikaattoreita koskevia tietoja ei kerätä tietorekistereistä, niiden arvot voidaan määrittää edunsaajan tietoihin perustuvien arvioiden mukaisesti.
Jos näitä indikaattoreita koskevia tietoja ei kerätä tietorekistereistä, niiden arvot voidaan määrittää edunsaajan tietoihin perustuvien arvioiden mukaisesti. Osallistujat toimittavat tiedot aina vapaaehtoisesti.
–  vammaiset**
–  vammaiset henkilöt**
–  alle 18-vuotiaat osallistujat*
–  kolmannen maan kansalaiset
–  kolmannen maan kansalaiset*
–  ulkomaalaistaustaiset henkilöt
–  ulkomaalaistaustaiset henkilöt*
–  vähemmistöt (myös marginalisoituneet yhteisöt kuten romanit)**
–  vähemmistöt (muut kuin romaniyhteisö)**
–  romaniyhteisöön kuuluvat osallistujat**
–  asunnottomat tai asuntomarkkinoilta syrjäytyneet*
–  asunnottomat tai asuntomarkkinoilta syrjäytyneet*
–  maaseutualueilla asuvat*.
–  maaseutualueilla asuvat*
–  maantieteellisiä alueita, joilla on paljon köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä, edustavat osallistujat*
–  laitoshoidosta perhe- tai yhteisöperustaiseen hoitoon siirtyvät osallistujat**.
2)  Yhteisöjä koskevat yhteiset tuotosindikaattorit ovat seuraavat:
2)  Yhteisöjä koskevat yhteiset tuotosindikaattorit ovat seuraavat:
–  kansallisella, alueellisella tai paikallisella tasolla tuettujen viranomaisten tai julkisten palvelujen lukumäärä
–  kansallisella, alueellisella tai paikallisella tasolla tuettujen viranomaisten tai julkisten palvelujen lukumäärä
–  tuettujen mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten (mukaan lukien osuustoiminnalliset ja yhteiskunnalliset yritykset) lukumäärä.
–  tuettujen mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten (mukaan lukien osuustoiminnalliset ja yhteiskunnalliset yritykset) lukumäärä.
3)  Osallistujia koskevat välittömät yhteiset tulosindikaattorit ovat seuraavat:
3)  Osallistujia koskevat välittömät yhteiset tulosindikaattorit ovat seuraavat:
–  osallistujat, jotka ovat ryhtyneet työnhakuun jättäessään toimen*
–  osallistujat, jotka ovat ryhtyneet työnhakuun jättäessään toimen*
–  osallistujat, jotka ovat koulutuksessa jättäessään toimen*
–  osallistujat, jotka ovat koulutuksessa jättäessään toimen*
–  osallistujat, jotka saavat ammattipätevyyden jättäessään toimen*
–  osallistujat, jotka saavat ammattipätevyyden jättäessään toimen*
–  osallistujat, jotka ovat työelämässä, myös itsenäisinä ammatinharjoittajina, jättäessään toimen*.
–  osallistujat, jotka ovat työelämässä, myös itsenäisinä ammatinharjoittajina, jättäessään toimen*.
4)  Osallistujia koskevat yhteiset pitkän aikavälin tulosindikaattorit ovat seuraavat:
4)  Osallistujia koskevat yhteiset pitkän aikavälin tulosindikaattorit ovat seuraavat:
–  osallistujat, jotka ovat työelämässä, myös itsenäisinä ammatinharjoittajina, kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun he ovat jättäneet toimen*
–  osallistujat, jotka ovat työelämässä, myös itsenäisinä ammatinharjoittajina, kuuden ja kahdentoista kuukauden kuluessa siitä, kun he ovat jättäneet toimen*
–  osallistujat, joiden työmarkkinatilanne on parantunut kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun he ovat jättäneet toimen*.
–  osallistujat, joiden työmarkkinatilanne on parantunut kuuden ja kahdentoista kuukauden kuluessa siitä, kun he ovat jättäneet toimen*.
Vähimmäisvaatimuksena on, että tiedot kerätään edustavasta osallistujien otoksesta kunkin erityistavoitteen osalta. Otoksen sisäinen validiteetti varmistetaan niin, että tiedot voidaan yleistää erityistavoitteiden tasolla.
Vähimmäisvaatimuksena on, että tiedot kerätään edustavasta osallistujien otoksesta kunkin erityistavoitteen osalta. Otoksen sisäinen validiteetti varmistetaan niin, että tiedot voidaan yleistää erityistavoitteiden tasolla.
________________________________
__________________________________
1 Tähdellä (*) merkittyjen indikaattoreiden osalta toimitetut tiedot ovat asetuksen (EU) 2016/679 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja henkilötietoja.
1 Tähdellä (*) merkittyjen indikaattoreiden osalta toimitetut tiedot ovat asetuksen (EU) 2016/679 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja henkilötietoja.
Kahdella tähdellä (**) merkittyjen indikaattoreiden osalta toimitetut tiedot ovat asetuksen (EU) 2016/679 9 artiklassa tarkoitettuja erityisiä tietoryhmiä.
Kahdella tähdellä (**) merkittyjen indikaattoreiden osalta toimitetut tiedot ovat asetuksen (EU) 2016/679 9 artiklassa tarkoitettuja erityisiä tietoryhmiä.
Tarkistus 154
Ehdotus asetukseksi
Liite II
LIITE II
LIITE II
ESR+:sta aineellisen puutteen torjumiseen myönnettävää tukea koskevat yhteiset indikaattorit
ESR+:sta aineellisen puutteen torjumiseen myönnettävää tukea koskevat yhteiset indikaattorit
1)  Tuotosindikaattorit
1)  Tuotosindikaattorit
a)  Jaettujen elintarvikkeiden ja tavaroiden rahallinen kokonaisarvo
a)  Jaettujen elintarvikkeiden ja tavaroiden rahallinen kokonaisarvo
i)  elintarvikeavun kokonaisarvo
i)  elintarvikeavun kokonaisarvo
ia)  lapsille tarkoitettujen elintarvikkeiden rahallinen kokonaisarvo
ia)  lapsille tarkoitettujen elintarvikkeiden rahallinen kokonaisarvo
ib)  asunnottomille tarkoitettujen elintarvikkeiden rahallinen kokonaisarvo
ib)  asunnottomille tarkoitettujen elintarvikkeiden rahallinen kokonaisarvo
ic)  muille kohderyhmille tarkoitettujen elintarvikkeiden rahallinen kokonaisarvo
ic)  muille kohderyhmille tarkoitettujen elintarvikkeiden rahallinen kokonaisarvo
ii)  jaettujen tavaroiden kokonaisarvo
ii)  jaettujen tavaroiden kokonaisarvo
iia)  lapsille tarkoitettujen tavaroiden rahallinen kokonaisarvo
iia)  lapsille tarkoitettujen tavaroiden rahallinen kokonaisarvo
iib)  asunnottomille tarkoitettujen tavaroiden rahallinen kokonaisarvo
iib)  asunnottomille tarkoitettujen tavaroiden rahallinen kokonaisarvo
iic)  muille kohderyhmille tarkoitettujen tavaroiden rahallinen kokonaisarvo
iic)  muille kohderyhmille tarkoitettujen tavaroiden rahallinen kokonaisarvo
b)  Jaetun elintarvikeavun kokonaismäärä (tonnia)
b)  Jaetun elintarvikeavun kokonaismäärä (tonnia)
josta2:
josta2:
a)  niiden elintarvikkeiden osuus, joiden osalta ohjelmasta maksettiin vain kuljetus, jakelu ja varastointi (%)
a)  niiden elintarvikkeiden osuus, joiden osalta ohjelmasta maksettiin vain kuljetus, jakelu ja varastointi (%)
b)  ESR+:sta yhteisrahoitettujen elintarvikkeiden osuus edunsaajille jaettujen elintarvikkeiden kokonaismäärästä (%)
b)  ESR+:sta yhteisrahoitettujen elintarvikkeiden osuus edunsaajille jaettujen elintarvikkeiden kokonaismäärästä (%)
3)  Yhteiset tulosindikaattorit3
3)  Yhteiset tulosindikaattorit3
Elintarvikeavun loppukäyttäjien lukumäärä
Elintarvikeavun loppukäyttäjien lukumäärä
–  alle 18-vuotiaiden lasten lukumäärä
–  alle 18-vuotiaiden lasten lukumäärä
–  18–29-vuotiaiden nuorten lukumäärä
–  18–29-vuotiaiden nuorten lukumäärä
–  yli 54-vuotiaiden loppukäyttäjien lukumäärä
–  yli 54-vuotiaiden loppukäyttäjien lukumäärä
–  vammaisten loppukäyttäjien lukumäärä
–  vammaisten loppukäyttäjien lukumäärä
–  kolmansien maiden kansalaisten lukumäärä
–  kolmansien maiden kansalaisten lukumäärä
–  ulkomaalaistaustaisten ja vähemmistöihin kuuluvien (myös marginalisoituneet yhteisöt kuten romanit) loppukäyttäjien lukumäärä
–  ulkomaalaistaustaisten ja vähemmistöihin (muuhun kuin romaniyhteisöön) kuuluvien loppukäyttäjien lukumäärä
–  romaniyhteisöön kuuluvat osallistujat
–  asunnottomien tai asuntomarkkinoilta syrjäytyneiden loppukäyttäjien lukumäärä.
–  asunnottomien tai asuntomarkkinoilta syrjäytyneiden loppukäyttäjien lukumäärä.
Aineellisen avun loppukäyttäjien lukumäärä
Aineellisen avun loppukäyttäjien lukumäärä
–  alle 18-vuotiaiden lasten lukumäärä
–  alle 18-vuotiaiden lasten lukumäärä
–  18–29-vuotiaiden nuorten lukumäärä
–  18–29-vuotiaiden nuorten lukumäärä
–  yli 54-vuotiaiden loppukäyttäjien lukumäärä
–  yli 54-vuotiaiden loppukäyttäjien lukumäärä
–  vammaisten loppukäyttäjien lukumäärä
–  vammaisten loppukäyttäjien lukumäärä
–  kolmansien maiden kansalaisten lukumäärä
–  kolmansien maiden kansalaisten lukumäärä
–  ulkomaalaistaustaisten ja vähemmistöihin kuuluvien (myös marginalisoituneet yhteisöt kuten romanit) loppukäyttäjien lukumäärä
–  ulkomaalaistaustaisten ja vähemmistöihin (muuhun kuin romaniyhteisöön) kuuluvien loppukäyttäjien lukumäärä
–  romaniyhteisöön kuuluvat osallistujat,
–  asunnottomien tai asuntomarkkinoilta syrjäytyneiden loppukäyttäjien lukumäärä.
–  asunnottomien tai asuntomarkkinoilta syrjäytyneiden loppukäyttäjien lukumäärä.
_________________________________
_________________________________
2 Näitä indikaattoreita koskevat arvot määritetään edunsaajien tietoihin perustuvien arvioiden mukaisesti.
2 Näitä indikaattoreita koskevat arvot määritetään edunsaajien tietoihin perustuvien arvioiden mukaisesti.
3 Ks. edellinen alaviite.
3 Ks. edellinen alaviite.
Tarkistus 155
Ehdotus asetukseksi
Liite II a (uusi)
LIITE II a
ESR+:sta vähävaraisimpien sosiaalisen osallisuuden edistämiseen tarkoitettua tukea koskevat yhteiset indikaattorit
Tuotosindikaattorit
1)  Sosiaalisen osallisuuden edistämiseen tarkoitettua tukea saavien henkilöiden kokonaismäärä
josta:
a)  enintään 15-vuotiaiden lasten lukumäärä
b)  yli 65-vuotiaiden lukumäärä
c)  naisten lukumäärä
d)  ulkomaalaistaustaisten ja vähemmistöihin (muuhun kuin romaniyhteisöön) kuuluvien loppukäyttäjien lukumäärä
e)  romaniyhteisöön kuuluvat osallistujat
f)  asunnottomien lukumäärä.
Tarkistus 156
Ehdotus asetukseksi
Liite II b (uusi)
LIITE II b
Työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkoa koskevat indikaattorit
1.  Unionin politiikkojen ja lainsäädännön paremmasta ymmärtämisestä ilmoitetun hyödyn taso
1)  Analyyttisten toimien lukumäärä
2)  Vastavuoroista oppimista sekä tietämyksen lisäämistä ja levittämistä koskevien toimien lukumäärä
3)  Tuki keskeisille toimijoille
2.  Unionin, jäsenvaltioiden ja assosioituneiden maiden hallintoelinten aktiivisen yhteistyön ja kumppanuuden taso
1)  Analyyttisten toimien lukumäärä
2)  Vastavuoroista oppimista sekä tietämyksen lisäämistä ja levittämistä koskevien toimien lukumäärä
3)  Tuki keskeisille toimijoille
3.  Sosiaalipoliittisten innovaatioiden ilmoitettu käyttö sosiaalialan maakohtaisten suositusten toteutuksessa ja sosiaalipoliittisten kokeilujen tulokset poliittisessa päätöksenteossa
1)  Analyyttisten toimien lukumäärä
2)  Vastavuoroista oppimista sekä tietämyksen lisäämistä ja levittämistä koskevien toimien lukumäärä
3)  Tuki keskeisille toimijoille
4 Eures-portaalin käyttäjien lukumäärä
5.  Eka Eures-työpaikka ‑valmistelutoimella sekä kohdennetuilla liikkuvuusjärjestelyillä aikaansaatujen tai tuettujen nuorten työhönsijoitusten lukumäärä
6.  Eures-neuvojien henkilökohtaisten kontaktien lukumäärä työnhakijoiden, työpaikkaa vaihtavien ja työnantajien kanssa
7.  Niiden perustettujen tai toimintansa vakauttaneiden yritysten lukumäärä, jotka ovat saaneet unionin tukea
8.  Niiden työttömien tai heikoimmassa asemassa olevien edunsaajien osuus, jotka ovat perustaneet yrityksen tai kehittäneet sitä unionin mikrorahoituksella
Tarkistus 157
Ehdotus asetukseksi
Liite III – 2 kohta
2.  yhteisiä kliinisiä arviointeja koskevien terveysteknologioiden lukumäärä
2.  niiden edunsaajien (ammattilaisten, kansalaisten, potilaiden) lukumäärä, joita ohjelman tulokset koskevat
Tarkistus 158
Ehdotus asetukseksi
Liite III – 3 kohta
3.  siirrettyjen parhaiden käytäntöjen lukumäärä
3.  yhteisiä kliinisiä arviointeja koskevien terveysteknologioiden lukumäärä
Tarkistus 159
Ehdotus asetukseksi
Liite III – 4 kohta
4.  ohjelman tulosten käyttöaste kansallisissa terveyspolitiikoissa mitattuna ”ennen ja jälkeen” ‑kyselylomakkeella.
4.  siirrettyjen parhaiden käytäntöjen lukumäärä
Tarkistus 160
Ehdotus asetukseksi
Liite III – 4 a kohta (uusi)
4 a.   ohjelman tulosten käyttöaste alueellisissa ja kansallisissa terveyspolitiikoissa tai -välineissä mitattuna validoiduilla menetelmillä.

(1) Asia päätettiin palauttaa asiasta vastaavaan valiokuntaan toimielinten välisiä neuvotteluja varten työjärjestyksen 59 artiklan 4 kohdan neljännen alakohdan mukaisesti (A8-0461/2018).


Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitetta (Interreg) koskevat erityissäännökset ***I
PDF 703kWORD 96k
Euroopan parlamentin tarkistukset 16. tammikuuta 2019 ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan aluekehitysrahastosta ja ulkoisista rahoitusvälineistä tuettavaa Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitetta (Interreg) koskevista erityissäännöksistä (COM(2018)0374 – C8-0229/2018 – 2018/0199(COD))(1)
P8_TA-PROV(2019)0021A8-0470/2018

