Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2018/2177(DEC)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0107/2019

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0107/2019

Keskustelut :

PV 26/03/2019 - 12
CRE 26/03/2019 - 12

Äänestykset :

PV 26/03/2019 - 13.3
CRE 26/03/2019 - 13.3

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2019)0244

Hyväksytyt tekstit
PDF 188kWORD 55k
Tiistai 26. maaliskuuta 2019 - Strasbourg Väliaikainen painos
Vastuuvapaus 2017: EU:n yleinen talousarvio – 8., 9., 10. ja 11. EKR
P8_TA-PROV(2019)0244A8-0107/2019
Päätös
 Päätös
 Päätöslauselma

1. Euroopan parlamentin päätös 26. maaliskuuta 2019 vastuuvapauden myöntämisestä kahdeksannen, yhdeksännen, kymmenennen ja yhdennentoista Euroopan kehitysrahaston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2017 (2018/2177(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon kahdeksannen, yhdeksännen, kymmenennen ja yhdennentoista Euroopan kehitysrahaston taseet ja tulostilit varainhoitovuodelta 2017 (COM(2018)0519 – C8-0328/2018),

–  ottaa huomioon Euroopan kehitysrahastoja koskevat rahoitustiedot (COM(2018)0475),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen kahdeksannesta, yhdeksännestä, kymmenennestä ja yhdennestätoista Euroopan kehitysrahastosta rahoitetuista toimista varainhoitovuodelta 2017 ja komission vastaukset(1),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2017 koskevan lausuman(2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

–  ottaa huomioon 12. helmikuuta 2019 annetut neuvoston suositukset Euroopan kehitysrahastojen toimien toteuttamisen osalta komissiolle myönnettäväksi vastuuvapaudeksi varainhoitovuodelta 2017 (05368/2019 – C8-0064/2019, 05369/2019 – C8-0065/2019, 05370/2019 – C8-0066/2019, 05371/2019 – C8-0067/2019),

–  ottaa huomioon komission kertomuksen varainhoitovuotta 2016 koskevien vastuuvapauspäätösten seurannasta (COM(2018)0545),

–  ottaa huomioon komission Euroopan parlamentille ja neuvostolle 15. joulukuuta 2017 esittämän ulkoisen toiminnan rahoitusvälineitä koskevan väliarviointikertomuksen (COM(2017)0720) sekä siihen liittyvät komission yksiköiden valmisteluasiakirjat kehitysyhteistyövälineen arvioinnista (SWD(2017)0600) ja yhdennentoista Euroopan kehitysrahaston arvioinnista (SWD(2017)0601),

–  ottaa huomioon yhdennentoista Euroopan kehitysrahaston ulkoisen arvioinnin (loppuraportti kesäkuulta 2017), jonka komissio tilasi ulkoisten sopimuspuolten ryhmältä,

–  ottaa huomioon Cotonoussa Beninissä 23. kesäkuuta 2000(3) allekirjoitetun ja Ouagadougoussa Burkina Fasossa 22. kesäkuuta 2010(4) muutetun Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän (AKT) jäsenten sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisen kumppanuussopimuksen,

–  ottaa huomioon merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan unioniin 25. marraskuuta 2013 annetun neuvoston päätöksen 2013/755/EU (”MMA-assosiaatiopäätös”)(5),

–  ottaa huomioon neljännen AKT–EY-yleissopimuksen toisen rahoituspöytäkirjan mukaisesta yhteisön tukien rahoituksesta ja hoidosta 20. joulukuuta 1995 tehdyn neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien sisäisen sopimuksen(6) 33 artiklan,

–  ottaa huomioon Cotonoussa, Beninissä 23. kesäkuuta 2000 allekirjoitetun Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisen kumppanuussopimuksen rahoituspöytäkirjan mukaisesta yhteisön tukien rahoituksesta ja hoidosta sekä taloudellisen avun jakamisesta EY:n perustamissopimuksen neljännessä osassa tarkoitetuille merentakaisille maille ja alueille 18. syyskuuta 2000 tehdyn neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien sisäisen sopimuksen(7) 32 artiklan,

–  ottaa huomioon neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien välillä 17. heinäkuuta 2006 tehdyn vuosia 2008–2013 koskevaan monivuotiseen rahoituskehykseen perustuvan yhteisön avun rahoitusta AKT–EY-kumppanuussopimuksen mukaisesti sekä rahoitustuen myöntämistä EY:n perustamissopimuksen neljännessä osassa tarkoitetuille merentakaisille maille ja alueille koskevan sisäisen sopimuksen(8) 11 artiklan,

–  ottaa huomioon vuosia 2014–2020 koskevaan monivuotiseen rahoituskehykseen perustuvasta Euroopan unionin avun rahoituksesta AKT–EU-kumppanuussopimuksen mukaisesti sekä rahoitustuen myöntämisestä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen neljännessä osassa tarkoitetuille merentakaisille maille ja alueille 24. ja 26. kesäkuuta 2013 tehdyn neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien sisäisen sopimuksen(9) 11 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 208 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

–  ottaa huomioon neljänteen AKT–EY-yleissopimukseen perustuvaan kehitysrahoitusyhteistyöhön sovellettavan 16. kesäkuuta 1998 annetun varainhoitoasetuksen(10) 74 artiklan,

–  ottaa huomioon yhdeksänteen Euroopan kehitysrahastoon sovellettavan 27. maaliskuuta 2003 annetun varainhoitoasetuksen(11) 119 artiklan,

–  ottaa huomioon kymmenenteen Euroopan kehitysrahastoon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 18. helmikuuta 2008 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 215/2008(12) 50 artiklan,

–  ottaa huomioon yhdenteentoista Euroopan kehitysrahastoon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 2. maaliskuuta 2015 annetun neuvoston asetuksen (EU) 2015/323(13) 48 artiklan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 93 artiklan, 94 artiklan kolmannen luetelmakohdan ja liitteen IV,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön ja kehitysvaliokunnan lausunnon (A8-0107/2019),

1.  myöntää komissiolle vastuuvapauden kahdeksannen, yhdeksännen, kymmenennen ja yhdennentoista Euroopan kehitysrahaston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2017;

2.  esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle ja Euroopan investointipankille sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

(1) EUVL C 357, 4.10.2018, s. 315.
(2) EUVL C 357, 4.10.2018, s. 323.
(3) EYVL L 317, 15.12.2000, s. 3.
(4) EUVL L 287, 4.11.2010, s. 3.
(5) EUVL L 344, 19.12.2013, s. 1.
(6) EYVL L 156, 29.5.1998, s. 108.
(7) EYVL L 317, 15.12.2000, s. 355.
(8) EUVL L 247, 9.9.2006, s. 32.
(9) EUVL L 210, 6.8.2013, s. 1.
(10) EYVL L 191, 7.7.1998, s. 53.
(11) EUVL L 83, 1.4.2003, s. 1.
(12) EUVL L 78, 19.3.2008, s. 1.
(13) EUVL L 58, 3.3.2015, s 17.


