Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2018/2210(DEC)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0140/2019

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0140/2019

Keskustelut :

PV 26/03/2019 - 12
CRE 26/03/2019 - 12

Äänestykset :

PV 26/03/2019 - 13.13

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2019)0254

Hyväksytyt tekstit
PDF 165kWORD 49k
Tiistai 26. maaliskuuta 2019 - Strasbourg Väliaikainen painos
Vastuuvapaus 2017: Euroopan unionin erillisvirastojen toiminnan tuloksellisuus, varainhoito ja sen valvonta
P8_TA-PROV(2019)0254A8-0140/2019

Euroopan parlamentin päätöslauselma 26. maaliskuuta 2019 vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin erillisvirastojen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2017: toiminnan tuloksellisuus, varainhoito ja sen valvonta (2018/2210(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin erillisvirastojen talousarvioiden toteuttamisesta varainhoitovuonna 2017,

–  ottaa huomioon komission kertomuksen vastuuvapauden myöntämistä koskevasta seurannasta varainhoitovuoden 2016 osalta (COM(2018)0545),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen erillisvirastojen tilinpäätöksistä varainhoitovuodelta 2017(1),

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(2) ja erityisesti sen 1 artiklan 2 kohdan ja 208 artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046(3) ja erityisesti sen 68 ja 70 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(4) ja erityisesti sen 110 artiklan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 94 artiklan ja liitteen IV,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön sekä työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan ja kansalaisvapauksien ja oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnot (A8-0140/2019),

A.  toteaa, että tämä päätöslauselma sisältää komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013 110 artiklan sekä Euroopan parlamentin työjärjestyksen liitteessä V olevan V jakson mukaisesti asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa ja asetuksen (EU, Euratom) N:o 2018/1046 70 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskeviin vastuuvapauspäätöksiin liittyvät luonteeltaan yleiset huomautukset;

B.  ottaa huomioon, että puheenjohtajakokous hyväksyi 18. tammikuuta 2018 erillisvirastojen resursseja käsittelevän toimielinten välisen työryhmän antamat suositukset; palauttaa mieliin työryhmän toimikauden aikana annetut kuusi suositusta, jotka liittyvät etenkin viiden prosentin henkilöstövähennystavoitteeseen, uusien tehtävien hoitamiseen, erillisvirastojen säännölliseen arviointiin, palvelujen jakamiseen, useammassa toimipaikassa toimivien toimistojen arviointiin ja maksuilla rahoitettaviin erillisvirastoihin;

C.  korostaa vastuuvapauden myöntävänä viranomaisena vastuuvapausmenettelyn yhteydessä, että unionin toimielinten tehokkuutta, vaikuttavuutta, taloudellisuutta ja vastuuvelvollisuutta on tärkeää vahvistaa edelleen sekä soveltaa tulosbudjetoinnin käsitettä ja noudattaa henkilöresursseja koskevaa hyvää hallintotapaa;

1.  korostaa, että virastot ovat varsin näkyviä jäsenvaltioissa ja ne voivat vaikuttaa merkittävästi toimintapolitiikkaan, päätöksentekoon sekä ohjelmien täytäntöönpanoon aloilla, jotka ovat äärimmäisen tärkeitä unionin kansalaisille ja joita ovat muun muassa turvallisuus, terveys, tutkimus, taloudelliset kysymykset, ympäristö, sukupuolten tasa-arvo, energia, liikenne, vapaus ja oikeus; toteaa jälleen, että virastoilla on tärkeitä tehtäviä, jotka vaikuttavat suoraan unionin kansalaisten päivittäiseen elämään; panee jälleen merkille myös erillisvirastojen ja etenkin sääntelyvirastojen ja riippumatonta tietojenkeruuta harjoittavien virastojen itsemääräämisoikeuden merkityksen; muistuttaa, että virastojen perustamisen päätarkoituksena oli unionin järjestelmien hallinnointi, sisämarkkinoiden toteuttamisen helpottaminen ja riippumattomien teknisten tai tieteellisten arviointien suorittaminen; panee tässä yhteydessä tyytyväisenä merkille, että yleisesti ottaen erillisvirastot hoitavat tehtävänsä tuloksellisesti ja että niiden näkyvyyden lisäämisessä unionin kansalaisten keskuudessa on saatu aikaan edistystä;

