Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2018/0089(COD)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0447/2018

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0447/2018

Keskustelut :

PV 25/03/2019 - 17
CRE 25/03/2019 - 17

Äänestykset :

PV 26/03/2019 - 7.2

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2019)0222

Hyväksytyt tekstit
PDF 238kWORD 80k
Tiistai 26. maaliskuuta 2019 - Strasbourg Väliaikainen painos
Kuluttajien yhteisten etujen suojaamiseksi nostettavat edustajakanteet ***I
P8_TA-PROV(2019)0222A8-0447/2018

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 26. maaliskuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi kuluttajien yhteisten etujen suojaamiseksi nostettavista edustajakanteista sekä direktiivin 2009/22/EY kumoamisesta (COM(2018)0184 – C8-0149/2018 – 2018/0089(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0184),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 114 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8‑0149/2018),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Itävallan liittoneuvoston ja Ruotsin valtiopäivien toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan N:o 2 mukaisesti antamat perustellut lausunnot, joiden mukaan esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(1),

–  ottaa huomioon alueiden komitean antaman lausunnon(2),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön sekä sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan ja liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnot (A8‑0447/2018),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Komission teksti   Tarkistus
Tarkistus 1
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 1 kappale
(1)  Tämän direktiivin tarkoituksena on antaa oikeutetuille yksiköille, jotka edustavat kuluttajien yhteisiä etuja, mahdollisuus nostaa edustajakanteita ja näin hankkia oikeussuojaa unionin oikeuden säännösten rikkomista vastaan. Oikeutettujen yksiköiden olisi voitava pyytää rikkomisen lopettamista tai kieltämistä sekä sen vahvistamista, että rikkominen on tapahtunut. Lisäksi olisi voitava vaatia kansallisen lainsäädännön mukaan saatavilla olevaa hyvitystä, kuten vahingonkorvausta, tavaran korjausta tai hinnanalennusta.
(1)  Tämän direktiivin tarkoituksena on antaa edustaville oikeutetuille yksiköille, jotka edustavat kuluttajien yhteisiä etuja, mahdollisuus nostaa edustajakanteita ja näin hankkia oikeussuojaa unionin oikeuden säännösten rikkomista vastaan. Edustavien oikeutettujen yksiköiden olisi voitava pyytää rikkomisen lopettamista tai kieltämistä sekä sen vahvistamista, että rikkominen on tapahtunut. Lisäksi olisi voitava vaatia kansallisen lainsäädännön mukaan saatavilla olevaa hyvitystä, kuten vahingonkorvausta, maksetun kauppahinnan palautusta, tavaran korjausta, korvaamista, poistamista tai sopimuksen purkua.
Tarkistus 2
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 2 kappale
(2)  Oikeutetuille yksiköille annetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2009/22/EY29 mahdollisuus nostaa edustajakanteita, joilla pyritään ensisijaisesti lopettamaan ja kieltämään kuluttajien yhteisiä etuja vahingoittavia unionin oikeuden rikkomisia. Direktiivillä 2009/22/EY ei ole kuitenkaan puututtu riittävästi ongelmiin, jotka liittyvät kuluttajalainsäädännön täytäntöönpanon valvontaan. Jotta pelotteet, joilla pyritään estämään elinkeinonharjoittajan lainvastaisia menettelyjä, toimisivat paremmin ja jotta kuluttajille aiheutuvia haittoja kyettäisiin vähentämään, on tarpeen vahvistaa mekanismia, jolla suojataan kuluttajien yhteisiä etuja. Direktiivi 2009/22/EY, jota on muutettu lukuisia kertoja, olisi selkeyden vuoksi korvattava.
(2)  Oikeutetuille edustaville yksiköille annetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2009/22/EY mahdollisuus nostaa edustajakanteita, joilla pyritään ensisijaisesti lopettamaan ja kieltämään kuluttajien yhteisiä etuja vahingoittavia unionin oikeuden rikkomisia. Direktiivillä 2009/22/EY ei ole kuitenkaan puututtu riittävästi ongelmiin, jotka liittyvät kuluttajalainsäädännön täytäntöönpanon valvontaan. Jotta pelotteet, joilla pyritään estämään elinkeinonharjoittajan lainvastaisia menettelyjä toimisivat paremmin, jotta kannustettaisiin hyvään ja vastuulliseen liiketoimintaan ja jotta kuluttajille aiheutuvia haittoja kyettäisiin vähentämään, on tarpeen vahvistaa mekanismia, jolla suojataan kuluttajien yhteisiä etuja. Direktiivi 2009/22/EY, jota on muutettu lukuisia kertoja, olisi selkeyden vuoksi korvattava. SEUT-sopimuksen 114 artiklan mukaista unionin toimintaa tarvitaan kipeästi, jotta voidaan varmistaa sekä oikeussuojan saatavuus että moitteeton oikeudenkäyttö, sillä se vähentää yksilöllisistä toimista aiheutuvia kustannuksia ja rasitteita.
__________________
__________________
29 EUVL L 110, 1.5.2009, s. 30.
29 EUVL L 110, 1.5.2009, s. 30.
Tarkistus 3
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 3 kappale
(3)  Kuluttajien yhteiset edut voitaisiin suojata vaikuttavasti ja tehokkaasti edustajakanteen avulla. Oikeutetut yksiköt voisivat edustajakanteella varmistaa unionin lainsäädännön asianomaisten säännösten noudattamisen. Ajaessaan yksilöllisiä kanteita kuluttajat voivat olla epävarmoja oikeuksistaan ja käytettävissään olevista menettelyllisistä mekanismeista, he saattavat tuntea haluttomuutta panna kanteita vireille ja ennakoidut kulut saattavat ylittää yksilöllisen kanteen avulla saatavat tuotot.
(3)  Kaikkien kuluttajien yhteiset edut sekä kotimaisten että rajat ylittävien rikkomusten osalta voitaisiin suojata vaikuttavasti ja tehokkaasti edustajakanteen avulla. Edustavat oikeutetut yksiköt voisivat edustajakanteella varmistaa unionin lainsäädännön asianomaisten säännösten noudattamisen. Ajaessaan yksilöllisiä kanteita kuluttajat voivat olla epävarmoja oikeuksistaan ja käytettävissään olevista menettelyllisistä mekanismeista, heillä saattaa olla aiempia kokemuksia tuloksettomista vaatimuksista ja liian pitkistä oikeuskäsittelyistä, he saattavat tuntea haluttomuutta panna kanteita vireille ja ennakoidut kulut saattavat ylittää yksilöllisen kanteen avulla saatavat tuotot. Edustajakanteella voidaan parantaa sekä kantajien että vastaajien ja koko oikeusjärjestelmän oikeusvarmuutta.
Tarkistus 4
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 4 kappale
(4)  Edustajakanteiden avulla tällaiset kuluttajien kohtaamat hankaluudet voitaisiin välttää. On tärkeää varmistaa tarvittava tasapaino oikeussuojan saatavuuden ja sellaisten menettelyllisten takeiden välillä, joilla estetään perusteettomat oikeudenkäynnit ja niiden aiheuttama tarpeeton haitta yritystoiminnalle sisämarkkinoilla. Jotta edustajakanteiden väärinkäyttö estettäisiin, olisi vältettävä esimerkiksi rankaisevia vahingonkorvauksia sekä sitä, että oikeus nostaa kanne vahinkoa kärsineiden kuluttajien puolesta ei lainkaan vanhenisi. Samoin olisi vahvistettava selkeät säännöt eräistä menettelyllisistä seikoista, kuten oikeutettujen yksiköiden nimeämisestä, kyseisten yksiköiden rahoituksen alkuperästä sekä niiden tietojen luonteesta, jotka on esitettävä edustajakanteen tueksi. Tällä direktiivillä ei ole tarkoitus vaikuttaa kansallisiin sääntöihin, jotka koskevat oikeudenkäyntikulujen jakautumista.
(4)  Edustajakanteiden avulla tällaiset kuluttajien kohtaamat hankaluudet voitaisiin välttää. On tärkeää varmistaa tarvittava tasapaino oikeussuojan saatavuuden ja sellaisten menettelyllisten takeiden välillä, joilla estetään perusteettomat oikeudenkäynnit ja niiden aiheuttama tarpeeton haitta yritystoiminnalle sisämarkkinoilla. Jotta edustajakanteiden väärinkäyttö estettäisiin, olisi vältettävä esimerkiksi rankaisevia vahingonkorvauksia sekä sitä, että oikeus nostaa kanne vahinkoa kärsineiden kuluttajien puolesta ei lainkaan vanhenisi. Samoin olisi vahvistettava selkeät säännöt eräistä menettelyllisistä seikoista, kuten oikeutettujen edustavien yksiköiden nimeämisestä, kyseisten yksiköiden rahoituksen alkuperästä sekä niiden tietojen luonteesta, jotka on esitettävä edustajakanteen tueksi. Hävinneen osapuolen olisi vastattava oikeudenkäyntikuluista. Tuomioistuimen ei kuitenkaan pitäisi määrätä hävinneelle osapuolelle kuluja, jotka ovat tarpeettomia tai suhteettomia vaatimukseen nähden.
Tarkistus 5
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 6 kappale
(6)  Tällä direktiivillä olisi katettava useita eri aloja, kuten tietosuoja-, rahoituspalvelu-, matkustus- ja matkailu-, energia-, televiestintä- ja ympäristöala. Direktiivin olisi katettava sellaisten unionin oikeuden säännösten rikkominen, joilla suojataan kuluttajien etuja, riippumatta siitä, puhutaanko kyseisessä unionin lainsäädännössä kuluttajista vai matkailijoista, käyttäjistä, asiakkaista, piensijoittajista, yksityisasiakkaista tai muista vastaavista. Unionin oikeuden muoto ja laajuus muuttuvat nopeasti. Jotta asianmukainen puuttuminen rikkomisiin varmistettaisiin, olisi aina kun hyväksytään sellainen uusi unionin säädös, jolla on merkitystä kuluttajien yhteisten etujen suojaamisen kannalta, harkittava, muutetaanko tämän direktiivin liitettä siten, että uusi säädös sisällytetään siihen.
(6)  Tällä direktiivillä olisi katettava useita eri aloja, kuten tietosuoja-, rahoituspalvelu-, matkustus- ja matkailu-, energia-, televiestintä-, ympäristö- ja terveysala. Direktiivin olisi katettava sellaisten unionin oikeuden säännösten rikkominen, joilla suojataan kuluttajien yhteisiä etuja, riippumatta siitä, puhutaanko kyseisessä unionin lainsäädännössä kuluttajista vai matkailijoista, käyttäjistä, asiakkaista, piensijoittajista, yksityisasiakkaista tai muista vastaavista, sekä yleisessä tietosuoja-asetuksessa tarkoitettujen rekisteröityjen yhteisiä etuja. Unionin oikeuden muoto ja laajuus muuttuvat nopeasti. Jotta asianmukainen puuttuminen rikkomisiin varmistettaisiin, olisi aina kun hyväksytään sellainen uusi unionin säädös, jolla on merkitystä kuluttajien yhteisten etujen suojaamisen kannalta, harkittava, muutetaanko tämän direktiivin liitettä siten, että uusi säädös sisällytetään siihen.
Tarkistus 6
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 6 a kappale (uusi)
(6 a)  Tätä direktiiviä sovelletaan edustajakanteisiin, jotka on nostettu rikkomisista, joilla on laaja vaikutus kuluttajiin ja jotka liittyvät liitteessä I lueteltuihin unionin lainsäädännön säännöksiin. Vaikutus on laaja, kun se koskee kahta kuluttajaa.
Tarkistus 7
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 9 kappale
(9)  Tällä direktiivillä ei pitäisi luoda sellaisia kansainvälistä yksityisoikeutta koskevia sääntöjä, jotka koskevat tuomioistuimen toimivaltaa, tuomioiden tunnustamista ja täytäntöönpanoa tai sovellettavaa lainsäädäntöä. Nykyisiä unionin oikeuden säännöksiä sovelletaan tässä direktiivissä tarkoitettuihin edustajakanteisiin.
(9)  Tällä direktiivillä ei pitäisi luoda sellaisia kansainvälistä yksityisoikeutta koskevia sääntöjä, jotka koskevat tuomioistuimen toimivaltaa, tuomioiden tunnustamista ja täytäntöönpanoa tai sovellettavaa lainsäädäntöä. Nykyisiä unionin oikeuden säännöksiä sovelletaan tässä direktiivissä tarkoitettuihin edustajakanteisiin jotta estetään oikeuspaikkakeinottelun lisääntyminen.
