Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2018/2107(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0090/2019

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0090/2019

Keskustelut :

PV 14/03/2019 - 7
CRE 14/03/2019 - 7

Äänestykset :

PV 14/03/2019 - 11.5
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2019)0207

Hyväksytyt tekstit
PDF 150kWORD 49k
Torstai 14. maaliskuuta 2019 - Strasbourg Lopullinen painos
GSP-asetuksen täytäntöönpano
P8_TA(2019)0207A8-0090/2019

Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. maaliskuuta 2019 GSP-asetuksen (EU) N:o 978/2012 täytäntöönpanosta (2018/2107(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon yleisen tullietuusjärjestelmän soveltamisesta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 732/2008 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 978/2012(1),

–  ottaa huomioon yleisten tullietuuksien väliaikaisesta peruuttamisesta Myanmarilta/Burmalta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 552/97 kumoamisesta 12. kesäkuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 607/2013(2) ja 23. toukokuuta 2013 antamansa päätöslauselman yleisten tullietuuksien palauttamisesta Myanmarille/Burmalle(3),

–  ottaa huomioon heinäkuussa 2018 annetun nykyisen GSP-asetuksen väliarvioinnin(4) ja komission kertomuksen asetuksen (EU) N:o 978/2012 soveltamisesta(5) sekä siihen liittyvän 4. lokakuuta 2018 päivätyn komission yksiköiden valmisteluasiakirjan(6),

–  ottaa huomioon 28. tammikuuta 2016 ja 19. tammikuuta 2018 annetut yleistä tullietuusjärjestelmää koskevat komission kertomukset, jotka kattavat vuodet 2014–2015(7) ja 2016–2017(8) ja joissa arvioidaan yleisen tullietuusjärjestelmän vaikutuksia ja keskitytään GSP+-edunsaajamaiden tuloksellisuuteen,

–  ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnassa (INTA) 16. helmikuuta 2016 järjestetyn julkisen kuulemisen, 21. maaliskuuta 2017 järjestetyn keskustelun GSP+‑etuuksien myöntämisestä Sri Lankalle ja 19. helmikuuta 2018 järjestetyn keskustelun GSP-asetuksen täytäntöönpanosta,

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 5 ja 21 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 208 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan oikeusasiamiehen päätöksen kanteluasiassa 1409/2014/MHZ, joka koskee Euroopan komission tekemättä jättämää ihmisoikeuksiin kohdistuvien vaikutusten arviointia ennen EU:n ja Vietnamin välisen vapaakauppasopimuksen tekemistä(9),

–  ottaa huomioon 5. heinäkuuta 2016 antamansa päätöslauselman parlamentin vuonna 2010 antamien sosiaali- ja ympäristönormeja, ihmisoikeuksia ja yritysten yhteiskuntavastuuta koskevien suositusten täytäntöönpanosta(10),

–  ottaa huomioon 12. joulukuuta 2018 antamansa päätöslauselman EU:n vuosikertomuksesta ihmisoikeuksista ja demokratiasta maailmassa 2017 ja Euroopan unionin toiminnasta tällä alalla(11),

–  ottaa huomioon 27. huhtikuuta 2017 antamansa päätöslauselman vaatetusalaa koskevasta EU:n lippulaiva-aloitteesta(12),

–  ottaa huomioon 14. kesäkuuta 2017 antamansa päätöslauselman kestävyyssopimuksen täytäntöönpanon tilanteesta Bangladeshissa(13),

–  ottaa huomioon vapaaehtoiset maakohtaiset kumppanuudet, kuten Bangladeshin kestävyyssopimuksen ja työntekijöiden oikeuksia koskevan aloitteen Myanmarin kanssa,

–  ottaa huomioon vuonna 2007 hyväksytyn EU:n ja sen jäsenvaltioiden yhteisen strategian ”EU:n kauppaa tukevan avun strategia: Kehitysmaiden kauppaan liittyviä tarpeita tukevien EU:n toimien tehostaminen”,

–  ottaa huomioon vuoteen 2030 ulottuvat YK:n kestävän kehityksen tavoitteet,

–  ottaa huomioon Kansainvälisen työjärjestön keskeiset yleissopimukset lapsityöstä, pakkotyöstä, syrjinnästä, yhdistymisvapaudesta ja kollektiivisesta neuvottelumenettelystä,

–  ottaa huomioon 12. toukokuuta 2016 annetut neuvoston päätelmät ”EU ja vastuulliset globaalit arvoketjut”,

–  ottaa huomioon 12. syyskuuta 2017 antamansa päätöslauselman kansainvälisen kaupan ja EU:n kauppapolitiikan vaikutuksesta globaaleihin arvoketjuihin(14),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan sekä valiokunta-aloitteisten mietintöjen laatimista koskevasta lupamenettelystä 12. joulukuuta 2002 tehdyn puheenjohtajakokouksen päätöksen(15) 1 artiklan 1 kohdan e alakohdan ja liitteen 3,

