Hakemisto 
Hyväksytyt tekstit
Keskiviikko 13. helmikuuta 2019 - Strasbourg 
Euroopan kalastuksenvalvontavirasto ***I
 Valmisteveron alaisten tavaroiden siirtojen ja valvonnan tietokoneistaminen ***I
 Saatavien siirrosta kolmansille osapuolille aiheutuviin vaikutuksiin sovellettava laki ***I
 Tietojenvaihtoa, avunantoa ja koulutusta koskevan toimintaohjelman perustaminen euron suojaamiseksi rahanväärennykseltä kaudeksi 2021–2027 (Perikles IV -ohjelma) ***I
 EU:n ja Singaporen välinen vapaakauppasopimus ***
 EU:n ja Singaporen välinen vapaakauppasopimus (päätöslauselma)
 EU:n ja Singaporen välinen sijoitussuojasopimus ***
 EU:n ja Singaporen välinen sijoitussuojasopimus (päätöslauselma)
 EU:n ja Singaporen kumppanuus- ja yhteistyösopimus ***
 EU:n ja Singaporen välinen kumppanuus- ja yhteistyösopimus (päätöslauselma)
 Liikenneyhteisön perustamista koskeva sopimus ***
 Bosnia ja Hertsegovinaa koskeva vuoden 2018 kertomus
 Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahasto plussaa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevat yleiset säännökset ja rahoitussäännöt ***I
 Oikeusalan ohjelma ***I
 Euroopan tulevaisuudesta käytävän keskustelun tilanne
 Päätös olla vastustamatta delegoitua säädöstä: maantieteellisen luokittelun tasot
 Päätös olla vastustamatta delegoitua säädöstä: tekniset sääntelystandardit tiettyjen OTC-johdannaissopimusten määritysvelvollisuuden soveltamispäivien lykkäystä koskevien määräaikojen pidentämiseksi
 Päätös olla vastustamatta delegoitua säädöstä: tietyntyyppisiä sopimuksia koskevan määritysvelvollisuuden voimaantulopäivä
 Päätös olla vastustamatta delegoitua säädöstä: päivämäärä, johon saakka vastapuolet voivat soveltaa riskienpienentämistekniikoitaan tiettyihin OTC-johdannaissopimuksiin, joita ei määritetä keskusvastapuolessa
 Jäsenvaltioiden tuomioistuinten välinen yhteistyö siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa tapahtuvassa todisteiden vastaanottamisessa ***I
 Oikeudenkäynti- ja muiden asiakirjojen tiedoksianto jäsenvaltioissa siviili- tai kauppaoikeudellisissa asioissa ***I
 Perusluonteiset maanteiden tavaraliikenneyhteydet Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan unionista eroamisen yhteydessä varmistavat yhteiset säännöt ***I
 Perusluonteiset lentoyhteydet Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan unionista eroamisen yhteydessä varmistavat yhteiset säännöt ***I
 Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan unionista eroamiseen liittyvät lentoturvallisuusnäkökohdat ***I
 GATS-sopimus: tarvittavat korvaavat muutokset, jotka johtuvat Tšekin, Viron, Kyproksen, Latvian, Liettuan, Unkarin, Maltan, Itävallan, Puolan, Slovenian, Slovakian, Suomen ja Ruotsin liittymisestä Euroopan unioniin ***
 Euroopan laajuisen liikenneverkon toteuttamista edistävät yhdenmukaistamistoimenpiteet ***I
 Moottoriajoneuvojen vakuutus ***I
 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon heikentämispyrkimykset EU:ssa
 Toimintapoliittiset haasteet ja strategiat naisten syöpäsairauksien ja niiden yhteydessä esiintyvien muiden sairauksien torjunnassa
 Kannabiksen käyttö lääkinnällisiin tarkoituksiin
 Vetoomusvaliokunnan vuonna 2018 käsittelemät asiat

Euroopan kalastuksenvalvontavirasto ***I
PDF 207kWORD 66k
Päätöslauselma
Konsolidoitu teksti
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 13. helmikuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan kalastuksenvalvontavirastosta (kodifikaatio) (COM(2018)0499 – C8-0313/2018 – 2018/0263(COD))
P8_TA-PROV(2019)0084A8-0037/2019

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys – kodifiointi)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0499),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 43 artiklan 2 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0313/2018),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 17. lokakuuta 2018 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon nopeutetusta menetelmästä säädöstekstien viralliseksi kodifioimiseksi 20. joulukuuta 1994 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen(2),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 103 ja 59 artiklan,

–  ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön (A8-0037/2019),

A.  toteaa, että Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission oikeudellisista yksiköistä koostuvan neuvoa-antavan ryhmän mukaan käsillä olevassa ehdotuksessa ainoastaan kodifioidaan aikaisemmat säädökset niiden asiasisältöä muuttamatta;

1.  vahvistaa ensimmäisen käsittelyn kantanaan komission ehdotuksen sellaisena kuin se on mukautettuna Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission oikeudellisista yksiköistä koostuvan neuvoa-antavan ryhmän suositusten perusteella;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 13. helmikuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/… antamiseksi Euroopan kalastuksenvalvontavirastosta (kodifikaatio)

P8_TC1-COD(2018)0263


EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 43 artiklan 2 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(3),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä(4),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)  Neuvoston asetusta (EY) N:o 768/2005(5) on muutettu useita kertoja ja huomattavilta osin(6). Sen vuoksi mainittu asetus olisi selkeyden ja järkeistämisen takia kodifioitava.

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1380/2013(7) säädetään jäsenvaltioiden velvollisuudesta varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen tehokas valvonta, tarkastus ja täytäntöönpano ja tehdä siihen pääsemiseksi yhteistyötä toistensa ja kolmansien maiden kanssa.

(3)  Näiden velvollisuuksien täyttämiseksi jäsenvaltioiden on tarpeen koordinoida valvonta- ja tarkastustoimensa omalla maa-alueellaan, unionin vesillä ja kansainvälisillä vesillä kansainvälisen oikeuden ja erityisesti alueellisista kalastusjärjestöistä ja kolmansien maiden kanssa tehdyistä sopimuksista johtuvien unionin velvollisuuksien mukaisesti.

(4)  Mikään tarkastusjärjestelmä ei voi olla kustannustehokas, ellei siinä määrätä maalla tehtävistä tarkastuksista. Sen vuoksi maa-alueiden olisi kuuluttava yhteiskäyttösuunnitelmien piiriin.

(5)  Tällaisen valvonta- ja tarkastustoimien koordinoinnin kautta tapahtuvan yhteistyön pitäisi vaikuttaa myönteisesti elollisten vesiluonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen sekä turvata tähän hyödyntämiseen osallistuvalle kalatalousalalle tasavertaiset toimintaedellytykset ja vähentää siten kilpailun vääristymistä.

(6)  Kalastuksen valvonnan ja tarkastusten tehokkuuden katsotaan olevan keskeistä laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen torjumiseksi.

(7)  Rajoittamatta jäsenvaltioiden asetuksesta (EU) N:o 1380/2013 johtuvia velvollisuuksia unioni tarvitsee teknis-hallinnollisen elimen järjestämään kalastuksen valvontaa ja tarkastuksia koskevaa yhteistyötä ja koordinointia jäsenvaltioiden välillä.

(8)  Euroopan kalastuksenvalvontaviraston, jäljempänä ’virasto’, olisi kyettävä tukemaan yhteisen kalastuspolitiikan valvontajärjestelmän yhdenmukaista täytäntöönpanoa, varmistamaan operatiivisen yhteistyön organisointi, antamaan jäsenvaltioille apua ja perustamaan hätäyksikkö, jos tunnistetaan jokin yhteiseen kalastuspolitiikkaan kohdistuva vakava riski. Sen olisi myös kyettävä hankkimaan tarvittavat laitteet yhteiskäyttösuunnitelmien toteuttamiseksi ja tekemään yhteistyötä EU:n yhdennetyn meripolitiikan täytäntöönpanossa.

(9)  On tarpeen, että virasto kykenee komission pyynnöstä avustamaan unionia ja jäsenvaltioita niiden suhteissa kolmansiin maihin tai alueellisiin kalastusjärjestöihin taikka molempiin ja tekemään yhteistyötä niiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa unionin kansainvälisten velvollisuuksien puitteissa.

(10)  Lisäksi on tarpeen pyrkiä soveltamaan tehokkaasti unionin tarkastus­menettelyjä. Virastosta voisi ajan mittaan tulla tieteellisen ja teknisen avun lähde kalastuksen valvonnan ja tarkastusten osalta.

(11)  Jotta päästäisiin yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteisiin eli elävien vesiluonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen kestävän kehityksen puitteissa, unioni toteuttaa elävien vesiluonnonvarojen säilyttämistä, hoitoa ja hyödyntämistä koskevia toimenpiteitä.

(12)  Tällaisten toimenpiteiden moitteettoman täytäntöönpanon varmistamiseksi jäsenvaltioilla on oltava käytössään asianmukaiset valvonta- ja täytäntöönpanovälineet. Tällaisen valvonnan ja täytäntöönpanon tehostamiseksi on aiheellista, että komissio hyväksyy erityisiä valvonta- ja tarkastusohjelmia asetuksen (EU) N:o 1380/2013 47 artiklan 2 kohdassa viitatun menettelyn mukaisesti ja yhdessä asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa.

(13)  Viraston olisi toteutettava jäsenvaltioiden välisen operatiivisen yhteistyön koordinointi yhteiskäyttösuunnitelmien perusteella, joissa organisoidaan asianomaisten jäsenvaltioiden käytettävissä olevien valvonta- ja tarkastusresurssien käyttö valvonta- ja tarkastusohjelmien toteuttamiseksi. Jäsenvaltioiden suorittamat kalastuksen valvonta- ja tarkastustoimet olisi toteutettava valvonta- ja tarkastustoimia koskevia yhteisiä perusteita, prioriteetteja, viitearvoja ja menettelyitä noudattaen tällaisten ohjelmien pohjalta.

(14)  Valvonta- ja tarkastusohjelman hyväksyminen velvoittaa jäsenvaltiot asettamaan käyttöön tarpeelliset resurssit ohjelman toteuttamiseksi. On tarpeen, että jäsenvaltiot ilmoittavat virastolle viipymättä valvonta- ja tarkastusresursseista, joilla ne aikovat toteuttaa ohjelmaa. Yhteiskäyttösuunnitelmiin ei saisi sisällyttää lisävelvoitteita valvonnan, tarkastusten tai täytäntöönpanon osalta taikka tarpeellisten resurssien käyttöön asettamisen osalta.

(15)  Viraston olisi laadittava yhteiskäyttösuunnitelma vain, jos siitä määrätään työohjelmassa.

(16)  Työohjelma olisi hyväksyttävä hallintoneuvostossa, joka varmistaa, että asiasta vallitsee riittävä yhteisymmärrys myös sen osalta, että virastolle työohjelmassa määrätyt tehtävät ja jäsenvaltioiden toimittamiin tietoihin perustuvat viraston käytettävissä olevat resurssit vastaavat toisiaan.

(17)  Neuvotellessaan hallintoneuvoston jäsenten ja jäsenvaltioiden kanssa pääjohtajan tärkeimpänä tehtävänä olisi varmistaa, että jäsenvaltiot ovat kunkin vuoden työohjelman tavoitteita varten asettaneet viraston käyttöön riittävät resurssit työohjelman toteuttamista varten.

(18)  Pääjohtajan olisi erityisesti laadittava tarkkoja yhteiskäyttösuunnitelmia käyttämällä jäsenvaltioiden kunkin valvonta- ja tarkastusohjelman toteuttamista varten ilmoittamia resursseja ja noudattamalla sääntöjä ja tavoitteita, jotka on määritelty erityisessä valvonta- ja tarkastusohjelmassa, johon yhteiskäyttö­suunnitelma perustuu, sekä muita asiaan kuuluvia sääntöjä, kuten unionin tarkastajiin liittyviä sääntöjä.

(19)  Pääjohtajan on tässä yhteydessä tarpeen huolehtia ajoituksesta niin, että jäsenvaltioille annetaan riittävästi aikaa toimittaa operatiiviseen asiantuntemukseensa perustuvat huomautuksensa, kuitenkin siten, että viraston työohjelmaa ja tässä asetuksessa säädettyjä aikarajoituksia noudatetaan. Pääjohtajan on tarpeen ottaa huomioon asianomaisten jäsenvaltioiden edut kussakin suunnitelmassa käsiteltyjen kalastusten osalta. Yhteisten valvonta- ja tarkastustoimien tehokkaan ja oikea-aikaisen koordinoinnin varmistamiseksi on tarpeen säätää menettelystä, jolla voidaan tehdä päätös suunnitelmien hyväksymisestä silloin, kun asianomaisten jäsenvaltioiden välillä ei voida päästä sopimukseen.

(20)  Yhteiskäyttösuunnitelmien laadinta- ja hyväksymismenettelyn olisi oltava samanlainen unionin vesien ulkopuolisten alueiden kuin unionin vesienkin osalta. Suunnitelmien olisi perustuttava kansainväliseen valvonta- ja tarkastusohjelmaan, jolla pannaan täytäntöön valvontaan ja tarkastuksiin liittyviä unionia sitovia kansainvälisiä velvoitteita.

(21)  Yhteiskäyttösuunnitelmien täytäntöön panemiseksi asianomaisten jäsenvaltioiden olisi koottava yhteen ja asetettava käyttöön varaamansa valvonta- ja tarkastusresurssit. Viraston olisi arvioitava, ovatko käytettävissä olevat valvonta- ja tarkastusresurssit riittävät, ja tarvittaessa ilmoitettava asianomaisille jäsenvaltioille ja komissiolle, että resurssit eivät riitä valvonta- ja tarkastus­ohjelmassa vaadittujen tehtävien suorittamiseen.

(22)  Samalla kun jäsenvaltioiden olisi noudatettava valvontaan ja tarkastuksiin liittyviä velvoitteitaan, erityisesti asetuksen (EU) N:o 1380/2013 nojalla hyväksytyn erityisen valvonta- ja tarkastusohjelman mukaisesti, virastolla ei saisi olla valtuuksia määrätä yhteiskäyttösuunnitelmissa lisävelvoitteista tai seuraamuksista jäsenvaltioille.

(23)  Viraston olisi tarkasteltava säännöllisesti yhteiskäyttösuunnitelmien tehokkuutta.

(24)  Yhteiskäyttösuunnitelmien hyväksymistä varten olisi säädettävä mahdollisuudesta päättää erityisistä täytäntöönpanosäännöistä. Tätä mahdollisuutta voi olla hyödyllistä käyttää viraston aloitettua toimintansa ja jos pääjohtaja katsoo, että tällaiset säännöt olisi sisällytettävä unionin lainsäädäntöön.

(25)  Viraston olisi pyydettäessä voitava toimittaa valvonta- ja tarkastusresursseihin liittyviä sopimuspohjaisia palveluja asianomaisten jäsenvaltioiden yhteiseen käyttöön.

(26)  Viraston tehtävien täyttämiseksi komission, jäsenvaltioiden ja viraston olisi vaihdettava valvontaa ja tarkastuksia koskevia tietoja tietoverkon kautta.

(27)  Viraston aseman ja rakenteen olisi vastattava siltä edellytettyjen tulosten objektiivista luonnetta, ja viraston olisi voitava suorittaa tehtävänsä läheisessä yhteistyössä jäsenvaltioiden ja komission kanssa. Sen vuoksi viraston olisi saatava oikeudellinen, taloudellinen ja hallinnollinen itsemääräämisoikeus samalla kun sillä olisi oltava tiiviit yhteydet unionin toimielimiin ja jäsenvaltioihin. Tätä tarkoitusta varten on tarpeen ja asianmukaista, että virasto olisi unionin elin, joka on oikeushenkilö ja joka käyttää sille tällä asetuksella annettuja valtuuksia.

(28)  Viraston tekemiin sopimuksiin sovellettavan lain mukaan määräytyvän sopimussuhteeseen perustuvan viraston vastuun osalta Euroopan unionin tuomioistuimella olisi oltava toimivalta viraston tekemässä sopimuksessa mahdollisesti olevan välityslausekkeen nojalla. Unionin tuomioistuimella olisi myös oltava toimivalta ratkaista riidat, jotka koskevat viraston sopimukseen perustumattomasta vastuusta johtuvien vahinkojen korvaamista jäsenvaltioiden lainsäädännön yhteisten yleisten periaatteiden mukaisesti.

(29)  Komission ja jäsenvaltioiden tulisi olla edustettuina hallintoneuvostossa, jonka tehtävänä olisi huolehtia viraston moitteettomasta ja tehokkaasta toiminnasta.

(30)  Koska viraston on täytettävä unionin velvollisuuksia ja komission pyynnöstä tehtävä yhteistyötä kolmansien maiden ja alueellisten kalastusjärjestöjen kanssa unionin kansainvälisten velvollisuuksien puitteissa, on aiheellista, että hallintoneuvoston puheenjohtaja valitaan komission edustajien joukosta.

(31)  Hallintoneuvoston äänestysmenettelyissä olisi otettava huomioon jäsenvaltioiden ja komission edut ja viraston tehokas toiminta.

(32)  Olisi perustettava neuvottelukunta pääjohtajan avustamiseksi ja tiiviin yhteistyön varmistamiseksi sidosryhmien kanssa.

(33)  On aiheellista säätää, että neuvottelukunnan edustaja osallistuu hallinto­neuvoston kokouksiin ilman äänioikeutta.

(34)  On tarpeen säätää viraston pääjohtajan nimittämisestä ja eroamisesta sekä pääjohtajan tehtävien hoitamista koskevista säännöistä.

(35)  Viraston avoimen toiminnan edistämiseksi virastoon olisi sovellettava rajoituksetta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1049/2001(8).

(36)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2018/1725(9) olisi sovellettava tähän asetukseen yksilöiden yksityisyyden suojelemiseksi.

(37)  Viraston toiminnallisen itsemääräämisoikeuden ja riippumattomuuden takaamiseksi sille olisi myönnettävä oma talousarvio, jonka tulot ovat peräisin unionin rahoitusosuudesta ja viraston tarjoamista sopimuspohjaisista palveluista perittävistä maksuista. Unionin talousarviomenettelyä olisi sovellettava siltä osin kuin kyse on unionin rahoitusosuudesta tai Euroopan unionin yleisestä talousarviosta maksettavista muista tuista. Tilintarkastustuomioistuimen olisi suoritettava viraston tilintarkastus.

(38)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU, Euratom) N:o 883/2013(10) olisi sovellettava rajoituksetta virastoon petosten, lahjonnan ja muun laittoman toiminnan torjumiseksi, ja viraston olisi liityttävä Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan yhteisöjen komission välillä 25 päivänä toukokuuta 1999 tehtyyn toimielinten väliseen sopimukseen Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) sisäisistä tutkimuksista(11).

(39)  Tämän asetuksen täytäntöön panemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011(12) mukaisesti,

OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

TAVOITE JA MÄÄRITELMÄT

1 artikla

Tavoite

Tässä asetuksessa säädetään Euroopan kalastuksenvalvontavirastosta, jäljempänä ’virasto’, jonka tavoitteena on järjestää jäsenvaltioiden kalastuksen valvonta- ja tarkastustoimien koordinointi ja auttaa jäsenvaltioita tekemään yhteistyötä yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattamiseksi sen tehokkaan ja yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

a)  ’valvonnalla ja tarkastuksella’ kaikkia jäsenvaltioiden erityisesti neuvoston asetuksen (EY) N:o 1224/2009(13) 5, 11, 71, 91 ja 117 artiklan sekä VII osaston nojalla toteuttamia toimenpiteitä yhteisen kalastuspolitiikan alaan kuuluvien kalastustoimien valvomiseksi ja tarkastamiseksi, mukaan luettuina valvonta- ja seurantatoimet, kuten alusten satelliittiseurantajärjestelmät ja tarkkailijajärjestelmät;

b)  ’valvonta- ja tarkastusresursseilla’ valvontaan käytettäviä aluksia, ilma-aluksia, kulkuneuvoja ja muita aineellisia resursseja sekä tarkastajia, tarkkailijoita ja muita henkilöresursseja, joita jäsenvaltiot käyttävät valvontaan ja tarkastuksiin;

c)  ’yhteiskäyttösuunnitelmalla’ suunnitelmaa, jossa esitetään käytettävissä olevien valvonta- ja tarkastusresurssien käyttöä koskevat toiminnalliset järjestelyt;

d)  ’kansainvälisellä valvonta- ja tarkastusohjelmalla’ ohjelmaa, jossa esitetään valvonta- ja tarkastustoimia koskevat tavoitteet, yhteiset prioriteetit ja menettelyt unionin kansainvälisten valvonta- ja tarkastusvelvollisuuksien täyttämiseksi;

e)  ’erityisellä valvonta- ja tarkastusohjelmalla’ ohjelmaa, jossa asetetaan tavoitteet, yhteiset prioriteetit ja menettelyt asetuksen (EY) N:o 1224/2009 95 artiklan mukaisesti vahvistetuille valvonta- ja tarkastustoimille;

f)  ’kalastuksella’ asetuksen (EU) N:o 1380/2013 4 artiklan 1 kohdan 28 alakohdassa tarkoitettua kalastustoimintaa;

g)  ’unionin tarkastajilla’ tarkastajia, jotka sisältyvät asetuksen (EY) N:o 1224/2009 79 artiklassa tarkoitettuun luetteloon.

II LUKU

VIRASTON TOIMENKUVA JA TEHTÄVÄT

3 artikla

Toimenkuva

Viraston toimenkuvana on:

a)  koordinoida jäsenvaltioiden suorittamia valvonta- ja tarkastustoimia, jotka liittyvät unionin valvonta- ja tarkastusvelvollisuuksiin;

b)  koordinoida asianomaisten jäsenvaltioiden tämän asetuksen mukaisesti yhteen kokoamien kansallisten valvonta- ja tarkastusresurssien käyttöä;

c)  auttaa jäsenvaltioita toimittamaan kalastustoimia ja valvonta- ja tarkastustoimia koskevia tietoja komissiolle ja kolmansille osapuolille;

d)  auttaa toimivaltaansa kuuluvissa asioissa jäsenvaltioita täyttämään yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen mukaiset tehtävänsä ja velvollisuutensa;

e)  auttaa jäsenvaltioita ja komissiota yhdenmukaistamaan yhteisen kalastuspolitiikan soveltamista kaikkialla unionissa;

f)  edistää jäsenvaltioiden ja komission valvonta- ja tarkastustekniikoiden tutkimusta ja kehittämistä koskevaa työtä;

g)  edistää tarkastajakoulutuksen koordinointia ja jäsenvaltioiden välistä kokemusten vaihtoa;

h)  koordinoida laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen, jäljempänä ‘LIS-kalastus’, torjuntatoimia unionin sääntöjen mukaisesti;

i)  auttaa yhteisen kalastuspolitiikan valvontajärjestelmän yhdenmukaisessa täytäntöönpanossa, mukaan luettuna erityisesti

–  jäsenvaltioiden valvontatoimien operatiivisen koordinoinnin järjestäminen yksittäisten valvonta- ja tarkastusohjelmien, LIS-kalastusta koskevien valvontaohjelmien sekä kansainvälisten valvonta- ja tarkastusohjelmien täytäntöön panemiseksi,

–  viraston tehtävien suorittamiseksi tarvittavat tarkastukset 19 artiklan mukaisesti;

j)  tehdä yhteistyötä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2016/1624(14) perustetun Euroopan raja- ja merivartioviraston sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1406/2002(15) perustetun Euroopan meriturvallisuus­viraston kanssa kunkin viraston toimeksiannon puitteissa tämän asetuksen 8 artiklassa tarkoitettuja rannikkovartiostotoimintoja toteuttavien kansallisten viranomaisten tukemiseksi tarjoamalla palveluja, tietoja, kalustoa ja koulutusta sekä koordinoimalla monialaisia operaatioita.

4 artikla

Unionin kansainvälisiin valvonta- ja tarkastusvelvollisuuksiin liittyvät tehtävät

1.  Komission pyynnöstä virasto:

a)  avustaa unionia ja jäsenvaltioita niiden suhteissa kolmansiin maihin ja alueellisiin kansainvälisiin kalastusjärjestöihin, joiden jäsen unioni on;

b)  tekee yhteistyötä alueellisten kansainvälisten kalastusjärjestöjen kanssa unionin valvonta- ja tarkastusvelvollisuuksiin liittyvissä asioissa näiden järjestöjen kanssa sovittujen työjärjestelyiden puitteissa.

2.  Virasto voi komission pyynnöstä tehdä yhteistyötä kolmansien maiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa valvontaan ja tarkastuksiin liittyvissä asioissa unionin ja kyseisten kolmansien maiden välillä tehtyjen sopimusten puitteissa.

3.  Virasto voi toimivaltaansa kuuluvissa asioissa suorittaa jäsenvaltioiden puolesta tehtäviä, jotka sisältyvät kansainvälisiin kalastussopimuksiin, joiden sopimuspuolena unioni on.

5 artikla

Toiminnan koordinointiin liittyvät tehtävät

1.  Viraston toteuttama toiminnan koordinointi kattaa kaikkien yhteisen kalastuspolitiikan alaan kuuluvien toimien valvonnan.

2.  Toiminnan koordinoimiseksi virasto laatii yhteiskäyttösuunnitelmia ja organisoi jäsenvaltioiden valvonta- ja tarkastustoimien koordinoinnin III luvun mukaisesti.

3.  Jäsenvaltioiden välisen operatiivisen koordinoinnin tehostamiseksi virasto voi laatia asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa toimintasuunnitelmia ja koordinoida niiden täytäntöönpanoa.

6 artikla

Sopimuspohjaisten palveluiden tuottaminen jäsenvaltioille

Virasto voi tuottaa jäsenvaltioille niiden pyynnöstä sopimuspohjaisia valvontaa ja tarkastuksia koskevia palveluita, jotka liittyvät unionin ja/tai kansainvälisillä vesillä harjoitettavaa kalastusta koskeviin jäsenvaltioiden velvollisuuksiin, mukaan luettuna valvonta- ja tarkastusalusten vuokraaminen, toiminta ja henkilöstö sekä asianomaisten jäsenvaltioiden yhteiskäyttöön tulevien tarkkailijoiden toimittaminen.

7 artikla

Komission ja jäsenvaltioiden avustaminen

Virasto avustaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistaakseen niiden yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen mukaisten velvollisuuksien yhdenmukaisen ja tehokkaan täyttämisen korkean tason, myös LIS-kalastuksen torjunnan osalta, ja avustavat jäsenvaltioita niiden suhteissa kolmansiin maihin. Erityisesti virasto:

a)  laatii jäsenvaltioiden kalastustarkastajien kouluttajille peruskoulutusohjelman ja järjestää lisäkursseja ja seminaareja näille virkamiehille ja valvonta- tai tarkastustoimiin osallistuvalle muulle henkilöstölle;

b)  laatii unionin tarkastajille peruskoulutusohjelman, jonka he käyvät läpi ennen ensimmäistä komennustaan ja järjestää näille virkamiehille säännöllisesti lisäkoulutusta ja seminaareja;

c)  toteuttaa jäsenvaltioiden pyynnöstä jäsenvaltioiden valvonta- ja tarkastustoimiin liittyvien tavaroiden ja palveluiden yhteishankinnan sekä valmistelee ja koordinoi jäsenvaltioiden yhteisten pilottihankkeiden toteutuksen;

d)  laatii kahden tai useamman jäsenvaltion toteuttamien yhteisten valvonta- ja tarkastustoimien yhteiset toimintamenettelyt;

e)  laatii perusteet valvonta- ja tarkastusresurssien vaihdolle jäsenvaltioiden kesken ja jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden kesken sekä perusteet, joilla jäsenvaltiot toimittavat tällaisia resursseja;

f)  toteuttaa riskianalyysin saaliita, purettuja saaliita ja pyyntiponnistusta koskevien kalastustietojen perusteella sekä ilmoittamatta jätettyjä purettuja saaliita koskevan riskianalyysin, joka sisältää muun muassa saaliita ja tuontia koskevien tietojen vertailun vientiä ja kansallista kulutusta koskevien tietojen kanssa;

g)  kehittää komission tai jäsenvaltioiden pyynnöstä yhteisiä tarkastustapoja ja ‑menettelyjä;

h)  auttaa jäsenvaltioita niiden pyynnöstä noudattamaan unionin sekä kansainvälisiä velvoitteitaan, mukaan luettuna LIS-kalastuksen torjunta ja alueellisiin kalastuksenhoitojärjestöihin liittyvät velvoitteet;

i)  edistää ja koordinoi yhdenmukaisten riskinhallintamenettelyjen kehittämistä toimivaltaansa kuuluvilla aloilla;

j)  koordinoi ja edistää jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä ja yhteisiä standardeja asetuksessa (EY) N:o 1224/2009 säädettyjen pistokoesuunnitelmien kehittämiseksi.

8 artikla

Eurooppalainen yhteistyö rannikkovartiostotoiminnoissa

1.  Virasto tukee yhteistyössä Euroopan raja- ja merivartioviraston sekä Euroopan meriturvallisuusviraston kanssa rannikkovartiostotoimintoja toteuttavia kansallisia viranomaisia kansallisella ja unionin tasolla sekä tarpeen mukaan kansainvälisellä tasolla

a)  jakamalla, yhdistämällä ja analysoimalla tietoja, joita on saatavilla alusten ilmoitusjärjestelmissä ja muissa mainittujen virastojen ylläpitämissä tai niiden käytettävissä olevissa tietojärjestelmissä, niitä koskevien oikeusperustojen mukaisesti ja rajoittamatta jäsenvaltioiden omistusoikeutta tietoihin;

b)  tarjoamalla uusimpaan teknologiaan perustuvia valvonta- ja viestintäpalveluja, mukaan luettuina avaruus- ja maainfrastruktuuri sekä mille tahansa alustalle asennetut anturit;

c)  kehittämällä valmiuksia suuntaviivoja ja suosituksia laatimalla ja parhaita käytäntöjä vahvistamalla sekä tarjoamalla henkilöstön koulutusta ja henkilöstövaihtoa;

d)  tehostamalla rannikkovartiostotoimintoja koskevaa tietojenvaihtoa ja yhteistyötä, myös analysoimalla operatiivisia haasteita ja kehittymässä olevia riskejä merialalla;

e)  jakamalla valmiuksia suunnittelemalla ja panemalla täytäntöön monialaisia operaatioita sekä jakamalla voimavaroja ja muita valmiuksia siltä osin kuin mainitut virastot koordinoivat näitä toimintoja ja niihin on saatu asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten suostumus.

2.  Viraston, Euroopan raja- ja merivartioviraston sekä Euroopan meriturvallisuusviraston rannikkovartiostotoiminnoissa tekemän yhteistyön täsmälliset muodot määritetään työjärjestelyssä kunkin viraston toimeksiannon ja näihin virastoihin sovellettavien varainhoitoa koskevien sääntöjen mukaisesti. Viraston, Euroopan raja- ja merivartioviraston sekä Euroopan meriturvallisuusviraston hallintoneuvostot hyväksyvät kyseisen järjestelyn.

3.  Komissio laatii tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden, viraston, Euroopan raja- ja merivartioviraston sekä Euroopan meriturvallisuusviraston kanssa rannikkovartiostotoiminnoissa tehtävää eurooppalaista yhteistyötä koskevan käsikirjan. Tämä käsikirja sisältää suuntaviivoja, suosituksia ja parhaita käytäntöjä tietojenvaihtoa varten. Komissio hyväksyy käsikirjan suosituksen muodossa.

III LUKU

TOIMINNAN KOORDINOINTI

9 artikla

Unionin valvonta- ja tarkastusvelvollisuuksien täytäntöönpano

1.  Virasto koordinoi komission pyynnöstä jäsenvaltioiden valvonta- ja tarkastustoimia kansainvälisten valvonta- ja tarkastusohjelmien perusteella laatimalla yhteiskäyttö­suunnitelmia.

2.  Virasto voi hankkia, vuokrata tai tilata 1 kohdassa tarkoitettujen yhteiskäyttö­suunnitelmien täytäntöönpanoa varten tarvittavat laitteet.

10 artikla

Yksittäisten valvonta- ja tarkastusohjelmien täytäntöönpano

1.  Virasto koordinoi asetuksen (EY) N:o 1224/2009 95 artiklan mukaisesti vahvistettujen yksittäisten valvonta- ja tarkastusohjelmien täytäntöönpanoa yhteiskäyttösuunnitelmien kautta.

2.  Virasto voi hankkia, vuokrata tai tilata 1 kohdassa tarkoitettujen yhteiskäyttösuunnitelmien täytäntöönpanoa varten tarvittavat laitteet.

11 artikla

Yhteiskäyttösuunnitelmien sisältö

Kussakin yhteiskäyttösuunnitelmassa on:

a)  täytettävä asiaankuuluvan valvonta- ja tarkastusohjelman vaatimukset;

b)  sovellettava komission valvonta- ja tarkastusohjelmissa määrittelemiä perusteita, viitearvoja, prioriteetteja ja yhteisiä tarkastusmenettelyitä;

c)  pyrittävä sovittamaan olemassa olevat ja 12 artiklan 2 kohdan mukaisesti ilmoitetut kansalliset valvonta- ja tarkastusresurssit vastaamaan tarpeita ja organisoimaan niiden käyttö;

d)  organisoitava henkilöresurssien ja aineellisten resurssien käyttö niiden käyttöä koskevien ajanjaksojen ja alueiden osalta, useammasta kuin yhdestä jäsenvaltiosta peräisin olevien unionin tarkastajaryhmien toiminta mukaan luettuna;

e)  otettava huomioon asianomaisten jäsenvaltioiden olemassa olevat, muihin yhteiskäyttösuunnitelmiin sisältyvät velvollisuudet sekä erityiset alueelliset tai paikalliset rajoitteet;

f)  säädettävä edellytyksistä, joiden mukaisesti jäsenvaltion valvonta- ja tarkastusresurssit voivat tulla toisen jäsenvaltion suvereniteettiin ja lainkäyttövaltaan kuuluville vesille.

12 artikla

Valvonta- ja tarkastusresurssien ilmoittaminen

1.  Jäsenvaltioiden on ilmoitettava joka vuosi ennen 15 päivää lokakuuta virastolle ne valvonta- ja tarkastusresurssit, joita niillä on käytettävissään valvontaa ja tarkastusta varten seuraavana vuonna.

2.  Kunkin jäsenvaltion on ilmoitettava virastolle ne resurssit, joilla se aikoo panna täytäntöön kansainvälisen valvonta- ja tarkastusohjelman tai sitä koskevan erityisen valvonta- ja tarkastusohjelman, viimeistään kuukauden kuluttua siitä, kun jäsenvaltioille on ilmoitettu tällaisen ohjelman perustamista koskevasta päätöksestä.

13 artikla

Yhteiskäyttösuunnitelmien hyväksymismenettely

1.  Edellä 12 artiklan 2 kohdassa säädettyjen ilmoitusten perusteella ja kolmen kuukauden kuluessa tällaisten ilmoitusten vastaanottamisesta viraston pääjohtaja laatii yhteiskäyttösuunnitelmaluonnoksen kuullen asianomaisia jäsenvaltioita.

2.  Yhteiskäyttösuunnitelmaluonnoksessa on yksilöitävä ne valvonta- ja tarkastusresurssit, jotka voidaan asianomaisten jäsenvaltioiden kyseistä kalastusta koskevien etujen perusteella koota yhteen sen valvonta- ja tarkastusohjelman täytäntöön panemiseksi, jota suunnitelma koskee.

Jäsenvaltion tiettyä kalastusta koskevat edut on arvioitava ottamalla huomioon seuraavat seikat, joiden painotus riippuu kunkin suunnitelman erityispiirteistä:

a)  jäsenvaltion suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan kuuluvien yhteiskäyttösuunnitelman kattamien vesialueiden suhteellinen laajuus, jos tällaisia vesialueita on;

b)  jäsenvaltion alueella purettujen saaliiden määrä tietyn viitejakson aikana suhteessa yhteiskäyttösuunnitelman kohteena olevan kalastuksen purettujen saaliiden kokonaismäärään;

c)  jäsenvaltion lipun alla purjehtivien, yhteiskäyttösuunnitelman kohteena olevaan kalastukseen osallistuvien unionin kalastusalusten määrä (koneteho ja bruttovetoisuus) suhteessa kyseiseen kalastukseen aktiivisesti osallistuvien alusten kokonaismäärään;

d)  jäsenvaltiolle myönnetyn kiintiön suhteellinen koko, tai jos kiintiötä ei ole, sen kyseisessä kalastuksessa tietyn viitejakson aikana saama saalis.

3.  Jos yhteiskäyttösuunnitelmaluonnosta laadittaessa on ilmeistä, että käytettävissä olevat valvonta- ja tarkastusresurssit eivät riitä kyseessä olevan valvonta- ja tarkastusohjelman vaatimusten täyttämiseen, pääjohtajan on viipymättä ilmoitettava siitä asianomaisille jäsenvaltioille ja komissiolle.

4.  Pääjohtajan on ilmoitettava yhteiskäyttösuunnitelmaluonnoksesta asianomaisille jäsenvaltioille ja komissiolle. Jos asianomaiset jäsenvaltiot tai komissio eivät 15 työpäivän kuluessa tällaisen ilmoituksen vastaanottamisesta esitä vastalausetta, pääjohtaja hyväksyy suunnitelman.

5.  Jos yksi tai useampi asianomainen jäsenvaltio tai komissio on esittänyt vastalauseen, pääjohtajan on toimitettava asia komission käsiteltäväksi. Komissio voi tehdä suunnitelmaan tarvittavat muutokset ja hyväksyä sen asetuksen (EU) N:o 1380/2013 47 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

6.  Viraston on asianomaisia jäsenvaltioita kuullen tarkasteltava kutakin yhteiskäyttösuunnitelmaa vuosittain uudelleen kaikkien uusien asianomaisiin jäsenvaltioihin sovellettavien valvonta- ja tarkastusohjelmien ja komission valvonta- ja tarkastusohjelmissa määrittelemien prioriteettien huomioon ottamiseksi.

14 artikla

Yhteiskäyttösuunnitelmien täytäntöönpano

1.  Yhteiset valvonta- ja tarkastustoimet on toteutettava yhteiskäyttösuunnitelmien pohjalta.

2.  Jäsenvaltioiden, joita yhteiskäyttösuunnitelma koskee, on:

a)  asetettava käyttöön yhteiskäyttösuunnitelmaa varten tarkoitetut valvonta- ja tarkastusresurssit;

b)  nimettävä yksi ainoa kansallinen yhteyspiste tai koordinoija, jolle on annettava riittävä toimivalta, jotta tämä voi vastata nopeasti yhteiskäyttösuunnitelman täytäntöönpanoa koskeviin viraston pyyntöihin, ja ilmoitettava se virastolle;

c)  otettava käyttöön yhteen kootut valvonta- ja tarkastusresurssinsa yhteiskäyttösuunnitelman ja 4 kohdassa tarkoitettujen vaatimusten mukaisesti;

d)  tarjottava virastolle verkkoyhteys tarvittaviin tietoihin yhteiskäyttösuunnitelman täytäntöön panemiseksi;

e)  tehtävä viraston kanssa yhteistyötä yhteiskäyttösuunnitelman täytäntöön panemisessa;

f)  varmistettava, että kaikki unionin yhteiskäyttösuunnitelmaan osoitetut valvonta- ja tarkastusresurssit suorittavat tehtävänsä yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen mukaisesti.

3.  Toimivaltaiset kansalliset viranomaiset ovat kansallisen lainsäädännön mukaisesti vastuussa yhteiskäyttösuunnitelmaa varten tarkoitettujen valvonta- ja tarkastusresurssien johtamisesta ja valvonnasta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta velvollisuuksia, joita jäsenvaltioilla on 13 artiklan nojalla vahvistetun yhteiskäyttö­suunnitelman puitteissa.

4.  Pääjohtaja voi määrätä 13 artiklan mukaisesti hyväksytyn yhteiskäyttösuunnitelman täytäntöönpanoa koskevista vaatimuksista. Tällaisten vaatimusten on pysyttävä kyseisen suunnitelman rajoissa.

15 artikla

Yhteiskäyttösuunnitelmien arviointi

Viraston on arvioitava vuosittain jokaisen yhteiskäyttösuunnitelman tehokkuus ja tutkittava käytettävissä olevien todisteiden perusteella, onko olemassa vaara siitä, että kalastustoimet eivät ole sovellettavien valvontatoimenpiteiden mukaisia. Arviot on annettava viipymättä tiedoksi Euroopan parlamentille, komissiolle ja jäsenvaltioille.

16 artikla

Kalastus, johon ei sovelleta valvonta- ja tarkastusohjelmia

Vähintään kaksi jäsenvaltiota voi pyytää virastoa koordinoimaan niiden valvonta- ja tarkastusresurssien käyttöä sellaisen kalastuksen tai alueen osalta, johon ei sovelleta valvonta- ja tarkastusohjelmaa. Koordinoinnin on tapahduttava asianomaisten jäsenvaltioiden keskenään sopimien valvonta- ja tarkastusperusteiden ja prioriteettien mukaisesti.

17 artikla

Tietoverkko

1.  Komissio, virasto ja jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset vaihtavat käytettävissään olevia asiaankuuluvia tietoja yhteisistä valvonta- ja tarkastustoimista unionin ja kansainvälisillä vesillä.

2.  Kunkin kansallisen viranomaisen on toteutettava asiaa koskevan unionin lainsäädännön mukaisesti toimenpiteitä varmistaakseen, että sen tämän artiklan 1 kohdan nojalla saamat tiedot pysyvät asianmukaisesti luottamuksellisina asetuksen (EY) N:o 1224/2009 112 ja 113 artiklan mukaisesti.

18 artikla

Yksityiskohtaiset säännöt

Yksityiskohtaiset säännöt tämän luvun täytäntöönpanosta voidaan antaa asetuksen (EU) N:o 1380/2013 47 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

Kyseiset säännöt voivat kattaa erityisesti yhteiskäyttösuunnitelmien luonnosten laatimista ja hyväksymistä koskevat menettelyt.

IV LUKU

VIRASTON TOIMIVALTA

19 artikla

Viraston virkamiesten määrääminen unionin tarkastajiksi

Viraston virkamies voidaan määrätä kansainvälisille vesille unionin tarkastajaksi asetuksen (EY) N:o 1224/2009 79 artiklan mukaisesti.

20 artikla

Viraston toimenpiteet

Viraston on tarvittaessa

a)  laadittava yhdenmukaistettuja tarkastusstandardeja koskevia käsikirjoja;

b)  laadittava ohjeaineistoa, joka kuvastaa yhteisen kalastuspolitiikan valvontaan liittyviä parhaita toimintatapoja, valvontaviranomaisten koulutus mukaan luettuna, ja päivitettävä tällaista aineistoa säännöllisesti;

c)  annettava komissiolle sen tehtävien hoidossa tarvitsemaa teknistä ja hallinnollista tukea.

21 artikla

Yhteistyö

1.  Jäsenvaltiot ja komissio tekevät viraston kanssa yhteistyötä ja avustavat virastoa tarvittavalla tavalla sen tehtävien suorittamisessa.

2.  Viraston on yksittäisten jäsenvaltioiden erilaiset oikeusjärjestelmät asianmukaisesti huomioon ottaen helpotettava jäsenvaltioiden keskinäistä sekä jäsenvaltioiden ja komission välistä yhteistyötä yhdenmukaistettujen valvontastandardien kehittämisessä unionin lainsäädännön mukaisesti ja ottaen huomioon jäsenvaltioiden parhaat toimintatavat ja hyväksytyt kansainväliset standardit.

22 artikla

Hätäyksikkö

1.  Jos komissio tunnistaa omasta aloitteestaan tai vähintään kahden jäsenvaltion pyynnöstä tilanteen, joka muodostaa suoran, välillisen tai mahdollisen vakavan riskin yhteiselle kalastuspolitiikalle, ja kyseistä riskiä ei voida olemassa olevin keinoin ehkäistä, poistaa tai pienentää taikka hallita asianmukaisella tavalla, virastolle on ilmoitettava asiasta viipymättä.

2.  Viraston on komission tekemän ilmoituksen saatuaan tai omasta aloitteestaan perustettava viipymättä hätäyksikkö ja ilmoitettava tästä komissiolle.

23 artikla

Hätäyksikön tehtävät

1.  Viraston perustama hätäyksikkö vastaa kaikkien asiaan liittyvien tietojen keräämisestä ja arvioimisesta sekä käytettävissä olevien vaihtoehtojen määrittämisestä yhteiseen kalastuspolitiikkaan kohdistuvan riskin ehkäisemiseksi, poistamiseksi tai pienentämiseksi mahdollisimman tehokkaasti ja nopeasti.

2.  Hätäyksikkö voi pyytää apua viranomaiselta tai yksityishenkilöltä, jonka asiantuntemusta se katsoo tarvittavan, jotta hätätilanne saadaan ratkaistua tehokkaasti.

3.  Virasto varmistaa tarvittavan koordinoinnin, jotta hätätilanne saadaan ratkaistua asianmukaisesti hyvissä ajoin.

4.  Hätäyksikkö tiedottaa tarvittaessa yleisölle asiaan liittyvistä riskeistä ja toteutetuista toimenpiteistä.

24 artikla

Monivuotinen työohjelma

1.  Viraston monivuotisessa työohjelmassa on asetettava viiden vuoden ajalle sen yleiset tavoitteet, toimeksianto, tehtävät ja suoritusindikaattorit sekä kutakin viraston toimea koskevat prioriteetit. Siinä on esitettävä henkilöstöpolitiikkaa koskeva suunnitelma ja arvio budjettimäärärahoista, jotka on annettava viraston käyttöön tälle viisivuotiskaudelle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

2.  Monivuotinen työohjelma on esitettävä komission kehittämän toimintojohtamis­järjestelmän ja -menettelyjen mukaisesti. Hallintoneuvosto hyväksyy sen.

3.  Jäljempänä 32 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitetussa työohjelmassa on viitattava monivuotiseen työohjelmaan. Siinä on esitettävä selkeästi ne lisäykset, muutokset tai poistot, jotka on tehty edellisen vuoden työohjelmaan verrattuna, sekä edistyminen monivuotisen työohjelman yleisten tavoitteiden ja prioritteettien saavuttamisessa.

25 artikla

Meriasioita koskeva yhteistyö

Viraston on edistettävä EU:n yhdennetyn meripolitiikan täytäntöönpanoa ja erityisesti tehtävä muiden elinten kanssa hallinnollisia sopimuksia tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa hallintoneuvoston hyväksynnän saatuaan. Pääjohtajan on ilmoitettava asiasta komissiolle ja jäsenvaltioille tällaisten sopimusneuvottelujen varhaisessa vaiheessa.

26 artikla

Yksityiskohtaiset säännöt

Tämän luvun täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt hyväksytään asetuksen (EU) N:o 1380/2013 47 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

Kyseiset säännöt voivat koskea erityisesti hätätilanteisiin reagoimista koskevien suunnitelmien laadintaa, hätäyksikön perustamista ja sovellettavia käytännön menettelyjä.

V LUKU

SISÄINEN RAKENNE JA TOIMINTA

27 artikla

Oikeudellinen asema ja päätoimipaikka

1.  Virasto on unionin elin ja oikeushenkilö.

2.  Virastolla on jokaisessa jäsenvaltiossa laajin kansallisen lainsäädännön mukainen oikeushenkilöllä oleva oikeuskelpoisuus. Se voi erityisesti hankkia ja luovuttaa irtainta ja kiinteää omaisuutta sekä esiintyä kantajana ja vastaajana oikeudenkäynneissä.

3.  Virastoa edustaa sen pääjohtaja.

4.  Viraston toimipaikka on Vigossa, Espanjassa.

28 artikla

Henkilöstö

1.  Viraston henkilöstöön sovelletaan Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavia henkilöstösääntöjä, ja muuhun henkilöstöön sovellettavia palvelussuhteen ehtoja sellaisina kuin ne on vahvistettu neuvoston asetuksessa (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68(16) sekä Euroopan unionin toimielinten näiden henkilöstösääntöjen ja palvelussuhteen ehtojen soveltamiseksi yhteisesti antamia sääntöjä. Hallintoneuvosto vahvistaa komission suostumuksella tarvittavat soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt.

2.  Virasto käyttää oman henkilöstönsä suhteen niitä valtuuksia, jotka on siirretty nimittävälle viranomaiselle henkilöstösäännöillä ja muuhun henkilöstöön sovellettavilla palvelussuhteen ehdoilla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 39 artiklan soveltamista.

3.  Viraston henkilöstö koostuu virkamiehistä, jotka komissio on tilapäisesti sinne määrännyt tai siirtänyt, ja muista työntekijöistä, jotka virasto ottaa palvelukseensa siten kuin sen tehtävien hoito sitä edellyttää.

Viraston palveluksessa voi myös olla jäsenvaltioiden sinne tilapäisesti lähettämiä virkamiehiä.

29 artikla

Erioikeudet ja vapaudet

Virastoon sovelletaan Euroopan unionin erioikeuksia ja vapauksia koskevaa pöytäkirjaa.

30 artikla

Vastuu

1.  Sopimussuhteeseen perustuva viraston vastuu määräytyy kyseiseen sopimukseen sovellettavan lain mukaan.

2.  Euroopan unionin tuomioistuimella on toimivalta ratkaista asia viraston tekemässä sopimuksessa mahdollisesti olevan välityslausekkeen nojalla.

3.  Sopimussuhteen ulkopuolisen vastuun osalta virasto korvaa aiheuttamansa tai henkilöstönsä tehtäviään suorittaessaan aiheuttaman vahingon jäsenvaltioiden lainsäädännön yhteisten yleisten periaatteiden mukaisesti. Unionin tuomio­istuimella on toimivalta tällaisten vahinkojen korvaamista koskevissa riita-asioissa.

4.  Viraston henkilöstöön kuuluvien henkilökohtaisesta vastuusta virastoa kohtaan määrätään heihin sovellettavissa henkilöstösäännöissä tai palvelussuhteen ehdoissa.

31 artikla

Kielet

1.  Virastoon sovelletaan neuvoston asetuksen N:o 1(17) säännöksiä.

2.  Euroopan unionin elinten käännöskeskus huolehtii viraston toiminnassa tarvittavista käännöspalveluista.

32 artikla

Hallintoneuvoston perustaminen ja toimivalta

1.  Virastolla on hallintoneuvosto.

2.  Hallintoneuvosto:

a)  nimittää ja erottaa pääjohtajan 39 artiklan mukaisesti;

b)  hyväksyy vuosittain viimeistään 30 päivänä huhtikuuta viraston edellisen vuoden toimintaa koskevan yleiskertomuksen ja toimittaa sen Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle ja jäsenvaltioille. Vuosikertomus on julkistettava;

c)  vahvistaa vuosittain viimeistään 31 päivänä lokakuuta ja komission lausunnon huomioon ottaen viraston seuraavan vuoden työohjelman ja toimittaa sen Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja jäsenvaltioille.

Työohjelmassa esitetään viraston prioriteetit. Siinä annetaan etusija viraston valvonta- ja tarkastusohjelmiin liittyville tehtäville. Se hyväksytään sen rajoittamatta unionin vuotuista talousarviomenettelyä. Jos komissio ilmoittaa 30 päivän kuluessa työohjelman hyväksymisestä vastustavansa kyseistä ohjelmaa, hallintoneuvosto tutkii toimintaohjelman uudelleen ja hyväksyy sen mahdollisine muutoksineen toisessa käsittelyssä kahden kuukauden kuluessa;

d)  hyväksyy viraston lopullisen talousarvion ennen varainhoitovuoden alkua ja tarvittaessa muuttaa sitä unionin rahoitusosuuden ja viraston muiden tulojen mukaisesti;

e)  hoitaa viraston talousarvioon liittyvät 44, 45 ja 47 artiklan mukaiset tehtävänsä;

f)  käyttää pääjohtajaan nähden kurinpidollista toimivaltaa;

g)  hyväksyy oman työjärjestyksensä, jossa voidaan määrätä hallintoneuvoston alakomiteoiden perustamisesta tarvittaessa;

h)  hyväksyy viraston tehtävien suorittamisen kannalta tarvittavat menettelyt.

33 artikla

Hallintoneuvoston kokoonpano

1.  Hallintoneuvostossa on edustajat jäsenvaltioista ja kuusi komission edustajaa. Kukin jäsenvaltio voi nimittää yhden jäsenen. Jäsenvaltiot ja komissio nimittävät kullekin jäsenelle varajäsenen edustamaan jäsentä tämän poissa ollessa.

2.  Hallintoneuvoston jäsenet nimitetään kalastuksen valvonnan ja tarkastusten alalta hankitun asiaa koskevan kokemuksen ja asiantuntemuksen perusteella.

3.  Kunkin jäsenen toimikausi on viisi vuotta nimityspäivästä. Sama henkilö voidaan nimittää uudelleen.

34 artikla

Hallintoneuvoston puheenjohtajuus

1.  Hallintoneuvosto valitsee puheenjohtajan komission edustajien keskuudesta. Hallinto­neuvosto valitsee varapuheenjohtajan jäsentensä keskuudesta. Varapuheenjohtaja toimii puheenjohtajan sijaisena tämän ollessa estyneenä.

2.  Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikausi on kolme vuotta ja päättyy silloin, kun heidän jäsenyytensä hallintoneuvostossa päättyy. Samat henkilöt voidaan valita kerran uudelleen.

35 artikla

Kokoukset

1.  Hallintoneuvosto kokoontuu puheenjohtajansa kutsusta. Puheenjohtaja päättää kokouksen esityslistasta ottaen huomioon hallintoneuvoston jäsenten ja viraston pääjohtajan ehdotukset.

2.  Pääjohtaja ja neuvottelukunnan nimittämä edustaja osallistuvat kokouksiin ilman äänioikeutta.

3.  Hallintoneuvosto pitää sääntömääräisen kokouksen vähintään kerran vuodessa. Lisäksi se kokoontuu puheenjohtajan aloitteesta tai jos komissio taikka kolmannes hallintoneuvostossa edustettuina olevista jäsenvaltioista sitä pyytää.

4.  Jos kyseessä on luottamuksellinen asia tai eturistiriita, hallintoneuvosto voi päättää käsitellä tiettyjä esityslistansa kohtia ilman neuvottelukunnan nimittämän edustajan läsnäoloa. Tämän säännöksen soveltamisesta voidaan antaa yksityiskohtaiset säännöt työjärjestyksessä.

5.  Hallintoneuvosto voi kutsua kokouksiinsa tarkkailijoiksi henkilöitä, joiden lausunnoilla voi olla merkitystä.

6.  Hallintoneuvoston jäsenillä voi olla avustajinaan neuvonantajia tai asiantuntijoita, jollei sen työjärjestyksen määräyksistä muuta johdu.

7.  Virasto huolehtii hallintoneuvoston sihteeristön tehtävistä.

36 artikla

Äänestäminen

1.  Hallintoneuvosto tekee päätöksensä äänten ehdottomalla enemmistöllä.

2.  Kullakin jäsenellä on yksi ääni. Jäsenen poissa ollessa hänen varajäsenellään on oikeus käyttää äänioikeutta.

3.  Työjärjestyksessä määritellään yksityiskohtaiset äänestysjärjestelyt, erityisesti edellytykset, joiden mukaan jäsen voi toimia toisen jäsenen puolesta, sekä tarvittaessa päätösvaltaisuutta koskevat vaatimukset.

37 artikla

Etunäkökohtia koskeva ilmoitus

Hallintoneuvoston jäsenten on tehtävä etunäkökohdistaan ilmoitus, jossa he joko ilmoittavat, että heidän riippumattomuuttaan mahdollisesti heikentäviä etunäkökohtia ei ole, tai mainitsevat sellaiset välittömät tai välilliset etunäkökohdat, joiden voidaan katsoa heikentävän heidän riippumattomuuttaan. Ilmoitukset on tehtävä vuosittain kirjallisesti tai aina kun kokouksen esityslistalla olevat kohdat voivat aiheuttaa eturistiriidan. Jälkimmäisessä tapauksessa asianomaisella jäsenellä ei ole oikeutta äänestää kyseisistä kohdista.

38 artikla

Pääjohtajan tehtävät ja toimivaltuudet

1.  Virastoa johtaa sen pääjohtaja. Pääjohtaja ei pyydä eikä ota vastaan ohjeita miltään hallitukselta eikä miltään muulta elimeltä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta komission ja hallintoneuvoston toimivaltaa.

2.  Pääjohtajan on tehtäviään suorittaessaan toteutettava yhteisen kalastuspolitiikan periaatteita.

3.  Pääjohtajan tehtävät ja toimivaltuudet ovat seuraavat:

a)  hän laatii työohjelmaluonnoksen ja toimittaa sen komissiota ja jäsenvaltioita kuultuaan hallintoneuvostolle. Hän toteuttaa työohjelman täytäntöön panemiseksi tarvittavat toimenpiteet tässä asetuksessa, sen täytäntöönpano­säännöissä ja muissa sovellettavissa säädöksissä määritellyissä rajoissa;

b)  hän toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet, mukaan luettuina sisäisten hallinnollisten ohjeiden antaminen ja tiedonantojen julkaiseminen, varmistaakseen viraston tämän asetuksen säännösten mukaisen organisaation ja toiminnan;

c)  hän toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet ja tekee päätökset, jotka koskevat viraston II ja III luvusta johtuvia vastuita, valvonta- ja tarkastusresurssien vuokraaminen ja toiminta sekä tietoverkon toiminta mukaan luettuina;

d)  hän vastaa komission pyyntöihin ja jäsenvaltioiden 6, 7 ja 16 artiklan nojalla esittämiin avunpyyntöihin;

e)  hän organisoi tehokkaan seurantajärjestelmän, jonka avulla viraston työn tuloksia voidaan verrata sen toiminnalle asetettuihin tavoitteisiin. Pääjohtaja valmistelee tältä pohjalta vuosittain luonnoksen yleiskertomukseksi ja toimittaa sen hallintoneuvostolle. Hän luo tunnustettujen ammatillisten vaatimusten mukaiset säännölliset arviointimenettelyt;

f)  hän käyttää henkilöstön suhteen 28 artiklan 2 kohdassa säädettyä toimivaltaa;

g)  hän laatii arvioita viraston tuloista ja menoista 44 artiklan mukaisesti ja huolehtii talousarvion toteuttamisesta 45 artiklan mukaisesti.

4.  Pääjohtaja vastaa toimistaan hallintoneuvostolle.

39 artikla

Pääjohtajan nimittäminen ja erottaminen

1.  Hallintoneuvosto nimittää pääjohtajan yhteisen kalastuspolitiikan ja kalastuksen valvonnan ja tarkastusten alalla saavutettujen ansioiden ja asiakirjoin osoitetun asiaa koskevan kokemuksen perusteella niiden vähintään kahden ehdokkaan joukosta, jotka muodostavat komission valintamenettelyn tuloksena ehdottaman luettelon sen jälkeen, kun virkaa koskeva hakuilmoitus kiinnostuksenilmaisupyyntöineen on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja muualla.

2.  Hallintoneuvostolla on valtuudet erottaa pääjohtaja. Hallintoneuvosto käsittelee erottamista, jos komissio taikka kolmannes hallintoneuvoston jäsenistä sitä pyytää.

3.  Hallintoneuvosto tekee 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut päätökset jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä.

4.  Pääjohtajan toimikausi on viisi vuotta. Sama henkilö voidaan nimittää kerran uudelleen toiseksi viisivuotiskaudeksi komission ehdotuksesta ja hallintoneuvoston jäsenten kahden kolmasosan enemmistöllä.

40 artikla

Neuvottelukunta

1.  Neuvottelukunta koostuu asetuksen (EU) N:o 1380/2013 43 artiklassa säädettyjen neuvoa-antavien toimikuntien edustajista siten, että kukin neuvoa-antava toimikunta nimittää siihen yhden edustajan. Edustajat voidaan korvata varajäsenillä, jotka nimitetään samaan aikaan kuin jäsenet.

2.  Neuvottelukunnan jäsenet eivät voi olla hallintoneuvoston jäseniä.

Neuvottelukunta nimittää yhden jäsenistään osallistumaan hallintoneuvoston kokouksiin ilman äänioikeutta.

3.  Neuvottelukunta voi pääjohtajan pyynnöstä avustaa pääjohtajaa tämän asetuksen mukaisten tehtävien suorittamisessa.

4.  Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii pääjohtaja. Se kokoontuu puheenjohtajan kutsusta vähintään kerran vuodessa.

5.  Virasto antaa neuvottelukunnalle tarvittavaa logistista tukea ja huolehtii sen kokousten sihteeristöpalveluista.

6.  Hallintoneuvoston jäsenet voivat osallistua neuvottelukunnan kokouksiin.

41 artikla

Avoimuus ja tiedottaminen

1.  Viraston hallussaan pitämiin asiakirjoihin sovelletaan asetusta (EY) N:o 1049/2001.

2.  Hallintoneuvosto vahvistaa asetuksen (EY) N:o 1049/2001 soveltamista koskevat käytännön järjestelyt kuuden kuukauden kuluessa ensimmäisestä kokouksestaan.

3.  Virasto voi harjoittaa omasta aloitteestaan tiedottamista toimivaltaansa kuuluvilla aloilla. Sen on varmistettava erityisesti, että yleisölle ja asianomaisille osapuolille annetaan nopeasti objektiivista, luotettavaa ja helppotajuista tietoa sen työstä.

4.  Hallintoneuvosto päättää 3 kohdan soveltamisen edellyttämistä sisäisistä säännöistä.

5.  Päätöksistä, jotka virasto on tehnyt asetuksen (EY) N:o 1049/2001 8 artiklan nojalla, voidaan tehdä kantelu Euroopan oikeusasiamiehelle perustamissopimuksen 228 artiklassa määrättyjen edellytysten mukaisesti tai nostaa kanne unionin tuomioistuimessa Euroopan unionin toiminnasta annetun sopimuksen (SEUT) 263 artiklassa määrättyjen edellytysten mukaisesti.

6.  Komission ja viraston tämän asetuksen mukaisesti keräämiin tietoihin sovelletaan asetusta (EU) 2018/1725.

42 artikla

Salassapitovelvollisuus

1.  Hallintoneuvoston jäsenten, pääjohtajan ja viraston henkilöstön jäsenten on SEUT 339 artiklan mukaisesti vielä tehtäviensä päättymisen jälkeenkin pidettävä salassa sellaiset tiedot, joita koskee salassapitovelvollisuus.

2.  Hallintoneuvosto päättää 1 kohdassa tarkoitettujen salassapitovaatimusten täytäntöön panemista koskevista sisäisistä säännöistä.

43 artikla

Tiedonsaantioikeus

1.  Komissiolla on oikeus saada kaikki viraston keräämät tiedot käyttöönsä. Viraston on toimitettava komissiolle kaikki tiedot ja tietoja koskevat arviot komission pyynnöstä ja komission määrittelemässä muodossa.

2.  Jäsenvaltioilla, joita viraston yksittäinen operaatio koskee, on oikeus tutustua niihin tietoihin, joita virasto kerää tämän operaation yhteydessä niiden edellytysten mukaisesti, jotka voidaan vahvistaa asetuksen (EU) N:o 1380/2013 47 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

VI LUKU

RAHOITUSSÄÄNNÖKSET

44 artikla

Talousarvio

1.  Viraston tulot koostuvat:

a)  Euroopan unionin (komission pääluokka) yleiseen talousarvioon otetusta unionin rahoitusosuudesta;

b)  viraston jäsenvaltioille 6 artiklan mukaisesti tuottamista palveluista perittävistä maksuista;

c)  julkaisuista, koulutuksesta ja muista viraston tarjoamista palveluista perittävistä maksuista.

2.  Viraston menot kattavat henkilöstö-, hallinto-, infrastruktuuri- ja toimintamenot.

3.  Pääjohtaja laatii viraston seuraavan varainhoitovuoden tuloja ja menoja koskevan ennakkoarvioesityksen ja toimittaa sen hallintoneuvostolle yhdessä henkilöstötaulukkoa koskevan esityksen kanssa.

4.  Talousarvioon otettujen tulojen ja menojen on oltava tasapainossa.

5.  Hallintoneuvosto laatii vuosittain tuloja ja menoja koskevan ennakkoarvioesityksen perusteella ennakkoarvion viraston tuloista ja menoista seuraavaa varainhoitovuotta varten.

6.  Hallintoneuvosto toimittaa kohdassa 5 viitatun ennakkoarvion, johon sisältyy henkilöstötaulukkoa koskeva esitys ja alustava työohjelma, komissiolle viimeistään 31 päivänä maaliskuuta.

7.  Komissio toimittaa ennakkoarvion Euroopan unionin yleistä talousarviota koskevan alustavan esityksen yhteydessä Euroopan parlamentille ja neuvostolle, jäljempänä ’budjettivallan käyttäjä’.

8.  Ennakkoarvion perusteella komissio sisällyttää arviot, jotka se katsoo henkilöstö­taulukon ja yleisestä talousarviosta suoritettavan avustuksen määrän osalta tarpeellisiksi, Euroopan unionin yleistä talousarviota koskevaan alustavaan esitykseen ja toimittaa sen budjettivallan käyttäjälle SEUT 314 artiklan mukaisesti.

9.  Budjettivallan käyttäjä hyväksyy virastolle tarkoitetut määrärahat. Budjettivallan käyttäjä vahvistaa viraston henkilöstötaulukon.

10.  Hallintoneuvosto vahvistaa talousarvion. Siitä tulee lopullinen, kun Euroopan unionin yleinen talousarvio on lopullisesti vahvistettu. Sitä mukautetaan tarvittaessa vastaavasti.

11.  Hallintoneuvosto ilmoittaa budjettivallan käyttäjälle mahdollisimman pian aikomuksestaan toteuttaa hankkeita, joilla voi olla huomattavaa taloudellista vaikutusta talousarvion rahoittamiseen, erityisesti kiinteistöihin liittyviä hankkeita, kuten kiinteistöjen vuokraus tai hankinta. Hallintoneuvosto ilmoittaa asiasta komissiolle.

12.  Kun toinen budjettivallan käyttäjä on ilmoittanut aikomuksestaan antaa lausunto, se toimittaa sen hallintoneuvostolle kuuden viikon kuluessa hankkeesta ilmoittamisesta.

45 artikla

Talousarvion toteuttaminen ja valvonta

1.  Pääjohtaja toteuttaa viraston talousarvion.

2.  Viraston tilinpitäjä toimittaa alustavan tilinpäätöksen ja selvityksen varainhoito­vuoden talousarvio- ja varainhallinnosta komission tilinpitäjälle seuraavan varainhoitovuoden maaliskuun 1 päivään mennessä. Komission tilinpitäjä konsolidoi toimielinten ja hajautettujen elinten alustavat tilinpäätökset Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046(18), jäljempänä ’varainhoitoasetus’, 245 artiklan mukaisesti.

3.  Komission tilinpitäjä toimittaa viraston alustavan tilinpäätöksen ja selvityksen varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallinnosta tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään varainhoitovuoden päättymistä seuraavan maaliskuun 31 päivänä. Selvitys varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallinnosta toimitetaan myös Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

4.  Saatuaan tilintarkastustuomioistuimelta varainhoitoasetuksen 246 artiklassa tarkoitetut huomautukset viraston alustavasta tilinpäätöksestä pääjohtaja laatii lopullisen tilinpäätöksen, josta hän vastaa, ja toimittaa sen hallintoneuvostolle lausuntoa varten.

5.  Hallintoneuvosto antaa lausunnon viraston lopullisesta tilinpäätöksestä.

6.  Pääjohtaja toimittaa lopullisen tilinpäätöksen ja hallintoneuvoston lausunnon viimeistään seuraavan vuoden heinäkuun 1 päivänä Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle.

7.  Lopullinen tilinpäätös julkaistaan.

8.  Virastoon perustetaan sisäinen tarkastustoiminto, jota on hoidettava asiaa koskevien kansainvälisten standardien mukaisesti.

9.  Pääjohtaja lähettää tilintarkastustuomioistuimelle vastauksen sen huomautuksiin viimeistään 30 päivänä syyskuuta. Hän lähettää tämän vastauksen myös hallintoneuvostolle.

10.  Pääjohtaja antaa Euroopan parlamentille tämän pyynnöstä varainhoitoasetuksen 261 artiklan 3 kohdan mukaisesti kaikki kyseistä varainhoitovuotta koskevan vastuuvapausmenettelyn moitteetonta toteuttamista varten tarvittavat tiedot.

11.  Euroopan parlamentti myöntää ennen kyseistä vuotta seuraavan toisen vuoden huhtikuun 30 päivää neuvoston suosituksesta viraston pääjohtajalle vastuuvapauden kyseisen varainhoitovuoden talousarvion toteuttamisesta.

46 artikla

Petostentorjunta

1.  Petosten, lahjonnan ja muun laittoman toiminnan torjumiseksi virastoon sovelletaan rajoituksetta asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 säännöksiä.

2.  Virasto liittyy Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) sisäisistä tutkimuksista 25 päivänä toukokuuta 1999 tehtyyn toimielinten väliseen sopimukseen ja antaa viipymättä asianmukaiset määräykset, jotka koskevat kaikkia viraston työntekijöitä.

3.  Rahoituspäätöksissä ja niihin liittyvissä täytäntöönpanoa koskevissa sopimuksissa tai asiakirjoissa on todettava nimenomaisesti, että tilintarkastustuomioistuin ja OLAF voivat tarvittaessa tehdä tarkastuksia viraston varoja saavien ja niiden jakamisesta vastaavien toimihenkilöiden luona.

47 artikla

Varainhoitoa koskevat säännökset

Komission suostumuksen ja tilintarkastustuomioistuimelta asiaa koskevan lausunnon saatuaan hallintoneuvosto vahvistaa viraston varainhoitosäännöt. Ne voivat poiketa komission delegoidusta asetuksesta (EU) N:o 1271/2013(19) ainoastaan, jos viraston toiminta sitä nimenomaisesti vaatii ja jos komissio on antanut siihen etukäteen suostumuksensa.

VII LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

48 artikla

Arviointi

1.  Hallintoneuvosto teettää viiden vuoden kuluessa viraston toiminnan alkamisesta ja sen jälkeen viiden vuoden välein riippumattoman ulkoisen arvioinnin tämän asetuksen täytäntöönpanosta. Komissio antaa viraston käyttöön kaikki tiedot, jotka virasto katsoo merkityksellisiksi arviointia varten.

2.  Arvioinnissa tarkastellaan tämän asetuksen vaikutuksia ja viraston ja sen toimintatapojen hyödyllisyyttä, tarkoituksenmukaisuutta ja tehokkuutta sekä sitä, missä laajuudessa se vaikuttaa korkean tason saavuttamiseen yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattamisessa. Hallintoneuvosto laatii yksityiskohtaiset ohjeet komission suostumuksella asianomaisia osapuolia kuultuaan.

3.  Arviointi toimitetaan hallintoneuvostolle, joka antaa tämän asetuksen, viraston ja sen toimintatapojen muuttamista koskevia suosituksia komissiolle. Komissio toimittaa sekä arvioinnin tulokset että suositukset Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ja ne julkaistaan.

49 artikla

Kumoaminen

Kumotaan asetus (EY) N:o 768/2005.

Viittauksia kumottuun asetukseen pidetään viittauksina tähän asetukseen liitteessä II olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

50 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty ... päivänä ...kuuta ...

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

LIITE I

Kumottu asetus ja luettelo sen muutoksista

Neuvoston asetus (EU) N:o 768/2005

(EUVL L 128, 21.5.2005, s. 1)

 

Neuvoston asetus (EY) N:o 1224/2009

(EUVL L 343, 22.11.2009, s. 1)

Ainoastaan 120 artikla

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/1626

(EUVL L 251, 16.9.2016, s. 80)

 

_____________

LIITE II

Vastaavuustaulukko

Asetus (EU) N:o 768/2005

Tämä asetus

1–7 artikla

1–7 artikla

7 a  artikla

8 artikla

8 artikla

9 artikla

9 artikla

10 artikla

10 artikla

11 artikla

11 artikla

12 artikla

12 artikla

13 artikla

13 artikla

14 artikla

14 artikla

15 artikla

15 artikla

16 artikla

16 artikla

17 artikla

17 artikla

18 artikla

17 a  artikla

19 artikla

17 b  artikla

20 artikla

17 c  artikla

21 artikla

17 d  artikla

22 artikla

17 e  artikla

23 artikla

17 f  artikla

24 artikla

17 g  artikla

25 artikla

17 h  artikla

26 artikla

18 artikla

27 artikla

19 artikla

28 artikla

20 artikla

29 artikla

21 artikla

30 artikla

22 artikla

31 artikla

23 artikla

32 artikla

24 artikla

33 artikla

25 artikla

34 artikla

26 artikla

35 artikla

27 artikla

36 artikla

28 artikla

37 artikla

29 artikla

38 artikla

30 artikla

39 artikla

31 artikla

40 artikla

31 artikla

41 artikla

32 artikla

41 artikla

33 artikla

42 artikla

34 artikla

43 artikla

35 artikla

44 artikla

36 artikla

45 artikla

37 artikla

46 artikla

38 artikla

47 artikla

39 artikla

48 artikla

40 artikla

41 artikla

49 artikla

42 artikla

50 artikla

Liite I

Liite II

_____________

(1)Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.
(2) EYVL C 102, 4.4.1996, s. 2.
(3)Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).
(4)Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 13. helmikuuta 2019.
(5)Neuvoston asetus (EY) N:o 768/2005, annettu 26 päivänä huhtikuuta 2005, Euroopan kalastuksenvalvontaviraston perustamisesta ja yhteiseen kalastuspolitiikkaan sovellettavasta valvontajärjestelmästä annetun asetuksen (ETY) N:o 2847/93 muuttamisesta (EUVL L 128, 21.5.2005, s. 1).
(6)Katso liite I.
(7)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1380/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, yhteisestä kalastuspolitiikasta, neuvoston asetusten (EY) N:o 1954/2003 ja (EY) N:o 1224/2009 muuttamisesta sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 2371/2002 ja (EY) N:o 639/2004 ja neuvoston päätöksen 2004/585/EY kumoamisesta (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 22).
(8)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1049/2001, annettu 30 päivänä toukokuuta 2001, Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi (EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43).
(9)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1725, annettu 23 päivänä lokakuuta 2018, luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja päätöksen N:o 1247/2002/EY kumoamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 39).
(10)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).
(11)EYVL L 136, 31.5.1999, s. 15.
(12)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).
(13)Neuvoston asetus (EY) N:o 1224/2009, annettu 20 päivänä marraskuuta 2009, unionin valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen, asetusten (EY) N:o 847/96, (EY) N:o 2371/2002, (EY) N:o 811/2004, (EY) N:o 768/2005, (EY) N:o 2115/2005, (EY) N:o 2166/2005, (EY) N:o 388/2006, (EY) N:o 509/2007, (EY) N:o 676/2007, (EY) N:o 1098/2007, (EY) N:o 1300/2008 ja (EY) N:o 1342/2008 muuttamisesta sekä asetusten (ETY) N:o 2847/93, (EY) N:o 1627/94 ja (EY) N:o 1966/2006 kumoamisesta (EUVL L 343, 22.12.2009, s. 1).
(14)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/1624, annettu 14 päivänä syyskuuta 2016, Eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/399 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 863/2007, neuvoston asetuksen (EY) N:o 2007/2004 ja neuvoston päätöksen 2005/267/EY kumoamisesta (EUVL L 251, 16.9.2016, s. 1).
(15)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1406/2002, annettu 27 päivänä kesäkuuta 2002, Euroopan meriturvallisuusviraston perustamisesta (EYVL L 208, 5.8.2002, s. 1).
(16)EYVL L 56, 4.3.1968, s. 1.
(17)Neuvoston asetus N:o 1 Euroopan talousyhteisössä käytettäviä kieliä koskevista järjestelyistä (EYVL 17, 6.10.1958, s. 385).
(18)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).
(19)Komission delegoitu asetus (EU) N:o 1271/2013, annettu 30 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta (EUVL L 328, 7.12.2013, s. 42).


Valmisteveron alaisten tavaroiden siirtojen ja valvonnan tietokoneistaminen ***I
PDF 100kWORD 38k
Euroopan parlamentin päätös 13. helmikuuta 2019, jolla palautetaan asiasta vastaavaan valiokuntaan toimielinten välisiä neuvotteluja varten ilman tarkistuksia ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi valmisteveron alaisten tavaroiden siirtojen ja valvonnan tietokoneistamisesta (uudelleenlaadittu) (COM(2018)0341 – C8-0215/2018 – 2018/0187(COD))(1)
P8_TA-PROV(2019)0085A8-0010/2019

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys – uudelleenlaatiminen)

(1)Päätös hyväksytty työjärjestyksen 59 artiklan 4 kohdan neljännen alakohdan mukaisesti (A8-0010/2019).


Saatavien siirrosta kolmansille osapuolille aiheutuviin vaikutuksiin sovellettava laki ***I
PDF 191kWORD 62k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 13. helmikuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi saatavien siirrosta kolmansille osapuolille aiheutuviin vaikutuksiin sovellettavasta laista (COM(2018)0096 – C8-0109/2018 – 2018/0044(COD))
P8_TA(2019)0086A8-0261/2018

Tätä tekstiä ei ole vielä julkaistu omalla kielelläsi. Voit tutustua PDF- tai Word-versioon napsauttamalla yllä oikealla olevaa kuvaketta.


Tietojenvaihtoa, avunantoa ja koulutusta koskevan toimintaohjelman perustaminen euron suojaamiseksi rahanväärennykseltä kaudeksi 2021–2027 (Perikles IV -ohjelma) ***I
PDF 188kWORD 69k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 13. helmikuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi tietojenvaihtoa, avunantoa ja koulutusta koskevan toimintaohjelman perustamisesta euron suojaamiseksi rahanväärennykseltä kaudeksi 2021–2027 (Perikles IV -ohjelma) (COM(2018)0369 – C8-0240/2018 – 2018/0194(COD))
P8_TA(2019)0087A8-0069/2019

Tätä tekstiä ei ole vielä julkaistu omalla kielelläsi. Voit tutustua PDF- tai Word-versioon napsauttamalla yllä oikealla olevaa kuvaketta.


EU:n ja Singaporen välinen vapaakauppasopimus ***
PDF 120kWORD 40k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 13. helmikuuta 2019 esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Singaporen tasavallan välisen vapaakauppasopimuksen tekemisestä (07971/2018 – C8-0446/2018 – 2018/0093(NLE))
P8_TA-PROV(2019)0088A8-0053/2019

(Hyväksyntä)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (07971/2018),

–  ottaa huomioon luonnoksen Euroopan unionin ja Singaporen tasavallan väliseksi vapaakauppasopimukseksi (07972/2018),

–  ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 91 artiklan, 100 artiklan 2 kohdan, 207 artiklan 4 kohdan sekä 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan v alakohdan ja 218 artiklan 7 kohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C8-0446/2018),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen 16. toukokuuta 2017 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon 13. helmikuuta 2019 antamansa päätöslauselman, joka ei liity lainsäädäntöön,(2) esityksestä päätökseksi ,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan 1 ja 4 kohdan sekä 108 artiklan 7 kohdan,

–  ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan suosituksen (A8-0053/2019),

1.  antaa hyväksyntänsä sopimuksen tekemiselle;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Singaporen tasavallan hallituksille ja parlamenteille.

(1) Unionin tuomioistuimen lausunto 16. toukokuuta 2017, 2/15, ECLI:EU:C:2017:376.
(2) Hyväksytyt tekstit, P8_TA-PROV(2019)0089.


