Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2016/0377(COD)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0039/2018

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0039/2018

Keskustelut :

PV 25/03/2019 - 16
CRE 25/03/2019 - 16

Äänestykset :

PV 26/03/2019 - 7.9

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2019)0229

Hyväksytyt tekstit
PDF 274kWORD 89k
Tiistai 26. maaliskuuta 2019 - Strasbourg Väliaikainen painos
Riskeihin varautuminen sähköalalla ***I
P8_TA-PROV(2019)0229A8-0039/2018
Päätöslauselma
 Konsolidoitu teksti

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 26. maaliskuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi riskeihin varautumisesta sähköalalla ja direktiivin 2005/89/EY kumoamisesta (COM(2016)0862 – C8-0493/2016 – 2016/0377(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2016)0862),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 194 artiklan 2 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8‑0493/2016),

–  ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnon ehdotetusta oikeusperustasta,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 1. kesäkuuta 2017 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon alueiden komitean 13. heinäkuuta 2017 antaman lausunnon(2),

–  ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 69 f artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 5. joulukuuta 2018 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön (A8-0039/2018),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

(1) EUVL C 288, 31.8.2017, s. 91.
(2) EUVL C 342, 12.10.2017, s. 79.


Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 26. maaliskuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/… antamiseksi riskeihin varautumisesta sähköalalla ja direktiivin 2005/89/EY kumoamisesta
P8_TC1-COD(2016)0377

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 194 artiklan 2 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(1),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon(2),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä(3),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)  Unionin sähköalalla on käynnissä perusteellinen murros, mikä näkyy siinä, että markkinat ovat yhä hajautetummat, niillä on entistä enemmän toimijoita, ▌uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian osuus on noussut ja verkot ovat paremmin yhteenliitettyjä. Sen vuoksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2019/...(4)(5) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä (EU) 2019/...(6)(7) on tarkoitus kehittää unionin sähkön sisämarkkinoita koskevaa oikeudellista kehystä, jotta voidaan varmistaa markkinoiden ja verkkojen optimaalinen toiminta yritysten ja unionin kansalaisten hyödyksi. Tällä asetuksella on osaltaan tarkoitus toteuttaa energiaunionin tavoitteet, joissa energiaturvallisuudella, yhteisvastuulla, luottamuksella ja kunnianhimoisella ilmastopolitiikalla on keskeinen asema.

(2)  Hyvin toimivat markkinat ja verkot sekä riittävät sähköverkkojen yhteenliitännät takaavat parhaiten sähkön toimitusvarmuuden. Silloinkin, kun markkinat ja verkot toimivat hyvin ja ovat yhteenliitettyjä, on kuitenkin mahdotonta täysin sulkea pois luonnonkatastrofien, kuten äärimmäisten sääolojen, vihamielisten hyökkäysten tai polttoainepulan aiheuttaman sähkökriisin riskiä. Sähkökriisien seuraukset ulottuvat usein yli maiden rajojen. Silloinkin, kun tällaiset kriisit alkavat paikallisesti, niiden vaikutukset voivat levitä nopeasti yli rajojen. Eräiden äärimmäisten olosuhteiden, kuten kovien pakkasten, helleaaltojen tai kyberhyökkäysten, vaikutukset voivat kohdistua samanaikaisesti kokonaisille alueille.

(3)  Koska sähkömarkkinat ja -verkot ovat kytköksissä toisiinsa, sähkökriisien ennaltaehkäisyn ja hallinnan ei voida katsoa olevan pelkästään kansallinen tehtävä. Alueellisen yhteistyön kautta toteutettaviin tehokkaampiin ja edullisempiin toimenpiteisiin liittyvää potentiaalia olisi hyödynnettävä entistä paremmin. Tarvitaan yhteisiä sääntöjä ja paremmin koordinoituja menettelyjä sen varmistamiseksi, että jäsenvaltiot ja muut toimijat pystyvät tekemään tehokasta yhteistyötä yli rajojen jäsenvaltioiden välisen yhä suuremman avoimuuden, luottamuksen ja yhteisvastuun hengessä.

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2005/89/EY(8) vahvistettiin tarvittavat toimenpiteet, jotka jäsenvaltioiden on toteutettava sähkön yleisen toimitusvarmuuden turvaamiseksi. Kyseisen direktiivin säännökset on suurelta osin korvattu myöhemmillä säädöksillä, erityisesti säännökset, jotka koskevat sitä, miten sähkömarkkinat on järjestettävä riittävän kapasiteetin saatavuuden turvaamiseksi, miten siirtoverkonhaltijoiden on tehtävä yhteistyötä verkon stabiilisuuden varmistamiseksi ja miten voidaan varmistaa, että käytössä on asianmukainen infrastruktuuri. Tässä asetuksessa käsitellään sähkökriisien ennaltaehkäisyä ja hallintaa.

(5)  Komission asetukset (EU) 2017/1485(9) ja (EU) 2017/2196(10) sisältävät yksityiskohtaiset säännöt siitä, miten siirtoverkonhaltijoiden ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien olisi toimittava ja tehtävä yhteistyötä käyttövarmuuden turvaamiseksi. Näillä teknisillä säännöillä on tarkoitus varmistaa, että useimmat sähköverkon häiriöt voidaan käsitellä tehokkaasti operatiivisella tasolla. Tässä asetuksessa keskitytään sähkökriiseihin, jotka ovat mittakaavaltaan ja vaikutuksiltaan laajempia. Siinä säädetään, mitä jäsenvaltioiden olisi tehtävä tällaisten kriisien ehkäisemiseksi ja mitä toimenpiteitä ne voivat toteuttaa, jos verkon käyttöä koskevat säännöt eivät enää riitä. Sähkökriiseissäkin olisi edelleen noudatettava verkon käyttöä koskevia sääntöjä kaikilta osin, ja tämän asetuksen olisi oltava johdonmukainen asetuksen (EU) 2017/2196 kanssa.

(6)  Tällä asetuksella annetaan yhteiset säännöt sähkökriisien ehkäisemisestä, niihin varautumisesta ja niiden hallitsemisesta, lisätään avoimuutta varautumisvaiheessa ja sähkökriisin aikana sekä varmistetaan, että toimenpiteitä toteutetaan koordinoidusti ja tehokkaasti. Siinä vaaditaan jäsenvaltioilta yhteistyötä alueellisella tasolla ja soveltuvin osin kahdenvälisesti yhteisvastuun hengessä. Siinä vahvistetaan myös kehys sähkön toimitusvarmuuden tehokkaalle seurannalle unionissa sähköalan koordinointiryhmässä, joka perustettiin 15 päivänä marraskuuta 2012 annetulla komission päätöksellä(11) foorumiksi tietojen vaihtamiselle ja yhteistyön edistämiselle jäsenvaltioiden kesken etenkin sähkön toimitusvarmuuden alalla. Jäsenvaltioiden välisen yhteistyön ja seurantakehyksen tavoitteena on parantaa riskeihin varautumista ja vähentää varautumisesta aiheutuvia kustannuksia. Lisäksi tällä asetuksella on tarkoitus vahvistaa sähkön sisämarkkinoita lisäämällä luottamusta jäsenvaltioissa sekä estämällä valtioiden epäasianmukainen puuttuminen sähkökriiseihin, jotta erityisesti vältetään rajat ylittävän sähkönsiirron ja alueiden välisen siirtokapasiteetin aiheetonta rajoittamista ja pienennetään siten naapurijäsenvaltioihin kohdistuvien kielteisten heijastusvaikutusten riskiä.

(7)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2016/1148(12) vahvistetaan verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuutta koskevat yleiset säännöt, ja kyberturvallisuutta koskevia erityisiä sääntöjä annetaan asetuksessa (EU) 2019/...(13) vahvistetussa verkkosäännössä. Tällä asetuksella täydennetään direktiiviä (EU) 2016/1148 varmistamalla, että kyberpoikkeamat tunnistetaan asianmukaisesti riskiksi ja että niiden käsittelemiseksi toteutettavat toimenpiteet otetaan asianmukaisesti huomioon riskeihinvarautumissuunnitelmissa.

(8)  Neuvoston direktiivissä 2008/114/EY(14) säädetään menettelystä, jolla pyritään parantamaan nimettyjen Euroopan elintärkeiden infrastruktuurien, muun muassa tiettyjen sähköinfrastruktuurien, turvallisuutta. Direktiivi 2008/114/EY auttaa yhdessä tämän asetuksen kanssa luomaan kokonaisvaltaisen lähestymistavan energiaturvallisuuteen unionissa.

(9)  Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä N:o 1313/2013/EU(15) vahvistetaan vaatimukset, joiden mukaan jäsenvaltioiden on kehitettävä riskinarviointeja kansallisella tai asianmukaisella paikallisella tasolla joka kolmas vuosi sekä kehitettävä ja parannettava katastrofien riskinhallintasuunnitteluaan kansallisella tai asianmukaisella paikallisella tasolla. Tässä asetuksessa säädettyjen riskien ehkäisemistä, riskeihin varautumista ja riskinhallintasuunnittelua koskevien erityisten toimien olisi oltava johdonmukaisia päätöksen N:o 1313/2013/EU mukaisesti vaadittujen laajempien, useita riskejä kattavien kansallisten riskinarviointien kanssa.

(10)   Jäsenvaltiot ovat vastuussa sähkön toimitusvarmuuden varmistamisesta alueellaan, mutta vastuu sähkön toimitusvarmuudesta jakautuu myös yhteisesti komissiolle ja muille unionin toimijoille niiden toiminta-alojen ja toimivallan mukaisesti. Sähkön toimitusvarmuus edellyttää tuloksellista yhteistyötä jäsenvaltioiden, unionin toimielinten, elinten, toimistojen ja virastojen sekä asiaankuuluvien sidosryhmien kesken. Jakeluverkonhaltijoilla ja siirtoverkonhaltijoilla on keskeinen tehtävä sen varmistamisessa, että sähköverkko on varma, luotettava ja tehokas, direktiivin (EU) 2019/...(16) 31 ja 40 artiklan mukaisesti. Sääntelyviranomaisilla ja muilla asiaankuuluvilla kansallisilla viranomaisilla on myös tärkeä tehtävä sähkön toimitusvarmuuden varmistamisessa ja seurannassa osana niille direktiivin (EU) 2019/..+ 59 artiklassa asetettuja tehtäviä. Jäsenvaltioiden olisi nimettävä olemassa oleva tai uusi taho ainoaksi toimivaltaiseksi kansalliseksi valtion viranomaisekseen tai sääntelyviranomaisekseen, jotta voitaisiin varmistaa kaikkien asiaan liittyvien toimijoiden avoin ja osallistava osallistuminen ja riskeihinvarautumissuunnitelmien tehokas laatiminen ja asianmukainen täytäntöönpano sekä helpottaa sähkökriisien ennaltaehkäisyä ja jälkiarviointia ja niihin liittyvää tietojenvaihtoa.

(11)   Yhteinen lähestymistapa sähkökriisien ennaltaehkäisyyn ja hallintaan edellyttää jäsenvaltioilta yhteisymmärrystä siitä, mikä on sähkökriisi. Tällä asetuksella olisi erityisesti helpotettava jäsenvaltioiden välistä koordinointia määritettäessä tilanne, jossa mahdollinen riski siitä, että sähköstä on merkittävä pula tai sähkön toimittaminen asiakkaille on mahdotonta, on toteutunut tai välittömästi uhkaava. Sähkön siirtoverkonhaltijoiden eurooppalaisen verkoston, jäljempänä ’Sähkö-ENTSO’, olisi määritettävä konkreettisia alueellisia sähkökriisiskenaarioita ja jäsenvaltioiden konkreettisia kansallisia sähkökriisiskenaarioita. Tällaisella lähestymistavalla on tarkoitus varmistaa, että voidaan kattaa kaikki merkitykselliset sähkökriisit, kun otetaan huomioon alueelliset ja kansalliset erityispiirteet, kuten sähköverkon topologia, sähköpaletti, tuotannon ja kulutuksen määrä sekä väestötiheys.

