Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2018/2119(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0159/2019

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0159/2019

Keskustelut :

PV 13/03/2019 - 17
CRE 13/03/2019 - 17

Äänestykset :

PV 13/03/2019 - 19.13

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2019)0201

Hyväksytyt tekstit
PDF 153kWORD 46k
Keskiviikko 13. maaliskuuta 2019 - Strasbourg Väliaikainen painos
Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso: vuotuinen kasvuselvitys 2019
P8_TA-PROV(2019)0201A8-0159/2019

Euroopan parlamentin päätöslauselma 13. maaliskuuta 2019 talouspolitiikan eurooppalaisesta ohjausjaksosta: vuotuinen kasvuselvitys 2019 (2018/2119(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT), erityisesti sen 121 artiklan 2 kohdan, 126 ja 136 artiklan sekä pöytäkirjan N:o 12,

–  ottaa huomioon pöytäkirjan N:o 1 kansallisten parlamenttien asemasta Euroopan unionissa,

–  ottaa huomioon pöytäkirjan N:o 2 toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta,

–  ottaa huomioon sopimuksen talous- ja rahaliiton vakaudesta, yhteensovittamisesta sekä ohjauksesta ja hallinnasta,

–  ottaa huomioon julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja koordinoinnin tehostamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 muuttamisesta 16. marraskuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1175/2011(1),

–  ottaa huomioon jäsenvaltioiden julkisen talouden kehyksiä koskevista vaatimuksista 8. marraskuuta 2011 annetun neuvoston direktiivin 2011/85/EU(2),

–  ottaa huomioon täytäntöönpanotoimista liiallisen makrotalouden epätasapainon korjaamiseksi euroalueella 16. marraskuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1174/2011(3),

–  ottaa huomioon liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä annetun asetuksen (EY) N:o 1467/97 muuttamisesta 8. marraskuuta 2011 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 1177/2011(4),

–  ottaa huomioon makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäisemisestä ja korjaamisesta 16. marraskuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1176/2011(5),

–  ottaa huomioon julkisen talouden valvonnan tehokkaasta täytäntöönpanosta euroalueella 16. marraskuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1173/2011(6),

–  ottaa huomioon alustavien talousarviosuunnitelmien seurantaa ja arviointia sekä euroalueen jäsenvaltioiden liiallisen alijäämän tilanteen korjaamisen varmistamista koskevista yhteisistä säännöksistä 21. toukokuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 473/2013(7),

–  ottaa huomioon rahoitusvakautensa osalta vakavissa vaikeuksissa olevien tai vakavien vaikeuksien uhasta kärsivien euroalueen jäsenvaltioiden talouden ja julkisen talouden valvonnan tiukentamisesta 21. toukokuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 472/2013(8),

–  ottaa huomioon 21. marraskuuta 2018 annetun komission tiedonannon ”Vuotuinen kasvuselvitys 2019: Maailmanlaajuinen epävarmuus vaatii vahvempaa Eurooppaa” (COM(2018)0770) ja kertomuksen varoitusmekanismista – vuosi 2019 (COM(2018)0758),

–  ottaa huomioon Euroopan finanssipoliittisen komitean 10. lokakuuta 2018 antaman vuosikertomuksen,

–  ottaa huomioon komission antamat syksyä 2018 ja talvea 2019 koskevat Euroopan talousennusteet,

–  ottaa huomioon rakenneuudistusten tukiohjelman perustamisesta kaudeksi 2017–2020 ja asetusten (EU) N:o 1303/2013 ja (EU) N:o 1305/2013 muuttamisesta 17. toukokuuta 2017 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/825(9),

–  ottaa huomioon vuoden 2018 ikääntymisraportin, jonka komissio julkaisi 25. toukokuuta 2018,

–  ottaa huomioon 21. marraskuuta 2018 annetun komission suosituksen neuvoston suositukseksi euroalueen talouspolitiikasta (COM(2018)0759),

–  ottaa huomioon 16. helmikuuta 2017 antamansa päätöslauselman Euroopan unionin toiminnan parantamisesta hyödyntämällä Lissabonin sopimuksen tarjoamia mahdollisuuksia(10),