EU:n ja Singaporen välinen vapaakauppasopimus (päätöslauselma)
PDF 137kWORD 45k
Euroopan parlamentin päätöslauselma, joka ei liity lainsäädäntöön, 13. helmikuuta 2019, esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Singaporen tasavallan välisen vapaakauppasopimuksen tekemisestä (07971/2018 – C8-0446/2018 – 2018/0093M(NLE))
P8_TA-PROV(2019)0089A8-0048/2019

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (07971/2018),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin ja Singaporen tasavallan (Singapore) välisen vapaakauppasopimuksen ehdotetun tekstin, joka suurelta osin heijastaa 20. syyskuuta 2013 parafoitua sopimusta,

–  ottaa huomioon ehdotuksen neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Singaporen tasavallan välisen sijoitussuojasopimuksen tekemisestä (COM(2018)0194),

–  ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 91 artiklan, 100 artiklan 2 kohdan, 207 artiklan 4 kohdan sekä 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan v alakohdan ja 7 kohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C8-0446/2018),

–  ottaa huomioon 19. lokakuuta 2018 allekirjoitetun EU:n ja Singaporen kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen,

–  ottaa huomioon 16. toukokuuta 2017 SEUT 218 artiklan 11 kohdan nojalla annetun Euroopan unionin tuomioistuimen lausunnon 2/15, jota komissio pyysi 10. heinäkuuta 2015,

–  ottaa huomioon 5. heinäkuuta 2016 antamansa päätöslauselman uudesta eteenpäin suuntautuvasta ja innovatiivisesta tulevaisuuden kauppa- ja investointistrategiasta(1),

–  ottaa huomioon 3. helmikuuta 2016 antamansa päätöslauselman, johon sisältyvät Euroopan parlamentin suositukset komissiolle palvelukauppasopimusta (TiSA) koskeviin neuvotteluihin(2),

–  ottaa huomioon 14. lokakuuta 2015 annetun komission tiedonannon ”Kaikkien kauppa – Vastuullisempaa kauppa- ja investointipolitiikkaa”,

–  ottaa huomioon 22. joulukuuta 2009 tehdyn neuvoston päätöksen käydä kahdenvälisiä vapaakauppasopimusneuvotteluja Kaakkois-Aasian valtioiden liiton (ASEAN) yksittäisten jäsenvaltioiden kanssa alkaen Singaporesta,

–  ottaa huomioon 23. huhtikuuta 2007 annetut neuvotteluohjeet ASEAN-maiden kanssa tehtävää alueidenvälistä vapaakauppasopimusta varten,

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen V osaston unionin ulkoisesta toiminnasta,

–  ottaa huomioon SEUT-sopimuksen ja erityisesti sen 91, 100, 168 ja 207 artiklan yhdessä sen 218 artiklan 6 kohdan a alakohdan v alakohdan kanssa,

–  ottaa huomioon 13. helmikuuta 2019 antamansa lainsäädäntöpäätöslauselman esityksestä neuvoston päätökseksi(3),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan 2 kohdan,

–  ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan mietinnön (A8-0048/2019),

A.  ottaa huomioon, että EU:lla ja Singaporella on samat tärkeät arvot, kuten demokratia, oikeusvaltio, ihmisoikeuksien kunnioittaminen, kulttuurinen ja kielellinen monimuotoisuus ja vahva sitoutuminen avoimeen ja sääntöihin perustuvaan kauppaan sekä monenväliseen kauppajärjestelmään;

B.  toteaa, että tämä on ensimmäinen EU:n ja ASEAN-maan kahdenvälinen kauppasopimus ja tärkeä askel kohti alueidenvälisen vapaakauppasopimuksen lopullista tavoitetta; toteaa, että sopimusta käytetään myös mallina sopimuksille, joista EU neuvottelee parhaillaan muiden ASEANin tärkeimpien talouksien kanssa;

C.  toteaa, että ASEANissa Singapore on EU:n ylivoimaisesti suurin kauppakumppani, sillä sen osuus on hieman alle kolmannes EU:n ja ASEANin välisestä tavaroiden ja palvelujen kaupasta ja noin kaksi kolmannesta näiden kahden alueen välisistä investoinneista;

D.  toteaa, että EU:n ja Singaporen välisen kaupan arvo on yli 50 miljardia euroa vuodessa;

E.  ottaa huomioon, että 90 prosenttia maailman tulevasta talouskasvusta ennustetaan syntyvän Euroopan ulkopuolella ja erityisesti Aasiassa;

F.  toteaa, että Singapore on kattavan ja edistyksellisen Tyynenmeren kumppanuussopimuksen osapuoli ja osallistuu alueellista kokonaisvaltaista talouskumppanuutta koskeviin neuvotteluihin;

G.  toteaa, että Singapore on korkean tulotason talous, jonka bruttokansantulo oli 52 600 Yhdysvaltain dollaria asukasta kohden vuonna 2017; toteaa, että sen talouskasvu on ollut maailman suurimpia, keskimäärin 7,7 prosenttia vuodessa itsenäistymisestä lähtien;

H.  ottaa huomioon, että Singapore kuuluu liiketoiminnan harjoittamisen kannalta maailman helpoimpiin maihin ja että se on yksi maailman kilpailukykyisimmistä talouksista ja yksi vähiten korruptoituneista maista koko maailmassa;

I.  katsoo, että teollisuus, erityisesti elektroniikka ja hienomekaniikka, sekä palvelualat ovat edelleen Singaporen suuren lisäarvon talouden kaksi pilaria;

J.  ottaa huomioon, että Singapore on maailmanlaajuinen toimija rahoitus- ja vakuutuspalvelujen alalla;

K.  ottaa huomioon, että yli 10 000 eurooppalaisella yrityksellä on aluetoimisto Singaporessa ja ne toimivat ympäristössä, jolle on ominaista oikeusturva ja -varmuus; toteaa, että noin 50 000 eurooppalaista yritystä harjoittaa vientiä Singaporeen ja että niistä 83 prosenttia on pieniä tai keskisuuria yrityksiä (pk-yrityksiä);

L.  ottaa huomioon, että EU:n ja Singaporen välisellä vapaakauppasopimuksella on todennäköisesti hyvin myönteinen vaikutus EU:n ja Singaporen välisiin kauppa- ja investointivirtoihin; ottaa huomioon, että Euroopan parlamentille vuonna 2018 tehdyssä tutkimuksessa arvioidaan, että EU:n ja Singaporen välisen kaupan määrät kasvavat viiden ensimmäisen vuoden aikana 10 prosenttia;

M.  toteaa, että muilla suurilla talouksilla, kuten Japanilla, Yhdysvalloilla ja Kiinalla, on jo vapaakauppasopimukset Singaporen kanssa, mikä asettaa Euroopan unionin epäedulliseen kilpailuasemaan;

N.  ottaa huomioon, että EU:n ja ASEANin vuonna 2009 tehdystä vapaakauppasopimuksesta laaditussa kauppaa ja kestävyyttä koskevassa vaikutustenarvioinnissa todettiin, että tämä kahdenvälinen vapaakauppasopimus hyödyttäisi molempia osapuolia niiden kansantalouden tulojen, BKT:n ja työllisyyden näkökulmasta; toteaa, että erityisesti EU:n ja Singaporen välisistä kauppasuhteista ei ole tehty kauppaa ja kestävyyttä koskevaa vaikutustenarviointia aivan viime aikoina;

O.  ottaa huomioon, että Euroopan komission vuonna 2013 teettämän EU:n ja Singaporen välisen vapaakauppasopimuksen taloudellisten vaikutusten arvioinnin mukaan Singaporen BKT voisi kasvaa 0,94 prosenttia eli 2,7 miljardia euroa ja EU:n BKT 550 miljoonaa euroa;

1.  panee tyytyväisenä merkille, että vapaakauppasopimus allekirjoitettiin Brysselissä 19. lokakuuta 2018;

2.  korostaa, että neuvottelut saatettiin alun perin päätökseen vuonna 2012 ja että ne perustuivat neuvoston huhtikuussa 2007 EU:n ja ASEANin vapaakauppasopimusta varten hyväksymiin neuvotteluohjeisiin; pitää valitettavana, että sopimuksen ratifiointi on viivästynyt huomattavasti, mikä johtuu muiden tekijöiden ohella siitä, että komissio pyysi lausuntoa Euroopan unionin tuomioistuimelta sen selventämiseksi, kuuluvatko sopimukseen piiriin kuluvat asiat EU:n yksinomaiseen toimivaltaan vai jaettuun toimivaltaan; pitää myönteisenä EU:n tuomioistuimen lausunnon tuomaa oikeudellista selkeyttä ja katsoo, että se on vahvistanut Euroopan parlamentin demokraattisesti legitiimiä asemaa ja selventänyt EU:n valtuuksia kauppapolitiikassa; pitää myönteisenä Singaporen jatkuvaa sitoutumista tästä viivästyksestä huolimatta, ja kehottaa saattamaan sopimuksen nopeasti voimaan heti, kun parlamentti on sen ratifioinut;

3.  pitää elintärkeänä sitä, että EU pysyy avoimen ja sääntöihin perustuvan kauppajärjestelmän eturintamassa, ja pitää myönteisenä sitä, että nyt, kun neuvottelujen käynnistymisestä on kulunut kymmen vuotta, EU:n ja Singaporen vapaakauppasopimus on kyseisen järjestelmän tärkeä osa; kehottaa siksi komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan aktiivisesti yhteyttä muihin maailmanlaajuisiin kumppaneihin sekä pyrkimään edelleen toteuttamaan kunnianhimoisen maailmanlaajuisen reilua ja avointa kauppaa koskevan toimintasuunnitelman ottaen opiksi Singaporen kanssa tehdystä vapaakauppasopimuksesta ja käyttäen sitä tulevien toimien perustana;

4.  korostaa tämän sopimuksen taloudellista ja strategista merkitystä, koska Singapore on koko ASEANin alueen keskus; katsoo, että tämä sopimus on tärkeä edistysaskel ja ennakkotapaus kauppa- ja investointisopimuksille muiden ASEAN-maiden kanssa ja että se on ponnahduslauta kohti tulevaa alueidenvälistä kauppasopimusta; painottaa myös, että tällä sopimuksella turvataan se, että EU:n viejät eivät joudu epäedulliseen kilpailuasemaan muiden kattavan ja edistyksellisen Tyynenmeren kumppanuussopimuksen ja alueellisen kokonaisvaltaisen talouskumppanuuden maiden yritysten kanssa; pitää myönteisenä, että tämän sopimuksen saattaminen päätökseen osana EU:n maailmanlaajuista reilua ja avointa kauppaa koskevaa toimintasuunnitelmaa tuottaa merkittäviä etuja kuluttajien lisäksi myös työnantajille;

5.  panee merkille, että Singapore oli jo poistanut useimmat EU:n tuotteiden tullit ja että tämä sopimus poistaa voimaan tultuaan muutamat vielä jäljellä olevat tullit;

6.  pitää myönteisenä, että Singapore poistaa tietyt kaupan esteet, kuten autojen ja autojen osien sekä elektroniikan kaksinkertaiset turvallisuustestit, mikä yksinkertaistaa EU:n yritysten tavaroiden viemistä Singaporeen;

7.  korostaa, että sopimuksella annetaan EU:n yrityksille paremmat mahdollisuudet päästä Singaporen palvelumarkkinoille, esimerkiksi rahoitus-, televiestintä-, insinööri-, arkkitehti-, meriliikenne- ja postipalvelumarkkinoille, ja että tällainen vapauttaminen noudattaa positiivisiin luetteloihin perustuvaa lähestymistapaa;

8.  muistuttaa rahoituspalvelujen vapauttamiseen liittyen, että sopimukseen kuuluu vakauden ja luotettavuuden turvaamista koskevan poikkeuksen sisältävä lauseke, joka sallii osapuolten ottavan käyttöön tai jatkavan toimenpiteitä vakavaraisuussyistä ja erityisesti suojelevan tallettajia ja sijoittajia sekä varmistavan osapuolten rahoitusjärjestelmien luotettavuuden ja vakauden;

9.  panee tyytyväisenä merkille, että Singapore allekirjoitti 21. kesäkuuta 2017 verotusalan automaattista tietojenvaihtoa koskevan maailmanlaajuisen standardin toteuttamiseksi monenvälisen toimivaltaisten viranomaisten sopimuksen ja ilmoitti OECD:lle 30. kesäkuuta 2017 aikomuksestaan ottaa käyttöön sopimuksen mukainen automaattinen tietojenvaihto kaikkien sellaisten EU:n jäsenvaltioiden kanssa, joiden kanssa sillä ei ollut tätä tarkoitusta varten tehtyä kahdenvälistä sopimusta; panee merkille, ettei Singapore ole EU:n käytännesääntöryhmän veroasioissa yhteistyöhaluttomista lainkäyttöalueista pitämällä mustalla listalla eikä seurantalistalla, vaikka jotkin kansalaisjärjestöt ovat kritisoineet sitä verokannustimien tarjoamisesta yrityksille;

10.  korostaa, että tällä sopimuksella taataan parempi pääsy Singaporen julkisten hankintojen markkinoille verrattuna julkisia hankintoja koskevaan sopimukseen; korostaa, että julkisia hankintoja koskevia sopimuksia tehtäessä olisi otettava huomioon myös sosiaaliset ja ympäristöä koskevat perusteet; painottaa, että niin EU:ssa kuin Singaporessakin julkisilla hankinnoilla on edelleen edistettävä kansalaisten etua;

11.  pitää myönteisenä sitä, että Singapore sopi perustavansa maantieteellisten merkintöjen rekisteröintijärjestelmän, jolla suojataan noin 190:tä EU:n maantieteellistä merkintää ja johon on mahdollista lisätä merkintöjä myöhemmässä vaiheessa; muistuttaa, että vuonna 2016 EU vei Singaporeen 2,2 miljardin euron arvosta maatalous- ja elintarviketuotteita, ja panee merkille, että Singapore on EU:n elintarvike- ja juomaviennin viidenneksi suurin markkina-alue Aasiassa ja tarjoaa huomattavia mahdollisuuksia EU:n viljelijöille ja maatalous- ja elintarviketuottajille; pitää siksi myönteisenä Singaporen sitoutumista tähän sopimukseen maatalous- ja elintarviketuotteiden nollatariffien säilyttämiseksi sekä Singaporeen kohdistuvaa vientiä harjoittavien EU:n lihantuottajayritysten sertifiointijärjestelmän luomista; pitää kuitenkin valitettavana sitä, ettei sopimus tarjoa automaattista suojaa EU:n 196 maantieteelliselle merkinnälle, jotka sisältyvät teollis- ja tekijänoikeuksia koskevan luvun liitteeseen, koska kaikki maantieteelliset merkinnät alkuperästä riippumatta on tutkittava ja julkistettava (ja niiden on tarvittaessa läpäistävä väiteaika) Singaporen rekisteröintimenettelyn mukaan, jotta ne voidaan suojata; korostaa, että maantieteellisiä merkintöjä koskeva lainsäädäntö, jolla perustetaan Singaporen maantieteellisten merkintöjen rekisteri ja maantieteellisten merkintöjen rekisteröintimenettely, tulee voimaan, kun parlamentti ratifioi sopimuksen; kehottaa Singaporen viranomaisia aloittamaan välittömästi rekisteröintimenettelyn laadinnan, perustamaan rekisterin pikaisesti ja ottamaan sen käyttöön parlamentin ratifioitua sopimuksen; kehottaa komissiota jatkamaan tiiviisti työskentelyä Singaporen viranomaisten kanssa sen varmistamiseksi, että mahdollisimman suuri joukko EU:n maantieteellisiä merkintöjä suojataan vapaakauppasopimuksessa vahvistettujen suojaamista koskevien ehtojen mukaisesti ilman poikkeuksia tai rajoituksia (mukaan lukien liitteet ja alaviitteet);

12.  korostaa, että sopimuksessa tunnustetaan jäsenvaltioiden oikeus määritellä ja tarjota julkisia palveluja kaikilla tasoilla eikä siinä estetä hallituksia tuomasta yksityistettyjä palveluja takaisin julkiselle sektorille;

13.  korostaa, että sopimus turvaa EU:n oikeuden säilyttää omat norminsa ja soveltaa niitä kaikkiin EU:ssa myytäviin tavaroihin ja palveluihin ja että kaikessa Singaporesta EU:hun suuntautuvassa tuonnissa on niin ollen noudatettava EU:n normeja; painottaa, että EU:n normeja ei saisi milloinkaan pitää kaupan esteinä, ja korostaa olevan tärkeää edistää näitä normeja maailmanlaajuisesti; painottaa, että mikään sopimuksessa ei estä soveltamasta Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa vahvistettua ennalta varautumisen periaatetta;

14.  painottaa arvoihin perustuvan ja vastuullisen kauppapolitiikan merkitystä sekä tarvetta edistää kestävää kehitystä; pitää siksi myönteisenä sitä, että molemmat osapuolet ovat sitoutuneet kauppaa ja kestävää kehitystä koskevassa luvussa varmistamaan ympäristönsuojelun ja työntekijöiden suojelun korkean tason, ja katsoo, että tätä kauppasopimusta voidaan sen vuoksi pitää edistyksellisenä; panee merkille, että sopimus sisältää myös tullien ulkopuolisia kaupan esteitä uusiutuvan energian tuotannossa koskevan luvun; huomauttaa, että EU:n ja Singaporen välinen sopimus voisi olla väline, jolla torjutaan ilmastonmuutosta ja nopeutetaan ja tiivistetään toimia ja investointeja, joita kestävä vähähiilinen tulevaisuus edellyttää; kehottaa EU:ta ja Singaporea toteuttamaan kaikki tarvittavat toimet kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöön panemiseksi;

15.  muistuttaa, että osapuolet ovat sitoutuneet pyrkimään hellittämättä ratifioimaan Kansainvälisen työjärjestön (ILO) keskeiset yleissopimukset ja panemaan ne tehokkaasti täytäntöön; panee merkille Singaporen hallituksen tähän mennessä toimittamat tiedot niiden ILO:n perustavanlaatuisten yleissopimusten noudattamisesta, jotka koskevat ammatillista järjestäytymisvapautta ja ammatillisen järjestäytymisoikeuden suojelua, syrjintää ja pakkotyötä, ja vaatii Singaporea jatkamaan yhteistyötä ILO:n kanssa pyrkien etenemään kohti lainsäädäntönsä täydellistä yhdenmukaistamista yleissopimusten sisällön kanssa ja viime kädessä niiden ratifiointiin kohtuullisessa ajassa;

16.  on tyytyväinen sitoumukseen panna tehokkaasti täytäntöön monenväliset ympäristösopimukset, kuten Pariisin ilmastosopimus, sekä toteuttaa metsien ja kalastuksen kestävä hoito;

17.  korostaa, että sääntely-yhteistyö on vapaaehtoista ja että sen ei missään tapauksessa pitäisi rajoittaa oikeutta säännellä;

18.  kannustaa osapuolia hyödyntämään täysimääräisesti eläinten hyvinvointia koskevan yhteistyön määräyksiä ja perustamaan mahdollisimman pian vapaakauppasopimuksen voimaantulon jälkeen yhteisen työryhmän laatimaan toimintasuunnitelman, joka koskee asiaankuuluvia aloja, kuten kalojen hyvinvointia vesiviljelyssä;

19.  korostaa, että kansalaisyhteiskunnan ja työmarkkinaosapuolten osallistuminen sopimuksen täytäntöönpanon valvontaan on ratkaisevan tärkeää, ja kehottaa perustamaan pikaisesti kansallisia neuvoa-antavia ryhmiä sopimuksen voimaantulon jälkeen ja varmistamaan kansalaisyhteiskunnan tasapuolisen edustuksen niissä; kehottaa komissiota kohdentamaan riittävästi rahoitusta, jotta ne voivat työskennellä tehokkaasti, ja myöntämään tukea, jotta varmistetaan kansalaisyhteiskunnan rakentava osallistuminen;

20.  panee merkille, että EU:n ja Singaporen kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen mukaan EU voi keskeyttää vapaakauppasopimuksen, jos Singapore on syyllistynyt perustavanlaatuisiin ihmisoikeusloukkauksiin;

21.  kehottaa komissiota hyödyntämään mahdollisimman pian sopimuksen yleistä uudelleentarkastelulauseketta parantaakseen työ- ja ympäristömääräysten täytäntöönpanokelpoisuutta mukaan lukien erilaisten täytäntöönpanon valvontamenetelmien joukossa seuraamuksiin perustuvan menettelyn harkitseminen viimeisenä keinona;

22.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, Euroopan ulkosuhdehallinnolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä Singaporen tasavallan hallitukselle ja parlamentille.

(1) EUVL C 101, 16.3.2018, s. 30.
(2) EUVL C 35, 31.1.2018, s. 21.
(3) Hyväksytyt tekstit, P8_TA-PROV(2019)0088.


EU:n ja Singaporen välinen sijoitussuojasopimus ***
PDF 120kWORD 38k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 13. helmikuuta 2019 esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Singaporen tasavallan välisen sijoitussuojasopimuksen tekemisestä Euroopan unionin puolesta (07979/2018 – C8-0447/2018 – 2018/0095(NLE))
P8_TA-PROV(2019)0090A8-0054/2019

(Hyväksyntä)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (07979/2018),

–  ottaa huomioon luonnoksen Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Singaporen tasavallan väliseksi sijoitussuojasopimukseksi (07980/2018),

–  ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 207 artiklan 4 kohdan ja 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan v alakohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C8‑0447/2018),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen 16. toukokuuta 2017 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon 13. helmikuuta 2019 antamansa päätöslauselman, joka ei liity lainsäädäntöön(2), esityksestä päätökseksi,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan 1 ja 4 kohdan sekä 108 artiklan 7 kohdan,

–  ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan suosituksen (A8-0054/2019),

1.  antaa hyväksyntänsä sopimuksen tekemiselle;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Singaporen tasavallan hallituksille ja parlamenteille.

(1) Unionin tuomioistuimen lausunto 16. toukokuuta 2017, 2/15, ECLI:EU:C:2017:376.
(2) Hyväksytyt tekstit, P8_TA-PROV(2019)0091.


EU:n ja Singaporen välinen sijoitussuojasopimus (päätöslauselma)
PDF 134kWORD 44k
Euroopan parlamentin päätöslauselma, joka ei liity lainsäädäntöön, 13. helmikuuta 2019, esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Singaporen tasavallan välisen sijoitussuojasopimuksen tekemisestä Euroopan unionin puolesta (07979/2018 – C8-0447/2018 – 2018/0095M(NLE))
P8_TA-PROV(2019)0091A8-0049/2019

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (07979/2018),

–  ottaa huomioon luonnoksen Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Singaporen tasavallan väliseksi sijoitussuojasopimukseksi (07980/2018),

–  ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 207 artiklan 4 kohdan ja 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan v alakohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C8‑0447/2018),

–  ottaa huomioon 23. huhtikuuta 2007 annetut neuvotteluohjeet vapaakauppasopimuksen tekemiseksi Kaakkois-Aasian maiden liiton (ASEAN) jäsenvaltioiden kanssa,

–  ottaa huomioon 22. joulukuuta 2009 tehdyn neuvoston päätöksen jatkaa kahdenvälisiä vapaakauppasopimusneuvotteluja ASEANin yksittäisten jäsenvaltioiden kanssa ja ensiksi Singaporen kanssa,

–  ottaa huomioon 6. huhtikuuta 2011 antamansa päätöslauselman Euroopan unionin kansainvälisestä sijoituspolitiikasta tulevaisuudessa(1),

–  ottaa huomioon 12. syyskuuta 2011 alkuperäisiin neuvotteluohjeisiin tehdyt muutokset, joilla komissiolle annettiin valtuudet neuvotella sijoitussuojasta,

–  ottaa huomioon jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välisiä kahdenvälisiä investointisopimuksia koskevista siirtymäkauden järjestelyistä 12 joulukuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1219/2012(2),

–  ottaa huomioon 5. heinäkuuta 2016 antamansa päätöslauselman uudesta eteenpäin suuntautuvasta ja innovatiivisesta tulevaisuuden kauppa- ja investointistrategiasta(3),

–  ottaa huomioon 14. lokakuuta 2015 annetun komission tiedonannon ”Kaikkien kauppa – Vastuullisempaa kauppa- ja investointipolitiikkaa” (COM(2015)0497),

–  ottaa huomioon 16. toukokuuta 2017 annetun Euroopan unionin tuomioistuimen lausunnon 2/15(4), jota komissio pyysi 10. heinäkuuta 2015 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 218 artiklan 11 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon 4. lokakuuta 2018 antamansa päätöslauselman EU:n osallistumisesta monikansallisten yhtiöiden ja muiden rajat ylittävää toimintaa harjoittavien liikeyritysten vastuuta ihmisoikeuksista koskevan sitovan YK:n välineen laatimiseen(5),

–  ottaa huomioon YK:n kansainvälisen kauppaoikeuden toimikunnan (UNCITRAL) säännöt investoijan ja valtion välisen välimiesmenettelyn läpinäkyvyydestä,

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) ja erityisesti sen V osaston unionin ulkoisesta toiminnasta,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen viidennen osan I, II ja V osaston, erityisesti 207 artiklan yhdessä 218 artiklan 6 kohdan a alakohdan v alakohdan kanssa,

–  ottaa huomioon 13. helmikuuta 2019(6) antamansa lainsäädäntöpäätöslauselman esityksestä päätökseksi,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan 2 kohdan,

–  ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan mietinnön (A8-0049/2019),

A.  ottaa huomioon, että EU:lla ja Singaporella on samat perusarvot, kuten demokratia, oikeusvaltio, ihmisoikeuksien kunnioittaminen, kulttuurinen ja kielellinen monimuotoisuus ja vahva sitoutuminen monenvälisessä kauppajärjestelmässä käytävään sääntöihin perustuvaan kauppaan;

B.  ottaa huomioon, että EU on maailman suurin ulkomaisten suorien sijoitusten vastaanottaja ja tekijä;

C.  ottaa huomioon, että Singapore on kahdeksanneksi suurin EU:n suorien ulkomaisten sijoitusten kohde ja tärkein kohdemaa ASEANin alueella;

D.  ottaa huomioon, että Singapore on EU:n ylivoimaisesti suurin kauppakumppani Kaakkois-Aasiassa ja että sen osuus on hieman alle kolmannes EU:n ja ASEANin välisestä tavaroiden ja palvelujen kaupasta ja noin kaksi kolmannesta kaikista näiden kahden alueen välisistä investoinneista; ottaa huomioon, että yli 10 000 eurooppalaisella yrityksellä on aluetoimisto Singaporessa ja ne toimivat tavalliseen tapaan oikeusturvan ja oikeusvarmuuden puitteissa;

E.  ottaa huomioon, että Singapore on eurooppalaisten Aasiaan tehtävien sijoitusten ensisijainen kohde ja että vuonna 2016 kahdenvälinen sijoituskanta oli 256 miljardia euroa;

F.  ottaa huomioon, että tällä hetkellä on voimassa yli 3 000 kansainvälistä investointisopimusta, joista noin 1 400:n osapuolena on EU:n jäsenvaltioita;

G.  ottaa huomioon, että kyseessä on ensimmäinen EU:n ja kolmannen maan välinen ”pelkkä sijoitussuojasopimus”, joka on tehty EU:n vapaakauppasopimuksia koskevasta uudesta järjestelystä käytyjen toimielinten keskustelujen jälkeen 16. toukokuuta 2017 annetun Euroopan unionin tuomioistuimen lausunnon 2/15 perusteella;

H.  ottaa huomioon, että EU:n uusi sijoitussuojaa ja sen täytäntöönpanomekanismia eli investointituomioistuinjärjestelmää koskeva lähestymistapa huomioon ottaen Singapore suostui vuonna 2017 tarkastelemaan uudelleen vuonna 2014 neuvoteltuja sijoitussuojaa koskevia määräyksiä ja avaamaan siten uudelleen jo tehdyn sopimuksen;

I.  ottaa huomioon, että sopimus perustuu EU:n ja Kanadan laaja-alaiseen talous- ja kauppasopimukseen (CETA), jonka parlamentti ratifioi 15. helmikuuta 2017, sisältyviin sijoitussuojaa koskeviin määräyksiin;

J.  ottaa huomioon, että Belgia pyysi 6. syyskuuta 2017 Euroopan unionin tuomioistuimen lausuntoa siitä, ovatko CETAn investointituomioistuinjärjestelmää koskevat määräykset EU:n perussopimusten mukaisia;

K.  ottaa huomioon, että kehittyneet taloudet, joilla on asianmukaisesti toimivat oikeusjärjestelmät, tekevät sijoittajan ja valtion väliset riitojenratkaisumekanismit vähemmän tarpeellisiksi, vaikka näillä mekanismeilla voidaan varmistaa riitojen nopeampi ratkaiseminen; katsoo kuitenkin, että monenvälisen riippumattoman investointituomioistuimen perustaminen vahvistaisi oikeusvarmuutta ja luottamusta järjestelmään;

L.  toteaa, että sopimus korvaa EU:n 13 jäsenvaltion ja Singaporen nykyiset kahdenväliset investointisopimukset, joissa ei ole otettu huomioon EU:n uutta lähestymistapaa sijoitussuojaan ja sen täytäntöönpanomekanismiin (investointituomioistuinjärjestelmä);

M.  toteaa, että osapuolet ovat sitoutuneet perustamaan monenvälisen investointituomioistuimen ja että parlamentti on tukenut voimakkaasti tätä aloitetta;

N.  ottaa huomioon, että neuvosto hyväksyi 20. maaliskuuta 2018 neuvotteluohjeet, joilla komissio valtuutettiin neuvottelemaan EU:n puolesta yleissopimus, jolla perustetaan monenvälinen investointituomioistuin; ottaa huomioon, että nämä neuvotteluohjeet on julkistettu;

O.  ottaa huomioon, että EU on tehnyt Vietnamin kanssa vastaavanlaisen sijoitussuojasopimuksen, jonka komissio hyväksyi 17. lokakuuta 2018;

1.  suhtautuu myönteisesti EU:n uuteen sijoitussuojaa ja sen täytäntöönpanomekanismia (investointituomioistuinjärjestelmä) koskevaan lähestymistapaan, jolla korvataan sekä kiistanalainen sijoittajan ja valtion välinen riitojenratkaisu (ISDS) – ja korjataan samalla joitakin sen puutteita – että EU:n jäsenvaltioiden olemassa olevissa kahdenvälisissä investointisopimuksissaan noudattamat yksilölliset lähestymistavat;

2.  pitää keskeisenä sitä, että sopimuksella varmistetaan sijoitusten korkeatasoinen suoja, avoimuus ja vastuuvelvollisuus samalla kun osapuolille turvataan oikeus harjoittaa sääntelyä kaikilla hallinnon tasoilla ja oikeus pyrkiä saavuttamaan oikeutetut yhteiskuntapoliittiset tavoitteet, kuten kansanterveys ja ympäristönsuojelu; painottaa, että jos toisen osapuolen harjoittama sääntely vaikuttaa kielteisesti sijoitukseen tai sijoittajan tuotto-odotuksiin, kyse ei ole sinällään investointisuojanormien rikkomisesta eikä se siten edellytä korvauksia; korostaa, että sopimuksen ei pidä millään tavalla rajoittaa työmarkkinaosapuolten riippumattomuutta ja ammattiliittojen oikeuksia;

3.  korostaa, että sopimus takaa, ettei EU:n sijoittajia syrjitä Singaporessa singaporelaisiin sijoittajiin nähden ja että sijoittajia suojataan asianmukaisesti laittomalta pakkolunastukselta;

4.  palauttaa mieliin, että investointituomioistuinjärjestelmässä aiotaan perustaa pysyvä ensimmäisen oikeusasteen investointituomioistuin ja muutoksenhakutuomioistuimen, joiden jäsenillä on oltava vastaava pätevyys kuin Kansainvälisen tuomioistuimen tuomareilla, mukaan lukien kansainvälisen julkisoikeuden asiantuntemus pelkän kauppaoikeuden asiantuntemuksen sijaan, ja joiden on täytettävä riippumattomuutta, rehellisyyttä ja eettisiä näkökohtia koskevat tiukat säännöt eturistiriitojen estämiseen tähtäävien sitovien käytännesääntöjen avulla;

5.  panee tyytyväisenä merkille, että tuomioistuinmenettelyihin sovelletaan avoimuussääntöjä ja että asiakirja-aineisto on julkisesti saatavilla ja että käsittelyt ovat julkisia; katsoo, että lisääntynyt avoimuus parantaa kansalaisten luottamusta järjestelmään; on tyytyväinen myös niiden perusteiden selkeyteen, joiden nojalla sijoittaja voi nostaa kanteen, sillä selkeys lisää menettelyn avoimuutta ja oikeudenmukaisuutta;

6.  korostaa, että kolmannen osapuolet, kuten työntekijä- ja ympäristöjärjestöt, eivät saa kanneoikeutta tuomioistuimeen eivätkä ne siten voi osallistua asianosaisina osapuolina sijoittajien velvoitteiden valvontaan, mutta ne voivat osallistua investointituomioistuinjärjestelmän menettelyihin amicus curiae -lausumien avulla; painottaa, että investointituomioistuin on edelleen erillinen järjestelmä vain ulkomaisia sijoittajia varten;

7.  tähdentää, että oikeuspaikkakeinottelu ei saa olla mahdollista ja että useat rinnakkaiset menettelyt on vältettävä;

8.  muistuttaa, että sopimus perustuu merkittävässä määrin CETA-sopimuksen sijoitussuojaa koskeviin määräyksiin, sillä siihen sisältyy määräyksiä entisten tuomareiden velvoitteista, käytännesäännöt eturistiriitojen välttämiseksi ja täysin toimiva muutoksenhakutuomioistuin sopimuksen tekohetkellä;

9.  panee tyytyväisenä merkille Singaporen sitoutumisen sellaisen monenvälisen investointituomioistuimen eli julkisen ja riippumattoman kansainvälisen tuomioistuimen perustamiseen, jolla on valtuudet käsitellä sijoittajien ja valtioiden, jotka ovat hyväksyneet sen toimivallan kahdenvälisiin investointisopimuksiinsa, välisiä sijoituksia koskevia riitoja ja jonka perimmäisenä tavoitteena on oltava nykyisen epätasapainoisen, kalliin ja hajanaisen sijoitussuojaa koskevan järjestelmän uudistaminen ja sen korvaaminen; pitää sopimusta ratkaisevan tärkeänä askeleena tätä tarkoitusta varten; kannustaa komissiota jatkamaan pyrkimyksiään saada mahdollisimman pian kolmannet maat mukaan tämän tuomioistuimen perustamiseen;

10.  pitää myönteisenä neuvoston päätöstä julkistaa monenkeskisestä investointituomioistuimesta 20. maaliskuuta 2018 annetut neuvotteluohjeet ja kehottaa neuvostoa julkistamaan kaikki aiempia ja tulevia kauppa- ja investointisopimuksia koskevat neuvotteluohjeet välittömästi niiden hyväksymisen jälkeen avoimuuden ja julkisen valvonnan lisäämiseksi;

11.  korostaa, että sopimus korvaa nykyiset EU:n 13 jäsenvaltion ja Singaporen kahdenväliset investointisopimukset ja lisää näin ollen yhtenäisyyttä verrattuna kahdenvälisiin investointisopimuksiin, jotka perustuvat vanhentuneisiin sijoitussuojaa koskeviin määräyksiin ja joihin sisältyy sijoittajan ja valtion välinen riitojenratkaisu; korostaa, että sopimuksella luodaan myös uusia oikeuksia sijoittajien vaatimuksille lopuissa 15 jäsenvaltiossa; painottaa, että toimivat kansalliset tuomioistuimet ovat ensisijainen vaihtoehto sijoittajien ja valtion välisten riitojen ratkaisuun, mutta katsoo, että sopimus on tärkeä askel sijoitussuojaa ja riitojen ratkaisua koskevien maailmanlaajuisten sääntöjen uudistamisessa;

12.  pitää valitettavana sijoittajien velvoitteita koskevien määräysten puuttumista ja korostaa tässä yhteydessä yritysten yhteiskuntavastuun merkitystä; kehottaa komissiota harkitsemaan esimerkiksi vaatetusteollisuuden alalle vastaavaa lainsäädäntöä kuin konfliktimineraalien ja puutavaran aloilla; palauttaa mieliin OECD:n monikansallisia yrityksiä ja yritystoimintaa koskevien toimintaohjeiden ja yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden merkityksen;

13.  panee merkille yritysten ihmisoikeuslainsäädännön noudattamiseen liittyvän maailmanlaajuisen lähestymistavan ja käytettävissä olevien oikeussuojamekanismien puuttumisen; panee merkille monikansallisia yhtiöitä ja muita liikeyrityksiä ihmisoikeuksien kunnioittamisen kannalta käsittelevässä YK:n avoimessa hallitustenvälisessä työryhmässä aloitetun työn YK:n sitovan oikeusvälineen perustamiseksi; rohkaisee komissiota ja EU:n jäsenvaltioita sitoutumaan rakentavalla tavalla tähän aloitteeseen;

14.  kannustaa komissiota jatkamaan työtään, jolla helpotetaan erityisesti pk-yritysten ja pienempien yritysten mahdollisuutta hyödyntää investointituomioistuinjärjestelmää;

15.  kehottaa komissiota ja Singaporea sopimaan tiukemmista seuraamuksista siinä tapauksessa, että tuomioistuimen jäsen ei noudata käytännesääntöjä, ja varmistamaan, että käytännesäännöt otetaan käyttöön heti, kun tämä sopimus tulee voimaan;

16.  katsoo, että tämän sopimuksen hyväksyminen antaa EU:lle enemmän vaikutusvaltaa samankaltaisten sopimusten neuvottelemiseen muiden ASEAN-maiden kanssa samankaltaisten sijoitussuojaa koskevien sääntöjen vahvistamiseksi koko alueella;

17.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, Euroopan ulkosuhdehallinnolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä Singaporen tasavallan hallitukselle ja parlamentille.

(1) EUVL C 296 E, 2.10.2012, s. 34.
(2) EUVL L 351, 20.12.2012, s. 40.
(3) EUVL C 101, 16.3.2018, s. 30.
(4) Unionin tuomioistuimen lausunto 16. toukokuuta 2017, 2/15, ECLI:EU:C:2017:376.
(5) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0382.
(6) Hyväksytyt tekstit, P8_TA-PROV(2019)0090.


EU:n ja Singaporen kumppanuus- ja yhteistyösopimus ***
PDF 119kWORD 38k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 13. helmikuuta 2019 esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Singaporen tasavallan kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen tekemisestä Euroopan unionin puolesta (15375/2018 – C8-0026/2019 – 2018/0403(NLE))
P8_TA-PROV(2019)0092A8-0020/2019

(Hyväksyntä)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (15375/2018),

–  ottaa huomioon luonnoksen Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Singaporen tasavallan kumppanuus- ja yhteistyösopimukseksi (08224/2014),

–  ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 212 artiklan ja 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C8-0026/2019),

–  ottaa huomioon 13. helmikuuta 2019 antamansa päätöslauselman(1), joka ei liity lainsäädäntöön, esityksestä päätökseksi,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan 1 ja 4 kohdan sekä 108 artiklan 7 kohdan,

–  ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan suosituksen (A8-0020/2019),

1.  antaa hyväksyntänsä sopimuksen tekemiselle;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Singaporen tasavallan hallituksille ja parlamenteille.

(1) Hyväksytyt tekstit, P8_TA-PROV(2019)0093.


EU:n ja Singaporen välinen kumppanuus- ja yhteistyösopimus (päätöslauselma)
PDF 156kWORD 45k
Euroopan parlamentin päätöslauselma, joka ei liity lainsäädäntöön, 13. helmikuuta 2019, esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Singaporen tasavallan kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen allekirjoittamisesta unionin puolesta (15375/2018 – C8-0026/2019 – 2018/0403M(NLE))
P8_TA-PROV(2019)0093A8-0023/2019

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (15375/2018),

–  ottaa huomioon luonnoksen Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Singaporen kumppanuus- ja yhteistyösopimukseksi (08224/2014),

–  ottaa huomioon hyväksyntää koskevan pyynnön, jonka neuvosto on esittänyt Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 212 artiklan sekä 218 artiklan 6 kohdan a alakohdan mukaisesti (C8-0026/2019),

–  ottaa huomioon Brysselissä 19. lokakuuta 2018 allekirjoitetun EU:n ja Singaporen kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen,

–  ottaa huomioon Brysselissä 19. lokakuuta 2018 allekirjoitetut EU:n ja Singaporen vapaakauppasopimuksen ja sijoitussuojasopimuksen,

–  ottaa huomioon maaliskuussa 1980 allekirjoitetun Euroopan talousyhteisön ja ASEANin välisen yhteistyösopimuksen, joka muodostaa oikeudellisen kehyksen EU:n ja ASEANin suhteille(1),

–  ottaa huomioon Brysselissä 18. ja 19. lokakuuta 2018 pidetyn kahdennentoista EU:n ja Aasian huippukokouksen (ASEM),

–  ottaa huomioon Brysselissä 23. toukokuuta 2017 pidetyn kymmenennen Euroopan unionin ja Singaporen parlamenttien välisen kokouksen,

–  ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan kesäkuussa 2016 julkaiseman Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspoliittisen globaalistrategian,

–  ottaa huomioon EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa Itä-Aasiassa koskevat suuntaviivat, jotka neuvosto hyväksyi 15. kesäkuuta 2012,

–  ottaa huomioon 28. toukokuuta 2018 annetut neuvoston päätelmät EU:n tehostetusta yhteistyöstä Aasiassa ja Aasian kanssa,

–  ottaa huomioon Euroopan ja Aasian yhteyksiä koskevan EU:n strategian, joka perustuu kestävien yhteyksien käsitteeseen,

–  ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa ASEANista ja erityisesti 3. lokakuuta 2017 antamansa päätöslauselman EU:n poliittisista suhteista Kaakkois-Aasian maiden liittoon (ASEAN)(2) ja 15. tammikuuta 2014 antamansa päätöslauselman EU:n ja Kaakkois-Aasian maiden liiton (ASEAN) suhteiden tulevaisuudesta(3),

–  ottaa huomioon 13. helmikuuta 2019 antamansa lainsäädäntöpäätöslauselman(4) esityksestä päätökseksi,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan 2 kohdan,

–  ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön (A8-0023/2019),

A.  ottaa huomioon, että EU:n ja Singaporen suhteet ulottuvat vuosikymmenien päähän ja perustuvat pitkäaikaiseen ystävyyteen ja läheisiin historiallisiin, poliittisiin ja taloudellisiin yhteyksiin; ottaa huomioon, että kahdenvälinen kumppanuus perustuu yhteisiin arvoihin ja sitoutumiseen rauhanomaiseen ja vauraaseen maailmaan;

B.  ottaa huomioon, että EU:n ja Singaporen välisen kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen molemmat osapuolet vahvistavat kunnioittavansa ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa ja muissa sovellettavissa kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa määriteltyjä demokratian periaatteita, oikeusvaltioperiaatetta, ihmisoikeuksia ja perusvapauksia;

C.  ottaa huomioon, että Singapore on Kaakkois-Aasian maiden liiton (ASEAN) perustajajäsen, ja että ASEAN vietti 40-vuotisjuhlaansa vuonna 2017;

D.  ottaa huomioon, että vuoden 2018 puheenjohtajakaudellaan, jonka tunnuslause on ”Resilient and Innovative” Singapore on isännöinyt kahta ASEANin huippukokousta ja edistänyt ASEANin yhtenäisyyttä, turvallisuutta ja taloudellista yhteistyötä käynnistämällä aloitteita, kuten ASEANin nuorisoapuraha;

E.  ottaa huomioon, että Singapore on Yhdysvaltojen läheinen liittolainen ja teki sen kanssa vapaakauppasopimuksen vuonna 2003; pitää sopimusta välttämättömänä Aasian ja Tyynenmeren alueen turvallisuuden, vakauden ja tasapainon kannalta;

F.  ottaa huomioon, että Singapore oli YK:n kehitysohjelman inhimillisen kehityksen indeksissä vuonna 2017 sijalla 9;

G.  ottaa huomioon, että Singapore oli Transparency International -järjestön vuoden 2017 korruptioindeksin mukaan sijalla 6, eli se on yksi maailman vähiten korruptoituneista maista;

H.  ottaa huomioon, että EU:n ja ASEANin nuorten johtajien ensimmäinen foorumi järjestettiin helmikuussa 2018;

I.  ottaa huomioon, että naapurimaiden metsäpalojen johdosta Singaporen ilmansaastearvot ovat olleet ennätyksellisellä tasolla; toteaa, että metsäpalot johtuvat paljolti tahallisesta polttamisesta, jolla maata raivataan palmuöljyn viljelyä ja puutavaran tuotantoa varten;

J.  toteaa, että Singaporen perustuslaissa taataan sananvapaus sekä oikeus rauhanomaiseen kokoontumisvapauteen, ja että näitä vapauksia kuitenkin rajoitetaan jyrkästi turvallisuuden, yleisen järjestyksen suojelun, moraalin, parlamentaarisen oikeuden sekä rotuun ja uskontoon liittyvän sovun perusteella; toteaa, että Singapore on maailman lehdistönvapautta mittaavan indeksin mukaan sijalla 151 kaikkiaan 180 maasta; ottaa huomioon, että oikeuden halventamista, kansankiihotusta ja kunnianloukkausta koskevia Singaporen lakeja käytetään aktivistien, bloggaajien ja tiedotusvälineiden kriittisten äänien rajoittamiseen;

K.  ottaa huomioon, että Singapore soveltaa yhä kuolemanrangaistusta; ottaa huomioon, että teloitusten lukumäärä on kasvanut vuodesta 2014 lyhyen ajanjakson jälkeen, jolloin teloituksia ei pantu täytäntöön;

L.  ottaa huomioon, että Singaporen hlbti-yhteisön oikeuksia rajoitetaan ankarasti; ottaa huomioon, että kahden miehen välinen vapaaehtoisuuteen perustuva sukupuolisuhde on laiton ja rangaistus on enintään kaksi vuotta vankeutta; ottaa huomioon, että Singaporen lainsäädännössä ei tunnusteta samaa sukupuolta olevien välisiä suhteita;

M.  ottaa huomioon, että Singapore ei ole vielä ratifioinut kahta ILO:n yleissopimusta, jotka ovat ammatillista järjestäytymisvapautta ja ammatillisen järjestäytymisoikeuden suojelua koskeva yleissopimus ja syrjintää koskeva yleissopimus;

EU:n ja Singaporen kumppanuus- ja yhteistyösopimus

1.  suhtautuu myönteisesti kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen tekemiseen, ja toteaa, että sopimus on strategisesti tärkeä ja sisältää oikeudellisen kehyksen pitkäaikaisille kahdenvälisille suhteille sekä sitoumuksen vahvistaa ja laajentaa yhteistyötä alueellisilla ja kansainvälisillä foorumeilla sekä muun muassa ympäristönsuojelun, kansainvälisen vakauden, oikeuden, turvallisuuden ja kehityksen aloilla;

2.  korostaa kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen tarjoamia mahdollisuuksia uusilla yhteistyöaloilla, kuten ihmisoikeudet, oikeus, vapaus ja turvallisuus sekä ydinaseiden leviämisen estäminen, sekä tieteellisessä ja teknologisessa yhteistyössä muun muassa energian, ympäristön, ilmastonmuutoksen torjunnan, luonnonvarojen suojelun ja liikenteen aloilla, erityisesti meri- ja lentoliikenteessä;

3.  pitää myönteisenä yhteistyötä, joka koskee ihmisten välisiä yhteyksiä, tietoyhteiskuntaa, audiovisuaalialaa ja media-alaa, koulutus- ja kulttuurivaihtoa, työllisyyttä ja sosiaaliasioita sekä terveyttä ja tilastoja, joiden avulla voidaan arvioida sopimuksen edistymistä;

4.  katsoo, että kumppanuus- ja yhteistyösopimus on puitesopimuksena poliittisesti tiiviisti yhteydessä vapaakauppasopimukseen ja sijoitussuojasopimukseen (IPA) ja täydentää sitä; muistuttaa, että kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen 44 artikla mahdollistaa sopimusten täyttämättä jättämisen tapauksissa, joissa olennaisia osia, kuten demokraattisia periaatteita, oikeusvaltioperiaatetta ja ihmisoikeuksia, on rikottu järjestelmällisesti ja vakavasti;

5.  panee tyytyväisenä merkille, että Singapore allekirjoitti 21. kesäkuuta 2017 verotusalan automaattista tietojenvaihtoa koskevan maailmanlaajuisen standardin toteuttamiseksi monenvälisen toimivaltaisten viranomaisten sopimuksen ja ilmoitti OECD:lle 30. kesäkuuta 2017 aikomuksestaan ottaa käyttöön sopimuksen mukainen automaattinen tietojenvaihto kaikkien sellaisten EU:n jäsenvaltioiden kanssa, joiden kanssa sillä ei ollut tätä tarkoitusta varten tehtyä kahdenvälistä sopimusta; kannustaa osapuolia hyödyntämään täysimääräisesti kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen määräyksiä veroyhteistyöstä;

Ihmisoikeudet ja perusvapaudet

6.  vahvistaa tarvittavan sitoutumisen ihmisoikeuksien, sosiaaliset oikeudet mukaan lukien, kunnioittamiseen, demokratiaan, perusvapauksiin, hyvään hallintotapaan ja oikeusvaltioon sekä näihin liittyvään yhteistyöhön; muistuttaa, että ihmisoikeudet ovat keskeisellä sijalla EU:n suhteissa kolmansiin maihin; kehottaa Singaporen viranomaisia varmistamaan kaikissa olosuhteissa kansainvälisen oikeuden, demokratian, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen YK:n peruskirjan ja ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen mukaisesti ja katsoo, että EU:n olisi jatkettava tukeaan Singaporelle sosiaalisen osallisuuden, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamisen sekä rauhan, turvallisuuden ja oikeuslaitoksen uudistamisen edistämiseksi; suhtautuu myönteisesti avoimeen julkiseen keskusteluun siitä, miten soveltamatta jätettyä lakia samaa sukupuolta olevien vapaaehtoisuuteen perustuvien sukupuolisuhteiden rankaisemisesta tarkistetaan, ja kehottaa Singaporen hallitusta suojelemaan täysimääräisesti hlbti-yhteisön oikeuksia; vaatii Singaporen hallitusta kumoamaan lait, joiden mukaan samaa sukupuolta olevien seksuaalinen kanssakäyminen on rangaistavaa; korostaa, että naisten oikeuksia koskevaa yhteistyötä on jatkettava, ja kehottaa Singaporen hallitusta helpottamaan sellaisen lainsäädännön hyväksymistä, jossa kielletään kaikenlainen naisiin kohdistuva syrjintä ja seksuaaliseen suuntautumiseen perustuva syrjintä;

7.  kehottaa EU:ta aloittamaan vuoropuhelun Singaporen hallituksen kanssa kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanon välittömästä keskeyttämisestä askeleena kohti kuolemanrangaistuksen poistamista;

8.  kehottaa Singaporen hallitusta suojelemaan ilmaisunvapautta ja kokoontumisvapautta, sillä ne ovat olennainen osa hyvin toimivaa demokratiaa;

9.  kehottaa EU:ta aloittamaan Singaporen viranomaisten kanssa vuoropuhelun, jolla pyritään edistämään keskeisten ihmisoikeussopimusten ja ILO:n keskeisten yleissopimusten ratifioimista Singaporessa; toteaa, että Singapore ei ole vielä ratifioinut ammatillista järjestäytymisvapautta ja ammatillisen järjestäytymisoikeuden suojelua ja syrjintää koskevia yleissopimuksia ja että se irtisanoi pakkotyötä koskevan yleissopimuksen; odottaa Singaporen jatkavan yhteistyötä ILO:n kanssa kohti näiden yleissopimusten sisällön täysipainoista noudattamista ja viime kädessä kohti näiden yleissopimusten ratifiointia;

EU:n ja Singaporen suhteet

10.  korostaa, että kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen tekeminen antaa vahvan sysäyksen EU:n, Singaporen ja Kaakkois-Aasian alueellisen yhteistyön lisäämiselle yleensä;

11.  korostaa Singaporen ja EU:n vahvojen kauppa- ja investointisuhteiden poliittista merkitystä;

12.  korostaa EU:n erityistä kokemusta instituutioiden kehittämisestä, sisämarkkinoista, sääntelyn lähentämisestä, kriisinhallinnasta, humanitaarisesta avusta ja katastrofiavusta sekä ihmisoikeuksista ja demokratiasta; painottaa, että EU:n olisi tehostettava poliittista vuoropuhelua ja yhteistyötä muun muassa perusoikeuksien kaltaisissa kysymyksissä ja yhteistä huolta herättävissä asioissa, mukaan lukien oikeusvaltioperiaate ja turvallisuus sekä ilmaisunvapauden suojelu;

13.  suhtautuu myönteisesti siihen, että kumppanuus- ja yhteistyösopimuksella tuetaan ihmisten välisiä yhteyksiä, kuten akateemista liikkuvuutta Erasmus Mundus ‑ohjelmassa, ja helpotetaan kulttuurivaihdon kehittämistä, jotta voidaan lisätä molemminpuolista ymmärtämystä ja kulttuurien tuntemusta;

14.  korostaa Singaporessa sijaitsevan Aasia-Eurooppa-säätiön (ASEF) asemaa tärkeimpänä Aasian ja Euroopan välisen kulttuurivaihdon välineenä; pitää myönteisenä sen roolia kansalaisyhteiskunnan huolenaiheiden sisällyttämisessä olennaisena osana ASEMin toimintaan

15.  tähdentää, että Singaporessa sijaitseva Euroopan unionin keskus, joka perustettiin vuonna 2009 yhteistyössä Singaporen yliopiston ja Nanyangin teknologiayliopiston kanssa, edistää EU:n ja sen toimintapolitiikkojen tuntemusta ja ymmärrystä ja kuuluu EU:n osaamiskeskusten maailmanlaajuiseen verkostoon;

16.  kannustaa singaporelaisia tutkijoita toteuttamaan yhteisiä tutkimus- ja innovointihankkeita EU:n yksikköjen kanssa Horisontti 2020 -ohjelman kaltaisissa EU:n tutkimusaloitteissa ja käsittelemään yhteisiä maailmanlaajuisia haasteita, jotka liittyvät ilmastonmuutokseen, ympäristöön, bioteknologiaan, terveyteen, väestön ikääntymiseen, energiaan, luonnonvaroihin ja elintarviketurvallisuuteen;

Alueellinen ja kansainvälinen yhteistyö

17.  katsoo, että Singapore on keskeinen kumppani Kaakkois-Aasian humanitaarisiin katastrofeihin liittyvissä toimissa ja että se on tärkeä tekijä koko alueen poliittisen vakauden kannalta;

18.  on huolestunut siitä, että ilmastonmuutos vaikuttaa merkittävästi Singaporeen ja ASEAN-maihin; pitää myönteisenä Singaporen myönteistä panosta vuosituhannen kehitystavoitteiden ja kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa; panee tyytyväisenä merkille, että Singapore ratifioi 21. syyskuuta 2016 Pariisin sopimuksen, ja odottaa, että se täyttää suunnitellut päästövähennystavoitteet vuoteen 2030 mennessä; asettaa tavoitteeksi yhteistyön tekemisen Singaporen ja ASEANin kanssa Pariisin ilmastosopimuksen täytäntöönpanon nopeuttamiseksi; korostaa tarvetta auttaa Singaporea ja muita ASEAN-maita lisäämään erityisesti koralliriuttojen biologisen monimuotoisuuden suojelua ja kestävää käyttöä ja metsien ekosysteemien järjestelmällistä kunnostamista; pitää myönteisenä Singaporen roolia metsäkadon vähentämistä koskevassa alueellisessa kysymyksessä; kehottaa lisäksi EU:n ja Singaporen torjumaan yhteistyössä tehokkaasti metsäpaloja ja ottamaan käyttöön ympäristöystävällisempiä teknologioita liikenteen ja rakennusten alalla;

19.  katsoo, että EU:n ja ASEANin yhteistyötä tarvittaisiin yhteisen kiertotalouden strategian kehittämisessä ja tällaiseen yhteistyöhön olisi mahdollisuus ja kiinnostusta;

20.  pitää myönteisenä, että on perustettu EU:n ja ASEANin nuorten johtajien foorumi, joka antaa EU:n ja ASEAN-maiden nuorille johtajille tilaisuuden vaihtaa ajatuksia ja luoda suhteita EU:n ja ASEANin suhteiden tukemiseksi;

21.  tähdentää, että kumppanuus- ja yhteistyösopimus tarjoaa EU:lle tilaisuuden tehostaa osallistumistaan yhteisten tavoitteiden saavuttamiseen Kaakkois-Aasian ja Tyynenmeren alueella; kehottaa vahvistamaan yhteisiä toimia vapaan ja avoimen Kaakkois-Aasian ja Tyynenmeren alueen hyväksi;

22.  kehottaa tekemään yhteistyötä Singaporen kanssa yhteisten etujen tavoittelussa, jotka liittyvät ASEANin ja EU:n yhteyspolitiikkojen täytäntöönpanoon; korostaa, että uutta silkkitietä koskevaa yhteistyötä varten tarvitaan yhteistyötä äskettäisessä EU:n ja Kiinan huippukokouksessa sovittujen yhteystavoitteiden ja -kriteerien toteuttamiseksi; toistaa, että on tarpeen edistää monenvälistä hallintoa;

23.  korostaa, että Singapore on kannattanut alueellista monenvälisyyttä Kaakkois-Aasiassa; panee merkille Singaporen roolin EU:n ja ASEANin alueidenvälisessä diplomaattisessa, taloudellisessa ja institutionaalisessa vuoropuhelussa ja korostaa Singaporen tukea alueelliselle yhdentymiselle Kaakkois-Aasiassa;

24.  panee merkille Singaporen strategisen sijainnin; panee merkille Singaporen roolin alueellisissa ja maailmanlaajuisissa turvallisuuskysymyksissä; pitää myönteisenä Shangri-La -vuoropuhelun nimellä tunnettua Aasian turvallisuushuippukokousta, joka on järjestetty Shangri-La -hotellissa Singaporessa vuodesta 2002;

25.   ilmaisee syvän huolestuneisuutensa Etelä-Kiinan meren kasvavista jännitteistä; kehottaa ASEANia vauhdittamaan neuvotteluja käytännesäännöstöstä kiistojen ja erimielisyyksien rauhanomaiseksi ratkaisemiseksi tällä alueella ja EU:ta tukemaan tätä prosessia; painottaa, että asia olisi ratkaistava kansainvälisen oikeuden mukaisesti Yhdistyneiden kansakuntien merioikeusyleissopimuksen (UNCLOS) kehyksessä; on tyytyväinen siihen, että vailla aluevaatimuksia olevana valtiona Singapore on kehottanut osapuolia ratkaisemaan erimielisyydet rauhanomaisesti ja kansainvälisen oikeuden mukaisesti, myös UNCLOS-sopimusta noudattaen;

26.  kehottaa parantamaan merenkulun ja ylilennon vapautta alueella yhdessä Singaporen kanssa ja korostaa, että EU:lle on erittäin tärkeää edistää vakautta Kaakkois-Aasiassa; korostaa ASEANin alueellisen foorumin ja Itä-Aasian huippukokouksen keskeistä roolia turvallisuusvuoropuhelujen edistämisessä alueen ja sen ulkopuolisten suurvaltojen (Kiinan ja Yhdysvaltojen) välillä;

27.  suhtautuu myönteisesti Singaporen aloitteesta käynnistettyyn ASEANin Cyber Capacity -ohjelmaan, jonka tarkoituksena on auttaa ASEAN-maita tunnistamaan kyberuhat ja vastaamaan niihin; toteaa, että ASEANilla ei ole kybersuojelua koskevia keskinäisiä normeja, mikä saattaa haitata alueen kyberturvallisuusalan yhteistyötä; kehottaa EU:ta jakamaan kokemuksiaan kyber- ja hybridiuhkien käsittelystä ja tukemaan ASEANin valmiuksien kehittämistä tällä alalla;

28.  antaa Singaporelle tunnustusta sen joukkojen ja materiaalin käyttämisestä Irakin monikansallisen liittouma tukena vuosina 2003–2008 ja sen jälkeisestä panoksesta Isisin vastaisissa operaatioissa Irakissa ja Syyriassa;

29.  antaa tunnustusta Singaporen valmiudelle järjestää ja sen roolille huippukokouksien järjestämisessä rauhan edistämiseksi ja luottamuksen rakentamiseksi Aasiassa ja muualla;

Kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen institutionaalinen kehys

30.  suhtautuu myönteisesti osapuolten korkean tason edustajista koostuvan sekakomitean perustamiseen kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen mukaisesti, jotta voidaan varmistaa sopimuksen asianmukainen toiminta ja täytäntöönpano, asettaa painopisteitä ja antaa suosituksia sopimuksen tavoitteiden edistämiseksi;

31.  kehottaa luomaan säännöllistä tiedonvaihtoa parlamentin ja Euroopan ulkosuhdehallinnon välille, jotta parlamentti voi seurata kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen toteuttamista ja sen tavoitteiden saavuttamista;

o
o   o

32.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, Euroopan ulkosuhdehallinnolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä Singaporen hallitukselle ja parlamentille.

(1) EYVL L 144, 10.6.1980, s. 2.
(2) EUVL C 346, 27.9.2018, s. 44.
(3) EUVL C 482, 23.12.2016, s. 75.
(4) Hyväksytyt tekstit, P8_TA-PROV(2019)0092.


Liikenneyhteisön perustamista koskeva sopimus ***
PDF 119kWORD 38k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 13. helmikuuta 2019 esityksestä neuvoston päätökseksi liikenneyhteisön perustamista koskevan sopimuksen tekemisestä Euroopan unionin puolesta (13111/2018 – C8-0473/2018 – 2018/0282(NLE))
P8_TA-PROV(2019)0094A8-0022/2019

(Hyväksyntä)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (13111/2018),

–  ottaa huomioon sopimuksen liikenneyhteisön perustamisesta(1),

–  ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 91 artiklan ja 100 artiklan 2 kohdan yhdessä 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan ja 7 kohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C8-0473/2018),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan 1 ja 4 kohdan sekä 108 artiklan 7 kohdan,

–  ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan suosituksen (A8-0022/2019),

1.  antaa hyväksyntänsä sopimuksen tekemiselle;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle, komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Albanian tasavallan, Bosnia ja Hertsegovinan, entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian, Kosovon(2), Montenegron ja Serbian tasavallan hallituksille ja parlamenteille.

(1) EUVL L 278, 27.10.2017, s. 3
(2) Tämä nimitys ei vaikuta asemaa koskeviin kantoihin, ja se on YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244(1999) ja Kansainvälisen tuomioistuimen Kosovon itsenäisyysjulistuksesta antaman lausunnon mukainen.


Bosnia ja Hertsegovinaa koskeva vuoden 2018 kertomus
PDF 164kWORD 54k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 13. helmikuuta 2019 Bosnia ja Hertsegovinaa koskevasta komission vuoden 2018 kertomuksesta (2018/2148(INI))
P8_TA-PROV(2019)0095A8-0467/2018

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Bosnia ja Hertsegovinan välisen vakautus- ja assosiaatiosopimuksen,

–  ottaa huomioon 18. heinäkuuta 2016 parafoidun ja 1. helmikuuta 2017 voimaan tulleen Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Bosnia ja Hertsegovinan välisen vakautus- ja assosiaatiosopimuksen mukautuspöytäkirjan Kroatian tasavallan Euroopan unioniin liittymisen huomioon ottamiseksi,

–  ottaa huomioon Bosnia ja Hertsegovinan 15. helmikuuta 2016 jättämän Euroopan unionin jäsenyyshakemuksen sekä maan vastaukset komission kyselylomakkeeseen 28. helmikuuta 2018,

–  ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston 19. ja 20. kesäkuuta 2003 antamat Länsi-Balkanin maita koskevat päätelmät sekä niiden liitteen ”Länsi-Balkanin maita koskeva Thessalonikin toimintasuunnitelma: kohti yhdentyvää Eurooppaa”,

–  ottaa huomioon neuvoston 16. lokakuuta 2017 antamat päätelmät Bosnia ja Hertsegovinasta ja 26. kesäkuuta 2018 laajentumisesta ja assosiaatioprosessista sekä 15. lokakuuta 2018 Bosnia ja Hertsegovinasta / EUFOR Althea -operaatiosta,

–  ottaa huomioon EU:n ja Bosnia ja Hertsegovinan vakautus- ja assosiaatiovaliokunnan 5. ja 6. marraskuuta 2015 pitämän ensimmäisen kokouksen, EU:n ja Bosnia ja Hertsegovinan vakautus- ja assosiaationeuvoston 10. heinäkuuta 2017 pitämän toisen kokouksen, EU:n ja Bosnia ja Hertsegovinan vakautus- ja assosiaatiokomitean 27. maaliskuuta 2018 pitämän kolmannen kokouksen sekä EU:n ja Bosnia ja Hertsegovinan vakautus- ja assosiaationeuvoston 13. heinäkuuta 2018 pitämän kolmannen kokouksen,

–  ottaa huomioon Berliinin prosessin, erityisesti Lontoossa 10. heinäkuuta 2018 pidetyn Länsi-Balkanin huippukokouksen puheenjohtajan päätelmät, samana päivänä allekirjoitetut kolme yhteistä julistusta alueellisesta yhteistyöstä ja hyvistä naapuruussuhteista, kadonneista henkilöistä ja sotarikoksista sekä Bosnia ja Hertsegovinan samassa yhteydessä antaman korruption vastaisen julkilausuman,

–  ottaa huomioon 17. toukokuuta 2018 Sofiassa pidetyssä EU:n ja Länsi-Balkanin maiden huippukokouksessa hyväksytyn Sofian julkilausuman ja siihen liitetyn ”Sofian prioriteettiagendan”,

–  ottaa huomioon 6. helmikuuta 2018 annetun komission tiedonannon ”Uskottavat jäsenyysnäkymät ja EU:n tehostettu sitoumus Länsi-Balkanin maille” (COM(2018)0065),

–  ottaa huomioon 17. huhtikuuta 2018 annetun komission tiedonannon ”Vuoden 2018 tiedonanto EU:n laajentumispolitiikasta” (COM(2018)0450) ja siihen liittyvän komission yksiköiden valmisteluasiakirjan ”Bosnia and Herzegovina 2018 Report” (SWD(2018)0155),

–  ottaa huomioon unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan / komission varapuheenjohtajan Federica Mogherinin ja Euroopan naapuruuspolitiikasta ja laajentumisneuvotteluista vastaavan komission jäsenen Johannes Hahnin 2. toukokuuta 2018 antaman julistuksen Bosnia ja Hertsegovinan vaaliuudistuksesta federaation edustajainhuoneen vaaleja varten,

–  ottaa huomioon 7. lokakuuta 2018 pidettyjen vaalien tulokset,

–  ottaa huomioon Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston (Etyj/ODIHR) kansainvälisen vaalitarkkailuvaltuuskunnan 8. lokakuuta 2018 antaman lausunnon alustavista tuloksista ja päätelmistä,

–  ottaa huomioon korkean edustajan / varapuheenjohtajan Mogherinin ja komission jäsenen Johannes Hahnin 8. lokakuuta 2018 antaman yhteisen lausunnon Bosnian ja Hertsegovinan vaaleista,

–  ottaa huomioon 25. toukokuuta 2018 annetut EU:n sekä Länsi-Balkanin maiden ja Turkin välisen taloudellisen ja rahoitusta koskevan vuoropuhelun yhteiset päätelmät,

–  ottaa huomioon EU:n paikallisen edustuston 1. kesäkuuta 2018 antaman lausuman Bosnia ja Hertsegovinan rikosprosessilaista,

–  ottaa huomioon Bosnia ja Hertsegovinan korkean edustajan 3. toukokuuta 2018 antaman 53. raportin(1) ja 31. lokakuuta 2018 antaman 54. raportin(2) YK:n turvallisuusneuvostolle,

–  ottaa huomioon heinäkuussa 2015 hyväksytyn Bosnia ja Hertsegovinan uudistusohjelman kaudeksi 2015–2018 sekä Bosnia ja Hertsegovinan ministerineuvoston ja Bosnia ja Hertsegovinan federaation ja Serbitasavallan hallitusten 23. elokuuta 2016 hyväksymän koordinointimekanismin,

–  ottaa huomioon maasta aiemmin antamansa päätöslauselmat,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön (A8-0467/2018),

A.  ottaa huomioon, että EU on edelleen sitoutunut Bosnia ja Hertsegovinan lähentymiseen unioniin sekä sen alueelliseen koskemattomuuteen, suvereniteettiin ja yhtenäisyyteen;

B.  ottaa huomioon, että maan EU-jäsenyyshakemus on strateginen valinta ja sitoumus etenemiseen kohti EU:ta;

C.  ottaa huomioon, että komissio valmistelee lausuntoaan Bosnia ja Hertsegovinan EU-jäsenyyshakemuksesta; ottaa huomioon, että Bosnia ja Hertsegovina laati vastauksensa komission kyselyyn EU-asioiden koordinointimekanismin avulla ja toimitti ne 28. helmikuuta 2018; ottaa huomioon, että Bosnia ja Hertsegovina sai 20. kesäkuuta 2018 yli 600 uutta kysymystä ja että se ei ole vielä pystynyt lähettämään vastauksia lisäkysymyksiin;

D.  ottaa huomioon, että EU:hun liittyvien uudistusten hyväksyminen on selvästi hidastunut vuoden 2017 puolivälistä lähtien, vaikka Bosnia ja Hertsegovina on sitoutunut uudistusohjelmaan; ottaa huomioon, että EU:hun liittyminen on kokonaisvaltainen prosessi, joka edellyttää poliittista tahtoa, kaikkien sidosryhmien yhteisiä ponnisteluja ja yksimielisyyttä uudistusohjelmasta; katsoo, että Bosnia ja Hertsegovinan kansalaisten on oltava institutionaalisten, taloudellisten ja sosiaalisten uudistusten keskiössä;

E.  ottaa huomioon, että Bosnia ja Hertsegovinassa pidettiin yleiset vaalit 7. lokakuuta 2018; ottaa huomioon, että puolueet eivät ole pystyneet sopimaan vaalilainsäädäntöön tehtävistä muutoksista, joita tarvitaan tukkimaan oikeudellinen porsaanreikä, joka aiheutui perustuslakituomioistuimen tekemistä päätöksistä federaation edustajainhuoneen jäsenten valitsemista koskevassa Ljubićin asiassa; ottaa huomioon, että EU:n ja Yhdysvaltojen Bosnia ja Hertsegovinan suurlähettiläiden johtamat tilanteen helpottamiseen tarkoitetut toimet, joihin Venetsian komissio on osallistunut, eivät ole olleet hedelmällisiä;

F.  ottaa huomioon, että Bosnia ja Hertsegovina rikkoo edelleen Euroopan ihmisoikeussopimusta esimerkiksi Sejdić-Fincin asiassa ja siihen liittyvissä kysymyksissä; ottaa huomioon, että neuvosto on antanut komissiolle tehtäväksi kiinnittää tähän asiaan erityistä huomiota laatiessaan lausuntoa Bosnia ja Hertsegovinan jäsenyyshakemuksesta; ottaa huomioon, että komission lausunnon odotetaan analysoivan toiminnallisuuteen liittyviä kysymyksiä, selvittävän, onko oikeuskehys yhdenmukainen EU:n säännöstön kanssa, ja yksilöivän perustuslaillisia ja muita tarvittavia uudistuksia; ottaa huomioon, että mitä lähemmäksi EU-jäsenyyttä Bosnia ja Hertsegovina pääsee, sitä kipeämmin maa tarvitsee perustuslain uudistamista, jonka tavoitteena on tehostaa toiminnallisuutta ja varmistaa ihmisoikeuksien suojelu; ottaa huomioon, että maan poliittinen johto ei ole tähän mennessä pystynyt korjaamaan asiaan liittyviä puutteita Bosnia ja Hertsegovinan perustuslaissa;

G.  ottaa huomioon, että Bosnia ja Hertsegovinan perustuslakituomioistuimen 13:a päätöstä sekä lukuisia osavaltiotason perustuslaillisia päätöksiä (28 federaatiossa ja 7 Serbitasavallassa) ei tällä hetkellä panna täytäntöön; katsoo, että perustuslakituomioistuimen päätösten täytäntöönpano on olennainen osa oikeusvaltion ylläpitämistä;

H.  ottaa huomioon, että Bosnia ja Hertsegovina on myös allekirjoittanut valtioiden rajatylittävien ympäristövaikutusten arvioinnista tehdyn yleissopimuksen (Espoo, 1991);

I.  ottaa huomioon, että nyky-Euroopassa ei ole sijaa sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan tuomittujen ihmisten ihannointiin;

J.  ottaa huomioon, että sovintoprosessin jatkuviin haasteisiin olisi vastattava päättäväisemmin;

K.  ottaa huomioon, että korruptio on yhä laajalle levinnyttä korkeinta tasoa myöten;

1.  on tyytyväinen siihen, että Bosnia ja Hertsegovina toimitti vastaukset komission kyselylomakkeeseen; kehottaa Bosnia ja Hertsegovinaa vastaamaan luonteeltaan teknisempiin seurantakysymyksiin oikea-aikaisesti, avoimesti ja yksityiskohtaisesti edistääkseen osaltaan komission lausuntoa EU-jäsenyyshakemuksesta;

2.  on huolissaan uudistustahdin huomattavasta hidastumisesta puolueiden välisten erimielisyyksien ja hyvin varhaisessa vaiheessa käynnistyneen erittäin kärjistyneen vaalikampanjan vuoksi; korostaa, että Bosnia ja Hertsegovinan viranomaisten julkiseen sitoutumiseen EU-integraatioon on yhdistettävä uudistusohjelmaan perustuvien uudistusten johdonmukainen täytäntöönpano, ja se on muunnettava konkreettisiksi tuloksiksi kansalaisia hyödyttävällä tavalla heidän etnisestä tai uskonnollisesta ryhmästään riippumatta; pitää valitettavana, että ympäristöä, maaseudun kehittämistä ja energiaa koskevien valtakunnallisten strategioiden ja eräiden merkittävien uudistustoimenpiteiden (kuten valmisteverolain muutosten, jotka ovat välttämättömiä IMF:n ja EBRD:n rahoituksen varmistamiseksi) lisäksi ei ole tapahtunut merkittävää edistystä;

3.  pitää valitettavana, että erimielisyyksiä aiheuttava etnis-nationalistinen retoriikka hallitsi jälleen kerran vaalikampanjaa ja on edelleen luonteenomaista maan poliittiselle keskustelulle, johon kaikkien osapuolten poliittiset toimijat osallistuvat; kehottaa kaikkia poliittisia johtajia osallistumaan viipymättä hallitusten muodostamiseen kaikilla tasoilla tekemällä rakentavaa yhteistyötä maansa kansalaisten edun vuoksi; vaatii tiedottamaan yleisölle asianmukaisesti EU-integraatioprosessista myös sovintoa edistävänä ja kompromisseihin ja vastavuoroiseen ymmärrykseen perustuvan poliittisen kulttuurin kehittämistä koskevana hankkeena;

4.  panee merkille, että tälle vaalikaudelle oli jälleen kerran ominaista segmentoituminen etnisten rajojen mukaisesti ja että vaalikampanjoissa keskityttiin pääasiassa menneisyyteen liittyviin mielipiteitä jakaviin asioihin sen sijaan, että olisi ehdotettu käytännön ratkaisuja kansalaisten päivittäisiin ongelmiin; pitää valitettavana kansallismielistä ja tulenarkaa vaaleja edeltävää retoriikkaa, joka syventää kuilua kolmen kansanryhmän välillä; panee merkille, että 7. lokakuuta 2018 pidetyissä vaaleissa oli todellinen kilpailuasetelma ja ne sujuivat yleisesti ottaen hyvässä järjestyksessä huolimatta joistakin säännönvastaisuuksista ja että Bosnia ja Hertsegovinan kansalaiset käyttivät demokraattista oikeuttaan rauhassa ja hyvässä järjestyksessä; muistuttaa, että kaikki vaaleihin liittyvät väitetyt sääntöjenvastaisuudet on tutkittava ja tuomittava mahdollisimman selväsanaisesti ja kaikesta laittomasta toiminnasta on asetettava syytteeseen; painottaa, että demokraattisessa vaaliprosessissa on edelleen puutteita, ja odottaa, että Etyjin/ODIHR:n suositukset toteutetaan viipymättä; muistuttaa, että perustuslakituomioistuimen vuonna 2010 tekemää päätöstä, joka koskee Mostarin asukkaiden demokraattista perusoikeutta äänestää paikallisvaaleissa, ei ole vielä pantu täytäntöön;

5.  pitää valitettavana, että ennen vaaleja ei päästy yhteisymmärrykseen niistä vaalilainsäädäntöön tehtävistä muutoksista, joita tarvitaan tukkimaan oikeudellinen porsaanreikä, joka aiheutui perustuslakituomioistuimen tekemistä päätöksistä federaation edustajainhuoneen jäsenten valitsemista koskevassa Ljubićin asiassa; ottaa huomioon keskusvaalilautakunnan 18. joulukuuta 2018 tekemän päätöksen federaation edustajainhuoneen paikkajaosta ja kannustaa kaikkia poliittisia toimijoita puuttumaan järjestelmällisesti Bosnia ja Hertsegovinan vaalilainsäädännön jäljelläoleviin oikeudellisiin puutteisiin; kehottaa kaikkia poliittisia johtajia ja parlamenttien vaaleilla valittuja jäseniä osoittamaan vastuunsa ja välttämään lausuntoja, jotka kyseenalaistavat valtion yhtenäisyyden, sysäämään syrjään eriävät näkemyksensä ja löytämään kompromisseja ja ratkaisuja, jotka kaikki voivat hyväksyä; varoittaa viivyttelystä ja yrityksistä estää uusien viranomaisten perustaminen vaalien jälkeen, koska se ei ole kansalaisten edun eikä Euroopan integraation tavoitteen mukaista; korostaa, että vaalien toimittaminen, niiden tulosten täytäntöönpano ja hallituksen muodostaminen asiaankuuluvien säännösten mukaisesti on toimivan demokratian olennainen piirre sekä edellytys kaikille EU:n jäsenyyttä tavoitteleville maille;

6.  toistaa painokkaasti, että federaation edustajainhuone on perustettava nopeasti Bosnia ja Hertsegovinan perustuslakituomioistuimen ratkaisujen mukaisesti, kuten myös varapuheenjohtaja / korkea edustaja Federica Mogherini ja komissaari Hahn totesivat yhteisessä julkilausumassa Bosnia ja Hertsegovinan vaaleista;

7.  pitää valitettavana, että kolmen kansanryhmän ja kaikkien kansalaisten demokraattista ja legitiimiä edustusta koskeva kysymys on edelleen ratkaisematta; kehottaa kaikkia osapuolia löytämään oikea-aikaisen kompromissin, sillä uusien kansanedustajien olisi ratkaistava tämä asia mahdollisimman pian, muun muassa panemalla täytäntöön Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen asiassa Sejdić-Finci ja siihen liittyvissä tapauksissa tekemät päätökset; toistaa, että on toteutettava perustuslaillisia, poliittisia ja vaaliuudistuksia, joilla Bosnia ja Hertsegovinasta tehtäisiin oikeusvaltioperiaatteen mukainen täysin tehokas, osallistava ja toimintakykyinen valtio;

8.  pitää valitettavana, että johtuen yrityksistä sisällyttää vakautus- ja assosiaationeuvoston äänestyssääntöihin etnisille ryhmille keinoja pysäyttää jonkin asian käsittely, Bosnia ja Hertsegovinan edustajat eivät ole vieläkään päässeet yksimielisyyteen vakautus- ja assosiaationeuvoston työjärjestyksestä ja että se ei ole tämän vuoksi kokoontunut kolmeen vuoteen; pitää valitettavana, että yhteistyöhön Euroopan parlamentin kanssa ei ole päästy, muistuttaa, että tämä on selvästi vastoin vakautus- ja assosiaatiosopimuksesta johtuvia velvoitteita, ja kehottaa kaikkia toimijoita hyväksymään vakautus- ja assosiaationeuvoston työjärjestyksen Euroopan parlamentin asiaa koskevien suositusten mukaisesti; panee merkille, että toimivat demokraattiset instituutiot, myös parlamentti, ovat edellytys etenemiselle EU-integraatioprosessissa;

9.  on huolissaan järjestelmällisten sääntelyn vaikutusten arviointien ja julkisten kuulemisten puuttumisesta, seurannan ja raportoinnin puutteista ja heikosta laadusta sekä hallituksen keskeisten suunnitteluasiakirjojen julkaisemista koskevan muodollisen vaatimuksen puuttumisesta;

10.  kehottaa hyväksymään lisää koko maan kattavia syrjimättömiä ja sukupuolinäkökohdat huomioon ottavia strategioita muun muassa työllisyyden ja julkisen varainhoidon aloilla, mikä mahdollistaa uudistusten yhdenmukaisen täytäntöönpanon koko maassa samoin kuin mahdollisuudet saada lisää IPA-rahoitusta; panee tyytyväisenä merkille, että asiaankuuluvien valtakunnallisten strategioiden hyväksyminen on mahdollistanut IPA II -lisärahoituksen keskeisillä aloilla, kuten maatalouden ja maaseudun kehittämisen, ympäristö- ja energiapolitiikan aloilla hiljattain tarkistetun vuosia 2014–2020 koskevan ohjeellisen strategia-asiakirjan mukaisesti; painottaa, että on varmistettava liittymistä valmistelevan tuen parempi käyttö erityisesti parantamalla rahoittajien koordinointia ja hallinnollisia valmiuksia; kehottaa hyväksymään kansallisen ohjelman maan lainsäädännön lähentämiseksi EU:n säännöstöön, mikä on vakautus- ja assosiaatiosopimuksen oikeudellinen vaatimus ja välttämätön keino EU:hun liittymisen valmistelemisessa;

11.  toteaa jälleen, että maan on hyväksyttävä valtakunnallinen ihmisoikeusstrategia; korostaa, että oikeusasiamiestä koskevaan lakiin tehtävät muutokset olisi hyväksyttävä mahdollisimman pian Pariisin periaatteiden noudattamisen varmistamiseksi; katsoo, että Bosnia ja Hertsegovinan on välttämätöntä perustaa kansallinen ennalta ehkäisevä mekanismi kidutuksen ja pahoinpitelyn estämiseksi sekä hyväksyä sodan aikana kidutettujen siviilien oikeuksia koskeva laki maan kansainvälisten sitoumusten mukaisesti; katsoo, että Bosnia ja Hertsegovinan olisi pyrittävä entistä tarmokkaammin saattamaan vankilaolot ja poliisin pidätystilat kansainvälisten normien mukaisiksi; kehottaa jälleen kerran Serbitasavallan viranomaisia kumoamaan kuolemanrangaistusta koskevan säännöksen tasavallan perustuslaista; muistuttaa, että on varmistettava syrjimätön muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeus kaikkialla maassa yhdenmukaistetun ja kestävän maksuttoman oikeusapujärjestelmän avulla; kehottaa viranomaisia edistämään aktiivisesti eurooppalaisia arvoja ja pyrkimään jatkuvasti lähentymään unioniin;

12.  kehottaa Bosnia ja Hertsegovinan viranomaisia toteuttamaan konkreettisia toimia sukupuolten tasa-arvon huomioon ottamiseksi kaikessa politiikassa, myös uudistusohjelmassa, ja ilmaisee huolensa siitä, että naiset ovat aliedustettuja päätöksentekotehtävissä erityisesti paikallistasolla; kehottaa Bosnia ja Hertsegovinan poliittisia puolueita pyrkimään tehokkaammin varmistamaan naisten edustus poliittisen järjestelmän kaikilla tasoilla;

13.  pitää valitettavana, että Bosnia ja Hertsegovina rikkoo yhä Euroopan ihmisoikeusyleissopimusta, koska se ei ole pannut täytäntöön Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen Sejdić-Fincin, Zornićin, Pilsvin ja Šlakun asioissa antamia tuomioita, mikä merkitsee selkeää syrjintää Bosnia ja Hertsegovinan kansalaisten välillä täysin EU:n arvojen ja normien vastaisesti; muistuttaa, että komission olisi kiinnitettävä tähän kysymykseen huomiota valmistellessaan lausuntoaan; katsoo, että näiden tuomioiden täytäntöönpano auttaisi luomaan toimivan demokraattisen yhteiskunnan; korostaa, että kuten kaikkien EU:n jäseneksi pyrkivien maiden, Bosnia ja Hertsegovinankin odotetaan saattavan asteittain perustuslakinsa ja lainsäädäntönsä yhdenmukaiseksi EU:n säännöstön kanssa syrjimättömyyden osalta, ja odottaa, että näissä keskeisissä kysymyksissä edistytään aikanaan; katsoo, että näiden tuomioiden täytäntöönpano ei saa vaikuttaa uudistusohjelman täytäntöönpanoon, ja sen on johdettava kaikkien etniseen alkuperään tai asuinpaikkaan perustuvien vaalikelpoisuuden rajoitusten poistamiseen, myös rajoitusten, jotka johtuvat kansalaisen valinnasta olla kuulumatta johonkin kansanosaan; katsoo siksi, että perustuslain ja vaalijärjestelmän uudistus olisi toteutettava samanaikaisesti; kehottaa poliittisia johtajia välttämään nationalistista retoriikkaa, joka johtaa yhteiskunnan jakautumiseen, ja jatkamaan poliittista vuoropuhelua ja toimintaa, joka johtaa kolmen kansanryhmän poliittisten edustajien ja muiden väliseen yhteistyöhön;

14.  kehottaa ryhtymään tehokkaampiin toimiin kaikkien syrjinnän muotojen torjumiseksi ottamalla erityisesti käyttöön maanlaajuiset ihmisoikeus- ja syrjinnäntorjuntastrategiat; kannustaa kolmea kansanryhmää ja muita tekemään yhteistyötä kulttuuriin, uskontoon ja koulutukseen liittyvissä asioissa ja kuromaan umpeen etnisiä jakolinjoja; pitää valitettavana, että ”kaksi koulua yhden katon alla” -ongelman ratkaisemisessa ei ole edistytty; kehottaa ryhtymään määrätietoisiin toimiin kaikilla tasoilla sellaisten järjestelmää koskevien ratkaisujen löytämiseksi, joilla varmistetaan kaikille lapsille osallistava ja syrjimätön koulutus; panee merkille, että ohjelmien ja opintosuunnitelmien hyväksymisessä koko Bosnia ja Hertsegovinan alueella olisi kunnioitettava kansojen kulttuuri- ja kielieroja ja samalla olisi korostettava keskinäistä ymmärrystä ja sovinnontekoa; panee huolestuneena merkille, että resurssien ja koordinoinnin puute haittaa lapsia koskevan vuosien 2015–2018 toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa; pitää myönteisenä sijaishoitoa koskevaa Bosnia ja Hertsegovinan lainsäädäntöä ja korostaa, että lasten laitoshoidon vähentämistä on edelleen tuettava koko maassa; vaatii parantamaan vammaisten lasten koulutuksen ja sosiaalipalvelujen saatavuutta ja yleisemmin helpottamaan vammaisten pääsyä rakennuksiin, laitoksiin ja liikennevälineisiin;

15.  kehottaa panemaan tehokkaammin täytäntöön miesten ja naisten välistä tasa-arvoa koskevat säännökset, vähentämään miesten ja naisten välisiä palkkaeroja ja parantamaan naisten työmarkkinoille pääsyä sekä torjumaan sukupuolistereotypioita yhteiskunnassa; panee huolestuneena merkille, että sukupuoleen perustuvan väkivallan ja erityisesti perheväkivallan ehkäisemistä ja siltä suojelemista koskevaa lainsäädäntöä ei ole pantu tehokkaasti täytäntöön; palauttaa mieliin, että lainsäädäntö on yhdenmukaistettava Istanbulin yleissopimuksen kanssa; vaatii edistämään vammaisten oikeuksien kunnioittamisen varmistamista, erityisesti hyväksymällä nopeasti asiaa koskevat YK:n suositukset; toteaa edistysaskeleet HLBTI-henkilöiden oikeudellisessa suojelussa, mutta korostaa, että tarvitaan vielä paljon työtä syytteiden nostamiseksi heihin kohdistuvasta väkivallasta ja viharikoksista sekä heidän sosiaalisen osallisuutensa edistämiseksi;

16.  on huolissaan siitä, että puutteellinen koordinointi eri viranomaistasojen välillä ja rahoituksen puute haittaavat edelleen vähemmistöjen ja muita heikommassa asemassa olevien ryhmien, erityisesti romanien, tehokasta suojelua; vaatii toteuttamaan lisätoimia vähemmistöjen oikeuksien suojelemisen vahvistamiseksi; panee huolestuneena merkille, että Bosnia ja Hertsegovinan syrjäytyneistä romaneista vuonna 2017 tehdyn tutkimuksen tulokset osoittavat heillä olevan heikot mahdollisuudet inhimillisen kehityksen kaikilla osa-alueilla; tuomitsee romanien leimaamisen ja sosiaalisen syrjinnän; kehottaa Bosnia ja Hertsegovinan viranomaisia kunnioittamaan romanien holokaustin uhreja, nimeämään elokuun toisen päivän romanien holokaustin muistopäiväksi ja sisällyttämään romaniuhrit vuosittain 27. tammikuuta holokaustissa menehtyneiden muistoksi vietettävään muistojuhlaan; on tyytyväinen romanien asumista, työllisyyttä ja terveydenhuoltoa koskevan vuosien 2017–2020 tarkistetun toimintasuunnitelman hyväksymiseen; katsoo, että on toteutettava toimenpiteitä romanien ja muiden vähemmistöjen koulutuksen, työllisyysasteen, terveyden, asumisen ja elinolojen parantamiseksi keskittyen asiaankuuluvien politiikkatoimien ja lainsäädäntökehysten parantamiseen ja täysimääräiseen täytäntöönpanoon; on huolissaan kansallisten vähemmistöjen kehnosta edustuksesta poliittisessa ja julkisessa elämässä;

17.  panee merkille Bosnia ja Hertsegovinan osallistumisen OECD:n tämän vuoden PISA-arviointiin komission rahoitustuen avulla; onnittelee Bosnia ja Hertsegovinan koulutuksesta vastaavia laitoksia (toimivaltaisia ministeriöitä ja laitoksia kantonien, osavaltioiden ja valtion tasoilla sekä Brčkon piirikunnassa) yhteistyöstä ja halukuudesta toimia yhdessä; kehottaa tulevia hallintoja kaikilla tasoilla käyttämään testituloksia, jotka odotetaan julkaistavan vuonna 2019, käymään rakentavaa keskustelua ja kehittämään uudistuksia, jotka johtavat laadukkaampiin koulutustuloksiin;

18.  vaatii uudistamaan sosiaaliturvajärjestelmiä kattavasti poistamalla syrjivät käytännöt ihmisoikeusvelvoitteiden mukaisesti ja varmistamalla, että haavoittuvimmassa asemassa olevien väestönosien suojelulle asetetaan vähimmäisvaatimukset, muun muassa korjaamalla lainsäädännön aukot, jotka estävät joitakin lapsia saamasta sairausvakuutusta; kehottaa kaikkia asiaankuuluvia instituutioita Bosnia ja Hertsegovinassa vahvistamaan koordinointia ja yhteistyötä lasten oikeuksien seurannassa muun muassa perustamalla kattava lasten oikeuksia koskevien tietojen keruumekanismi Bosnia ja Hertsegovinaan;

