Hakemisto 
Hyväksytyt tekstit
Torstai 31. tammikuuta 2019 - BrysselLopullinen painos
Euroopan parlamentin työjärjestyksen muuttaminen
 Unionin tullikoodeksi: Campione d’Italian kunnan ja Luganonjärven Italialle kuuluvien vesialueiden sisällyttäminen unionin tullialueeseen ***I
 Suoria tukia ja maaseudun kehittämisen tukea koskevat tietyt säännöt vuosien 2019 ja 2020 osalta ***I
 Dominikaanisen tasavallan liittyminen yksityisoikeuden alaa koskevaan vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen kansainvälisestä lapsikaappauksesta *
 Ecuadorin ja Ukrainan liittyminen yksityisoikeuden alaa koskevaan vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen kansainvälisestä lapsikaappauksesta *
 Hondurasin liittyminen yksityisoikeuden alaa koskevaan vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen kansainvälisestä lapsikaappauksesta *
 Valko-Venäjän ja Uzbekistanin liittyminen yksityisoikeuden alaa koskevaan vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen kansainvälisestä lapsikaappauksesta *
 Merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatio Euroopan unioniin, mukaan lukien suhteet unionin sekä Grönlannin ja Tanskan välillä *
 Vuosikertomus 2017 Euroopan unionin taloudellisten etujen suojaamisesta – petostentorjunta
 .eu-aluetunnuksen toteuttaminen ja toiminta ***I
 Markkinahintaisen bruttokansantulon (BKTL) yhdenmukaistaminen ***I
 Muuntogeeniset rapsit Ms8, Rf3 ja Ms8 × Rf3
 Muuntogeeninen maissi 5307 (SYN-Ø53Ø7-1)
 Muuntogeeninen maissi MON 87403 (MON-874Ø3-1)
 Muuntogeeninen puuvilla GHB614 × LLCotton25 × MON 15985
 Venezuelan tilanne
 Kilpailupolitiikkaa koskevasta vuosikertomus

Euroopan parlamentin työjärjestyksen muuttaminen
PDF 189kWORD 59k
Euroopan parlamentin päätös 31. tammikuuta 2019 Euroopan parlamentin työjärjestyksenosan I lukujen 1 ja 4, osan V luvun 3, osan VII lukujen 4 ja 5, osan VIII luvun 1, osan XII, osan XIV ja liitteen II muuttamisesta (2018/2170(REG))
P8_TA(2019)0046A8-0462/2018

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 226 ja 227 artiklan,

–  ottaa huomioon perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan mietinnön (A8-0462/2018),

1.  päättää muuttaa työjärjestystä jäljempänä esitetyllä tavalla;

2.  päättää, että kyseiset muutokset tulevat voimaan seuraavan istuntojakson ensimmäisenä päivänä, lukuun ottamatta muutoksia, joilla lisätään toinen alakohta 11 artiklan 3 e kohtaan ja 6 ja 7 kohdat sääntöihin Euroopan parlamentin jäsenten asianmukaisesta käyttäytymisestä edustajantoimensa hoitamisessa, sekä 196 ja 204 artiklaan tehtyjä muutoksia, jotka tulevat voimaan, kun Euroopan parlamentin vuoden 2019 vaalien jälkeen pidettävä ensimmäinen istunto julistetaan alkaneeksi;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen tiedoksi neuvostolle ja komissiolle.

Nykyinen teksti   Tarkistus
Tarkistus 1
Euroopan parlamentin työjärjestys
11 artikla – otsikko
Jäsenten taloudelliset sidonnaisuudet ja käyttäytymissäännöt
Käyttäytymissäännöt
Tarkistus 2
Euroopan parlamentin työjärjestys
11 artikla – 1 kohta
1.  Parlamentti vahvistaa säännöt jäsentensä taloudellisten sidonnaisuuksien julkisuudesta jäsentensä äänten enemmistöllä hyväksyttyjen ja tämän työjärjestyksen liitteenä olevien menettelysääntöjen muodossa4.
Poistetaan.
Säännöillä ei voida muuten haitata tai rajoittaa jäsenen edustajantoimen hoitamista tai siihen liittyvää poliittista tai muuta toimintaa.
______________
4 Katso liite I.
Tarkistus 3
Euroopan parlamentin työjärjestys
11 artikla – 2 kohta
2.  Jäsenten olisi omaksuttava järjestelmällinen käytäntö, jonka mukaan he tapaavat ainoastaan Euroopan parlamentin ja Euroopan komission välisellä sopimuksella avoimuusrekisteristä perustettuun avoimuusrekisteriin rekisteröityjä edunvalvojia5.
Poistetaan.
______________
5 Euroopan parlamentin ja Euroopan komission välinen sopimus, tehty 16 päivänä huhtikuuta 2014, avoimuusrekisteristä unionin toimintapolitiikkojen laatimiseen ja täytäntöönpanoon osallistuville organisaatioille ja itsenäisille ammatinharjoittajille (EUVL L 277, 19.9.2014, s. 11).
Tarkistus 4
Euroopan parlamentin työjärjestys
11 artikla – 3 kohta – 1 alakohta
Jäsenten käyttäytymisen tulee ilmentää keskinäistä kunnioitusta, perustua perussopimuksissa ja erityisesti perusoikeuskirjassa määritettyihin arvoihin ja periaatteisiin ja kunnioittaa parlamentin arvokkuutta. Sen ei myöskään tule häiritä parlamentin toiminnan sujuvuutta, turvallisuuden ja järjestyksen ylläpitämistä parlamentin tiloissa tai parlamentin välineiden toimintaa.
Jäsenten käyttäytymisen tulee ilmentää keskinäistä kunnioitusta ja perustua perussopimuksissa ja erityisesti perusoikeuskirjassa määritettyihin arvoihin ja periaatteisiin. Jäsenten on kunnioitettava parlamentin arvokkuutta, eikä heidän tule vahingoittaa sen mainetta.
Tarkistus 5
Euroopan parlamentin työjärjestys
11 artikla – 3 kohta – 2 alakohta
Parlamentin keskusteluissa jäsenten on pidättäydyttävä loukkaavasta, rasistisesta tai muukalaisvihamielisestä kielenkäytöstä ja käyttäytymisestä, eivätkä he saa pitää niiden yhteydessä esillä banderolleja.
Poistetaan.
Tarkistus 6
Euroopan parlamentin työjärjestys
11 artikla – 3 kohta – 3 alakohta
Jäsenten on noudatettava parlamentin määräyksiä luottamuksellisten tietojen käsittelystä.
Poistetaan.
Tarkistus 7
Euroopan parlamentin työjärjestys
11 artikla – 3 kohta – 4 alakohta
Näiden sääntöjen ja määräysten noudattamatta jättäminen voi johtaa 165, 166 ja 167 artiklan mukaisiin toimenpiteisiin.
Poistetaan.
Tarkistus 8
Euroopan parlamentin työjärjestys
11 artikla – 3 a kohta (uusi)
3 a.  Jäsenten ei tule häiritä parlamentin toiminnan sujuvuutta, turvallisuuden ja järjestyksen ylläpitämistä parlamentin tiloissa tai parlamentin välineiden toimintaa.
Tarkistus 9
Euroopan parlamentin työjärjestys
11 artikla – 3 b kohta (uusi)
3 b.  Jäsenten ei tule aiheuttaa häiriötä istuntosalissa, ja heidän on pidättäydyttävä asiattomasta käytöksestä. Jäsenten ei tule pitää esillä banderolleja.
Tarkistus 10
Euroopan parlamentin työjärjestys
11 artikla – 3 c kohta (uusi)
3 c.  Parlamentin täysistuntokeskusteluissa jäsenten on pidättäydyttävä loukkaavasta kielenkäytöstä.
Tarkistus 11
Euroopan parlamentin työjärjestys
11 artikla – 3 c kohta (uusi) – tulkinta
Arvioitaessa, onko jäsenen kielenkäyttö täysistuntokeskustelussa loukkaavaa, olisi otettava huomioon muun muassa tunnistettavissa olevat puhujan pyrkimykset, yleisön puhujan sanoista saama käsitys, se, missä määrin ne vahingoittavat parlamentin arvokkuutta ja mainetta, sekä kyseisen jäsenen sananvapaus. Esimerkiksi herjaaminen, vihapuhe ja yllyttäminen syrjintään erityisesti perusoikeuskirjan 21 artiklassa mainittujen syiden perusteella olisi katsottava tyypillisesti tässä artiklassa tarkoitetuksi loukkaavaksi kielenkäytöksi.
Tarkistus 12
Euroopan parlamentin työjärjestys
11 artikla – 3 d kohta (uusi)
3 d.  Jäsenten on noudatettava parlamentin määräyksiä luottamuksellisten tietojen käsittelystä.
Tarkistus 13
Euroopan parlamentin työjärjestys
11 artikla – 3 e kohta (uusi)
3 e.  Jäsenten on pidättäydyttävä kaikenlaisesta työpaikkakiusaamisesta ja sukupuolisesta häirinnästä ja noudatettava Euroopan parlamentin jäsenten asianmukaista käyttäytymistä edustajantoimensa hoitamisessa koskevia sääntöjä, jotka ovat tämän työjärjestyksen liitteenä1 a.
Jäsentä ei voida valita parlamentin tai sen elinten luottamustehtäviin, nimittää esittelijäksi tai lausunnon valmistelijaksi tai valita osallistumaan viralliseen valtuuskuntaan tai toimielinten välisiin neuvotteluihin, jos hän ei ole allekirjoittanut näihin sääntöihin liittyvää ilmoitusta.
____________________
1 a Puhemiehistön 2 päivänä heinäkuuta 2018 hyväksymät säännöt Euroopan parlamentin jäsenten asianmukaisesta käyttäytymisestä edustajantoimensa hoitamisessa otetaan työjärjestyksen liitteeksi.
Tarkistus 14
Euroopan parlamentin työjärjestys
11 artikla – 4 kohta
4.  Tämän artiklan soveltaminen ei saa muuten rajoittaa parlamentin keskustelujen eloisuutta eikä jäsenten sananvapautta.
Poistetaan.
Artiklaa sovellettaessa kunnioitetaan täysimääräisesti unionin primaarioikeudessa ja jäsenten asemaa koskevissa säännöissä määriteltyjä jäsenten oikeuksia.
Artiklan soveltaminen pohjautuu avoimuusperiaatteeseen ja sillä taataan, että jäsenille tiedotetaan kaikista voimassaolevista avoimuutta koskevista määräyksistä ja että heille tiedotetaan henkilökohtaisesti heidän oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan.
Tarkistus 15
Euroopan parlamentin työjärjestys
11 artikla – 5 kohta
5.  Jos henkilö, jonka jäsen on ottanut palvelukseensa, tai muu henkilö, jolle jäsen on järjestänyt pääsyn parlamentin tiloihin tai sen välineiden käyttöoikeuden, rikkoo 3 kohdan mukaisia käyttäytymissääntöjä, asianomaiselle jäsenelle voidaan tarpeen mukaan määrätä 166 artiklassa määrätyt seuraamukset.
5.  Jos henkilö, joka tekee töitä jäsenelle, tai muu henkilö, jolle jäsen on järjestänyt pääsyn parlamentin tiloihin tai sen välineiden käyttöoikeuden, rikkoo tässä artiklassa vahvistettuja käyttäytymissääntöjä, tämä voidaan katsoa asianomaisen jäsenen syyksi.
Tarkistus 16
Euroopan parlamentin työjärjestys
11 artikla – 5 a kohta (uusi)
5 a.  Tämän artiklan soveltaminen ei saa muuten rajoittaa parlamentin keskustelujen eloisuutta eikä jäsenten sananvapautta.
Tarkistus 17
Euroopan parlamentin työjärjestys
11 artikla – 5 b kohta (uusi)
5 b.  Tätä artiklaa sovelletaan parlamentin elimiin, valiokuntiin ja valtuuskuntiin soveltuvin osin.
Tarkistus 18
Euroopan parlamentin työjärjestys
11 artikla – 6 kohta
6.  Kvestorit päättävät jäsenen valtuutettavissa olevien avustajien enimmäismäärän.
Poistetaan.
Tarkistus 19
Euroopan parlamentin työjärjestys
11 artikla – 7 kohta
7.  Entisiin jäseniin sovellettavat menettelysäännöt, erioikeudet ja vapaudet vahvistetaan puhemiehistön päätöksellä. Entisiä jäseniä kohdellaan tasavertaisesti.
Poistetaan.
Tarkistukset 20 ja 75
Euroopan parlamentin työjärjestys
11 aartikla (uusi)
11 a artikla
Jäsenten taloudelliset sidonnaisuudet ja avoimuusrekisteri
1.  Parlamentti vahvistaa säännöt jäsentensä taloudellisten sidonnaisuuksien julkisuudesta jäsentensä äänten enemmistöllä hyväksyttävien ja tämän työjärjestyksen liitteeksi1 a sisällytettävien menettelysääntöjen muodossa.
Säännöillä ei voida muuten haitata tai rajoittaa jäsenen edustajantoimen hoitamista tai siihen liittyvää poliittista tai muuta toimintaa.
2.  Jäsenten olisi omaksuttava järjestelmällinen käytäntö, jonka mukaan he tapaavat ainoastaan Euroopan parlamentin ja Euroopan komission välisellä sopimuksella avoimuusrekisteristä1 b perustettuun avoimuusrekisteriin rekisteröityneitä edunvalvojia.
3.  Jäsenten olisi julkistettava verkossa kaikki suunnitellut tapaamiset avoimuusrekisterin soveltamisalaan kuuluvien edunvalvojien kanssa. Rajoittamatta liitteessä I olevan 4 artiklan 6 kohdan soveltamista esittelijöiden ja valmistelijoiden, varjoesittelijöiden ja valmistelijoiden sekä valiokuntien puheenjohtajien on julkistettava verkossa kunkin mietinnön osalta kaikki suunnitellut tapaamiset avoimuusrekisterin soveltamisalaan kuuluvien edunvalvojien kanssa. Puhemiehistö huolehtii tarvittavasta infrastruktuurista parlamentin verkkosivustolla.
4.  Puhemiehistö tarjoaa tarvittavan infrastruktuurin jäsenten verkkosivulla parlamentin verkkosivustolla niille jäsenille, jotka haluavat julkistaa sovellettavien jäsenten asemaa koskevien sääntöjen ja niiden soveltamisohjeiden mukaisesti vapaaehtoisen tarkastuksen tai vahvistuksen, jonka mukaan he ovat yleistä kulukorvausta käyttäessään noudattaneet sovellettavia jäsenten asemaa koskevia sääntöjä ja niiden soveltamisohjeita.
5.  Näillä säännöillä ei voida muuten haitata tai rajoittaa jäsenen edustajantoimen hoitamista tai siihen liittyvää poliittista tai muuta toimintaa.
6.  Entisiin jäseniin sovellettavat menettelysäännöt ja entisten jäsenten erioikeudet ja vapaudet vahvistetaan puhemiehistön päätöksellä. Entisiä jäseniä kohdellaan tasavertaisesti.
__________________
1 a Katso liite I.
1 b Euroopan parlamentin ja Euroopan komission välinen sopimus, tehty 16 päivänä huhtikuuta 2014, avoimuusrekisteristä unionin toimintapolitiikkojen laatimiseen ja täytäntöönpanoon osallistuville organisaatioille ja itsenäisille ammatinharjoittajille (EUVL L 277, 19.9.2014, s. 11).
Tarkistus 88
Euroopan parlamentin työjärjestys
32 artikla – 5 kohta
5.   Poliittisen ryhmän muodostamisesta ilmoitetaan puhemiehelle. Ilmoituksessa mainitaan ryhmän nimi ja sen jäsenten sekä sen työvaliokunnan jäsenten nimet. Kaikkien ryhmän jäsenten on allekirjoitettava ilmoitus.
5.   Poliittisen ryhmän muodostamisesta ilmoitetaan puhemiehelle. Ilmoituksessa mainitaan
–  ryhmän nimi,
–  poliittinen julistus, jossa esitetään ryhmän päämäärät, ja
–  sen jäsenten sekä sen työvaliokunnan jäsenten nimet.
Kaikkien ryhmän jäsenten on ilmoitettava kirjallisesti julistuksen liitteessä, että heidän poliittiset kantansa ovat yhteneviä.
Tarkistus 21
Euroopan parlamentin työjärjestys
34 artikla – 1 a kohta (uusi)
1 a.  Laajennettujen työryhmien samoin kuin muiden epävirallisten ryhmittymien on toimittava täysin avoimesti, eivätkä ne saa harjoittaa toimintaa, joka saatettaisiin sekoittaa parlamentin tai sen elinten viralliseen toimintaan. Ne eivät saa järjestää kolmansissa maissa tapahtumia samanaikaisesti parlamentin virallisten elinten, viralliset vaalitarkkailuvaltuuskunnat mukaan luettuina, virkamatkojen kanssa.
Tarkistus 22
Euroopan parlamentin työjärjestys
34 artikla – 2 kohta
2.  Tällaisten ryhmittymien on toimittava täysin avoimesti, eivätkä ne saa harjoittaa toimintaa, joka saattaisi aiheuttaa sekaannusta suhteessa parlamentin tai sen elinten viralliseen toimintaan. Poliittiset ryhmät voivat edistää niiden toimintaa tarjoamalla logistista tukea edellyttäen, että tällaisten ryhmittymien perustamista koskevissa puhemiehistön antamissa säännöissä asetettuja ehtoja noudatetaan.
2.  Poliittinen ryhmä voi edistää tällaisten ryhmittymien toimintaa tarjoamalla logistista tukea edellyttäen, että tällaisten ryhmittymien perustamista koskevissa parlamentin sisäisissä säännöissä asetettuja ehtoja noudatetaan.
Tarkistus 23
Euroopan parlamentin työjärjestys
34 artikla – 3 kohta – 1 a alakohta (uusi)
Myös muiden epävirallisten ryhmittymien on aina ilmoitettava viimeistään seuraavan kuukauden lopussa kaikki rahana tai luontoisetuna annettu tuki, jota yksittäiset jäsenet eivät ole ilmoittaneet liitteessä I esitettyjen velvollisuuksiensa mukaisesti.
Tarkistus 24
Euroopan parlamentin työjärjestys
34 artikla – 3 a kohta (uusi)
3 a.  Ainoastaan avoimuusrekisteriin rekisteröityneet edunvalvojat voivat osallistua parlamentin tiloissa järjestettyyn laajennettujen työryhmien tai muiden epävirallisten ryhmittymien toimintaan esimerkiksi osallistumalla laajennetun työryhmän tai muun epävirallisen ryhmittymän kokouksiin tai tapahtumiin, tarjoamalla niille tukea tai osallistumalla näiden tapahtumien järjestämiseen.
Tarkistus 25
Euroopan parlamentin työjärjestys
34 artikla – 4 kohta
4.  Kvestorit pitävät yllä rekisteriä 3 kohdassa tarkoitetuista ilmoituksista. Rekisteri julkaistaan parlamentin verkkosivustolla. Kvestorit laativat yksityiskohtaiset säännöt ilmoittamista varten ja varmistavat tämän artiklan tehokkaan täytäntöönpanon.
4.  Kvestorit pitävät yllä rekisteriä 3 kohdassa tarkoitetuista ilmoituksista. Kvestorit laativat yksityiskohtaiset säännöt ilmoitusten jättämisestä ja niiden julkaisemisesta parlamentin verkkosivustolla.
Tarkistus 26
Euroopan parlamentin työjärjestys
34 artikla – 4 a kohta (uusi)
4 a.  Kvestorit varmistavat tämän artiklan tehokkaan täytäntöönpanon.
Tarkistus 27
Euroopan parlamentin työjärjestys
128 artikla – 4 kohta
4.  Yksi kysymyksen laatijoista voi esitellä kysymyksen parlamentissa. Vastaanottaja vastaa kysymykseen.
4.  Kysymyksen laatijoiden etukäteen nimeämä jäsen esittelee kysymyksen parlamentissa. Jos kyseinen jäsen ei ole paikalla, kysymys raukeaa. Vastaanottaja vastaa kysymykseen.
Tarkistus 28
Euroopan parlamentin työjärjestys
130 artikla – 1 kohta
1.  Jäsenet voivat esittää Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalle, neuvostolle, komissiolle tai komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle kirjallisesti vastattavia kysymyksiä tämän työjärjestyksen liitteenä olevien kriteerien mukaisesti27. Kysymyksen laatija kantaa täyden vastuun kysymyksen sisällöstä.
1.  Jäsenet, poliittiset ryhmät tai valiokunnat voivat esittää Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalle, neuvostolle, komissiolle tai komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle kirjallisesti vastattavia kysymyksiä tämän työjärjestyksen liitteenä olevien kriteerien mukaisesti27. Kysymyksen laatija kantaa täyden vastuun kysymyksen sisällöstä.
________________________
____________________
27 Katso liite II.
27 Katso liite II.
Tarkistus 29
Euroopan parlamentin työjärjestys
130 artikla – 2 kohta
2.  Kysymykset annetaan puhemiehelle. Tulkinnanvaraisissa tapauksissa puhemies ratkaisee, otetaanko kysymys käsiteltäväksi. Puhemiehen päätös ei perustu yksinomaan 1 kohdassa mainittuun liitteeseen vaan työjärjestyksen määräyksiin yleensä. Puhemiehen perustellusta päätöksestä ilmoitetaan kysymyksen esittäjälle.
2.  Kysymykset annetaan puhemiehelle sähköisessä muodossa. Tulkinnanvaraisissa tapauksissa puhemies ratkaisee, otetaanko kysymys käsiteltäväksi. Puhemiehen päätös ei perustu yksinomaan 1 kohdassa mainittuun liitteeseen vaan työjärjestyksen määräyksiin yleensä. Puhemiehen perustellusta päätöksestä ilmoitetaan kysymyksen esittäjälle.
Tarkistus 30
Euroopan parlamentin työjärjestys
130 artikla – 3 kohta
3.  Kysymykset esitetään sähköisessä muodossa. Jäsen voi esittää enintään kaksikymmentä kysymystä kullakin kolmen kuukauden jaksolla.
3.  Jäsen, poliittinen ryhmä tai valiokunta voi esittää enintään kaksikymmentä kysymystä kullakin kolmen kuukauden jaksolla. Vastaanottaja vastaa kysymykseen yleensä kuuden viikon kuluessa siitä, kun kysymys on toimitettu vastaanottajalle. Jäsenet, poliittiset ryhmät tai valiokunnat voivat kuitenkin joka kuukausi nimetä yhden kysymyksistään ensisijaiseksi kysymykseksi, johon vastaanottajan on vastattava kolmen viikon kuluessa siitä, kun kysymys on toimitettu vastaanottajalle.
Tarkistus 31
Euroopan parlamentin työjärjestys
130 artikla – 5 kohta
5.  Jos vastaanottaja ei pysty vastaamaan kysymykseen kolmen viikon (ensisijaiset kysymykset) tai kuuden viikon (muut kuin ensisijaiset kysymykset) kuluessa siitä, kun se on toimitettu vastaanottajalle, se voidaan kysymyksen laatijan sitä pyytäessä ottaa asiasta vastaavan valiokunnan seuraavan kokouksen esityslistalle.
5.  Jos vastaanottaja ei vastaa kysymykseen 3 kohdassa vahvistetussa määräajassa, asiasta vastaava valiokunta voi päättää ottaa sen seuraavan kokouksensa esityslistalle.
Tarkistus 32
Euroopan parlamentin työjärjestys
130 artikla – 6 kohta
6.  Jokainen jäsen voi antaa käsiteltäväksi yhden ensisijaisen kysymyksen kuukaudessa.
Poistetaan.
Tarkistus 33
Euroopan parlamentin työjärjestys
130 artikla – 7 kohta
7.  Kysymykset ja vastaukset sekä vastausten mahdolliset liitteet julkaistaan parlamentin verkkosivustolla.
(Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)
Tarkistus 34
Euroopan parlamentin työjärjestys
130 aartikla
130 a artikla
Poistetaan.
Kirjallisesti vastattavat toissijaiset tiedustelut
1.   Valiokunta, poliittinen ryhmä tai vähintään viisi prosenttia parlamentin jäsenistä voi esittää neuvostolle, komissiolle tai komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle toissijaisia tiedusteluja, jotka koostuvat kirjallisesti vastattavista kysymyksistä ja joissa pyydetään antamaan parlamentille tietoja erityisesti valituista aiheista.
Kysymykset annetaan puhemiehelle, joka varmistaa, että ne ovat tämän työjärjestyksen yleisten määräysten mukaisia ja täyttävät työjärjestyksen liitteessä28 vahvistetut kriteerit, ja pyytää vastaanottajaa vastaamaan kahden viikon kuluessa. Puhemies voi jatkaa tätä määräaikaa kysymyksen laatijoita kuultuaan.
2.  Kysymykset ja vastaukset julkaistaan parlamentin verkkosivustolla.
_____________________
28 Katso liite II.
Tarkistus 35
Euroopan parlamentin työjärjestys
130 bartikla – otsikko
Kirjallisesti vastattavat ensisijaiset tiedustelut, joista keskustellaan
Kirjallisesti vastattavat ensisijaiset tiedustelut
Tarkistus 36
Euroopan parlamentin työjärjestys
130 bartikla – 1 kohta
1.  Valiokunta, poliittinen ryhmä tai vähintään viisi prosenttia parlamentin jäsenistä voi esittää neuvostolle, komissiolle tai komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle ensisijaisia tiedusteluja, jotka koostuvat kirjallisesti vastattavista kysymyksistä, joista keskustellaan. Kysymyksiin voidaan liittää lyhyet perustelut.
1.  Ensisijaiset tiedustelut koostuvat kirjallisesti vastattavista kysymyksistä, jotka poliittinen ryhmä on esittänyt neuvostolle, komissiolle tai komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle.
Kysymykset annetaan kirjallisina puhemiehelle, joka varmistaa, että ne ovat tämän työjärjestyksen yleisten määräysten mukaisia ja täyttävät työjärjestyksen liitteessä29 vahvistetut kriteerit, sekä ilmoittaa kysymyksestä viipymättä vastaanottajalle ja pyytää tätä ilmoittamaan, vastataanko siihen ja jos vastataan, niin milloin.
_____________________
29 Katso liite II.
Tarkistus 37
Euroopan parlamentin työjärjestys
130 bartikla – 1 a kohta (uusi)
1 a.   Ensisijaisella tiedustelulla on oltava yleistä merkitystä, ja se toimitetaan puhemiehelle kirjallisena. Sen on oltava enintään 500 sanan pituinen. Jos ensisijainen tiedustelu on yleisesti ottaen työjärjestyksen määräysten mukainen, puhemies toimittaa sen välittömästi vastaanottajalle kirjallista vastausta varten.
Tarkistus 38
Euroopan parlamentin työjärjestys
130 bartikla – 1 b kohta (uusi)
1 b.   Vuodessa voidaan esittää enintään kolmekymmentä ensisijaista tiedustelua. Puheenjohtajakokous varmistaa, että ensisijaiset tiedustelut jakautuvat tasapuolisesti poliittisten ryhmien kesken ja että yksikään poliittinen ryhmä ei esitä enempää kuin yhden ensisijaisen tiedustelun kuukaudessa.
Tarkistus 39
Euroopan parlamentin työjärjestys
130 bartikla – 1 c kohta (uusi)
1 c.  Jos vastaanottaja ei vastaa ensisijaiseen tiedusteluun kuuden viikon kuluessa siitä, kun se on toimitettu vastaanottajalle, tiedustelu otetaan sen laatijan pyynnöstä parlamentin lopulliseen esityslistaluonnokseen 149 artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen ja 3 a kohdan mukaisesti.
Tarkistus 40
Euroopan parlamentin työjärjestys
130 bartikla – 2 kohta
2.  Kun on saatu kirjallinen vastaus, ensisijainen tiedustelu otetaan parlamentin esityslistaluonnokseen 149 artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen. Asiasta on järjestettävä keskustelu, jos valiokunta, poliittinen ryhmä tai vähintään viisi prosenttia parlamentin jäsenistä sitä pyytää.
2.  Kun on saatu kirjallinen vastaus ja jos vähintään keskitason vähimmäismäärän saavuttamiseksi tarvittava määrä jäseniä tai yksi tai useampi poliittinen ryhmä sitä pyytää, ensisijainen tiedustelu otetaan parlamentin lopulliseen esityslistaluonnokseen 149 artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen ja 3 a kohdan mukaisesti.
Tarkistus 41
Euroopan parlamentin työjärjestys
130 bartikla – 3 kohta
3.  Jos vastaanottaja kieltäytyy vastaamasta kysymykseen tai ei vastaa siihen kolmen viikon kuluessa, kysymys otetaan esityslistaluonnokseen. Asiasta on järjestettävä keskustelu, jos valiokunta, poliittinen ryhmä tai vähintään viisi prosenttia parlamentin jäsenistä sitä pyytää. Ennen keskustelua yksi kysymyksen laatijoista voi saada luvan esittää lisäperusteita kysymyksen tueksi.
Poistetaan.
Tarkistus 42
Euroopan parlamentin työjärjestys
130 bartikla – 3 a kohta
3 a.  Yhden istuntojakson aikana voidaan keskustella enintään kolmesta ensisijaisesta tiedustelusta. Jos useammasta kuin kolmesta ensisijaisesta tiedustelusta pyydetään keskustelua saman istuntojakson aikana, puheenjohtajakokous ottaa ne lopulliseen esityslistaluonnokseen siinä järjestyksessä kuin se on vastaanottanut niitä koskevat pyynnöt.
Tarkistus 43
Euroopan parlamentin työjärjestys
130 bartikla – 4 kohta
4.   Yksi kysymyksen laatijoista voi esitellä kysymyksen parlamentissa. Yksi asianomaisen toimielimen jäsenistä vastaa kysymykseen.
4.  Laatijan tai 2 kohdan mukaisesti keskustelua pyytäneiden etukäteen nimeämä jäsen esittelee ensisijaisen tiedustelun parlamentissa. Jos kyseinen jäsen ei ole paikalla, ensisijainen tiedustelu raukeaa. Vastaanottaja vastaa kysymykseen.
Päätöslauselmaesitysten käsiteltäväksi jättämistä ja niistä äänestämistä koskevia 123 artiklan 2–5 kohdan määräyksiä sovelletaan soveltuvin osin.
Päätöslauselmaesitysten käsiteltäväksi jättämistä ja niistä äänestämistä koskevia 123 artiklan 2–8 kohdan määräyksiä sovelletaan soveltuvin osin.
Tarkistus 44
Euroopan parlamentin työjärjestys
130 bartikla – 5 kohta
5.  Kysymykset ja vastaukset niihin julkaistaan parlamentin verkkosivustolla.
5.  Ensisijaiset tiedustelut ja vastaukset niihin julkaistaan parlamentin verkkosivustolla.
Tarkistus 45
Euroopan parlamentin työjärjestys
165 artikla – 1 kohta
1.  Puhemies kehottaa jäsentä, joka häiritsee istunnon asianmukaista kulkua tai jonka käyttäytyminen ei ole 11 artiklan asiaa koskevien määräysten mukaista, palaamaan järjestykseen.
1.  Puhemies kehottaa jäsentä, joka rikkoo 11 artiklan 3 b tai 3 c kohdassa vahvistettuja käyttäytymissääntöjä, palaamaan järjestykseen.
Tarkistus 46
Euroopan parlamentin työjärjestys
165 artikla – 2 kohta
2.  Jos rikkomus toistuu, puhemies kehottaa toisen kerran jäsentä palaamaan järjestykseen, ja asia merkitään istuntopöytäkirjaan.
2.  Jos rikkominen toistuu, puhemies kehottaa toisen kerran jäsentä palaamaan järjestykseen, ja asia merkitään istuntopöytäkirjaan.
Tarkistus 47
Euroopan parlamentin työjärjestys
165 artikla – 3 kohta
3.  Jos häirintä jatkuu tai jäsen rikkoo sääntöjä uudelleen, puhemies voi kieltää jäsentä käyttämästä puheenvuoroa ja poistaa hänet istuntosalista istunnon loppuajaksi. Jos tapaus on erityisen vakava, puhemies voi poistaa jäsenen istuntosalista istunnon loppuajaksi myös ilman toista kehotusta palata järjestykseen. Pääsihteeri huolehtii viipymättä parlamentin vahtimestareiden ja tarvittaessa turvallisuushenkilöstön avustuksella, että tällaiset järjestyksenpidolliset toimenpiteet pannaan täytäntöön.
3.  Jos rikkominen jatkuu tai jäsen rikkoo sääntöjä uudelleen, puhemies voi kieltää jäsentä käyttämästä puheenvuoroa ja poistaa hänet istuntosalista istunnon loppuajaksi. Jos tapaus on erityisen vakava, puhemies voi poistaa jäsenen istuntosalista istunnon loppuajaksi myös ilman toista kehotusta palata järjestykseen. Pääsihteeri huolehtii viipymättä parlamentin vahtimestareiden ja tarvittaessa turvallisuushenkilöstön avustuksella, että tällaiset järjestyksenpidolliset toimenpiteet pannaan täytäntöön.
Tarkistus 48
Euroopan parlamentin työjärjestys
165 artikla – 5 kohta
5.  Puhemies voi päättää keskeyttää istunnon suoran lähetyksen tapauksessa, jossa jonkin jäsenen kielenkäyttö tai käyttäytyminen on loukkaavaa, rasistista tai muukalaisvihamielistä.
5.  Puhemies voi päättää keskeyttää istunnon suoran lähetyksen tapauksessa, jossa joku jäsenistä rikkoo 11 artiklan 3 b tai 3 c kohtaa.
Tarkistus 49
Euroopan parlamentin työjärjestys
165 artikla – 6 kohta – 1 alakohta
Puhemies voi määrätä poistettavaksi keskustelujen audiovisuaalisesta tallenteesta ne jonkin jäsenen puheenvuoron osat, joissa käytetään loukkaavaa, rasistista tai muukalaisvihamielistä kieltä.
Puhemies voi määrätä poistettavaksi keskustelujen audiovisuaalisesta tallenteesta ne jäsenen puheenvuoron osat, jotka ovat 11 artiklan 3 b tai 3 c kohdan vastaisia.
Tarkistus 50
Euroopan parlamentin työjärjestys
166 artikla – 1 kohta
1.  Vakavissa järjestyshäiriötapauksissa tai jos jäsen häiritsee parlamentin toimintaa 11 artiklassa määriteltyjen periaatteiden vastaisesti, puhemies tekee perustellun päätöksen asianmukaisen seuraamuksen määräämisestä.
1.  Vakavissa 11 artiklan 3 a–5 b kohdan rikkomistapauksissa, puhemies tekee perustellun päätöksen asianmukaisen seuraamuksen määräämisestä kyseiselle jäsenelle tämän artiklan mukaisesti.
Kun kyseessä on 11 artiklan 3 b tai 3 c kohta, puhemies voi tehdä tämän artiklan mukaisen perustellun päätöksen riippumatta siitä, onko kyseiseen jäseneen kohdistettu aiemmin 165 artiklassa tarkoitettu välitön toimenpide.
Kun kyseessä on 11 artiklan 3 e kohta, puhemies voi tehdä tämän artiklan mukaisen perustellun päätöksen ainoastaan sen jälkeen, kun työpaikkahäirintä on todettu tapahtuneeksi työpaikkahäirintää ja sen ehkäisemistä koskevan sisäisen hallinnollisen menettelyn mukaisesti.
Puhemies voi määrätä jäsenelle seuraamuksen tapauksissa, joissa joko työjärjestyksessä tai puhemiehistön työjärjestyksen 25 artiklan mukaisesti hyväksymässä päätöksessä niin määrätään, tämän artiklan soveltamiseksi.
Puhemies pyytää asianomaista jäsentä esittämään kirjallisia huomautuksia ennen päätöksen tekemistä. Puhemies voi poikkeuksellisesti päättää järjestää asianomaisen jäsenen suullisen kuulemisen.
Päätöksestä ilmoitetaan kyseiselle jäsenelle kirjatulla kirjeellä tai kiireellisissä tapauksissa vahtimestarien välityksellä.
Kun kyseiselle jäsenelle on ilmoitettu päätöksestä, puhemies ilmoittaa kaikista jäsenelle määrätyistä seuraamuksista parlamentissa. Asiasta ilmoitetaan niiden parlamentin elinten, valiokuntien ja valtuuskuntien puheenjohtajille, joihin jäsen kuuluu.
Kun seuraamuksesta tulee lopullinen, se pidetään näkyvästi julkaistuna parlamentin verkkosivustolla vaalikauden jäljellä olevan ajan.
Tarkistus 51
Euroopan parlamentin työjärjestys
166 artikla – 1 a kohta (uusi)
1 a.  Puhemies kehottaa kyseistä jäsentä esittämään kirjallisia huomautuksia ennen päätöksen tekemistä. Puhemies voi tämän sijasta päättää järjestää suullisen kuulemisen, jos hän pitää sitä asianmukaisempana.
Päätöksestä määrätä seuraamus ilmoitetaan kyseiselle jäsenelle kirjatulla kirjeellä tai kiireellisissä tapauksissa vahtimestarien välityksellä.
Kun kyseiselle jäsenelle on ilmoitettu päätöksestä, puhemies ilmoittaa kaikista jäsenelle määrätyistä seuraamuksista parlamentissa. Asiasta ilmoitetaan niiden parlamentin elinten, valiokuntien ja valtuuskuntien puheenjohtajille, joihin jäsen kuuluu.
Kun seuraamuksesta tulee lopullinen, se pidetään näkyvästi julkaistuna parlamentin verkkosivustolla vaalikauden jäljellä olevan ajan.
Tarkistus 52
Euroopan parlamentin työjärjestys
166 artikla – 2 kohta
2.  Käyttäytymisen arvioinnissa on otettava huomioon, onko se ollut tilapäistä, toistuvaa vai jatkuvaa, sekä sen vakavuusaste.
2.  Käyttäytymisen arvioinnissa on otettava huomioon, onko se ollut tilapäistä, toistuvaa vai jatkuvaa, sekä sen vakavuusaste. Tapauksen mukaan otetaan myös huomioon parlamentin arvokkuudelle ja maineelle mahdollisesti aiheutunut vahinko.
On erotettava toisistaan yhtäältä näkyvyyttä tavoittelevat toimet, jotka voidaan hyväksyä, kunhan ne eivät ole loukkaavia, panettelevia, rasistisia tai muukalaisvihamielisiä ja pysyvät kohtuuden rajoissa, ja toisaalta toimet, joilla häiritään aktiivisesti parlamentin toimintaa.
Tarkistus 53
Euroopan parlamentin työjärjestys
166 artikla – 4 kohta
4.  Edellä 3 kohdan b–e alakohdassa vahvistetut toimenpiteet voidaan määrätä kaksinkertaisina, jos rikkomus toistuu tai jos jäsen kieltäytyy noudattamasta 165 artiklan 3 kohdan mukaisesti toteutettua toimenpidettä.
4.  Edellä 3 kohdan b–e alakohdassa vahvistetut toimenpiteet voidaan määrätä kaksinkertaisina, jos rikkominen toistuu tai jos jäsen kieltäytyy noudattamasta 165 artiklan 3 kohdan mukaisesti toteutettua toimenpidettä.
Tarkistus 54
Euroopan parlamentin työjärjestys
174 artikla – 7 kohta
7.  Puhemies voi äänestyttää muista tarkistuksista yhtenä ryhmänä, jos ne täydentävät toisiaan, jollei poliittinen ryhmä tai vähintään alhaisen vähimmäismäärän saavuttamiseksi tarvittava määrä jäseniä ole pyytänyt erillistä äänestystä tai kohta kohdalta -äänestystä. Tarkistusten laatijat voivat myös ehdottaa äänestystä yhtenä ryhmänä, jos heidän tarkistuksensa ovat toisiaan täydentäviä.
7.  Puhemies voi äänestyttää muista tarkistuksista yhtenä ryhmänä, jos ne täydentävät toisiaan, jollei poliittinen ryhmä tai vähintään alhaisen vähimmäismäärän saavuttamiseksi tarvittava määrä jäseniä ole pyytänyt erillistä äänestystä tai kohta kohdalta -äänestystä. Tarkistusten laatijat voivat myös ehdottaa, että heidän tarkistuksistaan äänestetään yhtenä ryhmänä.
Tarkistus 55
Euroopan parlamentin työjärjestys
174 artikla – 10 kohta
10.  Tarkistuksista, joista on pyydetty nimenhuutoäänestystä, toimitetaan erillinen äänestys.
10.  Tarkistuksista, joista on pyydetty nimenhuutoäänestystä, toimitetaan muista tarkistuksista erillinen äänestys.
Tarkistus 56
Euroopan parlamentin työjärjestys
177 artikla – tulkinta
Tämän artiklan rikkominen on 166 artiklan 1 kohdan mukainen vakava järjestyshäiriö, jonka oikeudelliset seuraamukset esitetään kyseisessä artiklassa.
Tämän artiklan rikkomista pidetään 11 artiklan 3 b kohdan vakavana rikkomisena.
Tarkistus 57
Euroopan parlamentin työjärjestys
196 artikla
196 artikla
196 artikla
Pysyvien valiokuntien asettaminen
Pysyvien valiokuntien asettaminen
Parlamentti asettaa puheenjohtajakokouksen ehdotuksesta pysyviä valiokuntia. Niiden toimivalta määritellään tämän työjärjestyksen liitteessä52. Liite hyväksytään annettujen äänten enemmistöllä. Valiokuntiin nimitetään jäsenet uuden parlamentin vaalia seuraavan ensimmäisen istuntojakson aikana ja tämän jälkeen uudelleen kahden ja puolen vuoden kuluttua.
Parlamentti asettaa puheenjohtajakokouksen ehdotuksesta pysyviä valiokuntia. Niiden toimivalta määritellään tämän työjärjestyksen liitteessä52. Liite hyväksytään annettujen äänten enemmistöllä. Valiokuntiin nimitetään jäsenet uuden parlamentin vaalia seuraavan ensimmäisen istuntojakson aikana.
Pysyvän valiokunnan toimivalta voidaan määritellä muulloinkin kuin valiokunnan asettamisen yhteydessä.
Pysyvän valiokunnan tehtävät voidaan määritellä uudelleen muulloinkin kuin valiokunnan asettamisen yhteydessä.
_________________
_________________
52 Katso liite V.
52 Katso liite V.
Tarkistus 58
Euroopan parlamentin työjärjestys
204 artikla – 1 kohta
1.  Ensimmäisessä kokouksessa, jonka valiokunta pitää sen jälkeen kun sen jäsenet on nimitetty 199 artiklan mukaisesti, valiokunta valitsee puheenjohtajiston, joka koostuu puheenjohtajasta sekä valiokuntaan kuuluvien varsinaisten jäsenten keskuudesta eri äänestyskierroksilla valittavista varapuheenjohtajista. Parlamentti päättää valittavien varapuheenjohtajien määrästä puheenjohtajakokouksen ehdotuksesta. Parlamentin moninaisuuden on näyttävä kunkin valiokunnan puheenjohtajistossa. Puheenjohtajistossa ei saa olla pelkästään naisia tai miehiä, eivätkä varapuheenjohtajat saa olla kaikki samasta jäsenvaltiosta.
1.  Ensimmäisessä kokouksessa, jonka valiokunta pitää sen jälkeen kun sen jäsenet on nimitetty 199 artiklan mukaisesti, ja jälleen kahden ja puolen vuoden kuluttua valiokunta valitsee puheenjohtajiston, joka koostuu puheenjohtajasta sekä valiokuntaan kuuluvien varsinaisten jäsenten keskuudesta eri äänestyskierroksilla valittavista varapuheenjohtajista. Parlamentti päättää valittavien varapuheenjohtajien määrästä puheenjohtajakokouksen ehdotuksesta. Parlamentin moninaisuuden on näyttävä kunkin valiokunnan puheenjohtajistossa. Puheenjohtajistossa ei saa olla pelkästään naisia tai miehiä, eivätkä varapuheenjohtajat saa olla kaikki samasta jäsenvaltiosta.
Tarkistus 59
Euroopan parlamentin työjärjestys
210 aartikla – otsikko
Menettely, jota noudattaen valiokunta voi tutustua parlamentin vastaanottamiin luottamuksellisiin tietoihin
Menettely, jota noudattaen valiokunta voi tutustua luottamuksellisiin tietoihin suljetuin ovin pidettävässä valiokunnan kokouksessa
Tarkistus 60
Euroopan parlamentin työjärjestys
210 aartikla – 3 kohta – 1 alakohta
Kun valiokunnan puheenjohtaja on ilmoittanut, että sovelletaan luottamuksellista menettelyä, kokoukseen voivat osallistua vain valiokunnan jäsenet sekä virkamiehet ja asiantuntijat, jotka puheenjohtaja on etukäteen nimennyt ja joiden läsnäolo on ehdottoman välttämätöntä.
Kun valiokunnan puheenjohtaja on ilmoittanut, että sovelletaan luottamuksellista menettelyä, kokous pidetään suljetuin ovin ja siihen voivat osallistua vain valiokunnan jäsenet, varajäsenet mukaan luettuina. Valiokunta voi päättää sovellettavia toimielinten välisiä oikeudellisia puitteita noudattaen, että muut jäsenet voivat osallistua kokoukseen 206 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Kokoukseen voivat osallistua myös ne henkilöt, jotka puheenjohtaja on etukäteen nimennyt ja joilla on tiedonsaantitarve, ja tässä noudatetaan asianmukaisesti sovellettavia rajoituksia, jotka perustuvat luottamuksellisten tietojen käsittelyä parlamentissa koskeviin sääntöihin. Kun kyseessä on sellaisiin turvallisuusluokiteltuihin tietoihin tutustuminen, joiden luokitus on vähintään CONFIDENTIEL UE/EU CONFIDENTIAL, tai jos toimielinten välisissä oikeudellisissa puitteissa määrätään tietoihin tutustumista koskevista erityisistä rajoituksista, voidaan soveltaa muitakin rajoituksia.
Tarkistus 61
Euroopan parlamentin työjärjestys
210 aartikla – 4 kohta
4.  Valiokunnassa vähintään keskitason vähimmäismäärän saavuttamiseksi tarvittava määrä jäseniä tai yksi tai useampi poliittinen ryhmä voi pyytää salassapitovelvollisuuden rikkomista koskevan tapauksen käsittelyä. Pyyntö voidaan ottaa valiokunnan seuraavan kokouksen esityslistalle. Valiokunta voi jäsentensä enemmistöllä päättää antaa asian puhemiehen käsiteltäväksi jatkotarkastelua varten 11 ja 166 artiklan mukaisesti.
4.  Rajoittamatta sovellettavien luottamuksellisuuden suojan rikkomista koskevien sääntöjen soveltamista yleensä valiokunnassa vähintään keskitason vähimmäismäärän saavuttamiseksi tarvittava määrä jäseniä tai yksi tai useampi poliittinen ryhmä voi pyytää luottamuksellisuuden suojan rikkomista koskevan tapauksen käsittelyä. Pyyntö voidaan ottaa valiokunnan seuraavan kokouksen esityslistalle. Valiokunta voi jäsentensä enemmistöllä päättää antaa asian puhemiehen käsiteltäväksi jatkotarkastelua varten 11 ja 166 artiklan mukaisesti.
Tarkistus 62
Euroopan parlamentin työjärjestys
211 artikla – otsikko
Kansalaisaloitteita koskevat julkiset kuulemiset
Kansalaisaloitteita koskevat julkiset kuulemiset ja keskustelut
Tarkistus 63
Euroopan parlamentin työjärjestys
211 artikla – 7 a kohta (uusi)
7 a.  Parlamentti keskustelee kansalaisaloitteista, jotka on julkaistu asiaa koskevassa rekisterissä asetuksen (EU) N:o 211/2011 10 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti, julkista kuulemista seuraavalla istuntojaksolla ja päättää ottaessaan keskustelun esityslistalle, esittääkö se keskustelun päätteeksi päätöslauselman vai ei. Keskustelun päätteeksi ei esitetä päätöslauselmaa, jos samaa tai samankaltaista aihetta koskeva mietintö on määrä käsitellä samalla tai seuraavalla istuntojaksolla, ellei puhemies poikkeuksellisin perustein ehdota toisin. Jos parlamentti päättää esittää keskustelun päätteeksi päätöslauselman, asiasisällöstä vastaava valiokunta, poliittinen ryhmä tai vähintään alhaisen vähimmäismäärän saavuttamiseksi tarvittava määrä jäseniä voi jättää käsiteltäväksi päätöslauselmaesityksen. Päätöslauselmaesitysten käsiteltäväksi jättämistä ja niistä äänestämistä koskevia 123 artiklan 3–8 kohdan määräyksiä sovelletaan soveltuvin osin.
Tarkistus 76
Euroopan parlamentin työjärjestys
211 artikla – 8 kohta
8.  Siinä tapauksessa, että komissio ei anna ehdotusta säädökseksi sille asetuksen (EU) N:o 211/2011 9 artiklan mukaisesti asianmukaisesti toimitetusta kansalaisaloitteesta 12 kuukauden kuluessa siitä, kun se on antanut asiasta myönteisen lausunnon ja ilmoittanut tiedonannossa toimista, jotka se aikoo toteuttaa, asiasisällöstä vastaava valiokunta voi järjestää kuulemisen kansalaisaloitteen järjestäjien kanssa ja tarvittaessa käynnistää 46 artiklan mukaisen menettelyn, jotta parlamentti voi käyttää oikeuttaan pyytää komissiota tekemään asianmukainen ehdotus.
8.  Sen jälkeen kun komissio on antanut tiedonannon, jossa se esittää oikeudelliset ja poliittiset johtopäätöksensä tietystä kansalaisaloitteesta, parlamentti arvioi komission tämän tiedonannon johdosta toteuttamia toimia. Siinä tapauksessa, että komissio ei anna asianmukaista ehdotusta kansalaisaloitteesta, asiasisällöstä vastaava valiokunta voi järjestää kuulemisen kansalaisaloitteen järjestäjien kanssa Lisäksi parlamentti voi päättää, käydäänkö asiasta täysistuntokeskustelu ja esittääkö se keskustelun päätteeksi päätöslauselman. Edellä 211 artiklan 7 a kohdassa määrättyä menettelyä sovelletaan soveltuvin osin. Parlamentti voi myös päättää käyttää sille Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 225 artiklassa annettua oikeutta ja käynnistää työjärjestyksen 46 artiklan mukaisen menettelyn.
Tarkistus 64
Euroopan parlamentin työjärjestys
223 aartikla – otsikko – alaviite
61 223 a artiklaa sovelletaan ainoastaan asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014 2 artiklan 3 ja 4 kohdassa tarkoitettuihin Euroopan tason poliittisiin puolueisiin ja Euroopan tason poliittisiin säätiöihin. Katso myös 224 ja 225 artiklan alaviitteet.
61 223 a artiklaa sovelletaan ainoastaan asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014 2 artiklan 3 ja 4 kohdassa tarkoitettuihin Euroopan tason poliittisiin puolueisiin ja Euroopan tason poliittisiin säätiöihin.
Tarkistus 65
Euroopan parlamentin työjärjestys
223 aartikla – 2 a kohta (uusi)
2 a.   Asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014 10 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan nojalla vähintään 50 kansalaisesta koostuva ryhmä voi esittää perustellun pyynnön, jossa parlamenttia kehotetaan pyytämään 2 kohdassa mainittua tarkistamista. Jäsenet eivät voi panna aloitetta perustellusta pyynnöstä vireille tai allekirjoittaa sitä. Siihen on sisällyttävä olennaista tosiseikkoihin perustuvaa näyttöä siitä, että kyseinen Euroopan tason poliittinen puolue tai Euroopan tason poliittinen säätiö ei täytä 2 kohdassa tarkoitettuja edellytyksiä.
Puhemies toimittaa ne kansalaisten ryhmien esittämät pyynnöt, jotka voidaan ottaa käsiteltäväksi, edelleen asiasta vastaavalle valiokunnalle lähempää tarkastelua varten.
Asiasta vastaavan valiokunnan olisi tarkasteltava pyyntöä neljän kuukauden kuluessa siitä, kun puhemies on sen sille toimittanut, ja tämän jälkeen se voi vähintään kolmea poliittista ryhmää edustavalla jäsentensä enemmistöllä antaa ehdotuksen jatkotoimista ja ilmoittaa tästä puhemiehelle.
Kansalaisten ryhmälle ilmoitetaan valiokuntatarkastelun lopputuloksesta.
Kun puhemies saa valiokunnan ehdotuksen, hän ilmoittaa pyynnöstä parlamentille.
Ilmoituksen jälkeen parlamentti päättää annettujen äänten enemmistöllä, esitetäänkö pyyntö Euroopan tason poliittisista puolueista ja Euroopan tason poliittisista säätiöistä vastaavalle viranomaiselle.
Valiokunta hyväksyy tällaisten kansalaisten ryhmien esittämien pyyntöjen käsittelyä koskevat ohjeet.
Tarkistus 89/rev
Euroopan parlamentin työjärjestys
228 aartikla (uusi)
228 a artikla
Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen
Puhemiehistö hyväksyy sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskevan toimintasuunnitelman, jolla pyritään sisällyttämään sukupuolinäkökulma kaikkeen parlamentin toimintaan kaikilla tasoilla ja kaikissa vaiheissa. Sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskevaa toimintasuunnitelmaa on seurattava kahden vuoden välein ja tarkistettava vähintään viiden vuoden välein.
Tarkistus 66
Euroopan parlamentin työjärjestys
229 artikla – 3 kohta
Nämä määräykset eivät koske vetoomuksia ja tekstejä, joista ei tehdä päätöksiä.
Nämä määräykset eivät koske vetoomuksia, kansalaisaloitteita ja tekstejä, joista ei tehdä päätöksiä.
Tarkistus 67
Euroopan parlamentin työjärjestys
Liite II – otsikko
130, 130 A, 130 B, 131 JA 131 A ARTIKLAN MUKAISIA KIRJALLISESTI VASTATTAVIA KYSYMYKSIÄ JA TIEDUSTELUJA KOSKEVAT KRITEERIT
130, 131 JA 131 A ARTIKLAN MUKAISIA KIRJALLISESTI VASTATTAVIA KYSYMYKSIÄ JA TIEDUSTELUJA KOSKEVAT KRITEERIT