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Komission teksti   Tarkistus
Tarkistus 1
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 1 kappale
(1)  Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 176 artiklassa määrätään, että Euroopan aluekehitysrahaston (’EAKR’) tarkoituksena on myötävaikuttaa keskeisimmän alueellisen epätasapainon poistamiseen unionissa. SEUT-sopimuksen kyseisen artiklan ja 174 artiklan toisen ja kolmannen kohdan mukaisesti EAKR:n tehtävänä on osaltaan vähentää alueiden välisiä kehityseroja sekä muita heikommassa asemassa olevien alueiden jälkeenjääneisyyttä siten, että erityistä huomiota on kiinnitettävä tiettyihin alueluokkiin, joihin kuuluvat erityisesti rajaseutualueet.
(1)  Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 176 artiklassa määrätään, että Euroopan aluekehitysrahaston (’EAKR’) tarkoituksena on myötävaikuttaa keskeisimmän alueellisen epätasapainon poistamiseen unionissa. SEUT-sopimuksen kyseisen artiklan ja 174 artiklan toisen ja kolmannen kohdan mukaisesti EAKR:n tehtävänä on osaltaan vähentää alueiden välisiä kehityseroja sekä muita heikommassa asemassa olevien alueiden, maaseutualueiden, teollisuuden muutosprosessissa olevien alueiden, harvaan asuttujen alueiden sekä saari- ja vuoristoalueiden jälkeenjääneisyyttä.
Tarkistus 2
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 2 kappale
(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus]21 vahvistetaan EAKR:lle ja eräille muille rahastoille yhteiset säännökset ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) [uusi EAKR-asetus]22 vahvistetaan EAKR:stä myönnettävän tuen erityistavoitteita ja soveltamisalaa koskevat säännökset. Nyt on tarpeen antaa erityissäännöksiä Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteesta (Interreg), jonka mukaisesti yksi tai useampi jäsenvaltio tekee rajatylittävää yhteistyötä tehokkaan ohjelmasuunnittelun varmistamiseksi, mukaan lukien teknistä apua, seurantaa, arviointia, viestintää, tukikelpoisuutta, hallinnointia ja valvontaa sekä varainhoitoa koskevia säännöksiä.
(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus]21 vahvistetaan EAKR:lle ja eräille muille rahastoille yhteiset säännökset ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) [uusi EAKR-asetus]22 vahvistetaan EAKR:stä myönnettävän tuen erityistavoitteita ja soveltamisalaa koskevat säännökset. Nyt on tarpeen antaa erityissäännöksiä Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteesta (Interreg), jonka mukaisesti yksi tai useampi jäsenvaltio ja niiden alueet tekevät rajatylittävää yhteistyötä tehokkaan ohjelmasuunnittelun varmistamiseksi, mukaan lukien teknistä apua, seurantaa, arviointia, viestintää, tukikelpoisuutta, hallinnointia ja valvontaa sekä varainhoitoa koskevia säännöksiä.
_________________
_________________
21 [Viite]
21 [Viite]
22 [Viite]
22 [Viite]
Tarkistus 3
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 3 kappale
(3)  Unionin alueen kaikkia tasoja koskevan tasapainoisen kehityksen tukemiseksi EAKR:stä olisi Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (Interreg) mukaisesti tuettava rajatylittävää yhteistyötä, valtioiden välistä yhteistyötä, merialueyhteistyötä, syrjäisimpien alueiden yhteistyötä ja alueiden välistä yhteistyötä.
(3)  Unionin alueen kaikkia tasoja koskevan yhteistyöhön perustuvan ja tasapainoisen kehityksen tukemiseksi ja nykyisten erojen vähentämiseksi EAKR:stä olisi Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (Interreg) mukaisesti tuettava rajatylittävää yhteistyötä, valtioiden välistä yhteistyötä, merialueyhteistyötä, syrjäisimpien alueiden yhteistyötä ja alueiden välistä yhteistyötä. Prosessissa olisi otettava huomioon monitasohallinnon ja kumppanuuden periaatteet ja vahvistettava paikkalähtöisiä lähestymistapoja.
Tarkistus 4
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 3 a kappale (uusi)
(3 a)  Interregin eri osa-alueiden olisi autettava saavuttamaan kestävän kehityksen tavoitteet sellaisina kuin ne esitetään syyskuussa 2015 hyväksytyssä kestävän kehityksen toimintaohjelmassa Agenda 2030.
Tarkistus 5
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 4 kappale
(4)  Rajatylittävän yhteistyön osa-alueella olisi pyrittävä ratkaisemaan rajaseuduilla yhteisesti havaittuja yhteisiä haasteita ja hyödyntämään käyttämätöntä kasvupotentiaalia raja-alueilla23, kuten ilmenee komission tiedonannosta Kasvun ja yhteenkuuluvuuden edistäminen EU:n raja-alueilla (’raja-alueita koskeva tiedonanto’). Näin ollen rajatylittävän yhteistyön osa-alue olisi rajoitettava yhteistyöhön maarajoilla, ja rajatylittävä yhteistyö merirajoilla olisi sisällytettävä valtioiden väliseen osa-alueeseen.
(4)  Rajatylittävän yhteistyön osa-alueella olisi pyrittävä ratkaisemaan rajaseuduilla yhteisesti havaittuja yhteisiä haasteita ja hyödyntämään käyttämätöntä kasvupotentiaalia raja-alueilla23, kuten ilmenee komission tiedonannosta Kasvun ja yhteenkuuluvuuden edistäminen EU:n raja-alueilla (’raja-alueita koskeva tiedonanto’). Näin ollen rajatylittävän yhteistyön osa-alueeseen olisi sisällyttävä yhteistyö maa- tai merirajoilla tämän rajoittamatta syrjäisimpien alueiden välisen yhteistyön uutta osa-aluetta.
__________________
__________________
23 Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille – Kasvun ja yhteenkuuluvuuden edistäminen EU:n raja-alueilla, COM(2017)0534, 20.9.2017.
23 Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille – Kasvun ja yhteenkuuluvuuden edistäminen EU:n raja-alueilla, COM(2017)0534, 20.9.2017.
Tarkistus 6
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 5 kappale
(5)  Rajatylittävän yhteistyön osa-alueen olisi myös katettava yhteistyö yhden tai useamman jäsenvaltion ja yhden tai useamman unionin ulkopuolisen maan tai muun alueen välillä. Sisäisen ja ulkoisen rajatylittävän yhteistyön sisällyttämisen tähän asetukseen odotetaan johtavan sovellettavien säännösten yksinkertaistumiseen ja keventymiseen ohjelmasta vastaavien jäsenvaltioiden viranomaisten ja unionin ulkopuolisten kumppaniviranomaisten ja tuensaajien näkökulmasta verrattuna ohjelmakauteen 2014–2020.
(5)  Rajatylittävän yhteistyön osa-alueen olisi myös katettava yhteistyö yhden tai useamman jäsenvaltion tai niiden alueen ja yhden tai useamman unionin ulkopuolisen maan tai alueen tai muun alueen välillä. Sisäisen ja ulkoisen rajatylittävän yhteistyön sisällyttämisen tähän asetukseen odotetaan johtavan sovellettavien säännösten yksinkertaistumiseen ja keventymiseen ohjelmasta vastaavien jäsenvaltioiden viranomaisten ja unionin ulkopuolisten kumppaniviranomaisten ja tuensaajien näkökulmasta verrattuna ohjelmakauteen 2014–2020.
Tarkistus 7
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 6 kappale
(6)  Valtioiden välistä yhteistyötä ja merialueyhteistyötä koskevalla osa-alueella olisi pyrittävä tehostamaan yhteistyötä toiminnalla, joka johtaa unionin koheesiopolitiikan toimintalinjoihin liittyvään yhdennettyyn alueelliseen kehittämiseen, ja siihen olisi sisällyttävä myös rajatylittävä merialueyhteistyö. Valtioiden välisen yhteistyön olisi katettava laajempia alueita unionin manneralueella, kun taas merialueyhteistyön olisi katettava merialueiden ympärillä olevat alueet, ja siihen olisi sisällytettävä ohjelmakauden 2014–2020 rajatylittävä yhteistyö merirajoilla. Olisi sallittava mahdollisimman suuri jousto, jotta aiempaa rajatylittävää merialueyhteistyötä voidaan jatkaa laajemmissa merialueyhteistyön puitteissa, erityisesti määrittelemällä sen piiriin kuuluva alue, yhteistyön erityistavoitteet, hankekumppanuutta koskevat vaatimukset sekä alaohjelmien ja erityisten ohjauskomiteoiden perustaminen.
(6)  Valtioiden välistä yhteistyötä ja merialueyhteistyötä koskevalla osa-alueella olisi pyrittävä tehostamaan yhteistyötä toiminnalla, joka johtaa unionin koheesiopolitiikan toimintalinjoihin liittyvään yhdennettyyn alueelliseen kehittämiseen toissijaisuusperiaatetta täysin noudattaen. Valtioiden välisen yhteistyön olisi katettava laajempia valtioiden välisiä alueita sekä soveltuvin osin merialueiden ympärillä olevat alueet, joiden maantieteellinen laajuus on suurempi kuin rajatylittävissä ohjelmissa.
Tarkistus 8
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 7 kappale
(7)  Ottaen huomioon kokemukset, joita on saatu ohjelmakaudella 2014–2020 rajatylittävästä ja valtioiden välisestä yhteistyöstä syrjäisimmillä alueilla, joilla molempien osa-alueiden yhdistäminen yhteen ohjelmaan yhteistyöaluetta kohden ei ole saanut aikaan riittävää yksinkertaistamista ohjelmasta vastaavien viranomaisten ja tuensaajien kannalta, olisi perustettava erityinen syrjäisimpien alueiden osa-alue, jotta syrjäisimmät alueet voisivat tehdä yhteistyötä naapurimaidensa ja -alueidensa kanssa mahdollisimman vaikuttavalla ja yksinkertaisella tavalla.
(7)  Ottaen huomioon kokemukset, joita on saatu ohjelmakaudella 2014–2020 rajatylittävästä ja valtioiden välisestä yhteistyöstä syrjäisimmillä alueilla, joilla molempien osa-alueiden yhdistäminen yhteen ohjelmaan yhteistyöaluetta kohden ei ole saanut aikaan riittävää yksinkertaistamista ohjelmasta vastaavien viranomaisten ja tuensaajien kannalta, olisi perustettava erityinen syrjäisimpien alueiden osa-alue, jotta syrjäisimmät alueet voisivat tehdä yhteistyötä kolmansien maiden, merentakaisten maiden ja alueiden (MMA) tai alueellisten yhdentymis- ja yhteistyöjärjestöjen kanssa mahdollisimman vaikuttavalla ja yksinkertaisella tavalla niiden erityispiirteet huomioon ottaen.
Tarkistus 9
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 8 kappale
(8)  Ottaen huomioon kokemukset, joita on saatu Interregin alueiden välisistä yhteistyöohjelmista, ja tällaisen yhteistyön puute Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteen mukaisissa ohjelmissa ohjelmakaudella 2014–2020, alueiden välisen yhteistyön osa-alueella olisi keskityttävä erityisesti koheesiopolitiikan vaikuttavuuden lisäämiseen. Kyseinen osa-alue olisi sen vuoksi rajattava kahteen ohjelmaan, joista toinen mahdollistaa kaikenlaisen kokemuksen hankkimisen ja innovatiivisten lähestymistapojen ja valmiuksien kehittämisen molempien tavoitteiden mukaisissa ohjelmissa ja edistää Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1082/200624 nojalla perustettuja tai perustettavia eurooppalaisia alueellisen yhteistyön yhtymiä (’EAYY’) ja toinen parantaa kehitystrendien analysointia. Hankepohjainen yhteistyö koko unionissa olisi sisällytettävä uuteen alueiden välisiä innovointi-investointeja koskevaan osa-alueeseen, ja se olisi liitettävä läheisesti komission tiedonannon Innovoinnin tehostaminen Euroopan alueilla: sopeutumiskykyistä, osallistavaa ja kestävää kasvua koskevat strategiat25 täytäntöönpanoon, erityisesti temaattisten älykkään erikoistumisen alustojen tukemiseksi muun muassa energian, teollisuuden nykyaikaistamisen ja maatalouselintarvikkeiden aloilla. Toiminnallisiin kaupunkialueisiin tai kaupunkialueisiin kohdistettu yhdennetty alueellinen kehitys olisi keskitettävä Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun ‑tavoitteen ohjelmiin ja yhteen liitännäisvälineeseen, ’eurooppalaiseen kaupunkialoitteeseen’. Molempien alueiden välistä yhteistyötä koskevaan osa-alueeseen kuuluvien ohjelmien olisi katettava koko unioni ja niiden olisi oltava avoinna kolmansien maiden osallistumiselle.
(8)  Ottaen huomioon toisaalta myönteiset kokemukset, joita on saatu Interregin alueiden välisistä yhteistyöohjelmista, ja toisaalta tällaisen yhteistyön puute Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteen mukaisissa ohjelmissa ohjelmakaudella 2014–2020, kaupunkien ja alueiden välinen yhteistyö, jossa käytetään kokemusten vaihtoa ja kehitetään valmiuksia ohjelmia varten molempien tavoitteiden puitteissa (Euroopan alueellinen yhteistyö ja Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun), on tärkeä osa-alue, kun etsitään yhteisiä ratkaisuja koheesiopolitiikan alalla ja luodaan kestäviä kumppanuuksia. Sen vuoksi nykyisiä ohjelmia ja erityisesti hankepohjaista yhteistyötä olisi edistettävä edelleen, mukaan luettuna eurooppalaisten alueellisen yhteistyön yhtymien (’EAYY’) edistäminen sekä makroalueelliset strategiat.
__________________
24 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1082/2006, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2006, eurooppalaisesta alueellisen yhteistyön yhtymästä (EAYY) (EUVL L 210, 31.7.2006, s. 19).
25 Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Innovoinnin tehostaminen Euroopan alueilla: sopeutumiskykyistä, osallistavaa ja kestävää kasvua koskevat strategiat – COM(2017)0376, 18.7.2017.
Tarkistus 10
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 8 a kappale (uusi)
(8 a)   Alueiden välisiä innovointi-investointeja koskevan uuden aloitteen olisi perustuttava älykkääseen erikoistumiseen ja sitä olisi käytettävä tukemaan älykkään erikoistumisen alustoja sellaisilla aloilla kuin energia, teollisuuden nykyaikaistaminen, kiertotalous, sosiaalinen innovointi, ympäristö tai maatalouselintarvikkeet sekä auttamaan älykkäisiin erikoistumisstrategioihin osallistuvia toimijoita kerääntymään yhteen, jotta voidaan tehostaa innovointia ja tuoda innovatiivisia tuotteita, prosesseja ja ekosysteemejä unionin markkinoille. Näyttö viittaa siihen, että uusien teknologioiden (esimerkiksi keskeisten mahdollistavien teknologioiden) demonstroinnin testaus- ja validointivaiheessa on yhä sitkeä järjestelmään liittyvä toimintahäiriö varsinkin silloin, kun innovointi aiheutuu täydentävien alueellisten erikoistumisten integroinnista, jolla tuotetaan innovatiivisia arvoketjuja. Tämä toimintahäiriö on erityisen kriittinen pilottitoimien ja täysimittaisen markkinoille saattamisen välillä. Joillain strategisilla teknologia- ja teollisuusaloilla pk-yritykset eivät tällä hetkellä voi hyödyntää huippuluokkaista ja avointa yhteenliitettyä yleiseurooppalaista demonstrointi-infrastruktuuria. Alueiden välistä yhteistyötä koskevaan aloitteeseen kuuluvien ohjelmien olisi katettava koko unioni ja niiden olisi oltava avoinna erityisesti syrjäisimpien alueiden naapureina olevien MMA:iden, kolmansien maiden, niiden alueiden ja alueellisten yhdentymis- ja yhteistyöjärjestöjen osallistumiselle. Olisi kannustettava synergioita, joita saavutetaan alueiden välisten innovointi-investointien ja muiden asiaankuuluvien unionin ohjelmien välillä, esimerkkinä ne, joita toteutetaan Euroopan rakenne- ja investointirahastoista, Horisontti 2020 ‑ohjelmasta, Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta ja sisämarkkinaohjelmasta, koska ne vahvistavat investointien vaikutusta ja tuovat parempaa lisäarvoa kansalaisille.
Tarkistus 11
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 9 kappale
(9)  Tukikelpoisten alueiden määrittelemiseksi olisi vahvistettava objektiiviset perusteet. Tätä varten tukikelpoiset alueet ja unionin tason alueet olisi nimettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o1059/200326 mukaisen yhteisen alueluokitusjärjestelmän perusteella.
(9)  Tukikelpoisten alueiden määrittelemiseksi olisi vahvistettava yhteiset objektiiviset perusteet. Tätä varten tukikelpoiset alueet ja unionin tason alueet olisi nimettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o1059/200326 mukaisen yhteisen alueluokitusjärjestelmän perusteella.
__________________
__________________
26 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1059/2003, annettu 26 päivänä toukokuuta 2003, yhteisestä tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistöstä (NUTS) (EUVL L 154, 21.6.2003, s. 1).
26 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1059/2003, annettu 26 päivänä toukokuuta 2003, yhteisestä tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistöstä (NUTS) (EUVL L 154, 21.6.2003, s. 1).
Tarkistus 12
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 10 kappale
(10)  On aiheellista jatkaa tai tarvittaessa käynnistää yhteistyötä sen kaikissa ulottuvuuksissa unionin naapureina olevien kolmansien maiden kanssa, koska tällainen yhteistyö on tärkeä aluepoliittinen väline ja siitä todennäköisesti hyötyvät kolmansien maiden rajanaapureina sijaitsevat jäsenvaltioiden alueet. Tämän vuoksi EAKR:stä ja unionin ulkoisista rahoitusvälineistä (IPA27, NDICI28 ja MMA-ohjelma29) olisi tuettava rajatylittävään yhteistyöhön, valtioiden väliseen yhteistyöhön ja merialueyhteistyöhön, syrjäisimpien alueiden yhteistyöhön ja alueiden väliseen yhteistyöhön perustuvia ohjelmia. EAKR:stä ja unionin ulkoisista rahoitusvälineistä myönnettävän tuen olisi perustuttava vastavuoroisuuteen ja oikeasuhteisuuteen. IPA III:n rajatylittävän yhteistyön ohjelmien ja NDICI:n rajatylittävän yhteistyön ohjelmien osalta EAKR:n tukea olisi kuitenkin täydennettävä vähintään vastaavalla määrällä IPA III:n ja NDICI:n rajatylittävän yhteistyön ohjelmista myönnettävää tukea noudattaen kuitenkin asianomaisessa säädöksessä vahvistettua enimmäismäärää, toisin sanoen enintään 3 prosenttia IPA III -välineen kokonaismäärärahoista ja enintään 4 prosenttia NDICI-asetuksen 4 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisen naapuruusalueita koskevan maantieteellisen ohjelman kokonaismäärärahoista.
(10)  On aiheellista jatkaa tai tarvittaessa käynnistää yhteistyötä sen kaikissa ulottuvuuksissa unionin naapureina olevien kolmansien maiden kanssa, koska tällainen yhteistyö on tärkeä aluepoliittinen väline ja siitä todennäköisesti hyötyvät kolmansien maiden rajanaapureina sijaitsevat jäsenvaltioiden alueet. Tämän vuoksi EAKR:stä ja unionin ulkoisista rahoitusvälineistä (IPA27, NDICI28 ja MMA-ohjelma29) olisi tuettava rajatylittävään yhteistyöhön, valtioiden väliseen yhteistyöhön, syrjäisimpien alueiden yhteistyöhön ja alueiden väliseen yhteistyöhön perustuvia ohjelmia. EAKR:stä ja unionin ulkoisista rahoitusvälineistä myönnettävän tuen olisi perustuttava vastavuoroisuuteen ja oikeasuhteisuuteen. IPA III:n rajatylittävän yhteistyön ohjelmien ja NDICI:n rajatylittävän yhteistyön ohjelmien osalta EAKR:n tukea olisi kuitenkin täydennettävä vähintään vastaavalla määrällä IPA III:n ja NDICI:n rajatylittävän yhteistyön ohjelmista myönnettävää tukea noudattaen kuitenkin asianomaisessa säädöksessä vahvistettua enimmäismäärää.
__________________
__________________
27 Asetus (EU) XXX liittymistä valmistelevasta tukivälineestä (EUVL L xx, s. y).
27 Asetus (EU) XXX liittymistä valmistelevasta tukivälineestä (EUVL L xx, s. y).
28 Asetus (EU) XXX naapuruus-, kumppanuus- ja kansainvälisen yhteistyön välineestä (EUVL L xx, s. y).
28 Asetus (EU) XXX naapuruus-, kumppanuus- ja kansainvälisen yhteistyön välineestä (EUVL L xx, s. y).
29 Neuvoston päätös (EU) XXX merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan unioniin sekä Euroopan unionin ja Grönlannin ja Euroopan unionin ja Tanskan kuningaskunnan välisistä suhteista (EUVL L xx, s. y).
29 Neuvoston päätös (EU) XXX merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan unioniin sekä Euroopan unionin ja Grönlannin ja Euroopan unionin ja Tanskan kuningaskunnan välisistä suhteista (EUVL L xx, s. y).
Tarkistus 13
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 10 a kappale (uusi)
(10 a)   Alueisiin, joista tulee unionin uusia ulkorajoja, olisi kiinnitettävä erityistä huomiota, jotta varmistetaan käynnissä olevien yhteistyöohjelmien asianmukainen jatkuvuus.
Tarkistus 14
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 11 kappale
(11)  IPA III -tuella olisi keskityttävä pääasiassa auttamaan IPA-tuensaajia vahvistamaan demokraattisia instituutioita ja oikeusvaltiota, uudistamaan oikeuslaitosta ja julkishallintoa, kunnioittamaan perusoikeuksia ja edistämään sukupuolten tasa-arvoa, suvaitsevaisuutta, sosiaalista osallisuutta ja syrjimättömyyttä. IPA-tuella olisi edelleen tuettava IPA-tuensaajien pyrkimyksiä edistää alueellista, makroalueellista ja rajatylittävää yhteistyötä sekä aluekehitystä, muun muassa panemalla täytäntöön unionin makroaluestrategioita. Lisäksi IPA-tuen olisi katettava turvallisuus, muuttoliike ja rajaturvallisuus, ja sen avulla olisi varmistettava kansainvälisen suojelun saatavuus, merkityksellisten tietojen jakaminen, rajavalvonnan tehostaminen sekä yhteisten toimenpiteiden toteuttaminen laittoman muuttoliikkeen ja siirtolaisten salakuljetuksen torjumiseksi.
(11)  IPA III -tuella olisi keskityttävä pääasiassa auttamaan IPA-tuensaajia vahvistamaan demokraattisia instituutioita ja oikeusvaltiota, uudistamaan oikeuslaitosta ja julkishallintoa, kunnioittamaan perusoikeuksia ja edistämään sukupuolten tasa-arvoa, suvaitsevaisuutta, sosiaalista osallisuutta ja syrjimättömyyttä sekä alueellista ja paikallista kehitystä. IPA-tuella olisi edelleen tuettava IPA-tuensaajien pyrkimyksiä edistää alueellista, makroalueellista ja rajatylittävää yhteistyötä sekä aluekehitystä, muun muassa panemalla täytäntöön unionin makroaluestrategioita. Lisäksi IPA-tuen olisi katettava turvallisuus, muuttoliike ja rajaturvallisuus, ja sen avulla olisi varmistettava kansainvälisen suojelun saatavuus, merkityksellisten tietojen jakaminen, rajavalvonnan tehostaminen sekä yhteisten toimenpiteiden toteuttaminen laittoman muuttoliikkeen ja siirtolaisten salakuljetuksen torjumiseksi.
Tarkistus 15
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 12 a kappale (uusi)
(12 a)  Kehittämällä synergiaetuja unionin ulkoisen toiminnan ja kehitysohjelmien kanssa olisi myös autettava varmistamaan mahdollisimman suuri vaikuttavuus samalla, kun noudatetaan periaatetta kehitykseen vaikuttavien poliitikkojen johdonmukaisuudesta, josta määrätään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 208 artiklassa. Unionin kaikkien alojen politiikan yhtenäisyys on kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisen kannalta ratkaisevan tärkeää.
Tarkistus 16
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 14 kappale
(14)  Unionin syrjäisimpiä alueita koskevan erityistilanteen vuoksi on tarpeen hyväksyä toimenpiteitä, jotka koskevat edellytyksiä, joiden täyttyessä kyseiset alueet voivat saada tukea rakennerahastoista. Tämän asetuksen tiettyjä säännöksiä olisi sen vuoksi mukautettava syrjäisimpien alueiden erityispiirteisiin, jotta yhteistyötä niiden naapureiden kanssa voitaisiin yksinkertaistaa ja edistää ottaen samalla huomioon komission tiedonanto Vahvempi ja uudistettu strateginen kumppanuus EU:n syrjäisimpien alueiden kanssa31.
(14)  Unionin syrjäisimpiä alueita koskevan erityistilanteen vuoksi on tarpeen hyväksyä toimenpiteitä, jotka koskevat niiden edellytysten parantamista, joiden täyttyessä kyseiset alueet voivat saada tukea rakennerahastoista. Tämän asetuksen tiettyjä säännöksiä olisi sen vuoksi mukautettava syrjäisimpien alueiden erityispiirteisiin, jotta niiden yhteistyötä kolmansien maiden ja MMA:iden kanssa voitaisiin yksinkertaistaa ja edistää ottaen samalla huomioon komission tiedonanto Vahvempi ja uudistettu strateginen kumppanuus EU:n syrjäisimpien alueiden kanssa31.
_________________
_________________
31 Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle, alueiden komitealle ja Euroopan investointipankille –Vahvempi ja uudistettu strateginen kumppanuus EU:n syrjäisimpien alueiden kanssa – COM(2017)0623, 24.10.2017.
31 Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle, alueiden komitealle ja Euroopan investointipankille –Vahvempi ja uudistettu strateginen kumppanuus EU:n syrjäisimpien alueiden kanssa – COM(2017)0623, 24.10.2017.
Tarkistus 17
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 14 a kappale (uusi)
(14 a)  Tässä asetuksessa vahvistetaan MMA:iden mahdollisuus osallistua Interreg-ohjelmiin. MMA:iden erityispiirteet ja niiden kohtaamat haasteet olisi otettava huomioon, jotta voidaan helpottaa niiden tosiasiallisia osallistumismahdollisuuksia ja osallistumista.
Tarkistus 18
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 15 kappale
(15)  On tarpeen vahvistaa kullekin Interreg-osa-alueelle kohdennettavat määrärahat, mukaan lukien kunkin jäsenvaltion osuus rajatylittävän yhteistyön, valtioiden välisen yhteistyön ja merialueyhteistyön, syrjäisimpien alueiden yhteistyön ja alueiden välisen yhteistyön kokonaismäärärahoista sekä jäsenvaltioiden käytettävissä olevat mahdollisuudet joustoon näiden osa-alueiden välillä. Rajatylittävän yhteistyön osuutta olisi vähennettävä verrattuna ohjelmakauteen 2014–2020, kun taas valtioiden välisen yhteistyön ja merialueyhteistyön osuutta olisi lisättävä merialueyhteistyön yhdistämisen vuoksi, ja olisi luotava uusi syrjäisimpien alueiden yhteistyötä koskeva osa-alue.
(15)  On tarpeen vahvistaa kullekin Interreg-osa-alueelle kohdennettavat määrärahat, mukaan lukien kunkin jäsenvaltion osuus rajatylittävän yhteistyön, valtioiden välisen yhteistyön, syrjäisimpien alueiden yhteistyön ja alueiden välisen yhteistyön kokonaismäärärahoista sekä jäsenvaltioiden käytettävissä olevat mahdollisuudet joustoon näiden osa-alueiden välillä. Kun yhteistyöllä pyritään vauhdittamaan investointeja työpaikkoihin ja kasvuun sekä yhteisiä investointeja muiden alueiden kanssa, yhteistyön olisi globalisaation vuoksi määräydyttävä alueiden yhteisten piirteiden ja tavoitteiden eikä välttämättä rajojen mukaisesti, minkä vuoksi alueiden välisiä innovointi-investointeja koskevalle uudelle aloitteelle olisi osoitettava lisävaroja, jotta voidaan vastata globaaleihin markkinaolosuhteisiin.
Tarkistus 19
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 18 kappale
(18)  Ottaen huomioon Irlannin saarella vallitseva ainutlaatuinen ja erityinen tilanne ja jotta voitaisiin tukea pitkänperjantain sopimuksen mukaista pohjoisen ja etelän välistä yhteistyötä, uudella rajatylittävällä ’PEACE PLUS’ ‑ohjelmalla olisi jatkettava ja kehitettävä Pohjois-Irlannin ja Irlannin rajakreivikuntien välisten aikaisempien ohjelmien työtä. Ohjelman käytännön merkityksen vuoksi on tärkeää varmistaa, että kun ohjelmalla tuetaan rauhaa ja sovintoa, EAKR:n olisi myös osaltaan edistettävä asianomaisten alueiden sosiaalista, taloudellista ja alueellista vakautta, erityisesti toimenpiteillä, joilla edistetään yhteisöjen välistä yhteenkuuluvuutta. Ohjelman erityispiirteiden vuoksi sitä olisi hallinnoitava integroidusti siten, että Yhdistyneen kuningaskunnan rahoitusosuus sisällytetään ohjelmaan ulkoisina käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina. Lisäksi tiettyjä tässä asetuksessa olevia toimien valintaa koskevia sääntöjä ei saisi soveltaa kyseiseen ohjelmaan rauhaa ja sovintoa tukevien toimien osalta.
(18)  Ottaen huomioon Irlannin saarella vallitseva ainutlaatuinen ja erityinen tilanne ja jotta voitaisiin tukea pitkänperjantain sopimuksen mukaista pohjoisen ja etelän välistä yhteistyötä, uudella rajatylittävällä ’PEACE PLUS’ ‑ohjelmalla olisi jatkettava ja kehitettävä Pohjois-Irlannin ja Irlannin rajakreivikuntien välisten aikaisempien ohjelmien työtä. Ohjelman käytännön merkityksen vuoksi on tärkeää varmistaa, että kun ohjelmalla tuetaan rauhaa ja sovintoa, EAKR:n olisi myös osaltaan edistettävä asianomaisten alueiden sosiaalista, taloudellista ja alueellista vakautta ja yhteistyötä, erityisesti toimenpiteillä, joilla edistetään yhteisöjen välistä yhteenkuuluvuutta. Ohjelman erityispiirteiden vuoksi sitä olisi hallinnoitava integroidusti siten, että Yhdistyneen kuningaskunnan rahoitusosuus sisällytetään ohjelmaan ulkoisina käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina. Lisäksi tiettyjä tässä asetuksessa olevia toimien valintaa koskevia sääntöjä ei saisi soveltaa kyseiseen ohjelmaan rauhaa ja sovintoa tukevien toimien osalta.
Tarkistus 20
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 20 kappale
(20)  Suurin osa unionin tuesta olisi keskitettävä rajalliseen määrään toimintapoliittisia tavoitteita Interregin vaikutuksen maksimoimiseksi.
(20)  Suurin osa unionin tuesta olisi keskitettävä rajalliseen määrään toimintapoliittisia tavoitteita Interregin vaikutuksen maksimoimiseksi. Synergiaa ja täydentävyyttä Interregin osa-alueiden välillä olisi vahvistettava.
Tarkistus 21
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 21 kappale
(21)  Interreg-ohjelmien valmistelua, hyväksymistä ja muuttamista sekä alueellista kehitystä, toimien valintaa, seurantaa ja arviointia, ohjelmasta vastaavia viranomaisia, toimien tarkastuksia sekä avoimuutta ja viestintää koskevia säännöksiä olisi mukautettava Interreg-ohjelmien erityispiirteisiin verrattuna asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] säännöksiin.
(21)  Interreg-ohjelmien valmistelua, hyväksymistä ja muuttamista sekä alueellista kehitystä, toimien valintaa, seurantaa ja arviointia, ohjelmasta vastaavia viranomaisia, toimien tarkastuksia sekä avoimuutta ja viestintää koskevia säännöksiä olisi mukautettava Interreg-ohjelmien erityispiirteisiin verrattuna asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] säännöksiin. Nämä erityissäännökset olisi pidettävä yksinkertaisina ja selkeinä, jotta vältetään ylisääntely ja jäsenvaltioille ja tuensaajille aiheutuva ylimääräinen hallinnollinen rasitus.
Tarkistus 22
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 22 kappale
(22)  Olisi jatkettava ohjelmakaudella 2014–2020 vahvistettuja säännöksiä, jotka koskevat perusteita, joiden täyttyessä toimet katsotaan aidosti yhteisiksi toimiksi, kumppanuutta Interreg-toimissa ja johtavan kumppanin velvoitteita. Interreg-kumppaneiden olisi kuitenkin tehtävä yhteistyötä kaikilla neljällä osa-alueella (kehitys, toteutus, henkilöstö ja rahoitus), ja syrjäisimpien alueiden yhteistyön osalta kolmella neljästä, koska olisi oltava yksinkertaisempaa yhdistää EAKR:stä ja unionin ulkoisista rahoitusvälineistä myönnettävä tuki sekä ohjelmien että toimien tasolla.
(22)  Olisi jatkettava ohjelmakaudella 2014–2020 vahvistettuja säännöksiä, jotka koskevat perusteita, joiden täyttyessä toimet katsotaan aidosti yhteisiksi toimiksi, kumppanuutta Interreg-toimissa ja johtavan kumppanin velvoitteita. Interreg-kumppaneiden olisi tehtävä yhteistyötä kehityksen ja toteutuksen sekä henkilöstön tai rahoituksen tai molempien osa-alueilla, ja syrjäisimpien alueiden yhteistyön osalta kolmella neljästä osa-alueesta, koska olisi oltava yksinkertaisempaa yhdistää EAKR:stä ja unionin ulkoisista rahoitusvälineistä myönnettävä tuki sekä ohjelmien että toimien tasolla.
Tarkistus 23
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 22 a kappale (uusi)
(22 a)  Ihmisten väliset ja pienimuotoiset hankkeet ovat rajatylittävän yhteistyön ohjelmissa tärkeä ja menestyksekäs väline, jolla poistetaan rajaesteitä, edistetään paikallisten ihmisten välisiä yhteyksiä ja integroidaan raja-alueita ja niiden kansalaisia. Ihmisten välisiä ja pienimuotoisia hankkeita toteutetaan useilla aloilla, joita ovat esimerkiksi kulttuuri, urheilu, matkailu, koulutus, talous, tiede, ympäristönsuojelu ja ekologia, terveydenhuolto, liikenne ja pienet infrastruktuurihankkeet, hallinnollinen yhteistyö ja suhdetoiminta. Kuten alueiden komitean lausunnossa ”Ihmisten väliset ja pienimuotoiset hankkeet rajat ylittävän yhteistyön ohjelmissa”32 todetaan, ihmisten välisillä ja pienimuotoisilla hankkeilla on merkittävä eurooppalainen lisäarvo ja ne antavat huomattavan panoksen rajat ylittävän yhteistyön ohjelmien yleistavoitteisiin.
__________________
32 Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Ihmisten väliset ja pienimuotoiset hankkeet rajat ylittävän yhteistyön ohjelmissa”, annettu 12 päivänä heinäkuuta 2017 (EUVL C 342, 12.10.2017, s. 38).
Tarkistus 24
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 23 kappale
(23)  On tarpeen selkeyttää sääntöjä, jotka koskevat pienhankerahastoja, joita on pantu täytäntöön koko Interreg-aloitteen ajan, mutta joihin ei ole koskaan sovellettu erityissäännöksiä. Kuten myös alueiden komitean lausunnossa aiheesta Ihmisten väliset ja pienimuotoiset hankkeet rajat ylittävän yhteistyön ohjelmissa32 todetaan, tällaisilla pienhankerahastoilla on merkittävä rooli luottamuksen rakentamisessa kansalaisten ja instituutioiden välille, ne tarjoavat eurooppalaista lisäarvoa ja edistävät merkittävästi rajatylittävän yhteistyön ohjelmien yleistä tavoitetta poistamalla rajaesteitä ja integroimalla raja-alueita ja niiden kansalaisia. Jotta voitaisiin tehdä pienhankkeiden rahoituksen hallinnoinnista yksinkertaisempaa lopullisille tuensaajille, jotka eivät usein ole tottuneet hakemaan unionin rahoitusta, yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen ja kertakorvausten käyttö olisi tehtävä pakolliseksi tietyn kynnysarvon alapuolella.