Tarkistus 8
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 9 a kappale (uusi)
(9 a)  Tämä direktiivi ei saisi vaikuttaa kansainvälistä yksityisoikeutta koskevien EU:n sääntöjen soveltamiseen rajat ylittävissä tapauksissa. Tässä direktiivissä tarkoitettuihin edustajakanteisiin sovelletaan tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla (uudelleenlaadittu – Bryssel I) 12 päivänä joulukuuta 2012 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o 1215/2012, sopimusvelvoitteisiin sovellettavasta laista (Rooma I) 17 päivänä kesäkuuta 2008 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 593/2008 ja sopimukseen perustumattomiin velvoitteisiin sovellettavasta laista (Rooma II) 11 päivänä heinäkuuta 2007 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 864/2007.
Tarkistus 9
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 10 kappale
(10)  Ainoastaan oikeutetut yksiköt voivat nostaa edustajakanteita, joten sen varmistamiseksi, että kuluttajien yhteiset edut tulevat asianmukaisesti otetuiksi huomioon, oikeutettujen yksiköiden olisi täytettävä tässä direktiivissä vahvistetut vaatimukset. Ne olisi perustettava asianmukaisesti siten, että perustamisessa noudatetaan jäsenvaltion lakeja. Laissa voi olla esimerkiksi vaatimuksia, jotka koskevat jäsenten lukumäärää, tai yksikön pysyvyyttä. Lisäksi laissa voidaan vaatia avoimuutta yksikön rakenteeseen liittyvien keskeisten seikkojen, kuten yksikön perustamisasiakirjojen, johtamisrakenteen, tavoitteiden ja työskentelymenetelmien suhteen. Oikeutettujen yksiköiden olisi myös oltava voittoa tavoittelemattomia, ja niiden oikeutetun edun mukaista olisi oltava sen varmistaminen, että asiaan liittyvää unionin lainsäädäntöä noudatetaan. Näitä kriteereitä olisi sovellettava sekä etukäteen nimettyihin oikeutettuihin yksiköihin että erikseen tiettyä kannetta ajamaan perustettuihin oikeutettuihin yksiköihin.
(10)  Ainoastaan edustavat oikeutetut yksiköt voivat nostaa edustajakanteita, joten sen varmistamiseksi, että kuluttajien yhteiset edut tulevat asianmukaisesti otetuiksi huomioon, edustavien oikeutettujen yksiköiden olisi täytettävä tässä direktiivissä vahvistetut vaatimukset. Ne olisi perustettava asianmukaisesti siten, että perustamisessa noudatetaan jäsenvaltion lakeja. Laissa olisi oltava esimerkiksi vaatimuksia, jotka koskevat avoimuutta yksikön rakenteeseen liittyvien keskeisten seikkojen, kuten yksikön perustamisasiakirjojen, johtamisrakenteen, tavoitteiden ja työskentelymenetelmien suhteen. Oikeutettujen yksiköiden olisi myös oltava voittoa tavoittelemattomia, ja niiden oikeutetun edun mukaista olisi oltava sen varmistaminen, että asiaan liittyvää unionin lainsäädäntöä noudatetaan. Lisäksi oikeutettujen yksiköiden olisi oltava riippumattomia markkinatoimijoista, myös taloudellisesti. Edustavilla oikeutetuilla yksiköillä olisi myös oltava vakiintunut menettely eturistiriitojen ehkäisemiseksi. Jäsenvaltioiden ei pitäisi voida määrätä vaatimuksia, jotka ylittävät tässä direktiivissä vahvistetut vaatimukset.
Tarkistus 10
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 15 kappale
(15)  Kun oikeutettu yksikkö panee vireille tässä direktiivissä tarkoitetun edustajakanteen, sen olisi oltava oikeudenkäynnin asianosainen. Kuluttajilla, joita rikkominen koskee, olisi oltava asianmukaiset mahdollisuudet hyötyä edustajakanteen tuloksista. Tämän direktiivin nojalla annetuilla kieltomääräyksillä ei ole tarkoitus estää vahinkoa kärsineitä kuluttajia nostamasta yksilöllisiä kanteita sellaisten elinkeinonharjoittajan menettelyiden vuoksi, jotka ovat kieltomääräyksen kohteena.
(15)  Kun oikeutettu yksikkö panee vireille tässä direktiivissä tarkoitetun edustajakanteen, sen olisi oltava oikeudenkäynnin asianosainen. Kuluttajilla, joita rikkominen koskee, olisi oltava asianmukaiset tiedot edustajakanteen tuloksista ja siitä, mitä hyötyä heille voi niistä olla. Tämän direktiivin nojalla annetuilla kieltomääräyksillä ei ole tarkoitus estää vahinkoa kärsineitä kuluttajia nostamasta yksilöllisiä kanteita sellaisten elinkeinonharjoittajan menettelyiden vuoksi, jotka ovat kieltomääräyksen kohteena.
Tarkistus 11
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 16 kappale
(16)  Oikeutettujen yksiköiden olisi voitava vaatia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on poistaa rikkomisen jatkuvat vaikutukset. Näiden toimenpiteiden olisi oltava hyvitysmääräyksiä, joiden mukaan elinkeinonharjoittajan on esimerkiksi maksettava vahingonkorvausta, korjattava tai vaihdettava tavara, alennettava hintaa, purettava sopimus tai palautettava maksettu kauppahinta. Toimenpiteet olisi määrättävä tarpeen mukaan, ja niiden olisi oltava kansallisen lainsäädännön mukaisia.
(16)  Edustavien oikeutettujen yksiköiden olisi voitava vaatia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on poistaa rikkomisen jatkuvat vaikutukset. Näiden toimenpiteiden olisi oltava hyvitysmääräyksiä, joiden mukaan elinkeinonharjoittajan on esimerkiksi maksettava vahingonkorvausta, korjattava, vaihdettava tai poistettava tavara, alennettava hintaa, purettava sopimus tai palautettava maksettu kauppahinta. Toimenpiteet olisi määrättävä tarpeen mukaan, ja niiden olisi oltava kansallisen lainsäädännön mukaisia.
Tarkistus 12
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 18 kappale
(18)  Jäsenvaltiot voivat edellyttää, että oikeutetut yksiköt antavat hyvitystä koskevan edustajakanteen tueksi riittävästi tietoa, kuten kuvauksen kuluttajaryhmästä, jota rikkominen koskee, sekä selostuksen tosiasia- ja oikeuskysymyksistä, jotka edustajakanteen yhteydessä on ratkaistava. Kanteen nostamisen ei pitäisi edellyttää sitä, että oikeutettu yksikkö yksilöi erikseen kaikki kuluttajat, joita rikkominen koskee. Käsitellessään hyvitystä koskevaa edustajakannetta tuomioistuimen tai hallintoviranomaisen olisi tarkistettava mahdollisimman varhaisessa oikeudenkäynnin vaiheessa, soveltuuko tapaus käsiteltäväksi edustajakanteena, kun otetaan huomioon rikkomisen luonne sekä kuluttajien kärsimien vahinkojen luonne.
(18)  Jäsenvaltioiden olisi edellytettävä, että edustavat oikeutetut yksiköt antavat hyvitystä koskevan edustajakanteen tueksi riittävästi tietoa, kuten kuvauksen kuluttajaryhmästä, jota rikkominen koskee, sekä selostuksen tosiasia- ja oikeuskysymyksistä, jotka edustajakanteen yhteydessä on ratkaistava. Kanteen nostamisen ei pitäisi edellyttää sitä, että oikeutettu yksikkö yksilöi erikseen kaikki kuluttajat, joita rikkominen koskee. Käsitellessään hyvitystä koskevaa edustajakannetta tuomioistuimen tai hallintoviranomaisen olisi tarkistettava mahdollisimman varhaisessa oikeudenkäynnin vaiheessa, soveltuuko tapaus käsiteltäväksi edustajakanteena, kun otetaan huomioon rikkomisen luonne sekä kuluttajien kärsimien vahinkojen luonne. Kanteiden olisi erityisesti oltava todennettavissa olevia ja yhdenmukaisia, niissä vaadittujen toimien olisi oltava samankaltaisia ja oikeutettuja yksiköitä koskevien kolmansien osapuolten rahoitusjärjestelyjen olisi oltava avoimia ja ilman eturistiriitoja. Jäsenvaltioiden olisi myös varmistettava, että tuomioistuimella tai hallintoviranomaisella on valtuudet hylätä ilmeisen perusteettomat kanteet oikeudenkäynnin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Tarkistus 13
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 19 kappale
(19)  Jäsenvaltioiden olisi voitava päättää, voiko tuomioistuin tai hallintoviranomainen, joka käsittelee hyvitystä koskevaa edustajakannetta, poikkeuksellisesti antaa hyvitysmääräyksen sijaan vahvistustuomion, joka koskee elinkeinonharjoittajan hyvitysvelvollisuutta suhteessa rikkomisen vuoksi vahinkoa kärsineisiin kuluttajiin. Tällöin vahvistustuomio voitaisiin myöhemmin asettaa suoraan kuluttajien nostamien yksilöllisten hyvityskanteiden käsittelyn pohjaksi. Tätä mahdollisuutta olisi käytettävä ainoastaan sellaisissa asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa, joissa yksilöllisen hyvityksen määrittäminen kullekin edustajakanteessa tarkoitetulle kuluttajalle olisi monimutkaista ja lisäksi edustajakanteen yhteydessä tehotonta. Vahvistustuomioita ei pitäisi antaa tilanteissa, jotka eivät ole monimutkaisia, eikä varsinkaan silloin kun asianomaiset kuluttajat ovat yksilöitävissä ja heidän vahinkonsa ovat tietyn ajanjakson tai hankinnan osalta keskenään vertailukelpoisia. Vastaavasti vahvistustuomioita ei pitäisi antaa, jos kunkin yksittäisen kuluttajan kärsimä vahinko on niin vähäinen, että yksittäiset kuluttajat eivät todennäköisesti nostaisi yksilöllisiä hyvityskanteita. Tuomioistuimen tai hallintoviranomaisen olisi perusteltava asianmukaisesti, miksi se jonkin asian yhteydessä antaa vahvistustuomion eikä hyvitysmääräystä.
Poistetaan.
Tarkistus 14
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 20 kappale
(20)  Kun kuluttajat, joihin elinkeinonharjoittajan sama menettely kohdistuu, ovat yksilöitävissä ja heidän vahinkonsa ovat tietyn ajanjakson tai hankinnan osalta keskenään vertailukelpoisia, esimerkiksi pitkäkestoisten sopimusten tapauksessa, tuomioistuin tai hallintoviranomainen kykenee edustajakannetta käsitellessään määrittelemään selkeästi kuluttajaryhmän, jota rikkominen koskee. Tuomioistuin tai hallintoviranomainen voisi pyytää sääntöjä rikkonutta elinkeinonharjoittajaa toimittamaan asiaan liittyviä tietoja, jotka koskevat esimerkiksi asiaan liittyvien kuluttajien henkilöllisyyttä ja elinkeinonharjoittajan noudattaman menettelyn kestoa. Näissä tapauksissa jäsenvaltiot voisivat tarkoituksenmukaisen ja tehokkaan menettelyn takaamiseksi harkita kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti, olisiko kuluttajille annettava mahdollisuus hyötyä hyvitysmääräyksestä suoraan määräyksen antamisen jälkeen ilman että heidän tarvitsisi antaa yksilöllistä valtuutusta ennen hyvitysmääräyksen antamista.
Poistetaan.
Tarkistus 15
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 21 kappale
(21)  Arvoltaan vähäisissä asioissa useimmat kuluttajat eivät todennäköisesti vaadi oikeuksiaan, sillä panostus olisi suurempi kuin yksilöllisen kanteen tuotto. Jos elinkeinonharjoittajan sama menettely kuitenkin kohdistuu moniin kuluttajiin, kokonaisvahingot voivat olla merkittäviä. Tällaisissa tapauksissa tuomioistuin tai viranomainen voi katsoa, että varojen jakaminen takaisin asianomaisille kuluttajille olisi kohtuutonta, esimerkiksi koska se olisi liian työlästä tai käytännössä mahdotonta. Sen vuoksi edustajakanteen avulla hyvityksenä saadut varat palvelisivat paremmin kuluttajien yhteisten etujen suojaamista, ja ne olisi ohjattava johonkin kuluttaja-asiaa koskevaan yleiseen tarkoitukseen, kuten kuluttajien oikeusapurahastoon tai tiedotuskampanjoiden tai kuluttajaliikkeiden tukemiseen.
Poistetaan.