Unionin tullikoodeksi: Campione d’Italian kunnan ja Luganonjärven Italialle kuuluvien vesialueiden sisällyttäminen unionin tullialueeseen ***I
PDF 115kWORD 39k
Päätöslauselma
Teksti
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 31. tammikuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin tullikoodeksista annetun asetuksen (EU) N:o 952/2013 muuttamisesta (COM(2018)0259 – C8-0180/2018 – 2018/0123(COD))
P8_TA(2019)0047A8-0368/2018

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0259),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan sekä 33, 114 ja 207 artiklat, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8‑0180/2018),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 12. heinäkuuta 2018 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 69 f artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 12. joulukuuta 2018 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan mietinnön (A8‑0368/2018),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 31. tammikuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/… antamiseksi unionin tullikoodeksista annetun asetuksen (EU) N:o 952/2013 muuttamisesta

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2019/474.)

(1) EUVL C 367, 10.10.2018, s. 39.


Suoria tukia ja maaseudun kehittämisen tukea koskevat tietyt säännöt vuosien 2019 ja 2020 osalta ***I
PDF 113kWORD 39k
Päätöslauselma
Teksti
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 31. tammikuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetusten (EU) N:o 1305/2013 ja (EU) N:o 1307/2013 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse suoria tukia ja maaseudun kehittämisen tukea koskevista tietyistä säännöistä vuosien 2019 ja 2020 osalta (COM(2018)0817 – C8-0506/2018 – 2018/0414(COD))
P8_TA(2019)0048A8-0018/2019

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0817),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan sekä 42 artiklan ja 43 artiklan 2 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0506/2018),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  on kuullut Euroopan talous- ja sosiaalikomiteaa,

–  ottaa huomioon neuvoston edustajan 14. tammikuuta 2019 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan mietinnön (A8‑0018/2019),

A.  katsoo, että asian kiireellisyyden vuoksi on perusteltua toimittaa äänestys ennen kuin toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamista koskevan pöytäkirjan N:o 2 6 artiklan mukainen kahdeksan viikon määräaika on päättynyt;

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 31. tammikuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/… antamiseksi asetusten (EU) N:o 1305/2013 ja (EU) N:o 1307/2013 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse suoria tukia ja maaseudun kehittämisen tukea koskevista tietyistä säännöistä vuosien 2019 ja 2020 osalta

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2019/288.)


Dominikaanisen tasavallan liittyminen yksityisoikeuden alaa koskevaan vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen kansainvälisestä lapsikaappauksesta *
PDF 117kWORD 39k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 31. tammikuuta 2019 ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Itävallalle, Kroatialle, Kyprokselle, Luxemburgille, Portugalille, Romanialle ja Yhdistyneelle kuningaskunnalle annettavasta luvasta hyväksyä Euroopan unionin edun mukaisesti Dominikaanisen tasavallan liittyminen yksityisoikeuden alaa koskevaan vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen kansainvälisestä lapsikaappauksesta (COM(2018)0526 – C8-0376/2018 – 2018/0276(NLE))
P8_TA(2019)0049A8-0451/2018

(Kuuleminen)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon ehdotuksen neuvoston päätökseksi (COM(2018)0526),

–  ottaa huomioon kansainvälisestä lapsikaappauksesta tehdyn, yksityisoikeuden alaa koskevan vuoden 1980 Haagin yleissopimuksen 38 artiklan neljännen kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 81 artiklan 3 kohdan sekä 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan b alakohdan, joiden mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C8‑0376/2018),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen lausunnon(1), jossa vahvistetaan, että sen hyväksyminen, että kolmas valtio liittyy Haagissa vuonna 1980 tehtyyn yksityisoikeuden alaa koskevaan yleissopimukseen kansainvälisestä lapsikaappauksesta, kuuluu Euroopan unionin yksinomaiseen ulkoiseen toimivaltaan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 78 c artiklan ja 108 artiklan 8 kohdan,

–  ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön (A8-0451/2018),

1.  hyväksyy Itävallalle, Kroatialle, Kyprokselle, Luxemburgille, Portugalille, Romanialle ja Yhdistyneelle kuningaskunnalle annettavan luvan hyväksyä Euroopan unionin edun mukaisesti Dominikaanisen tasavallan liittyminen yksityisoikeuden alaa koskevaan vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen kansainvälisestä lapsikaappauksesta;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle ja jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä kansainvälistä yksityisoikeutta käsittelevän Haagin konferenssin pysyvälle toimistolle.

(1) Unionin tuomioistuimen lausunto, 14. lokakuuta 2014, 1/13, ECLI:EU:C:2014:2303.


Ecuadorin ja Ukrainan liittyminen yksityisoikeuden alaa koskevaan vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen kansainvälisestä lapsikaappauksesta *
PDF 111kWORD 38k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 31. tammikuuta 2019 ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Itävallalle annettavasta luvasta hyväksyä Euroopan unionin edun mukaisesti Ecuadorin ja Ukrainan liittyminen yksityisoikeuden alaa koskevaan vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen kansainvälisestä lapsikaappauksesta (COM(2018)0527 – C8-0375/2018 – 2018/0277(NLE))
P8_TA(2019)0050A8-0452/2018

(Kuuleminen)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon ehdotuksen neuvoston päätökseksi (COM(2018)0527),

–  ottaa huomioon kansainvälisestä lapsikaappauksesta tehdyn, yksityisoikeuden alaa koskevan vuoden 1980 Haagin yleissopimuksen 38 artiklan neljännen kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 81 artiklan 3 kohdan sekä 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan b alakohdan, joiden mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C8‑0375/2018),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen lausunnon(1), jossa vahvistetaan, että sen hyväksyminen, että kolmas valtio liittyy Haagissa vuonna 1980 tehtyyn yksityisoikeuden alaa koskevaan yleissopimukseen kansainvälisestä lapsikaappauksesta, kuuluu Euroopan unionin yksinomaiseen ulkoiseen toimivaltaan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 78 c artiklan ja 108 artiklan 8 kohdan,

–  ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön (A8-0452/2018),

1.  hyväksyy Itävallalle annettavan luvan hyväksyä Euroopan unionin edun mukaisesti Ecuadorin ja Ukrainan liittyminen yksityisoikeuden alaa koskevaan vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen kansainvälisestä lapsikaappauksesta;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle ja jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä kansainvälistä yksityisoikeutta käsittelevän Haagin konferenssin pysyvälle toimistolle.

(1) Unionin tuomioistuimen lausunto, 14. lokakuuta 2014, 1/13, ECLI:EU:C:2014:2303.


Hondurasin liittyminen yksityisoikeuden alaa koskevaan vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen kansainvälisestä lapsikaappauksesta *
PDF 112kWORD 38k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 31. tammikuuta 2019 ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Itävallalle ja Romanialle annettavasta luvasta hyväksyä Euroopan unionin edun mukaisesti Hondurasin liittyminen yksityisoikeuden alaa koskevaan vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen kansainvälisestä lapsikaappauksesta (COM(2018)0528 – C8-0377/2018 – 2018/0278(NLE))
P8_TA(2019)0051A8-0457/2018

(Kuuleminen)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon ehdotuksen neuvoston päätökseksi (COM(2018)0528),

–  ottaa huomioon kansainvälisestä lapsikaappauksesta tehdyn, yksityisoikeuden alaa koskevan vuoden 1980 Haagin yleissopimuksen 38 artiklan neljännen kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 81 artiklan 3 kohdan sekä 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan b alakohdan, joiden mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C8‑0377/2018),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen lausunnon(1), jossa vahvistetaan, että sen hyväksyminen, että kolmas valtio liittyy Haagissa vuonna 1980 tehtyyn yksityisoikeuden alaa koskevaan yleissopimukseen kansainvälisestä lapsikaappauksesta, kuuluu Euroopan unionin yksinomaiseen ulkoiseen toimivaltaan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 78 c artiklan ja 108 artiklan 8 kohdan,

–  ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön (A8-0457/2018),

1.  hyväksyy Itävallalle ja Romanialle annettavan luvan hyväksyä Euroopan unionin edun mukaisesti Hondurasin liittyminen yksityisoikeuden alaa koskevaan vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen kansainvälisestä lapsikaappauksesta;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle ja jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä kansainvälistä yksityisoikeutta käsittelevän Haagin konferenssin pysyvälle toimistolle.

(1) Unionin tuomioistuimen lausunto, 14. lokakuuta 2014, 1/13, ECLI:EU:C:2014:2303.


Valko-Venäjän ja Uzbekistanin liittyminen yksityisoikeuden alaa koskevaan vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen kansainvälisestä lapsikaappauksesta *
PDF 116kWORD 38k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 31. tammikuuta 2019 ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Itävallalle, Luxemburgille ja Romanialle annettavasta luvasta hyväksyä Euroopan unionin edun mukaisesti Valko-Venäjän ja Uzbekistanin liittyminen yksityisoikeuden alaa koskevaan vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen kansainvälisestä lapsikaappauksesta (COM(2018)0530 – C8-0378/2018 – 2018/0279(NLE))
P8_TA(2019)0052A8-0458/2018

(Kuuleminen)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon ehdotuksen neuvoston päätökseksi (COM(2018)0530),

–  ottaa huomioon kansainvälisestä lapsikaappauksesta tehdyn, yksityisoikeuden alaa koskevan vuoden 1980 Haagin yleissopimuksen 38 artiklan neljännen kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 81 artiklan 3 kohdan sekä 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan b alakohdan, joiden mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C8‑0378/2018),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen lausunnon(1), jossa vahvistetaan, että sen hyväksyminen, että kolmas valtio liittyy Haagissa vuonna 1980 tehtyyn yksityisoikeuden alaa koskevaan yleissopimukseen kansainvälisestä lapsikaappauksesta, kuuluu Euroopan unionin yksinomaiseen ulkoiseen toimivaltaan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 78 c artiklan ja 108 artiklan 8 kohdan,

–  ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön (A8-0458/2018),

1.  hyväksyy Itävallalle, Luxemburgille ja Romanialle annettavan luvan hyväksyä Euroopan unionin edun mukaisesti Valko-Venäjän ja Uzbekistanin liittyminen yksityisoikeuden alaa koskevaan vuoden 1980 Haagin yleissopimukseen kansainvälisestä lapsikaappauksesta;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle ja jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä kansainvälistä yksityisoikeutta käsittelevän Haagin konferenssin pysyvälle toimistolle.

(1) Unionin tuomioistuimen lausunto, 14. lokakuuta 2014, 1/13, ECLI:EU:C:2014:2303.


Merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatio Euroopan unioniin, mukaan lukien suhteet unionin sekä Grönlannin ja Tanskan välillä *
PDF 231kWORD 81k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 31. tammikuuta 2019 ehdotuksesta neuvoston päätökseksi merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan unioniin, mukaan lukien suhteet Euroopan unionin sekä Grönlannin ja Tanskan kuningaskunnan välillä (”MMA-assosiaatiopäätös”) (COM(2018)0461 – C8-0379/2018 – 2018/0244(CNS))
P8_TA(2019)0053A8-0480/2018

(Erityinen lainsäätämisjärjestys – kuuleminen)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (COM(2018)0461),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 203 artiklan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C8-0379/2018),

—  ottaa huomioon työjärjestyksen 78 c artiklan,

–  ottaa huomioon kehitysvaliokunnan mietinnön (A8-0480/2018),

1.  hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.  pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 293 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

3.  pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

4.  pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;