(23)  Ihmisten välisiä ja pienimuotoisia hankkeita on tuettu koko Interreg-aloitteen ajan pääasiassa pienhankerahastoista tai vastaavista välineistä, joista ei kuitenkaan ole annettu erityissääntöjä, minkä vuoksi pienhankerahastoja koskevia sääntöjä on tarpeen selkeyttää. Jotta voitaisiin saada lisäarvoa ja etuja ihmisten välisistä ja pienimuotoisista hankkeista myös paikallisen ja alueellisen kehityksen kannalta ja tehdä pienhankkeiden rahoituksen hallinnoinnista yksinkertaisempaa lopullisille tuensaajille, jotka eivät usein ole tottuneet hakemaan unionin rahoitusta, yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen ja kertakorvausten käyttö olisi tehtävä pakolliseksi tietyn kynnysarvon alapuolella.
__________________
32 Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Ihmisten väliset ja pienimuotoiset hankkeet rajat ylittävän yhteistyön ohjelmissa”, annettu 12 päivänä heinäkuuta 2017 (EUVL C 342, 12.10.2017, s. 38).
Tarkistus 25
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 24 kappale
(24)  Koska osallistujia on useammasta kuin yhdestä jäsenvaltiosta ja hallinnolliset kustannukset ovat sen vuoksi erityisesti valvonnan ja kääntämisen osalta suuremmat, teknisen avun menojen enimmäismäärän olisi oltava suurempi kuin Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteessa. Suurempien hallinnollisten kustannusten vastapainoksi jäsenvaltioita olisi kannustettava vähentämään mahdollisuuksien mukaan yhteisten hankkeiden täytäntöönpanoon liittyvää hallinnollista taakkaa. Lisäksi Interreg-ohjelmien, jotka saavat rajoitetusti unionin tukea, tai ulkoisten rajatylittävien yhteistyöohjelmien olisi tehokkaiden teknisen avun toimien riittävän rahoituksen varmistamiseksi saatava teknistä apua varten tietty vähimmäismäärä.
(24)  Koska osallistujia on useammasta kuin yhdestä jäsenvaltiosta ja muun muassa ohjelmien hakijoiden ja toteuttajien tärkeinä keskustelukumppaneina toimivien ja siten suoran linjan yhteisiin sihteeristöihin tai kulloisiinkin viranomaisiin muodostavien alueellisten yhteyspisteiden (joita kutsutaan myös antenneiksi) aiheuttamat hallinnolliset kustannukset ovat sen vuoksi erityisesti myös valvonnan ja kääntämisen osalta suuremmat, teknisen avun menojen enimmäismäärän olisi oltava suurempi kuin Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteessa. Suurempien hallinnollisten kustannusten vastapainoksi jäsenvaltioita olisi kannustettava vähentämään mahdollisuuksien mukaan yhteisten hankkeiden täytäntöönpanoon liittyvää hallinnollista taakkaa. Lisäksi Interreg-ohjelmien, jotka saavat rajoitetusti unionin tukea, tai ulkoisten rajatylittävien yhteistyöohjelmien olisi tehokkaiden teknisen avun toimien riittävän rahoituksen varmistamiseksi saatava teknistä apua varten tietty vähimmäismäärä.
Tarkistus 26
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 25 a kappale (uusi)
(25 a)  Komission, jäsenvaltioiden ja alueiden olisi tehtävä tiivistä yhteistyötä hallinnollisen rasituksen vähentämisessä, jotta voidaan hyödyntää asetuksen [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 77 artiklassa tarkoitettuja parannettuja asianmukaisia säännöksiä, jotka koskevat Interreg-ohjelman hallinnointi- ja valvontajärjestelmää.
Tarkistus 27
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 27 kappale
(27)  Jäsenvaltioita olisi kannustettava osoittamaan hallintoviranomaisen tehtävät EAYY:lle tai antamaan tällaiselle yhtymälle, kuten muille rajatylittäville oikeussubjekteille, vastuu alaohjelmien, integroitujen alueellisten investointien tai yhden tai useamman pienhankerahaston hallinnoinnista, tai nimettävä ne toimimaan ainoana kumppanina.
(27)  Jäsenvaltioiden olisi tarvittaessa delegoitava hallintoviranomaisen tehtävät uudelle tai soveltuvin osin olemassa olevalle EAYY:lle tai antamaan tällaiselle yhtymälle, kuten muille rajatylittäville oikeussubjekteille, vastuu alaohjelmien tai integroitujen alueellisten investointien hallinnoinnista, tai nimettävä ne toimimaan ainoana kumppanina. Jäsenvaltioiden olisi annettava eri jäsenvaltioiden alue- ja paikallisviranomaisille ja muille julkisille elimille mahdollisuus perustaa tällaisia yhteistyöyhtymiä, joilla on oikeushenkilöys, ja kutsuttava paikallis- ja alueviranomaiset mukaan niiden toimintaan.
Tarkistus 28
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 28 kappale
(28)  Jotta ohjelmakautta 2014–2020 varten luotua maksuketjua komissiolta todentamisviranomaisen kautta johtavalle kumppanille voitaisiin jatkaa, maksuketjua olisi jatkettava kirjanpitotoiminnossa. Unionin tuki olisi maksettava johtavalle kumppanille, paitsi jos se johtaa kaksinkertaisiin valuutanmuuntomaksuihin, joita aiheutuu johtavan kumppanin ja muiden kumppanien välillä tuen muuntamisesta euromääräiseksi ja sen jälkeen takaisin toiseen valuuttaan tai päinvastoin.
(28)  Jotta ohjelmakautta 2014–2020 varten luotua maksuketjua komissiolta todentamisviranomaisen kautta johtavalle kumppanille voitaisiin jatkaa, maksuketjua olisi jatkettava kirjanpitotoiminnossa. Unionin tuki olisi maksettava johtavalle kumppanille, paitsi jos se johtaa kaksinkertaisiin valuutanmuuntomaksuihin, joita aiheutuu johtavan kumppanin ja muiden kumppanien välillä tuen muuntamisesta euromääräiseksi ja sen jälkeen takaisin toiseen valuuttaan tai päinvastoin. Ellei toisin määrätä, johtavan kumppanin olisi varmistettava, että muut kumppanit saavat asianomaisesta unionin rahastosta osoitettavan rahoitusosuuden kokonaisuudessaan kaikkien kumppanien sopimassa määräajassa ja noudattaen johtavaan kumppaniin sovellettavaa menettelyä.
Tarkistus 29
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 29 kappale
(29)  Asetuksen (EU, Euratom) [varainhoitoasetuksen koontiasetus] [63 artiklan 9 kohdan] mukaan alakohtaisissa säännöissä on otettava huomioon Euroopan alueellisen yhteistyön (Interreg) ohjelmien tarpeet erityisesti tarkastustoiminnon osalta. Vuotuista tarkastuslausuntoa, vuotuista valvontakertomusta ja toimien tarkastuksia koskevia säännöksiä olisi sen vuoksi yksinkertaistettava ja mukautettava niihin ohjelmiin, joihin osallistuu useampi kuin yksi jäsenvaltio.
(Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)
Tarkistus 30
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 30 kappale
(30)  Sääntöjen vastaisesti maksettujen summien takaisinperinnän osalta olisi päätettävä selkeästä rahoitusvastuuketjusta ainoasta kumppanista tai muista kumppaneista johtavan kumppanin ja hallintoviranomaisen kautta komissioon. Olisi säädettävä jäsenvaltioiden, kolmansien maiden, kumppanimaiden tai merentakaisten maiden ja alueiden (MMA:t) vastuusta silloin, kun takaisinperintä ainoalta kumppanilta, muilta kumppaneilta tai johtavalta kumppanilta ei onnistu, missä tapauksessa jäsenvaltio korvaa summan hallintoviranomaiselle. Näin ollen Interreg-ohjelmissa ei tuensaajien tasolla voi olla määriä, joita ei saada perittyä takaisin. On kuitenkin tarpeen selventää sellaista tilannetta koskevia sääntöjä, jossa jäsenvaltio, kolmas maa, kumppanimaa tai MMA ei korvaa summaa hallintoviranomaiselle. Myös johtavan kumppanin velvoitteita takaisinperinnän osalta olisi selkeytettävä. Erityisesti hallintoviranomaisen ei pitäisi voida velvoittaa johtavaa kumppania käynnistämään oikeudellista menettelyä toisessa maassa.
(30)  Sääntöjen vastaisesti maksettujen summien takaisinperinnän osalta olisi päätettävä selkeästä rahoitusvastuuketjusta ainoasta kumppanista tai muista kumppaneista johtavan kumppanin ja hallintoviranomaisen kautta komissioon. Olisi säädettävä jäsenvaltioiden, kolmansien maiden, kumppanimaiden tai merentakaisten maiden ja alueiden (MMA:t) vastuusta silloin, kun takaisinperintä ainoalta kumppanilta, muilta kumppaneilta tai johtavalta kumppanilta ei onnistu, missä tapauksessa jäsenvaltio korvaa summan hallintoviranomaiselle. Näin ollen Interreg-ohjelmissa ei tuensaajien tasolla voi olla määriä, joita ei saada perittyä takaisin. On tarpeen kuitenkin selventää sellaista tilannetta koskevia sääntöjä, jossa jäsenvaltio, kolmas maa, kumppanimaa tai MMA ei korvaa summaa hallintoviranomaiselle. Myös johtavan kumppanin velvoitteita takaisinperinnän osalta olisi selkeytettävä. Lisäksi seurantakomitean olisi vahvistettava ja hyväksyttävä takaisinperintään liittyvät menettelyt. Hallintoviranomaisen ei pitäisi kuitenkaan voida velvoittaa johtavaa kumppania käynnistämään oikeudellista menettelyä toisessa maassa.
Tarkistus 31
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 30 a kappale (uusi)
(30 a)   On asianmukaista kannustaa rahoituskuria. Samalla talousarviositoumusten vapauttamisjärjestelyissä olisi otettava huomioon Interreg-ohjelmien ja niiden täytäntöönpanon monitahoisuus.
Tarkistus 32
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 32 kappale
(32)  Vaikka Interreg-ohjelmat, joihin osallistuu kolmansia maita, kumppanimaita tai MMA:ita, olisi toteutettava käyttämällä yhteistyöhön perustuvaa hallinnointia, syrjäisimpien alueiden yhteistyö voidaan toteuttaa välillisellä hallinnoinnilla. Olisi annettava yksityiskohtaiset säännöt siitä, miten nämä ohjelmat toteutetaan kokonaisuudessaan tai osittain välillisellä hallinnoinnilla.
(Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)
Tarkistus 33
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 35 kappale
(35)  Jotta voidaan varmistaa yhdenmukaiset edellytykset Interreg-ohjelmien hyväksyntää ja muuttamista varten, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Ulkoisissa rajatylittävissä yhteistyöohjelmissa olisi kuitenkin noudatettava soveltuvin osin asetusten (EU) [IPA III] ja [NDICI] nojalla vahvistettuja komiteamenettelyjä kyseisiä ohjelmia koskevan ensimmäisen hyväksymispäätöksen osalta.
(35)  Jotta voidaan varmistaa yhdenmukaiset edellytykset Interreg-ohjelmien hyväksyntää ja muuttamista varten, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Ulkoisissa rajatylittävissä yhteistyöohjelmissa olisi kuitenkin soveltuvin osin noudatettava asetusten (EU) [IPA III] ja [NDICI] nojalla vahvistettuja komiteamenettelyjä kyseisiä ohjelmia koskevan ensimmäisen hyväksymispäätöksen osalta.
Tarkistus 34
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 36 a kappale (uusi)
(36 a)  Euroopan alueellisen yhteistyön edistäminen on EU:n koheesiopolitiikan merkittävä tavoite. Pk-yritysten tukeminen Euroopan alueelliseen yhteistyöhön liittyvien hankkeiden kustannuksissa on jo komission asetuksella (EU) N:o 651/20141a (yleinen ryhmäpoikkeusasetus) vapautettu ilmoitusvelvollisuudesta. Erityisiä säännöksiä kaikenkokoisten yritysten investointeihin osoitetuista aluetuista annetaan myös aluetuen suuntaviivoissa 2014–20202 a ja yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen jaksossa ”Alueellinen tuki”. Saatujen kokemusten valossa Euroopan alueelliseen yhteistyöhön liittyvien hankkeiden tukemisella on vain rajallinen vaikutus jäsenvaltioiden väliseen kilpailuun ja kauppaan, ja siten komission olisi voitava ilmoittaa, että tällainen apu on yhteensopivaa sisämarkkinoiden kanssa ja että Euroopan alueelliseen yhteistyöhön liittyvien hankkeiden tueksi annettavaan rahoitukseen voidaan soveltaa ryhmäpoikkeusta.
_____________________
1 a Komission asetus (EU) N:o 651/2014, annettu 17 päivänä kesäkuuta 2014, tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti (EUVL L 187, 26.6.2014, s. 1).
2 a Alueellisia valtiontukia koskevat suuntaviivat vuosille 2014–2020 (EUVL C 209, 23.7.2013, s. 1).
Tarkistus 35
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta
1.  Tässä asetuksessa vahvistetaan Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitetta (Interreg) koskevat säännöt, joiden tarkoituksena on edistää yhteistyötä jäsenvaltioiden välillä unionin sisällä sekä jäsenvaltioiden ja rajanaapureina olevien kolmansien maiden, kumppanimaiden, muiden alueiden tai merentakaisten maiden ja alueiden, jäljempänä ’MMA:t’, välillä.
1.  Tässä asetuksessa vahvistetaan Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitetta (Interreg) koskevat säännöt, joiden tarkoituksena on edistää yhteistyötä jäsenvaltioiden ja niiden alueiden välillä unionin sisällä sekä jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden, niiden alueiden, kumppanimaiden, muiden alueiden tai merentakaisten maiden ja alueiden, jäljempänä ’MMA:t’, tai alueellisten yhdentymis- ja yhteistyöjärjestöjen tai alueellisen organisaation osan muodostavien kolmansien maiden ryhmien välillä.
Tarkistus 36
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 4 alakohta
4)  ’rajatylittävällä oikeussubjektilla’ tarkoitetaan oikeussubjektia, joka on perustettu jonkin Interreg-ohjelmaan osallistuvan maan lainsäädännön mukaisesti edellyttäen, että sen perustajana ovat alueelliset viranomaiset tai muut elimet vähintään kahdesta osallistujamaasta.
4)  ’rajatylittävällä oikeussubjektilla’ tarkoitetaan oikeussubjektia, myös euroregiota, joka on perustettu jonkin Interreg-ohjelmaan osallistuvan maan lainsäädännön mukaisesti edellyttäen, että sen perustajana ovat alueelliset viranomaiset tai muut elimet vähintään kahdesta osallistujamaasta.
Tarkistus 37
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 4 a alakohta (uusi)
4 a)  ’alueellisilla yhdentymis- ja yhteistyöjärjestöillä’ tarkoitetaan samalla maantieteellisellä alueella olevien jäsenvaltioiden tai alueiden ryhmää, jonka tavoitteena on tiiviimpi yhteistyö yhteisesti tärkeillä aihealueilla;
Tarkistus 38
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – johdantokappale
1)  vierekkäisten alueiden välinen rajatylittävä yhteistyö, jolla edistetään yhdennettyä alueellista kehitystä (osa-alue 1):
1)  vierekkäisten alueiden välinen rajatylittävä yhteistyö, jolla edistetään yhdennettyä ja yhtenäistä alueellista kehitystä (osa-alue 1):
Tarkistus 39
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – a alakohta
a)  sisäinen rajatylittävä yhteistyö kahden tai useamman jäsenvaltion vierekkäisten maaraja-alueiden välillä tai vähintään yhden jäsenvaltion ja yhden tai useamman 4 artiklan 3 kohdassa luetellun kolmannen maan vierekkäisten maaraja-alueiden välillä; tai
a)  sisäinen rajatylittävä yhteistyö kahden tai useamman jäsenvaltion vierekkäisten maa- tai meriraja-alueiden välillä tai vähintään yhden jäsenvaltion ja yhden tai useamman 4 artiklan 3 kohdassa luetellun kolmannen maan vierekkäisten maa- tai meriraja-alueiden välillä; tai
Tarkistus 40
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – b alakohta – johdantokappale
b)  ulkoinen rajatylittävä yhteistyö vähintään yhden jäsenvaltion ja yhden tai useamman seuraavassa luetellun osapuolen vierekkäisten maaraja-alueiden välillä:
b)  ulkoinen rajatylittävä yhteistyö vähintään yhden jäsenvaltion ja yhden tai useamman seuraavassa luetellun osapuolen vierekkäisten maa- tai meriraja-alueiden välillä:
Tarkistus 41
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
2)  laajemmilla valtioiden rajat ylittävillä alueilla tai merialueilla toteutettava valtioiden välinen yhteistyö ja merialueyhteistyö, jossa on mukana kansallisia, alueellisia ja paikallisia ohjelmakumppaneita jäsenvaltioista, kolmansista maista ja kumppanimaista sekä Grönlannista ja jonka tavoitteena on parantaa alueellista yhdentymistä (osa-alue 2; kun tarkoitetaan ainoastaan valtioiden välistä yhteistyötä: osa-alue 2A; kun tarkoitetaan ainoastaan merialueyhteistyötä: osa-alue 2B);
2)  laajemmilla valtioiden rajat ylittävillä alueilla tai merialueilla toteutettava valtioiden välinen yhteistyö, jossa on mukana kansallisia, alueellisia ja paikallisia ohjelmakumppaneita jäsenvaltioista, kolmansista maista ja kumppanimaista sekä MMA:issa ja jonka tavoitteena on parantaa alueellista yhdentymistä (osa-alue 2);
Tarkistus 42
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 1 kohta – 3 alakohta
3)  syrjäisimpien alueiden keskinäinen yhteistyö ja niiden yhteistyö naapureina olevien kolmansien maiden, kumppanimaiden tai MMA:iden kanssa tai niistä useiden kanssa, kun yhteistyön tavoitteena on alueellisen yhdentymisen helpottaminen niiden naapurialueilla (osa-alue 3);
3)  syrjäisimpien alueiden keskinäinen yhteistyö ja niiden yhteistyö naapureina olevien kolmansien maiden, kumppanimaiden tai MMA:iden tai alueellisten yhdentymis- ja yhteistyöjärjestöjen kanssa tai niistä useiden kanssa, kun yhteistyön tavoitteena on alueellisen yhdentymisen ja yhdenmukaisen kehityksen helpottaminen niiden naapurialueilla (osa-alue 3);
Tarkistus 43
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 1 kohta – 4 alakohta – a alakohta – i a alakohta (uusi)
i a)  alueiden välisten yhteisten kehityshankkeiden täytäntöönpanoa;
Tarkistus 44
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 1 kohta – 4 alakohta – a alakohta – i b alakohta (uusi)
i b)  valmiuksien kehittämistä kumppanien välillä kaikkialla unionissa seuraavien yhteydessä:
Tarkistus 45
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 1 kohta – 4 alakohta – a alakohta – ii a alakohta (uusi)
ii a)  hyvien toimintatapojen määrittäminen ja levittäminen ja niiden siirtäminen erityisesti Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteen piiriin kuuluviin toimenpideohjelmiin;
Tarkistus 46
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 1 kohta – 4 alakohta – a alakohta – ii b alakohta (uusi)
ii b)  kokemusten vaihto, joka koskee kaupunkialueiden kestävään kehitykseen liittyvien hyvien käytäntöjen tunnistamista, siirtämistä ja jakamista, kaupunki- ja maaseutualueiden väliset yhteydet mukaan lukien;
Tarkistus 47
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 1 kohta – 4 alakohta – a alakohta – iii a alakohta (uusi)
iii a)  asetuksessa (EU) [uusi eurooppalainen rajanylinen mekanismi] tarkoitetun eurooppalaisen rajanylisen mekanismin perustaminen, toiminta ja käyttö;
Tarkistus 48
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 1 kohta – 5 alakohta
5)  alueiden väliset innovointi-investoinnit sellaisten alueiden välisten innovointihankkeiden kaupallistamisen ja laajentamisen kautta, jotka voivat edistää eurooppalaisten arvoketjujen kehittämistä (osa-alue 5).
Poistetaan.
Tarkistus 49
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 1 kohta
1.  Rajatylittävän yhteistyön osalta alueet, joita tuetaan EAKR:stä, ovat unionin NUTS 3 -tason alueet kaikilla sisäisillä ja ulkoisilla maarajoilla kolmansien maiden tai kumppanimaiden kanssa.
1.  Rajatylittävän yhteistyön osalta alueet, joita tuetaan EAKR:stä, ovat unionin NUTS 3 -tason alueet kaikilla sisäisillä ja ulkoisilla maa- tai merirajoilla kolmansien maiden tai kumppanimaiden kanssa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mahdollisia mukautuksia ohjelmakauden 2014–2020 yhteistyöohjelma-alueiden yhdenmukaisuuden ja jatkuvuuden varmistamiseksi.
Tarkistus 50
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 2 kohta
2.  Merirajoilla olevia alueita, joilla on kiinteä yhteys meren yli, tuetaan myös rajatylittävän yhteistyön perusteella.
Poistetaan.
Tarkistus 51
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 3 kohta
3.  Sisäiset rajatylittävää yhteistyötä koskevat Interreg-ohjelmat voivat kattaa Norjan, Sveitsin ja Yhdistyneen kuningaskunnan NUTS 3 -tason alueita vastaavat alueet sekä Liechtensteinin, Andorran ja Monacon.
3.  Sisäiset rajatylittävää yhteistyötä koskevat Interreg-ohjelmat voivat kattaa Norjan, Sveitsin ja Yhdistyneen kuningaskunnan NUTS 3 -tason alueita vastaavat alueet sekä Liechtensteinin, Andorran, Monacon ja San Marinon.
Tarkistus 52
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 4 kohta
4.  Ulkoisen rajatylittävän yhteistyön osalta alueet, joita tuetaan IPA III- tai NDICI-välineestä, ovat asianomaisen kumppanimaan NUTS 3 -tason alueet tai, NUTS-luokituksen puuttuessa, jäsenvaltioiden ja kumppanimaiden kaikilla maarajoilla olevat vastaavat alueet, jotka ovat tukikelpoisia IPA III- tai NDICI-välineen perusteella.
4.  Ulkoisen rajatylittävän yhteistyön osalta alueet, joita tuetaan IPA III- tai NDICI-välineestä, ovat asianomaisen kumppanimaan NUTS 3 -tason alueet tai, NUTS-luokituksen puuttuessa, jäsenvaltioiden ja kumppanimaiden kaikilla maa- tai merirajoilla olevat vastaavat alueet, jotka ovat tukikelpoisia IPA III- tai NDICI-välineen perusteella.
Tarkistus 53
Ehdotus asetukseksi
5 artikla – otsikko
5 Valtioiden välisen yhteistyön ja merialueyhteistyön maantieteellinen kattavuus
Valtioiden välisen yhteistyön maantieteellinen kattavuus
Tarkistus 54
Ehdotus asetukseksi
5 artikla – 1 kohta
1.  Valtioiden välisen yhteistyön ja merialueyhteistyön osalta alueet, joita tuetaan EAKR:stä, ovat unionin NUTS 2 -tason alueet, jotka kattavat vierekkäiset toiminnalliset alueet, ottaen tarvittaessa huomioon makroaluestrategiat tai merialuestrategiat.
1.  Valtioiden välisen yhteistyön osalta alueet, joita tuetaan EAKR:stä, ovat unionin NUTS 2 -tason alueet, jotka kattavat vierekkäiset toiminnalliset alueet, sanotun rajoittamatta mahdollisia muutoksia, joilla varmistetaan tällaisen yhteistyön yhteenkuuluvuus ja jatkuvuus laajemmilla yhteenkuuluvilla alueilla vuosien 2014–2020 ohjelmasuunnittelujakson pohjalta ottaen tarvittaessa huomioon makroaluestrategiat tai merialuestrategiat.
Tarkistus 55
Ehdotus asetukseksi
5 artikla – 2 kohta – 1 alakohta – johdantokappale
Valtioiden välistä yhteistyötä ja merialueyhteistyötä koskevat Interreg-ohjelmat voivat kattaa
Valtioiden välistä yhteistyötä koskevat Interreg-ohjelmat voivat kattaa
Tarkistus 56
Ehdotus asetukseksi
5 artikla – 2 kohta – 1 alakohta – b alakohta
b)  Grönlannin;
b)  MMA-maat, jotka saavat MMA-ohjelman tukea;
Tarkistus 57
Ehdotus asetukseksi
5 artikla – 3 kohta
3.  Edellä 2 kohdassa lueteltujen alueiden, kolmansien maiden tai kumppanimaiden on oltava NUTS 2 -tason alueita tai, NUTS-luokituksen puuttuessa, vastaavia alueita.
3.  Edellä 2 kohdassa lueteltujen alueiden, kolmansien maiden, kumppanimaiden tai MMA:iden on oltava NUTS 2 -tason alueita tai, NUTS-luokituksen puuttuessa, vastaavia alueita.
Tarkistus 58
Ehdotus asetukseksi
6 artikla – 2 kohta
2.  Syrjäisimpiä alueita koskevat Interreg-ohjelmat voivat kattaa NDICI:stä tukea saavia naapureina olevia kumppanimaita tai MMA-ohjelmasta tukea saavia MMA:ita tai molempia.
2.  Syrjäisimpiä alueita koskevat Interreg-ohjelmat voivat kattaa NDICI:stä tukea saavia kumppanimaita, MMA-ohjelmasta tukea saavia MMA:ita, alueellisia yhteistyöjärjestöjä tai kahden tai kaikkien kolmen yhdistelmiä.
Tarkistus 59
Ehdotus asetukseksi
7 artikla – otsikko
Alueiden välisen yhteistyön ja alueiden välisten innovointi-investointien maantieteellinen kattavuus
Alueiden välisen yhteistyön maantieteellinen kattavuus
Tarkistus 60
Ehdotus asetukseksi
7 artikla – 1 kohta
1.  Kaikkien osa-alueeseen 4 kuuluvien Interreg-ohjelmien tai osa-alueeseen 5 kuuluvien alueiden välisten innovointi-investointien osalta unionin koko aluetta tuetaan EAKR:stä.
1.  Kaikkien osa-alueeseen 4 kuuluvien Interreg-ohjelmien osalta unionin koko aluetta tuetaan EAKR:stä, mukaan luettuina syrjäisimmät alueet.
Tarkistus 61
Ehdotus asetukseksi
7 artikla – 2 kohta
2.  Osa-alueeseen kuuluvat 4 Interreg-ohjelmat voivat kattaa 4, 5 ja 6 artiklassa tarkoitettujen kolmansien maiden, kumppanimaiden, muiden alueiden tai MMA:iden koko alueen tai osan siitä riippumatta siitä, saavatko ne tukea unionin ulkoisista rahoitusvälineistä.
2.  Osa-alueeseen kuuluvat 4 Interreg-ohjelmat voivat kattaa 4, 5 ja 6 artiklassa tarkoitettujen kolmansien maiden, kumppanimaiden, muiden alueiden tai MMA:iden koko alueen tai osan siitä riippumatta siitä, saavatko ne tukea unionin ulkoisista rahoitusvälineistä. Kolmannet maat voivat osallistua näihin ohjelmiin, mikäli maat osallistuvat rahoitukseen ulkoisten käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen muodossa.
Tarkistus 62
Ehdotus asetukseksi
8 artikla – 2 kohta
2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettu täytäntöönpanosäädös sisältää myös luettelon niistä unionin NUTS 3 -tason alueista, jotka otetaan huomioon kohdennettaessa EAKR:stä määrärahoja rajatylittävälle yhteistyölle kaikilla sisärajoilla ja unionin ulkoisten rahoitusvälineiden soveltamisalaan kuuluvilla ulkorajoilla, sekä luettelon niistä NUTS 3 -tason alueista, jotka otetaan huomioon kohdennettaessa määrärahoja 9 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitetun osa-alueen 2B perusteella.
2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettu täytäntöönpanosäädös sisältää myös luettelon niistä unionin NUTS 3 -tason alueista, jotka otetaan huomioon kohdennettaessa EAKR:stä määrärahoja rajatylittävälle yhteistyölle kaikilla sisärajoilla ja unionin ulkoisten rahoitusvälineiden soveltamisalaan kuuluvilla ulkorajoilla.
Tarkistus 63
Ehdotus asetukseksi
8 artikla – 3 kohta
3.  Kolmansien maiden tai kumppanimaiden alueet tai unionin ulkopuoliset alueet, jotka eivät saa tukea EAKR:stä tai unionin ulkoisesta rahoitusvälineestä, mainitaan myös 1 kohdassa tarkoitetussa luettelossa.
3.  Kolmansien maiden tai kumppanimaiden alueet tai unionin ulkopuoliset alueet, joita ei tueta EAKR:stä tai unionin ulkoisesta rahoitusvälineestä, mainitaan myös 1 kohdassa tarkoitetussa luettelossa.
Tarkistus 64
Ehdotus asetukseksi
9 artikla – 1 kohta
1.  EAKR:n Euroopan alueellista yhteistyötä koskevan tavoitteen (Interreg) määrärahat ovat 8 430 000 000 euroa EAKR:n, ESR+:n ja koheesiorahaston talousarviositoumuksiin ohjelmakaudella 2021–2027 käytettävissä olevista kokonaismäärärahoista, jotka esitetään asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 102 artiklan 1 kohdassa.
1.  Euroopan alueellista yhteistyötä koskevan tavoitteen (Interreg) määrärahat ovat 11 165 910 000 euroa vuoden 2018 hintoina EAKR:n, ESR+:n ja koheesiorahaston talousarviositoumuksiin ohjelmakaudella 2021–2027 käytettävissä olevista kokonaismäärärahoista, jotka esitetään asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 103 artiklan 1 kohdassa.
Tarkistus 65
Ehdotus asetukseksi
9 artikla – 2 kohta – johdantokappale
2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitetut määrärahat kohdennetaan seuraavasti:
2.  10 195 910 000 euroa (91,31 %) 1 kohdassa tarkoitetuista määrärahoista kohdennetaan seuraavasti:
Tarkistus 66
Ehdotus asetukseksi
9 artikla – 2 kohta – a alakohta
a)  52,7 prosenttia (eli yhteensä 4 440 000 000 euroa) rajatylittävälle yhteistyölle (osa-alue 1);
a)  7 500 000 000 euroa (67,16 %) rajatylittävälle yhteistyölle (osa-alue 1);
Tarkistus 67
Ehdotus asetukseksi
9 artikla – 2 kohta – b alakohta
b)  31,4 prosenttia (eli yhteensä 2 649 900 000 euroa) valtioiden väliselle yhteistyölle ja merialueyhteistyölle (osa-alue 2);
b)  1 973 600 880 euroa (17,68 %) rajatylittävälle yhteistyölle (osa-alue 2);
Tarkistus 68
Ehdotus asetukseksi
9 artikla – 2 kohta – c alakohta
c)  3,2 prosenttia (eli yhteensä 270 100 000 euroa) syrjäisimpien alueiden yhteistyölle (osa-alue 3);
c)  357 309 120 euroa (3,2 %) syrjäisimpien alueiden yhteistyölle (osa-alue 3);
Tarkistus 69
Ehdotus asetukseksi
9 artikla – 2 kohta – d alakohta
d)  1,2 prosenttia (eli yhteensä 100 000 000 euroa) alueiden väliselle yhteistyölle (osa-alue 4);
d)  365 000 000 euroa (3,27 %) alueiden väliselle yhteistyölle (osa-alue 4);
Tarkistus 70
Ehdotus asetukseksi
9 artikla – 2 kohta – e alakohta
e)  11,5 prosenttia (eli yhteensä 970 000 000 euroa) alueiden välisille innovointi-investoinneille (osa-alue 5).
Poistetaan.
Tarkistus 71
Ehdotus asetukseksi
9 artikla – 3 kohta – 2 alakohta – a alakohta
a)  NUTS 3 -tason alueet osa-alueen 1 osalta ja 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa täytäntöönpanosäädöksessä luetellut NUTS 3 -tason alueet osa-alueen 2B osalta;
a)  8 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa täytäntöönpanosäädöksessä luetellut NUTS 3 -tason alueet osa-alueen 1 osalta;
Tarkistus 72
Ehdotus asetukseksi
9 artikla – 3 kohta – 2 alakohta – b alakohta
b)  NUTS 2 -tason alueet osa-alueiden 2A ja 3 osalta.
b)  NUTS 2 -tason alueet osa-alueen 2 osalta.
Tarkistus 73
Ehdotus asetukseksi
9 artikla – 3 kohta – 2 alakohta – b a alakohta (uusi)
b a)  tason NUTS 2 ja 3 alueet osa-alueen 3 osalta.
Tarkistus 74
Ehdotus asetukseksi
9 artikla – 5 a kohta (uusi)
5 a.  970 000 000 euroa (8,69 %) 1 kohdassa tarkoitetuista varoista kohdennetaan alueiden välisiä innovointi-investointeja koskevaan uuteen aloitteeseen sellaisena kuin se on määritelty 15 a artiklassa (uusi).
Jos komissio ei 31 päivään joulukuuta 2026 mennessä ole sitonut kaikkia 1 kohdassa tarkoitetuista varoista kyseisen aloitteen mukaisesti valittuihin hankkeisiin, jäljellä oleva sitomaton määrä kohdennetaan uudelleen pro rata osa-alueille 1–4.
Tarkistus 75
Ehdotus asetukseksi
10 artikla – 3 kohta – 1 alakohta
EAKR:stä myönnetään tukea yksittäisille ulkoisille rajatylittäville Interreg-ohjelmille edellyttäen, että IPA III:n ja NDICI:n rajatylittävän yhteistyön ohjelmista myönnetään tukea vastaava määrä asiaa koskevassa strategisessa ohjelma-asiakirjassa. Tähän vastaavuuteen sovelletaan IPA III -säädöksessä tai NDICI-säädöksessä vahvistettua enimmäismäärää.
EAKR:stä myönnetään tukea yksittäisille ulkoisille rajatylittäville Interreg-ohjelmille edellyttäen, että IPA III:n ja NDICI:n rajatylittävän yhteistyön ohjelmista myönnetään tukea vähintään vastaava määrä asiaa koskevassa strategisessa ohjelma-asiakirjassa. Tähän rahoitusosuuteen sovelletaan IPA III -säädöksessä tai NDICI-säädöksessä vahvistettua enimmäismäärää.
Tarkistus 76
Ehdotus asetukseksi
12 artikla – 3 kohta – 1 alakohta – b alakohta
b)  Interreg-ohjelmaa ei voida toteuttaa suunnitellulla tavalla osallistujamaiden välisissä suhteissa ilmenneiden ongelmien vuoksi.
b)  asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa, joissa Interreg-ohjelmaa ei voida toteuttaa suunnitellulla tavalla osallistujamaiden välisissä suhteissa ilmenneiden ongelmien vuoksi.
Tarkistus 77
Ehdotus asetukseksi
12 artikla – 4 kohta – 1 alakohta
Komission jo hyväksymän osa-alueeseen 2 kuuluvan Interreg-ohjelman osalta kumppanimaan tai Grönlannin osallistuminen keskeytetään, jos jokin 3 kohdan ensimmäisen alakohdan a ja b alakohdassa tarkoitetuista tilanteista toteutuu.
Komission jo hyväksymän osa-alueeseen 2 kuuluvan Interreg-ohjelman osalta kumppanimaan tai MMA:n osallistuminen keskeytetään, jos jokin 3 kohdan ensimmäisen alakohdan a ja b alakohdassa tarkoitetuista tilanteista toteutuu.
Tarkistus 78
Ehdotus asetukseksi
12 artikla – 4 kohta – 2 alakohta – a alakohta
a)  että Interreg-ohjelma keskeytetään kokonaan, erityisesti silloin, kun ohjelman keskeisiin yhteisiin kehityshaasteisiin ei pystytä vastaamaan ilman kyseisen kumppanimaan tai Grönlannin osallistumista;
a)  että Interreg-ohjelma keskeytetään kokonaan, erityisesti silloin, kun ohjelman keskeisiin yhteisiin kehityshaasteisiin ei pystytä vastaamaan ilman kyseisen kumppanimaan tai MMA:n osallistumista;
Tarkistus 79
Ehdotus asetukseksi
12 artikla – 4 kohta – 2 alakohta – c alakohta
c)  että Interreg-ohjelmaa jatketaan ilman kyseisen kumppanimaan tai Grönlannin osallistumista.
c)  että Interreg-ohjelmaa jatketaan ilman kyseisen kumppanimaan tai MMA:n osallistumista.
Tarkistus 80
Ehdotus asetukseksi
12 artikla – 6 kohta
6.  Jos jokin kolmas maa tai kumppanimaa, joka osallistuu Interreg-ohjelman rahoitukseen kansallisilla varoilla, joissa ei ole kyse EAKR:stä tai unionin ulkoisesta rahoitusvälineestä peräisin olevan tuen kansallisesta yhteisrahoituksesta, ja joka on saanut 22 artiklan 6 kohdassa tarkoitetun asiakirjan, vähentää tätä rahoitusta Interreg-ohjelman toteuttamisen aikana joko yleisesti tai jo valittujen yhteisten toimien osalta, osallistuvan jäsenvaltion tai osallistuvien jäsenvaltioiden on pyydettävä yhtä 4 kohdan toisessa alakohdassa esitetyistä vaihtoehdoista.
6.  Jos jokin kolmas maa, kumppanimaa tai MMA, joka osallistuu Interreg-ohjelman rahoitukseen kansallisilla varoilla, joissa ei ole kyse EAKR:stä tai unionin ulkoisesta rahoitusvälineestä peräisin olevan tuen kansallisesta yhteisrahoituksesta, ja joka on saanut 22 artiklan 6 kohdassa tarkoitetun asiakirjan, vähentää tätä rahoitusta Interreg-ohjelman toteuttamisen aikana joko yleisesti tai jo valittujen yhteisten toimien osalta, osallistuvan jäsenvaltion tai osallistuvien jäsenvaltioiden on pyydettävä yhtä tämän artiklan 4 kohdan toisessa alakohdassa esitetyistä vaihtoehdoista.
Tarkistus 81
Ehdotus asetukseksi
13 artikla – 1 kohta
Kunkin Interreg-ohjelman yhteisrahoitusosuus on enintään 70 prosenttia, paitsi jos ulkoisten rajatylittävien tai osa-alueeseen 3 kuuluvien Interreg-ohjelmien osalta asetuksissa (EU) [IPA III] ja [NDICI] tai neuvoston päätöksessä (EU) [MMA-ohjelma] tai niiden nojalla annetuissa säädöksissä vahvistetaan korkeampi prosenttiosuus.