Tarkistus 16
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 23 kappale
(23)  Tässä direktiivissä säädetyllä prosessioikeudellisella mekanismilla ei vaikuteta sääntöihin, joiden mukaan kuluttajilla on aineellinen oikeus sopimusoikeudelliseen ja muuhun kuin sopimusoikeudelliseen hyvitykseen siinä tapauksessa, että heidän etujaan on vahingoitettu. Tällaisia hyvitysmuotoja ovat esimerkiksi oikeus vahingonkorvaukseen, sopimuksen purkaminen, maksetun kauppahinnan palautus, tavaran vaihtaminen tai korjaaminen sekä hinnan alennus. Tässä direktiivissä tarkoitettu edustajakanne, jolla vaaditaan hyvitystä, voidaan nostaa ainoastaan siitä tapauksessa, että unionin tai kansallisessa lainsäädännössä on säädetty tällaisesta aineellisesta oikeudesta hyvitykseen.
(23)  Tässä direktiivissä säädetyllä prosessioikeudellisella mekanismilla ei vaikuteta sääntöihin, joiden mukaan kuluttajilla on aineellinen oikeus sopimusoikeudelliseen ja muuhun kuin sopimusoikeudelliseen hyvitykseen siinä tapauksessa, että heidän etujaan on vahingoitettu. Tällaisia hyvitysmuotoja ovat esimerkiksi oikeus vahingonkorvaukseen, sopimuksen purkaminen, maksetun kauppahinnan palautus, tavaran vaihtaminen, poistaminen tai korjaaminen sekä hinnan alennus. Tässä direktiivissä tarkoitettu edustajakanne, jolla vaaditaan hyvitystä, voidaan nostaa ainoastaan siitä tapauksessa, että unionin tai kansallisessa lainsäädännössä on säädetty tällaisesta aineellisesta oikeudesta hyvitykseen.
Tarkistus 17
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 24 kappale
(24)  Tällä direktiivillä ei korvata jäsenvaltioiden voimassa olevia kollektiivisia hyvitysmekanismeja. Direktiivissä annetaan jäsenvaltioille mahdollisuus omien oikeudellisten perinteidensä pohjalta harkita, olisiko tässä direktiivissä tarkoitettu edustajakanne otettava osaksi voimassa olevaa tai tulevaa kollektiivista hyvitysmekanismia vai olisiko se pidettävä näiden mekanismien vaihtoehtona. Lopputuloksen olisi kuitenkin oltava tämän direktiivin sääntöjen mukainen. Oikeutettujen yksiköiden olisi oltava täysin avoimia rahoituslähteidensä suhteen. Tämä koskee toimintaa yleensä mutta myös yksittäisiä edustajakanteita, joilla haetaan hyvitystä.
(24)  Tällä direktiivillä pyritään vähimmäistason yhdenmukaistamiseen eikä sillä korvata jäsenvaltioiden voimassa olevia kollektiivisia hyvitysmekanismeja. Direktiivissä annetaan jäsenvaltioille mahdollisuus omien oikeudellisten perinteidensä pohjalta harkita, olisiko tässä direktiivissä tarkoitettu edustajakanne otettava osaksi voimassa olevaa tai tulevaa kollektiivista hyvitysmekanismia vai olisiko se pidettävä näiden mekanismien vaihtoehtona. Lopputuloksen olisi kuitenkin oltava tämän direktiivin sääntöjen mukainen. Oikeutettujen yksiköiden olisi oltava täysin avoimia rahoituslähteidensä suhteen. Tämä koskee toimintaa yleensä mutta myös yksittäisiä edustajakanteita, joilla haetaan hyvitystä. Direktiivillä ei estetä jäsenvaltioita säilyttämästä nykyistä kehystään eikä velvoiteta jäsenvaltioita muuttamaan sitä. Jäsenvaltioilla on mahdollisuus panna tässä direktiivissä vahvistetut säännöt täytäntöön omassa ryhmäkannejärjestelmässään tai panna ne täytäntöön erillisellä menettelyllä.
Tarkistus 18
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 25 kappale
(25)  Oikeutettujen yksiköiden olisi oltava täysin avoimia rahoituslähteidensä suhteen. Tämä koskee toimintaa yleensä mutta myös yksittäisiä edustajakanteita, joilla haetaan hyvitystä. Näin tuomioistuimen tai hallintoviranomaisen on mahdollista arvioida, saattaako rahoittajana toimivan kolmannen osapuolen ja oikeutetun yksikön välillä olla eturistiriita. Lisäksi näin voidaan välttää perusteettomia oikeudenkäyntejä sekä arvioida, onko rahoittajana toimivalla kolmannella osapuolella riittävät resurssit, jotta se voi täyttää rahoitukselliset sitoumuksensa oikeutettua yksikköä kohtaan. Edustajakannetta käsittelevän tuomioistuimen tai hallintoviranomaisen olisi voitava oikeutetun yksikön toimittamien tietojen perusteella arvioida, onko kolmannella osapuolella mahdollisuus vaikuttaa oikeutetun yksikön edustajakanteen yhteydessä tekemiin prosessipäätöksiin, sovinnot mukaan lukien. Lisäksi sen olisi voitava arvioida, antaako kolmas osapuoli rahoitusta sellaiselle hyvitystä koskevalle edustajakanteelle, jossa vastaajana on rahoituksen antajan kilpailija tai jonka vastaajasta rahoituksen antaja on riippuvainen. Jos jompikumpi näistä olosuhteista voidaan vahvistaa, tuomioistuimella tai hallintoviranomaisella olisi oltava oikeus vaatia, että oikeutettu yksikkö kieltäytyy kyseisestä rahoituksesta. Tarvittaessa tuomioistuimen tai hallintoviranomaisen olisi myös voitava todeta, että oikeutetulla yksiköllä ei ole kanneoikeutta kyseisessä edustajakanteessa.
(25)  Edustavien oikeutettujen yksiköiden olisi oltava täysin avoimia rahoituslähteidensä suhteen. Tämä koskee toimintaa yleensä mutta myös yksittäisiä edustajakanteita, joilla haetaan hyvitystä. Näin tuomioistuimen tai hallintoviranomaisen on mahdollista arvioida, saattaako rahoittajana toimivan kolmannen osapuolen ja oikeutetun yksikön välillä olla eturistiriita. Lisäksi näin voidaan välttää perusteettomia oikeudenkäyntejä sekä arvioida, onko oikeutetulla yksiköllä riittävät resurssit, jotta se voi edustaa kuluttajien oikeuksia ja maksaa kaikki tarpeelliset oikeuskulut, jos kanne hävitään. Edustajakannetta käsittelevän tuomioistuimen tai hallintoviranomaisen olisi voitava oikeudenkäynnin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa oikeutetun yksikön toimittamien tietojen perusteella arvioida, onko kolmannella osapuolella mahdollisuus vaikuttaa yleisesti tai oikeutetun yksikön edustajakanteen yhteydessä tekemiin prosessipäätöksiin, sovinnot mukaan lukien. Lisäksi sen olisi voitava arvioida, antaako kolmas osapuoli rahoitusta sellaiselle hyvitystä koskevalle edustajakanteelle, jossa vastaajana on rahoituksen antajan kilpailija tai jonka vastaajasta rahoituksen antaja on riippuvainen. Jos jompikumpi näistä olosuhteista voidaan vahvistaa, tuomioistuimella tai hallintoviranomaisella on tarpeen olla oikeus vaatia, että oikeutettu yksikkö kieltäytyy kyseisestä rahoituksesta. Tarvittaessa tuomioistuimen tai hallintoviranomaisen olisi myös voitava todeta, että oikeutetulla yksiköllä ei ole kanneoikeutta kyseisessä edustajakanteessa. Jäsenvaltioiden olisi estettävä asianajotoimistoja perustamasta edustavia oikeutettuja yksiköitä. Toiminnan epäsuora rahoitus lahjoituksilla, myös elinkeinonharjoittajien lahjoituksilla, jotka sisältyvät yrityksen yhteiskuntavastuuta koskeviin aloitteisiin, hyväksytään kolmannen osapuolen rahoitukseksi edellyttäen, että siinä noudatetaan 4 ja 7 artiklassa tarkoitettuja avoimuutta, riippumattomuutta ja eturistiriitojen puuttumista koskevia vaatimuksia.
Tarkistus 19
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 26 kappale
(26)  Ennen edustajakanteen nostamista ja kaikissa kanteen käsittelyvaiheissa olisi rohkaistava tuomioistuinten ulkopuolisiin kollektiivisiin sovintoratkaisuihin, joissa vahinkoa kärsineet kuluttajat saavat hyvitystä.
(26)  Ennen edustajakanteen nostamista ja kaikissa kanteen käsittelyvaiheissa olisi rohkaistava tuomioistuinten ulkopuolisiin kollektiivisiin sovintoratkaisuihin, kuten sovitteluun, joissa vahinkoa kärsineet kuluttajat saavat hyvitystä.
Tarkistus 20
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 27 kappale
(27)  Jäsenvaltiot voivat säätää, että kun oikeutettu yksikkö ja elinkeinonharjoittaja ovat saavuttaneet sovintoratkaisun hyvityksestä kuluttajille, jotka ovat kärsineet vahinkoa elinkeinonharjoittajan väitetyn lainvastaisen menettelyn vuoksi, oikeutettu yksikkö ja elinkeinonharjoittaja voivat yhdessä pyytää tuomioistuinta tai hallintoviranomaista hyväksymään sovintoratkaisun. Tuomioistuimen tai hallintoviranomaisen olisi tutkittava pyyntö ainoastaan, jos muita elinkeinonharjoittajan samaa menettelyä koskevia edustajakanteita ei ole vireillä. Toimivaltaisen tuomioistuimen tai hallintoviranomaisen olisi tällaista kollektiivista sovintoratkaisua hyväksyessään otettava huomioon kaikkien osapuolten, mukaan lukien yksittäisten kuluttajien, edut ja oikeudet. Yksittäisille kuluttajille on annettava mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tällaisen sovintoratkaisun sitovuus itseään kohtaan.
(27)  Jäsenvaltiot voivat säätää, että kun oikeutettu yksikkö ja elinkeinonharjoittaja ovat saavuttaneet sovintoratkaisun hyvityksestä kuluttajille, jotka ovat kärsineet vahinkoa elinkeinonharjoittajan väitetyn lainvastaisen menettelyn vuoksi, oikeutettu yksikkö ja elinkeinonharjoittaja voivat yhdessä pyytää tuomioistuinta tai hallintoviranomaista hyväksymään sovintoratkaisun. Tuomioistuimen tai hallintoviranomaisen olisi tutkittava pyyntö ainoastaan, jos muita elinkeinonharjoittajan samaa menettelyä koskevia edustajakanteita ei ole vireillä. Toimivaltaisen tuomioistuimen tai hallintoviranomaisen olisi tällaista kollektiivista sovintoratkaisua hyväksyessään otettava huomioon kaikkien osapuolten, mukaan lukien yksittäisten kuluttajien, edut ja oikeudet. Sovintoratkaisujen olisi oltava lopullisia ja kaikkia osapuolia sitovia.
Tarkistus 21
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 29 kappale
(29)   Jotta yksittäisten kuluttajien olisi helpompaa saada hyvitystä sellaisen vahvistustuomion perusteella, joka annetaan edustajakanteen yhteydessä elinkeinonharjoittajan hyvitysvelvollisuudesta suhteessa rikkomisen vuoksi vahinkoa kärsineisiin kuluttajiin, vahvistustuomion antaneella tuomioistuimella tai hallintoviranomaisella olisi oltava valtuudet kehottaa oikeutettua yksikköä ja elinkeinonharjoittajaa pyrkimään kollektiiviseen sovintoon.
Poistetaan.
Tarkistus 22
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 30 kappale
(30)  Kaikille tuomioistuimen ulkopuolisille sovintoratkaisuille, jotka on tehty edustajakanteen yhteydessä tai jotka perustuvat lainvoimaiseen vahvistustuomioon, olisi saatava asianomaisen toimivaltaisen tuomioistuimen tai hallintoviranomaisen hyväksyntä, jotta voitaisiin varmistaa sovintoratkaisun lain- ja oikeudenmukaisuus kaikkien osapuolten edut ja oikeudet huomioon ottaen. Yksittäisille kuluttajille on annettava mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tällaisen sovintoratkaisun sitovuus itseään kohtaan.
(30)  Kaikille tuomioistuimen ulkopuolisille sovintoratkaisuille, jotka on tehty edustajakanteen yhteydessä, olisi saatava asianomaisen toimivaltaisen tuomioistuimen tai hallintoviranomaisen hyväksyntä, jotta voitaisiin varmistaa sovintoratkaisun lain- ja oikeudenmukaisuus kaikkien osapuolten edut ja oikeudet huomioon ottaen. Sovintoratkaisu sitoo kaikkia osapuolia sen kuitenkaan rajoittamatta muita unionin tai kansallisen lainsäädännön mukaisia oikeuksia, joiden nojalla asianomaiset kuluttajat voivat saada hyvitystä.