–  ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan mietinnön sekä ulkoasiainvaliokunnan ja kehitysvaliokunnan lausunnot (A8-0090/2019),

A.  ottaa huomioon, että EU otti vuonna 1971 ensimmäisenä käyttöön tullietuusjärjestelmän seuraten YK:n kauppa- ja kehityskonferenssin (UNCTAD) suositusta, jonka mukaisesti teollisuusmaiden olisi myönnettävä yleisiä, ei-vastavuoroisia ja syrjimättömiä kauppaetuuksia kehitysmaille ja näin autettava niitä saamaan kansainvälisen kaupan avulla lisätuloja; ottaa huomioon, että toimien tavoitteena on vähentää köyhyyttä sekä edistää hyvää hallintoa ja kestävää kehitystä;

B.  ottaa huomioon, että SEUT:n 207 artiklan mukaisesti EU:n kauppapolitiikan on perustuttava unionin ulkosuhdepolitiikan periaatteille ja tavoitteille ja sillä on edistettävä SEU:n 2 artiklassa vahvistettuja unionin perustana olevia arvoja sekä 21 artiklassa määriteltyjen tavoitteiden saavuttamista, kuten demokratian ja oikeusvaltion vahvistamista, ihmisoikeuksien sekä perusoikeuksien ja -vapauksien kunnioittamista, tasa-arvoa, ihmisarvon kunnioittamista sekä ympäristön ja sosiaalisten oikeuksien suojelua;

C.  ottaa huomioon, että oikeusasiamies totesi päätelmissään seuraavaa: hyvä hallintotapa tarkoittaa perusoikeuksien noudattamista ja kunnioittamista; hyvä hallintotapa puuttuu sieltä, missä perusoikeuksia ei noudateta; EU:n toimielinten ja elinten on aina toimittava perusoikeuksia noudattaen ja pyrittävä edistämään ihmisoikeuksien noudattamista kumppanuusmaissa;

D.  ottaa huomioon, että nykyinen GSP-järjestelmä perustettiin asetuksella (EU) N:o 978/2012, joka hyväksyttiin SEUT 207 artiklan nojalla tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä ja jossa Euroopan parlamentti ensimmäisen kerran toimi GSP-asetuksen toisena lainsäätäjänä;

E.  ottaa huomioon, että GSP-asetuksen 40 artiklan mukaisesti komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen GSP-asetuksen soveltamisesta viiden vuoden kuluttua asetuksen hyväksymisestä; ottaa huomioon, että kertomus on määrä ottaa huomioon laadittaessa seuraavaa, vuoteen 2022 mennessä hyväksyttävää GSP-asetusta; ottaa huomioon, että asetus on ollut voimassa 1. tammikuuta 2014 alkaen; ottaa huomioon, että tämän asetuksen toimivuudesta on tehty perusteellinen riippumaton arviointi, jonka tarkoituksena on antaa komissiolle tietoja arviointimenettelyä varten ja jonka pohjalta on laadittu luettelo konkreettisista suosituksista;

F.  ottaa huomioon, että GSP-järjestelmään kuuluu kolme menettelyä: yleinen GSP-menettely, GSP+-kannustusmenettely ja Kaikki paitsi aseet -menettely (EBA); ottaa huomioon, että yleisen GSP-menettelyn edunsaajamaat, joita on tällä hetkellä 18, hyötyvät alennetuista tullimaksuista 66 prosentissa kaikista EU:n tuoteluokista; ottaa huomioon, että GSP+-menettelyyn osallistuvat kahdeksan edunsaajaa vievät noin 66 prosenttia kaikista tuoteluokista tullitta ja sitoutuvat vastavuoroisesti panemaan tosiasiallisesti täytäntöön 27 keskeistä työntekijöiden oikeuksiin, ihmisoikeuksiin, hyvään hallintoon ja ympäristöasioihin liittyvää kansainvälistä yleissopimusta; ottaa huomioon, että 49:lle vähiten kehittyneelle GSP-järjestelmän ”Kaikki paitsi aseet” ‑menettelyyn osallistuvalle maalle on myönnetty tulliton pääsy EU:n markkinoille kaikkien muiden tuotteiden paitsi aseiden ja ammusten osalta; toteaa, että kansainvälisten yleissopimusten ihmisoikeus- ja työoikeusvelvoitteet sitovat kaikkia edunsaajamaita GSP-asetuksen puitteissa; katsoo, että sen lisäksi GSP+-edunsaajamaita velvoittavat myös ympäristöä ja hyvää hallintotapaa koskevat kansainväliset yleissopimukset; toteaa, että ainoastaan GSP+-menettelyssä säädetään jäsennellystä vuoropuhelusta, jossa arvioidaan näiden yleissopimusten tosiasiallista täytäntöönpanoa edunsaajamaissa; katsoo, että GSP-edunsaajamaiden on myös voitava panna kansainväliset vaatimukset ja normit täytäntöön myös laatimalla asianmukaista lainsäädäntöä, panemalla se täytäntöön ja valvomalla sen noudattamista erityisesti oikeusvaltioperiaatteen toteuttamisen ja korruption torjunnan aloilla;