19.  toteaa, että Bosnia ja Hertsegovina on edelleen ihmiskaupan alkuperä-, kauttakulku- ja kohdevaltio; kehottaa parantamaan rajavalvontaa ja vahvistamaan ihmiskauppaan erikoistuneita tutkintayksikköjä, jotta salakuljettajia vastaan voidaan taistella tehokkaasti;

20.  on huolissaan riittämättömistä koulutus- ja talousuudistuksista, jotka johtavat korkeaan nuorisotyöttömyyteen ja maastamuuttoon taloudellisista syistä, sekä lasten ja nuorten hyväksi tarvittavien politiikkatoimien ja investointien puutteesta; kehottaa Bosnia ja Hertsegovinaa puuttumaan sukupuolten väliseen suureen epätasapainoon työelämään osallistumisessa ja vähemmistöryhmiin kuuluvien nuorten jättämiseen koulutus- ja työllisyystoimien ulkopuolelle; vaatii noudattamaan Bosnia ja Hertsegovinan nuorisoa koskevaa ennakoivampaa ja järjestelmällisempää politiikkaa, jonka tavoitteena olisi oltava maan nuorten voimaannuttaminen; kannustaa Bosnia ja Hertsegovinaa ottamaan tätä varten käyttöön erityisjärjestelyitä ja varmistamaan siviiliasioiden ministeriön nuorten asioiden koordinointikomitean täysimääräisen toiminnan;

21.  kehottaa panemaan kokonaisuudessaan täytäntöön vähemmistöryhmiin kuuluvien henkilöiden oikeuksia ja suojelua koskevat strategiat ja lainsäädännön ja tukemaan niitä julkisten varojen avulla;

22.  kehottaa Bosnia ja Hertsegovinaa varmistamaan omistusoikeuden; huomauttaa, että palautusvaateiden käsittelyä koskevaa kattavaa lainsäädäntökehystä ei ole, ja kannustaa viranomaisia avoimeen vuoropuheluun asianomaisten osapuolten kanssa kysymyksistä, jotka koskevat takavarikoidun omaisuuden palauttamista tai korvaamista;

23.  pitää valitettavana vähäistä edistystä sananvapauden ja tiedotusvälineiden riippumattomuuden alalla; torjuu ehdottomasti jatkuvat pyrkimykset painostaa tiedotusvälineitä poliittisesti ja taloudellisesti; tuomitsee toistuvan pelottelun, tappouhkaukset sekä sanalliset ja fyysiset hyökkäykset toimittajia vastaan, erityisesti tutkivia toimittajia, jotka kirjoittavat sotarikostapauksista, joissa ei ole nostettu syytteitä; kehottaa viranomaisia keräämään tietoja näistä tapauksista, varmistamaan nopean tutkinnan ja tekijöiden asettamisen syytteeseen sekä edistämään sananvapautta suosivaa ilmapiiriä; huomauttaa, että viestinnän sääntelyviraston rahoitusvakautta ja poliittista puolueettomuutta on vahvistettava; kehottaa jälleen varmistamaan yleisradioyhtiöiden riippumattomuuden ja kestävän rahoituksen sekä sisällön saatavuuden kaikilla virallisilla kielillä; kehottaa kiinnittämään enemmän huomiota toimittajien työoloihin koko alalla; on huolissaan avoimuuden puutteesta tiedotusvälineiden omistuksessa ja toistaa kehotuksensa varmistaa niiden täysimääräinen avoimuus hyväksymällä asianmukainen sääntelykehys; pitää valitettavana, että poliittisen jarrutuksen vuoksi ei ole voitu perustaa toimivaa julkista yleisradiopalvelua; toistaa kehotuksensa varmistaa tiedotusvälineiden moniarvoisuus ja korostaa, että televisio- ja radiosisällön tuottaminen ja lähettäminen Bosnia ja Hertsegovinan kaikilla virallisilla kielillä edistäisi osaltaan kulttuurin monimuotoisuuden suojelua maassa; korostaa, että alueen muiden maiden tavoin huolena on edelleen median poliittinen välineellistäminen joko suoraan poliittisten toimijoiden toimesta tai yritysmaailman toimijoiden kautta heidän yrittäessään käyttää poliittista vaikutusvaltaa;

24.  suhtautuu myönteisesti pyrkimyksiin edistää sovintoa, keskinäistä kunnioitusta ja uskonnollista suvaitsevaisuutta maassa myös Bosnia ja Hertsegovinan uskontojen välisen neuvoston osalta; pitää valitettavina jatkuvia uskontoon perustuvia syrjintätapauksia sekä uskonnollisiin kohteisiin tehtyjä iskuja; kiittää ja tukee niitä, jotka taistelevat sananvapauden puolesta vihapuhetta ja uskontoon perustuvaa vihaa vastaan ja edistävät osallisuutta; torjuu pelon lietsonnan muita vastaan ja kehottaa viranomaisia reagoimaan viipymättä ja johdonmukaisesti kaikkiin näihin tapauksiin;

25.  pitää myönteisenä julkishallinnon uudistamisen strategisen kehyksen hyväksymistä Bosnia ja Hertsegovinassa vuosiksi 2018–2022 ja kehottaa panemaan sen nopeasti täytäntöön; kiinnittää jälleen huomiota Bosnia ja Hertsegovinan poliittisen päätöksentekojärjestelmän hajanaisuuteen ja politisoitumiseen ja korostaa tarvetta uudistaa perustuslaillista kehystä ihmisoikeuksia ja perusvapauksia koskevien korkeimpien vaatimusten mukaisesti ja parantaa julkisen toimintapolitiikan laatua, johdonmukaisuutta ja kohtuuhintaisuutta koko maassa; kehottaa hyväksymään valtakunnallisen julkisen varainhoidon strategian ja parantamaan talousarvion avoimuutta Bosnia ja Hertsegovinassa sekä ottamaan käyttöön tehokkaampia mekanismeja tehottomuuden ja julkisten varojen tuhlauksen estämiseksi myös julkisissa hankinnoissa; kehottaa erityisesti toteuttamaan toimia, joilla vähennetään julkishallinnon politisoitumisen riskiä tehokkaalla henkilöstönhallintajärjestelmällä kaikilla hallinnon tasoilla, sekä standardoimalla virkamiesmenettelyjä kaikilla valtionhallinnon tasoilla, erityisesti liittovaltion federaatio- ja kantonitason välillä;

26.  toteaa, että viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen välisen yhteistyön institutionaalisten mekanismien luomisessa ja kansalaisjärjestöjen julkisen rahoituksen varmistamisessa on edistytty jonkin verran; kehottaa jälleen vahvistamaan kansalaisyhteiskunnan kanssa tehtävän strategisen yhteistyön puitteita kaikilla hallinnon tasoilla julkisen päätöksenteon avoimuuden lisäämiseksi ja sellaisten lisätoimien toteuttamiseksi, jotka mahdollistavat hallitusten työn julkisen valvonnan; korostaa lisäksi tarvetta lisätä kansalaisyhteiskunnan osallistumista EU:n tukiohjelmien suunnitteluun, seurantaan ja toteutukseen; kehottaa viranomaisia käymään tehokasta vuoropuhelua, joka voi johtaa lainsäädäntöaloitteisiin ja valmiuksien kehittämiseen tähtääviin aloitteisiin, joilla vahvistetaan työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan valmiuksia; korostaa, että ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltion puolesta työskentelevien kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden on voitava saada julkista rahoitusta, mikä koskee myös valvontaa harjoittavia ja edunvalvontaorganisaatioita ja pieniä ruohonjuuritason organisaatioita;

27.  on edelleen huolestunut Bosnia ja Hertsegovinan laajalle levinneestä korruptiosta ja julistetun poliittisen tahdon ja konkreettisten tulosten puutteen välisestä sitkeästä kuilusta; korostaa, että korkean profiilin tapauksissa ei ole saatu tuloksia ja että oikeudellinen ja institutionaalinen kehys sellaisen järjestelmätason korruption torjumiseksi, joka liittyy esimerkiksi puolueiden rahoitukseen, julkisiin hankintoihin, eturistiriitoihin ja varoja koskeviin ilmoituksiin, on heikko ja riittämätön; kehottaa toteuttamaan toimia korruption torjunnan oikeudellisen ja institutionaalisen kehyksen parantamiseksi eurooppalaisten normien mukaisesti yhdenmukaistamalla eri tasoilla hyväksytyt toimintasuunnitelmat, panemalla täytäntöön olemassa olevat strategiat ja tehostamalla korruption vastaisten elinten ja korruptiontorjuntaviraston välistä yhteistyötä;

28.  katsoo, että tarvitaan lisätoimia laajalle levinneen korruption torjunnan tehostamiseksi; kehottaa toteuttamaan toimia, joilla parannetaan merkittävästi tuloksia korruption ehkäisemisessä ja torjumisessa, myös toimia tehokkaiden ja varoittavien seuraamusten määräämiseksi, mukaan lukien rikoksella hankittujen varojen takavarikointi; korostaa tarvetta parantaa valmiuksia torjua ja tutkia talouteen, rahoitukseen ja julkisiin hankintoihin liittyviä rikoksia; korostaa, että erityistä huomiota on kiinnitettävä poliittisten puolueiden ja vaalikampanjoiden rahoituksen tehokkaisiin tarkastuksiin sekä julkisten virkamiesten, myös vaaliehdokkaiksi asettuvien, antamien varallisuusilmoitusten julkisen saatavuuden ja valvonnan parantamiseen; kehottaa panemaan toimeen GRECOn suositukset, erityisesti puolueiden rahoitusta ja eturistiriitoja koskevat suositukset; pitää välttämättömänä, että Bosnia ja Hertsegovinassa annetaan eturistiriitoja koskeva laki eurooppalaisten ja kansainvälisten standardien mukaisesti; kehottaa Bosnia ja Hertsegovinaa tekemään analyysin voimassa olevasta korruption torjunnan oikeuskehyksestä ja hyväksymään sen jälkeen johdonmukaisen strategian, jolla paikataan tunnistetut aukot ja puutteet kansainvälisten ja eurooppalaisten standardien mukaisesti;

29.  panee tyytyväisenä merkille oikeusalan vuosien 2014–2018 uudistusstrategian täytäntöönpanoa koskevan toimintasuunnitelman hyväksymisen maaliskuussa 2017 ja tarvittavien raportointi- ja seurantarakenteiden perustamisen; korostaa tarvetta toteuttaa sen täytäntöönpanoa koskevia päättäväisiä toimia; on huolestunut jatkuvista oikeuslaitokseen kohdistuvista poliittisesti motivoiduista uhkauksista; muistuttaa tarpeesta vahvistaa oikeuslaitoksen riippumattomuutta myös poliittiselta vaikuttamiselta, sekä sen puolueettomuutta, ammattimaisuutta, tehokkuutta ja vastuuvelvollisuutta; panee tyytyväisenä merkille korkean tason tuomari- ja syyttäjäneuvoston (HJPC) toimivaltaan kuuluvia kysymyksiä koskevien komission suositusten täytäntöönpanemiseksi hyväksytyn yksityiskohtaisen toimintasuunnitelman, jonka tarkoituksena on vahvistaa oikeuslaitoksen nimityksiä, kurinpitoa ja lahjomattomuutta koskevia toimia, myös parannetuilla varallisuusilmoituksilla; kehottaa hyväksymään ja panemaan pikaisesti täytäntöön asiaan liittyvät säädökset; painottaa, että on tarkistettava HJPC-lakia komission suositusten ja Venetsian komission lausunnon perusteella; kehottaa standardoimaan rikoslait sotarikostapauksissa ja korostaa sukupuolinäkökulmaa koskevien arviointien merkitystä meneillään olevassa oikeuslaitoksen uudistuksessa;

30.  pitää valitettavana sitä, että viranomaiset kaikilla tasoilla jättävät edelleen huomiotta tai hylkäävät tuomioistuinten, myös korkeimman asteen tuomioistuinten, sitovia päätöksiä, ja muistuttaa, että tällainen toiminta on vakava haaste oikeusvaltioperiaatteelle;

31.  panee tyytyväisenä merkille, että käsittelyä odottavien sotarikosasioiden määrä on edelleen vähentynyt ja että seksuaalista väkivaltaa sisältävistä sotarikostapauksista nostetaan enemmän syytteitä ja että uhrien ja todistajien tuki tuomioistuimissa on parantunut; kehottaa Bosnia ja Hertsegovinan viranomaisia yhdenmukaistamaan sodan siviiliuhreja koskevaa lainsäädäntöä niin, että se kattaa myös seksuaalisen väkivallan uhrit, jotta estetään asemaan perustuva syrjintä ja varmistetaan korvauksien saaminen eri entiteeteissä; vaatii kansallisen sotarikosstrategian nopeaa muuttamista siten, että varmistetaan oikeustapausten tehokkaampi jakautuminen eri hallintotasojen kesken sekä uudet perusteet ja aikataulut monimutkaisimpien tapausten käsittelylle;

32.  panee merkille, että siirtymäkauden oikeusjärjestelyjä koskeva kattava strategia sekä koko maan käsittävä sodanaikaisten vakavien ihmisoikeusrikkomusten luotettava korvausmekanismi, joka koskee myös sotaan liittyvän seksuaalisen väkivallan uhreja, puuttuvat edelleen; vaatii kidutuksen uhreja koskevan lain hyväksymistä, siirtymäkauden oikeusjärjestelyjä koskevaa strategiaa ja ohjelmaa seksuaalisen väkivallan uhrien auttamiseksi sekä erityisrahaston perustamista korvauksien maksamiseksi sodan aikana raiskauksen, kidutuksen ja pahoinpitelyn uhriksi joutuneille sekä sellaisten sodan siviiliuhreille tarkoitettujen asianmukaisten korvausmekanismien luomista, joihin kuuluvat omaisuuden palauttaminen, korvaukset, kunnostaminen, korjaaminen ja takuut siitä, että sama ei toistu;

33.  vahvistaa jälleen tukensa entisen Jugoslavian alueella tehtyjen sotarikosten ja muiden vakavien ihmisoikeusrikkomuksien kaikkia uhreja käsittelevän alueellisen totuuskomission perustamiselle eli RECOM-aloitteelle; painottaa, että Bosnia ja Hertsegovinan johtajien on ehdottomasti ryhdyttävä vakavissaan toimiin sen perustamiseksi; korostaa, että tämä prosessi on tärkeä ja että alueen kaikkien poliittisten johtajien on osallistuttava siihen aktiivisesti, jotta totuuskomissio voisi aloittaa työnsä viipymättä; kehottaa ottamaan huomioon RECOM-koalition toimintasuunnitelmaehdotuksen, jossa on selkeät päivämäärät ja kriteerit;

34.  pitää valitettavana vakavimmista rikoksista ihmisyyttä kohtaan tuomittujen henkilöiden kaikenlaista ihannointia; vaatii kiireellisesti kunnioittamaan sotarikosten uhreja ja edistämään sovintoprosessia; muistuttaa kaikkia Bosnia ja Hertsegovinan poliittisia johtajia ja toimielimiä siitä, että heillä on velvollisuus arvioida sodan aikaisia tapahtumia puolueettomasti totuuden, sovintoprosessin ja rauhanomaisen tulevaisuuden hyväksi ja jotta vältetään oikeuslaitoksen väärinkäyttö poliittisiin tarkoitusperiin; korostaa, että sotarikosten käsittelyn tulee perustua tuomioistuimen riippumattomuudelle eikä sitä saa käyttää päivittäisten poliittisten kysymysten politisoimiseen, historian uudelleenkirjoittamiseen tai yhteiskunnan vastakkainasettelun kärjistämiseen; pitää valitettavana Serbitasavallan parlamentin päätöstä kumota vuoden 2004 Srebrenican komission raportin hyväksyntänsä ja tuomitsee kaikkien niiden osapuolten lausunnot, jotka ihannoivat sotarikollisia;

35.  korostaa, että vaikka merkittävää edistystä on saavutettu, vuosien 1992–1995 sodan aiheuttaman konflikteihin liittyvän seksuaalisen väkivallan trauman perintöön on edelleen kiinnitettävä asianmukaisesti huomiota Bosnia ja Hertsegovinassa; painottaa, että on varmistettava, että nais- ja miespuolisilla eloonjääneillä sekä tässä yhteydessä syntyneillä lapsilla on yhdenvertainen oikeus hoitoon, tukeen ja oikeuteen kattavien korvauksien avulla, mukaan lukien konflikteihin liittyvästä seksuaalisesta väkivallasta selvinneiden kuntoutus ja leimautumisen lieventäminen;

36.  toteaa, että Daytonin rauhansopimuksen liitteen VII täytäntöönpanossa on edistytty pakolaisten ja kotimaassaan siirtymään joutuneiden henkilöiden osalta jonkin verran, muttei vielä tarpeeksi; panee merkille, että maan sisällä siirtymään joutuneita henkilöitä, vähemmistöön kuuluvia paluumuuttajia, pakolaisia ja kadonneita henkilöitä on edelleen paljon, ja heidän ongelmiensa ratkaisemisessa on edistytty; kehottaa viranomaisia käynnistämään tiiviin yhteistyön kahden entiteetin välillä ja jakamaan kokonaan kaikki asiaankuuluvat sotilas- ja tiedustelutiedot, jotta voidaan tunnistaa sodan seurauksena edelleen kateissa olevat henkilöt; pitää myönteisinä viimeaikaisia aloitteita, joiden tarkoituksena on tehostaa alueellista yhteistyötä kateissa olevien henkilöiden kysymyksen ratkaisemiseksi, ja kehottaa Bosnia ja Hertsegovinan viranomaisia osallistumaan tähän prosessiin; toteaa, että on tärkeää kerätä tietoja paluumuuttajista; tuomitsee heidän omaisuuteensa kohdistetut hyökkäykset ja toteaa, että paluumuuttajia koskevan politiikan onnistuminen Bosnia ja Hertsegovinassa on erittäin tärkeää sovinnon kannalta;

37.  kehottaa toteuttamaan lisätoimenpiteitä ja konkreettisia ohjelmia, jotka koskevat pakolaisten pysyvää paluuta, terveydenhuollon saatavuutta ja työllisyyttä, sosiaaliturvaa, turvallisuutta ja koulutusta sekä kiinnittämään erityistä huomiota sellaisesta omaisuudesta maksettaviin vahingonkorvauksiin, jota ei voida palauttaa; kehottaa tässä mielessä jatkamaan maan sisällä siirtymään joutuneiden henkilöiden ja pakolaisten kiinteää omaisuutta koskevia vaateita käsittelevän komission toimintaa;

38.  pitää valitettavana, että maa kärsii edelleen maamiinoista, jotka kattavat noin 2,2 prosenttia sen kokonaispinta-alasta ja vaikuttavat suoraan yli 540 000 asukkaan turvallisuuteen; pitää myönteisenä EU:n jatkuvaa tukea miinanraivaustoiminnalle ja kiittää Bosnia ja Hertsegovinan asevoimien miinanraivauspataljoonaa sen erinomaisesta työstä; panee huolestuneena merkille, että maassa ei ole riittävästi huipputason miinanraivaustekniikkaa, mikä saattaa johtaa tällä hetkellä vuosittain raivattavan kolmen neliökilometrin alueen pienentymiseen yhteen neliökilometriin vuodesta 2020 lähtien; kehottaa siksi jäsenvaltioita varustamaan miinanraivauspataljoonan asianmukaisesti tarvittavin välinein ja laittein;

39.  panee tyytyväisenä merkille järjestäytyneen rikollisuuden torjumista vuosina 2017–2020 koskevan strategian hyväksymisen ja edistyksen rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevien toimintasuunnitelmien toteuttamisessa; kehottaa tehostamaan toimia, joiden avulla voidaan saada aikaan tuloksia järjestäytyneen rikollisuuden tutkinnassa, syytteeseenpanossa, lainvoimaisessa tuomitsemisessa ja rikoshyödyn menetetyksi tuomitsemisessa; pitää myönteisenä rikosprosessilakiin tehtävien muutosten kauan odotettua hyväksymistä Bosnia ja Hertsegovinan edustajainhuoneessa 17. syyskuuta 2018, koska ne ovat ratkaisevan tärkeitä, jotta oikeusvaltion instituutiot pystyvät tekemään arkaluonteisia tutkimuksia ja yhteistyötä kansainvälisten lainvalvontaviranomaisten kanssa, ja kehottaa komissiota seuraamaan tiiviisti muutosten täytäntöönpanoa; painottaa, että tiedusteluelimestä annetun lain muuttaminen eurooppalaisten ja kansainvälisten normien mukaiseksi on edelleen yksi viranomaisten tärkeimmistä tavoitteista; panee tyytyväisenä merkille, että Bosnia ja Hertsegovina on poistettu FATF:n luettelosta ”suuririskiset kolmannet maat, joilla on rakenteellisia puutteita rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnassa”, ja vaatii lisäämään toimia, jotta se poistettaisiin EU:n suuririskisten maiden luettelosta;

40.  kehottaa jatkamaan toimia radikalisoitumisen torjumiseksi ja ryhtymään lisätoimiin vierastaistelijaongelman tunnistamiseksi, ehkäisemiseksi ja siihen sekä laittomaan asekauppaan puuttumiseksi kokonaisvaltaisesti sekä jäljittämään radikalisoimisen edistämiseen tarkoitetut rahat; kannustaa viranomaisia parantamaan edelleen Bosnia ja Hertsegovinan valmiuksia torjua terrorismia paremmalla koordinoinnilla ja yhteistyöllä, rikostiedustelutietojen vaihdolla, nuorten radikalisoitumisen ehkäisemisellä ja radikalisoitumista torjuvilla ohjelmilla; kehottaa viranomaisia kehittämään strategian kyberrikollisuuden ja vastaavanlaisten turvallisuusuhkien torjumiseksi; muistuttaa, että rajavalvonta-asioissa tarvitaan vahvempaa yhteistyötä naapurimaiden kanssa;

41.  antaa tunnustusta Bosnia ja Hertsegovinan viranomaisten pyrkimyksille estää kansalaistensa lähteminen taistelukentille, ja kehottaa viranomaisia määräämään asianmukaisia rangaistuksia ulkomaalaisille terroristitaistelijoille ja huolehtimaan heidän sopeutumisestaan yhteiskuntaan; panee huolestuneena merkille, että radikalisoituneista soluista on raportoitu tietyissä osissa maata;

42.  toteaa huolestuneena, että viime aikoina Bosnia ja Hertsegovinaan saapuvien maahanmuuttajien määrä on kasvanut ja että hallinnon eri tasojen reagointi tähän tilanteeseen kärsii koordinoinnin puutteesta; katsoo, että maahanmuuttokysymystä ei pitäisi politisoida; panee tyytyväisenä merkille EU:n humanitaarisen avun pakolaisten, turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien kasvaviin tarpeisiin vastaamiseksi Bosnia ja Hertsegovinassa ja 10. elokuuta 2018 hyväksytyn 6 miljoonan euron erityistoimenpiteen, jolla tuetaan Bosnia ja Hertsegovinaa maahanmuuttovirtojen hallinnassa; korostaa, että on tärkeää ottaa huomioon humanitaarisen avun sukupuolinäkökohdat ja pakolaisleirien vaikutukset vastaanottaviin yhteisöihin; katsoo, että yhteistyö naapurimaiden ja EU:n kanssa on olennaisen tärkeää tämän yhteisen haasteen ratkaisemisessa;

43.  vaatii hyväksymään uusia EU:hun mukautumiseen liittyviä uudistuksia heti sen jälkeen, kun Bosnia ja Hertsegovinaan on perustettu uusia viranomaisia, jotta voidaan aloittaa uudistusprosessi uudelleen ja edistää maan integroitumista EU:hun; katsoo, että EU:n rahoitustukeen olisi liitettävä tiukat ehdot ja EU:n olisi laadittava toimintasuunnitelmat ja seurantakehykset Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin 20 periaatteen mukaisesti, jotta voidaan toteuttaa Länsi-Balkanin uusi vahvistettu sosiaalinen ulottuvuus, kuten vuoden 2018 Länsi-Balkanin alueen strategiassa määrätään; toteaa, että Bosnia ja Hertsegovina on edistynyt jonkin verran talouskehityksen ja kilpailukyvyn suhteen, mutta maa on vielä alkuvaiheessa toimivan markkinatalouden luomisessa; uskoo vahvasti, että sosioekonomisten uudistusten edistämisen työmarkkinaosapuolten asianmukaisella myötävaikutuksella olisi oltava keskeisessä asemassa vaalien jälkeen, jotta voidaan parantaa maan elinoloja; panee merkille, että sosiaalialan edistys on ollut vähäistä; korostaa, että on lujitettava talouden perustekijöitä, joita ovat kasvu, työllisyys ja epävirallisen talouden torjunta; painottaa, että on tärkeää toteuttaa julkisen sektorin, myös julkisten yhtiöiden, rakenneuudistus, jatkaa epävirallisen talouden torjuntaa ja siihen liittyvää työhön kohdistuvan verorasituksen vähentämistä, parantaa liiketoimintaympäristöä (myös kehittämällä maan yhtenäistä talousaluetta), vahvistaa julkisen talouden kasvuystävällistä käyttöä erityisesti keskittymällä keskipitkän aikavälin tarpeisiin, kuten infrastruktuuriin ja koulutukseen, sekä tarjota oikea-aikaisia ja perusteellisia tilastotietoja eurooppalaisten ja kansainvälisten normien mukaisesti;

44.  panee merkille hitaan edistymisen ympäristön ja ilmaston suojelussa; muistuttaa, että maan on saatettava lainsäädäntönsä EU:n säännöstön mukaiseksi ja varmistettava ympäristölainsäädännön tehokas ja jäsennelty täytäntöönpano koko maassa EU:n normien ja koko maata koskevan ympäristölainsäädännön lähentämistä koskevan strategian mukaisesti; painottaa jälleen, että EU:n ympäristöpolitiikan mukaisesti on puututtava pikaisesti Brodin öljynjalostamon aiheuttamaan ilman epäpuhtauksien kulkeutumiseen valtiosta toiseen; korostaa, että Bosnia ja Hertsegovinan on täytettävä kaikilta osin valtioiden rajatylittävien ympäristövaikutusten arvioinnista tehtyyn yleissopimukseen ja strategisesta ympäristöarvioinnista tehtyyn pöytäkirjaan perustuvat velvoitteensa etenkin Neretva-joen vesistöalueella ja Trebišnjica-joella; korostaa, että vesivoimaloiden ja vesivoimahankkeiden suunnitteleminen ja rakentaminen edellyttää, että noudatetaan kansainvälistä ja EU:n ympäristölainsäädäntöä, mukaan lukien lintu- ja luontotyyppidirektiivejä sekä ympäristövaikutusten arvioinnista annettua direktiiviä; korostaa, että on pyrittävä välttämään luonnon kannalta erityisen arvokkaisiin alueisiin kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia parantamalla kiireellisesti ympäristövaikutusten arviointien laatua ja takaamalla yleisön osallistuminen ja kansalaisyhteiskunnan kuuleminen asiaa koskevissa hankkeissa;

45.  panee merkille, että sähkö- ja kaasumarkkinat ovat edelleen pirstoutuneet ja niitä hallitsevat keskeiset vakiintuneet yhtiöt; kehottaa Bosnia ja Hertsegovinan viranomaisia kehittämään edelleen maan liikenne- ja energiainfrastruktuuria ja luomaan pikaisesti toimivia energia- ja liikenneketjuja; kehottaa Bosnia ja Hertsegovinaa hyödyntämään EU:n uutta alueellisen liitettävyyden kehittämistä koskevaa pakettia sekä saattamaan valmiiksi alueelliset energiamarkkinat ilmastositoumustensa mukaisesti; tukee investointien jatkamista sellaisiin infrastruktuurihankkeisiin, jotka parantavat Bosnia ja Hertsegovinan liikenneyhteyksiä maan sisällä sekä naapurimaihin; kehottaa noudattamaan urakoitsijoiden valinnassa tarjouskilpailusääntöjä ja avoimuuden periaatetta vallan väärinkäytön ja korruption torjumiseksi sekä parhaimpien tarjousten valinnan varmistamiseksi; ilmaisee tukensa ehdotukselle verkkovierailumaksujen alentamiseksi Länsi-Balkanilla;

46.  panee tyytyväisenä merkille Bosnia ja Hertsegovinan rakentavat ja vakaat kahdenväliset suhteet naapurimaiden kanssa ja useiden kahdenvälisten sopimusten allekirjoittamisen niiden kanssa; kehottaa vahvistamaan hyviä naapuruussuhteita alueen maiden kanssa ja pyrkimään edelleen ratkaisemaan kaikki jäljellä olevat kahdenväliset kysymykset, mukaan lukien rajan merkitsemisen Serbian ja Kroatian kanssa, myös siksi, että maa voisi edetä kohti eurooppalaisten järjestöjen jäsenyyttä;

47.  suhtautuu myönteisesti Bosnia ja Hertsegovinan presidenttineuvoston hyväksymään vuosien 2018–2023 ulkopoliittiseen strategiaan, jossa todetaan selvästi, että EU:n jäsenyys on yksi maan tärkeimmistä strategisista tavoitteista; pitää valitettavana, että yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa (YUTP) koskeviin EU:n julistuksiin ja neuvoston päätöksiin mukauttamisen aste laski 61 prosenttiin vuonna 2017; korostaa, että tarvitaan tuloksia asteittaisessa mukautumisessa YUTP:hen, ja kehottaa merkittäviin parannuksiin tällä alalla, joka muodostaa olennaisen osan EU-jäsenyyttä; kehottaa ponnekkaasti Bosnia ja Hertsegovinaa tukemaan neuvoston päätöksiä, joilla otetaan käyttöön EU:n rajoittavat toimet, jotka liittyvät Venäjän toteuttamaan Krimin laittomaan liittämiseen ja Itä-Ukrainan tapahtumiin, ja pitää valitettavana joidenkin poliittisten toimijoiden tarkoituksellista yhteistyön puutetta tässä asiassa;

48.  panee merkille ulkomaisten voimien kasvavan vaikutuksen Bosnia ja Hertsegovinassa ja on painokkaasti sitä mieltä, että Bosnia ja Hertsegovinan tiiviimpi sitoutuminen unioniin on paras tapa varmistaa maan eteneminen kohti eurooppalaisia arvoja, vakautta ja vaurautta; pitää myönteisenä EUFOR Althea -operaation jatkuvaa läsnäoloa maassa, sillä se auttaa Bosnia ja Hertsegovinan asevoimia valmiuksien kehittämisessä ja kouluttamisessa sekä pelotekapasiteetin ylläpitämisessä suojatun ja turvallisen ympäristön tukemiseksi; pitää myönteisenä sitä, että YK:n turvallisuusneuvosto on pidentänyt EUFORin toimeksiantoa marraskuuhun 2019 asti;

49.  kehottaa viranomaisia varmistamaan, että energia- ja ilmastonmuutoskysymyksissä sitoudutaan tiukasti EU:n ja kansainvälisiin normeihin ja politiikkatavoitteisiin; pitää valitettavana, että maan pyrkimykset torjua ilmastonmuutosta ovat jääneet pelkäksi puheeksi, kun samaan aikaan tehdään päätöksiä uusien hiililämpövoimaloiden suunnittelusta; kehottaa siksi peruuttamaan vesivoimahankkeet ja -suunnitelmat, jotka ovat haitallisia luonnolle, joita paikallisväestö vastustaa, jotka eivät noudata paikallisia tai entiteetin aluekehityssuunnitelmia tai jotka hyödyttävät vain investoijia;

50.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, neuvostolle, komissiolle sekä Bosnia ja Hertsegovinan presidenttineuvostolle, Bosnia ja Hertsegovinan ministerineuvostolle, Bosnia ja Hertsegovinan parlamentille sekä Bosnia ja Hertsegovinan federaation ja Serbitasavallan sekä Brčkon piirikunnan hallituksille ja parlamenteille ja Bosnia ja Hertsegovinan kymmenen maakunnan/kantonin hallituksille.

(1) S/2018/416, 3.5.2018.
(2) S/2018/974, 31.10.2018.


Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahasto plussaa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevat yleiset säännökset ja rahoitussäännöt ***I
PDF 416kWORD 143k
Euroopan parlamentin tarkistukset 13. helmikuuta 2019 ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahasto plussaa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä ja rahoitussäännöistä sekä turvapaikka- ja maahanmuuttorahastoa, sisäisen turvallisuuden rahastoa ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälinettä koskevista rahoitussäännöistä (COM(2018)0375 – C8-0230/2018 – 2018/0196(COD))(1)
P8_TA-PROV(2019)0096A8-0043/2019