Tarkistus 23
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 32 kappale
(32)  Jotta tiedotuksella olisi vaikutusta, tietoa on annettava riittävästi ja oikeassa suhteessa tapauksen olosuhteisiin. Sääntöjä rikkoneen elinkeinonharjoittajan olisi tiedotettava asianmukaisesti kaikille asiaan liittyville kuluttajille lainvoimaisista kielto- ja hyvitysmääräyksistä, joita edustajakanteen yhteydessä on annettu, sekä sovintoratkaisuista, jotka tuomioistuin tai hallintoviranomainen on hyväksynyt. Tällaiset tiedot voidaan antaa esimerkiksi elinkeinonharjoittajan verkkosivustolla, sosiaalisessa mediassa, verkossa toimivilla markkinapaikoilla tai suosituissa sanomalehdissä, pelkästään sähköisesti levitettävät mukaan lukien. Jos mahdollista, tiedot olisi annettava kuluttajille henkilökohtaisesti joko sähköpostiviestillä tai paperimuotoisella kirjeellä. Vammaisille nämä tiedot olisi pyydettäessä annettava esteettömässä muodossa.
(32)  Jotta tiedotuksella olisi vaikutusta, tietoa on annettava riittävästi ja oikeassa suhteessa tapauksen olosuhteisiin. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että tuomioistuin tai hallintoviranomainen voi vaatia hävinnyttä osapuolta tiedottamaan asianmukaisesti kaikille asiaan liittyville kuluttajille lainvoimaisista kielto- ja hyvitysmääräyksiä koskevista päätöksistä, joita edustajakanteen yhteydessä on annettu, sekä molempia osapuolia tiedottamaan sovintoratkaisuista, jotka tuomioistuin tai hallintoviranomainen on hyväksynyt. Tällaiset tiedot voidaan antaa esimerkiksi verkkosivustolla, sosiaalisessa mediassa, verkossa toimivilla markkinapaikoilla tai suosituissa sanomalehdissä, pelkästään sähköisesti levitettävät mukaan lukien. Vammaisille nämä tiedot olisi pyydettäessä annettava esteettömässä muodossa. Hävinnyt osapuoli vastaa kuluttajille tiedottamisesta aiheutuvista kustannuksista.
Tarkistus 24
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 32 a kappale (uusi)
(32 a)   Jäsenvaltioita olisi kannustettava perustamaan edustajakanteiden ilmainen kansallinen rekisteri, joka edistäisi avoimuusvelvoitteiden toteutumista.
Tarkistus 25
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 33 kappale
(33)  Kun tuomioistuin tai hallintoviranomainen on lainvoimaisella päätöksellä, esimerkiksi tämän direktiivin mukaisessa lainvoimaisessa kieltomääräyksessä, todennut, että rikkominen on tapahtunut, tätä johtopäätöstä, siltä osin kuin on kyse rikkomisen luonteesta sekä lainvoimaisessa päätöksessä vahvistetusta rikkomisen aineellisesta, henkilöllisestä, ajallisesta ja alueellisesta ulottuvuudesta, ei pitäisi ottaa uudelleen oikeudenkäynnin kohteeksi käsiteltäessä myöhemmin kannetta, joka koskee saman elinkeinonharjoittajan samaa rikkomista. Noudattamalla tätä periaatetta vahvistetaan oikeusvarmuutta, vältetään epäjohdonmukaisuutta unionin oikeuden soveltamisessa sekä lisätään edustajakanteiden ja niiden jatkotoimina esitettävien mahdollisten hyvitysvaatimusten vaikuttavuutta ja menettelyllistä tehokkuutta. Kun kanne, jossa vaaditaan rikkomisen jatkuvien vaikutusten poistamista, mukaan lukien hyvitystä, on nostettu muussa jäsenvaltiossa kuin siinä, jossa rikkominen on lainvoimaisella päätöksellä todettu, tämän päätöksen olisi muodostettava kumottavissa oleva olettama siitä, että rikkominen on tapahtunut.
(33)  Kun tuomioistuin tai hallintoviranomainen on lainvoimaisella päätöksellä, esimerkiksi tämän direktiivin mukaisessa lainvoimaisessa kieltomääräyksessä, todennut, että rikkominen on tapahtunut tai sitä ei ole tapahtunut, lainvoimaisen päätöksen olisi sidottava edustajakanteen kaikkia osapuolia. Noudattamalla tätä periaatetta vahvistetaan oikeusvarmuutta, vältetään epäjohdonmukaisuutta unionin oikeuden soveltamisessa sekä lisätään edustajakanteiden ja niiden jatkotoimina esitettävien mahdollisten hyvitysvaatimusten vaikuttavuutta ja menettelyllistä tehokkuutta. Lainvoimainen päätös ei saisi vaikuttaa muihin unionin tai kansallisen lainsäädännön mukaisiin oikeuksiin, joiden nojalla asianomaiset kuluttajat voivat saada hyvitystä. Sovintoratkaisun nojalla saadun hyvityksen olisi oltava sitova myös kaikissa samaa käytäntöä, samaa elinkeinonharjoittajaa ja samoja kuluttajia koskevissa tapauksissa. Kun kanne, jossa vaaditaan rikkomisen jatkuvien vaikutusten poistamista, mukaan lukien hyvitystä, on nostettu muussa jäsenvaltiossa kuin siinä, jossa on lainvoimaisella päätöksellä todettu, onko rikkominen tapahtunut vai ei, tätä päätöstä olisi pidettävä todisteena siitä, että rikkominen on tai sitä ei ole tapahtunut asiaan liittyvissä tapauksissa. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että yhden jäsenvaltion tuomioistuimen lopullista päätöstä, jolla vahvistetaan, onko rikkominen tapahtunut vai ei, ja jolla pyritään nostamaan samaa elinkeinonharjoittajaa vastaan samasta rikkomisesta muita hyvityskanteita toisen jäsenvaltion kansallisissa tuomioistuimissa, pidetään kumottavissa olevana olettamana.
Tarkistus 26
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 35 kappale
(35)  Vanhentumisaikoja koskevilla kansallisilla säännöillä ei pitäisi estää sellaisten hyvityskanteiden nostamista, jotka perustuvat siihen, että rikkominen on vahvistettu tämän direktiivin mukaisessa lainvoimaisessa kieltomääräyksessä tai elinkeinonharjoittajan vastuuta suhteessa vahinkoa kärsineisiin kuluttajiin koskevassa lainvoimaisessa vahvistustuomiossa. Edustajakanteen nostaminen lykkää tai keskeyttää hyvityskannetta koskevien vanhentumisaikojen kulumisen sellaisten kuluttajien osalta, joita edustajakanne koskee.
(35)  Vanhentumisaikoja koskevilla kansallisilla säännöillä ei pitäisi estää sellaisten hyvityskanteiden nostamista, jotka perustuvat siihen, että rikkominen on vahvistettu tämän direktiivin mukaisessa lainvoimaisessa kieltomääräyksessä elinkeinonharjoittajan vastuusta suhteessa vahinkoa kärsineisiin yksilöihin. Edustajakanteen nostaminen lykkää tai keskeyttää hyvityskannetta koskevien vanhentumisaikojen kulumisen sellaisten kuluttajien osalta, joita edustajakanne koskee.
Tarkistus 27
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 39 kappale
(39)  Koska edustajakanteilla ajetaan yleistä etua suojaamalla kuluttajien yhteisiä etuja, jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että menettelyihin liittyvät kulut eivät estä oikeutettuja yksiköitä nostamasta tämän direktiivin mukaisia edustajakanteita.
(39)  Koska edustajakanteilla ajetaan yleistä etua suojaamalla kuluttajien yhteisiä etuja, jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että menettelyihin liittyvät kulut eivät estä edustavia oikeutettuja yksiköitä nostamasta tämän direktiivin mukaisia edustajakanteita. Asianomaisessa kansallisessa laissa esitettyjen vaatimusten mukaisesti tämä ei kuitenkaan saisi vaikuttaa siihen, että edustajakanteen häviävä osapuoli korvaa voittavalle osapuolelle aiheutuneet oikeudenkäyntikulut (”häviäjä maksaa” ‑periaate). Tuomioistuin tai hallintoviranomainen ei kuitenkaan saisi määrätä hävinneen osapuolen maksettavaksi korvausta kuluista, jotka ovat tarpeettomia tai suhteettomia vaatimukseen nähden.
Tarkistus 28
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 39 a kappale (uusi)
(39 a)   Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että ehdollisia palkkioita vältetään ja varmistettava, että asianajajien palkkiot ja niiden laskutapa eivät kannusta panemaan vireille riita-asioita, jotka ovat kuluttajien tai muiden osapuolten etujen kannalta aiheettomia ja voisivat estää kuluttajia hyötymästä täysimääräisesti edustajakanteesta. Jäsenvaltioiden, jotka sallivat ehdolliset palkkiot, olisi varmistettava, että tällaiset palkkiot eivät estä kuluttajia saamasta täyttä korvausta.
Tarkistus 29
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 40 kappale
(40)  Eri jäsenvaltioiden oikeutettujen yksiköiden yhteistyö ja tietojenvaihto ovat osoittautuneet hyödyllisiksi puututtaessa rajat ylittäviin rikkomisiin. Valmiuksien kehittämistä ja yhteistyötä on tarpeellista jatkaa, ja näihin toimiin olisi saatava mukaan enemmän oikeutettuja yksiköitä kaikkialta unionin alueelta. Näin voitaisiin lisätä rajat ylittävien edustajakanteiden hyödyntämistä.
(40)  Eri jäsenvaltioiden oikeutettujen yksiköiden yhteistyö ja tietojen, hyvien käytäntöjen ja kokemusten vaihto ovat osoittautuneet hyödyllisiksi puututtaessa rajat ylittäviin rikkomisiin. Valmiuksien kehittämistä ja yhteistyötä on tarpeellista jatkaa, ja näihin toimiin olisi saatava mukaan enemmän edustavia oikeutettuja yksiköitä kaikkialta unionin alueelta. Näin voitaisiin lisätä rajat ylittävien edustajakanteiden hyödyntämistä.
Tarkistus 30
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 41 a kappale (uusi)
(41 a)   Komission olisi arvioitava mahdollisuutta perustaa ryhmäkanteista vastaavan Euroopan oikeusasiamiehen tehtävä, jotta voitaisiin tutkia mahdollisuutta saada rajat ylittäviä edustajakanteita koskeva unionin tason menettely.
Tarkistus 31
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta
1.  Tässä direktiivissä vahvistetaan säännöt, joiden nojalla oikeutetut yksiköt voivat nostaa edustajakanteita kuluttajien yhteisten etujen suojaamiseksi ja joiden avulla samalla varmistetaan asianmukaiset takeet perusteettomien oikeudenkäyntien välttämiseksi.
1.  Tässä direktiivissä vahvistetaan säännöt, joiden nojalla edustavat oikeutetut yksiköt voivat nostaa edustajakanteita kuluttajien yhteisten etujen suojaamiseksi ja erityisesti saada näin aikaan suojelun ja oikeussuojan saatavuuden korkean tason sekä valvoa niiden toteutumista ja joiden avulla samalla varmistetaan asianmukaiset takeet perusteettomien oikeudenkäyntien välttämiseksi.
Tarkistus 32
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 2 kohta
2.  Tällä direktiivillä ei estetä jäsenvaltioita antamasta tai pitämästä voimassa säännöksiä, joilla annetaan oikeutetuille yksiköille tai kenelle tahansa muulle henkilölle, jota asia koskee, muita menettelyllisiä välineitä siinä tarkoituksessa, että nämä voivat nostaa kanteita kuluttajien yhteisten etujen suojaamiseksi kansallisella tasolla.
2.  Tällä direktiivillä ei estetä jäsenvaltioita antamasta tai pitämästä voimassa säännöksiä, joilla annetaan edustaville oikeutetuille yksiköille tai mille tahansa muulle julkiselle elimelle muita menettelyllisiä välineitä siinä tarkoituksessa, että nämä voivat nostaa kanteita kuluttajien yhteisten etujen suojaamiseksi kansallisella tasolla. Tämän direktiivin täytäntöönpano ei saa missään olosuhteissa olla perusteena kuluttajansuojan heikentämiselle unionin oikeuden soveltamisalaan kuuluvilla aloilla.
