Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2018/2109(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0059/2019

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0059/2019

Keskustelut :

PV 14/02/2019 - 7
CRE 14/02/2019 - 7

Äänestykset :

PV 14/02/2019 - 10.19

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2019)0133

Hyväksytyt tekstit
PDF 156kWORD 46k
Torstai 14. helmikuuta 2019 - Strasbourg Väliaikainen painos
Sisämarkkinoiden kilpailukyvyn vahvistaminen EU:n tulliliittoa ja sen hallinnointia kehittämällä
P8_TA-PROV(2019)0133A8-0059/2019

Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. helmikuuta 2019 sisämarkkinoiden kilpailukyvyn vahvistamisesta EU:n tulliliittoa ja sen hallinnointia kehittämällä (2018/2109(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon unionin tullikoodeksista 9. lokakuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 952/2013(1) sekä siihen liittyvän delegoidun säädöksen (28. heinäkuuta 2015 annettu komission delegoitu asetus (EU) 2015/2446)(2), täytäntöönpanosäädöksen (2. marraskuuta 2015 annettu komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/2447)(3), siirtymäkauden delegoidun säädöksen (17. joulukuuta 2015 annettu komission delegoitu asetus (EU) 2016/341)(4) ja työohjelman (11. huhtikuuta 2016 annettu komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2016/578)(5),

–  ottaa huomioon ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) N:o 952/2013 muuttamisesta muita menetelmiä kuin unionin tullikoodeksissa säädettyjä sähköisiä tietojenkäsittelymenetelmiä koskevan siirtymäkauden pidentämiseksi (COM(2018)0085),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle EU:n tulliliiton ja sen hallinnoinnin kehittämisestä (COM(2016)0813),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon neuvostolle ja Euroopan parlamentille otsikolla ”Ensimmäinen kaksivuotiskertomus edistymisestä unionin tulliliiton ja sen hallinnoinnin kehittämisessä” (COM(2018)0524),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon neuvostolle ja Euroopan parlamentille otsikolla ”Toinen tilanneselvitys tullialan riskienhallintaa koskevan EU:n strategian ja toimintasuunnitelman täytäntöönpanosta” (COM(2018)0549),

–  ottaa huomioon komission kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle tullialan tietotekniikkastrategiasta (COM(2018)0178),

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ensimmäisen käsittelyn kannan komission ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi tullirikkomuksia ja ‑seuraamuksia koskevasta unionin oikeudellisesta kehyksestä (COM(2013)0884),

–  ottaa huomioon paperittomasta tullin ja kaupan toimintaympäristöstä 15. tammikuuta 2008 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 70/2008/EY(6),

–  ottaa huomioon 17. tammikuuta 2017 antamansa päätöslauselman unionin tullikoodeksin täytäntöönpanoon liittyvien ongelmien käsittelystä(7),

–  ottaa huomioon komission kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle unionin tullikoodeksin täytäntöönpanosta ja komissiolle siirretyn delegoitujen säädösten antamisvallan käyttämisestä unionin tullikoodeksin 284 artiklan mukaisesti (COM(2018)0039),

–  ottaa huomioon Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 19/2017 ”Tuontimenettelyt: oikeuskehyksen puutteet ja täytäntöönpanon tehottomuus vaikuttavat EU:n taloudellisiin etuihin”,

–  ottaa huomioon Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 26/2018 ”Mikä on viivästyttänyt tullin tietoteknisten järjestelmien toteuttamista?”,

–  ottaa huomioon neuvoston kertomuksen (11760/2017) valmisteveropetosten torjunnan edistymisestä,

–  ottaa huomioon Europolin ja Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston tilannekatsauksen väärentämiseen ja piratismiin Euroopan unionissa,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan mietinnön ja kansainvälisen kaupan valiokunnan lausunnon (A8-0059/2019),

A.  ottaa huomioon, että tänä vuonna 50 vuotta täyttävä tulliliitto on Euroopan unionin kulmakiviä ja yksi maailman suurimmista kauppaliittoutumista ja että täysin toimiva tulliliitto on välttämätön sisämarkkinoiden asianmukaiselle toiminnalle ja kitkattomalle EU:n sisäiselle kaupalle ja että se on myös olennainen osa yhteistä kolmansiin maihin kohdistuvaa kauppapolitiikkaa hyödyttäen niin unionin yrityksiä kuin kansalaisiakin; ottaa huomioon, että tulliliitto on välttämätön myös Euroopan unionin uskottavuudelle, sillä sen myötä unionilla on vahva neuvotteluasema neuvoteltaessa kauppasopimuksista kolmansien maiden kanssa;