(12)  Yhteinen lähestymistapa sähkökriisien ennaltaehkäisyyn ja hallintaan edellyttää myös, että jäsenvaltiot käyttävät samoja menetelmiä ja määritelmiä sähkön toimitusvarmuuteen liittyvien riskien määrittämiseksi ja kykenevät tosiasiallisesti vertaamaan omaa ja naapurimaidensa suoriutumista tällä alalla. Tässä asetuksessa määritetään kaksi indikaattoria, joilla seurataan sähkön toimitusvarmuutta unionissa: energiavajeen odotusarvo, joka ilmaistaan gigawattitunteina vuodessa, ja tehovajeen odotusarvo, joka ilmaistaan tunteina vuodessa. Nämä indikaattorit ovat osa eurooppalaista resurssien riittävyysarviointia, jonka Sähkö-ENTSO toteuttaa asetuksen (EU) 2019/...(17) 23 artiklan mukaisesti. Sähköalan koordinointiryhmän olisi toteutettava sähkön toimitusvarmuuden säännöllistä seurantaa näillä indikaattoreilla saatujen tulosten perusteella. Energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston, jäljempänä ’ACER’, olisi myös käytettävä näitä indikaattoreita raportoidessaan jäsenvaltioiden suoriutumisesta sähkön toimitusvarmuuden alalla asetuksen (EU) 2019/...(18) 15 artiklan mukaisessa vuotuisessa sähkömarkkinoiden seurantakertomuksessaan.

(13)  Jotta voitaisiin varmistaa riskinarviointien johdonmukaisuus tavalla, joka lisää jäsenvaltioiden välistä luottamusta sähkökriisissä, riskiskenaarioiden määrittämiseen tarvitaan yhteinen lähestymistapa. Sen vuoksi Sähkö-ENTSOn olisi asiaankuuluvia sidosryhmiä kuultuaan kehitettävä ja päivitettävä yhteinen menetelmä riskien määrittämiseksi yhteistyössä ACERin ja ainoastaan jäsenvaltioiden edustajien kokoonpanossa kokoontuvan sähköalan koordinointiryhmän kanssa. Sähkö-ENTSOn olisi ehdotettava menetelmää ja ACERin olisi hyväksyttävä se. ACERin on sähköalan koordinointiryhmää kuullessaan määrä ottaa sen näkemykset mahdollisimman suuressa määrin huomioon. Sähkö-ENTSOn olisi päivitettävä riskien määrittämiseksi kehitetty yhteinen menetelmä, kun saadaan merkittävää uutta tietoa.

(14)  Sähkö-ENTSOn olisi riskien määrittämistä koskevan yhteisen menetelmän perusteella laadittava ja päivitettävä säännöllisesti alueelliset sähkökriisiskenaariot sekä määritettävä kullekin alueelle merkityksellisimmät riskit, kuten äärimmäiset sääolot, luonnonkatastrofit, polttoainepula tai vihamieliset hyökkäykset. Kaasupulan kriisiskenaariota tarkasteltaessa kaasun toimitushäiriön riski olisi arvioitava kaasun siirtoverkonhaltijoiden eurooppalaisen verkoston, jäljempänä ’Kaasu-ENTSO’, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1938(19) 7 artiklan mukaisesti kehittämien kaasun toimituksen ja infrastruktuurin häiriöiden skenaarioiden perusteella. Sähkö-ENTSOn olisi voitava siirtää alueellisten sähkökriisiskenaarioiden määrittämiseen liittyviä tehtäviä asetuksen (EU) 2019/...(20) 35 artiklan mukaisesti perustetuille alueellisille koordinointikeskuksille. Nämä siirretyt tehtävät olisi suoritettava Sähkö-ENTSOn valvonnassa. Jäsenvaltioiden olisi laadittava ja päivitettävä kansalliset sähkökriisiskenaarionsa alueellisten sähkökriisiskenaarioiden perusteella lähtökohtaisesti joka neljäs vuosi. Näiden skenaarioiden olisi oltava perusta riskeihinvarautumissuunnitelmille. Kansallisen tason riskejä määrittäessään jäsenvaltioiden olisi kuvattava mahdollisia riskejä, joita niiden mukaan liittyy sähkön toimitusvarmuuden kannalta merkityksellisen infrastruktuurin omistukseen, ja näiden riskien käsittelemiseksi mahdollisesti toteutettavia toimenpiteitä, kuten yleinen tai alakohtainen lainsäädäntö investointien seulonnasta tai tiettyjä osakkeenomistajia koskevat erityisoikeudet, sekä ilmoitettava, miksi ne pitävät tällaisia toimenpiteitä tarpeellisina ja oikeasuhteisina.

(15)  Alueellisella lähestymistavalla riskiskenaarioiden määrittämiseen ja ennaltaehkäisy-, varautumis- ja lieventämistoimenpiteiden kehittämiseen pitäisi saada näiden toimenpiteiden tehokkuuteen ja resurssien optimointiin liittyviä merkittäviä etuja. Lisäksi koordinoidulla ja ennalta sovitulla lähestymistavalla samanaikaisen sähkökriisin sattuessa varmistettaisiin johdonmukaiset toimet ja vähennettäisiin riskiä kielteisistä heijastusvaikutuksista, joita puhtaasti kansallisilla toimenpiteillä voisi olla naapurijäsenvaltioihin. Sen vuoksi tässä asetuksessa edellytetään jäsenvaltioiden tekevän yhteistyötä alueellisesti.

(16)  Alueellisten koordinointikeskusten olisi hoidettava niille asetuksen (EU) 2019/...(21) mukaisesti osoitetut alueellisesti merkitykselliset tehtävät. Jotta ne voisivat hoitaa tehtävänsä tehokkaasti ja toimia tiiviissä yhteistyössä asiaankuuluvien kansallisten viranomaisten kanssa laajamittaisten sähköhäiriöiden ehkäisemiseksi ja lieventämiseksi, tämän asetuksen mukaisesti vaadittavan alueellisen yhteistyön olisi perustuttava teknisellä tasolla käytettyihin alueellisiin yhteistyörakenteisiin eli sellaisten jäsenvaltioiden ryhmiin, joilla on sama alueellinen koordinointikeskus. Alueellisten koordinointikeskusten maantieteellisillä alueilla on sen vuoksi merkitystä määritettäessä alueellisia sähkökriisiskenaarioita ja tehtäessä riskinarviointeja. Jäsenvaltioilla olisi kuitenkin oltava mahdollisuus muodostaa alaryhmiä alueiden sisällä tehdäkseen yhteistyötä konkreettisissa alueellisissa toimenpiteissä tai tehdä yhteistyötä olemassa olevissa alueellisissa yhteistyöfoorumeissa tätä varten, sillä niiden tekninen kyky antaa toisilleen vastavuoroista apua sähkökriisissä on olennaisen tärkeä. Tämä johtuu siitä, että kaikki jonkin suuremman alueen jäsenvaltiot eivät välttämättä pysty toimittamaan sähköä toiselle jäsenvaltiolle sähkökriisin sattuessa. Siten kaikkien alueen jäsenvaltioiden ei ole tarpeen tehdä alueellisia sopimuksia konkreettisista alueellisista toimenpiteistä. Sen sijaan niiden jäsenvaltioiden, joilla on tekninen kyky antaa toisilleen apua, olisi tehtävä tällaisia sopimuksia.

(17)  Asetuksessa (EU) 2019/... (22) säädetään yhteisen menetelmän käytöstä eurooppalaisessa resurssien keskipitkän ja pitkän aikavälin (seuraavista 10 vuodesta seuraavaan vuoteen) riittävyysarvioinnissa, jotta voidaan varmistaa, että jäsenvaltioiden päätökset mahdollisista investointitarpeista tehdään avoimelta ja yhteisesti sovitulta pohjalta. Eurooppalaisella resurssien riittävyysarvioinnilla on eri tarkoitus kuin lyhyen aikavälin riittävyysarvioinneilla, joita käytetään mahdollisten riittävyyteen liittyvien ongelmien havaitsemiseksi lyhyellä aikavälillä, eli kausittaisilla riittävyysarvioinneilla (seuraavat kuusi kuukautta) sekä seuraavaa viikkoa tai vähintään seuraavaa vuorokautta koskevilla riittävyysarvioinneilla. Lyhyen aikavälin arvioinneissa tarvitaan yhteistä lähestymistapaa siihen, miten mahdolliset riittävyyteen liittyvät ongelmat voidaan havaita. Sähkö-ENTSOn olisi tehtävä talvi- ja kesäkauden riittävyysarvioinnit varoittaakseen jäsenvaltioita ja siirtoverkonhaltijoita sähkön toimitusvarmuuteen liittyvistä riskeistä, joita voi ilmetä seuraavien kuuden kuukauden aikana. Näiden riittävyysarviointien parantamiseksi Sähkö-ENTSOn olisi kehitettävä niille yhteinen tilastomatemaattinen menetelmä asiaankuuluvia sidosryhmiä kuultuaan ja yhteistyössä ACERin ja ainoastaan jäsenvaltioiden edustajien kokoonpanossa kokoontuvan sähköalan koordinointiryhmän kanssa. Sähkö-ENTSOn olisi ehdotettava kyseistä menetelmää ja sen päivityksiä ACERille, jonka olisi hyväksyttävä ehdotus ja päivitykset. ACERin on sähköalan koordinointiryhmää kuullessaan määrä ottaa sen näkemykset mahdollisimman suuressa määrin huomioon. Sähkö-ENTSOn olisi päivitettävä menetelmä, kun saadaan merkittävää uutta tietoa. Sähkö-ENTSOn olisi voitava siirtää kausittaisiin riittävyysarviointeihin liittyviä tehtäviä alueellisille koordinointikeskuksille, mutta siirretyt tehtävät olisi suoritettava Sähkö-ENTSOn valvonnassa.

(18)  Siirtoverkonhaltijoiden ▌olisi sovellettava kausittaisten riittävyysarviointien laatimisessa käytettävää menetelmää tehdessään muunlaisia lyhyen aikavälin riskinarviointeja eli asetuksessa (EU) 2017/1485 säädettyjä seuraavaa viikkoa tai vähintään seuraavaa vuorokautta koskevia tuotannon riittävyysennusteita.

(19)  Jotta voidaan varmistaa yhteinen lähestymistapa sähkökriisien ennaltaehkäisyyn ja hallintaan, kunkin jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen olisi laadittava riskeihinvarautumissuunnitelma alueellisten ja kansallisten sähkökriisiskenaarioiden perusteella. Toimivaltaisten viranomaisten olisi kuultava sidosryhmiä tai sidosryhmien edustajia, kuten tuottajien tai niiden toimialajärjestöjen edustajia tai jakeluverkonhaltijoiden edustajia, jos ne ovat sähkökriisin ennaltaehkäisyn ja käsittelyn kannalta merkityksellisiä. Toimivaltaisten viranomaisten olisi tätä varten päätettävä asianmukaisista järjestelyistä kuulemisen toteuttamiseksi. Riskeihinvarautumissuunnitelmissa olisi kuvattava tehokkaat, oikeasuhteiset ja syrjimättömät toimenpiteet kaikkien määritettyjen sähkökriisiskenaarioiden käsittelemiseksi. Ehdotettujen kysyntä- ja tarjontapuolen toimenpiteiden ympäristövaikutukset olisi otettava huomioon. Suunnitelmien olisi oltava läpinäkyviä erityisesti suhteessa siihen, millä edellytyksillä voidaan toteuttaa muita kuin markkinapohjaisia toimenpiteitä sähkökriisien lieventämiseksi. Kaikkien suunniteltujen muiden kuin markkinapohjaisten toimenpiteiden olisi oltava tässä asetuksessa säädettyjen sääntöjen mukaisia. Riskeihinvarautumissuunnitelmat olisi julkistettava siten, että varmistetaan arkaluonteisten tietojen luottamuksellisuus.

(20)  Riskeihinvarautumissuunnitelmissa olisi esitettävä kansallisia, alueellisia ja soveltuvin osin kahdenvälisiä toimenpiteitä. Alueelliset ja soveltuvin osin kahdenväliset toimenpiteet ovat tarpeen erityisesti samanaikaisen sähkökriisin sattuessa, jolloin tarvitaan koordinoitua ja ennalta sovittua lähestymistapaa, jotta voidaan varmistaa johdonmukaiset toimet ja vähentää kielteisten heijastusvaikutusten riskiä. Toimivaltaisten viranomaisten olisi tätä varten ennen riskeihinvarautumissuunnitelmien hyväksymistä kuultava asiaankuuluvien jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia. Asiaankuuluvat jäsenvaltiot ovat niitä, joissa saattaisi esiintyä kielteisiä heijastusvaikutuksia tai muita vaikutuksia toisen jäsenvaltion sähköverkkoon riippumatta siitä, ovatko kyseiset jäsenvaltiot samalla alueella tai suoraan yhteenliitettyjä. Suunnitelmissa olisi otettava huomioon merkitykselliset kansalliset olosuhteet, mukaan lukien Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 349 artiklassa tarkoitettujen syrjäisimpien alueiden tilanne ja joidenkin sellaisten erittäin pienten erillisten verkkojen tilanne, joita ei ole liitetty kansallisiin siirtoverkkoihin. Tältä osin jäsenvaltioiden olisi tehtävä asianmukaiset päätelmät muun muassa tämän asetuksen säännöksistä, jotka koskevat alueellisten sähkökriisiskenaarioiden määrittämistä ja riskeihinvarautumissuunnitelmissa vahvistettuja alueellisia ja kahdenvälisiä toimenpiteitä, sekä avunantoa koskevista säännöksistä. Suunnitelmissa olisi esitettävä selkeästi toimivaltaisten viranomaisten tehtävät ja vastuut. Kansallisissa toimenpiteissä olisi otettava kaikilta osin huomioon sovitut alueelliset ja kahdenväliset toimenpiteet ja hyödynnettävä täysin alueellisen yhteistyön tarjoamat mahdollisuudet. Suunnitelmien olisi oltava luonteeltaan teknisiä ja operationaalisia, koska niiden tehtävänä olisi auttaa ehkäisemään sähkökriisi tai sen laajentuminen ja lieventää sen vaikutuksia.