Tarkistus 33
Ehdotus direktiiviksi
2 artikla – 1 kohta
1.  Tätä direktiiviä sovelletaan elinkeinonharjoittajia vastaan nostettaviin edustajakanteisiin, jotka johtuvat siitä, että elinkeinonharjoittajat ovat rikkoneet liitteessä I lueteltuja unionin oikeuden säännöksiä ja kyseiset rikkomiset vahingoittavat tai saattavat vahingoittaa kuluttajien yhteisiä etuja. Direktiiviä sovelletaan sekä kotimaisiin että rajat ylittäviin rikkomisiin, myös silloin, kun kyseiset rikkomiset ovat lakanneet ennen edustajakanteen vireilletuloa tai ennen sen vireilläolon päättymistä.
1.  Tätä direktiiviä sovelletaan elinkeinonharjoittajia vastaan nostettaviin edustajakanteisiin, jotka johtuvat siitä, että elinkeinonharjoittajat ovat rikkoneet liitteessä I lueteltuja unionin oikeuden säännöksiä, joilla suojellaan kuluttajien yhteisiä etuja, ja kyseisillä rikkomisilla on laaja-alainen vaikutus kuluttajiin. Direktiiviä sovelletaan sekä kotimaisiin että rajat ylittäviin rikkomisiin, myös silloin, kun kyseiset rikkomiset ovat lakanneet ennen edustajakanteen vireilletuloa tai ennen sen vireilläolon päättymistä.
Tarkistus 34
Ehdotus direktiiviksi
2 artikla – 3 kohta
3.  Tällä direktiivillä ei rajoiteta niiden unionin säännösten soveltamista, jotka koskevat kansainvälistä yksityisoikeutta ja erityisesti tuomioistuimen toimivaltaa ja sovellettavaa lakia.
3.  Tällä direktiivillä ei rajoiteta niiden unionin säännösten soveltamista, jotka koskevat kansainvälistä yksityisoikeutta ja erityisesti tuomioistuimen toimivaltaa, siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa annettujen tuomioiden tunnustamista ja täytäntöönpanoa sekä sopimusvelvoitteisiin ja sopimukseen perustumattomiin velvoitteisiin sovellettavan lainsäädännön säännöksiä, joita sovelletaan tässä direktiivissä tarkoitettuihin edustajakanteisiin.
Tarkistus 35
Ehdotus direktiiviksi
2 artikla – 3 a kohta (uusi)
3 a.  Tällä direktiivillä ei rajoiteta muita kansallisessa lainsäädännössä säädettyjä oikeussuojakeinoja.
Tarkistus 36
Ehdotus direktiiviksi
2 artikla – 3 b kohta (uusi)
3 b.  Tällä direktiivillä kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjassa ja Euroopan ihmisoikeussopimuksessa tunnustetut periaatteet ja erityisesti oikeus oikeudenmukaiseen ja puolueettomaan oikeudenkäyntiin ja oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin.
Tarkistus 37
Ehdotus direktiiviksi
3 artikla – 1 kohta – 1 a alakohta (uusi)
1 a)  ’kuluttajajärjestöllä’ ryhmää, joka pyrkii suojelemaan kuluttajien etuja elinkeinonharjoittajien laittomilta teoilta tai laiminlyönneiltä.
Tarkistus 38
Ehdotus direktiiviksi
3 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
2)  ’elinkeinonharjoittajalla’ luonnollista henkilöä tai joko yksityisessä tai julkisessa omistuksessa olevaa oikeushenkilöä, joka harjoittaa tai jonka nimissä tai puolesta toinen henkilö harjoittaa elinkeinoa tai ammattia;
2)  ’elinkeinonharjoittajalla’ luonnollista henkilöä tai joko yksityisessä tai julkisessa omistuksessa olevaa oikeushenkilöä, joka harjoittaa siviilioikeuden sääntöjen ja siviilioikeudellisen vastuun mukaisesti tai jonka nimissä tai puolesta toinen henkilö harjoittaa elinkeinoa tai ammattia;
Tarkistus 39
Ehdotus direktiiviksi
3 artikla – 1 kohta – 3 alakohta
3)  ’kuluttajien yhteisillä eduilla’ useiden kuluttajien etuja;
3)  ’kuluttajien yhteisillä eduilla’ useiden kuluttajien tai asetuksessa (EU) 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus) määriteltyjen rekisteröityjen etuja;
Tarkistus 40
Ehdotus direktiiviksi
3 artikla – 1 kohta – 6 a alakohta (uusi)
6 a)  ’kuluttajalainsäädännöllä’ kuluttajien suojelemisesta annettua unionin ja kansallista lainsäädäntöä;
Tarkistus 41
Ehdotus direktiiviksi
4 artikla – otsikko
Oikeutetut yksiköt
Edustavat oikeutetut yksiköt
Tarkistus 42
Ehdotus direktiiviksi
4 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – johdantokappale
Jäsenvaltioiden tai niiden tuomioistuinten on nimettävä vähintään yksi niiden alueella toimiva edustava oikeutettu yksikkö 3 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen edustajakanteiden nostamista varten.
Jäsenvaltioiden on nimettävä yksikkö oikeutetuksi yksiköksi, jos se täyttää seuraavat vaatimukset:
Jäsenvaltioiden on nimettävä yksikkö edustavaksi oikeutetuksi yksiköksi, jos se täyttää kaikki seuraavat vaatimukset:
Tarkistus 43
Ehdotus direktiiviksi
4 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – b alakohta
b)  sen oikeutetun edun mukaista on varmistaa, että tämän direktiivin kattaman unionin lainsäädännön säännöksiä noudatetaan;
b)  sen perussäännöt tai muu hallinnollinen asiakirja ja sen jatkuva toiminta kuluttajien etujen puolustamiseksi ja suojelemiseksi osoittavat sen oikeutetun edun varmistaa, että tämän direktiivin kattaman unionin lainsäädännön säännöksiä noudatetaan;
Tarkistus 44
Ehdotus direktiiviksi
4 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – c a alakohta (uusi)
c a)  se toimii tavalla, joka on riippumaton muista tahoista tai henkilöistä kuin kuluttajista, jotka saattavat saada taloudellista hyötyä edustajakanteen tuloksista, ja se on erityisesti riippumaton markkinatoimijoista;
Tarkistus 45
Ehdotus direktiiviksi
4 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – c b alakohta (uusi)
c b)  sillä ei ole tavanomaisia palvelusopimuksia ylittäviä rahoitussopimuksia kantajien asianajotoimistojen kanssa;
Tarkistus 46
Ehdotus direktiiviksi
4artikla – 1 kohta – 2alakohta – c c alakohta (uusi)
c c)  sillä on vakiintuneet sisäiset menettelyt sen ja sen rahoittajien välisten eturistiriitojen ehkäisemiseksi;
Tarkistus 47
Ehdotus direktiiviksi
4 artikla – 1 kohta – 3 alakohta
Jäsenvaltioiden on säädettävä, että edustavat oikeutetut yksiköt kertovat asianmukaisella tavalla, esimerkiksi verkkosivustollaan, selkeällä ja ymmärrettävällä kielellä rahoituksestaan, organisaatio- ja hallintorakenteestaan, tavoitteistaan, työmenetelmistään ja toiminnastaan.
Jäsenvaltioiden on arvioitava säännöllisesti, täyttääkö oikeutettu yksikkö edelleen nämä kriteerit. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että oikeutettu yksikkö menettää tämän direktiivin mukaisen asemansa, jos se ei enää täytä yhtä tai useampaa ensimmäisessä alakohdassa lueteltua vaatimusta.
Jäsenvaltioiden on arvioitava säännöllisesti, täyttääkö edustava oikeutettu yksikkö edelleen nämä kriteerit. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että edustava oikeutettu yksikkö menettää tämän direktiivin mukaisen asemansa, jos se ei enää täytä yhtä tai useampaa ensimmäisessä alakohdassa lueteltua vaatimusta.
Jäsenvaltioiden on laadittava luettelo edustavista yksiköistä, jotka täyttävät 1 kohdassa luetellut kriteerit, ja asetettava se julkisesti saataville. Niiden on toimitettava luettelo komissiolle ja saatettava se ajan tasalle tarvittaessa.
Komissio julkaisee jäsenvaltioilta saadun edustavien yksiköiden luettelon julkisesti saatavilla olevassa verkkoportaalissa.
Tarkistus 48
Ehdotus direktiiviksi
4 artikla – 1 a kohta (uusi)
1 a.  Jäsenvaltiot voivat säätää, että ennen tämän direktiivin voimaantuloa kansallisen lainsäädännön nojalla nimetyt julkiset elimet ovat edelleen kelpoisia tässä artiklassa tarkoitetun edustavan yksikön asemaan.
Tarkistus 49
Ehdotus direktiiviksi
4 artikla – 2 kohta
2.  Jäsenvaltiot voivat nimetä oikeutetun yksikön tapauskohtaisesti tiettyä edustajakannetta varten, jos yksikkö pyytää sitä ja täyttää 1 kohdassa tarkoitetut vaatimukset.
Poistetaan.
Tarkistus 50
Ehdotus direktiiviksi
4 artikla – 3 kohta
3.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että erityisesti kuluttajajärjestöt ja riippumattomat julkiset elimet voidaan hyväksyä oikeutetun yksikön asemaan. Jäsenvaltiot voivat nimetä oikeutetuiksi yksiköiksi kuluttajajärjestöjä, jotka edustavat jäseniä useammasta kuin yhdestä jäsenvaltiosta.
3.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 1 kohdassa luetellut kriteerit täyttävät kuluttajajärjestöt ja julkiset elimet voidaan hyväksyä edustavan oikeutetun yksikön asemaan. Jäsenvaltiot voivat nimetä edustaviksi oikeutetuiksi yksiköiksi kuluttajajärjestöjä, jotka edustavat jäseniä useammasta kuin yhdestä jäsenvaltiosta.
Tarkistus 51
Ehdotus direktiiviksi
4 artikla – 4 kohta
4.  Jäsenvaltiot voivat vahvistaa sääntöjä, joissa täsmennetään, mitkä oikeutetut yksiköt voivat vaatia kaikkia 5 ja 6 artiklassa tarkoitettuja toimenpiteitä ja mitkä ainoastaan yhtä tai useampaa näistä toimenpiteistä.
Poistetaan.
Tarkistus 52
Ehdotus direktiiviksi
4 artikla – 5 kohta
5.  Se, että oikeutettu yksikkö täyttää 1 kohdassa tarkoitetut vaatimukset, ei vaikuta tuomioistuimen tai hallintoviranomaisen oikeuteen tutkia, onko oikeutetulla yksiköllä tarkoituksensa puolesta 5 artiklan 1 kohdan mukainen peruste ryhtyä ajamaan kannetta tietyssä asiassa.
5.  Se, että oikeutettu yksikkö täyttää 1 kohdassa tarkoitetut vaatimukset, ei vaikuta tuomioistuimen tai hallintoviranomaisen velvollisuuteen tutkia, onko oikeutetulla yksiköllä tarkoituksensa puolesta 4 ja 5 artiklan 1 kohdan mukainen peruste ryhtyä ajamaan kannetta tietyssä asiassa.
Tarkistus 53
Ehdotus direktiiviksi
5 artikla – 1 kohta
1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että oikeutettu yksikkö voi nostaa edustajakanteen kansallisessa tuomioistuimessa tai hallintoviranomaisessa, jos oikeutetun yksikön pääasiallisten tavoitteiden ja niiden unionin lainsäädännössä myönnettyjen oikeuksien välillä, joita väitetty rikkominen ja nostettava edustajakanne koskevat, on suora yhteys.
1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että vain 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti nimetty edustava oikeutettu yksikkö voi nostaa edustajakanteen kansallisessa tuomioistuimessa tai hallintoviranomaisessa, jos oikeutetun yksikön pääasiallisten tavoitteiden ja niiden unionin lainsäädännössä myönnettyjen oikeuksien välillä, joita väitetty rikkominen ja nostettava edustajakanne koskevat, on suora yhteys.
Edustavat oikeutetut yksiköt voivat vapaasti valita käytettävissä olevan, unionin tai kansallisen lainsäädännön mukaisen menettelyn, jolla varmistetaan kuluttajien kollektiivisten etujen suojelun korkein taso.
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jäsenvaltion tuomioistuimessa tai hallintoviranomaisessa ei ole vireillä muuta kannetta, joka koskee samaa menettelyä, samaa elinkeinonharjoittajaa ja samoja kuluttajia.