B.  ottaa huomioon, että tulliviranomaisten on löydettävä vaadittava tasapaino laillisen kaupan helpottamisen, unionin ja sen kansalaisten turvallisuuden suojaamiseksi tarkoitetun tullivalvonnan, sisämarkkinoille tuleviin tuotteisiin kohdistuvan kuluttajaluottamuksen sekä unionin taloudellisten ja kaupallisten etujen välillä ja että tulliviranomaiset ovat vastuussa tullialan oikeuskehyksen täytäntöönpanon lisäksi yli 60 oikeudellisen säädöksen täytäntöönpanosta, laittoman kaupan ja salakuljetuksen torjumisesta ja valtuutetun talouden toimijan aseman myöntämisestä;

C.  ottaa huomioon, että tullitietojen ja -prosessien standardisointi on keskeisessä asemassa valvonnan yhdenmukaistamisessa erityisesti sellaisten ilmiöiden osalta kuin tavaroiden virheellinen luokittelu, tuonnin aliarvottaminen ja tavaran alkuperän virheellinen ilmoittaminen, jotka ovat haitallisia kaikille talouden toimijoille mutta erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille;

D.  ottaa huomioon, että EU:n tuonnin ja viennin arvo vuonna 2017 oli 3 700 miljardia euroa ja että kerättyjen tullien osuus EU:n talousarviosta on 15 prosenttia;

E.  ottaa huomioon, että unionin tullikoodeksin täytäntöönpano on välttämätöntä unionin omien varojen, erityisesti tullien, ja verotukseen liittyvien kansallisten etujen säilyttämiseksi, mutta myös eurooppalaisten kuluttajien turvallisuuden ja tasapuolisen kilpailun varmistamiseksi sisämarkkinoilla;

F.  ottaa huomioon, että unionin tullikoodeksissa säädetään, että sen soveltamiseen tarvittavat sähköiset järjestelmät on otettava käyttöön 31. joulukuuta 2020 mennessä; ottaa huomioon, että tullimenettelyjen digitalisointi aloitettiin jo vuonna 2003 ja se vahvistettiin säädöksellä vuonna 2008 hyväksymällä yhteisön tullikoodeksista (uudistettu tullikoodeksi) 23 päivänä huhtikuuta 2008 annettu asetus (EY) N:o 450/2008(8) ja paperittomasta tullin ja kaupan toimintaympäristöstä tehty eTulli-päätös N:o 70/2008/EY;

G.  ottaa huomioon, että tullialan digitalisointityö jatkuu, että yli 98 prosenttia tulliselvityksistä annetaan nykyään sähköisesti ja että seuraavat tullialat käsitellään nykyään sähköisillä järjestelmillä: passitus (NCTS), vientivalvonta (ECS), turvallisuutta koskevat tiedot (ICS), riskienhallinta (CRMS), taloudellisten toimijoiden rekisteröinti- ja tunnistenumero (EORI), luvat (tullipäätösjärjestelmä TPJ), valtuutetut talouden toimijat (AEO), sitovat tariffitiedot ( EBTI), kiintiöt ja tariffit (QUOTA), yksipuoliset tullisuspensiot, yhdistetty nimikkeistö (TARIC), tuonti- ja vientiseuranta (SURV2) ja rekisteröidyn viejän järjestelmä alkuperätodistuksia varten (REX);

H.  ottaa huomioon, että EU:n monivuotisessa rahoituskehyksessä 2021–2027 ehdotetun tulliohjelman tavoitteena on tukea jäsenvaltioiden tulliviranomaisten toimintaa ja niiden välistä yhteistyötä;

I.  ottaa huomioon, että Yhdistyneen kuningaskunnan eroaminen EU:sta vaikeuttaa tulliliiton asianmukaista toimintaa;

J.  ottaa huomioon, että unionin tullikoodeksin kokonaisvaltaisen täytäntöönpanon kannalta keskeisten sähköisten järjestelmien käyttöönotto viivästyy ja siirtyy 31. joulukuuta 2020 jälkeiseen aikaan;

K.  ottaa huomioon, että tulliliiton suorituskyvyn arviointivälineellä tarkastellaan tulliliiton toimintaa keskeisten suorituskykyindikaattoreiden perusteella useilla aloilla, joita ovat muun muassa taloudellisten etujen suojaaminen, EU:n kansalaisten turvallisuuden varmistaminen ja tullin merkityksen arvioiminen EU:n kasvun ja kilpailukyvyn kannalta;