(21)  Riskeihinvarautumissuunnitelmat olisi päivitettävä säännöllisesti. Sen varmistamiseksi, että suunnitelmat ovat ajan tasalla ja toimivia, kunkin alueen jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten olisi järjestettävä yhteistyössä siirtoverkonhaltijoiden ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa kahden vuoden välein sähkökriisisimulaatioita suunnitelmien soveltuvuuden testaamiseksi.

(22)  Tässä asetuksessa säädetyn mallin tarkoituksena on helpottaa suunnitelmien laatimista, ja suunnitelmiin on mahdollista sisällyttää jäsenvaltiokohtaisia lisätietoja. Mallin tarkoituksena on myös helpottaa kyseisen alueen muiden jäsenvaltioiden ja sähköalan koordinointiryhmän kuulemista. Alueella ja sähköalan koordinointiryhmässä tapahtuvalla kuulemisella olisi varmistettava, että jossakin jäsenvaltiossa tai jollakin alueella toteutetut toimenpiteet eivät vaaranna sähkön toimitusvarmuutta muissa jäsenvaltioissa tai muilla alueilla.

(23)  On tärkeää helpottaa viestintää ja avoimuutta jäsenvaltioiden välillä silloin, kun niillä on konkreettista, vakavasti otettavaa ja luotettavaa tietoa siitä, että sähkökriisi on mahdollinen. Tällaisessa tilanteessa asianomaisten jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava asiasta komissiolle, naapurijäsenvaltioille ja sähköalan koordinointiryhmälle ilman aiheetonta viivytystä ja annettava erityisesti tiedot sähkön toimitustilanteen heikentymisen syistä, sähkökriisin ehkäisemiseksi suunnitelluista toimenpiteistä ja mahdollisesta muiden jäsenvaltioiden avunannon tarpeesta.

(24)  Sähkökriisin sattuessa tietojenvaihto on välttämätöntä toimien koordinoinnin ja avunannon kohdentamisen varmistamiseksi. Sen vuoksi tässä asetuksessa velvoitetaan toimivaltainen viranomainen ilmoittamaan sähkökriisistä ilman aiheetonta viivytystä alueen jäsenvaltioille, naapurijäsenvaltioille ja komissiolle. Toimivaltaisen viranomaisen olisi lisäksi annettava tietoja kriisin syistä, kriisin lieventämiseksi suunnitelluista tai toteutetuista toimenpiteistä ja mahdollisesta muiden jäsenvaltioiden avunannon tarpeesta. Jos avunanto ulottuu sähkön toimitusvarmuutta laajemmalle, unionin pelastuspalvelumekanismin olisi edelleen oltava sovellettava oikeudellinen kehys.

(25)  Sähkökriisin sattuessa jäsenvaltioiden olisi tehtävä yhteistyötä yhteisvastuun hengessä ▌. Tämän yleisen säännön lisäksi olisi vahvistettava asianmukaiset järjestelyt, jotta jäsenvaltiot voisivat tarjota toisilleen apua sähkökriisissä. Tällaisen avunannon olisi perustuttava sovittuihin, koordinoituihin toimenpiteisiin, jotka vahvistetaan riskeihinvarautumissuunnitelmissa. Tässä asetuksessa annetaan jäsenvaltioille laaja harkintavalta sovittaessa tällaisten koordinoitujen toimenpiteiden sisällöstä ja siten niiden tarjoaman avun sisällöstä. Jäsenvaltioiden tehtävänä on päättää ja sopia tällaisista koordinoiduista toimenpiteistä kysyntä ja tarjonta huomioon ottaen. Samalla tällä asetuksella varmistetaan, että sovittua apua annettaessa sähköä toimitetaan koordinoidusti. Jäsenvaltioiden olisi sovittava tarvittavista teknisistä, oikeudellisista ja rahoitusta koskevista järjestelyistä alueellisten ja kahdenvälisten sovittujen toimenpiteiden toteuttamiseksi. Jäsenvaltioiden olisi näissä teknisissä järjestelyissä ilmoitettava toimitettavan sähkön enimmäismäärät, joita olisi arvioitava uudelleen sillä perusteella, onko sähkön toimittaminen teknisesti toteutettavissa sitten, kun apua tarvitaan sähkökriisin aikana. Jäsenvaltioiden olisi sen jälkeen toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sovittujen alueellisten ja kahdenvälisten toimenpiteiden sekä teknisten, oikeudellisten ja rahoitusta koskevien järjestelyjen toteuttamiseksi.

(26)   Sopiessaan koordinoiduista toimenpiteistä sekä teknisistä, oikeudellisista ja rahoitusta koskevista järjestelyistä ja pannessaan muuten täytäntöön avunantoa koskevia säännöksiä jäsenvaltioiden olisi otettava huomioon sosiaaliset ja taloudelliset tekijät, unionin kansalaisten turvallisuus mukaan lukien, sekä oikeasuhteisuus. Jäsenvaltioita kannustetaan jakamaan parhaita käytäntöjä ja käyttämään sähköalan koordinointiryhmää keskustelufoorumina, jossa voidaan tunnistaa käytettävissä olevia avunantomahdollisuuksia, erityisesti siltä osin kuin on kyse koordinoiduista toimenpiteistä sekä tarvittavista teknisistä, oikeudellisista ja rahoitusta koskevista järjestelyistä, kohtuullinen korvaus mukaan lukien. Komissio voi helpottaa alueellisten ja kahdenvälisten toimenpiteiden valmistelua.

(27)  Tämän asetuksen mukaisesta jäsenvaltioiden välisestä avunannosta olisi maksettava kohtuullinen korvaus, josta sovitaan jäsenvaltioiden kesken. Tällä asetuksella ei yhdenmukaisteta kaikkia tällaiseen jäsenvaltioiden väliseen kohtuulliseen korvaukseen liittyviä näkökohtia. Jäsenvaltioiden olisi sen vuoksi sovittava kohtuullista korvausta koskevista määräyksistä ennen avun antamista. Apua pyytävän jäsenvaltion olisi viipymättä maksettava tällainen korvaus tai viipymättä varmistettava sen maksaminen apua antavalle jäsenvaltiolle. Komission olisi annettava ei-sitovia ohjeita kohtuullisen korvauksen keskeisistä seikoista sekä teknisten, oikeudellisten ja rahoitusta koskevien järjestelyjen muista seikoista.

(28)  Antaessaan apua tämän asetuksen nojalla jäsenvaltiot panevat täytäntöön unionin lainsäädäntöä ja niiden on näin ollen noudatettava unionin oikeudessa taattuja perusoikeuksia. Tällainen avunanto voi näin ollen sen mukaan, mistä toimenpiteistä jäsenvaltioiden kesken on sovittu, johtaa jäsenvaltion velvollisuuteen maksaa korvausta niille, joihin sen toimenpiteet ovat vaikuttaneet. Jäsenvaltioiden olisi sen vuoksi tarvittaessa varmistettava, että kansalliset korvaussäännöt ovat olemassa ja että ne ovat unionin oikeuden, erityisesti perusoikeuksien, mukaiset. Lisäksi apua saavan jäsenvaltion olisi viime kädessä vastattava kaikista kohtuullisista kustannuksista, joita toiselle jäsenvaltiolle aiheutuu tällaisten kansallisten korvaussääntöjen nojalla annettavasta avusta.

(29)  Sähkökriisin sattuessa apua olisi annettava silloinkin, kun jäsenvaltiot eivät ole vielä sopineet koordinoiduista toimenpiteistä ja teknisistä, oikeudellisista ja rahoitusta koskevista järjestelyistä tämän asetuksen avunantoa koskevien säännösten edellyttämällä tavalla. Jotta apua voitaisiin tällaisessa tilanteessa antaa tämän asetuksen mukaisesti, jäsenvaltioiden olisi sovittava tilapäisistä toimenpiteistä ja järjestelyistä puuttuvien koordinoitujen toimenpiteiden ja teknisten, oikeudellisten ja rahoitusta koskevien järjestelyjen sijasta.

(30)  Tällä asetuksella otetaan käyttöön tällainen jäsenvaltioiden välinen avunantomekanismi sähkökriisin ehkäisemiseksi tai lieventämiseksi unionissa. Komission olisi sen vuoksi tarkasteltava avunantomekanismia sen toiminnasta tulevaisuudessa saatavien kokemusten valossa ja ehdotettava tarvittaessa siihen muutoksia.

(31)  Tällä asetuksella olisi voitava antaa sähköalan yrityksille ja asiakkaille mahdollisuus turvautua sähkökriiseistä selviytymiseksi asetuksessa (EU) 2019/... (23) ja direktiivissä (EU) 2019/... (24) säädettyihin markkinapohjaisiin mekanismeihin niin pitkälle kuin se on mahdollista. Sisämarkkinoita ja verkon käyttöä koskevia sääntöjä olisi noudatettava myös sähkökriisien sattuessa. Tällaisiin sääntöihin sisältyvät asetuksen (EU) 2017/1485 22 artiklan 1 kohdan i alakohta ja asetuksen (EU) 2017/2196 35 artikla, jotka koskevat toimitusrajoituksia, alueiden välisen kapasiteetin rajoittamista kapasiteetin jakamisessa tai suunnitelmien laatimisen rajoittamista. Tämä tarkoittaa, että muihin kuin markkinapohjaisiin toimenpiteisiin, kuten kuormien pakotettuun irtikytkentään, tai markkinoiden tavanomaisen toiminnan ulkopuolisiin ylimääräisiin toimituksiin olisi turvauduttava vasta viimeisenä keinona, kun kaikki markkinoiden tarjoamat mahdollisuudet on käytetty. Sen vuoksi kuormien pakotettua irtikytkentää pitäisi käyttää vasta, kun kaikki kuormien vapaaehtoisen irtikytkennän mahdollisuudet on käytetty. Muiden kuin markkinapohjaisten toimenpiteiden olisi lisäksi oltava tarpeellisia, oikeasuhteisia, syrjimättömiä ja tilapäisiä.

(32)  Avoimuuden varmistamiseksi sähkökriisin jälkeen sähkökriisin julistaneen toimivaltaisen viranomaisen olisi tehtävä kriisistä ja sen vaikutuksista jälkiarviointi ▌. Tässä arvioinnissa olisi otettava huomioon muun muassa toteutettujen toimenpiteiden tehokkuus ja oikeasuhteisuus sekä niiden taloudelliset kustannukset. Arvioinnissa olisi käsiteltävä myös valtioiden rajat ylittäviä näkökohtia, kuten toimenpiteiden vaikutuksia muihin jäsenvaltioihin ja sähkökriisin julistaneen jäsenvaltion niiltä saaman avun määrää.

(33)  Avoimuusvelvoitteilla olisi varmistettava, että kaikissa sähkökriisien ehkäisemiseksi tai hallitsemiseksi toteutettavissa toimenpiteissä noudatetaan sisämarkkinasääntöjä sekä niitä yhteistyön ja yhteisvastuun periaatteita, joihin energiaunioni perustuu.

(34)  Tällä asetuksella vahvistetaan sähköalan koordinointiryhmän roolia. Sen olisi hoidettava erityisiä tehtäviä, jotka liittyvät etenkin menetelmän kehittämiseen alueellisten sähkökriisiskenaarioiden määrittämistä varten ja menetelmän kehittämiseen lyhyen aikavälin ja kausittaisia riittävyysarviointeja varten sekä riskeihinvarautumissuunnitelmien laatimiseen, ja sillä olisi oltava keskeinen asema seurattaessa jäsenvaltioiden suoriutumista sähkön toimitusvarmuuden alalla ja kehitettäessä parhaita käytäntöjä tältä pohjalta.