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Komission teksti   Tarkistus
Tarkistus 1
Ehdotus asetukseksi
Otsikko
Ehdotus
Ehdotus
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS
Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahasto plussaa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä ja rahoitussäännöistä sekä turvapaikka- ja maahanmuuttorahastoa, sisäisen turvallisuuden rahastoa ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälinettä koskevista rahoitussäännöistä
Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahasto plussaa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä ja rahoitussäännöistä sekä turvapaikka- ja maahanmuuttorahastoa, sisäisen turvallisuuden rahastoa ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälinettä koskevista rahoitussäännöistä
Tarkistus 2
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 1 kappale
(1)  SEUT-sopimuksen 174 artiklassa määrätään, että taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden lujittamiseksi unioni pyrkii vähentämään alueiden välisiä kehityseroja sekä muita heikommassa asemassa olevien alueiden tai saarten jälkeenjääneisyyttä ja että erityistä huomiota kiinnitetään maaseutualueisiin, teollisuuden muutosprosessissa oleviin alueisiin sekä vakavista ja pysyvistä luontoon tai väestöön liittyvistä haitoista kärsiviin alueisiin. SEUT-sopimuksen 175 artiklassa edellytetään, että unioni tukee näiden tavoitteiden toteuttamista toiminnallaan, jota se harjoittaa Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston ohjausosaston, Euroopan sosiaalirahaston, Euroopan aluekehitysrahaston, Euroopan investointipankin ja muiden olemassa olevien välineiden kautta. SEUT-sopimuksen 322 artikla muodostaa perustan sellaisten varainhoitosääntöjen hyväksymiselle, joissa vahvistetaan talousarvion laatimista ja toteuttamista sekä tilinpäätöksen esittämistä ja tilintarkastusta koskevat yksityiskohtaiset säännöt, sekä sellaisten sääntöjen hyväksymiselle, joilla järjestetään taloushallinnon henkilöstön toiminnan valvonta.
(1)  SEUT-sopimuksen 174 artiklassa määrätään, että taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden lujittamiseksi unioni pyrkii vähentämään alueiden välisiä kehityseroja sekä muita heikommassa asemassa olevien alueiden tai saarten jälkeenjääneisyyttä ja että erityistä huomiota kiinnitetään maaseutualueisiin, teollisuuden muutosprosessissa oleviin alueisiin sekä vakavista ja pysyvistä luontoon tai väestöön liittyvistä haitoista kärsiviin alueisiin. Nämä alueet hyötyvät erityisesti koheesiopolitiikasta. SEUT-sopimuksen 175 artiklassa edellytetään, että unioni tukee näiden tavoitteiden toteuttamista toiminnallaan, jota se harjoittaa Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston ohjausosaston, Euroopan sosiaalirahaston, Euroopan aluekehitysrahaston, Euroopan investointipankin ja muiden olemassa olevien välineiden kautta. SEUT-sopimuksen 322 artikla muodostaa perustan sellaisten varainhoitosääntöjen hyväksymiselle, joissa vahvistetaan talousarvion laatimista ja toteuttamista sekä tilinpäätöksen esittämistä ja tilintarkastusta koskevat yksityiskohtaiset säännöt, sekä sellaisten sääntöjen hyväksymiselle, joilla järjestetään taloushallinnon henkilöstön toiminnan valvonta.
Tarkistus 3
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 1 a kappale (uusi)
(1 a)  Euroopan unionin ja sen kansalaisten tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että koheesiopolitiikka on edelleen unionin keskeinen investointipolitiikka, jonka rahoitus säilytetään kaudella 2021–2027 vähintään samalla tasolla kuin ohjelmakaudella 2014–2020. Uutta rahoitusta muille toiminta-aloille tai unionin ohjelmille ei saa myöntää Euroopan aluekehitysrahaston, Euroopan sosiaalirahasto plussan tai koheesiorahaston kustannuksella.
Tarkistus 430
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 2 kappale
(2)  Jotta voitaisiin edelleen kehittää sellaisten unionin rahastojen koordinoitua ja yhdenmukaistettua täytäntöönpanoa, joita toteutetaan käyttämällä yhteistyöhön perustuvaa hallinnointia ja joihin kuuluvat Euroopan aluekehitysrahasto, jäljempänä ’EAKR’, Euroopan sosiaalirahasto plus, jäljempänä ’ESR+’, koheesiorahasto sekä yhteistyöhön perustuvaa hallinnointia käyttäen Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta, jäljempänä ’EMKR’, turvapaikka- ja maahanmuuttorahastosta, jäljempänä ’AMIF’, sisäisen turvallisuuden rahastosta, jäljempänä ’ISF’, ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälineestä, jäljempänä ’BMVI’, rahoitettavat toimenpiteet, olisi SEUT-sopimuksen 322 artiklan nojalla annettava kaikkiin näihin rahastoihin, jäljempänä ’rahastot’, sovellettavat yhteiset säännökset, joissa määritetään tarkkaan eri säännösten soveltamisalat. Lisäksi olisi annettava SEUT-sopimuksen 177 artiklan nojalla yhteiset säännökset, jotka kattavat EAKR:n, ESR+:n, koheesiorahaston ja EMKR:n politiikkakohtaiset säännöt.
(2)  Jotta voitaisiin edelleen kehittää sellaisten unionin rahastojen koordinoitua ja yhdenmukaistettua täytäntöönpanoa, joita toteutetaan käyttämällä yhteistyöhön perustuvaa hallinnointia ja joihin kuuluvat Euroopan aluekehitysrahasto, jäljempänä ’EAKR’, Euroopan sosiaalirahasto plus, jäljempänä ’ESR+’, koheesiorahasto sekä yhteistyöhön perustuvaa hallinnointia käyttäen Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta, jäljempänä ’EMKR’, turvapaikka- ja maahanmuuttorahastosta, jäljempänä ’AMIF’, sisäisen turvallisuuden rahastosta, jäljempänä ’ISF’, ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälineestä, jäljempänä ’BMVI’, rahoitettavat toimenpiteet, olisi SEUT-sopimuksen 322 artiklan nojalla annettava kaikkiin näihin rahastoihin, jäljempänä ’rahastot’, sovellettavat yhteiset säännökset, joissa määritetään tarkkaan eri säännösten soveltamisalat. Lisäksi olisi annettava SEUT-sopimuksen 177 artiklan nojalla yhteiset säännökset, jotka kattavat EAKR:n, ESR+:n, koheesiorahaston, EMKR:n ja tietyssä määrin Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston, jäljempänä ’maaseuturahasto’, politiikkakohtaiset säännöt.
Tarkistus 5
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 4 kappale
(4)  Syrjäisimpien alueiden ja pohjoisen harvaan asuttujen alueiden olisi voitava hyötyä erityistoimenpiteistä ja lisärahoituksesta SEUT-sopimuksen 349 artiklan ja vuoden 1994 liittymissopimukseen liitetyssä pöytäkirjassa N:o 6 olevan 2 artiklan mukaisesti.
(4)  Syrjäisimpien alueiden ja pohjoisen harvaan asuttujen alueiden olisi voitava hyötyä erityistoimenpiteistä ja lisärahoituksesta SEUT-sopimuksen 349 artiklan ja vuoden 1994 liittymissopimukseen liitetyssä pöytäkirjassa N:o 6 olevan 2 artiklan mukaisesti niiden maantieteellisestä sijainnista johtuvien erityisten haittojen kompensoimiseksi.
Tarkistus 6
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 5 kappale
(5)  Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEU-sopimus’, 3 artiklassa ja SEUT-sopimuksen 10 artiklassa määrättyjä horisontaalisia periaatteita, myös SEU-sopimuksen 5 artiklassa vahvistettuja toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita, olisi noudatettava rahastojen täytäntöönpanossa, jossa olisi otettava huomioon myös Euroopan unionin perusoikeuskirja. Jäsenvaltioiden olisi lisäksi noudatettava vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevasta Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksesta johtuvia velvoitteita ja varmistettava yleissopimuksen 9 artiklassa tarkoitettu esteettömyys ja saavutettavuus noudattaen unionin lainsäädäntöä, jolla yhdenmukaistetaan tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimukset. Jäsenvaltioiden ja komission olisi pyrittävä poistamaan epätasa-arvoa, edistämään naisten ja miesten välistä tasa-arvoa ja ottamaan huomioon sukupuolinäkökohdat sekä torjumaan sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää. Rahastoista ei saa tukea toimia, joilla millään tavalla edistetään erottelua. Rahastojen tavoitteiden toteuttamisessa olisi otettava huomioon kestävä kehitys sekä se, että unioni edistää ympäristön laadun säilyttämistä, suojelua ja parantamista SEUT-sopimuksen 11 artiklan ja 191 artiklan 1 kohdan mukaisesti ja saastuttaja maksaa -periaatetta noudattaen. Yrityksiä hyödyttävien toimenpiteiden olisi sisämarkkinoiden yhtenäisyyden suojaamiseksi oltava SEUT-sopimuksen 107 ja 108 artiklaan sisältyvien unionin valtiontukisääntöjen mukaisia.
(5)  Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEU-sopimus’, 3 artiklassa ja SEUT-sopimuksen 10 artiklassa määrättyjä horisontaalisia periaatteita, myös SEU-sopimuksen 5 artiklassa vahvistettuja toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita, olisi noudatettava rahastojen täytäntöönpanossa, jossa olisi otettava huomioon myös Euroopan unionin perusoikeuskirja. Jäsenvaltioiden olisi lisäksi noudatettava lapsen oikeuksia koskevasta Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksesta sekä vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevasta Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksesta johtuvia velvoitteita ja varmistettava yleissopimuksen 9 artiklassa tarkoitettu esteettömyys ja saavutettavuus noudattaen unionin lainsäädäntöä, jolla yhdenmukaistetaan tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimukset. Rahastot olisi tässä yhteydessä pantava täytäntöön laitoshoidosta luopumista ja avohoitoa edistävällä tavalla. Jäsenvaltioiden ja komission olisi pyrittävä poistamaan epätasa-arvoa, edistämään naisten ja miesten välistä tasa-arvoa ja ottamaan huomioon sukupuolinäkökohdat sekä torjumaan sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää. Rahastoista ei saa tukea toimia, joilla millään tavalla edistetään erottelua tai syrjäytymistä, eikä infrastruktuuria, johon vammaisilla henkilöillä ei ole esteetöntä pääsyä. Rahastojen tavoitteiden toteuttamisessa olisi otettava huomioon kestävä kehitys sekä se, että unioni edistää ympäristön laadun säilyttämistä, suojelua ja parantamista SEUT-sopimuksen 11 artiklan ja 191 artiklan 1 kohdan mukaisesti ja saastuttaja maksaa -periaatetta noudattaen ja ottaen huomioon Pariisin sopimuksen sitoumukset. Yrityksiä hyödyttävien toimenpiteiden olisi sisämarkkinoiden yhtenäisyyden suojaamiseksi oltava SEUT-sopimuksen 107 ja 108 artiklaan sisältyvien unionin valtiontukisääntöjen mukaisia. Köyhyys on EU:n suurimpia haasteita. Rahastoista olisi sen vuoksi tuettava köyhyyden hävittämistä. Niiden olisi myös pyrittävä täyttämään unionin ja sen jäsenvaltioiden antamat sitoumukset, jotka koskevat Yhdistyneiden Kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista.
Tarkistus 7
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 9 kappale
(9)  Koska on tärkeää torjua ilmastonmuutosta Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoa koskevien unionin sitoumusten ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti, rahastoista edistetään ilmastotoimien valtavirtaistamista ja pyrkimistä yleiseen tavoitteeseen, jonka mukaan 25 prosentilla EU:n talousarviomenoista olisi tuettava ilmastotavoitteita.
(9)  Koska on tärkeää torjua ilmastonmuutosta Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoa koskevien unionin sitoumusten ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti, rahastoista edistetään ilmastotoimien valtavirtaistamista ja pyrkimistä yleiseen tavoitteeseen, jonka mukaan 30 prosentilla EU:n talousarviomenoista olisi tuettava ilmastotavoitteita. Ilmastokestävyyden varmistamismekanismien olisi oltava erottamaton osa suunnittelua.
Tarkistus 8
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 9 a kappale (uusi)
(9 a)   Kun otetaan huomioon kolmansista maista tulevan maahanmuuton vaikutus, koheesiopolitiikalla olisi edistettävä integrointiprosessia erityisesti tarjoamalla infrastruktuuritukea etulinjassa oleville kaupungeille ja paikallis- ja aluehallinnoille, jotka osallistuvat enemmän integrointipolitiikkojen toteutukseen.
Tarkistus 9
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 10 kappale
(10)  Osan unionin talousarviosta rahastoihin osoitettavasta rahoituksesta olisi oltava sellaista, että komissio toteuttaa sen yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) [uuden varainhoitoasetuksen numero]12, jäljempänä ’varainhoitoasetus’, tarkoitetussa merkityksessä. Tämän vuoksi silloin kun rahastojen täytäntöönpanossa käytetään yhteistyöhön perustuvaa hallinnointia, komission ja jäsenvaltioiden olisi noudatettava varainhoitoasetuksessa säädettyjä periaatteita, kuten moitteettoman varainhoidon, avoimuuden ja syrjimättömyyden periaatteita.
(10)  Osan unionin talousarviosta rahastoihin osoitettavasta rahoituksesta olisi oltava sellaista, että komissio toteuttaa sen yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) [uuden varainhoitoasetuksen numero]12, jäljempänä ’varainhoitoasetus’, tarkoitetussa merkityksessä. Tämän vuoksi silloin kun rahastojen täytäntöönpanossa käytetään yhteistyöhön perustuvaa hallinnointia, komission ja jäsenvaltioiden olisi noudatettava varainhoitoasetuksessa säädettyjä periaatteita, kuten moitteettoman varainhoidon, avoimuuden ja syrjimättömyyden periaatteita. Jäsenvaltioiden olisi vastattava ohjelmien valmistelusta ja täytäntöönpanosta. Tämän olisi tapahduttava asianmukaisella alueellisella tasolla jäsenvaltioiden institutionaalisten, oikeudellisten ja rahoituspuitteiden mukaisella tavalla ja jäsenvaltioiden tätä tarkoitusta varten nimeämien elinten toteuttamana. Jäsenvaltioiden olisi pidättäydyttävä laatimasta sääntöjä, jotka tekevät varojen käytöstä edunsaajille monimutkaisempaa.
__________________
__________________
12 EUVL L […], […], s. […].
12 EUVL L […], […], s. […].
Tarkistus 10
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 11 kappale
(11)  Rahastojen täytäntöönpanossa keskeisessä asemassa on kumppanuusperiaate, jonka lähtökohtana on monitasoinen hallinnointi ja jolla varmistetaan kansalaisyhteiskunnan ja työmarkkinaosapuolten osallistuminen. Jotta nykyisten kumppanuusjärjestelyjen käyttöä voitaisiin jatkaa, olisi edelleen sovellettava komission delegoitua asetusta (EU) N:o 240/201413.
(11)  Rahastojen täytäntöönpanossa keskeisessä asemassa on kumppanuusperiaate, jonka lähtökohtana on monitasoinen hallinnointi ja jolla varmistetaan alue- ja paikallisviranomaisten sekä muiden viranomaisten, kansalaisyhteiskunnan ja työmarkkinaosapuolten osallistuminen. Jotta nykyisten kumppanuusjärjestelyjen käyttöä voitaisiin jatkaa, komissiolle olisi siirrettävä toimivalta muuttaa tai mukauttaa komission delegoitua asetusta (EU) N:o 240/201413.
__________________
__________________
13 Komission delegoitu asetus (EU) N:o 240/2014, annettu 7 päivänä tammikuuta 2014, Euroopan rakenne- ja investointirahastoissa harjoitettavaa kumppanuutta koskevista eurooppalaisista käytännesäännöistä (EUVL L 74, 14.3.2014, s. 1).
13 Komission delegoitu asetus (EU) N:o 240/2014, annettu 7 päivänä tammikuuta 2014, Euroopan rakenne- ja investointirahastoissa harjoitettavaa kumppanuutta koskevista eurooppalaisista käytännesäännöistä (EUVL L 74, 14.3.2014, s. 1).
Tarkistus 11
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 12 kappale
(12)  Talouspolitiikan EU-ohjausjakso muodostaa unionin tasolla kehyksen kansallisten uudistusten painopisteiden määrittämiselle ja näiden uudistusten toteuttamisen seurannalle. Jäsenvaltiot laativat omat kansalliset monivuotiset investointistrategiansa, joilla tuetaan näiden ensisijaisten uudistusten toteuttamista. Nämä strategiat olisi esitettävä yhdessä kansallisten uudistusohjelmien kanssa, jotta kansallisella ja unionin rahoituksella tuettavat ensisijaiset investointihankkeet voidaan määrittää ja koordinoida. Niillä olisi voitava myös varmistaa unionin rahoituksen johdonmukainen käyttö ja rahastoista, Euroopan investointien vakautusjärjestelystä sekä InvestEU:sta osoitettavalla rahoitustuella aikaan saatavan lisäarvon maksimointi.
Poistetaan.
Tarkistus 12
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 13 kappale
(13)  Jäsenvaltioiden olisi päätettävä, miten kyseeseen tulevat SEUT-sopimuksen 121 artiklan 2 kohdan mukaisesti annetut maakohtaiset suositukset ja SEUT-sopimuksen 148 artiklan 4 kohdan mukaisesti annetut neuvoston suositukset, jäljempänä yhdessä ’maakohtaiset suositukset’, otetaan huomioon ohjelma-asiakirjojen laadinnassa. Jäsenvaltioiden olisi ohjelmakauden 2021–2027 aikana, jäljempänä ’ohjelmakausi’, annettava seurantakomitealle ja komissiolle säännöllisesti selvitys edistymisestään maakohtaisten suositusten täytäntöönpanoa tukevien ohjelmien toteuttamisessa. Jäsenvaltioiden olisi väliarvioinnin yhteydessä otettava huomioon muun muassa tarve tehdä muutoksia ohjelmiin niiden maakohtaisten suositusten perusteella, jotka on hyväksytty tai joita on muutettu ohjelmakauden alkamisen jälkeen.
(13)  Jäsenvaltioiden olisi otettava huomioon kyseeseen tulevat SEUT-sopimuksen 121 artiklan 2 kohdan mukaisesti annetut maakohtaiset suositukset ja SEUT-sopimuksen 148 artiklan 4 kohdan mukaisesti annetut neuvoston suositukset, jäljempänä yhdessä ’maakohtaiset suositukset’, otetaan huomioon ohjelma-asiakirjojen laadinnassa, jos ne ovat ohjelman tavoitteiden mukaisia. Jäsenvaltioiden olisi ohjelmakauden 2021–2027 aikana, jäljempänä ’ohjelmakausi’, annettava seurantakomitealle ja komissiolle säännöllisesti selvitys edistymisestään maakohtaisten suositusten ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoa tukevien ohjelmien toteuttamisessa. Jäsenvaltioiden olisi väliarvioinnin yhteydessä otettava huomioon muun muassa tarve tehdä muutoksia ohjelmiin niiden maakohtaisten suositusten perusteella, jotka on hyväksytty tai joita on muutettu ohjelmakauden alkamisen jälkeen.
Tarkistus 13
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 14 kappale
(14)  Jäsenvaltioiden olisi otettava huomioon energiaunionin hallinnosta annetun asetuksen14 mukaisesti laadittavien kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmiensa luonnosten sisältö sekä kyseisiä suunnitelmia koskevien unionin suositusten antamiseen johtavan prosessin tulokset laatiessaan ohjelmiaan sekä määrittäessään vähähiilisyyttä edistäviä investointeja varten tarvittavaa rahoitusta.
(14)  Jäsenvaltioiden olisi otettava huomioon energiaunionin hallinnosta annetun asetuksen14 mukaisesti laadittavien kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmiensa luonnosten sisältö sekä kyseisiä suunnitelmia koskevien unionin suositusten antamiseen johtavan prosessin tulokset laatiessaan ohjelmiaan, myös väliarvioinnin aikana, sekä määrittäessään vähähiilisyyttä edistäviä investointeja varten tarvittavaa rahoitusta.
__________________
__________________
14 [Asetus energiaunionin hallinnosta, direktiivin 94/22/EY, direktiivin 98/70/EY, direktiivin 2009/31/EY, asetuksen (EY) N:o 663/2009, asetuksen (EY) N:o 715/2009, direktiivin 2009/73/EY, neuvoston direktiivin 2009/119/EY, direktiivin 2010/31/EU, direktiivin 2012/27/EU, direktiivin 2013/30/EU ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/652 muuttamisesta sekä asetuksen (EU) N:o 525/2013 kumoamisesta (COM/2016/0759 final/2 – 2016/0375 (COD)].
14 [Asetus energiaunionin hallinnosta, direktiivin 94/22/EY, direktiivin 98/70/EY, direktiivin 2009/31/EY, asetuksen (EY) N:o 663/2009, asetuksen (EY) N:o 715/2009, direktiivin 2009/73/EY, neuvoston direktiivin 2009/119/EY, direktiivin 2010/31/EU, direktiivin 2012/27/EU, direktiivin 2013/30/EU ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/652 muuttamisesta sekä asetuksen (EU) N:o 525/2013 kumoamisesta (COM/2016/0759 final/2 – 2016/0375 (COD)].
Tarkistus 14
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 15 kappale
(15)  Kunkin jäsenvaltion laatiman kumppanuussopimuksen olisi oltava strateginen asiakirja, joka ohjaa ohjelmien suunnittelua koskevia neuvotteluja komission ja kyseisen jäsenvaltion välillä. Jotta voitaisiin vähentää hallinnollisia rasitteita, kumppanuussopimusten muuttamisen ei pitäisi olla tarpeen ohjelmakauden aikana. Ohjelmasuunnittelun helpottamiseksi ja ohjelma-asiakirjojen päällekkäisyyden välttämiseksi kumppanuussopimukset voidaan ottaa osaksi ohjelmaa.
(15)  Kunkin jäsenvaltion laatiman kumppanuussopimuksen olisi oltava strateginen asiakirja, joka ohjaa ohjelmien suunnittelua koskevia neuvotteluja komission ja kyseisen jäsenvaltion välillä. Jotta voitaisiin vähentää hallinnollisia rasitteita, kumppanuussopimusten muuttamisen ei pitäisi olla tarpeen ohjelmakauden aikana. Ohjelmasuunnittelun helpottamiseksi ja ohjelma-asiakirjojen päällekkäisyyden välttämiseksi kumppanuussopimukset olisi voitava ottaa osaksi ohjelmaa.
Tarkistus 15
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 16 kappale
(16)  Kullakin jäsenvaltiolla olisi oltava mahdollisuus hyödyntää joustavuutta osoittaakseen rahoitusta InvestEU:hun kyseisessä jäsenvaltiossa toteutettaviin investointeihin myönnettäviä talousarviotakauksia varten.
(16)  Kullakin jäsenvaltiolla voisi olla mahdollisuus hyödyntää joustavuutta osoittaakseen rahoitusta InvestEU:hun kyseisessä jäsenvaltiossa toteutettaviin investointeihin myönnettäviä talousarviotakauksia varten tietyin tämän asetuksen 10 artiklassa määritetyin edellytyksin.
Tarkistus 16
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 17 kappale
(17)  Jotta voitaisiin luoda tarvittavat edellytykset, joilla varmistetaan, että rahastoista myönnetty EU:n tuki on tehokasta ja vaikuttavaa, olisi vahvistettava joukko mahdollistavia edellytyksiä sekä tiiviit ja tyhjentävät objektiiviset perusteet kyseisten edellytysten täyttymisen arviointia varten. Kukin mahdollistava edellytys olisi kytkettävä tiettyyn erityistavoitteeseen, ja sen olisi tultava sovellettavaksi automaattisesti aina kun kyseinen erityistavoite valitaan tuen kohteeksi. Jos erityistavoitteeseen liitetyt mahdollistavat edellytykset eivät täyty, kyseiseen erityistavoitteeseen kuuluviin toimiin liittyviä menoja ei saisi sisällyttää maksatushakemuksiin. Jotta voitaisiin säilyttää suotuisa investointiympäristö, mahdollistavien edellytysten täyttymistä olisi seurattava säännöllisesti. Lisäksi on tärkeää varmistaa, että tuen kohteeksi valitut toimet toteutetaan mahdollistavien ehtojen täyttymisen takaavien strategioiden ja suunnitteluasiakirjojen mukaisesti, jolloin varmistetaan myös se, että kaikki yhteisrahoitteiset toimet ovat unionin politiikkakehyksen mukaisia.
(17)  Jotta voitaisiin luoda tarvittavat edellytykset, joilla varmistetaan, että rahastoista myönnetty EU:n tuki on osallistavaa, syrjimätöntä, tehokasta ja vaikuttavaa, olisi vahvistettava joukko mahdollistavia edellytyksiä sekä tiiviit ja tyhjentävät objektiiviset perusteet kyseisten edellytysten täyttymisen arviointia varten. Kukin mahdollistava edellytys olisi kytkettävä tiettyyn erityistavoitteeseen, ja sen olisi tultava sovellettavaksi automaattisesti aina kun kyseinen erityistavoite valitaan tuen kohteeksi. Jos erityistavoitteeseen liitetyt mahdollistavat edellytykset eivät täyty, kyseiseen erityistavoitteeseen kuuluviin toimiin liittyviä menoja ei saisi sisällyttää maksatushakemuksiin. Jotta voitaisiin säilyttää suotuisa investointiympäristö, mahdollistavien edellytysten täyttymistä olisi seurattava säännöllisesti. Lisäksi on tärkeää varmistaa, että tuen kohteeksi valitut toimet toteutetaan mahdollistavien ehtojen täyttymisen takaavien strategioiden ja suunnitteluasiakirjojen mukaisesti, jolloin varmistetaan myös se, että kaikki yhteisrahoitteiset toimet ovat unionin politiikkakehyksen mukaisia.
Tarkistus 17
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 18 kappale
(18)  Jäsenvaltioiden olisi vahvistettava kutakin ohjelmaa varten suoritusperusteinen kehys, joka kattaa kaikki indikaattorit, välitavoitteet ja tavoitteet, seuratakseen ja arvioidakseen ohjelman tuloksellisuutta sekä raportoidakseen siitä.
(18)  Jäsenvaltioiden olisi vahvistettava kutakin ohjelmaa varten suoritusperusteinen kehys, joka kattaa kaikki indikaattorit, välitavoitteet ja tavoitteet, seuratakseen ja arvioidakseen ohjelman tuloksellisuutta sekä raportoidakseen siitä. Tämän olisi mahdollistettava tulosperusteinen hankkeiden valinta ja arviointi.
Tarkistus 18
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 19 kappale
(19)  Jäsenvaltion olisi tehtävä väliarviointi jokaisesta EAKR:stä, ESR+:sta ja koheesiorahastosta tuetusta ohjelmasta. Väliarvioinnin olisi mahdollistettava ohjelmien kokonaisvaltainen mukauttaminen niiden tulosten perusteella ja tarjottava myös mahdollisuus ottaa huomioon uudet haasteet ja vuonna 2024 annetut ohjelmien kannalta merkitykselliset maakohtaiset suositukset. Komission olisi niin ikään vuonna 2024 arvioitava vuotta 2025 koskevan teknisen mukautuksen yhteydessä kaikkien jäsenvaltioiden osalta niitä jäsenvaltiokohtaisia kokonaismäärärahoja, jotka on osoitettu koheesiopolitiikan alaan kuuluvaan Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteeseen vuosiksi 2025, 2026 ja 2027, soveltamalla kyseisessä perussäädöksessä vahvistettua jakomenetelmää. Ohjelmia olisi mukautettava tämän arvioinnin ja väliarvioinnin tulosten perusteella tekemällä niihin vuosien 2025, 2026 ja 2027 määrärahoja koskevat muutokset.
(19)  Jäsenvaltion olisi tehtävä väliarviointi jokaisesta EAKR:stä, ESR+:sta ja koheesiorahastosta tuetusta ohjelmasta. Väliarvioinnin olisi mahdollistettava ohjelmien kokonaisvaltainen mukauttaminen niiden tulosten perusteella ja tarjottava myös mahdollisuus ottaa huomioon uudet haasteet ja vuonna 2024 annetut ohjelmien kannalta merkitykselliset maakohtaiset suositukset sekä edistyminen kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin kanssa. Väestörakenteen haasteet olisi myös otettava huomioon. Komission olisi niin ikään vuonna 2024 arvioitava vuotta 2025 koskevan teknisen mukautuksen yhteydessä kaikkien jäsenvaltioiden osalta niitä jäsenvaltiokohtaisia kokonaismäärärahoja, jotka on osoitettu koheesiopolitiikan alaan kuuluvaan Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteeseen vuosiksi 2025, 2026 ja 2027, soveltamalla kyseisessä perussäädöksessä vahvistettua jakomenetelmää. Ohjelmia olisi mukautettava tämän arvioinnin ja väliarvioinnin tulosten perusteella tekemällä niihin vuosien 2025, 2026 ja 2027 määrärahoja koskevat muutokset.
Tarkistukset 425/rev, 444rev, 448 ja 469
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 20 kappale
(20)  Mekanismeja, joilla varmistetaan yhteys unionin rahoitustukipolitiikan ja unionin talouden ohjausjärjestelmän välillä, olisi kehitettävä edelleen antamalla komissiolle mahdollisuus ehdottaa neuvostolle, että yhtä tai useampaa ohjelmaa koskevat sitoumukset keskeytetään osittain tai kokonaan sellaisen jäsenvaltion osalta, joka ei ole toteuttanut tuloksellisia toimia talouden ohjausprosessin yhteydessä. Yhdenmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi ja jäsenvaltioon kohdistettavien toimenpiteiden merkittävien taloudellisten vaikutusten vuoksi täytäntöönpanovalta olisi siirrettävä neuvostolle, jonka olisi toimittava komission ehdotuksesta. Jotta helpotettaisiin sellaisten päätösten hyväksymistä, joita tarvitaan talouden ohjausprosessiin liittyvien tuloksellisten toimien varmistamiseksi, olisi käytettävä käänteistä määräenemmistöäänestystä.
Poistetaan.
Tarkistus 20
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 20 a kappale (uusi)
(20 a)  Jäsenvaltiot voisivat asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa pyytää nykyisen vakaus- ja kasvusopimuksen puitteissa joustoa sellaisten julkisten tai vastaavien rakenteellisten menojen osalta, joita julkishallinto tukee yhteisrahoittamalla osana Euroopan rakenne- ja investointirahastoja, jäljempänä ’ERI-rahastot’, aktivoituja investointeja. Komission olisi arvioitava huolellisesti asiaa koskeva pyyntö, kun se määrittää vakaus- ja kasvusopimuksen ennalta ehkäisevän tai korjaavan osion mukaisia julkisen talouden sopeuttamistoimia.
Tarkistus 21
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 22 a kappale (uusi)
(22 a)  Suurhankkeet vievät merkittävän osuuden unionin menoista ja ovat usein strategisesti tärkeitä älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevan unionin strategian toteuttamisessa. Sen vuoksi on perusteltua, että tietyt kynnysarvot ylittäviin toimiin sovelletaan edelleen tämän asetuksen mukaisia erityisiä hyväksyntämenettelyjä. Kynnysarvo olisi vahvistettava suhteessa tukikelpoisiin kokonaiskustannuksiin ottaen huomioon odotettavissa olevat nettotulot. Selkeyden vuoksi on aiheellista määritellä suurhankehakemuksen sisältö tätä tarkoitusta varten. Hakemuksen olisi sisällettävä tarvittavat tiedot sen varmistamiseksi, että rahastoista myönnettävä rahoitusosuus ei johda työpaikkojen merkittävään katoamiseen unionin alueella jo olevilla tuotantopaikoilla. Jäsenvaltion olisi toimitettava kaikki vaadittavat tiedot ja komission olisi arvioitava suurhanke määrittääkseen, onko pyydetty rahoitusosuus perusteltu.
Tarkistus 22
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 23 kappale
(23)  Sellaisten investointien, jotka toteutetaan käyttämällä alueellisia välineitä, kuten yhdennettyjä alueellisia investointeja, yhteisölähtöistä paikallista kehittämistä tai muita Eurooppa lähempänä kansalaisia -tavoitteen alaan kuuluvia alueellisia välineitä, joilla tuetaan jäsenvaltioiden EAKR:n alaan kuuluvia investointeja varten suunnittelemia aloitteita, olisi yhdennettyyn alueelliseen kehitykseen perustuvan lähestymistavan vahvistamiseksi pohjauduttava alueellisiin ja paikallisiin kehitysstrategioihin. Jäsenvaltioiden suunnittelemia yhdennettyjä alueellisia investointeja ja alueellisia välineitä varten olisi vahvistettava alueellisten strategioiden sisältöä koskevat vähimmäisvaatimukset. Alueellisten strategioiden laatimisen ja hyväksymisen olisi oltava asianomaisten viranomaisten tai elinten vastuulla. Sen varmistamiseksi, että asianomaiset viranomaiset tai elimet osallistuvat alueellisten strategioiden toteuttamiseen, niiden olisi oltava vastuussa tuettavien toimien valinnasta tai osallistuttava siihen.
(23)  Sellaisten investointien, jotka toteutetaan käyttämällä alueellisia välineitä, kuten yhdennettyjä alueellisia investointeja, yhteisölähtöistä paikallista kehittämistä (joka tunnetaan Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastossa nimellä LEADER) tai muita Eurooppa lähempänä kansalaisia -tavoitteen alaan kuuluvia alueellisia välineitä, joilla tuetaan jäsenvaltioiden EAKR:n alaan kuuluvia investointeja varten suunnittelemia aloitteita, olisi yhdennettyyn alueelliseen kehitykseen perustuvan lähestymistavan vahvistamiseksi pohjauduttava alueellisiin ja paikallisiin kehitysstrategioihin. Samaa olisi sovellettava älykkäät kylät -aloitteen kaltaisiin asiaan liittyviin aloitteisiin. Jäsenvaltioiden suunnittelemia yhdennettyjä alueellisia investointeja ja alueellisia välineitä varten olisi vahvistettava alueellisten strategioiden sisältöä koskevat vähimmäisvaatimukset. Alueellisten strategioiden laatimisen ja hyväksymisen olisi oltava asianomaisten viranomaisten tai elinten vastuulla. Sen varmistamiseksi, että asianomaiset viranomaiset tai elimet osallistuvat alueellisten strategioiden toteuttamiseen, niiden olisi oltava vastuussa tuettavien toimien valinnasta tai osallistuttava siihen.
Tarkistus 23
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 24 kappale
(24)  Yhteisölähtöistä paikallista kehittämistä on tarpeen vahvistaa ja helpottaa paikallistason voimavarojen paremmaksi hyödyntämiseksi. Tällaisessa kehittämisessä olisi otettava huomioon paikalliset tarpeet ja voimavarat sekä kulloisetkin sosiokulttuuriset ominaispiirteet, ja sen avulla olisi saatava aikaan rakennemuutoksia, luotava paikallisia valmiuksia sekä kannustettava innovointiin. Rahastojen välistä tiivistä yhteistyötä ja niiden yhdennettyä hyödyntämistä olisi lisättävä paikallisten kehittämisstrategioiden toteuttamiseksi. Keskeisenä periaatteena on, että paikallisyhteisön etuja edustavien paikallisten toimintaryhmien olisi oltava vastuussa yhteisölähtöistä paikallista kehittämistä koskevien strategioiden suunnittelusta ja toteuttamisesta. Jotta voitaisiin helpottaa tuen myöntämistä koordinoidusti eri rahastoista yhteisölähtöistä paikallista kehittämistä koskevia strategioita varten ja näiden strategioiden toteuttamista, olisi helpotettava päärahastoon perustuvan lähestymistavan käyttöä.
(24)  Yhteisölähtöistä paikallista kehittämistä on tarpeen vahvistaa ja helpottaa paikallistason voimavarojen paremmaksi hyödyntämiseksi. Tällaisessa kehittämisessä olisi otettava huomioon paikalliset tarpeet ja voimavarat sekä kulloisetkin sosiokulttuuriset ominaispiirteet, ja sen avulla olisi saatava aikaan rakennemuutoksia, luotava paikallisia ja hallinnollisia valmiuksia sekä kannustettava innovointiin. Rahastojen välistä tiivistä yhteistyötä ja niiden yhdennettyä hyödyntämistä olisi lisättävä paikallisten kehittämisstrategioiden toteuttamiseksi. Keskeisenä periaatteena on, että paikallisyhteisön etuja edustavien paikallisten toimintaryhmien olisi oltava vastuussa yhteisölähtöistä paikallista kehittämistä koskevien strategioiden suunnittelusta ja toteuttamisesta. Jotta voitaisiin helpottaa tuen myöntämistä koordinoidusti eri rahastoista yhteisölähtöistä paikallista kehittämistä koskevia strategioita varten ja näiden strategioiden toteuttamista, olisi helpotettava päärahastoon perustuvan lähestymistavan käyttöä.
Tarkistus 24
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 25 kappale
(25)  Jäsenvaltion aloitteesta annettava tekninen tuki olisi hallinnollisten rasitteiden vähentämiseksi toteutettava ohjelman täytäntöönpanossa saavutettuun edistykseen perustuvana kiinteämääräisenä tukena. Tällaista teknistä tukea voidaan täydentää hallinnollisten valmiuksien kehittämistä koskevilla kohdennetuilla toimenpiteillä käyttämällä kustannuksiin perustumatonta rahoitusta. Toimista ja suoritteista sekä niitä vastaavista unionin suorittamista maksuista voidaan sopia etenemissuunnitelmassa, ja maksut voidaan suorittaa kentällä aikaan saatujen tulosten perusteella.
(25)  Jäsenvaltion aloitteesta annettava tekninen tuki olisi hallinnollisten rasitteiden vähentämiseksi toteutettava ohjelman täytäntöönpanossa saavutettuun edistykseen perustuvana kiinteämääräisenä tukena. Tällaista teknistä tukea voidaan täydentää hallinnollisten valmiuksien kehittämistä koskevilla kohdennetuilla toimenpiteillä, kuten arvioimalla henkilöstön taitoja, käyttämällä kustannuksiin perustumatonta rahoitusta. Toimista ja suoritteista sekä niitä vastaavista unionin suorittamista maksuista voidaan sopia etenemissuunnitelmassa, ja maksut voidaan suorittaa kentällä aikaan saatujen tulosten perusteella.
Tarkistus 25
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 27 kappale
(27)  Jäsenvaltion olisi perustettava seurantakomiteoita tarkastellakseen ohjelmien tuloksellisuutta. EAKR:n, ESR+:n ja koheesiorahaston vuotuiset täytäntöönpanokertomukset olisi korvattava vuotuisella jäsennellyllä politiikkavuoropuhelulla, joka perustuu jäsenvaltion ohjelman toteuttamisesta toimittamiin uusimpiin tietoihin.
(27)  Jäsenvaltion olisi perustettava seurantakomiteoita, jotka koostuvat myös kansalaisyhteiskunnan edustajista ja työmarkkinaosapuolista, tarkastellakseen ohjelmien tuloksellisuutta. EAKR:n, ESR+:n ja koheesiorahaston vuotuiset täytäntöönpanokertomukset olisi korvattava vuotuisella jäsennellyllä politiikkavuoropuhelulla, joka perustuu jäsenvaltion ohjelman toteuttamisesta toimittamiin uusimpiin tietoihin.
Tarkistus 26
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 28 kappale
(28)  Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen16 22 ja 23 kohdan nojalla rahastoja on arvioitava erityisten seurantavaatimusten mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella välttäen kuitenkin ylisääntelyä ja varsinkin jäsenvaltioille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta. Näihin vaatimuksiin voidaan tarvittaessa sisällyttää mitattavissa olevia indikaattoreita, joiden perusteella kerätään näyttöä rahastojen käytännön vaikutuksista.
(28)  Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen16 22 ja 23 kohdan nojalla rahastoja on arvioitava erityisten seurantavaatimusten mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella välttäen kuitenkin ylisääntelyä ja varsinkin jäsenvaltioille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta. Näihin vaatimuksiin voidaan tarvittaessa sisällyttää mitattavissa olevia indikaattoreita, joiden perusteella kerätään näyttöä rahastojen käytännön vaikutuksista. Indikaattoreita olisi kehitettävä sukupuolisensitiivisellä tavalla, silloin kun se on mahdollista.
_________________
_________________
16 EUVL L 123, 12.5.2016, s. 13.
16 EUVL L 123, 12.5.2016, s. 13.
Tarkistus 27
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 29 kappale
(29)  Sen varmistamiseksi, että ohjelmien toteuttamisesta on saatavilla kattavaa ajantasaista tietoa, kvantitatiivisten tietojen sähköisen raportoinnin raportointiväliä olisi lyhennettävä.
(29)  Sen varmistamiseksi, että ohjelmien toteuttamisesta on saatavilla kattavaa ajantasaista tietoa, tarvitaan tehokasta ja oikea-aikaista kvantitatiivisten tietojen sähköistä raportointia.
Tarkistus 28
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 30 kappale
(30)  Komission olisi tulevan ohjelmakauden ohjelmien ja toimien valmistelua helpottaakseen tehtävä rahastoista väliarviointi. Komission olisi ohjelmakauden lopussa tehtävä rahastoista jälkiarvioinnit, joissa olisi keskityttävä rahastojen vaikutuksiin.
(30)  Komission olisi tulevan ohjelmakauden ohjelmien ja toimien valmistelua helpottaakseen tehtävä rahastoista väliarviointi. Komission olisi ohjelmakauden lopussa tehtävä rahastoista jälkiarvioinnit, joissa olisi keskityttävä rahastojen vaikutuksiin. Näiden arviointien tulokset olisi julkistettava.
Tarkistus 29
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 34 kappale
(34)  Kun on kyse tuensaajille myönnettävistä avustuksista, jäsenvaltioiden olisi lisättävä yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen käyttöä. Kynnysarvo, joka määrää, milloin yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen käyttö on pakollista, olisi kytkettävä toimen kokonaiskustannuksiin, jotta voidaan varmistaa, että kaikkia kynnysarvon alle jääviä toimia kohdellaan samalla tavalla siitä riippumatta, onko kyseessä julkinen vai yksityinen tuki.
(34)  Kun on kyse tuensaajille myönnettävistä avustuksista, jäsenvaltioiden olisi lisättävä yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen käyttöä. Kynnysarvo, joka määrää, milloin yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen käyttö on pakollista, olisi kytkettävä toimen kokonaiskustannuksiin, jotta voidaan varmistaa, että kaikkia kynnysarvon alle jääviä toimia kohdellaan samalla tavalla siitä riippumatta, onko kyseessä julkinen vai yksityinen tuki. Jos jäsenvaltio aikoo ehdottaa yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen käyttöä, se voi kuulla seurantakomiteaa.
Tarkistus 30
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 36 kappale
(36)  Jotta yhteisrahoitettujen ympäristöinvestointien toteuttamista voitaisiin tukea parhaalla mahdollisella tavalla, olisi huolehdittava synergiasta Life-ohjelmaan kuuluvien ympäristö- ja ilmastotoimien kanssa, erityisesti Life-ohjelman strategisten integroitujen hankkeiden ja strategisten luontohankkeiden avulla.
(36)  Jotta yhteisrahoitettujen ympäristöinvestointien toteuttamista voitaisiin tukea parhaalla mahdollisella tavalla, olisi huolehdittava synergiasta Life-ohjelmaan kuuluvien ympäristö- ja ilmastotoimien kanssa, erityisesti Life-ohjelman strategisten integroitujen hankkeiden ja strategisten luontohankkeiden avulla sekä Euroopan horisontti -ohjelmasta ja muista unionin ohjelmista rahoitettavien hankkeiden kanssa.
Tarkistus 31
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 38 kappale
(38)  Rahastojen toiminnan tehokkuuden, oikeudenmukaisuuden ja kestävän vaikutuksen varmistamiseksi olisi annettava säännökset, joilla taataan infrastruktuureihin tehtävien ja tuotannollisten investointien pitkäaikaisuus ja estetään rahastojen käyttö perusteettoman edun tuottamiseen. Hallintoviranomaisten olisi kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, etteivät ne toimia valitessaan tue toiminnan uudelleensijoittamista, ja käsiteltävä sääntöjenvastaisina summia, jotka on maksettu sellaisiin toimiin, jotka eivät täytä pitkäaikaisuuden vaatimusta.
(38)  Rahastojen toiminnan osallistavuuden, tehokkuuden, oikeudenmukaisuuden ja kestävän vaikutuksen varmistamiseksi olisi annettava säännökset, joilla taataan infrastruktuureihin tehtävien ja tuotannollisten investointien syrjimättömyys pitkäaikaisuus ja estetään rahastojen käyttö perusteettoman edun tuottamiseen. Hallintoviranomaisten olisi kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, etteivät ne toimia valitessaan tue toiminnan uudelleensijoittamista, ja käsiteltävä sääntöjenvastaisina summia, jotka on maksettu sellaisiin toimiin, jotka eivät täytä pitkäaikaisuuden vaatimusta.
Tarkistus 32
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 40 kappale
(40)  Jotta kokonaan tai osittain unionin talousarviosta rahoitettavista investoinneista saataisiin mahdollisimman paljon lisäarvoa, olisi pyrittävä saamaan aikaan synergiaa etenkin rahastojen ja suoraan hallinnoitavien välineiden, kuten uudistusten toteuttamisen tukivälineen, välillä. Näiden synergioiden olisi perustuttava keskeisiin mekanismeihin, toisin sanoen siihen, että hyväksytään Euroopan horisontti -ohjelman tukikelpoisia kustannuksia varten määritettyjen kiinteiden määrien soveltaminen samankaltaisen toimen tapauksessa, sekä siihen, että tarjotaan mahdollisuus yhdistää samaan toimeen rahoitusta unionin eri välineistä, kunhan vältetään rahoituksen päällekkäisyys. Tässä asetuksessa olisi sen vuoksi annettava säännöt rahastoista myönnettävää täydentävää rahoitusta varten.
(40)  Jotta kokonaan tai osittain unionin talousarviosta rahoitettavista investoinneista saataisiin mahdollisimman paljon lisäarvoa, olisi pyrittävä saamaan aikaan synergiaa etenkin rahastojen ja suoraan hallinnoitavien välineiden, kuten uudistusten toteuttamisen tukivälineen, välillä. Tällaisella toimintapolitiikkojen koordinoinnilla olisi edistettävä helppokäyttöisiä mekanismeja ja monitasoista hallinnointia. Näiden synergioiden olisi perustuttava keskeisiin mekanismeihin, toisin sanoen siihen, että hyväksytään Euroopan horisontti -ohjelman tukikelpoisia kustannuksia varten määritettyjen kiinteiden määrien soveltaminen samankaltaisen toimen tapauksessa, sekä siihen, että tarjotaan mahdollisuus yhdistää samaan toimeen rahoitusta unionin eri välineistä, kunhan vältetään rahoituksen päällekkäisyys. Tässä asetuksessa olisi sen vuoksi annettava säännöt rahastoista myönnettävää täydentävää rahoitusta varten.
Tarkistus 33
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 42 a kappale (uusi)
(42 a)   Hallintoviranomaisilla olisi oltava mahdollisuus ottaa rahoitusvälineet käyttöön tekemällä sopimus suoraan EIP:n, kansallisten kehityspankkien tai kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa.
Tarkistus 34
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 44 kappale
(44)  Hallintoviranomaisilla olisi kohdealueiden erityistarpeiden huomioon ottamiseksi oltava mahdollisuus päättää rahoitusvälineiden tarkoituksenmukaisimmista täytäntöönpanovaihtoehdoista; niiden on tällöin kaikilta osin noudatettava valtiontukea ja julkisia hankintoja koskevia sovellettavia sääntöjä, joita on jo selvennetty ohjelmakaudella 2014–2020.
(44)  Hallintoviranomaisilla olisi kohdealueiden erityistarpeiden huomioon ottamiseksi oltava mahdollisuus päättää rahoitusvälineiden tarkoituksenmukaisimmista täytäntöönpanovaihtoehdoista; niiden on tällöin kaikilta osin noudatettava valtiontukea ja julkisia hankintoja koskevia sovellettavia sääntöjä, joita on jo selvennetty ohjelmakaudella 2014–2020. Tässä yhteydessä komission olisi yhteistyössä Euroopan tilintarkastustuomioistuimen kanssa annettava ohjeistusta tilintarkastajille, hallintoviranomaisille ja tuensaajille valtiontukisääntöjen noudattamisen arvioinnista ja valtiontukijärjestelmien kehittämisestä.
Tarkistus 35
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 45 a kappale (uusi)
(45 a)   Vastuuvelvollisuuden ja avoimuuden lisäämiseksi komission olisi tarjottava valitustenkäsittelyjärjestelmä, joka on kaikkien kansalaisten ja sidosryhmien saatavilla ohjelmien kaikkien valmistelu- ja täytäntöönpanovaiheiden aikana, seuranta ja arviointi mukaan luettuina.
Tarkistus 36
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 46 kappale
(46)  Jotta ohjelmien toteuttamisen aloittamista voitaisiin nopeuttaa, edellisen ohjelmakauden toteutusjärjestelyjen käytön jatkamista olisi helpotettava. Edellistä ohjelmakautta varten perustetun tietokonejärjestelmän käyttöä olisi jatkettava, tarvittaessa mukautettuna, jollei uusi teknologia ole tarpeen.
(46)  Jotta ohjelmien toteuttamisen aloittamista voitaisiin nopeuttaa, edellisen ohjelmakauden toteutusjärjestelyjen käytön jatkamista, hallintojärjestelmät ja atk-järjestelmät mukaan lukien, olisi tarvittaessa helpotettava. Edellistä ohjelmakautta varten perustetun tietokonejärjestelmän käyttöä olisi jatkettava, tarvittaessa mukautettuna, jollei uusi teknologia ole tarpeen.
Tarkistus 37
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 48 a kappale (uusi)
(48 a)  Rahastojen tehokkaan käytön tukemiseksi EIP:n tuen olisi oltava kaikkien jäsenvaltioiden saatavilla niiden pyynnöstä. Siihen voisi kuulua valmiuksien kehittäminen, tuki hankkeen tunnistamiseen, valmisteluun ja täytäntöönpanoon sekä rahoitusvälineitä ja investointijärjestelyjä koskeva neuvonta.
Tarkistus 38
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 50 kappale
(50)  Jotta voitaisiin varmistaa asianmukainen tasapaino rahastojen tehokkaan ja vaikuttavan täytäntöönpanon ja siihen liittyvien hallinnollisten kustannusten ja rasitteiden välillä, hallinnollisten tarkastusten toimittamisvälien, alan ja kattavuuden olisi perustuttava riskinarviointiin, jossa otetaan huomioon muun muassa seuraavat seikat: toteutettavien toimien tyyppi, tuensaajat sekä aikaisemmissa hallinnollisissa ja muissa tarkastuksissa havaittu riskitaso.
(50)  Jotta voitaisiin varmistaa asianmukainen tasapaino rahastojen tehokkaan ja vaikuttavan täytäntöönpanon ja siihen liittyvien hallinnollisten kustannusten ja rasitteiden välillä, hallinnollisten tarkastusten toimittamisvälien, alan ja kattavuuden olisi perustuttava riskinarviointiin, jossa otetaan huomioon muun muassa seuraavat seikat: toteutettavien toimien tyyppi, toimien monimutkaisuus ja määrä, tuensaajat sekä aikaisemmissa hallinnollisissa ja muissa tarkastuksissa havaittu riskitaso. Rahastojen hallinnointi- ja valvontatoimenpiteiden olisi oltava oikeassa suhteessa unionin talousarvioon nähden.
Tarkistus 39
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 58 kappale
(58)  Jäsenvaltioiden olisi lisäksi ehkäistävä sääntöjenvastaisuuksia, joihin kuuluvat myös tuensaajien tekemät petokset, sekä havaittava ja käsiteltävä ne tehokkaasti. Erityisesti asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/201318 ja asetusten (Euratom, EY) N:o 2988/9519 ja (Euratom, EY) N:o 2185/9620 nojalla Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) voi tehdä hallinnollisia tutkimuksia, joihin sisältyvät myös paikan päällä suoritettavat todentamiset ja tarkastukset, selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja. Asetuksen (EU) 2017/193921 nojalla Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO) voi tutkia petoksia ja muuta laitonta toimintaa, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja, sekä nostaa niistä syytteen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/137122 mukaisesti. Jäsenvaltioiden olisi toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että kaikki unionin rahoitusta saavat henkilöt ja yhteisöt toimivat täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myöntävät komissiolle, Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF), Euroopan syyttäjänvirastolle (EPPO) ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat valtuudet ja varmistavat, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet. Jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava komissiolle havaitsemistaan sääntöjenvastaisuuksista, petokset mukaan luettuina, ja niiden johdosta toteutetuista jatkotoimenpiteistä sekä OLAFin tutkimusten jatkotoimenpiteistä.
(58)  Jäsenvaltioiden olisi lisäksi ehkäistävä sääntöjenvastaisuuksia, joihin kuuluvat myös tuensaajien tekemät petokset, sekä havaittava ja käsiteltävä ne tehokkaasti. Erityisesti asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/201318 ja asetusten (Euratom, EY) N:o 2988/9519 ja (Euratom, EY) N:o 2185/9620 nojalla Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) voi tehdä hallinnollisia tutkimuksia, joihin sisältyvät myös paikan päällä suoritettavat todentamiset ja tarkastukset, selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja. Asetuksen (EU) 2017/193921 nojalla Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO) voi tutkia petoksia ja muuta laitonta toimintaa, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja, sekä nostaa niistä syytteen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/137122 mukaisesti. Jäsenvaltioiden olisi toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että kaikki unionin rahoitusta saavat henkilöt ja yhteisöt toimivat täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myöntävät komissiolle, Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF), Euroopan syyttäjänvirastolle (EPPO) ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat valtuudet ja varmistavat, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet. Jäsenvaltioiden olisi laadittava komissiolle yksityiskohtainen raportti havaitsemistaan sääntöjenvastaisuuksista, petokset mukaan luettuina, ja niiden johdosta toteutetuista jatkotoimenpiteistä sekä OLAFin tutkimusten jatkotoimenpiteistä. Jäsenvaltioiden, jotka eivät osallistu EPPOa koskevaan tiiviimpään yhteistyöhön, olisi ilmoitettava komissiolle kansallisten syyttäjäviranomaisten tekemistä päätöksistä, jotka liittyvät unionin talousarvioon vaikuttaviin sääntöjenvastaisuuksiin.
__________________
__________________
18 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).
18 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).
19 Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 2988/95, annettu 18 päivänä joulukuuta 1995, Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta (EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1).
19 Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 2988/95, annettu 18 päivänä joulukuuta 1995, Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta (EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1).
20 Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2).
20 Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2).
21 Neuvoston asetus (EU) 2017/1939, annettu 12 päivänä lokakuuta 2017, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa (EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1).
21 Neuvoston asetus (EU) 2017/1939, annettu 12 päivänä lokakuuta 2017, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa (EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1).
22 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/1371, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2017, unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin (EUVL L 198, 28.7.2017, s. 29).
22 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/1371, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2017, unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin (EUVL L 198, 28.7.2017, s. 29).
Tarkistus 40
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 61 kappale
(61)  Rahastoista myönnettävään tukeen kelpoisten alueiden määrittelemiseksi olisi vahvistettava objektiiviset perusteet. Alueiden määrittelyn olisi tämän vuoksi perustuttava unionin tasolla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1059/200323, sellaisena kuin se on muutettuna komission asetuksella (EU) N:o 868/201424, mukaiseen yhteiseen alueluokitusjärjestelmään.
(61)  Rahastoista myönnettävään tukeen kelpoisten alueiden määrittelemiseksi olisi vahvistettava objektiiviset perusteet. Alueiden määrittelyn olisi tämän vuoksi perustuttava unionin tasolla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1059/200323, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EU) 2016/206624, mukaiseen yhteiseen alueluokitusjärjestelmään.
__________________
__________________
23 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1059/2003, annettu 26 päivänä toukokuuta 2003, yhteisestä tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistöstä (NUTS) (EUVL L 154, 21.6.2003, s. 1).
23 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1059/2003, annettu 26 päivänä toukokuuta 2003, yhteisestä tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistöstä (NUTS) (EUVL L 154, 21.6.2003, s. 1).
24 Komission asetus (EU) N:o 868/2014, annettu 8 päivänä elokuuta 2014, yhteisestä tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistöstä (NUTS) annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1059/2003 liitteiden muuttamisesta (EUVL L 241, 13.8.2014, s. 1).
24 Komission asetus (EU) 2016/2016, annettu 21 päivänä marraskuuta 2016, yhteisestä tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistöstä (NUTS) annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1059/2003 liitteiden muuttamisesta (EUVL L 322, 29.11.2016, s. 1).
Tarkistus 41
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 62 kappale
(62)  Asianmukaisen rahoituskehyksen laatimiseksi EAKR:ää, ESR+:aa ja koheesiorahastoa varten komission olisi vahvistettava Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteeseen käytettävissä olevien määrärahojen vuosijakauma jäsenvaltioittain ja luettelo tukikelpoisista alueista sekä Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (Interreg) määrärahat. Koska jäsenvaltioiden kansalliset määrärahat olisi määritettävä vuonna 2018 käytettävissä olevien tilastojen ja ennusteiden perusteella ja koska ennusteisiin liittyy epävarmuutta, komission olisi arvioitava uudelleen kaikkien jäsenvaltioiden kokonaismäärärahoja vuonna 2024 arviointiajankohtana saatavilla olevien uusimpien tilastojen perusteella ja, jos kumulatiivinen poikkeama on enemmän kuin +/– 5 prosenttia, mukautettava kyseisiä määrärahoja vuosien 2025–2027 osalta, jotta väliarvioinnin ja teknisen mukautuksen tulokset voidaan ottaa huomioon ohjelmaan tehtävissä muutoksissa samanaikaisesti.
(62)  Asianmukaisen rahoituskehyksen laatimiseksi EAKR:ää, ESR+:aa, EMKR:ää ja koheesiorahastoa varten komission olisi vahvistettava Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteeseen käytettävissä olevien määrärahojen vuosijakauma jäsenvaltioittain ja luettelo tukikelpoisista alueista sekä Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (Interreg) määrärahat. Koska jäsenvaltioiden kansalliset määrärahat olisi määritettävä vuonna 2018 käytettävissä olevien tilastojen ja ennusteiden perusteella ja koska ennusteisiin liittyy epävarmuutta, komission olisi arvioitava uudelleen kaikkien jäsenvaltioiden kokonaismäärärahoja vuonna 2024 arviointiajankohtana saatavilla olevien uusimpien tilastojen perusteella ja, jos kumulatiivinen poikkeama on enemmän kuin +/– 5 prosenttia, mukautettava kyseisiä määrärahoja vuosien 2025–2027 osalta, jotta väliarvioinnin ja teknisen mukautuksen tulokset voidaan ottaa huomioon ohjelmaan tehtävissä muutoksissa samanaikaisesti.
Tarkistus 42
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 63 kappale
(63)  Asetuksen (EU) [Verkkojen Eurooppa -välineestä annettu uusi asetus]25 mukaisia Euroopan laajuista liikenneverkkoa koskevia hankkeita rahoitetaan edelleen koheesiorahastosta käyttämällä sekä yhteistyöhön perustuvaa hallinnointia että Verkkojen Eurooppa -välineen tapauksessa suoraa hallinnointia. Ohjelmakaudella 2014–2020 tuloksekkaasti sovelletun lähestymistavan mukaisesti koheesiorahastosta olisi siirrettävä 10 000 000 000 euroa Verkkojen Eurooppa -välineeseen tätä tarkoitusta varten.
(63)  Asetuksen (EU) [Verkkojen Eurooppa -välineestä annettu uusi asetus]25 mukaisia Euroopan laajuista liikenneverkkoa koskevia hankkeita rahoitetaan edelleen koheesiorahastosta käyttämällä sekä yhteistyöhön perustuvaa hallinnointia että Verkkojen Eurooppa -välineen tapauksessa suoraa hallinnointia. Ohjelmakaudella 2014–2020 tuloksekkaasti sovelletun lähestymistavan mukaisesti koheesiorahastosta olisi siirrettävä 4 000 000 000 euroa Verkkojen Eurooppa -välineeseen tätä tarkoitusta varten.
__________________
__________________
25 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) [...], annettu […], [Verkkojen Eurooppa -välineestä] (EUVL L […], […], s. […]).
25 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) [...], annettu […], [Verkkojen Eurooppa -välineestä] (EUVL L […], […], s. […]).
Tarkistus 43
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 64 kappale
(64)  EAKR:n, ESR+:n ja koheesiorahaston määrärahoista olisi osoitettava tietty määrä eurooppalaiseen kaupunkialoitteeseen, jota olisi toteutettava käyttämällä joko suoraa tai välillistä hallinnointia.
(64)  EAKR:n, ESR+:n ja koheesiorahaston määrärahoista olisi osoitettava tietty määrä eurooppalaiseen kaupunkialoitteeseen, jota olisi toteutettava käyttämällä joko suoraa tai välillistä hallinnointia. Tulevaisuudessa olisi vielä pohdittava erityisen tuen myöntämistä epäsuotuisassa asemassa oleville alueille ja yhteisöille.
Tarkistus 44
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 65 a kappale (uusi)
(65 a)   Ottaen huomioon keskituloisten alueiden haasteisiin vastaamisen, jota kuvataan seitsemännessä yhteenkuuluvuutta käsittelevässä kertomuksessa1 a (alhainen kasvu verrattuna sekä kehittyneempiin alueisiin että vähemmän kehittyneisiin alueisiin, mikä koskee erityisesti alueita, joiden BKT asukasta kohden on 90–100 prosenttia 27 jäsenvaltion EU:n BKT:n keskiarvosta), ”siirtymäalueiden” olisi saatava asianmukaista tukea ja ne olisi määriteltävä alueiksi, joiden BKT asukasta kohden on 75–100 prosenttia 27 jäsenvaltion EU:n BKT:n keskiarvosta.
___________________
1 a Komission seitsemäs kertomuksen taloudellisesta, sosiaalisesta ja alueellisesta yhteenkuuluvuudesta ”Minun alueeni, minun Eurooppani, meidän tulevaisuutemme: Seitsemäs taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta käsittelevä kertomus” (COM(2017)0583, 9 päivänä lokakuuta 2017).
Tarkistus 45
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 66 a kappale (uusi)
(66 a)  Yhdistyneen kuningaskunnan unionista eroamisen yhteydessä eron vaikutukset kohdistuvat useisiin alueisiin ja jäsenvaltioihin enemmän kuin toisiin niiden maantieteestä, luonnosta ja/tai kauppasuhteista johtuen. Sen vuoksi on tärkeää, että tukea varten löydetään käytännön ratkaisuja myös koheesiopolitiikan puitteissa, jotta voidaan vastata kyseisiä alueita ja jäsenvaltioita koskeviin haasteisiin Yhdistyneen kuningaskunnan eron jälkeen. Lisäksi on tehtävä jatkuvaa yhteistyötä, johon sisältyy tietojen ja hyvien käytäntöjen vaihtoa niiden paikallis- ja alueviranomaisten ja jäsenvaltioiden tasolla, joihin vaikutukset eniten kohdistuvat.
Tarkistus 46
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 67 kappale
(67)  Koheesiopolitiikan alalla on tarpeen vahvistaa yhteisrahoituksen enimmäisosuudet alueluokittain, jotta voidaan taata yhteisrahoitusperiaatteen noudattaminen varmistamalla, että julkisen tai yksityisen kansallisen tuen määrä on asianmukainen. Näiden enimmäisosuuksien olisi perustuttava alueiden taloudellisen kehityksen tasoon, jota mitataan suhteuttamalla alueen asukasta kohti laskettu BKT 27 jäsenvaltion EU:n keskiarvoon.
(67)  Koheesiopolitiikan alalla on tarpeen vahvistaa yhteisrahoituksen enimmäisosuudet alueluokittain, jotta voidaan taata yhteisrahoitusperiaatteen noudattaminen varmistamalla, että julkisen tai yksityisen kansallisen tuen määrä on asianmukainen. Näiden enimmäisosuuksien olisi perustuttava alueiden taloudellisen kehityksen tasoon, jota mitataan suhteuttamalla alueen asukasta kohti laskettu BKT 27 jäsenvaltion EU:n keskiarvoon, ja samalla olisi varmistettava luokittelun muutosten vuoksi yhtä edullinen kohtelu.
Tarkistus 47
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 69 kappale
(69)  Lisäksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä SEUT-sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat ilmoitettavien sääntöjenvastaisuuksien määrittämisessä käytettäviä perusteita, kaikkiin jäsenvaltioihin sovellettavia yksikkökustannusten, kertakorvausten ja kiinteämääräisen rahoituksen sekä kustannuksiin perustumattoman rahoituksen määritelmiä ja vakioitujen ja yleisesti saatavilla olevien otantamenetelmien vahvistamista.
(69)  Lisäksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä SEUT-sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat kumppanuutta koskevien eurooppalaisten käytännesääntöjen muuttamista niiden mukauttamiseksi tähän asetukseen, ilmoitettavien sääntöjenvastaisuuksien määrittämisessä käytettäviä perusteita, kaikkiin jäsenvaltioihin sovellettavia yksikkökustannusten, kertakorvausten ja kiinteämääräisen rahoituksen sekä kustannuksiin perustumattoman rahoituksen määritelmiä ja vakioitujen ja yleisesti saatavilla olevien otantamenetelmien vahvistamista.
Tarkistus 48
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 70 kappale
(70)  On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.
(70)  On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset ja avoimet kuulemiset kaikkien asianosaisten kanssa, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.
Tarkistus 49
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 73 kappale
(73)  Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, jotka ovat taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden lujittaminen sekä yhteisten rahoitussääntöjen antaminen sellaista unionin talousarvion osaa varten, joka toteutetaan käyttäen yhteistyöhön perustuvaa hallinnointia, kun otetaan huomioon toisaalta eri alueiden välisten kehityserojen suuruus ja muita heikommassa asemassa olevien alueiden jälkeenjääneisyys sekä jäsenvaltioiden ja alueiden rahoitusvarojen rajallisuus ja toisaalta sellaisen yhtenäisen täytäntöönpanokehyksen tarve, joka kattaa useita yhteistyöhön perustuvaa hallinnointia käyttäen täytäntöönpantavia unionin rahastoja. Koska edellä mainitut tavoitteet voidaan sen vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla, unioni voi toteuttaa toimenpiteitä SEU-sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi,
(73)  Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, jotka ovat taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden lujittaminen sekä yhteisten rahoitussääntöjen antaminen sellaista unionin talousarvion osaa varten, joka toteutetaan käyttäen yhteistyöhön perustuvaa hallinnointia, kun otetaan huomioon toisaalta eri alueiden välisten kehityserojen suuruus ja muita heikommassa asemassa olevien alueiden kohtaamat erityiset haasteet sekä jäsenvaltioiden ja alueiden rahoitusvarojen rajallisuus ja toisaalta sellaisen yhtenäisen täytäntöönpanokehyksen tarve, joka kattaa useita yhteistyöhön perustuvaa hallinnointia käyttäen täytäntöönpantavia unionin rahastoja. Koska edellä mainitut tavoitteet voidaan sen vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla, unioni voi toteuttaa toimenpiteitä SEU-sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi,
Tarkistus 50
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – a alakohta
a)  varainhoitoa koskevat säännökset Euroopan aluekehitysrahaston, jäljempänä ’EAKR’, Euroopan sosiaalirahasto plussan, jäljempänä ’ESR+’, koheesiorahaston, Euroopan meri- ja kalatalousrahaston, jäljempänä ’EMKR’, turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston, jäljempänä ’AMIF’, sisäisen turvallisuuden rahaston, jäljempänä ’ISF’, ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälineen, jäljempänä ’BMVI’, jäljempänä yhdessä ’rahastot’, osalta;
a)  varainhoitoa koskevat säännökset Euroopan aluekehitysrahaston, jäljempänä ’EAKR’, Euroopan sosiaalirahasto plussan, jäljempänä ’ESR+’, koheesiorahaston, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston, jäljempänä ’maaseuturahasto’, Euroopan meri- ja kalatalousrahaston, jäljempänä ’EMKR’, turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston, jäljempänä ’AMIF’, sisäisen turvallisuuden rahaston, jäljempänä ’ISF’, ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälineen, jäljempänä ’BMVI’, jäljempänä yhdessä ’rahastot’, osalta;
Tarkistus 431
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – b alakohta
b)  EAKR:ään, ESR+:aan, koheesiorahastoon ja EMKR:ään sovellettavat yhteiset säännökset.
b)  EAKR:ään, ESR+:aan, koheesiorahastoon ja EMKR:ään sekä maaseuturahastoon sovellettavat, tämän artiklan 1 a kohdassa (uusi) tarkoitetut yhteiset säännökset.
Tarkistus 432
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 a kohta (uusi)
1 a.   Tämän asetuksen I osaston I luvun 2 artiklan 4 a kohtaa, II luvun 5 artiklaa, III osaston II luvun 22–28 artiklaa ja IV osaston III luvun I jakson 41–43 artiklaa sovelletaan Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta rahoitettaviin toimenpiteisiin ja I osaston I luvun 2 artiklan 15–25 kohtaa sekä V osaston II luvun II jakson 52–56 artiklaa sovelletaan asetuksen (EU) .../... [YMP:n strategiasuunnitelma-asetus] 74 artiklassa säädettyihin ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta tuettaviin rahoitusvälineisiin.
Tarkistus 54
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 1 alakohta
(1)  SEUT-sopimuksen 121 artiklan 2 kohdan ja 148 artiklan 4 kohdan mukaisesti annetuilla ’aiheellisilla maakohtaisilla suosituksilla’ sellaisiin rakenteellisiin haasteisiin liittyviä suosituksia, joihin on tarkoituksenmukaista vastata sellaisten monivuotisten investointien avulla, jotka kuuluvat suoraan rahastokohtaisissa asetuksissa säädettyyn rahastojen soveltamisalaan, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) [energiaunionin hallintoa koskevan uuden asetuksen numero] [XX] artiklan mukaisesti annettuja aiheellisia suosituksia;
(1)  SEUT-sopimuksen 121 artiklan 2 ja 4 kohdan ja 148 artiklan 4 kohdan mukaisesti annetuilla ’aiheellisilla maakohtaisilla suosituksilla’ sellaisiin rakenteellisiin haasteisiin liittyviä suosituksia, joihin on tarkoituksenmukaista vastata sellaisten monivuotisten investointien avulla, jotka kuuluvat suoraan rahastokohtaisissa asetuksissa säädettyyn rahastojen soveltamisalaan, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) [energiaunionin hallintoa koskevan uuden asetuksen numero] [XX] artiklan mukaisesti annettuja aiheellisia suosituksia;
Tarkistus 55
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 1 a alakohta (uusi)
(1 a)   ’mahdollistavalla edellytyksellä’ konkreettista ja täsmällisesti määriteltyä edellytystä, jolla on todellinen yhteys suoraan vaikutukseen, joka koskee ohjelman tietyn tavoitteen tehokasta ja vaikuttavaa saavuttamista;
Tarkistus 56
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 4 a alakohta (uusi)
(4 a)  ’ohjelmalla’ maaseuturahaston yhteydessä asetuksessa (EU) [...] (YMP:n strategiasuunnitelma-asetus) tarkoitettuja YMP:n strategiasuunnitelmia;
Tarkistus 57
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 8 alakohta – c alakohta
c)  kun kyseessä on valtiontukijärjestelmä, yritystä, joka saa tuen;
c)  kun kyseessä on valtiontukijärjestelmä, tapauksen mukaan elintä tai yritystä, joka saa tuen, paitsi jos tukimäärä yritystä kohden on alle 200 000 euroa, jolloin asianosainen jäsenvaltio voi päättää, että tuensaaja on tuen myöntävä elin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta komission asetusten (EU) N:o 1407/20131 a, (EU) N:o 1408/20131 b ja (EU) N:o 717/20141 c soveltamista;
__________________
1 a EUVL L 352, 24.12.2013, s. 1.
1 b EUVL L 352, 24.12.2013, s. 9.
1 c EUVL L 190, 28.6.2014, s. 45.
Tarkistus 58
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 9 alakohta
(9)  ’pienhankerahastolla’ Interreg-ohjelman toimea, jolla valitaan ja pannaan täytäntöön hankkeet, joiden taloudellinen merkitys on pieni;
(9)  ’pienhankerahastolla’ Interreg-ohjelman toimea, jolla valitaan ja pannaan täytäntöön hankkeet, mukaan lukien ihmisten väliset hankkeet, joiden taloudellinen merkitys on pieni;
Tarkistus 59
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 21 alakohta
(21)  ’erityisrahastolla’ hallintoviranomaisen tai holdingrahaston perustamaa rahastoa, joka tarjoaa rahoitustuotteita tuen lopullisille vastaanottajille;
(21)  ’erityisrahastolla’ hallintoviranomaisen tai holdingrahaston perustamaa rahastoa, joiden kautta ne tarjoavat rahoitustuotteita tuen lopullisille vastaanottajille;
Tarkistus 60
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 36 a alakohta (uusi)
(36 a)  ’energiatehokkuus etusijalle -periaatteella’ sitä, että energiaa koskevassa suunnittelussa, politiikassa ja investointipäätöksissä asetetaan etusijalle toimenpiteet, joilla tehostetaan energian kysyntää ja tarjontaa;
Tarkistus 61
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 37 alakohta
(37)  ’ilmastokestävyyden varmistamisella’ prosessia sen varmistamiseksi, että infrastruktuurilla on kyky selvitä ilmastonmuutoksen kielteisistä vaikutuksista kansallisten sääntöjen ja ohjeiden ja tarvittaessa kansainvälisesti tunnustettujen standardien mukaisesti.
(37)  ’ilmastokestävyyden varmistamisella’ prosessia sen varmistamiseksi, että infrastruktuurilla on kyky selvitä ilmastonmuutoksen kielteisistä vaikutuksista tarvittaessa kansainvälisesti tunnustettujen standardien tai kansallisten sääntöjen ja ohjeiden mukaisesti ja että infrastruktuureihin tehtävissä investoinneissa noudatetaan energiatehokkuus ensin -periaatetta.
Tarkistus 62
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 37 a alakohta (uusi)
(37 a)  ’EIP:llä’ Euroopan investointipankkia, Euroopan investointirahastoa tai mitä tahansa Euroopan investointipankin tytäryhteisöä;
Tarkistus 63
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 1 kohta – a alakohta
a)  älykkäämpi Eurooppa edistämällä innovatiivisia ja älykkäitä taloudellisia muutoksia;
a)  kilpailukykyisempi ja älykkäämpi Eurooppa edistämällä innovatiivisia ja älykkäitä taloudellisia muutoksia ja vahvistamalla pieniä ja keskisuuria yrityksiä;
Tarkistus 64
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 1 kohta – b alakohta
b)  vihreämpi, vähähiilinen Eurooppa edistämällä puhdasta ja oikeudenmukaista energiakäännettä, vihreitä ja sinisiä investointeja, kiertotaloutta, ilmastonmuutokseen sopeutumista ja riskien ennaltaehkäisyä ja hallintaa;
b)  vihreämpi, vähähiilinen siirtyminen kohti nollanettohiilitaloutta ja sopeutuvaa Eurooppaa edistämällä puhdasta ja oikeudenmukaista energiakäännettä, vihreitä ja sinisiä investointeja, kiertotaloutta, ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja ilmastonmuutokseen sopeutumista ja riskien ennaltaehkäisyä ja hallintaa;
Tarkistus 65
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 1 kohta – c alakohta
c)  yhteenliitetympi Eurooppa lisäämällä liikkuvuutta ja tieto- ja viestintätekniikan alueellista yhteenliittämistä;
c)  yhteenliitetympi Eurooppa lisäämällä liikkuvuutta, älykäs ja kestävä liikkuminen mukaan lukien, ja tieto- ja viestintätekniikan alueellista yhteenliittämistä;
Tarkistus 66
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 1 kohta – d alakohta
d)  sosiaalisempi Eurooppa panemalla täytäntöön Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari;
d)  sosiaalisempi ja osallistavampi Eurooppa panemalla täytäntöön Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari;
Tarkistus 67
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 1 kohta – e alakohta
e)  lähempänä kansalaisia oleva Eurooppa edistämällä kestävää ja integroitua kehitystä kaupunki-, maaseutu- ja rannikkoalueilla sekä paikallisia aloitteita.
e)  lähempänä kansalaisia oleva Eurooppa edistämällä kestävää ja integroitua kehitystä kaikilla alueilla sekä paikallisia aloitteita.
Tarkistus 68
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 3 kohta
3.  Jäsenvaltioiden on annettava tietoja ympäristöön ja ilmastonmuutokseen liittyvien tavoitteiden tukemisesta käyttäen menetelmiä, jotka perustuvat tukitoimien tyyppeihin sen mukaan, mikä rahasto on kyseessä. Näissä menetelmissä painotetaan tukea sillä perusteella, kuinka paljon sillä edistetään ympäristöön ja ilmastonmuutoksen liittyviä tavoitteita. Kun on kyse EAKR:stä, ESR+:sta ja koheesiorahastosta, painotus liitetään liitteessä I vahvistetussa nimikkeistössä määriteltyjen tukitoimityyppien otsikoihin ja koodeihin.
3.  Jäsenvaltioiden on varmistettava operaatioidensa kestävyys ilmaston kannalta koko suunnittelu- ja täytäntöönpanoprosessissa ja annettava tietoja ympäristöön ja ilmastonmuutokseen liittyvien tavoitteiden tukemisesta käyttäen menetelmiä, jotka perustuvat tukitoimien tyyppeihin sen mukaan, mikä rahasto on kyseessä. Näissä menetelmissä painotetaan tukea sillä perusteella, kuinka paljon sillä edistetään ympäristöön ja ilmastonmuutoksen liittyviä tavoitteita. Kun on kyse EAKR:stä, ESR+:sta ja koheesiorahastosta, painotus liitetään liitteessä I vahvistetussa nimikkeistössä määriteltyjen tukitoimityyppien otsikoihin ja koodeihin.
Tarkistus 69
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 4 kohta
4.  Jäsenvaltioiden ja komission on varmistettava rahastojen ja muiden unionin välineiden, kuten uudistusten tukiohjelman, uudistusten toteuttamisen tukiväline ja teknisen tuen väline mukaan luettuina, välinen koordinointi, täydentävyys ja yhdenmukaisuus. Niiden on optimoitava koordinointimekanismit asiasta vastaavien tahojen välillä, jotta vältetään toimien päällekkäisyys suunnittelun ja täytäntöönpanon aikana.
4.  Jäsenvaltioiden ja komission on varmistettava omien vastuualueidensa mukaisesti sekä toissijaisuusperiaatetta ja monitasoisen hallinnon periaatetta noudattaen rahastojen ja muiden unionin välineiden, kuten uudistusten tukiohjelman, uudistusten toteuttamisen tukiväline ja teknisen tuen väline mukaan luettuina, välinen koordinointi, täydentävyys ja yhdenmukaisuus. Niiden on optimoitava koordinointimekanismit asiasta vastaavien tahojen välillä, jotta vältetään toimien päällekkäisyys suunnittelun ja täytäntöönpanon aikana.
Tarkistus 70
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 4 a kohta (uusi)
4 a.   Jäsenvaltiot ja komissio varmistavat voimassa olevien valtiontukisääntöjen noudattamisen.
Tarkistus 71
Ehdotus asetukseksi
5 artikla – 1 kohta
1.  Jäsenvaltioiden ja komission on toteutettava rahastoille varattu unionin talousarvio yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin puitteissa asetuksen (EU, Euratom) [uuden varainhoitoasetuksen numero] (’varainhoitoasetus’) [63] artiklan mukaisesti.
1.  Jäsenvaltioiden, institutionaalisten ja oikeudellisten puitteidensa mukaisesti, ja komission on toteutettava rahastoille varattu unionin talousarvio yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin puitteissa asetuksen (EU, Euratom) [uuden varainhoitoasetuksen numero] (’varainhoitoasetus’) [63] artiklan mukaisesti.
Tarkistus 72
Ehdotus asetukseksi
5 artikla – 2 kohta
2.  Komission on kuitenkin toteutettava koheesiorahastosta Verkkojen Eurooppa -välineeseen, EU:n kaupunkialoitteeseen ja alueiden välisiin innovointi-investointeihin siirretty tukimäärä, ESR+:sta valtioiden väliseen yhteistyöhön siirretty tukimäärä, InvestEU37-ohjelmaan kohdennetut määrät ja komission teknisen avun aloitteesta suoran tai välillisen hallinnoinnin menetelmällä varainhoitoasetuksen [62 artiklan 1 kohdan a ja c alakohdan] mukaisesti.
2.  Asetuksen 1 artiklan 2 kohtaa rajoittamatta komission on toteutettava koheesiorahastosta Verkkojen Eurooppa -välineeseen, EU:n kaupunkialoitteeseen ja alueiden välisiin innovointi-investointeihin siirretty tukimäärä, ESR+:sta valtioiden väliseen yhteistyöhön siirretty tukimäärä, InvestEU37 -ohjelmaan kohdennetut määrät ja komission teknisen avun aloitteesta suoran tai välillisen hallinnoinnin menetelmällä varainhoitoasetuksen [62 artiklan 1 kohdan a ja c alakohdan] mukaisesti.
_________________
_________________
37 [Asetus (EU) N:o [...], annettu [...] (EUVL L [...], [...], s. [...])].
37 [Asetus (EU) N:o [...], annettu [...] (EUVL L [...], [...], s. [...])].
Tarkistus 73
Ehdotus asetukseksi
5 artikla – 3 kohta
3.  Komissio voi toteuttaa syrjäisimpien alueiden yhteistyötä Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (Interreg) kautta välillisen hallinnoinnin menetelmällä.
3.  Komissio voi jäsenvaltion ja asianomaisen alueen suostumuksella toteuttaa syrjäisimpien alueiden yhteistyötä Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (Interreg) kautta välillisen hallinnoinnin menetelmällä.
Tarkistus 74
Ehdotus asetukseksi
6 artikla – 1 kohta – johdantokappale
1.  Kunkin jäsenvaltion on järjestettävä kumppanuus toimivaltaisten alue- ja paikallisviranomaisten kanssa. Kyseiseen kumppanuuteen osallistuvat ainakin seuraavat kumppanit:
1.  Kunkin jäsenvaltion on institutionaalisten ja oikeudellisten puitteidensa mukaisesti järjestettävä täysipainoinen ja vaikuttava kumppanuus kumppanuussopimuksen ja kunkin ohjelman osalta. Kyseiseen kumppanuuteen osallistuvat ainakin seuraavat kumppanit:
Tarkistus 75
Ehdotus asetukseksi
6 artikla – 1 kohta – a alakohta
a)  kaupunki- ja muut viranomaiset;
a)  alue-, paikallis- ja kaupunkiviranomaiset sekä muut viranomaiset;
Tarkistus 76
Ehdotus asetukseksi
6 artikla – 1 kohta – c alakohta
c)  asianomaiset kansalaisyhteiskuntaa edustavat elimet, ympäristöalan kumppanit ja sosiaalisen osallisuuden, perusoikeuksien, vammaisten oikeuksien, sukupuolten tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä vastaavat elimet.
c)  asianomaiset kansalaisyhteiskuntaa edustavat elimet, kuten ympäristöalan kumppanit, valtiosta riippumattomat järjestöt ja sosiaalisen osallisuuden, perusoikeuksien, vammaisten oikeuksien, sukupuolten tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä vastaavat elimet.
Tarkistus 77
Ehdotus asetukseksi
6 artikla – 1 kohta – c a alakohta (uusi)
c a)   tarvittaessa tutkimuslaitokset ja yliopistot.
Tarkistukset 78 ja 459
Ehdotus asetukseksi
6 artikla – 2 kohta
2.  Monitasoisen hallinnon periaatteen mukaisesti jäsenvaltioiden on otettava kyseiset kumppanit mukaan kumppanuussopimusten valmisteluun sekä ohjelmien valmisteluun ja täytäntöönpanoon muun muassa 34 artiklassa tarkoitettujen seurantakomiteoiden työskentelyyn osallistumisen kautta.
2.  Monitasoisen hallinnon periaatteen mukaisesti ja alhaalta ylöspäin -lähestymistapaa noudattaen jäsenvaltioiden on otettava kyseiset kumppanit mukaan kumppanuussopimusten valmisteluun sekä ohjelmien valmisteluun, täytäntöönpanoon ja arviointiin muun muassa 34 artiklassa tarkoitettujen seurantakomiteoiden työskentelyyn osallistumisen kautta. Tässä yhteydessä jäsenvaltioiden on kohdennettava asiaankuuluva prosenttiosuus rahastojen määrärahoista työmarkkinaosapuolten ja kansalaisjärjestöjen hallinnollisten valmiuksien kehittämiseen. Rajat ylittävien ohjelmien osalta asianomaisten jäsenvaltioiden on otettava mukaan kumppaneita kaikista osallistuvista jäsenvaltioista.
Tarkistus 79
Ehdotus asetukseksi
6 artikla – 3 kohta
3.  Kumppanuuden organisointi ja täytäntöönpano toteutetaan komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 240/201438 mukaisesti.
3.  Kumppanuuden organisointi ja täytäntöönpano toteutetaan komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 240/201438 mukaisesti. Siirretään komissiolle valta hyväksyä 107 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan delegoitua asetusta (EU) N:o 240/2014 kyseisen delegoidun asetuksen mukauttamiseksi tähän asetukseen.
_________________
_________________
38 Komission delegoitu asetus (EU) N:o 240/2014, annettu 7 päivänä tammikuuta 2014, Euroopan rakenne- ja investointirahastoissa harjoitettavaa kumppanuutta koskevista eurooppalaisista käytännesäännöistä (EUVL L 74, 14.3.2014, s. 1).
38 Komission delegoitu asetus (EU) N:o 240/2014, annettu 7 päivänä tammikuuta 2014, Euroopan rakenne- ja investointirahastoissa harjoitettavaa kumppanuutta koskevista eurooppalaisista käytännesäännöistä (EUVL L 74, 14.3.2014, s. 1).
Tarkistus 80
Ehdotus asetukseksi
6 artikla – 4 kohta
4.  Komission on kuultava vähintään kerran vuodessa organisaatioita, jotka edustavat kumppaneita unionin tasolla, ohjelmien toteuttamisesta.
4.  Komission on kuultava vähintään kerran vuodessa organisaatioita, jotka edustavat kumppaneita unionin tasolla, ohjelmien toteuttamisesta ja esitettävä tuloksista kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle.
Tarkistus 81
Ehdotus asetukseksi
6 a artikla (uusi)
6 a artikla
Horisontaaliset periaatteet
1.  Jäsenvaltioiden ja komission on varmistettava perusoikeuksien kunnioittaminen ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan noudattaminen rahastojen täytäntöönpanossa.
2.  Jäsenvaltiot ja komissio varmistavat, että miesten ja naisten välinen tasa-arvo, sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen ja sukupuolinäkökohtien integrointi otetaan huomioon ja niitä edistetään ohjelmien valmistelun ja täytäntöönpanon kaikissa vaiheissa, myös ohjelmien seurannan, raportoinnin ja arvioinnin osalta.
3.  Jäsenvaltiot ja komissio toteuttavat tarvittavia toimenpiteitä sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän estämiseksi ohjelmien valmistelun, täytäntöönpanon, seurannan, raportoinnin ja arvioinnin aikana. Ohjelmien valmistelun ja täytäntöönpanon kaikissa vaiheissa on otettava huomioon erityisesti vammaisten henkilöiden mahdollisuudet päästä niiden piiriin.
4.  Rahastojen tavoitteita toteutetaan kestävän kehityksen periaatetta noudattaen ottaen huomioon YK:n kestävän kehityksen tavoitteet siten, että unioni edistää ympäristön laadun säilyttämistä, suojelua ja parantamista sekä ilmastonmuutoksen torjuntaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 191 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti.
Jäsenvaltiot ja komissio varmistavat, että kumppanuussopimusten ja ohjelmien valmistelussa ja täytäntöönpanossa otetaan huomioon ympäristön suojelua koskevat vaatimukset ja edistetään resurssitehokkuutta, energiatehokkuus etusijalla -periaatetta, sosiaalisesti oikeudenmukaista energian siirtoa, ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista, biologista monimuotoisuutta, selviytymis- ja palautumiskykyä katastrofitilanteissa sekä riskien ehkäisyä ja hallintaa. Niiden on pyrittävä välttämään investointeja, jotka liittyvät fossiilisten polttoaineiden tuotantoon, käsittelyyn, jakeluun, varastointiin tai polttoon.
Tarkistus 82
Ehdotus asetukseksi
7 artikla – 1 kohta
1.  Kunkin jäsenvaltion on laadittava kumppanuussopimus, jossa vahvistetaan järjestelyt rahastojen käytölle tehokkaalla ja toimivalla tavalla 1 päivän tammikuuta 2021 ja 31 päivän joulukuuta 2027 välisenä aikana.
1.  Kunkin jäsenvaltion on laadittava kumppanuussopimus, jossa vahvistetaan järjestelyt rahastojen käytölle tehokkaalla ja toimivalla tavalla 1 päivän tammikuuta 2021 ja 31 päivän joulukuuta 2027 välisenä aikana. Tällainen kumppanuussopimus on laadittava komission delegoidussa asetuksessa (EU) N:o 240/2014 säädettyjen käytännesääntöjen mukaisesti.
Tarkistus 83
Ehdotus asetukseksi
7 artikla – 2 kohta
2.  Jäsenvaltion on toimitettava kumppanuussopimus komissiolle ennen ensimmäisen ohjelman toimittamista tai samaan aikaan ensimmäisen ohjelman toimittamisen kanssa.
2.  Jäsenvaltion on toimitettava kumppanuussopimus komissiolle ennen ensimmäisen ohjelman toimittamista tai samaan aikaan ensimmäisen ohjelman toimittamisen kanssa, kuitenkin viimeistään 30 päivänä huhtikuuta 2021.
Tarkistus 84
Ehdotus asetukseksi
7 artikla – 3 kohta
3.  Kumppanuussopimus voidaan toimittaa yhdessä asianomaisen vuotuisen kansallisen uudistusohjelman kanssa.
3.  Kumppanuussopimus voidaan toimittaa yhdessä asianomaisen vuotuisen kansallisen uudistusohjelman ja kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien kanssa.
Tarkistus 85
Ehdotus asetukseksi
8 artikla – 1 kohta – a alakohta
a)  valitut toimintapoliittiset tavoitteet perusteluineen ja tieto siitä, minkä rahastojen ja ohjelmien avulla näihin tavoitteisiin pyritään, mukaan lukien tarvittaessa perustelut InvestEU-ohjelman täytäntöönpanomallin käytölle, ja ottaen huomioon aiheelliset maakohtaiset suositukset;
a)  valitut toimintapoliittiset tavoitteet perusteluineen ja tieto siitä, minkä rahastojen ja ohjelmien avulla näihin tavoitteisiin pyritään, ottaen huomioon ja luetellen aiheelliset maakohtaiset suositukset sekä alueelliset haasteet;
Tarkistus 86
Ehdotus asetukseksi
8 artikla – 1 kohta – b alakohta – i alakohta
i)  tiivistelmä toimintavaihtoehdoista ja tärkeimmistä odotetuista tuloksista kunkin rahaston osalta, mukaan lukien tarvittaessa InvestEU-ohjelman käytön kautta;
i)  tiivistelmä toimintavaihtoehdoista ja tärkeimmistä odotetuista tuloksista kunkin rahaston osalta;
Tarkistus 87
Ehdotus asetukseksi
8 artikla – 1 kohta – b alakohta – ii alakohta
ii)  rahastojen välinen koordinointi, rajaus ja täydentävyys, ja tarvittaessa kansallisten ja alueellisten ohjelmien välinen koordinointi;
ii)  rahastojen välinen koordinointi, rajaus ja täydentävyys, ja tarvittaessa kansallisten ja alueellisten ohjelmien välinen koordinointi erityisesti asetuksessa (EU) [...] (YMP:n strategiasuunnitelma-asetus) tarkoitettujen YMP:n strategiasuunnitelmien osalta;
Tarkistus 88
Ehdotus asetukseksi
8 artikla – 1 kohta – b alakohta – iii alakohta
iii)  rahastojen ja muiden unionin välineiden, kuten Life-ohjelman strategisten integroitujen hankkeiden ja strategisten luontohankkeiden, välinen täydentävyys;
iii)  rahastojen ja muiden unionin välineiden, kuten Life-ohjelman strategisten integroitujen hankkeiden ja strategisten luontohankkeiden, välinen täydentävyys ja synergiat sekä tarvittaessa Euroopan horisontti -ohjelmasta rahoitettavat hankkeet;
Tarkistus 89
Ehdotus asetukseksi
8 artikla – 1 kohta – b alakohta – iii a alakohta (uusi)
iii a)   kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien tavoitteiden saavuttaminen ja toimintapolitiikkojen ja toimenpiteiden täyttäminen;
Tarkistus 90
Ehdotus asetukseksi
8 artikla – 1 kohta – c alakohta
c)  alustavat määrärahat kustakin rahastosta kunkin toimintapoliittisen tavoitteen osalta kansallisella tasolla ja noudattaen temaattista keskittämistä koskevia rahastokohtaisia sääntöjä;
c)  alustavat määrärahat kustakin rahastosta kunkin toimintapoliittisen tavoitteen osalta kansallisella ja tarvittaessa alueellisella tasolla ja noudattaen temaattista keskittämistä koskevia rahastokohtaisia sääntöjä;
Tarkistus 91
Ehdotus asetukseksi
8 artikla – 1 kohta – d alakohta
d)  tarvittaessa varojen jakautuminen alueluokittain 102 artiklan 2 kohdan mukaisesti ja alueluokkien välillä siirrettäviksi ehdotetut määrärahat 105 artiklan mukaisesti;
d)  varojen jakautuminen alueluokittain 102 artiklan 2 kohdan mukaisesti ja alueluokkien välillä siirrettäviksi ehdotetut määrärahat 105 artiklan mukaisesti;
Tarkistus 92
Ehdotus asetukseksi
8 artikla – 1 kohta – e alakohta
e)  InvestEU-ohjelmaan osoitettava rahoitusosuus rahastoittain ja alueluokittain eriteltynä;
Poistetaan.
Tarkistus 93
Ehdotus asetukseksi
8 artikla – 1 kohta – g alakohta
g)  tiivistelmä toimenpiteistä, jotka asianomaisen jäsenvaltion on toteutettava hallinnollisten toimintaedellytystensä vahvistamiseksi rahastojen täytäntöönpanon osalta.
g)  tiivistelmä toimenpiteistä, jotka asianomaisen jäsenvaltion on toteutettava hallinnollisten toimintaedellytystensä sekä hallinnointi- ja valvontajärjestelmänsä vahvistamiseksi rahastojen täytäntöönpanon osalta.
Tarkistus 94
Ehdotus asetukseksi
8 artikla – 1 kohta – g a alakohta (uusi)
g a)   tarvittaessa yhdennetty lähestymistapa vastattaessa alueiden väestörakenteeseen liittyviin haasteisiin ja/tai maantieteellisten alueiden erityistarpeisiin;
Tarkistus 95
Ehdotus asetukseksi
8 artikla – 1 kohta – g b alakohta (uusi)
g b)   viestintää ja näkyvyyttä koskeva strategia.
Tarkistus 96
Ehdotus asetukseksi
8 artikla – 1 a kohta (uusi)
EIP voi jäsenvaltioiden pyynnöstä osallistua kumppanuussopimuksen valmisteluun sekä toimintaan, joka liittyy toimien, rahoitusvälineiden sekä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien valmisteluun.
Tarkistus 97
Ehdotus asetukseksi
8 artikla – 2 kohta
Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (Interreg) osalta kumppanuussopimukseen on sisällyttävä ainoastaan luettelo suunnitelluista ohjelmista.
Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (Interreg) osalta kumppanuussopimukseen on sisällyttävä ainoastaan luettelo suunnitelluista ohjelmista ja rajat ylittävistä investointitarpeista asianomaisessa jäsenvaltiossa.
Tarkistus 98
Ehdotus asetukseksi
9 artikla – 1 kohta
1.  Komission on arvioitava kumppanuussopimusta ja sitä, noudattaako se tätä asetusta ja rahastokohtaisia sääntöjä. Komissio ottaa arvioinnissaan erityisesti huomioon aiheelliset maakohtaiset suositukset.
1.  Komission on arvioitava kumppanuussopimusta ja sitä, noudattaako se tätä asetusta ja rahastokohtaisia sääntöjä. Komissio ottaa arvioinnissaan huomioon 4 ja 6 artiklan säännökset, aiheelliset maakohtaiset suositukset sekä yhdennettyihin kansallisiin energia- ja ilmastosuunnitelmiin liittyvät toimenpiteet ja sen, miten ne toteutetaan.
Tarkistus 99
Ehdotus asetukseksi
9 artikla – 2 kohta
2.  Komissio voi esittää huomautuksia kolmen kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona jäsenvaltio toimitti kumppanuussopimuksen.
2.  Komissio voi esittää huomautuksia kahden kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona jäsenvaltio toimitti kumppanuussopimuksen.
Tarkistus 100
Ehdotus asetukseksi
9 artikla – 3 kohta
3.  Jäsenvaltion on tarkasteltava kumppanuussopimusta ottaen huomioon komission esittämät huomautukset.
3.  Jäsenvaltion on tarkasteltava kumppanuussopimusta ottaen huomioon komission esittämät huomautukset kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona ne on toimitettu.
Tarkistus 101
Ehdotus asetukseksi
9 artikla – 4 kohta
4.  Komission on annettava täytäntöönpanosäädöksellä päätös kumppanuussopimuksen hyväksymisestä viimeistään neljän kuukauden kuluttua päivästä, jona asianomainen jäsenvaltio on toimittanut kumppanuussopimuksen. Kumppanuussopimusta ei saa muuttaa.
4.  Komission on annettava täytäntöönpanosäädöksellä päätös kumppanuussopimuksen hyväksymisestä viimeistään neljän kuukauden kuluttua päivästä, jona asianomainen jäsenvaltio on toimittanut kumppanuussopimuksen ensimmäisen kerran. Kumppanuussopimusta ei saa muuttaa.
Tarkistus 428
Ehdotus asetukseksi
10 artikla – 1 kohta
1.  Jäsenvaltiot voivat kumppanuussopimuksessa tai ohjelman muuttamista koskevassa pyynnössä varata käyttöön EAKR:stä, ESR+:sta, koheesiorahastosta ja EMKR:stä InvestEU-ohjelmaan osoitettavan ja talousarviotakuuksina toimitettavan rahoitusosuuden määrän. InvestEU-ohjelmaan osoitettava rahoitusosuus saa olla enintään 5 prosenttia kunkin rahaston kokonaismäärärahoista lukuun ottamatta asianmukaisesti perusteltuja tapauksia. Kyseiset rahoitusosuudet eivät saa muodostua 21 artiklan mukaisista varojen siirroista.
1.  Jäsenvaltiot voivat 1 päivästä tammikuuta 2023 asianomaisten hallintoviranomaisten suostumuksella kumppanuussopimuksessa tai ohjelman muuttamista koskevassa pyynnössä varata käyttöön EAKR:stä, ESR+:sta, koheesiorahastosta ja EMKR:stä enintään kahden prosentin suuruisen InvestEU-ohjelmaan osoitettavan ja talousarviotakuuksina toimitettavan rahoitusosuuden määrän. Enintään kolme prosenttia kunkin rahaston kokonaismäärärahoista voidaan lisäksi kohdentaa InvestEU-ohjelmaan väliarvioinnin yhteydessä. Kyseisten rahoitusosuuksien on oltava käytettävissä koheesiopolitiikan tavoitteiden mukaisiin investointeihin ja alkuperäisten rahastojen kohteena olevassa samassa alueluokassa. Aina kun InvestEU-ohjelmaan osoitetaan EAKR:n, ESR+:n ja koheesiorahaston määrärahoja, olisi sovellettava tämän asetuksen 11 artiklassa ja liitteissä III ja IV tarkoitettuja mahdollistavia edellytyksiä. Ainoastaan tulevien kalenterivuosien varoja voidaan myöntää.
Tarkistus 103
Ehdotus asetukseksi
10 artikla – 2 kohta
2.   Kumppanuussopimuksessa voidaan osoittaa käyttöön nykyisen ja tulevien kalenterivuosien varoja. Ohjelman muuttamista koskevassa pyynnössä voidaan osoittaa käyttöön ainoastaan tulevien kalenterivuosien varoja.
Poistetaan.
Tarkistus 104
Ehdotus asetukseksi
10 artikla – 3 kohta
3.  Edellä 1 kohdassa tarkoitetulla määrällä on rahoitettava jäsenvaltiota koskevan osion mukainen osa EU-takuusta.
3.  Edellä 1 kohdassa tarkoitetulla määrällä on rahoitettava asiaankuuluvaa jäsenvaltiota koskevan osion mukainen osa EU-takuusta.
Tarkistus 105
Ehdotus asetukseksi
10 artikla – 4 kohta – 1 alakohta
Jos 1 kohdassa tarkoitetulle, kumppanuussopimuksessa käyttöön varatulle määrälle ei ole tehty InvestEU-asetuksen [9] artiklassa tarkoitettua rahoitusosuussopimusta viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2021, jäsenvaltion on toimitettava ohjelman tai ohjelmien muuttamista koskeva pyyntö vastaavan määrän käyttämiseksi.
Jos 1 kohdassa tarkoitetulle määrälle ei ole tehty InvestEU-asetuksen [9] artiklassa tarkoitettua rahoitusosuussopimusta viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2023, jäsenvaltion on toimitettava ohjelman tai ohjelmien muuttamista koskeva pyyntö vastaavan määrän käyttämiseksi.
Tarkistus 106
Ehdotus asetukseksi
10 artikla – 4 kohta – 2 alakohta
Edellä 1 kohdassa tarkoitettua, ohjelman muuttamista koskevassa pyynnössä käyttöön varattua rahoitusosuutta koskeva rahoitusosuussopimus tehdään samanaikaisesti kuin ohjelman muuttamista koskeva päätös.
Edellä 1 kohdassa tarkoitettua, ohjelman muuttamista koskevassa pyynnössä käyttöön varattua rahoitusosuutta koskeva rahoitusosuussopimus tehdään, tai sitä mahdollisesti tarkistetaan, samanaikaisesti kuin ohjelman muuttamista koskeva päätös.
Tarkistus 107
Ehdotus asetukseksi
10 artikla – 5 kohta
5.  Jos InvestEU-asetuksen [9] artiklassa säädettyä takaussopimusta ei ole tehty yhdeksän kuukauden kuluessa rahoitusosuussopimuksen hyväksymisestä, yhteiseen vararahastoon maksetut rahoitusosuudet on siirrettävä takaisin ohjelmaan tai ohjelmiin ja jäsenvaltion on toimitettava vastaava ohjelman muuttamista koskeva pyyntö.
5.  Jos InvestEU-asetuksen [9] artiklassa säädettyä takaussopimusta ei ole tehty yhdeksän kuukauden kuluessa rahoitusosuussopimuksen hyväksymisestä, yhteiseen vararahastoon maksetut rahoitusosuudet on siirrettävä takaisin alkuperäiseen ohjelmaan tai ohjelmiin ja jäsenvaltion on toimitettava vastaava ohjelman muuttamista koskeva pyyntö. Tässä nimenomaisessa tapauksessa aikaisempien kalenterivuosien varoja voidaan muuttaa, mikäli sitoumuksia ei vielä ole pantu täytäntöön.
Tarkistus 108
Ehdotus asetukseksi
10 artikla – 7 kohta
7.  InvestEU-ohjelmaan osoitettujen määrien tuottamat tai näistä määristä johtuvat, talousarviotakuiden turvin saadut varat asetetaan jäsenvaltion käyttöön, ja ne on käytettävä saman tavoitteen tai samojen tavoitteiden mukaiseen tukeen rahoitusvälineiden muodossa.
7.  InvestEU-ohjelmaan osoitettujen määrien tuottamat tai näistä määristä johtuvat, talousarviotakuiden turvin saadut varat asetetaan jäsenvaltion ja määrän saavan paikallis- tai alueviranomaisen käyttöön, ja ne on käytettävä saman tavoitteen tai samojen tavoitteiden mukaiseen tukeen rahoitusvälineiden muodossa.
Tarkistus 109
Ehdotus asetukseksi
11 artikla – 1 kohta – 1 alakohta
Tässä asetuksessa säädetään kunkin erityistavoitteen osalta edellytykset, jäljempänä ’mahdollistavat edellytykset’, erityistavoitteiden panemiseksi täytäntöön tuloksellisesti ja tehokkaasti.
Tässä asetuksessa säädetään kunkin erityistavoitteen osalta edellytykset, jäljempänä ’mahdollistavat edellytykset’, erityistavoitteiden panemiseksi täytäntöön tuloksellisesti ja tehokkaasti. Mahdollistavia edellytyksiä sovelletaan siltä osin kuin ne edistävät ohjelman erityistavoitteiden saavuttamista.
Tarkistus 110
Ehdotus asetukseksi
11 artikla – 2 kohta
2.  Ohjelmaa valmistellessaan tai ottaessaan käyttöön uuden erityistavoitteen ohjelman muuttamisen yhteydessä jäsenvaltion on arvioitava, ovatko valittuun erityistavoitteeseen liitetyt mahdollistavat edellytykset täyttyneet. Mahdollistava edellytys on täyttynyt, kun kaikki asiaa koskevat kriteerit ovat täyttyneet. Jäsenvaltion on määriteltävä kussakin ohjelmassa tai ohjelman muutoksessa, mitkä mahdollistavat edellytykset ovat täyttyneet ja mitkä eivät, ja kun se katsoo, että mahdollistava edellytys on täyttynyt, sen on annettava sitä koskevat perustelut.
2.  Ohjelmaa valmistellessaan tai ottaessaan käyttöön uuden erityistavoitteen ohjelman muuttamisen yhteydessä jäsenvaltion on arvioitava, ovatko valittuun erityistavoitteeseen liitetyt mahdollistavat edellytykset täyttyneet. Jäsenvaltion on määriteltävä kussakin ohjelmassa tai ohjelman muutoksessa, mitkä mahdollistavat edellytykset ovat täyttyneet ja mitkä eivät, ja kun se katsoo, että mahdollistava edellytys on täyttynyt, sen on annettava sitä koskevat perustelut. Jäsenvaltion pyynnöstä EIP voi osallistua arviointiin toimista, jotka ovat tarpeen kyseisten mahdollistavien edellytysten täyttämiseksi.
Tarkistus 111
Ehdotus asetukseksi
11 artikla – 4 kohta – 1 alakohta
Komissio tekee arvioinnin kolmen kuukauden kuluessa 3 kohdassa tarkoitettujen tietojen vastaanottamisesta ja ilmoittaa jäsenvaltiolle, jos se hyväksyy edellytysten täyttymisen.
Komissio tekee arvioinnin kahden kuukauden kuluessa 3 kohdassa tarkoitettujen tietojen vastaanottamisesta ja ilmoittaa jäsenvaltiolle, jos se hyväksyy edellytysten täyttymisen.
Tarkistus 112
Ehdotus asetukseksi
11 artikla – 4 kohta – 2 alakohta
Jos komissio ei hyväksy jäsenvaltion arviointia, se ilmoittaa tästä jäsenvaltiolle ja antaa sille mahdollisuuden esittää huomautuksensa yhden kuukauden kuluessa.
Jos komissio ei hyväksy jäsenvaltion arviointia, se ilmoittaa tästä jäsenvaltiolle ja antaa sille mahdollisuuden esittää huomautuksensa enintään kahden kuukauden kuluessa.
Tarkistus 113
Ehdotus asetukseksi
11 artikla – 5 kohta – 1 alakohta
Erityistavoitteeseen liittyviin toimiin liittyviä menoja ei voida sisällyttää maksatushakemuksiin ennen kuin komissio on ilmoittanut jäsenvaltiolle mahdollistavan edellytyksen täyttymisestä 4 kohdan mukaisesti.
Erityistavoitteeseen liittyviin toimiin liittyvät menot voidaan sisällyttää maksatushakemuksiin ennen kuin komissio on ilmoittanut jäsenvaltiolle mahdollistavan edellytyksen täyttymisestä 4 kohdan mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta itse korvauksen keskeyttämistä siihen asti, kunnes edellytys täyttyy.
Tarkistus 115
Ehdotus asetukseksi
12 artikla – 1 kohta – 1 alakohta
Jäsenvaltion on laadittava suoritusperusteinen kehys, jonka avulla ohjelman tuloksellisuutta sen täytäntöönpanon aikana voidaan valvoa ja arvioida ja jonka avulla siitä voidaan raportoida, ja joka edistää rahastojen yleisen tuloksellisuuden mittaamista.
Jäsenvaltion on tarvittaessa yhdessä paikallis- ja alueviranomaisten kanssa laadittava suoritusperusteinen kehys, jonka avulla ohjelman tuloksellisuutta sen täytäntöönpanon aikana voidaan valvoa ja arvioida ja jonka avulla siitä voidaan raportoida, ja joka edistää rahastojen yleisen tuloksellisuuden mittaamista.
Tarkistus 116
Ehdotus asetukseksi
12 artikla – 2 kohta
2.  Välitavoitteet ja tavoitteet on asetettava kullekin ohjelman erityistavoitteelle lukuun ottamatta teknistä apua ja ESR+-asetuksen 4 artiklan kohdan vii alakohdassa säädettyä aineellista puutetta koskevaa erityistavoitetta.
2.  Välitavoitteet ja tavoitteet on asetettava kullekin ohjelman erityistavoitteelle lukuun ottamatta teknistä apua ja ESR+-asetuksen 4 artiklan kohdan xi alakohdassa säädettyä aineellista puutetta koskevaa erityistavoitetta.
Tarkistus 117
Ehdotus asetukseksi
14 artikla – 1 kohta – johdantokappale
1.  Jäsenvaltion on tarkasteltava EAKR:stä, ESR+:sta ja koheesiorahastosta tuettuja ohjelmia ottaen huomioon seuraavat seikat:
1.  Jäsenvaltion ja asiaankuuluvien hallintoviranomaisten on tarkasteltava EAKR:stä, ESR+:sta ja koheesiorahastosta tuettuja ohjelmia ottaen huomioon seuraavat seikat:
Tarkistus 118
Ehdotus asetukseksi
14 artikla – 1 kohta – a alakohta
a)  vuonna 2024 annettavissa aiheellisissa maakohtaisissa suosituksissa määritetyt haasteet;
a)  vuonna 2024 annettavissa aiheellisissa maakohtaisissa suosituksissa määritetyt uudet haasteet ja tarvittaessa yhdennettyjen kansallisten ilmasto- ja energiasuunnitelmien täytäntöönpanossa määritellyt tavoitteet;
Tarkistus 119
Ehdotus asetukseksi
14 artikla – 1 kohta – b alakohta
b)  asianomaisen jäsenvaltion tai alueen sosioekonominen tilanne;
b)  asianomaisen jäsenvaltion tai alueen sosioekonominen tilanne, mukaan lukien Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanon tila ja alueelliset tarpeet erojen sekä taloudellisten ja sosiaalisten eriarvoisuuden vähentämiseksi;
Tarkistus 120
Ehdotus asetukseksi
14 artikla – 1 kohta – d a alakohta (uusi)
d a)  mahdolliset merkittävät kielteiset rahoitukselliset, taloudelliset tai sosiaaliset kehityskulut, jotka edellyttävät ohjelmien mukauttamista, jäsenvaltioissa tai niiden alueilla esiintyvistä symmetrisistä tai epäsymmetrisistä häiriöistä johtuvat kehityskulut mukaan luettuina.
Tarkistus 121
Ehdotus asetukseksi
14 artikla – 2 kohta – 1 alakohta
Jäsenvaltion on toimitettava komissiolle viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2025 kunkin ohjelman muuttamista koskeva pyyntö 19 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Jäsenvaltion on perusteltava muutos 1 kohdassa esitettyjen seikkojen perusteella.
Arvioinnin tulosten mukaisesti jäsenvaltion on toimitettava komissiolle viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2025 kunkin ohjelman muuttamista koskeva pyyntö 19 artiklan 1 kohdan mukaisesti tai ilmoitettava, ettei muuttamista ole pyydetty. Jäsenvaltion on perusteltava muutos 1 kohdassa esitettyjen seikkojen perusteella tai tarvittaessa esitettävä syyt sille, miksi se ei pyydä muuttamaan ohjelmaa.
Tarkistus 122
Ehdotus asetukseksi
14 artikla – 2 kohta – 2 alakohta – a alakohta
a)  rahoitusvarojen jakaminen toimintalinjoittain mukaan lukien vuosien 2026 ja 2027 määrärahat;
a)  alkuperäisten rahoitusvarojen tarkistettu jakaminen toimintalinjoittain mukaan lukien vuosien 2026 ja 2027 määrärahat;
Tarkistus 123
Ehdotus asetukseksi
14 artikla – 2 kohta – 2 alakohta – b a alakohta (uusi)
b a)   tarvittaessa InvestEU-ohjelmaan osoitettava rahoitusosuus rahastoittain ja alueluokittain eriteltynä;
Tarkistus 124
Ehdotus asetukseksi
14 artikla – 3 a kohta (uusi)
3 a.   Komissio antaa 31 päivään maaliskuuta 2026 mennessä kertomuksen, jossa se esittää yhteenvedon edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetun arvioinnin tuloksista. Komissio toimittaa kertomuksen Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle.
Tarkistukset 425/rev, 444rev, 448 ja 469
Ehdotus asetukseksi
15 artikla
[...]
Poistetaan.
Tarkistus 140
Ehdotus asetukseksi
16 artikla – 1 kohta
1.  Jäsenvaltioiden on laadittava ohjelmia, joilla rahastoja pannaan täytäntöön tammikuun 1 päivästä 2021 joulukuun 31 päivään 2027 ulottuvalla kaudella.
1.  Jäsenvaltioiden on laadittava yhteistyössä 6 artiklassa tarkoitettujen kumppanien kanssa ohjelmia, joilla rahastoja pannaan täytäntöön tammikuun 1 päivästä 2021 joulukuun 31 päivään 2027 ulottuvalla kaudella.
Tarkistus 141
Ehdotus asetukseksi
17 artikla – 2 kohta – 1 alakohta
Ohjelman on koostuttava toimintalinjoista. Kunkin toimintalinjan on vastattava yhtä toimintapoliittista tavoitetta tai teknistä apua. Toimintapoliittista tavoitetta vastaavan toimintalinjan on koostuttava yhdestä tai useammasta erityistavoitteesta. Yhtä toimintapoliittista tavoitetta voi vastata useampi toimintalinja.
Ohjelman on koostuttava toimintalinjoista. Kunkin toimintalinjan on vastattava yhtä tai useampaa toimintapoliittista tavoitetta tai teknistä apua. Toimintapoliittista tavoitetta vastaavan toimintalinjan on koostuttava yhdestä tai useammasta erityistavoitteesta. Yhtä toimintapoliittista tavoitetta voi vastata useampi toimintalinja.
Tarkistus 142
Ehdotus asetukseksi
17 artikla – 3 kohta – 1 alakohta – a alakohta – i alakohta
i)  taloudelliset, sosiaaliset ja alueelliset erot, paitsi EMKR:stä tuettavien ohjelmien osalta;
i)  taloudelliset, sosiaaliset ja alueelliset erot sekä eriarvoisuus, paitsi EMKR:stä tuettavien ohjelmien osalta;
Tarkistus 143
Ehdotus asetukseksi
17 artikla – 3 kohta – 1 alakohta – a alakohta – ii alakohta
ii)  markkinoiden toimimattomuus, investointitarpeet ja täydentävyys muiden tukimuotojen kanssa;
ii)  markkinoiden toimimattomuus, investointitarpeet ja täydentävyys sekä synergiat muiden tukimuotojen kanssa;
Tarkistus 144
Ehdotus asetukseksi
17 artikla – 3 kohta – 1 alakohta – a alakohta – iii alakohta
iii)  aiheellisissa maakohtaisissa suosituksissa ja jäsenvaltiolle osoitetuissa muissa unionin muissa aiheellisissa suosituksissa yksilöidyt haasteet;
iii)  aiheellisissa maakohtaisissa suosituksissa yksilöidyt haasteet;
Tarkistus 145
Ehdotus asetukseksi
17 artikla – 3 kohta – 1 alakohta – a alakohta – iv alakohta
iv)  hallinnollisiin toimintaedellytyksiin ja hallintoon liittyvät haasteet;
iv)  hallinnollisiin toimintaedellytyksiin ja hallintoon liittyvät haasteet sekä yksinkertaistamistoimenpiteet;
Tarkistus 146
Ehdotus asetukseksi
17 artikla – 3 kohta – 1 alakohta – a alakohta – iv a alakohta (uusi)
iv a)   tarvittaessa yhdennetty lähestymistapa vastattaessa alueiden väestörakenteeseen liittyviin haasteisiin;
Tarkistus 147
Ehdotus asetukseksi
17 artikla – 3 kohta – 1 alakohta – a alakohta – vi a alakohta (uusi)
vi a)   kansallisissa energia- ja ilmastosuunnitelmissa ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa yksilöidyt haasteet ja niihin liittyvät tavoitteet;
Tarkistus 148
Ehdotus asetukseksi
17 artikla – 3 kohta – 1 alakohta – a alakohta – vii alakohta
vii)  AMIF:stä, ISF:stä ja BMVI:stä tuettavien ohjelmien osalta edistyminen unionin asiaankuuluvan lainsäädännön ja toimintasuunnitelmien täytäntöönpanossa;