2.  panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuimen vuodelta 2017 antaman unionin erillisvirastoja koskevan vuosikertomuksen mukaan tilintarkastustuomioistuin antoi vakiomuotoisen tarkastuslausunnon kaikkien virastojen tilien luotettavuudesta; panee lisäksi merkille, että tilintarkastustuomioistuin antoi vakiomuotoisen lausunnon kaikkien virastojen tilien perustana olevien tulojen laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta; toteaa, että tilintarkastustuomioistuin antoi vakiomuotoisen lausunnon kaikkien virastojen tilien perustana olevien maksujen laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta lukuun ottamatta Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirastoa (EASO); pitää valitettavana, että tilintarkastustuomioistuin antoi turvapaikka-asioiden tukiviraston maksuista kielteisen lausunnon;

3.  panee merkille, että vuonna 2017 unionin 32 erillisviraston määrärahat olivat noin 2,35 miljardia euroa maksusitoumusmäärärahoina, mikä on noin 13,36 prosenttia enemmän kuin vuonna 2016, ja 2,24 miljardia euroa maksumäärärahoina, missä on 10,31 prosentin lisäys vuoteen 2016 verrattuna; panee lisäksi merkille, että 2,24 miljardista eurosta noin 1,62 miljardia euroa rahoitettiin unionin yleisestä talousarviosta ja että määrä on 72,08 prosenttia virastojen vuoden 2017 kokonaisrahoituksesta (69,81 prosenttia vuonna 2016); toteaa lisäksi, että noin 627 miljoonaa euroa rahoitettiin palkkioilla ja maksuilla sekä osallistuvien jäsenvaltioiden suorilla maksuosuuksilla;

4.  kehottaa jälleen yksinkertaistamaan ja nopeuttamaan vastuuvapausmenettelyä siten, että päätös vastuuvapauden myöntämisestä tehtäisiin välittömästi sitä vuotta seuraavana vuonna, jolta vastuuvapaus myönnetään, jolloin menettely voitaisiin viedä päätökseen kutakin tilivuotta seuraavana vuonna; on tässä yhteydessä tyytyväinen myönteisiin toimiin ja hyvään yhteistyöhön unionin virastojen verkoston ja yksittäisten virastojen sekä etenkin tilintarkastustuomioistuimen kanssa ja toteaa tämän osoittavan selvästi, että niillä on potentiaalia yksinkertaistaa ja nopeuttaa menettelyä omalta osaltaan; on tyytyväinen tähän mennessä aikaan saatuun edistymiseen ja kehottaa kaikkia asiaan liittyviä toimijoita jatkamaan toimiaan menettelyn edistämiseksi entisestään;

Tilintarkastustuomioistuimen havaitsemat pääasialliset riskit

5.  panee tyytyväisenä merkille, että kertomuksensa mukaan tilintarkastustuomioistuin pitää tilien luotettavuuteen kohdistuvaa riskiä yleisesti ottaen vähäisenä kaikkien virastojen osalta, sillä virastojen tilit perustuvat kansainvälisesti hyväksyttyihin tilinpäätösstandardeihin ja aiemmin on ilmennyt vain vähän olennaisia virheitä;