–  ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan, komission puheenjohtajan, euroryhmän puheenjohtajan, EKP:n pääjohtajan ja Euroopan parlamentin puhemiehen 22. kesäkuuta 2015 antaman kertomuksen Euroopan talous- ja rahaliiton viimeistelystä, komission 1. maaliskuuta 2017 antaman valkoisen kirjan Euroopan tulevaisuudesta ja komission 31. toukokuuta 2017 antaman pohdinta-asiakirjan talous- ja rahaliiton syventämisestä,

–  ottaa huomioon euroryhmän 4. joulukuuta 2018 antaman talous- ja rahaliiton syventämistä koskevan raportin EU-johtajille,

–  ottaa huomioon 14. joulukuuta 2018 annetun eurohuippukokouksen julkilausuman,

–  ottaa huomioon 10. lokakuuta 2018 annetun alueiden komitean päätöslauselman aiheesta ”Euroalueen talouspolitiikat ja vuotuinen kasvuselvitys 2019”(11),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön, ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan ja aluekehitysvaliokunnan lausunnot sekä naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan kannan tarkistuksina (A8-0159/2019),

A.  toteaa, että Euroopan taloudella on nyt edessään seitsemäs jatkuvan kasvun vuosi; toteaa, että euroalueen ja EU:n BKT:n kasvuennusteita on tarkistettu alaspäin ja kasvun ennakoidaan olevan 1,3 ja 1,5 prosenttia vuonna 2019 ja 1,6 ja 1,8 prosenttia (EU27) vuonna 2020; ottaa huomioon, että kasvuvauhdin odotetaan hidastuvan entisestään, mikä johtuu osittain siitä, että maailmantalouden kasvunäkymät ovat yhä huolestuttavampia; ottaa huomioon, että jäsenvaltioiden välillä on edelleen eroavuuksia talous- ja työllisyyskehityksessä;

B.  ottaa huomioon, että euroalueen ja EU:n työttömyysasteet olivat 7,9 ja 6,6 prosenttia joulukuussa 2018; ottaa huomioon, että monissa jäsenvaltioissa työttömyysaste on edelleen kriisiä edeltävää tasoa korkeammalla, erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden osalta, ja nuorisotyöttömyys on edelleen korkea useissa jäsenvaltioissa;

C.  ottaa huomioon, että työllisyysaste kasvaa EU:ssa, joskin epätasaisesti eri jäsenvaltioissa; ottaa huomioon, että työllisten määrä on noussut kaikkien aikojen korkeimmalle tasolle euroalueella ja että työllisiä oli 146 miljoonaa vuoden 2018 kolmannella neljänneksellä; ottaa huomioon, että monet uusista työpaikoista ovat osa-aikaisia;

D.  toteaa, että talouskasvu vaihtelee jäsenvaltioittain ja on edelleen haavoittuvainen muun muassa jatkuville geopoliittisille jännitteille, jotka vaikuttavat maailmankauppaan, sekä pitkittyneelle epävarmuudelle, joka liittyy unionin tuleviin suhteisiin Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa;

E.  toteaa, että Euroopassa on edelleen investointivaje, vaikka se on hyötynyt vuosien ajan poikkeuksellisen alhaisesta korkotasosta ja vaikka rahoitusolosuhteet ovat edelleen suotuisat;

F.  toteaa, että Eurostatin mukaan nykyisen politiikan jatkuessa vanhushuoltosuhteen ennustetaan kasvavan EU:ssa vuoden 2016 29,3 prosentista 52,3 prosenttiin vuoteen 2080 mennessä, mikä tarkoittaa alle kahta työikäistä jokaista ikääntynyttä henkilöä kohden; toteaa, että jäsenvaltioiden välillä on tässä suhteessa suuria eroja;

G.  toteaa, että kahden viime vuosikymmenen aikana euroalueen kokonaistuottavuus on jäänyt jälkeen suurista maailmanlaajuisista talouksista;

H.  toteaa, että euroalueen julkisen talouden velkasuhteen odotetaan jatkavan pienenemistään viime vuosien tapaan ja supistuvan vuoden 2018 noin 87 prosentista noin 85 prosenttiin vuonna 2019; toteaa kuitenkin, että komission ennusteen mukaan kymmenen jäsenvaltion velkasuhteen odotetaan vuonna 2019 olevan yli 60 prosenttia ja seitsemässä jäsenvaltiossa velkasuhde on edelleen yli 90 prosenttia; toteaa, että velan vähennystoimenpiteet ovat olleet hitaita joissakin jäsenvaltioissa; ottaa huomioon, että viidellä euroalueen jäsenvaltiolla, joiden julkinen velka suhteessa BKT:hen on suuri, ennakoidaan olevan merkittävä rakenteellinen alijäämä vuonna 2019;