(35)  On mahdollista, että sähkökriisi laajenee unionin rajojen yli myös energiayhteisön sopimuspuolten alueelle. Unionin olisi energiayhteisön perustamissopimuksen, jäljempänä ’energiayhteisösopimus’, osapuolena edistettävä sopimukseen tehtäviä muutoksia, joilla pyritään luomaan yhdentyneet markkinat ja yhtenäinen sääntelyalue määräämällä asianmukaisesta ja vakaasta sääntelykehyksestä. Jotta varmistetaan tehokas kriisinhallinta ▌, unionin olisi tehtävä tiivistä yhteistyötä energiayhteisön sopimuspuolten kanssa sähkökriisin ehkäisemisessä, siihen varautumisessa ja sen hallitsemisessa.

(36)  Jos komissio, ACER, sähköalan koordinointiryhmä, Sähkö-ENTSO, jäsenvaltiot ja niiden toimivaltaiset ja sääntelyviranomaiset tai muut elimet, tahot tai henkilöt saavat tämän asetuksen nojalla luottamuksellisia tietoja, näiden olisi varmistettava kyseisten tietojen luottamuksellisuus. Luottamuksellisiin tietoihin olisi tätä varten sovellettava voimassa olevia unionin ja kansallisia sääntöjä, jotka koskevat luottamuksellisten tietojen ja prosessien käsittelyä.

(37)  Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta eli varmistaa mahdollisimman tuloksellista ja tehokasta riskeihin varautumista unionissa, vaan se voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

(38)  Kypros on tällä hetkellä ainoa jäsenvaltio, jota ei ole suoraan yhteenliitetty johonkin toiseen jäsenvaltioon. Tämän asetuksen tiettyjen säännösten osalta olisi selvennettävä, että niin kauan kuin tilanne pysyy tällaisena, Kyprokseen ei sovelleta kyseisiä säännöksiä eli säännöksiä, jotka koskevat alueellisten sähkökriisiskenaarioiden määrittämistä, vahvistettujen alueellisten ja kahdenvälisten toimenpiteiden sisällyttämistä riskeihinvarautumissuunnitelmiin sekä avunantoa. Kyprosta ja asiaankuuluvia muita jäsenvaltioita kannustetaan kehittämään komission tuella vaihtoehtoisia toimenpiteitä ja menettelyjä kyseisten säännösten soveltamisaloilla edellyttäen, että tällaiset vaihtoehtoiset toimenpiteet ja menettelyt eivät vaikuta tämän asetuksen tehokkaaseen soveltamiseen muiden jäsenvaltioiden kesken.

(39)  Direktiivi 2005/89/EY olisi kumottava,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I luku

Yleiset säännökset

1 artikla

Kohde

Tässä asetuksessa vahvistetaan säännöt jäsenvaltioiden yhteistyöstä sähkökriisien ehkäisemiseksi, niihin varautumiseksi ja niiden hallitsemiseksi yhteisvastuun ja avoimuuden hengessä ja ottaen kaikilta osin huomioon kilpailuun perustuvien sähkön sisämarkkinoiden vaatimukset.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

1)  ’sähkön toimitusvarmuudella’ sähköverkon kykyä taata ▌sähkötoimitukset asiakkaille asianomaisten jäsenvaltioiden määrittämän selkeästi määritetyn suoritustason mukaisesti;

2)  ’siirtoverkonhaltijalla’ direktiivin (EU) 2019/...+ 2 artiklan 35 alakohdassa määriteltyä siirtoverkonhaltijaa;

3)  ’jakelulla’ direktiivin (EU) 2019/...(25) 2 artiklan 28 alakohdassa määriteltyä jakelua;

4)  ’rajat ylittävällä sähkönsiirrolla’ asetuksen (EU) N:o 2019/...(26) 2 artiklan 3 alakohdassa määriteltyä rajat ylittävää sähkönsiirtoa;

5)  ’alueiden välisellä kapasiteetilla’ yhteenliitetyn järjestelmän valmiutta toteuttaa energian siirtoja tarjousalueiden välillä;

6)  ’asiakkaalla’ direktiivin (EU) 2019/...+ 2 artiklan 1 alakohdassa määriteltyä asiakasta;

7)  ’jakeluverkonhaltijalla’ direktiivin (EU) 2019/...+ 2 artiklan 29 alakohdassa määriteltyä jakeluverkonhaltijaa;

8)  ’tuotannolla’ direktiivin (EU) 2019/...+ 2 artiklan 37 alakohdassa määriteltyä tuotantoa;

9)  ’sähkökriisillä’ toteutunutta tai välittömästi uhkaavaa tilannetta, jossa sähköstä on merkittävä pula jäsenvaltioiden määrittämällä ja niiden riskeihinvarautumissuunnitelmissa kuvatulla tavalla tai jossa sähkön toimittaminen asiakkaille on mahdotonta;

10)  ’samanaikaisella sähkökriisillä’ sähkökriisiä, joka vaikuttaa useampaan kuin yhteen jäsenvaltioon samanaikaisesti;

11)  ’toimivaltaisella viranomaisella’ kansallista valtion viranomaista tai sääntelyviranomaista, jonka jäsenvaltio on nimennyt 3 artiklan mukaisesti;

12)  ’sääntelyviranomaisilla’ direktiivin (EU) 2019/...+ 57 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja sääntelyviranomaisia;

13)  ’kriisikoordinaattorilla’ henkilöä, henkilöiden ryhmää, asiaankuuluvien kansallisten sähkökriisijohtajien muodostamaa ryhmää tai instituutiota, jonka tehtävänä on toimia yhteyspisteenä ja koordinoida tiedonkulkua sähkökriisin aikana;

14)  ’muulla kuin markkinapohjaisella toimenpiteellä’ mitä tahansa markkinasäännöistä tai kaupallisista sopimuksista poikkeavaa tarjonta- tai kysyntäpuolen toimenpidettä, jonka tarkoituksena on lieventää sähkökriisiä;

15)  ’tuottajalla’ direktiivin (EU) 2019/...(27)2 artiklan 38 alakohdassa määriteltyä tuottajaa;

16)  ’alueella’ sellaisten jäsenvaltioiden ryhmää, joiden siirtoverkonhaltijoilla on sama asetuksen (EU) 2019/...(28) 36 artiklassa tarkoitettu alueellinen koordinointikeskus;

17)  ’alaryhmällä’ sellaisten alueen jäsenvaltioiden ryhmää, joilla on tekninen kyky antaa toisilleen apua 15 artiklan mukaisesti;

18)  ’ennakkovaroituksella’ sellaisen konkreettisen, vakavasti otettavan ja luotettavan tiedon antamista, jonka mukaan tapahtuma, joka todennäköisesti heikentää sähkön toimitustilannetta merkittävästi ja todennäköisesti johtaa sähkökriisiin, on mahdollinen.

19)  ’siirrolla’ direktiivin (EU) 2019/...+ 2 artiklan 34 alakohdassa määriteltyä siirtoa;

20)  ’sähköalan yrityksellä’ direktiivin (EU) 2019/...+ 2 artiklan 57 alakohdassa määriteltyä sähköalan yritystä;

21)  ’kapasiteetin jakamisella’ alueiden välisen kapasiteetin kohdentamista;

22)  ’uusiutuvista lähteistä peräisin olevalla energialla’ direktiivin (EU) 2019/...+ 2 artiklan 31 alakohdassa määriteltyä uusiutuvista lähteistä peräisin olevaa energiaa tai uusiutuvaa energiaa;

3 artikla

Toimivaltainen viranomainen

1.  Kunkin jäsenvaltion on mahdollisimman pian ja joka tapauksessa viimeistään ... päivänä ...kuuta ... [kuuden kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta] nimettävä kansallinen valtion viranomainen tai sääntelyviranomainen toimivaltaiseksi viranomaisekseen. Toimivaltaiset viranomaiset vastaavat tässä asetuksessa säädettyjen tehtävien suorittamisesta, ja niiden on tehtävä tässä keskenään yhteistyötä. Sähkön toimitusvarmuudesta vastaavat kansalliset tahot hoitavat tarvittaessa tämän asetuksen mukaiset toimivaltaisen viranomaisen tehtävät siihen saakka, että toimivaltainen viranomainen on nimetty.

2.  Jäsenvaltioiden on viipymättä ilmoitettava komissiolle ja sähköalan koordinointiryhmälle ja julkistettava 1 kohdan nojalla nimettyjen toimivaltaisten viranomaistensa nimi ja yhteystiedot sekä niiden nimen tai yhteystietojen mahdolliset muutokset.

3.  Jäsenvaltiot voivat sallia, että toimivaltainen viranomainen siirtää tässä asetuksessa säädetyt riskeihin varautumisen suunnittelua ja riskinhallintaa koskevat operatiiviset tehtävät muille elimille. Siirretyt tehtävät on suoritettava toimivaltaisen viranomaisen valvonnassa ja täsmennettävä riskeihinvarautumissuunnitelmassa 11 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti.

II luku

Riskinarviointi

4 artikla

Sähkön toimitusvarmuuteen kohdistuvien riskien arviointi

Kunkin toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että kaikki sähkön toimitusvarmuuteen liittyvät merkitykselliset riskit arvioidaan tässä asetuksessa ja asetuksen (EU) 2019/...(29) IV luvussa säädettyjen sääntöjen mukaisesti. Tätä varten sen on tehtävä yhteistyötä siirtoverkonhaltijoiden, jakeluverkonhaltijoiden, sääntelyviranomaisten, Sähkö-ENTSOn, alueellisten koordinointikeskusten ja tarvittaessa muiden asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa.

5 artikla

Menetelmä alueellisten sähkökriisiskenaarioiden määrittämiseksi

1.  Sähkö-ENTSOn on viimeistään ... päivänä ...kuuta ... [kuuden kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta] annettava ACERille ehdotus menetelmäksi, jolla voidaan määrittää merkityksellisimmät alueelliset sähkökriisiskenaariot.

2.  Ehdotetulla menetelmällä on määritettävä verkon riittävyyteen, verkon käyttövarmuuteen ja energian huoltovarmuuteen liittyviä sähkökriisiskenaarioita vähintään seuraavien riskien perusteella:

a)  harvinaiset ja äärimmäiset luonnonuhkat;

b)  onnettomuusuhkat, jotka ylittävät N-1-käyttövarmuuskriteerin, ja poikkeukselliset vikatapahtumat;

c)  välilliset uhkat, kuten vihamielisten hyökkäysten ja polttoainepulan seuraukset.

3.  Ehdotettuun menetelmään on sisällyttävä vähintään seuraavat osatekijät:

a)  kaikkien merkityksellisten kansallisten ja alueellisten olosuhteiden huomioon ottaminen, mukaan lukien mahdolliset alaryhmät;

b)  rajatylittävien riskien vuorovaikutus- ja vastaavuussuhteet:

c)  samanaikaista sähkökriisiä koskevien skenaarioiden simulaatiot;

d)  riskien luokittelu niiden vaikutuksien ja todennäköisyyden mukaan;

e)  periaatteet arkaluonteisten tietojen käsittelystä tavalla, jolla varmistetaan avoimuus yleisön suuntaan.

4.  Sähkö-ENTSOn on tarkastellessaan kaasun toimitushäiriön riskejä tämän artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen riskien määrittämisen yhteydessä käytettävä Kaasu-ENTSOn asetuksen (EU) 2017/1938 7 artiklan nojalla kehittämiä maakaasun toimituksen ja infrastruktuurin häiriöiden skenaarioita.

5.  Sähkö-ENTSOn on ennen ehdotetun menetelmän esittämistä ACERille toteutettava kuuleminen, johon osallistuu vähintään alueellisia koordinointikeskuksia, toimiala- ja kuluttajajärjestöjä, tuottajia tai niiden toimialajärjestöjä, siirtoverkonhaltijoita ja asiaankuuluvia jakeluverkonhaltijoita, toimivaltaisia viranomaisia, sääntelyviranomaisia ja muita asiaankuuluvia kansallisia viranomaisia. Sähkö-ENTSOn on otettava kuulemisen tulokset asianmukaisesti huomioon ja esitettävä ne yhdessä ehdotetun menetelmän kanssa sähköalan koordinointiryhmän kokouksessa.

6.  ACERin on kahden kuukauden kuluessa ehdotetun menetelmän vastaanottamisesta ja ainoastaan jäsenvaltioiden edustajien kokoonpanossa kokoontuvaa sähköalan koordinointiryhmää kuultuaan hyväksyttävä ehdotus tai muutettava sitä. Sähkö-ENTSOn ja ACERin on julkaistava menetelmän lopullinen versio verkkosivustoillaan.