vii)  AMIF:stä, ISF:stä ja BMVI:stä tuettavien ohjelmien osalta edistyminen unionin asiaankuuluvan lainsäädännön ja toimintasuunnitelmien täytäntöönpanossa sekä tunnistetut puutteellisuudet;
Tarkistus 149
Ehdotus asetukseksi
17 artikla – 3 kohta – 1 alakohta – d alakohta – i alakohta
i)  tavoitetta koskevien toimien tyypit, mukaan lukien luettelo suunnitelluista strategisesti tärkeistä toimista, sekä niiden odotettu vaikutus kyseisiin erityistavoitteisiin ja tilanteen mukaan makroalue- ja merialuestrategioihin;
i)  tavoitetta koskevien toimien tyypit, mukaan lukien alustava luettelo ja aikataulu suunnitelluista strategisesti tärkeistä toimista, sekä niiden odotettu vaikutus kyseisiin erityistavoitteisiin ja tilanteen mukaan makroalue- ja merialuestrategioihin;
Tarkistus 150
Ehdotus asetukseksi
17 artikla – 3 kohta – 1 alakohta – d alakohta – iii a alakohta (uusi)
iii a)   toimet, joilla taataan yhdenvertaisuus, osallistavuus ja syrjimättömyys;
Tarkistus 151
Ehdotus asetukseksi
17 artikla – 3 kohta – 1 alakohta – d alakohta – v alakohta
v)  alueiden väliset ja valtioiden väliset toimet, joissa tuensaajia sijaitsee vähintään yhdessä muussa jäsenvaltiossa;
v)  alueiden väliset, rajat ylittävät ja valtioiden väliset toimet, joissa tuensaajia sijaitsee vähintään yhdessä muussa jäsenvaltiossa;
Tarkistus 152
Ehdotus asetukseksi
17 artikla – 3 kohta – 1 alakohta – d alakohta – v a alakohta (uusi)
v a)   investointien kestävyys;
Tarkistus 153
Ehdotus asetukseksi
17 artikla – 3 kohta – 1 alakohta – d alakohta – vii a alakohta (uusi)
vii a)   kuvaus siitä, miten pyritään täydentävyyteen ja synergioihin muiden rahastojen ja välineiden kanssa;
Tarkistus 154
Ehdotus asetukseksi
17 artikla – 3 kohta – 1 alakohta – i alakohta
i)  ohjelman viestintää ja näkyvyyttä koskeva suunniteltu lähestymistapa, jossa määritellään tavoitteet, kohdeyleisöt, viestintäkanavat, näkyvyys sosiaalisessa mediassa, suunniteltu budjetti ja asiaankuuluvat seuranta- ja arviointi-indikaattorit;
i)  ohjelman viestintää ja näkyvyyttä koskeva suunniteltu lähestymistapa, jossa määritellään tavoitteet, kohdeyleisöt, viestintäkanavat, tarvittaessa näkyvyys sosiaalisessa mediassa sekä suunniteltu budjetti ja asiaankuuluvat seuranta- ja arviointi-indikaattorit;
Tarkistus 155
Ehdotus asetukseksi
17 artikla – 3 kohta – 1 alakohta – j alakohta
j)  hallintoviranomainen, tarkastusviranomainen ja elin, joka vastaanottaa komission suorittamat maksut.
j)  hallintoviranomainen, tarkastusviranomainen, 70 artiklassa tarkoitetusta kirjanpitotoiminnosta vastaava elin ja elin, joka vastaanottaa komission suorittamat maksut.
Tarkistus 156
Ehdotus asetukseksi
17 artikla – 3 kohta – 2 alakohta
Tämän kohdan c ja d alakohtia ei sovelleta ESR+-asetuksen [4 artiklan c kohdan vii alakohdassa] asetettuun erityistavoitteeseen.
Tämän kohdan c ja d alakohtia ei sovelleta ESR+-asetuksen [4 artiklan kohdan xi alakohdassa] asetettuun erityistavoitteeseen.
Tarkistus 157
Ehdotus asetukseksi
17 artikla – 3 kohta – 2 a alakohta (uusi)
Ottaen huomioon tarpeen hillitä ilmastonmuutosta ohjelmaan on liitettävä ympäristöä koskeva raportti, joka sisältää asiaankuuluvat tiedot vaikutuksista ympäristöön direktiivin 2001/42/EY mukaisesti.
Tarkistus 158
Ehdotus asetukseksi
17 artikla – 6 kohta
6.  Edellä olevan 16 artiklan mukaisesti toimitettujen EAKR:n, ESR+:n ja koheesiorahaston ohjelmien osalta 3 kohdan f alakohdan ii alakohdassa tarkoitetussa taulukossa on ilmoitettava ainoastaan vuosia 2021–2025 koskevat määrät.
6.  Edellä olevan 16 artiklan mukaisesti toimitettujen EAKR:n, ESR+:n ja koheesiorahaston ohjelmien osalta 3 kohdan f alakohdan ii alakohdassa tarkoitetussa taulukossa on ilmoitettava vuosia 2021–2027 koskevat määrät.
Tarkistus 160
Ehdotus asetukseksi
18 artikla – 1 kohta
1.  Komissio arvioi ohjelman ja sen yhdenmukaisuuden tämän asetuksen ja rahastokohtaisten asetusten sekä kumppanuussopimuksen kanssa. Komissio ottaa arvioinnissaan erityisesti huomioon aiheelliset maakohtaiset suositukset.
1.  Komissio arvioi ohjelman ja sen yhdenmukaisuuden tämän asetuksen ja rahastokohtaisten asetusten sekä kumppanuussopimuksen kanssa. Komissio ottaa arvioinnissaan erityisesti huomioon aiheelliset maakohtaiset suositukset sekä yhdennettyjen kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien täytäntöönpanossa ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa yksilöidyt asiaankuuluvat haasteet ja sen, miten niihin vastataan.
Tarkistus 161
Ehdotus asetukseksi
18 artikla – 2 kohta
2.  Komissio voi esittää huomautuksia kolmen kuukauden kuluessa päivästä, jona jäsenvaltio on toimittanut ohjelman.
2.  Komissio voi esittää huomautuksia kahden kuukauden kuluessa päivästä, jona jäsenvaltio on toimittanut ohjelman.
Tarkistus 162
Ehdotus asetukseksi
18 artikla – 3 kohta
3.  Jäsenvaltion on tarkasteltava ohjelmaa ottaen huomioon komission esittämät huomautukset.
3.  Jäsenvaltion on tarkasteltava ohjelmaa ottaen huomioon komission esittämät huomautukset kahden kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona ne on toimitettu.
Tarkistus 163
Ehdotus asetukseksi
18 artikla – 4 kohta
4.  Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksellä päätöksen ohjelman hyväksymisestä viimeistään kuuden kuukauden kuluttua päivästä, jona jäsenvaltio on toimittanut ohjelman.
4.  Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksellä päätöksen ohjelman hyväksymisestä viimeistään viiden kuukauden kuluttua päivästä, jona jäsenvaltio on toimittanut ensimmäisen ohjelman.
Tarkistus 164
Ehdotus asetukseksi
19 artikla – 2 kohta
2.  Komissio arvioi muutoksen ja sen yhdenmukaisuuden tämän asetuksen ja rahastokohtaisten asetusten, myös kansallisen tason vaatimusten kanssa ja voi esittää huomautuksia kolmen kuukauden kuluessa muutetun ohjelman toimittamisesta.
2.  Komissio arvioi muutoksen ja sen yhdenmukaisuuden tämän asetuksen ja rahastokohtaisten asetusten, myös kansallisen tason vaatimusten kanssa ja voi esittää huomautuksia kahden kuukauden kuluessa muutetun ohjelman toimittamisesta.
Tarkistus 165
Ehdotus asetukseksi
19 artikla – 3 kohta
3.  Jäsenvaltion on tarkasteltava muutettua ohjelmaa ja otettava huomioon komission esittämät huomautukset.
3.  Jäsenvaltion on tarkasteltava muutettua ohjelmaa ja otettava huomioon komission esittämät huomautukset kahden kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona ne on toimitettu.
Tarkistus 166
Ehdotus asetukseksi
19 artikla – 4 kohta
4.  Komissio hyväksyy ohjelman muuttamisen viimeistään kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun jäsenvaltio on toimittanut sen.
4.  Komissio hyväksyy ohjelman muuttamisen viimeistään kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun jäsenvaltio on toimittanut sen.
Tarkistus 167
Ehdotus asetukseksi
19 artikla – 5 kohta – 1 alakohta
Jäsenvaltio voi ohjelmakauden aikana siirtää saman ohjelman saman rahaston eri toimintalinjaan summan, joka on enintään viisi prosenttia toimintalinjan alkuperäisistä määrärahoista ja enintään kolme prosenttia ohjelman budjetista. EAKR:stä ja ESR+:sta tuettavien ohjelmien osalta siirto saa koskea ainoastaan saman alueluokan määrärahoja.
Jäsenvaltio voi ohjelmakauden aikana siirtää saman ohjelman saman rahaston eri toimintalinjaan summan, joka on enintään seitsemän prosenttia toimintalinjan alkuperäisistä määrärahoista ja enintään viisi prosenttia ohjelman budjetista. Jäsenvaltion on tällöin noudatettava komission delegoidussa asetuksessa (EU) N:o 240/2014 säädettyjä käytännesääntöjä. EAKR:stä ja ESR+:sta tuettavien ohjelmien osalta siirto saa koskea ainoastaan saman alueluokan määrärahoja.
Tarkistus 168
Ehdotus asetukseksi
19 artikla – 6 kohta
6.  Komission hyväksyntää ei vaadita sellaisten puhtaasti toimituksellisten tai tekstinlaadinnallisten korjausten tekemiseen, jotka eivät vaikuta ohjelman toteuttamiseen. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle tällaisista korjauksista.
6.  Komission hyväksyntää ei vaadita sellaisten puhtaasti toimituksellisten, teknisten tai tekstinlaadinnallisten korjausten tekemiseen, jotka eivät vaikuta ohjelman toteuttamiseen. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle tällaisista korjauksista.
Tarkistus 169
Ehdotus asetukseksi
20 artikla – 2 kohta
2.  EAKR:stä ja ESR+:sta voidaan rahoittaa täydentävästi ja enintään kymmeneen prosenttiin asti kyseisten rahastojen tuesta tietyn ohjelman kunkin toimintalinjan osalta sellainen toimi tai toimen osa, jonka kustannuksiin voidaan myöntää tukea toisesta rahastosta siihen sovellettavien tukikelpoisuussääntöjen perusteella edellyttäen, että tällaiset kustannukset ovat tarpeen toteuttamisen kannalta.
2.  EAKR:stä ja ESR+:sta voidaan rahoittaa täydentävästi ja enintään 15 prosenttiin asti kyseisten rahastojen tuesta tietyn ohjelman kunkin toimintalinjan osalta sellainen toimi tai toimen osa, jonka kustannuksiin voidaan myöntää tukea toisesta rahastosta siihen sovellettavien tukikelpoisuussääntöjen perusteella edellyttäen, että tällaiset kustannukset ovat tarpeen toteuttamisen kannalta.
Tarkistus 170
Ehdotus asetukseksi
21 artikla – 1 kohta
1.  Jäsenvaltiot voivat pyytää, että enintään viisi prosenttia minkä tahansa rahaston määrärahoista siirretään mihin tahansa toiseen rahastoon yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin puitteissa tai mihin tahansa välineeseen, jota hallinnoidaan suoraan tai välillisesti.
1.  Jos ohjelman seurantakomitea sen hyväksyy, jäsenvaltiot voivat joustavuuden varmistamiseksi pyytää, että enintään viisi prosenttia minkä tahansa rahaston määrärahoista siirretään Euroopan aluekehitysrahastoon, Euroopan sosiaalirahasto plussaan, koheesiorahastoon tai Euroopan meri- ja kalatalousrahastoon.
Tarkistukset 171 ja 434
Ehdotus asetukseksi
21 artikla – 2 kohta
2.  Siirretyt määrärahat on otettava käyttöön sen rahaston tai välineen sääntöjen mukaisesti, johon ne on siirretty, ja jos ne on siirretty välineisiin, joita hallinnoidaan suoraan tai välillisesti, kyseistä jäsenvaltiota hyödyttävällä tavalla.
2.  Siirretyt määrärahat on otettava käyttöön sen rahaston tai välineen sääntöjen mukaisesti, johon ne on siirretty.
Tarkistukset 172, 433 ja 434
Ehdotus asetukseksi
21 artikla – 3 kohta
3.  Edellä olevan 1 kohdan mukaisissa pyynnöissä on esitettävä siirrettävä kokonaismäärä kunkin vuoden osalta rahastoittain ja tarvittaessa alueluokittain, pyynnöt on perusteltava asianmukaisesti ja niihin on liitettävä tarkistettu ohjelma tai tarkistetut ohjelmat, joista määrärahoja on tarkoitus siirtää 19 artiklan mukaisesti, sekä tieto siitä, mihin toiseen rahastoon tai välineeseen määrät siirretään.
3.  Edellä olevan 1 kohdan mukaisissa pyynnöissä on esitettävä siirrettävä kokonaismäärä kunkin vuoden osalta rahastoittain ja tarvittaessa alueluokittain, pyynnöt on perusteltava asianmukaisesti saavutettavan täydentävyyden ja vaikutuksen osalta ja niihin on liitettävä tarkistettu ohjelma tai tarkistetut ohjelmat, joista määrärahoja on tarkoitus siirtää 19 artiklan mukaisesti, sekä tieto siitä, mihin toiseen rahastoon tai välineeseen määrät siirretään.
Tarkistus 173
Ehdotus asetukseksi
3 otsikko – 1 a luku (uusi)
I a LUKU - Suurhankkeet
Tarkistus 174
Ehdotus asetukseksi
21 a artikla (uusi)
21 a artikla
Sisältö
EAKR:stä ja koheesiorahastosta voidaan tukea ohjelman tai ohjelmien osana toimea, johon sisältyy täsmällisen taloudellisen tai teknisen tehtävän suorittamiseksi tarkoitettu yhtenäinen työ-, toimi- tai palvelukokonaisuus, jolla on selvästi määritetyt tavoitteet ja jonka tukikelpoiset kokonaiskustannukset ovat yli 100 000 000 euroa, jäljempänä ’suurhanke’. Rahoitusvälineitä ei katsota suurhankkeiksi.
Tarkistus 175
Ehdotus asetukseksi
21 b artikla (uusi)
21 b artikla
Suurhankkeiden hyväksymiseksi tarvittavat tiedot
Ennen suurhankkeen hyväksymistä hallintoviranomaisen on toimitettava komissiolle seuraavat tiedot:
a)  suurhankkeen täytäntöönpanosta vastaava elin ja sen kapasiteetti;
b)  investointia ja sen sijaintia koskeva kuvaus;
c)  kokonaiskustannukset ja tukikelpoisten kustannusten kokonaismäärä;
d)  suoritetut toteutettavuustutkimukset, myös vaihtoehtojen arviointi, ja tulokset;
e)  kustannus-hyötyanalyysi, myös talous- ja rahoitusanalyysi, sekä riskinarviointi;
f)  ympäristövaikutusten arviointi ottaen huomioon ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen sekä selviytymis- ja palautumiskyky katastrofitilanteissa;
g)  suurhankkeen johdonmukaisuus kyseisen ohjelman tai kyseisten ohjelmien asiaankuuluvien toimintalinjojen kanssa ja odotettavissa olevat vaikutukset kyseisten toimintalinjojen erityistavoitteiden saavuttamiseen ja odotettu vaikutus sosioekonomiseen kehitykseen;
h)  rahoitussuunnitelma, jossa eritellään suunnitellut kokonaismäärärahat ja rahastojen, EIP:n ja kaikkien muiden rahoituslähteiden suunniteltu tuki sekä fyysiset ja taloudelliset indikaattorit, joiden avulla seurataan edistymistä ottaen huomioon todetut riskit;
i)  suurhankkeen toteuttamisaikataulu ja, jos täytäntöönpanokauden odotetaan olevan ohjelmakautta pidempi, ne vaiheet, joita varten haetaan rahastojen tukea ohjelmakaudella.
Tarkistus 176
Ehdotus asetukseksi
21 c artikla (uusi)
21 c artikla
Suurhanketta koskeva päätös
1.  Komissio arvioi suurhankkeen 21 b artiklassa tarkoitettujen tietojen perusteella määrittääkseen, onko hallintoviranomaisen valitsemalle suurhankkeelle pyydetty rahoitusosuus perusteltu. Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksellä päätöksen valittua suurhanketta koskevan rahoitusosuuden hyväksymisestä viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun tiedot on toimitettu 21 b artiklan mukaisesti.
2.  Komission 1 kohdan mukaisen hyväksynnän edellytyksenä on, että ensimmäinen urakkasopimus tehdään, tai kun on kyse julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuusrakenteiden puitteissa toteutettavasta toiminnasta, edellytyksenä on, että julkisen yhteisön ja yksityisen sektorin yhteisön välinen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuussopimus allekirjoitetaan kolmen vuoden kuluessa hyväksymisestä.
3.  Jos komissio ei hyväksy valitulle suurhankkeelle tarkoitettua rahoitusosuutta, se ilmoittaa päätöksessään perustelunsa tuen epäämiselle.
4.  Edellä 1 kohdan mukaisesti hyväksyttäviksi esitetyt suurhankkeet on sisällytettävä ohjelman suurhankkeiden luetteloon.
5.  Suurhankkeeseen liittyvät menot voidaan sisällyttää maksatushakemukseen 1 kohdassa tarkoitetun hyväksyttäväksi esittämisen jälkeen. Jos komissio ei hyväksy hallintoviranomaisen valitsemaa suurhanketta, jäsenvaltion peruuttamaa hakemusta tai komission hyväksymää päätöstä seuraavaa menoilmoitusta oikaistaan tämän mukaisesti.
(Tämä tarkistus edellyttää vastaavia mukautuksia liitteeseen V.)
Tarkistus 177
Ehdotus asetukseksi
22 artikla – 1 kohta – c alakohta
c)  muu alueellinen väline sellaisten jäsenvaltion suunnittelemien aloitteiden tukemiseksi, jotka koskevat 4 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitetun toimintapoliittisen tavoitteen mukaisia suunniteltuja investointeja EAKR:ään.
c)  muu alueellinen väline sellaisten jäsenvaltion suunnittelemien aloitteiden tukemiseksi, jotka koskevat 4artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitetun toimintapoliittisen tavoitteen mukaisia suunniteltuja investointeja.
Tarkistus 178
Ehdotus asetukseksi
22 artikla – 1 a kohta (uusi)
Jäsenvaltion on varmistettava johdonmukaisuus ja koordinointi, kun paikallisia kehittämisstrategioita rahoitetaan useammasta kuin yhdestä rahastosta.
Tarkistus 179
Ehdotus asetukseksi
23 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – a alakohta
a)  strategian kattama maantieteellinen alue;
a)  strategian kattama maantieteellinen alue, taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristöä koskevat yhteydet mukaan lukien;
Tarkistus 180
Ehdotus asetukseksi
23 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – d alakohta
d)  kuvaus kumppaneiden 6 artiklan mukaisesta osallistumisesta strategian laatimiseen ja täytäntöönpanoon.
(Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)
Tarkistus 181
Ehdotus asetukseksi
23 artikla – 2 kohta
2.  Alueellisten strategioiden laadinnan on oltava asiaankuuluvan kaupunki- tai paikallisviranomaisen tai -elimen tai muun alueellisen viranomaisen tai elimen vastuulla.
2.  Alueellisten strategioiden valmistelun ja hyväksymisen on oltava asiaankuuluvan alue- tai paikallisviranomaisen ja muiden julkisten viranomaisten vastuulla. Strategioiden kattamia alueita koskevat valmiit strategia-asiakirjat voidaan päivittää ja niitä voidaan käyttää alueellisia strategioita varten.
Tarkistus 182
Ehdotus asetukseksi
23 artikla – 3 kohta – 1 alakohta
Jos alueelliseen strategiaan ei ole sisällytetty luetteloa tuettavista toimista, asiaankuuluvan kaupunki- tai paikallisviranomaisen tai -elimen tai muun alueellisen viranomaisen tai elimen on valittava toimet tai osallistuttava niiden valintaan.
Jos alueelliseen strategiaan ei ole sisällytetty luetteloa tuettavista toimista, asiaankuuluvan alue- tai paikallisviranomaisen tai -elimen tai muun alueellisen viranomaisen tai elimen on valittava toimet tai osallistuttava niiden valintaan.
Tarkistus 183
Ehdotus asetukseksi
23 artikla – 3 a kohta (uusi)
3 a.   Alueellisia strategioita laatiessaan 2 kohdassa tarkoitettujen viranomaisten on tehtävä yhteistyötä asiasta vastaavien hallintoviranomaisten kanssa kyseisestä ohjelmasta tuettavien toimien soveltamisalan määrittämiseksi.
Tarkistus 184
Ehdotus asetukseksi
23 artikla – 4 kohta
4.  Kun kaupunki- tai paikallisviranomainen tai -elin tai muu alueellinen viranomainen tai elin hoitaa muita hallintoviranomaisen tehtäviä kuin toimien valintaa, hallintoviranomaisen on nimettävä kyseinen viranomainen välittäväksi elimeksi.
4.  Kun alue- tai paikallisviranomainen tai muu viranomainen tai muu elin hoitaa muita hallintoviranomaisen tehtäviä kuin toimien valintaa, hallintoviranomaisen on nimettävä kyseinen viranomainen välittäväksi elimeksi.
Tarkistus 185
Ehdotus asetukseksi
23 artikla – 4 kohta – 1 a alakohta (uusi)
Valittuja toimia voidaan tukea saman ohjelman useammasta kuin yhdestä toimintalinjasta.
Tarkistus 186
Ehdotus asetukseksi
24 artikla – 1 kohta
1.  Jos 23 artiklan mukaisesti täytäntöönpantavaan strategiaan liittyy investointeja, joita tuetaan yhdestä tai useammasta rahastosta, useammasta kuin yhdestä ohjelmasta tai saman ohjelman useammasta kuin yhdestä toimintalinjasta, toimet voidaan toteuttaa yhdennettynä alueellisena investointina.
1.  Jos 23 artiklan mukaisesti täytäntöönpantavaan strategiaan liittyy investointeja, joita tuetaan yhdestä tai useammasta kuin yhdestä rahastosta, useammasta kuin yhdestä ohjelmasta tai saman ohjelman useammasta kuin yhdestä toimintalinjasta, toimet voidaan toteuttaa yhdennettynä alueellisena investointina. Jokaista yhdennettyä alueellista investointia voidaan tarvittaessa täydentää maaseuturahaston tuella.
Tarkistus 187
Ehdotus asetukseksi
24 artikla – 2 a kohta (uusi)
2 a.   Jos alueelliseen strategiaan ei ole sisällytetty luetteloa tuettavista toimista, asiaankuuluvan alueviranomaisen, paikallisviranomaisen tai muun viranomaisen tai elimen on osallistuttava niiden valintaan.
Tarkistus 188
Ehdotus asetukseksi
25 artikla – 1 kohta
1.  Yhteisölähtöistä paikallista kehittämistä voidaan tukea EAKR:stä, ESR:stä tai EMKR:stä.
1.  Yhteisölähtöistä paikallista kehittämistä on tuettava EAKR:stä, ESR:stä, EMKR:stä ja maaseuturahastosta. Maaseuturahaston puitteissa tällaista kehittämistä on kutsuttava LEADERin paikalliseksi kehittämiseksi.
Tarkistus 189
Ehdotus asetukseksi
25 artikla – 2 kohta – b alakohta
b)  sitä toteuttavat paikalliset toimintaryhmät, jotka muodostuvat paikallisten yksityisten ja julkisten sosioekonomisten etujen edustajista ja joissa yksikään yksittäinen eturyhmä ei hallitse päätöksentekoa;
b)  sitä toteuttavat paikalliset toimintaryhmät, jotka muodostuvat paikallisten yksityisten ja julkisten sosioekonomisten etujen edustajista ja joissa yksikään yksittäinen eturyhmä, julkinen sektori mukaan lukien, ei hallitse päätöksentekoa;
Tarkistus 190
Ehdotus asetukseksi
25 artikla – 2 kohta – d alakohta
d)  se tukee verkostoitumista, innovatiivisuutta paikallisissa oloissa ja tarvittaessa yhteistyötä muiden alueellisten toimijoiden kanssa.
d)  se tukee verkostoitumista, alhaalta ylöspäin -lähestymistapoja, esteettömyyttä, innovatiivisuutta paikallisissa oloissa ja tarvittaessa yhteistyötä muiden alueellisten toimijoiden kanssa.
Tarkistus 191
Ehdotus asetukseksi
25 artikla – 4 kohta
4.  Jos tällaisen strategian täytäntöönpano edellyttää tukea useammasta kuin yhdestä rahastosta, asianomaiset hallintoviranomaiset voivat valita yhden kyseisistä rahastoista päärahastoksi.
4.  Jos tällaisen strategian täytäntöönpano edellyttää tukea useammasta kuin yhdestä rahastosta, asianomaiset hallintoviranomaiset voivat valita yhden kyseisistä rahastoista päärahastoksi. Kustakin rahastosta rahoitettavaien toimenpiteiden ja toimien tyyppi voidaan myös eritellä.
Tarkistus 192
Ehdotus asetukseksi
26 artikla – 1 kohta – d alakohta
d)  strategian tavoitteet, mukaan lukien mitattavissa olevat tulostavoitteet, ja niihin liittyvät suunnitellut toimet;
d)  strategian tavoitteet, mukaan lukien mitattavissa olevat tulostavoitteet, ja niihin liittyvät suunnitellut toimet, jotta vastataan paikallisyhteisön määrittämiin paikallisiin tarpeisiin;
Tarkistus 193
Ehdotus asetukseksi
26 artikla – 1 kohta – f alakohta
f)  rahoitussuunnitelma, mukaan lukien kunkin asianomaisen rahaston ja ohjelman määrärahojen suunniteltu jako.
f)  rahoitussuunnitelma, mukaan lukien kunkin asianomaisen rahaston, myös tarvittaessa maaseuturahaston, ja kunkin ohjelman määrärahojen suunniteltu jako.
Tarkistus 194
Ehdotus asetukseksi
26 artikla – 4 kohta
4.  Strategian hyväksymispäätöksessä on vahvistettava kunkin rahaston ja ohjelman määrärahat sekä ohjelman tai ohjelmien mukaisiin hallinto- ja valvontatehtäviin liittyvät vastuut.
4.  Strategian hyväksymispäätöksessä on vahvistettava kunkin rahaston ja ohjelman määrärahat sekä ohjelman tai ohjelmien mukaisiin hallinto- ja valvontatehtäviin liittyvät vastuut. Vastaavat kansalliset julkiset rahoitusosuudet on taattava ennalta koko ajanjaksolle.
Tarkistus 195
Ehdotus asetukseksi
27 artikla – 2 kohta
2.  Hallintoviranomaisten on varmistettava, että paikalliset toimintaryhmät joko valitsevat ryhmästä yhden kumppanin, joka toimii vetäjänä hallinnollisissa ja taloudellisissa asioissa, tai kuuluvat oikeudellisesti järjestettyyn yhteiseen rakenteeseen.
2.  Hallintoviranomaisten on varmistettava, että paikalliset toimintaryhmät ovat osallistavia ja että ne joko valitsevat ryhmästä yhden kumppanin, joka toimii vetäjänä hallinnollisissa ja taloudellisissa asioissa, tai kuuluvat oikeudellisesti järjestettyyn yhteiseen rakenteeseen yhteisölähtöiseen paikalliseen kehitysstrategiaan liittyvien täytäntöönpanotehtävien hoitamiseksi.
Tarkistus 196
Ehdotus asetukseksi
27 artikla – 3 kohta – a alakohta
a)  parannetaan paikallisten toimijoiden valmiuksia kehittää ja panna täytäntöön toimia;
a)  parannetaan paikallisten toimijoiden hallinnollisia valmiuksia kehittää ja panna täytäntöön toimia;
Tarkistus 197
Ehdotus asetukseksi
27 artikla – 5 kohta
5.  Paikallinen toimintaryhmä voi olla tuensaaja, ja se voi panna toimia täytäntöön strategian mukaisesti.
5.  Paikallinen toimintaryhmä voi olla tuensaaja, ja se voi panna toimia täytäntöön strategian mukaisesti kannustaakseen tehtävien erottamista paikallisen toimintaryhmän sisällä.
Tarkistus 198
Ehdotus asetukseksi
28 artikla – 1 kohta – johdantokappale
1.  Jäsenvaltion on varmistettava, että yhteisölähtöiseen paikalliseen kehittämiseen rahastoista myönnettävä tuki kattaa
1.  Täydentävyyden ja synergioiden takaamiseksi jäsenvaltion on varmistettava, että yhteisölähtöiseen paikalliseen kehittämiseen rahastoista myönnettävä tuki kattaa
Tarkistus 199
Ehdotus asetukseksi
28 artikla – 1 kohta – a alakohta
a)  valmiuksien kehittämisen ja valmistelevat toimet, joilla tuetaan strategioiden suunnittelua ja tulevaa täytäntöönpanoa;
a)  hallinnollisten valmiuksien kehittämisen ja valmistelevat toimet, joilla tuetaan strategioiden suunnittelua ja tulevaa täytäntöönpanoa;
Tarkistus 200
Ehdotus asetukseksi
28 artikla – 1 kohta – b a alakohta (uusi)
b a)   yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisstrategian toiminnan edistämisen, jotta helpotetaan sidosryhmien välistä vaihtoa tietojen saamiseksi ja potentiaalisten tuensaajien tukemiseksi hakemusten valmistelussa;
Tarkistus 201
Ehdotus asetukseksi
29 artikla – 1 a kohta (uusi)
1 a.   Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut toimenpiteet voivat käsittää erityisesti seuraavat:
a)  hankkeiden valmisteluun ja arviointiin annettava apu;
b)  institutionaalisten ja hallinnollisten valmiuksien lisäämiseen myönnettävä tuki rahastojen hallinnoinnin tehokkuuden parantamiseksi;
c)  tutkimukset, jotka liittyvät rahastoja koskevaan komission raportointiin sekä koheesiokertomukseen;
d)  rahastojen analysointiin, hallinnointiin, seurantaan, täytäntöönpanoon ja niitä koskevaan tietojenvaihtoon liittyvät toimenpiteet sekä toimenpiteet, jotka liittyvät valvontajärjestelmien sekä teknisen ja hallinnollisen avun täytäntöönpanoon;
e)  rahastojen nykyistä ja tulevaa toimintaa käsittelevät arvioinnit, asiantuntijaraportit, tilastot ja selvitykset, myös yleisluonteiset;
f)  toimet tietojen levittämiseksi, tarvittaessa verkostoitumisen tukemiseksi, erityisesti rahastojen tuella aikaan saatavia tuloksia ja sen tuottamaa lisäarvoa koskevien viestintätoimien toteuttamiseksi, tietoisuuden lisäämiseksi sekä yhteistyön ja kokemusten vaihdon edistämiseksi, myös kolmansien maiden kanssa;
g)  hallinnossa, seurannassa, tarkastuksessa, valvonnassa ja arvioinnissa käytettävien tietokonejärjestelmien käyttöönotto, toiminta ja keskinäiset yhteydet;
h)  toimet arviointimenetelmien ja arviointikäytäntöjä koskevan tiedonvaihdon parantamiseksi;
i)  tarkastuksiin liittyvät toimenpiteet;
j)  toimet investointien suunnittelua, rahoitustarpeita, rahoitusvälineiden valmistelua, suunnittelua ja täytäntöönpanoa, yhteisiä toimintasuunnitelmia ja suurhankkeita koskevien kansallisten ja alueellisten valmiuksien vahvistamiseksi;
k)  hyvien käytäntöjen jakaminen, jotta autetaan jäsenvaltioita parantamaan asianomaisten 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen kumppaneiden ja niiden kattojärjestöjen valmiuksia.
Tarkistus 202
Ehdotus asetukseksi
29 artikla – 1 b kohta (uusi)
1 b.   Komissio osoittaa vähintään 15 prosenttia komission aloitteesta annettavaan tekniseen apuun tarkoitetuista resursseista yleisölle suunnatun viestinnän tehostamiseen ja komission aloitteesta toteutettavien viestintätoimien välisen synergian vahvistamiseen laajentamalla tuloksia koskevaa tietopohjaa etenkin tehostamalla tietojen keruuta ja levittämistä, laatimalla arviointeja ja raportteja sekä erityisesti korostamalla rahastojen osuutta kansalaisten elämänlaadun parantamiseen ja lisäämällä rahastojen tuen näkyvyyttä ja tietoisuutta mainitun tuen tuloksista ja sen tuottamasta lisäarvosta. Rahastojen tuen tuloksia ja lisäarvoa koskevia tiedotus-, viestintä- ja näkyvyystoimenpiteitä, joissa erityisesti painotetaan toimia, jatketaan ohjelmien päättämisen jälkeen silloin, kun se on tarkoituksenmukaista. Kyseisillä toimenpiteillä täydennetään myös unionin poliittisia painopisteitä koskevaa ulkoista tiedotustoimintaa sikäli kuin ne liittyvät tämän asetuksen yleisiin tavoitteisiin.
Tarkistus 203
Ehdotus asetukseksi
29 artikla – 2 kohta
2.  Tällaiset toimet voivat kattaa tulevat ja aikaisemmat ohjelmakaudet.
2.  Tällaiset toimet voivat kattaa aikaisemmat ja tulevat ohjelmakaudet.
Tarkistus 204
Ehdotus asetukseksi
29 artikla – 2 a kohta (uusi)
2 a.  Jotta vältetään tilanteet, joissa maksut keskeytetään, komissio varmistaa, että jäsenvaltiot ja alueet, joilla on hallinnollisten valmiuksien puutteesta aiheutuvia noudattamisvaikeuksia, saavat asianmukaista teknistä apua hallinnollisten valmiuksiensa parantamiseen.
Tarkistus 205
Ehdotus asetukseksi
30 artikla – 1 kohta
1.  Rahastoista voidaan jonkin jäsenvaltion aloitteesta tukea toimia, jotka voivat koskea edellisiä tai seuraavia ohjelmakausia ja jotka ovat tarpeen kyseisten rahastojen tehokasta hallinnointia ja käyttöä varten.
1.  Rahastoista voidaan jonkin jäsenvaltion aloitteesta tukea toimia, jotka voivat koskea edellisiä tai seuraavia ohjelmakausia ja jotka ovat tarpeen kyseisten rahastojen tehokasta hallinnointia ja käyttöä ja 6 artiklassa tarkoitettujen kumppanien valmiuksien kehittämistä varten sekä esimerkiksi valmistelun, koulutuksen, hallinnoinnin, seurannan, arvioinnin, näkyvyyden ja viestinnän varmistamiseksi.
Tarkistus 206
Ehdotus asetukseksi
30 artikla – 3 kohta
3.  Tekninen apu toteutetaan kuhunkin ohjelmaan kuuluvana yhteen yksittäiseen rahastoon liittyvänä toimintalinjana.
3.  Tekninen apu toteutetaan kunkin ohjelman osalta joko yhteen yksittäiseen tai useampaan rahastoon liittyvänä toimintalinjana.
Tarkistus 207
Ehdotus asetukseksi
31 artikla – 2 kohta – johdantokappale
2.  Teknisestä avusta korvattava rahaston prosenttiosuus on seuraava:
2.  Teknisestä avusta korvattava rahaston prosenttiosuus voi komission ja jäsenvaltioiden välillä tehdyn sopimuksen mukaisesti ja ottaen huomioon ohjelman rahoitussuunnitelma olla enintään:
Tarkistus 208
Ehdotus asetukseksi
31 artikla – 2 kohta – a alakohta
a)  EAKR:n Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteelle myöntämän tuen sekä koheesiorahaston tuen osalta: 2,5 %;
a)  EAKR:n Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteelle myöntämän tuen sekä koheesiorahaston tuen osalta: 3 %;
Tarkistus 209
Ehdotus asetukseksi
31 artikla – 2 kohta – b alakohta
b)  ESR+:n tuen osalta % ja ESR+-asetuksen 4 artiklan 1 kohdan c alakohdan vii alakohdan mukaisten ohjelmien osalta 5 %;
b)  ESR+:n tuen osalta 5 % ja ESR+-asetuksen 4 artiklan 1 kohdan xi alakohdan mukaisten ohjelmien osalta 6 %;
Tarkistus 210
Ehdotus asetukseksi
31 artikla – 2 kohta – d alakohta
d)  AMIF:n, ISF:n ja BMVI:n tuen osalta %.
d)  AMIF:n, ISF:n ja BMVI:n tuen osalta 7 %.
Tarkistus 211
Ehdotus asetukseksi
31 artikla – 2 kohta – 1 a alakohta (uusi)
Syrjäisimpien alueiden osalta a, b, c alakohdassa tarkoitettu prosenttiosuus on enintään yhden prosentin korkeampi.
Tarkistus 212
Ehdotus asetukseksi
32 artikla – 1 kohta
Sen lisäksi, mitä 31 artiklassa säädetään, jäsenvaltiot voivat tarjoutua toteuttamaan muita teknisen avun toimia vahvistaakseen jäsenvaltion viranomaisten ja tuensaajien sekä muiden, rahastojen tehokkaan hallinnoinnin ja käytön kannalta tarpeellisten kumppaneiden valmiuksia.
Sen lisäksi, mitä 31 artiklassa säädetään, jäsenvaltiot voivat tarjoutua toteuttamaan muita teknisen avun toimia vahvistaakseen julkisten viranomaisten ja julkisten palvelujen, tuensaajien sekä muiden, rahastojen tehokkaan hallinnoinnin ja käytön kannalta tarpeellisten kumppaneiden institutionaalisia valmiuksia ja tehokkuutta.
Tarkistus 213
Ehdotus asetukseksi
32 artikla – 2 kohta
Tällaisille toimille tarkoitettu tuki pannaan 89 artiklan mukaisesti täytäntöön rahoituksena, joka ei perustu toimien kustannuksiin.
Tällaisille toimille tarkoitettu tuki pannaan 89 artiklan mukaisesti täytäntöön rahoituksena, joka ei perustu toimien kustannuksiin. Erityisen vapaaehtoisen ohjelman muodossa olevaa teknistä apua voidaan panna täytäntöön joko rahoituksella, joka ei perustu teknisen tuen kustannuksiin, tai korvaamalla välittömät kustannukset.
Tarkistus 214
Ehdotus asetukseksi
33 artikla – 1 kohta – 1 alakohta
Jäsenvaltion on perustettava ohjelman toteuttamista seuraava komitea, jäljempänä ’seurantakomitea’, kolmen kuukauden kuluessa päivästä, jona jäsenvaltiolle ilmoitettiin ohjelman hyväksymispäätöksestä.
Jäsenvaltion on hallintoviranomaista kuultuaan perustettava ohjelman toteuttamista seuraava komitea, jäljempänä ’seurantakomitea’, kolmen kuukauden kuluessa päivästä, jona jäsenvaltiolle ilmoitettiin ohjelman hyväksymispäätöksestä.
Tarkistus 215
Ehdotus asetukseksi
33 artikla – 2 kohta
2.  Kukin seurantakomitea vahvistaa oman työjärjestyksensä.
2.  Kukin seurantakomitea vahvistaa oman työjärjestyksensä täydellisen avoimuuden tarve huomioon ottaen.
Tarkistus 216
Ehdotus asetukseksi
33 artikla – 5 kohta
5.  Edellä olevaa 1–4 kohtaa ei sovelleta ESR+-asetuksen [4 artiklan c alakohdan vi alakohtaan] perustuviin ohjelmiin ja niihin liittyvään tekniseen apuun.
5.  Edellä olevaa 1–4 kohtaa ei sovelleta ESR+-asetuksen [4 artiklan 1 kohdan xi alakohtaan] perustuviin ohjelmiin ja niihin liittyvään tekniseen apuun.
Tarkistus 217
Ehdotus asetukseksi
34 artikla – 1 kohta – 1 alakohta
Jäsenvaltion on määritettävä seurantakomitean kokoonpano ja huolehdittava jäsenvaltioiden asiaankuuluvien viranomaisten, välittävien elinten ja 6 artiklassa tarkoitettujen kumppanien edustajien tasapainoisesta edustuksesta.
Jäsenvaltion on määritettävä seurantakomitean kokoonpano ja huolehdittava jäsenvaltioiden asiaankuuluvien viranomaisten, välittävien elinten ja 6 artiklassa tarkoitettujen kumppanien edustajien tasapainoisesta edustuksesta avoimessa menettelyssä.
Tarkistus 218
Ehdotus asetukseksi
34 artikla – 2 kohta
2.  Komission edustajat osallistuvat seurantakomitean työhön neuvonantajina.
2.  Komission edustajat osallistuvat seurantakomitean työhön valvomalla työskentelyä ja neuvonantajina. EIP:n edustajia voidaan tarvittaessa kutsua osallistumaan seurantakomitean työhön neuvonantajina.
Tarkistus 219
Ehdotus asetukseksi
34 artikla – 2 a kohta (uusi)
2 a.  AMIF:n, ISF:n ja BMVI:n osalta asiaankuuluvat erillisvirastot osallistuvat seurantakomitean työhön neuvonantajina.
Tarkistus 220
Ehdotus asetukseksi
35 artikla – 1 kohta – a a alakohta (uusi)
a a)   ehdotuksia, jotka koskevat tuensaajiin sovellettavia yksinkertaistamistoimia;
Tarkistus 221
Ehdotus asetukseksi
35 artikla – 1 kohta – b alakohta
b)  ongelmia, jotka vaikuttavat ohjelman tuloksellisuuteen, ja toimenpiteitä niiden ratkaisemiseksi;
b)  ongelmia, jotka vaikuttavat ohjelman tuloksellisuuteen, ja toimenpiteitä niiden ratkaisemiseksi, tapauksen mukaan mahdolliset sääntöjenvastaisuudet mukaan luettuina;
Tarkistus 222
Ehdotus asetukseksi
35 artikla – 1 kohta – i alakohta
i)  tilanteen mukaan edistymistä julkisten laitosten ja tuensaajien hallinnollisten valmiuksien kehittämisessä.
i)  tilanteen mukaan edistymistä julkisten laitosten, kumppanien ja tuensaajien hallinnollisten valmiuksien kehittämisessä.
Tarkistus 224
Ehdotus asetukseksi
35 artikla – 2 kohta – b alakohta
b)  EMKR:stä, AMIF:stä, ISF:stä ja BMVI:stä tuettavien ohjelmien vuotuinen tuloksellisuuskertomus ja EAKR:stä, ESR+:sta ja koheesiorahastosta tuettavien ohjelmien lopullinen tuloksellisuuskertomus;
b)  EMKR:stä, AMIF:stä, ISF:stä ja BMVI:stä tuettavien ohjelmien vuotuinen tuloksellisuuskertomus ja EAKR:stä, ESR+:sta ja koheesiorahastosta tuettavien ohjelmien lopullinen tuloksellisuuskertomus;
Tarkistus 225
Ehdotus asetukseksi
35 artikla – 2 kohta – d a alakohta (uusi)
d a)   muutokset 17 artiklan 3 kohdan d alakohdassa tarkoitettuun luetteloon suunnitelluista strategisesti tärkeistä toimista.
Tarkistus 226
Ehdotus asetukseksi
35 artikla – 2 a kohta (uusi)
2 a.   Seurantakomitea voi ehdottaa hallintoviranomaiselle tukitoimia koskevia uusia toimintoja.
Tarkistus 227
Ehdotus asetukseksi
36 artikla – 1 kohta – 1 alakohta
Komission ja kunkin jäsenvaltion välillä järjestetään vuotuinen arviointikokous, jossa tarkastellaan kunkin ohjelman tuloksellisuutta.
Komission ja kunkin jäsenvaltion välillä järjestetään vuotuinen arviointikokous, jossa tarkastellaan kunkin ohjelman tuloksellisuutta. Hallintoviranomaiset on otettava asianmukaisesti mukaan tähän prosessiin.
Tarkistus 228
Ehdotus asetukseksi
36 artikla – 6 kohta
6.  EMKR:stä, AMIF:stä, ISF:stä ja BMVI:stä tuettavien ohjelmien osalta jäsenvaltion on toimitettava vuotuinen tuloksellisuuskertomus rahastokohtaisten asetusten mukaisesti.
6.  EMKR:stä, AMIF:stä, ISF:stä ja BMVI:stä tuettavien ohjelmien osalta jäsenvaltion on toimitettava vuotuinen tuloksellisuuskertomus rahastokohtaisten asetusten mukaisesti.
Tarkistus 229
Ehdotus asetukseksi
37 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Ensimmäisen kerran tiedot on toimitettava 31 päivään tammikuuta 2022 mennessä ja viimeisen kerran 31 päivään tammikuuta 2030 mennessä.
Ensimmäisen kerran tiedot on toimitettava 28 päivään helmikuuta 2022 mennessä ja viimeisen kerran 28 päivään helmikuuta 2030 mennessä.
Tarkistus 230
Ehdotus asetukseksi
37 artikla – 1 kohta – 3 alakohta
ESR+-asetuksen 4 artiklan 1 kohdan c alakohdan vii alakohdan mukaisten ohjelmien osalta tiedot on toimitettava vuosittain 30 päivään marraskuuta mennessä.
ESR+-asetuksen 4 artiklan 1 kohdan xi alakohdan mukaisten ohjelmien osalta tiedot on toimitettava vuosittain 30 päivään marraskuuta mennessä.
Tarkistus 231
Ehdotus asetukseksi
37 artikla – 2 kohta – a alakohta
a)  valittujen toimien määrä, niiden tukikelpoiset kokonaiskustannukset, rahastoista osoitettava rahoitusosuus ja tuensaajien hallintoviranomaiselle ilmoittamat tukikelpoiset kokonaiskustannukset tukitoimityypin mukaan jaoteltuina;
a)  vuosittain 31 päivään tammikuuta, 31 päivään maaliskuuta, 31 päivään toukokuuta, 31 päivään heinäkuuta, 30 päivään syyskuuta ja 30 päivään marraskuuta mennessä toimitettavien tietojen yhteydessä valittujen toimien määrä, niiden tukikelpoiset kokonaiskustannukset, rahastoista osoitettava rahoitusosuus ja tuensaajien hallintoviranomaiselle ilmoittamat tukikelpoiset kokonaiskustannukset tukitoimityypin mukaan jaoteltuina;
Tarkistus 232
Ehdotus asetukseksi
37 artikla – 2 kohta – b alakohta
b)  tuotos- ja tulosindikaattoreiden arvot valittujen toimien osalta ja toimissa saavutetut arvot.
b)  vuosittain ainoastaan 31 päivään toukokuuta ja 30 päivään marraskuuta mennessä toimitettavien tietojen yhteydessä tuotos- ja tulosindikaattoreiden arvot valittujen toimien osalta ja toimissa saavutetut arvot.
Tarkistus 233
Ehdotus asetukseksi
39 artikla – 1 kohta
1.  Hallintoviranomaisen on suoritettava ohjelmaa koskevat arvioinnit. Kussakin arvioinnissa on arvioitava ohjelman tuloksellisuutta, tehokkuutta, merkityksellisyyttä, johdonmukaisuutta ja EU:n tasolla saatavaa lisäarvoa, ja sen tarkoituksena on parantaa ohjelmien suunnittelun ja toteuttamisen laatua.
1.  Hallintoviranomaisen on suoritettava ohjelmaa koskevat arvioinnit. Kussakin arvioinnissa on arvioitava ohjelman osallistavuutta, syrjimätöntä luonnetta, tuloksellisuutta, tehokkuutta, merkityksellisyyttä, johdonmukaisuutta, näkyvyyttä ja EU:n tasolla saatavaa lisäarvoa, ja sen tarkoituksena on parantaa ohjelmien suunnittelun ja toteuttamisen laatua.
Tarkistus 234
Ehdotus asetukseksi
40 artikla – 2 a kohta (uusi)
2 a.   Edellä 2 kohdassa tarkoitettuun arviointiin sisältyy 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen toimintapoliittisten tavoitteiden mukaisten sosioekonomisten vaikutusten ja rahoitustarpeiden arvioinnin ohjelmien sisällä ja niiden välillä, ja siinä painotetaan kilpailukykyisempää ja älykkäämpää Eurooppaa edistämällä innovatiivisia ja älykkäitä taloudellisia muutoksia ja paremmin yhteenliitettyä Eurooppaa lisäämällä liikkuvuutta, älykäs ja kestävä liikkuvuus mukaan luettuna, ja tieto- ja viestintätekniikan alueellista yhteenliittämistä. Komissio julkistaa arvioinnin tulokset verkkosivustollaan ja antaa ne tiedoksi Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle.
Tarkistus 235
Ehdotus asetukseksi
43 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – b alakohta
b)  muut asiaankuuluvat kumppanit ja elimet.
b)  muut asiaankuuluvat kumppanit ja elimet, myös alueelliset, paikalliset ja muut viranomaiset sekä talouselämän osapuolet ja työmarkkinaosapuolet.
Tarkistus 236
Ehdotus asetukseksi
44 artikla – 1 kohta
1.  Hallintoviranomaisen on varmistettava kuuden kuukauden kuluttua ohjelman hyväksymisestä, että käytettävissä on verkkosivusto, jolla on tietoa sen vastuulle kuuluvista ohjelmista, kuten ohjelmien tavoitteista, toimista, rahoitusmahdollisuuksista ja tuloksista.
1.  Hallintoviranomaisen on varmistettava kuuden kuukauden kuluttua ohjelman hyväksymisestä, että käytettävissä on verkkosivusto, jolla on tietoa sen vastuulle kuuluvista ohjelmista, kuten ohjelmien tavoitteista, toimista, ehdotuspyyntöjen alustavasta aikataulusta, rahoitusmahdollisuuksista ja tuloksista.
Tarkistus 237
Ehdotus asetukseksi
44 artikla – 3 kohta – 1 alakohta – a alakohta
a)  tuensaajan nimi, kun on kyse oikeushenkilöistä;
a)  tuensaajan ja sopimuspuolen nimi, kun on kyse oikeushenkilöistä;
Tarkistus 240
Ehdotus asetukseksi
45 artikla – 1 kohta – a alakohta
a)  jos tuensaajalla on ammattimainen verkkosivusto tai sosiaalisen median tilejä, esittämällä lyhyt, tuen määrään suhteutettu kuvaus toimesta, sen tavoitteista ja tuloksista ja tuomalla esiin unionilta saatava rahoitustuki;
a)  jos tuensaajalla on ammattimainen verkkosivusto ja sosiaalisen median tilejä, esittämällä lyhyt, tuen määrään suhteutettu kuvaus toimesta, sen tavoitteista ja tuloksista ja tuomalla esiin unionilta saatava rahoitustuki;
Tarkistus 241
Ehdotus asetukseksi
45 artikla – 1 kohta – c alakohta – johdantokappale
c)  asettamalla tiedotuskyltti näkyvälle paikalle heti, kun toimien fyysinen toteuttaminen alkaa fyysisellä investoinnilla tai laitteiden hankinnalla, seuraavista toimista:
c)  asettamalla pysyvä tiedotuskyltti paikalle, jossa se on selvästi yleisön nähtävissä, heti, kun toimien fyysinen toteuttaminen alkaa fyysisellä investoinnilla tai laitteiden hankinnalla, seuraavista toimista:
Tarkistus 243
Ehdotus asetukseksi
45 artikla – 1 kohta – d alakohta
d)  muiden kuin c alakohdan piiriin kuuluvien toimien osalta asettamalla näkyvälle paikalle vähintään yhden tulostetun julisteen tai elektronisen näytön, jonka vähimmäiskoko on A3 ja jossa annetaan tietoa toimesta ja korostetaan rahastojen tukea;
d)  muiden kuin c alakohdan piiriin kuuluvien toimien osalta asettamalla näkyvälle paikalle, jossa se on selvästi yleisön nähtävissä, vähintään yhden tulostetun julisteen tai elektronisen näytön, jonka vähimmäiskoko on A3 ja jossa annetaan tietoa toimesta ja korostetaan rahastojen tukea;
Tarkistus 244
Ehdotus asetukseksi
45 artikla – 1 kohta – e a alakohta (uusi)
e a)   asettamalla fyysisen toteuttamisen alkamishetkestä unionin symbolin pysyvästi näkyvälle paikalle, jossa se on yleisön nähtävissä, ja liitteessä VIII vahvistetut tekniset ominaisuudet huomioon ottaen.
Tarkistus 245
Ehdotus asetukseksi
45 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Tätä vaatimusta ei sovelleta toimiin, joita tuetaan ESR+-asetuksen 4 artiklan 1 kohdan c alakohdan vii alakohdassa tarkoitetun erityistavoitteen mukaisesti.
Tätä vaatimusta ei sovelleta toimiin, joita tuetaan ESR+-asetuksen 4 artiklan 1 kohdan xi alakohdassa tarkoitetun erityistavoitteen mukaisesti.
Tarkistus 246
Ehdotus asetukseksi
47 artikla – 1 kohta
Jäsenvaltioiden on käytettävä rahastoista saatavat rahoitusosuudet tuen myöntämiseen tuensaajille avustusten, rahoitusvälineiden tai palkintojen tai niiden yhdistelmien muodossa.
Jäsenvaltioiden on käytettävä rahastoista saatavat rahoitusosuudet tuen myöntämiseen tuensaajille avustusten, rajoitetusti käytettävien rahoitusvälineiden tai palkintojen tai niiden yhdistelmien muodossa.
Tarkistus 247
Ehdotus asetukseksi
49 artikla – 1 kohta – c alakohta
c)  kiinteä prosenttiosuus, joka on enintään 25 prosenttia tukikelpoisista välittömistä kustannuksista, edellyttäen, että osuus lasketaan 48 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti.
c)  kiinteä prosenttiosuus, joka on enintään 25 prosenttia tukikelpoisista välittömistä kustannuksista, edellyttäen, että osuus lasketaan 48 artiklan 2 kohdan a alakohdan tai 48 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaisesti.
Tarkistus 248
Ehdotus asetukseksi
50 artikla – 2 kohta – a alakohta
a)  jakamalla viimeisimmät asiakirjoihin perustuvat vuotuiset bruttotyövoimakustannukset 1 720 tunnilla, kun kyse on kokoaikaisista työntekijöistä, tai 1 720 tunnista lasketulla osa-aikaisuutta vastaavalla määräosuudella, kun kyse on osa-aikaisista työntekijöistä;
a)  jakamalla viimeisimmät asiakirjoihin perustuvat vuotuiset bruttotyövoimakustannukset sekä odotettavissa olevat lisäkustannukset, jotta voidaan ottaa huomioon palkankorotusten tai ylennysten kaltaiset tekijät, 1 720 tunnilla, kun kyse on kokoaikaisista työntekijöistä, tai 1 720 tunnista lasketulla osa-aikaisuutta vastaavalla määräosuudella, kun kyse on osa-aikaisista työntekijöistä;
Tarkistus 249
Ehdotus asetukseksi
50 artikla – 2 kohta – b alakohta
b)  jakamalla viimeisimmät asiakirjoihin perustuvat kuukausittaiset bruttotyövoimakustannukset asianomaisen henkilön kuukausittaisella työajalla, joka vastaa työsopimuksessa tarkoitettua sovellettavaa kansallista lainsäädäntöä.
b)  jakamalla viimeisimmät asiakirjoihin perustuvat kuukausittaiset bruttotyövoimakustannukset sekä odotettavissa olevat lisäkustannukset, jotta voidaan ottaa huomioon palkankorotusten tai ylennysten kaltaiset tekijät, asianomaisen henkilön kuukausittaisella työajalla, joka vastaa työsopimuksessa tarkoitettua sovellettavaa kansallista lainsäädäntöä.
Tarkistus 250
Ehdotus asetukseksi
52 artikla – 2 kohta
2.  Rahoitusvälineistä annetaan tukea varojen lopullisille vastaanottajille ainoastaan uusiin investointeihin, joiden odotetaan olevan taloudellisesti kannattavia, tuottavan tuloja tai tuovan säästöjä mutta joihin ei saada riittävästi rahoitusta markkinalähteistä.
2.  Rahoitusvälineistä annetaan tukea varojen lopullisille vastaanottajille ainoastaan uusiin investointeihin, joiden odotetaan olevan taloudellisesti kannattavia, tuottavan tuloja tai tuovan säästöjä mutta joihin ei saada riittävästi rahoitusta markkinalähteistä. Tällainen tuki voidaan kohdentaa sekä aineelliseen että aineettomaan omaisuuteen tehtäviin investointeihin ja myös käyttöpääomaan sovellettavien unionin valtiontukisääntöjen mukaisesti.
Tarkistus 251
Ehdotus asetukseksi
52 artikla – 3 kohta – 2 alakohta – a alakohta
a)  ohjelmasta rahoitusvälineeseen osoitettavan rahoitusosuuden ehdotettu määrä ja odotettu vipuvaikutus;
a)  ohjelmasta rahoitusvälineeseen osoitettavan rahoitusosuuden ehdotettu määrä ja odotettu vipuvaikutus sekä tähän liittyvät arvioinnit;
Tarkistus 252
Ehdotus asetukseksi
52 artikla – 5 kohta
5.  Rahoitusvälineitä voidaan yhdistää avustusten muodossa olevaan täydentävään ohjelmatukeen niin, että ne muodostavat yhden rahoitusvälinettä koskevan toimen yhdessä rahoitussopimuksessa, jolloin kyseistä rahoitusvälinettä toteuttava elin antaa molemmat eri tukimuodot. Tällaiseen rahoitusvälinettä koskevaan toimeen sovelletaan rahoitusvälineisiin sovellettavia sääntöjä.
5.  Rahoitusvälineitä voidaan yhdistää avustusten muodossa olevaan täydentävään ohjelmatukeen niin, että ne muodostavat yhden rahoitusvälinettä koskevan toimen yhdessä rahoitussopimuksessa, jolloin kyseistä rahoitusvälinettä toteuttava elin antaa molemmat eri tukimuodot. Kun avustuksen muodossa olevan ohjelmatuen määrä on rahoitusvälineen muodossa olevan ohjelmatuen määrää pienempi, sovelletaan rahoitusvälineisiin sovellettavia sääntöjä.
Tarkistus 253
Ehdotus asetukseksi
53 artikla – 2 kohta – 2 alakohta
Hallintoviranomainen valitsee elimen, joka vastaa rahoitusvälineen täytäntöönpanosta.
Hallintoviranomainen valitsee elimen, joka vastaa rahoitusvälineen täytäntöönpanosta joko suoraan tai välillisesti tehtävän sopimuksen välityksellä.
Tarkistus 254
Ehdotus asetukseksi
53 artikla – 2 kohta – 2 a alakohta (uusi)
Tekemällä suoraan sopimuksen hallintoviranomainen voi antaa täytäntöönpanotehtäviä
a)  EIP:lle;
b)  kansainväliselle rahoituslaitokselle, jossa jäsenvaltio on osakkaana;
c)  ammattimaista rahoitustoimintaa harjoittavaksi oikeushenkilöksi perustetulle julkisomisteiselle pankille tai laitokselle.
Tarkistus 255
Ehdotus asetukseksi
53 artikla – 7 kohta
7.  Hallintoviranomaisen on, hallinnoidessaan rahoitusvälinettä 2 kohdan mukaisesti, tai rahoitusvälineen täytäntöönpanosta vastaavan elimen on, hallinnoidessaan rahoitusvälinettä 3 kohdan mukaisesti, pidettävä erillistä kirjanpitoa tai käytettävä yhtä kirjanpitokoodia kutakin toimintalinjaa ja kutakin alueluokkaa varten jokaisesta, ohjelmasta osoitetusta rahoitusosuudesta ja erikseen niin 54 artiklassa kuin 56 artiklassa tarkoitetuista varoista.
7.  Hallintoviranomaisen on, hallinnoidessaan rahoitusvälinettä 2 kohdan mukaisesti, tai rahoitusvälineen täytäntöönpanosta vastaavan elimen on, hallinnoidessaan rahoitusvälinettä 3 kohdan mukaisesti, pidettävä erillistä kirjanpitoa tai käytettävä yhtä kirjanpitokoodia kutakin toimintalinjaa ja kutakin alueluokkaa tai maaseuturahaston tukitoimien eri tyyppiä varten jokaisesta, ohjelmasta osoitetusta rahoitusosuudesta ja erikseen niin 54 artiklassa kuin 56 artiklassa tarkoitetuista varoista.
Tarkistus 256
Ehdotus asetukseksi
53 artikla – 7 a kohta (uusi)
7 a.   Vaatimukset, jotka koskevat raportointia rahoitusvälineen käytöstä aiottuihin tarkoituksiin, rajoittuvat hallinnointiviranomaisiin ja rahoituksen välittäjiin.
Tarkistus 257
Ehdotus asetukseksi
54 artikla – 2 kohta
2.  Rahastoista rahoitusvälineisiin maksetusta tuesta johtuvat korko- ja muut tuotot on käytettävä samaan tavoitteeseen tai samoihin tavoitteisiin kuin rahastoista maksettu alkuperäinen tuki joko saman rahoitusvälineen yhteydessä tai rahoitusvälineen purkamisen seurauksena muiden rahoitusvälineiden tai tukimuotojen yhteydessä tukikelpoisuusajan loppuun asti.
2.  Rahastoista rahoitusvälineisiin maksetusta tuesta johtuvat korko- ja muut tuotot on käytettävä samaan tavoitteeseen tai samoihin tavoitteisiin kuin rahastoista maksettu alkuperäinen tuki joko saman rahoitusvälineen yhteydessä tai rahoitusvälineen purkamisen seurauksena muiden rahoitusvälineiden tai tukimuotojen yhteydessä lisäinvestointeihin lopullisiin vastaanottajiin, tai tarvittaessa kattamaan rahastosta rahoitusvälineeseen maksetun rahoitusosuuden nimellisarvon pienenemisen aiheuttamat tappiot, jotka johtuvat negatiivisesta korosta, jos tällaisia tappioita syntyy rahoitusvälineiden käyttöönotosta vastaavien elinten harjoittamasta aktiivisesta varainhallinnasta huolimatta, tukikelpoisuusajan loppuun asti.
Tarkistus 258
Ehdotus asetukseksi
55 artikla – 1 kohta
1.  Rahastoista rahoitusvälineisiin osoitettua lopullisiin vastaanottajiin investoitua tukea sekä kaikenlaisia kyseisistä investoinneista johtuvia tuottoja, jotka liittyvät rahastoista saatuun tukeen, voidaan käyttää markkinatalousperiaatteen mukaisesti toimivien sijoittajien eriytettyyn kohteluun jakamalla riskit ja tuotto asianmukaisesti.
1.  Rahastoista rahoitusvälineisiin osoitettua lopullisiin vastaanottajiin investoitua tukea sekä kaikenlaisia kyseisistä investoinneista johtuvia tuottoja, jotka liittyvät rahastoista saatuun tukeen, voidaan käyttää markkinatalousperiaatteen mukaisesti toimivien sijoittajien eriytettyyn kohteluun tai muuhun unionin tuen muotoihin jakamalla riskit ja tuotto asianmukaisesti moitteettoman varainhoidon periaate huomioon ottaen.
Tarkistus 259
Ehdotus asetukseksi
55 artikla – 2 kohta
2.  Tällaisen eriytetyn kohtelun taso, joka vahvistetaan joko kilpailuun perustuvan menettelyn tai riippumattoman arvioinnin pohjalta, ei saa ylittää sitä, mikä on tarpeen sellaisten kannustimien luomiseksi, joilla houkutellaan yksityisiä varoja.
2.  Tällaisen eriytetyn kohtelun taso, joka vahvistetaan joko kilpailuun perustuvan menettelyn tai tämän asetuksen 52 artiklan mukaisesti toteutetun ennakkoarvioinnin pohjalta, ei saa ylittää sitä, mikä on tarpeen sellaisten kannustimien luomiseksi, joilla houkutellaan yksityisiä varoja.
Tarkistus 260
Ehdotus asetukseksi
56 artikla – 1 kohta
1.  Rahoitusvälineisiin ennen tukikelpoisuusajan päättymistä takaisin maksetut varat, jotka saadaan investoinneista lopullisiin vastaanottajiin tai vakuussopimuksiin varattujen varojen vapautumisesta, mukaan luettuina pääoman takaisinmaksut ja rahastoista maksetusta tuesta johtuvat tulot, on käytettävä uudelleen samaan erityistavoitteeseen tai -tavoitteisiin saman rahoitusvälineen tai muiden rahoitusvälineiden kautta tehtäviin lisäinvestointeihin lopullisiin vastaanottajiin ja tällaisiin lisäinvestointeihin liittyviin hallintokustannuksiin ja -maksuihin.
1.  Rahoitusvälineisiin ennen tukikelpoisuusajan päättymistä takaisin maksetut varat, jotka saadaan investoinneista lopullisiin vastaanottajiin tai vakuussopimuksiin varattujen varojen vapautumisesta, mukaan luettuina pääoman takaisinmaksut ja rahastoista maksetusta tuesta johtuvat tulot, on käytettävä uudelleen samaan erityistavoitteeseen tai -tavoitteisiin saman rahoitusvälineen tai muiden rahoitusvälineiden kautta tehtäviin lisäinvestointeihin lopullisiin vastaanottajiin ja tällaisiin lisäinvestointeihin liittyviin hallintokustannuksiin ja -maksuihin moitteettoman varainhoidon periaate huomioon ottaen.
Tarkistus 261
Ehdotus asetukseksi
56 artikla – 1 kohta – 1 a alakohta (uusi)
Toiminnan tehostamisesta johtuvia säästöjä ei pidetä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuina tuloina. Etenkään energiatehokkuutta lisäävien toimien seurauksena aikaansaadut kustannussäästöt eivät saa johtaa samansuuruisiin vähennyksiin toiminta-avustuksissa.
Tarkistus 262
Ehdotus asetukseksi
57 artikla – 2 kohta – 1 alakohta
Menoihin voidaan myöntää rahastoista rahoitusosuus, jos ne ovat aiheutuneet tuensaajalle tai julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuustoimien yksityisen sektorin kumppanille toimien täytäntöönpanosta ja ne on maksettu sen päivän, jona ohjelma esitetään komissiolle, tai 1 päivän tammikuuta 2021, sen mukaan, kumpi ajankohta on aikaisempi, ja 31 päivän joulukuuta 2029 välisenä aikana.
Menoihin voidaan myöntää rahastoista rahoitusosuus, jos ne ovat aiheutuneet tuensaajalle tai julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuustoimien yksityisen sektorin kumppanille toimien täytäntöönpanosta ja ne on maksettu sen päivän, jona ohjelma esitetään komissiolle, tai 1 päivän tammikuuta 2021, sen mukaan, kumpi ajankohta on aikaisempi, ja 31 päivän joulukuuta 2030 välisenä aikana.
Tarkistus 263
Ehdotus asetukseksi
57 artikla – 4 kohta
4.  Toimi tai sen osa voidaan toteuttaa jäsenvaltion ulkopuolella, myös unionin ulkopuolella, edellyttäen, että toimi auttaa ohjelman tavoitteiden saavuttamista.
4.  EAKR:n, ESR+:n tai koheesiorahaston mukainen toimi tai sen osa voidaan toteuttaa jäsenvaltion ulkopuolella, myös unionin ulkopuolella, edellyttäen, että toimi kuuluu yhteen Euroopan alueellista yhteistyötä koskevan asetuksen (EU) [...] 3 artiklassa määritellyn päämäärän (Interreg) viidestä osa-alueesta ja auttaa ohjelman tavoitteiden saavuttamista.
Tarkistus 264
Ehdotus asetukseksi
57 artikla – 6 kohta
6.  Toimia ei valita rahastojen tuen kohteiksi, jos ne on saatettu fyysisesti päätökseen tai toteutettu kokonaisuudessaan ennen kuin ohjelmaan liittyvä rahoitushakemus on jätetty hallintoviranomaiselle, siitä riippumatta, onko kaikki asiaankuuluvat maksut maksettu.
6.  Toimia ei valita rahastojen tuen kohteiksi, jos ne on saatettu fyysisesti päätökseen tai toteutettu kokonaisuudessaan ennen kuin ohjelmaan liittyvä rahoitushakemus on jätetty hallintoviranomaiselle, siitä riippumatta, onko kaikki asiaankuuluvat maksut maksettu. Tätä kohtaa ei sovelleta menoihin, jotka liittyvät lisäkustannusten korvaamiseen syrjäisimmillä alueilla EMKR:stä, eikä menoihin, jotka on rahoitettu EAKR:sta tai ESR+:sta syrjäisimmille alueille myönnetyillä erityisillä lisämäärärahoilla.
Tarkistus 265
Ehdotus asetukseksi
58 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – a alakohta
a)  lainojen korot, paitsi korkotuen tai vakuuspalkkiohyvityksen muodossa myönnettyjen avustusten osalta;
a)  lainojen korot, paitsi korkotuen tai vakuuspalkkiohyvityksen muodossa myönnettyjen avustusten osalta tai sellaisen rahoitusvälineeseen maksettavan maksuosuuden osalta, joka johtuu negatiivisesta korosta;
Tarkistus 266
Ehdotus asetukseksi
58 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – c alakohta
c)   arvonlisävero, jäljempänä ’alv’, lukuun ottamatta toimia, joiden kokonaiskustannukset ovat alle 5 000 000 euroa.
Poistetaan.
Tarkistus 267
Ehdotus asetukseksi
58 artikla – 1 kohta – 2 a alakohta (uusi)
Arvonlisäveroon, jäljempänä ’alv’, liittyvien toimien tukikelpoisuus määritetään tapauskohtaisesti lukuun ottamatta toimia, joiden kokonaiskustannukset ovat alle 5 000 000 euroa, ja investointeja ja lopullisten vastaanottajien kustannuksia.
Tarkistus 268
Ehdotus asetukseksi
59 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Jäsenvaltio voi lyhentää ensimmäisessä alakohdassa asetetun määräajan kolmeen vuoteen investointien tai pk-yritysten luomien työpaikkojen säilyttämiseksi.
Jäsenvaltio voi lyhentää ensimmäisessä alakohdassa asetetun määräajan kolmeen vuoteen a, b ja c alakohdassa tarkoitetuissa asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa pk-yritysten luomien työpaikkojen säilyttämiseksi.
Tarkistus 269
Ehdotus asetukseksi
59 artikla – 3 kohta
3.  Edellä olevaa 1 ja 2 kohtaa ei sovelleta toimiin, joita koskee tuotannollisen toiminnan lopettaminen sellaisen konkurssin seurauksena, joka ei ole petollinen.
3.  Edellä olevaa 1 ja 2 kohtaa ei sovelleta rahoitusvälineisiin maksettuihin tai niiden maksamiin ohjelman rahoitusosuuksiin eikä toimiin, joita koskee tuotannollisen toiminnan lopettaminen sellaisen konkurssin seurauksena, joka ei ole petollinen.
Tarkistus 270
Ehdotus asetukseksi
62 artikla – 3 kohta – 1 alakohta
Edellä olevan 1 kohdan d alakohdassa mainitut hallintomaksut ovat suoritusperusteisia. Jos 53 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut holdingrahastoa ja/tai erityisrahastoja toteuttavat elimet valitaan tekemällä suoraan sopimus, niille maksettaviin hallintokustannuksiin ja -maksuihin, jotka voidaan ilmoittaa tukikelpoisiksi menoiksi, sovelletaan kynnysarvoa, joka on enintään 5 prosenttia niiden rahoitusosuuksien kokonaismäärästä, jotka ohjelmasta on maksettu lopullisille vastaanottajille lainoina tai oman pääoman ehtoisina tai oman pääoman luonteisina sijoituksina tai jotka on varattu sovitusti vakuussopimuksiin.
Edellä olevan 1 kohdan d alakohdassa mainitut hallintomaksut ovat suoritusperusteisia. Rahoitusvälineiden täytäntöönpanon ensimmäisen kahdentoista kuukauden jakson ajan hallintokustannusten ja -palkkioiden peruskorvaus on tukikelpoinen. Jos 53 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut holdingrahastoa ja/tai erityisrahastoja toteuttavat elimet valitaan tekemällä suoraan sopimus, niille maksettaviin hallintokustannuksiin ja -maksuihin, jotka voidaan ilmoittaa tukikelpoisiksi menoiksi, sovelletaan kynnysarvoa, joka on enintään 5 prosenttia niiden rahoitusosuuksien kokonaismäärästä, jotka ohjelmasta on maksettu lopullisille vastaanottajille lainoina tai oman pääoman ehtoisina tai oman pääoman luonteisina sijoituksina tai jotka on varattu sovitusti vakuussopimuksiin.
Tarkistus 271
Ehdotus asetukseksi
62 artikla – 3 kohta – 2 alakohta
Kynnysarvoa ei sovelleta silloin, kun rahoitusvälineitä täytäntöönpanevat elimet valitaan tarjouskilpailun perusteella noudattaen sovellettavaa lainsäädäntöä ja kun tarjouskilpailussa vahvistetaan suurempien hallintokustannusten ja -maksujen tarve.
Silloin, kun rahoitusvälineitä täytäntöönpanevat elimet valitaan tarjouskilpailun perusteella noudattaen sovellettavaa lainsäädäntöä ja kun tarjouskilpailussa vahvistetaan suurempien hallintokustannusten ja -maksujen tarve, kyseiset kustannukset ja maksut ovat suoritusperusteisia.
Tarkistus 272
Ehdotus asetukseksi
63 artikla – 2 kohta
2.  Jäsenvaltioiden on varmistettava komissiolle toimitettuun tilitykseen sisältyvien menojen laillisuus ja sääntöjenmukaisuus ja toteutettava kaikki tarvittavat toimet ehkäistäkseen, havaitakseen ja korjatakseen sääntöjenvastaisuudet, mukaan lukien petokset, ja raportoidakseen niistä.
2.  Jäsenvaltioiden on varmistettava komissiolle toimitettuun tilitykseen sisältyvien menojen laillisuus ja sääntöjenmukaisuus ja toteutettava kaikki tarvittavat toimet ehkäistäkseen, havaitakseen ja korjatakseen sääntöjenvastaisuudet, mukaan lukien petokset, ja raportoidakseen niistä. Jäsenvaltioiden on tehtävä kattavaa yhteistyötä OLAF:n kanssa.
Tarkistus 273
Ehdotus asetukseksi
63 artikla – 4 kohta
4.  Jäsenvaltioiden on huolehdittava seurantajärjestelmän ja indikaattoreita koskevien tietojen laadusta ja luotettavuudesta.
4.  Jäsenvaltioiden on huolehdittava seurantajärjestelmän ja indikaattoreita koskevien tietojen laadusta, riippumattomuudesta ja luotettavuudesta.
Tarkistus 274
Ehdotus asetukseksi
63 artikla – 6 kohta – 1 alakohta
Jäsenvaltioiden on otettava käyttöön järjestelyt rahastoja koskevien valitusten tutkimiseksi tehokkaasti. Niiden on komission pyynnöstä tutkittava komissiolle toimitetut valitukset, jotka kuuluvat niiden ohjelmien soveltamisalaan, ja ilmoitettava komissiolle tutkimusten tuloksista.
Jäsenvaltioiden on otettava käyttöön järjestelyt rahastoja koskevien valitusten tutkimiseksi tehokkaasti. Näiden järjestelyjen soveltamisala, säännöt ja menettelyt ovat jäsenvaltioiden vastuulla niiden institutionaalisten ja oikeudellisten puitteiden mukaisesti. Niiden on komission pyynnöstä 64 artiklan 4 a kohdan mukaisesti tutkittava komissiolle toimitetut valitukset, jotka kuuluvat niiden ohjelmien soveltamisalaan, ja ilmoitettava komissiolle tutkimusten tuloksista.
Tarkistus 275
Ehdotus asetukseksi
63 artikla – 7 kohta – 1 alakohta
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tuensaajien ja ohjelmasta vastaavien viranomaisten välinen tiedonvaihto hoidetaan kokonaisuudessaan sähköisten tiedonvaihtojärjestelmien avulla liitteen XII mukaisesti.
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tuensaajien ja ohjelmasta vastaavien viranomaisten välinen tiedonvaihto hoidetaan kokonaisuudessaan käyttäjäystävällisten sähköisten tiedonvaihtojärjestelmien avulla liitteen XII mukaisesti.
Tarkistus 276
Ehdotus asetukseksi
63 artikla – 7 kohta – 2 alakohta
EMKR:stä, AMIF:stä, ISF:stä ja BMVI:stä tuettavien ohjelmien osalta ensimmäistä alakohtaa sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2023.
EMKR:stä, AMIF:stä, ISF:stä ja BMVI:stä tuettavien ohjelmien osalta ensimmäistä alakohtaa sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2022.
Tarkistus 277
Ehdotus asetukseksi
63 artikla – 7 kohta – 3 alakohta
Ensimmäistä alakohtaa ei sovelleta ESR+-asetuksen [4 artiklan 1 kohdan c alakohdan vii alakohtaan] perustuviin ohjelmiin.
Ensimmäistä alakohtaa ei sovelleta ESR+-asetuksen [4 artiklan 1 kohdan xi alakohtaan] perustuviin ohjelmiin.
Tarkistus 278
Ehdotus asetukseksi
63 artikla – 11 kohta
(11)  Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksen, jossa vahvistettavaa mallia on käytettävä, kun sääntöjenvastaisuuksista ilmoitetaan noudattaen 109 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä, jotta voidaan varmistaa yhdenmukaiset edellytykset tämän artiklan täytäntöönpanolle.
11.  Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksen, jossa vahvistettavaa mallia on käytettävä, kun sääntöjenvastaisuuksista ilmoitetaan noudattaen 109 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä, jotta voidaan varmistaa yhdenmukaiset edellytykset ja säännöt tämän artiklan täytäntöönpanolle.
Tarkistus 279
Ehdotus asetukseksi
64 artikla – 1 kohta – 1 alakohta
Komissio varmistaa, että jäsenvaltioilla on tämän asetuksen mukaiset hallinnointi- ja valvontajärjestelmät ja että nämä järjestelmät toimivat tehokkaasti ohjelmien toteuttamisen ajan. Komissio laatii tarkastusstrategian ja tarkastussuunnitelman, joiden on perustuttava riskinarviointiin.
Komissio varmistaa, että jäsenvaltioilla on tämän asetuksen mukaiset hallinnointi- ja valvontajärjestelmät ja että nämä järjestelmät toimivat vaikuttavasti ja tehokkaasti ohjelmien toteuttamisen ajan. Komissio laatii kaikille jäsenvaltioille tarkastusstrategian ja tarkastussuunnitelman, joiden on perustuttava riskinarviointiin.
Tarkistus 280
Ehdotus asetukseksi
64 artikla – 2 kohta
2.  Komissio tekee tarkastuksia enintään kolmen kalenterivuoden ajan sen jälkeen, kun tilit, joihin asianomaiset menot sisältyivät, on hyväksytty. Tätä määräaikaa ei sovelleta toimiin, joiden osalta epäillään petosta.
2.  Komissio tekee tarkastuksia enintään kahden kalenterivuoden ajan sen jälkeen, kun tilit, joihin asianomaiset menot sisältyivät, on hyväksytty. Tätä määräaikaa ei sovelleta toimiin, joiden osalta epäillään petosta.
Tarkistus 281
Ehdotus asetukseksi
64 artikla – 4 kohta – 1 alakohta – a alakohta
a)  Komissio ilmoittaa ohjelmasta vastaavalle toimivaltaiselle viranomaiselle tarkastuksesta vähintään 12 työpäivää aikaisemmin lukuun ottamatta kiireellisiä tapauksia. Jäsenvaltion virkamiehet tai valtuutetut edustajat voivat osallistua näihin tarkastuksiin.
a)  Komissio ilmoittaa ohjelmasta vastaavalle toimivaltaiselle viranomaiselle tarkastuksesta vähintään 15 työpäivää aikaisemmin lukuun ottamatta kiireellisiä tapauksia. Jäsenvaltion virkamiehet tai valtuutetut edustajat voivat osallistua näihin tarkastuksiin.
Tarkistus 282
Ehdotus asetukseksi
64 artikla – 4 kohta – 1 alakohta – c alakohta
c)  Komissio toimittaa alustavat tarkastushavainnot jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle vähintään yhdellä unionin virallisella kielellä viimeistään 3 kuukautta tarkastuksen viimeisen päivän jälkeen.
c)  Komissio toimittaa alustavat tarkastushavainnot jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle vähintään yhdellä unionin virallisella kielellä viimeistään kaksi kuukautta tarkastuksen viimeisen päivän jälkeen.
Tarkistus 283
Ehdotus asetukseksi
64 artikla – 4 kohta – 1 alakohta – d alakohta
d)  Komissio toimittaa tarkastuskertomuksen vähintään yhdellä unionin virallisella kielellä viimeistään kuukauden kuluttua päivästä, jona se on saanut jäsenvaltion toimivaltaiselta viranomaiselta kattavan vastauksen alustaviin tarkastushavaintoihin.
d)  Komissio toimittaa tarkastuskertomuksen vähintään yhdellä unionin virallisella kielellä viimeistään kahden kuukauden kuluttua päivästä, jona se on saanut jäsenvaltion toimivaltaiselta viranomaiselta kattavan vastauksen alustaviin tarkastushavaintoihin. Jäsenvaltion vastaus katsotaan täydelliseksi, jos komissio ei ole kahden kuukauden kuluessa ilmoittanut puuttuvista asiakirjoista.
Tarkistus 284
Ehdotus asetukseksi
64 artikla – 4 kohta – 2 alakohta
Komissio voi pidentää edellä c ja d alakohdassa tarkoitettuja määräaikoja kolmella kuukaudella.
Komissio voi pidentää edellä c ja d alakohdassa tarkoitettuja määräaikoja kahdella kuukaudella asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa.
Tarkistus 285
Ehdotus asetukseksi
64 artikla – 4 a kohta (uusi)
4 a.   Komissio tarjoaa valitustenkäsittelyjärjestelmän, joka on kansalaisten ja sidosryhmien saatavilla ohjelmien, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 63 artiklan 6 kohdan soveltamista.
Tarkistus 286
Ehdotus asetukseksi
65 artikla – 2 kohta
2.  Tarkastusviranomaisen on oltava julkinen viranomainen, joka on toiminnallisesti riippumaton tarkastuksen kohteista.
2.  Tarkastusviranomaisen on oltava julkinen viranomainen, joka on toiminnallisesti riippumaton hallintoviranomaisesta ja elimistä tai yksiköistä, joille on annettu tai delegoitu tehtäviä.
Tarkistus 287
Ehdotus asetukseksi
66 artikla – 1 kohta – e alakohta
e)  kirjata ja tallentaa sähköiseen järjestelmään kustakin toimesta tiedot, joita tarvitaan seurantaa, arviointia, varainhoitoa, varmennuksia ja tarkastuksia varten, ja varmistaa tietojen turvallisuus, eheys ja luottamuksellisuus ja tietojen käyttäjien todentaminen.
e)  kirjata ja tallentaa sähköisiin järjestelmiin kustakin toimesta tiedot, joita tarvitaan seurantaa, arviointia, varainhoitoa, varmennuksia ja tarkastuksia varten, ja varmistaa tietojen turvallisuus, eheys ja luottamuksellisuus ja tietojen käyttäjien todentaminen.
Tarkistus 288
Ehdotus asetukseksi
67 artikla – 1 kohta – 1 alakohta
Hallintoviranomaisen on vahvistettava toimien valintaa varten perusteet ja menettelyt, jotka ovat syrjimättömiä ja avoimia, joilla varmistetaan sukupuolten tasa-arvo ja joissa otetaan huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirja, kestävän kehityksen periaate ja unionin ympäristöpolitiikka SEUT-sopimuksen 11 artiklan ja 191 artiklan 1 kohdan mukaisesti, sekä soveltaa näitä perusteita ja menettelyjä.
Hallintoviranomaisen on vahvistettava toimien valintaa varten perusteet ja menettelyt, jotka ovat syrjimättömiä ja avoimia, joilla varmistetaan esteettömyys vammaisille henkilöille ja sukupuolten tasa-arvo ja joissa otetaan huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirja, kestävän kehityksen periaate ja unionin ympäristöpolitiikka SEUT-sopimuksen 11 artiklan ja 191 artiklan 1 kohdan mukaisesti, sekä soveltaa näitä perusteita ja menettelyjä.
Tarkistus 289
Ehdotus asetukseksi
67 artikla – 3 kohta – a alakohta
a)  varmistettava, että valitut toimet ovat ohjelman mukaisia ja että niillä edistetään tuloksellisesti ohjelman erityistavoitteiden saavuttamista;
a)  varmistettava, että valitut toimet ovat kestäviä ja ohjelman sekä alueellisten strategioiden mukaisia ja että niillä edistetään tuloksellisesti ohjelman erityistavoitteiden saavuttamista;
Tarkistus 290
Ehdotus asetukseksi
67 artikla – 3 kohta – c alakohta
c)  varmistettava, että valituissa toimissa käytetyllä tuen määrällä ja toteutetuilla toimilla saavutetaan tavoitteet parhaalla mahdollisella tavalla;
c)  varmistettava, että valituissa toimissa käytetyllä tuen määrällä ja toteutetuilla toimilla saavutetaan tavoitteet asianmukaisella tavalla;
Tarkistus 291
Ehdotus asetukseksi
67 artikla – 3 kohta – e alakohta
e)  varmistettava, että valituille toimille, jotka kuuluvat Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/92/EU48 soveltamisalaan, tehdään ympäristövaikutusten arviointi tai seulontamenettely mainitussa direktiivissä, sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2014/52/EU49, vahvistettujen vaatimusten pohjalta;
e)  varmistettava, että valituille toimille, jotka kuuluvat Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/92/EU48 soveltamisalaan, tehdään ympäristövaikutusten arviointi tai seulontamenettely ja että vaihtoehtojen arviointi ja kattava julkinen kuuleminen on otettu asianmukaisesti huomioon mainitussa direktiivissä, sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2014/52/EU49, vahvistettujen vaatimusten pohjalta;
_________________
_________________
48 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/92/EU, annettu 13 päivänä joulukuuta 2011, tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista (EUVL L 26, 28.1.2012, s. 1).
48 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/92/EU, annettu 13 päivänä joulukuuta 2011, tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista (EUVL L 26, 28.1.2012, s. 1).
49 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/52/EU, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista annetun direktiivin 2011/92/EU muuttamisesta (EUVL L 124, 25.4.2014, s. 1).
49 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/52/EU, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista annetun direktiivin 2011/92/EU muuttamisesta (EUVL L 124, 25.4.2014, s. 1).
Tarkistus 292
Ehdotus asetukseksi
67 artikla – 3 kohta – f alakohta
f)  tarkistettava, että sovellettavaa lainsäädäntöä on noudatettu, mikäli toimet ovat alkaneet ennen kuin rahoitushakemus on jätetty hallintoviranomaiselle;
f)  varmistettava, että sovellettavaa lainsäädäntöä on noudatettu, mikäli toimet ovat alkaneet ennen kuin rahoitushakemus on jätetty hallintoviranomaiselle;
Tarkistus 293
Ehdotus asetukseksi
67 artikla – 3 kohta – j alakohta
j)  huolehdittava sellaisten infrastruktuuri-investointien ilmastokestävyyden varmistamisesta, joiden odotettu elinkaari on vähintään viisi vuotta.
j)  huolehdittava ennen investointipäätösten tekemistä sellaisten infrastruktuuri-investointien ilmastokestävyyden varmistamisesta, joiden odotettu elinkaari on vähintään viisi vuotta, sekä energiatehokkuus etusijalle -periaatteen noudattamisesta.
Tarkistus 294
Ehdotus asetukseksi
67 artikla – 5 a kohta (uusi)
5 a.   Hallintoviranomainen voi myös asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa päättää käyttää enintään viisi prosenttia ohjelmalle EAKR:stä tai ESR+:sta osoitetuista määrärahoista jäsenvaltiossa toteutettaviin, Euroopan horisontti -ohjelman tukikelpoisiin erityishankkeisiin, toisessa vaiheessa valitut hankkeet mukaan luettuina, mikäli kyseisillä erityishankkeilla myötävaikutetaan ohjelman tavoitteiden saavuttamiseen kyseisessä jäsenvaltiossa.
Tarkistus 295
Ehdotus asetukseksi
67 artikla – 6 kohta
6.  Jos hallintoviranomainen valitsee strategisesti tärkeän toimen, sen on ilmoitettava tästä välittömästi komissiolle ja annettava sille kaikki asiaankuuluvat tiedot kyseisestä toimesta.
6.  Jos hallintoviranomainen valitsee strategisesti tärkeän toimen, sen on ilmoitettava tästä komissiolle kuukauden kuluessa ja annettava sille kaikki asiaankuuluvat tiedot kyseisestä toimesta, kustannus-hyötyanalyysi mukaan luettuna.
Tarkistus 296
Ehdotus asetukseksi
68 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – b alakohta
b)  varmistaa, että tuensaaja saa erääntyneen määrän täysimääräisenä ja viimeistään 90 päivän kuluttua päivästä, jona tuensaaja on esittänyt maksatushakemuksen, edellyttäen, että varoja on käytettävissä;
b)  varmistaa ennakko- ja välimaksujen osalta, että tuensaaja saa todennettujen menojen erääntyneen määrän täysimääräisenä ja viimeistään 60 päivän kuluttua päivästä, jona tuensaaja on esittänyt maksatushakemuksen;
Tarkistus 297
Ehdotus asetukseksi
70 artikla – 1 kohta – a alakohta
a)  maksatushakemusten laatiminen ja toimittaminen komissiolle 85 ja 86 artiklan mukaisesti;
a)  maksatushakemusten laatiminen ja toimittaminen komissiolle 85 ja 86 artiklan mukaisesti ja tarkastusviranomaisen tekemien tai sen vastuulla tehtyjen tarkastusten tulosten huomioon ottaminen;
Tarkistus 298
Ehdotus asetukseksi
70 artikla – 1 kohta – b alakohta
b)  tilityksen laatiminen 92 artiklan mukaisesti ja kaikkia tilityksen osatekijöitä koskevien tietojen säilyttäminen sähköisessä järjestelmässä;
b)  tilityksen laatiminen ja esittäminen, täydellisyyden, täsmällisyyden ja oikeellisuuden vahvistaminen 92 artiklan mukaisesti ja kaikkia tilityksen osatekijöitä koskevien tietojen säilyttäminen sähköisessä järjestelmässä;
Tarkistus 299
Ehdotus asetukseksi
71 artikla – 6 a kohta (uusi)
6 a.   Tarkastus toimitetaan noudattaen tarkastettua tointa koskevan sopimuksen aikaan sovellettua standardia, paitsi jos uudet standardit ovat tuensaajan kannalta suotuisammat.
Tarkistus 300
Ehdotus asetukseksi
71 artikla – 6 b kohta (uusi)
6 b.   Sellaisen sääntöjenvastaisuuden havaitseminen osana toimea koskevaa tarkastusta, joka johtaa taloudelliseen seuraamukseen, ei voi johtaa siihen, että valvonnan soveltamisala tai rahoitusoikaisut ulotetaan koskemaan muita kuin tarkastettujen menojen tilivuoden kattamia menoja.
Tarkistus 301
Ehdotus asetukseksi
72 artikla – 1 kohta
1.  Tarkastusviranomaisen on laadittava riskinarviointiin perustuva tarkastusstrategia, jossa otetaan huomioon 63 artiklan 9 kohdassa tarkoitettu hallinnointi- ja valvontajärjestelmän kuvaus ja joka kattaa järjestelmätarkastukset ja toimien tarkastukset. Tarkastusstrategiaan on sisällyttävä juuri nimettyjen hallintoviranomaisten ja kirjanpitotoiminnosta vastaavien viranomaisten järjestelmätarkastuksia, jotka on toteutettava yhdeksän kuukauden kuluessa viranomaisten ensimmäisestä toimintavuodesta. Tarkastusstrategia on laadittava liitteessä XVIII esitetyn mallin mukaisesti, ja sitä on päivitettävä vuosittain sen jälkeen, kun ensimmäinen vuotuinen valvontakertomus ja tarkastuslausunto on toimitettu komissiolle. Se voi kattaa yhden tai useamman ohjelman.
1.  Tarkastusviranomaisen on laadittava hallintoviranomaista kuultuaan riskinarviointiin perustuva tarkastusstrategia, jossa otetaan huomioon 63 artiklan 9 kohdassa tarkoitettu hallinnointi- ja valvontajärjestelmän kuvaus ja joka kattaa järjestelmätarkastukset ja toimien tarkastukset. Tarkastusstrategiaan on sisällyttävä juuri nimettyjen hallintoviranomaisten ja kirjanpitotoiminnosta vastaavien viranomaisten järjestelmätarkastuksia. Tarkastus on toteutettava yhdeksän kuukauden kuluessa viranomaisten ensimmäisestä toimintavuodesta. Tarkastusstrategia on laadittava liitteessä XVIII esitetyn mallin mukaisesti, ja sitä on päivitettävä vuosittain sen jälkeen, kun ensimmäinen vuotuinen valvontakertomus ja tarkastuslausunto on toimitettu komissiolle. Se voi kattaa yhden tai useamman ohjelman. Tarkastusviranomainen voi tarkastusstrategiassa määrittää rajan yhden tilin tarkastuksille.
Tarkistus 302
Ehdotus asetukseksi
73 artikla – 3 kohta – 1 a alakohta (uusi)
Jos komissio ja jäsenvaltio ovat tarkastushavainnoista eri mieltä, on käytettävä riitojenratkaisumenettelyä.
Tarkistus 303
Ehdotus asetukseksi
74 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Komission ja tarkastusviranomaisten on ensin käytettävä kaikkia 66 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitetussa sähköisessä järjestelmässä olevia tietoja, mukaan lukien hallinnon tarkastusten tuloksia, ja pyydettävä ja saatava tuensaajilta lisää asiakirjoja ja tarkastusevidenssiä ainoastaan, jos tämä on niiden ammatillisen harkinnan perusteella tarpeen hyvin perusteltujen tarkastuspäätelmien tueksi.
Komission ja tarkastusviranomaisten on ensin käytettävä kaikkia 66 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitetuissa sähköisissä järjestelmissä olevia tietoja, mukaan lukien hallinnon tarkastusten tuloksia, ja pyydettävä ja saatava tuensaajilta lisää asiakirjoja ja tarkastusevidenssiä ainoastaan, jos tämä on niiden ammatillisen harkinnan perusteella tarpeen hyvin perusteltujen tarkastuspäätelmien tueksi.
Tarkistus 304
Ehdotus asetukseksi
75 artikla – 1 kohta
1.  Hallintoviranomaisen on tehtävä paikalla hallinnon tarkastuksia 68 artiklan 1 kohdan mukaisesti ainoastaan rahoitusvälineen täytäntöönpanosta vastaavien elinten ja, kun on kyse takuurahastoista, uusia lainoja myöntävien elinten tasolla.
1.  Hallintoviranomaisen on tehtävä paikalla hallinnon tarkastuksia 68 artiklan 1 kohdan mukaisesti ainoastaan rahoitusvälineen täytäntöönpanosta vastaavien elinten ja, kun on kyse takuurahastoista, uusia lainoja myöntävien elinten tasolla. Jos rahoitusväline toimittaa valvontakertomuksia maksatushakemuksen tueksi, hallintoviranomaisen ei tarvitse tehdä paikalla hallinnon tarkastuksia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta varainhoitoasetuksen 127 artiklan soveltamista.
Tarkistus 305
Ehdotus asetukseksi
75 artikla – 2 kohta – 2 alakohta
EIP:n tai sellaisten muiden kansainvälisen rahoituslaitosten, joissa jäsenvaltio on osakkaana, on kuitenkin toimitettava hallintoviranomaiselle valvontakertomuksia maksatushakemusten tueksi.
EIP:n tai sellaisten muiden kansainvälisten rahoituslaitosten, joissa jäsenvaltio on osakkaana, on kuitenkin toimitettava hallintoviranomaiselle valvontakertomuksia maksatushakemusten tueksi.
Tarkistus 306
Ehdotus asetukseksi
75 artikla – 3 kohta
3.  Tarkastusviranomaisen on suoritettava järjestelmätarkastuksia ja toimien tarkastuksia 71, 73 tai 77 artiklan mukaisesti rahoitusvälineen täytäntöönpanosta vastaavien elinten ja, kun on kyse takuurahastoista, uusia lainoja myöntävien elinten tasolla.
3.  Tarkastusviranomaisen on suoritettava järjestelmätarkastuksia ja toimien tarkastuksia 71, 73 tai 77 artiklan mukaisesti rahoitusvälineen täytäntöönpanosta vastaavien elinten ja, kun on kyse takuurahastoista, uusia lainoja myöntävien elinten tasolla. Jos rahoitusväline toimittaa tarkastusviranomaiselle vuotuisen tarkastuskertomuksen, jonka sen ulkopuoliset tarkastajat laativat ennen kunkin kalenterivuoden loppua ja joka kattaa liitteessä XVII esitetyt osatekijät, tarkastusviranomainen voi päättää olla toimittamatta muita tarkastuksia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta varainhoitoasetuksen 127 artiklan soveltamista.
Tarkistus 307
Ehdotus asetukseksi
75 artikla – 3 a kohta (uusi)
3 a.   Takuurahastojen tapauksessa ohjelmien tarkastamisesta vastaavat elimet voivat suorittaa varmennuksia tai tarkastuksia uusia lainoja myöntäville elimille vain, kun toinen tai molemmat seuraavista tilanteista toteutuvat:
a)  tositteita, joissa esitetään näyttö rahoitusvälineen tuesta lopullisille tuensaajille, ei ole saatavilla hallintoviranomaisen tasolla tai rahoitusvälineitä täytäntöön panevien elinten tasolla;
b)  on näyttöä siitä, että hallintoviranomaisen tai rahoitusvälineitä täytäntöön panevien elinten tasolla saatavilla olevat asiakirjat eivät anna todenmukaista ja tarkkaa tietoa annetusta tuesta.
Tarkistus 308
Ehdotus asetukseksi
76 artikla – 1 kohta
1.  Hallintoviranomaisen on varmistettava, että kaikki rahastoista tuettuun toimeen liittyvät asiakirjatodisteet säilytetään asianmukaisella tasolla viiden vuoden ajan sen vuoden joulukuun 31 päivästä, jona hallintoviranomainen suorittaa viimeisen maksun tuensaajalle, sanotun kuitenkaan rajoittamatta valtiontukisääntöjen soveltamista.
1.  Hallintoviranomaisen on varmistettava, että kaikki rahastoista tuettuun toimeen liittyvät asiakirjatodisteet säilytetään asianmukaisella tasolla kolmen vuoden ajan sen vuoden joulukuun 31 päivästä, jona hallintoviranomainen suorittaa viimeisen maksun tuensaajalle, sanotun kuitenkaan rajoittamatta valtiontukisääntöjen soveltamista.
Tarkistus 309
Ehdotus asetukseksi
76 artikla – 2 a kohta (uusi)
2 a.   Asiakirjojen säilytysaikaa voidaan lyhentää hallintoviranomaisen päätöksellä oikeassa suhteessa tuensaajien riskiprofiiliin ja kokoon.
Tarkistus 310
Ehdotus asetukseksi
84 artikla – 2 kohta – 1 alakohta – johdantokappale
Ennakkomaksut maksetaan kunkin rahaston osalta vuotuisina erinä ennen kunkin vuoden heinäkuun 1 päivää edellyttäen, että käytettävissä on riittävästi varoja, seuraavasti:
Ennakkomaksut maksetaan kunkin rahaston osalta vuotuisina erinä ennen kunkin vuoden heinäkuun 1 päivää seuraavasti:
Tarkistus 311
Ehdotus asetukseksi
84 artikla – 2 kohta – 1 alakohta – b alakohta
b)  2022: 0,5 %;
b)  2022: 0,7 %;
Tarkistus 312
Ehdotus asetukseksi
84 artikla – 2 kohta – 1 alakohta – c alakohta
c)  2023: 0,5 %;
c)  2023: 1 %;
Tarkistus 313
Ehdotus asetukseksi
84 artikla – 2 kohta – 1 alakohta – d alakohta
d)  2024: 0,5 %;
d)  2024: 1,5 %;
Tarkistus 314
Ehdotus asetukseksi
84 artikla – 2 kohta – 1 alakohta – e alakohta
e)  2025: 0,5 %;
e)  2025: 2 %;
Tarkistus 315
Ehdotus asetukseksi
84 artikla – 2 kohta – 1 alakohta – f alakohta
f)  2026: 0,5 %
f)  2026: 2 %
Tarkistus 316
Ehdotus asetukseksi
85 artikla – 3 kohta – b alakohta
b)  edellä olevan 31 artiklan 2 kohdan mukaisesti lasketun teknisen tuen määrä;
b)  edellä olevan 31 artiklan mukaisesti lasketun teknisen tuen määrä;
Tarkistus 317
Ehdotus asetukseksi
85 artikla – 4 kohta – c a alakohta (uusi)
c a)   maksatushakemukseen voi sisältyä valtiontuen osalta tuen myöntävän tahon tuensaajalle maksamia ennakoita seuraavin, kumulatiivisin edellytyksin: ennakoilla on pankin myöntämä tai vastaava takuu, niiden määrä ei ole yli 40:ä prosenttia tuensaajalle tiettyyn toimeen myönnettävän tuen kokonaismäärästä, ne katetaan tuensaajien maksamilla menoilla ja niiden tueksi esitetään maksukuitit kolmen vuoden kuluessa.
Tarkistus 318
Ehdotus asetukseksi
86 artikla – 1 kohta
1.  Jos rahoitusvälineitä pannaan täytäntöön 53 artiklan 2 kohdan mukaisesti, liitteen XIX mukaisesti toimitettujen maksatushakemusten on sisällettävä 62 artiklan 1 kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitetut hallintoviranomaisen lopullisille vastaanottajille maksamat kokonaismäärät tai, jos on kyse vakuuksista, hallintoviranomaisen vakuussopimusten mukaisesti varaamat määrät.
1.  Jos rahoitusvälineitä pannaan täytäntöön 53 artiklan 1 kohdan mukaisesti, liitteen XIX mukaisesti toimitettujen maksatushakemusten on sisällettävä 62 artiklan 1 kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitetut hallintoviranomaisen lopullisille vastaanottajille maksamat kokonaismäärät tai, jos on kyse vakuuksista, hallintoviranomaisen vakuussopimusten mukaisesti varaamat määrät.
Tarkistus 319
Ehdotus asetukseksi
86 artikla – 2 kohta – johdantokappale
2.  Jos rahoitusvälineitä pannaan täytäntöön 53 artiklan 3 kohdan mukaisesti, maksatushakemukset, joihin sisältyy rahoitusvälineiden menoja, on toimitettava seuraavien edellytysten mukaisesti:
2.  Jos rahoitusvälineitä pannaan täytäntöön 53 artiklan 2 kohdan mukaisesti, maksatushakemukset, joihin sisältyy rahoitusvälineiden menoja, on toimitettava seuraavien edellytysten mukaisesti:
Tarkistus 320
Ehdotus asetukseksi
87 artikla – 1 kohta
1.  Komissio suorittaa välimaksut käytettävissä olevien varojen rajoissa viimeistään 60 päivän kuluttua päivästä, jona se on vastaanottanut maksatushakemuksen.
1.  Komissio suorittaa välimaksut viimeistään 60 päivän kuluttua päivästä, jona se on vastaanottanut maksatushakemuksen.
Tarkistus 321
Ehdotus asetukseksi
90 artikla – 1 kohta – a alakohta
a)  on näyttöä vakavasta puutteesta, jonka osalta ei ole toteutettu korjaavia toimenpiteitä;
a)  on luotettavaa näyttöä vakavasta puutteesta, jonka osalta ei ole toteutettu korjaavia toimenpiteitä;
Tarkistus 322
Ehdotus asetukseksi
91 artikla – 1 kohta – e alakohta
e)  jäsenvaltio ei ole toteuttanut tarvittavia toimia 15 artiklan 6 kohdan mukaisesti.
Poistetaan.
Tarkistus 323
Ehdotus asetukseksi
99 artikla – 1 kohta
1.  Komissio vapauttaa kaikki sellaiset ohjelman määrät, joita ole käytetty ennakkomaksuihin 84 artiklan mukaisesti tai joista ei ole toimitettu 85 ja 86 artiklan mukaisesti maksatushakemusta viimeistään vuosia 2021–2026 koskevien talousarviositoumusten tekovuotta seuraavan toisen kalenterivuoden joulukuun 26 päivänä.
1.  Komissio vapauttaa kaikki sellaiset ohjelman määrät, joita ole käytetty ennakkomaksuihin 84 artiklan mukaisesti tai joista ei ole toimitettu 85 ja 86 artiklan mukaisesti maksatushakemusta viimeistään vuosia 2021–2026 koskevien talousarviositoumusten tekovuotta seuraavan kolmannen kalenterivuoden joulukuun 31 päivänä.
Tarkistus 324
Ehdotus asetukseksi
99 artikla – 2 kohta
2.   Ennakkomaksuilla tai maksatushakemuksilla 1 kohdassa säädettyyn määräaikaan mennessä katettava määrä vuoden 2021 talousarviositoumuksen osalta on 60 prosenttia kyseisestä sitoumuksesta. Vuoden 2021 talousarviositoumuksesta 10 prosenttia lisätään kunkin vuoden talousarviositoumukseen vuosina 2022–2025 katettavien määrien laskemiseksi.
Poistetaan.
Tarkistus 325
Ehdotus asetukseksi
99 artikla – 3 kohta
3.  Se osa sitoumuksista, joka on edelleen avoinna 31 päivänä joulukuuta 2029, vapautetaan, jos ESR+:sta, EAKR:stä ja koheesiorahastosta tuetuista ohjelmista ei ole toimitettu komissiolle varmuuden saamiseksi toimitettavia asiakirjoja ja lopullista tuloksellisuuskertomusta 38 artiklan 1 kohdassa asetettuun määräaikaan mennessä.
3.  Se osa sitoumuksista, joka on edelleen avoinna 31 päivänä joulukuuta 2030, vapautetaan, jos ESR+:sta, EAKR:stä ja koheesiorahastosta tuetuista ohjelmista ei ole toimitettu komissiolle varmuuden saamiseksi toimitettavia asiakirjoja ja lopullista tuloksellisuuskertomusta 38 artiklan 1 kohdassa asetettuun määräaikaan mennessä.
Tarkistus 326
Ehdotus asetukseksi
100 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – b a alakohta (uusi)
b a)  ei ole ollut mahdollista esittää maksatushakemusta ajoissa vuosia 2021–2027 koskevan oikeudellisen ja hallinnollisen kehyksen vahvistamisessa unionin tasolla esiintyneiden viivästysten takia.
Tarkistus 327
Ehdotus asetukseksi
101 artikla – 2 kohta
2.  Jäsenvaltiolla on yksi kuukausi aikaa hyväksyä vapautettava määrä tai esittää huomautuksensa.
2.  Jäsenvaltiolla on kaksi kuukautta aikaa hyväksyä vapautettava määrä tai esittää huomautuksensa.
Tarkistus 328
Ehdotus asetukseksi
102 artikla – 1 kohta
1.  EAKR:stä, ESR+:sta ja koheesiorahastosta tuetaan Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitetta kaikilla alueilla, jotka vastaavat asetuksessa (EY) N:o 1059/2003, sellaisena kuin se on muutettuna komission asetuksella (EU) N:o 868/2014, vahvistetun yhteisen tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistön 2-tasoa, jäljempänä ’NUTS 2 -alueet’.
1.  EAKR:stä, ESR+:sta ja koheesiorahastosta tuetaan Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitetta kaikilla alueilla, jotka vastaavat asetuksessa (EY) N:o 1059/2003, sellaisena kuin se on muutettuna komission asetuksella (EU) N:o 2016/2066, vahvistetun yhteisen tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistön 2-tasoa, jäljempänä ’NUTS 2 -alueet’.
Tarkistus 329
Ehdotus asetukseksi
103 artikla – 1 kohta – 1 alakohta
Taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen koheesion talousarviositoumuksiin kaudella 2021–2027 käytettävissä olevat määrärahat ovat 330 624 388 630 euroa vuoden 2018 hintoina.
Taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen koheesion talousarviositoumuksiin kaudella 2021–2027 käytettävissä olevat määrärahat ovat 378 097 000 000 euroa vuoden 2018 hintoina.
(Tarkistuksella pyritään palauttamaan kaudella 2014–2020 käytettävissä ollutta määrää vastaava määrä sekä tarvittavat lisäykset vuosien 2021-2027 monivuotista rahoituskehystä koskevan parlamentin kannan mukaisesti. Tarkistuksen hyväksyminen edellyttää vastaavia mukautuksia liitteessä XXII esitettyihin laskelmiin.)
Tarkistus 330
Ehdotus asetukseksi
103 artikla – 2 kohta – 1 alakohta
Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksellä päätöksen, jossa vahvistetaan Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteeseen osoitettavien kokonaismäärärahojen vuosijakauma jäsenvaltioittain ja alueluokittain sekä luettelo tukikelpoisista alueista liitteessä XXII vahvistettujen menetelmien mukaisesti.
Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksellä päätöksen, jossa vahvistetaan Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteeseen osoitettavien kokonaismäärärahojen vuosijakauma jäsenvaltioittain ja alueluokittain sekä luettelo tukikelpoisista alueista liitteessä XXII vahvistettujen menetelmien mukaisesti. Rahastojen kokonaismäärärahojen olisi oltava kansallisella tasolla vähintään 76 prosenttia kullekin jäsenvaltiolle tai alueelle vuosina 2014–2020 osoitetusta talousarviosta.
Tarkistus 429
Ehdotus asetukseksi
103 artikla – 2 kohta – 1 a alakohta (uusi)
Rahoitus on säilytettävä vuosien 2014–2020 määrärahojen tasolla sellaisten alueiden osalta, joiden luokitusta on laskettu kaudeksi 2021–2027, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden kansallisten määrärahojen jakoa.
Tarkistus 331
Ehdotus asetukseksi
103 artikla – 2 kohta – 2 b alakohta (uusi)
Koska koheesiorahaston rahoituksella on erityinen merkitys rajatylittävälle ja valtioiden väliselle yhteistyölle ja syrjäisimmille alueille, kyseisen rahoituksen tukikelpoisuusperusteiden ei pitäisi olla yhtään epäedullisempia kuin kaudella 2014–2020 ja siinä olisi varmistettava nykyisten ohjelmien mahdollisimman hyvä jatkuvuus.
(Tämä tarkistus edellyttää vastaavia mukautuksia liitteessä XXII esitettyihin laskelmiin.)
Tarkistus 332
Ehdotus asetukseksi
104 artikla – 1 kohta – johdantokappale
1.  Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteen määrärahat ovat 97,5 prosenttia kokonaismäärärahoista (eli yhteensä 322 194 388 630 euroa), ja ne kohdennetaan seuraavasti:
1.  Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteen määrärahat ovat 97 prosenttia kokonaismäärärahoista eli yhteensä 366 754 000 000 euroa (vuoden 2018 hintoina). Tästä määrästä 5 900 000 000 euroa ESR+:n varoja osoitetaan lapsitakuun rahoittamiseen. Jäljelle jäävä 360 854 000 000 euron määrä (vuoden 2018 hintoina) kohdennetaan seuraavasti:
Tarkistus 333
Ehdotus asetukseksi
104 artikla – 1 kohta – a alakohta
a)  61,6 prosenttia (eli yhteensä 198 621 593 157 euroa) vähemmän kehittyneille alueille;
a)  61,6 prosenttia (eli yhteensä 222 453 894 000 euroa) vähemmän kehittyneille alueille;
Tarkistus 334
Ehdotus asetukseksi
104 artikla – 1 kohta – b alakohta
b)  14,3 prosenttia (eli yhteensä 45 934 516 595 euroa) siirtymäalueille;
b)  14,3 prosenttia (eli yhteensä 51 446 129 000 euroa) siirtymäalueille;
Tarkistus 335
Ehdotus asetukseksi
104 artikla – 1 kohta – c alakohta
c)  10,8 prosenttia (eli yhteensä 34 842 689 000 euroa) kehittyneemmille alueille;
c)  10,8 prosenttia (eli yhteensä 39 023 410 000 euroa) kehittyneemmille alueille;
Tarkistus 336
Ehdotus asetukseksi
104 artikla – 1 kohta – d alakohta
d)  12,8 prosenttia (eli yhteensä 41 348 556 877 euroa) koheesiorahastosta tukea saaville jäsenvaltioille;
d)  12,8 prosenttia (eli yhteensä 46 309 907 000 euroa) koheesiorahastosta tukea saaville jäsenvaltioille;
Tarkistus 337
Ehdotus asetukseksi
104 artikla – 1 kohta – e alakohta
e)  0,4 prosenttia (eli yhteensä 1 447 034 001 euroa) lisärahoituksena SEUT-sopimuksen 349 artiklassa tarkoitetuille syrjäisimmille alueille ja sellaisille NUTS 2 -alueille, jotka täyttävät vuoden 1994 liittymissopimukseen liitetyssä pöytäkirjassa N:o 6 olevassa 2 artiklassa määrätyt kriteerit.
e)  0,4prosenttia (eli yhteensä 1 620 660 000 euroa) lisärahoituksena SEUT-sopimuksen 349 artiklassa tarkoitetuille syrjäisimmille alueille ja sellaisille NUTS 2 -alueille, jotka täyttävät vuoden 1994 liittymissopimukseen liitetyssä pöytäkirjassa N:o 6 olevassa 2 artiklassa määrätyt kriteerit.
Tarkistus 338
Ehdotus asetukseksi
104 artikla – 3 kohta – 1 alakohta
ESR+:aa varten käytettävissä olevat Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteen määrärahat ovat 88 646 194 590 euroa.
ESR+:aa varten käytettävissä olevat määrärahat ovat 28,8 prosenttia Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteen määrärahoista (eli 105 686 000 000 euroa vuoden 2018 hintoina). Määrään eivät sisälly työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkon ja terveysalan toimintalohkon määrärahat.
Tarkistus 339
Ehdotus asetukseksi
104 artikla – 3 kohta – 2 alakohta
Edellä olevassa 1 kohdan e alakohdassa tarkoitetusta syrjäisimpien alueiden lisärahoituksesta on osoitettava ESR+:aan 376 928 934 euroa.
Edellä olevassa 1 kohdan e alakohdassa tarkoitetusta syrjäisimpien alueiden lisärahoituksesta ESR+:aan osoitettavan määrän on vastattava 0,4:ää prosenttia ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuista määrärahoista (eli 424 296 054:ää euroa vuoden 2018 hintoina).
Tarkistus 340
Ehdotus asetukseksi
104 artikla – 4 kohta – 1 alakohta
Koheesiorahastosta Verkkojen Eurooppa -välineelle siirrettävä tuki on 10 000 000 000 euroa. Se käytetään liikenteen infrastruktuurihankkeisiin ainoastaan sellaisissa jäsenvaltioissa, jotka voivat saada tukea koheesiorahastosta, julkaisemalla erityisiä ehdotuspyyntöjä asetuksen (EU) [Verkkojen Eurooppa -välineestä annetun uuden asetuksen numero] mukaisesti.
Koheesiorahastosta Verkkojen Eurooppa -välineelle siirrettävä tuki on 4 000 000 000 euroa vuoden 2018 hintoina. Se käytetään liikenteen infrastruktuurihankkeisiin ottaen huomioon jäsenvaltioiden ja alueiden infrastruktuuri-investointitarpeet ainoastaan sellaisissa jäsenvaltioissa, jotka voivat saada tukea koheesiorahastosta, julkaisemalla erityisiä ehdotuspyyntöjä asetuksen (EU) [Verkkojen Eurooppa -välineestä annetun uuden asetuksen numero] mukaisesti.
Tarkistus 341
Ehdotus asetukseksi
104 artikla – 4 kohta – 5 alakohta
Verkkojen Eurooppa -välineeseen siirretystä määrästä 30 prosenttia on heti siirtämisen jälkeen kaikkien niiden jäsenvaltioiden käytettävissä, jotka voivat saada rahoitusta koheesiorahastosta, liikenneinfrastruktuurihankkeiden rahoittamista varten asetuksen (EU) [Verkkojen Eurooppa -välineestä annetun uuden asetuksen numero] mukaisesti.
Poistetaan.
Tarkistus 342
Ehdotus asetukseksi
104 artikla – 4 kohta – 6 alakohta
Liikennealaan sovellettavia asetuksen (EU) [Verkkojen Eurooppa -välineestä annetun uuden asetuksen numero] sääntöjä sovelletaan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuihin erityisiin ehdotuspyyntöihin. Rahoituskelpoisten hankkeiden valinnassa on 31 päivään joulukuuta 2023 asti noudatettava koheesiorahastomäärärahojen kansallista jakoa Verkkojen Eurooppa -välineeseen siirretyn määrän 70 prosentin osuuden osalta.
Liikennealaan sovellettavia asetuksen (EU) [Verkkojen Eurooppa -välineestä annetun uuden asetuksen numero] sääntöjä sovelletaan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuihin erityisiin ehdotuspyyntöihin. Rahoituskelpoisten hankkeiden valinnassa on 31 päivään joulukuuta 2023 asti noudatettava koheesiorahastomäärärahojen kansallista jakoa.
Tarkistus 343
Ehdotus asetukseksi
104 artikla – 5 kohta
5.  Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitetta varten tarkoitetuista määrärahoista 500 000 000 euroa osoitetaan eurooppalaiseen kaupunkialoitteeseen, ja komissio hallinnoi kyseisiä määrärahoja suoraan tai välillisesti.
5.  Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitetta varten tarkoitetuista määrärahoista 560 000 000 euroa vuoden 2018 hintoina osoitetaan eurooppalaiseen kaupunkialoitteeseen, ja komissio hallinnoi kyseisiä määrärahoja suoraan tai välillisesti.
Tarkistus 344
Ehdotus asetukseksi
104 artikla – 6 kohta
6.  Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitetta varten tarkoitetuista ESR+:n määrärahoista 175 000 000 euroa osoitetaan innovatiivisia ratkaisuja edistävään valtioiden väliseen yhteistyöhön, ja komissio hallinnoi kyseisiä määrärahoja suoraan tai välillisesti.
6.  Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitetta varten tarkoitetuista ESR+:n määrärahoista 196 000 000 euroa vuoden 2018 hintoina osoitetaan innovatiivisia ratkaisuja edistävään valtioiden väliseen yhteistyöhön, ja komissio hallinnoi kyseisiä määrärahoja suoraan tai välillisesti.
Tarkistus 345
Ehdotus asetukseksi
104 artikla – 7 kohta
7.  Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (Interreg) määrärahat ovat 2,5 prosenttia talousarviositoumuksiin kaudella 2021–2027 käytettävissä olevista rahastojen kokonaismäärärahoista (eli yhteensä 8 430 000 000 euroa).
7.  Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (Interreg) määrärahat ovat 3 prosenttia talousarviositoumuksiin kaudella 2021–2027 käytettävissä olevista rahastojen kokonaismäärärahoista (eli yhteensä 11 343 000 000 euroa vuoden 2018 hintoina).
Tarkistus 346
Ehdotus asetukseksi
105 artikla – 1 kohta – a alakohta
a)  enintään 15 prosenttia vähemmän kehittyneiden alueiden kokonaismäärärahoista siirretään siirtymäalueille tai kehittyneemmille alueille ja siirtymäalueilta kehittyneemmille alueille;
a)  enintään 5 prosenttia vähemmän kehittyneiden alueiden kokonaismäärärahoista siirretään siirtymäalueille tai kehittyneemmille alueille ja siirtymäalueilta kehittyneemmille alueille;
Tarkistus 347
Ehdotus asetukseksi
106 artikla – 3 kohta – 1 alakohta – a alakohta
a)  70 prosenttia, kun kyse on vähemmän kehittyneistä alueista;
a)  85 prosenttia, kun kyse on vähemmän kehittyneistä alueista;
Tarkistus 348
Ehdotus asetukseksi
106 artikla – 3 kohta – 1 alakohta – b alakohta
b)  55 prosenttia, kun kyse on siirtymäalueista;
b)  65 prosenttia, kun kyse on siirtymäalueista;
Tarkistukset 349 ja 447
Ehdotus asetukseksi
106 artikla – 3 kohta – 1 alakohta – c alakohta
c)  40 prosenttia, kun kyse on kehittyneemmistä alueista.
c)  50 prosenttia, kun kyse on kehittyneemmistä alueista.
Tarkistus 350
Ehdotus asetukseksi
106 artikla – 3 kohta – 2 alakohta
Edellä olevassa a alakohdassa vahvistettuja yhteisrahoitusosuuksia sovelletaan myös syrjäisimpiin alueisiin.
Edellä olevassa a alakohdassa vahvistettuja yhteisrahoitusosuuksia sovelletaan myös syrjäisimpiin alueisiin ja syrjäisimmille alueille myönnettävään lisärahoitukseen.
Tarkistus 351
Ehdotus asetukseksi
106 artikla – 3 kohta – 3 alakohta
Koheesiorahaston toimintalinjakohtainen yhteisrahoitusosuus saa olla enintään 70 prosenttia.
Koheesiorahaston toimintalinjakohtainen yhteisrahoitusosuus saa olla enintään 85 prosenttia.
Tarkistus 352
Ehdotus asetukseksi
106 artikla – 3 kohta – 4 alakohta
ESR+-asetuksessa voidaan vahvistaa suurempia yhteisrahoitusosuuksia toimintalinjoille, joilla tuetaan innovatiivisia toimia kyseisen asetuksen [14] artiklan mukaisesti.
ESR+-asetuksessa voidaan asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa vahvistaa suurempia, enintään 90 prosentin yhteisrahoitusosuuksia toimintalinjoille, joilla tuetaan innovatiivisia toimia kyseisen asetuksen [13] artiklan ja [4 artiklan 1 kohdan x] ja [xi] alakohdan mukaisesti, sekä ohjelmille, joilla käsitellään aineellista puutetta kyseisen asetuksen [9] artiklan mukaisesti ja nuorisotyöttömyyttä [10] artiklan mukaisesti sekä tuetaan eurooppalaista lapsitakuuta [10 a] artiklan mukaisesti ja valtioiden välistä yhteistyötä [11 b] artiklan mukaisesti.
Tarkistus 353
Ehdotus asetukseksi
106 artikla – 4 kohta – 1 alakohta
Interreg-ohjelmien yhteisrahoitusosuus saa olla enintään 70 prosenttia.
Interreg-ohjelmien yhteisrahoitusosuus saa olla enintään 85 prosenttia.
Tarkistus 453
Ehdotus asetukseksi
106 artikla – 4 a kohta (uusi)
4 a.  Jäsenvaltiot voisivat asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa pyytää nykyisen vakaus- ja kasvusopimuksen puitteissa lisää joustoa sellaisten julkisten tai vastaavien rakenteellisten menojen osalta, joita julkishallinto tukee yhteisrahoittamalla investointeja osana Euroopan rakenne- ja investointirahastoja. Komissio arvioi huolellisesti asiaa koskevan pyynnön, kun se määrittää vakaus- ja kasvusopimuksen ennalta ehkäisevän tai korjaavan osion mukaisia julkisen talouden sopeuttamistoimia ottamalla huomioon investointien strategisen merkityksen.
Tarkistus 354
Ehdotus asetukseksi
107 artikla – 1 kohta
Siirretään komissiolle 108 artiklan mukaisesti valta antaa delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan tämän asetuksen liitteitä tämän asetuksen muiden kuin sen keskeisten osien mukauttamiseksi muutoksiin, joita tapahtuu ohjelmakauden aikana, lukuun ottamatta liitteitä III, IV, X ja XXII.
Siirretään komissiolle 108 artiklan mukaisesti valta antaa delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan tämän asetuksen liitteitä tämän asetuksen muiden kuin sen keskeisten osien mukauttamiseksi muutoksiin, joita tapahtuu ohjelmakauden aikana, lukuun ottamatta liitteitä III, IV, X ja XXII. Siirretään komissiolle valta hyväksyä 108 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan ja mukautetaan tämän asetuksen 6 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua delegoitua asetusta (EU) N:o 204/2014.
Tarkistus 355
Ehdotus asetukseksi
108 artikla – 2 kohta
2.  Siirretään komissiolle tämän asetuksen voimaantulopäivästä määräämättömäksi ajaksi 63 artiklan 10 kohdassa, 73 artiklan 4 kohdassa, 88 artiklan 4 kohdassa, 89 artiklan 4 kohdassa ja 107 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.
2.  Siirretään komissiolle tämän asetuksen voimaantulopäivästä 31 päivään joulukuuta 2027 saakka 6 artiklan 3 kohdassa, 63 artiklan 10 kohdassa, 73 artiklan 4 kohdassa, 88 artiklan 4 kohdassa, 89 artiklan 4 kohdassa ja 107 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.
Tarkistus 356
Ehdotus asetukseksi
108 artikla – 3 kohta
3.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 63 artiklan 10 kohdassa, 73 artiklan 4 kohdassa, 88 artiklan 4 kohdassa ja 89 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.
3.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 6 artiklan 3 kohdassa, 63 artiklan 10 kohdassa, 73 artiklan 4 kohdassa, 88 artiklan 4 kohdassa, 89 artiklan 4 kohdassa ja 107 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.
Tarkistus 357
Ehdotus asetukseksi
108 artikla – 6 kohta
6.  Edellä olevan 63 artiklan 10 kohdan, 73 artiklan 4 kohdan, 88 artiklan 4 kohdan, 89 artiklan 4 kohdan tai 107 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.
6.  Edellä olevan 6 artiklan 3 kohdan, 63 artiklan 10 kohdan, 73 artiklan 4 kohdan, 88 artiklan 4 kohdan, 89 artiklan 4 kohdan tai 107 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.
Tarkistus 359
Ehdotus asetukseksi
Liite I – taulukko 1 – toimintapoliittinen tavoite 1 – rivi 001 – 1 sarake
001 Investoinnit mikroyritysten käyttöomaisuuteen, joka on suorassa yhteydessä tutkimukseen ja innovointiin
001 Investoinnit mikroyritysten käyttöomaisuuteen, joka on suorassa yhteydessä tutkimukseen ja innovointiin tai yhteydessä kilpailukykyyn
Tarkistus 360
Ehdotus asetukseksi
Liite I – taulukko 1 – toimintapoliittinen tavoite 1 – rivi 002 – 1 sarake
002 Investoinnit pienten ja keskisuurten yritysten (mukaan lukien yksityiset tutkimuskeskukset) kiinteään omaisuuteen, joka on suorassa yhteydessä tutkimukseen ja innovointiin
002 Investoinnit pienten ja keskisuurten yritysten (mukaan lukien yksityiset tutkimuskeskukset) kiinteään omaisuuteen, joka on suorassa yhteydessä tutkimukseen ja innovointiin tai yhteydessä kilpailukykyyn
Tarkistus 361
Ehdotus asetukseksi
Liite I – taulukko 1 – toimintapoliittinen tavoite 1 – rivi 004 – 1 sarake
004 Investoinnit mikroyritysten aineettomaan omaisuuteen, joka on suorassa yhteydessä tutkimukseen ja innovointiin
004 Investoinnit mikroyritysten aineettomaan omaisuuteen, joka on suorassa yhteydessä tutkimukseen ja innovointiin tai yhteydessä kilpailukykyyn
Tarkistus 362
Ehdotus asetukseksi
Liite I – taulukko 1 – toimintapoliittinen tavoite 1 – rivi 005 – 1 sarake
005 Investoinnit pienten ja keskisuurten yritysten (mukaan lukien yksityiset tutkimuskeskukset) aineettomaan omaisuuteen, joka on suorassa yhteydessä tutkimukseen ja innovointiin
005 Investoinnit pienten ja keskisuurten yritysten (mukaan lukien yksityiset tutkimuskeskukset) aineettomaan omaisuuteen, joka on suorassa yhteydessä tutkimukseen ja innovointiin tai yhteydessä kilpailukykyyn
Tarkistus 363
Ehdotus asetukseksi
Liite I – taulukko 1 – toimintapoliittinen tavoite 2 – rivi 035 – 1 sarake
035 Ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevat toimenpiteet sekä ilmastoon liittyvien riskien torjuminen ja hallinnointi: tulvat (myös tietoisuuden lisääminen, pelastuspalvelu sekä katastrofien hallintajärjestelmät ja -infrastruktuurit)
035 Ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevat toimenpiteet sekä ilmastoon liittyvien riskien torjuminen ja hallinnointi: tulvat ja maanvyörymät (myös tietoisuuden lisääminen, pelastuspalvelu sekä katastrofien hallintajärjestelmät ja -infrastruktuurit)
Tarkistus 364
Ehdotus asetukseksi
Liite I – taulukko 1 – toimintapoliittinen tavoite 2 – rivi 043