2. Euroopan parlamentin päätös 26. maaliskuuta 2019 kahdeksannen, yhdeksännen, kymmenennen ja yhdennentoista Euroopan kehitysrahaston varainhoitovuoden 2017 tilien päättämisestä (2018/2177(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon kahdeksannen, yhdeksännen, kymmenennen ja yhdennentoista Euroopan kehitysrahaston taseet ja tulostilit varainhoitovuodelta 2017 (COM(2018)0519 – C8-0328/2018),

–  ottaa huomioon Euroopan kehitysrahastoja koskevat rahoitustiedot (COM(2018)0475),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen kahdeksannesta, yhdeksännestä, kymmenennestä ja yhdennestätoista Euroopan kehitysrahastosta rahoitetuista toimista varainhoitovuodelta 2017 ja komission vastaukset(1),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2017 koskevan lausuman(2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

–  ottaa huomioon 12. helmikuuta 2019 annetut neuvoston suositukset Euroopan kehitysrahastojen toimien toteuttamisen osalta komissiolle myönnettäväksi vastuuvapaudeksi varainhoitovuodelta 2017 (05368/2019 – C8-0064/2019, 05369/2019 – C8-0065/2019, 05370/2019 – C8-0066/2019, 05371/2019 – C8-0067/2019),

–  ottaa huomioon komission kertomuksen varainhoitovuotta 2016 koskevien vastuuvapauspäätösten seurannasta (COM(2018)0545),

–  ottaa huomioon komission Euroopan parlamentille ja neuvostolle 15. joulukuuta 2017 esittämän ulkoisen toiminnan rahoitusvälineitä koskevan väliarviointikertomuksen (COM(2017)0720) sekä siihen liittyvät komission yksiköiden valmisteluasiakirjat kehitysyhteistyövälineen arvioinnista (SWD(2017)0600) ja yhdennentoista Euroopan kehitysrahaston arvioinnista (SWD(2017)0601),

–  ottaa huomioon yhdennentoista Euroopan kehitysrahaston ulkoisen arvioinnin (loppuraportti kesäkuulta 2017), jonka komissio tilasi ulkoisten sopimuspuolten ryhmältä,

–  ottaa huomioon Cotonoussa Beninissä 23. kesäkuuta 2000(3) allekirjoitetun ja Ouagadougoussa Burkina Fasossa 22. kesäkuuta 2010(4) muutetun Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän (AKT) jäsenten sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisen kumppanuussopimuksen,

–  ottaa huomioon merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan unioniin 25. marraskuuta 2013 annetun neuvoston päätöksen 2013/755/EU (”MMA-assosiaatiopäätös”)(5),

–  ottaa huomioon neljännen AKT–EY-yleissopimuksen toisen rahoituspöytäkirjan mukaisesta yhteisön tukien rahoituksesta ja hoidosta 20. joulukuuta 1995 tehdyn neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien sisäisen sopimuksen(6) 33 artiklan,

–  ottaa huomioon Cotonoussa, Beninissä 23. kesäkuuta 2000 allekirjoitetun Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisen kumppanuussopimuksen rahoituspöytäkirjan mukaisesta yhteisön tukien rahoituksesta ja hoidosta sekä taloudellisen avun jakamisesta EY:n perustamissopimuksen neljännessä osassa tarkoitetuille merentakaisille maille ja alueille 18. syyskuuta 2000 tehdyn neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien sisäisen sopimuksen(7) 32 artiklan,

–  ottaa huomioon neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien välillä 17. heinäkuuta 2006 tehdyn vuosia 2008–2013 koskevaan monivuotiseen rahoituskehykseen perustuvan yhteisön avun rahoitusta AKT–EY-kumppanuussopimuksen mukaisesti sekä rahoitustuen myöntämistä EY:n perustamissopimuksen neljännessä osassa tarkoitetuille merentakaisille maille ja alueille koskevan sisäisen sopimuksen(8) 11 artiklan,

–  ottaa huomioon vuosia 2014–2020 koskevaan monivuotiseen rahoituskehykseen perustuvasta Euroopan unionin avun rahoituksesta AKT–EU-kumppanuussopimuksen mukaisesti sekä rahoitustuen myöntämisestä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen neljännessä osassa tarkoitetuille merentakaisille maille ja alueille 24. ja 26. kesäkuuta 2013 tehdyn neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien sisäisen sopimuksen(9) 11 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 208 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

–  ottaa huomioon neljänteen AKT–EY-yleissopimukseen perustuvaan kehitysrahoitusyhteistyöhön sovellettavan 16. kesäkuuta 1998 annetun varainhoitoasetuksen(10) 74 artiklan,

–  ottaa huomioon yhdeksänteen Euroopan kehitysrahastoon sovellettavan 27. maaliskuuta 2003 annetun varainhoitoasetuksen(11) 119 artiklan,

–  ottaa huomioon kymmenenteen Euroopan kehitysrahastoon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 18. helmikuuta 2008 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 215/2008(12) 50 artiklan,

–  ottaa huomioon yhdenteentoista Euroopan kehitysrahastoon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 2. maaliskuuta 2015 annetun neuvoston asetuksen (EU) 2015/323(13) 48 artiklan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 93 artiklan, 94 artiklan kolmannen luetelmakohdan ja liitteen IV,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön ja kehitysvaliokunnan lausunnon (A8-0107/2019),

1.  hyväksyy kahdeksannen, yhdeksännen, kymmenennen ja yhdennentoista Euroopan kehitysrahaston varainhoitovuoden 2017 tilien päättämisen;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen neuvostolle, komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle ja Euroopan investointipankille sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

(1) EUVL C 357, 4.10.2018, s. 315.
(2) EUVL C 357, 4.10.2018, s. 323.
(3) EYVL L 317, 15.12.2000, s. 3.
(4) EUVL L 287, 4.11.2010, s. 3.
(5) EUVL L 344, 19.12.2013, s. 1.
(6) EYVL L 156, 29.5.1998, s. 108.
(7) EYVL L 317, 15.12.2000, s. 355.
(8) EUVL L 247, 9.9.2006, s. 32.
(9) EUVL L 210, 6.8.2013, s. 1.
(10) EYVL L 191, 7.7.1998, s. 53.
(11) EUVL L 83, 1.4.2003, s. 1.
(12) EUVL L 78, 19.3.2008, s. 1.
(13) EUVL L 58, 3.3.2015, s 17.


3. Euroopan parlamentin päätöslauselma 26. maaliskuuta 2019, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä kahdeksannen, yhdeksännen, kymmenennen ja yhdennentoista Euroopan kehitysrahaston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2017 (2018/2177(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä kahdeksannen, yhdeksännen, kymmenennen ja yhdennentoista Euroopan kehitysrahaston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2017,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 93 artiklan, 94 artiklan kolmannen luetelmakohdan ja liitteen IV,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön sekä kehitysvaliokunnan lausunnon (A8-0107/2019),

A.  ottaa huomioon, että komissio vastaa Euroopan kehitysrahastojen (EKR) hallinnoinnista kokonaisuudessaan ja kantaa lopullisen vastuun sekä EKR:n toimien laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta että EKR:ien tilinpäätösraportoinnin valvonnasta;

B.  ottaa huomioon, että EKR:n kehitysapua toteutetaan tehokkaasti 79 maassa, vaikka poliittiset ja sosioekonomiset olot ovat usein monimutkaiset, epävakaat ja riskialttiit;

C.  pitää erittäin tärkeänä varmistaa, että kehitysapua käytetään sen SEUT-sopimuksen 208 artiklassa mainitun alkuperäisen tarkoituksen mukaisesti ottaen asianmukaisesti huomioon kehitysyhteistyön tuloksellisuuden periaatteet;