5.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Komission teksti   Tarkistus
Tarkistus 1
Ehdotus päätökseksi
Johdanto-osan 6 kappale
(6)  Tässä uudessa päätöksessä olisi korostettava Grönlannin kanssa tehtävän yhteistyön erityispiirteitä, joita ovat esimerkiksi tavoite säilyttää läheiset ja kestävät suhteet unionin, Grönlannin ja Tanskan välillä, Grönlannin geostrategisen aseman tunnustaminen, Grönlannin ja unionin välisen vuoropuhelun tärkeys, unionin ja Grönlannin välinen kalastuskumppanuussopimus ja mahdollinen yhteistyö arktiseen alueeseen liittyvissä kysymyksissä. Mahdollistamalla ennakoivan agendan laatimisen ja yhteisten etujen edistämisen uuden päätöksen pitäisi vastata maailmanlaajuisiin haasteisiin, joita ovat erityisesti ilmastonmuutoksen lisääntyvä vaikutus ihmisen toimintaan ja ympäristöön, meriliikenne, luonnonvarat, mukaan luettuina raaka-aineet ja kalavarat, sekä tutkimus ja innovointi.
(6)  Tässä uudessa päätöksessä olisi korostettava Grönlannin kanssa tehtävän yhteistyön erityispiirteitä. Neuvosto päätti vuonna 2003, että unionin tulevat suhteet Grönlantiin vuoden 2006 jälkeen perustuisivat kestävään kehitykseen tähtäävälle kokonaisvaltaiselle kumppanuussuhteelle, johon sisältyy tällaisia sopimuksia koskevien yleisten sääntöjen ja periaatteiden mukaisesti neuvoteltu erityinen kalastussopimus. Brysselissä 19. maaliskuuta 2015 allekirjoitetussa Euroopan unionin ja Grönlannin ja Tanskan hallitusten yhteisessä julkilausumassa Euroopan unionin ja Grönlannin suhteista palautettiin mieliin historialliset, poliittiset, taloudelliset ja kulttuuriset siteet unionin ja Grönlannin välillä ja korostettiin tarvetta vahvistaa suhteita ja yhteistyötä yhteisten etujen pohjalta. Tämän uuden päätöksen mukaisella kumppanuudella olisi siis pyrittävä säilyttämään läheiset ja kestävät suhteet unionin, Grönlannin ja Tanskan välillä, sen olisi mahdollistettava maailmanlaajuisiin haasteisiin vastaaminen dynaamisen asialistan avulla sekä yhteisten etujen löytäminen. Päätöksessä olisi korostettava Grönlannin kanssa tehtävän yhteistyön erityispiirteitä ja siinä olisi tunnustettava Grönlannin geostrateginen asema, Grönlannin ja unionin välisen poliittisen vuoropuhelun tärkeys, unionin ja Grönlannin välinen kalastusalan kumppanuussopimus ja mahdollinen yhteistyö arktisissa kysymyksissä. Siinä olisi erityisesti otettava huomioon ilmastonmuutoksen lisääntyvä vaikutus ihmisen toimintaan ja ympäristöön, meriliikenne, luonnonvarat, mukaan luettuina raaka-aineet ja kalavarat, sekä tutkimus ja innovointi.
Tarkistus 2
Ehdotus päätökseksi
Johdanto-osan 16 kappale
(16)  On tärkeää torjua ilmastonmuutosta Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoa koskevien unionin sitoumusten ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti, minkä vuoksi tällä ohjelmalla edistetään ilmastotoimien valtavirtaistamista unionin eri politiikkoihin sekä sen yleistavoitteen saavuttamista, että 25 prosentilla unionin talousarvion menoista tuettaisiin ilmastotavoitteita. Tämän ohjelman mukaisten toimien odotetaan edistävän tavoitetta, jonka mukaan 20 prosenttia ohjelman kokonaismäärärahasta kohdennetaan ilmastotavoitteisiin. Asianomaiset toimet yksilöidään ohjelman täytäntöönpanon aikana, ja niitä tarkastellaan uudelleen väliarviointi- ja tarkistusprosesseissa.
(16)  On tärkeää torjua ilmastonmuutosta Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoa koskevien unionin sitoumusten ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti, minkä vuoksi tällä ohjelmalla edistetään ilmastotoimien valtavirtaistamista unionin eri politiikkoihin sekä sen yleistavoitteen saavuttamista, että 25 prosentilla unionin talousarvion menoista tuettaisiin ilmastotavoitteita. Tämän ohjelman mukaisten toimien odotetaan edistävän tavoitetta, jonka mukaan 30 prosenttia ohjelman kokonaismäärärahasta kohdennetaan ilmastotavoitteisiin. Asianomaiset toimet yksilöidään ohjelman täytäntöönpanon aikana, ja niitä tarkastellaan uudelleen väliarviointi- ja tarkistusprosesseissa.
Tarkistus 3
Ehdotus päätökseksi
Johdanto-osan 18 kappale
(18)  Unioni ja MMA:t tunnustavat yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen suuren merkityksen MMA:iden kestävän kehityksen edistäjänä.
(18)  Unioni ja MMA:t tunnustavat yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen suuren merkityksen MMA:iden kestävän kehityksen edistäjänä erityisesti alueilla, joilla väestön yleinen koulutustaso on melko matala.
Tarkistus 4
Ehdotus päätökseksi
Johdanto-osan 19 kappale
(19)  Unionin ja MMA:iden välisessä assosiaatiossa olisi otettava huomioon MMA:iden kulttuurisen moninaisuuden ja identiteetin suojelu ja edistettävä sitä.
(19)  Unionin ja MMA:iden välisessä assosiaatiossa olisi otettava huomioon MMA:iden kulttuurisen moninaisuuden ja identiteetin suojelu ja edistettävä sitä. Assosiaatiossa olisi tämän vuoksi kiinnitettävä erityistä huomiota MMA:iden alkuperäiskansojen oikeuksiin ja myötävaikutettava niiden edistämiseen ja kunnioittamiseen.
Tarkistus 5
Ehdotus päätökseksi
Johdanto-osan 20 kappale
(20)  Unionin ja MMA:iden välisen kaupan alan ja kauppaan liittyvän yhteistyön olisi edistettävä kestävän kehityksen tavoitetta taloudellisessa ja sosiaalisessa kehityksessä sekä ympäristönsuojelussa.
(20)  Unionin ja MMA:iden välisen kaupan alan ja kauppaan liittyvän yhteistyön olisi edistettävä kestävän kehityksen tavoitetta taloudellisessa ja sosiaalisessa kehityksessä sekä ympäristönsuojelussa kestävän kehityksen tavoitteiden mallin mukaisesti.
Tarkistus 6
Ehdotus päätökseksi
Johdanto-osan 21 kappale
(21)  Tässä päätöksessä olisi säädettävä joustavammista alkuperäsäännöistä, mukaan lukien uudet mahdollisuudet alkuperäkumulaatioon. Kumulaation olisi oltava mahdollinen paitsi MMA:iden ja talouskumppanuussopimusmaiden kanssa myös tietyin edellytyksin silloin, kun on kyse tuotteista, jotka ovat peräisin maista, joihin unioni soveltaa vapaakauppasopimusta, ja tuotteista, jotka hyötyvät tulli- ja kiintiövapaasta pääsystä unioniin unionin yleisen tullietuusjärjestelmän perusteella. Nämä edellytykset ovat tarpeen kauppaa koskevien toimenpiteiden kiertämisen estämiseksi ja kumulaatiojärjestelyjen moitteettoman toiminnan varmistamiseksi.
(21)  Tässä päätöksessä olisi säädettävä joustavammista alkuperäsäännöistä, mukaan lukien uudet mahdollisuudet alkuperäkumulaatioon. Kumulaation olisi oltava mahdollinen paitsi MMA:iden ja talouskumppanuussopimusmaiden kanssa myös tietyin edellytyksin silloin, kun on kyse tuotteista, jotka ovat peräisin maista, joihin unioni soveltaa vapaakauppasopimusta, ja tuotteista, jotka hyötyvät tulli- ja kiintiövapaasta pääsystä unioniin unionin yleisen tullietuusjärjestelmän perusteella. Nämä edellytykset ovat tarpeen unionin vahvistamiseksi kaupan osalta, jotta se voi estää kauppaa koskevien toimenpiteiden kiertämisen ja varmistaa kumulaatiojärjestelyjen moitteettoman toiminnan.
Tarkistus 7
Ehdotus päätökseksi
Johdanto-osan 25 kappale
(25)  Unionin ja MMA:iden välisen rahoituspalveluyhteistyön avulla olisi edistettävä turvallisemman, vakaamman ja avoimemman rahoitusjärjestelmän luomista, mikä on olennaista maailman finanssimarkkinoiden vakauden parantamiseksi ja kestävän kasvun lujittamiseksi. Tällä alalla toteutettavat toimet olisi keskitettävä lähentymiseen kansainvälisesti sovittuihin normeihin ja MMA:iden lainsäädännön lähentämiseen rahoituspalveluja koskevaan unionin säännöstöön. Asianmukaista huomiota olisi kiinnitettävä MMA:iden viranomaisten, valvonta-ala mukaan lukien, hallinnollisten valmiuksien vahvistamiseen.
(25)  Unionin ja MMA:iden välisen rahoituspalveluyhteistyön avulla olisi pyrittävä torjumaan veropetoksia, verovilppiä ja veronkiertoa, jotta voidaan edistää turvallisemman, vakaamman ja avoimemman rahoitusjärjestelmän luomista, mikä on olennaista maailman finanssimarkkinoiden vakauden parantamiseksi ja kestävän kasvun lujittamiseksi. Tällä alalla toteutettavat toimet olisi keskitettävä lähentymiseen kansainvälisesti sovittuihin normeihin ja MMA:iden lainsäädännön lähentämiseen rahoituspalveluja koskevaan unionin säännöstöön. Asianmukaista huomiota olisi kiinnitettävä MMA:iden viranomaisten, valvonta-ala mukaan lukien, hallinnollisten valmiuksien vahvistamiseen.
Tarkistus 8
Ehdotus päätökseksi
Johdanto-osan 32 kappale
(32)  Tässä päätöksessä olisi tarvittaessa viitattava [NDICI-asetukseen] (naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön väline) yhteistyön toteuttamiseksi ja siten varmistettava välineiden hallinnon johdonmukaisuus.
Poistetaan.
Tarkistus 9
Ehdotus päätökseksi
1 artikla – 1 kohta
1.  Tällä päätöksellä perustetaan merentakaisten maiden ja alueiden (MMA:t) assosiaatio unioniin, jäljempänä ’assosiaatio’, joka muodostaa SEUT-sopimuksen 198 artiklaan perustuvan kumppanuuden, jolla tuetaan MMA:iden kestävää kehitystä ja edistetään unionin arvoja ja normeja maailmanlaajuisesti.
1.  Tällä päätöksellä perustetaan merentakaisten maiden ja alueiden (MMA:t) assosiaatio unioniin, jäljempänä ’assosiaatio’, joka muodostaa SEUT-sopimuksen 198 artiklaan perustuvan kumppanuuden, jolla tuetaan MMA:iden kestävää kehitystä ja edistetään unionin arvoja, periaatteita ja normeja maailmanlaajuisesti.
Tarkistus 10
Ehdotus päätökseksi
3 artikla – 1 kohta
1.  Unionin ja MMA:iden välinen assosiaatio perustuu MMA:iden, niiden jäsenvaltioiden, joihin ne ovat sidoksissa, ja unionin yhteisiin tavoitteisiin, periaatteisiin ja arvoihin.
1.  Unionin ja MMA:iden välinen assosiaatio perustuu MMA:iden, niiden jäsenvaltioiden, joihin ne ovat sidoksissa, ja unionin yhteisiin tavoitteisiin, periaatteisiin ja arvoihin. Se edistää kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista sellaisina kuin ne on määritelty Agenda 2030 -asiakirjassa ja Pariisin ilmastosopimuksen täytäntöönpanoa.
Tarkistus 11
Ehdotus päätökseksi
3 artikla – 3 kohta
3.  Tämän päätöksen täytäntöönpanossa kumppaneita ohjaavat läpinäkyvyyttä, toissijaisuutta ja tehokkuuden tarvetta koskevat periaatteet, ja kumppanit myös pyrkivät toteuttamaan MMA:iden kestävän kehityksen kolmea pilaria: talouden kehitys, sosiaalinen kehitys ja ympäristönsuojelu.
3.  Tämän päätöksen täytäntöönpanossa kumppaneita ohjaavat läpinäkyvyyttä, toissijaisuutta ja tehokkuuden tarvetta koskevat periaatteet, ja kumppanit myös pyrkivät toteuttamaan MMA:iden kestävän kehityksen kolmea pilaria: talouden kehitys, sosiaalinen ja kulttuurinen kehitys ja ympäristönsuojelu.
Tarkistus 12
Ehdotus päätökseksi
3 artikla – 4 kohta
4.  Tämän päätöksen yleisenä tavoitteena on edistää MMA:iden taloudellista ja sosiaalista kehitystä ja vahvistaa läheiset taloudelliset suhteet niiden ja koko unionin välille. Assosiaatiolla pyritään saavuttamaan kyseinen yleistavoite parantamalla MMA:iden kilpailukykyä, parantamalla niiden selviytymiskykyä, vähentämällä niiden talouden ja ympäristön haavoittuvuutta ja edistämällä niiden ja muiden kumppanien välistä yhteistyötä.
4.  Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan 5 kohdan ja 21 artiklan mukaisesti sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 198 artiklan mukaisesti tämän päätöksen yleisenä tavoitteena on edistää MMA:iden taloudellista ja sosiaalista kehitystä ja vahvistaa läheiset taloudelliset suhteet niiden ja koko unionin välille.
Tarkistus 13
Ehdotus päätökseksi
3 artikla – 5 kohta – a alakohta
a)  edistää ja tukea yhteistyötä MMA:iden kanssa,
Poistetaan.
Tarkistus 14
Ehdotus päätökseksi
3 artikla – 5 kohta – b alakohta
b)  tukea Grönlantia ja tehdä sen kanssa yhteistyötä ratkaisujen löytämiseksi sen suurimpiin haasteisiin, joita ovat esimerkiksi koulutustason parantaminen, ja edistää Grönlannin hallinnon valmiuksia laatia ja toteuttaa kansallisia politiikkoja.
b)  auttaa MMA:ita löytämään ratkaisut niiden suurimpiin haasteisiin, mukaan luettuna Grönlannin osalta koulutustaso;
Tarkistus 15
Ehdotus päätökseksi
3 artikla – 5 kohta – b a alakohta (uusi)
b a)  parantaa MMA:iden selviytymiskykyä vähentämällä niiden talouden ja ympäristön haavoittuvuutta;
Tarkistus 16
Ehdotus päätökseksi
3 artikla – 5 kohta – b b alakohta (uusi)
b b)  parantaa MMA:iden kilpailukykyä sosiaaliset normit mukaan luettuina;
Tarkistus 17
Ehdotus päätökseksi
1 artikla – 1 kohta – b c alakohta (uusi)
b c)  edistää MMA:iden yhteistyötä muiden kumppanien kanssa.
Tarkistus 18
Ehdotus päätökseksi
3 artikla – 6 kohta
6.  Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi assosiaatiossa kunnioitetaan perusperiaatteita, joita ovat vapaus, demokratia, ihmisoikeudet ja perusvapaudet, oikeusvaltioperiaate, hyvä hallintotapa ja kestävä kehitys, jotka kaikki ovat yhteisiä MMA:ille ja niille jäsenvaltioille, joihin ne ovat sidoksissa.
6.  Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi assosiaatiossa kunnioitetaan perusperiaatteita, joita ovat demokratia, oikeuteen perustuva lähestymistapa, johon kuuluvat kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet, oikeusvaltioperiaate, hyvä hallintotapa ja kestävä kehitys, jotka kaikki ovat yhteisiä MMA:ille ja niille jäsenvaltioille, joihin ne ovat sidoksissa. Sama koskee sukupuoleen, rotuun, etniseen alkuperään, uskontoon, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän kieltoa ja sukupuolten tasa-arvon edistämistä.
Tarkistus 19
Ehdotus päätökseksi
4 artikla – 1 a alakohta (uusi)
Koska MMA:iden hallinnolliset ja inhimilliset valmiudet ovat rajalliset, komissio ottaa tämän asianmukaisesti huomioon ohjelmointi- ja täytäntöönpanoprosessissa ja erityisesti suuntaviivojensa hyväksymisen yhteydessä.
Tarkistus 20
Ehdotus päätökseksi
5 artikla – 2 kohta – a alakohta
a)  MMA:iden talouksien monipuolistaminen, mukaan lukien niiden yhdentyminen edelleen maailmantalouteen ja alueellisiin talouksiin; Grönlannin osalta tarve parantaa työvoiman ammattitaitoa;
a)  MMA:iden talouksien kestävä monipuolistaminen, mukaan lukien niiden yhdentyminen edelleen maailmantalouteen ja alueellisiin talouksiin; Grönlannin osalta tarve parantaa työvoiman ammattitaitoa;
Tarkistus 21
Ehdotus päätökseksi
2 artikla – 2 kohta – a a alakohta (uusi)
a a)   korkealaatuisen sosiaalisen mallin edistäminen;
Tarkistus 22
Ehdotus päätökseksi
5 artikla – 2 kohta – e alakohta
e)  katastrofiriskin vähentämisen edistäminen;
e)  katastrofiriskin vähentämisen edistäminen ottaen huomioon Sendain kehyksessä 2015–2030 määritetyt painopisteet;
Tarkistus 23
Ehdotus päätökseksi
5 artikla – 2 kohta – h a alakohta (uusi)
h a)  Karibian ja Tyynenmeren alueeseen liittyvät kysymykset.
Tarkistus 24
Ehdotus päätökseksi
7 artikla – 2 kohta
2.  Tätä tarkoitusta varten unioni ja MMA:t voivat vaihtaa tietoja ja parhaita käytäntöjä tai luoda muunlaisen tiiviin yhteistyö- ja koordinointitavan muiden kumppanien kanssa MMA:iden osallistuessa alueellisiin ja kansainvälisiin järjestöihin, soveltuvin osin kansainvälisten sopimusten perusteella.
2.  Tätä tarkoitusta varten unioni ja MMA:t voivat vaihtaa tietoja ja parhaita käytäntöjä tai luoda muunlaisen tiiviin yhteistyö- ja koordinointitavan muiden kumppanien kanssa MMA:iden osallistuessa alueellisiin ja kansainvälisiin järjestöihin, soveltuvin osin kansainvälisten sopimusten perusteella, jotta voidaan tukea MMA:iden sulavaa integroitumista maantieteellisiin ympäristöihinsä.
Tarkistus 25
Ehdotus päätökseksi
7 artikla – 3 kohta
3.  Assosiaation tavoitteena on tukea MMA:iden ja muiden kumppanien välistä yhteistyötä tämän päätöksen II ja III osassa määritellyillä yhteistyöaloilla. Tältä osin assosiaation tavoitteena on edistää MMA:iden ja SEUT-sopimuksen 349 artiklassa tarkoitettujen syrjäisimpien alueiden ja niiden naapurimaiden, jotka voivat olla AKT-valtioita ja muita kuin AKT-valtioita ja -alueita, välistä yhteistyötä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi unioni parantaa asiaankuuluvien ohjelmiensa välistä koordinointia ja synergioita. Unioni pyrkii myös ottamaan MMA:t mukaan foorumeihinsa, joissa käydään vuoropuhelua naapurimaiden kanssa, ovatpa ne AKT-valtioita tai muita kuin AKT-valtioita tai -alueita, ja tarvittaessa syrjäisimpien alueiden kanssa.
3.  Assosiaation tavoitteena on tukea MMA:iden ja muiden kumppanien välistä yhteistyötä tämän päätöksen II ja III osassa määritellyillä yhteistyöaloilla. Tältä osin assosiaation tavoitteena on edistää MMA:iden ja SEUT-sopimuksen 349 artiklassa tarkoitettujen syrjäisimpien alueiden ja niiden naapurimaiden, jotka voivat olla AKT-valtioita ja muita kuin AKT-valtioita ja -alueita, välistä yhteistyötä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi unioni parantaa asiaankuuluvien ohjelmiensa välistä koordinointia ja synergioita. Unioni ottaa MMA:t mukaan foorumeihinsa, joissa käydään vuoropuhelua naapurimaiden kanssa, ovatpa ne AKT-valtioita tai muita kuin AKT-valtioita tai -alueita, ja syrjäisimpien alueiden kanssa, ja ehdottaa niille tarvittaessa tarkkailijan asemaa.
Tarkistus 26
Ehdotus päätökseksi
7 artikla – 4 kohta – a a alakohta (uusi)
a a)  MMA:iden niiden valmiuksien vahvistaminen, joilla ne vaikuttavat sellaisten alueellisten strategioiden hyväksymiseen, joissa otetaan huomioon MMA:iden erityispiirteet, niiden mahdollisuudet ja MMA:iden eurooppalainen näkökulma;
Tarkistus 27
Ehdotus päätökseksi
9 artikla – otsikko
Erityiskohtelu
Erityiskohtelu eristyneille MMA:ille
Tarkistus 28
Ehdotus päätökseksi
9 aartikla (uusi)
9 a artikla
Erityiskohtelu vähiten kehittyneille MMA:ille
1.  Assosiaatiossa otetaan huomioon MMA:iden monimuotoisuus niiden kehitystaso ja rakenteelliset rajoitteet huomioon ottaen.
2.  Vähiten kehittyneiden MMA:iden osalta otetaan käyttöön erityiskohtelu.
3.  Jotta vähiten kehittyneet MMA:t voisivat kuroa kiinni viivästyksensä kehityksessä ja voittaa pysyvät rakenteelliset esteensä, niiden erityispiirteet on otettava asianmukaisesti huomioon määriteltäessä rahoitusavun määrää ja sitä koskevia edellytyksiä.
4.  Vähiten kehittyneenä MMA:na pidetään Wallis ja Futunaa.
Tarkistus 29
Ehdotus päätökseksi
10 artikla – 1 kohta
1.  Assosiaatio perustuu laajaan vuoropuheluun ja kuulemisiin yhteistä etua koskevista kysymyksistä MMA:iden, niiden jäsenvaltioiden, joihin ne ovat sidoksissa, ja komission sekä tarvittaessa Euroopan investointipankin (EIP) välillä.
1.  Assosiaatio perustuu laajaan vuoropuheluun ja kuulemisiin yhteistä etua koskevista kysymyksistä MMA:iden, niiden jäsenvaltioiden, joihin ne ovat sidoksissa, ja komission, Euroopan parlamentin sekä tarvittaessa Euroopan investointipankin (EIP) välillä.
Tarkistus 30
Ehdotus päätökseksi
12 artikla – otsikko
Valtiosta riippumattomien toimijoiden tehtävät
Kansalaisyhteiskunnan ja valtiosta riippumattomien toimijoiden tehtävät
Tarkistus 31
Ehdotus päätökseksi
12 artikla – 1 kohta
1.  Valtiosta riippumattomat toimijat voivat osallistua yhteistyötä koskevaan tietojenvaihtoon ja kuulemisiin erityisesti valmisteltaessa ja täytäntöönpantaessa yhteistyöhön perustuvaa apua, hankkeita tai ohjelmia. Niille voidaan siirtää varainhoitoon liittyvää toimivaltaa paikallisia kehitysaloitteita tukevien hankkeiden tai ohjelmien toteuttamiseksi.
1.  Kansalaisyhteiskunta, yksityissektori ja valtiosta riippumattomat toimijat voivat osallistua yhteistyötä koskevaan tietojenvaihtoon ja kuulemisiin erityisesti valmisteltaessa ja täytäntöönpantaessa yhteistyöhön perustuvaa apua, hankkeita tai ohjelmia. Niille voidaan siirtää varainhoitoon liittyvää toimivaltaa paikallisia kehitysaloitteita tukevien hankkeiden tai ohjelmien toteuttamiseksi.
Tarkistus 32
Ehdotus päätökseksi
13 artikla – 3 kohta
3.  Vuoropuhelun johdosta MMA:t voivat osallistua täysimääräisesti assosiaation täytäntöönpanoon.
3.  Vuoropuhelun johdosta MMA:t voivat osallistua täysimääräisesti assosiaation täytäntöönpanoon mutta myös unionin alueellisten strategioiden määrittelemiseen ja toteuttamiseen alueilla, joilla MMA:t sijaitsevat.
Tarkistus 33
Ehdotus päätökseksi
13 artikla – 4 kohta
4.  Vuoropuhelussa keskitytään muun muassa tiettyihin yhteistä etua koskeviin tai assosiaation tavoitteiden saavuttamisen kannalta yleisesti merkittäviin poliittisiin kysymyksiin.
4.  Vuoropuhelussa keskitytään muun muassa tiettyihin yhteistä etua koskeviin tai sekä assosiaation tavoitteiden että kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisen kannalta yleisesti merkittäviin poliittisiin kysymyksiin.
Tarkistus 34
Ehdotus päätökseksi
13 artikla – 5 kohta
5.  Grönlannin kanssa käytävä vuoropuhelu tarjoaa erityisesti perustan laajalle yhteistyölle ja vuoropuhelulle aloilla, jotka koskevat muun muassa energiaa, ilmastonmuutosta ja ympäristöä, luonnonvaroja, mukaan lukien raaka-aineet ja kalakannat, meriliikennettä, tutkimusta ja innovointia sekä arktista ulottuvuutta näissä kysymyksissä.
5.  Grönlannin kanssa käytävä vuoropuhelu tarjoaa erityisesti perustan laajalle yhteistyölle ja vuoropuhelulle aloilla, jotka koskevat muun muassa koulutusta, energiaa, ilmastonmuutosta ja ympäristöä, luontoa, luonnonvaroja, mukaan lukien raaka-aineet ja kalakannat, meriliikennettä, tutkimusta ja innovointia sekä arktista ulottuvuutta näissä kysymyksissä.
Tarkistus 35
Ehdotus päätökseksi
13 artikla – 5 a kohta (uusi)
5 a.  Karibian alueen MMA:iden kanssa käytävän vuoropuhelun avulla pyritään erityisesti vahvistamaan unionin strategiaa Karibian alueella ja tekemään yhteistyötä biologiseen monimuotoisuuteen, ilmastonmuutokseen, luonnonvarojen kestävään hoitoon, katastrofiriskien ehkäisemiseen ja hallintaan, sosiaaliseen ulottuvuuteen sekä hyvän hallintotavan edistämiseen varsinkin verotukseen ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan liittyvissä kysymyksissä.
Tarkistus 36
Ehdotus päätökseksi
13 artikla – 5 b kohta (uusi)
5 b.  Tyynenmeren alueen MMA:iden kanssa käytävän vuoropuhelun avulla määritellään ja pannaan täytäntöön erityisesti kunnianhimoinen unionin strategia Tyynenmeren alueella vahvistamalla Euroopan unionin läsnäoloa ja tekemällä yhteistyötä muun muassa sosiaalisten kysymysten, meren ja maan resurssien kestävän hallinnan, ilmastonmuutoksen, energian, ympäristön ja sinisen talouden aloilla.
Tarkistus 37
Ehdotus päätökseksi
14 artikla – 1 kohta – a alakohta
a)  unionin ja MMA:iden välisellä keskustelufoorumilla, jäljempänä ’MMA–EU-foorumi’, kokoontuvat vuosittain MMA:iden viranomaiset, jäsenvaltioiden edustajat ja komissio. Euroopan parlamentin jäsenet, EIP:n edustajat ja syrjäisimpien alueiden edustajat osallistuvat tarvittaessa MMA–EU-foorumiin;
a)  unionin ja MMA:iden välisellä poliittisen vuoropuhelun foorumilla, jäljempänä ’MMA–EU-foorumi’, kokoontuvat vuosittain MMA:iden viranomaiset, jäsenvaltioiden edustajat, komissio, neuvoston puheenjohtajavaltio ja Euroopan parlamentti. Merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatio (OCTA), EIP:n edustajat ja syrjäisimpien alueiden edustajat sekä MMA:iden naapurina olevien kolmansien maiden tai alueiden edustajat osallistuvat tarvittaessa MMA–EU-foorumiin;
Tarkistus 38
Ehdotus päätökseksi
14 artikla – 1 kohta – b alakohta
b)  komissio, MMA:t ja jäsenvaltiot, joihin ne ovat sidoksissa, järjestävät säännöllisesti kolmikantaneuvotteluja. Näitä neuvotteluja järjestetään ainakin kolme kertaa vuodessa komission aloitteesta tai MMA:iden ja niiden jäsenvaltioiden, joihin ne ovat sidoksissa, pyynnöstä;
b)  komissio, MMA:t ja jäsenvaltiot, joihin ne ovat sidoksissa, järjestävät säännöllisesti kolmikantaneuvotteluja. Näitä neuvotteluja järjestetään ainakin neljä kertaa vuodessa komission aloitteesta tai MMA:iden ja niiden jäsenvaltioiden, joihin ne ovat sidoksissa, pyynnöstä;
Tarkistus 39
Ehdotus päätökseksi
II osa – 1 luku – otsikko
YMPÄRISTÖKYSYMYKSET, ILMASTONMUUTOS, VALTAMERET JA KATASTROFIEN VÄHENTÄMINEN
YMPÄRISTÖKYSYMYKSET, ILMASTONMUUTOS, VALTAMERET JA KATASTROFIRISKIN VÄHENTÄMINEN
Tarkistus 40
Ehdotus päätökseksi
15 artikla – 1 kohta – johdantokappale
Assosiaation puitteissa tehtävä ympäristönsuojelun, ilmastonmuutoksen ja katastrofiriskin vähentämisen alan yhteistyö voi koskea seuraavia:
Assosiaation puitteissa tehtävä ympäristönsuojelun, ilmastonmuutoksen, katastrofiriskin vähentämisen ja selviytymiskyvyn parantamisen alan yhteistyö voi koskea seuraavia:
Tarkistus 41
Ehdotus päätökseksi
15 artikla – 1 kohta – c alakohta
c)  kestävän resurssien käytön ja resurssitehokkuuden sekä talouskasvun ja ympäristön tilan huonontumisen välisen kytköksen katkaisemisen edistäminen; ja
c)  kestävän resurssien käytön ja resurssitehokkuuden edistäminen, jotta saadaan aikaan oikeudenmukaista siirtymää koskeviin strategioihin perustuva vähähiilinen talous; ja
Tarkistus 42
Ehdotus päätökseksi
1 artikla – 1 kohta – e a alakohta (uusi)
e a)   maaperän heikkenemiseen liittyviin ongelmiin, kuten merenpinnan nousuun ja maaperän saastumiseen, puuttuminen.
Tarkistus 43
Ehdotus päätökseksi
17 artikla – 1 kohta
Assosiaation puitteissa tehtävä kestävän metsänhoidon alan yhteistyö voi käsittää metsien suojelun ja kestävän hoidon edistämisen, mukaan lukien puiden tehtävä ympäristön suojelemisessa eroosiolta ja aavikoitumiselta, metsittäminen ja puun viennin hallinnointi.
Assosiaation puitteissa tehtävä kestävän metsänhoidon alan yhteistyö voi käsittää metsien suojelun ja kestävän hoidon edistämisen, mukaan lukien puiden tehtävä ympäristön suojelemisessa eroosiolta ja aavikoitumiselta, metsittäminen ja puun viennin hallinnointi sekä laittomien hakkuiden torjuminen.
Tarkistus 44
Ehdotus päätökseksi
18 artikla – 1 kohta – b alakohta
b)  taloudellisten ja sosiaalisten toimintojen kuten kalastuksen, vesiviljelyn, matkailun, meriliikenteen ja maatalouden yhteensovittaminen meri- ja rannikkoalueiden potentiaalin kanssa uusiutuvien energialähteiden ja raaka-aineiden osalta ottaen huomioon ilmastonmuutoksen ja ihmisen toiminnan vaikutukset.
b)  taloudellisten ja sosiaalisten toimintojen kuten kalastuksen, vesiviljelyn, matkailun, meriliikenteen ja kestävän maatalouden yhteensovittaminen meri- ja rannikkoalueiden potentiaalin kanssa uusiutuvien energialähteiden ja raaka-aineiden osalta ottaen huomioon ilmastonmuutoksen ja ihmisen toiminnan vaikutukset.
Tarkistus 45
Ehdotus päätökseksi
23 artikla – 1 kohta – c alakohta
c)  ympäristönsuojelun kehittäminen ja vahvistaminen;
c)  ihmisoikeuksien, sosiaalisen suojelun ja ympäristönsuojelun kehittäminen ja vahvistaminen;
Tarkistus 46
Ehdotus päätökseksi
24 artikla – 1 kohta – b alakohta
b)  kumppaneiden avustaminen niiden pyrkiessä täyttämään ilmastonmuutokseen liittyvät sitoumuksensa Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti;
b)  kumppaneiden avustaminen niiden pyrkiessä täyttämään ilmastonmuutokseen liittyvät sitoumuksensa Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti ja saavuttamaan kestävän kehityksen tavoitteet;
Tarkistus 47
Ehdotus päätökseksi
II osa – 4 luku – otsikko
NUORISO, YLEISSIVISTÄVÄ JA AMMATILLINEN KOULUTUS, TERVEYDENHUOLTO, TYÖLLISYYS, SOSIAALITURVA, ELINTARVIKETURVALLISUUS JA ELINTARVIKETURVA
NUORISO, NAISET, YLEISSIVISTÄVÄ JA AMMATILLINEN KOULUTUS, TERVEYDENHUOLTO, TYÖLLISYYS, SOSIAALITURVA, ELINTARVIKETURVALLISUUS JA ELINTARVIKETURVA
Tarkistus 48
Ehdotus päätökseksi
32 artikla – 2 a kohta (uusi)
2 a.  Unioni ja MMA:t tekevät yhteistyötä sen varmistamiseksi, että nuoret osallistuvat aktiivisesti työmarkkinoille, jotta voidaan torjua nuorisotyöttömyyttä.
Tarkistus 49
Ehdotus päätökseksi
32 aartikla (uusi)
32 a artikla
Sukupuolten tasa-arvo
1.  Unioni varmistaa, että edistetään sukupuolten tasa-arvoa ja oikeudenmukaista kohtelua MMA:issa samoin kuin naisten vaikutusvaltaa ja yhtäläisiä poliittisia ja taloudellisia mahdollisuuksia.
2.  Assosiaation tavoitteena on suojella naisten ja tyttöjen oikeuksia etenkin kaikkia väkivallan muotoja vastaan.
3.  Assosiaation tavoitteena on myös edistää naisten vaikutusvaltaa, erityisesti heidän roolissaan kestävän kehityksen toimijoina sekä talous- ja rahoitusympäristössä.
Kaikkiin aloitteisiin on sisällytettävä sukupuoliulottuvuus.
Tarkistus 50
Ehdotus päätökseksi
33 artikla – 1 kohta – b alakohta
b)  MMA:iden tukeminen koulutus- ja ammattikoulutuspolitiikan määrittelyssä ja toteutuksessa.
b)  MMA:iden tukeminen koulutus- ja ammattikoulutuspolitiikan määrittelyssä ja toteutuksessa; ja
Tarkistus 51
Ehdotus päätökseksi
33 artikla – 1 kohta – b a alakohta (uusi)
b a)   tuen antaminen MMA:iden osallistumiselle ja pääsylle Erasmus+-ohjelmaan edistämällä ja lisäämällä sen mahdollisten edunsaajien liikkuvuutta MMA:ista ja MMA:ihin.
Tarkistus 52
Ehdotus päätökseksi
38 artikla – otsikko
Esittävät taiteet
Taide
Tarkistus 53
Ehdotus päätökseksi
38 artikla – 1 kohta – johdantokappale
Assosiaation puitteissa tehtävä esittävien taiteiden alan yhteistyö voi koskea seuraavia:
Assosiaation puitteissa tehtävä taidealan yhteistyö voi koskea seuraavia:
Tarkistus 54
Ehdotus päätökseksi
38 artikla – 1 kohta – a alakohta
a)  esittävien taiteiden harjoittajien välisten yhteyksien lisäämisen helpottaminen, mukaan lukien ammatillinen vaihto ja koulutus, osallistuminen esiintymiskokeisiin, verkkojen kehittäminen sekä verkottumisen edistäminen;
a)  taiteen harjoittajien välisten yhteyksien lisäämisen helpottaminen, mukaan lukien ammatillinen vaihto ja koulutus, osallistuminen esiintymiskokeisiin, verkkojen kehittäminen sekä verkottumisen edistäminen riittävän taloudellisen tuen avulla;
Tarkistus 55
Ehdotus päätökseksi
38 artikla – 1 kohta – a a alakohta (uusi)
a a)  MMA:iden taiteellisen tuotannon edistäminen unionissa;
Tarkistus 56
Ehdotus päätökseksi
39 artikla – 1 kohta – johdantokappale
Assosiaation puitteissa tehtävän aineellisen ja aineettoman kulttuuriperinnön ja historiallisten muistomerkkien suojeluun liittyvän alan yhteistyön tavoitteena on edistää asiantuntemuksen ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa seuraavin toimin:
Assosiaation puitteissa tehtävän aineellisen ja aineettoman kulttuuriperinnön ja historiallisten muistomerkkien suojeluun liittyvän alan yhteistyön tavoitteena on edistää asiantuntemuksen ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa sekä kohteiden kestävää hyödyntämistä seuraavin toimin:
Tarkistus 57
Ehdotus päätökseksi
39 artikla – 1 kohta – d a alakohta (uusi)
d a)  MMA:iden aineellista ja aineetonta kulttuuriperintöä koskevan tietämyksen parantaminen ja sen säilyttäminen ja arvostuksen nostaminen;
Tarkistus 58
Ehdotus päätökseksi
II osa – 6 luku – otsikko
JÄRJESTÄYTYNEEN RIKOLLISUUDEN TORJUNTA
OIKEUSVALTION EDISTÄMINEN
Tarkistus 59
Ehdotus päätökseksi
-40 a artikla (uusi)
-40 a artikla
Oikeusvaltion edistäminen
1.  Assosiaation tavoitteena on sen perustana olevien demokratian, oikeusvaltion sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen periaatteiden edistäminen unionin ja MMA:iden välisen vuoropuhelun ja yhteistyön avulla.
2.  MMA:t ovat unionin etuvartioasemina merkittäviä toimijoita unionin arvojen ja periaatteiden levittämisessä omilla alueillaan.
Tarkistus 60
Ehdotus päätökseksi
41 artikla – otsikko
Järjestäytyneen rikollisuuden, ihmiskaupan, lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja riiston, terrorismin ja korruption torjunta
Järjestäytyneen rikollisuuden, ihmiskaupan, lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja riiston, terrorismin ja korruption torjunta ja ennaltaehkäisy
Tarkistus 61
Ehdotus päätökseksi
41 artikla – 1 kohta – johdantokappale
1.  Assosiaation puitteissa tehtävä yhteistyö järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan alalla voi koskea seuraavia:
1.  Assosiaation puitteissa tehtävä yhteistyö järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan ja ennaltaehkäisyn alalla voi koskea seuraavia:
Tarkistus 62
Ehdotus päätökseksi
42 aartikla (uusi)
42 a artikla
Kauppasopimusten neuvotteleminen kolmansien maiden kanssa
Jos kolmansien maiden kanssa käytävät kauppaneuvottelut tai kalastussopimuksia koskevat neuvottelut aiheuttavat tai uhkaavat aiheuttaa vakavia haittoja alueelliselle yhdentymiselle tai MMA:iden herkille aloille, komissio toteuttaa vaikutustenarvioinnin ja ottaa siinä huomioon kyseisten sopimusten kumulatiivisen vaikutuksen MMA:iden talouksiin. Arvioinnin jälkeen komissio toimittaa sen tulokset Euroopan parlamentille, neuvostolle ja MMA:iden hallinto- ja paikallisviranomaisille ennen asianomaisten kansainvälisten sopimusten tekemistä.
Tarkistus 63
Ehdotus päätökseksi
53 artikla – 2 kohta
2.  Kauppaan liittyvän yhteistyön tavoitteena on tukea ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen (UNFCCC) perimmäisiä tavoitteita ja Pariisin ilmastosopimuksen täytäntöönpanoa. Yhteistyö voi laajentua koskemaan myös kauppaan liittyviä monenvälisiä ympäristösopimuksia, kuten villieläimistön ja -kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevan yleissopimusta.
2.  Kauppaan liittyvän yhteistyön tavoitteena on tukea ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen (UNFCCC) perimmäisiä tavoitteita, Pariisin ilmastosopimuksen täytäntöönpanoa ja kestävän kehityksen tavoitteita. Yhteistyö voi laajentua koskemaan myös kauppaan liittyviä monenvälisiä ympäristösopimuksia, kuten villieläimistön ja -kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevan yleissopimusta.
Tarkistus 64
Ehdotus päätökseksi
1 artikla – 1 kohta – 4 alakohta
4.  MMA:n valtion varoista myöntämä tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, siltä osin kuin sillä on huomattavan kielteinen vaikutus kauppaan tai investointeihin.
Poistetaan.
Tarkistus 65
Ehdotus päätökseksi
70 artikla – 1 kohta
Unioni ja MMA:t pyrkivät parhaansa mukaan varmistamaan, että rahoituspalvelualan sääntelyä ja valvontaa sekä veropetosten ja veronkierron torjuntaa koskevat kansainvälisesti sovitut normit pannaan täytäntöön ja että näitä normeja sovelletaan niiden alueella. Näitä kansainvälisesti sovittuja normeja ovat muun muassa Baselin komitean pankkivalvonnan perusperiaate, kansainvälisen vakuutusvalvojien järjestön vakuuttamisen perusperiaatteet, kansainvälisen arvopaperimarkkinavalvojien yhteisön arvopaperikaupan sääntelyn tavoitteet ja periaatteet, OECD:n sopimus tietojenvaihdosta veroasioissa, G20-ryhmän julkilausuma verotusta koskevasta avoimuudesta ja tietojenvaihdosta, finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmän rahoituslaitosten kriisinratkaisujärjestelmien avaintekijät.
Unioni ja MMA:t pyrkivät parhaansa mukaan varmistamaan, että rahoituspalvelualan sääntelyä ja valvontaa sekä veropetosten, verovilpin ja veronkierron torjuntaa koskevat kansainvälisesti sovitut normit pannaan täytäntöön ja että näitä normeja sovelletaan niiden alueella. Näitä kansainvälisesti sovittuja normeja ovat muun muassa Baselin komitean pankkivalvonnan perusperiaate, kansainvälisen vakuutusvalvojien järjestön vakuuttamisen perusperiaatteet, kansainvälisen arvopaperimarkkinavalvojien yhteisön arvopaperikaupan sääntelyn tavoitteet ja periaatteet, OECD:n sopimus tietojenvaihdosta veroasioissa, G20-ryhmän julkilausuma verotusta koskevasta avoimuudesta ja tietojenvaihdosta, finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmän rahoituslaitosten kriisinratkaisujärjestelmien avaintekijät sekä kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastainen Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus ja sen pöytäkirjat.
Tarkistus 66
Ehdotus päätökseksi
72 artikla – 1 kohta – a alakohta
a)  antamalla riittävät taloudelliset resurssit ja asianmukaista teknistä apua, jolla pyritään parantamaan MMA:iden valmiuksia laatia strategia- ja sääntelykehyksiä ja panna ne täytäntöön;
a)  antamalla tämän päätöksen puitteissa riittävät taloudelliset resurssit ja asianmukaista teknistä apua, jolla pyritään parantamaan MMA:iden valmiuksia laatia strategia- ja sääntelykehyksiä ja panna ne täytäntöön;
Tarkistus 67
Ehdotus päätökseksi
72 artikla – 1 kohta – b alakohta
b)  antamalla pitkäkestoista rahoitusta yksityissektorin kasvun edistämiseen;
b)  antamalla tämän päätöksen puitteissa pitkäkestoista rahoitusta yksityissektorin kasvun edistämiseen;
Tarkistus 68
Ehdotus päätökseksi
72 artikla – 1 kohta – c alakohta
c)  muista unionin ohjelmista voidaan tarvittaessa myöntää tämän päätöksen nojalla toteutettavien toimien rahoitusta, kunhan näillä rahoitusosuuksilla ei kateta samoja kustannuksia. Tämän päätöksen nojalla voidaan myös osallistua muiden unionin ohjelmien perusteella toteutettavien toimien rahoitukseen, kunhan näillä rahoitusosuuksilla ei kateta samoja kustannuksia. Näissä tapauksissa kyseisiä toimia koskevissa työohjelmissa määritetään, mitä sääntöjä noudatetaan.
c)  lisärahoitus muista unionin ohjelmista mahdollistaa tämän päätöksen nojalla toteutettavien toimien rahoitukseen osallistumisen, kunhan näillä rahoitusosuuksilla ei kateta samoja kustannuksia. Näissä tapauksissa kyseisiä toimia koskevissa työohjelmissa määritetään, mitä sääntöjä noudatetaan.
Tarkistus 69
Ehdotus päätökseksi
72 artikla – 1 a kohta (uusi)
Tämän päätöksen nojalla voidaan myös osallistua muiden unionin ohjelmien perusteella toteutettavien toimien rahoitukseen, kunhan näillä rahoitusosuuksilla ei kateta samoja kustannuksia. Näissä tapauksissa kyseisiä toimia koskevissa työohjelmissa määritetään, mitä sääntöjä noudatetaan.
Tarkistus 70
Ehdotus päätökseksi
73 artikla – 1 kohta
1.  Ohjelman määrärahat kaudella 2021–2027 ovat 500 000 000 euroa käypinä hintoina.
1.  Ohjelman määrärahat kaudella 2021–2027 ovat 669 000 000 euroa käypinä hintoina.
Tarkistus 71
Ehdotus päätökseksi
74 artikla – 1 kohta – a alakohta
a)  ’ohjelmoitavalla avulla’ MMA:ille ohjelma-asiakirjoissa vahvistettujen hallintoalue- tai aluekohtaisten ja alueensisäisten strategioiden ja painopisteiden rahoittamiseen kohdennettua apua, jota ei makseta takaisin;
a)  ’ohjelmoitavalla avulla’ MMA:ille ohjelma-asiakirjoissa tarvittaessa vahvistettujen hallintoalue- tai aluekohtaisten ja alueensisäisten strategioiden ja painopisteiden rahoittamiseen kohdennettua apua, jota ei makseta takaisin;
Tarkistus 72
Ehdotus päätökseksi
74 artikla – 1 kohta – g alakohta
g)  ’alueensisäisellä määrärahalla’ aluekohtaiseen määrärahaan sisältyvää ohjelmoitavan avun määrää, jolla rahoitetaan sellaisia alueen sisällä toteutettavia yhteistyöstrategioita ja painopisteitä, joihin osallistuu vähintään yksi MMA ja yksi tai useampi SEUT-sopimuksen 349 artiklassa tarkoitetuista syrjäisimmistä alueista ja/tai yksi tai useampi AKT-valtio ja/tai yksi tai useampi muu kuin AKT-valtio tai -alue.
g)  ’alueensisäisellä määrärahalla’ aluekohtaiseen määrärahaan sisältyvää ohjelmoitavan avun määrää, jolla rahoitetaan sellaisia alueen sisällä toteutettavia yhteistyöstrategioita ja painopisteitä, jotka koskevat tämän päätöksen 82 artiklassa tarkoitettuja yhteisöjä.
Tarkistus 73
Ehdotus päätökseksi
74 bartikla (uusi)
74 a artikla
Yleiset periaatteet
Jollei tässä päätöksessä toisin säädetä, unionin rahoitustuki pannaan täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 2018/10461 a (varainhoitoasetus) ja tämän päätöksen tavoitteiden ja periaatteiden mukaisesti.
___________________
1 a Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).
Tarkistus 74
Ehdotus päätökseksi
75 artikla – 3 kohta – a alakohta
a)  pannaan täytäntöön ottaen asianmukaisesti huomioon MMA:iden maantieteelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset ominaispiirteet samoin kuin niiden erityiset voimavarat;
a)  pannaan täytäntöön ottaen asianmukaisesti huomioon MMA:iden väestökehitykseen liittyvät, maantieteelliset, taloudelliset ja rahoitukselliset, ympäristöä koskevat, sosiaaliset ja kulttuuriset ominaispiirteet samoin kuin niiden erityiset voimavarat;
Tarkistus 75
Ehdotus päätökseksi
75 artikla – 4 a kohta (uusi)
4 a.  Unionin rahoitusta voidaan myöntää varainhoitoasetuksen mukaisissa muodoissa, joita ovat erityisesti
a)  avustukset;
b)  palvelujen, tavaroiden ja rakennusurakoiden hankintasopimukset;
c)  budjettituki;
d)  rahoitusosuudet komission varainhoitoasetuksen 234 artiklan mukaisesti perustamiin erityisrahastoihin;
e)  rahoitusvälineet;
f)  talousarviotakuut;
g)  rahoitusta yhdistävät toimet;
h)  rahoitusapu;
i)  palkatut ulkopuoliset asiantuntijat.
Ohjelmoitavan avun osalta unionin rahoitustuki myönnetään pääasiassa MMA:ille tarkoitetun budjettituen muodossa.
Varainhoitoasetuksen mukaisesti unionin rahoitusapua voidaan antaa myös rahoitusosuuksina kansainvälisiin, alueellisiin tai kansallisiin rahastoihin, joita esimerkiksi EIP, jäsenvaltiot tai kumppanimaat ja -alueet tai kansainväliset järjestöt ovat perustaneet tai joita ne hallinnoivat, osarahoituksen saamiseksi useammalta tuenantajalta, taikka rahastoihin, joita yksi tai useampi tuenantaja on perustanut hankkeiden yhteistä täytäntöönpanoa varten.
Unionin rahoitusavun täytäntöönpanosta vastaa varainhoitoasetuksen mukaisesti komissio joko suoraan, jolloin täytäntöönpanijoita ovat komission osastot, unionin edustustot ja toimeenpanovirastot hallinnoiden yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, tai välillisesti antamalla talousarvion toteutustehtäviä varainhoitoasetuksessa luetelluille yhteisöille. Nämä yhteisöt varmistavat johdonmukaisuuden unionin ulkoisen toiminnan kanssa, ja ne voivat antaa talousarvion toteuttamiseen liittyviä tehtäviä muille yhteisöille edellytyksin, jotka vastaavat komissioon sovellettavia edellytyksiä.
Rahoitetut toimet voidaan toteuttaa rinnakkaisessa tai yhdistetyssä osarahoituksessa. Rinnakkaisessa osarahoituksessa toimi jaetaan helposti tunnistettavissa oleviin osiin, joista kutakin rahoittaa osarahoitukseen osallistuva kumppani siten, että rahoituksen lopullinen kohde on aina yksilöitävissä. Yhdistetyssä osarahoituksessa toimen kokonaiskustannukset jaetaan osarahoitukseen osallistuvien kumppaneiden kesken ja varat yhdistetään siten, ettei toimen yksittäisten toimintojen rahoituslähde ole enää yksilöitävissä. Tällöin varainhoitoasetuksen 38 artiklassa tarkoitetussa avustuksia ja hankintasopimuksia koskevien tietojen julkaisemisessa jälkikäteen on noudatettava valtuutettuun yhteisöön mahdollisesti sovellettavia sääntöjä.
Unionin rahoitus ei saa johtaa erityisten verojen, tullien tai muiden maksujen muodostumiseen tai niiden kantoon.
Tarkistus 76
Ehdotus päätökseksi
75 aartikla (uusi)
75 a artikla
Määrärahojen siirtäminen, vuotuiset erät, maksusitoumusmäärärahat, palautukset ja rahoitusvälineiden tuottamat tulot
1.  Sen lisäksi, mitä säädetään varainhoitoasetuksen 12 artiklan 2 kohdassa, tämän päätöksen käyttämättömät maksusitoumus- ja maksumäärärahat siirretään ilman eri toimenpiteitä seuraavalle varainhoitovuodelle ja niitä voidaan sitoa sen vuoden joulukuun 31 päivään saakka. Varainhoitovuodelta toiselle siirretty määrä käytetään seuraavana varainhoitovuonna ensin. Komissio ilmoittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle varainhoitoasetuksen 12 artiklan 6 kohdan mukaisesti siirrettävistä maksusitoumusmäärärahoista.
2.  Sen lisäksi, mitä varainhoitoasetuksen 15 artiklassa säädetään määrärahojen ottamisesta uudelleen käyttöön, osuus, joka vastaa osittain tai kokonaan toteutumatta jääneisiin, tähän päätökseen perustuviin toimiin osoitettujen maksusitoumusmäärärahojen määrää, otetaan talousarviomenettelyssä uudelleen käyttöön alkuperäisessä budjettikohdassa. Monivuotisesta rahoituskehyksestä annetun asetuksen 12 artiklan 1 kohdan b alakohdassa olevien viittausten varainhoitoasetuksen 15 artiklaan katsotaan tätä päätöstä sovellettaessa sisältävän viittauksen tähän kohtaan.
3.  Useamman kuin yhden varainhoitovuoden aikana toteutettavia toimia koskevat talousarviositoumukset voidaan jakaa usealle eri varainhoitovuodelle vuotuisiksi eriksi varainhoitoasetuksen 112 artiklan 2 kohdan mukaisesti.
Tällaisiin monivuotisiin toimiin ei sovelleta varainhoitoasetuksen 114 artiklan 2 kohdan kolmatta alakohtaa. Komissio vapauttaa ilman eri toimenpiteitä toimen talousarviositoumuksen osat, joita ei ole talousarviositoumuksen tekovuotta seuraavan viidennen vuoden joulukuun 31 päivään mennessä käytetty ennakkorahoitukseen tai välimaksuihin tai joista ei ole esitetty todennettua menoilmoitusta tai maksupyyntöä.
Tämän artiklan 2 kohtaa sovelletaan myös vuotuisiin eriin.
Tarkistus 77
Ehdotus päätökseksi
76 artikla – 1 kohta – b alakohta
b)  instituutioiden ja valmiuksien kehittäminen sekä ympäristönäkökohtien huomioon ottaminen;
b)  instituutioiden ja valmiuksien kehittäminen sekä ympäristö-, sukupuoli- ja hyvää hallintotapaa koskevien näkökohtien huomioon ottaminen;
Tarkistus 78
Ehdotus päätökseksi
77 artikla – 2 kohta
2.  Unioni tukee MMA:iden pyrkimyksiä kehittää luotettavia tilastotietoja kyseisillä aloilla.
2.  Unioni tukee MMA:iden pyrkimyksiä kehittää luotettavia, julkisesti saatavilla olevia tilastotietoja kyseisillä aloilla.
Tarkistus 79
Ehdotus päätökseksi
77 artikla – 3 kohta
3.  Unioni voi tukea MMA:ita niiden pyrkimyksissä parantaa makrotaloudellisten indikaattoriensa vertailtavuutta.
3.  Unioni voi tukea MMA:ita niiden pyrkimyksissä parantaa makrotaloudellisten indikaattoriensa vertailtavuutta, erityisesti helpottamalla MMA:iden ostovoimakorjattujen bruttokansantuotteiden, jos niistä on saatavilla tietoja, analyysejä.
Tarkistus 80
Ehdotus päätökseksi
78 artikla – 1 kohta
1.  Komission aloitteesta unionin rahoitus voi kattaa tukimenot päätöksen täytäntöönpanemiseksi ja sen tavoitteiden saavuttamiseksi, mukaan lukien hallinnollinen tuki, joka liittyy täytäntöönpanon kannalta tarvittaviin valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimiin, sekä päätoimipaikassa ja unionin edustustoissa aiheutuvat kustannukset, jotka liittyvät ohjelman tarvitsemaan hallinnolliseen tukeen, ja tämän päätöksen nojalla rahoitettujen toimien hallinnoimiseksi, mukaan lukien tiedotus- ja viestintätoimet sekä yritysten tietotekniset ja teknologiset järjestelmät.
1.  Komission aloitteesta unionin rahoitus voi kattaa tukimenot päätöksen täytäntöönpanemiseksi ja sen tavoitteiden saavuttamiseksi, mukaan lukien hallinnollinen tuki, joka liittyy täytäntöönpanon kannalta tarvittaviin valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimiin.
Tarkistus 81
Ehdotus päätökseksi
79 artikla
79 artikla
Poistetaan.
Yleiset periaatteet
Jollei tässä päätöksessä toisin säädetä, unionin rahoitusapu pannaan täytäntöön tämän päätöksen tavoitteiden ja periaatteiden, varainhoitoasetuksen ja [NDICI-asetuksen] ja erityisesti sen II osaston I luvun mukaisesti lukuun ottamatta 13 artiklaa, 14 artiklan 1 kohtaa, 14 artikla 4 kohtaa ja 15 artiklaa, III luvun mukaisesti lukuun ottamatta 21 artiklan 1 kohtaa, 21 artiklan 2 kohdan a ja b alakohtaa ja 21 artiklan 3 kohtaa sekä V luvun mukaisesti lukuun ottamatta 31 artiklan 1 kohtaa, 31 artiklan 4 kohtaa, 31 artiklan 6 kohtaa, 31 artiklan 9 kohtaa ja 32 artiklan 3 kohtaa. Tämän päätöksen 80 artiklassa säädettyä menettelyä ei sovelleta [NDICI-asetuksen] 21 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettuihin tapauksiin.
Tarkistus 82
Ehdotus päätökseksi
79 bartikla (uusi)
79 a artikla
Ohjelma-asiakirjojen vahvistaminen
1.  MMA:iden viranomaiset vastaavat unionin ja MMA:iden kumppanuuden puitteissa alakohtaisten politiikkojen laatimisesta ja hyväksymisestä tämän päätöksen II osassa tarkoitetuilla yhteistyön tärkeimmillä aloilla ja varmistavat niiden asianmukaiset jatkotoimet.
Tältä pohjalta kukin MMA valmistelee ja esittelee ohjelma-asiakirjan alueensa kestävää kehitystä varten. Ohjelma-asiakirjassa toimitetaan unionin ja kyseisen MMA:n yhteistyötä koskeva johdonmukainen kehys, jossa noudatetaan yleistä tavoitetta ja soveltamisalaa sekä unionin tavoitteita, periaatteita ja politiikkoja.
Kussakin ohjelma-asiakirjassa määritellään
–  MMA:n poliittisen, taloudellisen, sosiaalisen, kulttuurisen ja ympäristöä koskevan kontekstin lyhyt esittely;
–  lyhyt kuvaus MMA:n kestävän kehityksen strategiasta (Agenda 2030), jossa määritellään MMA:n prioriteetit sekä se, miten se aikoo edistää kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista;
–  unionin rahoitusta saaviksi valitut ensisijaiset alat;
–  erityistavoitteet;
–  odotetut tulokset;
–  selkeät ja yksilöidyt tulosindikaattorit;
–  määrärahojen ohjeellinen kohdentaminen sekä kokonaisuudessaan että kunkin ensisijaisen alan osalta;
–  alustava aikataulu.
2.  Ohjelma-asiakirjassa on nojauduttava kokemuksiin ja parhaisiin käytäntöihin, ja sen on perustuttava kansalaisyhteiskunnan, paikallisviranomaisten ja muiden toimijoiden kuulemisiin ja niiden kanssa käytävään vuoropuheluun, jotta voidaan varmistaa niiden asianmukainen osallistuminen ja siitä seuraava suuntaa-antava ohjelma-asiakirja.
3.  Kunkin MMA:n viranomaisten, jäsenvaltion, johon se on sidoksissa, ja komission välillä käydään näkemystenvaihtoa ohjelma-asiakirjan luonnoksesta. MMA:iden viranomaiset vastaavat ohjelma-asiakirjan viimeistelystä. Komissio täsmentää suuntaviivoissa MMA:iden ohjelmasuunnittelua koskevat yksityiskohtaiset säännöt siten, että ohjelma-asiakirjat voidaan hyväksyä nopeasti.
4.  Viimeistelyn jälkeen komissio arvioi, vastaako ohjelma-asiakirja tämän päätöksen tavoitteita ja unionin asiaan liittyviä politiikkoja, ja sisältääkö se kaikki ne osatekijät, joita vuotuisen rahoituspäätöksen hyväksyminen edellyttää. MMA:iden viranomaiset toimittavat tätä arviointia varten kaikki tarvittavat tiedot, toteutettavuustutkimusten tulokset mukaan luettuina.
5.  Ohjelma-asiakirja hyväksytään tämän päätöksen 88 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
Kyseistä menettelyä sovelletaan myös laajoihin uudelleentarkasteluihin, joiden seurauksena strategiaa tai ohjelmasuunnittelua mukautetaan merkittävästi.
Tarkastelumenettelyä ei sovelleta suunta-antavan ohjelma-asiakirjan vähäisiin muutoksiin, kuten teknisiin mukautuksiin, varojen uudelleenkohdentamiseen painopistealan suuntaa antavien määrärahojen puitteissa tai alustavien suuntaa antavien määrärahojen lisäämiseen tai vähentämiseen alle 20 prosentilla, edellyttäen että nämä muutokset eivät vaikuta suuntaa-antavassa ohjelma-asiakirjassa vahvistettuihin painopistealoihin ja tavoitteisiin. Komissio ilmoittaa tällaisista vähäisistä muutoksista Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhden kuukauden kuluessa asianomaisen päätöksen hyväksymisestä.
Tarkistus 83
Ehdotus päätökseksi
79 bartikla (uusi)
79 b artikla
Toimintasuunnitelmat ja toimenpiteet
1.  Komissio hyväksyy vuotuiset tai monivuotiset toimintasuunnitelmat tai toimenpiteet. Toimenpiteet voivat olla yksittäisiä toimenpiteitä, erityistoimenpiteitä, tukitoimenpiteitä tai poikkeuksellisia avustustoimenpiteitä. Toimintasuunnitelmissa ja toimenpiteissä yksilöidään kunkin toimen osalta tavoitteet, odotetut tulokset ja tärkeimmät toiminnot, täytäntöönpanomenetelmät, talousarvio ja niihin mahdollisesti liittyvät tukimenot.
2.  Toimintasuunnitelmat perustuvat ohjelma-asiakirjoihin.
3.  Toimintasuunnitelmat ja toimenpiteet hyväksytään tämän päätöksen 88 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Edellä 1 kohdassa tarkoitettua menettelyä ei tarvitse noudattaa seuraavia varten:
a)  toimintasuunnitelmat, yksittäiset toimenpiteet ja tukitoimenpiteet, joita unioni rahoittaa enintään 10 000 000 eurolla;
b)  tekniset muutokset edellyttäen, että tällaiset muutokset eivät merkittävällä tavalla vaikuta asianomaisen toimintasuunnitelman tai toimenpiteen tavoitteisiin, kuten
i)  täytäntöönpanomenetelmän muutos;
ii)  varojen kohdentaminen uudelleen toimintaohjelmaan sisältyvien toimien välillä;
iii)  toimintasuunnitelmien tai toimenpiteiden talousarvion korottaminen tai supistaminen enintään 20 prosentilla niiden alkuperäisestä talousarviosta ylittämättä kuitenkaan 10 000 000 euron määrää.
Monivuotisten toimintasuunnitelmien ja toimenpiteiden tapauksessa 3 kohdan a alakohdan ja b alakohdan iii alakohdassa tarkoitettuja rajoja sovelletaan vuosittain. Tämän kohdan nojalla hyväksytyt toimintasuunnitelmat ja toimenpiteet lukuun ottamatta poikkeuksellisia avustustoimenpiteitä ja teknisiä muutoksia on toimitettava Euroopan parlamentille ja jäsenvaltioille yhden kuukauden kuluessa niiden hyväksymisestä.
4.  Ennen kustannuksiltaan enintään 20 000 000 euron poikkeuksellisten avustustoimenpiteiden hyväksymistä tai jatkamista komissio toimittaa neuvostolle tiedot toimenpiteiden luonteesta, tavoitteista ja suunnitellusta rahoituksen määrästä. Komissio ilmoittaa neuvostolle ennakkoon merkittävistä muutoksista, joita se aikoo tehdä jo hyväksyttyihin poikkeuksellisiin avustustoimenpiteisiin. Unionin ulkoisen toiminnan johdonmukaisuuden varmistamiseksi komissio ottaa tällaisia toimenpiteitä suunnitellessaan ja toteuttaessaan huomioon neuvoston poliittisen lähestymistavan asiaan. Komissio tiedottaa Euroopan parlamentille asianmukaisesti ja hyvissä ajoin tämän artiklan mukaisten poikkeuksellisten avustustoimenpiteiden suunnittelusta ja täytäntöönpanosta, mukaan lukien suunnitellusta rahoituksen määrästä, ja ilmoittaa Euroopan parlamentille myös tehdessään kyseiseen apuun merkittäviä muutoksia tai jatkaessaan sen voimassaoloa.
5.  Asianmukaisesti perustelluista erittäin kiireellisistä syistä, jollaisia ovat esimerkiksi kriisit mukaan luettuina luonnon tai ihmisen aiheuttamat katastrofit tai tilanteet, joissa demokratia, oikeusvaltio, ihmisoikeudet tai perusvapaudet ovat välittömästi uhattuina, komissio voi 88 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen hyväksyä toimintasuunnitelmia ja toimenpiteitä tai muutoksia voimassa oleviin toimintasuunnitelmiin ja toimenpiteisiin.
Tarkistus 84
Ehdotus päätökseksi
80 artikla
80 artikla
Poistetaan.
Suuntaa-antavien monivuotisten ohjelmien, toimintasuunnitelmien ja toimenpiteiden hyväksyminen
Komissio hyväksyy tämän päätöksen nojalla ”yhtenäisinä ohjelma-asiakirjoina” [NDICI-asetuksen] 12 artiklassa tarkoitetut suuntaa-antavat monivuotiset ohjelmat ja niihin liittyvät, asetuksen 19 artiklassa tarkoitetut toimintasuunnitelmat ja toimenpiteet tämän päätöksen 88 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Samaa menettelyä sovelletaan myös [NDICI-asetuksen] 14 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuihin tarkistuksiin, joiden vaikutuksesta suuntaa-antavat monivuotiset ohjelmat muuttuvat merkittävästi.
Grönlannin osalta [NDICI-asetuksen] 19 artiklassa tarkoitetut toimintasuunnitelmat ja toimenpiteet voidaan hyväksyä erillään suuntaa-antavista monivuotisista ohjelmista.
Tarkistus 85
Ehdotus päätökseksi
81 artikla – 1 kohta
1.  MMA:iden viranomaisille voidaan myöntää tämän päätöksen mukaista rahoitustukea.
1.  Kaikkien MMA:iden viranomaisille voidaan myöntää tämän päätöksen mukaista rahoitustukea.
Tarkistus 86
Ehdotus päätökseksi
81 artikla – 2 kohta – e alakohta
e)  MMA:iden ja unionin hajautetun yhteistyön toimijat ja muut valtiosta riippumattomat toimijat, jotta ne voisivat toteuttaa taloudellisia, sosiaalisia sekä kulttuuri- ja koulutusalan hankkeita ja ohjelmia MMA:issa osana tämän päätöksen 12 artiklassa tarkoitettua hajautettua yhteistyötä.
e)  MMA:iden ja unionin hajautetun yhteistyön toimijat ja muut valtiosta riippumattomat toimijat, jotta ne voisivat toteuttaa taloudellisia, ympäristöä koskevia, sosiaalisia sekä kulttuuri- ja koulutusalan hankkeita ja ohjelmia MMA:issa osana tämän päätöksen 12 artiklassa tarkoitettua hajautettua yhteistyötä.
Tarkistus 87
Ehdotus päätökseksi
82 artikla – 1 kohta – c alakohta – iii alakohta
iii)  yksi tai useampi sellainen alueellinen elin, joiden jäseninä on MMA:ita;
iii)  yksi tai useampi sellainen alueellinen elin tai yksi tai useampi sellainen yhdistys, joiden jäseninä on MMA:ita;
Tarkistus 88
Ehdotus päätökseksi
83 artikla – 1 kohta
1.  MMA:n luonnolliset henkilöt, siten kuin heidät on määritelty 50 artiklassa, ja soveltuvin osin MMA:n asiaankuuluvat julkiset ja/tai yksityiset elimet ja laitokset voivat osallistua unionin ohjelmiin ja saada niistä rahoitusta ohjelmien sääntöjen ja tavoitteiden sekä sellaisten mahdollisten järjestelyjen mukaisesti, joita sovelletaan siihen jäsenvaltioon, johon MMA on sidoksissa.
1.  MMA:n luonnolliset henkilöt, siten kuin heidät on määritelty 50 artiklassa, ja soveltuvin osin MMA:n asiaankuuluvat julkiset ja/tai yksityiset elimet ja laitokset voivat osallistua kaikkiin unionin ohjelmiin, myös Euroopan unionin solidaarisuusrahastoon, ja saada niistä rahoitusta ohjelmien sääntöjen ja tavoitteiden sekä sellaisten mahdollisten järjestelyjen mukaisesti, joita sovelletaan siihen jäsenvaltioon, johon MMA on sidoksissa.
Tarkistus 89
Ehdotus päätökseksi
83 artikla – 2 a kohta (uusi)
2 a.  Komissio varmistaa, että MMA:t saavat tosiasiallisesti ja tehokkaasti käyttöönsä kaikki unionin ohjelmat ja yhteistyövälineet muiden maiden kanssa ja että tarvittaessa toteutetaan erityistoimenpiteitä.
Lisäksi komissio varmistaa unionin eri ohjelmien yhteydessä käynnistettävien ehdotuspyyntöjen avoimuuden ja näkyvyyden omistamalla MMA:ille ajantasaistettavan portaalin.
Tarkistus 90
Ehdotus päätökseksi
83 artikla – 3 kohta
3.  MMA:iden on raportoitava komissiolle tällaisesta osallistumisesta unionin ohjelmiin joka vuosi vuodesta 2022 alkaen.
3.  MMA:iden toimittamien tietojen perusteella komissio laatii vuotuisen kertomuksen MMA:iden osallistumisesta unionin ohjelmiin.
Tarkistus 91
Ehdotus päätökseksi
86 artikla – 2 kohta
Jotta edistymistä tämän päätöksen toteuttamisessa voidaan arvioida suhteessa tavoitteisiin, komissiolla on valta antaa 87 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitteessä I olevaa 3 artiklaa indikaattorien tarkistamiseksi tai täydentämiseksi tarvittaessa ja täydennetään tätä päätöstä seuranta- ja arviointikehyksen käyttöönottoa koskevilla säännöksillä.
Jotta edistymistä tämän päätöksen toteuttamisessa voidaan arvioida suhteessa tavoitteisiin, komissiolla on valta antaa 87 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa määritellään liitteessä I olevassa 3 artiklassa tarkoitetut tulosindikaattorit tai tarkistetaan tai täydennetään niitä tarvittaessa ja täydennetään tätä päätöstä seuranta- ja arviointikehyksen käyttöönottoa koskevilla säännöksillä.
Tarkistus 92
Ehdotus päätökseksi
87 artikla – 2 kohta
2.  Siirretään komissiolle 1 päivästä tammikuuta 2021 viiden vuoden ajaksi 86 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen viiden vuoden pituisen kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.
2.  Siirretään komissiolle 1 päivästä tammikuuta 2021 viiden vuoden ajaksi 86 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen viiden vuoden pituisen kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä. Neuvosto antaa päätöksestään tiedon Euroopan parlamentille.
Tarkistus 93
Ehdotus päätökseksi
87 artikla – 4 kohta
4.  Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi neuvostolle.
4.  Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi neuvostolle ja Euroopan parlamentille.
Tarkistus 94
Ehdotus päätökseksi
87 artikla – 5 kohta
5.  Edellä olevan 86 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun säädös on annettu tiedoksi neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos neuvosto on ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittanut komissiolle, että se ei vastusta säädöstä. Neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.
5.  Edellä olevan 86 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun säädös on annettu tiedoksi neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos neuvosto on ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittanut komissiolle, että se ei vastusta säädöstä. Neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella. Jos neuvosto aikoo vastustaa delegoitua säädöstä, se ilmoittaa asiasta Euroopan parlamentille kohtuullisessa ajassa ennen lopullisen päätöksen tekemistä ja kertoo, mitä delegoitua säädöstä se aikoo vastustaa, sekä vastustamisen syyt.
Tarkistus 95
Ehdotus päätökseksi
90 artikla – 1 kohta
Tätä päätöstä sovelletaan neuvoston päätöksen 2010/427/EU46 mukaisesti.
Unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja varmistaa unionin ulkoisen toiminnan yleisen poliittisen koordinoinnin sekä unionin ulkoisen toiminnan yhtenäisyyden, johdonmukaisuuden ja vaikuttavuuden.
__________________
46 Neuvoston päätös 2010/427/EU, annettu 26 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan ulkosuhdehallinnon organisaatiosta ja toiminnasta (EUVL L 201, 3.8.2010, s. 30).
Tarkistus 96
Ehdotus päätökseksi
92 artikla – 2 kohta
Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2021.
Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2021 ja sen voimassaolo päättyy 31 päivänä joulukuuta 2027.
Tarkistus 97
Ehdotus päätökseksi
Liite I – 1 artikla – 1 kohta – johdanto-osa
1.  Unionin rahoitusavun 500 000 000 euron kokonaismäärä käypinä hintoina 1. tammikuuta 2021 ja 31. joulukuuta 2027 väliselle seitsenvuotiskaudelle tämän päätöksen soveltamistarkoituksessa jakautuu seuraavasti:
1.  Unionin rahoitusavun 669 000 000 euron kokonaismäärä käypinä hintoina 1. tammikuuta 2021 ja 31. joulukuuta 2027 väliselle seitsenvuotiskaudelle tämän päätöksen soveltamistarkoituksessa jakautuu seuraavasti:
Tarkistus 98
Ehdotus päätökseksi
Liite I – 1 artikla – 1 kohta – a alakohta
a)  159 000 000 euroa avustuksina kaikille MMA:ille Grönlantia lukuun ottamatta pitkän aikavälin kehitystyöhön tarkoitettuun ohjelmoitavaan kahdenväliseen tukeen erityisesti ohjelma-asiakirjassa mainittujen aloitteiden rahoittamiseen. Tämä määrä kohdennetaan MMA:iden tarpeiden ja saavutusten perusteella seuraavia perusteita noudattaen. Ohjelma-asiakirjassa on tarvittaessa kiinnitettävä erityistä huomiota toimiin, joiden tarkoituksena on vahvistaa tukea saavien MMA:iden hallintoa ja institutionaalisia valmiuksia, sekä suunniteltujen toimien todennäköiseen aikatauluun silloin kun tällä on merkitystä. Tätä määrää jaettaessa on otettava huomioon asukasmäärä, bruttokansantuote (BKT), aiemmin myönnetyt määrärahat ja tämän päätöksen 9 artiklassa tarkoitetut maantieteellisestä eristyneisyydestä johtuvat erityisongelmat.
a)  81 prosenttia avustuksina kaikille MMA:ille pitkän aikavälin kehitystyöhön tarkoitettuun ohjelmoitavaan kahdenväliseen tukeen erityisesti ohjelma-asiakirjassa mainittujen aloitteiden rahoittamiseen.
Tämä määrä kohdennetaan MMA:iden tarpeiden ja saavutusten perusteella seuraavia perusteita noudattaen: asukasmäärä, ostovoimakorjattu bruttokansantuote (BKT), jos se on saatavilla, aiemmin myönnetyt määrärahat ja tämän päätöksen 9 artiklassa tarkoitetut maantieteellisestä eristyneisyydestä, tämän päätöksen 9 a artiklassa tarkoitettujen MMA:iden heikosta kehitystasosta, alueiden koosta sekä ilmasto- ja ympäristöhaasteista johtuvat erityisongelmat.
4 % Aruballe
1,5 % Bonairelle
5 % Curaçaolle
48 % Grönlannille
10,75 % Uudelle-Kaledonialle
10,85 % Ranskan Polynesialle
1,2 % Saballe
2 % Saint Barthélémylle
0,8 % Sint Eustatiusille
7,5 % Saint Pierre ja Miquelonille
2,5 % Sint Maartenille
0,4 % Ranskan eteläisille ja antarktisille alueille
5,5 % Wallis ja Futunalle
Tarkistus 99
Ehdotus päätökseksi
Liite I – 1 artikla – 1 kohta – b alakohta
b)  225 000 000 euroa avustuksina Grönlannille pitkän aikavälin kehitystyöhön tarkoitettuun ohjelmoitavaan kahdenväliseen tukeen erityisesti ohjelma-asiakirjassa mainittujen aloitteiden rahoittamiseen.
Poistetaan.
Tarkistus 100
Ehdotus päätökseksi
Liite I – 1 artikla – 1 kohta – c alakohta
c)  81 000 000 euroa MMA:iden alueellisten ohjelmien tukemiseen. Tästä määrästä 15 000 000 eurolla voitaisiin tukea alueen sisäisiä toimia; Grönlanti voi saada tukea vain alueen sisäisistä toimista. Tätä yhteistyötä toteutetaan koordinoidusti tämän päätöksen 7 artiklan kanssa, ottaen erityisesti huomioon tämän päätöksen 5 artiklassa tarkoitetut yhteisen edun mukaiset alat sekä konsultoimalla tämän päätöksen 14 artiklassa tarkoitettujen EU:n ja MMA:iden kumppanuutta edistävien järjestelyjen yhteydessä. Varojen käyttöä koordinoidaan unionin muiden rahoitusohjelmien ja -välineiden kanssa ja erityisesti SEUT-sopimuksen 349 artiklassa mainittujen syrjäisimpien alueiden kanssa.
c)  12 prosenttia MMA:iden alueellisten ohjelmien tukemiseen. Tästä määrästä 30 000 000 eurolla voitaisiin tukea alueen sisäisiä toimia; Grönlanti voi saada tukea vain alueen sisäisistä toimista. Tätä yhteistyötä toteutetaan koordinoidusti tämän päätöksen 7 artiklan kanssa, ottaen erityisesti huomioon tämän päätöksen 5 artiklassa tarkoitetut yhteisen edun mukaiset alat sekä konsultoimalla tämän päätöksen 14 artiklassa tarkoitettujen EU:n ja MMA:iden kumppanuutta edistävien järjestelyjen yhteydessä. Varojen käyttöä koordinoidaan unionin muiden rahoitusohjelmien ja -välineiden kanssa ja erityisesti SEUT-sopimuksen 349 artiklassa mainittujen syrjäisimpien alueiden kanssa.
Tarkistus 101
Ehdotus päätökseksi
Liite I – 1 artikla – 1 kohta – d alakohta
d)  22 000 000 euroa kaikille MMA:ille, Grönlanti mukaan luettuna, tutkimuksiin tai teknisen avun toimiin tämän päätöksen 78 artiklan mukaisesti49.
d)  3,5 prosenttia kaikille MMA:ille, Grönlanti mukaan luettuna, tutkimuksiin tai teknisen avun toimiin tämän päätöksen 78 artiklan mukaisesti.
__________________
49 Tästä määrästä varataan komissiolle 9 725 000 euroa, joilla katetaan tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot, epäsuora ja suora tutkimustoiminta.
Tarkistus 102
Ehdotus päätökseksi
Liite I – 1 artikla – 1 kohta – e alakohta – johdantokappale
e)  13 000 000 euroa kaikille MMA:ille, Grönlanti mukaan luettuna, tarkoitettuun kohdentamattomien varojen rahastoon, varoilla muun muassa
e)  3,5 prosenttia kaikille MMA:ille, Grönlanti mukaan luettuna, tarkoitettuun kohdentamattomien varojen rahastoon, varoilla muun muassa
Tarkistus 103
Ehdotus päätökseksi
Liite I – 1 artikla – 2 kohta
2.  Komissio voi arvioinnin perusteella päättää kohdentaa tässä artiklassa tarkoitetut kohdentamattomat varat.
2.  Komissio voi ennen vuotta 2025 suoritettavan arvioinnin perusteella päättää jäsenvaltioita ja Euroopan parlamenttia kuultuaan kohdentaa tässä artiklassa tarkoitetut kohdentamattomat varat.
Tarkistus 104
Ehdotus päätökseksi
Liite I – 3 artikla – 1 kohta – johdantokappale
Päätöksen 3 artiklan 5 kohdassa säädettyjen tavoitteiden saavuttamista mitataan
Kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti laaditaan 86 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen luettelo keskeisistä tulosindikaattoreista, joita käytetään sen arvioimisessa, missä määrin unioni on edistänyt tämän päätöksen 3 artiklan 5 kohdassa säädettyjen tavoitteiden saavuttamista.
Tarkistus 105
Ehdotus päätökseksi
Liite I – 3 artikla – 1 kohta – 1 alakohta
1.  MMA:iden osalta, Grönlantia lukuun ottamatta, tavaroiden ja palvelujen viennillä, % suhteessa BKT:hen, ja valtioiden kokonaistuloilla, % suhteessa BKT:hen;
Poistetaan.
Tarkistus 106
Ehdotus päätökseksi
Liite I – 3 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
2.  Grönlannin osalta tavaroiden ja palvelujen viennillä, % suhteessa BKT:hen, ja kalastuksen prosenttiosuudella kokonaisviennistä.
Poistetaan.