7.  Sähkö-ENTSOn on päivitettävä menetelmä ja parannettava sitä 1–6 kohdan mukaisesti, kun saadaan merkittävää uutta tietoa. Ainoastaan jäsenvaltioiden edustajien kokoonpanossa kokoontuva sähköalan koordinointiryhmä voi suosittaa ja ACER tai komissio voi pyytää tällaisia päivityksiä ja parannuksia esittäen asianmukaiset perustelut. Sähkö-ENTSOn on esitettävä ACERille luonnos ehdotetuiksi muutoksiksi kuuden kuukauden kuluessa pyynnön vastaanottamisesta. ACERin on kahden kuukauden kuluessa tällaisen luonnoksen vastaanottamisesta ja ainoastaan jäsenvaltioiden edustajien kokoonpanossa kokoontuvaa sähköalan koordinointiryhmää kuultuaan hyväksyttävä ehdotetut muutokset tai muutettava niitä. Sähkö-ENTSOn ja ACERin on julkaistava päivitetyn menetelmän lopullinen versio verkkosivustoillaan.

6 artikla

Alueellisten sähkökriisiskenaarioiden määrittäminen

1.  Sähkö-ENTSOn on kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun menetelmä on 5 artiklan 6 kohdan nojalla hyväksytty, määritettävä kyseisen menetelmän perusteella ja tiiviissä yhteistyössä sähköalan koordinointiryhmän, alueellisten koordinointikeskusten, toimivaltaisten viranomaisten ja sääntelyviranomaisten kanssa kullekin alueelle merkityksellisimmät sähkökriisiskenaariot. Se voi siirtää alueellisten sähkökriisiskenaarioiden määrittämiseen liittyviä tehtäviä alueellisille koordinointikeskuksille.

2.  Sähkö-ENTSOn on toimitettava alueelliset sähkökriisiskenaariot asiaankuuluville siirtoverkonhaltijoille, alueellisille koordinointikeskuksille, toimivaltaisille viranomaisille ja sääntelyviranomaisille sekä sähköalan koordinointiryhmälle. Sähköalan koordinointiryhmä voi suosittaa muutoksia.

3.  Sähkö-ENTSOn on päivitettävä alueelliset sähkökriisiskenaariot joka neljäs vuosi, paitsi jos niitä on olosuhteiden vuoksi päivitettävä useammin.

7 artikla

Kansallisten sähkökriisiskenaarioiden määrittäminen

1.  Toimivaltaisen viranomaisen on neljän kuukauden kuluessa siitä, kun alueelliset sähkökriisiskenaariot on 6 artiklan 1 kohdan mukaisesti määritetty, määritettävä merkityksellisimmät kansalliset sähkökriisiskenaariot.

2.   Toimivaltaisen viranomaisen on kansallisia sähkökriisiskenaarioita määrittäessään kuultava siirtoverkonhaltijoita, toimivaltaisen viranomaisen asiaankuuluvina pitämiä jakeluverkonhaltijoita, asiaankuuluvia tuottajia tai niiden toimialajärjestöjä sekä sääntelyviranomaista silloin, kun se ei ole toimivaltainen viranomainen.

3.  Kansalliset sähkökriisiskenaariot on määritettävä vähintään 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen riskien perusteella, ja niiden on oltava johdonmukaisia 6 artiklan 1 kohdan mukaisesti määritettyjen alueellisten sähkökriisiskenaarioiden kanssa. Jäsenvaltioiden on päivitettävä kansalliset sähkökriisiskenaariot joka neljäs vuosi, paitsi jos niitä on olosuhteiden vuoksi päivitettävä useammin.

4.  Jäsenvaltioiden on neljän kuukauden kuluessa siitä, kun alueelliset sähkökriisiskenaariot on 6 artiklan 1 kohdan mukaisesti määritetty, ilmoitettava sähköalan koordinointiryhmälle ja komissiolle arvioinnistaan, joka koskee sähkön toimitusvarmuuden kannalta merkityksellisen infrastruktuurin omistukseen liittyviä riskejä, sekä toimenpiteistä, joita on toteutettu tällaisten riskien ehkäisemiseksi tai lieventämiseksi, ja ilmoitettava, miksi tällaisia toimenpiteitä pidetään tarpeellisina ja oikeasuhteisina.

8 artikla

Menetelmä lyhyen aikavälin ja kausittaisia riittävyysarviointeja varten

1.  Sähkö-ENTSOn on viimeistään ... päivänä ...kuuta ... [kuuden kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta] esitettävä ACERille ehdotus menetelmäksi, jolla arvioidaan kausittaista ja lyhyen aikavälin riittävyyttä eli kuukausittaista, seuraavaa viikkoa tai vähintään seuraavaa vuorokautta koskevaa riittävyyttä ja jonka on katettava vähintään seuraavat näkökohdat:

a)  epävarmuustekijät, kuten siirtokapasiteetin käyttökeskeytyksen todennäköisyys tai voimalan ennakoimattoman käyttökeskeytyksen todennäköisyys, ankarat sääolot, kysynnän vaihtelu, etenkin sääoloista riippuvat kysyntähuiput, ja uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian tuotannon vaihtelu;

b)  sähkökriisin todennäköisyys;

c)  samanaikaisen sähkökriisin todennäköisyys.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa menetelmässä on oltava tilastomatemaattinen lähestymistapa, mukaan lukien useita skenaarioita, ja siinä on otettava huomioon kansallinen, alueellinen ja unionin laajuinen toimintaympäristö, mukaan lukien jäsenvaltioiden välinen yhteenliitäntäaste ja mahdollisuuksien mukaan unionin synkronialueisiin kuuluvat kolmannet maat. Menetelmässä on otettava huomioon kunkin jäsenvaltion energia-alan erityispiirteet, mukaan lukien erityiset sääolot ja ulkoiset olosuhteet.

3.  Sähkö-ENTSOn on ennen ehdotetun menetelmän esittämistä toteutettava kuuleminen, johon osallistuu vähintään alueellisia koordinointikeskuksia, toimiala- ja kuluttajajärjestöjä, tuottajia tai niiden toimialajärjestöjä, siirtoverkonhaltijoita ja asiaankuuluvia jakeluverkonhaltijoita, toimivaltaisia viranomaisia, sääntelyviranomaisia ja muita asiaankuuluvia kansallisia viranomaisia. Sähkö-ENTSOn on otettava kuulemisen tulokset asianmukaisesti huomioon ja esitettävä ne yhdessä ehdotetun menetelmän kanssa sähköalan koordinointiryhmän kokouksessa.

4.  ACERin on kahden kuukauden kuluessa ehdotetun menetelmän vastaanottamisesta ja ainoastaan jäsenvaltioiden edustajien kokoonpanossa kokoontuvaa sähköalan koordinointiryhmää kuultuaan hyväksyttävä ehdotus tai muutettava sitä. Sähkö-ENTSOn ja ACERin on julkaistava menetelmän lopullinen versio verkkosivustoillaan.

5.  Sähkö-ENTSOn on päivitettävä menetelmä ja parannettava sitä 1–4 kohdan mukaisesti, kun saadaan merkittävää uutta tietoa. Ainoastaan jäsenvaltioiden edustajien kokoonpanossa kokoontuva sähköalan koordinointiryhmä voi suosittaa ja ACER tai komissio voi pyytää tällaisia päivityksiä ja parannuksia esittäen asianmukaiset perustelut. Sähkö-ENTSOn on esitettävä ACERille luonnos ehdotetuiksi muutoksiksi kuuden kuukauden kuluessa pyynnön vastaanottamisesta. ACERin on kahden kuukauden kuluessa tällaisen luonnoksen vastaanottamisesta ja ainoastaan jäsenvaltioiden edustajien kokoonpanossa kokoontuvaa sähköalan koordinointiryhmää kuultuaan hyväksyttävä ehdotetut muutokset tai muutettava niitä. Sähkö-ENTSOn ja ACERin on julkaistava päivitetyn menetelmän lopullinen versio verkkosivustoillaan.

9 artikla

Lyhyen aikavälin ja kausittaiset riittävyysarvioinnit

1.  Kaikki lyhyen aikavälin riittävyysarvioinnit niin kansallisella, alueellisella kuin unioninkin tasolla on toteutettava noudattaen 8 artiklan mukaisesti kehitettyä menetelmää.

2.  Sähkö-ENTSOn on toteutettava kausittaiset riittävyysarvioinnit noudattaen 8 artiklan mukaisesti kehitettyä menetelmää. Sen on julkaistava talvikauden riittävyysarvioinnin tulokset viimeistään kunkin vuoden 1 päivänä joulukuuta ja kesäkauden riittävyysarvioinnin tulokset viimeistään kunkin vuoden 1 päivänä kesäkuuta. Se voi siirtää riittävyysarviointeihin liittyviä tehtäviä alueellisille koordinointikeskuksille. Sen on esitettävä riittävyysarvioinnit sähköalan koordinointiryhmän kokouksessa, ja sähköalan koordinointiryhmä voi tapauksen mukaan antaa suosituksia.

3.  Alueellisten koordinointikeskusten on toteutettava asetuksen (EU) 2017/1485 mukaiset seuraavaa viikkoa tai vähintään seuraavaa vuorokautta koskevat riittävyysarvioinnit noudattaen tämän asetuksen 8 artiklan mukaisesti hyväksyttyä menetelmää.

III luku

Riskeihinvarautumissuunnitelmat

10 artikla

Riskeihinvarautumissuunnitelmien laatiminen

1.  Kunkin jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on 6 ja 7 artiklan mukaisesti määritettyjen alueellisten ja kansallisten sähkökriisiskenaarioiden perusteella laadittava riskeihinvarautumissuunnitelma kuultuaan toimivaltaisen viranomaisen asiaankuuluvina pitämiä jakeluverkonhaltijoita, siirtoverkonhaltijoita, asiaankuuluvia tuottajia tai niiden toimialajärjestöjä, sähkö- ja maakaasualan yrityksiä, sähkön teollisuusasiakkaiden ja muiden kuin teollisuusasiakkaiden asiaankuuluvia etujärjestöjä sekä kansallista sääntelyviranomaista, jos se ei ole toimivaltainen viranomainen.

2.  Riskeihinvarautumissuunnitelmaan on sisällyttävä 11 artiklassa säädettyjä kansallisia toimenpiteitä sekä 12 artiklassa säädettyjä alueellisia ja tarvittaessa kahdenvälisiä toimenpiteitä. Kaikkien toimenpiteiden, joita suunnitellaan tai toteutetaan sähkökriisien ehkäisemiseksi, niihin varautumiseksi ja niiden lieventämiseksi, on oltava kaikilta osin sähkön sisämarkkinoita ja verkon käyttöä koskevien sääntöjen mukaisia 16 artiklan mukaisesti. Näiden toimenpiteiden on oltava selkeästi määriteltyjä, läpinäkyviä, oikeasuhteisia ja syrjimättömiä.

3.  Riskeihinvarautumissuunnitelma on muodostettava 11 ja 12 artiklan sekä liitteessä vahvistetun mallin mukaisesti. Jäsenvaltiot voivat tarvittaessa sisällyttää riskeihinvarautumissuunnitelmaan lisätietoja.

4.  Toimivaltaisten viranomaisten on riskeihinvarautumissuunnitelmien johdonmukaisuuden varmistamiseksi ennen riskeihinvarautumissuunnitelmiensa hyväksymistä toimitettava suunnitelmaluonnokset kuulemista varten kyseisen alueen asiaankuuluvien jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille ja, jos ne eivät ole samalla alueella, suoraan yhteenliitettyjen jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille sekä sähköalan koordinointiryhmälle.

5.  Edellä 4 kohdassa tarkoitetut toimivaltaiset viranomaiset ja sähköalan koordinointiryhmä voivat kuuden kuukauden kuluessa riskeihinvarautumissuunnitelmien luonnoksen vastaanottamisesta antaa 4 kohdan mukaisesti toimitettuihin suunnitelmaluonnoksiin liittyviä suosituksia.

6.  Kyseisten toimivaltaisten viranomaisten on yhdeksän kuukauden kuluessa suunnitelmaluonnostensa toimittamisesta hyväksyttävä riskeihinvarautumissuunnitelmansa ottaen huomioon 4 kohdan mukaisen kuulemisen tulokset ja mahdolliset 5 kohdan nojalla annetut suositukset. Niiden on ilmoitettava riskeihinvarautumissuunnitelmansa komissiolle viipymättä.

7.  Toimivaltaiset viranomaiset ja komissio julkaisevat riskeihinvarautumissuunnitelmat verkkosivustoillaan varmistaen samalla arkaluonteisten tietojen luottamuksellisuuden, erityisesti niitä toimenpiteitä koskevien tietojen osalta, jotka liittyvät vihamielisten hyökkäysten seurausten ehkäisemiseen tai lieventämiseen. Arkaluonteisten tietojen luottamuksellisuus on suojattava 19 artiklan mukaisesti määritettyjä periaatteita noudattaen.