D.  ottaa huomioon, että samassa maassa tai maiden ryhmässä pannaan täytäntöön useita unionin politiikkoja, joilla on eri perusteet ja tavoitteet, ja että on riski, että ne ovat keskenään ristiriitaisia;

E.  katsoo, että EKR:n jatkuvana toimintalinjana on johdonmukaisuuden lisääminen köyhyyden vähentämistä ja pitkällä aikavälillä sen poistamista koskevan ensisijaisen tavoitteen kanssa sekä keskittyminen tiukemmin tuloksellisuuteen ja näkyviin toimiin;

F.  katsoo, että EKR:n avun toimitusmuodoissa olisi otettava huomioon kumppanimaiden erilaiset kehitystasot etenkin niiden kumppanimaiden osalta, jotka ovat nousseet alhaisen tulotason maista keskitulotason maiksi;

G.  katsoo, että kestävän kehityksen edellytys on avoin, osallistava ja tehokas politiikan laatimisprosessi, jossa noudatetaan ihmisoikeusperiaatteita;

H.  pitää vaikuttavia ennakkoehtoja ja säännöllisiä tarkastuksia keskeisinä osatekijöinä varmistettaessa EKR:n vaikuttavuus ja moitteeton varainhoito;

I.  ottaa huomioon, ettei parlamentti osallistu EKR:n varojen vahvistamiseen ja jakamiseen toisin kuin muiden kehitysvälineiden tapauksessa;

Tarkastuslausuma

Tärkeimmät havainnot vuoden 2017 talousarvion toteuttamisesta

1.  toteaa, että vuoden 2017 lopussa EKR:n sitoumukset olivat 6 218 miljoonaa euroa eli 95 prosenttia lokakuussa 2017 tarkistetusta vuotuisesta tavoitteesta (6 510 miljoonaa euroa) ja että 31. joulukuuta 2017 EKR:n maksut olivat kaikkiaan 4 256 miljoonaa euroa, joten toteutusaste oli 98,89 prosenttia lokakuussa 2017 tarkistetusta vuotuisesta tavoitteesta (6 510 miljoonaa euroa); panee merkille, että edellä mainittujen EKR:n sitoumusten ja maksujen lisäksi Euroopan investointipankin (EIP) sitoumukset olivat kaikkiaan 667 miljoonaa euroa ja maksut 456 miljoonaa euroa vuonna 2017;

2.  toteaa, että Yhdistyneen kuningaskunnan osuus on 14,82 prosenttia kymmenennestä EKR:stä ja 14,68 prosenttia yhdennestätoista EKR:stä; korostaa, että Euroopan unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan väliset EKR:ään ja kehitysapuun liittyvät läheiset siteet on tärkeää säilyttää sen jälkeen, kun maa eroaa unionista, ja panee merkille komission ehdotuksen lisätä otsakkeen VI (johon sisältyy entinen otsake IV ja EKR) määrärahoja 26 prosentilla tulevan ohjelmakauden aikana;

3.  suhtautuu myönteisesti komission kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosaston säännöllisiin pyrkimyksiin vähentää vanhoja ennakkomaksuja, vanhoja maksattamatta olevia sitoumuksia ja vanhoja umpeutuneita sopimuksia siten, että tavoite on 25 prosenttia; panee merkille, että tämä tavoite ylittyi, kun EKR:n vanhat ennakkomaksut vähenivät 32,58 prosenttia (37,6 prosenttia sen koko vastuualan osalta) ja EKR:n maksattamatta olevat sitoumukset vähenivät 37,63 prosenttia; toteaa myös, että EKR:n vanhojen umpeutuneiden sopimusten vähentämiselle asetettua 15 prosentin tavoitetta ei saavutettu vaan niiden osuus oli 18,75 prosenttia; panee tilintarkastustuomioistuimelta merkille EKR:n vanhoja umpeutuneita sopimuksia koskevan erittäin monimutkaisen päättämisprosessin sekä uuden nimenomaisesti tätä toistuvaa ongelmaa varten käyttöön otetun menettelyn;

4.  pyytää kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosastoa harkitsemaan sen nykyisten keskeisten tulosindikaattoreiden tarkentamista tai jopa mukauttamista voidakseen paremmin seurata muun muassa unionin erityisrahastoihin (Bêkou-erityisrahasto ja unionin Afrikka-hätärahasto) maksettujen ennakkomaksujen vanhentumista;

Tilien luotettavuus

5.  panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuimen mukaan kahdeksannen, yhdeksännen, kymmenennen ja yhdennentoista EKR:n lopullinen tilinpäätös varainhoitovuodelta 2017 antaa kaikilta olennaisilta osiltaan oikeat ja riittävät tiedot EKR:ien taloudellisesta asemasta 31. päivältä joulukuuta 2017 sekä niiden toimien tuloksista, rahavirroista ja nettovarallisuuden muutoksista päättyneeltä varainhoitovuodelta EKR:n varainhoitoasetuksen ja kansainvälisesti hyväksyttyjen julkisen sektorin tilinpäätösstandardien mukaisesti;

Tilien perustana olevien toimien laillisuus ja sääntöjenmukaisuus

6.  panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuin katsoo, että varainhoitovuoden 2017 tilien perustana olevat tulot olivat olennaisilta osiltaan lailliset ja sääntöjenmukaiset;

7.  on huolissaan siitä, että tilintarkastustuomioistuin antoi kielteisen lausunnon tilien perustana olevien maksujen laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta, sillä maksuihin liittyvä virhetaso oli olennainen;

8.  pitää valitettavana, että komission kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosaston on täytynyt esittää varauma tilien perustana olevien toimien sääntöjenmukaisuudesta jokaisessa vuotuisessa toimintakertomuksessa vuodesta 2012 alkaen, mikä tarkoittaa, että sisäisessä hallinnossa on vakavia puutteita;

9.  toteaa huolestuneena, että tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksessa esitetyn arvion mukaan kahdeksannen, yhdeksännen, kymmenennen ja yhdennentoista EKR:n tilien perustana olevien menojen virhetaso oli 4,5 prosenttia, kun se oli 3,3 prosenttia vuonna 2016, 3,8 prosenttia vuosina 2014 ja 2015, 3,4 prosenttia vuonna 2013 ja 3 prosenttia vuonna 2012;

10.  ilmaisee huolensa maksutapahtumia koskevan tilintarkastustuomioistuimen otannan tuloksista, sillä niiden mukaan 29 prosenttiin tapahtumista (37 tapahtumaa tarkastetuista 128 maksusta) sisältyi virhe; pitää valitettavana, että virhetyypit pysyivät vuonna 2017 samoina kuin useina aiempina vuosina, eli menot eivät toteutuneet (42 prosenttia), olennaisia tositteita puuttui (29 prosenttia) ja julkisia hankintoja koskevia sääntöjä rikottiin vakavasti (12 prosenttia); pitää valitettavana, että 33 prosenttia 30 maksutapahtumasta, joihin liittyi kvantitatiivisesti ilmaistavissa oleva virhe, oli lopullisia tapahtumia, jotka oli hyväksytty ennakkotarkastusten jälkeen;