G.  ottaa huomioon, että GSP-järjestelmän vuoden 2012 uudistuksen keskeisinä tavoitteina oli kohdistaa etuudet paremmin niitä eniten tarvitseville maille – vähiten kehittyneille maille ja muille alhaisen ja matalan tulotason maille –, edistää edelleen kestävän kehityksen ja hyvän hallinnon keskeisiä periaatteita, parantaa vakautta ja ennakoitavuutta ja lisätä liiketoimijoiden toimintaympäristön varmuutta;

H.  toteaa, että ihmisoikeusloukkauksia pyritään estämään useilla kansainvälisillä yleissopimuksilla, suuntaviivoilla ja säännöillä; ottaa erityisesti huomioon, että GSP-edunsaajamailla on velvoite panna suuntaviivat täytäntöön ja luoda asianmukaiset oikeudelliset ja taloudelliset olosuhteet yritysten toiminnalle ja osallistumiselle globaaleihin toimitusketjuihin;

I.  katsoo, että EU:n olisi tasapuolisten toimintaedellytysten varmistamisen lisäksi puututtava entistäkin voimakkaammin sosiaaliseen ja ympäristöön liittyvään polkumyyntiin ja epäreiluihin kilpailu- ja kauppakäytäntöihin;

J.  toteaa, että vientiteollisuuden vapaa-alueet on useissa maissa vapautettu kansallisen työlainsäädännön noudattamisesta, mikä estää täysimääräisen oikeuden ammattiyhdistystoimintaan tai oikeussuojan hakemiseen; ottaa huomioon, että tämä rikkoo ILO:n keskeisiä normeja ja saattaa entisestään heikentää ihmisoikeuksien toteutumista;

K.  ottaa huomioon SEUT:n 8 artiklan, jossa vahvistetaan, että unioni edistää sukupuolten tasa-arvoa kaikissa toimissaan; toteaa, että kauppa- ja investointisopimusten vaikutukset kohdistuvat yleensä eri tavalla naisiin ja miehiin sukupuolten rakenteellisen eriarvoisuuden vuoksi; toteaa, että ILO:n mukaan vuonna 2012 maailmassa oli 21 miljoonaa pakkotyön uhria, joista 55 prosenttia oli naisia ja tyttöjä ja 90 prosenttia oli pakkotyössä yksityistalouden alalla;

L.  toteaa, että GSP-asetuksen 19 artiklan 6 kohdassa edellytetään, että komissio ottaa huomioon ”kaikki saatavilla olevat tiedot”, mukaan lukien kansalaisyhteiskunnan antamat tiedot, määrittäessään sitä, noudattavatko GSP-edunsaajamaat asianmukaisesti ihmisoikeusvelvoitteitaan; katsoo, että kansalaisyhteiskunnan ja työmarkkinaosapuolten osallistuminen GSP-järjestelmän täytäntöönpanoon voi lisätä EU:n yhteisen kauppapolitiikan legitimiteettiä ja tehokkuutta;

M.  toteaa, että asetus mahdollistaa unionille etuuskohtelun keskeyttämisen kaikkein vakavimmissa ihmisoikeusrikkomustapauksissa, mikä perustuu tullietuusjärjestelmää koskevan asetuksen V luvun 19 artiklan 1 kohdan a alakohtaan, jonka nojalla etuuskohtelu voidaan tilapäisesti peruuttaa useista eri syistä, muun muassa liitteessä VIII olevassa A osassa luetelluissa yleissopimuksissa vahvistettujen periaatteiden järjestelmällisen rikkomisen johdosta;

N.  ottaa huomioon, että komissio on käynnistänyt Kambodžan osalta etuuskohtelun peruuttamisprosessin ja on käynnistämässä Myanmarin tapauksessa ”Kaikki paitsi aseet” -menettelyn mahdollisen peruuttamisen puitteissa tutkimuksia maan ihmisoikeusrikkomuksista;