8.  Toimivaltaisten viranomaisten on hyväksyttävä ja julkaistava ensimmäiset riskeihinvarautumissuunnitelmansa viimeistään ... päivänä ...kuuta ... [30 kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta]. Niiden on päivitettävä ne joka neljäs vuosi sen jälkeen, paitsi jos niitä on olosuhteiden vuoksi päivitettävä useammin.

11 artikla

Riskeihinvarautumissuunnitelmiin sisältyvät kansalliset toimenpiteet

1.  Kunkin jäsenvaltion riskeihinvarautumissuunnitelmassa on esitettävä kaikki kansalliset toimenpiteet, joita suunnitellaan tai toteutetaan 6 ja 7 artiklan mukaisesti määritettyjen sähkökriisien ehkäisemiseksi, niihin varautumiseksi ja niiden lieventämiseksi. Siinä on vähintään

a)  oltava yhteenveto 6 ja 7 artiklassa säädettyjä menettelyjä noudattaen määritellyistä sähkökriisiskenaarioista asiaankuuluvien jäsenvaltioiden ja alueiden osalta;

b)  vahvistettava toimivaltaisen viranomaisen tehtävät ja vastuut ja kuvattava tapauksen mukaan, mitkä tehtävät on siirretty muille elimille;

c)  kuvattava kansalliset toimenpiteet 6 ja 7 artiklan mukaisesti määritettyjen sähköriskiskenaarioiden ehkäisemiseksi tai niihin varautumiseksi;

d)  nimettävä kansallinen kriisikoordinaattori ja vahvistettava sen tehtävät;

e)  vahvistettava sähkökriiseissä noudatettavat yksityiskohtaiset menettelyt, mukaan lukien vastaavat tiedonkulkusäännöt;

f)  määritettävä markkinapohjaisten toimenpiteiden ja erityisesti kysyntä- ja tarjontapuolen toimenpiteiden käyttö sähkökriiseistä selviämiseksi;

g)  määritettävä sähkökriiseissä toteutettavia mahdollisia muita kuin markkinapohjaisia toimenpiteitä, täsmennettävä niiden toteuttamisen käynnistysmekanismit, edellytykset ja menettelyt sekä ilmoitettava, miten ne ovat 16 artiklassa säädettyjen vaatimusten sekä alueellisten ja kahdenvälisten toimenpiteiden mukaisia;

h)  esitettävä kehys manuaaliselle kuormien irtikytkennälle ja vahvistettava olosuhteet, joissa kuormia on tarkoitus irtikytkeä, ja yleisen ja henkilökohtaisen turvallisuuden osalta täsmennettävä, mitkä sähkön käyttäjäryhmät ovat kansallisen lainsäädännön mukaisesti oikeutettuja erityiseen suojeluun irtikytkemiseltä, sekä perusteltava tällaisen suojelun tarve ja täsmennettävä, miten asianomaisten jäsenvaltioiden siirtoverkonhaltijoiden ja jakeluverkonhaltijoiden on tarkoitus vähentää kulutusta;

i)  kuvattava mekanismit, joilla yleisölle tiedotetaan sähkökriiseistä;

j)   kuvattava kansalliset toimenpiteet, jotka ovat tarpeen 12 artiklan nojalla sovittujen alueellisten ja tarvittaessa kahdenvälisten toimenpiteiden toteuttamiseksi ja niiden täytäntöönpanon valvomiseksi;

k)   oltava tiedot sellaisista asiaan liittyvistä ja tarpeellisista suunnitelmista tulevan verkon kehittämiseksi, joiden avulla voidaan selviytyä määritettyjen sähkökriisiskenaarioiden seurauksista.

2.  Kansallisissa toimenpiteissä on otettava kaikilta osin huomioon 12 artiklan nojalla sovitut alueelliset ja tarvittaessa kahdenväliset toimenpiteet, eivätkä ne saa vaarantaa siirtoverkon käyttövarmuutta tai -turvallisuutta eivätkä sähkön toimitusvarmuutta muissa jäsenvaltioissa ▌.

12 artikla

Riskeihinvarautumissuunnitelmiin sisältyvät alueelliset ja kahdenväliset toimenpiteet

1.  Edellä 11 artiklassa tarkoitettujen kansallisten toimenpiteiden lisäksi kunkin jäsenvaltion riskeihinvarautumissuunnitelmaan on sisällyttävä alueellisia ja soveltuvin osin kahdenvälisiä toimenpiteitä, joilla varmistetaan sellaisten sähkökriisien asianmukainen ennaltaehkäisy tai hallinta, joilla on rajat ylittäviä vaikutuksia. Alueellisista toimenpiteistä on sovittava kyseisellä alueella sellaisten jäsenvaltioiden kesken, joilla on tekninen kyky antaa toisilleen apua 15 artiklan mukaisesti. Jäsenvaltiot voivat tätä varten myös muodostaa alaryhmiä tietylle alueelle. Kahdenvälisistä toimenpiteistä on sovittava sellaisten jäsenvaltioiden kesken, jotka ovat suoraan yhteenliitettyjä mutta eivät ole samalla alueella. Jäsenvaltioiden on varmistettava alueellisten ja kahdenvälisten toimenpiteiden välinen johdonmukaisuus. Alueellisiin ja kahdenvälisiin toimenpiteisiin on sisällyttävä vähintään

a)  kriisikoordinaattorin nimeäminen;

b)  mekanismeja tiedon jakamiseksi ja yhteistyön tekemiseksi ▌;

c)  koordinoituja toimenpiteitä sähkökriisin vaikutusten lieventämiseksi, myös samanaikaisen sähkökriisin sattuessa, 15 artiklan mukaista avunantoa varten;

d)  menettelyjä riskeihinvarautumissuunnitelmien vuotuisten tai kahden vuoden välein tehtävien testien toteuttamiseksi;

e)  16 artiklan 2 kohdan mukaisesti aktivoitavien muiden kuin markkinapohjaisten toimenpiteiden käynnistysmekanismit.

2.  Asianomaisten jäsenvaltioiden ▌on asiaankuuluvia alueellisia koordinointikeskuksia kuultuaan sovittava riskeihinvarautumissuunnitelmiin sisällytettävistä alueellisista ja kahdenvälisistä toimenpiteistä. Komissio voi toimia välittäjänä alueellisia ja kahdenvälisiä toimenpiteitä koskevan sopimuksen valmistelussa. Komissio voi pyytää ACERia ja Sähkö-ENTSOa antamaan jäsenvaltioille teknistä apua tällaiseen sopimukseen pääsemisen helpottamiseksi. Toimivaltaisten viranomaisten on raportoitava tehdyistä sopimuksista sähköalan koordinointiryhmälle vähintään kahdeksan kuukautta ennen riskeihinvarautumissuunnitelman hyväksymisen tai päivittämisen määräaikaa. Jos jäsenvaltiot eivät pääse sopimukseen, asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava komissiolle syyt tähän. Tällaisessa tapauksessa komissio ehdottaa toimenpiteitä, kuten yhteistyömekanismia alueellisia ja kahdenvälisiä toimenpiteitä koskevan sopimuksen tekemiseksi.

3.  Kunkin alueen jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on ▌asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa määräajoin testattava riskeihinvarautumissuunnitelmissa kehitettyjen menettelyjen, mukaan lukien 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut mekanismit, toimivuus sähkökriisien ehkäisemiseksi ja toteutettava kahden vuoden välein sähkökriisien simulaatioita, joissa testataan erityisesti kyseisiä mekanismeja.

13 artikla

Komission tekemä riskeihinvarautumissuunnitelmien arviointi

1.  Komissio arvioi hyväksytyn riskeihinvarautumissuunnitelman neljän kuukauden kuluessa toimivaltaisen viranomaisen sitä koskevasta ilmoituksesta ottaen asianmukaisesti huomioon sähköalan koordinointiryhmän esittämät näkemykset.

2.  Komissio antaa sähköalan koordinointiryhmää kuultuaan ei-sitovan lausunnon, jossa esitetään yksityiskohtaiset perustelut, ja toimittaa sen toimivaltaiselle viranomaiselle sekä antaa sille suosituksen sen riskeihinvarautumissuunnitelman tarkistamisesta, jos

a)  suunnitelmalla ei pystytä tehokkaasti lieventämään sähkökriisiskenaarioissa määritettyjä riskejä;

b)  suunnitelma ei ole johdonmukainen määritettyjen sähkökriisiskenaarioiden tai jonkin muun jäsenvaltion riskeihinvarautumissuunnitelman kanssa;

c)  suunnitelma ei ole 10 artiklan 2 kohdassa vahvistettujen vaatimusten mukainen;

d)  suunnitelmassa esitetään toimenpiteitä, jotka todennäköisesti vaarantavat sähkön toimitusvarmuuden muissa jäsenvaltioissa;

e)  suunnitelma vääristää perusteettomasti kilpailua tai sisämarkkinoiden tehokasta toimintaa; tai

f)  suunnitelma ei ole tämän asetuksen säännösten tai muiden unionin oikeuden säännösten mukainen.

3.  Asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen on kolmen kuukauden kuluessa 2 kohdassa tarkoitetun komission lausunnon vastaanottamisesta otettava komission suositus kaikilta osin huomioon ja joko ilmoitettava muutettu riskeihinvarautumissuunnitelma komissiolle tai ilmoitettava komissiolle syyt, joiden vuoksi se vastustaa suositusta.

4.  Jos toimivaltainen viranomainen vastustaa komission suositusta, komissio voi neljän kuukauden kuluessa toimivaltaisen viranomaisen vastustamisen syitä koskevan ilmoituksen vastaanottamisesta luopua suosituksestaan tai kutsua toimivaltaisen viranomaisen ja, mikäli komissio katsoo sen tarpeelliseksi, sähköalan koordinointiryhmän kokoukseen arvioimaan asiaa. Komissio perustelee riskeihinvarautumissuunnitelmaa koskevat mahdolliset muutospyyntönsä yksityiskohtaisesti. Jos asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen lopullinen kanta eroaa komission yksityiskohtaisista perusteluista, kyseisen toimivaltaisen viranomaisen on toimitettava komissiolle kantaansa tukeva perustelu kahden kuukauden kuluessa komission yksityiskohtaisten perustelujen vastaanottamisesta.

IV luku

Sähkökriisien hallinta

14 artikla

Ennakkovaroitus ja sähkökriisin julistaminen

1.  Jos kausittaisesta riittävyysarvioinnista tai muusta pätevästä lähteestä saadaan konkreettista, vakavasti otettavaa ▌ja luotettavaa tietoa, jonka mukaan sähkökriisi on mahdollinen jossakin jäsenvaltiossa, kyseisen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on ilman aiheetonta viivytystä annettava ennakkovaroitus komissiolle, saman alueen jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille ja, jos ne eivät ole samalla alueella, suoraan yhteenliitettyjen jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille. Asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen on myös annettava tietoja mahdollisen sähkökriisin syistä, sähkökriisin ehkäisemiseksi suunnitelluista tai toteutetuista toimenpiteistä ja mahdollisesta muiden jäsenvaltioiden avunannon tarpeesta. Näihin tietoihin on sisällyttävä tiedot toimenpiteiden mahdollisista vaikutuksista sähkön sisämarkkinoihin ▌. Komissio toimittaa kyseiset tiedot sähköalan koordinointiryhmälle.

2.  Toimivaltaisen viranomaisen on sähkökriisin sattuessa asianomaista siirtoverkonhaltijaa kuultuaan julistettava sähkökriisi ja ilmoitettava asiasta saman alueen jäsenvaltioiden ja, jos ne eivät ole samalla alueella, suoraan yhteenliitettyjen jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille sekä komissiolle ilman aiheetonta viivytystä. Näihin tietoihin on sisällyttävä tiedot sähkön toimitustilanteen heikentymisen syistä, sähkökriisin julistamisen syistä, sähkökriisin lieventämiseksi suunnitelluista tai toteutetuista toimenpiteistä ja mahdollisesta muiden jäsenvaltioiden avunannon tarpeesta.

3.  Jos komissio, sähköalan koordinointiryhmä tai saman alueen jäsenvaltioiden ja, jos ne eivät ole samalla alueella, suoraan yhteenliitettyjen jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset pitävät 1 tai 2 kohdan nojalla annettuja tietoja riittämättöminä, ne voivat pyytää asianomaiselta jäsenvaltiolta lisätietoja.

4.  Jos toimivaltainen viranomainen antaa ennakkovaroituksen tai julistaa sähkökriisin, riskeihinvarautumissuunnitelmassa esitetyt toimenpiteet on toteutettava niin pitkälti kuin mahdollista.