L.  ottaa huomioon, että Tulli 2020 -ohjelman ja sitä kautta tullin tietotekniikka-alan hallinnointi on jaettu komission, jäsenvaltioiden ja kaupallisten etujen edustajien kesken monilla päätöksentekorakenteilla, joiden päällekkäisyydellä on kestävä kielteinen vaikutus ohjelman tehokkuuteen ja tietoteknisten hankkeiden hallinnointiin;

M.  katsoo, että nykyisen Tulli 2020 -ohjelman päättymisen ja eri vaihtoehtomahdollisuuksien kustannus-hyötysuhteen arvioinnin jälkeen on tarpeen tarkistaa perusteellisesti tulliohjelmien hallinnointia;

1.  korostaa jäsenvaltioiden tulliviranomaisten ja komission yksiköiden päivittäin tekemää työtä sisämarkkinoiden suojaamiseksi tuoteväärennösten ja tuotteiden polkumyynnin aiheuttamalta epäreilulta kilpailulta, kaupankäynnin helpottamiseksi ja hallinnollisten muodollisuuksien vähentämiseksi, tulojen keräämiseksi kansallisiin talousarvioihin ja unionin talousarvioon ja kansalaisten suojelemiseksi terrorismiin, terveyteen, ympäristöön ja muihin asioihin liittyviltä uhilta;

2.  palauttaa mieliin, että tulliliitto on yksi EU:n varhaisimmista saavutuksista ja että sitä voidaan pitää yhtenä unionin tärkeimmistä menestystarinoista, sillä sen ansiosta unionin alueelle sijoittautunut yritys on voinut myydä tuotteitaan ja tehdä investointeja koko unionin alueella ja samalla se on antanut EU:lle mahdollisuuden poistaa sisärajat ja kilpailla muun maailman kanssa; korostaa, että EU:n sisämarkkinat eivät voisi toimia ilman tulliliiton mahdollistamaa tullivapaata ympäristöä ja tulliliiton roolia tuonnin ja viennin valvonnassa;

3.  korostaa, että täysin toimiva tulliliitto on olennainen edellytys EU:n ja sen neuvotteluaseman uskottavuuden ja vahvuuden takaamiseksi uusia kauppasopimuksia koskevissa neuvotteluissa; painottaa, että toimiva tulliliitto osaltaan edistää laillista kaupankäyntiä ja vähentää laillisesti kauppaa käyvien hallinnollisia rasitteita, mikä on tärkeää kilpailukykyisten yritysten kehittymisen kannalta; painottaa tehokkaan valvonnan merkitystä – esimerkiksi edistämällä yhteistyötä kolmansien maiden tulliviranomaisten kanssa – ja lailliselle kaupankäynnille asetettavien turhien esteiden välttämistä;

4.  korostaa, että on ratkaisevan tärkeää luoda unionin laajuisia saumattomia tulliprosesseja, jotka perustuvat uudistettuun tietotekniikkainfrastruktuuriin; katsoo, että digitalisointi voi tehdä tiedonvaihdosta ja tullien maksamisesta entistä selkeämpää ja helpompaa etenkin pk-yrityksille ja kolmansien maiden talouden toimijoille ja että se tarjoaa mahdollisuuksia yksinkertaistaa tullisääntöjä ja -menettelyjä;

5.  toteaa, että tulliliiton EU:n alueen saapumispaikkojen tullitarkastusten, tullimenettelyjen sekä tulliseuraamuksia koskevien toimintapolitiikkojen tämänhetkiset taso- ja laatuerot johtavat usein kauppavirtojen vääristymiseen, saapumispaikkaa koskevan keinottelun lisääntymiseen ja sisämarkkinoiden yhtenäisyyden vaarantumiseen; kehottaa tässä yhteydessä painokkaasti komissiota ja jäsenvaltioita käsittelemään tätä kysymystä;

6.  kannustaa komissiota tehostamaan toimiaan sellaisen yhtenäisen EU:n keskitetyn tullipalvelupisteen luomiseksi, joka auttaisi yrityksiä toimittamaan kaikki tarvittavat tiedot ja asiakirjat yhdessä paikassa, jotta ne voivat täyttää kaikki tavaroiden tuontia, vientiä ja passitusta koskevat sääntelyvaatimukset;