Vuosikertomus 2017 Euroopan unionin taloudellisten etujen suojaamisesta – petostentorjunta
PDF 170kWORD 56k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 31. tammikuuta 2019 vuosikertomuksesta 2017 Euroopan unionin taloudellisten etujen suojaamisesta – petostentorjunta (2018/2152(INI))
P8_TA(2019)0054A8-0003/2019

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 310 artiklan 6 kohdan ja 325 artiklan 5 kohdan,

–  ottaa huomioon päätöslauselmansa aikaisemmista komission ja Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) vuosikertomuksista,

–  ottaa huomioon 3. syyskuuta 2018 annetun komission kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle ”29. vuosikertomus Euroopan unionin taloudellisten etujen suojaamisesta ja petostentorjunnasta (2017)” (COM(2018)0553) ja siihen liittyvät komission yksiköiden valmisteluasiakirjat (SWD(2018)0381, SWD(2018)0382, SWD(2018)0383, SWD(2018)0384, SWD(2018)0385 ja SWD(2018)0386),

–  ottaa huomioon OLAFin kertomuksen vuodelta 2017(1) ja OLAFin valvontakomitean toimintakertomuksen vuodelta 2017,

–  ottaa huomioon Euroopan tilintarkastustuomioistuimen 22. marraskuuta 2018 antaman lausunnon N:o 8/2018, OLAF-asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 muuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston kanssa tehtävän yhteistyön ja OLAFin tutkimusten vaikuttavuuden osalta 23 päivänä toukokuuta 2018 tehdystä komission ehdotuksesta,

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuodelta 2017 ja toimielinten vastaukset,

–  ottaa huomioon Euroopan syyttäjänviraston (OLAF) kanssa tehtävän yhteistyön ja OLAFin tutkimusten vaikuttavuuden osalta 11. syyskuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013(2), sekä komission 2. lokakuuta 2017 siitä julkaiseman väliarvion (COM(2017)0589),

–  ottaa huomioon unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin 5. heinäkuuta 2017 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371(3) (PIF-direktiivi),

–  ottaa huomioon tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa 12. lokakuuta 2017 annetun neuvoston asetuksen (EU) 2017/1939(4),

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(5),

–  ottaa huomioon komission teettämän arvonlisäverovajeen laskemista ja analysointia koskevan selvityksen ”Study to quantify and analyse the VAT Gap in the EU Member States” vuodelta 2015 ja 7. huhtikuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”Kohti EU:n yhtenäistä arvonlisäveroaluetta – aika tehdä päätöksiä” (COM(2016)0148),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen tuomion asiassa C-105/14(6) – rikosoikeudenkäynti Ivo Taricco ym:ta vastaan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen tuomion asiassa C-42/17(7) – rikosoikeudenkäynti M. A. S:ia ja M. B:tä vastaan,

–  ottaa huomioon väärinkäytösten paljastajien merkityksestä EU:n taloudellisten etujen suojaamisessa 14. helmikuuta 2017 antamansa päätöslauselman(8),

–  ottaa huomioon 12. toukokuuta 2017 päivätyn tilannekatsauksen komission tiedonannon ”Savukkeiden salakuljetuksen ja tupakkatuotteiden muun laittoman kaupan tehokkaampi torjunta – Kokonaisvaltainen EU:n strategia” (COM(2013)0324, 6. kesäkuuta 2013) täytäntöönpanosta (COM(2017)0235),

–  ottaa huomioon 6. kesäkuuta 2011 annetun komission tiedonannon korruption torjumisesta EU:ssa (COM(2011)0308),

–  ottaa huomioon 20. joulukuuta 2017 julkaistun OLAFin koordinoiman raportin julkisiin hankintoihin liittyvistä petoksista ”Fraud in Public Procurement – A collection of red flags and best practices” sekä yhteistyössä hallinnoitavia varoja koskevien sääntöjenvastaisuuksien raportointimenettelyistä laaditun OLAFin käsikirjan ”Reporting of irregularities in shared management” vuodelta 2017,

–  ottaa huomioon julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004/18/EY kumoamisesta 26. helmikuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/24/EU(9),

–  ottaa huomioon 25. lokakuuta 2018 antamansa päätöslauselman ”EU:n taloudellisten etujen suojelu – rahan ja varojen takaisinperintä kolmansista maista petostapauksissa”(10),

–  ottaa huomioon 3. helmikuuta 2014 annetun komission kertomuksen ”EU:n korruptiontorjuntakertomus” (COM(2014)0038),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 19/2017 ”Tuontimenettelyt: oikeudellisen kehyksen puutteet ja täytäntöönpanon tehottomuus vaikuttavat EU:n taloudellisiin etuihin”,

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen lausunnon N:o 9/2018 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi EU:n petostentorjuntaohjelman perustamisesta,

–  ottaa huomioon komission tiedonannon Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle aiheesta ”Nykyaikainen talousarvio unionille, joka suojelee, puolustaa ja tarjoaa mahdollisuuksia: monivuotinen rahoituskehys vuosiksi 2021–2027” (COM(2018)0321),

–  ottaa huomioon tullipetosten torjunnasta ja EU:n omien varojen suojelusta 4. lokakuuta 2018 antamansa päätöslauselman(11),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen 10. lokakuuta 2018 antaman erityiskertomuksen nro 26/2018 ”Mikä on viivästyttänyt tullin tietoteknisten järjestelmien toteuttamista?”,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A8-0003/2019),

A.  ottaa huomioon, että 74 prosenttia unionin vuoden 2017 talousarvion toteutuksesta kuuluu lain mukaan jäsenvaltioiden ja komission jaetun vastuun piiriin; ottaa huomioon, että tosiasiallisesti kuitenkin jäsenvaltiot käyttävät kyseiset varat ja komission vastuulla on valvoa niitä valvontamekanismeillaan;

B.  katsoo, että julkisten varojen moitteettoman käytön ja unionin taloudellisten etujen suojaamisen olisi oltava unionin politiikan keskiössä, jotta kansalaisten luottamusta lisättäisiin varmistamalla, että heidän rahojaan käytetään asianmukaisesti ja vaikuttavasti;

C.  ottaa huomioon, että SEUT-sopimuksen 310 artiklan 6 kohdan mukaan ”unioni ja jäsenvaltiot suojaavat unionin taloudellisia etuja petolliselta menettelyltä ja muulta laittomalta toiminnalta 325 artiklan mukaisesti”;

D.  katsoo, että hyviin tuloksiin pääseminen yksinkertaistamisprosessien avulla edellyttää panosten, tuotosten, tulosten ja vaikutusten säännöllistä arviointia tuloksellisuuden tarkastusten avulla;

E.  katsoo, että sääntöjenvastaisuuksien ja petosten torjunnassa on kiinnitettävä riittävästi huomiota jäsenvaltioiden oikeus- ja hallintojärjestelmien erilaisuuteen; toteaa, että komission olisi tästä syystä tehostettava toimiaan, joilla varmistetaan, että petosten torjunta pannaan täytäntöön vaikuttavasti ja että se tuottaa aiempaa konkreettisempia ja tyydyttävämpiä tuloksia;

F.  toteaa, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 325 artiklan 2 kohdassa määrätään, että ”jäsenvaltiot toteuttavat samat toimenpiteet suojatakseen unionin taloudellisia etuja petolliselta menettelyltä kuin ne toteuttavat suojatakseen omia taloudellisia etujaan petolliselta menettelyltä”;

G.  ottaa huomioon, että EU:lla on yleinen oikeus toimia korruption torjuntaa koskevien toimintapolitiikkojen alalla SEUT-sopimuksen määrittämissä rajoissa; ottaa huomioon, että SEUT-sopimuksen 67 artiklassa säädetään unionin velvoitteesta varmistaa korkea turvallisuustaso, myös rikollisuutta ehkäisevillä ja torjuvilla toimenpiteillä ja rikoslainsäädäntöjen lähentämisellä; panee merkille, että SEUT-sopimuksen 83 artiklassa lahjonta mainitaan yhtenä erityisen vakavan rajatylittävän rikollisuuden alana;

H.  ottaa huomioon, että SEUT-sopimuksen 325 artiklan 3 kohdassa säädetään, että ”jäsenvaltiot sovittavat yhteen toimintansa, jonka tarkoituksena on suojata unionin taloudellisia etuja petolliselta menettelyltä” ja ”ne yhdessä komission kanssa järjestävät toimivaltaisten viranomaistensa kiinteän ja säännöllisen yhteistoiminnan”;

I.  toteaa, että korruptio on levinnyt jäsenvaltioissa laajalle ja uhkaa vakavasti unionin taloudellisia etuja, mikä puolestaan rapauttaa luottamusta julkista hallintoa kohtaan;

J.  ottaa huomioon, että arvonlisävero (alv) on tärkeä tulonlähde kansallisille talousarvioille ja että vuonna 2017 EU:n talousarvion kokonaistuloista alv-perusteisten omien varojen osuus oli 12,1 prosenttia;

K.  ottaa huomioon, että EU:n kokonaisvaltaisesta lahjonnan vastaisesta politiikasta 14. huhtikuuta 2005 annetussa neuvoston päätöslauselmassa 6902/05 kehotettiin komissiota tarkastelemaan kaikkia asianmukaisia vaihtoehtoja, kuten GRECOon osallistumista tai mekanismia, jolla arvioidaan ja seurataan EU:n välineitä keskinäisen arviointi- ja seurantamekanismin kehittämiseksi;

L.  katsoo, että järjestelmälliset ja institutionalisoituneet korruptiotapaukset joissakin jäsenvaltioissa aiheuttavat vakavaa haittaa EU:n taloudellisille eduille ja uhkaavat demokratiaa, oikeusvaltiota ja perusoikeuksia;

M.  ottaa huomioon, että korruptiosta joulukuussa 2017 julkaistun erityisbarometrikertomuksen 470 mukaan korruptiota koskevat yleiset näkemykset ja asenteet ovat säilyneet vuoteen 2013 verrattuna ennallaan, mikä tarkoittaa, ettei ole osoitettu konkreettisia tuloksia, joiden mukaan EU:n kansalaisten luottamus toimielimiä kohtaan olisi lisääntynyt;

Sääntöjenvastaisuuksien havaitseminen ja niistä ilmoittaminen

1.  panee tyytyväisenä merkille, että vuonna 2017 petoksiksi ilmoitettujen ja muiden sääntöjenvastaisuuksien määrä (15 213 tapausta) oli laskenut 20,8 prosenttia vuoden 2016 määrästä (19 080 tapausta) ja että niiden arvo oli laskenut 13 prosenttia (2,97 miljardista eurosta (2016) 2,58 miljardiin euroon (2017));

2.  muistuttaa, että kaikki sääntöjenvastaisuudet eivät ole petoksia ja että eri virheiden välillä on tehtävä selvä ero;

3.  panee merkille, että petoksiksi ilmoitettujen sääntöjenvastaisuuksien määrä oli laskenut vuodessa merkittävästi, 19,3 prosenttia, mikä tarkoittaa, että vuonna 2014 alkanut laskusuuntaus on jatkunut; toivoo, että määrien väheneminen kuvastaa petosten todellista vähenemistä eikä kyse ole havainnoinnin puutteista;

4.  katsoo, että jäsenvaltioiden on tiivistettävä tiedonvaihtoa koskevaa yhteistyötä sekä tiedonkeruun parantamiseksi että tarkastusten tehostamiseksi;

5.  pitää valitettavana, että yli puolet jäsenvaltioista ei ole ottanut käyttöön kansallisia petostentorjuntastrategioita; kehottaa komissiota kannustamaan jäljellä olevia jäsenvaltioita etenemään nopeammin kansallisten petostentorjuntastrategioiden hyväksymisessä;

6.  kehottaa jälleen komissiota perustamaan yhtenäisen järjestelmän, jonka avulla jäsenvaltioissa kerätään vertailukelpoisia tietoja sääntöjenvastaisuuksista ja petostapauksista, jotta voidaan yhdenmukaistaa ilmoitusmenettelyjä ja varmistaa toimitettujen tietojen laatu ja vertailukelpoisuus;

7.  huomauttaa, että monista jäsenvaltioista puuttuu järjestäytyneen rikollisuuden vastainen erityislainsäädäntö, vaikka toiminta on yhä enenevässä määrin rajatylittävää ja koskee unionin taloudellisiin etuihin vaikuttavia aloja, kuten salakuljetus ja rahan väärentäminen;

8.  on huolissaan välittäjien hallinnoimiin rahoitusvälineisiin liittyvistä tarkastuksista ja edunsaajien toimipaikkojen tarkastuksissa ilmenneistä heikkouksista; korostaa, että suorien ja epäsuorien lainojen myöntämisen edellytyksenä on oltava maakohtaisten vero- ja kirjanpitotietojen julkaiseminen sekä tietojen jakaminen rahoitusoperaatioihin osallistuneiden rahoituksen saajien ja rahoituksen välittäjien tosiasiallisesta omistajuudesta;

Tulot – omat varat

9.  on huolissaan siitä, että komission tilastojen mukaan arvonlisäverovaje oli 147 miljardia euroa vuonna 2016, mikä on yli 12 prosenttia kaikista odotusten mukaisista arvonlisäverotuloista ja että komission arvion mukaan EU:n sisäiset arvonlisäveropetostapaukset maksavat unionille vuosittain noin 50 miljardia euroa;

10.  suhtautuu myönteisesti 7. huhtikuuta 2016 laadittuun arvonlisäverojärjestelmän uudistamista koskevaan komission toimintasuunnitelmaan ja komission joulukuusta 2016 alkaen hyväksymään 13 lainsäädäntöehdotukseen, joissa käsitellään siirtymistä lopulliseen arvonlisäverojärjestelmään, poistetaan arvonlisäveron esteet sähköisessä kaupankäynnissä, tarkistetaan pk-yritysten arvonlisäverojärjestelmää, nykyaikaistetaan arvonlisäveroastetta koskevia toimintapolitiikkoja ja puututaan arvonlisäverovajeeseen; toteaa, että lopullista järjestelmää koskevassa ehdotuksessa voitaisiin poistaa yhteisön sisäiset missing trader -petokset (MTIC) mutta se tulisi voimaan vasta vuonna 2022; kehottaa jäsenvaltioita panemaan nopeasti täytäntöön alv‑järjestelmän uudistuksen ja toteuttamaan lisää välittömiä toimia vahinkojen vähentämiseksi tällä välin, esimerkiksi Eurofiscin, OLAFin, Europolin ja tulevan Euroopan syyttäjänviraston kautta;

11.  suhtautuu myönteisesti Euroopan unionin tuomioistuimen asiassa (C-42/17), jossa vastaajana on M. A.S., antamaan tuomioon, jonka mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava, että määrätään tehokkaita ja ennaltaehkäiseviä rikosoikeudellisia seuraamuksia sellaisten törkeiden petosten tapauksissa, jotka kohdistuvat EU:n taloudellisiin etuihin arvonlisäveron osalta, jäsenvaltioille SEUT-sopimuksen 325 artiklan 1 ja 2 kohdassa määrättyjen velvoitteiden mukaisesti;

12.  pitää valitettavana, että OLAFin tutkimuksessa, joka koski tullipetoksia Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja joka saatettiin päätökseen vuonna 2017, paljastui, että arvonlisäveroa kierretään laajamittaisesti Yhdistyneeseen kuningaskuntaan suuntautuvassa tuonnissa soveltamalla väärin alv-maksujen poistamista eli ns. tullimenettelyä 42; pitää myönteisenä rikkomusmenettelyä edeltävää menettelyä, jonka komissio käynnisti Yhdistynyttä kuningaskuntaa vastaan toukokuussa 2018; muistuttaa, että vuosien 2013–2016 tappioiden arvioidaan olevan yhteensä 3,2 miljardia euroa, mikä merkitsee myös tulonmenetystä EU:n talousarviolle; on huolestunut siitä, että hallinnollista yhteistyötä vahvistavien toimien toteuttamisesta arvonlisäverotuksen alalla 7. lokakuuta 2010 annettuun neuvoston asetukseen (EU) N:o 904/2010(12) hallinnollisesta yhteistyöstä ja petosten torjunnasta arvonlisäverotuksen alalla hiljattain hyväksytyt tarkistukset eivät välttämättä riitä tullimenettely 42:n väärinkäytön torjumiseksi, ja kehottaa komissiota tarkastelemaan uusia strategioita tullimenettely 42:n piiriin kuuluvien tuotteiden jäljittämiseksi EU:ssa;

13.  suhtautuu myönteisesti 2. lokakuuta 2018 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 904/2010 muuttamiseen ja toivoo, että vaikuttavammalla yhteistyöllä puututaan tehokkaasti sisämarkkinoilla tapahtuvien rajatylittävien petosten keskeisiin näkökohtiin, kuten yhteisön sisäisiin missing trader -petoksiin;

14.  suhtautuu myönteisesti PIF-direktiivin hyväksymiseen, koska siinä selkiytetään jäsenvaltioiden, Eurojustin, Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) ja komission välistä rajatylittävää yhteistyötä ja keskinäistä oikeusapua arvonlisäveropetosten torjunnassa;

15.  korostaa tässä yhteydessä arvonlisäveron maksamisen laiminlyöntiin perustuviin petoksiin ja erityisesti niin kutsuttuihin karusellipetoksiin liittyvän nykytilanteen vakavuutta; kehottaa kaikkia jäsenvaltioita osallistumaan Eurofisciin sen kaikilla toiminta-aloilla, jotta helpotetaan petostentorjuntaa edistävää tiedonvaihtoa;

16.  muistuttaa, että unionin tuomioistuin on toistuvasti vahvistanut, että arvonlisävero kuuluu unionin taloudellisiin etuihin, viimeksi asiassa Taricco (C-105/14); toteaa kuitenkin, että OLAF tutkii hyvin harvoin arvonlisäveroa koskevia väärinkäytöksiä välineiden puutteen vuoksi; kehottaa jäsenvaltioita hyväksymään komission ehdotuksen uusien välineiden, kuten pääsyn Eurofisciin, VIES-järjestelmään tai pankkitilitietoihin, antamisesta OLAFin käyttöön, jotta se voi puuttua arvonlisäveroa koskeviin tapauksiin;

17.  panee merkille, että suuntaus on pysynyt vakaana, kun on kyse ilmoitettujen perinteisiin omiin varoihin liittyvien petostapausten ja muiden tapausten määristä (4 647 tapausta vuonna 2016 ja 4 636 vuonna 2017) ja summista (537 miljoonaa euroa vuonna 2016 ja 502 miljoonaa euroa vuonna 2017); panee kuitenkin merkille sääntöjenvastaisuuksien epätasaisen jakautumisen jäsenvaltioiden kesken, sillä keräämättä jääneiden perinteisten omien varojen osuus oli Kreikassa (7,17 prosenttia), Espanjassa (4,31 prosenttia) ja Unkarissa (3,35 prosenttia) selvästi yli EU:n keskiarvon (1,96 prosenttia);

18.  panee erittäin huolestuneena merkille, että tupakan salakuljetus unioniin on lisääntynyt viime vuosina ja että siitä aiheutuu arviolta 10 miljardin euron vuotuiset julkisten tulojen menetykset unionin ja jäsenvaltioiden talousarvioille, ja toteaa, että siihen liittyy samalla huomattavasti järjestäytynyttä rikollisuutta sekä terrorismia; katsoo, että jäsenvaltioiden on tehostettava pyrkimyksiään torjua näitä laittomia toimia esimerkiksi parantamalla yhteistyö- ja tietojenvaihtomenettelyjä jäsenvaltioiden välillä;

19.  katsoo, että erilaisten havaitsemismenetelmien (luovutuksen yhteydessä tehtävät tarkastukset, luovutuksen jälkeen tehtävät tarkastukset, petostentorjuntayksiköiden suorittamat tarkastukset ym.) yhdistäminen on petosten havaitsemisen kannalta tehokkainta ja että kunkin menetelmän tehokkuus riippuu asianomaisesta jäsenvaltiosta, sen hallinnon tehokkaasta koordinoinnista ja jäsenvaltioiden asianomaisten yksikköjen valmiudesta keskinäiseen yhteydenpitoon;

20.  pitää huolestuttavana, että joiltakin jäsenvaltioilta ei yleensä tule ilmoitusta yhdestäkään petostapauksesta; pitää varsin epätodennäköisenä, että näissä jäsenvaltioissa ei tapahtuisi lainkaan petoksia, ja kehottaakin komissiota tutkimaan tilannetta; kehottaa komissiota toteuttamaan satunnaistarkastuksia näissä maissa;

21.  panee tyrmistyneenä merkille, että keskimääräinen takaisinperintäaste petoksiksi ilmoitetuissa tapauksissa oli vuosina 1989–2017 vain 37 prosenttia; kehottaa komissiota etsimään keinoja tämän järkyttävän tilanteen korjaamiseksi;

22.  kehottaa jälleen komissiota raportoimaan vuosittain OLAFin suositusten perusteella takaisinperittyjen unionin omien varojen määrän ja ilmoittamaan perimättä jääneet saamiset;

EU:n petostentorjuntaohjelma

23.  panee tyytyväisenä merkille aikomuksen perustaa EU:n petostentorjuntaohjelma, jonka OLAF panee täytäntöön suoran hallinnoinnin avulla (COM(2018)0386), ja kehottaa hallinnoimaan avustuksia sähköisesti hyödyntäen komission sähköistä avustusten hallinnointijärjestelmää kesäkuusta 2019 alkaen;

Euroopan syyttäjänvirasto ja sen tuleva suhde OLAFiin

24.  pitää myönteisenä, että 22 jäsenvaltiota on päättänyt edetä syyttäjänviraston perustamisessa tiiviimmän yhteistyön avulla; pyytää komissiota kannustamaan niitä jäsenvaltioita osallistumaan syyttäjänviraston toimintaan, jotka ovat olleet tähän mennessä haluttomia siihen;

25.  katsoo, että OLAFin ja Euroopan syyttäjänviraston välisissä sopimuksissa olisi erotettava toimivallat selkeästi toisistaan, jotta voidaan välttää päällekkäiset rakenteet, ristiriitaiset toimivaltuudet ja toimivaltuuksien puutteista johtuvat lainsäädännön porsaanreiät;

26.  panee tyytyväisenä merkille, että EU:n vuoden 2019 talousarvioesitykseen sisältyy ensimmäistä kertaa määrärahoja syyttäjänvirastoa varten (4,9 miljoonaa euroa), ja pitää tärkeänä, että syyttäjänvirastolla on asianmukaisesti henkilöstöä ja määrärahoja; toteaa, että henkilöresursseihin on osoitettu ainoastaan 37 virkaa, mikä tarkoittaa, että kun tästä vähennetään 23 Euroopan syyttäjää, hallinnollisten tehtävien hoitamiseen jää ainoastaan 14 virkaa; pitää tätä epärealistisena, erityisesti kun otetaan huomioon, että vielä kaksi jäsenvaltiota päätti hiljattain osallistua Euroopan syyttäjänviraston toimintaan; kehottaa siksi toteuttamaan etupainotteisesti vuodeksi 2020 ennakoidun henkilöstölisäyksen, jotta Euroopan syyttäjänvirastoa autetaan olemaan täysin toimintavalmis vuoden 2020 loppuun mennessä, kuten asetuksessa säädetään;

27.  suhtautuu myönteisesti komission kohdennettuun ehdotukseen asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 muuttamisesta pääasiassa Euroopan syyttäjänviraston perustamisen vuoksi; painottaa, että OLAFin ja Euroopan syyttäjänviraston välisen tulevan yhteistyön olisi perustuttava tiiviiseen yhteistyöhön, tehokkaaseen tiedonvaihtoon ja täydentävyyteen sekä päällekkäisyyksien tai ristiriidassa olevien valmiuksien välttämiseen;

Korruption torjunta

28.  suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin talousarvion suojaamisesta tilanteissa, joissa oikeusvaltioperiaatetta noudatetaan jäsenvaltioissa yleisesti ottaen puutteellisesti; painottaa, että objektiivisen ja järjestelmällisen arvioinnin laatimiseksi komission on julkistettava säännöllisesti jokaisessa jäsenvaltiossa indikaattoreihin ja riippumattomiin raportteihin perustuva arviointi oikeusvaltioon kohdistuvista uhista sekä järjestelmään liittyvän korruption uhista;

29.  painottaa, että Euroopan syyttäjänviraston perustamisen jälkeen OLAF on ainoa virasto, joka vastaa EU:n taloudellisten etujen suojaamisesta niissä viidessä EU:n jäsenvaltiossa, jotka päättivät olla osallistumatta Euroopan syyttäjänviraston toimintaan; korostaa, että Euroopan tilintarkastustuomioistuimen lausunnon nro 8/2018 mukaan OLAF-asetuksen muuttamista koskevassa komission ehdotuksessa ei ratkaista ongelmaa, joka koskee OLAFin hallinnollisten tutkimusten tehottomuutta; korostaa, että on tärkeää varmistaa, että OLAF on jatkossakin Euroopan syyttäjänviraston vahva ja täysin toimiva kumppani;

30.  pitää valitettavana, ettei komissio pidä enää tarpeellisena korruptiontorjuntakertomuksen julkaisemista; pitää valitettavana, että komissio on päättänyt sisällyttää korruptiontorjunnan seurannan eurooppalaisen ohjausjakson talouden ohjaus- ja hallintaprosessiin; katsoo, että näin komission seuranta on vähentynyt entisestään, koska tietoja on saatavilla vain hyvin harvoista maista; pitää myös valitettavana, että tässä lähestymistavan muutoksessa keskitytään pääasiassa korruption taloudelliseen vaikutukseen ja sivuutetaan lähes täysin muut ulottuvuudet, joihin korruptio saattaa vaikuttaa, kuten kansalaisten luottamus julkishallintoa kohtaan ja jopa jäsenvaltioiden demokraattinen rakenne; kehottaa painokkaasti komissiota jatkamaan sen korruption vastaisten kertomusten julkaisemista; kehottaa uudelleen komissiota toteuttamaan kattavampaa ja johdonmukaisempaa unionin korruptiontorjuntapolitiikkaa sekä arvioimaan perusteellisesti kunkin jäsenvaltion korruptiontorjuntapolitiikkaa;

31.  muistuttaa, että niin sanottu pyöröovi-ilmiö voi olla haitallinen toimielinten ja edunvalvojien välisille suhteille; kehottaa EU:n toimielimiä tarkastelemaan tätä haastetta järjestelmällisesti ja oikeasuhteisesti;

32.  pitää valitettavana, että komissio ei edistänyt EU:n osallistumista Euroopan neuvoston lahjonnan vastaisen valtioiden ryhmän (GRECO) toimintaan; kehottaa komissiota käynnistämään uudelleen neuvottelut GRECOn kanssa mahdollisimman pian, jotta voidaan arvioida ajoissa, noudattaako se korruption vastaista Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimusta (UNCAC), ja ottaa käyttöön EU:n toimielimiä koskeva sisäinen arviointimekanismi;

33.  pyytää jälleen komissiota laatimaan Tukholman ohjelmassa esitettyjen vaatimusten perusteella tiukkojen indikaattoreiden ja helposti sovellettavien yhtenäisten kriteerien järjestelmän, jolla mitataan korruption tasoa jäsenvaltioissa ja arvioidaan niiden korruption vastaista toimintapolitiikkaa; pyytää komissiota kehittämään jäsenvaltioiden luokitteluun käytettävän korruptioindeksin; katsoo, että korruptioindeksi voisi olla vankka perusta, jonka varaan komissio voisi rakentaa maakohtaisen valvontamekanisminsa, kun se valvoo unionin varojen käyttöä;

34.  palauttaa mieliin, ettei komissiolla ole pääsyä tietoihin, joita jäsenvaltiot vaihtavat keskenään ehkäistäkseen ja torjuakseen MTIC-petoksia, joita yleisesti kutsutaan karusellipetoksiksi; katsoo, että komissiolla olisi oltava pääsy Eurofisciin, jotta jäsenvaltioiden välistä tietojenvaihtoa voitaisiin valvoa, arvioida ja parantaa tehokkaammin; kehottaa kaikkia jäsenvaltioita osallistumaan Eurofisc-verkoston toimintaan kaikilla aloilla, jotta helpotettaisiin ja nopeutettaisiin tietojenvaihtoa oikeus- ja lainvalvontaviranomaisten, kuten Europolin ja OLAFin, kanssa tilintarkastustuomioistuimen suositusten mukaisesti; kehottaa jäsenvaltioita ja neuvostoa antamaan komissiolle pääsyn näihin tietoihin, jotta voidaan edistää yhteistyötä, lisätä tietojen luotettavuutta ja torjua rajatylittäviä rikoksia;

Julkiset hankinnat

Digitalisaatio

35.  panee merkille, että merkittävä määrä julkisia investointeja tehdään julkisten hankintamenettelyjen kautta (kaksi biljoonaa euroa vuodessa); korostaa sähköisten hankintamenettelyjen etuja petosten torjunnassa, kuten kaikille osapuolille koituvia säästöjä, avoimuuden lisääntymistä sekä menettelyjen yksinkertaistumista ja lyhenemistä;

36.  kehottaa komissiota laatimaan järjestelmän, jonka avulla digitalisoidaan unionin toimintapolitiikkojen kaikki täytäntöönpanoprosessit (ehdotuspyynnöt, hakeminen, arviointi, täytäntöönpano ja maksaminen) ja jota kaikkien jäsenvaltioiden on sovellettava;

37.  pitää valitettavana, että vain jotkut jäsenvaltiot käyttävät uutta teknologiaa hankintamenettelyn kaikissa keskeisissä vaiheissa (sähköiset ilmoitukset, hankinta-asiakirjojen sähköinen saatavuus, sähköinen toimittaminen, sähköinen arviointi, sähköinen sopimuksen tekeminen, sähköinen tilaaminen, sähköinen laskutus ja sähköinen maksu); kehottaa jäsenvaltioita asettamaan kaikki julkisiin hankintamenettelyihin liittyvät lomakkeet sekä julkisesti saatavilla olevat sopimusrekisterit saataville verkossa koneluettavassa muodossa heinäkuuhun 2019 mennessä;

38.  kehottaa komissiota kehittämään kannustimia sähköisen profiilin luomiseen hankintaviranomaisista niissä jäsenvaltioissa, joissa tällaisia profiileja ei ole käytössä;

39.  on tyytyväinen komission aikatauluun sähköisten hankintamenettelyjen käyttöönotolle EU:ssa ja kehottaa komissiota seuraamaan sen noudattamista;

Ennaltaehkäisy ja hankintamenettelyn alkuvaiheet

40.  katsoo, että ennaltaehkäisytoimet ovat erittäin tärkeitä unionin varojen käyttöön liittyvien petosten määrän alentamisessa ja että siirtyminen sähköisiin hankintamenettelyihin on merkittävä askel pyrittäessä torjumaan petoksia ja edistämään rehellisyyttä ja avoimuutta;

41.  suhtautuu myönteisesti varhaishavainta- ja poissulkemisjärjestelmän perustamiseen ja katsoo, että erilaisten havaitsemismenetelmien (tarkastusten) yhdistäminen hankkeita koskevien tarjouskilpailujen alkuvaiheissa on petosten havaitsemisen kannalta tehokkainta, sillä se mahdollistaa varojen uudelleenosoittamisen muihin hankkeisiin;

42.  suhtautuu myönteisesti ohjeisiin, jotka petollisen menettelyn torjunnan yhteensovittamista käsittelevä neuvoa-antava komitea (COCOLAF) on laatinut julkisia hankintoja ja sääntöjenvastaisuuksista ilmoittamista koskevista varoitusmerkeistä ja parhaista käytännöistä;

43.  panee tyytyväisenä merkille EU:n yleiseen talousarvioon sovellettavien varainhoitosääntöjen yksinkertaistamisen ja katsoo, että yksinkertaistamalla sääntöjä edelleen voidaan lisätä tehokkuutta; toivoo, että muut unionin varojen saajat hyötyvät enemmän yksinkertaistetuista kustannusvaihtoehdoista;

Tuontimenettelyt

44.  panee merkille, että tullimaksut muodostavat 14 prosenttia EU:n talousarviosta, ja katsoo, että niiden tehoton soveltaminen ja yhdenmukaistettujen sääntöjen puuttuminen vaikuttavat kielteisesti EU:n taloudellisiin etuihin;

45.  panee merkille, että eri jäsenvaltioiden tullihallinnot vaihtavat tietoja petosepäilyistä tullilainsäädännön noudattamisen varmistamiseksi (keskinäinen avunanto); katsoo tällaisen tiedonvaihdon olevan helpompaa tapauksissa, joissa lähettäjän merkitseminen tullin tuonti-ilmoitukseen on pakollista, ja kehottaa komissiota määräämään lähettäjän merkitsemisen pakolliseksi kaikissa jäsenvaltioissa heinäkuuhun 2019 mennessä;

46.  on huolissaan tullitarkastuksista ja niihin liittyvien tullimaksujen eli unionin talousarvion omien varojen keruusta; muistuttaa, että jäsenvaltioiden tulliviranomaisten tehtävänä on suorittaa tarkastuksia sen selvittämiseksi, noudattavatko maahantuojat tullitariffeja ja maahantuontia koskevaa lainsäädäntöä, ja kehottaa komissiota varmistamaan, että valvonta EU:n rajoilla on asianmukaista ja yhdenmukaista EU:n turvallisuuden ja taloudellisten etujen takaamiseksi, sekä sitoutumaan erityisesti laittomien ja väärennettyjen tuotteiden kaupan torjumiseen;