I.  toteaa, että yhdenkään euroalueen jäsenvaltion alijäämän ei ennakoida ylittävän vuonna 2019 rajaa, joka on kolme prosenttia BKT:sta, ja euroalueen julkisen talouden alijäämän odotetaan laskeneen 0,6 prosenttiin BKT:sta vuonna 2018 ja nousevan hieman 0,8 prosenttiin BKT:sta vuonna 2019;

J.  toteaa, että unionin jäsenvaltioiden julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyteen liittyy sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta koskevia huolenaiheita;

K.  ottaa huomioon, että vaihtotaseen ylijäämä saavutti huippunsa vuonna 2017 ja että se supistunee hieman ja asettunee euroalueella noin 3,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen ja EU:ssa 2,3 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuosina 2019 ja 2020; toteaa, että näin ollen EU:n vaihtotaseen ylijäämä kuuluu maailman korkeimpiin;

1.  on tyytyväinen komission vuotuiseen kasvuselvitykseen 2019, jossa vahvistetaan seuraavien merkitys:

   a) korkealaatuisten investointien lisääminen;
   b) uudistukset, joilla lisätään tuottavuuden kasvua, osallistavuutta ja instituutioiden laatua; ja
   c) makrotalouden vakaus ja terve julkinen talous;

2.  kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita toteuttamaan päättäväisiä ja yhteensovitettuja toimia osallistavan ja kestävän kasvun tavoitteen saavuttamiseksi, kantamaan vastuuta tulevista sukupolvista ja varmistamaan, että julkinen talous ja sosiaaliturvajärjestelmämme ovat kestäviä ja riittäviä, jotta voidaan turvata sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus ja näin myös hyvinvointivaltioidemme tulevaisuus;

3.  toteaa, että komission vuoden 2018 ikääntymisraportti osoittaa, että jos politiikkaa ei muuteta, eläkkeisiin, terveydenhoitoon ja pitkäaikaishoitoon liittyvien julkisen talouden kustannusten odotetaan kasvavan tulevina vuosikymmeninä, sillä Euroopan väestö ikääntyy edelleen huomattavasti;

4.  kehottaa jäsenvaltioita valmistautumaan väestörakenteen kehitykseen

   a) toteuttamalla sosiaalisesti tasapainoisia rakenneuudistuksia kustannusten leikkaamiseksi,
   b) edistämällä tuottavuuden kasvua, joka on ratkaisevan tärkeä vahvan ja kestävän talouskasvun varmistamiseksi tulevaisuudessa, ja
   c) rakentamalla asianmukaisia finanssipoliittisia puskureita, joilla varaudutaan julkisen talouden kasvaviin kustannuksiin;

5.  on tyytyväinen siihen, että työllisyysaste kasvaa EU:ssa, joskin epätasaisesti eri jäsenvaltioissa; toteaa, että pitkäaikaistyöttömyys ja nuorisotyöttömyys ovat edelleen korkeita joissakin jäsenvaltioissa, mikä edellyttää jatkuvia uudistuksia ja investointeja, joilla helpotetaan nuorten ja pitkäaikaistyöttömien pääsyä työmarkkinoille;

6.  kehottaa komissiota edistämään edelleen talous- ja rahaliiton syventämistä sovitun etenemissuunnitelman mukaisesti;

7.  kehottaa komissiota asettamaan sisämarkkinoiden loppuunsaattamisen esityslistansa kärkeen;

Laadukkaiden investointien toteuttaminen

8.  painottaa, että sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden varmistamiseksi pitkällä aikavälillä jäsenvaltioiden on lisättävä tuottavuutta tuottavilla investoinneilla, kuten kasvua edistävillä kestävillä infrastruktuurihankkeilla, jotka ovat yhdenmukaisia YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa ja joiden avulla voidaan piristää kipeästi kaivattua potentiaalista talouskasvua;