Kunkin Interreg-ohjelman yhteisrahoitusosuus on enintään 80 prosenttia, paitsi jos ulkoisten rajatylittävien tai osa-alueeseen 3 kuuluvien Interreg-ohjelmien osalta asetuksissa (EU) [IPA III] ja [NDICI] tai neuvoston päätöksessä (EU) [MMA-ohjelma] tai niiden nojalla annetuissa säädöksissä vahvistetaan korkeampi prosenttiosuus.
Tarkistus 82
Ehdotus asetukseksi
14 artikla – 3 kohta – johdantokappale
3.  Asetuksen (EU) [uusi EAKR] 2 artiklassa vahvistettujen EAKR:n erityistavoitteiden lisäksi EAKR voi ja unionin ulkoiset rahoitusvälineet voivat soveltuvin osin edistää myös toimintapoliittiseen tavoitteeseen 4 kuuluvien erityistavoitteiden saavuttamista seuraavasti:
3.  Asetuksen (EU) [uusi EAKR] 2 artiklassa vahvistettujen EAKR:n erityistavoitteiden lisäksi EAKR edistää ja unionin ulkoiset rahoitusvälineet edistävät soveltuvin osin myös toimintapoliittiseen tavoitteeseen 4 kuuluvien erityistavoitteiden saavuttamista seuraavasti:
Tarkistus 83
Ehdotus asetukseksi
14 artikla – 4 kohta – a alakohta – johdantokappale
a)  osa-alueisiin 1 ja 2B kuuluvissa Interreg-ohjelmissa:
a)  osa-alueisiin 1 ja 2 kuuluvissa Interreg-ohjelmissa:
Tarkistus 84
Ehdotus asetukseksi
14 artikla – 4 kohta – a alakohta – ii alakohta
ii)  tehostamalla julkishallintoa edistämällä oikeudellista ja hallinnollista yhteistyötä sekä kansalaisten ja instituutioiden välistä yhteistyötä erityisesti raja-alueiden oikeudellisten ja muiden esteiden poistamiseksi;
ii)  tehostamalla julkishallintoa edistämällä oikeudellista ja hallinnollista yhteistyötä sekä kansalaisten välistä yhteistyötä, mukaan luettuina ihmisten väliset hankkeet, sekä kansalaisyhteiskunnan toimijoiden ja instituutioiden välistä yhteistyötä erityisesti raja-alueiden oikeudellisten ja muiden esteiden poistamiseksi;
Tarkistus 85
Ehdotus asetukseksi
14 artikla – 5 kohta
5.  Ulkoisissa rajatylittävissä ja osa-alueisiin 2 ja 3 kuuluvissa Interreg-ohjelmissa EAKR edistää ja unionin ulkoiset rahoitusvälineet edistävät soveltuvin osin myös turvallisempaa ja suojatumpaa Eurooppaa koskevaa erityistä ulkoista Interreg-tavoitetta erityisesti rajanylitysten hallinnan sekä liikkuvuuden ja muuttoliikkeen hallinnan, maahanmuuttajien suojelu mukaan luettuna, aloilla toteutettavilla toimilla.
5.  Osa-alueisiin 1, 2 ja 3 kuuluvissa Interreg-ohjelmissa EAKR ja unionin ulkoiset rahoitusvälineet voivat soveltuvin osin edistää myös turvallisempaa ja suojatumpaa Eurooppaa koskevaa erityistä ulkoista Interreg-tavoitetta erityisesti toimilla, joita toteutetaan rajanylitysten hallinnan sekä liikkuvuuden ja muuttoliikkeen hallinnan alalla, mukaan luettuna maahanmuuttajien ja pakolaisten suojelu sekä taloudellinen ja sosiaalinen integrointi kansainvälisen suojelun mukaisesti.
Tarkistus 86
Ehdotus asetukseksi
15 artikla – 2 kohta
2.  Lisäksi 15 prosenttia EAKR:stä ja soveltuvin osin unionin ulkoisista rahoitusvälineistä kullekin osa-alueisiin 1, 2 ja 3 kuuluvista Interreg-ohjelmista muiden toimintalinjojen kuin teknisen avun perusteella kohdennettavista määrärahoista on kohdennettava Interreg-ohjelmien hallinnoinnin parantamista koskevaan erityiseen Interreg-tavoitteeseen tai turvallisempaa ja suojatumpaa Eurooppaa koskevaan erityiseen ulkoiseen Interreg-tavoitteeseen.
2.  Enintään 15 prosenttia EAKR:stä ja soveltuvin osin unionin ulkoisista rahoitusvälineistä kullekin osa-alueisiin 1, 2 ja 3 kuuluvista Interreg-ohjelmista muiden toimintalinjojen kuin teknisen avun perusteella kohdennettavista määrärahoista on kohdennettava Interreg-ohjelmien hallinnoinnin parantamista koskevaan erityiseen Interreg-tavoitteeseen ja enintään 10 prosenttia voidaan kohdentaa turvallisempaa ja suojatumpaa Eurooppaa koskevaan erityiseen ulkoiseen Interreg-tavoitteeseen.
Tarkistus 87
Ehdotus asetukseksi
15 artikla – 3 kohta
3.  Jos osa-alueeseen 2A kuuluva Interreg-ohjelma tukee makroaluestrategiaa, kaikki EAKR:stä ja soveltuvin osin unionin ulkoisista rahoitusvälineistä muiden toimintalinjojen kuin ulkoisen avun perusteella kohdennettavat määrärahat on ohjelmoitava kyseisen strategian tavoitteisiin.
3.  Jos osa-alueeseen 1 tai 2 kuuluva Interreg-ohjelma tukee makroaluestrategiaa tai merialuestrategiaa, vähintään 80 prosenttia EAKR:stä ja soveltuvin osin osa unionin ulkoisista rahoitusvälineistä muiden toimintalinjojen kuin ulkoisen avun perusteella kohdennettavista määrärahoista on kohdennettava kyseisen strategian tavoitteisiin.
Tarkistus 88
Ehdotus asetukseksi
15 artikla – 4 kohta
4.  Jos osa-alueeseen 2B kuuluva Interreg-ohjelma tukee makroaluestrategiaa tai merialuestrategiaa, vähintään 70 prosenttia EAKR:stä ja soveltuvin osin unionin ulkoisista rahoitusvälineistä muiden toimintalinjojen kuin ulkoisen avun perusteella kohdennettavista kokonaismäärärahoista on kohdennettava kyseisen strategian tavoitteisiin.
Poistetaan.
Tarkistus 89
Ehdotus asetukseksi
15 aartikla (uusi)
15 a artikla
Alueiden väliset innovointi-investoinnit
1.  Edellä 9 artiklan 5 a kohdassa (uusi) tarkoitetut varat kohdennetaan alueiden välisiä innovointi-investointeja koskevaan uuteen aloitteeseen, jonka tarkoituksena on:
a)  kaupallistaa ja laajentaa yhteisiä innovointihankkeita, jotka todennäköisesti edistävät eurooppalaisten arvoketjujen kehittämistä;
b)  koota yhteen kansallisen tai alueellisen tason älykkään erikoistumisen ja sosiaalisen innovoinnin strategioihin osallistuvia tutkijoita, yrityksiä, kansalaisyhteiskunnan järjestöjä ja julkishallinnon toimijoita;
c)  toteuttaa pilottihankkeita, joilla pyritään tunnistamaan tai testaamaan älykkään erikoistumisen strategioihin perustuvia uusia alueellisia ja paikallisia kehittämisratkaisuja; tai
d)  vaihtaa innovointitoiminnassa saatuja kokemuksia tavoitteena hyödyntää alueellisen tai paikallisen kehityksen alalla saatua kokemusta.
2.  Euroopan alueellisen yhteenkuuluvuuden periaatteen ylläpitämiseksi ja suunnilleen yhtä suurin rahoitusosuuksin näissä investoinneissa on keskityttävä luomaan yhteyksiä vähemmän kehittyneiden alueiden sekä johtavien alueiden välille lisäämällä vähemmän kehittyneiden alueiden alueellisten innovointiekosysteemien valmiuksia niiden integroimiseksi sekä olemassa olevan tai syntyvän yhteisön lisäarvon siirtämiseksi ja siten, että lisätään valmiutta osallistua kumppanuuksiin muiden alueiden kanssa.
3.  Komissio toteuttaa nämä investoinnit joko suoraan tai välillisesti hallinnoiden. Asiantuntijaryhmä tukee sitä pitkäaikaisen työohjelman ja siihen liittyvien ehdotuspyyntöjen määrittelyssä.
4.  Kaikkien alueiden välisten innovointi-investointien osalta unionin koko aluetta tuetaan EAKR:stä. Kolmannet maat voivat osallistua investointeihin, mikäli maat osallistuvat rahoitukseen ulkoisten käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen muodossa.
Tarkistus 90
Ehdotus asetukseksi
16 artikla – 1 kohta
1.  Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoite (Interreg) toteutetaan Interreg-ohjelmien kautta yhteistyöhön perustuvalla hallinnoinnilla lukuun ottamatta osa-aluetta 3, joka voidaan toteuttaa kokonaisuudessaan tai osittain välillisesti hallinnoiden, sekä osa-aluetta 5, joka toteutetaan suoraan tai välillisesti hallinnoiden.
1.  Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoite (Interreg) toteutetaan Interreg-ohjelmien kautta yhteistyöhön perustuvalla hallinnoinnilla lukuun ottamatta osa-aluetta 3, joka voidaan toteuttaa kokonaisuudessaan tai osittain välillisesti hallinnoiden sidosryhmien kuulemisen jälkeen.
Tarkistus 91
Ehdotus asetukseksi
16 artikla – 2 kohta
2.  Osallistuvien jäsenvaltioiden ja soveltuvin osin kolmansien maiden, kumppanimaiden tai MMA:iden on valmisteltava liitteessä esitetyn mallin mukainen Interreg-ohjelma 1 päivän tammikuuta 2021 ja 31 päivän joulukuuta 2027 väliseksi ajaksi.
2.  Osallistuvien jäsenvaltioiden ja soveltuvin osin kolmansien maiden, kumppanimaiden, MMA:iden tai alueellisten yhdentymis- ja yhteistyöjärjestöjen on valmisteltava liitteessä esitetyn mallin mukainen Interreg-ohjelma 1 päivän tammikuuta 2021 ja 31 päivän joulukuuta 2027 väliseksi ajaksi.
Tarkistus 92
Ehdotus asetukseksi
16 artikla – 3 kohta – 1 alakohta
Osallistuvien jäsenvaltioiden on valmisteltava Interreg-ohjelma yhteistyössä asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 6 artiklassa tarkoitettujen ohjelmakumppanien kanssa.
Osallistuvien jäsenvaltioiden on valmisteltava Interreg-ohjelma yhteistyössä asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 6 artiklassa tarkoitettujen ohjelmakumppanien kanssa. Valmisteltaessa Interreg-ohjelmia, jotka kattavat makroalue- ja merialuestrategiat, jäsenvaltioiden ja ohjelmakumppanien on otettava huomioon kyseisten makroalue- ja merialuestrategioiden aihekohtaiset painopisteet ja kuultava asiaankuuluvia toimijoita. Tätä varten jäsenvaltioiden ja ohjelmakumppaneiden on perustettava ennakkomekanismi varmistamaan, että kaikki makroalueen tai merialueen tason toimijat, Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmaviranomaiset, alueet ja valtiot kokoontuvat yhteen ohjelmakauden alussa päättämään yhdessä kunkin ohjelman painopisteistä. Nämä painopisteet on tarvittaessa yhdenmukaistettava makroalue- tai merialuestrategioiden kanssa.
Tarkistus 93
Ehdotus asetukseksi
16 artikla – 4 kohta – 1 alakohta
Tulevan hallintoviranomaisen sijaintijäsenvaltion on toimitettava komissiolle Interreg-ohjelma viimeistään [voimaantulopäivä + yhdeksän kuukautta] kaikkien osallistuvien jäsenvaltioiden ja soveltuvin osin kolmansien maiden, kumppanimaiden tai MMA:iden puolesta.
Tulevan hallintoviranomaisen sijaintijäsenvaltion on toimitettava komissiolle yksi tai useampi Interreg-ohjelma viimeistään [voimaantulopäivä + kaksitoista kuukautta] kaikkien osallistuvien jäsenvaltioiden ja soveltuvin osin kolmansien maiden, kumppanimaiden, MMA:iden tai alueellisten yhdentymis- ja yhteistyöjärjestöjen puolesta.
Tarkistus 94
Ehdotus asetukseksi
16 artikla – 4 kohta – 2 alakohta
Tulevan hallintoviranomaisen sijaintijäsenvaltion on kuitenkin toimitettava unionin ulkoisista rahoitusvälineistä myönnettävää tukea sisältävä Interreg-ohjelma viimeistään kuusi kuukautta sen jälkeen, kun komissio on hyväksynyt asiaankuuluvan 10 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun strategisen ohjelma-asiakirjan, tai jos yhdessä tai useammassa unionin ulkoisen rahoitusvälineen perussäädöksessä niin edellytetään.
Tulevan hallintoviranomaisen sijaintijäsenvaltion on kuitenkin toimitettava unionin ulkoisista rahoitusvälineistä myönnettävää tukea sisältävä Interreg-ohjelma viimeistään kaksitoista kuukautta sen jälkeen, kun komissio on hyväksynyt asiaankuuluvan 10 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun strategisen ohjelma-asiakirjan, tai jos yhdessä tai useammassa unionin ulkoisen rahoitusvälineen perussäädöksessä niin edellytetään.
Tarkistus 95
Ehdotus asetukseksi
17 artikla – 3 kohta
3.  Jotta voidaan tehostaa ohjelman toteuttamista ja suurentaa toimien mittakaavaa, asianomainen jäsenvaltio voi päättää asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa ja yhteisymmärryksessä komission kanssa siirtää Interreg-ohjelmiin enintään [x] prosenttia samalle alueelle Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteen perusteella kohdennetuista EAKR:n määrärahoista. Siirretty määrä muodostaa erillisen toimintalinjan tai erilliset toimintalinjat.
3.  Jotta voidaan tehostaa ohjelman toteuttamista ja suurentaa toimien mittakaavaa, asianomainen jäsenvaltio voi päättää siirtää Interreg-ohjelmiin enintään 20 prosenttia samalle alueelle Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteen perusteella kohdennetuista EAKR:n määrärahoista. Kunkin jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle etukäteen tämän siirtomahdollisuuden käyttämisaikeesta ja perusteltava päätöksensä. Siirretty määrä muodostaa erillisen toimintalinjan tai erilliset toimintalinjat.
Tarkistus 96
Ehdotus asetukseksi
17 artikla – 4 kohta –b alakohta – johdantokappale
b)  tärkeimpiä yhteisiä haasteita koskeva tiivistelmä, jossa otetaan huomioon seuraavat seikat:
b)  tärkeimpiä yhteisiä haasteita koskeva tiivistelmä, jossa otetaan huomioon erityisesti seuraavat seikat:
Tarkistus 97
Ehdotus asetukseksi
17 artikla – 4 kohta – b alakohta – ii alakohta
ii)  yhteiset investointitarpeet ja täydentävyys muiden tukimuotojen kanssa;
ii)  yhteiset investointitarpeet ja täydentävyys muiden tukimuotojen kanssa sekä mahdolliset saavutettavat synergiaedut;
Tarkistus 98
Ehdotus asetukseksi
17 artikla – 4 kohta – b alakohta – iii alakohta
iii)  aiemmat kokemukset;
iii)  aiemmat kokemukset ja se, miten ne on otettu ohjelmassa huomioon;
Tarkistus 99
Ehdotus asetukseksi
17 artikla – 4 kohta – c alakohta
c)  valittujen toimintapoliittisten tavoitteiden ja erityisten Interreg-tavoitteiden, niitä vastaavien toimintalinjojen, erityistavoitteiden ja tukimuotojen perustelut, joissa on tarvittaessa käsiteltävä rajatylittävän infrastruktuurin puuttuvia yhteyksiä;
c)  valittujen toimintapoliittisten tavoitteiden ja erityisten Interreg-tavoitteiden ja niitä vastaavien toimintalinjojen perustelut sekä tarvittaessa rajatylittävän infrastruktuurin puuttuvat yhteydet;
Tarkistus 100
Ehdotus asetukseksi
17 artikla – 4 kohta – e alakohta – i alakohta
i)  tavoitetta koskevien toimien tyypit, mukaan lukien luettelo suunnitelluista strategisesti tärkeistä toimista, sekä niiden odotettu vaikutus kyseisiin erityistavoitteisiin ja soveltuvin osin makroalue- ja merialuestrategioihin;
i)  tavoitetta koskevien toimien tyypit, mukaan lukien luettelo suunnitelluista strategisesti tärkeistä toimista, sekä niiden odotettu vaikutus kyseisiin erityistavoitteisiin ja soveltuvin osin makroalue- ja merialuestrategioihin sekä toimintaa koskevat perusteet ja vastaavat avoimet valintaperusteet;
Tarkistus 101
Ehdotus asetukseksi
17 artikla – 4 kohta – e alakohta – iii alakohta
iii)  pääasialliset kohderyhmät;
Poistetaan.
Tarkistus 102
Ehdotus asetukseksi
17 artikla – 4 kohta – e alakohta – v alakohta
v)  rahoitusvälineiden suunniteltu käyttö;
Poistetaan.
Tarkistus 103
Ehdotus asetukseksi
17 artikla – 5 kohta – a alakohta – iii alakohta
iii)  MMA-ohjelmasta tuettujen osa-alueeseen 2 kuuluvien Interreg-ohjelmien osalta jaettuna rahoitusvälineittäin (’EAKR’ ja ’MMA-ohjelma Grönlanti’);
iii)  MMA-ohjelmasta tuettujen osa-alueeseen 2 kuuluvien Interreg-ohjelmien osalta jaettuna rahoitusvälineittäin (’EAKR’ ja ’MMA-ohjelma’);
Tarkistus 104
Ehdotus asetukseksi
17 artikla – 5 kohta – b alakohta
b)  edellä 4 kohdan g alakohdan ii alakohdassa tarkoitettuun taulukkoon on sisällytettävä ainoastaan vuosia 2021–2025 koskevat määrät.
Poistetaan.
Tarkistus 105
Ehdotus asetukseksi
17 artikla – 7 kohta – b alakohta
b)  vahvistettava yhteisen sihteeristön perustamista koskeva menettely;
b)  vahvistettava yhteisen sihteeristön perustamista koskeva menettely ja soveltuvin osin tuettava jäsenvaltioissa tai kolmansissa maissa olevia hallintorakenteita;
Tarkistus 106
Ehdotus asetukseksi
18 artikla – 1 kohta
1.  Komissio arvioi kutakin Interreg-ohjelmaa ja sen yhdenmukaisuutta asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus], asetuksen (EU) [uusi EAKR] ja tämän asetuksen kanssa ja, jos on kyse unionin ulkoisesta rahoitusvälineestä myönnettävästä tuesta ja tarvittaessa, sen yhdenmukaisuutta 10 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun monivuotisen strategia-asiakirjan tai yhtä tai useampaa kyseistä välinettä koskevan perussäädöksen mukaisen strategisen ohjelmasuunnittelun kehyksen kanssa.
1.  Komissio arvioi täysin avoimesti kutakin Interreg-ohjelmaa ja sen yhdenmukaisuutta asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus], asetuksen (EU) [uusi EAKR] ja tämän asetuksen kanssa ja, jos on kyse unionin ulkoisesta rahoitusvälineestä myönnettävästä tuesta ja tarvittaessa, sen yhdenmukaisuutta tämän asetuksen 10 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun monivuotisen strategia-asiakirjan tai yhtä tai useampaa kyseistä välinettä koskevan perussäädöksen mukaisen strategisen ohjelmasuunnittelun kehyksen kanssa.
Tarkistus 107
Ehdotus asetukseksi
18 artikla – 3 kohta
3.  Osallistuvien jäsenvaltioiden ja soveltuvin osin kolmansien maiden tai kumppanimaiden tai MMA:iden on tarkasteltava Interreg-ohjelmaa uudelleen ottaen huomioon komission esittämät huomautukset.
3.  Osallistuvien jäsenvaltioiden ja soveltuvin osin kolmansien maiden tai kumppanimaiden, MMA:iden tai alueellisten yhdentymis- ja yhteistyöjärjestöjen on tarkasteltava Interreg-ohjelmaa uudelleen ottaen huomioon komission esittämät huomautukset.
Tarkistus 108
Ehdotus asetukseksi
18 artikla – 4 kohta
4.  Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksellä päätöksen kunkin Interreg-ohjelman hyväksymisestä viimeistään kuuden kuukauden kuluttua päivästä, jona tulevan hallintoviranomaisen sijaintijäsenvaltio on toimittanut ohjelman.
4.  Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksellä päätöksen kunkin Interreg-ohjelman hyväksymisestä viimeistään kolmen kuukauden kuluttua päivästä, jona tulevan hallintoviranomaisen sijaintijäsenvaltio on toimittanut ohjelman tarkistetun version.
Tarkistus 109
Ehdotus asetukseksi
19 artikla – 1 kohta
1.  Hallintoviranomaisen sijaintijäsenvaltio voi toimittaa Interreg-ohjelman muuttamista koskevan perustellun pyynnön sekä muutetun ohjelman, jossa esitetään kyseisen muutoksen odotettu vaikutus tavoitteiden saavuttamiseen.
1.  Hallintoviranomaisen sijaintijäsenvaltio voi toimittaa alue- ja paikallisviranomaisia kuultuaan asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 6 artiklan mukaisesti Interreg-ohjelman muuttamista koskevan perustellun pyynnön sekä muutetun ohjelman, jossa esitetään kyseisen muutoksen odotettu vaikutus tavoitteiden saavuttamiseen.
Tarkistus 110
Ehdotus asetukseksi
19 artikla – 2 kohta
2.  Komissio arvioi muutoksen yhdenmukaisuuden asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus], asetuksen (EU) [uusi EAKR] ja tämän asetuksen kanssa ja voi esittää huomautuksia kolmen kuukauden kuluessa muutetun ohjelman toimittamisesta.
2.  Komissio arvioi muutoksen yhdenmukaisuuden asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus], asetuksen (EU) [uusi EAKR] ja tämän asetuksen kanssa ja voi esittää huomautuksia kuukauden kuluessa muutetun ohjelman toimittamisesta.
Tarkistus 111
Ehdotus asetukseksi
19 artikla – 3 kohta
3.  Osallistuvien jäsenvaltioiden ja soveltuvin osin kolmansien maiden, kumppanimaiden tai MMA:iden on tarkasteltava muutettua ohjelmaa uudelleen ja otettava huomioon komission esittämät huomautukset.
3.  Osallistuvien jäsenvaltioiden ja soveltuvin osin kolmansien maiden, kumppanimaiden, MMA:iden tai alueellisten yhdentymis- ja yhteistyöjärjestöjen on tarkasteltava muutettua ohjelmaa uudelleen ja otettava huomioon komission esittämät huomautukset.
Tarkistus 112
Ehdotus asetukseksi
19 artikla – 4 kohta
4.  Komissio hyväksyy Interreg-ohjelman muuttamisen viimeistään kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun jäsenvaltio on toimittanut sen.
4.  Komissio hyväksyy Interreg-ohjelman muuttamisen viimeistään kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun jäsenvaltio on toimittanut sen.
Tarkistus 113
Ehdotus asetukseksi
19 artikla – 5 kohta – 1 alakohta
Jäsenvaltio voi ohjelmakauden aikana siirtää saman Interreg-ohjelman eri toimintalinjaan summan, joka on enintään 5 prosenttia toimintalinjan alkuperäisistä määrärahoista ja enintään 3 prosenttia ohjelman budjetista.
Jäsenvaltio voi alue- ja paikallisviranomaisia kuultuaan asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 6 artiklan mukaisesti ohjelmakauden aikana siirtää saman Interreg-ohjelman eri toimintalinjaan summan, joka on enintään 10 prosenttia toimintalinjan alkuperäisistä määrärahoista ja enintään 5 prosenttia ohjelman budjetista.
Tarkistus 114
Ehdotus asetukseksi
22 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Seurantakomitea voi perustaa yhden tai, erityisesti alaohjelmien tapauksessa, useamman ohjauskomitean, jotka toimivat toimia valitessaan sen valvonnassa.
Seurantakomitea voi perustaa yhden tai, erityisesti alaohjelmien tapauksessa, useamman ohjauskomitean, jotka toimivat toimia valitessaan sen valvonnassa. Ohjauskomiteoiden on sovellettava asetuksen (EU) .../... [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 6 artiklassa esitettyä kumppanuusperiaatetta ja otettava mukaan kumppaneita kaikista osallistuvista jäsenvaltioista.
Tarkistus 115
Ehdotus asetukseksi
22 artikla – 3 kohta
3.  Hallintoviranomaisen on kuultava komissiota ja otettava sen huomautukset huomioon ennen kuin valintaperusteet toimitetaan seurantakomitealle tai soveltuvin osin ohjauskomitealle. Sama koskee arviointiperusteiden mahdollisia myöhempiä muutoksia.
3.  Hallintoviranomaisen on toimitettava valintaperusteet komissiolle ennen kuin ne toimitetaan seurantakomitealle tai soveltuvin osin ohjauskomitealle. Sama koskee arviointiperusteiden mahdollisia myöhempiä muutoksia.
Tarkistus 116
Ehdotus asetukseksi
22 artikla – 4 kohta – johdantokappale
4.  Toimia valitessaan seurantakomitean tai soveltuvin osin ohjauskomitean on
4.  Ennen kuin seurantakomitea tai soveltuvin osin ohjauskomitea valitsee toimia, hallintoviranomaisen on
Tarkistus 117
Ehdotus asetukseksi
22 artikla – 6 kohta – 2 alakohta
Kyseisessä asiakirjassa on esitettävä myös 50 artiklan mukaista takaisinperintää koskevat johtavan kumppanin velvoitteet. Seurantakomitea määrittelee nämä velvoitteet. Eri jäsenvaltiossa, kolmannessa maassa, kumppanimaassa tai MMA:assa sijaitseva johtava kumppani ei ole kuitenkaan velvollinen takaisinperintään oikeudellisen menettelyn kautta.
Kyseisessä asiakirjassa on esitettävä myös 50 artiklan mukaista takaisinperintää koskevat johtavan kumppanin velvoitteet. Seurantakomitea määrittelee ja hyväksyy takaisinperintämenettelyt. Eri jäsenvaltiossa, kolmannessa maassa, kumppanimaassa tai MMA:assa sijaitseva johtava kumppani ei ole kuitenkaan velvollinen takaisinperintään oikeudellisen menettelyn kautta.
Tarkistus 118
Ehdotus asetukseksi
23 artikla – 1 kohta – 1 alakohta
Osa-alueisiin 1, 2 ja 3 valituissa toimissa on oltava toimijoita vähintään kahdesta osallistujamaasta ja vähintään yhden on oltava jäsenvaltion tuensaaja.
Osa-alueisiin 1, 2 ja 3 valituissa toimissa on oltava toimijoita vähintään kahdesta osallistujamaasta tai MMA:sta ja vähintään yhden on oltava jäsenvaltion tuensaaja.
Tarkistus 119
Ehdotus asetukseksi
23 artikla – 2 kohta
2.  Interreg-toimi voidaan toteuttaa yhdessä maassa edellyttäen, että ohjelma-alueeseen kohdistuvat vaikutukset ja hyödyt määritellään toimen sovelluksessa.
2.  Interreg-toimi voidaan toteuttaa yhdessä maassa tai MMA:ssa edellyttäen, että ohjelma-alueeseen kohdistuvat vaikutukset ja hyödyt määritellään toimen sovelluksessa.
Tarkistus 120
Ehdotus asetukseksi
23 artikla – 4 kohta – 1 alakohta
Kumppaneiden on toimittava yhteistyössä Interreg-toimien kehittämisessä, toteuttamisessa ja rahoittamisessa sekä henkilöstön osoittamisessa niihin.
Kumppaneiden on toimittava yhteistyössä Interreg-toimien kehittämisessä ja toteuttamisessa sekä rahoittamisessa ja/tai henkilöstön osoittamisessa niihin. Kumppaneiden määrä on pyrittävä rajoittamaan enintään kymmeneen Interreg-toimea kohti.
Tarkistus 121
Ehdotus asetukseksi
23 artikla – 4 kohta – 2 alakohta
Osa-alueen 3 Interreg-ohjelmiin kuuluvissa Interreg-toimissa syrjäisimmiltä alueilta ja kolmansista maista, kumppanimaista tai MMA:ista lähtöisin olevien kumppaneiden on tehtävä yhteistyötä ainoastaan kolmella ensimmäisessä alakohdassa mainituista neljästä yhteistyöalasta.
Osa-alueen 3 Interreg-ohjelmiin kuuluvissa Interreg-toimissa syrjäisimmiltä alueilta ja kolmansista maista, kumppanimaista tai MMA:ista lähtöisin olevien kumppaneiden on tehtävä yhteistyötä ainoastaan kahdella ensimmäisessä alakohdassa mainituista neljästä yhteistyöalasta.
Tarkistus 122
Ehdotus asetukseksi
23 artikla – 6 kohta – 1 alakohta
Rajatylittävä oikeussubjekti tai EAYY voi olla osa-alueiden 1, 2 ja 3 Interreg-ohjelmiin kuuluvan Interreg-toimen ainoa kumppani edellyttäen, että sen jäseninä on kumppaneita vähintään kahdesta osallistujamaasta.
Rajatylittävä oikeussubjekti tai EAYY voi olla osa-alueiden 1, 2 ja 3 Interreg-ohjelmiin kuuluvan Interreg-toimen ainoa kumppani edellyttäen, että sen jäseninä on kumppaneita vähintään kahdesta osallistujamaasta tai MMA:sta.
Tarkistus 123
Ehdotus asetukseksi
23 artikla – 7 kohta – 2 alakohta
Ainoa kumppani voi kuitenkin olla rekisteröity jäsenvaltiossa, joka ei osallistu ohjelmaan, kunhan 23 artiklassa säädetyt edellytykset täyttyvät.
Poistetaan.
Tarkistus 124
Ehdotus asetukseksi
24 artikla – 1 kohta – 1 alakohta
EAKR:stä tai soveltuvin osin unionin ulkoisesta rahoitusvälineestä Interreg-ohjelman pienhankerahastoon osoitettava rahoitusosuus saa olla enintään 20 000 000 euroa tai 15 prosenttia kyseisen Interreg-ohjelman kokonaismäärärahoista sen mukaan, kumpi määrä on pienempi.
EAKR:stä tai soveltuvin osin unionin ulkoisesta rahoitusvälineestä Interreg-ohjelman yhteen tai useampaan pienhankerahastoon osoitettava kokonaisrahoitusosuus saa olla enintään 20 prosenttia kyseisen Interreg-ohjelman kokonaismäärärahoista, ja sen on oltava rajatylittävän yhteistyön Interreg-ohjelmassa vähintään kolme prosenttia kokonaismäärärahoista.
Tarkistus 125
Ehdotus asetukseksi
24 artikla – 2 kohta
2.  Pienhankerahaston tuensaajan on oltava rajatylittävä oikeussubjekti tai EAYY.
2.  Pienhankerahaston tuensaajan on oltava julkis- tai yksityisoikeudellinen taho tai toimija, jolla on oikeushenkilöys tai ei ole oikeushenkilöyttä, tai luonnollinen henkilö, joka on vastuussa toimien käynnistämisestä tai sekä käynnistämisestä että täytäntöönpanosta.
Tarkistus 126
Ehdotus asetukseksi
24 artikla – 5 kohta
5.  Pienhankerahaston hallinnoinnista tuensaajan tasolla aiheutuvat henkilöstökulut ja välilliset kustannukset saavat olla enintään 20 prosenttia asianomaisen pienhankerahaston tukikelpoisista kokonaiskustannuksista.
5.  Pienhankerahaston tai -rahastojen hallinnoinnista tuensaajan tasolla aiheutuvat henkilöstökulut ja muut 39–42 artiklassa säädettyihin kustannusluokkiin kuuluvat välittömät kustannukset sekä välilliset kustannukset saavat olla yhteensä enintään 20 prosenttia asianomaisen pienhankerahaston tai asianomaisten pienhankerahastojen tukikelpoisista kokonaiskustannuksista.
Tarkistus 127
Ehdotus asetukseksi
24 artikla – 6 kohta – 1 alakohta
Jos pienhankkeen julkinen rahoitusosuus on enintään 100 000 euroa, EAKR:stä tai soveltuvin osin unionin ulkoisesta rahoitusvälineestä osoitettava rahoitusosuus myönnetään yksikkökustannuksina tai kertasuorituksina, joihin voi sisältyä kiinteämääräistä rahoitusta, paitsi hankkeissa, joiden tuki on valtiontukea.
Jos pienhankkeen julkinen rahoitusosuus on enintään 100 000 euroa, EAKR:stä tai soveltuvin osin unionin ulkoisesta rahoitusvälineestä osoitettava rahoitusosuus myönnetään yksikkökustannuksina tai kertasuorituksina, joihin voi sisältyä kiinteämääräistä rahoitusta.
Tarkistus 128
Ehdotus asetukseksi
24 artikla – 6 kohta – 1 a alakohta (uusi)
Jos kunkin toimen kokonaiskustannukset ovat enintään 100 000 euroa, yhden tai useamman pienhankkeen tuen määrä voidaan asettaa osana talousarvioluonnosta, joka vahvistetaan tapauskohtaisesti ja jonka toimen valitseva elin on hyväksynyt ennalta.
Tarkistus 129
Ehdotus asetukseksi
25 artikla – 2 kohta
2.  Jollei 1 kohdan a alakohdan mukaisesti sovituista järjestelyistä muuta johdu, johtavan kumppanin on varmistettava, että muut kumppanit saavat asianomaisesta unionin rahastosta osoitettavan rahoitusosuuden kokonaisuudessaan mahdollisimman pian. Siitä ei saa vähentää tai pidättää mitään määriä eikä siitä saa periä mitään erityismaksuja tai muita vaikutukseltaan vastaavia maksuja, jotka vähentäisivät muille kumppaneille maksettavaa määrää.
2.  Jollei 1 kohdan a alakohdan mukaisesti sovituista järjestelyistä muuta johdu, johtavan kumppanin on varmistettava, että muut kumppanit saavat asianomaisesta unionin rahastosta osoitettavan rahoitusosuuden kokonaisuudessaan ja kaikkien kumppanien kesken sovitussa aikataulussa noudattaen samaa menettelyä kuin johtavan kumppanin osalta. Siitä ei saa vähentää tai pidättää mitään määriä eikä siitä saa periä mitään erityismaksuja tai muita vaikutukseltaan vastaavia maksuja, jotka vähentäisivät muille kumppaneille maksettavaa määrää.
Tarkistus 130
Ehdotus asetukseksi
25 artikla – 3 kohta – 1 alakohta
Johtavaksi kumppaniksi voidaan nimetä mikä tahansa Interreg-ohjelmaan osallistuvan jäsenvaltion, kolmannen maan, kumppanimaan tai MMA:n tuensaaja.
Johtavaksi kumppaniksi voidaan nimetä mikä tahansa Interreg-ohjelmaan osallistuvan jäsenvaltion tuensaaja.
Tarkistus 131
Ehdotus asetukseksi
25 artikla – 3 kohta – 2 alakohta
Interreg-ohjelmaan osallistuvat jäsenvaltiot, kolmannet maat, kumppanimaat tai MMA:t voivat kuitenkin sopia, että johtavaksi kumppaniksi voidaan nimetä kumppani, joka ei saa tukea EAKR:stä tai unionin ulkoisesta rahoitusvälineestä.
Poistetaan.
Tarkistus 132
Ehdotus asetukseksi
26 artikla – 1 kohta
1.  Kullekin Interreg-ohjelmalle annettava tekninen apu korvataan kiinteämääräisenä soveltamalla 2 kohdassa vahvistettuja prosenttimääriä kuhunkin maksatushakemukseen sisältyviin tukikelpoisiin kustannuksiin soveltuvin osin asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [85 artiklan 3 kohdan a tai c alakohdan] mukaisesti.
1.  Kullekin Interreg-ohjelmalle annettava tekninen apu korvataan kiinteämääräisenä soveltamalla 2 kohdassa vahvistettuja prosenttimääriä vuosien 2021 ja 2022 osalta tämän asetuksen 49 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdan mukaisten ennakkomaksujen vuotuisiin eriin ja seuraavien vuosien osalta kuhunkin maksatushakemukseen sisältyviin tukikelpoisiin kustannuksiin soveltuvin osin asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [85 artiklan 3 kohdan a tai c alakohdan] mukaisesti.
Tarkistus 133
Ehdotus asetukseksi
26 artikla – 2 kohta – a alakohta
a)  EAKR:stä tuetut sisäiset rajatylittävän yhteistyön Interreg-ohjelmat: 6 %;
a)  EAKR:stä tuetut sisäiset rajatylittävän yhteistyön Interreg-ohjelmat: 7 %;
Tarkistus 134
Ehdotus asetukseksi
26 artikla – 2 kohta – c alakohta
c)  sekä EAKR:n että soveltuvin osin unionin ulkoisten rahoitusvälineiden osalta osa-alueiden 2, 3 ja 4 Interreg-ohjelmat: 7 %.
c)  sekä EAKR:n että soveltuvin osin unionin ulkoisten rahoitusvälineiden osalta osa-alueiden 2, 3 ja 4 Interreg-ohjelmat: 8 %.
Tarkistus 135
Ehdotus asetukseksi
27 artikla – 1 kohta
1.  Interreg-ohjelmaan osallistuvat jäsenvaltiot ja soveltuvin osin kolmannet maat, kumppanimaat ja MMA:t perustavat yhteisymmärryksessä hallintoviranomaisen kanssa komitean seuraamaan ohjelman toteutusta, jäljempänä ’seurantakomitea’, kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun jäsenvaltioille on ilmoitettu komission päätöksestä hyväksyä asianomainen ohjelma.
1.  Interreg-ohjelmaan osallistuvat jäsenvaltiot ja soveltuvin osin kolmannet maat, kumppanimaat, MMA:t tai alueelliset yhdentymis- ja yhteistyöjärjestöt perustavat yhteisymmärryksessä hallintoviranomaisen kanssa komitean seuraamaan ohjelman toteutusta, jäljempänä ’seurantakomitea’, kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun jäsenvaltioille on ilmoitettu komission päätöksestä hyväksyä asianomainen ohjelma.
Tarkistus 136
Ehdotus asetukseksi
27 artikla – 2 kohta
2.  Seurantakomitean puheenjohtajana toimii hallintoviranomaisen sijaintijäsenvaltion tai hallintoviranomaisen edustaja.
Poistetaan.
Jos seurantakomitean työjärjestyksessä määrätään kiertävästä puheenjohtajuudesta, puheenjohtajana voi toimia kolmannen maan, kumppanimaan tai MMA:n edustaja ja varapuheenjohtajana jäsenvaltion tai hallintoviranomaisen edustaja ja päinvastoin.
Tarkistus 137
Ehdotus asetukseksi
27 artikla – 6 kohta
6.  Hallintoviranomaisen on julkaistava seurantakomitean työjärjestys ja kaikki seurantakomitealle toimitetut tiedot 35 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla verkkosivustolla.
6.  Hallintoviranomaisen on julkaistava seurantakomitean työjärjestys, seurantakomitealle toimitettujen tietojen yhteenveto ja kaikki päätökset 35 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla verkkosivustolla.
Tarkistus 138
Ehdotus asetukseksi
28 artikla – 1 kohta – 1 alakohta
Interreg-ohjelmaan osallistuvat jäsenvaltiot ja soveltuvin osin kolmannet maat, kumppanimaat ja MMA:t sopivat ohjelman seurantakomitean kokoonpanosta ja huolehtivat jäsenvaltioiden, kolmansien maiden, kumppanimaiden ja MMA:iden viranomaisten, välittävien elinten ja ohjelmakumppanien edustajien, joihin viitataan asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [6 artiklassa], tasapainoisesta edustuksesta.