Komission teksti

043

Kotitalouksien jätehuolto: mekaanis-biologinen käsittely, lämpökäsittely

0 %

100 %

Tarkistus

 

Poistetaan.

 

 

Tarkistus 365
Ehdotus asetukseksi
Liite I – taulukko 1 – toimintapoliittinen tavoite 3 – rivi 056 – 1 sarake
056 Uudet moottoritiet ja tiet – TEN-T-ydinverkko
056 Uudet moottoritiet, sillat ja tiet – TEN-T-ydinverkko
Tarkistus 366
Ehdotus asetukseksi
Liite I – taulukko 1 – toimintapoliittinen tavoite 3 – rivi 057 – 1 sarake
057 Uudet moottoritiet ja tiet – kattava TEN-T-verkko
057 Uudet moottoritiet, sillat ja tiet – kattava TEN-T-verkko
Tarkistus 367
Ehdotus asetukseksi
Liite I – taulukko 1 – toimintapoliittinen tavoite 3 – rivi 060 – 1 sarake
060 Uudelleen rakennetut tai parannetut moottoritiet ja tiet – TEN-T-ydinverkko
060 Uudelleen rakennetut tai parannetut moottoritiet, sillat ja tiet – TEN-T-ydinverkko
Tarkistus 368
Ehdotus asetukseksi
Liite I – taulukko 1 – toimintapoliittinen tavoite 3 – rivi 061 – 1 sarake
061 Uudelleen rakennetut tai parannetut moottoritiet ja tiet – kattava TEN-T-verkko
061 Uudelleen rakennetut tai parannetut moottoritiet, sillat ja tiet – kattava TEN-T-verkko
Tarkistus 369
Ehdotus asetukseksi
Liite I – taulukko 1 – toimintapoliittinen tavoite 5 – rivi 128 – 1 sarake
128 Matkailuun liittyvän julkisen omaisuuden suojelu, kehittäminen ja edistäminen ja niihin liittyvät matkailupalvelut
128 Matkailuun liittyvän julkisen omaisuuden suojelu, kehittäminen ja edistäminen ja matkailupalvelut
Tarkistus 370
Ehdotus asetukseksi
Liite I – taulukko 1 – toimintapoliittinen tavoite 5 – rivi 130 – 1 sarake
130 Luonnonperinnön ja ekomatkailun suojelu, kehittäminen ja edistäminen
130 Luonnonperinnön ja ekomatkailun suojelu, kehittäminen ja edistäminen muuten kuin Natura 2000 -alueiden yhteydessä
Tarkistus 371
Ehdotus asetukseksi
Liite I – taulukko 3 – 12 rivi – sarake Yhdennetyt alueelliset investoinnit
Kaupungit ja esikaupunkialueet
Kaupungit, esikaupunkialueet ja niihin yhteydessä olevat maaseutualueet
Tarkistus 372
Ehdotus asetukseksi
Liite I – taulukko 3 – 16 rivi – sarake Yhdennetyt alueelliset investoinnit
Harvaan asutut alueet
Maaseutualueet ja harvaan asutut alueet
Tarkistus 373
Ehdotus asetukseksi
Liite I – taulukko 3 – 22 rivi – sarake Paikallisyhteisöjen omat kehittämishankkeet (CLLD)
Kaupungit ja esikaupunkialueet
Kaupungit, esikaupunkialueet ja niihin yhteydessä olevat maaseutualueet
Tarkistus 374
Ehdotus asetukseksi
Liite I – taulukko 3 – 26 rivi – sarake Paikallisyhteisöjen omat kehittämishankkeet (CLLD)
Harvaan asutut alueet
Maaseutualueet ja harvaan asutut alueet
Tarkistus 375
Ehdotus asetukseksi
Liite I – taulukko 3 – 32 rivi – sarake – Muuntyyppiset toimintapoliittiseen tavoitteeseen 5 kuuluvat alueelliset välineet
Kaupungit ja esikaupunkialueet
Kaupungit, esikaupunkialueet ja niihin yhteydessä olevat maaseutualueet
Tarkistus 376
Ehdotus asetukseksi
Liite I – taulukko 3 – 36 rivi – sarake – Muuntyyppiset toimintapoliittiseen tavoitteeseen 5 kuuluvat alueelliset välineet
Harvaan asutut alueet
Maaseutualueet ja harvaan asutut alueet
Tarkistus 377
Ehdotus asetukseksi
Liite I – taulukko 4 – 17 rivi
17 Majoitus- ja ravitsemistoiminta
17 Matkailu-, majoitus- ja ravitsemistoiminta
Tarkistus 378
Ehdotus asetukseksi
Liite III – taulukko – Horisontaaliset mahdollistavat edellytykset – 6 rivi – 2 sarake
Vammaisyleissopimuksen täytäntöönpanoa varten on kansallinen kehys, johon sisältyvät seuraavat:
Vammaisyleissopimuksen täytäntöönpanoa varten on kansallinen kehys, johon sisältyvät seuraavat:
1.  Tavoitteet, joihin sisältyy mittavissa olevia alatavoitteita, tietojenkeruu ja seurantamekanismi.
1.  Tavoitteet, joihin sisältyy mittavissa olevia alatavoitteita, tietojenkeruu ja seurantamekanismi, joka soveltuu käytettäväksi kaikkien toimintapoliittisten tavoitteiden yhteydessä.
2.  Järjestelyt, joilla varmistetaan, että saavutettavuuspolitiikka, lainsäädäntö ja standardit otetaan asianmukaisesti huomioon ohjelmien valmistelussa ja täytäntöönpanossa.
2.  Järjestelyt, joilla varmistetaan, että saavutettavuuspolitiikka, lainsäädäntö ja standardit otetaan asianmukaisesti huomioon ohjelmien valmistelussa ja täytäntöönpanossa vammaisyleissopimuksen määräysten mukaisesti ja sisällytetään hankkeen valintaperusteisiin ja velvoitteisiin.
2 a.  Järjestelyt, jotka koskevat raportointia seurantakomitealle tuettujen toimien vaatimustenmukaisuudesta.
Tarkistus 379
Ehdotus asetukseksi
Liite III – taulukko Horisontaaliset mahdollistavat edellytykset – 6 a rivi (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

Aitoa lähentymistä ja yhteenkuuluvuutta Euroopan unionissa edistävien Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteiden ja oikeuksien toteuttaminen.

Kansallisella tasolla toteutettavat järjestelyt, joilla varmistetaan ylöspäin suuntautuvaa sosiaalista lähentymistä ja yhteenkuuluvuutta unionissa edistävien Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteiden ja erityisesti epäreilua kilpailua sisämarkkinoilla estävien periaatteiden asianmukainen täytäntöönpano.

Tarkistus 380
Ehdotus asetukseksi
Liite III – taulukko Horisontaaliset mahdollistavat edellytykset – 6 b rivi (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

Kumppanuusperiaatteen vaikuttava noudattaminen

Käytössä on puitteet, joiden avulla kaikki kumppanit voivat osallistua täysivaltaisesti ohjelmien valmisteluun, täytäntöönpanoon, seurantaan ja arviointiin ja joihin sisältyvät seuraavat:

 

1.  järjestelyt, joilla varmistetaan kumppaneiden osallistumista koskevat avoimet menettelyt

 

2.  järjestelyt sellaisten tietojen levittämiseksi ja julkistamiseksi, joita kumppanit tarvitsevat kokousten valmistelua ja seurantaa varten

 

3.  tuki kumppaneiden vaikutusmahdollisuuksien parantamista ja valmiuksien kehittämistä varten

Tarkistus 381
Ehdotus asetukseksi
Liite IV – toimintapoliittinen tavoite 2 – 2 rivi – 4 sarake
Hyväksytään kansallinen energia- ja ilmastosuunnitelma, joka sisältää seuraavat:
Hyväksytään kansallinen energia- ja ilmastosuunnitelma, jossa noudatetaan Pariisin sopimuksen tavoitetta rajoittaa maapallon lämpeneminen 1,5 celsiusasteeseen ja joka sisältää seuraavat:
1.  kaikki energiaunionin hallinnosta annetun asetuksen liitteessä I olevassa mallissa vaaditut tiedot
1.  kaikki energiaunionin hallinnosta annetun asetuksen liitteessä I olevassa mallissa vaaditut tiedot
2.  alustava suunnitelma suunnitelluista rahoitusresursseista ja mekanismeista vähähiilisen energian käytön edistämiseksi
2.  suunnitelma suunnitelluista rahoitusresursseista ja mekanismeista vähähiilisen energian käytön edistämiseksi
Tarkistus 382
Ehdotus asetukseksi
Liite IV – toimintapoliittinen tavoite 2 – 4 rivi – 2 sarake
EAKR ja koheesiorahasto:
EAKR ja koheesiorahasto:
2.4  Ilmastonmuutokseen sopeutumisen, riskien ehkäisemisen ja katastrofitilanteita koskevan selviytymis- ja palautumiskyvyn edistäminen
2.4  Ilmastonmuutokseen ja rakennemuutokseen sopeutumisen, riskien ehkäisemisen ja katastrofitilanteita koskevan selviytymis- ja palautumiskyvyn edistäminen
Tarkistus 383
Ehdotus asetukseksi
Liite IV – toimintapoliittinen tavoite 2 – 7 rivi – 4 sarake
Direktiivin 92/43/ETY 8 artiklan mukainen toimintasuunnitelma, joka sisältää hankkeiden toteuttamisjärjestyksen, on käytössä ja sisältää seuraavat:
Direktiivin 92/43/ETY 8 artiklan mukainen toimintasuunnitelma, joka sisältää hankkeiden toteuttamisjärjestyksen, on käytössä ja sisältää seuraavat:
1.  Kaikki komission ja jäsenvaltioiden sopimassa vuosien 2021–2027 toimintasuunnitelmamallissa vaaditut tiedot
1.  Kaikki komission ja jäsenvaltioiden sopimassa vuosien 2021–2027 toimintasuunnitelmamallissa vaaditut tiedot, mukaan lukien ensisijaiset toimet ja arvio rahoitustarpeista
2.  Ensisijaisten toimien määrittely ja arvio rahoitustarpeista
Tarkistus 384
Ehdotus asetukseksi
Liite IV – toimintapoliittinen tavoite 3 – 3.2 kohta – 2 sarake
3.2  Kestävän, ilmastonmuutoksen kestävän, älykkään, turvallisen ja intermodaalisen TEN-T-liikenneverkon kehittäminen
(Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)
Tarkistus 385
Ehdotus asetukseksi
Liite IV – toimintapoliittinen tavoite 3 – 3.2 kohta – 4 sarake – -1 a kohta (uusi)
-1 a.  edellyttää sosiaalisen, taloudellisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden varmistamista ja vieläkin laajemmin TEN-T-verkon puuttuvien yhteyksien valmiiksi saattamista ja pullonkaulojen poistamista, mikä merkitsee myös investointia kovaan infrastruktuuriin
Tarkistus 386
Ehdotus asetukseksi
Liite IV – toimintapoliittinen tavoite 3 – 3.2 kohta – 4 sarake – 1 kohta (uusi)
1.  sisältää suunniteltujen investointien taloudelliset perusteet, jotka pohjautuvat kysynnän vankkaan analyysiin ja liikenteen mallintamiseen ja joissa olisi otettava huomioon rautatieliikenteen vapauttamisen oletettu vaikutus
1.  sisältää suunniteltujen investointien taloudelliset perusteet, jotka pohjautuvat kysynnän vankkaan analyysiin ja liikenteen mallintamiseen ja joissa olisi otettava huomioon rautatieliikenteen markkinoiden avaamisen oletettu vaikutus
Tarkistus 387
Ehdotus asetukseksi
Liite IV – toimintapoliittinen tavoite 3 – 2 rivi – 4 sarake – 2 kohta
2.  kuvastaa ilmanlaatusuunnitelmia, ottaen erityisesti huomioon kansalliset hiilestä irtautumista koskevat suunnitelmat
2.  kuvastaa ilmanlaatusuunnitelmia, ottaen erityisesti huomioon liikennealan kansalliset päästövähennysstrategiat
Tarkistus 388
Ehdotus asetukseksi
Liite IV – toimintapoliittinen tavoite 3 – 2 rivi – 4 sarake – 3 kohta
3.  sisältää investoinnit asetuksessa (EU) 1316/2013 määriteltyihin TEN-T-ydinverkkokäytäviin asiaankuuluvien TEN-T-työsuunnitelmien mukaisesti
3.  sisältää investoinnit asetuksessa (EU) 1316/2013 määriteltyihin TEN-T-ydinverkkokäytäviin asiaankuuluvien TEN-T-työsuunnitelmien mukaisesti sekä kattavan verkon ennalta yksilöityihin osuuksiin
Tarkistus 389
Ehdotus asetukseksi
Liite IV – toimintapoliittinen tavoite 3 – 2 rivi – 4 sarake – 4 kohta
4.  varmistaa TEN-T-ydinverkon ulkopuolella toteutettavien investointien osalta täydentävyyden tarjoamalla alueille ja paikallisyhteisöille riittävät yhteydet TEN-T-ydinverkkoon ja sen solmukohtiin
4.  varmistaa TEN-T-ydinverkon ulkopuolella toteutettavien investointien osalta täydentävyyden tarjoamalla kaupunkiverkoille, alueille ja paikallisyhteisöille riittävät yhteydet TEN-T-ydinverkkoon ja sen solmukohtiin
Tarkistus 390
Ehdotus asetukseksi
Liite IV – toimintapoliittinen tavoite 3 – 2 rivi – 4 sarake – 9 a kohta (uusi)
9 a.  edistää kestäviä alueellisia ja rajatylittäviä matkailualoitteita, jotka hyödyttävät niin matkailijoita kuin asukkaitakin, kuten EuroVelo-verkon yhdistäminen Euroopan laajuiseen rautatieverkkoon
Tarkistus 391
Ehdotus asetukseksi
Liite IV – toimintapoliittinen tavoite 4 – 1 rivi – 2 sarake – ESR
ESR:
ESR:
4.1.1  Työelämään pääsyn parantaminen kaikkien työnhakijoiden, myös nuorten, ja työelämän ulkopuolella olevien osalta ja itsenäisen ammatinharjoittamisen ja yhteisötalouden edistäminen
4.1.1  Työelämään pääsyn parantaminen kaikkien työnhakijoiden, erityisesti nuorten ja pitkäaikaistyöttömien ja työelämän ulkopuolella olevien osalta ja itsenäisen ammatinharjoittamisen ja yhteisötalouden edistäminen
4.1.2  Työmarkkinalaitosten ja palvelujen nykyaikaistaminen oikea-aikaisen ja räätälöidyn avun varmistamiseksi ja työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen, työmarkkinasiirtymien ja liikkuvuuden tukeminen
4.1.2  Työmarkkinalaitosten ja palvelujen nykyaikaistaminen osaamistarpeiden arvioimiseksi ja ennakoimiseksi sekä oikea-aikaisen ja räätälöidyn avun varmistamiseksi ja työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen, työmarkkinasiirtymien ja liikkuvuuden tukeminen
Tarkistus 392
Ehdotus asetukseksi
Liite IV – toimintapoliittinen tavoite 4 – 2 rivi – 2 sarake – ESR
ESR:
ESR:
4.1.3  Paremman työ- ja yksityiselämän tasapainon edistäminen, mukaan lukien lastenhoitopalvelujen saatavuus, terveellinen ja mukautettu työympäristö ottaen huomioon terveyteen liittyvät riskit, työntekijöiden sopeutuminen muutoksiin sekä terveenä ja aktiivisena ikääntyminen
4.1.3  Naisten työelämään osallistumisen ja paremman työ- ja yksityiselämän tasapainon edistäminen, mukaan lukien lastenhoitopalvelujen saatavuus, terveellinen ja mukautettu työympäristö ottaen huomioon terveyteen liittyvät riskit, työntekijöiden, yritysten ja yrittäjien sopeutuminen muutoksiin sekä terveenä ja aktiivisena ikääntyminen
Tarkistus 393
Ehdotus asetukseksi
Liite IV – toimintapoliittinen tavoite 4 – 2 rivi – 4 sarake – 2 kohta
2.  Toimenpiteet, joilla puututaan sukupuolten välisiin eroihin työllisyydessä, palkkauksessa ja eläkkeissä, sekä edistetään työ- ja yksityiselämän tasapainoa, muun muassa parantamalla varhaiskasvatuksen ja päivähoidon saantia ja asettamalla tavoitteita
2.  Toimenpiteet, joilla puututaan sukupuolten välisiin eroihin työllisyydessä, palkkauksessa, sosiaaliturvassa ja eläkkeissä, sekä edistetään työ- ja yksityiselämän tasapainoa, muun muassa parantamalla varhaiskasvatuksen ja päivähoidon saantia ja asettamalla tavoitteita
Tarkistus 394
Ehdotus asetukseksi
Liite IV – toimintapoliittinen tavoite 4 – 3 rivi – 2 sarake – ESR
ESR:
ESR:
4.2.1  Koulutusjärjestelmien laadun, tehokkuuden ja työmarkkinarelevanssin parantaminen
4.2.1  Koulutusjärjestelmien laadun, osallistavuuden, tehokkuuden ja työmarkkinarelevanssin parantaminen, jotta tuetaan avaintaitojen hankkimista, mukaan lukien digitaaliset taidot, ja helpotetaan siirtymistä koulutuksesta työelämään
4.2.2  Kaikille tarkoitettujen joustavien täydennys- ja uudelleenkoulutusmahdollisuuksien edistäminen, myös helpottamalla uranvaihdoksia ja edistämällä ammatillista liikkuvuutta
4.2.2  Elinikäisen oppimisen, etenkin kaikille tarkoitettujen joustavien täydennys- ja uudelleenkoulutusmahdollisuuksien sekä epävirallisen ja arkioppimisen edistäminen, myös helpottamalla uranvaihdoksia ja edistämällä ammatillista liikkuvuutta
4.2.3  Yhtäläisen pääsyn edistäminen, erityisesti kun on kyse heikommassa asemassa olevista ryhmistä, laadukkaaseen ja osallistavaan koulutukseen, varhaiskasvatuksesta ja lastenhoitopalveluista alkaen yleissivistävään, ammatilliseen ja korkea-asteen koulutukseen asti
4.2.3  Yhtäläisen pääsyn edistäminen, erityisesti kun on kyse heikommassa asemassa olevista ryhmistä, laadukkaaseen ja osallistavaan koulutukseen ja tämäntyyppisen koulutuksen suorittamisen edistäminen, varhaiskasvatuksesta ja lastenhoitopalveluista alkaen yleissivistävään, ammatilliseen ja korkea-asteen koulutukseen sekä aikuiskoulutukseen asti mukaan lukien kaikkien liikkuvuuden helpottaminen
Tarkistus 395
Ehdotus asetukseksi
Liite IV – 4.2 rivi – 4 sarake – Mahdollistavan edellytyksen täyttymisperusteet – 1 kohta
1.  Näyttöön perustuvat järjestelmät ammattitaitotarpeiden ennakointia ja ennustamista varten sekä mekanismit tutkinnon suorittaneiden sijoittumisen seuraamiseksi ja kaikenikäisille oppijoille tarkoitetut palvelut laadukkaan ja tehokkaan ohjauksen varmistamiseksi
1.  Näyttöön perustuvat järjestelmät ammattitaitotarpeiden ennakointia ja ennustamista varten sekä mekanismit tutkinnon suorittaneiden sijoittumisen seuraamiseksi ja kaikenikäisille oppijoille tarkoitetut palvelut laadukkaan ja tehokkaan ohjauksen varmistamiseksi, myös oppijakeskeiset lähestymistavat
Tarkistus 396
Ehdotus asetukseksi
Liite IV – 4.2 rivi – 4 sarake – Mahdollistavan edellytyksen täyttymisperusteet – 2 kohta
2.  Toimenpiteet, joilla varmistetaan yhtäläinen pääsy laadukkaaseen, olennaiseen ja osallistavaan koulutukseen, siihen osallistuminen ja koulutuksen suorittaminen sekä avaintaitojen hankkiminen kaikilla tasoilla, myös korkea-asteen koulutuksessa
2.  Toimenpiteet, joilla varmistetaan yhtäläinen pääsy laadukkaaseen, kohtuuhintaiseen, olennaiseen, erottelemattomaan ja osallistavaan koulutukseen, siihen osallistuminen ja koulutuksen suorittaminen sekä avaintaitojen hankkiminen kaikilla tasoilla, myös korkea-asteen koulutuksessa
Tarkistus 397
Ehdotus asetukseksi
Liite IV – 4.2 rivi – 4 sarake – Mahdollistavan edellytyksen täyttymisperusteet – 3 kohta
3.  Koordinointimekanismit kaikilla koulutustasoilla, myös korkea-asteen koulutuksessa, ja selkeä vastuunjako asiaankuuluvien kansallisten ja/tai alueellisten elinten kesken
3.  Koordinointimekanismit kaikilla koulutustasoilla, myös korkea-asteen koulutuksessa sekä epävirallisen ja arkioppimisen tarjoajien osalta, ja selkeä vastuunjako asiaankuuluvien kansallisten ja/tai alueellisten elinten kesken
Tarkistus 398
Ehdotus asetukseksi
Liite IV – toimintapoliittinen tavoite 4 – 4 rivi – 2 sarake – 4.3 kohta
EAKR:
EAKR:
4.3  Syrjäytyneiden yhteisöjen, maahanmuuttajien ja muita heikommassa asemassa olevien ryhmien sosioekonomisen integroinnin lisääminen yhdennettyjen toimenpiteiden, esimerkiksi asumis- ja sosiaalipalvelujen, kautta
4.3  Syrjäytyneiden yhteisöjen, pakolaisten ja kansainvälisen suojelun piiriin kuuluvien maahanmuuttajien ja muita heikommassa asemassa olevien ryhmien sosioekonomisen integroinnin lisääminen yhdennettyjen toimenpiteiden, esimerkiksi asumis- ja sosiaalipalvelujen, kautta
Tarkistus 399
Ehdotus asetukseksi
Liite IV – toimintapoliittinen tavoite 4 – 4 rivi – 2 sarake – 4.3.1
ESR:
ESR:
4.3.1  Aktiivisen osallistamisen edistäminen, myös yhtäläisten mahdollisuuksien ja aktiivisen osallistumisen edistämiseksi, ja työllistettävyyden parantaminen
4.3.1  Aktiivisen osallistamisen tukeminen, myös yhtäläisten mahdollisuuksien ja aktiivisen osallistumisen edistämiseksi, ja työllistettävyyden parantaminen
Tarkistus 400
Ehdotus asetukseksi
Liite IV – toimintapoliittinen tavoite 4 – 4 rivi – 2 sarake – 4.3.1 a kohta (uusi)
4.3.1 a.   Köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa olevien ihmisten sosiaalisen integraation edistäminen, mukaan lukien vähävaraisimmat ja lapset
Tarkistus 401
Ehdotus asetukseksi
Liite IV – toimintapoliittinen tavoite 4 – 4 rivi – 4 sarake
Käytössä on kansallinen strateginen sosiaalista osallisuutta ja köyhyyden vähentämistä koskeva toimintapoliittinen kehys, joka sisältää seuraavat:
Käytössä on kansallinen strateginen sosiaalista osallisuutta ja köyhyyden vähentämistä koskeva toimintapoliittinen kehys ja toimintasuunnitelma, joka sisältää seuraavat:
1.  Näyttöön perustuva analyysi köyhyydestä ja sosiaalisesta syrjäytymisestä, mukaan luettuna lasten köyhyys, asunnottomuus, alueellinen ja koulutuksellinen eriytyminen, rajoitettu pääsy olennaisiin palveluihin ja infrastruktuuriin, ja muita heikommassa asemassa olevien henkilöiden erityistarpeet
1.  Näyttöön perustuva analyysi köyhyydestä ja sosiaalisesta syrjäytymisestä, mukaan luettuna lasten köyhyys, asunnottomuus, alueellinen ja koulutuksellinen eriytyminen, rajoitettu pääsy olennaisiin palveluihin ja infrastruktuuriin, ja muita heikommassa asemassa olevien henkilöiden erityistarpeet
2.  Toimenpiteet eriytymisen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi kaikilla aloilla, esimerkiksi tarjoamalla muita heikommassa asemassa oleville, myös maahanmuuttajille, riittävää tulotukea, osallisuutta edistävät työmarkkinat ja laadukkaiden palveluiden käyttömahdollisuus
2.  Toimenpiteet eriytymisen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi kaikilla aloilla, esimerkiksi tarjoamalla muita heikommassa asemassa oleville, myös maahanmuuttajille ja pakolaisille, riittävää tulotukea, sosiaaliturvaa, osallisuutta edistävät työmarkkinat ja laadukkaiden palveluiden käyttömahdollisuus
3.  Toimenpiteet, joilla tuetaan siirtymistä laitosperustaisesta hoidosta yhteisöperustaisen hoidon käyttöön
3.  Toimenpiteet, joilla tuetaan siirtymistä laitosperustaisesta hoidosta perhe- ja yhteisöperustaisen hoidon käyttöön laitoshoidosta luopumista koskevan kansallisen strategian ja toimintasuunnitelman avulla
4.  Järjestelyt, joilla varmistetaan, että sen suunnittelu, täytäntöönpano, seuranta ja tarkastelu toteutetaan tiiviissä yhteistyössä työmarkkinaosapuolten ja asiaankuuluvien kansalaisyhteiskunnan järjestöjen kanssa
4.  Järjestelyt, joilla varmistetaan, että sen suunnittelu, täytäntöönpano, seuranta ja tarkastelu toteutetaan tiiviissä yhteistyössä työmarkkinaosapuolten ja asiaankuuluvien kansalaisyhteiskunnan järjestöjen kanssa
Tarkistus 402
Ehdotus asetukseksi
Liite IV – toimintapoliittinen tavoite 4 – 5 rivi – 2 sarake
ESR:
ESR:
4.3.2  Syrjäytyneiden yhteisöjen, kuten romanien, sosioekonomisen integraation edistäminen
4.3.2  Kolmansien maiden kansalaisten ja syrjäytyneiden yhteisöjen, kuten romanien, sosioekonomisen integraation edistäminen
Tarkistus 403
Ehdotus asetukseksi
Liite IV – toimintapoliittinen tavoite 4 – 6 rivi – 2 sarake
ESR:
ESR:
4.3.4  Laadukkaiden, kestävien ja kohtuuhintaisten palvelujen yhtäläisen ja oikea-aikaisen saannin parantaminen; terveydenhuoltojärjestelmien käytön, tehokkuuden ja kestävyyden parantaminen; pitkäaikaishoidon palvelujen saatavuuden parantaminen
4.3.4  Laadukkaiden, kestävien ja kohtuuhintaisten palvelujen yhtäläisen ja oikea-aikaisen saannin parantaminen; sosiaaliturvajärjestelmien nykyaikaistaminen, mukaan lukien sosiaaliturvan saatavuuden edistäminen; terveydenhuoltojärjestelmien käytön, tehokkuuden ja kestävyyden parantaminen; pitkäaikaishoidon palvelujen saatavuuden parantaminen
Tarkistus 404
Ehdotus asetukseksi
Liite IV – toimintapoliittinen tavoite 4 – 6 rivi – 4 sarake – 2, 3 ja 3 a kohta (uusi)
Käytössä on kansallinen tai alueellinen strateginen terveyspoliittinen kehys, joka sisältää seuraavat:
Käytössä on kansallinen tai alueellinen strateginen terveyspoliittinen kehys, joka sisältää seuraavat:
1.  Terveydenhuollon ja pitkäaikaishoidon tarpeiden kartoitus, mukaan lukien lääketieteellinen henkilökunta, kestävien ja koordinoitujen toimenpiteiden varmistamiseksi
1.  Terveydenhuollon ja pitkäaikaishoidon tarpeiden kartoitus, mukaan lukien lääketieteellinen henkilökunta, kestävien ja koordinoitujen toimenpiteiden varmistamiseksi
2.  Toimenpiteet, joilla varmistetaan terveydenhuollon ja pitkäaikaishoidon palvelujen tehokkuus, kestävyys, saatavuus ja kohtuuhintaisuus, mukaan lukien keskittyminen henkilöihin, jotka ovat jääneet terveydenhuollon ja pitkäaikaishoidon järjestelmien ulkopuolelle
2.  Toimenpiteet, joilla varmistetaan terveydenhuollon ja pitkäaikaishoidon palvelujen tehokkuus, kestävyys, saatavuus ja kohtuuhintaisuus, mukaan lukien keskittyminen henkilöihin, jotka ovat jääneet terveydenhuollon ja pitkäaikaishoidon järjestelmien ulkopuolelle, sekä sellaisiin, joita on vaikein tavoittaa
3.  Toimenpiteet, joilla edistetään avohuollon palveluja, mukaan lukien ennaltaehkäisevä ja perusterveydenhuolto, kotihoito ja yhteisöperustainen hoito
3.  Toimenpiteet, joilla edistetään avohuollon palveluja, mukaan lukien ennaltaehkäisevä ja perusterveydenhuolto, kotihoito ja yhteisöperustainen hoito sekä siirtyminen laitoshoidosta perhe- ja yhteisöperustaiseen hoitoon
3 a.   toimenpiteet sosiaaliturvajärjestelmien tehokkuuden, kestävyyden, saatavuuden ja kohtuuhintaisuuden varmistamiseksi
Tarkistus 405
Ehdotus asetukseksi
Liite V – 2 kohta – taulukko 1 T – Ohjelman rakenne

 

Komission teksti

Tunnus

Nimike[300]

Tekninen tuki

Laskennan perusta

Rahasto

Tuetun alueen luokka

Valittu erityistavoite

1

Toimintalinja 1

Ei

 

EAKR

Kehittyneemmät alueet

Erityistavoite 1

Siirtymäalueet

Vähemmän kehittyneet alueet

Erityistavoite 2

Syrjäisimmät ja harvaan asutut alueet

Kehittyneemmät alueet

Erityistavoite 3

2

Toimintalinja 2

Ei

 

ESR+

Kehittyneemmät alueet

Erityistavoite 4

Siirtymäalueet

Vähemmän kehittyneet alueet

Erityistavoite 5

Syrjäisimmät alueet

3

Toimintalinja 3

Ei

 

Koheesiorahasto

Ei sovelleta

 

3

Ensisijainen tekninen tuki

Kyllä

 

 

 

Ei sovelleta

..

Erityinen toimintalinja (nuorten työllisyys)

Ei

 

ESR+

 

 

..

Erityinen toimintalinja (maakohtaiset suositukset)

Ei

 

ESR+

 

 

..

Erityinen toimintalinja (Innovatiiviset toimet)

Ei

 

ESR+

 

SO 8

 

Erityinen toimintalinja (aineellinen puute)

Ei

 

ESR+

 

Erityistavoite 9

 

Tarkistus

Tunnus

Nimike[300]

Tekninen tuki

Laskennan perusta

Rahasto

Tuetun alueen luokka

Valittu erityistavoite

1

Toimintalinja 1

Ei

 

EAKR

Kehittyneemmät alueet

Erityistavoite 1

Siirtymäalueet

Vähemmän kehittyneet alueet

Erityistavoite 2

Syrjäisimmät ja harvaan asutut alueet

Kehittyneemmät alueet

Erityistavoite 3

2

Toimintalinja 2

Ei

 

ESR+

Kehittyneemmät alueet

Erityistavoite 4

Siirtymäalueet

Vähemmän kehittyneet alueet

Erityistavoite 5

Syrjäisimmät alueet

3

Toimintalinja 3

Ei

 

Koheesiorahasto

Ei sovelleta

 

3

Ensisijainen tekninen tuki

Kyllä

 

 

 

Ei sovelleta

..

Erityinen toimintalinja (nuorten työllisyys)

Ei

 

ESR+

 

 

 

Erityinen toimintalinja (Lapsitakuu)

Ei

 

ESR+

 

 

..

Erityinen toimintalinja (maakohtaiset suositukset)

Ei

 

ESR+

 

 

 

Erityinen toimintalinja (Innovatiiviset toimet)

Ei

 

ESR+

 

Erityistavoite 8

 

Erityinen toimintalinja (aineellinen puute)

Ei

 

ESR+

 

Erityistavoite 9

Tarkistus 406
Ehdotus asetukseksi
Liite V – 2.1 kohta – taulukko

Komission teksti

[ ] Tämä on maakohtaisen suositukseen liittyvä toimintalinja

[ ] Tämä on nuorisotyöllisyyteen liittyvä toimintalinja

[ ] Tämä on innovatiivisiin toimiin liittyvä toimintalinja

[ ] Tämä on aineellista puutetta koskeviin toimiin liittyvä toimintalinja**

Tarkistus

[ ] Tämä on maakohtaiseen suositukseen liittyvä toimintalinja

[ ] Tämä on nuorisotyöllisyyteen liittyvä toimintalinja

[ ] Tämä on Lapsitakuuseen liittyvä erityinen toimintalinja

[ ] Tämä on innovatiivisiin toimiin liittyvä toimintalinja

[ ]Tämä on aineellista puutetta koskeviin toimiin liittyvä toimintalinja**

Tarkistus 407
Ehdotus asetukseksi
Liite V – 2 kohta – 3 alakohta – 2.1 alakohta – 2.1.1 alakohta – johdantokappale
2.1.1.  Erityistavoite54 (Työpaikat ja kasvu -tavoite) tai tuen kohde (EMKR) – toistetaan kunkin valitun erityistavoitteen tai tuen kohteen osalta kun on kyse muista toimintalinjoista kuin teknisestä tuesta
2.1.1.  Erityistavoite54 (Työpaikat ja kasvu -tavoite) tai tuen kohde (EMKR) – toistetaan kunkin valitun erityistavoitteen tai tuen kohteen osalta kun on kyse muista toimintalinjoista kuin teknisestä tuesta
__________________
__________________
54 Lukuun ottamatta ESR+-asetuksen 4 artiklan 1 kohdan c alakohdan vii alakohdassa tarkoitetun erityistavoitteen osalta.
54 Lukuun ottamatta ESR+-asetuksen 4 artiklan 1 kohdan xi alakohdassa tarkoitetun erityistavoitteen osalta.
Tarkistus 408
Ehdotus asetukseksi
Liite V – 2 kohta – 3 alakohta – 2.1 alakohta – 2.1.1 alakohta – 2.1.1.2 alakohta – johdantokappale
2.1.1.2  Indikaattorit55
2.1.1.2  Indikaattorit55
_________________
55 Ennen vuonna 2025 tehtävää väliarviointia EAKR:n, ESR+:n ja koheesiorahaston osalta jakauma vain vuosiksi 2021–2025.
Tarkistus 409
Ehdotus asetukseksi
Liite V – 2 kohta – 3 alakohta – 2.1 alakohta – 2.1.1 alakohta – 2.1.1.3 alakohta – johdantokappale
2.1.1.3  Ohjelman resurssien alustava jakauma (EU) tukitoimityypin mukaan56 (ei sovelleta EMKR:ään)
2.1.1.3  Ohjelman resurssien alustava jakauma (EU) tukitoimityypin mukaan (ei sovelleta EMKR:ään)
_________________
56 Ennen vuonna 2025 tehtävää väliarviointia EAKR:n, ESR+:n ja koheesiorahaston osalta jakauma vain vuosiksi 2021–2025.
Tarkistus 410
Ehdotus asetukseksi
Liite V – 2 kohta – 3 alakohta – 2.1 alakohta – 2.1.2 alakohta – 8 alakohta
Toimien valintaperusteet57
Toimien valintaperusteet57
__________________
__________________
57 Vain niiden ohjelmien osalta, jotka rajoittuvat ESR+asetuksen 4 artiklan 1 kohdan c alakohdan vii alakohdassa esitettyyn erityistavoitteeseen.
57 Vain niiden ohjelmien osalta, jotka rajoittuvat ESR+-asetuksen 4 artiklan 1 kohdan xi alakohdassa esitettyyn erityistavoitteeseen.
Tarkistus 411
Ehdotus asetukseksi
Liite V – 3 kohta – taulukko 16
[...]
Poistetaan.
Tarkistus 412
Ehdotus asetukseksi
Liite V – 3 kohta – 3.2 alakohta – johdanto-osa
3.2  Kokonaismäärärahat rahastoittain ja kansallinen yhteisrahoitus59
3.2  Kokonaismäärärahat rahastoittain ja kansallinen yhteisrahoitus
_________________
59 Ennen vuonna 2025 tehtävää väliarviointia EAKR:n, ESR+:n ja koheesiorahaston osalta, määrärahat vain vuosiksi 2021–2025.

(1)Asia päätettiin palauttaa asiasta vastaaviin valiokuntiin toimielinten välisiä neuvotteluja varten työjärjestyksen 59 artiklan 4 kohdan neljännen alakohdan mukaisesti (A8-0043/2019).


Oikeusalan ohjelma ***I
PDF 242kWORD 74k
Euroopan parlamentin tarkistukset 13. helmikuuta 2019 ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi oikeusalan ohjelman perustamisesta (COM(2018)0384 – C8-0235/2018 – 2018/0208(COD))(1)
P8_TA-PROV(2019)0097A8-0068/2019