9.  panee tyytyväisenä merkille Euroopan investointiohjelman myönteisen vaikutuksen talouskasvuun ja työpaikkojen luomiseen; korostaa, että parlamentti on jo hyväksynyt InvestEU-ohjelmaa koskevan neuvottelukantansa, ja kehottaa toimielimiä pääsemään mahdollisimman pian poliittiseen sopimukseen; panee merkille Euroopan tilintarkastustuomioistuimen ehdotuksen, jonka mukaan Euroopan strategisten investointien rahastosta (ESIR) tuettujen investointien maantieteellistä jakautumista olisi parannettava;

10.  toteaa, että Euroopan investointiohjelman myönteisistä tuloksista huolimatta euroalueella on edelleen investointivaje; huomauttaa, että nykytilanteessa näkyy merkkejä talouden taantumasta ja lisääntyvistä ulkoisista riskeistä ja haasteista, minkä vuoksi julkiset ja yksityiset investoinnit ovat tärkeässä asemassa kasvun ja lähentymisen edistämisessä Euroopan tasolla;

11.  palauttaa mieliin, että jäsenvaltioiden on budjettivaroja käyttäessään erotettava toisistaan tuottavat julkiset pitkäaikaiset investoinnit ja juoksevat kustannukset;

12.  painottaa, että tuottavuuden lisääminen edellyttää investointeja osaamiseen, innovaatioihin, automaatioon, digitalisaatioon, tutkimukseen ja kehitykseen sekä kestävään liikenteeseen ja infrastruktuuriin Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden mukaisesti; korostaa tarvetta investoida sekä fyysiseen että inhimilliseen pääomaan ja kehottaa näin ollen jäsenvaltioita varmistamaan kaikille yhtäläiset mahdollisuudet osallistua elinikäiseen oppimiseen, taitojen päivittämiseen ja uudelleenkoulutukseen;

13.  katsoo, että investointien tiellä olevien kohtuuttomien hallinnollisten rasitteiden poistamiseksi toteutettavat uudistukset edistäisivät taloudellista toimintaa ja loisivat sopivat olosuhteet pitkän aikavälin kasvulle;

14.  painottaa, että suorat ulkomaiset sijoitukset Euroopan sisällä voivat johtaa tuottavuuden kasvuun sekä sijoittavassa yrityksessä että vastaanottavan alueen paikallisissa yrityksissä ja edistää taloudellista lähentymistä Euroopassa; katsoo, että investointien houkutteleminen edellyttää selkeitä ja täytäntöönpanokelpoisia sääntöjä, tasapuolisia toimintaedellytyksiä ja matalampia sääntöjen noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia;

15.  korostaa, että tarvitaan kiireellisesti täysimääräistä pääomamarkkinaunionia, sillä paremmin yhdentyneet rahoitusmarkkinat voisivat lisätä yksityisiä riskinjakoa ja riskien vähentämistä koskevia mekanismeja, helpottaa rajat ylittäviä investointeja ja reaalitalouden rahoituksen saantia sekä edistää kestäviä yksityisiä investointeja;

Uudistusten kohdentaminen tuottavuuden kasvuun, osallistavuuteen ja institutionaaliseen laatuun

16.  muistuttaa, että jos olot säilyvät ennallaan, työväestön ikääntymisestä voi muutaman seuraavan vuosikymmenen aikana tulla hidaste Euroopan tuottavuuden kasvulle; on edelleen huolissaan EU:n heikosta kilpailukyvystä ja tuottavuuden kasvusta ja kehottaa jäsenvaltioita näin ollen toteuttamaan sosiaalisesti tasapainoisia, tuottavuutta lisääviä rakenneuudistuksia;

17.  painottaa, että kansallisten julkisten eläkejärjestelmien riittävyyttä ja pitkän aikavälin taloudellista kestävyyttä on tarkasteltava uudelleen kiireellisesti; painottaa tarvetta uudistaa uudistuksia tarvitsevien jäsenvaltioiden eläkejärjestelmiä pitkän aikavälin kestävyyden varmistamiseksi;

18.  on yhtä mieltä komission kanssa siitä, että tuottavuuden suuremman kasvun ja osallistavuuden lisäämisen olisi oltava kansallisten uudistusten merkittäviä tavoitteita;

19.  painottaa, että työvoimaan osallistumista on tärkeää lisätä muun muassa siksi, että sosiaaliturvajärjestelmien kestävyyttä voidaan ylläpitää, erityisesti huoltosuhteen kasvaessa; kehottaa näin ollen jäsenvaltioita toteuttamaan toimenpiteitä, joilla kannustetaan työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevia nuoria sekä pakolaisia osallistumaan työmarkkinoille;