Interreg-ohjelmaan osallistuvat jäsenvaltiot ja soveltuvin osin kolmannet maat, kumppanimaat ja MMA:t voivat sopia ohjelman seurantakomitean kokoonpanosta ja pyrkivät jäsenvaltioiden, kolmansien maiden, kumppanimaiden ja MMA:iden viranomaisten, välittävien elinten ja ohjelmakumppanien edustajien, joihin viitataan asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [6 artiklassa], tasapainoiseen edustukseen.
Tarkistus 139
Ehdotus asetukseksi
28 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Seurantakomitean kokoonpanossa on otettava huomioon kyseiseen Interreg-ohjelmaan osallistuvien jäsenvaltioiden, kolmansien maiden, kumppanimaiden ja MMA:iden määrä.
Poistetaan.
Tarkistus 140
Ehdotus asetukseksi
28 artikla – 1 kohta – 3 alakohta
Seurantakomiteassa on oltava edustajia myös elimistä, jotka on yhdessä perustettu koko ohjelma-alueella tai sen osassa, myös EAYY:istä.
Seurantakomiteassa on oltava edustajia myös alueilta ja paikallishallinnosta sekä muista elimistä, jotka on yhdessä perustettu koko ohjelma-alueella tai sen osassa, myös EAYY:istä.
Tarkistus 141
Ehdotus asetukseksi
28 artikla – 2 kohta
2.  Hallintoviranomaisen on julkaistava luettelo seurantakomitean jäsenistä 35 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla verkkosivustolla.
2.  Hallintoviranomaisen on julkaistava luettelo seurantakomitean jäseniksi nimetyistä viranomaisista/elimistä 35 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla verkkosivustolla.
Tarkistus 142
Ehdotus asetukseksi
28 artikla – 3 kohta
3.  Komission edustajat osallistuvat seurantakomitean työhön neuvonantajina.
3.  Komission edustajat voivat osallistua seurantakomitean työhön neuvonantajina.
Tarkistus 143
Ehdotus asetukseksi
28 artikla – 3 a kohta (uusi)
3 a.  Ohjelman koko aluetta varten määritettyjen tai sen osan kattavien yhteenliittymien, mukaan lukien EAYY:t, edustajat voivat osallistua seurantakomitean työhön neuvonantajan ominaisuudessa.
Tarkistus 144
Ehdotus asetukseksi
29 artikla – 1 kohta – g alakohta
g)  edistymistä julkisten laitosten ja tuensaajien hallinnollisten valmiuksien kehittämisessä.
g)  edistymistä julkisten laitosten ja tuensaajien hallinnollisten valmiuksien kehittämisessä ehdottaen tarvittaessa mahdollisia lisätukitoimia.
Tarkistus 145
Ehdotus asetukseksi
29 artikla – 2 kohta – a alakohta
a)  toimien valinnassa käytettävät menetelmät ja perusteet ja niihin tehtävät muutokset kuultuaan ensin komissiota 22 artiklan 2 kohdan nojalla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [27 artiklan 3 kohdan b, c ja d alakohdan] soveltamista;
a)  toimien valinnassa käytettävät menetelmät ja perusteet ja niihin tehtävät muutokset toimitettuaan ne ensin komissiolle tämän asetuksen 22 artiklan 2 kohdan nojalla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [27 artiklan 3 kohdan b, c ja d alakohdan] soveltamista;
Tarkistus 146
Ehdotus asetukseksi
30 artikla – 2 kohta – johdantokappale
2.  Hallintoviranomaisen on komission pyynnöstä toimitettava sille kuukauden kuluessa tiedot 29 artiklan 1 kohdassa luetelluista seikoista:
2.  Hallintoviranomaisen on komission pyynnöstä toimitettava sille kolmen kuukauden kuluessa tiedot 29 artiklan 1 kohdassa luetelluista seikoista:
Tarkistus 147
Ehdotus asetukseksi
31 artikla – 1 kohta – 1 alakohta
Kunkin hallintoviranomaisen on toimitettava komissiolle sähköisesti asianomaisen Interreg-ohjelman kumulatiiviset tiedot kunkin vuoden 31 päivään tammikuuta, 31 päivään maaliskuuta, 31 päivään toukokuuta, 31 päivään heinäkuuta, 30 päivään syyskuuta ja 30 päivään marraskuuta mennessä asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] liitteessä [VII] olevan mallin mukaisesti.
Kunkin hallintoviranomaisen on toimitettava komissiolle sähköisesti asianomaista Interreg-ohjelmaa koskevat tämän asetuksen 31 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaiset tiedot kunkin vuoden 31 päivään tammikuuta, 31 päivään toukokuuta ja 30 päivään syyskuuta mennessä sekä tämän asetuksen 31 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaiset tiedot kerran vuodessa asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] liitteessä [VII] olevan mallin mukaisesti.
Tarkistus 148
Ehdotus asetukseksi
31 artikla – 1 kohta – 1 a alakohta (uusi)
Tiedot on toimitettava käyttäen olemassa olevia tietojen ilmoittamista koskevia järjestelmiä siltä osin kuin järjestelmät ovat osoittautuneet luotettaviksi edellisellä ohjelmakaudella.
Tarkistus 149
Ehdotus asetukseksi
31 artikla – 2 kohta – b alakohta
b)  tuotos- ja tulosindikaattoreiden arvot valittujen Interreg-toimien osalta ja Interreg-toimilla saavutetut arvot.
b)  tuotos- ja tulosindikaattoreiden arvot valittujen Interreg-toimien osalta ja loppuunsaatetuilla Interreg-toimilla saavutetut arvot.
Tarkistus 150
Ehdotus asetukseksi
33 artikla – 1 kohta
1.  Yhteisiä tuotos- ja tulosindikaattoreita, jotka esitetään asetuksen (EU) [uusi EAKR-asetus] liitteessä [I], ja tarvittaessa ohjelmakohtaisia tuotos- ja tulosindikaattoreita on käytettävä asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [12 artiklan 1 kohdan] sekä tämän asetuksen 17 artiklan 3 kohdan d alakohdan ii alakohdan ja 31 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti.
1.  Yhteisiä tuotos- ja tulosindikaattoreita, jotka esitetään asetuksen (EU) [uusi EAKR-asetus] liitteessä [I] ja joiden todetaan soveltuvan parhaiten Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (Interreg) ohjelmien tavoitteissa saavutetun edistymisen mittaamiseen, on käytettävä asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [12 artiklan 1 kohdan] sekä tämän asetuksen 17 artiklan kohdan alakohdan ii alakohdan ja 31 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti.
Tarkistus 151
Ehdotus asetukseksi
33 artikla – 1 a kohta (uusi)
1 a.  Tarvittaessa ja hallintoviranomaisen asianmukaisesti perustelemissa tapauksissa on käytettävä ohjelmakohtaisia tuotos- ja tulosindikaattoreita 1 kohdan mukaisesti valittujen indikaattoreiden lisäksi.
Tarkistus 152
Ehdotus asetukseksi
34 artikla – 1 kohta
1.  Hallintoviranomaisen on suoritettava arviointi kustakin Interreg-ohjelmasta. Kussakin arviossa on arvioitava ohjelman tuloksellisuutta, tehokkuutta, merkityksellisyyttä, johdonmukaisuutta ja EU:n tasolla saatavaa lisäarvoa, jotta saataisiin parannettua asianomaisen Interreg-ohjelman suunnittelun ja toteutuksen laatua.
1.  Hallintoviranomaisen on suoritettava arviointi kustakin Interreg-ohjelmasta enintään kerran vuodessa. Kussakin arviossa on arvioitava ohjelman tuloksellisuutta, tehokkuutta, merkityksellisyyttä, johdonmukaisuutta ja EU:n tasolla saatavaa lisäarvoa, jotta saataisiin parannettua asianomaisen Interreg-ohjelman suunnittelun ja toteutuksen laatua.
Tarkistus 153
Ehdotus asetukseksi
34 artikla – 4 kohta
4.  Hallintoviranomaisen on huolehdittava tarvittavista menettelyistä, joilla tuotetaan ja kerätään arvioinneissa tarvittavat tiedot.
4.  Hallintoviranomaisen on pyrittävä varmistamaan tarvittavat menettelyt, joilla tuotetaan ja kerätään arvioinneissa tarvittavat tiedot.
Tarkistus 154
Ehdotus asetukseksi
35 artikla – 3 kohta
3.  Asiassa sovelletaan hallintoviranomaisen vastuualueita koskevia asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [44 artiklan 2–7 kohtaa].
3.  Asiassa sovelletaan hallintoviranomaisen vastuualueita koskevia asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [44 artiklan 2–kohtaa].
Tarkistus 155
Ehdotus asetukseksi
35 artikla – 4 kohta – 1 alakohta – c alakohta
c)  asettamalla tiedotustaulun näkyvälle paikalle heti, kun Interreg-toimen fyysinen toteutus alkaa sellaisilla fyysisillä investoinneilla tai laitehankinnoilla, joiden kokonaiskustannukset ovat yli 100 000 euroa;
c)  asettamalla tiedotustaulun näkyvälle paikalle heti, kun Interreg-toimen fyysinen toteutus alkaa sellaisilla fyysisillä investoinneilla tai laitehankinnoilla, joiden kokonaiskustannukset ovat yli 50 000 euroa;
Tarkistus 156
Ehdotus asetukseksi
35 artikla – 4 kohta – 1 alakohta – d alakohta
d)  muiden kuin c alakohdan soveltamisalaan kuuluvien Interreg-toimien osalta asettamalla näkyvälle paikalle vähintään yhden tulosteen tai elektronisen näytön, jonka vähimmäiskoko on A3 ja jossa annetaan tietoa Interreg-toimesta ja korostetaan Interreg-rahastosta saatua tukea;
d)  muiden kuin c alakohdan soveltamisalaan kuuluvien Interreg-toimien osalta asettamalla näkyvälle paikalle vähintään yhden tulosteen ja mahdollisesti elektronisen näytön, jonka vähimmäiskoko on A2 ja jossa annetaan tietoa Interreg-toimesta ja korostetaan Interreg-rahastosta saatua tukea;
Tarkistus 157
Ehdotus asetukseksi
35 artikla – 4 kohta – 1 alakohta – e alakohta
e)  strategisesti tärkeiden toimien osalta ja sellaisten toimien osalta, joiden kokonaiskustannukset ylittävät 10 000 000 euroa, järjestämällä viestintätapahtuman ja ottamalla komission ja vastuullisen hallintoviranomaisen siihen mukaan hyvissä ajoin.
e)  strategisesti tärkeiden toimien osalta ja sellaisten toimien osalta, joiden kokonaiskustannukset ylittävät 5 000 000 euroa, järjestämällä viestintätapahtuman ja ottamalla komission ja vastuullisen hallintoviranomaisen siihen mukaan hyvissä ajoin.
Tarkistus 158
Ehdotus asetukseksi
35 artikla – 6 kohta
6.  Jos tuensaaja ei noudata asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [42 artiklan] tai tämän artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisia velvoitteitaan, jäsenvaltion on tehtävä rahoitusoikaisu peruuttamalla enintään 5 prosenttia rahastoista kyseiselle toimelle osoitetusta tuesta.
6.  Jos tuensaaja ei noudata asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [42 artiklan] tai tämän artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisia velvoitteitaan tai ei korjaa laiminlyöntiään hyvissä ajoin, hallintoviranomaisen on tehtävä rahoitusoikaisu peruuttamalla enintään 5 prosenttia rahastoista kyseiselle toimelle osoitetusta tuesta.
Tarkistus 159
Ehdotus asetukseksi
38 artikla – 3 kohta – c alakohta
c)  kiinteämääräisinä asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [50 artiklan 1 kohdan] mukaisesti.
c)  toimen välittömät henkilöstökustannukset voidaan laskea kiinteänä osuutena, joka voi olla enintään 20 prosenttia asianomaisen toimen välittömistä kustannuksista toimen henkilöstökustannuksia lukuun ottamatta, ilman että jäsenvaltiota vaaditaan suorittamaan laskelma sovellettavan osuuden määrittämiseksi.
Tarkistus 160
Ehdotus asetukseksi
38 artikla – 5 kohta – a alakohta
a)  jakamalla kuukausittaiset bruttotyövoimakustannukset tunteina ilmaistulla kuukausittaisella työajalla, joka vahvistetaan työsuhdeasiakirjassa; tai
a)  jakamalla viimeisimmät dokumentoidut kuukausittaiset bruttotyövoimakustannukset kyseisen henkilön tunteina ilmaistulla kuukausittaisella työajalla työsopimuksessa tarkoitetun sovellettavan lainsäädännön ja asetuksen EU .../... [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 50 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti; tai
Tarkistus 161
Ehdotus asetukseksi
38 artikla – 6 kohta
6.  Henkilöstökustannukset, jotka liittyvät työsuhdeasiakirjan mukaan tuntitaksalla työskenteleviin henkilöihin, ovat tukikelpoisia, kun toimea koskevaa tosiasiallista työtuntimäärää sovelletaan työsuhdeasiakirjassa sovittuun tuntitaksaan ajankäytön seurantajärjestelmän perusteella.
6.  Henkilöstökustannukset, jotka liittyvät työsuhdeasiakirjan mukaan tuntitaksalla työskenteleviin henkilöihin, ovat tukikelpoisia, kun toimea koskevaa tosiasiallista työtuntimäärää sovelletaan työsuhdeasiakirjassa sovittuun tuntitaksaan ajankäytön seurantajärjestelmän perusteella. Edellä 38 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut palkkakustannukset voidaan lisätä tähän tuntitaksaan sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaisesti, jos ne eivät sisälly sovittuun tuntitaksaan.
Tarkistus 162
Ehdotus asetukseksi
39 artikla – 1 kohta – johdantokappale
Toimisto- ja hallintokustannukset on rajattava seuraaviin:
Toimisto- ja hallintokustannukset on rajattava 15 prosenttiin toimen välittömistä kokonaiskustannuksista ja seuraaviin:
Tarkistus 163
Ehdotus asetukseksi
40 artikla – 4 kohta
4.  Jos tuensaajan työntekijä maksaa tässä artiklassa tarkoitetut menot suoraan, tuensaajan on annettava työntekijälle tosite korvauksesta.
4.  Jos tuensaajan työntekijä maksaa tässä artiklassa tarkoitetut menot suoraan, tuensaajan on annettava työntekijälle tosite korvauksesta. Tätä kustannusluokkaa voidaan käyttää toimintahenkilöstön ja muiden sidosryhmien matkakuluihin Interreg-toimien ja -ohjelman täytäntöönpanemiseksi ja edistämiseksi.
Tarkistus 164
Ehdotus asetukseksi
40 artikla – 5 kohta
5.  Toimen matka- ja majoituskustannukset voidaan laskea kiinteänä osuutena, joka voi olla enintään 15 prosenttia asianomaisen toimen muista välittömistä kustannuksista kuin välittömistä henkilöstökustannuksista.
5.  Toimen matka- ja majoituskustannukset voidaan laskea kiinteänä osuutena, joka voi olla enintään 15 prosenttia asianomaisen toimen välittömistä kustannuksista.
Tarkistus 165
Ehdotus asetukseksi
41 artikla – 1 kohta – johdantokappale
Ulkopuoliseen asiantuntemukseen ja palveluihin liittyvät kustannukset on rajattava seuraaviin, muun julkis- tai yksityisoikeudellisen elimen tai luonnollisen henkilön kuin toimen tuensaajan tarjoamiin palveluihin ja asiantuntemukseen:
Ulkopuoliseen asiantuntemukseen ja palveluihin liittyvät kustannukset muodostuvat seuraavista, mutta eivät rajoitu niihin, muun julkis- tai yksityisoikeudellisen elimen tai luonnollisen henkilön, kaikki kumppanit mukaan lukien, kuin toimen tuensaajan tarjoamista palveluista ja asiantuntemuksesta:
Tarkistus 166
Ehdotus asetukseksi
41 artikla – 1 kohta – o alakohta
o)  ulkopuolisten asiantuntijoiden, luennoitsijoiden, kokousten puheenjohtajien ja palveluntarjoajien matka- ja majoituskustannukset;
o)  ulkopuolisten asiantuntijoiden matka- ja majoituskustannukset;
Tarkistus 167
Ehdotus asetukseksi
42 artikla – 1 kohta – johdantokappale
1.  Kustannukset toimen tuensaajan ostamista, vuokraamista tai liisaamista, muista kuin 39 artiklan soveltamisalaan kuuluvista laitteista on rajattava seuraaviin:
1.  Kustannukset toimen tuensaajan ostamista, vuokraamista tai liisaamista, muista kuin 39 artiklan soveltamisalaan kuuluvista laitteista muodostuvat seuraavista, mutta eivät rajoitu niihin:
Tarkistus 168
Ehdotus asetukseksi
43 artikla – 1 kohta – a alakohta
a)  maan hankinta asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [58 artiklan 1 kohdan c alakohdan] mukaisesti;
a)  maan hankinta asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [58 artiklan 1 kohdan alakohdan] mukaisesti;
Tarkistus 169
Ehdotus asetukseksi
44 artikla – 1 kohta
1.  Interreg-ohjelmaan osallistuvien jäsenvaltioiden ja soveltuvin osin kolmansien maiden, kumppanimaiden ja MMA:iden on nimettävä asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [65] artiklan soveltamista varten yksi hallintoviranomainen ja yksi tarkastusviranomainen.
1.  Interreg-ohjelmaan osallistuvien jäsenvaltioiden ja soveltuvin osin kolmansien maiden, kumppanimaiden, MMA:iden ja alueellisten yhdentymis- ja yhteistyöjärjestöjen on nimettävä asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [65] artiklan soveltamista varten yksi hallintoviranomainen ja yksi tarkastusviranomainen.
Tarkistus 170
Ehdotus asetukseksi
44 artikla – 2 kohta
2.  Hallintoviranomaisen ja tarkastusviranomaisen on sijaittava samassa jäsenvaltiossa.
2.  Hallintoviranomainen ja tarkastusviranomainen voivat sijaita samassa jäsenvaltiossa.
Tarkistus 171
Ehdotus asetukseksi
44 artikla – 5 kohta
5.  Mitä tulee osa-alueiden 2B tai 1 Interreg-ohjelmaan, kun viimeksi mainittu kattaa pitkiä rajoja, joilla on erilaisia kehityshaasteita ja tarpeita, Interreg-ohjelmaan osallistuvat jäsenvaltiot ja soveltuvin osin kolmannet maat, kumppanimaat ja MMA:t voivat määritellä alaohjelma-alueita.
5.  Mitä tulee osa-alueen 1 Interreg-ohjelmaan, kun viimeksi mainittu kattaa pitkiä rajoja, joilla on erilaisia kehityshaasteita ja tarpeita, Interreg-ohjelmaan osallistuvat jäsenvaltiot ja soveltuvin osin kolmannet maat, kumppanimaat ja MMA:t voivat määritellä alaohjelma-alueita.
Tarkistus 172
Ehdotus asetukseksi
44 artikla – 6 kohta
6.  Jos hallintoviranomainen nimeää Interreg-ohjelmaa varten välittävän elimen asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [65 artiklan 3 kohdan] mukaisesti, kyseisen välittävän elimen on suoritettava mainitut tehtävät useammassa kuin yhdessä osallistuvassa jäsenvaltiossa tai soveltuvin osin kolmannessa maassa, kumppanimaassa tai MMA:ssa.
6.  Jos hallintoviranomainen nimeää Interreg-ohjelmaa varten yhden tai useamman välittävän elimen asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [65 artiklan 3 kohdan] mukaisesti, kyseisen välittävän elimen tai kyseisten välittävien elinten on suoritettava mainitut tehtävät useammassa kuin yhdessä osallistuvassa jäsenvaltiossa tai omassa jäsenvaltiossaan tai soveltuvin osin useammassa kuin yhdessä kolmannessa maassa, kumppanimaassa tai MMA:ssa.
Tarkistus 173
Ehdotus asetukseksi
45 artikla – 1 a kohta (uusi)
1 a.   Asetuksen [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 87 artiklan 2 kohdasta poiketen komissio maksaa välimaksuna 100 prosenttia maksatushakemukseen sisältyvistä määristä, jotka saadaan siten, että sovelletaan yhteisrahoitusosuutta tukikelpoisiin kokonaismenoihin tai tarvittaessa julkiseen rahoitusosuuteen.
Tarkistus 174
Ehdotus asetukseksi
45 artikla – 1 b kohta (uusi)
1 b.   Kun hallintoviranomainen ei toteuta asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 68 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja tarkastuksia koko ohjelma-alueella, kukin jäsenvaltio nimeää tällaisista tarkastuksista alueensa edunsaajien osalta vastaavan elimen tai henkilön.
Tarkistus 175
Ehdotus asetukseksi
45 artikla – 1 c kohta (uusi)
1 c.   Asetuksen (EU) .../... [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 92 artiklasta poiketen Interreg-ohjelmiin ei sovelleta vuotuista tilien tarkastamista ja hyväksymistä. Tilit tarkastetaan ja hyväksytään ohjelman päättyessä lopullisen tuloksellisuuskertomuksen perusteella.
Tarkistus 176
Ehdotus asetukseksi
48 artikla – 7 kohta
7.  Jos 6 kohdassa tarkoitettu yleinen ekstrapoloitu kokonaisvirhetaso on yli 2 prosenttia siihen perusjoukkoon kuuluvissa Interreg-ohjelmissa ilmoitetuista kokonaismenoista, josta yhteinen otos valittiin, komissio laskee yleisen jäännösvirhetason ottaen huomioon rahoitusoikaisut, joita asianomaiset Interreg-ohjelmasta vastaavat viranomaiset ovat soveltaneet 1 kohdan mukaisesti valittujen toimien tarkastuksissa havaittujen yksittäisten sääntöjenmukaisuuksien johdosta.
7.  Jos 6 kohdassa tarkoitettu yleinen ekstrapoloitu kokonaisvirhetaso on yli 3,5 prosenttia siihen perusjoukkoon kuuluvissa Interreg-ohjelmissa ilmoitetuista kokonaismenoista, josta yhteinen otos valittiin, komissio laskee yleisen jäännösvirhetason ottaen huomioon rahoitusoikaisut, joita asianomaiset Interreg-ohjelmasta vastaavat viranomaiset ovat soveltaneet 1 kohdan mukaisesti valittujen toimien tarkastuksissa havaittujen yksittäisten sääntöjenmukaisuuksien johdosta.
Tarkistus 177
Ehdotus asetukseksi
48 artikla – 8 kohta
8.  Jos 7 kohdassa tarkoitettu yleinen jäännösvirhetaso on enemmän kuin 2 prosenttia siihen perusjoukkoon kuuluvissa Interreg-ohjelmissa ilmoitetuista menoista, josta yhteinen otos valittiin, komissio päättää, onko tarpeen pyytää tietyn Interreg-ohjelman tai Interreg-ohjelmien ryhmän, jossa sääntöjenvastaisuuksia on eniten, tarkastusviranomaista suorittamaan lisätarkastuksia virhetason sekä tarvittavien korjaavien toimenpiteiden arvioimiseksi niitä Interreg-ohjelmia varten, joissa sääntöjenvastaisuuksia on havaittu.
8.  Jos 7 kohdassa tarkoitettu yleinen jäännösvirhetaso on enemmän kuin 3,5 prosenttia siihen perusjoukkoon kuuluvissa Interreg-ohjelmissa ilmoitetuista menoista, josta yhteinen otos valittiin, komissio päättää, onko tarpeen pyytää tietyn Interreg-ohjelman tai Interreg-ohjelmien ryhmän, jossa sääntöjenvastaisuuksia on eniten, tarkastusviranomaista suorittamaan lisätarkastuksia virhetason sekä tarvittavien korjaavien toimenpiteiden arvioimiseksi niitä Interreg-ohjelmia varten, joissa sääntöjenvastaisuuksia on havaittu.
Tarkistus 178
Ehdotus asetukseksi
49 artikla – 2 kohta – a alakohta
a)  2021: 1 %;
a)  2021: 3 %;
Tarkistus 179
Ehdotus asetukseksi
49 artikla – 2 kohta – b alakohta
b)  2022: 1 %;
b)  2022: 2,25 %;
Tarkistus 180
Ehdotus asetukseksi
49 artikla – 2 kohta – c alakohta
c)  2023: 1 %;
c)  2023: 2,25 %;
Tarkistus 181
Ehdotus asetukseksi
49 artikla – 2 kohta – d alakohta
d)  2024: 1 %;
d)  2024: 2,25 %;
Tarkistus 182
Ehdotus asetukseksi
49 artikla – 2 kohta – e alakohta
e)  2025: 1 %;
e)  2025: 2,25 %;
Tarkistus 183
Ehdotus asetukseksi
49 artikla – 2 kohta – f alakohta
f)  2026: 1 %.
f)  2026: 2,25 %.
Tarkistus 184
Ehdotus asetukseksi
49 artikla – 3 kohta – 1 alakohta
Jos ulkoisia rajatylittävän yhteistyön Interreg-ohjelmia tuetaan EAKR:stä ja IPA III:n tai NDICI:n rajatylittävän yhteistyön ohjelmista, kaikkien tällaista Interreg-ohjelmaa tukevien rahastojen ennakkomaksut suoritetaan asetuksen (EU) [IPA III -asetus] tai [NDICI-asetus] tai minkä tahansa niiden perusteella annetun säädöksen mukaisesti.
Jos ulkoisen yhteistyön Interreg-ohjelmia tuetaan EAKR:stä ja IPA III:n tai NDICI:n rajatylittävän yhteistyön ohjelmista, kaikkien tällaista Interreg-ohjelmaa tukevien rahastojen ennakkomaksut suoritetaan asetuksen (EU) [IPA III ‑asetus] tai [NDICI-asetus] tai minkä tahansa niiden perusteella annetun säädöksen mukaisesti.
Tarkistus 185
Ehdotus asetukseksi
49 artikla – 3 kohta – 3 alakohta
Ennakkomaksuina maksettu määrä on palautettava täysimääräisenä komissiolle, jos rajatylittävän yhteistyön Interreg-ohjelmaan liittyvää maksatushakemusta ei ole lähetetty 24 kuukauden kuluessa päivästä, jona komissio suorittaa ennakkomaksun ensimmäisen erän. Tällainen palautus on sisäistä käyttötarkoitukseensa sidottua tuloa, eikä se vähennä EAKR:n taikka IPA III:n tai NDICI:n rajatylittävän yhteistyön ohjelmista ohjelmalle kohdennettavaa tukea.
Ennakkomaksuina maksettu määrä on palautettava täysimääräisenä komissiolle, jos rajatylittävän yhteistyön Interreg-ohjelmaan liittyvää maksatushakemusta ei ole lähetetty 36 kuukauden kuluessa päivästä, jona komissio suorittaa ennakkomaksun ensimmäisen erän. Tällainen palautus on sisäistä käyttötarkoitukseensa sidottua tuloa, eikä se vähennä EAKR:n taikka IPA III:n tai NDICI:n rajatylittävän yhteistyön ohjelmista ohjelmalle kohdennettavaa tukea.
Tarkistus 186
Ehdotus asetukseksi
VIII luku – otsikko
Kolmansien maiden, kumppanimaiden tai MMA:iden osallistuminen yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin piiriin kuuluviin Interreg-ohjelmiin
Kolmansien maiden, kumppanimaiden, MMA:iden tai alueellisten yhdentymis- ja yhteistyöjärjestöjen osallistuminen yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin piiriin kuuluviin Interreg-ohjelmiin
Tarkistus 187
Ehdotus asetukseksi
51 artikla – 1 kohta
Edellä olevaa I–VII lukua ja X lukua sovelletaan kolmansien maiden, kumppanimaiden ja MMA:iden osallistumiseen Interreg-ohjelmiin, jollei tämän luvun erityissäännöksistä muuta johdu.
Edellä olevaa I–VII lukua ja X lukua sovelletaan kolmansien maiden, kumppanimaiden, MMA:iden tai alueellisten yhdentymis- ja yhteistyöjärjestöjen osallistumiseen Interreg-ohjelmiin, jollei tämän luvun erityissäännöksistä muuta johdu.
Tarkistus 188
Ehdotus asetukseksi
52 artikla – 3 kohta
3.  Johonkin Interreg-ohjelmaan osallistuvan kolmannen maan, kumppanimaan ja MMA:n on siirrettävä henkilöstöä kyseisen ohjelman yhteiseen sihteeristöön tai perustettava alueelleen sivutoimipiste taikka toteutettava molemmat toimet.
3.  Johonkin Interreg-ohjelmaan osallistuva kolmas maa, kumppanimaa ja MMA voi hallintoviranomaisen suostumuksella siirtää henkilöstöä kyseisen ohjelman yhteiseen sihteeristöön tai perustaa alueelleen yhteisen sihteeristön sivutoimipisteen taikka toteuttaa molemmat toimet.
Tarkistus 189
Ehdotus asetukseksi
52 artikla – 4 kohta
4.  Kansallisen viranomaisen tai elimen, joka vastaa 35 artiklan 1 kohdassa säädettyä Interreg-ohjelman viestintävastaavaa, on tuettava asianomaisessa kolmannessa maassa, kumppanimaassa tai MMA:ssa toimivaa hallintoviranomaista ja kumppaneita 35 artiklan 2–7 kohdassa säädettyjen tehtävien hoitamisessa.
4.  Kansallinen viranomainen tai elin, joka vastaa 35 artiklan 1 kohdassa säädettyä Interreg-ohjelman viestintävastaavaa, voi tukea asianomaisessa kolmannessa maassa, kumppanimaassa tai MMA:ssa toimivaa hallintoviranomaista ja kumppaneita 35 artiklan 2–7 kohdassa säädettyjen tehtävien hoitamisessa.
Tarkistus 190
Ehdotus asetukseksi
53 artikla – 2 kohta
2.  Osa-alueen 2 ja 4 Interreg-ohjelmat, joissa yhdistetään EAKR:n ja yhden tai useamman unionin ulkoisen rahoitusvälineen rahoitusosuuksia, toteutetaan yhteistyöhön perustuvalla hallinnoinnilla sekä jäsenvaltioissa että kaikissa osallistuvissa kolmansissa maissa tai kumppanimaissa, tai osa-alueen 3 osalta kaikissa MMA:issa, riippumatta siitä, saako kyseinen MMA tukea yhdestä tai useammasta unionin ulkoisesta rahoitusvälineestä.
2.  Osa-alueen 2 ja 4 Interreg-ohjelmat, joissa yhdistetään EAKR:n ja yhden tai useamman unionin ulkoisen rahoitusvälineen rahoitusosuuksia, toteutetaan yhteistyöhön perustuvalla hallinnoinnilla sekä jäsenvaltioissa että kaikissa osallistuvissa kolmansissa maissa, kumppanimaissa tai MMA:issa, tai osa-alueen 3 osalta kaikissa MMA:issa, riippumatta siitä, saako kyseinen MMA tukea yhdestä tai useammasta unionin ulkoisesta rahoitusvälineestä.
Tarkistus 191
Ehdotus asetukseksi
53 artikla – 3 kohta – 1 alakohta – a alakohta
a)  yhteistyöhön perustuvalla hallinnoinnilla sekä jäsenvaltioissa että kaikissa osallistuvissa kolmansissa maissa tai MMA:issa;
a)  yhteistyöhön perustuvalla hallinnoinnilla sekä jäsenvaltioissa että kaikissa osallistuvissa kolmansissa maissa tai MMA:issa tai alueellisen järjestön muodostavassa kolmansien maiden ryhmässä;
Tarkistus 192
Ehdotus asetukseksi
53 artikla – 3 kohta – 1 alakohta – b alakohta
b)  yhteistyöhön perustuvalla hallinnoinnilla ainoastaan jäsenvaltioissa ja kaikissa osallistuvissa kolmansissa maissa tai MMA:issa yhden tai useamman toimen osalta unionin ulkopuolella syntyneiden EAKR:n menojen osalta, kun taas yhdestä tai useammasta unionin ulkoisesta rahoitusvälineestä saatavia rahoitusosuuksia hallinnoidaan välillisesti;
b)  yhteistyöhön perustuvalla hallinnoinnilla ainoastaan jäsenvaltioissa ja kaikissa osallistuvissa kolmansissa maissa tai MMA:issa tai alueellisen järjestön muodostavassa kolmansien maiden ryhmässä yhden tai useamman toimen osalta unionin ulkopuolella syntyneiden EAKR:n menojen osalta, kun taas yhdestä tai useammasta unionin ulkoisesta rahoitusvälineestä saatavia rahoitusosuuksia hallinnoidaan välillisesti;
Tarkistus 193
Ehdotus asetukseksi
53 artikla – 3 kohta – 1 alakohta – c alakohta
c)  välillisellä hallinnoinnilla sekä jäsenvaltioissa että kaikissa osallistuvissa kolmansissa maissa tai MMA:issa.
c)  välillisellä hallinnoinnilla sekä jäsenvaltioissa että kaikissa osallistuvissa kolmansissa maissa tai MMA:issa tai alueellisen järjestön muodostavassa kolmansien maiden ryhmässä;
Tarkistus 194
Ehdotus asetukseksi
53 artikla – 3 kohta – 2 alakohta
Jos koko osa-alueen 3 Interreg-ohjelma tai osa siitä toteutetaan välillisellä hallinnoinnilla, sovelletaan 60 artiklan säännöksiä.
Jos koko osa-alueen 3 Interreg-ohjelma tai osa siitä toteutetaan välillisellä hallinnoinnilla, tarvitaan kyseisten jäsenvaltioiden ja alueiden välinen ennakkosopimus ja sovelletaan 60 artiklan säännöksiä.
Tarkistus 195
Ehdotus asetukseksi
53 artikla – 3 a kohta (uusi)
3 a.   Yhteisiä ehdotuspyyntöjä rahoituksen hankkimiseksi kahdenvälisistä tai usean valtion välisistä NDICI-ohjelmista ja Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmista voidaan esittää, jos kyseiset hallintoviranomaiset sen hyväksyvät. Ehdotuspyynnön sisällössä on täsmennettävä sen alueellinen ulottuvuus ja sen odotettu vaikutus kyseisten ohjelmien tavoitteisiin. Hallintoviranomaiset päättävät, sovelletaanko ehdotuspyyntöön NDICI-sääntöjä vai Euroopan alueellista yhteistyötä koskevia sääntöjä. Ne voivat päättää nimittää ”johtavan hallintoviranomaisen”, joka vastaa ehdotuspyyntöön liittyvistä hallinto- ja tarkastustehtävistä.
Tarkistus 196
Ehdotus asetukseksi
55 artikla – 3 kohta
3.  Jos yhden tai useamman suuren infrastruktuurihankkeen valinta on jo otettu jonkin seurantakomitean tai soveltuvin osin ohjauskomitean kokouksen esityslistalle, hallintoviranomaisen on toimitettava kutakin tällaista hanketta koskeva yhteenvetoasiakirja komissiolle viimeistään kaksi kuukautta ennen kokouspäivää. Yhteenvetoasiakirjan pituus saa olla enintään kolme sivua, ja siinä on ilmoitettava hankkeen nimi, sijainti, talousarvio, johtava kumppani ja kumppanit sekä sen päätavoitteet ja suoritteet. Ellei yhtä tai useampaa suurta infrastruktuurihanketta koskevaa yhteenvetoasiakirjaa toimiteta komissiolle mainitussa määräajassa, komissio voi pyytää seurantakomitean tai ohjauskomitean puheenjohtajaa poistamaan kyseiset hankkeet kokouksen esityslistalta.
3.  Jos yhden tai useamman suuren infrastruktuurihankkeen valinta on jo otettu jonkin seurantakomitean tai soveltuvin osin ohjauskomitean kokouksen esityslistalle, hallintoviranomaisen on toimitettava kutakin tällaista hanketta koskeva yhteenvetoasiakirja komissiolle viimeistään kaksi kuukautta ennen kokouspäivää. Yhteenvetoasiakirjan pituus saa olla enintään viisi sivua, ja siinä on ilmoitettava hankkeen nimi, sijainti, talousarvio, johtava kumppani ja kumppanit sekä sen päätavoitteet ja suoritteet ja esitettävä uskottava liiketoimintasuunnitelma, josta ilmenee, että kyseisen hankkeen tai kyseisten hankkeiden jatkuminen on turvattu tarvittaessa myös ilman Interreg-rahastoista saatua tukea. Ellei yhtä tai useampaa suurta infrastruktuurihanketta koskevaa yhteenvetoasiakirjaa toimiteta komissiolle mainitussa määräajassa, komissio voi pyytää seurantakomitean tai ohjauskomitean puheenjohtajaa poistamaan kyseiset hankkeet kokouksen esityslistalta.
Tarkistus 197
Ehdotus asetukseksi
60 artikla – 1 kohta
1.  Jos osa-alueen 3 Interreg-ohjelmasta osa toteutetaan välillisellä hallinnoinnilla 53 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaisesti tai se toteutetaan kokonaan välillisellä hallinnoinnilla 53 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti, toteuttamistehtävät on siirrettävä jollekin asetuksen (EU, Euratom) [varainhoitoasetuksen koontiasetus] [62 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdassa] luetelluista elimistä, erityisesti osallistuvassa jäsenvaltiossa sijaitsevalle tällaiselle elimelle, kuten kyseisen Interreg-ohjelman hallintoviranomaiselle.
1.  Jos asianosaisten sidosryhmien kuulemisen jälkeen osa-alueen 3 Interreg-ohjelmasta osa toteutetaan välillisellä hallinnoinnilla tämän asetuksen 53 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaisesti tai se toteutetaan kokonaan välillisellä hallinnoinnilla 53 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti, toteuttamistehtävät on siirrettävä jollekin asetuksen (EU, Euratom) [varainhoitoasetuksen koontiasetus] [62 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdassa] luetelluista elimistä, erityisesti osallistuvassa jäsenvaltiossa sijaitsevalle tällaiselle elimelle, kuten kyseisen Interreg-ohjelman hallintoviranomaiselle.
Tarkistus 198
Ehdotus asetukseksi
61 artikla
61 artikla
Poistetaan.
Alueiden väliset innovointi-investoinnit
EAKR voi tukea komission aloitteesta 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuja alueiden välisiä innovointi-investointeja, jotka kokoavat yhteen kansallisella tai alueellisella tasolla laadittujen älykkään erikoistumisen strategioiden parissa toimivia tutkijoita ja yrityksiä sekä kansalaisyhteiskunnan ja julkishallinnon edustajia.
Tarkistus 199
Ehdotus asetukseksi
61 aartikla (uusi)
61 a artikla
Vapautus SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdassa tarkoitetusta ilmoitusvelvollisuudesta
Komissio voi säätää, että EU:n Euroopan alueellisen yhteistyön tukemille hankkeille tarkoitetut tuet soveltuvat sisämarkkinoille ja että ne vapautetaan SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdassa määrätystä ilmoitusvelvollisuudesta.