Keskeiset päätelmät ja suositukset

1.  suhtautuu myönteisesti väliarviointiraporttiin, jossa arvioidaan nykyisen GSP-asetuksen soveltamista ja asetettujen tavoitteiden saavuttamisen todennäköisyyttä; pitää myönteisenä, että uuden asetuksen myötä ”Kaikki paitsi aseet” -menettelystä ja GSP+-menettelystä hyötyvien edunsaajien vienti on kasvanut, mikä tukee merkittävästi köyhyyden poistamista;

2.  panee tyytyväisenä merkille, että vuonna 2016 EU:hun suuntautuvan GSP-etuuksien alaisen tuonnin arvo oli 62,6 miljardia euroa (nouseva suuntaus), joka jakautui seuraavasti: 31,6 miljardia euroa yleisen GSP-menettelyn edunsaajamaista, noin 7,5 miljardia euroa GSP+-menettelyn edunsaajamaista ja 23,5 miljardia euroa ”Kaikki paitsi aseet” -menettelyn edunsaajamaista (Eurostatin tiedot syyskuulta 2017);

3.  muistuttaa, että GSP-järjestelmä auttaa kehitysmaiden toimialoja voittamaan korkeisiin alkuvaiheen kustannuksiin liittyvät vaikeudet vientimarkkinoilla; muistuttaa, että UNCTADin mukaan GSP-järjestelmän tavoitteena on lisätä vientituloja, edistää kehitysmaiden ja siten myös vähiten kehittyneiden maiden teollistamista ja nopeuttaa niiden kasvua köyhyyden poistamiseksi;

4.  katsoo, että GSP+-menettely on EU:n kauppapolitiikan keskeinen väline, jolla voidaan parantaa markkinoille pääsyä ja yhdessä tiukkojen valvontamekanismien kanssa edistää ihmisoikeuksia ja työelämän oikeuksia, ympäristönsuojelua ja hyvää hallintotapaa heikommassa asemassa olevissa kehitysmaissa;

5.  huomauttaa, että nykyinen GSP-asetus on ollut voimassa kolme vuotta väliarviointimenettelyn alkamisen jälkeen ja että väliarvioinnissa on jo yksilöity osatekijöitä, joiden uudistamista on harkittava seuraavaa GSP-asetusta laadittaessa; pitää myönteisenä väliarvioinnin loppuraportissa annettuja suosituksia;

6.  painottaa, että osana EU:n kauppapolitiikkaa tullietuusjärjestelmän tulee SEU:n 21 artiklan mukaisesti perustua EU:n ulkosuhdepolitiikan perusperiaatteisiin eli vaikuttavuuteen, avoimuuteen ja arvoihin; ottaa huomioon, että SEUT:n 208 artiklassa vahvistetaan kehityspolitiikan johdonmukaisuuden periaate ja asetetaan päätavoitteeksi köyhyyden poistaminen; painottaa, että komission ”Kaikkien kauppa” -tiedonannossa vahvistetaan nämä periaatteet;

7.  toteaa, että GSP+-menettely on tärkeässä asemassa kansainvälisten työntekijöiden oikeuksien, ihmisoikeuksien, hyvän hallintotavan ja ympäristönsuojelunormien edistämisessä edunsaajamaissa paitsi tarjoamalla kannustimia näiden normien noudattamiseen myös luomalla foorumin, jolla yleissopimusten kattamista aiheista voidaan käydä säännöllistä vuoropuhelua, ja edistämällä sitoutumista merkittäviin uudistuksiin;

8.  toteaa, että GSP-järjestelmä on hyödyttänyt taloudellisesti edunsaajamaita ja EU:ta, sillä se on lisännyt vientiä EU:hun ja parantanut Kaikki paitsi aseet -menettelyn ja GSP+‑menettelyn edunsaajien tullietuuksien käyttöastetta; kehottaa EU:ta toimimaan GSP-sääntöjen tunnettavuuden lisäämiseksi edunsaajamaissa, jotta voidaan edistää järjestelmän entistä laajempaa käyttöä; pyytää komissiota arvioimaan mahdollisuuksien mukaan tullietuusjärjestelmän tuottamien hyötyjen jakautumista saatavilla olevien tietojen pohjalta; panee merkille, että joissakin tapauksissa lisääntyneellä viennillä ja parantuneilla taloudellisilla mahdollisuuksilla on myös ollut tahattomia kielteisiä välillisiä vaikutuksia perusoikeuksiin ja sosiaaliseen kehitykseen, kun ne ovat johtaneet esimerkiksi maananastukseen tai työntekijöiden oikeuksien noudattamatta jättämiseen; korostaa tämän vuoksi, että kauppaetuudet on kytkettävä kansainvälisten yleissopimusten täytäntöönpanoon ja uudistusten toteuttamiseen, jotta voidaan estää se, että GSP-ohjelmat mahdollisesti johtavat ympäristöperusteisen ja sosiaalisen polkumyynnin lisääntymiseen;