7.  palauttaa mieliin, että Yhdistyneestä kuningaskunnasta tulee EU:n ulkopuolinen maa EU:sta eroamisen jälkeen, mikä muuttaa EU:n ulkorajoja, ja korostaa, että brexit-prosessi ei saisi vaikuttaa kielteisesti EU:n tullialan ja sen hallinnoinnin kehittämiseen;

Tullimenettelyjen digitalisoiminen

8.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita laatimaan tulliviranomaisille tehokkaamman, kustannus-hyötysuhteeltaan paremman ja virtaviivaistetumman lähestymistavan tietotekniikkajärjestelmien hallinnointiin; kehottaa erityisesti laatimaan täsmällisemmän ja realistisemman arvion tarvittavasta ajasta ja resursseista sekä yksittäisten, tullimenettelyjen digitalisointia edistävien tietoteknisten hankkeiden soveltamisalasta;

9.  pitää valitettavana sitä, että tulliliiton uusien tietotekniikkajärjestelmien täytäntöönpano on viivästynyt useita kertoja, minkä vuoksi komissio on esittänyt Euroopan parlamentille ja neuvostolle pyynnön pidentää siirtymäkautta unionin tullikoodeksissa säädettyä vuoden 2020 määräaikaa myöhemmäksi; pitää myös valitettavana komission antamia vajavaisia tietoja tämän lisäpidennyksen syistä, erityisesti siltä osin kuin on kyse siitä, mikä kuuluu komission ja mikä jäsenvaltioiden vastuulle, sillä tässä tilanteessa Euroopan parlamentti ei voi käyttää poliittista ja talousarviota koskevaa valvontavaltaansa asianmukaisella tavalla;

10.  huomauttaa, että vaikka 75 prosenttia unionin tullikoodeksin täytäntöönpanon edellyttämien tietoteknisten järjestelmien unionin vastuulle kuuluvista osista on tarkoitus saada valmiiksi joulukuuhun 2020 mennessä, tämä ei merkitse sitä, että 75 prosenttia tietoteknisistä järjestelmistä on tähän mennessä valmiita, koska 25 prosenttia näistä järjestelmistä kuuluu niihin kansallisiin osiin, joista jäsenvaltiot ovat vastuussa ja joissa on havaittu viivästyksiä;

11.  katsoo, että komission ja neuvoston on ensisijaisen tärkeänä asiana varmistettava, että tullikoodeksi pannaan täytäntöön ja tullimenettelyt digitalisoidaan uuden määräajan puitteissa; kehottaa tämän vuoksi komissiota ja jäsenvaltioita tekemään kaikkensa lisäviivästysten välttämiseksi; katsoo tässä yhteydessä, että tietoteknisen järjestelmän perustaminen edellyttää 17 tietoteknisen välineen kehittämistä ja käyttöönottoa, millä on merkittäviä taloudellisiin ja henkilöresursseihin liittyviä vaikutuksia; pitää sen tähden erittäin tärkeänä, että jäsenvaltioiden ja komission hallinnoimissa tietotekniikkahankkeissa ei ole resurssien käytön päällekkäisyyttä;

12.  kehottaa komissiota päivittämään unionin tullikoodeksiin liittyvän työohjelmansa aikataulua niin, että siinä otetaan huomioon komission itsensä Euroopan parlamentille ja neuvostolle hyväksyttäväksi esittämä siirtymäkauden pidentäminen(9); kehottaa parlamenttia ja neuvostoa pyrkimään tällaisen pidennyksen pikaiseen hyväksymiseen ja huolehtimaan siitä, että tullin tietotekniikkajärjestelmä voidaan ottaa onnistuneesti käyttöön kattavia turvallisuustestejä unohtamatta, niin että mahdolliset ongelmat eivät vaaranna jäsenvaltioiden tulliviranomaisten tekemiä tavaroihin kohdistuvia tullitarkastuksia; korostaa Euroopan tilintarkastustuomioistuimen tavoin, että samat syyt johtavat samoihin seurauksiin ja että vuoden 2017 monivuotisen strategisen suunnitelman saattaminen ajan tasalle keskittämällä kuuden tietotekniikkajärjestelmän käyttöönotto samalle vuodelle on suuri haaste ja se vaarantaa vakavasti uudelleen sovittujen määräaikojenkin noudattamisen, jolloin unionin tullikoodeksin täytäntöönpanon määräaika voisi pidentyä entisestään vuoden 2025 jälkeiseen aikaan;