47.  pitää valitettavana, että tulliliiton uusien tietotekniikkajärjestelmien toteutus on viivästynyt, minkä vuoksi osa keskeisistä järjestelmistä ei ole saatavilla unionin tullikoodeksissa vahvistettuun, vuoden 2020 määräaikaan mennessä; painottaa, että nopea siirtyminen paperittomaan tulliympäristöön on erittäin tärkeää sen varmistamiseksi, että tullihallinnot toimivat kuin ne olisivat yksi yhteisö; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään EU:n tullitietojärjestelmän valmiiksi saattamista ja varmistamaan sen taloudellisen kestävyyden;

48.  suhtautuu myönteisesti OLAFin 11 yhteiseen tullioperaatioon, joissa puututtiin menestyksellisesti eri uhkiin, kuten tuloihin liittyviin petoksiin, laittomaan rahaliikenteeseen, väärennettyihin tuotteisiin, savukkeiden salakuljetukseen ja huumausaineisiin; suhtautuu myönteisesti myös siihen, että OLAFin antaman keskinäiseen avunantoon liittyvän tiedonantojen jälkeen havaittiin sääntöjenvastaisuuksia ja erityisesti aurinkopaneeleihin liittyviä petoksia;

49.  korostaa, että yhdenmukaistetut ja vakioidut tullitarkastukset ovat tarpeen kaikissa maahantulopaikoissa, koska jäsenvaltioiden harjoittaman tullivalvonnan epätasapaino haittaa tulliliiton tehokasta toimintaa;

Menot

50.  panee tyytyväisenä merkille maaseudun kehittämiseen liittyvien petoksiksi ilmoitettujen tapausten määrän huomattavan laskun (272 tapausta vuonna 2016 ja 133 tapausta vuonna 2017) ja vastaavasti petosten arvon alenemisen 47 miljoonasta eurosta 20 miljoonaan euroon; panee kuitenkin merkille, että maatalouden suorissa tuissa suuntaus oli päinvastainen, sillä petoksiksi ilmoitettujen sääntöjenvastaisuuksien arvo kasvoi jyrkästi 11 miljoonasta eurosta 39 miljoonaan euroon ja keskimääräinen rahallinen arvo kussakin tapauksessa kasvoi 227 prosenttia; toivoo, ettei tämä negatiivinen kehitys jatku;

51.  odottaa, että kauden 2014–2020 kattavissa yhteisissä säännöksissä tarkoitettu hallintosääntöjen yksinkertaistaminen mahdollistaa sen, että muiden kuin petoksiksi ilmoitettujen sääntöjenvastaisuuksien määrä vähenee, petostapaukset havaitaan ja edunsaajien mahdollisuudet saada unionin rahoitusta paranevat;

52.  kehottaa komissiota jatkamaan toimiaan menoihin liittyvän virhenimikkeistön yhdenmukaistamiseksi, sillä tiedoista ilmenee, että eri jäsenvaltiot ilmoittavat samat virheet eri luokissa (SWD(2018)0386);

53.  korostaa, että havaitsemiskyky on petostentorjuntaketjussa keskeinen tekijä, joka parantaa EU:n talousarviota suojaavan järjestelmän vaikuttavuutta ja tehokkuutta; paneekin tyytyväisenä merkille, että jäsenvaltiot, jotka aktiivisimmin havaitsivat mahdollisesti petoksiksi katsottavia sääntöjenvastaisuuksia ja ilmoittivat niistä, olivat Puola, Romania, Unkari, Italia ja Bulgaria, joiden osuus yhteisen maatalouspolitiikan alalla petoksiksi ilmoitetuista sääntöjenvastaisuuksista oli 73 prosenttia vuosina 2013–2017; korostaa tässä yhteydessä, että tehtyjen ilmoitusten yksi ainoa numeerinen arviointi voi antaa virheellisen käsityksen tarkastusten tehokkuudesta; kehottaa näin ollen komissiota tukemaan edelleen jäsenvaltioita niiden pyrkimyksissä parantaa tarkastusten laatua ja lukumäärää sekä jakamaan petosten torjunnan parhaita käytäntöjä;

54.  panee merkille, että koheesio- ja kalastuspolitiikan alalla muiden kuin petoksiksi ilmoitettujen sääntöjenvastaisuuksien määrä (5 129 tapausta vuonna 2017) on palautunut vuosien 2013 (4 695 tapausta) ja 2014 (4 825 tapausta) tasolle kahden vuoden huippulukemien jälkeen;

55.  korostaa, että menojen kirjaamisen on ehdottomasti oltava täysin avointa erityisesti, kun on kyse unionin rahastoista tai rahoitusvälineistä suoraan rahoitetuista infrastruktuurihankkeista; kehottaa komissiota tarjoamaan unionin kansalaisille täyden pääsyn yhteisrahoitettuja hankkeita koskeviin tietoihin;

56.  panee merkille, että liittymistä valmistelevan tuen yhteydessä ilmoitettujen sääntöjenvastaisuuksien määrä väheni edelleen vuonna 2017 ja että liittymistä valmistelevien ohjelmien vähittäisen lopettamisen myötä petoksiksi ilmoitettujen sääntöjenvastaisuuksien määrä läheni nollaa;

Havaitut ongelmat ja tarvittavat toimenpiteet

Paremmat tarkastukset

57.  tukee Herkules III -ohjelmaa hyvänä esimerkkinä ”joka eurolle vastinetta” ‑periaatteesta; odottaa sen vuoden 2020 jälkeisen seuraajan olevan vieläkin tehokkaampi;

58.  toivoo, että suunnitteilla oleva uusi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus tullitarkastuslaitteiden rahoitusvälineen perustamisesta yhdennetyn rajaturvallisuuden rahaston osaksi parantaa entisestään koordinointia ja tehostaa rahoitusta koskevaa yhteistyötä tulliviranomaisten ja muiden lainvalvontaviranomaisten välillä paremman EU-tason kumppanuuden avulla;

Rajatylittävät petokset

59.  painottaa, että viranomaisten välinen tietojenvaihtojärjestelmä helpottaisi kahden tai useamman jäsenvaltion välisiä transaktioita koskevien kirjanpitotietojen ristiintarkastamista, jonka avulla voitaisiin välttää rakenne- ja investointirahastoja koskevat rajatylittävät petokset ja varmistaa siten horisontaalinen ja kattava lähestymistapa jäsenvaltioiden taloudellisten etujen suojaamiseen; pyytää uudelleen komissiota tekemään lainsäädäntöehdotuksen keskinäisestä hallinnollisesta avusta niillä unionin menoloilla, joilla tällaista käytäntöä koskevia säännöksiä ei vielä ole;

60.  pitää OLAFin havaitsemien rajatylittävien petosten kasvavaa uhkaa ja esiintymistä huolestuttavina; suhtautuu myönteisesti 25. lokakuuta 2018 päivätyn mietintönsä ”Rahan ja varojen takaisinperintä kolmansista maista petostapauksissa” hyväksymiseen ja siihen, että petostentorjuntaa koskeva lauseke onnistuttiin sisällyttämään Japanin kanssa tehtyyn vapaakauppasopimukseen; kehottaa komissiota yleistämään käytäntöä, jonka mukaan EU:n ja kolmansien maiden välisiin sopimuksiin lisätään petostentorjuntaa koskevia lausekkeita;

Väärinkäytösten paljastajat

61.  panee tyytyväisenä merkille ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi unionin oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta (COM(2018)0218); toivoo sen parantavan merkittävästi väärinkäytösten paljastajien turvallisuutta unionissa ja johtavan huomattavaan parannukseen EU:n taloudellisessa suojassa ja oikeusvaltioperiaatteen noudattamisessa; toivoo sen tulevan voimaan aivan lähitulevaisuudessa; kehottaa kaikkia EU:n toimielimiä panemaan direktiivin normit mahdollisimman pian täytäntöön omissa sisäisissä politiikoissaan, jotta varmistetaan unionin taloudellisten etujen mahdollisimman korkeatasoinen suoja; kannustaa jäsenvaltioita saattamaan sen osaksi kansallista oikeusjärjestelmäänsä mahdollisimman laajalti;

62.  painottaa väärinkäytösten paljastajien tärkeää roolia petosten estämisessä ja havaitsemisessa ja niistä ilmoittamisessa sekä korostaa tarvetta suojella heitä;

Tutkiva journalismi

63.  katsoo, että tutkivalla journalismilla on keskeinen rooli unionissa ja jäsenvaltioissa tarvittavan avoimuustason parantamisessa ja että sitä on edistettävä ja tuettava sekä jäsenvaltioissa että unionissa;

Tupakka

64.  panee huolestuneena merkille, että OLAFin arvioiden mukaan savukkeiden laiton kauppa aiheuttaa vuosittain unionin talousarviolle ja jäsenvaltioiden julkistalouksille yli 10 miljardin euron taloudelliset tappiot;

65.  panee tyytyväisenä merkille, että tupakkatuotteiden laittoman kaupan estämistä koskeva Maailman terveysjärjestön (WHO) lisäpöytäkirja tuli 25. syyskuuta 2018 voimaan sen 27. kesäkuuta 2018 tapahtuneen 41. ratifioinnin jälkeen; suhtautuu myönteisesti siihen, että lisäpöytäkirjan osapuolten ensimmäinen kokous pidettiin 8.–10. lokakuuta 2018; kehottaa kuitenkin painokkaasti sellaisia EU:n jäsenvaltioita, jotka eivät ole vielä ratifioineet lisäpöytäkirjaa, ratifioimaan sen mahdollisimman pian; kehottaa komissiota toimimaan aktiivisesti kattavan raportin laatimiseksi seuranta- ja jäljitysjärjestelmiä koskevista hyvistä käytännöistä ja täytäntöönpanokokemuksista sopimusvaltioissa; kehottaa niitä jäsenvaltioita, jotka ovat allekirjoittaneet lisäpöytäkirjan mutta eivät vielä ole ratifioineet sitä, ratifioimaan sen;

66.  palauttaa mieliin komission päätöksen olla uusimatta PMI-sopimusta, jonka voimassaolo päättyi 9. heinäkuuta 2016; palauttaa mieliin pyytäneensä 9. maaliskuuta 2016 komissiota olemaan uusimatta, jatkamatta tai neuvottelematta sopimusta uudelleen sen voimassaolon päätyttyä; katsoo, että kolmea muuta tupakkayritysten kanssa tehtyä sopimusta (BAT, JTI ja ITL) ei pitäisi uusia, jatkaa tai neuvotella uudelleen; pyytää komissiota antamaan vuoden 2018 loppuun mennessä kertomuksen mahdollisuuksista päättää jäljellä olevat kolme sopimusta;

67.  kehottaa komissiota esittämään nopeasti laittomien tupakkatuotteiden kaupan torjuntaa koskevan uuden toimintasuunnitelman ja kattavan EU:n strategian, jotka oli määrä esittää kesän 2018 loppupuolella;

68.  kehottaa komissiota varmistamaan, että jäljitettävyyden varmistava järjestelmä ja turvatoimet, jotka jäsenvaltioiden on otettava käyttöön 20. toukokuuta 2019 mennessä savukkeiden ja kääretupakan osalta ja 20. toukokuuta 2024 mennessä kaikkien muiden tupakkatuotteiden (sikarit, pikkusikarit ja savuttomat tupakkatuotteet) osalta, ovat yhdenmukaiset Euroopan unionin 24. kesäkuuta 2016 ratifioimassa tupakkatuotteiden laittoman kaupan estämistä koskevassa WHO:n lisäpöytäkirjassa vahvistettujen riippumattomuutta koskevien suuntaviivojen kanssa;

69.  kehottaa komissiota ennakoimaan piilossa olevat kloonausriskit, jotka liittyvät tupakkateollisuuden käyttämien yksilöllisten merkintöjen jäljentämiseen rinnakkaismarkkinoille toimittamista varten;

70.  toteaa huolestuneena, että OLAFin oikeudellisia suosituksia on pantu täytäntöön jäsenvaltioissa vain rajoitetusti; pitää tilannetta kestämättömänä ja kehottaa komissiota vaatimaan jäsenvaltioita varmistamaan, että OLAFin suositukset pannaan täytäntöön kaikilta osin, ja määrittelemään säännöt, joiden avulla helpotetaan OLAFin löytämien todisteiden hyväksyttävyyttä;

OLAFin tutkimukset ja rooli

71.  suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen, joka koskee OLAFin valtuuttamista tutkimaan arvonlisäveroasioita; kehottaa komissiota varmistamaan tietyn avoimuuden tason OLAFin kertomuksissa ja suosituksissa kaikkien unionin ja kansallisten menettelyjen päättämisen jälkeen; katsoo, että komission olisi valmisteltava OLAFin kehyksen perusteellisempaa ja kattavampaa uudistusta sen jälkeen, kun OLAF‑asetukseen on hyväksytty Euroopan syyttäjänviraston perustamisen vuoksi tarvittavat muutokset;

72.  pitää valitettavana OLAFin raporteissa käytettyjen termien epäyhdenmukaisuutta, kuten termien ”closed investigations” ja ”concluded investigations” tapauksessa; kehottaa komissiota ja OLAFia noudattamaan yhdenmukaista terminologiaa, jotta taataan, että petostapauksista raportointi ja niitä koskeva oikeussuoja ovat vuodesta toiseen vertailukelpoisia;

73.  panee merkille ongelmat, jotka liittyvät OLAFin uuteen sisällönhallintatietokantaan; pitää erityisen valitettavana, että uudesta tietokannasta on kadonnut tapauksia; suhtautuu myönteisesti siihen, että ongelman ratkaisu on asetettu ensisijaiseksi tavoitteeksi; kehottaa komissiota esittämään parlamentille perusteellisen analyysin sisällönhallintatietokantaan liittyvästä tietotekniikkahankkeesta ja erityisesti hankkeen suunnittelusta, kokonaiskustannuksista, täytäntöönpanosta ja käyttäjien kokemuksista sekä luettelon esiin tulleista ongelmista OLAFin valvontakomitean esittämien suositusten(13) mukaisesti;

74.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita yhteisesti varmistamaan, että OLAFin ja jäsenvaltioiden tutkimukset täydentävät toisiaan, että OLAFilla on yhtäläiset tutkintaoikeudet kaikissa jäsenvaltioissa, mukaan lukien pääsy pankkitilitietoihin, ja että kaikkien jäsenmaiden oikeuslaitokset hyväksyvät OLAFin keräämät todisteet todisteiksi rikosasioissa, koska se on olennaisen tärkeää OLAFin tutkimusten tehokkaiden jatkotoimien kannalta;

o
o   o

75.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä Euroopan unionin tuomioistuimelle, Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle, Euroopan petostentorjuntavirastolle ja petostentorjuntaviraston valvontakomitealle.

(1) OLAFin kertomus vuodelta 2017 – Euroopan petostentorjuntaviraston 18. toimintakertomus, 1. tammikuuta–31. joulukuuta 2017, 5.10.2018.
(2)EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1.
(3) EUVL L 198, 28.7.2017, s. 29.
(4) EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1.
(5) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(6) Unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 8.9.2015 – rikosoikeudenkäynti Ivo Taricco ym:ta vastaan, C‑105/14, ECLI:EU:C:2015:555.
(7) Unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 5. joulukuuta 2017 – rikosoikeudenkäynti M. A. S:ia ja M. B:tä vastaan, C-42/17, ECLI:EU:C:2017:936.
(8) EUVL C 252, 18.7.2018, s. 56.
(9) EUVL L 94, 28.3.2014, s. 65.
(10) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0419.
(11) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0384.
(12) EUVL L 268, 12.10.2010, s. 1.
(13) OLAFin valvontakomitean lausunto 1/2018 OLAFin alustavasta talousarvioesityksestä vuodeksi 2019.


.eu-aluetunnuksen toteuttaminen ja toiminta ***I
PDF 126kWORD 39k
Päätöslauselma
Teksti
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 31. tammikuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi .eu-aluetunnuksen toteuttamisesta ja toiminnasta ja asetuksen (EY) N:o 733/2002 ja komission asetuksen (EY) N:o 874/2004 kumoamisesta (COM(2018)0231 – C8-0170/2018 – 2018/0110(COD))
P8_TA(2019)0055A8-0394/2018

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0231),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 172 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8‑0170/2018),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 11. heinäkuuta 2018 antaman lausunnon(1),

–  on kuullut alueiden komiteaa,

–  ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 69 f artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 19. joulukuuta 2018 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön (A8-0394/2018),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 31. tammikuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/… antamiseksi .eu-aluetunnuksen toteuttamisesta ja toiminnasta sekä asetuksen (EY) N:o 733/2002 muuttamisesta ja kumoamisesta ja komission asetuksen (EY) N:o 874/2004 kumoamisesta

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2019/517.)

(1) EUVL C 367, 10.10.2018, s. 112.


Markkinahintaisen bruttokansantulon (BKTL) yhdenmukaistaminen ***I
PDF 114kWORD 39k
Päätöslauselma
Teksti
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 31. tammikuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi markkinahintaisen bruttokansantulon yhdenmukaistamisesta (BKTL-asetus) sekä neuvoston direktiivin 89/130/ETY, Euratom, ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1287/2003 kumoamisesta (COM(2017)0329 – C8-0192/2017 – 2017/0134(COD))
P8_TA(2019)0056A8-0009/2018

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2017)0329),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 338 artiklan 1 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0192/2017),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 69 f artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 5. joulukuuta 2018 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A8-0009/2018),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 31. tammikuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/… antamiseksi markkinahintaisen bruttokansantulon yhdenmukaistamisesta sekä neuvoston direktiivin 89/130/ETY, Euratom ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1287/2003 kumoamisesta (BKTL-asetus)

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2019/516.)


Muuntogeeniset rapsit Ms8, Rf3 ja Ms8 × Rf3
PDF 140kWORD 46k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 31. tammikuuta 2019 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi täytäntöönpanopäätöksen 2013/327/EU muuttamisesta siltä osin kuin on kyse muuntogeenistä rapsia Ms8, Rf3 ja Ms8 × Rf3 sisältävien tai niistä koostuvien rehujen tai kyseisistä muuntogeenisistä organismeista valmistettujen rehujen markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (D059688/02 – 2019/2521(RSP))
P8_TA(2019)0057B8-0073/2019

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon ehdotuksen komission täytäntöönpanopäätökseksi täytäntöönpanopäätöksen 2013/327/EU muuttamisesta siltä osin kuin on kyse muuntogeenistä rapsia Ms8, Rf3 ja/tai Ms8 × Rf3 sisältävien tai niistä koostuvien rehujen tai kyseisistä muuntogeenisistä organismeista valmistettujen rehujen markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (D059688/02),

–  ottaa huomioon muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista 22. syyskuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003(1), ja erityisesti sen 11 artiklan 3 kohdan ja 23 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon asetuksen (EY) N:o 1829/2003 35 artiklassa tarkoitetussa elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevässä pysyvässä komiteassa 3. joulukuuta 2018 toimitetun äänestyksen, jossa päätettiin olla antamatta lausuntoa,

–  ottaa huomioon yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16. helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011(2), 11 ja 13 artiklan

–  ottaa huomioon Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) 25. lokakuuta 2017 hyväksymän lausunnon(3), joka julkaistiin 28. marraskuuta 2017,

–  ottaa huomioon 14. helmikuuta 2017 annetun ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, annetun asetuksen (EU) N:o 182/2011 muuttamisesta (COM(2017)0085, 2017/0035(COD)),

–  ottaa huomioon aikaisemmat päätöslauselmansa, joissa vastustetaan luvan myöntämistä muuntogeenisille organismeille(4),

–  ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan päätöslauselmaesityksen,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 106 artiklan 2 ja 3 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että Bayer CropScience AG esitti 20. toukokuuta 2016 komissiolle asetuksen (EY) N:o 1829/2003 11 ja 23 artiklan mukaisesti hakemuksen komission päätöksen 2007/232/EY(5) soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden markkinoille saattamista koskevan luvan uusimiseksi, jäljempänä ’uusimista koskeva hakemus’;

B.  ottaa huomioon, että päätöksellä 2007/232/EC sallittiin muuntogeenisiä rapseja Ms8, Rf3 ja Ms8 × Rf3 sisältävien tai niistä koostuvien rehujen markkinoille saattaminen ja että kyseisen luvan soveltamisalaan kuuluivat myös muuntogeenisiä rapseja Ms8, Rf3 ja Ms8 × Rf3 sisältävät tai niistä koostuvat tuotteet, jotka on tarkoitettu muuhun kuin elintarvike- ja rehukäyttöön, viljelyä lukuun ottamatta;

C.  ottaa huomioon, että Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) antoi 25. lokakuuta 2017 puoltavan lausunnon uusimista koskevasta hakemuksesta asetuksen (EY) N:o 1829/2003 6 ja 18 artiklan mukaisesti;

D.  ottaa huomioon, että hakijan pyynnöstä komissio päätti muuttaa aiempaa täytäntöönpanopäätöstään 2013/327/EU(6) niin, että päätöksen 2007/232/EY soveltamisalaan kuuluvat tuotteet sisällytettäisiin siihen; ottaa huomioon, että ehdotuksella komission täytäntöönpanopäätökseksi muutetaan siten täytäntöönpanosäädöstä 2013/327/EU ja kumotaan päätös 2007/232/EY; katsoo, että tällaisen lähestymistavan oikeutus on kyseenalainen;

E.  ottaa huomioon, että toimivaltaiset viranomaisia esittivät monia kriittisiä huomioita kolmen kuukauden kuulemisjakson aikana(7); ottaa huomioon, että jäsenvaltiot arvostelivat muun muassa sitä, että pyynnön esittäjän omaksuma tarkkailumenetelmä ei täyttänyt Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/18/EY(8) liitteen VII vaatimuksia eikä EFSAn ohjeasiakirjojen vaatimuksia, että hakijan esittämillä markkinoille saattamisen jälkeistä seurantaa koskevissa raporteissa oli perustavanlaatuisia puutteita ja että niissä ei annettu luotettavia tietoja, joiden perusteella olisi voitu päätellä, että muuntogeenisten rapsien Ms8, Rf3 ja Ms8 x Rf3 tuontiin tai käyttöön ei ole liittynyt haitallisia vaikutuksia terveydelle tai ympäristölle;

F.  ottaa huomioon, että muuntogeeniset rapsit Ms8, Rf3 ja Ms8 x Rf3 on suunniteltu siten, että ne kestävät rikkakasvien torjunta-aineena käytettävän glufosinaatin soveltamista;

G.  ottaa huomioon, että täydentävä rikkakasvien torjunta-aineen soveltaminen on osa tavanomaista viljelykäytäntöä, jota harjoitetaan viljeltäessä torjunta-aineita sietäviä kasveja, ja sen vuoksi voidaan olettaa, että nämä kasvit altistuvat sekä suuremmille että toistuville annoksille, mikä ei ainoastaan johda jäämien suurempaan määrään sadonkorjuussa ja sen vuoksi myös tuontituotteeseen, vaan saattaa vaikuttaa myös muuntogeenisen kasvin koostumukseen ja sen agronomisiin ominaisuuksiin;

H.  ottaa huomioon, että glufosinaatin käyttö ei ole enää sallittua unionissa, koska se on luokiteltu lisääntymiselle vaaralliseksi aineeksi ja sen vuoksi se kuuluu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1107/2009(9) säädettyjen kohdentamisperusteiden soveltamisalaan;

I.  ottaa huomioon, että rikkakasvien torjunta-aineiden ruiskutuksista peräisin olevia jäämiä ei oteta huomioon muuntogeenisiä organismeja käsittelevän EFSAn tiedelautakunnan toimeksiannon ulkopuolella; ottaa huomioon, että muuntogeenisten rapsien Ms8, Rf3 ja Ms8 x Rf3 glufosinaatilla ruiskuttamisen vaikutuksia ei ole arvioitu; katsoo, että rikkakasvien torjunta-aineiden ja niiden aineenvaihduntatuotteiden jäämäpitoisuuksia koskevat tiedot ovat olennaisia, jotta torjunta-aineita kestävien muuntogeenisten kasvien riskejä voidaan arvioida perusteellisesti;

J.  katsoo, että jäsenvaltioilla ei ole velvollisuutta mitata rapsin glufosinaattijäämiä, jotta voidaan varmistaa jäämien enimmäismäärien noudattaminen osana unionin yhteensovitettua monivuotista valvontaohjelmaa vuosiksi 2019, 2020 ja 2021(10);

K.  ottaa huomioon, että toimivaltaisen viranomaisen asiantuntija oli huolissaan siitä, että unionissa olevat eläimet ja ihmiset altistuvat edelleen glufosinaatin korkeille jäämille tässä muuntogeenisessä rapsissa ja totesi lisäksi olevansa huolissaan metabolisesta N‑asetyyli-glufosinaatista, jota syntyy muuntogeenisessä rapsissa Ms8xRf3, mutta ei sen ei-muuntogeenisessä vastineessa(11); ottaa huomioon, että vaikka vuoden 2013 tutkimus osoittaa, että N-Ac-GLF:llä voi olla neurotoksisia vaikutuksia, tätä ei arvioitu osana EFSAn arviointia;

L.  ottaa huomioon asetuksen (EY) N:o 1829/2003 35 artiklassa tarkoitetussa elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevässä pysyvässä komiteassa 3. joulukuuta 2018 toimitetun äänestyksen, jossa päätettiin olla antamatta lausuntoa, eikä jäsenvaltioiden määräenemmistö siten tukenut luvan myöntämistä;

M.  ottaa huomioon, että komissio piti asetuksen (EY) N:o 1829/2003 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse jäsenvaltioiden mahdollisuudesta rajoittaa muuntogeenisten elintarvikkeiden ja rehujen käyttöä tai kieltää se alueellaan 22. huhtikuuta 2015 esittämänsä lainsäädäntöehdotuksen perusteluissa samoin kuin asetuksen (EU) N:o 182/2011 muuttamisesta 14. helmikuuta 2017 tehdyn lainsäädäntöehdotuksen perusteluissa valitettavana, että komissio on asetuksen (EY) N:o 1829/2003 voimaantulosta alkaen hyväksynyt lupapäätökset ilman jäsenvaltioiden komitean lausunnon tukea ja että muuntogeenisiä elintarvikkeita ja rehuja koskevien lupapäätösten yhteydessä on muodostunut säännöksi, että asia palautetaan komissiolle lopullista päätöstä varten, mikä on merkittävä poikkeus koko menettelyn kannalta; toteaa, että puheenjohtaja Juncker on useissa yhteyksissä pitänyt tätä käytäntöä valitettavana ja epädemokraattisena(12);

N.  ottaa huomioon, että parlamentti hylkäsi 28. lokakuuta 2015 asetuksen (EY) N:o 1829/2003(13) muuttamisesta 22. huhtikuuta 2015 annetun lainsäädäntöehdotuksen ensimmäisessä käsittelyssä ja kehotti komissiota peruuttamaan ehdotuksen ja esittämään uuden;

1.  katsoo, että ehdotus komission täytäntöönpanopäätökseksi ylittää asetuksessa (EY) N:o 1829/2003 säädetyn täytäntöönpanovallan;

2.  katsoo, että ehdotus komission täytäntöönpanopäätökseksi ei ole EU:n oikeuden mukainen eikä se ole sopusoinnussa asetuksen (EY) N:o 1829/2003 yhden tarkoituksista kanssa; toteaa, että tarkoituksena on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 178/2002(14) säädettyjen yleisperiaatteiden mukaisesti luoda perusta ihmisten elämän ja terveyden, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin sekä ympäristön ja kuluttajien etujen korkeatasoisen suojelun varmistamiselle muuntogeenisten elintarvikkeiden ja rehujen suhteen sekä varmistaa samalla sisämarkkinoiden tehokas toiminta;

3.  pyytää komissiota peruuttamaan ehdotuksen täytäntöönpanopäätökseksi;

4.  kehottaa komissiota olemaan antamatta lupaa sellaisen muuntogeenisen kasvin tuonnille elintarvikkeeksi tai rehuksi, joka on vastustuskykyinen sellaiselle rikkakasvien torjunta-aineelle, jolle ei ole myönnetty lupaa käyttöön unionissa, tässä tapauksessa glufosinaatille;

5.  vaatii, ettei komissio hyväksy rikkakasvien torjunta-aineita kestäviä muuntogeenisiä kasveja tekemättä täydellistä arviointia jäämistä, jotka ovat peräisin ruiskutuksista täydentävillä torjunta-aineilla, metaboliiteilla sekä viljelymaissa käytettävillä niistä tehdyillä kaupallisilla valmisteilla;

6.  kehottaa komissiota liittämään rikkakasvien torjunta-aineita kestävien muuntogeenisten kasvien riskinarviointiin täydentävien rikkakasvien torjunta-aineiden käyttöä ja niiden jäämiä kaikilta osin koskevan riskinarvioinnin riippumatta siitä, onko kyseistä muuntogeenistä kasvia tarkoitus viljellä EU:n alueella vai tuoda sinne elintarvikkeeksi ja rehuksi;

7.  toistaa sitoutuneensa edistämään työtä joka liittyy asetuksen (EU) N:o 182/2011 muuttamista koskevaan komission ehdotukseen; kehottaa neuvostoa jouduttamaan pikaisesti kyseistä komission ehdotusta koskevaa työtään;

8.  kehottaa komissiota lykkäämään muuntogeenisten organismien lupahakemuksia koskevan täytäntöönpanopäätöksen antamista, kunnes lupamenettelyä on tarkistettu siten, että korjataan nykyisen, riittämättömäksi osoittautuneen menettelyn puutteet;

9.  kehottaa komissiota peruuttamaan muuntogeenisten organismien lupia koskevat ehdotukset, jos elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevä pysyvä komitea ei anna lausuntoa viljelystä tai käytöstä elintarvikkeissa ja rehussa;

10.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1) EUVL L 268, 18.10.2003, s. 1.
(2) EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13.
(3) Assessment of genetically modified oilseed rape MS8 × RF3 for renewal of authorisation under regulation (EC) No 1829/2003 (application EFSA-GMO-RX-004), https://efsa.onlinelibrary.wiley.com/doi/epdf/10.2903/j.efsa.2017.5067
(4)––––––––––––––––––––––––––– Euroopan parlamentin päätöslauselma 16. tammikuuta 2014 ehdotuksesta neuvoston päätökseksi muuntogeenisen maissin (Zea mays L., linja 1507), joka on vastustuskykyinen tiettyjä perhostuholaisia kohtaan, markkinoille saattamisesta viljelyä varten Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/18/EY mukaisesti (EUVL C 482, 23.12.2016, s. 110).Euroopan parlamentin päätöslauselma 16. joulukuuta 2015 4. joulukuuta 2015 annetusta komission täytäntöönpanopäätöksestä (EU) 2015/2279 muuntogeenistä maissia NK603 × T25 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (EUVL C 399, 24.11.2017, s. 71).Euroopan parlamentin päätöslauselma 3. helmikuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa MON 87705 × MON 89788 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (EUVL C 35, 31.1.2018, s. 19).Euroopan parlamentin päätöslauselma 3. helmikuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa MON 87708 × MON 89788 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (EUVL C 35, 31.1.2018, s. 17).Euroopan parlamentin päätöslauselma 3. helmikuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa FG72 (MST-FGØ72-2) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (EUVL C 35, 31.1.2018, s. 15).Euroopan parlamentin päätöslauselma 8. kesäkuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia Bt11 × MIR162 × MIR604 × GA21 ja muunnostapahtumista Bt11, MIR162, MIR604 ja GA21 kahta tai kolmea yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (EUVL C 86, 6.3.2018, s. 108).Euroopan parlamentin päätöslauselma 8. kesäkuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenisen neilikan (Dianthus caryophyllus L., linja SHD-27531-4) markkinoille saattamisesta (EUVL C 86, 6.3.2018, s. 111).Euroopan parlamentin päätöslauselma 6. lokakuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenisen maissin MON 810 siementen markkinoille saattamista viljelyä varten koskevan luvan uusimisesta (EUVL C 215, 19.6.2018, s. 76).Euroopan parlamentin päätöslauselma 6. lokakuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia MON 810 sisältävien tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (EUVL C 215, 19.6.2018, s. 80).Euroopan parlamentin päätöslauselma 6. lokakuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenisen maissin Bt11 siementen markkinoille saattamisesta viljelyä varten (EUVL C 215, 19.6.2018, s. 70).Euroopan parlamentin päätöslauselma 6. lokakuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenisen maissin 1507 siementen markkinoille saattamisesta viljelyä varten (EUVL C 215, 19.6.2018, s. 73).Euroopan parlamentin päätöslauselma 6. lokakuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä puuvillaa 281-24-236 × 3006-210-23 × MON 88913 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (EUVL C 215, 19.6.2018, s. 83).Euroopan parlamentin päätöslauselma 5. huhtikuuta 2017 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia Bt11 × 59122 × MIR604 × 1507 × GA21 ja muunnostapahtumista Bt11, 59122, MIR604, 1507 ja GA21 kahta, kolmea tai neljää yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 298, 23.8.2018, s. 34).Euroopan parlamentin päätöslauselma 17. toukokuuta 2017 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia DAS-40278-9 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 307, 30.8.2018, s. 71).Euroopan parlamentin päätöslauselma 17. toukokuuta 2017 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä puuvillaa GHB119 (BCS-GHØØ5-8) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 307, 30.8.2018, s. 67).Euroopan parlamentin päätöslauselma 13. syyskuuta 2017 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa DAS-68416-4 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 337, 20.9.2018, s. 54).Euroopan parlamentin päätöslauselma 4. lokakuuta 2017 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa FG72 × A5547-127 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 346, 27.9.2018, s. 55).Euroopan parlamentin päätöslauselma 4. lokakuuta 2017 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa DAS-44406-6 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 346, 27.9.2018, s. 60).Euroopan parlamentin päätöslauselma 24. lokakuuta 2017 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia 1507 (DAS-Ø15Ø7-1) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 346, 27.9.2018, s. 122).Euroopan parlamentin päätöslauselma 24. lokakuuta 2017 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa 305423 × 40-3-2 (DP-3Ø5423-1 × MON-Ø4Ø32-6) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 346, 27.9.2018, s. 127).Euroopan parlamentin päätöslauselma 24. lokakuuta 2017 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenisiä rapseja MON 88302 × Ms8 × Rf3 (MON-883Ø2-9 × ACSBNØØ5-8 × ACS-BNØØ3-6), MON 88302 × Ms8 (MON-883Ø2-9 × ACSBNØØ5-8) ja MON 88302 × Rf3 (MON-883Ø2-9 × ACS-BNØØ3-6) sisältävien, niistä koostuvien tai niistä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 346, 27.9.2018, s. 133).Euroopan parlamentin päätöslauselma 1. maaliskuuta 2018 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia 59122 (DAS-59122-7) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0051).Euroopan parlamentin päätöslauselma 1. maaliskuuta 2018 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi luvan myöntämisestä muuntogeenistä maissia MON 87427 × MON 89034 × NK603 (MON-87427-7 × MON-89Ø34-3 × MON-ØØ6Ø3-6) ja muunnostapahtumista MON 87427, MON 89034 ja NK603 kahta yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamiseen ja päätöksen 2010/420/EU kumoamisesta (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0052).Euroopan parlamentin päätöslauselma 3. toukokuuta 2018 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenisestä sokerijuurikkaasta H7-1 (KM-ØØØH71-4) valmistettujen elintarvikkeiden tai rehujen markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0197).Euroopan parlamentin päätöslauselma 30. toukokuuta 2018 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia GA21 (MON-ØØØ21-9) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0221).Euroopan parlamentin päätöslauselma 30. toukokuuta 2018 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia 1507× 59122 × MON 810 × NK603 ja muunnostapahtumista 1507, 59122, MON 810 ja NK603 kahta tai kolmea yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta ja päätösten 2009/815/EY, 2010/428/EU ja 2010/432/EU kumoamisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0222).Euroopan parlamentin päätöslauselma 24. lokakuuta 2018 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia NK603 × MON 810 (MON-ØØ6Ø3-6 × MON-ØØ81Ø-6) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0416).Euroopan parlamentin päätöslauselman 24. lokakuuta 2018 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi luvan myöntämisestä muuntogeenistä maissia MON 87427 × MON 89034 × 1507 × MON 88017 × 59122 ja muunnostapahtumista MON 87427, MON 89034, 1507, MON 88017 ja 59122 kahta, kolmea tai neljää yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamiseen ja päätöksen 2011/366/EU kumoamisesta (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0417).
(5) Komission päätös 2007/232/EY, tehty 26 päivänä maaliskuuta 2007, glufosinaattiammonium-nimistä rikkakasvien torjunta-ainetta kestävien muuntogeenisten rapsituotteiden (Brassica napus L., linjat Ms8, Rf3 ja Ms8 x Rf3) markkinoille saattamisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/18/EY mukaisesti (EUVL L 100, 17.4.2007, s. 20).
(6) Komission täytäntöönpanopäätös 2013/327/EU, annettu 25 päivänä kesäkuuta 2013, muuntogeenistä rapsia Ms8, Rf3 ja/tai Ms8 × Rf3 sisältävien tai niistä koostuvien elintarvikkeiden tai kyseisistä muuntogeenisistä organismeista valmistettujen elintarvikkeiden ja rehujen markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EYVL L 175, 27.6.2013, s. 57).
(7) Jäsenvaltioiden huomautukset, liite G, http://registerofquestions.efsa.europa.eu/roqFrontend/questionLoader?question=EFSA-Q-2016-00569
(8) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/18/EY, annettu 12 päivänä maaliskuuta 2001, geneettisesti muunnettujen organismien tarkoituksellisesta levittämisestä ympäristöön ja neuvoston direktiivin 90/220/ETY kumoamisesta (EYVL L 106, 17.4.2001, s. 1).
(9) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1107/2009, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta sekä neuvoston direktiivien 79/117/ETY ja 91/414/ETY kumoamisesta (EUVL L 309, 24.11.2009, s.1).
(10) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2018/555, annettu 9 päivänä huhtikuuta 2018, unionin yhteensovitetusta monivuotisesta valvontaohjelmasta vuosiksi 2019, 2020 ja 2021 kasvi- ja eläinperäisissä elintarvikkeissa ja niiden pinnalla olevien torjunta-ainejäämien enimmäismäärien noudattamisen varmistamiseksi ja kuluttajien kyseisille torjunta-ainejäämille altistumisen arvioimiseksi (EUVL L 92, 10.4.2018, s. 6).
(11) Jäsenvaltioiden huomautukset, liite G, s. 18, http://registerofquestions.efsa.europa.eu/roqFrontend/questionLoader?question=EFSA-Q-2016-00569
(12) Ks. esimerkiksi hänen 15. heinäkuuta 2014 pidetyssä Euroopan parlamentin täysistunnossa pitämänsä avauspuheenvuoro, joka sisällytettiin myöhemmin seuraavaa Euroopan komissiota koskeviin poliittisiin suuntaviivoihin, tai hänen 14. syyskuuta 2016 pitämänsä puhe unionin tilasta.
(13) EUVL C 355, 20.10.2017, s. 165.
(14) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 178/2002, annettu 28 päivänä tammikuuta 2002, elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustamisesta sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä (EYVL L 31, 1.2.2002, s. 1).