9.  suhtautuu myönteisesti yksinkertaistettuun GSP+-menettelyyn pääsyn mekanismiin, jolla järjestelmästä tehdään houkuttelevampi yleisen GSP-menettelyn edunsaajamaille; korostaa, että monet GSP+-ehdokasmaat ovat ratifioineet useita menettelyyn pääsyyn vaadittavista kansainvälisistä yleissopimuksista; korostaa, että täytäntöönpanoprosessin tehostettu, jatkuva ja järjestelmällinen seuranta on äärimmäisen tärkeää ja että se voidaan saavuttaa tehostamalla kaikkien toimijoiden välistä yhteistyötä, jotta voidaan parantaa tietojen keräämistä ja syvällistä analysointia käyttämällä kaikkia saatavilla olevia tietoja ja resursseja, mukaan lukien YK:n, ILO:n ja Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) kaltaisten kansainvälisten valvontaelinten raportteja, ja sisällyttämällä prosessiin kansalaisyhteiskunnan ja työmarkkinaosapuolten suora osallistuminen; korostaa, että tämä on välttämätöntä, jotta 27 yleissopimuksen tosiasiallisen täytäntöönpanon avulla voidaan hyödyntää GSP+-menettelyn koko potentiaalia työntekijöiden oikeuksien parantamiseksi, sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi ja lapsityövoiman käytön ja pakkotyön poistamiseksi;

10.  kehottaa komissiota käsittelemään ”Kaikkien kauppa” -tiedonannon mukaisesti kansalaisyhteiskunnan kaventuvaa tilaa ja vaarassa olevien ihmisoikeuksien puolustajien suojelua GSP+-edunsaajamaiden kanssa käytävässä vuoropuhelussa ja ”Kaikki paitsi aseet” -maiden kanssa käytävässä tehostetussa vuoropuhelussa, koska nämä kysymykset liittyvät suoraan kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen mukaisiin velvoitteisiin sekä ILO:n keskeisten yleissopimusten asiaa koskeviin määräyksiin; pyytää komissiota lisäksi selvittämään uusia vaihtoehtoja kansalaisyhteiskunnan, ammattiliittojen edustajien ja yksityisen sektorin jäsennetylle, viralliselle ja riippumattomalle osallistumiselle, joka voisi toimia mahdollisena keinona vahvistaa seurantaprosessia;

11.  korostaa, että GSP-järjestelmä näyttäisi kaiken kaikkiaan synnyttäneen kannustimia ratifioida kansainvälisiä yleissopimuksia ja se on näin luonut paremmat puitteet edistykselle; korostaa perusteellisten lisätoimenpiteiden toteuttamisen merkitystä, jotta varmistetaan, että GSP edistää myönteistä ympäristökehitystä; suosittaa, että Pariisin ilmastosopimus lisätään niiden 27 keskeisen kansainvälisen yleissopimuksen luetteloon, joita GSP+-edunsaajamaiden on noudatettava; painottaa, että kestävän kehityksen mallin saavuttamiseksi edunsaajamaissa on vielä paljon tehtävää;

12.  panee merkille tehostetun seurannan, erityisesti 27 keskeisen yleissopimuksen tosiasiallisen täytäntöönpanon seurannan, ja EU:n ja edunsaajamaiden välisen vuoropuhelun avulla saavutetun edistyksen täytäntöönpanon tehokkuudessa; korostaa tarvetta lisäkoordinoinnille Euroopan ulkosuhdehallinnon, EU:n edustustojen, jäsenvaltioiden diplomaattisten edustustojen, edunsaajamaiden hallitusten, kansainvälisten organisaatioiden, yritysten, työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan välillä, jotta voidaan parantaa tietojen keräämistä ja syventää seurannan analyysia; suosittaa, että osapuolten keskuudessa noudatetaan mahdollisuuksien mukaan mahdollisimman laajaa avoimuutta ja lisätään viestintää GSP:n keskeyttämisprosessin puitteissa, erityisesti Euroopan komission toteuttamien tutkimusten aikana;

13.  toteaa, että keskeisten yleissopimusten ratifiointi ja tosiasiallisen täytäntöönpanon edistyminen ovat tärkeitä vertailukohtia, jotta voidaan saavuttaa tarvittava edistys järjestelmän sisällä; pyytää komissiota varmistamaan, että yleissopimusten tosiasiallista täytäntöönpanoa edunsaajamaissa koskevat seurantatoimenpiteet ovat täysin maakohtaisten strategia-asiakirjojen mukaisia, jotta varmistetaan toimintapolitiikan johdonmukaisuus ja jatkuvuus sekä ihmisoikeuskysymysten sisällyttäminen osaksi kauppapolitiikkaa;