(1) Asia päätettiin palauttaa asiasta vastaavaan valiokuntaan toimielinten välisiä neuvotteluja varten työjärjestyksen 59 artiklan 4 kohdan neljännen alakohdan mukaisesti (A8-0470/2018).


Unionin WTO-luetteloon sisältyvien tariffikiintiöiden jakaminen Yhdistyneen kuningaskunnan unionista eroamisen vuoksi ***I
PDF 271kWORD 87k
Päätöslauselma
Konsolidoitu teksti
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 16. tammikuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin WTO-luetteloon sisältyvien tariffikiintiöiden jakamisesta Yhdistyneen kuningaskunnan unionista eroamisen vuoksi ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 32/2000 muuttamisesta (COM(2018)0312 – C8-0202/2018 – 2018/0158(COD))
P8_TA-PROV(2019)0022A8-0361/2018

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0312),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 207 artiklan 2 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0202/2018),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 69 f artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 7. joulukuuta 2018 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan mietinnön sekä maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan lausunnon (A8-0361/2018),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  hyväksyy tähän päätöslauselmaan liitetyn lausumansa, joka julkaistaan Euroopan unionin virallisen lehden L-sarjassa yhdessä lopullisen säädöksen kanssa;

3.  hyväksyy tähän päätöslauselmaan liitetyn komission lausuman, joka julkaistaan Euroopan unionin virallisen lehden L-sarjassa yhdessä lopullisen säädöksen kanssa;