15 artikla

Yhteistyö ja avunanto

1.  Jäsenvaltioiden on toimittava ja tehtävä yhteistyötä yhteisvastuun hengessä sähkökriisien ehkäisemiseksi tai hallitsemiseksi ▌.

2.  Jos jäsenvaltioilla on tarvittava tekninen kyky, niiden on tarjottava toisilleen apua tämän artiklan ja 12 artiklan mukaisesti ennen avun tarjoamista sovituilla alueellisilla tai kahdenvälisillä toimenpiteillä. Tätä varten sekä yleisen ja henkilökohtaisen turvallisuuden suojelun varmistamiseksi jäsenvaltioiden on sovittava haluamistaan alueellisista tai kahdenvälisistä toimenpiteistä sähkön toimittamiseksi koordinoidusti.

3.  Jäsenvaltioiden on sovittava tarvittavista teknisistä, oikeudellisista ja rahoitusta koskevista järjestelyistä alueellisten tai kahdenvälisten toimenpiteiden toteuttamiseksi ennen avun tarjoamista. Tällaisissa järjestelyissä on täsmennettävä muun muassa alueellisella tai kahdenvälisellä tasolla toimitettavan sähkön enimmäismäärä, mahdollisen avunannon ja avunannon keskeyttämisen käynnistysmekanismi, sähkön toimitustapa ja 4, 5 ja 6 kohdan mukaista jäsenvaltioiden välistä kohtuullista korvausta koskevat määräykset.

4.  Avunannon yhteydessä on tehtävä asianomaisten jäsenvaltioiden välillä ennalta sopimus kohtuullisesta korvauksesta, jonka on katettava ainakin seuraavat:

a)  apua pyytävän jäsenvaltion alueelle toimitetun sähkön kustannukset ja tähän liittyvät siirtokustannukset; ja

b)  apua antavalle jäsenvaltiolle mahdollisesti aiheutuneet muut kohtuulliset kustannukset, mukaan lukien korvaus ilman tosiasiallista aktivointia valmistellusta avusta, sekä oikeudenkäynneistä, välimiesmenettelyistä tai vastaavista menettelyistä ja sovintomenettelyistä aiheutuneet mahdolliset kustannukset.

5.  Edellä olevan 4 kohdan nojalla suoritettavaan kohtuulliseen korvaukseen kuuluvat muun muassa kaikki kohtuulliset kustannukset, joita aiheutuu apua antavan jäsenvaltion velvoitteesta maksaa korvaus unionin oikeudessa taattujen perusoikeuksien nojalla ja niiden kansainvälisten velvoitteiden nojalla, joita sovelletaan pantaessa täytäntöön avunantoa koskevat tämän asetuksen säännökset, sekä muut kohtuulliset kustannukset, joita aiheutuu kansallisten korvaussääntöjen nojalla maksettavasta korvauksesta.

6.  Apua pyytävän jäsenvaltion on maksettava apua antavalle jäsenvaltiolle kohtuullinen korvaus viipymättä tai varmistettava sen maksaminen viipymättä.

7.  Komissio antaa viimeistään ... päivänä ...kuuta ... [kuuden kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta] sähköalan koordinointiryhmää ja ACERia kuultuaan ei-sitovia ohjeita 3–6 kohdassa tarkoitetun kohtuullisen korvauksen keskeisistä seikoista ja 3 kohdassa tarkoitettujen teknisten, oikeudellisten ja rahoitukseen liittyvien järjestelyjen muista keskeisistä seikoista sekä 2 kohdassa tarkoitetun vastavuoroisen avunannon yleisistä periaatteista.

8.   Jos jäsenvaltiot eivät ole sähkökriisin sattuessa vielä sopineet alueellisista tai kahdenvälisistä toimenpiteistä ja teknisistä, oikeudellisista ja rahoitusta koskevista järjestelyistä tämän artiklan mukaisesti, jäsenvaltioiden on sovittava tilapäisistä toimenpiteistä ja järjestelyistä tämän artiklan soveltamiseksi, myös 4, 5 ja 6 kohdassa tarkoitetun kohtuullisen korvauksen osalta. Jos jäsenvaltio pyytää apua ennen kuin tällaisista tilapäisistä toimenpiteistä ja järjestelyistä on sovittu, sen on ennen avun saamista sitouduttava maksamaan kohtuullinen korvaus 4, 5 ja 6 kohdan mukaisesti.

9.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että avunantoa koskevat tämän asetuksen säännökset pannaan täytäntöön perussopimusten, Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja muiden sovellettavien kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti. Niiden on toteutettava tarpeelliset toimenpiteet sitä varten.

16 artikla

Markkinasääntöjen noudattaminen

1.  Toimenpiteiden, joita toteutetaan sähkökriisien ehkäisemiseksi tai niiden lieventämiseksi, on oltava sähkön sisämarkkinoita ja verkon käyttöä koskevien sääntöjen mukaisia.

2.  Muita kuin markkinapohjaisia toimenpiteitä saa sähkökriisin sattuessa aktivoida vain viimeisenä keinona, jos kaikki markkinoiden tarjoamat vaihtoehdot on käytetty tai jos on selvää, että markkinapohjaiset toimenpiteet eivät yksin riitä estämään sähkön toimitustilanteen heikentymistä entisestään. Muut kuin markkinapohjaiset toimenpiteet eivät saa perusteettomasti vääristää kilpailua ja sähkön sisämarkkinoiden tehokasta toimintaa. Niiden on oltava tarpeellisia, oikeasuhteisia, syrjimättömiä ja tilapäisiä. Toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava asiaankuuluville sidosryhmille jäsenvaltiossaan muiden kuin markkinapohjaisten toimenpiteiden soveltamisesta.

3.  Toimitusrajoituksia, mukaan lukien jo jaetun alueiden välisen kapasiteetin rajoittaminen, alueiden välisen kapasiteetin rajoittaminen kapasiteetin jakamisessa tai suunnitelmien laatimisen rajoittaminen, saa ottaa käyttöön ainoastaan asetuksen (EU) 2019/...(30) 16 artiklan 2 kohdan ja kyseisen säännöksen täytäntöönpanemiseksi annettujen sääntöjen mukaisesti.

V luku

Arviointi ja seuranta

17 artikla

Jälkiarviointi

1.  Sähkökriisin julistaneen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on mahdollisimman pian ja joka tapauksessa kolmen kuukauden kuluessa sähkökriisin päättymisestä annettava sähköalan koordinointiryhmälle ja komissiolle jälkiarviointikertomus kuultuaan sääntelyviranomaista, jos sääntelyviranomainen ei ole toimivaltainen viranomainen.

2.  Jälkiarviointikertomukseen on sisällyttävä vähintään

a)  kuvaus sähkökriisin käynnistäneestä tapahtumasta;

b)  kuvaus toteutetuista ennaltaehkäisy-, varautumis- ja lieventämistoimenpiteistä sekä arvio niiden oikeasuhteisuudesta ja tehokkuudesta;

c)  arvio toteutettujen toimenpiteiden rajat ylittävistä vaikutuksista;

d)  selvitys avusta, jota on valmisteltu, riippumatta siitä, onko sitä tosiasiallisesti aktivoitu, tai annettu naapurijäsenvaltioille tai kolmansille maille taikka saatu näiltä;

e)  sähkökriisin taloudelliset vaikutukset ja toteutettujen toimenpiteiden vaikutukset sähköalaan siinä määrin kuin ne on mahdollista arvioida arviointihetkellä käytettävissä olevien tietojen perusteella, erityisesti toimittamatta jääneen energian määrät ja manuaalisen kuormien irtikytkennän taso (mukaan lukien vapaaehtoisen ja pakotetun kuormien irtikytkennän tason vertailu);

f)  perustelut mahdollisten muiden kuin markkinapohjaisten toimenpiteiden soveltamiselle;

g)  mahdolliset riskeihinvarautumissuunnitelman parannukset tai siihen ehdotetut parannukset;

h)   yleiskuva mahdollisista parannuksista verkon kehittämiseen tapauksissa, joissa sähkökriisin on aiheuttanut tai siihen on vaikuttanut verkon kehittämisen riittämättömyys.

3.  Jos sähköalan koordinointiryhmä ja komissio eivät pidä jälkiarviointikertomuksessa annettuja tietoja riittävinä, ne voivat pyytää asianomaiselta toimivaltaiselta viranomaiselta lisätietoja.

4.  Asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen on esitettävä jälkiarvioinnin tulokset sähköalan koordinointiryhmän kokouksessa. Tulokset on otettava huomioon päivitetyssä riskeihinvarautumissuunnitelmassa.

18 artikla

▌Seuranta

1.  Muiden tässä asetuksessa vahvistettujen tehtävien hoitamisen lisäksi sähköalan koordinointiryhmä keskustelee seuraavista ▌:

a)  Sähkö-ENTSOn laatiman sähköalan kymmenvuotisen verkon kehittämissuunnitelman tulokset;

b)  toimivaltaisten viranomaisten 10 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen hyväksymien riskeihinvarautumissuunnitelmien johdonmukaisuus;

c)  Sähkö-ENTSOn asetuksen (EU) 2019/...(31) 23 artiklan 4 kohdan mukaisesti tekemien eurooppalaisten resurssien riittävyysarviointien tulokset;

d)  jäsenvaltioiden suoriutuminen sähkön toimitusvarmuuden alalla ottaen huomioon vähintään eurooppalaisessa resurssien riittävyysarvioinnissa lasketut indikaattorit eli energiavajeen odotusarvo ja tehovajeen odotusarvo;

e)  9 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen kausittaisten riittävyysarviointien tulokset;

f)  jäsenvaltioilta 7 artiklan 4 kohdan nojalla saadut tiedot;

g)  17 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut jälkiarvioinnin tulokset;

h)  8 artiklassa tarkoitettu menetelmä lyhyen aikavälin riittävyysarviointia varten;

i)  5 artiklassa tarkoitettu menetelmä alueellisten sähkökriisiskenaarioiden määrittämiseksi.

2.  Sähköalan koordinointiryhmä voi antaa jäsenvaltioille ja Sähkö-ENTSOlle 1 kohdassa tarkoitettuja asioita koskevia suosituksia.

3.  ACER seuraa jatkuvasti sähkön toimitusvarmuutta koskevia toimenpiteitä ja raportoi siitä säännöllisesti sähköalan koordinointiryhmälle.

4.  Komissio arvioi viimeistään 1 päivänä syyskuuta 2025 tämän asetuksen soveltamisesta saatujen kokemusten perusteella mahdollisia tapoja parantaa sähkön toimitusvarmuutta unionin tasolla ja toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän asetuksen soveltamisesta ja tarvittaessa myös lainsäädäntöehdotuksia tämän asetuksen muuttamiseksi.

19 artikla

Luottamuksellisten tietojen käsittely

1.  Jäsenvaltioiden ja toimivaltaisten viranomaisten on pantava täytäntöön tässä asetuksessa tarkoitetut menettelyt sovellettavien sääntöjen mukaisesti, mukaan lukien kansalliset säännöt, jotka koskevat luottamuksellisten tietojen ja prosessien käsittelyä. Jos näiden sääntöjen täytäntöönpano johtaa siihen, että tietoja ei luovuteta, muun muassa osana riskeihinvarautumissuunnitelmia, jäsenvaltio tai viranomainen voi antaa niistä ei-luottamuksellisen tiivistelmän ja sen on tehtävä niin pyydettäessä.

2.  Komissio, ACER, sähköalan koordinointiryhmä, Sähkö-ENTSO, jäsenvaltiot, toimivaltaiset viranomaiset, sääntelyviranomaiset ja muut asiaankuuluvat elimet, tahot tai henkilöt, jotka saavat tämän asetuksen nojalla luottamuksellisia tietoja, varmistavat arkaluonteisten tietojen luottamuksellisuuden.

VI luku

Loppusäännökset

20 artikla

Yhteistyö energiayhteisön sopimuspuolten kanssa

Kun jäsenvaltiot ja energiayhteisön sopimuspuolet tekevät yhteistyötä sähkön toimitusvarmuuden alalla, tällaiseen yhteistyöhön voivat sisältyä sähkökriisin määrittely, sähkökriisiskenaarioiden määrittämistä koskeva prosessi ja riskeihinvarautumissuunnitelmien laatiminen, jotta ei toteuteta toimenpiteitä, jotka vaarantavat jäsenvaltioiden, energiayhteisön sopimuspuolten tai unionin sähkön toimitusvarmuuden. Tältä osin energiayhteisön sopimuspuolet voivat komission kutsusta osallistua sähköalan koordinointiryhmän työskentelyyn kaikissa niitä koskevissa asioissa.