11.  pitää valitettavana, että aiempien vuosien tapaan muut virheet liittyivät työsuunnitelmiin, avustuksiin sekä kansainvälisten järjestöjen ja jäsenvaltioiden yhteistyötoimistojen kanssa hallinnoitaviin rahoitussopimuksiin; toteaa jälleen olevansa huolissaan siitä, että nimellisen lähestymistavan soveltaminen kansainvälisten järjestöjen useiden rahoittajien tuella toteuttamiin hankkeisiin ja budjettitukitoimiin rajoittaa tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksen laajuutta; panee kuitenkin tyytyväisenä merkille komission vuonna 2018 tekemät parannukset, mukaan lukien menojen tarkastamista koskevien ohjeiden ja työsuunnitelman mukaisten tarkastusten vahvistamista koskevan etenemissuunnitelman hyväksyminen; kehottaa komissiota pohtimaan edelleen olettamustaan, jonka mukaan unionin tukikelpoisuusehtoja on noudatettu, kunhan yhdistetyn määrän vastineeksi ilmoitetaan tukikelpoisia menoja määrä, joka riittää vastaamaan unionin myöntämän rahoituksen määrää; kehottaa komissiota puuttumaan tehokkaasti sopimusten hallinnassa, valintamenettelyissä, asiakirjahallinnassa ja julkisten hankintojen järjestelmässä oleviin puutteisiin;

12.  kehottaa komissiota laatimaan yksityiskohtaiset selvitykset näiden havaintojen johdosta ja toimittamaan parlamentille selkeän suunnitelman, jossa esitetään tarvittavat toimet tämän erittäin huolestuttavan tilanteen korjaamiseksi;

13.  on huolestunut vuonna 2017 toistuneista tapauksista, jotka liittyivät takaisin perittyihin käyttämättä jääneisiin ennakkomaksuihin, jotka oli kirjattu virheellisesti toiminnan tuloiksi, ja toteaa, että oikaisut nousivat 5,1 miljoonaan euroon (3,1 miljoonaa euroa vuonna 2016);

Tarkastusketjun vaikuttavuus (ja luotettavuus)

Valvonta

14.  katsoo, että varmuuskehyksen eri osatekijöitä olisi vahvistettava johdonmukaisesti; toteaa jälleen, että on tärkeää säilyttää johdonmukainen valvontastrategia, jolla varmistetaan tasapaino vaatimusten noudattamista koskevien säännösten huomioon ottamisen, tavoitteiden ja kumppanimaiden suorituskykyä ja vastaanottokykyä koskevien luotettavien lisäarvokriteerien välillä, ja toteaa, että tämä olisi otettava asianmukaisesti huomioon erilaisten avustustoimien ja avun toimitusmuotojen hallinnoimisen yhteydessä;

15.  panee merkille komission ennakkotarkastusjärjestelmän sitkeät puutteet ja muistuttaa komissiolle, että se on toteutettava toimia, jotta tiettyjen ennakkotarkastusten epäonnistuminen vältetään; toteaa tilintarkastustuomioistuin korostaneen, että joissakin virhetapauksissa komissiolla oli tietojärjestelmiensä perusteella virheen estämiseen, havaitsemiseen ja korjaamiseen tarvittavat tiedot ennen menon toteuttamista, joten arvioitu virhetaso olisi voinut olla 1,8 prosenttia alhaisempi; katsoo, että menojen tarkastamista koskeva uusi malli komission hyväksymissä uusissa ohjeissa on hyödyllinen tapa korjata valvontajärjestelmän täytäntöönpanon puutteita;

16.  panee merkille kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosaston vuonna 2017 jäännösvirhetasoa koskevassa kuudennessa selvityksessään noudattaman lähestymistavan, joka ei ollut erityisen varovainen etenkään virheiden laskennan ja ekstrapoloinnin osalta, sillä vuoden 2017 vuotuiseen tarkasteluun sisällytettiin vain hyvin vähän paikalla tehtyjä tarkastuksia ja hankintamenettelyjen tarkastuksia, mikä johti ainoastaan suoraan hallinnoitaviin avustuksiin liittyvän varauman antamiseen (johon liittyvä riskinalainen kokonaismäärä oli 82,96 miljoonaa euroa); ottaa huomioon toistaiseksi toteutetut jatkuvat toimet arvioidun virhetason alentamiseksi 2 prosentin olennaisuusrajan alapuolelle; korostaa kuitenkin, että tämän tavoitteen saavuttaminen ei saisi hämärtää näkemystä toimien laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta, koska se estäisi myös tulosten vertailukelpoisuuden usean vuoden aikana; kehottaa kaikkia sidosryhmiä välttämään kilpailevia menetelmiä arvioitujen virhetasojen tarkastelussa, jotta voidaan antaa luotettava kuva tilanteesta ja lisätä luottamusta suoritettuun tarkastustyöhön ja yleisesti valvontajärjestelmiin ja niiden oikeudenmukaisuutta;

Riskinhallinta

17.  muistuttaa, että huomattavien (ulkoisten, operatiivisten ja rahoitukseen liittyvien) riskitekijöiden säännöllinen seuranta ja niiden asianmukainen kvantifiointi ovat hyvän varainhoidon, laadukkaiden menojen sekä unionin toimien uskottavuuden, kestävyyden ja maineen luomisen keskeisiä edellytyksiä; kannustaa kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosastoa parantamaan edelleen menettelyjään riskien ja rahoituksen määrän mukaan ja mukauttamaan ennakkoehtoja kehitystason, maiden riskiprofiilien ja hallintorakenteiden mukaisesti;

18.  korostaa tarvetta kehittää säännöllisesti kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosaston riskikartoitusta tai -matriisia sitä mukaa, kun unionin välineistössä otetaan käyttöön uusia avustusvälineitä ja -mahdollisuuksia, kuten sekarahoitus, erityisrahastot ja rahoituskumppanuudet muiden kansainvälisten instituutioiden tai monenvälisten kehityspankkien kanssa;

Arviointi ja raportointi

19.  kehottaa kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosastoa parantamaan merkittävästi seurantaa, arviointia ja tuloksellisuusraportointia koskevia järjestelyjään varmistaakseen eri tuloksellisuusjärjestelmissä vahvistettujen keskeisten indikaattoreiden järjestelmällisen seurannan sekä luotettavien ja kattavien tietojen oikea-aikaisen toimittamisen poliittisille päättäjille; kehottaa tekemään pitkän aikavälin arvioinnin, joka sisältää tiedonkeruun, tutkimuksia ja analyysejä, keskeisten indikaattoreiden parantamiseksi; katsoo, että tuloksellisuuden seurannan ja tulosten arvioinnin heikentäminen on haitallista julkiselle vastuuvelvollisuudelle;

20.  katsoo, että tulospainotteisen seurannan välinettä olisi käytettävä ennakoivasti ja entistä nopeammin, kun kriittisiä tilanteita syntyy tai ne jatkuvat; korostaa, että korjaavia toimenpiteitä olisi toteutettava viipymättä ja että suunnittelutason virheiden luonteesta olisi tehtävä jäsennelty arviointi; korostaa, että parlamentille ja talousarvion valvontaviranomaiselle on ehdottomasti annettava selkeä kuva siitä, missä määrin unionin tärkeimmät kehitystavoitteet on todella saavutettu;