14.  painottaa tarvetta sitoutua edelleen GSP+-menettelyn seurantaan ja parantaa sen avoimuutta sekä varmistaa samalla, että EU voi säilyttää täyden vaikutusvaltansa edunsaajamaiden kanssa käytävässä vuoropuhelussa, erityisesti tulostaulun osalta; kehottaa komissiota harkitsemaan lisätoimenpiteitä niin tässä asiassa kuin edunsaajamaiden kanssa käytävän vuoropuhelunkin osalta, jotta voidaan lisätä järjestelmän avoimuutta, valvontaa ja vaikuttavuutta;

15.  katsoo, että kaikkien etuuksien keskeyttämistä koskevien päätösten on oltava täysin yhdenmukaisia köyhyyden lievittämistä koskevan yleistavoitteen kanssa, ja korostaa, että EU:n johdetun lainsäädännön säädökset on laadittava ja niitä on tulkittava EU:n primaarilainsäädännön ja EU:n lainsäädännön yleisten periaatteiden mukaisesti; korostaa tämän vuoksi tarvetta säilyttää nykyinen kohdennettu lähestymistapa etuuksien keskeyttämiseen ja varmistaa, että keskeyttäminen koskee vain yksittäisiä aloja ja se on toteutettu niin, että paikallisväestölle koituvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi; kehottaa komissiota hyödyntämään tarpeen vaatiessa tullietuuksien asteittaista peruuttamista tai muita aikarajoitteisia peruuttamistoimenpiteitä; korostaa lopuksi, että tullietuuksien poistamista olisi pidettävä viimeisenä keinona ja sitä olisi sovellettava ainoastaan tapauksissa, joissa on vakavia puutteita kansainvälisten yleissopimusten tosiasiallisessa täytäntöönpanossa ja joissa edunsaajamaa ei selvästikään ole halukas ja sitoutunut puuttumaan niihin; korostaa samanaikaisesti järjestelmien ehdollista luonnetta ja sitä, että näitä ehtoja olisi käytettävä kunkin järjestelmän uskottavuuden säilyttämiseen ja toimenpiteiden varmistamiseen tapauksissa, joissa yleissopimuksia on rikottu vakavasti ja järjestelmällisesti;

16.  panee tyytyväisenä merkille komission viimeaikaiset päätökset Kambodžan ”Kaikki paitsi aseet” -etuuksien peruuttamismenettelyn käynnistämisestä ja EU:n korkean tason valtuuskunnan lähettämisestä Myanmariin vastauksena näiden maiden ihmisoikeustilanteisiin; edellyttää, että komissio pitää parlamentin täysin ajan tasalla ja mukana tulevissa vaiheissa, myös kauppaetuuksien keskeyttämisen suhteen;

17.  panee merkille, että edunsaajamaiden määrä on laskenut merkittävästi uudistettujen etuuskohteluun oikeuttavien perusteiden vuoksi, mikä yhdessä tuotteiden etuuskohtelun loppumisen kanssa on johtanut EU:n tuonnin määrän kokonaisvaltaiseen laskuun GSP-maista; toteaa, että näiden uudistusten avulla voidaan keskittää tullietuudet maille, jotka niitä eniten tarvitsevat; pyytää komissiota varmistamaan seuraavaa asetusta varten tehtävässä vaikutustenarvioinnissa tullietuus- ja vapaakauppasopimusjärjestelmien välisen johdonmukaisuuden ja yhdenmukaisuuden, jotta varmistetaan se, että GSP-järjestelmän kehitysmaiden kannalta keskeinen asema EU:n kauppapolitiikassa säilyy; panee tässä yhteydessä merkille, että ”Kaikki paitsi aseet” -menettelyn edunsaajamaihin kohdistuu yhä enemmän kilpailupainetta maista, jotka ovat tehneet vapaakauppasopimuksia EU:n kanssa; toteaa lisäksi, että jotkut maat, joihin sovellettiin aikaisemmin GSP+-seurantaa, ovat nyt mukana vapaakauppasopimuksissa, joihin sisältyy kauppaa ja kestävää kehitystä koskevat luvut, joiden olisi oltava tehokkaita ja täytäntöönpanokelpoisia;