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Komission teksti   Tarkistus
Tarkistus 1
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 1 kappale
(1)  Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEU-sopimus’, 2 artiklassa todetaan seuraavaa: ”Unionin perustana olevat arvot ovat ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa‑arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vähemmistöihin kuuluvien oikeudet mukaan luettuina. Nämä ovat jäsenvaltioille yhteisiä arvoja yhteiskunnassa, jolle on ominaista moniarvoisuus, syrjimättömyys, suvaitsevaisuus, oikeudenmukaisuus, yhteisvastuu sekä naisten ja miesten tasa-arvo.” Sopimuksen 3 artiklan mukaan unionin ”päämääränä on edistää rauhaa, omia arvojaan ja kansojensa hyvinvointia” ja se ”kunnioittaa kulttuuriensa ja kieltensä rikkautta ja monimuotoisuutta sekä huolehtii Euroopan kulttuuriperinnön vaalimisesta ja kehittämisestä”. Nämä arvot esitetään myös niiden oikeuksien, vapauksien ja periaatteiden yhteydessä, jotka vahvistetaan Euroopan unionin perusoikeuskirjassa, jäljempänä ’perusoikeuskirja’.
(1)  Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEU-sopimus’, 2 artiklassa todetaan seuraavaa: ”Unionin perustana olevat arvot ovat ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa‑arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vähemmistöihin kuuluvien oikeudet mukaan luettuina. Nämä ovat jäsenvaltioille yhteisiä arvoja yhteiskunnassa, jolle on ominaista moniarvoisuus, syrjimättömyys, suvaitsevaisuus, oikeudenmukaisuus, yhteisvastuu sekä naisten ja miesten tasa-arvo.” Sopimuksen 3 artiklan mukaan unionin ”päämääränä on edistää rauhaa, omia arvojaan ja kansojensa hyvinvointia” ja se ”kunnioittaa kulttuuriensa ja kieltensä rikkautta ja monimuotoisuutta sekä huolehtii Euroopan kulttuuriperinnön vaalimisesta ja kehittämisestä”. Lisäksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 8 artiklan mukaisesti unioni pyrkii politiikkansa ja toimintansa määrittelyssä ja toteuttamisessa poistamaan kaikissa toimissaan eriarvoisuutta, edistämään sukupuolten tasa-arvoa ja torjumaan syrjintää. Nämä arvot esitetään myös niiden oikeuksien, vapauksien ja periaatteiden yhteydessä, jotka vahvistetaan Euroopan unionin perusoikeuskirjassa, jäljempänä ’perusoikeuskirja’, ja vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevassa Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksessa.
Tarkistus 2
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 1 a kappale (uusi)
(1 a)  Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 8 ja 10 artiklan mukaisesti oikeusalan ohjelman kaikilla toimilla olisi tuettava sukupuolten tasa‑arvon, mukaan lukien sukupuolitietoinen budjetointi, ja syrjimättömyyden tavoitteiden valtavirtaistamista.
Tarkistus 3
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 2 kappale
(2)  Näitä oikeuksia ja arvoja on edelleen edistettävä ja vahvistettava, ja niiden olisi oltava unionin kansalaisten ja kansojen yhteisiä ja muodostettava Euroopan yhteiskuntien perusta. Tätä varten unionin talousarvioon perustetaan uusi oikeusalan, perusoikeuksien ja arvojen rahasto, josta rahoitetaan perusoikeuksien ja arvojen ohjelmaa ja oikeusalan ohjelmaa. Euroopan yhteiskunnissa esiintyy yhä enemmän ääriliikkeitä, radikalismia ja jakolinjoja, joten on tärkeämpää kuin koskaan edistää, voimistaa ja puolustaa oikeutta, perusoikeuksia ja unionin arvoja, ihmisoikeuksia, ihmisarvon kunnioittamista, vapautta, demokratiaa, tasa-arvoa ja oikeusvaltion periaatetta. Tällä on syvä ja suora vaikutus poliittiseen, sosiaaliseen, kulttuuriseen ja taloudelliseen elämään Euroopassa. Uuteen rahastoon kuuluvassa perusoikeuksien ja arvojen ohjelmassa yhdistyvät vuosina 2014–2020 toteutettavat perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelma, joka on perustettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1381/201310, ja Kansalaisten Eurooppa -ohjelma, joka on perustettu neuvoston asetuksella (EU) N:o 390/201411. Oikeusalan ohjelmasta, jäljempänä ’ohjelma’, tuetaan myös tulevaisuudessa yhdennetyn Euroopan oikeusalueen ja rajat ylittävän yhteistyön kehittämistä samaan tapaan kuin vuosien 2014–2020 oikeusalan ohjelmalla, joka on perustettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1381/201312, jäljempänä ’edellinen ohjelma’.
(2)  Unionin ja kaikkien jäsenvaltioiden on edelleen johdonmukaisesti ja aktiivisesti vaalittava, suojeltava ja edistettävä näitä oikeuksia ja arvoja kaikissa politiikoissaan sekä vahvistettava niitä, ja niiden olisi oltava unionin kansalaisten ja kansojen yhteisiä ja muodostettava Euroopan yhteiskuntien perusta. Samoin sisämarkkinoiden kukoistus ja unionin yhteisten arvojen turvaaminen edellyttävät asianmukaisesti toimivaa Euroopan oikeusaluetta ja tehokkaita, riippumattomia ja laadukkaita kansallisia oikeusjärjestelmiä sekä keskinäisen luottamuksen lisäämistä. Tätä varten unionin talousarvioon perustetaan uusi oikeusalan, perusoikeuksien ja arvojen rahasto, josta rahoitetaan perusoikeuksien ja arvojen ohjelmaa ja oikeusalan ohjelmaa. Euroopan yhteiskunnissa esiintyy yhä enemmän ääriliikkeitä, radikalismia, polarisaatiota ja jakolinjoja, ja käynnissä on Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 7 artiklan mukaisia oikeusvaltioperiaatteen järjestelmällisiin loukkauksiin liittyviä menettelyjä ja oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen jäsenvaltioissa liittyviä rikkomusmenettelyjä, joten on tärkeämpää kuin koskaan edistää, voimistaa ja puolustaa oikeutta, perusoikeuksia ja unionin arvoja, ihmisoikeuksia ja perusoikeuksia, ihmisarvon kunnioittamista, vapautta, demokratiaa, tasa-arvoa, mukaan lukien sukupuolten tasa-arvo, syrjimättömyyttä ja oikeusvaltion periaatetta, sillä näiden oikeuksien ja arvojen heikkeneminen missä tahansa jäsenvaltiossa voi johtaa haitallisiin vaikutuksiin kaikkialla unionissa. Tällä on syvä ja suora vaikutus poliittiseen, sosiaaliseen, kulttuuriseen ja taloudelliseen elämään Euroopassa. Uuteen rahastoon kuuluvassa perusoikeuksien ja arvojen ohjelmassa yhdistyvät vuosina 2014–2020 toteutettavat perusoikeus-, tasa‑arvo- ja kansalaisuusohjelma, joka on perustettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1381/201310, ja Kansalaisten Eurooppa ‑ohjelma, joka on perustettu neuvoston asetuksella (EU) N:o 390/201411. Oikeusalan ohjelmasta, jäljempänä ’ohjelma’, tuetaan myös tulevaisuudessa yhdennetyn Euroopan oikeusalueen ja rajat ylittävän yhteistyön kehittämistä samaan tapaan kuin vuosien 2014–2020 oikeusalan ohjelmalla, joka on perustettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1381/201312, jäljempänä ’edellinen ohjelma’.
__________________
__________________
10 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1381/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelman perustamisesta kaudelle 2014–2020 (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 62).
10 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1381/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelman perustamisesta kaudelle 2014–2020 (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 62).
11 Neuvoston asetus (EU) N:o 390/2014, annettu 14 päivänä huhtikuuta 2014, Kansalaisten Eurooppa -ohjelmasta vuosina 2014–2020 (EUVL L 115, 17.4.2014, s. 3).
11 Neuvoston asetus (EU) N:o 390/2014, annettu 14 päivänä huhtikuuta 2014, Kansalaisten Eurooppa -ohjelmasta vuosina 2014–2020 (EUVL L 115, 17.4.2014, s. 3).
12 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1381/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelman perustamisesta kaudelle 2014–2020 (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 62).
12 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1381/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelman perustamisesta kaudelle 2014–2020 (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 62).
Tarkistus 4
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 3 kappale
(3)  Oikeusalan, perusoikeuksien ja arvojen rahaston ja kahden siihen liittyvän rahoitusohjelman toiminnassa ovat keskeisellä sijalla ihmiset ja yhteisöt, joiden ansiosta unionin yhteiset arvot, oikeudet ja rikas monimuotoisuus säilyvät elinvoimaisina. Viime kädessä tavoitteena on oikeuksiin perustuvan, tasa-arvoisen, osallistavan ja demokraattisen yhteiskunnan edistäminen ja ylläpitäminen. Tähän sisältyy elinvoimainen kansalaisyhteiskunta, joka kannustaa kansalaisia osallistumaan demokratian toimintaan ja kansalaisvaikuttamiseen sekä yhteiskunnalliseen toimintaan ja edistää eurooppalaisen yhteiskunnan monimuotoisuutta myös yhteisen historian ja muistiperinnön pohjalta. SEU-sopimuksen 11 artiklassa täsmennetään myös, että toimielimet antavat kansalaisille ja etujärjestöille mahdollisuuden esittää ja vaihtaa julkisesti mielipiteitä kaikilla unionin toiminta-aloilla asianmukaisten kanavien kautta.
(3)  Oikeusalan, perusoikeuksien ja arvojen rahaston ja kahden siihen liittyvän rahoitusohjelman toiminnassa ovat keskeisellä sijalla ihmiset ja yhteisöt, joiden ansiosta unionin yhteiset arvot, oikeudet ja rikas monimuotoisuus säilyvät elinvoimaisina. Viime kädessä tavoitteena on oikeuksiin perustuvan, tasa-arvoisen, avoimen, osallistavan ja demokraattisen yhteiskunnan edistäminen ja ylläpitäminen, erityisesti rahoittamalla toimia, joilla edistetään elinvoimaista, pitkälle kehittynyttä, joustavaa ja vaikutusmahdollisuuksia tarjoavaa kansalaisyhteiskuntaa, joka antaa kansalaisille mahdollisuuden osallistua demokraattiseen toimintaan ja kansalaisvaikuttamiseen sekä yhteiskunnalliseen toimintaan, sekä ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien asianmukainen noudattaminen ja täytäntöönpano edistäen eurooppalaisen yhteiskunnan monimuotoisuutta myös yhteisen historian ja muistiperinnön pohjalta. SEU-sopimuksen 11 artiklassa edellytetään, että toimielimet pitävät yllä avointa, läpinäkyvää ja säännöllistä vuoropuhelua kansalaisyhteiskunnan kanssa ja antavat kansalaisille ja etujärjestöille mahdollisuuden esittää ja vaihtaa julkisesti mielipiteitä kaikilla unionin toiminta-aloilla asianmukaisten kanavien kautta. Tämä on erityisen tärkeää, kun otetaan huomioon, että riippumattoman kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuudet kaventuvat joissakin jäsenvaltioissa yhä enemmän.
Tarkistus 5
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 4 kappale
(4)  Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa todetaan, että unioni muodostaa vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen, jolla kunnioitetaan perusoikeuksia sekä jäsenvaltioiden eri oikeusjärjestelmiä ja -perinteitä. Tätä varten unioni voi hyväksyä toimenpiteitä, joilla kehitetään yksityis- ja rikosoikeuden alalla tehtävää oikeudellista yhteistyötä ja edistetään ja tuetaan jäsenvaltioiden toimia rikollisuuden ehkäisemisen alalla. Kehitettäessä Euroopan oikeusaluetta edelleen olisi varmistettava perusoikeuksien ja arvojen, kuten syrjimättömyyden, sukupuolten tasa-arvon, kaikille kuuluvan tehokkaan oikeussuojan saatavuuden, oikeusvaltion ja moitteettomasti toimivan riippumattoman oikeusjärjestelmän kaltaisten yhteisten periaatteiden kunnioittaminen.
(4)  Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa todetaan, että unioni muodostaa vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen, jolla kunnioitetaan perusoikeuksia sekä jäsenvaltioiden eri oikeusjärjestelmiä ja -perinteitä. Oikeusvaltioperiaatteen, perusoikeuksien ja demokratian kunnioittaminen ja edistäminen unionissa ovat ennakkoedellytyksiä kaikkien perussopimuksissa määrättyjen oikeuksien ja velvollisuuksien toteutumiselle ja sille, että voidaan rakentaa kansalaisten luottamusta unioniin. Tapa, jolla jäsenvaltiot toteuttavat oikeusvaltioperiaatetta, on keskeisessä asemassa varmistettaessa jäsenvaltioiden keskinäistä ja niiden oikeusjärjestelmien välillä vallitsevaa luottamusta. Tätä varten unioni voi hyväksyä toimenpiteitä, joilla kehitetään yksityis- ja rikosoikeuden ja soveltuvin osin hallinnon alalla tehtävää oikeudellista yhteistyötä ja edistetään ja tuetaan jäsenvaltioiden toimia rikollisuuden ehkäisemisen alalla keskittyen erityisesti vakaviin rajat ylittäviin rikoksiin, verorikoksiin, ympäristörikoksiin, terrorismiin ja perusoikeuksien loukkauksiin, kuten ihmiskauppaan, sekä uhrien oikeuksien suojelun alalla. Kehitettäessä Euroopan oikeusaluetta edelleen paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla olisi varmistettava ihmis- ja perusoikeuksien ja syrjimättömyyden, solidaarisuuden, perusoikeuskirjan 21 artiklassa lueteltujen perusteiden mukaisen yhdenvertaisen kohtelun, kaikille kuuluvan tehokkaan oikeussuojan saatavuuden, oikeusvaltion, demokratian ja moitteettomasti toimivan riippumattoman oikeusjärjestelmän kaltaisten yhteisten periaatteiden ja arvojen kunnioittaminen ja lujitettava niitä.
Tarkistus 6
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 4 a kappale (uusi)
(4 a)   SEUT-sopimuksen 81 artiklassa määrätään nimenomaisesti, että unioni voi hyväksyä säädöksiä jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämiseksi. Perussopimuksen mukaisesti tällaisia säädöksiä voidaan hyväksyä muun muassa, jotta varmistetaan tuomioistuinten päätösten ja muiden päätösten vastavuoroinen tunnustaminen ja täytäntöönpano jäsenvaltioissa, oikeudenkäynti- ja muiden asiakirjojen tiedoksiantaminen jäsenvaltiosta toiseen, jäsenvaltioissa sovellettavien lainvalintaa ja tuomioistuimen toimivaltaa koskevien kansainvälisen yksityisoikeuden sääntöjen yhteensopivuus, todisteiden vastaanottamista koskeva yhteistyö, tehokas oikeussuojan saatavuus, siviili-, rikos- ja hallinto-oikeudenkäyntien moitteetonta sujumista haittaavien esteiden poistaminen edistämällä tarvittaessa kansallisten tuomioistuinmenettelyjen yhteensopivuutta, vaihtoehtoisten riidanratkaisumenetelmien kehittäminen ja tuomareiden ja oikeuslaitoksen henkilöstön koulutuksen tukeminen.
Tarkistus 7
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 5 kappale
(5)  Rahoituksen olisi oltava edelleen yksi niistä merkittävistä välineistä, joilla tuetaan perussopimuksissa asetettujen kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttamista. Tätä varten olisi muun muassa perustettava joustava ja tuloksellinen oikeusalan ohjelma, jonka olisi helpotettava näiden tavoitteiden saavuttamiseen liittyvää suunnittelua ja toteutusta.
(5)  Rahoitus on yksi merkittävimmistä välineistä, joilla tuetaan perussopimuksissa asetettujen kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttamista. Tätä varten olisi muun muassa perustettava joustava ja tuloksellinen oikeusalan ohjelma, jonka olisi helpotettava näiden tavoitteiden saavuttamiseen liittyvää suunnittelua ja tavoitteiden toteutusta ja jossa olisi otettava huomioon, millä toimilla saadaan eniten lisäarvoa unionille, ja käytettävä keskeisiä suorituskykyindikaattoreita aina kun se on mahdollista.
Tarkistus 8
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 5 a kappale (uusi)
(5 a)  Ohjelmassa olisi pyrittävä lisäämään sen varojen joustavuutta ja saatavuutta ja tarjoamaan kansalaisyhteiskunnan järjestöille samat rahoitusmahdollisuudet ja -ehdot niin unionissa kuin sen ulkopuolellakin.
Tarkistus 9
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 6 kappale
(6)  Vapauden, oikeuden ja turvallisuuden alueen asteittaista toteuttamista varten unioni hyväksyy toimenpiteitä, jotka liittyvät yksityis- ja rikosoikeuden alalla tehtävään oikeudelliseen yhteistyöhön tuomioistuinten tuomioiden ja oikeusviranomaisten päätösten vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen pohjalta. Tämä periaate on ollut unionissa tehtävän oikeudellisen yhteistyön kulmakivi Tampereella 15 ja 16 päivänä lokakuuta 1999 pidetystä Eurooppa‑neuvoston kokouksesta lähtien. Vastavuoroinen tunnustaminen edellyttää, että jäsenvaltioiden välillä on vahva keskinäinen luottamus. Monilla aloilla on hyväksytty jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämistä koskevia toimenpiteitä, jotta voidaan helpottaa vastavuoroista tunnustamista ja lujittaa keskinäistä luottamusta. Toimiva oikeusalue, jolla rajat ylittävien oikeudellisten menettelyjen ja oikeussuojan saatavuuden esteet rajat ylittävissä tilanteissa on poistettu, on olennaisen tärkeä myös talouskasvun kannalta.
(6)  Kaikkia koskevan vapauden, oikeuden ja turvallisuuden alueen asteittaista toteuttamista varten unioni hyväksyy toimenpiteitä, jotka liittyvät yksityis- ja rikosoikeuden alalla tehtävään oikeudelliseen yhteistyöhön tuomioistuinten tuomioiden ja oikeusviranomaisten päätösten vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen pohjalta. Tämä periaate on ollut unionissa tehtävän oikeudellisen yhteistyön kulmakivi Tampereella 15 ja 16 päivänä lokakuuta 1999 pidetystä Eurooppa‑neuvoston kokouksesta lähtien. Vastavuoroinen tunnustaminen edellyttää, että jäsenvaltioiden välillä on vahva keskinäinen luottamus. Monilla aloilla on hyväksytty jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämistä koskevia toimenpiteitä, jotta voidaan helpottaa vastavuoroista tunnustamista ja lujittaa keskinäistä luottamusta. Toimiva oikeusalue, jolla rajat ylittävien oikeudellisten menettelyjen ja oikeussuojan saatavuuden esteet rajat ylittävissä tilanteissa on poistettu, on olennaisen tärkeä myös talouskasvun ja yhdentymisen etenemisen kannalta.
Tarkistus 10
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 6 a kappale (uusi)
(6 a)   Kuten unionin tuomioistuin oikeuskäytännössään1 a muistuttaa, tuomioistuimen riippumattomuus on osa perusoikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin sekä keskinäisen luottamuksen ja vastavuoroisen tunnustamisen perusta.
_________________
1a Euroopan unionin tuomioistuin, suuri jaosto, 27 päivänä helmikuuta 2018, C‑64/16, Asociação Sindical dos Juízes Portugueses, ECLI:EU:C:2018:117; Euroopan unionin tuomioistuin, suuri jaosto, 25 päivänä heinäkuuta 2018, C‑216/18 PPU, L.M., ECLI:EU:C:2018:586.
Tarkistus 11
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 6 b kappale (uusi)
(6 b)   Oikeussuojan saatavuuteen olisi sisällyttävä erityisesti oikeus oikeudenkäyntiin, oikeus vaihtoehtoisiin riitojenratkaisumenetelmiin sekä oikeus sellaisten viranomaisten palveluihin, joilla on lakisääteinen velvoite tarjota osapuolille riippumatonta ja puolueetonta oikeudellista neuvontaa.
Tarkistus 12
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 6 c kappale (uusi)
(6 c)  Sukupuolinäkökohtien huomioon ottamista oikeusjärjestelmissä olisi pidettävä merkittävänä tavoitteena, kun Euroopan oikeusaluetta kehitetään edelleen. Risteävä syrjintä oikeusjärjestelmässä on edelleen yksi pääasiallisista naisten yhtäläisen oikeussuojan saatavuuden esteistä. Ohjelmalla olisi siksi aktiivisesti edistettävä kaikenlaisen syrjinnän ja esteiden poistamista, kun kyseessä ovat vähemmistöt, vammaiset henkilöt, maahanmuuttajat, turvapaikanhakijat, iäkkäät henkilöt, syrjäseuduilla elävät ihmiset tai haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät, jotka voivat törmätä rajoituksiin oikeussuojan saatavuudessa, ja tuettava oikeusjärjestelmissä uhrien kannalta myönteisiä ja sukupuolinäkökohdat huomioon ottavia menettelyjä ja päätöksiä.
Tarkistus 13
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 7 kappale
(7)  Oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen on olennaista, jotta oikeus- ja sisäasioiden alalla syntyy vahva keskinäinen luottamus ja erityisesti jotta yksityis- ja rikosoikeuden alalla tehtävä oikeudellinen yhteistyö, joka perustuu vastavuoroiseen tunnustamiseen, olisi tuloksellista. Oikeusvaltioperiaate on yksi SEU-sopimuksen 2 artiklassa vahvistetuista unionin yhteisistä arvoista, ja SEU-sopimuksen 19 artiklan 1 kohdassa ja perusoikeuskirjan 47 artiklassa mainittu tehokkaan oikeussuojan periaate on oikeusvaltioperiaatteen konkreettinen ilmentymä. Oikeusvaltioperiaatteen edistäminen tukemalla kansallisten oikeusjärjestelmien riippumattomuuden, laadun ja tehokkuuden parantamista lujittaa keskinäistä luottamusta, joka on yksityis- ja rikosoikeuden alalla tehtävän oikeudellisen yhteistyön välttämätön edellytys.
(7)  Oikeusvaltioperiaatteen täysimääräinen kunnioittaminen ja edistäminen on olennaista, jotta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella syntyy vahva keskinäinen luottamus ja erityisesti jotta yksityis- ja rikosoikeuden alalla tehtävä oikeudellinen yhteistyö, joka perustuu vastavuoroiseen tunnustamiseen, olisi tuloksellista. Oikeusvaltioperiaate on yksi SEU-sopimuksen 2 artiklassa vahvistetuista unionin yhteisistä arvoista, ja SEU-sopimuksen 19 artiklan 1 kohdassa ja perusoikeuskirjan 47 artiklassa mainittu tehokkaan oikeussuojan periaate on oikeusvaltioperiaatteen konkreettinen ilmentymä. Oikeusvaltioperiaatteen edistäminen tukemalla kansallisten oikeusjärjestelmien riippumattomuuden, avoimuuden, vastuuvelvollisuuden, laadun ja tehokkuuden parantamista lujittaa keskinäistä luottamusta, joka on yksityis- ja rikosoikeuden alalla tehtävän oikeudellisen yhteistyön välttämätön edellytys.
Tarkistus 14
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 7 a kappale (uusi)
(7 a)   On tärkeää palauttaa mieliin, että oikeuslaitos vahvistaa oikeusvaltioperiaatteen toteutumisen yhteiskunnassa ja varmistaa, että jokaisella on oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa, sekä suojelee näin eurooppalaisia arvoja.
Tarkistus 15
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 8 kappale
(8)  Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 81 artiklan 2 kohdan h alakohdan ja 82 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti unioni tukee tuomarien ja oikeuslaitoksen henkilöstön koulutusta parantaakseen unionissa yksityis- ja rikosoikeuden alalla tehtävää oikeudellista yhteistyötä, joka perustuu tuomioistuinten tuomioiden ja oikeusviranomaisten päätösten vastavuoroisen tunnustamisen periaatteeseen. Oikeusalan ammattilaisten koulutus on tärkeä väline, jonka avulla voidaan kehittää yhteistä käsitystä siitä, miten oikeusvaltioperiaatetta olisi parhaiten noudatettava. Se edistää Euroopan oikeusalueen luomista tukemalla yhteisen oikeudenkäyttökulttuurin kehittymistä jäsenvaltioiden oikeusalan ammattilaisten keskuudessa. Koulutus on olennaisen tärkeää, jotta voidaan varmistaa, että unionin oikeutta sovelletaan oikein ja johdonmukaisesti ja että oikeusalan ammattilaisten välillä vallitsee keskinäinen luottamus rajat ylittävissä menettelyissä. Ohjelmasta tuettavien koulutustoimien tulisi perustua koulutustarpeiden perusteelliseen arviointiin ja uusimpiin koulutusmenetelmiin, ja niihin tulisi sisältyä rajat ylittäviä tapahtumia, jotka tuovat yhteen oikeusalan ammattilaisia eri jäsenvaltioista, sekä aktiivista oppimista ja verkostoitumista, minkä lisäksi niiden olisi oltava kestäviä.
(8)  Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 81 artiklan 2 kohdan h alakohdan ja 82 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti unioni tukee tuomarien ja oikeuslaitoksen henkilöstön koulutusta parantaakseen unionissa yksityis- ja rikosoikeuden sekä soveltuvin osin hallinnon alalla tehtävää oikeudellista yhteistyötä, joka perustuu tuomioistuinten tuomioiden ja oikeusviranomaisten päätösten vastavuoroisen tunnustamisen periaatteeseen. Oikeusalan ammattilaisten koulutus on tärkeä väline, jonka avulla voidaan kehittää yhteistä käsitystä siitä, miten oikeusvaltioperiaatetta ja perusoikeuksia olisi parhaiten toteutettava ja noudatettava. Se edistää Euroopan oikeusalueen luomista tukemalla yhteisen oikeudenkäyttökulttuurin kehittymistä jäsenvaltioiden oikeusalan ammattilaisten keskuudessa. Koulutus on olennaisen tärkeää, jotta voidaan varmistaa, että unionin oikeutta sovelletaan syrjimättömästi, oikein ja johdonmukaisesti ja että oikeusalan ammattilaisten välillä vallitsee keskinäinen luottamus ja yhteisymmärrys rajat ylittävissä menettelyissä. Ohjelmasta tuettavien koulutustoimien tulisi perustua koulutustarpeiden perusteelliseen arviointiin ja uusimpiin koulutusmenetelmiin, ja niihin tulisi sisältyä rajat ylittäviä tapahtumia, jotka tuovat yhteen oikeusalan ammattilaisia, mukaan lukien kansalaisyhteiskunnan järjestöissä työskentelevät oikeusalan ammattilaiset, eri jäsenvaltioista, sekä aktiivista oppimista ja verkostoitumista, minkä lisäksi niiden olisi oltava kestäviä. Tuomareille, asianajajille, syyttäjille ja poliiseille olisi annettava koulutusta niistä haasteista ja esteistä, joita haavoittuvassa asemassa olevat henkilöt, kuten lapset, etnisiin vähemmistöihin kuuluvat henkilöt, hlbti-henkilöt, vammaiset henkilöt, sukupuoleen perustuvan ja muun ihmissuhdeväkivallan uhrit ja ihmiskaupan uhrit, joutuvat kohtaamaan, sekä siitä, miten varmistetaan rikosten uhrien asianmukainen suojelu. Tällaisten henkilöiden ja heitä edustavien tai tukevien järjestöjen olisi osallistuttava suoraan tällaisen koulutuksen järjestämiseen.
Tarkistus 16
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 8 a kappale (uusi)
(8 a)   Oikeudenkäyntien kohtuulliset määräajat edistävät oikeusvarmuutta, joka on oikeusvaltion keskeinen vaatimus.
Tarkistus 17
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 8 b kappale (uusi)
(8 b)  Naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemistä ja torjumista koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen allekirjoittamisesta Euroopan unionin puolesta rikosoikeuden alalla tehtävään oikeudelliseen yhteistyöhön liittyvien asioiden osalta 11 päivänä toukokuuta 2017 annetun neuvoston päätöksen (EU) 2017/865 ja turvapaikkaa ja palauttamiskieltoa koskevan vastaavan päätöksen mukaisesti ohjelmalla olisi tuettava tuomarien ja oikeuslaitoksen henkilöstön koulutusta, jolla pyritään lisäämään tietoisuutta ja edistämään yleissopimuksen soveltamista käytännössä, jotta naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan uhreja voidaan suojella paremmin kaikkialla unionissa.
Tarkistus 18
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 9 kappale
(9)  Oikeusalan koulutusta voivat järjestää erilaiset toimijat, kuten jäsenvaltioiden oikeus- ja hallintoviranomaiset, akateemiset laitokset, oikeusalan koulutuksesta vastaavat kansalliset elimet, Euroopan tason koulutusorganisaatiot tai -verkostot taikka unionin oikeuden oikeuskoordinaattoreiden verkostot. Yleiseurooppalaista etua ajavien, oikeusalan koulutuksessa toimivien elinten ja yhteisöjen, kuten Euroopan juridisen koulutusverkoston (EJTN), Eurooppaoikeuden akatemian (ERA), Euroopan tuomarineuvostojen verkoston (ENCJ), Euroopan unionin korkeimpien hallinto-oikeuksien yhdistyksen (ACA Europe), Euroopan unionin korkeimpien oikeuksien presidenttien verkoston (EUSJC) ja Julkisen hallinnon Eurooppa-instituutin (EIPA), olisi jatkossakin edistettävä tuomareille ja oikeuslaitoksen henkilöstölle tarkoitettuja, aidosti eurooppalaisia koulutusohjelmia, minkä vuoksi niille voitaisiin myöntää asianmukainen rahoitus komission tämän asetuksen nojalla hyväksymissä vuotuisissa työohjelmissa vahvistettujen menettelyjen ja kriteerien mukaisesti.
(9)  Oikeusalan koulutusta voivat järjestää erilaiset toimijat, kuten jäsenvaltioiden oikeus- ja hallintoviranomaiset, akateemiset laitokset, oikeusalan koulutuksesta vastaavat kansalliset elimet, Euroopan tason koulutusorganisaatiot tai -verkostot taikka unionin oikeuden oikeuskoordinaattoreiden verkostot sekä asiaankuuluvat kansalaisyhteiskunnan järjestöt, mukaan lukien edustajakanteita nostavat järjestöt. Yleiseurooppalaista etua ajavien, oikeusalan koulutuksessa toimivien elinten ja yhteisöjen, kuten Euroopan juridisen koulutusverkoston (EJTN), Eurooppaoikeuden akatemian (ERA), Euroopan tuomarineuvostojen verkoston (ENCJ), Euroopan unionin korkeimpien hallinto-oikeuksien yhdistyksen (ACA Europe), Euroopan unionin korkeimpien oikeuksien presidenttien verkoston (EUSJC) ja Julkisen hallinnon Eurooppa-instituutin (EIPA), olisi jatkossakin edistettävä tuomareille ja oikeuslaitoksen henkilöstölle tarkoitettuja, aidosti eurooppalaisia koulutusohjelmia, minkä vuoksi niille voitaisiin myöntää asianmukainen rahoitus komission tämän asetuksen nojalla hyväksymissä vuotuisissa työohjelmissa vahvistettujen menettelyjen ja kriteerien mukaisesti. Myös perusoikeuksien alalla toimivat järjestöt ja väkivallan uhrien parissa työskentelevät ammattilaiset sekä erikoistuneet akateemiset laitokset voisivat osallistua näihin koulutusohjelmiin, joten ne olisi otettava mukaan aina, kun se on tarkoituksenmukaista. Koska naistuomarit ovat aliedustettuina ylimmissä viroissa, naispuolisia tuomareita, syyttäjiä ja muita oikeusalan ammateissa toimivia henkilöitä olisi kannustettava osallistumaan koulutukseen.
Tarkistus 19
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 9 a kappale (uusi)
(9 a)   Jäsenvaltioiden olisi investoitava enemmän oikeusalan koulutuksen kehittämiseen ja tuomareiden täydennyskoulutukseen, sillä nämä toimet ovat tehokkaan, riippumattoman ja puolueettoman oikeusjärjestelmän perusta.
Tarkistus 20
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 10 a kappale (uusi)
(10 a)  Ohjelmalla olisi myös tuettava parhaiden käytäntöjen edistämistä sellaisten tuomioistuinten välillä, joissa käsitellään erityisesti sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa, ja sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa koskevien yhteisten resurssien ja koulutusmateriaalin vaihtoa tuomareiden, yleisten syyttäjien, asianajajien, poliisien ja muiden sukupuoleen perustuvan väkivallan uhrien kanssa tekemisissä olevien ammattilaisten välillä.
Tarkistus 21
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 11 kappale
(11)  Ohjelman perusteella toteutettavilla toimenpiteillä olisi tuettava tuomioistuinten ja oikeusviranomaisten päätösten vastavuoroisen tunnustamisen tehostamista ja tarvittavaa lainsäädäntöjen lähentämistä, joka helpottaa yhteistyötä kaikkien asianomaisten viranomaisten kesken, mukaan lukien rahanpesun selvittelykeskukset, sekä yksilön oikeuksien oikeussuojaa siviili- ja kauppaoikeuden alalla. Ohjelmalla olisi myös kehitettävä rajat ylittävissä tapauksissa sovellettavaa prosessilainsäädäntöä ja lisättävä lähentymistä siviilioikeuden alalla, jotta voidaan edistää tuomioistuinmenettelyjen ja tuomioistuinten ulkopuolisten menettelyjen asianmukaista ja tehokasta toimintaa haittaavien esteiden poistamista, mistä on hyötyä kaikille riita-asian osapuolille. Ohjelmasta olisi tuettava myös neuvoston päätöksellä 2001/470/EY perustetun siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellisen verkoston toimintaa, jotta voidaan tukea yksityisoikeuden alalla tehtävää oikeudellista yhteistyötä koskevan unionin oikeuden tuloksellista täytäntöönpanoa ja käytännön soveltamista.
(11)  Ohjelman perusteella toteutettavilla toimenpiteillä olisi tuettava tuomioistuinten ja oikeusviranomaisten päätösten vastavuoroisen tunnustamisen ja jäsenvaltioiden keskinäisen luottamuksen tehostamista ja tarvittavaa lainsäädäntöjen lähentämistä, joka helpottaa yhteistyötä kaikkien asianomaisten viranomaisten kesken, mukaan lukien rahanpesun selvittelykeskukset, sekä yksilön oikeuksien oikeussuojaa siviili- ja kauppaoikeuden alalla. Ohjelmalla olisi myös kehitettävä rajat ylittävissä tapauksissa sovellettavaa prosessilainsäädäntöä, myös sovittelumenettelyjä, ja keskityttävä erityisesti helpottamaan kaikkien uhrien syrjimättömän oikeussuojan toteutumista, ja lisättävä lähentymistä etenkin siviilioikeuden alalla, jotta voidaan edistää tuomioistuinmenettelyjen ja tuomioistuinten ulkopuolisten menettelyjen asianmukaista ja tehokasta toimintaa haittaavien esteiden poistamista, mistä on hyötyä kaikille riita-asian osapuolille. Ohjelmasta olisi tuettava myös neuvoston päätöksellä 2001/470/EY perustetun siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellisen verkoston toimintaa, jotta voidaan tukea yksityisoikeuden alalla tehtävää oikeudellista yhteistyötä koskevan unionin oikeuden tuloksellista täytäntöönpanoa ja käytännön soveltamista.
Tarkistus 22
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 12 kappale
(12)  SEU-sopimuksen 3 artiklan 3 kohdan, perusoikeuskirjan 24 artiklan ja vuoden 1989 Yhdistyneiden kansakuntien lapsen oikeuksien yleissopimuksen mukaisesti ohjelmalla olisi tuettava lapsen oikeuksien suojelua, ja lapsen oikeuksien suojelun edistäminen olisi otettava huomioon sen kaikkien toimien toteuttamisessa.
(12)  SEU-sopimuksen 3 artiklan 3 kohdan, perusoikeuskirjan 24 artiklan ja vuoden 1989 Yhdistyneiden kansakuntien lapsen oikeuksien yleissopimuksen mukaisesti ohjelmalla olisi tuettava lapsen oikeuksien suojelua, ja lapsen oikeuksien suojelun edistäminen olisi otettava huomioon sen kaikkien toimien toteuttamisessa. Tässä yhteydessä olisi kiinnitettävä erityistä huomiota toimiin, joiden tavoitteena on suojella lasten oikeuksia yksityis- ja rikosoikeudellisissa asioissa, mukaan lukien vanhempiensa mukana säilöönotettujen lasten suojelu ja vankilassa olevien vanhempien lasten suojelu. Asianmukaista tukea olisi harkittava myös sellaisille koulutustoimille, joilla pyritään panemaan asianmukaisesti täytäntöön rikoksesta epäiltyjä tai syytettyjä lapsia koskevista menettelytakeista rikosoikeudellisissa menettelyissä annettu direktiivi (EU) 2016/800.
Tarkistus 23
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 12 a kappale (uusi)
(12 a)  SEU-sopimuksen 3 artiklan 3 kohdan, perusoikeuskirjan 23 artiklan ja naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta tehdyn yleissopimuksen (Istanbulin yleissopimus) mukaisesti ohjelmalla olisi tuettava naisten oikeuksien suojelua ja sukupuolten tasa‑arvon edistäminen olisi otettava huomioon sen kaikkien toimien toteuttamisessa. Jäsenvaltioiden olisi ratifioitava Istanbulin yleissopimus ja hyväksyttävä sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa unionissa torjuvaa kattavaa lainsäädäntöä varmistaakseen ja lujittaakseen naisten ja tyttöjen oikeussuojaa tapauksissa, joihin liittyy sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa.
Tarkistus 24
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 12 b kappale (uusi)
(12 b)   Rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta 29 päivänä kesäkuuta 2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/43/EY mukaisesti ohjelmasta olisi tuettava rodun tai etnisen alkuperän perusteella vähemmistöön kuuluvien henkilöiden, kuten romanien, suojelua ja valtavirtaistettava heidän oikeuksiensa edistäminen kaikkien ohjelman toimien täytäntöönpanossa, erityisesti vahvistamalla syrjinnänvastaisia toimia.
Tarkistus 25
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 13 kappale
(13)  Vuosien 2014–2020 ohjelman avulla on järjestetty unionin oikeutta ja erityisesti perusoikeuskirjan soveltamisalaa ja soveltamista koskevaa koulutusta, joka on kohdennettu erityisesti oikeuslaitoksen henkilöstölle ja muille oikeusalan ammattilaisille. Neuvosto muistutti 12 päivänä lokakuuta 2017 antamissaan perusoikeuskirjan soveltamista vuonna 2016 koskevissa päätelmissä, että on tärkeää lisätä tietoisuutta perusoikeuskirjan soveltamisesta päättäjien, oikeusalan ammattilaisten ja oikeudenhaltijoiden itsensä keskuudessa sekä jäsenvaltioissa että unionin tasolla. Jotta perusoikeudet voitaisiin ottaa huomioon johdonmukaisesti kaikessa toiminnassa, on tarpeen lisätä rahoitustukea tiedotustoimintaan, joka on kohdennettu muille viranomaisille kuin oikeusviranomaisille ja oikeusalan ammattilaisille.
(13)  Vuosien 2014–2020 ohjelman avulla on järjestetty unionin oikeutta ja erityisesti perusoikeuskirjan soveltamisalaa ja soveltamista koskevaa koulutusta, joka on kohdennettu erityisesti oikeuslaitoksen henkilöstölle ja muille oikeusalan ammattilaisille. Neuvosto muistutti 12 päivänä lokakuuta 2017 antamissaan perusoikeuskirjan soveltamista vuonna 2016 koskevissa päätelmissä, että on tärkeää lisätä tietoisuutta perusoikeuskirjan soveltamisesta päättäjien, oikeusalan ammattilaisten ja oikeudenhaltijoiden itsensä keskuudessa sekä jäsenvaltioissa että unionin tasolla. Jotta perusoikeudet voitaisiin ottaa huomioon johdonmukaisesti kaikessa toiminnassa, on tarpeen lisätä rahoitustukea tiedotustoimintaan, joka on kohdennettu muille viranomaisille kuin oikeusviranomaisille ja oikeusalan ammattilaisille sekä myös tehtävää hoitaville kansalaisjärjestöille.
Tarkistus 26
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 14 kappale
(14)  SEUT-sopimuksen 67 artiklan mukaan unionin olisi muodostettava vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue, jolla kunnioitetaan perusoikeuksia, ja tätä varten oikeussuojan saatavuus on olennaisen tärkeää. Jotta voitaisiin helpottaa tehokkaan oikeussuojan saatavuutta ja edistää keskinäistä luottamusta, joka on vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen asianmukaisen toiminnan välttämätön edellytys, on tarpeen lisätä rahoitustukea muiden viranomaisten kuin oikeusviranomaisten sekä oikeusalan ammattilaisten ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjen toimille, joilla edistetään näiden tavoitteiden saavuttamista.
(14)  SEUT-sopimuksen 67 artiklan mukaan unionin olisi muodostettava vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue, jolla kunnioitetaan perusoikeuksia, ja tätä varten oikeussuojan syrjimätön saatavuus kaikille on olennaisen tärkeää. Jotta voitaisiin helpottaa tehokkaan oikeussuojan saatavuutta ja edistää keskinäistä luottamusta, joka on vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen asianmukaisen toiminnan välttämätön edellytys, on tarpeen lisätä rahoitustukea muiden viranomaisten kuin oikeusviranomaisten, jotka toimivat kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla, sekä oikeusalan ammattilaisten ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjen toimille, mukaan lukien rikosten uhrien oikeuksia edustavien järjestöjen toimet, joilla edistetään näiden tavoitteiden saavuttamista. Jotta oikeussuoja olisi kaikkien saatavilla, tukea olisi osoitettava erityisesti toimintaan, jolla helpotetaan haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden, kuten lasten, etnisiin vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden, hlbti-henkilöiden, vammaisten henkilöiden, sukupuoleen perustuvan väkivallan ja muun ihmissuhdeväkivallan muotojen uhrien sekä ihmiskaupan uhrien ja maahanmuuttajien heidän kotipaikka-asemastaan riippumatta, tehokasta ja yhtäläistä oikeussuojan saatavuutta.
Tarkistus 27
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 15 kappale
(15)  SEUT-sopimuksen 8 ja 10 artiklan mukaisesti ohjelmalla olisi tuettava myös sukupuolten tasa-arvon ja syrjimättömyyden tavoitteiden valtavirtaistamista kaikissa sen mukaisesti toteutettavissa toimissa.
(15)  SEUT-sopimuksen 8 ja 10 artiklan mukaisesti ohjelmassa olisi valittava monialainen lähestymistapa, jonka avulla edistetään sukupuolten tasa-arvoa ja tuetaan sukupuolten tasa-arvon ja syrjimättömyyden tavoitteiden valtavirtaistamista kaikissa sen mukaisesti toteutettavissa toimissa. Toimia olisi seurattava ja arvioitava säännöllisesti, jotta voidaan arvioida, miten nämä tavoitteet on otettu huomioon ohjelman toiminnoissa.
Tarkistus 28
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 16 kappale
(16)  Tämän asetuksen perusteella toteutettavilla toimilla olisi edistettävä Euroopan oikeusalueen luomista lisäämällä rajat ylittävää yhteistyötä ja verkostoitumista ja varmistamalla unionin oikeuden asianmukainen ja johdonmukainen soveltaminen. Rahoitustoimilla olisi edistettävä myös yhteisen käsityksen muodostamista unionin arvoista ja oikeusvaltioperiaatteesta, unionin oikeuden ja politiikkojen parempaa tuntemusta ja oikeudellisen yhteistyön välineiden käyttöön liittyvän osaamisen ja parhaiden käytäntöjen jakamista kaikkien asianomaisten sidosryhmien kesken sekä sellaisten yhteentoimivien digitaalisten ratkaisujen leviämistä, jotka mahdollistavat saumattoman ja tehokkaan rajat ylittävän yhteistyön, minkä lisäksi niiden avulla olisi luotava vankka analyyttinen perusta unionin oikeuden ja politiikkojen kehittämisen, toimeenpanon ja asianmukaisen soveltamisen tukemiseksi. Unionin toimien ansiosta toimintaa voidaan toteuttaa johdonmukaisesti kaikkialla unionissa ja saavuttaa mittakaavaetuja. Unionilla on lisäksi jäsenvaltioita paremmat edellytykset puuttua rajat ylittäviin tilanteisiin ja tarjota vastavuoroista oppimista varten eurooppalainen foorumi.
(16)  Tämän asetuksen perusteella toteutettavilla toimilla olisi edistettävä Euroopan oikeusalueen luomista lujittamalla oikeusjärjestelmän riippumattomuutta ja tehokkuutta, lisäämällä rajat ylittävää yhteistyötä ja verkostoitumista, vahvistamalla keskinäistä luottamusta jäsenvaltioiden oikeuslaitosten välillä ja varmistamalla unionin oikeuden asianmukainen, johdonmukainen ja nopea soveltaminen. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä unionin tasa-arvolainsäädännön soveltamiseen ja uhrien suojelua koskevien unionin eri välineiden parempaan täytäntöönpanoon ja yhteensovittamiseen. Rahoitustoimilla olisi edistettävä myös yhteisen käsityksen muodostamista unionin arvoista ja oikeusvaltioperiaatteesta, unionin oikeuden ja politiikkojen parempaa tuntemusta ja oikeudellisen yhteistyön välineiden käyttöön liittyvän osaamisen ja parhaiden käytäntöjen jakamista kaikkien asianomaisten sidosryhmien kesken sekä sellaisten yhteentoimivien digitaalisten ratkaisujen leviämistä ja edistämistä, jotka mahdollistavat saumattoman ja tehokkaan rajat ylittävän yhteistyön, minkä lisäksi niiden avulla olisi luotava vankka analyyttinen perusta unionin oikeuden ja politiikkojen kehittämisen, toimeenpanon ja asianmukaisen tulkitsemisen ja soveltamisen tukemiseksi. Unionin toimien ansiosta toimintaa voidaan toteuttaa johdonmukaisesti kaikkialla unionissa ja saavuttaa mittakaavaetuja. Unionilla on lisäksi jäsenvaltioita paremmat edellytykset puuttua rajat ylittäviin tilanteisiin ja tarjota vastavuoroista oppimista ja parhaiden käytäntöjen jakamista varten eurooppalainen foorumi.
Tarkistus 29
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 16 a kappale (uusi)
(16 a)  Ohjelmalla olisi myös edistettävä yhteistyön lujittamista kolmansien maiden kanssa aina kun unionin oikeutta sovelletaan sen alueen ulkopuolella, parannettava oikeussuojan saatavuutta ja helpotettava oikeudellisten ja prosessuaalisten haasteiden ratkaisua erityisesti ihmiskauppaan, ilmastonmuutokseen ja yritysten liiketoimintavastuuseen liittyvissä tapauksissa.
Tarkistus 30
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 16 b kappale (uusi)
(16 b)   Kuten Euroopan komission oikeusalan tulostaulusta 2017 annetussa Euroopan parlamentin mietinnössä korostettiin, jäsenvaltioiden tuomareiden ja oikeuslaitosten henkilöstön keskuudessa on yhä merkittäviä eroja sukupuolten välisessä tasapainossa, erityisesti muttei yksinomaan seuraavilla aloilla: naispuolisten tuomareiden osuus ylemmissä oikeusasteissa, nimitysten avoimuus, työn ja yksityiselämän yhteensovittaminen ja mentorointikäytännöt. Ohjelmalla olisi siksi tuettava koulutustoimia, joilla pyritään puuttumaan näihin eroihin. Näitä toimia voitaisiin esimerkiksi räätälöidä jäsenvaltioiden naispuolisille oikeusalan ammattilaisille ja oikeuslaitosten naispuoliselle henkilöstölle tai tarvittaessa sekä nais- että miespuoliselle henkilöstölle, ja näin voitaisiin parantaa kaikkien kyseisten työntekijöiden tietoisuutta.
Tarkistus 31
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 16 c kappale (uusi)
(16 c)  Unionin oikeusjärjestelmä ei tarjoa naisille ja tytöille riittävää oikeutta ja suojelua, ja näin ollen sukupuoleen perustuvan väkivallan uhrit eivät saa tarvitsemaansa tukea. Myöskään seksikaupan uhreja, pakolais- ja maahanmuuttajanaisia, hlbtiq-henkilöitä ja vammaisia henkilöitä ei suojella ja tueta tarpeeksi.
Tarkistus 32
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 17 kappale
(17)  Komission olisi varmistettava yleinen johdonmukaisuus, täydentävyys ja synergia unionin elinten ja laitosten, kuten Eurojustin, eu-LISAn ja Euroopan syyttäjänviraston, toimien kanssa, ja sen olisi arvioitava muiden kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden työtä ohjelman piiriin kuuluvilla aloilla.
(17)  Komission olisi varmistettava yleinen johdonmukaisuus, täydentävyys ja synergia unionin elinten ja laitosten, kuten Eurojustin, Euroopan unionin perusoikeusviraston, Euroopan petostentorjuntaviraston, eu-LISAn ja Euroopan syyttäjänviraston, toimien kanssa, jotta se voisi arvioida muiden kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden työtä ohjelman piiriin kuuluvilla aloilla ja tehdä tarvittaessa parannusehdotuksia.
Tarkistus 33
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 18 kappale
(18)  On varmistettava, että kaikki ohjelman puitteissa toteutettavat toimet ja toiminnot tuottavat eurooppalaista lisäarvoa ja täydentävät jäsenvaltioiden toimia ja että ne ovat johdonmukaisia muiden unionin toimien kanssa. Jotta voitaisiin varmistaa varojen tehokas kohdentaminen unionin yleisestä talousarviosta, olisi pyrittävä johdonmukaisuuteen, täydentävyyteen ja synergiaan toisiinsa läheisesti liittyvillä aloilla toteutettavissa rahoitusohjelmissa, erityisesti oikeusalaa, perusoikeuksia ja arvoja koskevan rahaston puitteissa eli ottaen huomioon erityisesti yhteydet tämän ohjelman ja perusoikeuksia ja arvoja koskevan ohjelman välillä, mutta myös tämän ohjelman ja sisämarkkinaohjelman, rajavalvonnan ja turvallisuuden ja erityisesti turvapaikka- ja maahanmuuttorahaston ja sisäisen turvallisuuden rahaston, strategisen infrastruktuurin ja erityisesti Digitaalinen Eurooppa -ohjelman, Erasmus+ -ohjelman, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman, liittymistä valmistelevan tukivälineen ja LIFE-asetuksen13 välillä.
(18)  On varmistettava, että kaikki oikeusalan ohjelman puitteissa toteutettavat toimet ja toiminnot ovat toteuttamiskelpoisia ja näkyviä, että niiden täytäntöönpanossa keskeisenä periaatteena on eurooppalainen lisäarvo ja moitteeton varainhoito ja että ne täydentävät jäsenvaltioiden toimia ja ovat johdonmukaisia muiden unionin toimien kanssa. Jotta voitaisiin varmistaa varojen tehokas ja tuloksellisuuteen perustuva kohdentaminen unionin yleisestä talousarviosta, olisi pyrittävä johdonmukaisuuteen, täydentävyyteen ja synergiaan toisiinsa läheisesti liittyvillä aloilla toteutettavissa rahoitusohjelmissa, erityisesti oikeusalaa, perusoikeuksia ja arvoja koskevan rahaston puitteissa eli ottaen huomioon erityisesti yhteydet tämän ohjelman ja perusoikeuksia ja arvoja koskevan ohjelman välillä, mutta myös tämän ohjelman ja sisämarkkinaohjelman, rajavalvonnan ja turvallisuuden ja erityisesti turvapaikka- ja maahanmuuttorahaston ja sisäisen turvallisuuden rahaston, strategisen infrastruktuurin ja erityisesti Digitaalinen Eurooppa -ohjelman, Euroopan sosiaalirahasto plussan, Erasmus+ -ohjelman, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman, liittymistä valmistelevan tukivälineen ja LIFE-asetuksen13 välillä. Oikeusalan ohjelman täytäntöönpano ei saisi rajoittaa vaan sen olisi täydennettävä unionin lainsäädäntöä ja politiikkoja, jotka koskevat unionin talousarvion suojaamista tilanteissa, joissa oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen jäsenvaltioissa kohdistuu yleisiä puutteita.
__________________
__________________
13 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1293/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, ympäristön ja ilmastotoimien ohjelman (Life) perustamisesta ja asetuksen (EY) N:o 614/2007 kumoamisesta, ETA:n kannalta merkityksellinen teksti.
13 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1293/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, ympäristön ja ilmastotoimien ohjelman (Life) perustamisesta ja asetuksen (EY) N:o 614/2007 kumoamisesta, ETA:n kannalta merkityksellinen teksti.
Tarkistus 34
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 19 a kappale (uusi)
(19 a)   Mekanismeja, joilla varmistetaan unionin rahoituspolitiikan ja unionin arvojen välinen yhteys, olisi kehitettävä edelleen siten, että komissio voisi ehdottaa neuvostolle, että jäsenvaltiolle yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin puitteissa myönnetyt varat siirretään ohjelmaan, jos kyseiseen jäsenvaltioon sovelletaan unionin arvoihin liittyviä menettelyjä. Demokratiaa, oikeusvaltiota ja perusoikeuksia koskevan unionin kokonaisvaltaisen mekanismin olisi taattava, että kaikkiin jäsenvaltioihin kohdistetaan säännöllinen ja tasapuolinen arviointi, josta saadaan tarvittavat tiedot unionin arvoja koskeviin jäsenvaltion yleisiin puutteisiin liittyvien toimenpiteiden aktivoimiseksi. Yhdenmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi ja esitettävien toimenpiteiden merkittävien taloudellisten vaikutusten vuoksi täytäntöönpanovalta olisi siirrettävä neuvostolle, jonka olisi toimittava komission ehdotuksesta. Tehokkaan toiminnan edellyttämien päätösten hyväksymistä olisi helpotettava ottamalla käyttöön käänteinen määräenemmistöäänestys.
Tarkistus 35
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 19 b kappale (uusi)
(19 b)  On tärkeää varmistaa, että ohjelman varainhoito on moitteetonta ja että ohjelma toteutetaan mahdollisimman tehokkaasti ja käyttäjäystävällisesti, samalla kun taataan oikeusvarmuus ja se, että ohjelma on kaikkien osallistujien ulottuvilla.
Tarkistus 36
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 19 c kappale (uusi)
(19 c)  Täytäntöönpanon ja varainkäytön laadun parantamisen olisi oltava ohjaavana periaatteena pyrittäessä saavuttamaan ohjelmalle asetetut tavoitteet, samalla kun varmistetaan varojen optimaalinen käyttö.
Tarkistus 37
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 20 kappale
(20)  Tähän ohjelmaan sovelletaan asetusta (EU, Euratom) N:o [uusi varainhoitoasetus], jäljempänä ’varainhoitoasetus’. Siinä vahvistetaan säännöt, jotka koskevat unionin talousarvion toteuttamista, mukaan lukien avustuksia, palkintoja, hankintoja, välillistä toteutusta, , rahoitusvälineitä ja talousarviotakuita koskevat säännöt.
(20)  Tähän ohjelmaan sovelletaan asetusta (EU, Euratom) N:o [uusi varainhoitoasetus], jäljempänä ’varainhoitoasetus’. Siinä vahvistetaan säännöt, jotka koskevat unionin talousarvion toteuttamista, mukaan lukien avustuksia, palkintoja, hankintoja, välillistä toteutusta, rahoitusvälineitä ja talousarviotakuita koskevat säännöt, ja edellytetään täysin avointa resurssien käyttöä, moitteetonta varainhoitoa ja resurssien harkittua käyttöä. Erityisesti olisi viimeisteltävä käyttöönottoa varten säännöt, jotka koskevat paikallisten, alueellisten, kansallisten ja kansainvälisten kansalaisyhteiskunnan järjestöjen mahdollisuutta saada rahoitusta monivuotisten toiminta-avustusten, porrastettujen avustusten sekä nopean ja joustavan avustusmenettelyn varmistavien järjestelyjen, kuten kaksivaiheisen hakemusmenettelyn ja helppokäyttöisten sovellusten ja ilmoitusmenettelyjen, kautta, ja niitä olisi lujitettava edelleen osana ohjelman täytäntöönpanoa. Yhteisrahoituksen perusteissa olisi otettava huomioon vapaaehtoistyö.
Tarkistus 38
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 21 kappale
(21)  Tämän asetuksen mukaisen rahoituksen muodot ja toteuttamismenetelmät olisi valittava sen perusteella, miten hyvin niillä saavutetaan toimien erityistavoitteet ja saavutetaan tuloksia, kun otetaan huomioon erityisesti tarkastusten kustannukset, hallinnollinen rasitus ja oletettu noudattamatta jättämisen riski. Tässä olisi harkittava kertakorvausten, kiinteiden määrien ja yksikkökustannusten käyttämistä sekä varainhoitoasetuksen 125 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun rahoituksen, joka ei perustu toimien kustannuksiin, käyttämistä.
(21)  Tämän asetuksen mukaisen rahoituksen muodot ja toteuttamismenetelmät olisi valittava sen perusteella, miten hyvin niillä saavutetaan toimien erityistavoitteet ja saavutetaan haluttuja tuloksia, kun otetaan huomioon erityisesti tarkastusten kustannukset, hallinnollinen rasitus, asianomaisten sidosryhmien ja kohteena olevien avustuksensaajien koko ja valmiudet ja oletettu noudattamatta jättämisen riski. Tässä olisi harkittava kertakorvausten, kiinteiden määrien, yksikkökustannusten ja porrastettujen avustusten käyttämistä sekä varainhoitoasetuksen 125 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun rahoituksen, joka ei perustu toimien kustannuksiin, käyttämistä.
Tarkistus 39
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 22 kappale
(22)  Varainhoitoasetuksen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/201315, neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2988/9516, neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/9617 ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/193918 mukaisesti unionin taloudellisia etuja on suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien ja petosten ehkäiseminen, havaitseminen, korjaaminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määrääminen. Erityisesti asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 ja asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 nojalla Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) voi tehdä tutkimuksia, joihin sisältyvät myös paikan päällä suoritettavat todentamiset ja tarkastukset, selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja. Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO) voi asetuksen (EU) 2017/1939 nojalla tutkia petoksia ja muuta laitonta toimintaa, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja, sekä nostaa niiden perusteella syytteitä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/137119 mukaisesti. Varainhoitoasetuksen mukaan unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille, Euroopan syyttäjänvirastolle ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet.
(22)  Varainhoitoasetuksen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/201315, neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2988/9516, neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/9617 ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/193918 mukaisesti unionin taloudellisia etuja on suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat ohjelman rahoituksen ja valintamenettelyjen täydellinen avoimuus, sääntöjenvastaisuuksien ja petosten ehkäiseminen, havaitseminen, korjaaminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määrääminen. Erityisesti asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 ja asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 nojalla Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) olisi tehtävä hallinnollisia tutkimuksia, joihin sisältyvät paikan päällä suoritettavat todentamiset ja tarkastukset, selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja. Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) olisi asetuksen (EU) 2017/1939 nojalla tutkittava petoksia ja muuta laitonta toimintaa, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja, sekä nostettava niiden perusteella syytteitä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/137119 mukaisesti. Varainhoitoasetuksen mukaan unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille, Euroopan syyttäjänvirastolle ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet.
_________________
_________________
15 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).
15 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).
16 Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 2988/95, annettu 18 päivänä joulukuuta 1995, Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta (EUVL L 312, 23.12.1995, s. 1).
16 Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 2988/95, annettu 18 päivänä joulukuuta 1995, Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta (EUVL L 312, 23.12.1995, s. 1).
17 Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EUVL L 292, 15.11.1996, s. 2).
17 Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EUVL L 292, 15.11.1996, s. 2).
18 Neuvoston asetus (EU) 2017/1939, annettu 12 päivänä lokakuuta 2017, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa (EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1).
18 Neuvoston asetus (EU) 2017/1939, annettu 12 päivänä lokakuuta 2017, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa (EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1).
19 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/1371, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2017, unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin (EUVL L 198, 28.7.2017, s. 29).
19 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/1371, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2017, unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin (EUVL L 198, 28.7.2017, s. 29).
Tarkistus 40
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 23 kappale
(23)  Kolmannet maat, jotka ovat Euroopan talousalueen (ETA) jäseniä, voivat osallistua unionin ohjelmiin ETA‑sopimukseen perustuvan yhteistyön puitteissa; ETA-sopimuksessa määrätään ohjelmien toteuttamisesta kyseisen sopimuksen mukaisesti tehtävällä päätöksellä. Myös kolmannet maat voivat osallistua muiden säädösten nojalla. Tässä asetuksessa olisi säädettävä tarvittavien valtuuksien myöntämisestä toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle, Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF) ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle, jotta ne voivat käyttää toimivaltaansa kattavasti.
(23)  Kolmannet maat, jotka ovat Euroopan talousalueen (ETA) jäseniä, voivat osallistua unionin ohjelmiin ETA‑sopimukseen perustuvan yhteistyön puitteissa; ETA-sopimuksessa määrätään ohjelmien toteuttamisesta kyseisen sopimuksen mukaisesti tehtävällä päätöksellä. Myös kolmannet maat voivat osallistua muiden säädösten nojalla. Tässä asetuksessa olisi säädettävä tarvittavien valtuuksien myöntämisestä toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle, ihmisoikeuselimille ja -verkostoille, mukaan lukien kussakin jäsenvaltiossa ihmisoikeuksien suojelusta vastaavat kansalliset elimet, syrjimättömyys- ja tasa‑arvopolitiikasta vastaaville elimille ja verkostoille, oikeusasiamiehille, Euroopan perusoikeusvirastolle (FRA), Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF) ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle, jotta ne voivat käyttää toimivaltaansa kattavasti ja lisätä synergiaansa ja yhteistyötään. Kolmansien maiden osallistuminen olisi mahdollistettava erityisesti silloin, kun niiden osallistumisella edistetään ohjelman tavoitteita, ottaen huomioon, että näiden maiden osallistumisessa unionin ohjelmiin noudatetaan niitä koskevissa puitesopimuksissa ja assosiaationeuvoston päätöksissä tai vastaavissa sopimuksissa vahvistettuja yleisiä periaatteita ja ehtoja.
Tarkistus 41
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 24 a kappale (uusi)
(24 a)  Ehdotuksella Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin talousarvion suojelusta siinä tapauksessa, että jäsenvaltioissa ilmenee oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen liittyviä yleisiä puutteita, pyritään antamaan unionille välineet suojella paremmin talousarviotaan, jos oikeusvaltioperiaatteen heikkoudet haittaavat tai uhkaavat haitata unionin taloudellisten etujen moitteetonta varainhoitoa. Sen olisi täydennettävä oikeusalan ohjelmaa, jonka rooli on erilainen, eli tuettava edelleen sellaisen Euroopan oikeusalueen kehittämistä, joka perustuu oikeusvaltioperiaatteeseen ja keskinäiseen luottamukseen ja jolla varmistetaan, että kansalaiset voivat nauttia oikeuksistaan.
Tarkistus 42
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 25 kappale
(25)  Merentakaisiin maihin ja merentakaisille alueille sijoittautuneet henkilöt ja yhteisöt voivat [viittaus on päivitettävä uuden MMA:ita koskevan päätöksen mukaisesti: neuvoston päätöksen 2013/755/EU1 94 artiklan nojalla] saada rahoitusta ohjelman sääntöjen ja tavoitteiden sekä sellaisten mahdollisten järjestelyjen mukaisesti, joita sovelletaan siihen jäsenvaltioon, johon kyseinen merentakainen maa tai alue on sidoksissa.
(25)  Merentakaisiin maihin ja merentakaisille alueille sijoittautuneet henkilöt ja yhteisöt voivat [viittaus on päivitettävä uuden MMA:ita koskevan päätöksen mukaisesti: neuvoston päätöksen 2013/755/EU1 94 artiklan nojalla] saada rahoitusta ohjelman sääntöjen ja tavoitteiden sekä sellaisten mahdollisten järjestelyjen mukaisesti, joita sovelletaan siihen jäsenvaltioon, johon kyseinen merentakainen maa tai alue on sidoksissa. Ohjelmalla on varmistettava, että tällaiset henkilöt ja yhteisöt saavat riittävästi tietoa avustuskelpoisuudestaan.
__________________
__________________
1 Neuvoston päätös 2013/755/EU, annettu 25 päivänä marraskuuta 2013, merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan unioniin (MMA‑assosiaatiopäätös) (EUVL L 344, 19.12.2013, s. 1).
1 Neuvoston päätös 2013/755/EU, annettu 25 päivänä marraskuuta 2013, merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan unioniin (MMA‑assosiaatiopäätös) (EUVL L 344, 19.12.2013, s. 1).
Tarkistus 43
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 25 a kappale (uusi)
(25 a)   Tämän ohjelman olisi edistettävä unionin ja sen jäsenvaltioiden sitoutumista kestävän kehityksen tärkeiden ja keskeisten tavoitteiden saavuttamiseen.
Tarkistus 44
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 27 kappale
(27)  Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 22 ja 23 kohdan nojalla tätä ohjelmaa on arvioitava erityisten seurantavaatimusten mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella välttäen kuitenkin ylisääntelyä ja varsinkin jäsenvaltioille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta. Näihin vaatimuksiin voidaan tarvittaessa sisällyttää mitattavissa olevia indikaattoreita, joiden perusteella kerätään näyttöä ohjelman käytännön vaikutuksista.
(27)  Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 22 ja 23 kohdan nojalla tätä ohjelmaa on arvioitava erityisten seurantavaatimusten mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella välttäen kuitenkin ylisääntelyä ja varsinkin ohjelman tuensaajille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta. Näihin vaatimuksiin olisi mahdollisuuksien mukaan sisällytettävä mitattavissa olevia indikaattoreita, joiden perusteella kerätään näyttöä ohjelman käytännön vaikutuksista.
Tarkistus 45
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 2 kohta
Siinä vahvistetaan ohjelman tavoitteet, talousarvio vuosiksi 20212027, unionin rahoituksen muodot ja rahoitusta koskevat säännöt.
Siinä vahvistetaan ohjelman tavoitteet, talousarvio 1 päivästä tammikuuta 2021 31 päivään joulukuuta 2027, unionin rahoituksen muodot ja rahoitusta koskevat säännöt.
Tarkistus 46
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 1 alakohta
1.  ’tuomareilla ja oikeuslaitoksen henkilöstöllä’ tuomareita, syyttäjiä ja tuomioistuimen henkilöstöä sekä muita oikeuslaitoksen toimintaan liittyviä oikeusalan ammattilaisia, kuten asianajajia, notaareja, haaste- ja ulosottomiehiä, maksukyvyttömyysmenettelyn selvittäjiä, sovittelijoita, tuomioistuinten tulkkeja ja kääntäjiä, vankilahenkilöstöä ja ehdonalaisvalvojia.
1.  ’tuomareilla ja oikeuslaitoksen henkilöstöllä’ tuomareita, syyttäjiä ja tuomioistuimen henkilöstöä sekä muita oikeuslaitoksen toimintaan liittyviä oikeusalan ammattilaisia, kuten puolustusasianajajia ja syyttäjiä, notaareja, haaste- ja ulosottomiehiä, maksukyvyttömyysmenettelyn selvittäjiä, sovittelijoita, tuomioistuinten tulkkeja ja kääntäjiä, vankilahenkilöstöä ja ehdonalaisvalvojia.
Tarkistus 47
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 1 kohta
1.  Ohjelman yleistavoitteena on edistää oikeusvaltioperiaatteeseen, vastavuoroiseen tunnustamiseen ja keskinäiseen luottamukseen perustuvan Euroopan oikeusalueen kehittämistä edelleen.
1.  Ohjelman yleistavoitteena on edistää oikeusvaltioperiaatteeseen, mukaan lukien tuomarien riippumattomuuteen ja oikeuslaitoksen puolueettomuuteen, vastavuoroiseen tunnustamiseen, keskinäiseen luottamukseen ja rajat ylittävään yhteistyöhön perustuvan Euroopan unionin vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen kehittämistä edelleen ja edistää näin myös demokratian, oikeusvaltioperiaatteen ja perusoikeuksien kehittämistä.
Tarkistus 48
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 2 kohta – johdantokappale
2.  Ohjelmalla on seuraavat erityistavoitteet, joita täsmennetään liitteessä I:
2.  Ohjelmalla on seuraavat erityistavoitteet:
Tarkistus 49
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 2 kohta – a alakohta
a)  helpottaa ja tukea yksityis- ja rikosoikeuden alalla tehtävää oikeudellista yhteistyötä ja edistää oikeusvaltioperiaatteen noudattamista muun muassa tukemalla toimia kansallisten oikeusjärjestelmien tuloksellisuuden ja päätösten täytäntöönpanon parantamiseksi;
a)  demokratian ja perusoikeuksien kunnioittamisen puitteissa helpottaa ja tukea yksityis- ja rikosoikeuden alalla tehtävää oikeudellista yhteistyötä, myös yhteistyötä unionin rajojen ylitse sovellettaessa unionin oikeutta ylikansallisesti, vahvistaa luonnollisten ja oikeushenkilöiden oikeussuojan saatavuutta ja edistää oikeusvaltioperiaatteen noudattamista ja oikeuslaitoksen riippumattomuutta, muun muassa tukemalla toimia kansallisten oikeusjärjestelmien tuloksellisuuden, oikeudellisten päätösten asianmukaisen täytäntöönpanon ja uhrien suojelun parantamiseksi;
Tarkistus 50
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 2 kohta – b alakohta
b)  edistää ja tukea oikeusalan koulutusta yhteisen oikeus-, oikeudenkäyttö- ja oikeusvaltiokulttuurin luomiseksi;
b)  edistää ja tukea kansallista ja kansainvälistä oikeusalan koulutusta, mukaan lukien oikeudellista terminologiaa koskeva koulutus, yhteisen oikeus-, oikeudenkäyttö- ja oikeusvaltiokulttuurin luomiseksi sekä vastavuoroista tunnustamista ja menettelytakeita koskevien unionin lainsäädäntövälineiden johdonmukaista ja tehokasta täytäntöönpanoa. Tällaisen koulutuksen on oltava sukupuolisensitiivistä, siinä on otettava huomioon lasten ja vammaisten henkilöiden erityistarpeet, siinä on tarvittaessa otettava huomioon uhrit ja sen on katettava etenkin yksityis- ja rikosoikeus ja soveltuvin osin hallinto‑oikeus, perusoikeudet sekä terrorismin ja radikalisoitumisen torjunta;
Tarkistus 51
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 2 kohta – c alakohta
c)  helpottaa tehokkaan ja kaikkia koskevan oikeussuojan ja tehokkaiden oikeussuojakeinojen saatavuutta, myös sähköisesti, edistämällä tehokkaita yksityis- ja rikosoikeudellisia menettelyjä ja edistämällä ja tukemalla rikoksen uhrien oikeuksia sekä epäiltyjen ja syytettyjen prosessuaalisia oikeuksia rikosoikeudellisissa menettelyissä.
c)  helpottaa tehokkaan, syrjimättömän ja kaikkia koskevan oikeussuojan saatavuutta etenkin asioissa, joissa on kyse epätasa-arvosta ja kaikenlaisista syrjinnän muodoista, joita on lueteltu esimerkiksi perusoikeuskirjan 21 artiklassa, ja tehokkaiden oikeussuojakeinojen saatavuutta, myös sähköisesti (sähköinen oikeudenkäyttö) edistämällä tehokkaita yksityis-, rikosoikeudellisia ja soveltuvin osin hallinnollisia menettelyjä ja edistämällä ja tukemalla kaikkien rikoksen uhrien oikeuksia sekä epäiltyjen ja syytettyjen prosessuaalisia oikeuksia rikosoikeudellisissa menettelyissä kiinnittäen erityistä huomiota lapsiin ja naisiin.
Tarkistus 52
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 2 kohta – c a alakohta (uusi)
c a)   edistää huumausaineisiin liittyvän tutkimustiedon soveltamista käytäntöön, tukea kansalaisyhteiskunnan järjestöjä sekä laajentaa asiaankuuluvaa tietopohjaa alalla ja kehittää innovatiivisia menetelmiä, joilla voidaan puuttua uusia psykoaktiivisia aineita koskevaan ilmiöön ja ihmiskauppaan sekä tavaroiden laittomaan kauppaan.
Tarkistus 53
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 2 a kohta (uusi)
2 a.  Kaikkien ohjelman toimien täytäntöönpanossa on pyrittävä tukemaan ja edistämään horisontaalisena tavoitteena yhtäläisten oikeuksien suojelua ja perusoikeuskirjan 21 artiklassa vahvistettua syrjintäkiellon periaatetta.
Tarkistus 54
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 1 kohta
1.  Ohjelman toteuttamiseen varatut rahoituspuitteet vuosiksi 2021–2027 ovat 305 000 000 euroa käypinä hintoina.
1.  Talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 17 kohdan [viittaus päivitettävä tarvittaessa uuden toimielinten välisen sopimuksen mukaisesti] mukaisesti ohjelman toteuttamiseen varatut rahoituspuitteet vuosiksi 2021–2027 ovat 316 000 000 euroa vuoden 2018 hintoina (356 000 000 euroa käypinä hintoina), mitä budjettivallan käyttäjä pitää ensisijaisena rahoitusohjeenaan vuotuisessa talousarviomenettelyssä.
Tarkistus 55
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 2 a kohta (uusi)
2 a.  Talousarviossa on ilmaistava vuosittain sukupuolten tasa-arvon edistämistoimiin osoitetut määrärahat.
Tarkistus 56
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 4 kohta
4.  Jäsenvaltioille yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin puitteissa myönnettyjä varoja voidaan niiden pyynnöstä siirtää ohjelman käyttöön. Komissio käyttää kyseisiä varoja joko suoraan varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti tai välillisesti 62 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti. Kyseisiä varoja on mahdollisuuksien mukaan käytettävä asianomaisen jäsenvaltion hyväksi.
4.  Jäsenvaltioille yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin puitteissa myönnettyjä varoja voidaan niiden tai komission pyynnöstä siirtää ohjelman käyttöön. Komissio käyttää kyseisiä varoja suoraan varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti. Kyseisiä varoja on mahdollisuuksien mukaan käytettävä asianomaisen jäsenvaltion hyväksi.
Tarkistus 58
Ehdotus asetukseksi
6 artikla – 2 kohta
2.  Ohjelmasta voidaan myöntää rahoitusta missä tahansa varainhoitoasetuksessa vahvistetussa muodossa.
2.  Ohjelmasta voidaan myöntää rahoitusta missä tahansa varainhoitoasetuksessa vahvistetussa muodossa, pääasiassa toimikohtaisina avustuksina sekä vuotuisina ja monivuotisina toiminta-avustuksina. Rahoituksessa on varmistettava moitteeton varainhoito, julkisten varojen harkittu käyttö, ohjelman toimijoihin ja avustuksensaajiin kohdistuva vähäinen hallinnollinen rasitus sekä ohjelman varojen saatavuus potentiaalisille avustuksensaajille. Siinä voidaan käyttää kertakorvauksia, yksikkökustannuksia, kiinteämääräisiä osuuksia, porrastettuja avustuksia ja rahoitustukea kolmansille osapuolille. Yhteisrahoitus hyväksytään luontoismuotoisena, ja siitä voidaan luopua, jos täydentävä rahoitus on vähäistä.
Tarkistus 59
Ehdotus asetukseksi
7 artikla
7 artikla
7 artikla
Toimien tyyppi
Toimien tyyppi
Tämän asetuksen nojalla voidaan myöntää rahoitusta toimiin, jotka edistävät jonkin 3 artiklassa määritellyn erityistavoitteen saavuttamista. Rahoitusta voidaan myöntää erityisesti liitteessä I lueteltuihin toimintoihin.
Tämän asetuksen nojalla voidaan myöntää rahoitusta toimiin, jotka edistävät jonkin 3 artiklassa määritellyn erityistavoitteen saavuttamista. Rahoitusta voidaan myöntää erityisesti seuraaviin toimintoihin:
1)   tietoisuuden lisääminen ja tiedon jakaminen, jotta voidaan parantaa unionin politiikkojen ja unionin lainsäädännön tuntemusta, mukaan lukien aineellinen oikeus ja prosessioikeus, oikeudellisen yhteistyön välineet, asiaa koskeva unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö, vertaileva oikeustiede sekä eurooppalaiset ja kansainväliset normit, kiinnittäen erityistä huomiota siihen, että lisätään ymmärrystä monitieteisistä, poikkitieteisistä ja tieteidenvälisistä oikeudenaloista, kuten kauppa ja ihmisoikeudet, ja siihen, kuinka ekstraterritoriaalisia menettelyjä voidaan helpottaa;
2)  keskinäinen oppiminen vaihtamalla hyviä käytänteitä sidosryhmien, mukaan lukien kansalaisyhteiskunnan järjestöt, kesken, jotta voidaan parantaa yksityis- ja rikosoikeuden sekä jäsenvaltioiden oikeus- ja tuomioistuinjärjestelmien tuntemusta ja keskinäistä yhteisymmärrystä, mukaan lukien oikeusvaltioperiaate ja oikeussuojan saatavuus, ja lujittaa keskinäistä luottamusta sekä lapsiystävällistä oikeudenkäyttöä koskevien hyvien käytänteiden vaihtoa ja sukupuolinäkökohtien edistämistä ja sisällyttämistä koko oikeusjärjestelmään;
3)  koulutuksen antaminen tuomareille, asianajajille, syyttäjille ja poliiseille sekä muille oikeusalalla työskenteleville henkilöille niistä haasteista ja esteistä, joita haavoittuvassa asemassa olevat henkilöt, kuten lapset, etnisiin vähemmistöihin kuuluvat henkilöt, hlbti-henkilöt, vammaiset henkilöt, sukupuoleen perustuvan ja muun ihmissuhdeväkivallan uhrit ja ihmiskaupan uhrit, joutuvat kohtaamaan, sekä siitä, miten varmistetaan rikosten uhrien asianmukainen suojelu;
4)  analyysi- ja seurantatoimet, joiden avulla lisätään Euroopan oikeusalueen toimintaa mahdollisesti haittaavien esteiden tuntemusta ja ymmärtämystä ja parannetaan unionin oikeuden ja politiikkojen täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa ottaen myös huomioon unionin oikeuden vaikutus kolmansiin maihin;
5)  toimet, joilla parannetaan Euroopan oikeusalueen moitteetonta toimintaa, myös tarkkailemalla jäsenvaltioissa demokratiaa, oikeusvaltioperiaatetta ja perusoikeuksia ja tutkimalla, miten voidaan poistaa yleisen, syrjimättömän, tehokkaan ja kaikkia koskevan oikeussuojan saatavuuden esteet;
6)  aloitteet, joilla puututaan sukupuolten edustuksen epätasapainoon jäsenvaltioiden lainkäyttöelimissä ja oikeuslaitosten henkilöstön keskuudessa järjestämällä joko naispuolisille alan ammattilaisille tai sekä nais- että miespuoliselle alan ammattilaisille koulutusta, jossa käsitellään tietoisuuden lisäämistä esimerkiksi naispuolisten tuomareiden vähäisestä osuudesta ylimmissä oikeusasteissa tai tarpeesta noudattaa nimitysprosesseissa avoimuuden ja puolueettomuuden kriteerejä;
7)  asianomaisten sidosryhmien, mukaan lukien rikosten uhrien oikeuksien puolustamisen ja korvauskanteiden nostamisen alalla aktiivisten kansalaisyhteiskunnan järjestöjen, kouluttaminen, jotta voidaan parantaa unionin politiikkojen ja unionin oikeuden tuntemusta, mukaan lukien aineellinen ja prosessioikeus, perusoikeudet, rikoksen uhrien tuki ja suojelu, kollektiivisten oikeussuojakeinojen ja tuomioistuimen yleistoimivallan käyttö, unionin oikeudellisen yhteistyön välineiden käyttö, asiaa koskeva unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö, oikeuskieli ja vertaileva oikeustiede;
8)  vankeuslakia, säilöönottoa ja vankilahallintoa koskevan monialaisen koulutuksen järjestäminen oikeuslaitosten henkilöstölle ja muille asiaankuuluville sidosryhmille parhaiden käytäntöjen levittämisen helpottamiseksi;
9)  nuoriso-oikeusjärjestelmää koskevan monialaisen koulutuksen järjestäminen oikeuslaitosten henkilöstölle ja muille asiaankuuluville sidosryhmille rikoksesta epäiltyjä tai syytettyjä lapsia koskevista menettelytakeista rikosoikeudellisissa menettelyissä annetun direktiivin (EU) 2016/800 asianmukaisen täytäntöönpanon valmistelemiseksi ja edistämiseksi;
10)  tieto- ja viestintätekniikan ja sähköisen oikeudenkäytön välineiden kehittäminen ja ylläpito, jotta voidaan parantaa tuomioistuinjärjestelmien ja niiden yhteistyön tehokkuutta tieto- ja viestintätekniikan keinoin, mukaan lukien järjestelmien ja sovellusten valtioiden rajat ylittävä yhteentoimivuus, yksityisyys ja tietosuoja;
11)  keskeisten Euroopan tason verkostojen ja Euroopan oikeudellisten verkostojen valmiuksien kehittäminen, mukaan lukien unionin oikeuden mukaisesti perustetut verkostot, joiden tehtävänä on varmistaa unionin oikeuden vaikuttava soveltaminen ja täytäntöönpano, ja unionin oikeuden, politiikkatavoitteiden ja strategioiden edistäminen ja edelleen kehittäminen ohjelman toiminta-aloilla;
12)  rakennetuki kansalaisyhteiskunnan järjestöille ja ohjelman soveltamisaloilla aktiivisille muille asiaankuuluville sidosryhmille ja kyseisissä järjestöissä työskentelevien oikeusalan ammattilaisten valmiuksien kehittäminen ja kouluttaminen sekä tällaisten järjestöjen erityinen toiminta, mukaan lukien edunvalvonta, verkostoituminen, demokratian, oikeusvaltioperiaatteen ja perusoikeuksien loukkauksiin liittyvien kanteiden nostaminen, yleinen aktivointi ja koulutus sekä näihin liittyvien palvelujen tarjoaminen;
13)  ohjelman tunnettuuden lisääminen ja sen tulosten levittäminen ja siirrettävyys ja avoimuus sekä niistä tiedottaminen kansalaisille, muun muassa perustamalla riippumattomia ohjelmayhteyspisteitä / kansallisten yhteyshenkilöiden verkostoja ja tukemalla niiden toimintaa;
14)  vertailututkimukset, tutkimustoiminta, analyysit ja mielipidemittaukset, arvioinnit, vaikutustenarvioinnit ja oppaiden, raporttien ja koulutusaineiston laatiminen ja julkaiseminen.
Tarkistus 60
Ehdotus asetukseksi
9 artikla – 1 kohta
1.  Toimi, joka on saanut rahoitusta ohjelmasta, voi saada rahoitusta myös muusta unionin ohjelmasta, yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa hallinnoidut rahastot mukaan lukien, edellyttäen, että rahoitusosuudet eivät kata samoja kuluja. [Kumulatiivisen rahoituksen määrä ei saa olla suurempi kuin toimen tukikelpoisten kustannusten kokonaismäärä, ja unionin eri ohjelmista myönnetty tuki voidaan laskea määräsuhteessa].
1.  Toimi, joka on saanut rahoitusta ohjelmasta, voi saada rahoitusta myös muusta unionin ohjelmasta, yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa hallinnoidut rahastot mukaan lukien, edellyttäen, että rahoitusosuudet eivät kata samoja kuluja ja että päällekkäinen rahoitus vältetään osoittamalla selvästi kunkin menoluokan rahoituslähteet moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti. [Kumulatiivisen rahoituksen määrä ei saa olla suurempi kuin toimen tukikelpoisten kustannusten kokonaismäärä, ja unionin eri ohjelmista myönnetty tuki voidaan laskea määräsuhteessa].
Tarkistus 61
Ehdotus asetukseksi
9 artikla – 3 kohta – 2 alakohta – a alakohta
a)  ne on arvioitu ohjelmaan perustuvan ehdotuspyynnön yhteydessä;
a)  ne on arvioitu asianmukaisesti ohjelmaan perustuvan ehdotuspyynnön yhteydessä;
Tarkistus 62
Ehdotus asetukseksi
10 artikla – 3 kohta
3.  Euroopan juridiselle koulutusverkostolle voidaan myöntää ilman ehdotuspyyntöä toiminta-avustus sen pysyvään työohjelmaan liittyvien menojen rahoittamista varten.
3.  Euroopan juridiselle koulutusverkostolle myönnetään ilman ehdotuspyyntöä toiminta-avustus sen pysyvään työohjelmaan liittyvien menojen rahoittamista varten.
Tarkistus 63
Ehdotus asetukseksi
11 artikla – 2 kohta
2.  Komissio hyväksyy työohjelman täytäntöönpanosäädöksellä. Täytäntöönpanosäädös hyväksytään 17 artiklassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.
2.  Komissio hyväksyy työohjelman delegoidulla säädöksellä. Tämä delegoitu säädös hyväksytään 14 artiklan mukaisesti.
Tarkistus 65
Ehdotus asetukseksi
12 artikla – 1 kohta
1.  Indikaattorit, joiden avulla raportoidaan ohjelman edistymisestä 3 artiklassa säädettyjen erityistavoitteiden saavuttamisessa, esitetään liitteessä II.
1.  Indikaattorit, joiden avulla raportoidaan ohjelman edistymisestä 3 artiklassa säädettyjen erityistavoitteiden saavuttamisessa, esitetään liitteessä. Seurantaa ja raportointia varten kerätyt tiedot jaotellaan tarvittaessa sukupuolen, iän ja henkilöstöluokan mukaisesti.
Tarkistus 66
Ehdotus asetukseksi
12 artikla – 2 a kohta (uusi)
2 a.  Seurannan avulla on myös mahdollista arvioida, miten sukupuolten tasa-arvo ja syrjintäkielto on otettu huomioon ohjelman toimissa.
Tarkistus 67
Ehdotus asetukseksi
12 artikla – 3 kohta
3.  Tulosraportointijärjestelmällä on varmistettava, että ohjelman toteuttamisen ja tulosten seurannassa käytettävät tiedot kerätään tehokkaasti, tuloksellisesti ja oikea-aikaisesti. Sitä varten unionin varojen saajille ja jäsenvaltioille on asetettava oikeasuhteiset raportointivaatimukset.
3.  Tulosraportointijärjestelmällä on varmistettava, että ohjelman toteuttamisen ja tulosten seurannassa käytettävät paikkansapitävät tiedot kerätään tehokkaasti, tuloksellisesti, täsmällisesti ja oikea-aikaisesti. Sitä varten unionin varojen saajille ja jäsenvaltioille on asetettava oikeasuhteiset raportointivaatimukset. Komissio tarjoaa käyttöön helppokäyttöiset raportointimuodot ja tarjoaa ohjausta ja tukea erityisesti sellaisille hakijoille ja tuensaajille, joilla ei välttämättä ole tarvittavia resursseja tai henkilökuntaa raportointivaatimusten täyttämiseksi.
Tarkistus 68
Ehdotus asetukseksi
13 artikla – 1 kohta
1.  Arvioinnit on suoritettava oikea‑aikaisesti, jotta niitä voidaan hyödyntää päätöksenteossa.
1.  Arvioinnit on suoritettava oikea‑aikaisesti ja ne on dokumentoitava huolellisesti, jotta niitä voidaan hyödyntää päätöksenteossa ja jotta ohjelman mukaisten toimien täytäntöönpanoa ja 3 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamista seurataan. Kaikissa arvioinneissa on otettava huomioon sukupuolinäkökohdat, ja niihin on sisällyttävä yksityiskohtainen analyysi ohjelmassa sukupuolten tasa-arvoon liittyviin toimiin osoitetuista määrärahoista.
Tarkistus 69
Ehdotus asetukseksi
13 artikla – 2 kohta
2.  Ohjelman väliarviointi on suoritettava heti kun ohjelman toteuttamisesta on saatavilla riittävästi tietoa, kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua siitä, kun ohjelman toteuttaminen on käynnistynyt.
2.  Ohjelman väliarviointi on suoritettava heti kun ohjelman toteuttamisesta on saatavilla riittävästi tietoa, kuitenkin viimeistään kolmen vuoden kuluttua siitä, kun ohjelman toteuttaminen on käynnistynyt.
Tarkistus 70
Ehdotus asetukseksi
13 artikla – 3 kohta
3.  Komissio suorittaa ohjelman lopullisen arvioinnin ohjelman toteuttamisen päätyttyä, kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua 1 artiklassa mainitun ajanjakson päättymisestä.
3.  Komissio suorittaa ohjelman lopullisen arvioinnin ohjelman toteuttamisen päätyttyä, kuitenkin viimeistään kolmen vuoden kuluttua 1 artiklassa mainitun ajanjakson päättymisestä.
Tarkistus 71
Ehdotus asetukseksi
13 artikla – 3 a kohta (uusi)
3 a.  Ohjelman väliarvioinnissa ja lopullisessa arvioinnissa arvioidaan muun muassa seuraavia:
a)  ohjelman havaittu vaikutus oikeussuojan saatavuuteen unionin tasolla kerättyjen laadullisten ja määrällisten tietojen pohjalta;
b)  ohjelmasta rahoitettujen toimien avulla kehitettyjen välineiden lukumäärä ja laatu;
c)  ohjelman eurooppalainen lisäarvo;
d)  rahoituksen taso suhteessa saavutettuihin tuloksiin;
e)  mahdolliset hallinnolliset, organisatoriset ja/tai rakenteelliset esteet, jotka vaikeuttavat ohjelman sujuvampaa, tehokkaampaa ja toimivampaa täytäntöönpanoa.
Tarkistus 72
Ehdotus asetukseksi
14 artikla – 4 kohta
4.  Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.
4.  Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Kuultavan asiantuntijaryhmän on oltava sukupuolijakaumaltaan tasapainoinen.
Tarkistus 73
Ehdotus asetukseksi
16 artikla – 1 kohta
1.  Unionin rahoituksen saajien on ilmaistava rahoituksen alkuperä ja varmistettava unionin rahoituksen näkyvyys (erityisesti kun ne tekevät tunnetuksi toimia ja niiden tuloksia) tarjoamalla johdonmukaista, olennaista ja oikeasuhteista kohdennettua tietoa eri kohderyhmille, tiedotusvälineet ja suuri yleisö mukaan lukien.
1.  Unionin rahoituksen saajien on ilmaistava unionin rahoituksen alkuperä ja varmistettava unionin rahoituksen näkyvyys (erityisesti kun ne tekevät tunnetuksi toimia ja niiden tuloksia) tarjoamalla johdonmukaista, olennaista ja oikeasuhteista kohdennettua tietoa ohjelman tarjoamasta unionin tason lisäarvosta eri kohderyhmille, kuten tiedotusvälineille ja suurelle yleisölle, ja osoitettava näin tämä lisäarvo ja autettava komissiota keräämään tietoja, jotta voidaan lisätä talousarvion avoimuutta.
Tarkistus 74
Ehdotus asetukseksi
17 artikla – 1 kohta
1.  Komissiota avustaa komitea. Kyseinen komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.
1.  Komissiota avustaa komitea. Kyseinen komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea, ja sitä avustavat asiaankuuluvat kansalaisyhteiskunnan järjestöt ja ihmisoikeusjärjestöt. Sukupuolten tasapuolinen edustus sekä vähemmistöjen ja muiden syrjäytyneiden ryhmien asianmukainen edustus komiteassa on turvattava.
Tarkistus 75
Ehdotus asetukseksi
Liite I
Liite I
Poistetaan.
Ohjelmasta tuettavat toimet
Ohjelman erityistavoitteet, jotka määritellään 3 artiklan 2 kohdassa, pyritään saavuttamaan tukemalla erityisesti seuraavia toimia:
1.  tietoisuuden lisääminen ja tiedon jakaminen, jotta voidaan parantaa unionin politiikkojen ja unionin lainsäädännön tuntemusta, mukaan lukien aineellinen oikeus ja prosessioikeus, oikeudellisen yhteistyön välineet, asiaa koskeva EU:n tuomioistuimen oikeuskäytäntö, vertaileva oikeustiede sekä eurooppalaiset ja kansainväliset normit;
2.  keskinäinen oppiminen vaihtamalla hyviä käytänteitä sidosryhmien kesken, jotta voidaan parantaa yksityis- ja rikosoikeuden sekä jäsenvaltioiden oikeus- ja tuomioistuinjärjestelmien tuntemusta ja vastavuoroista ymmärtämystä, oikeusvaltioperiaate mukaan lukien, ja lujittaa keskinäistä luottamusta;
3.  analyysi- ja seurantatoimet25, joiden avulla lisätään Euroopan oikeusalueen toimintaa mahdollisesti haittaavien esteiden tuntemusta ja ymmärtämystä ja parannetaan unionin oikeuden ja politiikkojen täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa;
4.  asianomaisten sidosryhmien kouluttaminen, jotta voidaan parantaa unionin politiikkojen ja unionin oikeuden tuntemusta, mukaan lukien aineellinen ja prosessioikeus, EU:n oikeudellisen yhteistyön välineiden käyttö, asiaa koskeva EU:n tuomioistuimen oikeuskäytäntö, oikeuskieli ja vertaileva oikeustiede;
5.  tieto- ja viestintätekniikan välineiden kehittäminen ja ylläpito, jotta voidaan parantaa tuomioistuinjärjestelmien ja niiden yhteistyön tehokkuutta tieto- ja viestintätekniikan keinoin, mukaan lukien järjestelmien ja sovellusten valtioiden rajat ylittävä yhteentoimivuus;
6.  keskeisten Euroopan tason verkostojen ja Euroopan oikeudellisten verkostojen valmiuksien kehittäminen, mukaan lukien unionin oikeuden mukaisesti perustetut verkostot, joiden tehtävänä on varmistaa unionin oikeuden vaikuttava soveltaminen ja täytäntöönpano, ja unionin oikeuden, politiikkatavoitteiden ja strategioiden edistäminen ja edelleen kehittäminen ohjelman toiminta-aloilla, sekä ohjelman kattamilla aloilla toimivien kansalaisyhteiskunnan järjestöjen tukeminen;
7.  ohjelman tunnettuuden lisääminen ja sen tulosten levittäminen ja siirrettävyys sekä niistä tiedottaminen kansalaisille, muun muassa perustamalla ohjelmayhteyspisteitä / kansallisten yhteyshenkilöiden verkostoja ja tukemalla niiden toimintaa.
__________________
25 Näihin toimiin kuuluvat muun muassa tietojen keruu ja tilastojen laatiminen, yhteisten menetelmien ja tarvittaessa indikaattoreiden tai vertailuarvojen kehittäminen, tutkimukset, selvitykset, analyysit ja mielipidemittaukset, arvioinnit, vaikutustenarviointi, oppaiden, raporttien ja koulutusmateriaalin laatiminen ja julkaiseminen.
Tarkistus 76
Ehdotus asetukseksi
Liite II – 1 kohta – johdantokappale
Liite II
Liite
Indikaattorit
Indikaattorit
Ohjelmaa seurataan käyttäen indikaattoreita, joiden avulla pyritään mittaamaan, missä määrin ohjelman yleis- ja erityistavoitteet on saavutettu, sekä hallinnollisten rasitteiden ja kustannusten minimoimiseksi. Tätä varten kerätään tietoja seuraavista avainindikaattoreista:
Ohjelmaa seurataan käyttäen sellaisia laadullisia ja määrällisiä tulosindikaattoreita, joiden avulla pyritään mittaamaan, missä määrin ohjelman yleis- ja erityistavoitteet on saavutettu, ja pyrkimyksenä on minimoida hallinnolliset rasitteet ja kustannukset sekä maksimoida oikeusjärjestelmien tehokkuus. Tätä varten kerätään tietoja ja tarvittaessa eritellään niitä sukupuolen, iän ja henkilöstöluokan mukaan seuraavista avainindikaattoreista kunnioittaen samalla yksityisyyteen ja tietosuojaan liittyviä oikeuksia:
Tarkistus 77
Ehdotus asetukseksi
Liite II – 1 kohta – taulukko
Niiden oikeusalan ammattilaisten ja oikeuslaitoksen henkilöstön jäsenten määrä, jotka ovat osallistuneet ohjelmasta rahoitettuun koulutukseen (ml. henkilöstövaihto, opintomatkat, työpajat ja seminaarit), EJTN:n toiminta-avustus mukaan lukien.
Niiden oikeusalan ammattilaisten ja oikeuslaitoksen henkilöstön jäsenten määrä, jotka ovat osallistuneet ohjelmasta rahoitettuun koulutukseen (ml. henkilöstövaihto, opintomatkat, työpajat ja seminaarit), EJTN:n toiminta-avustus mukaan lukien.
Koulutustoimiin osallistuneiden kansalaisyhteiskunnan järjestöjen henkilöstön ja jäsenten määrä.
Eurooppalaisessa rikosrekisteritietojärjestelmässä (ECRIS) vaihdettujen tietojen määrä.
Eurooppalaisessa rikosrekisteritietojärjestelmässä (ECRIS) vaihdettujen tietojen määrä.
Rajat ylittävän yhteistyön piiriin kuuluvien tapausten, toimien ja tuotosten lukumäärä, myös niiden, jotka on toteutettu unionin tasolla käyttöön otettujen tietoteknisten välineiden ja menettelyjen avulla.
Niiden oikeusportaalin osumien / sivujen määrä, jotka koskevat valtioiden rajat ylittäviin riita-asioihin liittyvää tiedontarvetta.
Niiden kohderyhmiin kuuluvien henkilöiden määrä, jotka ovat osallistuneet
Niiden kohderyhmiin kuuluvien henkilöiden määrä, jotka ovat osallistuneet
i)   keskinäiseen oppimiseen ja hyvien käytänteiden vaihtoon
i)   keskinäiseen oppimiseen ja hyvien käytänteiden vaihtoon
ii)   tietoisuuden lisäämistä, tiedotusta ja tulosten levittämistä koskeviin toimiin.
ii)   tietoisuuden lisäämistä, tiedotusta ja tulosten levittämistä koskeviin toimiin
ii a)  kansalaisyhteiskunnan järjestöjen valmiuksien kehittämistoimiin
ii b)  toimiin, joilla ihmisille tarjotaan tietoa oikeussuojan saatavuudesta
ii c)  tuomareille tarkoitettuihin toimiin, jotka liittyvät riita-asioita koskeviin haasteisiin ja siihen, miten kansainvälistä yksityisoikeutta ja unionin oikeutta sovelletaan rajat ylittävissä tai monialaisissa tapauksissa
ii d)  ohjelmasta rahoitettuihin tiedotustoimiin.
Ohjelmasta rahoitettujen toimien maantieteellinen kattavuus.
Osallistujien arvio toimista, joihin he ovat osallistuneet, ja niiden odotetusta kestävyydestä.

(1)Asia päätettiin palauttaa asiasta vastaaviin valiokuntiin toimielinten välisiä neuvotteluja varten työjärjestyksen 59 artiklan 4 kohdan neljännen alakohdan mukaisesti (A8-0068/2019).