13.  kehottaa komissiota saattamaan monivuotisen strategisen suunnitelmansa ajan tasalle niin, että hankkeet jaksotetaan koko siirtymäkauden ajalle, jotta vältetään mahdollisimman suuressa määrin käyttöönottojen keskittyminen siirtymäkauden loppuvaiheeseen; kehottaa asettamaan sitovia välitavoitteita, myös jäsenvaltioille;

14.  kehottaa komissiota olemaan mukauttamatta 17:ää tietoteknistä välinettä varten jo hyväksyttyjä oikeudellisia ja teknisiä eritelmiä, sillä täytäntöön pantavien hankkeiden laajuus ja niiden käyttöönottoon tarvittava aika eivät sovi yhteen teknologioiden jatkuvasti kehittyvän luonteen eivätkä tänä aikana tapahtuvien väistämättömien lainsäädännöllisten ja sääntelyyn liittyvien muutosten kanssa;

15.  palauttaa mieliin, että tilintarkastustuomioistuimen mukaan komissio oli tietoinen viivästyksistä mutta päätti olla sisällyttämättä näitä tietoja viralliseen kertomukseensa, mikä esti sidosryhmiä (kuten Euroopan parlamenttia, muita EU:n toimielimiä, jotka eivät ole edustettuina Tulli 2020 -ohjelman hallintorakenteessa, sekä asiasta kiinnostuneita yrityksiä ja kansalaisia) olemasta reaaliajassa täysin tietoisia viiveiden riskistä; kehottaa näin ollen komissiota raportoimaan säännöllisesti ja avoimesti monivuotisen strategisen työsuunnitelman toteuttamisesta ja sähköisten tullijärjestelmien perustamisesta, jotta aiemman ohjelmasuunnittelun virheitä ei toistettaisi, ja ilmoittamaan mahdollisista uusista lisäviivästyksistä, tekemättä sitä kuitenkaan viime hetkellä tai ennen kuin se on ryhtynyt asianmukaisiin korjaaviin toimenpiteisiin;

16.  kehottaa komissiota arvioimaan Tulli 2020 -ohjelmaa jatkuvasti ja reagoimaan havaittuihin puutteisiin, erityisesti ohjelman puitteissa perustettujen asiantuntijaryhmien liian vähäiseen hyödyntämiseen, ja mahdollistamaan tulliviranomaisten välisen yhteistyön lisäämisen;

17.  korostaa, että jatkuva toimintapolitiikan seuranta, analysointi ja mahdollisten vaikutusten arviointi ovat keskeisiä tulliliiton hallinnoinnin osia; panee merkille komission pyrkimykset kehittää tulliliiton suorituskykyä arvioivaa välinettä, jonka avulla voidaan vihdoin arvioida järjestelmällisesti tulliliiton strategisten tavoitteiden kannalta sen toiminnan tehokkuutta, vaikuttavuutta ja yhdenmukaisuutta, ja suhtautuu myönteisesti näihin pyrkimyksiin; kehottaa jäsenvaltioita tukemaan välineen edelleen kehittämiseen tähtäävää työtä;

18.  ehdottaa komissiolle, että tällä välineellä arvioitaisiin myös tullivalvonnan suorituskykyä digitalisointipotentiaalin ja tietovirtojen osalta, jotta voidaan luoda entistäkin tehokkaampaa riskiperusteista valvontaa ja samalla optimoida valvonnasta tulliviranomaisille koituva työtaakka;

Tullialan ohjelman hallinnointi, kertomukset ja rahoitus

19.  panee merkille toimet, joita komissio ja jäsenvaltiot ovat toteuttaneet tullikoodeksin yhdenmukaisen ja johdonmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi erityisesti koulutuksen ja suuntaviivojen antamisen osalta; kehottaa kuitenkin komissiota ja jäsenvaltioita tehostamaan toimiaan ja lisäämään resursseja, jotta varmistetaan vuonna 2013 hyväksytyn tullikoodeksin ja yhdenmukaisten tullimenettelyjen täysimääräinen täytäntöönpano koko EU:n tasolla; kehottaa komissiota esittämään tämän osalta toimintasuunnitelman, jonka olisi hyvä perustua tullikäytäntöjen vertaisarviointiin, hyvien käytäntöjen vaihtoon sekä tulliviranomaisten väliseen lisääntyneeseen yhteistyöhön ja riittävät resurssit omaavaan koulutusohjelmaan;