6.  toteaa, että kertomuksensa mukaan tilintarkastustuomioistuin pitää virastojen tilien perustana olevien toimien laillisuuteen ja sääntöjenmukaisuuteen kohdistuvaa riskiä yleisesti ottaen keskisuurena, joskin se vaihtelee vähäisestä suureen talousarvion osastosta toiseen; panee merkille, että osastossa 1 (henkilöstömenot) riski on yleensä alhainen, osastossa 2 (hallintomenot) riskiä pidetään keskisuurena ja osastossa 3 (toimintamenot) riskin katsotaan vaihtelevan vähäisestä suureen virastojen ja niiden toimintamenojen luonteen mukaan; huomauttaa, että riskit johtuvat usein hankintoihin ja avustuksiin liittyvistä maksuista;

7.  toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan varainhoidon moitteettomuuteen kohdistuu keskisuuri riski ja se on havaittu pääasiassa tietotekniikan ja julkisten hankintojen aloilla; pitää valitettavana, että tietotekniikka ja julkiset hankinnat ovat edelleen virheille alttiita aloja;

8.  korostaa, että laajemmin tarkasteltuna se, että lukuisissa pienissä virastoissa on jokaisessa omat hallintorakenteensa ja -menettelynsä, on riski hallinnon tehokkuudelle ja saattaa johtaa päällekkäisiin epäjohdonmukaisiin menetelmiin, jos ei huolehdita yhdenmukaistamisesta ja jos resursseja ei jaeta tehokkaasti;

Talousarvio- ja varainhallinto

9.  panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan maksujen laillisuutta ja sääntöjenmukaisuutta koskevien huomautusten määrä oli 11 vuonna 2016 ja se laski kahdeksaan vuonna 2017, mikä kuvastaa virastojen jatkuvia ponnisteluja varainhoitoasetuksen noudattamiseksi;

10.  kehottaa komissiota, verkostoa ja yksittäisiä virastoja tekemään yhteistyötä ja antamaan rakentavaa palautetta koko vuoden 2020 jälkeisestä monivuotisesta rahoituskehyksestä käytävien neuvottelujen ajan ja etsimään virastoille uusia rahoituslähteitä unionin talousarviosta nykyisin maksettavien maksuosuuksien rinnalle; katsoo ehdottomasti, ettei tulevia päätöksiä resursseista pitäisi tehdä yleisellä tasolla vaan ne olisi kytkettävä virastoille voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti osoitettuihin tehtäviin; korostaa tässä yhteydessä virastojen aihekohtaisen ryhmittelyn ja politiikanaloihin perustuvan yhteistyön merkitystä;

11.  toteaa, että eräiden virastojen talousarvion toteuttamista koskevat tarkastetut selvitykset eroavat yksityiskohtaisuuden osalta useimpien muiden virastojen antamista selvityksistä, mikä osoittaa, että virastojen talousarvioselvityksiä varten tarvitaan selvät suuntaviivat; panee merkille toimet, joita on toteutettu johdonmukaisuuden varmistamiseksi tilinpäätöksen esittämisessä ja sitä koskevassa raportoinnissa; panee merkille erot tietyissä virastojen toimittamissa tiedoissa ja asiakirjoissa, erityisesti henkilöstöä koskevien lukujen osalta, myös henkilöstötaulukkoa koskevissa kertomuksissa (täytetyt toimet tai unionin talousarviossa hyväksytty toimien enimmäismäärä); huomauttaa, että kaikki virastot eivät ilmoita kertomuksissaan selvästi käyttämiään talousarvion tulosindikaattoreita eivätkä virastot ole aina ole laskeneet niihin liittyviä määriä ja prosenttiosuuksia johdonmukaisesti käyttäen samoja laskentaperusteita; kehottaa komissiota, verkostoa ja yksittäisiä virastoja pyrkimään yksinkertaistettuihin ja yhdenmukaistettuihin indikaattoreihin ja pyytää ilmoittamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tässä asiassa toteutetuista toimista; kehottaa lisäksi komissiota toimittamaan tulevina vuosina vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle automaattisesti 32 erillisviraston osalta viralliset luvut, jotka koskevat talousarviota (maksusitoumusmäärärahoina ja maksumäärärahoina) ja henkilöstön määrää (henkilöstötaulukko, sopimussuhteiset toimihenkilöt ja kansalliset asiantuntijat 31. joulukuuta kyseisenä vuonna);