Tarkistus 54
Ehdotus direktiiviksi
5 artikla – 2 kohta – 1 alakohta – johdantokappale
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että oikeutetut yksiköt voivat nostaa edustajakanteita, joissa vaaditaan seuraavia toimenpiteitä:
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että edustavat oikeutetut yksiköt, myös etukäteen nimetyt julkiset elimet, voivat nostaa edustajakanteita, joissa vaaditaan seuraavia toimenpiteitä:
Tarkistus 55
Ehdotus direktiiviksi
5 artikla – 2 kohta – 2 alakohta
Oikeutetuille yksiköille ei saa asettaa vaatimusta, jonka mukaan niiden olisi kieltomääräystä hakiessaan hankittava valtuutus kanteessa tarkoitetuilta yksittäisiltä kuluttajilta tai esitettävä näyttö kyseisten kuluttajien todellisista vahingoista tai elinkeinonharjoittajan tahallisuudesta tai huolimattomuudesta.
Edustaville oikeutetuille yksiköille ei saa asettaa vaatimusta, jonka mukaan niiden olisi kieltomääräystä hakiessaan hankittava valtuutus kanteessa tarkoitetuilta yksittäisiltä kuluttajilta ja esitettävä näyttö kyseisten kuluttajien todellisista vahingoista tai elinkeinonharjoittajan tahallisuudesta tai huolimattomuudesta.
Tarkistus 56
Ehdotus direktiiviksi
5 artikla – 2 kohta – 2 alakohta – a alakohta
a)  väliaikainen kieltomääräys, jolla elinkeinonharjoittajan menettely lopetetaan tai, jos kyseistä menettelyä ei ole vielä toteutettu mutta sen toteuttaminen on odotettavissa, jolla kyseinen menettely kielletään;
a)  väliaikainen kieltomääräys, jolla elinkeinonharjoittajan laiton menettely lopetetaan tai, jos kyseistä menettelyä ei ole vielä toteutettu mutta sen toteuttaminen on odotettavissa, jolla kyseinen laiton menettely kielletään;
Tarkistus 57
Ehdotus direktiiviksi
5 artikla – 3 kohta
3.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että oikeutetut yksiköt voivat nostaa edustajakanteita sellaisten toimenpiteiden vaatimiseksi, joilla poistetaan rikkomisen jatkuvat vaikutukset. Näitä toimenpiteitä koskevan vaatimuksen perustana on oltava lainvoimainen päätös, kuten 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettu lainvoimainen kieltomääräys, jossa todetaan, että elinkeinonharjoittajan menettely rikkoo liitteessä I mainittua unionin lainsäädäntöä ja vahingoittaa kuluttajien yhteisiä etuja.
3.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että edustavat oikeutetut yksiköt voivat nostaa edustajakanteita sellaisten toimenpiteiden vaatimiseksi, joilla poistetaan rikkomisen jatkuvat vaikutukset.
Tarkistus 58
Ehdotus direktiiviksi
5 artikla – 4 kohta
4.  Rajoittamatta 4 artiklan 4 kohdan soveltamista jäsenvaltioiden on varmistettava, että oikeutetut yksiköt voivat vaatia samalla edustajakanteella sekä toimenpiteitä, joilla poistetaan rikkomisen jatkuvat vaikutukset, että 2 kohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä.
Poistetaan.
Tarkistus 59
Ehdotus direktiiviksi
5 aartikla (uusi)
5 a  artikla
Kollektiivisia vahingonkorvauskanteita koskeva rekisteri
1.  Jäsenvaltiot voivat perustaa edustajakanteita koskevan kansallisen rekisterin, jonka on oltava kaikkien halukkaiden saatavilla maksutta sähköisesti ja/tai muussa muodossa.
2.  Rekisterit julkaisevilla verkkosivustoilla on tarjottava pääsy kattavaan ja objektiiviseen tietoon käytettävissä olevista menetelmistä korvauksen saamiseksi, myös tuomioistuinten ulkopuolisista menettelyistä ja vireillä olevista edustajakanteista.
3.  Kansalliset rekisterit on yhdistettävä toisiinsa. Sovelletaan asetuksen (EU) 2017/2394 35 artiklaa.
Tarkistus 60
Ehdotus direktiiviksi
6 artikla – 1 kohta – 1 alakohta
1.  Sovellettaessa 5 artiklan 3 kohtaa jäsenvaltioiden on varmistettava, että oikeutetut yksiköt voivat panna vireille edustajakanteita sellaisten hyvitysmääräysten saamiseksi, joissa elinkeinonharjoittaja velvoitetaan tapauksen mukaan esimerkiksi maksamaan vahingonkorvausta, korjaamaan tai vaihtamaan tavara, alentamaan hintaa, purkamaan sopimus tai palauttamaan maksettu hinta. Jäsenvaltio voi edellyttää, että yksittäisiltä kuluttajilta, joita rikkominen koskee, saadaan valtuutukset ennen vahvistustuomion tai hyvitysmääräyksen antamista.
1.  Sovellettaessa 5 artiklan 3 kohtaa jäsenvaltioiden on varmistettava, että edustavat oikeutetut yksiköt voivat panna vireille edustajakanteita sellaisten hyvitysmääräysten saamiseksi, joissa elinkeinonharjoittaja velvoitetaan tapauksen mukaan esimerkiksi maksamaan vahingonkorvausta, korjaamaan tai vaihtamaan tavara, alentamaan hintaa, purkamaan sopimus tai palauttamaan maksettu hinta. Jäsenvaltio voi halutessaan edellyttää, että yksittäisiltä kuluttajilta, joita rikkominen koskee, saadaan valtuutukset ennen hyvitysmääräyksen antamista.
Tarkistus 61
Ehdotus direktiiviksi
6 artikla – 1 kohta – 1 a alakohta (uusi)
1 a.  Jos jäsenvaltio ei edellytä yksittäisten kuluttajien valtuutusta edustajakanteeseen osallistumiseksi, sen on kuitenkin sallittava niiden henkilöiden, jotka eivät tavallisesti oleskele valtiossa, jossa kanne nostetaan, osallistuminen edustajakanteeseen, jos nämä ovat sovellettavan määräajan kuluessa antaneet nimenomaisen valtuutuksen edustajakanteeseen osallistumisesta.
Tarkistus 62
Ehdotus direktiiviksi
6 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Oikeutettujen yksiköiden on toimitettava kansallisen lainsäädännön edellyttämät riittävät tiedot kanteen tueksi, mukaan lukien kuvaus kuluttajista, joita kanne koskee, sekä selostus tosiasia- ja oikeuskysymyksistä, jotka on ratkaistava.
Edustavien oikeutettujen yksiköiden on toimitettava kaikki tarvittavat kansallisen lainsäädännön edellyttämät tiedot kanteen tueksi, mukaan lukien kuvaus kuluttajista, joita kanne koskee, sekä selostus tosiasia- ja oikeuskysymyksistä, jotka on ratkaistava.
Tarkistus 63
Ehdotus direktiiviksi
6 artikla – 2 kohta
2.  Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat perustelluissa tapauksissa, joissa kuluttajien kärsimän yksilöllisen vahingon luonteen vuoksi on monimutkaista selvittää yksilöllisen hyvityksen määrää, antaa tuomioistuimelle tai hallintoviranomaiselle valtuudet päättää, että hyvitysmääräyksen sijaan annetaan vahvistustuomio, joka koskee elinkeinonharjoittajan vastuuta suhteessa liitteessä I tarkoitetun unionin lainsäädännön rikkomisen vuoksi vahinkoa kärsineisiin kuluttajiin.
Poistetaan.
Tarkistus 64
Ehdotus direktiiviksi
6 artikla – 3 kohta
3.  Edellä olevaa 2 kohtaa ei sovelleta seuraavissa tapauksissa:
Poistetaan.
a)  kuluttajat, joita rikkominen koskee, ovat tunnistettavissa, ja heidän vahinkonsa, jotka ovat aiheutuneet samasta tiettyyn ajanjaksoon tai hankintaan liittyvästä elinkeinonharjoittajan menettelystä, ovat keskenään vertailukelpoisia. Tällaisissa tapauksissa kanteen nostamisen edellytykseksi ei saa asettaa sitä, että yksittäisiltä kuluttajilta, joita kanne koskee, saadaan valtuutus. Hyvitys on kohdistettava kuluttajille, joita kanne koskee;
b)  kuluttajat ovat kärsineet vähäisen vahingon, ja olisi kohtuutonta jakaa hyvitys heille. Tällaisissa tapauksissa jäsenvaltioiden on varmistettava, että vahinkoa kärsineiden yksittäisten kuluttajien valtuutusta ei edellytetä. Hyvitys on kohdistettava johonkin yleiseen tarkoitukseen, joka palvelee kuluttajien yhteisiä etuja.
Tarkistus 65
Ehdotus direktiiviksi
6 artikla – 4 kohta
4.  Sillä, että lainvoimaisen päätöksen nojalla on saatu hyvitystä 1, 2 ja 3 kohdan mukaisesti, ei ole vaikutusta muihin unionin tai kansallisen lainsäädännön mukaisiin oikeuksiin, joiden nojalla vahinkoa kärsinyt kuluttaja voi saada hyvitystä.
4.  Sillä, että lainvoimaisen päätöksen nojalla on saatu hyvitystä 1 kohdan mukaisesti, ei ole vaikutusta muihin unionin tai kansallisen lainsäädännön mukaisiin oikeuksiin, joiden nojalla vahinkoa kärsinyt kuluttaja voi saada hyvitystä. Tämän säännöksen soveltamisessa noudatetaan lainvoimaisuuden periaatetta.
Tarkistus 66
Ehdotus direktiiviksi
6 artikla – 4 a kohta (uusi)
4 a.  Hyvitystoimenpiteiden tarkoituksena on täyden korvauksen määrääminen kuluttajille heidän kärsimästään vahingosta. Jos korvauksen maksamisen jälkeen varoja jää yli, tuomioistuin päättää jäljellä olevan määrän saajasta. Kyseistä hyvittämättä jäänyttä määrää ei hyvitetä edustavalle oikeutetulle yksikölle eikä elinkeinonharjoittajalle.
Tarkistus 67
Ehdotus direktiiviksi
6 artikla – 4 b kohta (uusi)
4 b.  Erityisesti on kiellettävä rankaisevat vahingonkorvaukset, jotka johtavat liiallisen vahingonkorvauksen maksamiseen kantajalle. Esimerkiksi joukkovahinkotilanteessa kuluttajille määrättävä vahingonkorvaus ei saa ylittää määrää, jonka elinkeinonharjoittaja sovellettavan kansallisen tai unionin lain mukaisesti on velvollinen maksamaan kuluttajille näille kullekin aiheutuneen todellisen vahingon perusteella.
Tarkistus 68
Ehdotus direktiiviksi
7 artikla – otsikko
Rahoitus
Edustajakanteen tutkittavaksi ottaminen
Tarkistus 69
Ehdotus direktiiviksi
7 artikla – 1 kohta
1.  Oikeutetun yksikön, joka vaatii 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua hyvitysmääräystä, on ilmoitettava kanteen käsittelyn varhaisessa vaiheessa, mikä on niiden varojen alkuperä, joilla se rahoittaa toimintansa yleisesti, sekä niiden varojen alkuperä, joilla se rahoittaa kyseisen kanteen ajamisen. Oikeutetun yksikön on osoitettava, että sillä on riittävät taloudelliset voimavarat, joiden avulla se voi ajaa kanteessa tarkoitettujen kuluttajien etuja sekä vastata sen maksettavaksi tulevista kuluista, jos kanne hylätään.
1.  Edustavan oikeutetun yksikön, joka vaatii 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua hyvitysmääräystä, on toimitettava tuomioistuimelle tai hallintoviranomaisille aivan kanteen käsittelyn alkuvaiheessa kattava rahoitusselvitys, jossa esitetään kaikkien niiden varojen alkuperä, joilla se rahoittaa toimintansa yleisesti, sekä niiden varojen alkuperä, joilla se rahoittaa kyseisen kanteen ajamisen, osoittaakseen, ettei sillä ole eturistiriitoja. Oikeutetun yksikön on osoitettava, että sillä on riittävät taloudelliset voimavarat, joiden avulla se voi ajaa kanteessa tarkoitettujen kuluttajien etuja sekä vastata sen maksettavaksi tulevista kuluista, jos kanne hylätään.
Tarkistus 70
Ehdotus direktiiviksi
7 artikla – 2 kohta
2.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tapauksissa, joissa edustajakannetta rahoittaa kolmas osapuoli, tämä kolmas osapuoli ei saa
2.  Kansallinen tuomioistuin voi päättää, ettei edustajakannetta oteta käsiteltäväksi, jos se toteaa, että kolmannen osapuolen rahoitus voisi
Tarkistus 71
Ehdotus direktiiviksi
7 artikla – 2 kohta – a alakohta
a)  vaikuttaa oikeutetun yksikön päätöksiin, jotka koskevat edustajakannetta, sovintoratkaisut mukaan lukien;
a)  vaikuttaa edustavan oikeutetun yksikön päätöksiin, jotka koskevat edustajakannetta, edustajakanteen vireillepano ja sovintoratkaisuja koskevat päätökset mukaan lukien;
Tarkistus 72
Ehdotus direktiiviksi
7 artikla – 3 kohta
3.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tuomioistuimilla ja hallintoviranomaisilla on valtuudet arvioida 2 kohdassa tarkoitettuja olosuhteita ja arviointinsa perusteella edellyttää oikeutetulta yksiköltä kieltäytymistä kyseisestä rahoituksesta sekä tarvittaessa todeta oikeutetun yksikön kanneoikeuden puuttuminen kyseisessä edustajakanteessa.