21 artikla

Poikkeus

Siihen saakka, että Kypros on suoraan yhteenliitetty johonkin toiseen jäsenvaltioon, 6 ja 12 artiklaa ja 15 artiklan 2–9 kohtaa ei sovelleta Kyproksen ja muiden jäsenvaltioiden välillä eikä Sähkö-ENTSOon Kyproksen osalta. Kypros ja asiaankuuluvat muut jäsenvaltiot voivat kehittää komission tuella vaihtoehtoja 6 ja 12 artiklassa ja 15 artiklan 2–9 kohdassa säädetyille toimenpiteille ja menettelyille edellyttäen, että tällaiset vaihtoehtoiset toimenpiteet ja menettelyt eivät vaikuta tämän asetuksen tehokkaaseen soveltamiseen muiden jäsenvaltioiden kesken.

22 artikla

Siirtymäsäännös ennen alueellisten koordinointikeskusten perustamista

Siihen saakka, että alueelliset koordinointikeskukset perustetaan asetuksen (EU) 2019/...(32) 35 artiklan nojalla, alueilla viitataan joko jäsenvaltioon tai samalla synkronialueella sijaitsevien jäsenvaltioiden ryhmään.

23 artikla

Kumoaminen

Kumotaan direktiivi 2005/89/EY.

24 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty …ssa/ssä … päivänä …kuuta … .

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

LIITE

Riskeihinvarautumissuunnitelman malli

Seuraava malli on täytettävä englanniksi.

Yleiset tiedot

–  Tämän suunnitelman laatimisesta vastaavan toimivaltaisen viranomaisen nimi

–  Alueen jäsenvaltiot

1.  YHTEENVETO SÄHKÖKRIISISKENAARIOISTA

Kuvataan lyhyesti alueellisella ja kansallisella tasolla 6 ja 7 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen määritetyt sähkökriisiskenaariot, mukaan lukien kuvaus käytetyistä oletuksista.

2.  TOIMIVALTAISEN VIRANOMAISEN TEHTÄVÄT JA VASTUUT

Määritetään toimivaltaisen viranomaisen ja elinten, joille tehtäviä on siirretty, tehtävät ja vastuut.

Kuvataan tapauksen mukaan, mitkä tehtävät on siirretty muille elimille.

3.  MENETTELYT JA TOIMENPITEET SÄHKÖKRIISISSÄ

1.  3.1. Kansalliset menettelyt ja toimenpiteet

a)  Kuvataan sähkökriisin sattuessa noudatettavat menettelyt, mukaan lukien vastaavat tiedonkulkusäännöt.

b)  Kuvataan ennaltaehkäisy- ja varautumistoimenpiteet.

c)  Kuvataan toimenpiteet sähkökriisien lieventämiseksi, erityisesti kysyntä- ja tarjontapuolen toimenpiteet, ja ilmoitetaan, missä olosuhteissa tällaisia toimenpiteitä voidaan käyttää ja erityisesti mikä on kunkin toimenpiteen käynnistysmekanismi. Jos harkitaan muita kuin markkinapohjaisia toimenpiteitä, ne on perusteltava asianmukaisesti ottaen huomioon 16 artiklassa säädetyt vaatimukset ja niiden on oltava alueellisten ja tarvittaessa kahdenvälisten toimenpiteiden mukaisia.

d)  Esitetään kehys manuaaliselle kuormien irtikytkennälle ja vahvistetaan olosuhteet, joissa kuormia on tarkoitus irtikytkeä. Täsmennetään yleisen ja henkilökohtaisen turvallisuuden osalta, mitkä sähkön käyttäjäryhmät ovat oikeutettuja erityiseen suojeluun irtikytkemiseltä, sekä perustellaan tällaisen suojelun tarve. Täsmennetään, miten siirtoverkonhaltijoiden ja jakeluverkonhaltijoiden olisi toimittava vähentääkseen kulutusta.

e)  Kuvataan mekanismit, joilla yleisölle tiedotetaan sähkökriisistä.

2.  3.2. Alueelliset ja kahdenväliset menettelyt ja toimenpiteet

a)  Kuvataan sovitut mekanismit, jotka koskevat yhteistyötä alueella ja asianmukaisen koordinoinnin varmistamista ennen sähkökriisiä ja sen aikana, mukaan lukien asianmukaisiin alueellisen tason toimiin liittyvät päätöksentekomenettelyt.

b)  Kuvataan sovitut alueelliset ja kahdenväliset toimenpiteet, ▌mukaan lukien tarvittavat tekniset, oikeudelliset ja rahoitusta koskevat järjestelyt kyseisten toimenpiteiden toteuttamiseksi. Tällaisia järjestelyjä kuvattaessa annetaan tietoja muun muassa alueellisella tai kahdenvälisellä tasolla toimitettavan sähkön enimmäismääristä, avunannon käynnistysmekanismista ja mahdollisuudesta pyytää avunannon keskeyttämistä, sähkön toimitustavasta ja jäsenvaltioiden välistä kohtuullista korvausta koskevista määräyksistä. Kuvataan kansalliset toimenpiteet, jotka ovat tarpeen sovittujen alueellisten ja kahdenvälisten toimenpiteiden toteuttamiseksi ja niiden täytäntöönpanon valvomiseksi.

c)  Kuvataan käytössä olevat mekanismit, jotka koskevat yhteistyötä ja toimien koordinointia ennen sähkökriisiä ja sen aikana alueen ulkopuolisten muiden jäsenvaltioiden kanssa sekä samaan synkronialueeseen kuuluvien kolmansien maiden kanssa.

4.  KRIISIKOORDINAATTORI

Ilmoitetaan kriisikoordinaattori ja määritellään tämän tehtävät. Annetaan yhteystiedot.

5.  SIDOSRYHMIEN KUULEMINEN

Kuvataan 10 artiklan 1 kohdan mukaisesti mekanismi, jota on käytetty seuraavien tahojen kuulemisessa tämän suunnitelman muodostamiseksi, ja esitetään kuulemisten tulokset:

a)  asiaankuuluvat sähkö- ja maakaasualan yritykset, mukaan lukien asiaankuuluvat tuottajat tai niiden toimialajärjestöt;

b)  sähkön muiden kuin teollisuusasiakkaiden asiaankuuluvat etujärjestöt;

c)  sähkön teollisuusasiakkaiden ▌asiaankuuluvat etujärjestöt;

d)  sääntelyviranomaiset;

e)  siirtoverkonhaltijat;

f)  asiaankuuluvat jakeluverkonhaltijat.

6.  HÄTÄTILANNETESTIT

a)  Ilmoitetaan sähkökriisejä koskevien kahden vuoden välein tehtävien alueellisten (ja soveltuvissa tapauksissa myös kansallisten) reaaliaikaisten reagointisimulaatioiden aikataulu.

b)  Ilmoitetaan 12 artiklan 1 kohdan d alakohdan mukaisesti sovitut menettelyt ja mukana olevat toimijat.

Suunnitelman päivityksiä varten: esitetään lyhyt kuvaus testeistä, joita on suoritettu edellisen suunnitelman hyväksymisen jälkeen, ja keskeiset tulokset. Ilmoitetaan näiden testien tuloksena toteutetut toimenpiteet.

(1)EUVL C 288, 31.8.2017, s. 91.
(2)EUVL C 342, 12.10.2017, s. 79.
(3) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 26. maaliskuuta 2019.
(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/..., annettu ... päivänä ...kuuta, ... .
(5) Virallinen lehti: pyydetään lisäämään tekstiin asiakirjassa PE-CONS 9/19 (2016/0379(COD)) olevan asetuksen numero ja alaviitteeseen kyseisen asetuksen numero, päivämäärä, otsikko ja virallisen lehden viite.
(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/..., annettu ... päivänä ...kuuta, ... .
(7) Virallinen lehti: pyydetään lisäämään tekstiin asiakirjassa PE-CONS 10/19 (2016/0380(COD)) olevan direktiivin numero ja alaviitteeseen kyseisen direktiivin numero, päivämäärä, otsikko ja virallisen lehden viite.
(8)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/89/EY, annettu 18 päivänä tammikuuta 2006, sähkön toimitusvarmuuden ja infrastruktuuri-investointien turvaamiseksi toteutettavista toimenpiteistä (EUVL L 33, 4.2.2006, s. 22).
(9)Komission asetus (EU) 2017/1485, annettu 2 päivänä elokuuta 2017, sähkön siirtoverkon käyttöä koskevista suuntaviivoista (EUVL L 220, 25.8.2017, s. 1).
(10)Komission asetus (EU) 2017/2196, annettu 24 päivänä marraskuuta 2017, sähköverkon hätätilaa ja käytönpalautusta koskevasta verkkosäännöstä (EUVL L 312, 28.11.2017, s. 54).
(11) Komission päätös, annettu 15 päivänä marraskuuta 2012, sähköalan koordinointiryhmän perustamisesta (EUVL C 353, 17.11.2012, s. 2).
(12)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/1148, annettu 6 päivänä heinäkuuta 2016, toimenpiteistä yhteisen korkeatasoisen verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuuden varmistamiseksi koko unionissa (EUVL L 194, 19.7.2016, s. 1).
(13) Virallinen lehti: pyydetään lisäämään tekstiin asiakirjassa PE-CONS 9/19 (2016/0379(COD)) olevan asetuksen numero.
(14)Neuvoston direktiivi 2008/114/EY, annettu 8 päivänä joulukuuta 2008, Euroopan elintärkeän infrastruktuurin määrittämisestä ja nimeämisestä sekä arvioinnista, joka koskee tarvetta parantaa sen suojaamista (EUVL L 345, 23.12.2008, s. 75).
(15)Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1313/2013/EU, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, unionin pelastuspalvelumekanismista (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 924).
(16) Virallinen lehti: pyydetään lisäämään tekstiin asiakirjassa PE-CONS 10/19 (2016/0380(COD)) olevan direktiivin numero.
(17) Virallinen lehti: pyydetään lisäämään tekstiin asiakirjassa PE-CONS 9/19 (2016/0379(COD)) olevan asetuksen numero.
(18) Virallinen lehti: pyydetään lisäämään tekstiin asiakirjassa PE-CONS 83/18 (2016/0378(COD)) olevan asetuksen numero ja alaviitteeseen kyseisen asetuksen numero, päivämäärä, otsikko ja virallisen lehden viite.
(19) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/1938, annettu 25 päivänä lokakuuta 2017, toimista kaasun toimitusvarmuuden turvaamiseksi ja asetuksen (EU) N:o 994/2010 kumoamisesta (EUVL L 280, 28.10.2017, s. 1).
(20)+ Virallinen lehti: pyydetään lisäämään tekstiin asiakirjassa PE-CONS 9/19 (2016/0379(COD)) olevan asetuksen numero.
(21) Virallinen lehti: pyydetään lisäämään tekstiin asiakirjassa PE-CONS 9/19 (2016/0379(COD)) olevan asetuksen numero.
(22) Virallinen lehti: pyydetään lisäämään tekstiin asiakirjassa PE-CONS 9/19 (2016/0379(COD)) olevan asetuksen numero.
(23) Virallinen lehti: pyydetään lisäämään tekstiin asiakirjassa PE-CONS 9/19 (2016/0379(COD)) olevan asetuksen numero.
(24) Virallinen lehti: pyydetään lisäämään tekstiin asiakirjassa PE-CONS 10/19 (2016/0380(COD)) olevan direktiivin numero.
(25)+ Virallinen lehti: pyydetään lisäämään tekstiin asiakirjassa PE-CONS 10/19 (2016/0380(COD)) olevan asetuksen numero.
(26)++ Virallinen lehti: pyydetään lisäämään tekstiin asiakirjassa PE-CONS 9/19 (2016/0379(COD)) olevan asetuksen numero.
(27)+ Virallinen lehti: pyydetään lisäämään tekstiin asiakirjassa PE-CONS .../... (2016/0380(COD)) olevan asetuksen numero.
(28)++ Virallinen lehti: pyydetään lisäämään tekstiin asiakirjassa PE-CONS .../... (2016/0380(COD)) olevan asetuksen numero.
(29) Virallinen lehti: pyydetään lisäämään tekstiin asiakirjassa PE-CONS 9/19 (2016/0379(COD)) olevan asetuksen numero.
(30) Virallinen lehti: pyydetään lisäämään tekstiin asiakirjassa PE-CONS 9/19 (2016/0379(COD)) olevan asetuksen numero.
(31) Virallinen lehti: pyydetään lisäämään tekstiin asiakirjassa PE-CONS 9/19 (2016/0379(COD)) olevan asetuksen numero.
(32) Virallinen lehti: pyydetään lisäämään tekstiin asiakirjassa PE-CONS 9/19 (2016/0379(COD)) olevan asetuksen numero.

Päivitetty viimeksi: 27. maaliskuuta 2019Oikeudellinen huomautus