20.  toteaa, että liian korkea verotus voi haitata investointeja ja työllisyyttä; kehottaa siirtämään Euroopassa verorasituksen pois työn korkeasta verotuksesta; katsoo lisäksi, että matala- ja keskipalkkaisten verorasituksen keventäminen todennäköisesti lisäisi kysyntää ja vauhdittaisi kasvua; korostaa tarvetta parantaa veronkantoa ja koordinoida paremmin veroalan hallinnollisia käytäntöjä; suhtautuu myönteisesti tällaisia uudistuksia tekevien jäsenvaltioiden pyrkimyksiin;

21.  painottaa, että digitalisaatio, globalisaatio, tekoäly, automaatio ja teknologinen muutos tarjoavat suuria kasvumahdollisuuksia, muuttavat jyrkästi työmarkkinoitamme ja vaikuttavat Euroopan talouksien kasvudynamiikkaan;

22.  painottaa, että supistuvan työikäisen väestön mobilisoiminen edellyttää entistä monitaitoisempia ja osaavampia työntekijöitä, dynaamisempia työmarkkinoita ja aktiivista työmarkkinapolitiikkaa samoin kuin työvoiman elinikäistä oppimista, (uudelleen)koulutusta ja taitojen päivitystä sekä vahvempaa yhteyttä koulutus- ja harjoittelujärjestelmien ja liike-elämän välillä, yhdistettyinä kaikkien saatavilla oleviin sosiaaliturvajärjestelmiin; vaatii, että nämä periaatteet otetaan asianmukaisesti huomioon, jotta tuetaan Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin mukaisesti osallistavia ja moitteettomasti toimivia työmarkkinoita ja parannetaan työpaikkojen laatua;

23.  painottaa, että pienet ja keskisuuret yritykset, jotka ovat tärkeitä työpaikkojen luojia, eivät voi hyödyntää EU:n sisämarkkinoita täysimääräisesti lainsäädännöllisten ja hallinnollisten esteiden vuoksi; kehottaa komissiota vähentämään näitä esteitä; kehottaa komissiota lisäksi puuttumaan epäreiluun kilpailuun ja verotukseen pk-yritysten ja monikansallisten yhtiöiden välillä; korostaa, että on tärkeää jatkaa veropetosten, verovilpin ja veronkierron torjumista;

24.  palauttaa mieliin, että on tärkeää luoda liiketoiminnalle myönteinen hallinnollinen ja sääntelyä koskeva ympäristö ottaen samalla huomioon riittävä kuluttajansuoja, jotta voidaan lisätä yritysten mahdollisuuksia saada rahoitusta ja hankkia varoja rajat ylittävästi; pitää myönteisenä vuotuisen kasvuselvityksen 2019 painotusta, jonka mukaan julkishallinnon tehokkuutta hallinnon kaikilla tasoilla olisi parannettava; kehottaa jäsenvaltioita poistamaan tarpeettomat esteet yksityisten ja julkisten investointien tieltä paikallis- ja aluetasolla;

25.  korostaa, että mahdollisista tulevista häiriötilanteista selviytyminen edellyttää edistymistä talous- ja rahaliiton syventämisessä; muistuttaa, että talous- ja rahaliiton syventäminen edellyttää vahvaa poliittista sitoutumista, tehokasta hallintoa ja demokraattista vastuuvelvollisuutta; palauttaa mieleen, että kestävä pankkisektori ja sen tehokas ja asianmukainen sääntely ovat tärkeitä rahoitusvakauden turvaamiselle; kehottaa pankkiunionin vaiheittaiseen toteutukseen niin, että siihen liitetään uskottava eurooppalainen talletussuojajärjestelmä ja pyritään jatkuvasti vähentämään järjestämättömien lainojen määrää; ottaa huomioon eurohuippukokouksen euroryhmälle antaman valtuutuksen kehittää lähentymistä ja kilpailukykyä koskevaa talousarviovälinettä;

Makrotalouden vakauden ja terveen julkisen talouden varmistaminen

26.   toteaa, että kestävä kasvu edellyttää vastaisuudessakin makrotaloudellista vakautta ja tervettä julkista taloutta;