12.  palauttaa mieliin verkoston ehdotuksen, jonka mukaan peruuntuneista siirretyistä määrärahoista, joiden määrä on yli viisi prosenttia edellisen vuoden kokonaismäärärahoista, olisi ilmoitettava; katsoo kuitenkin, että peruuntuneiden siirrettyjen määrärahojen määrän ilmoittaminen suhteessa vuodelta N-2 vuodelle N-1 siirrettyyn kokonaismäärään on merkityksellisempi talousarvion vuotuisuuden periaatteen noudattamista kuvaava indikaattori; korostaa, että siirrettyjen määrärahojen peruuntumisaste antaa viitteitä siitä, kuinka hyvin virastot ovat ennakoineet rahoitustarpeensa; kehottaa tilintarkastustuomioistuinta ja komissiota ehdottamaan johdonmukaista kaavaa peruuntuneiden siirrettyjen määrärahojen laskemiseksi ja määrittämään sen ja kehottaa virastoja sisällyttämään nämä tiedot tulevien varainhoitovuosien konsolidoituihin vuotuisiin toimintakertomuksiinsa;

13.  korostaa tarvetta ottaa käyttöön selkeät hyväksyttävien siirtojen määritelmät, jotta voidaan yksinkertaistaa tätä kysymystä koskevaa tilintarkastustuomioistuimen ja virastojen raportointia ja jotta vastuuvapauden myöntävä viranomainen pystyy erottamaan huonoon talousarviosuunnitteluun viittaavat siirrot sellaisista siirroista, joita käytetään talousarviovälineenä monivuotisten ohjelmien ja hankintojen suunnittelun tukemiseksi;

Toiminnan tuloksellisuus

14.  kannustaa virastoja ja komissiota noudattamaan tulosbudjetoinnin periaatetta, etsimään johdonmukaisesti vaikuttavimpia keinoja tuottaa lisäarvoa ja selvittämään edelleen mahdollisia parannuksia resurssien tehokkaaseen hallintaan;

15.  panee tyytyväisenä merkille, että virastot perustivat verkoston keskinäiseksi yhteistyöfoorumiksi vahvistamaan virastojen näkyvyyttä, tunnistamaan ja edistämään tehostamismahdollisuuksia ja tuomaan lisäarvoa; panee merkille verkoston lisäarvon yhteistyössä parlamentin kanssa ja suhtautuu myönteisesti sen pyrkimyksiin toimien ja tiedon koordinoimisessa, keräämisessä ja vakiinnuttamisessa unionin toimielinten hyväksi; pitää myönteisinä myös ohjeita, joita verkosto antaa virastoille niiden pyrkiessä optimoimaan valmiuksiaan suunnitella ja seurata tuloksia sekä käytettyjä määrärahoja ja resursseja ja raportoida niistä;

16.  panee tyytyväisenä merkille, että eräät samaan aiheryhmään kuuluvat virastot, kuten oikeus- ja sisäasioiden alan virastot(5) ja Euroopan valvontaviranomaiset(6), tekevät jo yhteistyötä; kannustaa muitakin virastoja lisäämään mahdollisuuksien mukaan keskinäistä yhteistyötä yhteisten palvelujen ja synergioiden toteuttamisen lisäksi myös niiden yhteisillä politiikanaloilla; suhtautuu myönteisesti tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen uuteen koostettuun muotoon, jossa virastot esitetään monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden mukaisesti ja siten ryhmitellään politiikanalojen mukaan;