3.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tuomioistuimet ja hallintoviranomaiset arvioivat, onko olemassa 1 kohdassa tarkoitettua eturistiriitaa, ja 2 kohdassa tarkoitettuja olosuhteita edustajakanteen käsiteltäväksi ottamisen yhteydessä sekä myöhemmin oikeudenkäynnin aikana, jos olosuhteet vaikuttavat vasta siinä vaiheessa.
Tarkistus 73
Ehdotus direktiiviksi
7 artikla – 3 a kohta (uusi)
3 a.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tuomioistuimella tai hallintoviranomaisella on valtuudet hylätä ilmeisen perusteettomat kanteet oikeudenkäynnin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Tarkistus 74
Ehdotus direktiiviksi
7 aartikla (uusi)
7 a  artikla
Häviäjä maksaa -periaate
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että ryhmäkanteen hävinnyt osapuoli korvaa voittaneen osapuolen oikeudenkäyntikulut kansallisessa laissa säädettyjen edellytysten mukaisesti. Tuomioistuin tai hallintoviranomainen ei kuitenkaan saa määrätä hävinneelle osapuolelle korvausta kuluista, jotka ovat tarpeettomia tai suhteettomia vaatimukseen nähden.
Tarkistus 75
Ehdotus direktiiviksi
8 artikla – 1 kohta
1.  Jäsenvaltiot voivat säätää, että kun oikeutettu yksikkö ja elinkeinonharjoittaja ovat saavuttaneet sovintoratkaisun hyvityksestä kuluttajille, jotka ovat kärsineet vahinkoa elinkeinonharjoittajan väitetyn lainvastaisen menettelyn vuoksi, oikeutettu yksikkö ja elinkeinonharjoittaja voivat yhdessä pyytää tuomioistuinta tai hallintoviranomaista hyväksymään sovintoratkaisun. Tuomioistuimen tai hallintoviranomaisen pitäisi tutkia tällainen pyyntö ainoastaan, jos saman jäsenvaltion tuomioistuimessa tai hallintoviranomaisessa ei ole vireillä saman elinkeinonharjoittajan samaa menettelyä koskevaa muuta edustajakannetta.
1.  Jäsenvaltiot voivat säätää, että kun edustava oikeutettu yksikkö ja elinkeinonharjoittaja ovat saavuttaneet sovintoratkaisun hyvityksestä kuluttajille, jotka ovat kärsineet vahinkoa elinkeinonharjoittajan väitetyn lainvastaisen menettelyn vuoksi, oikeutettu yksikkö ja elinkeinonharjoittaja voivat yhdessä pyytää tuomioistuinta tai hallintoviranomaista hyväksymään sovintoratkaisun.
Tarkistus 76
Ehdotus direktiiviksi
8 artikla – 6 kohta
6.  Yksittäisille kuluttajille on annettava mahdollisuus hyväksyä tai hylätä 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen sovintoratkaisujen sitovuus itseään kohtaan. Sillä, että 4 kohdassa tarkoitetun hyväksytyn sovintoratkaisun nojalla on saatu hyvitystä, ei ole vaikutusta muihin unionin tai kansallisen lainsäädännön mukaisiin oikeuksiin, joiden nojalla vahinkoa kärsinyt kuluttaja voi saada hyvitystä.
6.  Sillä, että 4 kohdassa tarkoitetun, kaikkia osapuolia sitovan hyväksytyn sovintoratkaisun nojalla on saatu hyvitystä, ei ole vaikutusta muihin unionin tai kansallisen lainsäädännön mukaisiin oikeuksiin, joiden nojalla vahinkoa kärsinyt kuluttaja voi saada hyvitystä.
Tarkistus 77
Ehdotus direktiiviksi
9 artikla – -1 kohta (uusi)
-1 Jäsenvaltioiden on varmistettava, että edustavat yksiköt:
a)  ilmoittavat kuluttajille väitetystä unionin lainsäädäntöön perustuvien oikeuksien loukkauksesta ja aikomuksesta nostaa kieltokanne tai vahingonkorvauskanne,
b)  kertovat asianomaisille kuluttajille jo etukäteen mahdollisuudesta osallistua kanteeseen varmistaakseen, jotta asiaankuuluvat asiakirjat ja muut kanteen nostamiseksi tarvittavat tiedot säilytetään,
c)  ilmoittavat tarpeen mukaan jatkotoimista ja mahdollisista oikeudellisista seurauksista.
Tarkistus 78
Ehdotus direktiiviksi
9 artikla – 1 kohta
1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tuomioistuin tai hallintoviranomainen vaatii sääntöjä rikkonutta elinkeinonharjoittajaa antamaan rikkomisen kohteeksi joutuneille kuluttajille tietyssä määräajassa omalla kustannuksellaan tiedon lainvoimaisista päätöksistä, joissa on määrätty 5 ja 6 artiklassa tarkoitettuja toimenpiteitä, sekä 8 artiklassa tarkoitetuista hyväksytyistä sovintoratkaisuista tapauksen olosuhteisiin soveltuvalla välineellä, esimerkiksi tarvittaessa antamalla tiedon henkilökohtaisesti jokaiselle kuluttajalle, jota asia koskee.
1.  Tapauksissa, joissa sovintoratkaisu tai lainvoimainen päätös hyödyttää kuluttajia, jotka saattavat olla epätietoisia asiasta, jäsenvaltioiden on varmistettava, että tuomioistuin tai hallintoviranomainen vaatii hävinnyttä osapuolta tai molempia osapuolia antamaan rikkomisen kohteeksi joutuneille kuluttajille tietyssä määräajassa omalla kustannuksellaan tiedon lainvoimaisista päätöksistä, joissa on määrätty 5 ja 6 artiklassa tarkoitettuja toimenpiteitä, sekä 8 artiklassa tarkoitetuista hyväksytyistä sovintoratkaisuista tapauksen olosuhteisiin soveltuvalla välineellä. Jäsenvaltiot voivat säätää, että tiedottamisvelvollisuus voidaan täyttää julkisen ja helposti saatavilla olevan verkkosivuston välityksellä.
Tarkistus 79
Ehdotus direktiiviksi
9 artikla – 1 a kohta (uusi)
1 a.  Hävinneen osapuolen on korvattava tiedottamisesta kuluttajille aiheutuvat kustannukset 7 artiklassa vahvistetun periaatteen mukaisesti.
Tarkistus 80
Ehdotus direktiiviksi
9 artikla – 2 kohta
2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettuihin tietoihin on sisällytettävä helppotajuisella kielellä laadittu selostus, joka koskee edustajakanteen kohdetta, kanteen oikeudellisia seurauksia sekä tarvittaessa kanteessa tarkoitetuilta kuluttajilta edellytettäviä jatkotoimia.
2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettuihin tietoihin on sisällytettävä helppotajuisella kielellä laadittu selostus, joka koskee edustajakanteen kohdetta, kanteen oikeudellisia seurauksia sekä tarvittaessa kanteessa tarkoitetuilta kuluttajilta edellytettäviä jatkotoimia. Tietoja koskevat yksityiskohdat ja niitä koskeva aikataulu on suunniteltava yhdessä tuomioistuimen tai hallintoviranomaisen kanssa.
Tarkistus 81
Ehdotus direktiiviksi
9 artikla – 2 a kohta (uusi)
2 a.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tiedot tulevista, käsiteltävänä olevista ja ratkaistuista kanteista asetetaan julkisesti saataville esteettömällä tavalla, myös tiedotusvälineissä ja internetissä julkisella verkkosivustolla, kun tuomioistuin on päättänyt, että tapaus otetaan käsiteltäväksi.
Tarkistus 82
Ehdotus direktiiviksi
9 artikla – 2 b kohta (uusi)
2 b.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että oikeutettujen yksiköiden tekemät julkiset ilmoitukset kanteista perustuvat tosiasioihin ja että niissä otetaan huomioon sekä kuluttajien oikeus saada tietoa että vastaajan maineeseen liittyvät oikeudet ja oikeus liikesalaisuuteen.
Tarkistus 83
Ehdotus direktiiviksi
10 artikla – 1 kohta
1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kuluttajien yhteisiä etuja vahingoittava rikkominen, joka on vahvistettu hallintoviranomaisen tai tuomioistuimen lainvoimaisessa päätöksessä, kuten 5 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetussa lainvoimaisessa kieltomääräyksessä, katsotaan kiistämättömäksi todisteeksi kyseisen rikkomisen tapahtumisesta, kun kansallisessa tuomioistuimessa käsitellään samaa elinkeinonharjoittajaa vastaan nostettua toista kannetta, jossa saman rikkomisen johdosta vaaditaan hyvitystä.
1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että hallintoviranomaisen tai tuomioistuimen lainvoimainen päätös, kuten 5 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettu lainvoimainen kieltomääräys, katsotaan todisteeksi rikkomisen tapahtumisesta tai siitä, että sitä ei ole tapahtunut, kun kansallisessa tuomioistuimessa käsitellään samaa elinkeinonharjoittajaa vastaan nostettua toista kannetta, jossa samojen tosiseikkojen johdosta vaaditaan hyvitystä, edellyttäen etteivät samat kuluttajat voi saada korvausta samasta vahingosta kaksi kertaa.
Tarkistus 84
Ehdotus direktiiviksi
10 artikla – 2 kohta
2.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 1 kohdassa tarkoitettu lainvoimainen päätös, joka on annettu toisessa jäsenvaltiossa, katsotaan jäsenvaltioiden tuomioistuimissa tai hallintoviranomaisissa kumottavissa olevaksi olettamukseksi siitä, että rikkominen on tapahtunut.
2.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 1 kohdassa tarkoitettu lainvoimainen päätös, joka on annettu toisessa jäsenvaltiossa, katsotaan jäsenvaltioiden tuomioistuimissa tai hallintoviranomaisissa vähintään todisteeksi siitä, että rikkominen on tapahtunut.
Tarkistus 85
Ehdotus direktiiviksi
10 artikla – 2 a kohta (uusi)
2 a.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että yhden jäsenvaltion tuomioistuimen lopullista päätöstä, jolla vahvistetaan, onko rikkominen tapahtunut vai ei, ja jolla pyritään nostamaan samaa elinkeinonharjoittajaa vastaan samasta rikkomisesta muita hyvityskanteita toisen jäsenvaltion kansallisissa tuomioistuimissa, pidetään kumottavissa olevana olettamana.
Tarkistus 86
Ehdotus direktiiviksi
10 artikla – 3 kohta
3.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu lainvoimainen vahvistustuomio merkitsee kiistämätöntä vahvistusta elinkeinonharjoittajan vastuusta suhteessa rikkomisesta vahinkoa kärsineisiin kuluttajiin, kun kansallisessa tuomioistuimessa käsitellään samaa elinkeinonharjoittajaa vastaan nostettua toista kannetta, jossa saman rikkomisen johdosta vaaditaan hyvitystä. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kuluttajat voivat nostaa tällaisia yksilöllisiä hyvityskanteita nopeutettujen ja yksinkertaistettujen menettelyiden mukaisesti.
3.  Jäsenvaltioita kannustetaan perustamaan tietokanta, joka sisältää kaikki edustajakanteita koskevat lainvoimaiset päätökset ja josta voisi olla apua muissa hyvitystoimenpiteissä, ja vaihtamaan parhaita käytäntöjään tällä alalla.
Tarkistus 87
Ehdotus direktiiviksi
11 artikla – 1 kohta
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jos kuluttajan kanneoikeuteen hyvitysasiassa sovelletaan unionin tai kansallisen lainsäädännön mukaan vanhentumisaikaa, tällaisen vanhentumisajan kuluminen lykkääntyy tai keskeytyy, kun 5 ja 6 artiklassa tarkoitettu edustajakanne nostetaan.
Jäsenvaltioiden on varmistettava kansallisen lainsäädännön mukaisesti, että jos yksittäisen henkilön kanneoikeuteen hyvitysasiassa sovelletaan unionin tai kansallisen lainsäädännön mukaan vanhentumisaikaa, tällaisen vanhentumisajan kuluminen lykkääntyy tai keskeytyy, kun 5 ja 6 artiklassa tarkoitettu edustajakanne nostetaan.