18.  pitää valitettavana, että erityisesti 29:n ”Kaikki paitsi aseet” -maan osalta GSP-järjestelmä ei ole johtanut mihinkään muutoksiin ja että joidenkin maiden kohdalla viennin monipuolistuminen on heikentynyt tuotetasolla; pitää myös valitettavana , että GSP-järjestelmä ei ole edistänyt riittävästi talouden monipuolistumista; kehottaa lisätoimenpiteisiin GSP-maiden viennin monipuolistamiseksi; pitää valitettavana, että kumulaatiomahdollisuuden poistaminen GSP-järjestelmästä poistuneiden maiden kanssa näyttäisi vaikeuttaneen edunsaajamaiden viennin monipuolistamista, koska ne eivät voi enää hyötyä GSP-edunsaajia koskevista alkuperäsäännöistä; vaatii painokkaasti sisällyttämään tämän mahdollisuuden uudelleen asetukseen sen tarkistuksen yhteydessä, erityisesti kaikista heikoimmassa asemassa oleville maille; panee merkille viennin monipuolistumisen merkittävän heikkenemisen kaikilla aloilla yleisen GSP-menettelyn edunsaajamaissa; kehottaa lisäksi komissiota harkitsemaan asetuksen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden luettelon uudistamista ja laajentamista erityisesti puolivalmiiden ja valmiiden tuotteiden osalta ja tarvittaessa keventämään alkuperäsääntöjä kaikkein heikoimmassa asemassa olevien maiden kohdalla; kannustaa lisäksi GSP-edunsaajamaita ottamaan käyttöön tehokkaita toimenpiteitä tuotannon monipuolistamiseksi; korostaa tässä mielessä tarvetta luoda pääsy tiedon ja teknologian saantiin ja siten monipuolistaa tuotantoa ja varmistaa, että vienti pärjää maailmanlaajuisessa kilpailussa, erityisesti Euroopassa;

19.  kehottaa GSP-edunsaajamaita ottamaan käyttöön ja panemaan tehokkaasti täytäntöön teollis- ja tekijänoikeuksia suojaavia oikeudellisia toimenpiteitä;

20.  panee tyytyväisenä merkille, että ”Kaikki paitsi aseet” -aloitteen edunsaajien etuuksien käyttöaste on korkea; korostaa edunsaajamaiden valmiuksien parantamisen merkitystä, jotta voidaan auttaa niitä hyötymään järjestelmästä mahdollisemman paljon; kehottaa käyttämään kauppaa tukevan avun aloitteen toimenpiteitä tehokkaammin tässä yhteydessä; katsoo, että olisi harkittava palvelujen sisällyttämistä seuraavaan GSP-asetukseen, jotta monipuolisuuden lisääntymistä voitaisiin edistää entisestään; korostaa lisäksi tässä yhteydessä yritysten välisten väliseen liiketoimintaan perustuvan lähestymistavan merkitystä; kehottaa perustamaan alakohtaisia, monta sidosryhmää kattavia alustoja ja online-palveluja GSP-edunsaajamaiden vientiä harjoittaville yrityksille, EU:ssa toimiville tuontiyrityksille ja mahdollisille uusille tulokkaille molemmilla puolilla – niille, jotka eivät tällä hetkellä harjoita vientiä eivätkä tuontia – , jotta voidaan vaihtaa parhaita käytäntöjä ja lisätä tietoisuutta GSP-järjestelmän säännöistä, ehdoista ja sen tarjoamista taloudellisista mahdollisuuksista;

21.  suhtautuu myönteisesti asetukseen liittyvän ensimmäisen suojatoimenpidetutkimuksen käynnistämiseen ja katsoo, että tällä lausekkeella olisi varmistettava, että EU:n rahoitukselliset, taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät edut suojataan; korostaa, että kun tarjotaan etuuskohtelua herkille tuotteille, niille on annettava mahdollisuus erityiskohteluun, jotta vältetään tiettyjen alojen asettaminen vaaraan;

22.  painottaa, että järjestelmä ja asiaa koskevien yleissopimusten ratifioinnista johtuvat velvoitteet kattavat kaikki edunsaajamaiden alueen osat, myös vientiteollisuuden vapaa-alueet; kehottaa edunsaajamaita panemaan tosiasiallisesti täytäntöön työelämän normit ja komissiota käsittelemään työelämän normien rikkomuksia, myös työehtosopimusneuvotteluja ja yhdistymisvapautta, vientiteollisuuden vapaa-alueilla nykyisissä tai mahdollisissa tulevissa edunsaajamaissa ja varmistamaan, että kaikki poikkeuslausekkeet poistetaan; kehottaa komissiota selvittämään keinoja, joilla voitaisiin varmistaa, että vientiteollisuuden vapaa-alueilta tulevat tuotteet eivät kuulu tullietuusjärjestelmän piiriin, jos ne on vapautettu kansallisen lainsäädännön säännöksistä ja rikkovat asiaa koskevia kansainvälisiä yleissopimuksia;