17.  korostaa, että on otettava huomioon tehokkuus, kun virastoja sijoitetaan (uudelleen) jäsenvaltioihin; ilmaisee tältä osin tyytymättömyytensä erillisvirastoja käsittelevän toimielinten välisen työryhmän tuloksiin, sillä se ei laatinut lainkaan yksityiskohtaisia ehdotuksia toisiinsa liittyviä aloja käsittelevien virastojen yhdistämisestä tai niiden sijoittamisesta yhteisiin tiloihin; kehottaa komissiota antamaan viipymättä toimielinten välisen työryhmän suosituksen mukaisesti useammassa toimipaikassa toimivia virastoja koskevan arvioinnin sekä ehdotuksia niiden mahdollisesta yhdistämisestä, sulkemisesta ja/tai tehtävien siirtämistä komissiolle huolellisen ja syvällisen analyysin perusteella ja käyttäen selkeitä ja avoimia kriteerejä toimielinten välisen työryhmän tehtävänmäärityksen mukaisesti; toteaa että tämä mainittiin työryhmän tehtävänkuvauksessa mutta sitä ei koskaan varsinaisesti tutkittu, sillä komissio ei antanut asiaan liittyviä ehdotuksia;

18.  toteaa virastojen lisänneen samankaltaisten talousarviohallinto- ja kirjanpitojärjestelmien käyttöä mutta pitää valitettavana, että muilla keskeisillä aloilla, esimerkiksi henkilöstöhallinnossa ja hankintojen ja sopimusten hallinnoinnissa niillä on yhä käytössä lukuisia erilaisia tietoteknisiä ratkaisuja; on yhtä mieltä tilintarkastustuomioistuimen kanssa siitä, että näillä aloilla tietoteknisten ratkaisujen pidemmälle menevä yhdenmukaistaminen edistäisi kustannustehokkuutta, vähentäisi sisäisen valvonnan riskejä ja tehostaisi tietohallintatapaa;

Henkilöstöpolitiikka

19.  panee merkille, että 32 erillisviraston palveluksessa oli vuonna 2017 virkamiehiä, väliaikaisia ja sopimussuhteisia toimihenkilöitä ja kansallisia asiantuntijoita yhteensä 7 324 (6 941 vuonna 2016), joten lisäystä edellisvuoteen verrattuna oli 5,52 prosenttia;

20.  toteaa, että jotta virastot voisivat suoriutua asianmukaisesti uusista tehtävistä, lisätä jatkuvasti tehokkuuttaan, täyttää avoimet toimet nopeasti ja vaikuttavasti ja olla houkuttelevampia työpaikkoja asiantuntijoille, niiden tulisi jatkuvasti seurata ja arvioida henkilöstönsä määrää ja uusien henkilö- ja rahoitusresurssien tarvetta ja esittää tarvittaessa asiaan liittyvät pyynnöt voidakseen hoitaa tehtävänsä ja velvollisuutensa asianmukaisesti;

21.  palauttaa mieliin, että erillisvirastojen resursseja käsittelevän toimielinten välisen työryhmän seurantakokouksessa 12. heinäkuuta 2018 komissio esitteli henkilöstötaulukon toimien määrän kehitystä koskevan muistion, jossa se totesi, että viiden prosentin henkilöstövähennys oli saavutettu; huomauttaa, että parlamentti tuki tätä päätelmää(7);

22.  painottaa, että toinen toimielinten välinen työryhmä tarkasteli myös EASAn maksurahoitteisia virastoja koskevaa pilottihanketta; toteaa, että vaikka virastot ovat kokonaan maksurahoitteisia, ne ovat silti täysin vastuuvelvollisia maineriskeistä vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle; korostaa, että maksurahoituksella on etunsa ja haittansa; painottaa, että maksurahoitus saattaa johtaa eturistiriitoihin ja tulovirran arvaamattomuuteen ja että tarvitaan hyvän laadun indikaattoreita;

23.  panee merkille, että komissio sovelsi viiden vuoden kaudella 2014–2018 ylimääräistä yhden prosentin vuotuista vähennystä luodakseen uudelleen kohdennettavien virkojen varannon, josta sen oli määrä osoittaa virkoja virastoille, jotka saivat uusia tehtäviä tai jotka olivat vasta aloittamassa toimintaansa(8);