20.  muistuttaa, että komissio on kehittämässä EU:n tullien keskitetyn palvelupisteen järjestelmää, jonka avulla talouden toimija voisi toimittaa yhdenmukaistettujen liityntäpisteiden kautta useille vastaanottajille vakiomuotoisia tietoja, joita tarvitaan moniin eri sääntelytarkoituksiin (eläinlääkintä-, terveys- ja ympäristötarkoituksiin jne.); kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita jatkamaan tätä tärkeää työtä;

21.  panee merkille rahoitusponnistelut, joita unionin talousarviolla tuetaan korottamalla seuraavan, vuosia 2021–2027 koskevan tullialan ohjelman määrärahoja 842 844 000 euroon vuoden 2018 hintoina; kehottaa jäsenvaltioita myös suuntaamaan tarvittavat henkilöstöresurssit ja taloudelliset resurssit kansallisten järjestelmän osien käyttöönottamiseen, sillä ne ovat välttämättömiä eurooppalaisen sähköisen tullijärjestelmän täytäntöönpanon onnistumisen kannalta, ja kehottaa komissiota toimittamaan sille hyvissä ajoin kertomuksen unionin järjestelmän osien ja jäsenvaltioiden kehittämien unionin ulkopuolella olevien osien käyttöönotosta;

22.  korostaa, että tullivalvonnan ja sovellettavien tullien kantamisen osalta tullit joutuvat nykyisin vastaamaan ilmiömäiseen kasvuun EU:n ulkopuolelta tulevien verkkokaupasta ostettavien tavaroiden määrässä, erityisesti kun EU:hun tuotujen vähäarvoisten tavaroiden määrä kasvaa vuosittain 10–15 prosenttia; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tehostamaan toimiaan voidakseen vastata paremmin tähän haasteeseen;

23.  kehottaa komissiota ehdottamaan ehdottomasti vasta Tulli 2020 -ohjelman 17:n unionin tullikoodeksiin liittyvän tietotekniikkajärjestelmän toteuttamisen päätyttyä entistä tehokkaampaa tullihallintorakennetta tullin tietotekniikkahankkeiden toteuttamista ja niiden päivityksiä varten; korostaa, että tullin tietotekniikkajärjestelmän taloudelliset haasteet ja verotukseen ja turvallisuuteen liittyvät haasteet huomioon ottaen hyväksytyllä ratkaisulla on ehdottomasti voitava suojata täysin unionin suvereniteetti;

24.  korostaa, että ”Tulli 2021–2027 -ohjelma”, jolla tuetaan jäsenvaltioiden tulliviranomaisia, auttaa paitsi lisäämään EU:n talousarviotuloja myös takaamaan tuoteturvallisuuden, eurooppalaisten kuluttajien suojelun ja EU:n yritysten tasapuoliset toimintaedellytykset;

Yhdistyneen kuningaskunnan ero Euroopan unionista

25.  korostaa, että Yhdistyneen kuningaskunnan EU:sta eroamisen aiheuttama epävarmuus on suuri haaste eurooppalaisille yrityksille; kehottaa siksi komissiota ja jäsenvaltioita antamaan sidosryhmille kattavat tiedot Yhdistyneen kuningaskunnan eron vaikutuksista tullialaan ja tietyntyyppisiin välillisiin veroihin (arvonlisä- ja valmisteveroihin);

26.  korostaa, että Yhdistyneen kuningaskunnan eron vuoksi tullijärjestelmässä – myöskään EU:n ulkorajoilla – ei saa olla porsaanreikiä, jotka tasoittaisivat tietä laittomalle kaupalle tai EU:n oikeuden mukaisten julkisoikeudellisten velkojen kiertämiselle;

o
o   o

27.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän mietinnön neuvostolle ja komissiolle.

(1) EUVL L 269, 10.10.2013, s. 1.
(2) EUVL L 343, 29.12.2015, s. 1.
(3) EUVL L 343, 29.12.2015, s. 558.
(4) EUVL L 69, 15.3.2016, s. 1.
(5) EUVL L 99, 15.4.2016, s. 6.
(6) EUVL L 23, 26.1.2008, s. 21.
(7) EUVL C 242, 10.7.2018, s. 41.
(8) EUVL L 145, 4.6.2008, s. 1.
(9) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) N:o 952/2013 muuttamisesta muita menetelmiä kuin unionin tullikoodeksissa säädettyjä sähköisiä tietojenkäsittelymenetelmiä koskevan siirtymäkauden pidentämiseksi (COM(2018)0085).

Päivitetty viimeksi: 15. helmikuuta 2019Oikeudellinen huomautus