4.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

5.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 16. tammikuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/… antamiseksi unionin WTO-luetteloon sisältyvien tariffikiintiöiden jakamisesta Yhdistyneen kuningaskunnan unionista eroamisen vuoksi ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 32/2000 muuttamisesta

P8_TC1-COD(2018)0158


EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 207 artiklan 2 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä(1),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)  Yhdistynyt kuningaskunta ilmoitti 29 päivänä maaliskuuta 2017 aikomuksestaan erota unionista Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 50 artiklan nojalla ▌. Euroopan unionista tehtyä sopimusta ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyä sopimusta, jäljempänä yhdessä ´perussopimukset´, lakataan soveltamasta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan sinä päivänä, jona erosopimus tulee voimaan, tai, jollei sopimusta ole, kahden vuoden kuluttua ilmoituksesta eli 30 päivänä maaliskuuta 2019, jollei Eurooppa-neuvosto yhteisymmärryksessä Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa päätä yksimielisesti pidentää tätä määräaikaa.

(2)  Neuvottelijoiden välillä sovittu erosopimus sisältää järjestelyjä, joiden mukaisesti unionin oikeuden määräyksiä ja säännöksiä sovelletaan Yhdistyneeseen kuningaskuntaan ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa sen päivän jälkeen, jona perussopimuksia lakataan soveltamasta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Jos erosopimus tulee voimaan, neuvoston asetusta (EY) N:o 32/2000(2) sovelletaan Yhdistyneeseen kuningaskuntaan ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa siirtymäkauden aikana mainitun sopimuksen mukaisesti ja sen soveltaminen päättyy siirtymäkauden päättyessä.

(3)  Yhdistyneen kuningaskunnan unionista eroaminen vaikuttaa Yhdistyneen kuningaskunnan ja unionin suhteisiin kolmansiin maihin, erityisesti Maailman kauppajärjestön (WTO) puitteissa, jonka alkuperäisiä jäseniä molemmat ovat. Koska tätä unionista eroamista koskevat neuvottelut ovat meneillään samaan aikaan monivuotisesta rahoituskehyksestä käytävien neuvottelujen kanssa ja kun otetaan huomioon maatalousalalle varattu osuus monivuotisessa rahoituskehyksessä, kyseiselle alalle voi aiheutua vakavia seurauksia.

(4)  Unioni ja Yhdistynyt kuningaskunta ilmoittivat 11 päivänä lokakuuta 2017 päivätyllä kirjeellä muille WTO:n jäsenille, että niiden aikomuksena on, että kun Yhdistynyt kuningaskunta eroaa unionista, se säilyttää mahdollisuuksien mukaan uudessa erillisessä tavarakaupan myönnytyksiä ja sitoumuksia koskevassa luettelossa tämänhetkiset velvoitteensa, jotka sillä on unionin jäsenvaltiona. Koska säilyttäminen ei ole määrällisten sitoumusten osalta kuitenkaan asianmukainen menetelmä, unioni ja Yhdistynyt kuningaskunta ilmoittivat muille WTO:n jäsenille, että ne aikovat varmistaa muiden WTO:n jäsenten tämänhetkisten markkinoillepääsytasojen säilymisen ennallaan jakamalla unionin tariffikiintiöt unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan välillä.

(5)  WTO:n sääntöjen mukaisesti tällainen unionin myönnytyksiä ja sitoumuksia koskevaan luetteloon sisältyvien tariffikiintiöiden jako on tehtävä vuonna 1994 tehdyn tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen, jäljempänä ’GATT 1994 -sopimus’, XXVIII artiklan mukaisesti. Sen vuoksi unioni sitoutuu – alustavan yhteydenpidon jälkeen – neuvotteluihin sellaisten WTO:n jäsenten kanssa, joilla on pääasiallisen hankkijan asema tai huomattava toimittaja-asema taikka alkuperäinen neuvotteluoikeus kunkin tariffikiintiön osalta. Kyseisten neuvottelujen olisi koskettava rajoitettua alaa, eikä niitä saisi missään tapauksessa laajentaa siten, että neuvotellaan uudelleen tuotteiden unionin markkinoille pääsyä koskevista yleisistä ehdoista tai markkinoille pääsyn asteesta.

(6)  Kun kuitenkin otetaan huomioon aikarajoitukset, joita Yhdistyneen kuningaskunnan unionista eroamista koskevat neuvottelut aiheuttavat tämän prosessin kannalta, on mahdollista, että sopimuksia ei ehkä ole tehty kaikkien asianomaisten WTO-jäsenten kanssa kaikista tariffikiintiöistä siihen päivään mennessä, jona tavarakaupan myönnytyksiä ja sitoumuksia koskevaa unionin WTO-luetteloa lakataan soveltamasta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan. Jotta voidaan turvata oikeusvarmuus ja unioniin ja Yhdistyneeseen kuningaskuntaan suuntautuvan tariffikiintiöiden alaisen tuonnin jatkuvuus, unionin on voitava edetä yksipuolisesti tariffikiintiöiden jakamisessa. Käytetyn menetelmän olisi oltava GATT 1994 -sopimuksen XXVIII artiklan vaatimusten mukainen.

(7)  Sen vuoksi olisi käytettävä seuraavaa menetelmää: ensimmäisessä vaiheessa olisi vahvistettava Yhdistyneen kuningaskunnan käyttöosuus kustakin yksittäisestä tariffikiintiöstä. Kyseinen käyttöosuus, joka ilmaistaan prosentteina, on Yhdistyneen kuningaskunnan osuus kyseisen tariffikiintiön unionin kokonaistuonnista tuoreen edustavan kolmivuotiskauden aikana. Tätä käyttöosuutta olisi sen jälkeen sovellettava koko luetteloon sisältyvään tariffikiintiömäärään ottaen huomioon mahdollinen vajaakäyttö, jotta saadaan Yhdistyneen kuningaskunnan osuus tietystä tariffikiintiöstä. Unionin kiintiö on jäljelle jäävä osa kyseisestä tariffikiintiöstä. Tämä tarkoittaa sitä, että tietyn tariffikiintiön kokonaismäärä ei muutu eli EU27-määrä on yhtä suuri kuin tämänhetkinen EU28-määrä vähennettynä Yhdistyneen kuningaskunnan määrällä. Laskelmien pohjana olevat tiedot olisi otettava asianmukaisista komission tietokannoista.

(8)   Unioni ja Yhdistynyt kuningaskunta ovat vahvistaneet kunkin yksittäisen tariffikiintiön käyttöosuutta koskevan menetelmän ja sopineet siitä GATT 1994 -sopimuksen XXVIII artiklan vaatimusten mukaisesti, ja siksi menetelmä olisi säilytettävä kokonaisuudessaan sen johdonmukaisen soveltamisen varmistamiseksi.

(9)  Jos jossakin tariffikiintiössä ei todeta kaupankäyntiä edustavalla ajanjaksolla, Yhdistyneen kuningaskunnan käyttöosuuden määrittämiseksi olisi käytettävä kahta vaihtoehtoista menetelmää. Niissä tapauksissa, joissa on olemassa toinen tariffikiintiö, jossa tuotteen määritelmä on täsmälleen sama, kyseisen täsmälleen saman tariffikiintiön käyttöosuutta olisi sovellettava siihen tariffikiintiöön, jossa ei todettu kaupankäyntiä edustavalla ajanjaksolla. Niissä tapauksissa, joissa ei ole tariffikiintiötä, jossa tuotteen määritelmä olisi täsmälleen sama, käyttöosuuden laskentakaavaa olisi sovellettava vastaavien tullinimikkeiden unionin tuontiin tariffikiintiön ulkopuolella.

(10)  Asianomaisten maataloustuotteiden tariffikiintiöiden osalta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013(3) 184–188 artiklassa säädetään tarvittavasta oikeusperustasta tariffikiintiöiden hallinnointia varten, kunhan ne on jaettu tämän asetuksen mukaisesti. Tältä osin asianomaiset tariffikiintiöiden määrät vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä olevassa A osassa. Asianomaisten maataloustuotteiden tariffikiintiöiden hallinnointi olisi sen vuoksi toteutettava ottaen asianmukaisesti huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa määrätyt yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteet ja maataloustoiminnan monitoiminnallisuus. Useimpien kalataloustuotteiden, teollisuustuotteiden ja tiettyjen jalostettujen maataloustuotteiden tariffikiintiöiden hallinnointi tapahtuu asetuksen (EY) N:o 32/2000 nojalla. Asianomaiset tariffikiintiöiden määrät vahvistetaan kyseisen asetuksen liitteessä I, ja mainittu liite olisi sen vuoksi korvattava tämän asetuksen liitteessä olevassa B osassa vahvistetuilla määrillä. Neljää kalataloustuotteiden tariffikiintiötä ei hallinnoida asetuksen (EY) N:o 32/2000 vaan neuvoston päätöksen 2006/324/EY(4) täytäntöön panemiseksi annetun komission asetuksen (EY) N:o 847/2006(5) nojalla. Asianomaiset tariffikiintiöiden määrät vahvistetaan tämän asetuksen liitteessä olevassa C osassa. Komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa asetuksen (EY) N:o 847/2006 säännösten mukauttamiseksi näiden neljän kalataloustuotteiden tariffikiintiön osalta tässä asetuksessa vahvistettujen jaettujen määrien mukaisesti. Tätä täytäntöönpanovaltaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011(6) mukaisesti.

(11)  Sen huomioon ottamiseksi, että neuvotteluja niiden WTO-jäsenten kanssa, joita asia koskee, on käyty samaan aikaan tämän asetuksen hyväksymistä koskevan tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä käytävän menettelyn kanssa, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan tämän asetuksen liitteessä olevia A ja C osaa niissä lueteltujen jaettujen tariffikiintiöiden määrän osalta, jotta voidaan ottaa huomioon mahdollisesti tehdyt sopimukset tai komission näiden neuvottelujen yhteydessä saamat merkitykselliset tiedot, jotka osoittavat, että tietyt tekijät, jotka eivät olleet aiemmin tiedossa, edellyttävät unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan välisen tariffikiintiöjaon mukauttamista, ja samalla varmistaa johdonmukaisuus yhdessä Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa sovitun yhteisen menetelmän kanssa. Komissiolle olisi siirrettävä mainittu valta antaa säädöksiä myös tapauksissa, joissa tällaisia merkityksellisiä tietoja tulee esiin muista lähteistä, joille jollakin tariffikiintiöllä on merkitystä. Lisäksi asetusta (EY) N:o 32/2000 olisi muutettava siten, että komissiolle siirretään valta antaa säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti kyseisen asetuksen liitteen I muuttamiseksi.

(12)  Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti ja Yhdistyneen kuningaskunnan unionista eroaminen huomioon ottaen on tarpeen ja aiheellista vahvistaa säännöt unionin WTO-luetteloon sisältyvien tariffikiintiöiden jakamiseksi. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen aiottujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

(13)  Neuvoston asetuksen (ETY, Euratom) N:o 1182/71(7) 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti säädösten tietyksi päivämääräksi vahvistettu soveltamisen päättyminen tapahtuu tuota päivämäärää vastaavan päivän viimeisen tunnin kuluttua umpeen. Tätä asetusta olisi sen vuoksi sovellettava sitä päivää seuraavasta päivästä, jona asetuksen (EY) N:o 32/2000 soveltaminen Yhdistyneeseen kuningaskuntaan lakkaa, koska kyseisestä päivästä lähtien sekä unionin että Yhdistyneen kuningaskunnan on tiedettävä, mitkä niiden WTO-velvoitteet ovat. Säädösvallan ja täytäntöönpanovallan siirtämistä koskevia tämän asetuksen säännöksiä olisi kuitenkin sovellettava tämän asetuksen voimaantulopäivästä.

(14)  Kun otetaan huomioon yhtäältä tavallisen lainsäätämisjärjestyksen menettelyvaatimukset ja tarve antaa myöhemmin täytäntöönpanosäädöksiä tämän asetuksen soveltamiseksi sekä toisaalta tarve saada jaetut tariffikiintiöt käyttöön siten, että niitä voidaan soveltaa siitä hetkestä lähtien, kun Yhdistynyt kuningaskunta lakkaa kuulumasta unionin myönnytyksiä ja sitoumuksia koskevan luettelon soveltamisalaan, mikä voi tapahtua jo 30 päivänä maaliskuuta 2019, on välttämätöntä, että tämä asetus tulee voimaan mahdollisimman pian,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1.  Tariffikiintiöt, jotka sisältyvät unionin myönnytyksiä ja sitoumuksia koskevaan luetteloon, joka on liitetty vuonna 1994 tehtyyn tullitariffeja ja kauppaa koskevaan yleissopimukseen, jäljempänä ’GATT 1994 -sopimus’, on jaettava unionin ja Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan, jäljempänä ’Yhdistynyt kuningaskunta’, kesken seuraavan menetelmän mukaisesti:

a)  unionin käyttöosuus tuonnista prosentteina kunkin yksittäisen tariffikiintiön osalta vahvistetaan tuoreen edustavan kolmivuotiskauden perusteella;

b)  unionin käyttöosuutta tuonnista prosentteina sovelletaan koko luetteloon sisältyvään tariffikiintiömäärään, jotta saadaan sen osuus tietystä tariffikiintiöstä;

c)  niiden yksittäisten tariffikiintiöiden osalta, joissa ei voida todeta kaupankäyntiä a alakohdassa säädetyllä edustavalla ajanjaksolla, unionin osuus vahvistetaan sen sijaan b alakohdassa säädettyä menettelyä noudattaen käyttäen perustana unionin tuonnin käyttöosuutta prosentteina toisesta sellaisesta tariffikiintiöstä, jossa tuotteen määritelmä on täsmälleen sama, tai sen osuutta vastaavista tullinimikkeistä tariffikiintiön ulkopuolella.

2.  Unionin osuus 1 kohdassa tarkoitetuista tariffikiintiöistä, joka on saatu soveltaen mainitussa kohdassa tarkoitettua menettelyä, on seuraava:

a)  maataloustuotteiden tariffikiintiöiden osalta liitteessä olevassa A osassa esitetty osuus;

b)  kalataloustuotteiden, teollisuustuotteiden ja tiettyjen jalostettujen maataloustuotteiden tariffikiintiöiden osalta liitteessä olevassa B ja C osassa esitetty osuus.

2 artikla

Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 3 artiklan mukaisesti liitteessä olevien A ja C osan muuttamiseksi, jotta voidaan ottaa huomioon seuraavat seikat ja varmistaa samalla johdonmukaisuus 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun menetelmän kanssa ja erityisesti varmistaa, että pääsy Yhdistyneen kuningaskunnan eron jälkeisen unionin markkinoille ei ylitä vastaavaa osuutta kauppavirroista edustavalla ajanjaksolla:

a)  unionin GATT 1994 -sopimuksen XXVIII artiklan mukaisesti tekemät kansainväliset sopimukset, jotka koskevat liitteen kyseisissä osissa tarkoitettuja tariffikiintiöitä; ja

b)  merkitykselliset tiedot, jotka se saattaa saada GATT 1994 -sopimuksen XXVIII artiklan nojalla käytyjen neuvottelujen yhteydessä tai muista lähteistä, joille jollakin tullikiintiöllä on merkitystä.

3 artikla

1.  Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.  Siirretään komissiolle ... päivästä ...kuuta ... [tämän asetuksen voimaantulopäivä] viiden vuoden ajaksi 2 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.

3.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 2 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.  Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa(8) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.  Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.  Edellä olevan 2 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

4 artikla

Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joilla mukautetaan asetuksen (EY) N:o 847/2006 mukaisesti avattujen ja hallinnoitavien tariffikiintiöiden määriä tämän asetuksen liitteessä olevan C osan mukaisesti. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

5 artikla

1.  Komissiota avustaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 952/2013(9) 285 artiklan 1 kohdalla perustettu tullikoodeksikomitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.  Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

6 artikla

Muutetaan asetus (EY) N:o 32/2000 seuraavasti:

1)  Lisätään artiklat seuraavasti:"

”10 a artikla

Unionin myönnytyksiä ja sitoumuksia koskevaan luetteloon sisältyvien tariffikiintiöiden jakamiseksi Yhdistyneen kuningaskunnan unionista eroamisen vuoksi siirretään komissiolle valta antaa 10 b artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä tämän asetuksen liitteen I muuttamiseksi, jotta voidaan ottaa huomioon seuraavat seikat ja varmistaa samalla johdonmukaisuus asetuksen (EU) xxx/xxxx*(10) 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun menetelmän kanssa ja erityisesti varmistaa, että pääsy Yhdistyneen kuningaskunnan eron jälkeisen unionin markkinoille ei ylitä vastaavaa osuutta kauppavirroista edustavalla ajanjaksolla:

   a) unionin GATT 1994 -sopimuksen XXVIII artiklan mukaisesti tekemät kansainväliset sopimukset, jotka koskevat liitteessä I tarkoitettuja tariffikiintiöitä; ja
   b) merkitykselliset tiedot, jotka se saattaa saada GATT 1994 -sopimuksen XXVIII artiklan nojalla käytyjen neuvottelujen yhteydessä tai muista lähteistä, joille jollakin tullikiintiöllä on merkitystä.