21.  pitää unionin edustustojen ulkoisen avun hallinnointia koskevia kertomuksia hyödyllisenä raportointivälineenä, jotka edistävät varmuuden lisäämistä ja tuloksellisuuden mittaamista kussakin unionin edustustossa; panee merkille, että niiden hankkeiden määrä, joiden täytäntöönpanoon liittyi ongelmia, on vähentynyt siten, että se oli 31,1 prosenttia (980 hanketta käynnissä olleista 3 151 hankkeesta) vuonna 2016 ja 23,8 prosenttia (1 059 hanketta käynnissä olleista 4 444 hankkeesta) vuonna 2017; on kuitenkin huolissaan siitä, että 27 prosentissa nykyisistä hankkeista, joiden täytäntöönpano on vaikeaa, pääasialliset syyt ovat täytäntöönpanokumppaneiden heikoiksi katsotut valmiudet tai suorituskyky, sidosryhmien vähäinen kiinnostus ja sitoutuminen tai kumppanien riittämätön osarahoitus, ja toteaa näiden olevan syitä, jotka olisi havaittava poliittisen vuoropuhelun ja rahoittajien koordinoinnin varhaisessa vaiheessa;

EKR:n kehitysavun toteuttaminen

Yhdennentoista EKR:n arviointi

22.  toteaa, että yhdennentoista EKR:n arvioinnissa todetaan, että vaarana on, että EKR painostetaan vastaamaan toimintasuunnitelmiin, jotka etäännyttävät sitä sen päätavoitteesta eli köyhyyden lievittämisestä, joita on vaikeaa sovittaa yhteen EKR:n keskeisten arvojen kanssa ja jotka vaarantavat sen hyvin osaaman toiminnan, että kuulemisista huolimatta hallitusten ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjen näkemykset (lukuun ottamatta joitakin merkittäviä poikkeuksia esimerkiksi Tyynenmeren alueella) on harvoin otettu huomioon ohjelmasuunnitteluun liittyvissä valinnoissa ja että yhdennentoista EKR:n ohjelmasuunnittelussa käytettiin näin ollen ylhäältä alas -lähestymistapaa keskittämisperiaatteen noudattamiseksi, mutta tämä tapahtui Cotonoun sopimuksen keskeisen kumppanuusperiaatteen kustannuksella; pitää valitettavana, että komissio on tähän asti jättänyt täysin huomiotta nämä havainnot; katsoo kuitenkin, että rauhan rakentaminen ja muuttoliikkeen perimmäisten syiden ratkaiseminen ovat kestävän kehityksen keskeisiä näkökohtia;

23.  toteaa myös, että yhdennentoista EKR:n arvioinnin mukaan huhtikuuhun 2017 mennessä EKR:n varauksesta oli maksettu lähes 500 miljoonaa euroa komission pelastuspalveluasioiden ja humanitaarisen avun operaatioiden pääosaston tukemiseksi, lähes 500 miljoonaa euroa oli osoitettu yksittäisille maille hätätilanteen tukeen ja 1,5 miljardia euroa oli maksettu unionin Afrikka-hätärahastoon; ottaa huomioon, että EKR osallistuu myös uuden Euroopan kestävän kehityksen rahaston rahoittamiseen;

Ulkoisten rahoitusvälineiden täytäntöönpanon väliarviointi

24.  on tyytyväinen siihen, että arvioinnin mukaan EKR:n tavoitteet olivat suurelta osin merkityksellisiä poliittisten painopisteiden kannalta rahastoa suunniteltaessa ja että se oli yleisesti ottaen tarkoituksenmukainen ja kestävän kehityksen tavoitteiden arvojen ja päämäärien mukainen;

25.  pitää myönteisenä, että jotkut maat, joissa EKR:n maantieteellisiä ohjelmia toteutetaan, on saavuttanut edistystä köyhyyden vähentämisessä sekä inhimillisessä ja taloudellisessa kehityksessä viimeisten kymmenen vuoden aikana; panee merkille, että toisten maiden tilanne on edelleen kriittinen; panee tyytyväisenä merkille, että EKR:n painopisteet ovat kestävän kehityksen tavoitteiden arvojen ja päämäärien mukaisia;

26.  korostaa, ettei unionin lyhyen aikavälin sisäisten etujen pitäisi olla sen kehitysohjelman ainoa liikkeelle paneva voima ja että avun tuloksellisuuden periaatteita olisi sovellettava kattavasti kaikkiin kehitysyhteistyön muotoihin;

27.  kehottaa kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosastoa harkitsemaan EKR:n hallinnoinnissa seuraavia seikkoja, jotta varmistetaan sen vaikuttavuus, tehokkuus ja lisäarvo:

   havainnollistetaan paremmin EKR:n rahoituksen täydentävyyttä, unionin välineistön johdonmukaisuutta ja yhteisvaikutusta muiden ulkoisen avun välineiden kanssa;
   varmistetaan EKR:stä rahoitettavien toimien mahdollisimman hyvä sääntöjenmukaisuus ja vastuu niiden tuloksista;
   kehottaa komissiota tässä yhteydessä selittämään paremmin sen toiminnan perustana olevat loogiset puitteet, jotta voidaan etenkin lisätä EKR:stä rahoitettavien toimien odotettavissa olevien pitkän aikavälin vaikutusten näkyvyyttä tai kestävyyttä;
   sisällytetään seuraavaan vuotuiseen toimintakertomukseen yhdennentoista EKR:n toimien vaikutuksia koskeva jäsennelty arviointi, jossa keskitytään erityisesti ihmisoikeuksiin ja aikaan saatuihin ympäristötuloksiin;
   katsoo, että unionin avustuksin rahoitettavia toimia koskevassa viestinnässä tarvitaan entistä järjestelmällisempää lähestymistapaa unionin näkyvyyden lisäämiseksi sekä avoimuuden ja vastuullisuuden vahvistamiseksi rahoitusketjussa;
   parannetaan kumppanuuden henkeä vahvistamalla ohjelman ja sen toteutuksen demokraattista omavastuullisuutta ja varmistetaan samalla EKR:n perusarvojen ja periaatteiden kunnioittaminen;

28.  pitää EKR:n kautta rahoitettavien infrastruktuurihankkeiden tapauksessa keskeisenä riippumatonta ennakkoarviointia, jossa otetaan huomioon hankkeiden sosiaaliset ja ympäristövaikutukset sekä niiden lisäarvo; katsoo, että rahoituspäätösten olisi perustuttava asianmukaiseen kustannus-hyötyanalyysiin siten, että hankkeita rahoitetaan, jos niiden toteuttaminen on ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää;

29.  korostaa, että tilintarkastustuomioistuin on tehnyt erittäin kielteisiä havaintoja julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksista(1) ja suosittelee, että niiden ”laajempaa käyttöä ei edistetä” unionissa; kehottaa komissiota ottamaan tämän suosituksen täysin huomioon, kun se käsittelee julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia kehitysmaissa, joissa niiden onnistunut täytäntöönpano on vieläkin vaikeampaa kuin unionissa;

30.  ilmaisee syvän huolensa siitä, että nälkä on vuosina 2016–2018 kasvanut koko maailmassa ja että tällä hetkellä yli 820 miljoonaa ihmistä kärsii kroonisesta aliravitsemuksesta, kun samaan aikaan elintarvike- ja ravitsemusturvaan osoitettavan unionin ja jäsenvaltioiden julkisen kehitysavun osuus on laskenut noin kahdeksasta prosentista (vuonna 2014) kuuteen prosenttiin (vuonna 2016) ja komission hallinnoimien välineiden mukaiset elintarviketurvaa koskevat talousarviositoumukset vähenivät vuonna 2017 merkittävästi;

31.  toistaa voimakkaan varaumansa sen suhteen, että komissio esitti Eritreaa koskevan kansallisen maaohjelman ja vuotuisen toimintaohjelman ja että EKR-komitea hyväksyi ne vuonna 2017, vaikka Eritreassa ei ole saatu vakuuttavia todisteita uudistuksista tai parannuksista ihmisoikeustilanteessa; palauttaa mieliin komission ja korkean edustajan sitoumukset tiedottaa parlamentille säännöllisesti asiasta;