Euroopan tulevaisuudesta käytävän keskustelun tilanne
PDF 164kWORD 55k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 13. helmikuuta 2019 Euroopan tulevaisuudesta käytävän keskustelun tilanteesta (2018/2094(INI))
P8_TA-PROV(2019)0098A8-0427/2018

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan,

–  ottaa huomioon Euroopan ihmisoikeussopimuksen, Euroopan sosiaalisen peruskirjan, sen lisäpöytäkirjan ja sen tarkistetun version,

–  ottaa huomioon SEUT 295 artiklan,

–  ottaa huomioon 27:n EU:n valtion- tai hallitusten päämiehen epävirallisen kokouksen 29. kesäkuuta 2016,

–  ottaa huomioon 27 jäsenvaltion 16. syyskuuta 2016 antaman Bratislavan julkilausuman ja etenemissuunnitelman,

–  ottaa huomioon 25. lokakuuta 2016 antamansa päätöslauselman suosituksista komissiolle demokratiaa, oikeusvaltiota ja perusoikeuksia koskevan EU:n järjestelmän perustamisesta(1),

–  ottaa huomioon 19. tammikuuta 2017 antamansa päätöslauselman Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista(2),

–  ottaa huomioon 16. helmikuuta 2017 antamansa päätöslauselman Euroopan unionin toiminnan parantamisesta hyödyntämällä Lissabonin sopimuksen tarjoamia mahdollisuuksia(3),

–  ottaa huomioon 16. helmikuuta 2017 antamansa päätöslauselman Euroopan unionin nykyisen toimielinrakenteen mahdollisista kehityskuluista ja mukautuksista(4),

–  ottaa huomioon 16. helmikuuta 2017 antamansa päätöslauselman euroalueen budjettikapasiteetista(5),

–  ottaa huomioon 16. maaliskuuta 2017 antamansa päätöslauselman yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan perustuslaillisista, oikeudellisista ja institutionaalisista vaikutuksista: Lissabonin sopimuksen antamat mahdollisuudet(6),

–  ottaa huomioon 1. maaliskuuta 2017 julkaistun komission valkoisen kirjan ja viisi sen jälkeistä pohdinta-asiakirjaa (COM(2017)2025, COM(2017)0206, COM(2017)0240, COM(2017)0291, COM(2017)0315, COM(2017)0358),

–  ottaa huomioon 25. maaliskuuta 2017 annetun Rooman julistuksen,

–  ottaa huomioon Yhdistyneen kuningaskunnan 29. maaliskuuta 2017 antaman ilmoituksen aikeestaan erota Euroopan unionista,

–  ottaa huomioon 6. heinäkuuta 2017 annetun Euroopan talous- ja sosiaalikomitean päätöslauselman aiheesta ”Euroopan komission valkoinen kirja Euroopan tulevaisuudesta ja muu kehitys”(7),

–  ottaa huomioon 12. toukokuuta 2017 annetun alueiden komitean päätöslauselman aiheesta ”Euroopan komission valkoinen kirja Euroopan tulevaisuudesta – Pohdintaa ja skenaarioita: EU27 vuoteen 2025 mennessä”(8),

–  ottaa huomioon kansallisten parlamenttien eri lausunnot komission valkoisesta kirjasta ja pohdinta-asiakirjoista Euroopan tulevaisuudesta,

–  ottaa huomioon komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin 12. syyskuuta 2018 pitämän puheen unionin tilasta vuonna 2018,

–  ottaa huomioon komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin 13. syyskuuta 2017 pitämän puheen unionin tilasta vuonna 2017 ja 24. lokakuuta 2017 julkaistun Junckerin etenemissuunnitelman kohti yhtenäisempää, vahvempaa ja demokraattisempaa unionia (COM(2017)0650),

–  ottaa huomioon Ranskan presidentin Emmanuel Macronin Sorbonnessa 26. syyskuuta 2017 pitämän puheen aiheesta ”Aloite Euroopan puolesta: suvereeni, yhtenäinen ja demokraattinen Eurooppa”,

–  ottaa huomioon EU:n valtion- ja hallitusten päämiesten epävirallisen Tallinnan huippukokouksen 29. syyskuuta 2017,

–  ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston kokouksessa 19.–20. lokakuuta 2017 hyväksytyn EU-johtajien asialistan,

–  ottaa huomioon 17. marraskuuta 2017 annetun neuvoston, parlamentin ja komission toimielinten välisen julistuksen Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista,

–  ottaa huomioon 6. joulukuuta 2017 annetun komission etenemissuunnitelman Euroopan talous- ja rahaliiton viimeistelemiseksi (COM(2017)0821) ja erityisesti ehdotuksen Euroopan valuuttarahaston perustamisesta (COM(2017)0827), ehdotuksen jäsenvaltioiden finanssipolitiikan vastuullisuutta ja julkisen talouden keskipitkän aikavälin linjausta vahvistavista säännöksistä (COM(2017)0824) ja tiedonannon Euroopan talous- ja finanssiministeristä (COM(2017)0823),

–  ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston kokouksen 14.–15. joulukuuta 2017 ja sen yhteydessä pidetyn johtajien kokouksen ja euroalueen huippukokouksen,

–  ottaa huomioon 20 jäsenvaltiota edustavien 26 kansallisen parlamentin 20. joulukuuta 2017 lähettämän kirjeen päätöksenteon avoimuudesta neuvostossa,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin eteläisten jäsenvaltioiden (Kypros, Ranska, Kreikka, Malta, Portugali ja Espanja) huippukokouksessa 10. tammikuuta 2018 hyväksytyn julkilausuman aiheesta ”Bringing the EU forward in 2018” sekä Visegrad-maiden (Puola, Slovakia, Tšekki ja Unkari) 26. tammikuuta 2018 antaman julkilausuman Euroopan tulevaisuudesta ja Alankomaiden, Irlannin, Latvian, Liettuan, Ruotsin, Suomen, Tanskan ja Viron valtiovarainministereiden 6. maaliskuuta 2018 antaman yhteisen julkilausuman,

–  ottaa huomioon 13. helmikuuta 2018 annetun komission tiedonannon ”Tuloksia tuottava EU: institutionaalisia vaihtoehtoja Euroopan unionin toiminnan tehostamiseksi” (COM(2018)0095),

–  ottaa huomioon 14. helmikuuta 2018 annetun komission suosituksen (EU) 2018/234 vuonna 2019 pidettävien Euroopan parlamentin vaalien eurooppalaisen luonteen korostamisesta ja vaalimenettelyn tehostamisesta(9),

–  ottaa huomioon 27 valtion- ja hallitusten päämiehen epävirallisen kokouksen 23. helmikuuta 2018,

–  ottaa huomioon 1. maaliskuuta 2018 antamansa päätöslauselman perusoikeuksien tilanteesta Euroopan unionissa vuonna 2016(10),

–  ottaa huomioon 19. huhtikuuta 2018 antamansa päätöslauselman perussopimusten määräysten täytäntöönpanosta kansallisten parlamenttien osalta(11),

–  ottaa huomioon 2. toukokuuta 2018 annetun komission ehdotuksen neuvoston asetukseksi vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (COM(2018)0322),

–  ottaa huomioon 2. toukokuuta 2018 annetun komission ehdotuksen neuvoston päätökseksi Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä (COM(2018)0325),

–  ottaa huomioon 17. toukokuuta 2018 pidetyn EU:n ja Länsi-Balkanin maiden huippukokouksen,

–  ottaa huomioon 16. toukokuuta 2018 annetun Euroopan oikeusasiamiehen erityiskertomuksen strategisessa tutkimuksessa OI/2/2017/TE neuvoston lainsäädäntöprosessin avoimuudesta,

–  ottaa huomioon 19. kesäkuuta 2018 annetun Mesebergin julistuksen,

–  ottaa huomioon 28. ja 29. kesäkuuta 2018 pidetyn Eurooppa-neuvoston kokouksen,

–  ottaa huomioon alueiden komitean 9. lokakuuta 2018 antaman lausunnon aiheesta ”Pohdintoja Euroopasta: alue- ja paikallisviranomaisten ääni pyrittäessä palauttamaan luottamusta Euroopan unioniin”,

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin isännöimät keskustelut Euroopan tulevaisuudesta valtion- ja hallitusten päämiesten kanssa,

–  ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan kirjeen,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan mietinnön sekä talous- ja raha-asioiden valiokunnan, kansainvälisen kaupan valiokunnan, talousarvion valvontavaliokunnan ja maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan lausunnot (A8-0427/2018),

A.  ottaa huomioon, että Euroopan unioni on vertaansa vailla oleva esimerkki ylikansallisesta yhdentymisestä ja se on saanut aikaan kestävän rauhan, vaurautta ja hyvinvointia 9. toukokuuta 1950 annetusta uraauurtaneesta Schumanin julistuksesta alkaen; ottaa huomioon, että sen pyrkimysten ja toimien ytimessä ovat olleet sen kansojen jaettu turvallisuus, ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, demokratia, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja ihmisten hyvinvointi;

B.  ottaa huomioon, että tavaroiden, palvelujen, pääoman ja ihmisten vapaa liikkuvuus, yhteinen raha, Erasmus-ohjelma, alue-, maatalous- ja koheesiopolitiikka sekä Horisontti 2020 ovat monien muiden joukossa unionin keskeisiä saavutuksia, jotka edistävät unionin kansalaisten hyvinvointia; katsoo, että unionilla on oltava asianmukaiset valtuudet ja resurssit, jotta se kykenee vastaamaan 2000-luvun haasteisiin;

C.  toteaa, että unionia on kohdannut viime vuosien aikana useita kriisejä, jotka ovat koetelleet sen kestävyyttä ja valmiuksia toimia päättäväisellä ja yhtenäisellä tavalla;

D.  ottaa huomioon, että ajanjaksolla 2014–2017 on nähty sosiaalisesti tasapainoisempaa ja tehokkaampaa raha- ja makrotalouspolitiikkaa, kuten Euroopan keskuspankin epätavanomaisia toimia, vakaus- ja kasvusopimuksen joustavuutta ja Euroopan investointiohjelma, jotka ovat osaltaan edistäneet EU:n taloudellista ja sosiaalista elpymistä;

E.  ottaa huomioon, että vaikka Eurooppa on kyennyt hallitsemaan rahoitus- ja talouskriisiä ja osittain selvinnyt sen vaikeimmista hetkistä, tärkeät ja kiireelliset uudistukset ovat yhä edessä EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla yleisesti ottaen talouden ohjausjärjestelmässä ja erityisesti euroalueella sekä sisämarkkinoiden vahvistamisessa ja hyvinvointivaltioidemme sosiaalisten standardien palauttamisessa ja kehittämisessä;

F.  toteaa, että epävakaassa globaalissa maailmassa unionilla edessä olevien monien sisäisten ja ulkoisten nykyisten ja tulevien haasteiden, kuten erityisesti muuttoliikkeen, väestön vähenemisen, terrorismin, turvallisuuden, ilmastonmuutoksen, ympäristöasioiden, monenvälisen maailmanjärjestyksen säilyttämisen, talous- ja rahaliiton (EMU) syventämisen, globalisaation, vapaan, oikeudenmukaisen ja sääntöihin perustuvan kansainvälisen kaupan, ulko- ja puolustusasioiden, sosiaalisen pilarin kehittämisen ja EU:n vastaisen populismin, suvaitsemattomuuden ja muukalaisvihan torjunnan, vuoksi EU:n olisi edistettävä SEU-sopimuksen 2 ja 3 artiklaan perustuvaa uudistettua yhteistyö- ja solidaarisuushenkeä jäsentensä keskuudessa samaan aikaan, kun unionin toteuttamien toimien olisi saatava jatkossakin innoituksensa Lissabonin sopimuksessa vahvistetusta tavoitteesta luoda yhä tiiviimpi Euroopan kansojen välinen liitto;

G.  toteaa, että parlamentti on erittäin huolissaan populististen, muukalaisvihamielisten ja Eurooppa-vastaisten liikkeiden noususta kaikkialla Euroopassa; ottaa huomioon, että unionin ja sen jäsenvaltioiden on tehostettava ponnistelujaan Euroopan yhdentymisen demokraattisten arvojen, perusperiaatteiden ja tavoitteiden puolustamiseksi ja edistämiseksi;

H.  toteaa, että Yhdistyneessä kuningaskunnassa kesäkuussa 2016 järjestetty kansanäänestys, jonka perusteella se ilmoitti 29. maaliskuuta 2017 aikeestaan erota Euroopan unionista, on kiihdyttänyt unionin tulevaisuudesta käytävää keskustelua; ottaa huomioon, että Yhdistyneen kuningaskunnan EU-eroa koskevissa neuvotteluissa on paljastunut jäsenvaltioiden voimakas keskinäinen riippuvuus ja se, missä määrin me olemme kaikki riippuvaisia yhteisistä välineistä ja toimista, sekä eroamisen kustannukset;

I.  toteaa, että Euroopan tulevaisuutta koskevan keskustelun voimistuminen heijastuu paitsi parlamentin omista 16. helmikuuta 2017 annetuista päätöslauselmista Euroopan tulevaisuudesta myös Bratislavan julkilausumasta ja etenemissuunnitelmasta, komission valkoisesta kirjasta Euroopan tulevaisuudesta, Rooman julistuksesta, Eurooppa‑neuvoston lokakuussa 2017 hyväksymästä EU-johtajien asialistasta ja yksittäisten jäsenvaltioiden tai niiden ryhmien, Euroopan talous- ja sosiaalikomitean ja alueiden komitean eri lausunnoista sekä parlamentin täysistunnoissa Euroopan tulevaisuudesta valtion- ja hallitusten päämiesten kanssa käydyistä keskusteluista, parlamenttien välisistä valiokuntakokouksista ja eri toimielinten, elinten ja jäsenvaltioiden järjestämistä kansalaisten vuoropuheluista ja kuulemisista;

J.  ottaa huomioon, että 8.–26. syyskuuta 2018 tehty Parlametri-kyselytutkimus osoittaa, että 62 prosenttia vastaajista pitää maansa EU-jäsenyyttä hyvänä asiana ja 68 prosenttia katsoo, että heidän maansa on hyötynyt EU-jäsenyydestä, mikä on suurin tulos sitten vuoden 1983;

K.  toteaa, että unionin perustan muodostavat arvot ja periaatteet määrittelevät ympäristön, johon jokainen unionin kansalainen voi samaistua riippumatta kansalliseen identiteettiin kytkeytyvistä poliittisista tai kulttuurisista eroista;

L.  katsoo, että tulevat Euroopan parlamentin vaalit tarjoavat tilaisuuden pohtia Euroopan tulevaisuudesta käytäviä keskusteluja, myös Euroopan parlamentin, komission ja neuvoston uuden toimikauden tärkeimpien institutionaalisten painopisteiden kannalta;

M.  toteaa, että EU:lla on edessään erityisen tärkeä jakso rakennusprosessissaan, kun otetaan huomioon sen haasteiden luonne ja ulottuvuus, ja katsoo, että haasteet voidaan ratkaista ainoastaan yhteistyöllä ja lisäämällä ja parantamalla jäsenvaltioiden yhdentymistä ja solidaarisuutta hyödyntäen täysimääräisesti Lissabonin sopimuksen nykyisiä määräyksiä ja sen jälkeen uudistamalla perussopimuksia institutionaalisen päätöksenteon parantamiseksi ja toimivaltuuksien asianmukaisen tasapainon varmistamiseksi;

N.  toteaa, että institutionaalisilla uudistuksilla olisi pyrittävä tekemään päätöksentekoprosesseista demokraattisempia ja lisäämään päätöksenteon avoimuutta ja unionin ja sen toimielinten vastuuvelvollisuutta; toteaa, että nämä tavoitteet huomioon ottaen on sopiva hetki edistää kansalaisten merkityksellistä osallistumista Euroopan yhdentymishankkeeseen ja järjestää kuulemisia sekä kannustaa säännöllistä vuoropuhelua kansalaisten ja etujärjestöjen kanssa SEU-sopimuksen 11 artiklan vaatimusten mukaisesti;

O.  toteaa, että unioni tarvitsee vahvemman hallintorakenteen ja parlamentin demokraattisen valvonnan tehostamista, jotta se pystyy vastaamaan nykyisiin ja tuleviin haasteisiin; toteaa, että EU:n toimielinten ja elinten avoimuus ja rehellisyys ovat erittäin tärkeitä kansalaisten luottamuksen rakentamiseksi;

P.  ottaa huomioon, että Ranskan ja Saksan yhteinen Mesebergin julkilausuma sisältää useita pohdintoja ja ehdotuksia eurooppalaisen yhteistyön lujittamiseksi erityisesti talouden hallinnan alalla;

Q.  katsoo, että kulttuurin ja koulutuksen eurooppalaisen ulottuvuuden edistäminen on elintärkeää Euroopan kansalaisuuden vahvistamiseksi, kun otetaan huomioon, että unioni kärsii osaamisvajeesta, mikä tarkoittaa sitä, että nuoremmat sukupolvet ottavat unionin saavutukset itsestäänselvyyksinä;

1.  palauttaa mieliin, että 16. helmikuuta 2017 Euroopan tulevaisuudesta annetuissa Euroopan parlamentin päätöslauselmissa korostetaan yhteisen toimielinjärjestelmän ja yhteisömenetelmän merkitystä ja esitetään useita Euroopan yhdentymisen kannalta erityisen merkittäviä ehdotuksia ja aloitteita, jotka voivat edistää Euroopan tulevaisuuden rakentamista;

2.  korostaa, että unionin on ratkaistava tulevaisuuteensa liittyvät haasteet lisäämällä ja parantamalla poliittista yhdentymistä ja kunnioittamalla ja edistämällä täysimääräisesti perustavanlaatuisia ja demokraattisia periaatteita sekä tekemällä yhteistyötä; korostaa, että kansalaiset haluavat Euroopan, joka suojelee heidän oikeuksiaan, hyvinvointiaan ja heidän sosiaalista malliaan jaetun suvereniteetin pohjalta, mikä edellyttää asianmukaista poliittista yhdentymistä; kehottaa valtion- ja hallitusten päämiehiä jatkamaan tätä työtä solidaarisuuden ja yhteistyön hengessä;

3.  korostaa, että kaikki Euroopan parlamentin täysistunnossa Euroopan tulevaisuudesta käydyissä keskusteluissa puhuneet valtion- ja hallitusten päämiehet totesivat, että tulevaisuuden haasteet on kohdattava yhdessä ja paremmin, mikä on mahdollista ainoastaan yhteistyössä;

4.  toteaa jälleen uskovansa, että eriytyvän yhdentymisen on oltava jatkossakin avoinna kaikille jäsenvaltioille ja toimittava keinona syventää Euroopan yhdentymistä ja solidaarisuutta, mitä ei saisi sekoittaa ajatukseen à la carte -Euroopasta; korostaa tarvetta välttää ensimmäisen ja toisen luokan jäsenyyksien luomista unioniin nykyisessä eriytettyä yhdentymistä koskevassa keskustelussa;

5.  muistuttaa, että eriytetty yhdentyminen ei saisi olla keino vähentää poliittista yhdentymistä;

6.  korostaa, että kriisi on aiheuttanut epätasapainon unionin tärkeimpien toimielinten välille ja että Eurooppa-neuvosto käyttää poliittista valtaansa komission aloiteoikeutta haittaavalla tavalla ja edistää hallitustenvälistä menettelyä; katsoo kuitenkin, että yhteisömenetelmä soveltuu parhaiten unionin toimintaan; palauttaa mieliin lukuisat asiaa koskevat parlamentin päätöslauselmat ja toistaa kehotuksensa, että Eurooppa-neuvosto kunnioittaisi täysimääräisesti erityisesti SEU-sopimuksen 15 artiklassa vahvistettuja toimivaltansa rajoja;

7.  toteaa jälleen, että yksimielisyys, jota perussopimuksissa edellytetään joidenkin perimmäisten asioiden osalta, on lähes ylitsepääsemätön este tärkeillä hetkillä ja tärkeissä päätöksissä, ja kannattaa siksi päätöksentekomenettelyjen osalta määräenemmistöpäätöksenteon periaatetta neuvostossa ja lainsäädännön osalta tavallisen lainsäätämismenettelyn käyttöä kaikilla aloilla, joilla se on mahdollista; palauttaa mieliin, että nykyisten perussopimusten puitteissa tämä voidaan toteuttaa käyttämällä erilaisia yhdyskäytävälausekkeita tai tiiviimmän yhteistyön tapauksessa SEUT-sopimuksen 333 artiklaa;

8.  suhtautuu myönteisesti puheenjohtaja Junckerin unionin tilasta 13. syyskuuta 2017 ja 12. syyskuuta 2018 pitämissään puheissa ilmoittamaan aikomukseen ehdottaa määräenemmistöpäätöksenteon käyttämistä neuvostossa tietyillä erityisillä politiikan aloilla, mutta pitää valitettavana, että monivuotista rahoituskehystä koskeva asetus ei ole lueteltujen aiheiden joukossa;

9.  suhtautuu myönteisesti erityisesti siihen, että komissio on ehdottanut määräenemmistöpäätöksenteon käyttämistä yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, kun kyse on kannoista ihmisoikeuskysymyksiin kansainvälisillä foorumeilla, pakotejärjestelmien käyttöönottoa koskevista päätöksistä ja päätöksistä käynnistää tai panna täytäntöön siviilioperaatioita vastauksena ulkomaisiin kriiseihin, kun otetaan huomioon päätöksenteon nopeuttamisen ja tehostamisen merkitys ja unionin tarve puhua yhdellä äänellä;

10.  toistaa ehdotuksensa tehdä neuvostosta todellinen lainsäädäntöelin yhdenvertaisesti parlamentin kanssa, kuten sen 16. helmikuuta 2017 antamassa päätöslauselmassa Euroopan unionin toiminnan parantamisesta hyödyntämällä Lissabonin sopimuksen tarjoamia mahdollisuuksia todetaan, ja parantaa päätöksentekoprosessin avoimuutta; viittaa tässä yhteydessä Euroopan oikeusasiamiehen erityiskertomukseen neuvoston lainsäädäntöprosessin avoimuudesta ja COSAC-valtuuskunnan 20. joulukuuta 2017 päivättyyn kirjeeseen, jossa kehotetaan lisäämään erityisesti neuvoston ja euroryhmän kaltaisten epävirallisten elinten poliittisen päätöksenteon avoimuutta parlamentin esittämien vastaavien pyyntöjen mukaisesti;

11.  katsoo, että on olemassa erilaisia vaihtoehtoja, joiden avulla voidaan lisätä komission joustavuutta, eli voidaan mukauttaa komission jäsenten kollegion rakennetta ja työskentelymenetelmiä nimittämällä esimerkiksi toimintalinjoista vastaavia varapuheenjohtajia tai ylempiä ja alempia komissaareja;

12.  muistuttaa, että vaikka parlamentilla ei ole nykyisten perussopimusten mukaan virallista lainsäädäntöaloiteoikeutta, se voi pyytää komissiota tekemään aiheellisen ehdotuksen asioista, joissa sen mielestä tarvitaan unionin säädöstä perussopimusten panemiseksi täytäntöön, ja muistuttaa komissiota paremmasta lainsäädännöstä 13. huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 10 artiklan(12) mukaisesti sen velvoitteesta käsitellä ripeästi ja yksityiskohtaisesti pyynnöt ehdotuksista unionin säädöksiksi; muistuttaa lisäksi, että tämä toimielinten välinen sopimus sisältää myös toimielinten vuotuista ja monivuotista ohjelmasuunnittelua koskevia säännöksiä, jotka tarjoavat parlamentille lisävälineen lainsäädäntöohjelman ohjaamiseen;

13.  muistuttaa ehdotuksestaan, jonka mukaan lainsäädäntöaloiteoikeus voitaisiin antaa myös parlamentille EU:n kansalaisten suorana edustajana, jos perussopimuksia on mahdollista tarkistaa tulevaisuudessa;

14.  korostaa, että parlamentin tutkintaoikeutta olisi vahvistettava ja sille olisi annettava erityiset, aidot ja selvästi rajatut valtuudet;

15.  panee merkille toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden sekä ”tehdään vähemmän mutta tehokkaammin” -periaatteen toteutumista tarkastelevan komission työryhmän 10. heinäkuuta 2018 laatiman raportin, jossa esitellään suosituksia uudesta toissijaisuutta ja suhteellisuutta koskevasta työskentelytavasta; katsoo, että parlamentti on jo tuonut esiin monia näistä suosituksista, jotka koskevat erityisesti kansallisten parlamenttien roolia unionissa ja sitä, että on suositeltavaa uudistaa varhaisvaroitusjärjestelmää; muistuttaa, että työryhmä totesi, että kaikilla EU:n nykyisillä toiminta-aloilla on EU:n tason lisäarvoa, minkä vuoksi se ei määrittänyt perussopimusten toimivaltuuksia tai politiikan aloja, jotka olisi delegoitava uudelleen lopullisesti kokonaan tai osittain jäsenvaltioille;

16.  suhtautuu myönteisesti eri toimielinten antamiin suosituksiin, joiden mukaan kansallisille parlamenteille olisi annettava aktiivisempi rooli, erityisesti kun ne valvovat hallitustensa toimia unionin toimielimissä; muistuttaa myös paikallisviranomaisten ja erityisesti lainsäädäntävaltaa käyttävien alueellisten parlamenttien keskeisestä asemasta;

17.  korostaa, että on tärkeää tehdä yhteistyötä toimielinten välisellä tasolla kunnioittaen samalla kunkin toimielimen perussopimuksissa vahvistettuja erioikeuksia, ja toteaa, että tälle yhteistyölle on luotu uudet puitteet paremmasta lainsäädännöstä 13. huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa paremmasta lainsäädännöstä; tähdentää, että yksinkertaistaminen on jatkuva hanke, jolla pyritään tekemään EU:n tason prosesseista ja menettelyistä helpommin ymmärrettäviä, varmistamaan, että kaikkien sidosryhmien näkemykset otetaan huomioon, ja viime kädessä helpottamaan kansalaisten osallistumista Euroopan unionin työskentelyyn;

18.  pitää myönteisenä neuvoston, parlamentin ja komission oikeudenmukaisia työpaikkoja ja kasvua käsitelleessä sosiaalialan huippukokouksessa Göteborgissa allekirjoittamaa yhteistä julistusta Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista; huomauttaa, että pilarin toteuttamiseksi tarvittavat toimivaltuudet ja työkalut ovat pääasiassa paikallisten, alueellisten ja kansallisten viranomaisten sekä työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan käsissä, kun taas talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso tarjoaa kehyksen, jonka avulla voidaan seurata jäsenvaltioiden toimintaa tältä osin; palauttaa lisäksi mieliin tässä yhteydessä, että työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu on osoittautunut välttämättömäksi välineeksi EU:n päätöksenteon ja lainsäädännön parantamisessa ja sosiaalisen oikeutuksen vahvistamisessa;

19.  panee merkille sosiaalisen pilarin ei-sitovan luonteen, joka ei sellaisenaan kykene siirtämään EU:n painopistettä talous-, sisämarkkina- ja finanssipolitiikoista sosiaalisiin tavoitteisiin; korostaa, että SEUT-sopimuksen 9 artiklaan kirjattu horisontaalinen sosiaalinen lauseke edellyttää, että EU harkitsee huolellisesti EU-lainsäädännön vaikutuksia sosiaaliturvaan ja työllisyyteen ja kuulee asianmukaisesti sidosryhmiä;

20.  painottaa, että ympäristönsuojelun on oltava EU:lle tärkeä prioriteetti nykyisen ympäristön pilaantumisen vuoksi ja että se on valtavirtaistettava unionin kaikkiin politiikkatoimiin ja kaikkeen toimintaan; korostaa, että EU:n olisi ryhdyttävä tehokkaisiin toimiin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ja lisättävä uusiutuvan energian osuutta energialähteiden yhdistelmästä ja energiasäästöistä tasoille, jotka ovat välttämättömiä Pariisin sopimuksessa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi;

21.  kehottaa jälleen kerran jäsenvaltioita allekirjoittamaan ja ratifioimaan tarkistetun Euroopan sosiaalisen peruskirjan ja Euroopan neuvoston sosiaaliturvasopimuksen (ETS nro 78);

22.  korostaa, että on tärkeää jatkaa talous- ja rahaliiton (EMU) syventämiseen ja loppuunsaattamiseen tähtäävää prosessia, jotta voidaan tukea yhtenäisvaluutan vakautta ja edistää jäsenvaltioiden talous-, finanssi- ja työmarkkinapolitiikkojen ja sosiaalisten normien lähentymistä; muistuttaa, että kaikkien jäsenvaltioiden on otettava euro käyttöön lukuun ottamatta Tanskaa, joka on jättäytynyt sen ulkopuolelle; kannattaa jatkotoimia Euroopan vakausmekanismin kehittämiseksi;

23.  painottaa tässä yhteydessä, että on varmistettava sekä Euroopan parlamentin että kansallisten parlamenttien vahva poliittinen sitoumus, tehokas hallinto ja demokraattinen vastuuvelvollisuus Euroopan tasolla ja jäsenvaltioissa ja etenkin parlamentaarinen valvonta eurooppalaisen ohjausjakson eri vaiheissa, jotta euroalueelle voidaan tarjota talous- ja finanssipolitiikan ohjaus, jolla on suuri sosiaalinen, taloudellinen ja demokraattinen oikeutus ja jotta parannetaan unionin suositusten seurantaa;

24.  muistuttaa 16. helmikuuta 2017 antamassaan päätöslauselmassa Euroopan unionin nykyisen toimielinrakenteen mahdollisista kehityskuluista ja mukautuksista esittämästään kannasta, jonka mukaan yhteisen vero- ja talouspolitiikan olisi kuuluttava unionin ja jäsenvaltioiden jaettuun toimivaltaan;

25.  panee merkille Ranskan ja Saksan kantojen lähentymisen euroalueen yhteistä rahoituskapasiteettia koskevasta ajatuksesta; katsoo jälleen, että tällaista kapasiteettia olisi kehitettävä EU:n kehyksessä;

26.  panee merkille Euroopan investointien vakautusjärjestelyä koskevan komission ehdotuksen ja keskustelee uusista vakauttamiseen tarkoitetuista talousarviovälineistä;

27.  panee merkille komission ehdotuksen uudistuksen tukiohjelmasta; korostaa, että unionin varojen käyttöä koskevaa parlamentin yhteispäätösvaltaa ja valvontavaltaa ei saa heikentää; on huolestunut siitä, että vuosina 2011–2017 vain yhdeksän prosenttia maakohtaisista suosituksista pantiin täysimääräisesti täytäntöön; panee merkille lähentymisvälineen, jonka avulla euroalueen ulkopuolisia jäsenvaltioita kannustetaan ja autetaan finanssi- ja talouspolitiikan avulla toteuttamaan uudistuksia ja täyttämään euron käyttöönoton vaatimukset;

28.  suhtautuu myönteisesti tulevaan InvestEU-ohjelmaan ja korostaa, että rahaston avulla olisi jatkettava investointivajeen vähentämistä EU:ssa; kannattaa kasvua, investointeja ja työllisyyttä edistäviä investointeja aineelliseen ja aineettomaan omaisuuteen, kulttuuriperintö mukaan lukien, kiinnittäen erityistä huomiota pk-yrityksiin, small cap - ja mid cap -yrityksiin sekä yhteisötalouden yrityksiin, jotta voidaan lisätä hyvinvointia ja vaikuttaa oikeudenmukaisempaan tulonjakoon ja taloudelliseen, sosiaaliseen ja alueelliseen yhteenkuuluvuuteen unionissa;

29.  ottaa huomioon komission tiedonannon Euroopan talous- ja finanssiministeristä; huomauttaa, että talous- ja raha-asioista vastaavan komission varapuheenjohtajan ja euroryhmän puheenjohtajan tehtävien yhdistäminen voisi parantaa parlamentaarista vastuuvelvollisuutta EU:n tasolla;

30.  katsoo, että tulevalla talousarviollaan EU:n olisi edistettävä sosiaalis-taloudelliseen vaikutukseen liittyvää eurooppalaista lisäarvoa, tuettava EU:n toimintapolitiikkojen nykyaikaistamista, varmistettava uusien haasteiden rahoitus ja edistettävä edelleen jäsenvaltioiden välistä ja sisäistä taloudellista ja sosiaalista lähentymistä ja yhteenkuuluvuutta vahvistaakseen eurooppalaista solidaarisuutta, vakautta, tasa-arvoa ja älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua, ja sen olisi Pariisin sopimukseen liittyvien EU:n sitoumusten valossa varmistettava SEU-sopimuksen 2 ja 3 artiklan mukainen perusarvojen kunnioittaminen ja edistäminen, ja ottaen huomioon omia varoja käsittelevän korkean tason työryhmän työn unionilla olisi oltava uusia omia varoja;

31.  suhtautuu myönteisesti komission omia varoja koskevaan ehdotukseen, jossa otetaan käyttöön todellisia omia varoja, kuten parlamentti on pyytänyt, mutta pitää valitettavana, että muita mahdollisia tulolähteitä ei ole otettu käyttöön; ilmaisee huolensa vuosien 2021–2027 monivuotista rahoituskehystä koskevasta komission ehdotuksesta, koska se ei sisällä taloudellista sitoumusta vastata EU:n nykyisiin ja tuleviin haasteisiin; pitää valitettavana joidenkin jäsenvaltioiden esittämiä kantoja, joiden mukaan ne kieltäytyvät tarjoamasta enemmän varoja EU:lle, vaikka tarve ratkaista uudet haasteet ja vastuualueet ja sen myötä tarve lisätä taloudellisia resursseja on tunnustettu yksimielisesti; huomauttaa, että rahankäyttö EU:n tasolla voi säästää rahaa kansallisella tasolla, koska näin voidaan välttää päällekkäisyyttä ja saavuttaa mittakaavaetuja;

32.  korostaa, että on tärkeää varmistaa ylöspäin suuntautuva taloudellinen ja sosiaalinen lähentyminen eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa; toteaa, että on tärkeää perustaa Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari; panee merkille, että eurooppalaista ohjausjaksoa on vahvistettu ja virtaviivaistettu, mutta korostaa, että kansallisten parlamenttien entistä tiiviimpi osallistuminen auttaisi lisäämään kansallista omavastuullisuutta, mikä johtaisi maakohtaisten suositusten parempaan täytäntöönpanoon ja parantaisi siten eurooppalaiseen ohjausjaksoon liittyvää prosessia; panee merkille, että asianmukaisen ja kestävän finanssi- ja talouspolitiikan valitseminen on ennen kaikkea jäsenvaltioiden vastuulla;

33.  pitää valitettavana, että käytännön jatkotoimiin ei ole ryhdytty parlamentin lähentymissääntöä – joka hyväksyttäisiin yhteispäätösmenettelyssä – koskevan pyynnön osalta, jonka avulla saataisiin talouspolitiikan yhteensovittamiselle tehokkaampi kehys; muistuttaa lisäksi, että vaikka talouspolitiikan eurooppalaista ohjausjaksoa on jo virtaviivaistettu, parlamentti pyysi toimielinten välistä sopimusta, jotta vahvistetaan parlamentin roolia eurooppalaisessa ohjausjaksossa; palauttaa mieliin tässä yhteydessä, erityisesti perussopimusten määräysten täytäntöönpanosta kansallisten parlamenttien osalta antamansa päätöslauselman mukaisesti, ehdotuksensa siitä, että budjettiaikataulujen koordinointia kansallisella ja unionin tasolla olisi parannettava koko prosessissa, jotta sekä Euroopan parlamentti että kansalliset parlamentit voidaan ottaa paremmin mukaan talouspolitiikan eurooppalaiseen ohjausjaksoon;

34.  korostaa, että on tärkeää sitoutua pankkiunionin toteuttamiseen tähtäävään prosessiin ja varmistaa kaikkien pankkiunioniin osallistuvien jäsenvaltioiden avoimuus ja tasapuolinen kohtelu; muistuttaa, että on jatkettava toimia pankkiunionin valmiiksi saattamiseksi, eurooppalainen talletussuojajärjestelmä ja kriisinratkaisurahaston yhteinen varautumisjärjestely mukaan luettuina, sekä riskien vähentämiseksi;

35.  suhtautuu myönteisesti komission Euroopan finanssivalvojien järjestelmän (EFVJ) tarkistamisen yhteydessä esittämiin rahanpesun torjuntaan liittyviin ehdotuksiin; kehottaa neuvostoa ja parlamenttia saattamaan lainsäädäntöneuvottelut päätökseen ennen vaalikauden loppua, koska rahanpesun torjuntaa koskevaa politiikkaa olisi vahvistettava, jotta voidaan välttää tilanteet, joissa rahoituslaitokset edistävät aktiivisesti rahanpesua;

36.  kehottaa komissiota tunnistamaan ja poistamaan sisämarkkinoiden esteitä sekä edistämään kuluttajansuojan varmistamista Euroopan valvontaviranomaisten avulla; katsoo, että komission ensisijaisiin painopisteisiin olisi kuuluttava unionin lainsäädännön tehokkaan täytäntöönpanon valvonta;

37.  kehottaa komissiota asettamaan tarvittaessa ja tapauskohtaisesti asetukset etusijalle direktiiveihin nähden pankkiunionia ja rahoituspalvelulainsäädäntöä koskevina lainsäädäntövälineinä, jotta vältetään luomasta hajanaisuutta ja tilannetta, jossa valvontaviranomaisten käsiteltävänä olisi erilaisia kansallisia järjestelmiä;

38.  korostaa, että pääomamarkkinaunioni on saatettava kiireellisesti päätökseen; painottaa, että syvät ja hyvin integroidut pääomamarkkinat täydentävät pankkiunionia, koska ne edistävät yksityistä riskinjakoa, tukevat taloudellista lähentymistä, auttavat lieventämään tulevia häiriöitä ja mahdollisesti auttavat jakamaan varoja paremmin silloin, kun se on tarpeen; kehottaa tekemään kattavan tutkimuksen siitä, mikä olisi asianmukaisin kehys, jotta voidaan ottaa entistä paremmin huomioon rahoituspalveluille luonteenomainen nopea kehitys; korostaa, että uusien rahoituslähteiden aiempaa parempi saatavuus auttaisi erityisesti startup- ja pk-yrityksiä ja edistäisi niiden vankkaa kasvua ja kestävää kehitystä;

39.  on tyytyväinen tähänastiseen työhön ja pitää välttämättömänä jatkaa nykyisen alv‑lainsäädännön perusteellista uudelleentarkastelua; korostaa tarvetta tehostaa veropetosten, veronkierron ja verovilpin torjuntaa; panee merkille digitaalitalouden oikeudenmukaista verotusta koskevat komission toimet;

40.  kehottaa kaikkia EU:n toimielimiä ja elimiä, komissio, Euroopan keskuspankki, Euroopan investointipankki ja yhteinen valvontamekanismi mukaan luettuina, tehostamaan vielä entisestään viestintätoimintaansa, jotta voitaisiin kertoa entistä paremmin EU:n tekemästä työstä ja parantaa tiedottamista unionin kansalaisille;

41.  korostaa, että Eurooppa on myönteinen voima maailmassa ja sen olisi oltava sitä tulevaisuudessakin siten, että se ylläpitää arvojaan, monenvälisyyttään ja kansainvälistä lainsäädäntöään; muistuttaa, että unioni ja sen jäsenvaltiot ovat kansainvälisen kehitysavun suurin antaja;

42.  suhtautuu myönteisesti neuvoston päätökseen ottaa käyttöön pysyvä rakenteellinen yhteistyö (PRY), puolustuksen koordinoitu vuosittainen tarkastelu (CARD) ja Euroopan puolustusrahasto, jotka ovat tärkeitä askelia kohti yhteistä puolustuspolitiikkaa, ja panee merkille tiettyjen jäsenvaltioiden ehdotuksen EU:n turvallisuusneuvostosta ja eurooppalaisesta interventioaloitteesta; palauttaa mieliin kehotuksensa perustaa pysyvä puolustusministereiden neuvosto, jonka puheenjohtajana toimisi komission varapuheenjohtaja / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja, ja korostaa tällä alalla tehtyjen päätösten asianmukaisen demokraattisen vastuuvelvollisuuden merkitystä ja tarvetta vahvistaa tähän liittyvää Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien välistä yhteistyötä;

43.  suhtautuu myönteisesti unionin pelastuspalvelumekanismin vahvistamiseen ja kehottaa jälleen kerran perustamaan Euroopan pelastuspalvelujoukot, koska nykyiset perussopimukset tarjoavat hyvän perustan tälle;

44.  muistuttaa, että unioni valmistautuu liittymään Euroopan ihmisoikeussopimukseen, ja kehottaa sisällyttämään Euratomin perustamissopimuksen määräykset SEU- ja SEUT‑sopimuksiin;

45.  pitää valitettavana, että jäsenvaltiot eivät ole sopineet EU:n tason kattavan muuttoliikepolitiikan painopisteistä ja täytäntöönpanosta, mikä mahdollistaisi muiden tavoitteiden joukossa muuttovirtojen organisoinnin ja sääntelyn, EU:n ulkorajojen tehokkaamman valvonnan, yhteistyön tekemisen lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa ja siirtolaisten ja turvapaikanhakijoiden perusoikeuksien kunnioittamisen takaamisen; korostaa, että on ratkaistava jäsenvaltioiden ilmeiset ristiriidat sekä kansalaisten tyytymättömyys, jotta ei vaaranneta Euroopan yhdentymishanketta, joka kärsii suoraan siitä, että euroskeptiset puolueet ovat välineellistäneet muuttoliikekysymyksen;

46.  muistuttaa kannastaan tarkistaa Dublin-järjestelmää; korostaa lisäksi, että on tärkeää vahvistaa kumppanuutta Afrikan kanssa ja panee merkille komission 12. syyskuuta 2018 antaman tiedonannon ”Lisää laillisia maahantuloväyliä Eurooppaan: olennainen osa tasapainoista ja kokonaisvaltaista muuttoliikepolitiikkaa (COM(2018)0635);

47.  pitää hyvin tärkeänä yhteistä maatalouspolitiikkaa (YMP), jota tuetaan asianmukaisesti rahoitetulla talousarviolla; muistuttaa yhteisen maatalouspolitiikan keskeisestä merkityksestä unionin historiassa; panee merkille sen keskeisen roolin maaseutualueiden elävyyden ja elintarvikkeiden toimitusvarmuuden takaamisessa; toteaa, että YMP:n tuleva uudistus tarjoaa mahdollisuuden vahvistaa sen tavoitteiden saavuttamista; tähdentää, että YMP on yksi vanhimmista politiikoista ja sen on oltava edelleen yksi tärkeimmistä ja yhdennetyimmistä politiikoista ja että se myötävaikuttaa jatkossakin Euroopan tulevaisuuden rakentamiseen tiiviimmän yhdentymisen, ympäristönsuojelun, elintarviketurvallisuuden ja unionin kansalaisten turvallisuuden avulla; toteaa, että maatalouspolitiikalla ja maaseudun kehittämispolitiikalla on merkittävä julkishyödykkeiden tarjoamiseen liittyvä potentiaali; korostaa, että eurooppalaisella maataloudella on tärkeä rooli planeettamme ruokkimisessa ja työpaikkojen luomisessa 46 miljoonalle ihmiselle; korostaa YMP:n merkitystä maaperän, veden ja muiden luonnonvarojen aseman ja laadun säilyttämisessä; korostaa maatalouden keskeistä roolia unionin painopisteissä, jotka koskevat ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventämistä ja kestävän kehityksen edistämistä; korostaa asianmukaisesti rahoitetun ja uudistetun YMP:n merkitystä käsiteltäessä unionin monilukuisia tulevaisuuden haasteita; korostaa, että YMP ei koske pelkästään maataloutta ja viljelijöitä, vaan sen avulla myös autetaan ja kehitetään laajempia maaseutuyhteisöjä, joissa viljelijät toimivat;

48.  korostaa, että yhteisen kauppapolitiikan on säilyttävä unionin ulkopolitiikan peruspilarina ottaen huomioon, että sillä on suoria vaikutuksia kansalaisten elämään, ja sen on autettava unionia mukautumaan uuteen rooliinsa maailmassa, jossa on useita johtavia kansainvälisen tason toimijoita; kehottaa neuvostoa, komissiota ja Euroopan ulkosuhdehallintoa tekemään yhteistyötä seuraavilla aloilla:

   a) on vahvistettava yhteistä kauppapolitiikkaa integroimalla se laajempaan politiikkakehykseen; on otettava johtoasema maailman kauppapolitiikassa monenvälisellä ja kahdenvälisellä tasolla,
   b) on johdettava avoimen, sääntöihin perustuvan, oikeudenmukaisen ja kestävän sekä kehitystä tukevan maailmanlaajuisen kauppajärjestelmän puolustamista, jotta voidaan varmistaa, että EU:n yritykset voivat toimia maailmanlaajuisesti yhtäläisten edellytysten, ennakoitavien sääntöjen, reilun kilpailun ja määriteltyjen velvoitteiden puitteissa, joihin olisi kuuluttava unionin yhteisen kannan työstäminen rakentavalla tavalla ihmisoikeusloukkauksia koskevasta vastuusta käytävissä YK:n hallitustenvälisissä neuvotteluissa ja yritysten vastuuvelvollisuuden ja sitovien due diligence -velvoitteiden edistäminen toimitus- ja tuotantoketjujen osalta,
   c) on tiedotettava parlamentille täysimääräisesti ja välittömästi neuvotteluista ja neuvoston valtuutuksesta ja pidettävä se ajan tasalla kansainvälisten sopimusten koko täytäntöönpanon ajan, jotta varmistetaan, että parlamentti voi käyttää toimivaltaansa ja oikeuksiaan; on yksinkertaistettava ja lyhennettävä neuvotteluprosesseja ja vahvistettava parlamentin valvontaa kokonaisuudessaan; on lisättävä avoimuutta EU:n kansalaisia kohtaan julkaisemalla kauppasopimuksia koskevat neuvotteluohjeet (valtuutukset) ennen neuvottelujen aloittamista; on noudatettava täysimääräisesti perussopimuksen määräyksiä ja EU:n viimeaikaista oikeuskäytäntöä, joiden mukaan yhteinen kauppapolitiikka kuuluu unionin yksinomaiseen toimivaltaan,
   d) on sisällytettävä järjestelmällisesti digitaalinen kaupankäynti, pk-yritykset, sitovat ja täytäntöönpanokelpoiset kauppaa ja kestävää kehitystä koskevat luvut sukupuolten tasa-arvoa koskevien määräysten lisäksi kauppasopimuksiin ja otettava johtoasema näissä aiheissa monenvälisissä keskusteluissa; on puolustettava EU:n kansalaisten tietosuojaa,
   e) on vahvistettava yhteisen kauppapolitiikan johdonmukaisuutta YUTP:n, Euroopan kehitysyhteistyöpolitiikan ja ilmastopolitiikan kanssa, jotta voidaan varmistaa SEU-sopimuksen 3 artiklan 5 kohdassa ja SEUT-sopimuksen 21, 207 ja 208 artiklassa esitetyt arvot ja tavoitteet ja noudattaa täysimääräisesti kehityspolitiikkaa koskevaa eurooppalaista konsensusta;

49.  katsoo, että unionin olisi jatkettava kansainvälisen kaupan edistämistä ja puolustettava samalla sosiaalisia, työ- ja ympäristönormeja; varoittaa kauppasodista, jotka tuottavat vain häviäjiä ja lisäävät poliittisia ja turvallisuuteen liittyviä jännitteitä;

50.  muistuttaa SEU-sopimuksen 17 artiklan 7 kohdasta, jossa todetaan, että ”Eurooppa‑neuvosto, joka ottaa huomioon Euroopan parlamentin vaalit, ehdottaa aiheellisten kuulemisten jälkeen määräenemmistöllä Euroopan parlamentille ehdokasta komission puheenjohtajaksi”; korostaa olevansa päättäväinen jatkamaan kärkiehdokasmenettelyä komission seuraavan puheenjohtajan valitsemisessa Lissabonin sopimuksen mukaisesti ja suhtautuu myönteisesti komission ja tiettyjen jäsenvaltioiden antamaan tukeen tässä asiassa; korostaa, että komission puheenjohtajan virkaanasettamisen yhteydessä on erittäin tärkeää kuulla asianmukaisesti Euroopan parlamenttia, koska vaalien jälkeen se määrittää ehdokkaan, jota enemmistö sen jäsenistä voi tukea, ja toimittaa sisäisen työnsä tulokset Eurooppa-neuvostolle; muistuttaa, että ehdokas on täytynyt olla jonkin eurooppalaisen poliittisen puolueen kärkiehdokkaaksi nimittämä ja hänen on täytynyt kampanjoida komission puheenjohtajan tehtävää varten ennen EU-vaaleja; katsoo, että tämä käytäntö on selvästi osoittautunut onnistuneeksi ja vahvistanut Euroopan parlamentin ylikansallista roolia Euroopan kansalaisuuden ja eurooppalaisen demokratian edustajana; varoittaa jälleen kerran, että Euroopan parlamentti on komission puheenjohtajan nimittämismenettelyssä valmis hylkäämään kaikki ehdokkaat, joita ei ole nimetty kärkiehdokkaiksi ennen Euroopan parlamentin vaaleja;

51.  pitää valitettavana yleistä ja laajalle levinnyttä houkutusta syyttää epäsuosituista päätöksistä Brysseliä ja vapauttaa kansalliset viranomaiset vastuustaan ja harjoittamastaan politiikasta, kun otetaan huomioon, että tämä epäoikeudenmukainen ja opportunistinen asenne vahingoittaa Eurooppaa, edistää EU-vastaisuutta ja EU:ta vastustavaa kansalliskiihkoa ja pilaa EU:n toimielinten maineen; katsoo lisäksi, että väärät syyksi lukemiset ovat vastoin hallitusten toimien välttämätöntä vastuuvelvollisuutta; korostaa, että EU:n oikeuden asianmukainen täytäntöönpano ja soveltaminen on olennaista, jotta unionin politiikka tuottaisi tuloksia ja jotta voitaisiin lisätä keskinäistä luottamusta unionin, jäsenvaltioiden ja kansalaisten välillä, ja on huolissaan niiden jäsenvaltioiden toimista, jotka vapaaehtoisesti laiminlyövät sitä;

52.  korostaa, että on tarpeen vahvistaa EU:n politiikkatoimien sosiaalisten ja ympäristöön liittyvien seurausten arviointia pitämällä mielessä myös sääntelemättä jättämisen kustannukset unionin tasolla (niin sanotut Euroopan yhdentymisen toteutumattomuuden kustannukset);

53.  korostaa, että on kiinnitettävä erityistä huomiota EU:n hallintomenettelylakiin, mistä on osoituksena avoimesta, tehokkaasta ja riippumattomasta Euroopan unionin hallinnosta 9. kesäkuuta 2016 annettu parlamentin päätöslauselma(13);

54.  korostaa, että eurooppalaista julkista tilaa on vahvistettava demokratian ylikansallisena alueena; painottaa, että Euroopan kohtaamat tärkeimmät haasteet on ratkaistava ja että niistä on keskusteltava eurooppalaisesta eikä vain kansallisesta näkökulmasta ja on pantava täysimääräisesti täytäntöön SEU-sopimuksen 10 ja 11 artiklassa vahvistetut määräykset; huomauttaa, että tämän vuoksi eurooppalaisessa demokratiassa on vahvistettava sen tavoitteiden ja haasteiden kansainvälistä ulottuvuutta ja samalla edistettävä Euroopan unionin kansalaisuutta, joka perustuu yhteisiin arvoihin Euroopan unionissa, ja tarjottava enemmän eurooppalaista institutionaalista koulutusta ja neuvotteleva, osallistavampi ja vähemmän kansallisesti keskittynyt Euroopan parlamentin vuoden 2019 vaalikampanja;

55.  suhtautuu myönteisesti unionin lähestymistapaan, jota on noudatettu neuvotteluissa Yhdistyneen kuningaskunnan hallitusta eroamisesta Euroopan unionista, ja korostaa EU:n toimielinten ja jäsenvaltioiden osoittamaa huomattavaa yhtenäisyyttä; panee merkille, että käydyt neuvottelut ovat osoittaneet tällaisiin päätöksiin liittyvän valtavan monimutkaisuuden;

56.  korostaa jälleen kerran, ettei kansallisella suvereniteetilla eikä toissijaisuusperiaatteella voida perustella tai oikeuttaa sitä, että jokin jäsenvaltio kieltäytyy järjestelmällisesti noudattamasta EU:n perusarvoja, jotka ovat olleet unionin perussopimusten johdanto-osan artiklojen johtoajatuksena, sillä kaikki jäsenvaltiot ovat allekirjoittaneet nämä artiklat vapaaehtoisesti ja sitoutuneet noudattamaan niitä; korostaa lisäksi, että näiden arvojen vaaliminen on ratkaisevan tärkeää Euroopan yhdentymisen koheesion, kaikkien eurooppalaisten oikeuksien ja jäsenvaltioiden välillä tarvittavan keskinäisen luottamuksen kannalta; pyytää komissiota jälleen kerran esittämään pikaisesti ehdotuksen sen 25. lokakuuta 2016 antaman päätöslauselman mukaisesti, joka sisälsi suositukset komissiolle demokratiaa, oikeusvaltiota ja perusoikeuksia koskevan EU:n järjestelmän perustamisesta,

57.  muistuttaa, että unionin tuomioistuimen mukaan (yhdistetyt asiat C-8/15 P – C‑10/15 P)(14) unionin toimielimet ovat velvollisia noudattamaan ja ylläpitämään EU:n perusoikeuskirjan säännöksiä myös silloin, kun ne toimivat EU:n oikeudellisen kehyksen ulkopuolella;

58.  muistuttaa, että Euroopan tulevaisuutta koskevan keskustelun yhteydessä on pohdittava sitä, kuinka unionin talousarviojärjestelmää voitaisiin uudistaa siten, että varataan riittävät määrärahat suunniteltujen toimintalinjojen rahoittamiseksi, saadaan parempi tasapaino ennustettavuuden ja reagointivalmiuden välille, ja sitä, kuinka voitaisiin parhaiten varmistaa, etteivät rahoitusjärjestelyt kokonaisuudessaan olisi monimutkaisempia kuin on tarpeen unionin politiikkatavoitteiden saavuttamiseksi ja vastuuvelvollisuuden takaamiseksi; katsoo, että politiikan alojen ennakkoehtoja on lujitettava tarvittaessa vaarantamatta kuitenkaan ohjelmien toimintaa, jotta varmistetaan moitteeton varainhoito unionin varojen käytössä;

59.  korostaa, että on keskityttävä erityisesti rahoituksen tehokkaampaan käyttöön ja EU:n talousarvion demokraattisiin valvontajärjestelyihin; kehottaa kaikkia EU:n toimielimiä tehostamaan unionin taloudellisten etujen turvaamiseen tarkoitettuja menettelyjään ja käytäntöjään ja edistämään aktiivisesti tulossuuntautunutta vastuuvapausmenettelyä; katsoo tässä yhteydessä, että vastuuvapausmenettely on korvaamaton väline demokraattisen vastuuvelvollisuuden takaamiseksi unionin kansalaisia kohtaan ja muistuttaa toistuvasti kohdatuista vaikeuksista, jotka ovat aiheutuneet neuvoston yhteistyön puutteesta; vaatii, että neuvoston on oltava muiden toimielinten tavoin vastuuvelvollinen ja avoin; korostaa, että tähän ei saisi tehdä poikkeuksia;

60.  kiinnittää huomiota korruptioilmiöön, jolla on merkittäviä taloudellisia seurauksia ja joka muodostaa vakavan uhan demokratialle, oikeusvaltioperiaatteelle ja julkisille investoinneille; korostaa, että on tärkeää suojella EU:n veronmaksajien rahoja petoksilta ja muulta laittomalta toiminnalta, joka vaikuttaa unionin taloudellisiin etuihin;

61.  toistaa, että kun otetaan huomioon yhdentymishankkeen tämänhetkinen tilanne, EU:n on kaikin mahdollisin keinoin varmistettava Lissabonin sopimuksen täysimääräinen täytäntöönpano; huomauttaa, että perussopimusten myöhemmän tarkistamisen olisi perustuttava valmistelukunnan koolle kutsumiseen – jossa taataan osallistaminen sen edustajien kokoonpanon avulla ja tarjotaan foorumi pohdintaa ja sidosryhmien ja kansalaisten sitouttamista varten –, jotta voidaan keskustella ja tehdä johtopäätöksiä Euroopan tulevaisuudesta käytävässä keskustelussa unionin toimielinten ja muiden elinten esittämistä näkökannoista ja valtion- ja hallitusten päämiesten, kansallisten parlamenttien ja kansalaisyhteiskunnan sekä kansalaisten kuulemistilaisuuksissa esittämistä ehdotuksista;

62.  korostaa, että Euroopan tulevaisuudesta käytävä pohdinta on jo alkanut Euroopan parlamentin, Eurooppa-neuvoston ja komission EU:n uudistamista koskevien eri kantojen pohjalta; pitää valitettavana, että näistä kannoista huolimatta on suunniteltu vain vähäisiä uudistuksia; korostaa, että sen jälkeen kun uusi parlamentti ja komissio on perustettu, niiden olisi hyödynnettävä edellisellä vaalikaudella tehtyä työtä ja aloitettava tehtyjen ehdotusten työstäminen;

63.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) EUVL C 215, 19.6.2018, s. 162.
(2) EUVL C 242, 10.7.2018, s. 24.
(3) EUVL C 252, 18.7.2018, s. 215.
(4) EUVL C 252, 18.7.2018, s. 201.
(5) EUVL C 252, 18.7.2018, s. 235.
(6) EUVL C 263, 25.7.2018, s. 125.
(7) EUVL C 345, 13.10.2017, s. 11.
(8) EUVL C 306, 15.9.2017, s. 1.
(9) EUVL L 45, 17.2.2018, s. 40.
(10) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0056.
(11) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0186.
(12) EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.
(13) EUVL C 86, 6.3.2018, s. 126.
(14) Unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 20.9.2016, Ledra Advertising Ltd ja muut v. Euroopan komissio ja Euroopan keskuspankki, ECLI:EU:C:2016:701.


Päätös olla vastustamatta delegoitua säädöstä: maantieteellisen luokittelun tasot
PDF 118kWORD 38k
Euroopan parlamentin päätös olla vastustamatta 19. joulukuuta 2018 annettua komission delegoitua asetusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 184/2005 liitteen I muuttamisesta siltä osin kuin on kyse maantieteellisen luokittelun tasoista (C(2018)08872 – 2018/3002(DEA))
P8_TA-PROV(2019)0099B8-0080/2019

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission delegoidun asetuksen (C(2018)08872),

–  ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan 28. tammikuuta 2019 päivätyn kirjeen valiokuntien puheenjohtajakokouksen puheenjohtajalle,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan,

–  ottaa huomioon maksutasetta, kansainvälistä palvelukauppaa ja suoria ulkomaisia sijoituksia koskevista yhteisön tilastoista 12. tammikuuta 2005 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 184/2005 ja erityisesti sen 2 artiklan 3 kohdan sekä 10 artiklan 6 kohdan,

–  ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan suosituksen päätökseksi,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 105 artiklan 6 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että Yhdistynyt kuningaskunta ilmoitti 29. maaliskuuta 2017 aikomuksestaan erota unionista Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 50 artiklan nojalla; ottaa huomioon, että perussopimuksia lakataan soveltamasta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan sinä päivänä, jona erosopimus tulee voimaan, tai, jollei sopimusta ole, kahden vuoden kuluttua ilmoituksesta eli 30 päivänä maaliskuuta 2019, jollei Eurooppa-neuvosto yhteisymmärryksessä Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa päätä yksimielisesti pidentää tätä määräaikaa;

B.  toteaa, että asetuksella (EY) N:o 184/2005 perustetaan yhteinen kehys maksutasetta, kansainvälistä palvelukauppaa ja suoria ulkomaisia sijoituksia koskevien yhteisön tilastojen järjestelmällistä tuottamista varten;

C.  toteaa, että Yhdistyneen kuningaskunnan erotessa unionista siitä tulee kolmas maa ja näin ollen maksutasetta, kansainvälistä palvelukauppaa ja suoria ulkomaisia sijoituksia koskevissa yhteisön tilastoissa Yhdistynyttä kuningaskuntaa olisi tarkasteltava jäsenvaltion sijaan kolmantena maana;

D.  ottaa huomioon, että ainoa muutos, josta delegoidulla asetuksella C(2018)08872 säädetään, on Yhdistyneen kuningaskunnan luokitteleminen kolmanneksi maaksi asetusta (EY) N:o 184/2005 sovellettaessa;

E.  toteaa, että delegoidun asetuksen nopea julkaiseminen Euroopan unionin virallisessa lehdessä lisäisi oikeusvarmuutta ja antaisi riittävästi aikaa sen täytäntöönpanolle 30. maaliskuuta 2018 mennessä;

1.  ilmoittaa, että se ei vastusta delegoitua asetusta C(2018)08872;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen neuvostolle ja komissiolle.


Päätös olla vastustamatta delegoitua säädöstä: tekniset sääntelystandardit tiettyjen OTC-johdannaissopimusten määritysvelvollisuuden soveltamispäivien lykkäystä koskevien määräaikojen pidentämiseksi
PDF 123kWORD 39k
Euroopan parlamentin päätös olla vastustamatta 19. joulukuuta 2018 annettua komission delegoitua asetusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 täydentämisestä määritysvelvollisuutta koskevilla teknisillä standardeilla annettujen delegoidun asetuksen (EU) 2015/2205, delegoidun asetuksen (EU) 2016/592 ja delegoidun asetuksen (EU) 2016/1178 muuttamisesta tiettyjen OTC-johdannaissopimusten määritysvelvollisuuden soveltamispäivien lykkäystä koskevien määräaikojen pidentämiseksi (C(2018)09047 – 2018/2998(DEA))
P8_TA-PROV(2019)0100B8-0088/2019

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission delegoidun asetuksen (C(2018)09047),

–  ottaa huomioon komission 19. joulukuuta 2018 päivätyn kirjeen, jossa komissio pyytää parlamenttia ilmoittamaan, ettei se aio vastustaa delegoitua asetusta,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan 4. helmikuuta 2019 päivätyn kirjeen valiokuntien puheenjohtajakokouksen puheenjohtajalle,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan,

–  ottaa huomioon OTC-johdannaisista, keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä 4. heinäkuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012(1) ja erityisesti sen 5 artiklan 2 kohdan ja 82 artiklan 6 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/77/EY kumoamisesta 24. marraskuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1095/2010(2) 13 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan valvontaviranomaisten 27. syyskuuta 2018 asetuksen (EU) N:o 648/2012 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti toimittaman teknisten sääntelystandardien (RTS) luonnoksen, jonka otsikkona on ”Clearing Obligation under EMIR (no. 6)” (”EMIR-asetuksen mukainen määritysvelvollisuus (n:o 6)”),

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan suosituksen päätökseksi,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 105 artiklan 6 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että delegoitu säädös sisältää tärkeitä yksityiskohtaisia tietoja, jotka liittyvät kolmansien maiden konserniyhteisöjen kanssa tehtyihin konsernin sisäisiin transaktioihin sovellettavaan vapautukseen määritysvelvollisuudesta, jos asetuksen (EU) N:o 648/2012 13 artiklan 2 kohdan mukaista vastaavuuspäätöstä ei ole tehty sen kolmannen maan osalta, johon kyseinen konserniyhteisö on sijoittautunut;

B.  pitää tärkeänä, että tämä säädös hyväksytään nopeasti, koska komissio ei ole vielä hyväksynyt tällaisia vastaavuuspäätöksiä ja ensimmäinen lykätty määritysvelvollisuuden soveltamispäivämäärä oli 21. joulukuuta 2018, mutta katsoo myös, että komissio lykkäsi tämän säädöksen hyväksymistä tarpeettomasti 19. joulukuuta 2018 asti, vaikka Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen (ESMA) julkaisi teknisten sääntelystandardien luonnoksensa jo 27. syyskuuta 2018;

C.  katsoo, että hyväksytyt tekniset sääntelystandardit eivät ole ”samoja” kuin Euroopan valvontaviranomaisten toimittama teknisten sääntelystandardien luonnos komission tähän luonnokseen tekemien muutosten vuoksi, ja katsoo, että sillä on kolme kuukautta aikaa (”tarkastuskausi”) vastustaa teknisiä sääntelystandardeja; kehottaa komissiota ilmoittamaan tarkastuskaudeksi yhden kuukauden ainoastaan tapauksissa, joissa komissio on hyväksynyt Euroopan valvontaviranomaisten luonnokset ilman muutoksia, eli kun luonnos ja hyväksytyt tekniset sääntelystandardit ”ovat samat”;

1.  ilmoittaa, ettei se vastusta delegoitua asetusta;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen neuvostolle ja komissiolle.

(1) EUVL L 201, 27.7.2012, s. 1.
(2) EUVL L 331, 15.12.2010, s. 84.


Päätös olla vastustamatta delegoitua säädöstä: tietyntyyppisiä sopimuksia koskevan määritysvelvollisuuden voimaantulopäivä
PDF 121kWORD 45k
Euroopan parlamentin päätös olla vastustamatta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 täydentämisestä annettujen komission delegoidun asetuksen (EU) 2015/2205, komission delegoidun asetuksen (EU) 2016/592 ja komission delegoidun asetuksen (EU) 2016/1178 muuttamisesta tietyntyyppisiä sopimuksia koskevan määritysvelvollisuuden voimaantulopäivän osalta 19. joulukuuta 2018 annettua komission delegoitua asetusta (C(2018)09122 – 2018/3004(DEA))
P8_TA-PROV(2019)0101B8-0090/2019

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission delegoidun asetuksen (C(2018)09122),

–  ottaa huomioon komission 19. joulukuuta 2018 päivätyn kirjeen, jossa komissio pyytää parlamenttia ilmoittamaan, ettei se aio vastustaa delegoitua asetusta,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan 4. helmikuuta 2019 päivätyn kirjeen valiokuntien puheenjohtajakokouksen puheenjohtajalle,

–  ottaa huomioon 19. joulukuuta 2018 annetun komission tiedonannon ”Valmistautuminen Yhdistyneen kuningaskunnan eroamiseen Euroopan unionista 30. maaliskuuta 2019: Komission varautumissuunnitelman täytäntöönpano (COM(2018)0890),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan,

–  ottaa huomioon OTC-johdannaisista, keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä 4. heinäkuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012(1) ja erityisesti sen 5 artiklan 2 kohdan ja 82 artiklan 6 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/77/EY kumoamisesta 24. marraskuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1095/2010(2) 13 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen 8. marraskuuta 2018 asetuksen (EU) N:o 648/2012 5 artiklan 2 kohdan nojalla toimittaman luonnoksen niiden sopimusten uudistamista koskevista teknisistä sääntelystandardeista (RTS), joiden osalta selvitysvelvollisuus ei ole vielä tullut voimaan,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan suosituksen päätökseksi,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 105 artiklan 6 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että delegoitu säädös sisältää tärkeitä sääntöjä, jotka koskevat liiketoimia, jotka on tehty Yhdistyneeseen kuningaskuntaan sijoittautuneen vastapuolen ja 27 jäsenvaltion EU:hun sijoittautuneen vastapuolen välillä, ja että se on osa toimenpidekokonaisuutta, jolla varaudutaan siihen, että brexit toteutuu ilman sopimusta;

B.  hyväksyy sen, että toimivaltaisten viranomaisten ja rahoitusmarkkinoiden on tärkeää vapauttaa tietyt uudistamisesta johtuvat liiketoimet 12 kuukauden määräajaksi, jos Yhdistyneeseen kuningaskuntaan sijoittautunut vastapuoli vaihdetaan 27 jäsenvaltion EU:hun sijoittautuneeksi vastapuoleksi;

C.  katsoo, että hyväksytyt tekniset sääntelystandardit eivät ole ”samoja” kuin teknisten sääntelystandardien luonnokset, jotka Euroopan valvontaviranomaiset ovat toimittaneet, komission tähän luonnokseen tekemien muutosten vuoksi, ja katsoo, että sillä on kolme kuukautta aikaa (”tarkastuskausi”) vastustaa teknisiä sääntelystandardeja; kehottaa komissiota ilmoittamaan tarkastuskaudeksi yhden kuukauden ainoastaan tapauksissa, joissa komissio on hyväksynyt Euroopan valvontaviranomaisten luonnokset ilman muutoksia, eli kun luonnos ja hyväksytyt tekniset sääntelystandardit ”ovat samat”;

1.  ilmoittaa, ettei se vastusta delegoitua asetusta;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen neuvostolle ja komissiolle.

(1) EUVL L 201, 27.7.2012, s. 1.
(2) EUVL L 331, 15.12.2010, s. 84.


Päätös olla vastustamatta delegoitua säädöstä: päivämäärä, johon saakka vastapuolet voivat soveltaa riskienpienentämistekniikoitaan tiettyihin OTC-johdannaissopimuksiin, joita ei määritetä keskusvastapuolessa
PDF 121kWORD 45k
Euroopan parlamentin päätös olla vastustamatta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 täydentämisestä annetun delegoidun asetuksen (EU) 2016/2251 muuttamisesta sen päivämäärän osalta, johon saakka vastapuolet voivat soveltaa riskienpienentämistekniikoitaan tiettyihin OTC-johdannaissopimuksiin, joita ei määritetä keskusvastapuolessa, 19. joulukuuta 2018 annettua komission delegoitua asetusta (C(2018)09118 – 2018/3003(DEA))
P8_TA-PROV(2019)0102B8-0089/2019

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission delegoidun asetuksen (C(2018)09118),

–  ottaa huomioon komission 19. joulukuuta 2018 päivätyn kirjeen, jossa komissio pyytää parlamenttia ilmoittamaan, ettei se aio vastustaa delegoitua asetusta,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan 4. helmikuuta 2019 päivätyn kirjeen valiokuntien puheenjohtajakokouksen puheenjohtajalle,

–  ottaa huomioon 19. joulukuuta 2018 annetun komission tiedonannon ”Valmistautuminen Yhdistyneen kuningaskunnan eroamiseen Euroopan unionista 30. maaliskuuta 2019: Komission varautumissuunnitelman täytäntöönpano” (COM(2018)0890),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan,

–  ottaa huomioon OTC-johdannaisista, keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä 4. heinäkuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012(1) ja erityisesti sen 11 artiklan 5 kohdan ja 82 artiklan 6 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/78/EY kumoamisesta 24. marraskuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1093/2010(2) 13 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/79/EY kumoamisesta 24. marraskuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1094/2010(3) 13 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/77/EY kumoamisesta 24. marraskuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1095/2010(4) 13 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan valvontaviranomaisten 27. marraskuuta 2018 asetuksen (EU) N:o 648/2012 11 artiklan 15 kohdan nojalla toimittaman luonnoksen niiden sopimusten uudistamista koskevista teknisistä sääntelystandardeista (RTS), joihin ei sovelleta kahdenvälisiä marginaaleja,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan suosituksen päätökseksi,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 105 artiklan 6 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että delegoitu säädös sisältää tärkeitä sääntöjä, jotka koskevat liiketoimia, jotka on tehty Yhdistyneeseen kuningaskuntaan sijoittautuneen vastapuolen ja 27 jäsenvaltion EU:hun sijoittautuneen vastapuolen välillä, ja että se on osa toimenpidekokonaisuutta, jolla varaudutaan siihen, että brexit toteutuu ilman sopimusta;

B.  hyväksyy sen, että toimivaltaisten viranomaisten ja rahoitusmarkkinoiden on tärkeää vapauttaa tietyt uudistamisesta johtuvat liiketoimet 12 kuukauden rajoitetuksi määräajaksi, jos Yhdistyneeseen kuningaskuntaan sijoittautunut vastapuoli vaihdetaan 27 jäsenvaltion EU:hun sijoittautuneeksi vastapuoleksi;

C.  katsoo, että hyväksytyt tekniset sääntelystandardit eivät ole ”samoja” kuin Euroopan valvontaviranomaisten toimittamat teknisten sääntelystandardien luonnokset komission näihin luonnoksiin tekemien muutosten vuoksi, ja katsoo, että sillä on kolme kuukautta aikaa (”tarkastuskausi”) vastustaa teknisiä sääntelystandardeja; kehottaa komissiota ilmoittamaan tarkastuskaudeksi yhden kuukauden ainoastaan tapauksissa, joissa komissio on hyväksynyt Euroopan valvontaviranomaisten luonnokset ilman muutoksia, eli kun luonnos ja hyväksytyt tekniset sääntelystandardit ”ovat samat”;

1.  ilmoittaa, ettei se vastusta delegoitua asetusta;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen neuvostolle ja komissiolle.

(1) EUVL L 201, 27.7.2012, s. 1.
(2) EUVL L 331, 15.12.2010, s. 12.
(3) EUVL L 331, 15.12.2010, s. 48.
(4) EUVL L 331, 15.12.2010, s. 84.


Jäsenvaltioiden tuomioistuinten välinen yhteistyö siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa tapahtuvassa todisteiden vastaanottamisessa ***I
PDF 182kWORD 65k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 13. helmikuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi jäsenvaltioiden tuomioistuinten välisestä yhteistyöstä siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa tapahtuvassa todisteiden vastaanottamisessa 28 päivänä toukokuuta 2001 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1206/2001 muuttamisesta (COM(2018)0378 – C8-0242/2018 – 2018/0203(COD))
P8_TA(2019)0103A8-0477/2018

Tätä tekstiä ei ole vielä julkaistu omalla kielelläsi. Voit tutustua PDF- tai Word-versioon napsauttamalla yllä oikealla olevaa kuvaketta.


Oikeudenkäynti- ja muiden asiakirjojen tiedoksianto jäsenvaltioissa siviili- tai kauppaoikeudellisissa asioissa ***I
PDF 214kWORD 74k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 13. helmikuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi oikeudenkäynti- ja muiden asiakirjojen tiedoksiannosta jäsenvaltioissa siviili- tai kauppaoikeudellisissa asioissa (’asiakirjojen tiedoksianto’) annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1393/2007 muuttamisesta (COM(2018)0379 – C8-0243/2018 – 2018/0204(COD))
P8_TA(2019)0104A8-0001/2019

Tätä tekstiä ei ole vielä julkaistu omalla kielelläsi. Voit tutustua PDF- tai Word-versioon napsauttamalla yllä oikealla olevaa kuvaketta.


Perusluonteiset maanteiden tavaraliikenneyhteydet Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan unionista eroamisen yhteydessä varmistavat yhteiset säännöt ***I
PDF 138kWORD 47k
Euroopan parlamentin tarkistukset 13. helmikuuta 2019 ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi perusluonteiset maanteiden tavaraliikenneyhteydet Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan unionista eroamisen yhteydessä varmistavista yhteisistä säännöistä (COM(2018)0895 – C8-0511/2018 – 2018/0436(COD))(1)
P8_TA-PROV(2019)0105A8-0063/2019

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Komission teksti   Tarkistus
Tarkistus 1
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 4 kappale
(4)  Jotta vältetään vakavat häiriöt, joita voisi ilmetä myös yleisessä järjestyksessä, on tarpeen ottaa käyttöön väliaikaisia toimenpiteitä, joiden avulla Yhdistyneessä kuningaskunnassa toimiluvan saaneet maanteiden tavaraliikenteen harjoittajat voivat kuljettaa tavaroita maanteitse Yhdistyneen kuningaskunnan ja jäljelle jäävien 27 jäsenvaltion alueiden välillä. Jotta varmistettaisiin asianmukainen tasapaino Yhdistyneen kuningaskunnan ja jäljelle jäävien jäsenvaltioiden välillä, näin myönnettyjen oikeuksien edellytyksenä olisi oltava vastaavien oikeuksien myöntäminen ja tiettyjen tasapuolisen kilpailun varmistavien ehtojen soveltaminen.
(4)  Jotta vältetään vakavat häiriöt, joita voisi ilmetä myös yleisessä järjestyksessä, on tarpeen ottaa käyttöön väliaikaisia toimenpiteitä, joiden avulla Yhdistyneessä kuningaskunnassa toimiluvan saaneet maanteiden tavaraliikenteen harjoittajat voivat kuljettaa tavaroita maanteitse Yhdistyneen kuningaskunnan ja jäljelle jäävien 27 jäsenvaltion alueiden välillä tai Yhdistyneen kuningaskunnan alueelta Yhdistyneen kuningaskunnan alueelle yhden tai useamman jäsenvaltion kautta. Jotta varmistettaisiin asianmukainen tasapaino Yhdistyneen kuningaskunnan ja jäljelle jäävien jäsenvaltioiden välillä, näin myönnettyjen oikeuksien edellytyksenä olisi oltava vastaavien oikeuksien myöntäminen ja tiettyjen tasapuolisen kilpailun varmistavien ehtojen soveltaminen.
Tarkistus 2
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 2 kohta
2)   ’kahdenvälisellä kuljetuksella’
2)   ’sallitulla kuljetuksella’
a)  kuormatulla ajoneuvolla suoritettavaa matkaa, jonka lähtö- ja saapumispaikasta toinen sijaitsee unionin ja toinen Yhdistyneen kuningaskunnan alueella ja joka voi tapahtua yhden tai useamman jäsenvaltion tai kolmannen maan kautta;
a)  kuormatulla ajoneuvolla suoritettavaa matkaa unionin alueelta Yhdistyneen kuningaskunnan alueelle tai päinvastoin yhden tai useamman jäsenvaltion tai kolmannen maan kautta;
b)   edellä a alakohdassa tarkoitettujen kuljetusten yhteydessä tyhjänä tehtyä matkaa;
b)   kuormatulla ajoneuvolla suoritettavaa matkaa Yhdistyneen kuningaskunnan alueelta Yhdistyneen kuningaskunnan alueelle unionin alueen kautta;
b a)  edellä a ja b alakohdassa tarkoitettujen kuljetusten yhteydessä tyhjänä tehtyä matkaa;
Tarkistus 3
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 5 kohta
5)   ’Yhdistyneen kuningaskunnan liikenneluvalla’ lupaa, jonka Yhdistynyt kuningaskunta on myöntänyt kansainvälistä kuljetusta varten, kahdenvälinen kuljetus mukaan luettuna;
5)   ’Yhdistyneen kuningaskunnan liikenneluvalla’ lupaa, jonka Yhdistynyt kuningaskunta on myöntänyt kansainvälistä kuljetusta varten sallitun kuljetuksen osalta;
Tarkistus 4
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – otsikko
Oikeus harjoittaa kahdenvälistä kuljetusta
Oikeus harjoittaa sallittuja kuljetuksia
Tarkistus 5
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 1 kohta
1.  Yhdistyneen kuningaskunnan maanteiden tavaraliikenteen harjoittajat voivat tässä asetuksessa säädetyin edellytyksin harjoittaa kahdenvälistä kuljetusta.
1.  Yhdistyneen kuningaskunnan maanteiden tavaraliikenteen harjoittajat voivat tässä asetuksessa säädetyin edellytyksin harjoittaa sallittuja kuljetuksia.
Tarkistus 6
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 2 kohta – johdantokappale
2.  Yhdistyneeseen kuningaskuntaan sijoittautuneet luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt voivat harjoittaa seuraavanlaista kahdenvälistä kuljetusta ilman Yhdistyneen kuningaskunnan myöntämää 2 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua lupaa:
2.  Yhdistyneeseen kuningaskuntaan sijoittautuneet luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt voivat harjoittaa seuraavanlaisia sallittuja kuljetuksia ilman Yhdistyneen kuningaskunnan myöntämää 2 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua lupaa:
Tarkistus 7
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 1 kohta – johdantokappale
Tämän asetuksen mukaisessa kahdenvälisessä kuljetuksessa on noudatettava seuraavia sääntöjä:
Tämän asetuksen mukaisessa sallitussa kuljetuksessa on noudatettava seuraavia sääntöjä:
Tarkistus 8
Ehdotus asetukseksi
5 artikla – 2 kohta
2.  Jos se katsoo, että oikeudet, jotka Yhdistynyt kuningaskunta on myöntänyt unionin maanteiden tavaraliikenteen harjoittajille, eivät oikeudellisesti tai tosiasiallisesti vastaa tämän asetuksen mukaisia Yhdistyneen kuningaskunnan maanteiden tavaraliikenteen harjoittajille myönnettyjä oikeuksia, tai että nämä oikeudet eivät ole tasapuolisesti kaikkien unionin maanteiden tavaraliikenteen harjoittajien saatavilla, komissio voi vastaavuuden palauttamiseksi delegoiduilla säädöksillä
2.  Jos se katsoo, että oikeudet, jotka Yhdistynyt kuningaskunta on myöntänyt unionin maanteiden tavaraliikenteen harjoittajille, eivät oikeudellisesti tai tosiasiallisesti vastaa tämän asetuksen mukaisia Yhdistyneen kuningaskunnan maanteiden tavaraliikenteen harjoittajille myönnettyjä oikeuksia, tai että nämä oikeudet eivät ole tasapuolisesti kaikkien unionin maanteiden tavaraliikenteen harjoittajien saatavilla, komissio voi vastaavuuden palauttamiseksi delegoiduilla säädöksillä
a)  vahvistaa rajat Yhdistyneen kuningaskunnan maanteiden tavaraliikenteen harjoittajien käytössä olevalle kapasiteetille tai matkojen määrälle tai molemmille;
a)   keskeyttää tämän asetuksen 3 artiklan 1 ja 2 kohdan soveltamisen, jos unionin maanteiden tavaraliikenteen harjoittajille ei myönnetä vastaavia oikeuksia tai jos myönnetyt oikeudet ovat minimaaliset;
b)  keskeyttää tämän asetuksen soveltamisen; tai
b)  vahvistaa rajat Yhdistyneen kuningaskunnan maanteiden tavaraliikenteen harjoittajien käytössä olevalle kapasiteetille tai matkojen määrälle tai molemmille; tai
c)  toteuttaa muita asianmukaisia toimenpiteitä.
c)  toteuttaa muita asianmukaisia toimenpiteitä, kuten taloudellisia velvoitteita tai toimintarajoituksia.
Tarkistus 9
Ehdotus asetukseksi
6 artikla – 2 kohta
2.  Jos komissio 3 kohdassa tarkoitettujen tilanteiden seurauksena toteaa, että edellä mainitut edellytykset ovat huomattavasti epäedullisemmat kuin Yhdistyneen kuningaskunnan maanteiden tavaraliikenteen harjoittajiin sovellettavat edellytykset, komissio voi tilanteen korjaamiseksi delegoiduilla säädöksillä
2.  Jos komissio 3 kohdassa tarkoitettujen tilanteiden seurauksena toteaa, että edellä mainitut edellytykset ovat huomattavasti epäedullisemmat kuin Yhdistyneen kuningaskunnan maanteiden tavaraliikenteen harjoittajiin sovellettavat edellytykset, komissio voi tilanteen korjaamiseksi delegoiduilla säädöksillä
a)  vahvistaa rajat Yhdistyneen kuningaskunnan maanteiden tavaraliikenteen harjoittajien käytössä olevalle kapasiteetille tai matkojen määrälle tai molemmille;
a)   keskeyttää tämän asetuksen 3 artiklan 1 ja 2 kohdan soveltamisen, jos unionin maanteiden tavaraliikenteen harjoittajille ei myönnetä vastaavia oikeuksia tai jos myönnetyt oikeudet ovat minimaaliset;
b)  keskeyttää tämän asetuksen soveltamisen; tai
b)  vahvistaa rajat Yhdistyneen kuningaskunnan maanteiden tavaraliikenteen harjoittajien käytössä olevalle kapasiteetille tai matkojen määrälle tai molemmille; tai
c)  toteuttaa muita asianmukaisia toimenpiteitä.
c)  toteuttaa muita asianmukaisia toimenpiteitä, kuten taloudellisia velvoitteita tai toimintarajoituksia.

(1)Asia päätettiin palauttaa asiasta vastaavaan valiokuntaan toimielinten välisiä neuvotteluja varten työjärjestyksen 59 artiklan 4 kohdan neljännen alakohdan mukaisesti (A8-0063/2019).


Perusluonteiset lentoyhteydet Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan unionista eroamisen yhteydessä varmistavat yhteiset säännöt ***I
PDF 153kWORD 50k
Euroopan parlamentin tarkistukset 13. helmikuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi perusluonteiset lentoyhteydet Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan unionista eroamisen yhteydessä varmistavista yhteisistä säännöistä (COM(2018)0893 – C8-0510/2018 – 2018/0433(COD))(1)
P8_TA-PROV(2019)0106A8-0062/2019

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Komission teksti   Tarkistus
Tarkistus 1
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 5 kappale
(5)  Asetuksen väliaikainen luonne olisi otettava huomioon rajoittamalla sen soveltaminen lyhyeen ajanjaksoon rajoittamatta kuitenkaan mahdollisia neuvotteluja tulevasta sopimuksesta, jonka soveltamisalaan kuuluu unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan välinen lentoliikenteen harjoittaminen, ja rajoittamatta tällaisen sopimuksen voimaantuloa.
(5)  Asetuksen väliaikainen luonne olisi otettava huomioon rajoittamalla sen soveltaminen lyhyeen ajanjaksoon. Komissiolle olisi annettava viimeistään ... päivänä ...kuuta ... [lisätään tämän asetuksen voimaantulopäivä] valtuutus aloittaa Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa neuvottelut laaja-alaisesta lentoliikennesopimuksesta.
Tarkistus 2
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 5 a kappale (uusi)
(5 a)   Jotta yhteenliitettävyys pysyisi molempia osapuolia hyödyttävällä tasolla, olisi sovittava yhteisistä markkinointijärjestelyistä, kuten yhteisten reittitunnusten käytöstä, jotka koskevat sekä Yhdistyneen kuningaskunnan lentoliikenteen harjoittajia että EU27:n lentoliikenteen harjoittajia vastavuoroisuusperiaatteen mukaisesti.
Tarkistus 3
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 6 kappale
(6)  Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukaisen täytäntöönpanon edellytykset, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa, joka koskee sellaisten toimenpiteiden toteuttamista, joilla varmistetaan, että unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan yksipuolisesti toistensa lentoliikenteen harjoittajille myöntämät oikeudet ovat kohtuullisen vastavuoroisia ja että unionin lentoliikenteen harjoittajat voivat kilpailla Yhdistyneen kuningaskunnan lentoliikenteen harjoittajien kanssa oikeudenmukaisin ehdoin lentoliikenteen harjoittamisesta. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti.
(6)  Jotta voidaan varmistaa, että unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan yksipuolisesti toistensa lentoliikenteen harjoittajille myöntämät oikeudet ovat kohtuullisen vastavuoroisia ja että unionin lentoliikenteen harjoittajat voivat kilpailla Yhdistyneen kuningaskunnan lentoliikenteen harjoittajien kanssa oikeudenmukaisin ehdoin lentoliikenteen harjoittamisesta, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti vastaavuuden palauttamiseksi tai epäreilua kilpailua koskevien tilanteiden korjaamiseksi asianmukaisilla toimenpiteillä. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa1 a vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.
_________________
1 a EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.
Tarkistus 4
Ehdotus asetukseksi
2 aartikla (uusi)
2 a artikla
Väliaikainen poikkeus omistusta koskevasta vaatimuksesta
1.  Komissio voi myöntää lentoliikenteen harjoittajan pyynnöstä väliaikaisen poikkeuksen asetuksen (EY) N:o 1008/2008 4 artiklan f alakohdassa säädetystä omistusta koskevasta vaatimuksesta, edellyttäen että lentoliikenteen harjoittaja täyttää kaikki seuraavat ehdot:
a)  sillä oli voimassa oleva asetuksen (EY) N:o 1008/2008 mukainen liikennelupa 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tämän asetuksen ensimmäistä soveltamispäivää edeltävänä päivänä;
b)  Yhdistynyt kuningaskunta tai Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaiset tai nämä yhdessä omistavat yrityksestä alle 50 prosenttia;
c)  unionin jäsenvaltioilla tai unionin jäsenvaltioiden kansalaisilla tai näillä yhdessä on tosiasiallinen määräysvalta yrityksessä joko suoraan tai välillisesti yhden tai useamman välikätenä toimivan yrityksen kautta; ja
d)  se esittää uskottavan suunnitelman omistusrakenteensa muuttamiseksi noudattaakseen asetuksen (EY) N:o1008/2008 4 artiklan f alakohdassa säädettyä omistajuutta koskevaa vaatimusta.
2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettu poikkeus voidaan myöntää enintään 30 päivään maaliskuuta 2020 saakka, eikä sitä voi uusia.
Tarkistus 5
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 1 kohta – c alakohta
c)  harjoittaa kansainvälistä säännöllistä lentoliikennettä ja tilauslentoliikennettä kuljettamalla pelkästään matkustajia, matkustajia ja rahtia yhdessä ja pelkästään rahtia kahden paikan välillä, joista toinen sijaitsee Yhdistyneen kuningaskunnan alueella ja toinen unionin alueella.
c)  harjoittaa kansainvälistä säännöllistä lentoliikennettä ja tilauslentoliikennettä, yhteisten reittitunnusten käyttö mukaan luettuna, kuljettamalla pelkästään matkustajia, matkustajia ja rahtia yhdessä ja pelkästään rahtia kahden paikan välillä, joista toinen sijaitsee Yhdistyneen kuningaskunnan alueella ja toinen unionin alueella.
Tarkistus 6
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 2 kohta
2.  Jollei 4 ja 5 artiklasta muuta johdu, tämän asetuksen nojalla harjoitettavassa säännöllisessä lentoliikenteessä kausiluonteinen kokonaiskapasiteetti, jota Yhdistyneen kuningaskunnan lentoliikenteen harjoittajat tarjoavat Yhdistyneen kuningaskunnan ja kunkin jäsenvaltion välisillä reiteillä, ei saa olla suurempi kuin kyseisten lentoliikenteen harjoittajien vuorojen kokonaislukumäärä näillä reiteillä IATA:n talvi- ja kesäkausilla vuonna 2018.
Poistetaan.
Tarkistus 7
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 2 kohta – johdantolause
2.  Jos komissio toteaa, että Yhdistyneen kuningaskunnan unionin lentoliikenteen harjoittajille myöntämät oikeudet eivät vastaa tämän asetuksen nojalla Yhdistyneen kuningaskunnan lentoliikenteen harjoittajille myönnettyjä oikeuksia oikeudellisesti tai tosiasiallisesti tai että kyseiset oikeudet eivät ole yhtäläisesti kaikkien unionin lentoliikenteen harjoittajien saatavilla, se voi vastaavuuden palauttamiseksi asetuksen (EY) N:o 1008/2008 25 artiklan 2 kohdan mukaisesti annetuilla täytäntöönpanosäädöksillä
2.  Jos komissio toteaa, että Yhdistyneen kuningaskunnan unionin lentoliikenteen harjoittajille myöntämät oikeudet eivät vastaa tämän asetuksen nojalla Yhdistyneen kuningaskunnan lentoliikenteen harjoittajille myönnettyjä oikeuksia oikeudellisesti tai tosiasiallisesti tai että kyseiset oikeudet eivät ole yhtäläisesti kaikkien unionin lentoliikenteen harjoittajien saatavilla, sillä on vastaavuuden palauttamiseksi valta hyväksyä delegoituja säädöksiä 11 a artiklan mukaisesti, jotta voidaan
Tarkistus 8
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 2 kohta – a alakohta
a)   mukauttaa Yhdistyneen kuningaskunnan lentoliikenteen harjoittajien käytettävissä olevaa kapasiteettia 3 artiklan 2 kohdassa säädetyissä rajoissa ja vaatia jäsenvaltioita mukauttamaan vastaavasti sekä voimassa olevia että vasta myönnettyjä Yhdistyneen kuningaskunnan lentoliikenteen harjoittajien liikennelupia;
a)   ehdottaa kapasiteetin rajaamista Yhdistyneen kuningaskunnan ja kunkin jäsenvaltion välisten reittien osalta ja vaatia jäsenvaltioita mukauttamaan vastaavasti sekä voimassa olevia että vasta myönnettyjä Yhdistyneen kuningaskunnan lentoliikenteen harjoittajien liikennelupia;
Tarkistus 9
Ehdotus asetukseksi
5 artikla – 2 kohta – johdantolause
2.  Jos komissio toteaa, että kyseiset edellytykset ovat jonkin tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitetun tilanteen vuoksi huomattavasti epäedullisempia kuin Yhdistyneen kuningaskunnan lentoliikenteen harjoittajien nauttimat edellytykset, se voi tilanteen korjaamiseksi asetuksen (EY) N:o 1008/2008 25 artiklan 2 kohdan mukaisesti annetuilla täytäntöönpanosäädöksillä
2.  Jos komissio toteaa, että kyseiset edellytykset ovat jonkin tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitetun tilanteen vuoksi huomattavasti epäedullisempia kuin Yhdistyneen kuningaskunnan lentoliikenteen harjoittajien nauttimat edellytykset, sillä on tilanteen korjaamiseksi valta hyväksyä 11 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotta voidaan
Tarkistus 10
Ehdotus asetukseksi
5 artikla – 2 kohta – a alakohta
a)  mukauttaa Yhdistyneen kuningaskunnan lentoliikenteen harjoittajien käytettävissä olevaa kapasiteettia 3 artiklan 2 kohdassa säädetyissä rajoissa ja vaatia jäsenvaltioita mukauttamaan vastaavasti sekä voimassa olevia että vasta myönnettyjä Yhdistyneen kuningaskunnan lentoliikenteen harjoittajien liikennelupia;
a)  ehdottaa kapasiteetin rajaamista Yhdistyneen kuningaskunnan ja kunkin jäsenvaltion välisten reittien osalta ja vaatia jäsenvaltioita mukauttamaan vastaavasti sekä voimassa olevia että vasta myönnettyjä Yhdistyneen kuningaskunnan lentoliikenteen harjoittajien liikennelupia;
Tarkistus 11
Ehdotus asetukseksi
5 artikla – 3 kohta – johdantokappale
3.  Edellä olevan 2 kohdan mukaisia täytäntöönpanosäädöksiä voidaan antaa seuraavien tilanteiden korjaamiseksi:
3.  Edellä 2 kohdassa tarkoitettuja delegoituja säädöksiä annetaan erityisesti seuraavien tilanteiden korjaamiseksi:
Tarkistus 12
Ehdotus asetukseksi
5 artikla – 3 kohta – d alakohta
d)  Yhdistynyt kuningaskunta soveltaa työntekijöiden suojelua, turvallisuutta, turvatoimia tai ympäristöä koskevia standardeja, jotka ovat vähemmän tiukkoja kuin unionin oikeudessa vahvistetut standardit tai, jos unionin oikeus ei sisällä asiaa koskevia säännöksiä, jotka ovat vähemmän tiukkoja kuin kaikkien jäsenvaltioiden soveltamat standardit tai joka tapauksessa vähemmän tiukkoja kuin asiaa koskevat kansainväliset standardit;
d)  Yhdistynyt kuningaskunta soveltaa matkustajien oikeuksien suojelua, työntekijöiden suojelua, turvallisuutta, turvatoimia tai ympäristöä koskevia standardeja, jotka ovat vähemmän tiukkoja kuin unionin oikeudessa vahvistetut standardit tai, jos unionin oikeus ei sisällä asiaa koskevia säännöksiä, jotka ovat vähemmän tiukkoja kuin kaikkien jäsenvaltioiden soveltamat standardit tai joka tapauksessa vähemmän tiukkoja kuin asiaa koskevat kansainväliset standardit;
Tarkistus 13
Ehdotus asetukseksi
8 artikla – 4 kohta
4.  Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille kaikista päätöksistä evätä tai peruuttaa Yhdistyneen kuningaskunnan lentoliikenteen harjoittajan liikennelupa 1 ja 2 kohdan nojalla.
4.  Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille ilman aiheetonta viivytystä kaikista päätöksistä evätä tai peruuttaa Yhdistyneen kuningaskunnan lentoliikenteen harjoittajan liikennelupa 1 ja 2 kohdan nojalla.
Tarkistus 14
Ehdotus asetukseksi
10 artikla – 1 kohta
1.  Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on tarpeen mukaan neuvoteltava ja tehtävä yhteistyötä Yhdistyneen kuningaskunnan toimivaltaisten viranomaisten kanssa tämän asetuksen täytäntöönpanon varmistamiseksi.
1.  Unionin ja jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on tarpeen mukaan neuvoteltava ja tehtävä yhteistyötä Yhdistyneen kuningaskunnan toimivaltaisten viranomaisten kanssa tämän asetuksen täytäntöönpanon varmistamiseksi.
Tarkistus 15
Ehdotus asetukseksi
11 artikla
11 artikla
Poistetaan.
Komitea
Komissiota avustaa asetuksen (EY) N:o 1008/2008 25 artiklalla perustettu komitea.
Tarkistus 16
Ehdotus asetukseksi
11 aartikla (uusi)
11 a artikla
Siirretyn säädösvallan käyttäminen
1.  Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.
2.  Siirretään komissiolle ... päivästä ...kuuta ... [tämän asetuksen voimaantulopäivä] määräämättömäksi ajaksi 4 ja 5 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.
3.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 4 ja 5 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.
4.  Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.
5.  Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.
6.  Edellä olevan 4 ja 5 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole [kahden kuukauden] kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.
Tarkistus 17
Ehdotus asetukseksi
12 artikla – 4 kohta – a alakohta
a)  päivä, jona unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan välinen sopimus niiden välisen lentoliikenteen harjoittamisesta tulee voimaan tai, tapauksen mukaan, jona sitä sovelletaan väliaikaisesti; tai
a)  päivä, jona unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan välinen laaja-alainen sopimus niiden välisen lentoliikenteen harjoittamisesta tulee voimaan tai, tapauksen mukaan, jona sitä sovelletaan väliaikaisesti; tai

(1)Asia päätettiin palauttaa asiasta vastaavaan valiokuntaan toimielinten välisiä neuvotteluja varten työjärjestyksen 59 artiklan 4 kohdan neljännen alakohdan mukaisesti (A8-0062/2019).


Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan unionista eroamiseen liittyvät lentoturvallisuusnäkökohdat ***I
PDF 143kWORD 47k
Euroopan parlamentin tarkistukset 13. helmikuuta 2019 ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi tietyistä Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan unionista eroamiseen liittyvistä lentoturvallisuusnäkökohdista (COM(2018)0894 – C8-0514/2018 – 2018/0434(COD))(1)