23.  korostaa, että GSP on muuttanut yrityssektoria dynaamisemmaksi ja edistänyt tietyssä määrin naisten taloudellista osallisuutta ja heidän osallistumistaan työelämään erityisesti EU:n kanssa kauppaa käyvien vientimaiden teollisuudessa: korostaa tämän suhteen, että on tärkeää luoda naisille sopiva liiketoimintaympäristö, jotta naiset voivat hankkimiensa uusien taitojen ja kokemusten avulla yletä yrityshierarkiassa tai perustaa omia uusia yrityksiä; toteaa kuitenkin, että naisia syrjitään edelleen, ja on huolestunut naisten työolosuhteista, erityisesti tekstiili- ja vaatetusalalla; palauttaa mieliin 27. huhtikuuta 2017 antamansa päätöslauselman ja kehottaa komissiota jatkotoimiin sen osalta;

24.  suhtautuu myönteisesti siihen vaikutukseen, joka GSP:llä on ollut puhtaampien ja turvallisempien teknologioiden käyttöönottoon ja vapaaehtoisiin yritysten yhteiskuntavastuuta koskeviin aloitteisiin, joilla on ollut välittömiä myönteisiä vaikutuksia työntekijöihin ja ympäristöön; katsoo, että olisi suunniteltava toimenpiteitä, joilla voidaan edistää kehitystä entisestään ja arvioida sitä luotettavasti; toteaa, että tässä yhteydessä on löydettävä oikea tasapaino yritysten due diligence -prosessia koskevien sääntelytoimien ja vapaaehtoisten toimien välillä, ja kehottaa komissiota tutkimaan tapoja ottaa käyttöön due diligence -velvoitteita;

25.  katsoo, että EU:n olisi varmistettava politiikan johdonmukaisuus kannustamalla muita kansainvälisiä toimijoita, kuten monikansallisia yrityksiä, osallistumaan täysimääräisesti ihmisoikeuksien, sosiaalisten oikeuksien ja ympäristönormien parantamiseen maailmanlaajuisesti, erityisesti velvoittamalla talouden toimijat ottamaan käyttöön due diligence -käytännöt yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden mukaisesti; kehottaa komissiota osoittamaan johtajuutta sen varmistamiseksi, että ihmisoikeuksia ja työntekijöiden oikeuksia noudatetaan maailmanlaajuisissa arvoketjuissa, ja raportoimaan parlamentin vuonna 2016 sosiaali- ja ympäristönormeja, ihmisoikeuksia ja yritysten yhteiskuntavastuuta koskevien suositusten täytäntöönpanosta antaman päätöslauselman täytäntöönpanosta, mukaan lukien sen kehotus sisällyttää yritysten yhteiskuntavastuu asetukseen ja uudistaa WTO:n sääntöjä, jotta toimitusketjussa voidaan ottaa käyttöön due diligence -periaatteet ja avoimuusvaatimukset noudattaen yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevia YK:n ohjaavia periaatteita;

26.  muistuttaa, että toimintapolitiikan johdonmukaisuuden vuoksi EU:n on kannustettava muita kansainvälisiä toimijoita, kuten monikansallisia yrityksiä, osallistumaan täysipainoisesti työhön, jolla lisätään ihmisoikeuksien, lasten oikeuksien, sosiaalisten oikeuksien ja ympäristöoikeuksien noudattamista ja kansanterveyden suojelemista maailmassa; kehottaa EU:ta varmistamaan, että oikeuteen tehdä työtä liittyviä ihmisoikeuksia kunnioitetaan globaaleissa arvoketjuissa eli koko toimitusketjussa;

27.  kehottaa komissiota tarkastelemaan GSP-asetuksen tulevan tarkistuksen yhteydessä mahdollisuutta esittää lisätullietuuksia tuotteille, jotka on todistetusti tuotettu kestävällä tavalla; katsoo, että tavaroille olisi vapaaehtoiselta pohjalta tehtävä kestävää tuotantotapaa koskeva sertifiointi, ja siitä olisi esitettävä todisteet, kun tavarat tuodaan EU:hun;

o
o   o

28.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) EUVL L 303, 31.10.2012, s. 1.
(2) EUVL L 181, 29.6.2013, s. 13.
(3) EUVL C 55, 12.2.2016, s. 112.
(4) http://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2018/october/tradoc_157434.pdf
(5) COM(2018)0665.
(6) SWD(2018)0430.
(7) COM(2016)0029.
(8) COM(2018)0036.
(9) https://www.ombudsman.europa.eu/en/decision/en/64308
(10) EUVL C 101, 16.3.2018, s. 19.
(11) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0515.
(12) EUVL C 298, 23.8.2018, s. 100.
(13) EUVL C 331, 18.9.2018, s. 100.
(14) EUVL C 337, 20.9.2018, s. 33.
(15) http://www.europarl.europa.eu/RegData/organes/conf_pres_groupes/proces_verbal/2002/12-12/CPG_PV(2002)12-12(ANN01)_FI.doc

Päivitetty viimeksi: 27. tammikuuta 2020Oikeudellinen huomautus