32.  kehottaa soveltamaan kehitystoimiin kannustimiin perustuvaa lähestymistapaa ottamalla käyttöön enemmällä enemmän -periaatteen Euroopan naapuruuspolitiikan esimerkin kaltaisesti; katsoo, että mitä paremmin ja nopeammin maa edistyy demokraattisten instituutioiden rakentamiseksi ja vakiinnuttamiseksi sekä ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion periaatteiden kunnioittamiseksi toteuttamissaan sisäisissä uudistuksissa, sitä enemmän sen pitäisi saada tukea unionilta;

33.  korostaa, että on tärkeää osoittaa enemmän varoja pyrkimyksiin tukea hyvää hallintoa, demokratiaa ja oikeusvaltiota kehitysmaissa, jotta edistetään vastuuvelvollisia ja avoimia instituutioita, tuetaan valmiuksien kehittämistä ja edistetään osallistavaa päätöksentekoa ja kansalaisten tiedonsaantia;

34.  panee merkille, että tukimuodot ovat siirtymässä suorista avustuksista erityisrahastoihin ja sekarahoitukseen muun muassa Euroopan kestävän kehityksen rahaston kautta, ja kehottaa neuvostoa, komissiota ja EIP:tä tekemään parlamentin kanssa toimielinten välisen sopimuksen avoimuudesta, tilivelvollisuudesta ja parlamentin valvonnasta uudessa kehityspolitiikkaa koskevassa eurooppalaisessa konsensuksessa vahvistettujen toimintapoliittisten periaatteiden perusteella;

35.  kehottaa jälleen painokkaasti neuvostoa ja jäsenvaltioita sisällyttämään EKR:n unionin talousarvioon demokraattisen valvonnan lujittamiseksi; pitää myönteisenä komission sitoumusta noudattaa parlamentin toistuvasti esittämää pyyntöä sisällyttää EKR unionin talousarvioon; pyytää komissiota ilmoittamaan parlamentille Cotonoun sopimuksen korvaamista vuoden 2020 jälkeen koskevien neuvottelujen tilanteesta;

36.  panee tyytyväisenä merkille Cotonoun jälkeistä sopimusta koskevan neuvotteluprosessin, jotta AKT–EU-kehys voidaan säilyttää;

EKR ja uuden yhteyden hallinta

37.  ottaa huomioon, että EKR:ään kohdistuu suuria paineita vastata lisääntyviin poliittisiin tarpeisiin, joita ovat esimerkiksi turvallisuus, muuttoliike ja rajavalvonta ja jotka on vaikea sovittaa yhteen EKR:n keskeisten arvojen ja unionin kehitys- ja yhteistyöpolitiikan periaatteiden, varsinkin SEUT:n 208 artiklassa tarkoitetun köyhyyden poistamisen, kanssa: panee merkille, että uuden yhteyden hallinta vaarantaa kehityspolitiikan yleisen tasapainon;

38.  panee merkille, että uuden yhteyden hallintaan liittyy myös kehityspolitiikan yleinen tasapaino; katsoo, että toistuviin kriisitilanteisiin vastaamisessa olisi noudatettava kokonaisvaltaista lähestymistapaa; muistuttaa, että politiikan johdonmukaisuuden periaatteen kunnioittaminen on ehdottoman tärkeää unionin kehitysapua saavien maiden vakaudelle;

Talousarvion ulkopuolisten rahoitusvälineiden hallinnointi (EKR:n maksuosuudet unionin erityisrahastoihin)

39.  toteaa, että unionin erityisrahastoista annettujen sitoumusten kokonaismäärä on toistaiseksi 4,09 miljardia euroa ja että suurin osa siitä eli 3 miljardia euroa rahoitetaan EKR:stä ja 442,7 miljoonaa euroa saadaan jäsenvaltioilta ja muilta rahoittajilta; panee merkille vuonna 2017 Bêkou-erityisrahastoa varten annetut lähes 240 miljoonan euron sitoumukset, joista 113 miljoonaa euroa saatiin EKR:stä ja 65,9 miljoonaa euroa jäsenvaltioilta ja muilta rahoittajilta;

40.  palauttaa mieliin Békou-rahastoa koskevan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen tärkeimmät havainnot ja muun muassa sen, että rahaston perustaminen oli asianmukaista Keski-Afrikan tasavallan kontekstissa ja että rahaston avulla on saavutettu myönteisiä vaikutuksia; korostaa, että tämä arviointi otettiin laajalti huomioon kehitysvaliokunnan helmikuussa 2018 Keski-Afrikan tasavaltaan lähettämän tilapäisen valtuuskunnan päätelmissä, joissa todettiin, että rahaston avulla voidaan asianmukaisesti vastata tarpeisiin siirryttäessä kunnostamisesta toimeentulon tarjoamiseen ja pidemmän aikavälin kehitykseen; palauttaa mieliin, että rahasto perustettiin Euroopan unionin hätärahastoksi, 60 kuukauden ajaksi, että sen voimassaolo päättyy heinäkuussa 2019 ja että sen jatkaminen vaikuttaa hyödylliseltä mutta edellyttää parlamentin hyväksyntää;

41.  korostaa riskiä, että huomio siirtyy pois perinteisistä kehitystavoitteista kuten köyhyyden poistamisesta, ja panee samalla merkille näiden välineiden tietyt mahdollisuudet, kuten sen, että ne voivat nopeuttaa kehitystavoitteiden saavuttamista tai vastata nopeasti kansainvälisiin kriiseihin;

42.  panee merkille Euroopan unionin Afrikka-hätärahaston saavutukset; muistuttaa kuitenkin, että hätärahaston varoja, jotka ovat peräisin kehitysmäärärahoista, ei pidä käyttää muuttajien oikeuksia vaarantaviin turvallisuustoimiin; muistuttaa, että unionin kehitysyhteistyön keskeisinä tavoitteina on oltava köyhyyden poistaminen ja kestävä kehitys; korostaa, että ihmisoikeuksien on oltava hätärahaston hankkeiden ohjelmasuunnittelun ytimessä ja että hankkeiden on kyseisissä maissa edistettävä ihmisoikeuksien toteutumista; suosittelee voimakkaasti sukupuolten tasa-arvon edistämistä ja naisten vaikutusvallan lisäämistä hätärahaston ohjelmissa sekä heikoimmassa asemassa olevien, kuten lasten ja vammaisten henkilöiden, suojelua;

43.  panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin(2) ja yhdennentoista EKR:n väliarvioinnin laatijat ovat ilmaisseet seuraavia hätärahaston täytäntöönpanoa koskevia huolenaiheita:

   hankkeiden täytäntöönpanossa hätärahaston vaikutus menettelyjen nopeuttamiseen oli vähäinen verrattuna perinteiseen kehitysapuun;
   huoli hätärahastoon liittyvien unionin hankkeiden todennäköisestä vaikuttavuudesta ja kestävyydestä sekä unionin kyvystä seurata tiiviisti niiden täytäntöönpanoa;
   Pohjois-Afrikan ja Afrikan sarven osioilla ei ole dokumentoituja perusteita hanke-ehdotusten valintaa varten;
   tuloksellisuuden mittaamisessa esiintyy vakavia puutteita;
   ei ole erityistä riskinarviointikehystä;

toteaa näiden havaintojen perusteella, että hätärahaston lisäarvo on erittäin kyseenalainen;