27.  toteaa, että ikääntyneiden kasvava osuus väestöstä johtaa terveydenhuoltoon, vanhustenhoitoon ja eläkkeisiin liittyvien menojen kasvuun; toteaa lisäksi, että jos olot muuten pysyvät samoina, ikääntyvässä yhteiskunnassa työikäisten osuus suhteessa ikääntyneisiin pienenee, mikä merkitsee sitä, että ikääntyneitä henkilöitä kohden on vähemmän työikäisiä veronmaksajia; korostaa, että tämä rasittaa valtavasti niiden jäsenvaltioiden julkista taloutta, jotka eivät ole toteuttaneet tarvittavia uudistuksia, ja vaarantaa niiden talouden kestävyyden;

28.  kehottaa jäsenvaltioita, joilla on suuri alijäämä ja julkinen velka, pyrkimään jatkuvasti vähentämään niitä; panee merkille eräiden jäsenvaltioiden pyrkimykset vakauttaa julkista talouttaan mutta pitää valitettavana, että jotkut jäsenvaltiot eivät ole hyödyntäneet mahdollisuutta toteuttaa tarvittavia uudistuksia; toteaa, että joissakin jäsenvaltioissa, joilla on finanssipoliittista liikkumavaraa, on vakautettu taloutta edelleen, mikä on osaltaan edistänyt euroalueen nykyistä vaihtotaseen ylijäämää;

29.  panee tyytyväisenä merkille komission pyrkimykset kannustaa jäsenvaltioita, joilla on vaihtotaseen alijäämä tai runsaasti ulkomaanvelkaa, parantamaan kilpailukykyään, ja jäsenvaltioita, joilla on korkea vaihtotaseen ylijäämä, edistämään kysyntää lisäämällä palkkojen kasvua tuottavuuden kasvua vastaavasti ja vauhdittamaan tuottavuuden kasvua investointeja edistämällä;

30.  kehottaa jäsenvaltioita muodostamaan asiaankuuluvia finanssipoliittisia puskureita nykyisiä ja tulevia sukupolvia varten; kehottaa panemaan vakaus- ja kasvusopimuksen täytäntöön ja noudattamaan sitä ja sen joustolausekkeita johdonmukaisesti, jotta voidaan turvata vastuullinen julkinen talous; muistuttaa finanssipoliittisten sääntöjen johdonmukaisen täytäntöönpanon merkityksestä, jotta varmistetaan investointien houkuttelemisen kannalta perustavanlaatuisen tärkeä rahoitusmarkkinoiden luottamus;

31.  on tyytyväinen Euroopan finanssipoliittisen komitean ehdotukseen budjettisääntöjen perinpohjaisesta yksinkertaistamisesta unionin finanssipoliittisen kehyksen parantamiseksi nykyisestä; painottaa, että voimassa oleviin vakaus- ja kasvusopimuksen sääntöihin sisältyvä jousto antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden luoda hyvä tasapaino maltillisen finanssipolitiikan varmistamisen ja tuottavien investointien edistämisen välille; kehottaa komissiota ottamaan velkakestävyysanalyyseissaan huomioon kaikki maakohtaiset tekijät;

Kansallinen omistajuus

32.  muistuttaa, että maakohtaisten suositusten täytäntöönpanotaso on liian alhainen; katsoo, että eurooppalaisessa ohjausjaksossa olisi painotettava kansallista omistajuutta; kehottaa kansallisia ja alueellisia parlamentteja keskustelemaan maaraporteista ja maakohtaisista suosituksista ja tekemään yhteistyötä asiaankuuluvien toimijoiden kanssa; huomauttaa, että virtaviivaisempi ja kohdennetumpi eurooppalainen ohjausjakso voisi lisätä omistajuutta;

o
o   o

33.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) EUVL L 306, 23.11.2011, s. 12.
(2) EUVL L 306, 23.11.2011, s. 41.
(3) EUVL L 306, 23.11.2011, s. 8.
(4) EUVL L 306, 23.11.2011, s.33.
(5) EUVL L 306, 23.11.2011, s. 25.
(6) EUVL L 306, 23.11.2011, s. 1.
(7) EUVL L 140, 27.5.2013, s. 11.
(8) EUVL L 140, 27.5.2013, s. 1.
(9) EUVL L 129, 19.5.2017, s. 1.
(10) EUVL C 252, 18.7.2018, s. 215.
(11) EUVL C 461, 21.12.2018, s. 1.

Päivitetty viimeksi: 15. maaliskuuta 2019Oikeudellinen huomautus