Tarkistus 88
Ehdotus direktiiviksi
13 artikla – 1 kohta
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kun oikeutettu yksikkö on esittänyt kohtuullisesti saatavissa olevat, edustajakannetta tukevat tosiseikat ja todisteet sekä viitannut vastaajan hallussa oleviin lisätodisteisiin, tuomioistuin tai hallintoviranomainen voi oikeutetun yksikön pyynnöstä kansallisten menettelysääntöjen mukaisesti ja ottaen huomioon unionin ja kansalliset salassapitosäännöt määrätä vastaajan esittämään tällaiset lisätodisteet.
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kun yksi osapuolista on esittänyt kohtuullisesti saatavissa olevat, näkemystään tukevat tosiseikat ja riittävät todisteet sekä kattavan selvityksen ja viitannut toisen osapuolen hallussa oleviin erityisiin ja selkeästi määriteltyihin lisätodisteisiin, tuomioistuin tai hallintoviranomainen voi oikeutetun yksikön pyynnöstä kansallisten menettelysääntöjen mukaisesti ja ottaen huomioon unionin ja kansalliset salassapitosäännöt määrätä tämän osapuolen esittämään tällaiset lisätodisteet mahdollisimman suppeasti kohtuullisesti saatavissa olevien tosiseikkojen perusteella. Määräyksen on oltava asianmukainen ja suhteutettu kyseiseen tapaukseen eikä se saa luoda epätasapainoa osapuolten välille.
Tarkistus 89
Ehdotus direktiiviksi
13 artikla – 1 a kohta (uusi)
1 a.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tuomioistuimet rajaavat todisteiden esittämisvelvollisuuden siihen, mikä on oikeasuhteista. Jotta voidaan määrittää, onko edustavan oikeutetun yksikön esittämisvaatimus oikeasuhteinen, tuomioistuimen on otettava huomioon kaikkien osapuolten oikeutetut edut ja erityisesti se, missä määrin käytettävissä olevat tosiseikat ja todisteet tukevat vaatimusta, ja sisältyykö todisteisiin, joiden esittämistä pyydetään, luottamuksellisia tietoja.
Tarkistus 90
Ehdotus direktiiviksi
13 artikla – 1 b kohta (uusi)
1 b.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansallisilla tuomioistuimilla on toimivalta määrätä esitettäväksi sellaisia tietoja sisältävät todisteet, jotka ne katsovat merkityksellisiksi vahingonkorvauskanteessa.
Tarkistus 91
Ehdotus direktiiviksi
14 artikla – 2 kohta
2.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että seuraamuksina voidaan määrätä sakkoja.
2.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että seuraamuksina voidaan muun muassa määrätä sakkoja.
Tarkistus 92
Ehdotus direktiiviksi
14 artikla – 3 kohta
3.  Kun jäsenvaltiot päättävät, mihin tarkoitukseen sakoista saadut tulot käytetään, niiden on otettava huomioon kuluttajien yhteiset edut.
3.  Kun jäsenvaltiot päättävät, mihin tarkoitukseen sakoista saadut tulot käytetään, niiden on otettava huomioon yhteiset edut. Jäsenvaltiot voivat päättää, että nämä tulot käytetään edustajakanteiden rahoittamista varten perustettuun rahastoon.
Tarkistus 93
Ehdotus direktiiviksi
15 artikla – otsikko
Oikeutetuille yksiköille annettava tuki
Edustaville oikeutetuille yksiköille annettava tuki
Tarkistus 94
Ehdotus direktiiviksi
15 artikla – 1 kohta
1.  Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että edustajakanteisiin liittyvät oikeudenkäyntikulut eivät muodosta taloudellista estettä, jonka vuoksi oikeutetut yksiköt eivät tosiasiassa käyttäisi oikeuttaan vaatia 5 ja 6 artiklassa tarkoitettuja toimenpiteitä; tässä tarkoituksessa voitaisiin esimerkiksi alentaa tuomioistuinten ja hallintoviranomaisten palkkioita, tarjota oikeutetuille yksiköille mahdollisuus saada tarvittaessa oikeusapua tai myöntää niille tätä varten julkista rahoitusta.
1.  Jäsenvaltioita on 7 artiklan mukaisesti kannustettava varmistamaan, että edustavilla oikeutetuilla yksiköillä on riittävästi varoja edustajakanteisiin. Niiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet oikeussuojan saatavuuden parantamiseksi ja varmistettava, että edustajakanteisiin liittyvät oikeudenkäyntikulut eivät muodosta taloudellista estettä, jonka vuoksi oikeutetut yksiköt eivät tosiasiassa käyttäisi oikeuttaan vaatia 5 ja 6 artiklassa tarkoitettuja toimenpiteitä; tässä tarkoituksessa voitaisiin esimerkiksi alentaa tuomioistuinten ja hallintoviranomaisten palkkioita, tarjota oikeutetuille yksiköille mahdollisuus saada tarvittaessa oikeusapua tai myöntää niille tätä varten julkista rahoitusta.
Tarkistus 95
Ehdotus direktiiviksi
15 artikla – 1 a kohta (uusi)
1 a.  Jäsenvaltioiden on annettava rakenteellista tukea yksiköille, jotka toimivat tämän direktiivin sovellusalaan kuuluvina oikeutettuina yksiköinä.
Tarkistus 96
Ehdotus direktiiviksi
15 aartikla (uusi)
15 a  artikla
Oikeudellinen edustus ja palkkiot
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että asianajajien palkkiot ja niiden laskutapa eivät kannusta panemaan vireille riita-asioita, jotka ovat kaikkien osapuolten kannalta hyödyttömiä. Jäsenvaltioiden on erityisesti kiellettävä ehdolliset palkkiot.
Tarkistus 97
Ehdotus direktiiviksi
16 artikla – 1 kohta
1.  Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että jokainen oikeutettu yksikkö, joka on etukäteen nimetty yhdessä jäsenvaltiossa 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti, voi nostaa kanteita toisen jäsenvaltion tuomioistuimessa tai hallintoviranomaisessa toimitettuaan nähtäväksi 4 artiklassa tarkoitetun julkisesti saatavilla olevan luettelon. Tuomioistuinten ja hallintoviranomaisten on hyväksyttävä tämä luettelo todisteeksi oikeutetun yksikön kanneoikeudesta, mikä ei kuitenkaan rajoita niiden oikeutta tutkia, onko oikeutetulla yksiköllä tarkoituksensa nojalla perusteet nostaa kanne kyseisessä tapauksessa.
1.  Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että jokainen edustava oikeutettu yksikkö, joka on etukäteen nimetty yhdessä jäsenvaltiossa 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti, voi nostaa kanteita toisen jäsenvaltion tuomioistuimessa tai hallintoviranomaisessa toimitettuaan nähtäväksi 4 artiklassa tarkoitetun julkisesti saatavilla olevan luettelon. Tuomioistuimet ja hallintoviranomaiset voivat tarkastella edustavan oikeutetun yksikön kanneoikeutta, mikä ei kuitenkaan rajoita niiden oikeutta tutkia, onko edustavalla oikeutetulla yksiköllä tarkoituksensa nojalla perusteet nostaa kanne kyseisessä tapauksessa.
Tarkistus 98
Ehdotus direktiiviksi
16 artikla – 2 a kohta (uusi)
2 a.  Jäsenvaltio, jossa ryhmäkanne on nostettu, voi edellyttää valtuutusta kyseisessä jäsenvaltiossa asuvilta kuluttajilta ja sen on edellytettävä valtuutusta toisessa jäsenvaltiossa asuvilta kuluttajilta, kun kyseessä on rajat ylittävä kanne. Tällaisissa tapauksissa tuomioistuimelle tai hallintoviranomaiselle ja vastaajalle annetaan kanteen alussa koottu luettelo kaikista toisesta jäsenvaltiosta peräisin olevista kuluttajista, jotka ovat antaneet kyseisen valtuutuksen.
Tarkistus 99
Ehdotus direktiiviksi
16 artikla – 4 kohta
4.  Jos jäsenvaltio tai komissio asettaa kyseenalaiseksi, täyttääkö oikeutettu yksikkö 4 artiklan 1 kohdan vaatimukset, jäsenvaltion, joka on nimennyt kyseisen oikeutetun yksikön, on tutkittava asia ja tarvittaessa peruutettava nimeäminen, jos yksi tai useampi vaatimus ei täyty.
4.  Jos jäsenvaltio, komissio tai elinkeinonharjoittaja asettaa kyseenalaiseksi, täyttääkö edustava oikeutettu yksikkö 4 artiklan 1 kohdan vaatimukset, jäsenvaltion, joka on nimennyt kyseisen oikeutetun yksikön, on tutkittava asia ja tarvittaessa peruutettava nimeäminen, jos yksi tai useampi vaatimus ei täyty.
Tarkistus 100
Ehdotus direktiiviksi
16 aartikla (uusi)
16 a  artikla
Julkinen rekisteri
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että asiaankuuluvat toimivaltaiset kansalliset viranomaiset perustavat julkisesti saatavilla olevan rekisterin niistä laittomista toimista, joista on annettu kieltomääräyksiä tämän direktiivin säännösten mukaisesti.
Tarkistus 101
Ehdotus direktiiviksi
18 artikla – 2 kohta
2.  Viimeistään vuoden kuluttua direktiivin voimaantulosta komissio arvioi, tarjoavatko lento- ja rautatiematkustajien oikeuksia koskevat säännöt kuluttajansuojan, joka vastaa tasoltaan tässä direktiivissä säädettyä suojaa. Jos direktiivin mukainen suoja toteutuu, komissio tekee asianmukaiset ehdotukset, joihin voi kuulua muun muassa se, että säädökset, joita tarkoitetaan liitteessä I olevissa 10 ja 15 kohdassa, poistetaan direktiivin soveltamisalasta, joka on määritelty direktiivin 2 artiklassa.
Poistetaan.
Tarkistus 102
Ehdotus direktiiviksi
18 aartikla (uusi)
18 a  artikla
Uudelleentarkastelulauseke
Komissio arvioi, voitaisiinko rajat ylittäviä edustajakanteita käsitellä parhaiten unionin tasolla perustamalla ryhmäkanteista vastaavan Euroopan oikeusasiamiehen toimi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 16 artiklan soveltamista. Viimeistään kolmen vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta komissio laatii asiaa koskevan kertomuksen ja toimittaa sen Euroopan parlamentille ja neuvostolle sekä liittää siihen tarvittaessa asiaa koskevan ehdotuksen.
Tarkistus 103
Ehdotus direktiiviksi
Liite I – 59 a kohta (uusi)
(59 a)   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/95/EY, annettu 3 päivänä joulukuuta 2001, yleisestä tuoteturvallisuudesta (EYVL L 11, 15.1.2002, s. 4).
Tarkistus 104
Ehdotus direktiiviksi
Liite I – 59 b kohta (uusi)
(59 b)   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/35/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, tietyllä jännitealueella toimivien sähkölaitteiden asettamista saataville markkinoilla koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön yhdenmukaistamisesta (EUVL L 96, 29.3.2014, s. 357).
Tarkistus 105
Ehdotus direktiiviksi
Liite I – 59 c kohta (uusi)
(59 c)   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 178/2002, annettu 28 päivänä tammikuuta 2002, elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustamisesta sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä.
Tarkistus 106
Ehdotus direktiiviksi
Liite I – 59 d kohta (uusi)
(59 d)   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/31/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, muiden kuin automaattisten vaakojen asettamista saataville markkinoilla koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön yhdenmukaistamisesta (EUVL L 96, 29.3.2014, s. 107).
Tarkistus 107
Ehdotus direktiiviksi
Liite I – 59 e kohta (uusi)
(59 e)   Neuvoston asetus (ETY) N:o 2136/89, annettu 21 päivänä kesäkuuta 1989 sardiinisäilykkeiden kaupan pitämistä koskevista yhteisistä vaatimuksista sekä sardiinisäilykkeiden ja säilöttyjen sardiinityyppisten tuotteiden kauppanimityksistä.
Tarkistus 108
Ehdotus direktiiviksi
Liite I – 59 f kohta (uusi)
(59 f)   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 715/2009, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, maakaasunsiirtoverkkoihin pääsyä koskevista edellytyksistä ja asetuksen (EY) N:o 1775/2005 kumoamisesta.

(1) EUVL C 440, 6.12.2018, s. 66.
(2) EUVL C 461, 21.12.2018, s. 232.

Päivitetty viimeksi: 27. maaliskuuta 2019Oikeudellinen huomautus