44.  katsoo, että toiminnallisessa hallintotavassa ja toimintaperiaatteiden suunnittelussa olisi varmistettava riittävä paikallinen vastuunotto ja kumppanien osallistuminen, jotta vältetään liian keskitetty toimintatapa, jossa rahoittajilla on merkittävä rooli, ja jotta samalla noudatetaan johdonmukaisesti tuloshakuisuuden periaatetta;

45.  korostaa kuitenkin tarvetta ottaa asianmukaisesti huomioon rahoittajien koordinointia, seurantaa ja arviointia koskeva systeeminen ongelma järjestelmällisemmän lähestymistavan mukaisesti takeiden saamiseksi erityisrahastojen vaikuttavuudesta;

Kumppanimaille annettava budjettituki

46.  panee merkille, että EKR:istä vuonna 2017 rahoitettu budjettituki oli 860,2 miljoonaa euroa, josta 703,1 miljoonaa euroa oli uusia sitoumuksia (tuki kattoi 54 maata ja 102 budjettitukisopimusta); toteaa, että merentakaisten maiden ja alueiden osalta EKR:n maksut vuonna 2017 olivat 57,7 miljoonaa euroa (11 maata ja 15 budjettitukisopimusta); panee merkille, että kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosasto keskeytti vuonna 2017 budjettituen kahdessa AKT-maassa, koska toisessa ei edistytty julkisen varainhoidon järjestelmän toteuttamisessa ja toisessa vakauteen liittyvä makrotalouspolitiikka ja julkisen varainhoidon järjestelmä olivat riittämättömiä;

47.  kehottaa komissiota varmistamaan yleisen varainhoitoasetuksen 236 artiklan säännösten ja ehdotetun yhdenteentoista EKR:ään sovellettavan varainhoitoasetuksen 36 artiklan säännösten johdonmukaisuuden kolmansille maille annettavan budjettituen käyttöä koskevien ehtojen osalta; panee merkille, että ehdotettuun yhdenteentoista EKR:ään sovellettavaan varainhoitoasetukseen sisältyy säännöksiä, joita ei ole yleisessä varainhoitoasetuksessa, etenkin säännös, jonka mukaan budjettituella on pyrittävä lujittamaan unionin sekä AKT-maiden tai merentakaisten maiden ja alueiden välistä sopimuskumppanuutta, jotta voidaan tukea muun muassa kestävää ja osallistavaa talouskasvua ja poistaa köyhyys, ja toteaa viimeksi mainitun aiheuttavan mahdollisesti vaikeuksia EKR:n sääntöjen soveltamisessa;

48.  kehottaa komissiota käsittelemään tarkemmin ja selventämään sen joustonvaran tarkkaa laajuutta ja merkitystä tai tulkintaa arvioitaessa, täyttyvätkö yleiset tukikelpoisuusehdot maksujen suorittamiseksi kumppanimaalle, kun noudatetaan niin kutsuttua eriytettyä ja dynaamista lähestymistapaa tukikelpoisuuteen; on huolissaan siirrettyjen varojen loppukäytöstä ja niiden jäljitettävyysmahdollisuuksien vähyydestä, kun unionin varat sulautetaan kumppanimaan talousarviovaroihin;

49.  katsoo, että budjettituella olisi tuettava alakohtaisia erityisratkaisuja ongelmiin ja sitä olisi tarvittaessa täydennettävä asiaan liittyvällä teknisellä tuella;

50.  on edelleen huolissaan siirrettyjen varojen lopullisesta käytöstä ja siitä, ettei niitä välttämättä voida jäljittää heikon, epävakaan ja heikentyneen julkisen sektorin varainhoidon vuoksi; kiinnittää huomiota tarpeeseen tukea petosten ja korruption torjuntaa kaikilla hallinnon aloilla, jotka kuuluvat unionin kehitysstrategian piiriin; korostaa, että varojen suuntaamista muualle koskeva riski on edelleen suuri ja että julkisten varojen hallinnointi on altis korruptio- ja petosriskeille;

51.  kehottaa komissiota määrittelemään paremmin ja arvioimaan selkeästi, mitä kehitystuloksia on tarkoitus kussakin tapauksessa saavuttaa, sekä ennen kaikkea tehostamaan vastaanottajavaltioiden toimien valvontamekanismeja korruption, ihmisoikeuksien kunnioittamisen, oikeusvaltioperiaatteen ja demokratian aloilla; on erittäin huolissaan siitä, että budjettitukea käytetään mahdollisesti maissa, joissa ei ole demokraattista valvontaa joko parlamentaarisen demokratian toimimattomuuden tai kansalaisyhteiskunnan ja tiedonvälityksen puutteellisen vapauden vuoksi tai valvontaviranomaisten puutteellisten valmiuksien vuoksi;

52.  pitää myönteisenä komission reaktiivista ja johdonmukaista lähestymistapaa keskeyttää budjettituki kahdessa maassa vuosina 2017 ja 2018, koska tukikelpoisuusperusteet eivät enää täyttyneet; katsoo, että komission on pidettävä yllä rakentavaa vuoropuhelua näiden maiden kanssa ja tarjottava mahdollisuus jatkaa budjettitukea, jos maat toteuttavat budjettitukiohjelmassa vahvistetut tarvittavat uudistukset;

53.  huomauttaa, että asianmukaisia seurantavälineitä on vahvistettava, jotta voidaan arvioida tapaa, jolla budjettituki on auttanut parantamaan valtion tulonhankintaa ja siihen liittyviä uudistuksia; pyytää komissiota antamaan budjettitukea koskevissa kertomuksissaan säännöllisesti tietoa budjettitukisopimusten käytöstä valtion tulonhankinnan alalla; kehottaa kuitenkin jälleen seuraamaan tarkasti veronkiertoon, verovilppiin ja laittomiin rahavirtoihin liittyviä riskejä;

Yhteistyö kansainvälisten järjestöjen kanssa

54.  panee merkille, että EKR:istä vuonna 2017 kansainvälisten järjestöjen toteuttamille usean rahoittajan hankkeille suoritettujen maksujen kokonaismäärä oli 812 miljoonaa euroa;

55.  toteaa, että komissio teki vuonna 2017 YK:n virastojen kanssa sopimuksia, joihin osoitettiin maksuosuuksina EKR:sta yli 411 miljoonaa euroa siten, että suurimmat edunsaajat olivat YK:n kehitysohjelma (166,33 miljoonaa euroa), FAO (152,86 miljoonaa euroa) ja Unicef (98,44 miljoonaa euroa), ja että se teki Maailmanpankin kanssa 92 miljoonan euron arvoiset sopimukset;

56.  toteaa, ettei kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosasto seuraa järjestelmällisesti kansainvälisten rahoituslaitosten toiminnan tuloksellisuutta eikä rahoituslähteiden yhdistämisen keskeisiä näkökohtia; kehottaa kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosastoa parantamaan kansainvälisten rahoituslaitosten toimittamien raporttien laatua, asianmukaisuutta ja oikea-aikaisuutta; kehottaa kansainvälisiä instituutioita lähentämään tuloshallintakehyksiään unionin kanssa erityisesti yhteisrahoitettavien ja usean rahoittajan hankkeiden tapauksessa;