24.  panee merkille, että erillisvirastot ovat lisänneet sopimussuhteisten toimihenkilöiden käyttöä uusien tehtävien toteuttamista varten, jotta on voitu kompensoida osittain viiden prosentin henkilöstövähennystä ja vähennystä uudelleen kohdennettavien virkojen varannon luomiseksi; kehottaa verkostoa laatimaan yleisen käytännön, jonka mukaan vakinaista henkilöstöä ei korvata kalliimmilla ulkopuolisilla asiantuntijoilla;

25.  panee merkille riittämättömän henkilöstön joillekin virastoille aiheuttaman haasteen erityisesti silloin, kun virastoille määrätään uusia tehtäviä ilman, että tehtävien hoitamista varten tarjotaan lisähenkilöstöä; pitää valitettavana, ettei komissio ole huomioinut kyseisten virastojen pyyntöjä lisätä niiden henkilöstömäärää, mikä vaarantaa niiden hyvän tuloksellisuuden;

26.  panee huolestuneena merkille tiettyjen virastojen operatiivisia tuloksia vaikeuttavat monet tekijät, kuten vaikeudet saada palvelukseen päteviä henkilöitä tiettyihin palkkaluokkiin osaksi tietyissä maissa sovellettavan matalan korjauskertoimen vuoksi sekä toimien toteuttaminen pitkällisten ja hallinnollisesti haastavien avustusprosessien kautta; kehottaa verkostoa ja yksittäisiä virastoja harkitsemaan asiaan liittyviä ratkaisuja ja ilmoittamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tässä asiassa aikaan saadusta edistyksestä;

27.  kehottaa kaikkia virastoja antamaan tiedot henkilöstönsä vaihtuvuudesta ja ilmoittamaan selvästi toimet, jotka olivat tosiasiallisesti täytettyinä kyseisen varainhoitovuoden 31. päivänä joulukuuta, jotta virastoja voidaan verrata toisiinsa;

28.  pitää valitettavana sukupuolten epätasapainoa joissakin virastoissa; kehottaa kaikkia virastoja pyrkimään jatkuvasti sukupuolten tasapuoliseen edustukseen kaikilla henkilöstön tasoilla ja raportoimaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle toteutetuista toimenpiteistä ja edistymisestä;

29.  panee huolestuneena merkille, etteivät useimmat virastot julkaise ilmoituksia avoimista toimista unionin henkilöstövalintatoimiston (EPSO) verkkosivustolla; ymmärtää kuitenkin korkeita käännöskustannuksia koskevat virastojen huolet; pitää tässä yhteydessä myönteisenä verkoston käynnistämää ja ylläpitämää virastojen välistä työpaikkasivustoa ja kehottaa virastoja hyödyntämään foorumia täysimääräisesti; kehottaa myös EPSOa edistämään verkoston työpaikkasivustoa unionin avoimia toimia koskevalla yleisellä verkkosivustollaan;

30.  kannustaa unionin virastoja harkitsemaan, että ne laatisivat perusoikeusstrategian, johon sisältyisi viittaus perusoikeuksiin käytännesäännöissä, joissa määriteltäisiin henkilöstön virkatehtävät ja perehdytys, perustaisivat mekanismeja, joilla varmistetaan, että mahdollinen perusoikeuksien rikkominen havaitaan ja siitä raportoidaan ja että tällaisten rikkomisten riskit saatetaan nopeasti viraston tärkeimpien elinten tietoon, perustaisivat tarvittaessa sellaisen perusoikeusvastaavan tehtävän, joka raportoisi suoraan hallintoneuvostolle/johtokunnalle, jotta varmistettaisiin tietynasteinen riippumattomuus muusta henkilöstöstä, puututtaisiin välittömästi perusoikeuksiin kohdistuviin uhkiin ja organisaation perusoikeuspolitiikkaa päivitettäisiin jatkuvasti, kehittäisivät säännöllisen perusoikeuskysymyksiä koskevan vuoropuhelun kansalaisyhteiskunnan järjestöjen ja asiaankuuluvien kansainvälisten järjestöjen kanssa sekä ottaisivat perusoikeuksien noudattamisen keskeiseksi osatekijäksi viraston ulkoisten toimijoiden kanssa tehtävän yhteistyön ehdoissa, myös erityisesti sellaisten kansallisten hallintojen edustajien kanssa, joiden kanssa ne tekevät operatiivista yhteistyötä;