10 b artikla

1.  Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.  Siirretään komissiolle ...päivästä ...kuuta ... [tämän muutosasetuksen voimaantulopäivä] viiden vuoden ajaksi 10 a artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.

3.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 10 a artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.  Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa** vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.  Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.  Edellä olevan 10 a artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

_______________________

* Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/..., annettu … päivänä …kuuta …, unionin WTO-luetteloon sisältyvien tariffikiintiöiden jakamisesta Yhdistyneen kuningaskunnan unionista eroamisen vuoksi ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 32/2000 muuttamisesta (EUVL L ..., s...).

** EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.”

"

2)  Korvataan liite I tämän asetuksen liitteessä olevassa B osassa olevalla tekstillä.

7 artikla

1.  Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

2.  Edellä olevia 1 artiklan 2 kohtaa ja 6 artiklan 2 kohtaa sovelletaan sitä päivää seuraavasta päivästä, jona asetuksen (EU) N:o 32/2000 soveltaminen Yhdistyneeseen kuningaskuntaan ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa lakkaa.

3.  Muita kuin 2 kohdassa tarkoitettuja artikloja sovelletaan tämän asetuksen voimaantulopäivästä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty …ssa/ssä … päivänä …kuuta … .

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

LIITE

A osa

Tavaran kuvaus

Yksikkö

EU28:n tuotemäärät

Maa(11)

Järjestys-numero

EU27:n osuus kiintiön käytöstä(12)

EU27:n tariffikiintiön koko

Elävät nautaeläimet

päätä

710

EO(13)

090114

100 %

710

Elävät nautaeläimet

päätä

711

EO

090115

100 %

711

Elävät nautaeläimet

päätä

24 070

EO

090113

100 %

24 070

Naudanliha, tuore, jäähdytetty tai jäädytetty

Naudan muut syötävät osat, tuoreet, jäähdytetyt tai jäädytetyt

t (tuotepaino)

7 150

AUS

094451

34,7 %

2 481

Korkealaatuinen naudanliha, luuttomaksi leikattu tai leikkaamaton

t (tuotepaino)

17 000

ARG

094450

99,6 %

16 936

Korkealaatuinen luuton naudanliha, tuore tai jäähdytetty

t (tuotepaino)

12 500

99,6 %

12 453

Korkealaatuinen naudanliha, luuttomaksi leikattu tai leikkaamaton

t (tuotepaino)

2 300

URY

094452

87,9 %

2 022

Korkealaatuinen luuton naudanliha, tuore tai jäähdytetty

t (tuotepaino)

4 076

87,9 %

3 584

Naudanliha, tuore, jäähdytetty tai jäädytetty

Naudan muut syötävät osat, tuoreet, jäähdytetyt tai jäädytetyt

t (tuotepaino)

11 500

USA / CAN

094002

99,8 %

11 481

Korkealaatuinen naudanliha, tuore, jäähdytetty tai jäädytetty

t

 

PAR

094455

71,1 %

711

Korkealaatuinen naudanliha, tuore, jäähdytetty tai jäädytetty

t

1 300

NZL

094454

65,1 %

846

Luuton naudanliha, tuore, jäähdytetty tai jäädytetty

Naudan muut syötävät osat, tuoreet, jäähdytetyt tai jäädytetyt

t

10 000

BRA

094453

89,5 %

8 951

Naudanliha, jäädytetty

Naudan muut syötävät osat, jäädytetyt

t (paino ilman luita)

54 875

EO

094003

79,7 %

43 732

Luuton puhvelin liha, jäädytetty

t (ilman luita)

2 250

AUS

094001

62,4 %

1 405

Luuton puhvelin liha, jäädytetty

Luuton puhvelin liha, tuore, jäähdytetty tai jäädytetty

t (ilman luita)

200

ARG

094004

100 %

200

Naudanliha, jäädytetty

Naudan muut syötävät osat, jäädytetyt

t (luullinen paino)

63 703

EO

094057

30,9 %

19 676

Naudanliha, jäädytetty

Naudan muut syötävät osat, jäädytetyt

t (luullinen paino)

EO

094058

Naudan muut syötävät osat, jäädytetyt

t

800

OTH(14)

094020

100 %

800

Naudan muut syötävät osat, jäädytetyt

t

700

ARG

094460

100 %

700

Sianliha, tuore, jäähdytetty tai jäädytetty:

– Kesyn sian ruhot ja puoliruhot, tuoreet, jäähdytetyt tai jäädytetyt

t

15 067

EO

090122

100 %

15 067

Sianliha, tuore, jäähdytetty tai jäädytetty:

– Kesyn sian luuttomat tai luulliset palat, tuoreet, jäähdytetyt tai jäädytetyt, lukuun ottamatta erikseen tullille esitettyä sisäfileetä

t

4 624

CAN

094204

100 %

4 623

Sianliha, tuore, jäähdytetty tai jäädytetty:

– Kesyn sian luuttomat tai luulliset palat, tuoreet, jäähdytetyt tai jäädytetyt, lukuun ottamatta erikseen tullille esitettyä sisäfileetä

t

6 135

EO

090123

100 %

6 133

Sianliha, tuore, jäähdytetty tai jäädytetty:

– Kesyn sian selkä ja sen palat, luulliset, tuoreet tai jäähdytetyt

– Kesyn sian kyljet ja kupeet (lihaskudosta sisältävä silava) sekä niiden palat, jäädytetyt

t

7 000

EO

090119

100 %

7 000

Sianliha, tuore, jäähdytetty tai jäädytetty:

– Kesyn sian selkä ja kinkku, luuton, tuore, jäähdytetty tai jäädytetty

t

35 265

EO

094038

36 %

12 680

Sianliha, tuore, jäähdytetty tai jäädytetty:

– Kesyn sian selkä ja kinkku, luuton, tuore, jäähdytetty tai jäädytetty

t

4 922

US

094170

36 %

1 770

Sianliha, tuore, jäähdytetty tai jäädytetty:

– Kesyn sian sisäfilee, tuore, jäähdytetty tai jäädytetty

t

5 000

EO

090118

75,6 %

3 780

Valmisteet ja säilykkeet, jotka on valmistettu kesystä siasta

t

6 161

EO

090121

100 %

6 161

Makkarat, kuivatut tai levitteiksi valmistetut, kypsentämättömät

Muut makkarat

t

3 002

EO

090120

5,5 %

164

Elävät lampaat ja vuohet, muut kuin puhdasrotuiset siitoseläimet

t (teuraspaino)

105

OTH

092019

100 %

105

Elävät lampaat ja vuohet, muut kuin puhdasrotuiset siitoseläimet

t (teuraspaino)

215

MKD

 

100 %

215

Elävät lampaat ja vuohet, muut kuin puhdasrotuiset siitoseläimet

t (teuraspaino)

91

EO

092019

100 %

91

Lampaan- ja vuohenliha, tuore, jäähdytetty tai jäädytetty

t (teuraspaino)

23 000

ARG

092011

73,9 %

17 006

Lampaan- ja vuohenliha, tuore, jäähdytetty tai jäädytetty

t (teuraspaino)

600

ISL

090790

58,2 %

349

Lampaan- ja vuohenliha, tuore, jäähdytetty tai jäädytetty

t (teuraspaino)

850

BIH

 

48,3 %

410

Lampaan- ja vuohenliha, tuore, jäähdytetty tai jäädytetty

t (teuraspaino)

19 186

AUS

092012

20 %

3 837

Lampaan- ja vuohenliha, tuore, jäähdytetty tai jäädytetty

t (teuraspaino)

3 000

CHL

091922

87,6 %

2 628

Lampaan- ja vuohenliha, tuore, jäähdytetty tai jäädytetty

t (teuraspaino)

100

GRL

090693

48,3 %

48

Lampaan- ja vuohenliha, tuore, jäähdytetty tai jäädytetty

t (teuraspaino)

228 389

NZL

092013

50 %

114 184

Lampaan- ja vuohenliha, tuore, jäähdytetty tai jäädytetty

t (teuraspaino)

5 800

URY

092014

82,1 %

4 759

Lampaan- ja vuohenliha, tuore, jäähdytetty tai jäädytetty

t (teuraspaino)

200

OTH

092015

100 %

200

Lampaan- ja vuohenliha, tuore, jäähdytetty tai jäädytetty

t (teuraspaino)

200

EO

092016

89,2 %

178

Kanan ruhot, tuoreet, jäähdytetyt tai jäädytetyt

t

6 249

EO

094067

64,9 %

4 054

Kanan palat, tuoreet, jäähdytetyt tai jäädytetyt

t

8 570

EO

094068

96,3 %

8 253

Luuttomat kanan palat, jäädytetyt

t

2 705

EO

094069

89,7 %

2 427

Kanan palat, jäädytetyt

t

9 598

BRA

094410

86,6 %

8 308

Kanan palat, jäädytetyt

t

15 500

EO

094411

86,9 %

13 471

Kanan palat, jäädytetyt

t

094412

Kalkkunan liha, tuore, jäähdytetty tai jäädytetty

t

1 781

EO

094070

100 %

1 781

Kalkkunan palat, jäädytetyt

t

3 110

BRA

094420

86,5 %

2 692

Kalkkunan palat, jäädytetyt

t

4 985

EO

094421

85,3 %

4 253

Kalkkunan palat, jäädytetyt

t

094422

Siipikarjan liha ja muut syötävät osat, tuoreet, jäähdytetyt tai jäädytetyt

t

21 345

USA

094169

100 %

21 345

Siipikarjan liha, suolattu

t

170 807

BRA

094211

76,1 %

129 930

Siipikarjan liha, suolattu

t

92 610

THA

094212

73,8 %

68 385

Siipikarjan liha, suolattu

t

828

OTH

094213

99,5 %

824

Kalkkunanlihavalmisteet

t

92 300

BRA

094217

97,5 %

89 950

Kalkkunanlihavalmisteet

t

11 596

OTH

094218

97,5 %

11 301

Kypsennetty kananliha

t

79 477

BRA

094214

66,3 %

52 665

Kypsennetty kananliha

t

160 033

THA

094215

68,4 %

109 441

Kypsennetty kananliha

t

11 443

OTH

094216

74 %

8 471

Kananlihavalmisteet, kypsentämättömät, joissa on vähintään 57 painoprosenttia siipikarjan lihaa tai muita osia

t

15 800

BRA

094251

69,4 %

10 969

Kananlihavalmisteet, kypsentämättömät, joissa on vähintään 57 painoprosenttia siipikarjan lihaa tai muita osia

t

340

OTH

094261

69,4 %

236

Kananlihavalmisteet, joissa on vähintään 25 painoprosenttia mutta vähemmän kuin 57 painoprosenttia siipikarjan lihaa tai muita osia

t

62 905

BRA

094252

94,9 %

59 699

Kananlihavalmisteet, joissa on vähintään 25 painoprosenttia mutta vähemmän kuin 57 painoprosenttia siipikarjan lihaa tai muita osia

t

14 000

THA

094254

57,3 %

8 019

Kananlihavalmisteet, joissa on vähintään 25 painoprosenttia mutta vähemmän kuin 57 painoprosenttia siipikarjan lihaa tai muita osia

t

2 800

OTH

094260

59,6 %

1 669

Kananlihavalmisteet, joissa on alle 25 painoprosenttia siipikarjan lihaa tai muita osia

t

295

BRA

094253

55,3 %

163

Kananlihavalmisteet, joissa on alle 25 painoprosenttia siipikarjan lihaa tai muita osia

t

2 100

THA

094255

55,3 %

1 162

Kananlihavalmisteet, joissa on alle 25 painoprosenttia siipikarjan lihaa tai muita osia

t

470

OTH

094262

55,3 %

260

Ankan-, hanhen- ja helmikananlihavalmisteet, kypsentämättömät, joissa on vähintään 57 painoprosenttia siipikarjan lihaa tai muita osia

t

10

THA

094257

0 %

0

Ankan-, hanhen- ja helmikananlihavalmisteet, kypsennetyt, joissa on vähintään 57 painoprosenttia siipikarjan lihaa tai muita osia

t

13 500

THA

094256

63,5 %

8 572

Ankan-, hanhen- ja helmikananlihavalmisteet, kypsennetyt, joissa on vähintään 57 painoprosenttia siipikarjan lihaa tai muita osia

t

220

OTH

094263

72,1 %

159

Ankan-, hanhen- ja helmikananlihavalmisteet, kypsennetyt, joissa on vähintään 25 painoprosenttia mutta vähemmän kuin 57 painoprosenttia siipikarjan lihaa tai muita osia

t

600

THA

094258

50 %

300

Ankan-, hanhen- ja helmikananlihavalmisteet, kypsennetyt, joissa on vähintään 25 painoprosenttia mutta vähemmän kuin 57 painoprosenttia siipikarjan lihaa tai muita osia

t

148

OTH

094264

0 %

0

Ankan-, hanhen- ja helmikananlihavalmisteet, kypsennetyt, joissa on alle 25 painoprosenttia siipikarjan lihaa tai muita osia

t

600

THA

094259

46,4 %

278

Ankan-, hanhen- ja helmikananlihavalmisteet, kypsennetyt, joissa on alle 25 painoprosenttia siipikarjan lihaa tai muita osia

t

125

OTH

094265

46,4 %

58

Kulutukseen tarkoitetut siipikarjanmunat, kuorelliset

t

135 000

EO

094015

84,9 %

114 669

Munankeltuaiset

Kuorettomat linnunmunat

t (kuorellisten munien ekvivalenttina)

7 000

EO

094401

100 %

7 000

Muna-albumiini

t (kuorellisten munien ekvivalenttina)

15 500

EO

094402

100 %

15 500

Rasvaton maitojauhe

t

68 537

EO

094590

99,998 %

68 536

Voi ja muut maitorasvat

t (voiekvivalenttina)

11 360

EO

094599

100 %

11 360

Voi, vähintään kuusi viikkoa vanha, rasvapitoisuus vähintään 80 mutta alle 85 painoprosenttia, valmistettu suoraan maidosta tai kermasta ilman varastoituja aineksia soveltamalla yksittäistä, itsenäistä ja keskeytymätöntä menettelyä

Voi, vähintään kuusi viikkoa vanha, rasvapitoisuus vähintään 80 mutta alle 85 painoprosenttia, valmistettu suoraan maidosta tai kermasta ilman varastoituja aineksia soveltamalla yksittäistä, itsenäistä ja keskeytymätöntä menettelyä, jonka aikana kerma voi välillä olla voiöljynä ja/tai maitorasvan fraktiona (menettelyistä käytetään nimityksiä ”Ammix” ja ”Spreadable”)

t

74 693

NZL

094182

63,2 %

47 177

Voi, vähintään kuusi viikkoa vanha, rasvapitoisuus vähintään 80 mutta alle 85 painoprosenttia, valmistettu suoraan maidosta tai kermasta ilman varastoituja aineksia soveltamalla yksittäistä, itsenäistä ja keskeytymätöntä menettelyä

Voi, vähintään kuusi viikkoa vanha, rasvapitoisuus vähintään 80 mutta alle 85 painoprosenttia, valmistettu suoraan maidosta tai kermasta ilman varastoituja aineksia soveltamalla yksittäistä, itsenäistä ja keskeytymätöntä menettelyä, jonka aikana kerma voi välillä olla voiöljynä ja/tai maitorasvan fraktiona (menettelyistä käytetään nimityksiä ”Ammix” ja ”Spreadable”)

t

NZL

094195

Juusto ja juustoaine:

– Pizzajuusto, jäädytetty, leikattu enintään 1 gramman painoisiksi paloiksi, astioissa, joiden nettosisältö on vähintään 5 kg, vesipitoisuus vähintään 52 painoprosenttia ja rasvapitoisuus vähintään 38 prosenttia kuiva-aineen painosta

t

5 360

EO

094591

100 %

5 360

Juusto ja juustoaine:

– Emmental, mukaan luettuna jalostettu Emmental

t

18 438

EO

094592

100 %

18 438

Juusto ja juustoaine:

– Gruyère, Sbrinz, mukaan luettuna jalostettu Gruyère

t

5 413

EO

094593

100 %

5 413

Juusto ja juustoaine:

– Jalostettavaksi tarkoitettu juusto

t

20 007

EO

094594

58,7 %

11 741

Jalostettavaksi tarkoitettu juusto

t

4 000

NZL

094515

41,7 %

1 670

Jalostettavaksi tarkoitettu juusto

t

500

AUS

094522

100 %

500

Juusto ja juustoaine:

– Cheddar

t

15 005

EO

094595

99,6 %

14 941

Cheddar

t

7 000

NZL

094514

62,3 %

4 361

Cheddar

t

3 711

AUS

094521

100 %

3 711

Cheddar

t

4 000

CAN

094513

0 %

0

Muut juustot

t

19 525

EO

094596

100 %

19 525

Perunat, tuoreet tai jäähdytetyt, tullattaessa 1.1.–15.5.

t

4 295

EO

090055

99,9 %

4 292

Tomaatit

t

472

EO

090094

98,2 %

464

Valkosipulit

t

19 147

ARG

094104

100 %

19 147

Valkosipulit

t

ARG

094099

Valkosipulit

t

48 225

CHN

094105

84,1 %

40 556

Valkosipulit

t

CHN

094100

Valkosipulit

t

6 023

OTH

094106

61,6 %

3 711

Valkosipulit

t

OTH

094102

Porkkanat ja nauriit, tuoreet tai jäähdytetyt

t

1 244

EO

090056

95,8 %

1 192

Kurkut, tuoreet tai jäähdytetyt, tullattaessa 1.11.–15.5.

t

1 134

EO

090059

44,1 %

500

Muut kasvikset, tuoreet tai jäähdytetyt (paprikat)

t

500

EO

090057

100 %

500

Kuivatut kepasipulit

t

12 000

EO

090035

80,8 %

9 696

Maniokkijuuret (kassava)

t

5 750 000

THA

090708

53,8 %

3 096 027

Maniokkijuuret (kassava), muut kuin hienoista ja karkeista jauhoista saadut pelletit

Arrow- ja salepjuuret ja niiden kaltaiset runsaasti tärkkelystä sisältävät juuret ja mukulat

t

825 000

IDN

090126

0 %

0

Maniokkijuuret (kassava), muut kuin hienoista ja karkeista jauhoista saadut pelletit

Arrow- ja salepjuuret ja niiden kaltaiset runsaasti tärkkelystä sisältävät juuret ja mukulat

t

350 000

CHN

090127

78,8 %

275 805

Maniokkijuuret (kassava), muut kuin hienoista ja karkeista jauhoista saadut pelletit

Arrow- ja salepjuuret ja niiden kaltaiset runsaasti tärkkelystä sisältävät juuret ja mukulat

t

145 590

OTH

090128

85,5 %

124 552

Maniokkijuuret (kassava), muut kuin hienoista ja karkeista jauhoista saadut pelletit

Arrow- ja salepjuuret ja niiden kaltaiset runsaasti tärkkelystä sisältävät juuret ja mukulat

t

30 000

NW

090129

100 %

30 000

Maniokkijuuret (kassava), muut kuin hienoista ja karkeista jauhoista saadut pelletit

Arrow- ja salepjuuret ja niiden kaltaiset runsaasti tärkkelystä sisältävät juuret ja mukulat

t

2 000

NW

090130

84,6 %

1 691

Bataatit, muut kuin ihmisravinnoksi tarkoitetut

t

600 000

CHN

090124

42,1 %

252 641

Bataatit, muut kuin ihmisravinnoksi tarkoitetut

t

5 000

OTH

090131

99,7 %

4 985

Agaricus-suvun sienet, valmistetut, säilötyt tai väliaikaisesti säilötyt

t

33 980

EO

 

100 %

33 980

Agaricus-suvun sienet, valmistetut, säilötyt tai väliaikaisesti säilötyt

t

1 450

CHN

 

100 %

1 450

Mantelit, muut kuin karvasmantelit

t

90 000

EO

090041

95,5 %

85 958

Makeat appelsiinit, tuoreet

t

20 000

EO

090025

100 %

20 000

Muut sitrushedelmähybridit

t

15 000

EO

090027

99,5 %

14 931

Sitruunat, tullattaessa 15.1.–14.6.

t

10 000

EO

090039

81,6 %

8 156

Syötäväksi tarkoitetut viinirypäleet, tuoreet, tullattaessa 21.7.–31.10.

t

1 500

EO

090060

59 %

885

Omenat, tuoreet, tullattaessa 1.4.–31.7.

t

696

EO

090061

95,7 %

666

Tuoreet päärynät, muut kuin päärynäsiiderin tai päärynämehun valmistukseen tarkoitetut, irtotavarana, tullattaessa 1.8.–31.12.

t

1 000

EO

090062

81 %

810

Aprikoosit, tuoreet, tullattaessa 1.8.–31.5.

t

500

EO

090058

14,9 %

74

Aprikoosit, tuoreet, tullattaessa 1.6.–31.7.

t

2 500

EO

090063

55,5 %

1 387

Kirsikat, tuoreet, muut kuin hapankirsikat, tullattaessa 21.5.–15.7.

t

800

EO

090040

13,1 %

105

Säilötyt ananakset, sitrushedelmät, päärynät, aprikoosit, kirsikat, persikat ja mansikat

t

2 838

EO

090092

99,4 %

2 820

Appelsiinimehu, jäädytetty, tiheys enintään 1,33 g/cm3 20 °C:ssa

t

1 500

EO

090033

100 %

1 500

Hedelmämehut

t

7 044

EO

090093

91,4 %

6 436

Viinirypälemehu (mukaan lukien rypäleen puristemehu)

t

14 029

EO

090067

0 %

0

Durumvehnä

t

50 000

EO

090074

100 %

50 000

Laatuvehnä

t

300 000

EO

090075

100 %

300 000

Tavallinen vehnä (keski- ja heikkolaatuinen)

t

572 000

USA

094123

99,99 %

571 943

Tavallinen vehnä (keski- ja heikkolaatuinen)

t

38 853

CAN

094124

3,8 %

1 463

Tavallinen vehnä (keski- ja heikkolaatuinen)

t

2 371 600

OTH

094125

96,4 %

2 285 665

Tavallinen vehnä (keski- ja heikkolaatuinen)

t

129 577

EO

094133

100 %

129 577

Ohra

t

307 105

EO

094126

99,9 %

306 812

Mallasohra

t

50 890

EO

090076

40,9 %

20 789

Valmisteet, jotka ovat sekoitus mallasituja, ennen mallastusta ohran seulonnassa syntyneitä jätteitä (voi sisältää myös muita siemeniä) ja mallastuksen jälkeen ohran puhdistuksessa syntyneitä jätteitä ja joiden proteiinipitoisuus on vähintään 12,5 painoprosenttia

Valmisteet, jotka ovat sekoitus mallasituja, ennen mallastusta ohran seulonnassa syntyneitä jätteitä (voi sisältää myös niiden siemeniä) ja mallastuksen jälkeen ohran puhdistuksessa syntyneitä jätteitä ja joiden proteiinipitoisuus on vähintään 12,5 painoprosenttia ja tärkkelyspitoisuus enintään 28 painoprosenttia

t

20 000

EO

092905

100 %

20 000

Valmisteet, jotka ovat sekoitus mallasituja, ennen mallastusta ohran seulonnassa syntyneitä jätteitä (voi sisältää myös muita siemeniä) ja mallastuksen jälkeen ohran puhdistuksessa syntyneitä jätteitä ja joiden proteiinipitoisuus on vähintään 15,5 painoprosenttia

Valmisteet, jotka ovat sekoitus mallasituja, ennen mallastusta ohran seulonnassa syntyneitä jätteitä (voi sisältää myös muita siemeniä) ja mallastuksen jälkeen ohran puhdistuksessa syntyneitä jätteitä ja joiden proteiinipitoisuus on vähintään 15,5 painoprosenttia ja tärkkelyspitoisuus enintään 23 painoprosenttia

t

100 000

EO

092903

100 %

100 000

Maissi

t

277 988

EO

094131

96,8 %

269 214

Maissi

t

500 000

EO

Ei järjestysnumeroa

100 %

500 000

Maissi

t

2 000 000

EO

Ei järjestysnumeroa

100 %

2 000 000

Maissigluteeni

t

10 000

USA

090090

100 %

10 000

Durra

t

300 000

EO

Ei järjestysnumeroa

100 %

300 000

Hirssi

t

1 300

EO

090071

68,3 %

888

Käsitelty kaura, muu kuin karkeasti rouhittu

t

10 000

EO

090043

2,3 %

231

Maniokkitärkkelys

t

8 000

EO

090132

82,9 %

6 632

Maniokkitärkkelys

t

2 000

EO

090132

82,9 %

1 658

Leseet, lesejauhot ja viljan seulomisessa, jauhamisessa tai muussa käsittelyssä syntyneet jätetuotteet, myös pelleteiksi valmistetut

t

475 000

EO

090072

96,4 %

458 068

Raakariisi

t

7

EO

090083

66,7 %

5

Esikuorittu riisi (cargo- eli ruskeariisi)

t

1 634

EO

094148

86,6 %

1 416

Osittain tai kokonaan hiottu riisi

t

63 000

EO

 

58,3 %

36 731

Osittain tai kokonaan hiottu riisi

t

4 313

THA

094112

84,9 %

3 663

Osittain tai kokonaan hiottu riisi

t

9 187

OTH

 

74,7 %

6 859

Osittain tai kokonaan hiottu riisi

t

1 200

THA

094112

84,9 %

1 019

Osittain tai kokonaan hiottu riisi

t

25 516

OTH

094166

88 %

22 442

Murtoriisi, alanimikkeen 1901 10 00 tuotteiden valmistukseen tarkoitettu

t

1 000

EO

094079

100 %

1 000

Murtoriisi

t

31 788

EO

094168

83,6 %

26 581

Murtoriisi

t

100 000

EO

 

93,7 %

93 709

Puhdistettavaksi tarkoitettu raaka ruokosokeri

t

9 925

AUS

094317

50 %

4 961

Puhdistettavaksi tarkoitettu raaka ruokosokeri

t

388 124

BRA

094318

92,4 %

358 454

Puhdistettavaksi tarkoitettu raaka ruokosokeri

t

10 000

CUB

094319

100 %

10 000

Puhdistettavaksi tarkoitettu raaka ruokosokeri</