57.  toteaa jälleen, että on välttämätöntä varmistaa kansainvälisten järjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan toteuttamia hankkeita koskeva täysi avoimuus ja mahdollisuus saada niistä tietoja voimassa olevan unionin oikeuden mukaisesti sekä antaa valvontaa ja seurantaa koskevat selkeät säännöt;

58.  panee tyytyväisenä merkille erityiskertomuksessa nro 35/2018 julkaistut tilintarkastustuomioistuimen suositukset valtiosta riippumattomien järjestöjen toteuttaman unionin rahoituksen avoimuuden parantamisesta, ja toteaa, että tilintarkastustuomioistuin suosittelee siinä muun muassa, että komissio parantaa kirjanpitojärjestelmässään olevien, valtiosta riippumattomia järjestöjä koskevien tietojen luotettavuutta ja että se parantaa näiden järjestöjen toteuttamasta unionin rahoituksesta kerättäviä tietoja; kehottaa siksi komissiota panemaan nämä ehdotukset täytäntöön ennen nykyisen toimikauden päättymistä;

Afrikan rauhanrahasto

59.  pitää valitettavana, ettei Afrikan rauhanrahasto kuulunut ulkoisen rahoituksen välineiden väliarvioinnin piiriin eikä sitä ole muutoin arvioitu asianmukaisesti vuoden 2011 jälkeen;

60.  kehottaa kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosastoa vuoden 2017 vuotuiseen toimintakertomukseensa sisällyttämän Afrikan rauhanrahaston hallinnointia koskevan varauman mukaisesti tarkastamaan perusteellisesti, että käyttöön otetuilla korjaavilla toimenpiteillä lievennetään rahoitusriskejä sekä riskiä, että sääntöjenvastaisia ja laittomia maksuja todella tehdään; toistaa komissiolle esittämänsä kehotuksen jatkaa pilariarviointimenettelyn yhteydessä ponnistelujaan Afrikan rauhanrahaston hallinnointia ja toimintaa koskevan seurantajärjestelmän vahvistamiseksi, jotta EKR:ää voidaan suojella laittomilta ja sääntöjenvastaisilta menoilta;

61.  korostaa seuraavia tilintarkastustuomioistuimen esittämiä kielteisiä havaintoja usein EKR:stä rahoitettavasta unionin tuesta Afrikan turvallisuudelle:

   sisäisten turvallisuusjoukkojen valmiuksien parantaminen Nigerissä ja Malissa on ollut hidasta ja omavastuullisuus ja kestävyys on hyvin kyseenalaista(3);
   unionin Afrikan rauhan ja turvallisuuden rakenteille antaman tuen vaikutukset ovat olleet vähäisiä(4);

korostaa myös vakavaa riskiä, että Afrikan rauhanrahaston kautta myönnettävällä unionin tuella AMISOM-operaatioon osallistuville burundilaisille sotilaille rahoitetaan välillisesti Burundin hallintoa, jolle unioni on asettanut sanktioita; palauttaa mieliin, että kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosasto suhtautui vuosien ajan varauksellisesti Afrikan rauhanrahastolle osoitettavaan tukeen;

Euroopan kestävän kehityksen rahasto

62.  panee merkille, että tämä uusi investointiväline käynnistettiin äskettäin osana ulkoista investointiohjelmaa, jotta voidaan luoda lisää vipuvaikutusta houkuttelemalla kehityskumppanuuksiin lisää yksityisen sektorin investointeja; katsoo, että olisi huolehdittava asianmukaisesti rahaston täydentävyydestä sekä sen hallinnointiin sovellettavista perusteista, jotta vältetään kehitysrahoituksen mahdollinen ohjautuminen yksityisille sijoittajille tai korkoihin tai voiton tuottamiseen;

EKP:n AKT-maiden investointikehys

63.  panee merkille EIP:n vahvistamat painopisteet AKT-maissa eli kestävän kehityksen tavoitteiden, ilmastotoimien, eurooppalaisen talousdiplomatian ja selviytymiskyvyn tukemisen; panee merkille, että vuonna 2017 AKT-maiden investointikehyksen puitteissa käynnistettiin 39 hanketta ja että niitä koskeva kokonaismäärä oli 1,5 miljardia euroa, josta 549 miljoonaa euroa kohdennettiin yksityisen sektorin kehittämiseen ja 952 miljoonaa euroa sosiaaliseen ja taloudelliseen infrastruktuuriin;

64.  toteaa jälleen, että on tärkeää tehdä huolelliset ennakko- ja jälkiarvioinnit sen varmistamiseksi, että hankkeet ovat kestäviä ja tuottavat todellista taloudellista, sosiaalista ja ekologista lisäarvoa; muistuttaa, että erittäin saastuttavaan teknologiaan liittyville hankkeille ei pitäisi myöntää tukea missään muodossa;

65.  kehottaa tutkimaan huolellisesti mahdolliset paikalliset toimijat ja välittäjät tällaisten toimijoiden ja välittäjien määrittämisen ja valinnan yhteydessä; kehottaa EIP:tä varmistamaan, että paikallisia yhteisöjä ja kansalaisia, joita sen toimet koskevat, kuullaan asianmukaisesti ja että käytössä on riippumaton ja tehokas valitusmenettely;

66.  kehottaa ulottamaan Erasmus nuorille yrittäjille -ohjelman myös Euroopan ulkopuolelle erityisesti kehitysmaihin ja tarjoamaan tarvittavat rahoitusvarat;

67.  korostaa, että on erittäin tärkeää tukea mikroyrityksiä sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä, ja kehottaa erityisesti luomaan rahoituksen saantia parantavia paikallisia ratkaisuja ja lujittamaan edelleen mikrorahoitukseen liittyviä laina- ja -takuujärjestelmiä;

68.  toteaa, että yksikään maa ei ole kehittynyt syventämättä kauppasuhteitaan naapurimaittensa ja muun maailman kanssa; kannustaa lisäksi rahoittamaan kauppaa tukevia kehitysaputoimia, jotta kehitysmaat voivat tulevaisuudessa osallistua paljon aiempaa laajemmin globaaleihin arvoketjuihin; korostaa tässä yhteydessä digitaalisen liitettävyyden kasvavaa merkitystä pyrittäessä siihen, että globalisaation hyödyt jakautuvat aiempaa tasapainoisemmin kehitysmaiden hyväksi;

69.  korostaa puhtaan veden saannin ja uusien jätevedenpuhdistamojen rakentamisen merkitystä;

70.  kiinnittää huomiota energiaköyhyyden laajuuteen ja seurauksiin kehitysmaissa sekä unionin vahvaan panostukseen sen vähentämiseksi; korostaa, että asianomaisten maiden hallitusten ja sidosryhmien on toteutettava tehokkaita ja yhteisiä toimia energiaköyhyyden vähentämiseksi.

(1) Erityiskertomus nro 9/2018: Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet EU:ssa: puutteet mittavia ja hyöty vähäinen
(2) Erityiskertomus nro 32/2018: ”Euroopan unionin Afrikka-hätärahasto: joustava mutta painopiste puuttuu”
(3) Erityiskertomus nro 15/2018: Sisäisten turvallisuusjoukkojen valmiuksien parantaminen Nigerissä ja Malissa: vain vähäistä ja hidasta edistymistä.
(4) Erityiskertomus nro 20/2018: Afrikan rauhan ja turvallisuuden rakenteet: EU:n tuki on kohdistettava uudelleen.

Päivitetty viimeksi: 28. maaliskuuta 2019Oikeudellinen huomautus