Muuntogeeninen maissi 5307 (SYN-Ø53Ø7-1)
PDF 140kWORD 45k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 31. tammikuuta 2019 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia 5307 (SYN-Ø53Ø7-1) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista mukaisesti (D059689/02 – 2019/2522(RSP))
P8_TA(2019)0058B8-0074/2019

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon ehdotuksen komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia 5307 (SYN-Ø53Ø7-1) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (D059689/02),

–  ottaa huomioon muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista 22. syyskuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1829/2003(1) ja erityisesti sen 7 artiklan 3 kohdan ja 19 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon asetuksen (EY) N:o 1829/2003 35 artiklassa tarkoitetussa elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevässä pysyvässä komiteassa 3. joulukuuta 2018 toimitetun äänestyksen, jossa päätettiin olla antamatta lausuntoa,

–  ottaa huomioon yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16. helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 11 ja 13 artiklan(2),

–  ottaa huomioon Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) 16. huhtikuuta 2015 hyväksymän ja 5. toukokuuta 2015 julkaiseman lausunnon(3) ja EFSAn tieteellistä lausuntoa täydentävän lausunnon, joka koskee Syngenta Crop Protection AG:n hakemusta (EFSA-GMO-DE-2011-95) muuntogeenisen maissin 5307 saattamisesta markkinoille elintarvike- ja rehukäyttöä sekä maahan tuontia ja käsittelyä varten asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti ottaen huomioon EFSAn 7. maaliskuuta 2018 hyväksymän ja 11. huhtikuuta 2018 julkaiseman toksikologisen lisätutkimuksen(4),

–  ottaa huomioon 14. helmikuuta 2017 annetun ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, annetun asetuksen (EU) N:o 182/2011 muuttamisesta (COM(2017)0085, 2017/0035(COD)),

–  ottaa huomioon aikaisemmat päätöslauselmansa, joissa vastustetaan luvan myöntämistä muuntogeenisille organismeille(5),

–  ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan päätöslauselmaesityksen,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 106 artiklan 2 ja 3 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että Syngenta Crop Protection AG jätti 7. huhtikuuta 2011 Syngenta Crop Protection NV/SA-tytäryhtiönsä välityksellä Saksan kansalliselle toimivaltaiselle viranomaiselle asetuksen (EY) N:o 1829/2003 5 ja 17 artiklan mukaisesti hakemuksen muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen elintarvikkeiden, elintarvikkeiden ainesosien ja rehun saattamiseksi markkinoille; ottaa huomioon, että hakemus kattoi myös muuntogeenistä maissia 5307 sisältävien tai siitä koostuvien tuotteiden saattamisen markkinoille muuhun kuin elintarvike- ja rehukäyttöön, viljelyä lukuun ottamatta;

B.  ottaa huomioon, että muuntogeeninen maissi 5307 tuottaa uutta hyönteisiä torjuvaa proteiinia eCry3.1Ab, joka on myrkyllistä joillekin kuoriaisille ja kärsäkkäille ja joka on peräisin Bacillus thuringiensis (Bt) -nimellä tunnettujen maaperän bakteereiden joukossa luonnollisesti esiintyvien myrkyllisten aineiden fuusiosta ja uudelleenjärjestymästä; ottaa huomioon, että muuntogeenisessä maississa 5307 ilmenee myös PMI-proteiinia (phosphommanose isomerase), jota käytetään merkkigeeninä;

C.  ottaa huomioon, että EFSA totesi vuonna 2015 antamassaan lausunnossa, että se ei kyennyt saattamaan päätökseen elintarvikkeita/rehuja koskevaa riskinarviointiaan, koska hakijan toimittamassa 28 vuorokauden toksisuustutkimuksessa oli puutteita erityisesti siksi, että tietokokonaisuudet olivat peräisin kahdesta erillisestä kokeesta ja koska käytettyjä eläimiä ei ollut riittävästi(6);

D.  ottaa huomioon, että hakija toimitti myöhemmin uuden 28 vuorokauden toksisuustutkimuksen; ottaa huomioon, että toinen tutkimus ei kuitenkaan täyttänyt kaikkia taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) asettamien suuntaviivojen vaatimuksia, jotka koskevat jyrsijöillä tehtävän 28 vuorokauden toistetun annoksen oraalisen toksisuuden tutkimuksia(7), kuten EFSA oli pyytänyt;

E.  ottaa huomioon, että EFSA antoi vuoden 2018 julkilausumassaan hakemusta koskevan myönteisen lausunnon;

F.  ottaa huomioon, että vaikka Cry-proteiineilla (Bt-toksiinit) on todettu olevan liitännäisominaisuuksia, mikä tarkoittaa, että ne voivat voimistaa muiden elintarvikkeiden allergeenisia ominaisuuksia, EFSA ei tutkinut tätä; ottaa huomioon, että tämä on ongelmallista, sillä Bt-toksiinit voivat sekoittua muihin elintarvikkeissa ja rehussa oleviin allergeeneihin, kuten soijapapuihin;

G.  ottaa huomioon, että EFSAn hyväksymässä 28 vuorokauden toksisuustutkimuksessa testattiin ainoastaan eristettyä proteiinia; ottaa huomioon, että on kuitenkin osoitettu, että Bt-toksiinien myrkyllisyys voi lisääntyä vuorovaikutuksessa muiden yhdisteiden, kuten kasvientsyymien, muiden Bt-toksiinien ja torjunta-aineiden ruiskutuksista peräisin olevien jäämien kanssa; ottaa huomioon, että Bt-toksiinin testaaminen yksin ja eristetyssä muodossa ei mahdollista minkäänlaisten johtopäätösten tekemistä sen terveysvaikutuksista käytön jälkeen(8);

H.  ottaa huomioon, että EFSA totesi hakijan löytäneen merkittäviä yhtäläisyyksiä eCry3.1Ab:n ja parasporinien aminohappojärjestyksessä, jolloin ne voisivat toimia sytotoksisina proteiineina nisäkässoluissa(9); ottaa huomioon, että EFSA ei tutkinut asiaa enempää;

I.  ottaa huomioon, että jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset esittivät kolmen kuukauden kuulemisjakson aikana monia kriittisiä huomioita(10);

J.  ottaa huomioon, että yhden toimivaltaisen viranomaisen(11) mukaan eCry3.1Ab-yhdisteen ilmenemistaso geenimuunnetussa maississa 5307 ylittää jäämien sallitun enimmäismäärän, joka on 0,01 mg/kg, kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 396/2005 on vahvistettu(12);

K.  ottaa huomioon asetuksen (EY) N:o 1829/2003 35 artiklassa tarkoitetussa elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevässä pysyvässä komiteassa 3. joulukuuta 2018 toimitetun äänestyksen, jossa päätettiin olla antamatta lausuntoa, mikä merkitsi sitä, ettei jäsenvaltioiden määräenemmistö tukenut lupaa;

L.  ottaa huomioon, että komissio piti asetuksen (EY) N:o 1829/2003 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse jäsenvaltioiden mahdollisuudesta rajoittaa muuntogeenisten elintarvikkeiden ja rehujen käyttöä tai kieltää se alueellaan 22. huhtikuuta 2015 esittämänsä lainsäädäntöehdotuksen perusteluissa samoin kuin asetuksen (EU) N:o 182/2011 muuttamisesta 14. helmikuuta 2017 tehdyn lainsäädäntöehdotuksen perusteluissa valitettavana, että komissio on asetuksen (EY) N:o 1829/2003 voimaantulosta alkaen hyväksynyt lupapäätökset ilman jäsenvaltioiden komitean lausunnon tukea ja että muuntogeenisiä elintarvikkeita ja rehuja koskevien lupapäätösten yhteydessä on muodostunut säännöksi, että asia palautetaan komissiolle lopullista päätöstä varten, mikä on merkittävä poikkeus koko menettelyn kannalta; toteaa, että puheenjohtaja Juncker on pitänyt tätä käytäntöä useissa yhteyksissä valitettavana ja epädemokraattisena(13);

M.  ottaa huomioon, että parlamentti hylkäsi 28. lokakuuta 2015 asetuksen (EY) N:o 1829/2003 muuttamisesta 22. huhtikuuta 2015 annetun lainsäädäntöehdotuksen ensimmäisessä käsittelyssä(14) ja kehotti komissiota peruuttamaan ehdotuksen ja esittämään uuden;

1.  katsoo, että ehdotus komission täytäntöönpanopäätökseksi ylittää asetuksessa (EY) N:o 1829/2003 säädetyn täytäntöönpanovallan;

2.  katsoo, että ehdotus komission täytäntöönpanopäätökseksi ei ole unionin oikeuden mukainen eikä se ole sopusoinnussa asetuksen (EY) N:o 1829/2003 tarkoituksen kanssa; toteaa, että kyseisenä tarkoituksena on asetuksessa (EY) N:o 178/2002(15) säädettyjen yleisperiaatteiden mukaisesti luoda perusta ihmisten elämän ja terveyden, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin, ympäristön sekä kuluttajien etujen korkeatasoisen suojelun varmistamiselle muuntogeenisten elintarvikkeiden ja rehujen suhteen ja varmistaa samalla sisämarkkinoiden tehokas toiminta;

3.  pyytää komissiota peruuttamaan ehdotuksen täytäntöönpanopäätökseksi;

4.  toistaa sitoutuneensa edistämään työtä, joka liittyy asetuksen (EU) N:o 182/2011 muuttamista koskevaan komission ehdotukseen; kehottaa neuvostoa jouduttamaan kyseistä komission ehdotusta koskevaa työtä kiireellisenä asiana;

5.  kehottaa komissiota lykkäämään täytäntöönpanopäätöksen antamista muuntogeenisten organismien lupahakemuksista, kunnes lupamenettelyä on tarkistettu siten, että korjataan nykyisen riittämättömäksi osoittautuneen menettelyn puutteet;

6.  kehottaa komissiota peruuttamaan muuntogeenisten organismien lupia koskevat ehdotukset, jos elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevä pysyvä komitea ei anna lausuntoa viljelystä tai käytöstä elintarvikkeissa ja rehussa;

7.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1) EUVL L 268, 18.10.2003, s. 1.
(2) EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13.
(3) Scientific Opinion on application (EFSA-GMO-DE-2011-95) for the placing on the market of genetically modified maize 5307 for food and feed uses, import and processing under Regulation (EC) No 1829/2003 from Syngenta Crop Protection AG, https://efsa.onlinelibrary.wiley.com/doi/epdf/10.2903/j.efsa.2015.4083
(4) Statement complementing the EFSA Scientific Opinion on application (EFSA-GMO-DE-2011-95) for the placing on the market of genetically modified maize 5307 for food and feed uses, import and processing under Regulation (EC) No 1829/2003 from Syngenta Crop Protection AG taking into consideration an additional toxicological study, https://www.efsa.europa.eu/en/efsajournal/pub/5233
(5)–––––––––––––––––––––––––– – Päätöslauselma 16. tammikuuta 2014 ehdotuksesta neuvoston päätökseksi muuntogeenisen maissin (Zea mays L., linja 1507), joka on vastustuskykyinen tiettyjä perhostuholaisia kohtaan, markkinoille saattamisesta viljelyä varten Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/18/EY mukaisesti (EUVL C 482, 23.12.2016, s. 110).Päätöslauselma 16. joulukuuta 2015 4. joulukuuta 2015 annetusta komission täytäntöönpanopäätöksestä (EU) 2015/2279 muuntogeenistä maissia NK603 × T25 (MON-ØØ6Ø3-6 × ACS-ZMØØ3-2) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (EUVL C 399, 24.11.2017, s. 71).Päätöslauselma 3. helmikuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa MON 87705 × MON 89788 (MON-877Ø5-6 × MON-89788-1) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (EUVL C 35, 31.1.2018, s. 19).Päätöslauselma 3. helmikuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa MON 87708 × MON 89788 (MON-877Ø8-9 × MON-89788-1) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (EUVL C 35, 31.1.2018, s. 17).Päätöslauselma 3. helmikuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa FG72 (MST-FGØ72-2) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (EUVL C 35, 31.1.2018, s. 15).Päätöslauselma 8. kesäkuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi, muuntogeenistä maissia Bt11 × MIR162 × MIR604 × GA21 ja muunnostapahtumista Bt11, MIR162, MIR604 ja GA21 kahta tai kolmea yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (EUVL C 86, 6.3.2018, s. 108).Päätöslauselma 8. kesäkuuta 2016 luonnoksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenisen neilikan (Dianthus caryophyllus L., linja SHD-27531-4) markkinoille saattamisesta (EUVL C 86, 6.3.2018, s. 111).Päätöslauselma 6. lokakuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenisen maissin MON 810 (MON-ØØ81Ø-6) siementen markkinoille saattamista viljelyä varten koskevan luvan uusimisesta (EUVL C 215, 19.6.2018, s. 76).Päätöslauselma 6. lokakuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia MON 810 (MON-ØØ81Ø-6) sisältävien tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (EUVL C 215, 19.6.2018, s. 80).Päätöslauselma 6. lokakuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenisen maissin Bt11 (SYN-BTØ11-1) siementen markkinoille saattamisesta viljelyä varten (EUVL C 215, 19.6.2018, s. 70).Päätöslauselma 6. lokakuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenisen maissin 1507 (DAS-Ø15Ø7-1) siementen markkinoille saattamisesta markkinoille viljelyä varten (EUVL C 215, 19.6.2018, s. 73).Päätöslauselma 6. lokakuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä puuvillaa 281-24-236 × 3006-210-23 × MON 88913 (DAS-24236-5×DAS-21Ø23-5×MON-88913-8) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (EUVL C 215, 19.6.2018, s. 83).Päätöslauselma 5. huhtikuuta 2017 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia Bt11 × 59122 × MIR604 × 1507 × GA21 ja muunnostapahtumista Bt11, 59122, MIR604, 1507 ja GA21 kahta, kolmea tai neljää yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 298, 23.8.2018, s. 34).Päätöslauselma 17. toukokuuta 2017 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia DAS-40278-9 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 307, 30.8.2018, s. 71).Päätöslauselma 17. toukokuuta 2017 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä puuvillaa GHB119 (BCS-GHØØ5-8) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 307, 30.8.2018, s. 67).Päätöslauselma 13. syyskuuta 2017 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa DAS-68416-4 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 337, 20.9.2018, s. 54).Päätöslauselma 4. lokakuuta 2017 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa FG72 × A5547-127 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 346, 27.9.2018, s. 55).Päätöslauselma 4. lokakuuta 2017 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa DAS-44406-6 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 346, 27.9.2018, s. 60).Päätöslauselma 24. lokakuuta 2017 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia 1507 (DAS-Ø15Ø7-1) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 346, 27.9.2018, s. 122).Päätöslauselma 24. lokakuuta 2017 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa 305423 × 40-3-2 (DP-3Ø5423-1 × MON-Ø4Ø32-6) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 346, 27.9.2018, s. 127).Päätöslauselma 24. lokakuuta 2017 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenisiä rapseja MON 88302 × Ms8 × Rf3 (MON-883Ø2-9 × ACSBNØØ5-8 × ACS-BNØØ3-6), MON 88302 × Ms8 (MON-883Ø2-9 × ACSBNØØ5-8) ja MON 88302 × Rf3 (MON-883Ø2-9 × ACS-BNØØ3-6) sisältävien, niistä koostuvien tai niistä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 346, 27.9.2018, s. 133).Päätöslauselma 1. maaliskuuta 2018 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia 59122 (DAS-59122-7) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0051).Päätöslauselma 1. maaliskuuta 2018 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi luvan myöntämisestä muuntogeenistä maissia MON 87427 × MON 89034 × NK603 (MON-87427-7 × MON-89Ø34-3 × MON-ØØ6Ø3-6) ja muunnostapahtumista MON 87427, MON 89034 ja NK603 kahta yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamiseen ja päätöksen 2010/420/EU kumoamisesta (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0052).Päätöslauselma 3. toukokuuta 2018 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenisestä sokerijuurikkaasta H7-1 (KM ØØØH71 4) valmistettujen elintarvikkeiden tai rehujen markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0197).Päätöslauselma 30. toukokuuta 2018 esityksestä komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia GA21 (MON-ØØØ21-9) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0221). –Päätöslauselma 30. toukokuuta 2018 esityksestä komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia 1507× 59122 × MON 810 × NK603 ja muunnostapahtumista 1507, 59122, MON 810 ja NK603 kahta tai kolmea yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta ja päätösten 2009/815/EY, 2010/428/EU ja 2010/432/EU kumoamisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0222).Päätöslauselma 24. lokakuuta 2018 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia NK603 × MON 810 (MON-ØØ6Ø3 6 × MON-ØØ81Ø-6) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0416).Päätöslauselma 24. lokakuuta 2018 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi luvan myöntämisestä muuntogeenistä maissia MON 87427 × MON 89034 × 1507 × MON 88017 × 59122 ja muunnostapahtumista MON 87427, MON 89034, 1507, MON 88017 ja 59122 kahta, kolmea tai neljää yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamiseen ja päätöksen 2011/366/EU kumoamisesta (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0417).
(6) EFSAn lausunto, 2015, s. 15, https://efsa.onlinelibrary.wiley.com/doi/epdf/10.2903/j.efsa.2015.4083
(7) EFSAn lausunto, 2018, s. 4, https://www.efsa.europa.eu/en/efsajournal/pub/5233
(8) Ks. lisätietoja analyysista: Institute for Independent Impact Assessment in Biotechnology, Testbiotech, s. 3 https://www.testbiotech.org/sites/default/files/Testbiotech_Comment_Maize%205307.pdf
(9) EFSAn lausunto, 2015, s. 9, https://efsa.onlinelibrary.wiley.com/doi/epdf/10.2903/j.efsa.2015.4083
(10) Ks. liite G, jäsenvaltioiden huomautukset, http://registerofquestions.efsa.europa.eu/roqFrontend/questionLoader?question=EFSA-Q-2011-00310
(11) Jäsenvaltion huomautukset, s. 95.
(12) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 396/2005, annettu 23 päivänä helmikuuta 2005, torjunta-ainejäämien enimmäismääristä kasvi- ja eläinperäisissä elintarvikkeissa ja rehuissa tai niiden pinnalla sekä neuvoston direktiivin 91/414/ETY muuttamisesta (EUVL L 70, 16.3.2005, s. 1).
(13) Esimerkiksi Euroopan parlamentin täysistunnon avauspuheenvuorossa, jossa hän esitti seuraavan komission poliittiset suuntaviivat (Strasbourg 15. heinäkuuta 2014), tai unionin tilaa vuonna 2016 koskevassa puheessa (Strasbourg 14. syyskuuta 2016).
(14) EUVL C 355, 20.10.2017, s. 165.
(15) EYVL L 31, 1.2.2002, s. 1.


Muuntogeeninen maissi MON 87403 (MON-874Ø3-1)
PDF 151kWORD 46k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 31. tammikuuta 2019 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia MON 87403 (MON-874Ø3-1) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (D059691/02 – 2019/2523(RSP))
P8_TA(2019)0059B8-0075/2019

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon ehdotuksen komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia MON 87403 (MON-874Ø3-1) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (D059691/02),

–  ottaa huomioon muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista 22. syyskuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003(1) ja erityisesti sen 7 artiklan 3 kohdan ja 19 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon asetuksen (EY) N:o 1829/2003 35 artiklassa tarkoitetussa elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevässä pysyvässä komiteassa 3. joulukuuta 2018 toimitetun äänestyksen, jossa päätettiin olla antamatta lausuntoa,

–  ottaa huomioon yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16. helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 11 ja 13 artiklan(2),

–  ottaa huomioon Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) 8. maaliskuuta 2018 hyväksymän lausunnon, joka julkaistiin 28. maaliskuuta 2018(3),

–  ottaa huomioon ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, annetun asetuksen (EU) N:o 182/2011 muuttamisesta (COM(2017)0085, 2017/0035(COD)),

–  ottaa huomioon aikaisemmat päätöslauselmansa, joissa vastustetaan luvan myöntämistä muuntogeenisille organismeille(4),

–  ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan päätöslauselmaesityksen,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 106 artiklan 2 ja 3 kohdan,

A.  toteaa, että Monsanto Europe SA/NV esitti 26. kesäkuuta 2015 yhtiön Monsanto company, United States, puolesta asetuksen (EY) N:o 1829/2003 5 ja 17 artiklan mukaisesti Belgian kansalliselle toimivaltaiselle viranomaiselle hakemuksen, joka koski muuntogeenistä maissia MON 87427 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen elintarvikkeiden, elintarvikkeiden ainesosien ja rehun saattamista markkinoille (jäljempänä ”hakemus”), ja hakemus kattoi myös muuntogeenistä maissia MON 87403 sisältävien tai siitä koostuvien tuotteiden saattamisen markkinoille muuhun kuin elintarvike- ja rehukäyttöön, viljelyä lukuun ottamatta;

B.  toteaa, että maissia MON 87403 on muunnettu geneettisesti biomassan ja siemenet sisältävien osien tuoton lisäämiseksi (niistä tulee myöhemmin korjattavia maissintähkiä) lisäämällä siihen toisesta kasvilajista (Arabidopsis thaliana) saatu katkaistu geenisekvenssi; toteaa, että tämä johtaa sellaisen proteiinin ilmenemiseen (AtHB17Δ113), jonka on tarkoitus kilpailla samankaltaisen, kasvien geenisääntelyä ja kasvua ohjaavan luonnollisen geenin kanssa;

C.  ottaa huomioon, että toimivaltaiset viranomaiset esittivät monia kriittisiä huomioita kolmen kuukauden kuulemisjakson aikana(5); toteaa, että huomautuksissa pantiin merkille esimerkiksi se, etteivät kokeista saadut tiedot tukeneet väitettä, jonka mukaan muuntogeenisen maissin MON 87403 sato on suurempi, ei ole mahdollista tehdä päätelmiä kokonaisen ravinnon ja/tai rehun pitkäaikaisista tai lisääntymistä tai kehitystä koskevista vaikutuksista eikä hakijan ehdotus ympäristönseurantasuunnitelmaksi täytä tavoitteita, jotka on määritelty Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/18/EY liitteessä VII(6), ja mikä merkittävintä, esitettyjä todisteita ei pidetty riittävinä vakuuttamaan kuluttajia muuntogeenisen maissin MON 87403 turvallisuudesta;

D.  toteaa, että huolimatta siitä, että EFSA on pitänyt muuntogeenistä maissia MON 87403 turvallisena, EFSAn arvion riippumaton analyysi osoittaa, että proteiinin AtHB17Δ113 ilmenemiseen liittyvät yksityiskohtaiset molekyylitason mekanismit samoin kuin se, miten tämä aiheuttaa oletettuja haluttuja vaikutuksia ja sivuvaikutuksia, on edelleen heikosti ymmärrettyä ja edellyttää lisää tutkimusta(7); toteaa, että ilman kattavaa muuntogeenisyyden ymmärtämistä siihen liittyvien riskien täysi arviointi on mahdotonta;

E.  toteaa hakijan suorittamien kenttätutkimusten tulosten osoittavan, että halutun ominaisuuden, biomassan kasvun sekä siemenet sisältävien osien tuoton lisääntymisen, havaitut vaikutukset olivat paitsi hyvin pieniä myös epäyhtenäisiä; toteaa muuntogeenisiä organismeja käsittelevän EFSAn tiedelautakunnan panneen merkille, että halutun ominaisuuden aiheuttaman muutoksen tiedetään olevan rajallinen, mikä viittaa siihen, että ominaisuuden ilmeneminen voi riippua kenttäkokeiden ympäristöolosuhteista(8);

F.  toteaa, että kenttäkokeita tehtiin vain Yhdysvalloissa; toteaa, että jos muuntogeenisen maissin MON 87403 tuonti unioniin sallitaan, sitä voidaan viljellä monissa maissintuottajamaissa, joiden ilmasto- ja viljelyolosuhteet samoin kuin muut stressitekijät, kuten vedensaannin rajallisuus tai kuivuus, poikkeavat toisistaan merkittävästi; toteaa, että muuntogeenisiä organismeja käsittelevän EFSAn tiedelautakunnan merkille panema tällaisten stressitekijöiden ja olosuhteiden vaikutus voi vaikuttaa ominaisuuden (ja samalla myös ei-toivottujen vaikutusten) ilmenemiseen, eikä sitä näin ollen ole käsitelty riittävästi;

G.  toteaa, että samalla, kun muuntogeenisiä organismeja käsittelevä EFSAn tiedelautakunta totesi, että koostumusanalyysissä (jossa verrattiin muuntogeenisen maissin MON 87403 koostumusta ei-muuntogeeniseen verrokkiin kenttäkokeiden tulosten perusteella) ei havaittu kysymyksiä, jotka edellyttäisivät elintarvikkeiden ja rehujen turvallisuuden sekä ympäristövaikutuksen lisäarviointia, lautakunta esitti paradoksaalisesti myös kysymyksen, mahdollistaisivatko kenttäkokeista saadut koostumusta koskevat tiedot perinpohjaisen riskinarvioinnin;

H.  toteaa, että muuntogeenisiä organismeja käsittelevä EFSAn tiedelautakunta ei ole käsitellyt riittävästi tämän muuntogeenisen maissin ihmisten ja eläinten terveydelle ja ympäristölle mahdollisesti aiheuttamia riskejä; ei hyväksy sitä, että komissio ehdottaa tämän muuntogeenisin maissin hyväksymistä EFSAn lausunnon perusteella;

I.  toteaa, että yhden EFSAn mainitseman tutkimuksen laatimiseen oli osallistunut muuntogeenisiä organismeja käsittelevän EFSAn tiedelautakunnan jäsen sekä Syngentalle työtä tekevä tieteenharjoittaja(9); toteaa, että on pantu merkille, että viittaukset tähän tutkimukseen poistettiin myöhemmin EFSAn lausunnosta, ja EFSA ilmoitti, ettei niiden poistaminen vaikuta käytännössä sisältöön tai tulokseen(10);

J.  pitää myönteisenä, että EFSAn johtaja on sitoutunut varmistamaan, että tulevaisuudessa EFSAn henkilöstöön kuuluvat eivät enää osallistu tieteellisten julkaisujen laatimiseen yhdessä teollisuuteen yhteydessä olevien tieteenharjoittajien kanssa, jotta voidaan välttää kuva liiallisesta läheisyydestä teollisuuteen ja jotta voidaan lisätä kuluttajien luottamusta unionin elintarviketurvajärjestelmään(11); pitää erittäin tärkeänä, että viittaukset kaikkiin EFSAn työssään käyttämiin tutkimuksiin ovat selviä;

K.  ottaa huomioon asetuksen (EY) N:o 1829/2003 35 artiklassa tarkoitetussa elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevässä pysyvässä komiteassa 3. joulukuuta 2018 toimitetun äänestyksen, jossa päätettiin olla antamatta lausuntoa, mikä merkitsi sitä, ettei jäsenvaltioiden määräenemmistö tukenut lupaa;

L.  ottaa huomioon, että komissio piti asetuksen (EY) N:o 1829/2003 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse jäsenvaltioiden mahdollisuudesta rajoittaa muuntogeenisten elintarvikkeiden ja rehujen käyttöä tai kieltää se alueellaan 22. huhtikuuta 2015 esittämänsä lainsäädäntöehdotuksen perusteluissa samoin kuin asetuksen (EU) N:o 182/2011 muuttamisesta 14. helmikuuta 2017 tehdyn lainsäädäntöehdotuksen perusteluissa valitettavana, että komissio on asetuksen (EY) N:o 1829/2003 voimaantulosta alkaen hyväksynyt lupapäätökset ilman jäsenvaltioiden komitean lausunnon tukea ja että muuntogeenisiä elintarvikkeita ja rehuja koskevien lupapäätösten yhteydessä on muodostunut säännöksi, että asia palautetaan komissiolle lopullista päätöstä varten, mikä on merkittävä poikkeus koko menettelyn kannalta; toteaa, että puheenjohtaja Juncker on useissa yhteyksissä pitänyt tätä käytäntöä valitettavana ja epädemokraattisena(12);

M.  ottaa huomioon, että parlamentti hylkäsi 28. lokakuuta 2015 ensimmäisessä käsittelyssä asetuksen (EY) N:o 1829/2003 muuttamisesta 22. huhtikuuta 2015 annetun lainsäädäntöehdotuksen(13) ja kehotti komissiota peruuttamaan ehdotuksen ja esittämään uuden;

1.  katsoo, että ehdotus komission täytäntöönpanopäätökseksi ylittää asetuksessa (EY) N:o 1829/2003 säädetyn täytäntöönpanovallan;

2.  katsoo, että ehdotus komission täytäntöönpanopäätökseksi ei ole EU:n oikeuden mukainen eikä se ole sopusoinnussa asetuksen (EY) N:o 1829/2003 tarkoituksen kanssa; toteaa, että tarkoituksena on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 178/2002(14) säädettyjen yleisperiaatteiden mukaisesti luoda perusta ihmisten elämän ja terveyden, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin sekä ympäristön ja kuluttajien etujen korkeatasoisen suojelun varmistamiselle muuntogeenisten elintarvikkeiden ja rehujen suhteen sekä varmistaa samalla sisämarkkinoiden tehokas toiminta;

3.  pyytää komissiota peruuttamaan ehdotuksen täytäntöönpanopäätökseksi;

4.  toistaa sitoutuneensa edistämään työtä, joka liittyy asetuksen (EU) N:o 182/2011 muuttamista koskevaan komission ehdotukseen; kehottaa neuvostoa jouduttamaan pikaisesti kyseistä komission ehdotusta koskevaa työtään;

5.  kehottaa komissiota lykkäämään muuntogeenisten organismien lupahakemuksia koskevan täytäntöönpanopäätöksen antamista, kunnes lupamenettelyä on tarkistettu siten, että korjataan nykyisen, riittämättömäksi osoittautuneen menettelyn puutteet;

6.  kehottaa komissiota peruttamaan muuntogeenisten organismien lupia koskevat ehdotukset, jos elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevä pysyvä komitea ei anna mitään lausuntoa viljelystä tai käytöstä elintarvikkeissa ja rehussa;

7.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1) EUVL L 268, 18.10.2003, s. 1.
(2) EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13.
(3) Assessment of genetically modified maize MON 87403 for food and feed uses, import and processing, under Regulation (EC) No 1829/2003 (application EFSA‐GMO‐BE‐2015‐125), https://efsa.onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.2903/j.efsa.2018.5225
(4)––––––––––––––––––––––––––– – Euroopan parlamentin päätöslauselma 16. tammikuuta 2014 ehdotuksesta neuvoston päätökseksi muuntogeenisen maissin (Zea mays L., linja 1507), joka on vastustuskykyinen tiettyjä perhostuholaisia kohtaan, markkinoille saattamisesta viljelyä varten Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/18/EY mukaisesti (EUVL C 482, 23.12.2016, s. 110).Euroopan parlamentin päätöslauselma 16. joulukuuta 2015 4. joulukuuta 2015 annetusta komission täytäntöönpanopäätöksestä (EU) 2015/2279 muuntogeenistä maissia NK603 × T25 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (EUVL C 399, 24.11.2017, s. 71).Euroopan parlamentin päätöslauselma 3. helmikuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa MON 87705 × MON 89788 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (EUVL C 35, 31.1.2018, s. 19).Euroopan parlamentin päätöslauselma 3. helmikuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa MON 87708 × MON 89788 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (EUVL C 35, 31.1.2018, s. 17).Euroopan parlamentin päätöslauselma 3. helmikuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa FG72 (MST-FGØ72-2) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (EUVL C 35, 31.1.2018, s. 15).Euroopan parlamentin päätöslauselma 8. kesäkuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia Bt11 × MIR162 × MIR604 × GA21 ja muunnostapahtumista Bt11, MIR162, MIR604 ja GA21 kahta tai kolmea yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (EUVL C 86, 6.3.2018, s. 108).Euroopan parlamentin päätöslauselma 8. kesäkuuta 2016 luonnoksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenisen neilikan (Dianthus caryophyllus L., linja SHD-27531-4) markkinoille saattamisesta (EUVL C 86, 6.3.2018, s. 111).Euroopan parlamentin päätöslauselma 6. lokakuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenisen maissin MON 810 siementen markkinoille saattamista viljelyä varten koskevan luvan uusimisesta (EUVL C 215, 19.6.2018, s. 76).Euroopan parlamentin päätöslauselma 6. lokakuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia MON 810 sisältävien tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (EUVL C 215, 19.6.2018, s. 80).Euroopan parlamentin päätöslauselma 6. lokakuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenisen maissin Bt11 siementen markkinoille saattamisesta viljelyä varten (EUVL C 215, 19.6.2018, s. 70).Euroopan parlamentin päätöslauselma 6. lokakuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenisen maissin 1507 siementen markkinoille saattamisesta viljelyä varten (EUVL C 215, 19.6.2018, s. 73).Euroopan parlamentin päätöslauselma 6. lokakuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä puuvillaa 281-24-236 × 3006-210-23 × MON 88913 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (EUVL C 215, 19.6.2018, s. 83).Euroopan parlamentin päätöslauselma 5. huhtikuuta 2017 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia Bt11 × 59122 × MIR604 × 1507 × GA21 ja muunnostapahtumista Bt11, 59122, MIR604, 1507 ja GA21 kahta, kolmea tai neljää yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 298, 23.8.2018, s. 34).Euroopan parlamentin päätöslauselma 17. toukokuuta 2017 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia DAS-40278-9 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 307, 30.8.2018, s. 71).Euroopan parlamentin päätöslauselma 17. toukokuuta 2017 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä puuvillaa GHB119 (BCS-GHØØ5-8) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 307, 30.8.2018, s. 67).Euroopan parlamentin päätöslauselma 13. syyskuuta 2017 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa DAS-68416-4 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 337, 20.9.2018, s. 54).Euroopan parlamentin päätöslauselma 4. lokakuuta 2017 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa FG72 × A5547-127 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 346, 27.9.2018, s. 55).Euroopan parlamentin päätöslauselma 4. lokakuuta 2017 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa DAS-44406-6 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 346, 27.9.2018, s. 60).Euroopan parlamentin päätöslauselma 24. lokakuuta 2017 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia 1507 (DAS-Ø15Ø7-1) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 346, 27.9.2018, s. 122).Euroopan parlamentin päätöslauselma 24. lokakuuta 2017 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa 305423 × 40-3-2 (DP-3Ø5423-1 × MON-Ø4Ø32-6) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 346, 27.9.2018, s. 127).Euroopan parlamentin päätöslauselma 24. lokakuuta 2017 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenisiä rapseja MON 88302 × Ms8 × Rf3 (MON-883Ø2-9 × ACSBNØØ5-8 × ACS-BNØØ3-6), MON 88302 × Ms8 (MON-883Ø2-9 × ACSBNØØ5-8) ja MON 88302 × Rf3 (MON-883Ø2-9 × ACS-BNØØ3-6) sisältävien, niistä koostuvien tai niistä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 346, 27.9.2018, s. 133).Euroopan parlamentin päätöslauselma 1. maaliskuuta 2018 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia 59122 (DAS-59122-7) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0051).Euroopan parlamentin päätöslauselma 1. maaliskuuta 2018 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi luvan myöntämisestä muuntogeenistä maissia MON 87427 × MON 89034 × NK603 (MON-87427-7 × MON-89Ø34-3 × MON-ØØ6Ø3-6) ja muunnostapahtumista MON 87427, MON 89034 ja NK603 kahta yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamiseen ja päätöksen 2010/420/EU kumoamisesta (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0052).Euroopan parlamentin päätöslauselma 3. toukokuuta 2018 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenisestä sokerijuurikkaasta H7-1 (KM-ØØØH71-4) valmistettujen elintarvikkeiden tai rehujen markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0197).Euroopan parlamentin päätöslauselma 30. toukokuuta 2018 esityksestä komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia GA21 (MON-ØØØ21-9) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0221).Euroopan parlamentin päätöslauselma 30. toukokuuta 2018 esityksestä komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia 1507× 59122 × MON 810 × NK603 ja muunnostapahtumista 1507, 59122, MON 810 ja NK603 kahta tai kolmea yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta ja päätösten 2009/815/EY, 2010/428/EU ja 2010/432/EU kumoamisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0222).Euroopan parlamentin päätöslauselma 24. lokakuuta 2018 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia NK603 × MON 810 (MON-ØØ6Ø3-6 × MON-ØØ81Ø-6) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0416).Euroopan parlamentin päätöslauselman 24. lokakuuta 2018 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi luvan myöntämisestä muuntogeenistä maissia MON 87427 × MON 89034 × 1507 × MON 88017 × 59122 ja muunnostapahtumista MON 87427, MON 89034, 1507, MON 88017 ja 59122 kahta, kolmea tai neljää yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamiseen ja päätöksen 2011/366/EU kumoamisesta (hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0417).
(5) Jäsenvaltioiden kommentit: http://registerofquestions.efsa.europa.eu/roqFrontend/questionDocumentsLoader?question=EFSA-Q-2018-00222
(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/18/EY, annettu 12 päivänä maaliskuuta 2001, geneettisesti muunnettujen organismien tarkoituksellisesta levittämisestä ympäristöön ja neuvoston direktiivin 90/220/ETY kumoamisesta (EYVL L 106, 17.4.2001, s. 1).
(7) Testbiotechin kommentti muuntogeenisiä organismeja käsittelevästä EFSAn tiedelautakunnasta, 2018, tieteellinen lausunto muuntogeenisen maissin MON 87403 arvioinnista elintarvikkeissa ja rehuissa, Monsanto: https://www.testbiotech.org/node/2210
(8) EFSAn lausunto, s. 3. https://efsa.onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.2903/j.efsa.2018.5225
(9) Lisätietoja: Testbiotechin kommentti muuntogeenisiä organismeja käsittelevästä EFSAn tiedelautakunnasta, 2018, tieteellinen lausunto muuntogeenisen maissin MON 87403 arvioinnista elintarvikkeissa ja rehuissa, Monsanto: https://www.testbiotech.org/node/2210
(10) Ks. EFSAn lausunto, s. 2. https://efsa.onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.2903/j.efsa.2018.5225
(11) EFSAn kirje Testbiotechille kesäkuussa 2018: http://www.testbiotech.org/sites/default/files/EFSA_letter_Testbiotech_July_2018%20.pdf
(12) Esimerkiksi Euroopan parlamentin täysistunnon avauspuheenvuoro, joka sisältyi seuraavan komission poliittisiin suuntaviivoihin (Strasbourg 15. heinäkuuta 2014), tai unionin tilaa vuonna 2016 koskenut puhe (Strasbourg 14. syyskuuta 2016).
(13) EUVL C 355, 20.10.2017, s. 165.
(14) EYVL L 31, 1.2.2002, s. 1.


Muuntogeeninen puuvilla GHB614 × LLCotton25 × MON 15985
PDF 176kWORD 49k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 31. tammikuuta 2019 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä puuvillaa GHB614 × LLCotton25 × MON 15985 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (D059692/02 – 2019/2524(RSP))
P8_TA(2019)0060B8-0076/2019

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon ehdotuksen komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä puuvillaa GHB614 × LLCotton25 × MON 15985 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (D059692/02),

–  ottaa huomioon muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista 22. syyskuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003(1) ja erityisesti sen 7 artiklan 3 kohdan ja 19 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon asetuksen (EY) N:o 1829/2003 35 artiklassa tarkoitetussa elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevässä pysyvässä komiteassa 3. joulukuuta 2018 toimitetun äänestyksen, jossa päätettiin olla antamatta lausuntoa,

–  ottaa huomioon yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16. helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 11 ja 13 artiklan(2),

–  ottaa huomioon Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) 7. maaliskuuta 2018 hyväksymän lausunnon(3), joka julkaistiin 20. huhtikuuta 2018,

–  ottaa huomioon ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, annetun asetuksen (EU) N:o 182/2011 muuttamisesta (COM(2017)0085, 2017/0035(COD)),

–  ottaa huomioon aikaisemmat päätöslauselmansa, joissa vastustetaan luvan myöntämistä muuntogeenisille organismeille(4),

–  ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan päätöslauselmaesityksen,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 106 artiklan 2 ja 3 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että Bayer CropScience AG jätti 11. helmikuuta 2011 Alankomaiden kansalliselle toimivaltaiselle viranomaiselle asetuksen (EY) N:o 1829/2003 5 ja 17 artiklan mukaisesti hakemuksen muuntogeenistä puuvillaa GHB614 × LLCotton25 × MON 15985 ja alayhdistelmää LLCotton25 × MON 15985 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen elintarvikkeiden, elintarvikkeiden ainesosien ja rehun saattamiseksi markkinoille (jäljempänä ’hakemus’); ottaa huomioon, että hakemus kattoi myös muuntogeenisen puuvillan GHB614 × LLCotton25 × MON 15985 ja LLCotton25 × MON 15985 -osan markkinoille saattamisen sitä sisältävissä tai siitä koostuvissa tuotteissa muuhun kuin elintarvike- ja rehukäyttöön, viljelyä lukuun ottamatta;

B.  ottaa huomioon, että EFSA antoi 7. maaliskuuta 2018 hakemusta koskevan myönteisen lausunnon;

C.  ottaa huomioon, että muuntogeeninen puuvilla GHB614 × LLCotton25 × MON 15985 ilmentää 2mEPSPS-proteiinia, jonka ansiosta se kestää glyfosaattia sisältäviä rikkakasvien torjunta-aineita, PAT-proteiinia, jonka ansiosta se sietää glufosinaattiammoniumperustaisia rikkakasvien torjunta-aineita ja Cry1Ac ja Cry1Ab2 -proteiineja, jotka antavat suojan tiettyjä perhostuholaisia vastaan; ottaa lisäksi huomioon, että laitoksessa tuotetaan proteiineja (NPII ja AAD), jotka aiheuttavat antibioottiresistenssin;

D.  ottaa huomioon, että vaikka puuvillansiemenöljyn kulutus Euroopassa saattaa olla suhteellisen vähäistä, sitä voidaan käyttää monenlaisissa elintarvikkeissa, mukaan lukien salaatinkastikkeet, majoneesi, konditoriatuotteet, suklaalevitteet ja lastut(5);

E.  ottaa huomioon, että puuvilla syötetään eläimille pääasiassa puuvillansiemenkakkuna/jauhoina tai täysrasvaisina puuvillansiemeninä(6);

Täydentävien rikkakasvien torjunta-aineiden jäämät ja komponentit

F.  ottaa huomioon, että täydentävien rikkakasvien torjunta-aineiden, tässä tapauksessa glyfosaatin ja glufosinaatin, soveltaminen on osa tavanomaista viljelykäytäntöä, jota harjoitetaan viljeltäessä torjunta-aineita sietäviä kasveja, ja sen vuoksi voidaan olettaa, että ne altistuvat sekä suuremmille että toistuville annoksille, mikä ei ainoastaan johda jäämien suurempaan määrään sadonkorjuussa ja sen vuoksi myös tuontituotteeseen, vaan saattaa vaikuttaa myös muuntogeenisen kasvin koostumukseen ja sen agronomisiin ominaisuuksiin;

G.  ottaa huomioon, että glufosinaatin käyttö ei ole enää sallittua unionissa 1. elokuuta 2018 lähtien, koska se on luokiteltu lisääntymiselle vaaralliseksi aineeksi ja sen vuoksi se kuuluu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1107/2009(7) säädettyjen kohdentamisperusteiden soveltamisalaan;

H.  toteaa, että kysymystä glyfosaatin karsinogeenisuudesta ei ole ratkaistu; ottaa huomioon, että EFSA totesi marraskuussa 2015, että glyfosaatti ei todennäköisesti ole karsinogeeninen, ja Euroopan kemikaalivirasto (ECHA) totesi maaliskuussa 2017, että vaaraluokitus ei ollut aiheellinen; toteaa, että Maailman terveysjärjestön Kansainvälinen syöväntutkimuslaitos sitä vastoin luokitteli vuonna 2015 glyfosaatin todennäköisesti ihmisille syöpää aiheuttavaksi aineeksi;

I.  ottaa huomioon, että EFSAn kasvinsuojeluaineita ja niiden jäämiä käsittelevän tiedelautakunnan mukaan ei voida yleisesti ottaen tehdä päätelmiä muuntogeenisten viljelykasvien ruiskutuksista glyfosaattimuodostumilla tuotettujen jäämien turvallisuudesta(8); ottaa huomioon, että glyfosaatin ruiskuttamiseen tarkoitetuissa kaupallisissa valmisteissa käytettävien lisäaineiden ja niiden seosten toksisuus voi olla suurempi kuin pelkän vaikuttavan aineen(9);

J.  toteaa, että EU on jo vetänyt markkinoilta polyetoksyloituna talialkyyliamiinina tunnetun glyfosaatin lisäaineen, jonka myrkyllisyys aiheutti huolta; toteaa, että ongelmalliset lisäaineet ja seokset saattavat kuitenkin olla edelleen sallittuja maissa, joissa viljellään kyseistä muuntogeenistä maissia (tällä hetkellä Japani);

K.  katsoo, että rikkakasvien torjunta-aineiden ja niiden aineenvaihduntatuotteiden jäämäpitoisuuksia koskevat tiedot ovat olennaisia, jotta torjunta-aineita kestävien muuntogeenisten kasvien riskejä voidaan arvioida perusteellisesti; ottaa huomioon, että rikkakasvien torjunta-aineiden ruiskutuksista peräisin olevia jäämiä ei oteta huomioon muuntogeenisiä organismeja käsittelevän EFSAn tiedelautakunnan toimeksiannon ulkopuolella; toteaa, että muuntogeenisen puuvillan torjunta-aineruiskutusten vaikutusta ei ole arvioitu eikä myöskään sekä glyfosaatilla että glufosinaatilla ruiskuttamisen kumulatiivisia vaikutuksia;

L.  katsoo, että jäsenvaltioilla ei ole lakisääteistä velvollisuutta mitata tuontipuuvillan glyfosaatti- tai glufosinaattijäämiä, jotta voidaan varmistaa jäämien enimmäismäärien noudattaminen osana unionin yhteensovitettua monivuotista valvontaohjelmaa vuosiksi 2019, 2020 ja 2021(10); toteaa, että Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen kokoamassa viimeisimmässä elintarvikkeiden torjunta-ainejäämiä koskevassa Euroopan unionin kertomuksessa, joka perustuu koordinoidun monivuotisen ohjelman tuloksiin sekä jäsenvaltioiden yksittäisiin ohjelmiin, ei ole tietoja siitä, miten vaatimuksia puuvillan torjunta-ainejäämien enimmäismääristä voidaan noudattaa(11); ottaa huomioon, että viimeisimpien tietojen mukaan ei siis tiedetä, ovatko glyfosaatin tai glufosinaatin jäämät muuntogeenisessä puuvillassa GHB614 × LLCotton25 × MON 15985 unionin jäämien enimmäisrajojen mukaisia;

Myrkyllisen gossypolin pitoisuudet

M.  toteaa, että gossypoli on puuvillan luonnossa esiintyvä myrkyllinen osatekijä; ottaa huomioon, että EPSPS-proteiinin esiintyminen voi lisätä gossypolipitoisuutta muuntogeenisissä kasveissa, jotka sisältävät tätä proteiinia(12); ottaa huomioon, että muuntogeenisiä organismeja käsittelevä EFSAn tiedelautakunta totesi, että vapaa gossypoli muuntogeenisen puuvillan siemenissä GHB614 x LLCotton25 x MON15985 oli suurempi kuin sen ei-muuntogeeninen vertailukohde (7 200 mg/kg ja 6 000 mg/kg)(13), jotka molemmat olivat korkeampia kuin eläinten rehuksi tarkoitetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2002/32/EY vahvistettu 5 000 mg/kg:n lakisääteinen raja(14);

N.  toteaa, että gossypolin toksisuudesta puuvillansiemenissä vuonna 2014 tehdyn tutkimuksen mukaan kaikkein yleisin toksinen vaikutus eläimiin on uroksen ja naaraan lisääntymisen häiriintyminen, joka aiheuttaa vakavia taloudellisia menetyksiä karjataloudelle, sekä immuunitoiminnan häiriöt, jotka alentavat eläinten vastustuskykyä infektioille ja heikentävät rokotusten tehoa(15); ottaa huomioon, että elintarvikeketjun vierasaineita käsittelevä EFSAn tiedelautakunta on kuvannut gossypoliin haitallisena aineena eläinten rehussa(16);

O.  ottaa huomioon, että muuntogeenisiä organismeja käsittelevä EFSAn tiedelautakunta toteaa, että muuntogeenisestä puuvillasta GHB614 x LLCotton25 x MON15985 peräisin olevan gossypolin suurempi pitoisuus ei-muuntogeeniseen vertailukohteeseen verrattuna ei aiheuta eläimille ja ihmisille turvallisuutta koskevaa huolta, koska i) vapaan gossypolin enimmäispitoisuutta säännellään EU:n lainsäädännöllä ja ii) valkaistu ja puhdistettu puuvillansiemenöljy sekä puuvillansiemenistä valmistettu jauho, jotka voidaan käyttää suoraan ihmisravinnoksi, eivät olennaisilta osin sisällä gossypolia(17); ottaa huomioon, että EFSA ei arvioinut (ihmisravinnoksi tarkoitettua) puuvillaöljyä eikä (eläinten rehuksi tarkoitettua) puuvillajauhoa, vaikka uusien puuvillalajikkeiden koostumusta koskevassa OECD:n konsensusasiakirjassa niin suositeltiin; toteaa, että vaikka lausunnon mukaan gossypoli on unionin lainsäädännön mukainen, se ei anna riittävää varmuutta siitä, että muuntogeeninen puuvilla GHB614 x LLCotton25 x MON15985 on turvallista nautittavaksi;

Cry-proteiinit ja allergiset reaktiot

P.  ottaa huomioon, että GHB614 x LLCotton25 x MON15985 ilmentää kahta Bt-toksiinia (Cry1Ac ja Cry1Ab2 -proteiineja), jotka antavat suojan tiettyjä perhostuholaisia vastaan; toteaa, että vaikka Cry1-proteiineilla on todettu olevan liitännäisominaisuuksia, mikä tarkoittaa, että ne voivat voimistaa muiden elintarvikkeiden allergeenisia ominaisuuksia, EFSA ei tutkinut tätä;

Q.  ottaa huomioon, että vuonna 2017 tehdyssä tutkimuksessa Bt-toksiinien ja täydentävien torjunta-aineiden ruiskutusjäämien mahdollisista vaikutuksista terveyteen todettiin, että erityistä huomiota olisi kiinnitettävä torjunta-aineiden jäämiin ja niiden vuorovaikutukseen Bt-toksiinien kanssa(18); toteaa, että EFSA ei ole tutkinut tätä seikkaa;

Antibioottiresistenssi

R.  ottaa huomioon, että GHB614 x LLcotton25 x MON15985 tuottaa proteiineja (NPTII ja AAD), jotka aiheuttavat antibioottiresistenssin; ottaa huomioon, että NPTII antaa vastustuskyvyn neomysiinille ja kanamysiinille; ottaa huomioon, että AAD antaa vastustuskyvyn streptomysiinille; toteaa, että WHO pitää kaikkia näitä mikrobilääkkeitä ratkaisevan tärkeinä(19);