31.  panee huolestuneena merkille toistuvat ilmoitukset eräissä virastoissa tapahtuneista häirintä- ja hyväksikäyttötapauksista; pitää tarpeellisena toteuttaa tehokkaita ennaltaehkäisytoimia ja määrittää tehokkaita menettelyjä, joilla kyetään ratkaisemaan uhrien ongelmat; kehottaa komissiota seuraamaan aktiivisesti virastojen noudattamia sääntöjä kaikenlaisen kaltoinkohtelun ehkäisemiseksi;

Hankinnat

32.  toteaa huolestuneena, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan hankintojen hallinnoinnissa on jatkuvasti puutteita ja että 14 virastolla on tällä alalla heikkouksia, jotka liittyvät useimmiten palvelujen hankintoihin; panee merkille, että puutteiden syitä olivat muun muassa se, ettei ratkaisuperusteissa otettu riittävän tasapainoisesti huomioon hintaa ja laatua, puitesopimuksia ei suunniteltu optimaalisiksi, puitesopimusten käyttö ei ollut riittävän yksityiskohtaista ja että välittäjäpalveluita käytettiin perusteettomasti; kehottaa virastoja kiinnittämään erityistä huomiota tilintarkastustuomioistuimen huomautuksiin ja parantamaan edelleen sitä, kuinka ne hallinnoivat julkisia hankintoja;

33.  katsoo, ettei EASO:ssa ilmennyttä hankintamenettelyihin liittyvää tilannetta voida pitää hyväksyttävänä, ja kehottaa komissiota valvomaan aktiivisemmin virastojen toteuttamia hankintamenettelyjä;

34.  panee tyytyväisenä merkille, että virastot käyttävät yhteistä hankintaportaalia yhä enemmän, ja toteaa, että kyseessä on virastojen ekstranetin ylläpitämä yhteisten julkisten hankintamahdollisuuksien keskusrekisteri ja että sen toimintoihin kuuluu muun muassa asiakirjojen jakaminen ja keskustelufoorumi ja se tekee hankintapalveluja koskevasta virastojen välisestä viestinnästä avoimempaa ja helpommin hallinnoitavaa;

35.  on yhtä mieltä tilintarkastustuomioistuimen kanssa samankaltaisten välineiden ja yhtenäisen ratkaisun käytöstä tavaroiden tai palveluiden hankinnoissa (sähköiset hankintamenettelyt), jotta saadaan aikaan yhdenmukaisempi tietotekninen kehys virastojen kesken; kehottaa verkostoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle tässä asiassa saavutetusta edistymisestä;

Eturistiriitojen ennaltaehkäisy ja hallinta sekä avoimuus

36.  toteaa, että 77 prosenttia virastoista oli jo laatinut ja pannut täytäntöön sisäiset säännöt tai ohjeet väärinkäytösten paljastamisesta ja 23 prosentissa hyväksymisprosessi on parhaillaan käynnissä; kehottaa muita virastoja laatimaan ja panemaan täytäntöön väärinkäytösten paljastamista koskevat sisäiset säännöt viipymättä; kehottaa verkostoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle näiden toimien hyväksymisestä ja toteuttamisesta;