S.  ottaa huomioon, että Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/18/EY(20) 4 artiklan 2 kohdassa edellytetään, että ihmisten ja eläinten hoidossa käytettäville antibiooteille resistenssiä ilmentävät muuntogeeniset organismit otetaan erityisesti huomioon ympäristöriskien arvioinnissa, jotta niistä voitaisiin tunnistaa ja poistaa sellaiset antibiootti-resistenssimarkkerit (ARMG), joilla voi olla haitallisia vaikutuksia ihmisten terveydelle ja ympäristölle;

T.  ottaa huomioon, että muuntogeenisiä organismeja käsittelevä EFSAn tiedelautakunta tarkasteli vuonna 2004 antamassaan lausunnossa ARMG-aineiden käyttöä siirtogeenisten tapahtumien valintaan kasveissa siitä syystä, että tällaisten markkerigeenien käyttö saattaisi lisätä ihmisten ja eläinten antibioottiresistenssiä muuntogeenisistä kasveista bakteereihin tapahtuvan geenisiirron tuloksena;

U.  ottaa huomioon, että tämän vuoden 2004 lausunnon mukaan AAD-geeni kuuluu antibioottiresistenssigeenien ryhmään II, joka ”olisi rajoitettava kenttäkokeiden tarkoituksiin ja jota ei pitäisi esiintyä muuntogeenisissä kasveissa, jotka on määrä saattaa markkinoille”(21);

Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten huomautukset

V.  ottaa huomioon, että toimivaltaiset viranomaiset esittivät monia kriittisiä huomioita kolmen kuukauden kuulemisjakson aikana esimerkiksi edellä kuvatuista kysymyksistä(22);

Demokratian puute päätöksentekoprosessissa

W.  ottaa huomioon asetuksen (EY) N:o 1829/2003 35 artiklassa tarkoitetussa elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevässä pysyvässä komiteassa 3. joulukuuta 2018 toimitetun äänestyksen, jossa päätettiin olla antamatta lausuntoa, mikä merkitsi sitä, ettei jäsenvaltioiden määräenemmistö tukenut lupaa;

X.  ottaa huomioon, että komissio piti asetuksen (EY) N:o 1829/2003 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse jäsenvaltioiden mahdollisuudesta rajoittaa muuntogeenisten elintarvikkeiden ja rehujen käyttöä tai kieltää se alueellaan 22. huhtikuuta 2015 esittämänsä lainsäädäntöehdotuksen perusteluissa samoin kuin asetuksen (EU) N:o 182/2011 muuttamisesta 14. helmikuuta 2017 tehdyn lainsäädäntöehdotuksen perusteluissa valitettavana, että komissio on asetuksen (EY) N:o 1829/2003 voimaantulosta alkaen hyväksynyt lupapäätökset ilman jäsenvaltioiden komitean lausunnon tukea ja että muuntogeenisiä elintarvikkeita ja rehuja koskevien lupapäätösten yhteydessä on muodostunut säännöksi, että asia palautetaan komissiolle lopullista päätöstä varten, mikä on merkittävä poikkeus koko menettelyn kannalta; toteaa, että puheenjohtaja Juncker on useissa yhteyksissä pitänyt tätä käytäntöä valitettavana ja epädemokraattisena(23);

Y.  ottaa huomioon, että parlamentti hylkäsi 28. lokakuuta 2015 asetuksen (EY) N:o 1829/2003 muuttamisesta 22. huhtikuuta 2015 annetun lainsäädäntöehdotuksen ensimmäisessä käsittelyssä(24) ja kehotti komissiota peruuttamaan ehdotuksen ja esittämään uuden;

1.  katsoo, että ehdotus komission täytäntöönpanopäätökseksi ylittää asetuksessa (EY) N:o 1829/2003 säädetyn täytäntöönpanovallan;

2.  pyytää komissiota peruuttamaan ehdotuksen täytäntöönpanopäätökseksi;

3.  kehottaa komissiota olemaan antamatta lupaa sellaisen muuntogeenisen kasvin tuonnille elintarvike- tai rehukäyttöön, joka on vastustuskykyinen rikkakasvien torjunta-aineelle, jolle ei ole myönnetty lupaa käyttöön unionissa, tässä tapauksessa glufosinaatti;

4.  vaatii, ettei komissio hyväksy rikkakasvien torjunta-aineita kestäviä muuntogeenisiä kasveja tekemättä täydellistä arviointia jäämistä, jotka ovat peräisin ruiskutuksista täydentävillä torjunta-aineilla, metaboliiteilla sekä viljelymaissa käytettävillä niistä tehdyillä kaupallisilla valmisteilla;

5.  kehottaa komissiota liittämään rikkakasvien torjunta-aineita kestävien muuntogeenisten kasvien riskinarviointiin täydentävien rikkakasvien torjunta-aineiden käyttöä ja niiden jäämiä kaikilta osin koskevan riskinarvioinnin riippumatta siitä, onko kyseistä muuntogeenistä kasvia tarkoitus viljellä EU:n alueella vai tuoda sinne elintarvike- ja rehukäyttöön;

6.  kehottaa komissiota olemaan hyväksymättä mikrobilääkkeille vastustuskykyisiä geenejä sisältäviä muuntogeenisiä kasveja;

7.  toistaa sitoutuneensa edistämään työtä joka liittyy asetuksen (EU) N:o 182/2011 muuttamista koskevaan komission ehdotukseen; kehottaa neuvostoa jouduttamaan pikaisesti kyseistä komission ehdotusta koskevaa työtään;

8.  kehottaa komissiota lykkäämään muuntogeenisten organismien lupahakemuksia koskevan täytäntöönpanopäätöksen antamista, kunnes lupamenettelyä on tarkistettu siten, että korjataan nykyisen, riittämättömäksi osoittautuneen menettelyn puutteet;

9.  kehottaa komissiota peruttamaan muuntogeenisten organismien lupia koskevat ehdotukset, jos elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevä pysyvä komitea ei anna mitään lausuntoa viljelystä tai käytöstä elintarvikkeissa ja rehussa;

10.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1) EUVL L 268, 18.10.2003, s. 1.
(2) EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13.
(3) Muuntogeenisen puuvillan GHB614 × LLCotton25 × MON 15985 arviointi elintarvike- ja rehukäyttöön asetuksen (EY) N:o 1829/2003 nojalla (hakemus EFSA‐GMO‐NL‐2011‐94), https://www.efsa.europa.eu/en/efsajournal/pub/5213
(4)––––––––––––––––––––––––– – Euroopan parlamentin päätöslauselma 16. tammikuuta 2014 ehdotuksesta neuvoston päätökseksi muuntogeenisen maissin (Zea mays L., linja 1507), joka on vastustuskykyinen tiettyjä perhostuholaisia kohtaan, markkinoille saattamisesta viljelyä varten Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/18/EY mukaisesti (EUVL C 482, 23.12.2016, s. 110).Euroopan parlamentin päätöslauselma 16. joulukuuta 2015 4. joulukuuta 2015 annetusta komission täytäntöönpanopäätöksestä (EU) 2015/2279 muuntogeenistä maissia NK603 × T25 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (EUVL C 399, 24.11.2017, s. 71).Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 3. helmikuuta 2016, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa MON 87705 × MON 89788 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (EUVL C 35, 31.1.2018, s. 19).Euroopan parlamentin päätöslauselma 3. helmikuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa MON 87708 × MON 89788 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (EUVL C 35, 31.1.2018, s. 17).Euroopan parlamentin päätöslauselma 3. helmikuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa FG72 (MST-FGØ72-2) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (EUVL C 35, 31.1.2018, s. 15).Euroopan parlamentin päätöslauselma 8. kesäkuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia Bt11 × MIR162 × MIR604 × GA21 ja muunnostapahtumista Bt11, MIR162, MIR604 ja GA21 kahta tai kolmea yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (EUVL C 86, 6.3.2018, s. 108).Euroopan parlamentin päätöslauselma 8. kesäkuuta 2016 luonnoksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenisen neilikan (Dianthus caryophyllus L., linja SHD-27531-4) markkinoille saattamisesta (EUVL C 86, 6.3.2018, s. 111).Euroopan parlamentin päätöslauselma 6. lokakuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenisen maissin MON 810 siementen markkinoille saattamista viljelyä varten koskevan luvan uusimisesta (EUVL C 215, 19.6.2018, s. 76).Euroopan parlamentin päätöslauselma 6. lokakuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia MON 810 sisältävien tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (EUVL C 215, 19.6.2018, s. 80).Euroopan parlamentin päätöslauselma 6. lokakuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenisen maissin Bt11 siementen markkinoille saattamisesta viljelyä varten (EUVL C 215, 19.6.2018, s. 70).Euroopan parlamentin päätöslauselma 6. lokakuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenisen maissin 1507 siementen markkinoille saattamisesta viljelyä varten (EUVL C 215, 19.6.2018, s. 73).Euroopan parlamentin päätöslauselma 6. lokakuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä puuvillaa 281-24-236 × 3006-210-23 × MON 88913 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (EUVL C 215, 19.6.2018, s. 83).Euroopan parlamentin päätöslauselma 5. huhtikuuta 2017 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia Bt11 × 59122 × MIR604 × 1507 × GA21 ja muunnostapahtumista Bt11, 59122, MIR604, 1507 ja GA21 kahta, kolmea tai neljää yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 298, 23.8.2018, s. 34).Euroopan parlamentin päätöslauselma 17. toukokuuta 2017 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia DAS-40278-9 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 307, 30.8.2018, s. 71).Euroopan parlamentin päätöslauselma 17. toukokuuta 2017 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä puuvillaa GHB119 (BCS-GHØØ5-8) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 307, 30.8.2018, s. 67).Euroopan parlamentin päätöslauselma 13. syyskuuta 2017 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa DAS-68416-4 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 337, 20.9.2018, s. 54).Euroopan parlamentin päätöslauselma 4. lokakuuta 2017 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa FG72 × A5547-127 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 346, 27.9.2018, s. 55).Euroopan parlamentin päätöslauselma 4. lokakuuta 2017 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa DAS-44406-6 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 346, 27.9.2018, s. 60).Euroopan parlamentin päätöslauselma 24. lokakuuta 2017 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia 1507 (DAS-Ø15Ø7-1) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 346, 27.9.2018, s. 122).Euroopan parlamentin päätöslauselma 24. lokakuuta 2017 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa 305423 × 40-3-2 (DP-3Ø5423-1 × MON-Ø4Ø32-6) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 346, 27.9.2018, s. 127).Euroopan parlamentin päätöslauselma 24. lokakuuta 2017 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenisiä rapseja MON 88302 × Ms8 × Rf3 (MON-883Ø2-9 × ACSBNØØ5-8 × ACS-BNØØ3-6), MON 88302 × Ms8 (MON-883Ø2-9 × ACSBNØØ5-8) ja MON 88302 × Rf3 (MON-883Ø2-9 × ACS-BNØØ3-6) sisältävien, niistä koostuvien tai niistä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL C 346, 27.9.2018, s. 133).Euroopan parlamentin päätöslauselma 1. maaliskuuta 2018 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia 59122 (DAS-59122-7) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0051).Euroopan parlamentin päätöslauselma 1. maaliskuuta 2018 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi luvan myöntämisestä muuntogeenistä maissia MON 87427 × MON 89034 × NK603 (MON-87427-7 × MON-89Ø34-3 × MON-ØØ6Ø3-6) ja muunnostapahtumista MON 87427, MON 89034 ja NK603 kahta yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamiseen ja päätöksen 2010/420/EU kumoamisesta (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0052).Euroopan parlamentin päätöslauselma 3. toukokuuta 2018 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenisestä sokerijuurikkaasta H7-1 (KM-ØØØH71-4) valmistettujen elintarvikkeiden tai rehujen markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0197).Euroopan parlamentin päätöslauselma 30. toukokuuta 2018 esityksestä komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia GA21 (MON-ØØØ21-9) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0221).Euroopan parlamentin päätöslauselma 30. toukokuuta 2018 esityksestä komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia 1507× 59122 × MON 810 × NK603 ja muunnostapahtumista 1507, 59122, MON 810 ja NK603 kahta tai kolmea yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta ja päätösten 2009/815/EY, 2010/428/EU ja 2010/432/EU kumoamisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0222). Euroopan parlamentin päätöslauselma 24. lokakuuta 2018 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia NK603 × MON 810 (MON-ØØ6Ø3-6 × MON-ØØ81Ø-6) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0416). Euroopan parlamentin päätöslauselma 24. lokakuuta 2018 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi luvan myöntämisestä muuntogeenistä maissia MON 87427 × MON 89034 × 1507 × MON 88017 × 59122 ja muunnostapahtumista MON 87427, MON 89034, 1507, MON 88017 ja 59122 kahta, kolmea tai neljää yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamiseen ja päätöksen 2011/366/EU kumoamisesta (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0417).
(5) EFSAn lausunto, s. 17 https://www.efsa.europa.eu/en/efsajournal/pub/5213.
(6) EFSAn lausunto, s. 18 https://www.efsa.europa.eu/en/efsajournal/pub/5213
(7) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1107/2009, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta sekä neuvoston direktiivien 79/117/ETY ja 91/414/ETY kumoamisesta (EUVL L 309, 24.11.2009, s.1).
(8) EFSA conclusion of the peer review of the pesticide risk assessment of the active substance glyphosate. EFSA Journal 2015;13(11):4302, http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.2903/j.efsa.2015.4302/epdf
(9) https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3955666
(10) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2018/555, annettu 9 päivänä huhtikuuta 2018, unionin yhteensovitetusta monivuotisesta valvontaohjelmasta vuosiksi 2019, 2020 ja 2021 kasvi- ja eläinperäisissä elintarvikkeissa ja niiden pinnalla olevien torjunta-ainejäämien enimmäismäärien noudattamisen varmistamiseksi ja kuluttajien kyseisille torjunta-ainejäämille altistumisen arvioimiseksi (EUVL L 92, 10.4.2018, s. 6).
(11) The 2016 European Union report on pesticide residues in food https://www.efsa.europa.eu/en/efsajournal/pub/5348
(12) https://www.testbiotech.org/node/2209 s. 2.
(13) EFSAn lausunto, s. 14 https://www.efsa.europa.eu/en/efsajournal/pub/5213.
(14) Haitallisista aineista eläinten rehuissa 7. toukokuuta 2002 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2002/32/EY (EYVL L 140, 30.5.2002, s. 10) säädetään gossypolin enimmäispitoisuudeksi puuvillansiemenissä (rehuaineena) 5 000 mg/kg. https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:02002L0032-20131227&from=FI
(15) https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4033412/
(16) EFSAn lausunto, s. 15 https://www.efsa.europa.eu/en/efsajournal/pub/5213.
(17) EFSAn lausunto, s. 15 https://www.efsa.europa.eu/en/efsajournal/pub/5213.
(18) https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5236067/
(19) p21 http://apps.who.int/iris/bitstream/handle/10665/255027/9789241512220-eng.pdf;jsessionid=11933F77EEEE4D6E7BD574889996C4E6?sequence=1
(20) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/18/EY, annettu 12 päivänä maaliskuuta 2001, geneettisesti muunnettujen organismien tarkoituksellisesta levittämisestä ympäristöön ja neuvoston direktiivin 90/220/ETY kumoamisesta (EYVL L 106, 17.4.2001, s. 1).
(21) https://efsa.onlinelibrary.wiley.com/doi/epdf/10.2903/j.efsa.2004.48
(22) ks. liite G, jäsenvaltioiden kommentit http://registerofquestions.efsa.europa.eu/roqFrontend/questionDocumentsLoader?question=EFSA-Q-2018-00147
(23) Esimerkiksi Euroopan parlamentin täysistunnon avauspuheenvuoro, joka sisältyi seuraavan komission poliittisiin suuntaviivoihin (Strasbourg 15. heinäkuuta 2014), tai unionin tilaa vuonna 2016 koskenut puhe (Strasbourg 14. syyskuuta 2016).
(24) EUVL C 355, 20.10.2017, s. 165.


Venezuelan tilanne
PDF 105kWORD 40k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 31. tammikuuta 2019 Venezuelan tilanteesta (2019/2543(RSP))
P8_TA(2019)0061RC-B8-0082/2019

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Venezuelan tilanteesta, erityisesti 3. toukokuuta 2018 Venezuelan vaaleista(1), 5. heinäkuuta 2018 muuttoliikekriisistä ja humanitaarisesta tilanteesta Venezuelassa ja sen Kolumbian ja Brasilian vastaisilla maarajoilla(2) ja 25. lokakuuta 2018 Venezuelan tilanteesta(3), antamansa päätöslauselmat,

–  ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan 26. tammikuuta 2019 EU:n puolesta antaman julkilausuman Venezuelan tilanteesta,

–  ottaa huomioon varapuheenjohtajan / korkean edustajan 10. tammikuuta 2019 antaman julkilausuman Venezuelan tilanteesta,

–  ottaa huomioon Kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussäännön,

–  ottaa huomioon Venezuelan perustuslain ja erityisesti sen 233 pykälän,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 ja 4 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että 20. toukokuuta 2018 järjestetyissä vaaleissa ei noudatettu uskottavan prosessin kansainvälisiä vähimmäisvaatimuksia eikä kunnioitettu poliittista moniarvoisuutta, demokratiaa, avoimuutta eikä oikeusvaltioperiaatetta; ottaa huomioon, että EU ja muut alueelliset järjestöt ja demokraattiset valtiot eivät tunnustaneet näitä vaaleja eivätkä tämän laittoman prosessin tuloksena nimitettyjä viranomaisia;

B.  ottaa huomioon, että Nicolas Maduro anasti 10. tammikuuta 2019 laittomasti ja vastoin perustuslaillista järjestystä presidentin toimivallan itselleen korkeimman oikeuden edessä;

C.  ottaa huomioon, että 23. tammikuuta 2019 Venezuelan perustuslain 233 pykälän mukaisesti kansalliskokouksen laillisesti ja demokraattisesti valitsema puhemies Juan Guaidó vannoi valan, jolla hänestä tuli Venezuelan väliaikainen presidentti;

D.  ottaa huomioon, että viime päivinä Venezuelassa on järjestetty joukkomielenosoituksia; toteaa, että mielenosoitusten ja levottomuuksien yhteydessä on tietojen mukaan kuollut kymmeniä ihmisiä ja satoja ihmisiä on loukkaantunut; toteaa, että väkivaltaisuudet ja sosiaalisten mielenosoitusten tukahduttaminen, laittomat ratsiat, mielivaltaiset pidätykset, mukaan luettuna yli 70 alaikäisen nuoren pidätykset, sekä oppositioaktivistien leimaaminen ja vainoaminen aiheuttavat edelleen kuolonuhreja ja vakavia ihmisoikeusloukkauksia; ottaa huomioon, että tällä viikolla on järjestetty uusia mielenosoituksia;

E.  ottaa huomioon, että EU on toistuvasti vaatinut demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen palauttamista Venezuelaan uskottavan poliittisen prosessin avulla;

F.  ottaa huomioon, että Euroopan parlamentti myönsi vuonna 2017 Saharov-mielipiteenvapauspalkinnon Venezuelan demokraattiselle oppositiolle ja poliittisille vangeille;

G.  ottaa huomioon, että Venezuelan väestöä koettelee ennennäkemätön sosiaalinen ja taloudellinen demokratian kriisi, minkä seurauksena yli 3 miljoonaa ihmistä on muuttanut maasta ja inflaatioaste on yli 1 650 000 prosenttia;

H.  toteaa, että kansainväliset ja alueelliset kumppanit, kuten EU, ovat sitoutuneet tukemaan sellaisten olosuhteiden luomista, jotka ovat tarpeen rauhanomaiselle, uskottavalle ja osallistavalle poliittiselle prosessille Venezuelan asiaan liittyvien toimijoiden kesken; toteaa, että EU on toistanut olevansa valmis pitämään viestintäkanavat avoimina;

I.  toteaa, että Nicolás Maduro on julkisesti hylännyt mahdollisuuden järjestää uudet presidentinvaalit ja vastannut siten varapuheenjohtajan / korkean edustajan EU:n nimissä esittämään vaatimukseen järjestää kiireesti vapaat, avoimet ja uskottavat presidentinvaalit;

1.  tunnustaa Juan Guaidón Venezuelan bolivariaanisen tasavallan lailliseksi väliaikaiseksi presidentiksi Venezuelan perustuslain 233 pykälän mukaisesti ja tukee täysin tämän esittämää etenemissuunnitelmaa;

2.  pyytää komission varapuheenjohtajaa / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa ja EU:n jäsenvaltioita ottamaan vahvan, yhtenäisen kannan ja tunnustamaan Juan Guaidón maan ainoaksi lailliseksi väliaikaiseksi presidenttinä, kunnes uudet vapaat, avoimet ja uskottavat presidentinvaalit voidaan järjestää demokratian palauttamiseksi; pitää myönteisenä, että useat demokraattiset valtiot ovat jo tunnustaneet uuden väliaikaisen presidentin;

3.  kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita, jos tämä päätös hyväksytään, ryhtymään toimiin tässä asiassa ja akkreditoimaan laillisten viranomaisten nimittämät edustajat;

4.  tuomitsee jyrkästi ankarat sortotoimet ja väkivallan, joka on johtanut surmiin ja kuolonuhreihin; ilmaisee solidaarisuutensa Venezuelan kansaa kohtaan ja esittää vilpittömän osanottonsa uhrien perheenjäsenille ja ystäville; kehottaa Venezuelan tosiasiallisia viranomaisia lopettamaan kaikki ihmisoikeusloukkaukset ja saattamaan syylliset vastuuseen ja varmistamaan, että kaikkia perusvapauksia ja ihmisoikeuksia kunnioitetaan täysimääräisesti;

5.  tuomitsee useiden Venezuelan tilanteesta raportoineiden toimittajien pidätykset ja kehottaa vapauttamaan heidät välittömästi;

6.  hylkää kaikki sellaiset ehdotukset tai pyrkimykset kriisin ratkaisemiseksi, joihin saattaa sisältyä väkivallan käyttöä;

7.  toistaa tukevansa täysin kansalliskokousta, joka on Venezuelan ainoa legitiimi demokraattinen elin, ja toteaa, että sille on palautettava valta, jota on kunnioitettava myös sen jäsenten oikeuksien ja turvallisuuden osalta;

8.  tukee aiemmin hyväksymiensä päätöslauselmien mukaisesti voimakkaasti YK:n pääsihteerin vaatimusta suorittaa riippumaton ja perusteellinen tutkinta todetuista surmista;

9.  kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa tekemään yhteistyötä alueen maiden ja kaikkien muiden keskeisten toimijoiden kanssa ja pyrkimään perustamaan 15. lokakuuta 2018 annettujen neuvoston päätelmien mukaisesti kansainvälisen yhteysryhmän, joka voisi toimia välittäjänä yhteisymmärryksen saavuttamiseksi sellaisten vapaiden, avoimien ja uskottavien presidentinvaalien järjestämisestä, jotka perustuvat sovittuun aikatauluun, kaikkien toimijoiden tasavertaiseen osallistumiseen, avoimuuteen sekä kansainvälisten tarkkailijoiden läsnäoloon;

10.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, Venezuelan bolivariaanisen tasavallan lailliselle väliaikaiselle presidentille ja kansalliskokoukselle, Liman ryhmään kuuluvien valtioiden hallituksille ja parlamenteille, Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan parlamentaariselle edustajakokoukselle ja Amerikan valtioiden järjestön pääsihteerille.

(1) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0199.
(2) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0313.
(3) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0436.


Kilpailupolitiikkaa koskevasta vuosikertomus
PDF 160kWORD 62k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 31. tammikuuta 2019 kilpailupolitiikkaa koskevasta vuosikertomuksesta (2018/2102(INI))
P8_TA(2019)0062A8-0474/2018

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) ja erityisesti sen 7, 8, 9, 11,12, 39, 42, 101–109 ja 174 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja erityisesti sen 35, 37 ja 38 artiklan,

–  ottaa huomioon 18. kesäkuuta 2018 annetun komission kertomuksen kilpailupolitiikasta vuonna 2017 (COM(2018)0482) sekä sen oheisasiakirjana samana päivänä julkaistun komission yksiköiden valmisteluasiakirjan,

–  ottaa huomioon 17. kesäkuuta 2014 annetun komission asetuksen (EU) N:o 651/2014 tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi SEUT 107 ja 108 artiklan mukaisesti(1),

–  ottaa huomioon 20. tammikuuta 2004 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 yrityskeskittymien valvonnasta(2) (EY:n sulautuma-asetus),

–  ottaa huomioon 9. heinäkuuta 2014 julkaistun komission valkoisen kirjan ”Sulautumien valvonnan tehostaminen EU:ssa” (COM(2014)0449),

–  ottaa huomioon 22. maaliskuuta 2017 annetun komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi jäsenvaltioiden kilpailuviranomaisten täytäntöönpanovalmiuksien parantamiseksi ja sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan varmistamiseksi (COM(2017)0142) (ECN+-direktiivi),

–  ottaa huomioon 19. heinäkuuta 2016 annetun komission tiedonannon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta valtiontuen käsitteestä (C(2016)2946),

–  ottaa huomioon 5. helmikuuta 2014 antamansa päätöslauselman ”Kilpailupolitiikan täytäntöönpanoa koskevat EU:n yhteistyösopimukset – tulevat toimet”(3),

–  ottaa huomioon kilpailua koskevat asianomaiset komission säännöt, suuntaviivat, päätökset, päätöslauselmat, tiedonannot ja asiakirjat,

–  ottaa huomioon 19. huhtikuuta 2018(4) ja 14. helmikuuta 2017(5) antamansa päätöslauselmat EU:n kilpailupolitiikkaa koskevista vuosikertomuksista 2017 ja 2016,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan kilpailupolitiikasta vastaavan työryhmän tilaaman tutkimuksen ”Competition issues in the Area of Financial Technology (Fin Tech)”,

–  ottaa huomioon komission vastaukset kirjallisiin kysymyksiin E-000344-16, E-002666-16 ja E-002112-16,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 12. joulukuuta 2018 antaman lausunnon 18. kesäkuuta 2018 annetusta komission kertomuksesta kilpailupolitiikasta vuonna 2017,

–  ottaa huomioon 10. toukokuuta 2017 julkistetun verkkokauppaa koskevan toimialaselvityksen loppuraportin (COM(2017)0229),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön ja kansainvälisen kaupan valiokunnan ja maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan lausunnot (A8-0474/2018),

A.  ottaa huomioon, että kilpailupolitiikkaa on nyt pantu täytäntöön yli 60 vuoden ajan ja että EU:n vakaa ja vaikuttava kilpailupolitiikka on aina ollut Euroopan yhdentymisen kulmakivi;

B.  toteaa, että veron vilpillinen välttely ja veronkierto aiheuttavat epäreilua kilpailua, joka vaikuttaa erityisesti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin (pk-yrityksiin);

C.  katsoo, että rahanpesu, veronkierto ja veron vilpillinen välttely haittaavat verotulojen oikeudenmukaista jakautumista jäsenvaltioissa ja vääristävät siten kilpailua sisämarkkinoilla;

D.  katsoo, että henkilöiden ja yritysten, joiden nettovarallisuus on suuri, laajamittainen veronkierto on haitallista tavallisille veronmaksajille, julkiselle taloudelle ja sosiaalialan menoille ja se uhkaa myös hyvää hallintoa, makrotaloudellista vakautta ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta sekä kansalaisten luottamusta unionin ja jäsenvaltioiden toimielimiin;

E.  ottaa huomioon, että tietyt hallitukset ja oikeudenkäyttöalueet, joista osa sijaitsee EU:n sisällä, ovat erikoistuneet tai osallistuneet kilpailua vääristävien edullisten verojärjestelmien luomiseen monikansallisille yhtiöille ja henkilöille, joiden nettovarallisuus on suuri ja jotka eivät tosiasiallisesti harjoita taloudellista toimintaa kyseisillä oikeudenkäyttöalueilla vaan ovat niillä pelkästään postilaatikkoyritysten edustamina;

1.  toteaa, että kilpailupolitiikka, jolla pyritään varmistamaan tasapuoliset toimintaedellytykset kaikilla aloilla, on Euroopan sosiaalisen markkinatalouden kulmakivi ja keskeinen tekijä sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan takaamisessa; suhtautuu myönteisesti komission kertomukseen kilpailupolitiikasta vuonna 2017 sekä komission toimiin ja pyrkimyksiin sen varmistamiseksi, että kilpailusääntöjä todella sovelletaan unionissa, jotta ne hyödyttäisivät kaikkia EU:n kansalaisia ja erityisesti niitä, jotka ovat kuluttajina heikossa asemassa; lisäksi kehottaa komissiota jatkossakin varmistamaan EU:n kilpailusääntöjen täysimääräisen täytäntöönpanon ja kiinnittämään tässä erityistä huomiota pk-yritysten kohtaamiin haasteisiin ja välttämään sääntöjen epäyhtenäisen soveltamisen jäsenvaltioissa;

2.  panee tyytyväisenä merkille jäsennellyn vuoropuhelun kilpailuasioista vastaavan komission jäsenen kanssa sekä komission pyrkimykset tehdä tiivistä yhteistyötä parlamentin kilpailuasioista vastaavan valiokunnan jäsenten ja kilpailupolitiikkaa käsittelevän työryhmän kanssa ja kannustaa niiden jatkamiseen; katsoo, että komission kilpailupolitiikkaa koskeva vuosikertomus on välttämätön toimenpide demokraattisen valvonnan kannalta; palauttaa mieliin, että parlamentti on viime vuosina osallistunut tavallisessa lainsäätämismenettelyssä kilpailusääntöjä koskevan kehyksen muokkaamiseen, esimerkiksi ehdotetun ECN+-direktiivin yhteydessä; katsoo, että parlamentille olisi annettava yhteispäätösvaltuudet kilpailusääntöjen kehyksen muokkaamiseksi, ja pitää valitettavana, että tämän unionin politiikanalan demokraattista ulottuvuutta ei vahvistettu perussopimuksia viimeksi muutettaessa;

3.  pitää myönteisenä ja tukee edelleen komission kilpailun pääosaston kunnianhimoista asialistaa ja painopisteitä, mutta panee merkille, että merkittäviä haasteita on vielä jäljellä, esimerkiksi sulautumien valvonnan alalla, jossa pelkkä sulautumien määrä muodostaa haasteen; panee merkille, että sulautumia, kilpailunrajoituksia ja valtiontukia koskeviin komission päätöksiin liittyy usein poliittista keskustelua, ja korostaa, että vaikka tässä mietinnössä on esitetty joitakin esimerkkejä viimeaikaisista päätöksistä, kokonaiskuva on laajempi ja että parlamentin tarkoituksena ei ole ottaa kantaa yksittäisiin tapauksiin, koska on komission tehtävä päättää, milloin kilpailulainsäädäntöä ei noudateta;

4.   pyytää komissiota analysoimaan ehdotetun Siemensin ja Alstomin sulautuman mahdollisesti haittavaikutuksia unionin rautatiemarkkinoiden kilpailukykyyn sekä sen kielteisiä vaikutuksia rautateiden käyttäjiin;

5.  huomauttaa, että komissio esitti lainsäädäntöehdotuksen yleiseurooppalainen yksilöllisen eläketuotteen (PEPP-tuote) eli yksityisen eläkerahaston luomiseksi vuonna 2018;

6.  korostaa, että toimivasta kilpailusta unionin sisämarkkinoilla hyötyvät erityisesti kuluttajat;

7.  suhtautuu myönteisesti rekkakartellista tehtyyn tutkintaan; panee tyytyväisenä merkille, että komissio ei tyytynyt ainoastaan tarkastelemaan suurten kuorma-autonvalmistajien sopiman kartellin vaikutusta kuorma-autojen hintoihin vaan myös määräsi seuraamuksia, koska valmistajat viivyttivät yhteistoimin vähäpäästöisempien kuorma-autojen käyttöönottoa;

8.  korostaa, että kilpailusäännöt perustuvat perussopimuksiin ja niitä olisi SEUT 7 artiklan mukaisesti tulkittava ottaen huomioon sosiaaliasioita, sosiaalista markkinataloutta, ympäristönormeja, ilmastopolitiikkaa ja kuluttajansuojaa koskevan unionin lainsäädännön perustana olevat laajemmat eurooppalaiset arvot; katsoo, että unionin kilpailuoikeuden soveltamisella olisi puututtava kaikkiin markkinoiden vääristymiin, myös sosiaalisten ja ympäristöön kohdistuvien kielteisten ulkoisvaikutusten luomiin markkinoiden vääristymiin;

9.  katsoo, että kilpailupolitiikalla olisi autettava edistämään uusiin energiamuotoihin siirtymistä koko EU:ssa, kannustettava taloudellista ja sosiaalista yhdentymistä Euroopassa, edistettävä ekologisesti kestäviä maataloustoimintoja ja rajoitettava suurten energiayhtiöiden valtaa korottaa energian hintoja;

10.  huomauttaa, että silloinkin, kun tuotteet tai palvelut toimitetaan maksutta, erityisesti digitaalitalouden alalla, kuluttajat saattavat saada epäoikeudenmukaista kohtelua, mitä voi olla esimerkiksi heikompi laatu, valikoima ja innovointi tai kiskonta; katsoo, että EU:n kilpailusäännöissä ja täytäntöönpanon valvonnassa ei pitäisi keskittyä pelkästään hintaan, vaan siinä olisi otettava huomioon laajemmat näkökohdat, kuten tuotteiden tai palvelujen laatu, myös kansalaisten yksityisyyden kannalta;

11.  huomauttaa, että jatkuva tekninen kehitys on aiheuttanut merkittäviä muutoksia markkinoilla, mistä aiheutuu sekä mahdollisuuksia että haasteita; korostaa tässä yhteydessä kilpailupolitiikan keskeistä asemaa digitaalisten sisämarkkinoiden jatkuvassa kehittämisessä; korostaa tarvetta luoda kiireesti kehys, jolla edistetään datainnovointia ja uusia liiketoimintamalleja ja samalla vastataan tehokkaasti datavetoisen ja algoritmeihin perustuvan talouden haasteisiin; korostaa erityisesti, että digitaaliset alustat voivat jatkuvasti kasvavia tietovirtoja hallitessaan ja niihin päästessään saada aikaan huomattavia mittakaavaetuja ja verkostoulkoisvaikutuksia ja ne voivat johtaa markkinoiden toimimattomuuteen liiallisen keskittämisen, voitontavoittelun ja markkinavoiman väärinkäytön kautta; suhtautuu tässä yhteydessä myönteisesti siihen, että komission jäsenelle on nimitetty erityisneuvonantajia, joiden tehtävänä on tarkastella digitalisaatioon liittyviä tulevia haasteita kilpailupolitiikan kannalta, ja odottaa kiinnostuneena näiden erityisneuvonantajien havaintoja ja toimintasuosituksia; painottaa, että näihin kysymyksiin on tarpeen omaksua yhteinen EU:n laajuinen lähestymistapa;

12.  korostaa, että käyttäjät eivät usein ole tietoisia siitä, missä määrin heidän tietojaan käytetään ja välitetään kolmansille osapuolille markkinointiin liittyviä tai kaupallisia tarkoituksia varten; kehottaa komissiota 12. heinäkuuta 2002 henkilötietojen käsittelystä ja yksityisyyden suojasta sähköisen viestinnän alalla annetun direktiivin 2002/58/EY(6) (sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivi) 5 artiklan 3 kohdan mukaisesti varmistamaan, että digitaalialan yritykset käyttävät henkilötietoja vasta sen jälkeen, kun asianomainen tilaaja tai käyttäjä on antanut nimenomaisen suostumuksensa, ja että ilman tätä suostumusta tietoja ei voida siirtää kolmansille osapuolille, joiden kanssa yritys tai alusta on tehnyt sopimuksen; katsoo tämän vuoksi, että digitaalimarkkinoita on arvioitava monialaiselta näkökannalta, sillä kilpailunvastainen käyttäytyminen voi johtaa muiden lainsäädännön alojen, kuten tietosuoja- ja kuluttajansuojalainsäädännön, rikkomiseen; painottaa, että asianmukainen täytäntöönpanon valvonta edellyttäisi, että toimivaltaiset viranomaiset, kuten erityisesti kilpailu-, kuluttaja- ja tietosuojaviranomaiset, tekevät yhteistyötä Euroopan tietosuojavaltuutetun clearinghouse-aloitteessa(7) ehdotetun mukaisesti;

13.  kehottaa komissiota järjestämään tekniikan alan yritysten kuulemistilaisuuden, johon kutsutaan Googlen, Facebookin ja Applen pääjohtajat ja jossa keskustellaan erityisesti siitä, miten kolmannet maat keräävät ja käyttävät kuluttajien henkilötietoja; on huolissaan siitä, että käyttäjät, lainsäätäjät ja toisinaan jopa sovellusten kehittäjät ja mainostajat ovat tietämättömiä siitä, missä määrin tietoa siirtyy älypuhelimista digitaalisen mainonnan ryhmille ja muille kolmansille osapuolille; ottaa huomioon, että tiedot, joita kolmannet osapuolet keräävät älypuhelinten sovellusten välityksellä, voivat sisältää niin iän ja sukupuolen kaltaisia profiilitietoja kuin sijaintitietoja, kuten esimerkiksi lähistöllä sijaitsevien kännykkämastojen tai langattoman lähiverkon reitittimien sijaintitietoja, ja tietoja kaikista muista puhelimen sovelluksista; katsoo, että EU:ssa olisi parannettava ihmisten kykyä ymmärtää näihin jäljitysyrityksiin liittyviä monopoliasemaa ja keskittämistä koskevia kysymyksiä;

14.  kehottaa komissiota tässä yhteydessä katsomaan palveluiden luomisen ja tarjoamisen kannalta välttämättömien tietojen hallinnan osoitukseksi markkinavoimasta, myös silloin, kun se antaa ohjeistusta SEUT 102 artiklasta, ja vaatimaan yhteentoimivuutta digitaalisten alustojen ja sosiaalisten verkkopalvelujen tarjoajien välillä; kiinnittää huomiota myös itseoppivien algoritmien ja tekoälyn kehittymiseen, erityisesti kolmansien osapuolien tarjotessa niitä yrityksille, ja sen vaikutukseen kartellitoiminnan luonteeseen; pyytää komissiota toimittamaan näistä kysymyksistä yksityiskohtaisia tietoja seuraavassa kilpailupolitiikkaa koskevassa vuosikertomuksessaan;

15.  pitää tärkeänä taata sellaisten unionin kollektiivisten oikeussuojamekanismien hyvä toiminta, joiden tavoitteena on taata, että kilpailunvastaisista käytännöistä kärsivät kuluttajat saavat asianmukaisen korvauksen;

16.  pitää tarpeellisena taata oikeus rajatylittävään siirtämiseen, jotta tähän oikeuteen nykyisin kohdistuvat rajoitukset eivät vakiinnu laillisiksi markkinakäytännöiksi; pitää lisäksi tärkeänä, että maantieteellisten rajoitusten liiallinen ja perusteeton käyttö lopetetaan, ja pitää siihen liittyviä väitteitä teollis- ja tekijänoikeuksien suojelemisesta epäjohdonmukaisina;

17.  katsoo, että EU:n sulautumien tarkastelun lähtökohtana käytettävät toimivaltaa koskevat kynnysarvot, jotka perustuvat sulautuman osapuolten liikevaihtoihin, eivät aina sovellu digitaalitalouteen, jossa arvon mittarina käytetään markkinointitarkoituksissa usein verkkosivustojen vierailijoiden määrää; ehdottaa, että näitä kynnysarvoja tarkastellaan uudestaan ja niitä mukautetaan, jotta voidaan ottaa huomioon muun muassa niiden kuluttajien määrä, joita sulautumat koskevat, ja niihin liittyvien toimien arvo;

18.  korostaa, että joillekin digitaalitalouden aloille pääsyn esteitä on entistä vaikeampi ylittää, sillä mitä pidempään epäasianmukainen toiminta jatkuu, sitä vaikeampaa kilpailunvastaisten vaikutusten kääntäminen on; katsoo, että väliaikaiset toimenpiteet voivat olla hyödyllinen väline, jonka avulla voidaan varmistaa, että kilpailulle ei aiheudu haittaa tutkimuksen ollessa meneillään; toteaa tässä yhteydessä, että komission olisi hyödynnettävä tehokkaasti väliaikaisia toimenpiteitä ja varmistettava samalla tutkinnan kohteena olevien yritysten oikeusturva ja oikeus puolustukseen; suhtautuu myönteisesti komission sitoumukseen laatia kahden vuoden kuluessa ECN+-direktiivin saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä analyysi siitä, onko väliaikaisten toimenpiteiden hyväksymistä mahdollista yksinkertaistaa; suosittaa tässä yhteydessä, että komissio ottaa oppia muiden lainkäyttöalueiden parhaista käytännöistä;

19.  kehottaa komissiota toteuttamaan lisää kunnianhimoisia toimia verkkokaupan kilpailun laittomien esteiden poistamiseksi, jotta varmistetaan esteetön verkkokauppa, seurataan hintakattoja esimerkiksi majoitukseen ja matkailuun keskittyvillä digitaalisilla alustoilla ja varmistetaan, että kuluttajien saatavilla verkossa on laaja valikoima tuotteita ja palveluita kilpailukykyiseen hintaan rajojen yli; pyytää, että komissio toteuttaa mainontamarkkinoita koskevan toimialaselvityksen, jotta ymmärretään paremmin verkkomainonnan dynamiikkaa ja havaitaan kilpailun vastaiset käytännöt, joihin on puututtava kilpailuoikeuden täytäntöönpanon valvonnan yhteydessä, kuten jotkin kansalliset viranomaiset ovat tehneet;

20.  korostaa, että nykyaikaisen talouden digitalisointi johtaa muutoksiin perinteisessä talouden logiikassa; korostaa siksi, että digitalisaatiota on kaikissa verojärjestelmissä pidettävä uutena normaalina kaikilla talouden aloilla; panee merkille komission ehdotuksen digitaalitalouden verotusta koskevista säännöistä(8); korostaa, että digiverotuksella on puututtava perinteisen talouden ja digitaalitalouteen perustuvien uusien käytäntöjen väliseen epäsymmetriaan ja vältettävä jarruttamasta digitalisaatiota ja innovointia tai luomasta keinotekoisia esteitä taloudessa; korostaa, että digitaalitalouden verotukseen on tärkeää löytää kansainvälisiä ratkaisuja ja yhteisiä lähestymistapoja; kehottaa komissiota jatkamaan toimiaan kansainvälisillä foorumeilla, eli OECD:ssä, sopimuksen saavuttamiseksi;

21.  suhtautuu myönteisesti digitaalisten palvelujen verotusta koskevaan komission ehdotukseen (COM(2018)0148) ratkaisevana toimena, jolla varmistetaan, että digitaaliala maksaa oman osuutensa veroista, kunnes otetaan käyttöön pysyvä ratkaisu, jonka myötä hyötyä voidaan verottaa siellä, missä arvo muodostuu;

22.  muistuttaa, että kilpailu tietoliikenteen alalla on tärkeää innovoinnin ja verkkoihin tehtävien investointien edistämiseksi ja että kohtuullisia hintoja ja palvelujen valinnanvaraa kuluttajille olisi kannustettava; toteaa, että EU:n sisäisistä puheluista aiheutuu yhä merkittävä rasite yrityksille ja asiakkaille, ja katsoo, että toimet kuluttajilta perittävien verkkovierailumaksujen lopettamiseksi EU:ssa eivät riitä pitkällä aikavälillä, jos sisämarkkinoita aiotaan syventää edelleen; toteaa, että on luotava kannustimia EU:n sisäisten puhelujen hintojen laskemiseksi samalle tasolle paikallispuhelujen kanssa helpottamalla investointeja täysin eurooppalaiseen tai jaettuun verkkoon; katsoo, että politiikkatoimilla olisi suosittava tehokkaita investointeja uusiin verkkoihin ja otettava huomioon kuluttajiin kohdistuva vaikutus estäen siten myös uusien digitaalisten kuilujen syntyminen korkean ja matalan tulotason kotitalouksien välille; kehottaa komissiota tukemaan laajakaistan käyttöönottoa edistämällä korkeaa kilpailun tasoa ja varmistamaan korkeatasoisen yhteenliitettävyyden EU:ssa sekä 5G-verkon nopean käyttöönoton kaikkialla unionissa, jotta turvataan unionin maailmanlaajuinen kilpailukyky ja houkutellaan investointeja; pitää tämän tehtävän yhteydessä tärkeänä, että kilpailupolitiikassa otetaan huomioon laajakaistan käyttöönottoa maaseutualueilla koskevat erityispiirteet siten, että huomioidaan yleinen etu, mikä tarkoittaa, että on käännettävä suuntaus, jossa maaseutu- ja kaupunkialueet etääntyvät toisistaan teknologian saatavuuden suhteen;

23.  katsoo, että käyttö- ja säästötileistä ei saisi periä maksuja käyttäjiltä, paitsi jos maksut liittyvät erityisiin palveluihin;

24.  suhtautuu myönteisesti komission tekemään kilpailuoikeutta koskevaan päätökseen, jossa Googlelle määrättiin 4,34 miljardin euron suuruinen sakkorangaistus Android-käyttöjärjestelmään perustuviin mobiililaitteisiin liittyvistä laittomista käytännöistä, joilla pyrittiin vahvistamaan Googlen hakukoneen määräävää asemaa; kehottaa komissiota saattamaan vuonna 2019 päätökseen kilpailuoikeuden alaan liittyvän asian Google Shopping, jonka käsittely aloitettiin marraskuussa 2010 eli kahdeksan vuotta sitten; muistuttaa komissiota, että sen olisi saatettava päätökseen tutkimuksensa siitä, miten Google kohtelee hakutuloksissaan Googlen muita erikoistuneita hakupalveluja, mukaan lukien paikallishakuihin liittyvät ongelmat, jotka Yelp otti esille hiljattain tekemässään kantelussa; suosittaa, että kilpailun pääosasto tarkastelee digitaalialaan liittyvien kilpailuoikeusasioiden käsittelyn kestoa ja niihin puuttumiseen parhaiten soveltuvaa välinettä; pyytää komissiota erityisesti tarkastelemaan mahdollisuutta asettaa kilpailuoikeusasioiden käsittelylle määräaikoja, kuten se on tehnyt sulautumia koskevien asioiden yhteydessä;

25.  muistuttaa, että komission on myös tarkasteltava digitaalitekniikan alan monopolien kokonaisvaltaista rakenteellista eriyttämistä ratkaisuna, joka mahdollistaa kilpailun ja tasapuolisten toimintaedellytysten palauttamisen unionin digitaalimarkkinoilla;

26.  korostaa, että kilpailuoikeuden täytäntöönpanon valvonnan tehokkuus riippuu korjaustoimenpiteiden asianmukaisesta suunnittelusta ja testauksesta; painottaa, että kuluttajat huomioon ottavat korjaustoimenpiteet ovat tärkeitä kilpailun palauttamiseksi markkinoilla, sillä niillä autetaan kuluttajia tekemään tietoon perustuvia päätöksiä ja puuttumaan vallitseviin vääristymiin; katsoo, että komission olisi toimintaa koskevia korjaustoimenpiteitä suunnitellessaan otettava huomioon käyttäytymistaloustiede tukevana tieteenalana, kuten jotkin kansalliset viranomaiset ovat viime vuosina tehneet;

27.  toteaa, että komission puheenjohtaja on sitoutunut esittämään ehdotuksia jäsenvaltioiden veroyhteistyön lisäämiseksi velvoitteella vastata ryhmän pyyntöihin veroasioissa siten, että yksi jäsenvaltio voi tarjota muille kaikki tarvittavat tiedot rajatylittävään veronkiertoon syyllistyneiden syytteeseen asettamisen mahdollistamiseksi; toteaa, että jos jäsenvaltion toiminta vääristää kilpailua sisämarkkinoilla, parlamentti ja neuvosto voivat tietyissä olosuhteissa ja SEUT-sopimuksen 116 artiklan mukaisesti antaa direktiivejä vääristymien poistamiseksi;

28.  ottaa huomioon komission johtopäätöksen, että Luxemburg oli myöntänyt Engielle perusteettomia veroetuuksia lähes 120 miljoonaa euroa ja että takaisinperintämenettely on edelleen käynnissä; pitää valitettavana, että Luxemburgin hallitus on päättänyt valittaa komission päätöksestä;

29.  panee merkille kilpailuasioista vastaavan komission jäsenen Margrethe Vestagerin päätöksen, joka liittyy McDonald’sille myönnettyä valtiontukea koskevaan tutkimukseen ja jonka mukaan tiettyjen McDonald’sin voittojen verottamatta jääminen Luxemburgissa ei täytä laittoman valtiontuen tunnusmerkkejä; katsoo, että EU:n nykyisellä sääntelyllä ei pystytä tehokkaasti torjumaan kaksinkertaista verottamatta jäämistä ja lopettamaan kilpailua alhaisimmasta yhteisöveroasteesta;

30.  huomauttaa, että komissio teki kahdessa äskettäisessä asiassa päätöksen valtiontukien hyväksymisestä sillä perusteella, että se lieventäisi talouden häiriöitä alueellisella tasolla, vaikka yhteisen kriisinratkaisuneuvoston päätelmien mukaan kriisinratkaisua ei voida perustella yleisellä edulla, ja toteaa tämän olevan osoitus siitä, että yleinen etu voidaan tulkita kahdella eri tavalla; kehottaa komissiota tutkimaan eroja likvidaatiotuen alaan kuuluvien valtiontukisääntöjen ja pankkien elvytys- ja kriisinratkaisudirektiivin mukaisen kriisinratkaisujärjestelmän välillä ja tämän jälkeen tarkistamaan vuoden 2013 pankkitiedonantoaan vastaavasti;

31.  panee merkille, että tutkimukset(9) ovat osoittaneet omistajuuden voimakkaamman horisontaalisen keskittymisen aiheuttavan sosiaalisia piilokustannuksia ja tuotekilpailun vähenemistä; kehottaa siksi komissiota harkitsemaan sulautuma-asetuksen tarkistamista tämänsuuntaisesti ja antamaan ohjeet SEUT 101 ja 102 artiklan käytöstä näissä tapauksissa;

32.  toteaa, että rahoitusalan väliaikaiset valtiontuet olivat ehkä tarpeen maailmanlaajuisen rahoitusjärjestelmän vakauttamiseksi, koska kriisinratkaisuvälineitä ei ollut, mutta nyt niitä on arvioitava uudelleen ja ne on poistettava; pitää valitettavana, että tehty uudelleenarviointi oli riittämätön; pyytää siksi uudelleen komissiota selvittämään, ovatko pankkilaitokset hyötyneet keskuspankkien antaman maksuvalmiustuen kautta implisiittisestä tuesta ja valtiontuesta kriisin puhkeamisesta saakka; muistuttaa, että komission jäsen Vestager sitoutui marraskuussa 2017 talous- ja raha-asioiden valiokunnan kanssa käydyssä jäsennellyssä vuoropuhelussa tarkastelemaan Euroopan keskuspankin yrityssektorin osto-ohjelman mahdollisesti aiheuttamia kilpailun vääristymiä ja antamaan tarkastelun perusteella valiokunnalle laadullisen vastauksen; korostaa tässä yhteydessä, että valtiontuen valikoivuuden käsite on olennainen kriteeri, joka on tutkittava perusteellisesti, ja viittaa lisäksi Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 4 artiklan 3 kohtaan, joka sisältää niin kutsutun uskollisuusperiaatteen;

33.  katsoo, että on ensisijaisen tärkeää varmistaa valtiontukea koskevien sääntöjen tiukka ja tasapuolinen noudattaminen tulevien pankkikriisien hoitamisessa, jotta pankkien pelastaminen ei jää veronmaksajien kontolle;

34.  suhtautuu myönteisesti siihen, että komissio ottaa käyttöön välineen väärinkäytösten paljastamiseksi anonyymisti, jotta voidaan raportoida kartelleista tai muuntyyppisistä laittomista kilpailun vastaisista käytännöistä ja lisätä siten niiden selvittämisen ja niihin liittyvän syytteeseenpanon todennäköisyyttä; panee merkille myönteiset luvut ensimmäisten käyttökuukausien jälkeen;

35.  ilmaisee huolestumisensa siitä, että rahoitusalalla lisääntyvä keskittyminen voi heikentää alan kilpailua, ja on huolissaan myös pankkialan todellisten sisämarkkinoiden puuttumisesta ja siitä, että markkinat ovat vieläkin pirstoutuneet kansallisiin markkinoihin;

36.  painottaa, että unioni tarvitsee vankan yhdenmukaistetun kehyksen, jota sovelletaan monikansallisten yritysten raportointiin ja yhteisöverotukseen ja johon kuuluu julkinen maakohtainen raportointi ja yhteinen yhdistetty yhteisöveropohja; muistuttaa, että hyväksymällä nämä toimet voitaisiin vähentää yrityksille ja jäsenvaltioiden veroviranomaisille aiheutuvia kustannuksia ja lisäksi ratkaista siirtohinnoitteluongelma ja varmistaa tasapuolisempi kilpailu sisämarkkinoilla;

37.  kehottaa komissiota jatkamaan haitallisten verotoimien arviointia jäsenvaltioissa eurooppalaisella ohjausjaksolla ja arvioimaan kaikilta osin kilpailun vääristymiä ja muille lainkäyttöalueille aiheutuvia kerrannaisvaikutuksia;

38.  kehottaa komissiota jatkamaan ja jopa laajentamaan pyrkimyksiään tutkia kuluttajien vahingoksi koituvaa määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä unionissa; pyytää komissiota samanaikaisesti seuraamaan tarkasti nykyisiä valtion monopoleja ja toimilupaa koskevien tarjouskilpailujen lainmukaisuutta ehkäistäkseen mahdollisen kilpailun liiallisen vääristymisen;

39.  painottaa, että valtiontuella voi olla vääristävä vaikutus sisämarkkinoiden toimintaan; palauttaa mieliin SEUT 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan soveltamista koskevat tarkat vaatimukset; panee merkille, että suurin osa kilpailuoikeusasioita ja valtiontukia koskevista päätöksistä tehdään kansallisella tasolla; katsoo tästä syystä, että komission olisi seurattava tilannetta ja toteutettava toimia yhdenmukaisen politiikan varmistamiseksi sisämarkkinoilla; kehottaa komissiota käynnistämään paremmin kohdennettua valtiontukea koskevan toimintasuunnitelman; suhtautuu myönteisesti komission jatkuviin pyrkimyksiin selventää valtiontuen määritelmään liittyviä eri näkökohtia, kuten on käynyt ilmi SEUT 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontuen käsitettä koskevasta komission tiedonannosta; panee erityisesti merkille pyrkimykset selventää ’yrityksen’ ja ’taloudellisen toiminnan’ käsitteitä; toteaa kuitenkin, että taloudellista sekä muuta kuin taloudellista toimintaa on edelleen vaikeaa erottaa toisistaan; huomauttaa lisäksi, että perussopimuksen asianmukaisesta tulkinnasta huolehtiminen on Euroopan unionin tuomioistuimen tehtävä; kehottaa komissiota edelleen kiinnittämään erityistä huomiota yleistä taloudellista etua koskevien palvelujen, kuten energian, liikenteen ja tietoliikenteen, tarjoamiseen, kun sovelletaan EU:n valtiontukisääntöjä, erityisesti eristyksissä oleville, kaukaisille tai syrjäisille unionin alueille tarkoitetun valtiontuen yhteydessä; korostaa, että kun sovelletaan valtiontukea yleishyödyllisten palvelujen edistämiseksi, tavoitteena olisi oltava kuluttajien ja kansalaisten hyödyttäminen eikä omien etujen vahvistaminen;

40.  korostaa, että verotus kuuluu neuvostossa sovellettavan yksimielisyysvaatimuksen takia jatkossakin kansalliseen toimivaltaan ja että politiikan valinta riippuu tämän vuoksi vastaavien jäsenvaltioiden kansallisten hallitusten ja parlamenttien politiikkaa koskevista näkemyksistä ja suuntauksista; toteaa kuitenkin, että verotusvälinettä voidaan käyttää epäsuoran valtiontuen myöntämiseksi yrityksille, mikä saattaa johtaa epätasapuolisiin toimintaedellytyksiin sisämarkkinoilla; korostaa siksi tarvetta varmistaa, että kansalliset veropolitiikat eivät vääristä reilua kilpailua ja että vero- ja kilpailupolitiikkaa sovelletaan sisämarkkinoilla johdonmukaisesti; suhtautuu myönteisesti siihen, että veroetuuden muodossa olevaa valtiontukea tarkastelevasta työryhmästä on tullut pysyvä elin; kehottaa varmistamaan, että työryhmällä on riittävästi henkilöresursseja ja tutkimusvälineitä; kehottaa selventämään näihin kysymyksiin liittyvää asiaintilaa valtiontukea koskevissa tutkimuksissa, mukaan lukien parhaillaan tutkittavien asioiden määrä; korostaa, että sisämarkkinoilla uudet tulokkaat ja yritykset, myös pk-yritykset, jotka eivät käytä aggressiivisia verokäytäntöjä, ovat huonommassa asemassa; suhtautuu myönteisesti perusteellisiin tutkimuksiin, joita komissio tekee kilpailunvastaisista käytännöistä, joita ovat muun muassa valikoivat veroedut ja ylivoittoihin sovellettavat veropäätösjärjestelmät; pitää myönteisenä erityisesti veropäätöksiä koskevaa ohjeistusta, joka sisältyy komission tiedonantoon valtiontuen käsitteestä; kehottaa jäsenvaltioita luopumaan vilpillisistä kilpailukäytännöistä, jotka perustuvat perusteettomiin verokannustimiin; kehottaa neuvostoa hyväksymään yhteistä yhdistettyä yhteisöveropohjaa koskevan ehdotuksen; pitää valitettavana, että laittoman verotuen edunsaajilta perityt maksamattomat verot palautetaan EU:n valtiontukisääntöjen mukaisesti maalle, joka tuen on myöntänyt; kehottaa komissiota pyrkimään ratkaisemaan tämän ongelman; painottaa, että Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa käytäviin neuvotteluihin olisi sisällytettävä reilun kilpailun kunnioittaminen ja takuu siitä, että Yhdistynyt kuningaskunta ei voi myöntää valtiontukia poikkeuksellisen edullisten verosopimusten muodossa;

41.  painottaa elintarvikeketjun voimakasta keskittymistä, jossa muutama yritys muodostaa oligopolin maailmanlaajuisilla siemen- ja torjunta-ainemarkkinoilla, ja toteaa, että tästä kärsivät kuluttajat, maanviljelijät, ympäristö ja luonnon monimuotoisuus; huomauttaa, että tällaisen rakenteen takia maanviljelijät ovat teknologisesti ja taloudellisesti aiempaa riippuvaisempia muutamasta maailmanlaajuisesta yhdennetystä täyden palvelun myyntialustasta, siemeniä tuotetaan yksipuolisemmin, innovoinnin suuntaukset ohjautuvat pois ympäristöä ja biologista monimuotoisuutta kunnioittavan tuotantomallin omaksumisesta ja innovointi vähenee ja lopputuotteiden laatu heikkenee kilpailun vähentymisen myötä; pyytää, että komissio suuntaisi maatalouden ja erityisesti pienviljelijöiden tulojen laskun vuoksi toimensa siten, että mahdollistettaisiin kohtuulliset tulot viljelijöille ja erityisesti pienten ja keskisuurten tilojen viljelijöille;

42.  pitää ratkaisevan tärkeänä, että komissio valvoo kattavammin patenttien käyttöä maatalousalalla;

43.  suhtautuu myönteisesti sellaisiin aloitteisiin kuin älykkäitä kyliä koskeva kehys, jolla kannustetaan asuinalueita muuttumaan joustavammiksi, hyödyntämään paremmin resurssejaan ja osallistumaan aktiivisemmin kilpailuun sisämarkkinoilla sekä lisäämään houkuttelevuuttaan ja parantamaan maaseudun asukkaiden elämänlaatua;

44.  katsoo, että lohkoketjuteknologiaan liittyy mahdollisuuksia rahoituspalvelujen kannalta; varoittaa kuitenkin, että lohkoketjuteknologian käyttöä varojen keräämiseen on säänneltävä, jotta torjutaan polkumyyntiä säänneltyihin rahoitusmarkkinoihin nähden, sijoittajille aiheutuvia riskejä ja rahanpesuun liittyviä riskejä; kehottaa komissiota tässä yhteydessä esittämään sääntelykehyksen uuden virtuaalivaluutan liikkeeseenlaskua varten;

45.  on huolestunut siitä, että komissio hyväksyi hiljattain Bayerin ja Monsanton sulautuman ja että se myönsi sivuuttaneensa päätöksenteossaan SEUT-sopimuksen mukaiset tavoitteet, kuten elintarviketurvallisuutta sekä kuluttajien, ympäristön ja ilmaston suojelua koskevat tavoitteet;

46.  pitää siksi tärkeänä ryhtyä toimenpiteisiin sellaisia yrityksiä vastaan, jotka osallistuvat maatalouden tuotantoketjun markkinointi- ja jakeluvaiheisiin ja aiheuttavat maatalousmarkkinoilla häiriöitä, jotka laskevat maatalouden tulotasoa ja nostavat kuluttajahintoja;

47.  suhtautuu myönteisesti lähestymistapaan, jota komissio noudattaa arvioidessaan horisontaalisia sulautumia ja jossa kiinnitetään entistä enemmän huomiota innovointikilpailuun, erityisesti sellaisten sulautumien yhteydessä, joihin osallistuu T&K-toimintaan voimakkaasti panostavia markkinoita, ja katsoo, että yrityssulautumia olisi arvioitava koko sisämarkkinoiden kannalta; kehottaa komissiota lisäksi tekemään ehdotuksen EY:n sulautuma-asetuksen tarkistamiseksi ja analysoimaan, olisiko asetuksessa säädettävä joissakin jäsenvaltioissa jo käytössä olevan mallin mukaisesti mahdollisuudesta hyväksyä toimenpiteitä, joilla suojataan eurooppalaista oikeusjärjestystä ja SEUT-sopimuksessa ja EU:n perusoikeuskirjassa vahvistettuja oikeuksia ja periaatteita, ympäristönsuojelu mukaan luettuna;

48.  toistaa komission alustavan päätelmän, jonka mukaan Google on käyttänyt väärin määräävää markkina-asemaansa hakukoneena tuottamalla laittomasti hyötyä tuotteilleen; painottaa, että väärinkäytösten lopettamiseksi yhtiön yleiset ja erikoistuneet hakupalvelut on täysimittaisesti ja rakenteellisesti erotettava toisistaan;

49.  panee merkille, että unionin tuomioistuin tulkitsee SEUT 101 artiklaa ottaen huomioon perussopimusten eri tavoitteet; korostaa kuitenkin, että kapea-alaista tulkintaa SEUT 101 artiklasta komission horisontaalisissa suuntaviivoissa on entistä enemmän pidetty tekijänä, joka estää pienempien markkinatoimijoiden yhteistyön tiukempien ympäristöä koskevien ja sosiaalisten normien hyväksymiseksi; katsoo, että komission olisi luotava oikeusvarmuus ehdoista, joilla tuottajaorganisaatioiden, muun muassa osuuskuntien, niiden yhdistysten ja toimialakohtaisten organisaatioiden, kollektiivisia järjestelyjä, joita tehdään koko elintarvikeketjussa kestävyyden ja työnormien varmistamiseksi, arvioidaan kilpailuoikeuden yhteydessä, ja kannustettava tällaisiin aloitteisiin kilpailupolitiikan yhteydessä; korostaa, että tällaisella lähestymistavalla ei saisi estää tuottamasta edullisempia tuotteita, erityisesti aloilla, joilla kuluttajat ovat hintatietoisempia; painottaa myös suhteellisuusperiaatteen merkitystä, joka tarkoittaa, että kilpailun rajoituksilla ei voida ylittää sitä, mikä on tarpeen yleisen edun saavuttamiseksi;

50.  korostaa energiaunionin yhteisesti sovittuja tavoitteita ja päämääriä ja viittaa erityisesti turvallisuutta, talouden hiilestä irtautumista, solidaarisuutta ja luottamusta koskevaan ulottuvuuteen; painottaa, että on tärkeää varmistaa, että unionin energiamarkkinat perustuvat oikeusvaltioon, kilpailuun, energialähteiden ja energiantoimittajien monimuotoisuuteen, ennakoitavuuteen ja avoimuuteen ja että estetään kaikkia unioniin tai kolmanteen maahan sijoittautuneita markkinatoimijoita saavuttamasta kilpailijoiden ja kuluttajien kannalta haitallista määräävää asemaa; kehottaa tältä osin lisäämään näiden markkinatoimijoiden valvontaa sekä toteuttamaan tarvittaessa toimia ja asettamaan niille velvoitteita; toteaa erityisesti, että on tarkasteltava huolellisesti tiettyjen energiayhtiöiden käyttämää strategiaa, joka koskee EU:n kaasumarkkinoiden jakamista ja jonka myötä tietyt energiayhtiöt ovat mahdollisesti rikkoneet EU:n kilpailuoikeutta; toteaa lisäksi, että jäsenvaltioiden osana Pariisin ilmastosopimusta tekemät oikeudellisesti sitovat sitoumukset eivät voi toteutua, jos valtiot eivät toteuta konkreettisia toimenpiteitä uusiutuvan energian tuotannon ja käytön edistämiseksi ja mahdollistamiseksi sekä tätä koskevien kannustimien luomiseksi; panee merkille energia-alan valtiontukia koskevien suuntaviivojen tulevan tarkistuksen ja toteaa, että suuntaviivat eivät enää sulje pois valtiontuista eniten hyötyviä aloja, eli ydinvoimaa ja fossiilisten polttoaineiden talteenottoa, ja ne lisäävät kuluttajien tuottamaa uusiutuvaa energiaa koskevien sääntöjen joustavuutta; korostaa, että on tärkeää saattaa energiaunioni päätökseen markkinoiden yhdentymisen välityksellä, erityisesti investoimalla yhdysputkiin tarvittaessa sekä perustuen markkinaolosuhteisiin ja kaupallisiin mahdollisuuksiin ja lisäämällä nykyisten yhdysputkien kaupankäyntikapasiteettia; korostaa tämän vuoksi, että aina ennen kapasiteettimekanismeja koskevan valtiontuen hyväksymistä on selvitettävä, täyttääkö se välttämättömyyskriteerin, ja selvitettävä myös vaihtoehtoisia toimenpiteitä, erityisesti nykyisten yhdysputkien tehokkaampaa käyttöä; korostaa, että kapasiteettimekanismit aiheuttavat usein huomattavia kustannuksia kuluttajille ja toimivat ”piilotukena” tukien kannattamattomia ja saastuttavia voimalaitoksia, minkä vuoksi ennen tällaisille järjestelyille myönnetyn valtiontuen hyväksymistä on varmistettava, etteivät saastuttavimmat laitokset voi saada niitä;

51.  painottaa tarvetta parantaa avoimuutta, kun suunnitellaan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia, jotta yksityisen sektorin kumppanit eivät käytä niitä turvatakseen kilpailuedut kilpailijoihinsa nähden;

52.  suhtautuu myönteisesti komission toteuttamaan tutkimukseen, jossa tarkasteltiin elintärkeiden lääkkeiden hinnoittelukäytäntöjä, erityisesti Aspenin tapauksessa;

53.  korostaa, että kaikille lentoyhtiöille on tärkeää myöntää samat oikeudet niiden lentäessä EU:n alueelle tai EU:n alueelta; toteaa, että samoja oikeuksia ei valitettavasti aina myönnetä EU:n ulkopuolella toimiville eurooppalaisille lentoyhtiöille ja nämä joutuvat kärsimään kilpailua haittaavista epäoikeudenmukaisista käytännöistä; kehottaa komissiota puuttumaan kilpailun vastaisiin käytäntöihin, jotka heikentävät myös kuluttajansuojalainsäädäntöä; painottaa lisäksi jälleen, että on tärkeää varmistaa reilu kilpailu EU:n lentoyhtiöiden ja kolmansien maiden lentoyhtiöiden välillä;

54.  painottaa kilpailukykyisen liikennealan merkitystä; toteaa, että liikenteen sisämarkkinat on vielä saatettava päätökseen ja että rautatieala on kaikkein hajanaisin; suhtautuu myönteisesti toimiin, joita komissio on toteuttanut edistääkseen maanteiden henkilöliikenteen sisämarkkinoiden päätökseen saattamista ja toiminnan parantamista;

55.  vahvistaa uudelleen, että uusiin infrastruktuurihankkeisiin, myös niihin, jotka yhdistävät jäsenvaltion ja jonkin kolmannen maan, sovelletaan unionin lainsäädäntöä, erityisesti eriyttämistä ja markkinahinnoittelua koskevia sääntöjä;

56.  painottaa, että on tärkeää ja tarpeen osoittaa riittävät taloudelliset resurssit ja henkilöresurssit komission kilpailun pääosastolle ja kansallisille toimivaltaisille viranomaisille, ja painottaa tietoteknisen ja digitaalialan asiantuntemuksen merkitystä, jotta vastataan datavetoisen ja algoritmeihin perustuvan talouden haasteisiin; tukee tässä yhteydessä vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen sisämarkkinaohjelman ehdotettua kilpailuosiota;

57.  korostaa, että komission on kilpailusääntöjä laatiessaan pidettävä sisämarkkinoita yhtenä yhtenäisenä markkinana eikä useina riippumattomina paikallisina tai kansallisina markkinoina;

58.  korostaa, että kansainvälinen yhteistyö on välttämätöntä, jotta kilpailuoikeuden periaatteiden täytäntöönpanoa voidaan valvoa tehokkaasti ja välttää korjaustoimenpiteisiin ja täytäntöönpanotoimenpiteiden tuloksiin liittyviä epäjohdonmukaisuuksia; katsoo tässä yhteydessä, että paras tapa parantaa kilpailusääntöjä ja -käytäntöjä maailmanlaajuisesti on käydä oikeudenmukaisia ja avoimia keskusteluja; tukee komission sekä kansallisten ja tarvittaessa alueellisten kilpailuviranomaisten aktiivista osallistumista kansainväliseen kilpailuviranomaisverkkoon;

59.  panee tyytyväisenä merkille ECN+-direktiivin ja katsoo, että direktiivillä parannetaan merkittävästi EU:n kilpailuoikeuden tehokasta ja johdonmukaista soveltamista kaikkialla unionissa varmistamalla, että kansallisten kilpailuviranomaisten käytössä on tarvittavat välineet, resurssit ja suojatoimet, myös johtavassa asemassa olevien henkilöiden avoin valinta- ja nimitysmenettely, jotta ne voivat riippumattomasti määrätä varoittavia sakkorangaistuksia kilpailulainsäädännön rikkomisen johdosta; ilmaisee arvostavansa sitä, että komissio on auttanut jäsenvaltioita varhaisessa vaiheessa tämän direktiivin täytäntöönpanemisessa;

60.  kehottaa komissiota varmistamaan, että kaikissa tulevissa kauppasopimuksissa huolehditaan tasapuolisista toimintaedellytyksistä etenkin kilpailun ja valtiontukien osalta; korostaa, että valtiontuki olisi sallittava vain poikkeuksellisissa ja perustelluissa tapauksissa, joita säännellään lainsäädännöllä, jotta kilpailu ei vääristy markkinoilla, ja että samalla olisi otettava huomioon poikkeukset ja perustelut, jotka liittyvät Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamiseen; muistuttaa, että ”kun yritykset globalisoituvat, niin on tehtävä myös niiden, jotka valvovat kilpailusääntöjen noudattamista”, etenkin siksi, että tieto- ja viestintäteknologian leviäminen ja digitaalisen talouden esiinmarssi ovat johtaneet eräillä aloilla markkinavoiman ja vallan liialliseen keskittymiseen; katsoo, että maailmanlaajuiset kilpailusäännöt ja kilpailuviranomaisten erittäin pitkälle menevä koordinointi myös kilpailumenettelyjen yhteydessä harjoitettavan tietojenvaihdon osalta ovat edellytyksiä maailmanlaajuisen reilun kaupan kehittämiselle;

61.  muistuttaa, että kansainvälisissä kauppa- ja investointisopimuksissa olisi oltava erillinen ja vahva kilpailua koskeva luku;

62.  kehottaa komissiota tehostamaan toimiaan osoittaakseen pyrkivänsä avaamaan kansainväliset julkisten hankintojen markkinat ja parantamaan eurooppalaisten yritysten pääsyä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksiin kolmansissa maissa; pitää tarpeellisena vähentää unionin ja kolmansien maiden, varsinkin Yhdysvaltain ja Kiinan, välistä epäsymmetriaa mahdollisuuksissa saada julkisia hankintoja koskevia sopimuksia; kehottaa kaikkia unionin kauppakumppaneita sallimaan eurooppalaisille yrityksille ja työntekijöille syrjimättömän pääsyn julkisten hankintojen markkinoille; pitää myönteisenä, että keskustelut kansainvälisestä julkisten hankintojen välineestä on käynnistetty uudelleen, koska sillä luodaan tarvittavaa vastavuoroisuutta tapauksissa, joissa kauppakumppanit rajoittavat pääsyä omille julkisten hankintojen markkinoilleen, ja kehottaa Eurooppa-neuvostoa hyväksymään sen pikaisesti; kannattaa komission toimia kolmansien maiden julkisten hankintojen markkinoiden avaamiseksi kahdenvälisten kauppasopimusten avulla; muistuttaa, että yritykset, jotka toimivat tavanomaisten markkinaehtojen vastaisin ehdoin ja joilla on geopoliittisia tarkoitusperiä, voivat päihittää käytännössä kaikki kilpailijansa eurooppalaisia julkisia hankintoja koskevissa tarjouskilpailuissa; kehottaa komissiota valvomaan julkisia hankintoja koskevia tarjouskilpailuja ja estämään sen, että eurooppalaiset yritykset ja työntekijät joutuisivat kärsimään valtion ohjauksessa olevien yritysten vilpillisestä kilpailusta;

63.  toteaa, että on välttämätöntä torjua epäterveitä kaupan käytäntöjä myös kilpailupolitiikan avulla, jotta varmistetaan maailmanlaajuisesti tasapuoliset toimintaedellytykset, jotka hyödyttävät sekä työntekijöitä, kuluttajia että yrityksiä, ja että se on yksi unionin kauppapoliittisen strategian painopisteistä; korostaa, että globalisaation hallintaa koskevassa pohdinta-asiakirjassa todetaan, että unionin on toteutettava toimia oikeudenmukaisten kilpailuolosuhteiden palauttamiseksi; pitää myönteisenä, että Japanin kanssa tehtyyn talouskumppanuussopimukseen ja Kanadan kanssa tehtyyn laaja-alaiseen talous- ja kauppasopimukseen on sisällytetty kilpailupolitiikkaa koskevia määräyksiä; pitää kuitenkin harmillisena, että näiden määräysten soveltamisala on rajallinen eikä niissä määrätä tehokkaasta täytäntöönpanon valvonnasta tai riitojenratkaisusta; muistuttaa, että on tärkeää sisällyttää kaikkiin kauppasopimuksiin kunnianhimoisia määräyksiä kilpailusta ja huolehtia näiden määräysten täytäntöönpanosta, jotta voidaan taata reilut säännöt;

64.  pitää myönteisenä ehdotusta ulkomaisten suorien sijoitusten seurantaan tarkoitettujen unionin puitteiden perustamisesta; katsoo, että kyseessä on hyödyllinen väline, koska sillä voidaan suojella strategisen edun mukaisia eurooppalaisia yrityksiä epäterveiltä kaupan käytännöiltä, jotka saattavat haitata turvallisuutta ja yleistä järjestystä, ja taata reilun kilpailun periaatteiden noudattaminen unionissa;

65.  korostaa tukien vastaisen välineen merkitystä pyrittäessä torjumaan vilpillistä kilpailua maailmanlaajuisesti ja luomaan tasapuoliset toimintaedellytykset unionin valtiontukisääntöjen avulla; pitää tässä yhteydessä valitettavana, että Kiinan kansantasavalta loi vuonna 2017 jälleen kerran eniten uusia kaupan esteitä, jotka koskevat eurooppalaisia yrityksiä ja työntekijöitä, ja että se oli mukana useimmissa eurooppalaisissa tukien vastaisissa tapauksissa;

66.  on huolestunut Yhdysvaltain tullipolitiikasta ja sen vaikutuksesta eurooppalaisten yritysten kilpailukykyyn; korostaa, että toimien, joita komissio toteuttaa tasapainottaakseen kauppaa Yhdysvaltain kanssa, olisi oltava määrätietoisia mutta tasapainoisia, oikeasuhteisia ja Maailman kauppajärjestön (WTO) sääntöjen mukaisia;

67.  kehottaa komissiota tehostamaan toimiaan reilun kilpailun edistämiseksi maailmanmarkkinoilla myös torjumalla tulliesteiden ja tukien perusteetonta käyttöä tiiviimmässä yhteistyössä muiden maiden kanssa WTO:n, taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD), YK:n kauppa- ja kehityskonferenssin (UNCTAD), G20-ryhmän ja Maailmanpankin kaltaisilla foorumeilla; muistuttaa, että WTO:ssa tehtiin vuosina 1996–2004 työtä kauppa- ja kilpailupolitiikan vuorovaikutuksen parantamiseksi, mutta pitää valitettavana, että sen jälkeen aihe ei ole ollut WTO:n työohjelmassa; korostaa, että eräät WTO:n sopimusten määräykset, kuten palvelukaupan yleissopimuksen (GATS) IX artikla, muodostavat perustan WTO:n jäsenten syvemmälle yhteistyölle kilpailuasioissa; odottaa siksi, että WTO:n 12. ministerikokouksessa saadaan aikaan uutta edistymistä pyrittäessä takaamaan reilu kansainvälinen kilpailu;

68.  uskoo vakaasti WTO:n olennaiseen rooliin mutta on huolissaan sen väitetystä kyvyttömyydestä käsitellä muita kuin markkinatalouksia ja puuttua tuista ja valtion toimista aiheutuviin kilpailun vääristymisiin; pitää myönteisenä, että Yhdysvallat, Japani ja unioni pyrkivät yhdessä uudistamaan järjestöä tähän suuntaan;

69.  kehottaa komissiota lisäämään tukeaan unionin pk-yrityksille, jotta ne voivat suojata ja käyttää oikeuksiaan epäterveiden kaupan käytäntöjen tapauksessa, eli kun kyseessä ovat unionin ulkopuolisten maiden polkumyynti tai tuet; panee tässä yhteydessä merkille komission pyrkimykset vilpillisen kilpailun torjumiseksi korkean profiilin tapauksissa tunnettuja yhtiöitä vastaan mutta painottaa, että reilua kilpailua koskevien sääntöjen noudattamisen valvonta on erittäin tärkeää myös pk-yritysten kannalta;

70.  pitää kauppasopimusten kestävää kehitystä koskevien määräysten vaikuttavaa täytäntöönpanoa tärkeänä, jotta voidaan parantaa elinoloja kumppanimaissa ja suojata eurooppalaisia yrityksiä vilpilliseltä kilpailulta; pitää myönteisenä, että tukien ja polkumyynnin vastaisissa toimenpiteissä otetaan käyttöön ympäristöä koskevia ja sosiaalisia perusteita;

71.  huomauttaa, että unionin kilpailulainsäädännöllä ei ole saavutettu toivottuja tuloksia, koska sitä sovelletaan reilun kilpailun puolustamiseksi kaikkien sisämarkkinoiden toimijoiden välillä painottaen erityisesti kuluttajien etuja ja tosiasiassa elintarvikeketjussa vallitsee epätasa-arvo, joka aiheuttaa maataloustuottajille sietämättömän kovia paineita; katsoo, että kuluttajien ja maataloustuottajien etuja olisi pidettävä yhtä tärkeinä;

72.  katsoo, että maataloustoiminnan erityispiirteiden vuoksi kollektiiviset organisaatiot ovat välttämättömiä, jotta voidaan vahvistaa alkutuottajien asemaa elintarvikeketjussa ja saavuttaa SEUT 39 artiklassa määritellyt YMP:n tavoitteet; katsoo myös, että tuottajaorganisaatioiden ja niiden yhteenliittymien kollektiivisia toimia – tuotannon suunnittelu, myyntineuvottelut ja sopimusjärjestelyt mukaan luettuina – on sen vuoksi pidettävä yhteensopivina SEUT 101 artiklan kanssa; korostaa, että viljelijöiden saattaminen yhteen tuottajaorganisaatioissa vahvistaa heidän asemaansa toimitusketjussa;

73.  katsoo, että toimialakohtaisten organisaatioiden malli on onnistunut hallinnointimuoto alalla, sillä sen avulla kaikki alan toimijat, jotka ovat siinä tasapuolisesti edustettuina, voivat järjestäytyä ja viestiä organisoidusti keskenään ja se mahdollistaa taloudellisten ja teknisten tietojen välittämisen, markkinoiden avoimuuden lisäämisen ja riskien ja etujen tasaisemman jakautumisen; katsoo, että YMP:llä olisi edistettävä erilaisia asianmukaisesti järjestettyjä yhteistyömalleja, kuten nykyinen malli, jotta voidaan helpottaa Euroopan tasolla toimivien toimialakohtaisten organisaatioiden perustamista;

74.  katsoo, että nykyisen suuntauksen mukaisesti tuottajaorganisaatioiden ja toimialakohtaisten organisaatioiden valtuuksia täytyy vahvistaa edelleen, jotta viljelijöiden neuvotteluvoima saataisiin tasapainoon elintarvikeketjun vähittäismyyjien neuvotteluvoiman kanssa; katsoo, että EU:n yhteisrahoitusta tällaisten organisaatioiden perustamista ja toimintaa varten olisi lisättävä;

75.  pyytää komissiota helpottamaan kollektiivisten markkinoiden hallintavälineiden soveltamista kriisitilanteissa sellaisten työkalujen avulla, jotka eivät vaadi julkisia varoja, kuten tuotteen vetäminen markkinoilta elintarvikeketjun toimijoiden välisen sopimuksen nojalla; toteaa, että toimialakohtaiset organisaatiot voisivat soveltaa itse tätä toimenpidettä;

76.  katsoo, että tuotteiden tuominen unionin markkinoille sellaisista kolmansista maista, jotka eivät noudata samoja sosiaalisia, terveys- ja ympäristövaatimuksia, asettaa eurooppalaiset tuottajat epäoikeudenmukaiseen kilpailutilanteeseen; vaatii näin ollen, että haavoittuvia aloja suojellaan ja että sekä tulevissa että parhaillaan käytävissä kauppaneuvotteluissa sovelletaan maataloustuotteisiin järjestelmällisesti vastavuoroisuus- ja vaatimustenmukaisuusperiaatteita; kehottaa komissiota ottamaan tämän näkökohdan huomioon brexit-neuvotteluissa;

77.  korostaa, että unionin sisämarkkinoille pääsyn ehtona olisi oltava hygienia-, kasvinsuojelu- ja ympäristönormien noudattaminen; pyytää komissiota reilun kilpailun takaamiseksi edistämään toimenpiteiden ja valvonnan vastaavuutta kolmansien maiden ja unionin välillä ympäristönormien ja elintarvikkeiden turvallisuutta koskevien normien alalla; panee merkille, että ympäristöön ja eläinten hyvinvointiin liittyvät mahdollisimman tiukat vaatimukset voivat tarkoittaa korkeampia kustannuksia ja vaatimusten alentaminen voi siten olla reilun kilpailun vastaista;

78.  huomauttaa, että ilmastokatastrofit, joille viljelijät altistuvat, vaikuttavat markkinoihin ja heikentävät heidän asemaansa elintarvikeketjussa; muistuttaa, että polkumyynnin vastaisissa unionin säännöissä(10), joita sovelletaan muun muassa maatalousalaan, katsotaan, että ympäristöön liittyvä polkumyynti luo epäreilua kilpailua; pyytää ottamaan huomioon unionin kansalaisten edut, jotka vaativat kestävää ja ympäristöystävällistä yhteiskuntaa; kehottaa näin ollen komissiota ottamaan huomioon sisämarkkinoiden toiminnan ja yhteiskunnalle koituvat edut kokonaisuudessaan ja mahdollistamaan poikkeukset kilpailusäännöistä sekä horisontaalisen että vertikaalisen yhteistyön helpottamiseksi kestävyyttä koskevissa aloitteissa;

79.  painottaa, että ”kohtuullisen hinnan” käsite ei saa tarkoittaa vain alinta mahdollista hintaa kuluttajalle, vaan hinnan on oltava perusteltu ja mahdollistettava se, että kaikki elintarvikeketjun osapuolet saavat kohtuullisen korvauksen; painottaa, että kuluttajia kiinnostavat muutkin seikat kuin alhaiset hinnat, kuten eläinten hyvinvointi, ympäristön kestävyys, maaseudun kehittäminen ja aloitteet antibioottien käytön vähentämiseksi ja mikrobilääkeresistanssin välttämiseksi;

80.  pitää myönteisenä, että koontiasetuksella(11) luodaan menettely, jonka mukaan ryhmä viljelijöitä voi pyytää komissiolta ei-sitovaa lausuntoa siitä, onko tietty kollektiivinen toiminta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013, maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 922/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta (YMJ-asetus) 209 artiklassa tarkoitetun kilpailusääntöjä koskevan yleisen poikkeuksen mukaista; kehottaa komissiota maatalousmarkkinoita käsittelevän työryhmän suositukset huomioon ottaen selventämään maatalousalaa koskevan yleisen poikkeuksen soveltamisalaa ja sen päällekkäisyyttä 149 ja 152 artikloissa säädettyjen poikkeusten kanssa ja määrittämään siten kyseiset poikkeukset tarkemmin niin, että SEUT 101 artiklan soveltaminen voitaisiin tarvittaessa keskeyttää;

81.  toteaa, että vuonna 2013 vähämerkityksisen tuen tuottajakohtainen enimmäismäärä maatalousalalla kaksinkertaistettiin 7 500 eurosta 15 000 euroon, jotta voidaan tukea selviytymistä ilmasto-, terveys- ja talouskriisien lisääntymisestä; huomauttaa, että vähämerkityksisen tuen kansallista enimmäisosuutta muutettiin samaan aikaan vain marginaalisesti 0,75 prosentista 1 prosenttiin kansallisen maataloustuotannon arvosta, mikä on vähentänyt jäsenvaltioiden mahdollisuuksia tukea vaikeuksissa olevia maatiloja; tukee näin ollen komission ehdotusta siitä, että jäsenvaltioille ja alueille olisi annettava jatkossa enemmän joustonvaraa vähämerkityksistä tukea koskevien sääntöjen avulla;

82.  pitää tervetulleena koontiasetuksen myötä tulleita muutoksia, jotta jatkossa on helpompi soveltaa YMJ-asetuksen 222 artiklan säännöksiä, joissa sallitaan väliaikaiset poikkeukset kilpailuoikeudesta; kehottaa komissiota kuitenkin selventämään, miten sovelletaan YMJ-asetuksen 219 ja 222 artiklaa, jotka koskevat toimenpiteisiin ryhtymistä markkinahäiriöiden ja markkinoiden vakavien epätasapainotilojen tapauksessa, sillä näiden molempien säännösten osalta nykyisin vallitsevan oikeudellisen epävarmuuden vuoksi kukaan ei sovella näitä säännöksiä, koska pelkona on jäsenvaltioiden kilpailuviranomaisten asettamien sääntöjen mahdollinen rikkominen;

83.  ottaa huomioon, että on tapahtunut merkittävä horisontaalinen ja vertikaalinen rakenneuudistus, joka on johtanut jo ennestään keskittyneiden siementen, maatalouskemikaalien, lannoitteiden, eläingenetiikan ja maatalouskoneiden sekä jalostus- ja vähittäismyyntialojen keskittymiseen entisestään; pyytää komissiota tähän liittyen ja Bayer-ryhmän ostettua Monsanto-yhtiön varmistamaan, että unionin viljelijöiden ja kansalaisten etuja ja ympäristöä suojellaan, sillä yhdessä nämä yhtiöt hallitsevat noin 24:ää prosenttia maailman torjunta-aineiden markkinoista ja 29:ää prosenttia maailman siemenmarkkinoista;

84.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden kansallisille ja tarvittaessa myös alueellisille kilpailuviranomaisille sekä jäsenvaltioiden kansallisille parlamenteille.

(1)EUVL L 187, 26.6.2014, s. 1.
(2)EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1.
(3) EUVL C 93, 24.3.2017, s. 71.
(4) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0187.
(5) EUVL C 252, 18.7.2018, s. 78.
(6)EYVL L 201, 31.7.2002, s. 37.
(7) ”Privacy and competitiveness in the age of big data: The interplay between data protection, competition law and consumer protection in the Digital Economy”, Euroopan tietosuojavaltuutetun alustava lausunto, maaliskuu 2014, https://edps.europa.eu/sites/edp/files/publication/14-03-26_competitition_law_big_data_en.pdf
(8)COM(2018)0147, COM(2018)0148 ja C(2018)1650.
(9) Common Ownership by Institutional Investors and its Impact on Competition, OECD, 5. ja 6. joulukuuta 2017.
(10) COM(2013)0192.
(11)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/2393, annettu 13 päivänä joulukuuta 2017, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen annetun asetuksen (EU) N:o 1305/2013, yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta annetun asetuksen (EU) N:o 1306/2013, yhteisen maatalouspolitiikan tukijärjestelmissä viljelijöille myönnettäviä suoria tukia koskevista säännöistä annetun asetuksen (EU) N:o 1307/2013, maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EU) N:o 1308/2013 ja elintarvikeketjuun, eläinten terveyteen ja eläinten hyvinvointiin, kasvien terveyteen ja kasvien lisäysaineistoon liittyvien menojen hallinnointia koskevista säännöksistä annetun asetuksen (EU) N:o 652/2014 muuttamisesta (EUVL L 350, 29.12.2017, s. 15).

Oikeudellinen huomautus