37.  panee tyytyväisenä merkille, että 29 virastossa (94 prosenttia) on annettu ohjeet asiakirjojen antamisesta yleisön tutustuttavaksi; kehottaa muita virastoja, joilla ei ole tällaisia ohjeita, hyväksymään ohjeet viipymättä; pitää hyväksyttävänä, että virastot, jotka saavat enemmän ja monimutkaisempia pyyntöjä, ovat kehittäneet sisäisiä järjestelmiä pyyntöjen käsittelemiseksi ja ne ovat esimerkiksi kouluttaneet tiimejä, jotka käsittelevät asiakirjoihin tutustumista koskevat pyynnöt; kehottaa verkostoa laatimaan yhteisiä suuntaviivoja, jotka koskevat asiakirjojen antamista yleisön tutustuttavaksi ja jotka virastojen on pantava täytäntöön;

38.  panee merkille, että lähes kaikissa virastoissa on käytössä hallintoneuvoston/johtokunnan ja ylimmän johdon jäsenten sidonnaisuuksia koskevat ilmoitukset ja että useimmat virastot julkistavat ne verkkosivustoillaan yhdessä ansioluetteloiden kanssa; kehottaa verkostoa raportoimaan tästä asiasta edelleen vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle; painottaa, että hallintoneuvoston/johtokunnan ja ylimmän johdon jäsenten olisi toimitettava ilmoitukset sidonnaisuuksistaan eikä eturistiriidattomuutta koskevia ilmoituksia; muistuttaa, että jäsenet tai johto eivät voi itse määrittää, ettei eturistiriitoja ole; muistuttaa, että puolueettoman elimen olisi arvioitava eturistiriitojen olemassaolo;

39.  muistuttaa, että useat virastot ja erityisesti sellaiset, jotka myöntävät kolmansille osapuolille lupia tuotteiden markkinoille saattamiseksi, ovat haavoittuvaisia, jos niillä ei ole ja ne eivät pane täytäntöön selkeitä ja vaikuttavia sääntöjä eturistiriitojen ehkäisemiseksi ennalta; kehottaa kaikkia virastoja liittymään avoimuusrekisteriä koskevaan toimielinten väliseen sopimukseen, josta komissio, neuvosto ja parlamentti parhaillaan neuvottelevat;

40.  kehottaa virastoja panemaan täytäntöön eturistiriitojen ennaltaehkäisyä koskevat kattavat horisontaaliset toimintaperiaatteet; kannustaa lisäksi virastoja käyttämään Euroopan kemikaaliviraston (ECHA) riippumattomuutta koskevia toimintaperiaatteita parhaina käytäntöinä ja esimerkkinä eturistiriitojen seuranta- ja ehkäisyjärjestelmästä; muistuttaa, että näiden riippumattomuutta koskevien toimintaperiaatteiden mukaisesti vuosittaiset sidonnaisuuksia koskevat ilmoitukset ovat pakollisia koko asianomaisen henkilöstön ja kaikkien asiantuntijoiden osalta ja että ilmoituksia on päivitettävä tilanteen muuttuessa ja että jokainen, jolla on tiettyä asiaa koskeva sidonnaisuus, suljetaan tätä asiaa koskevan päätöksenteon tai lausunnon laatimisen ulkopuolelle; kannustaa virastoja myös perustamaan eturistiriitoja käsittelevän neuvoa-antavan komitean;

Sisäinen valvonta

41.  panee merkille tilintarkastustuomioistuimen huomautuksen, että 11 virastossa on aiheellista vahvistaa tilinpitäjien riippumattomuutta velvoittamalla heidät raportoimaan suoraan viraston johtajalle ja hallintoneuvostolle/johtokunnalle; panee merkille verkoston vastauksen, jonka mukaan tämän huomautuksen tueksi ei ole ennakkotapauksia tai riskianalyysiä; kehottaa tilintarkastustuomioistuinta ja verkostoa löytämään asiaan yhteisen lähestymistavan ja ilmoittamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle asian edistymisestä;

42.  panee tyytyväisenä merkille, että suurimmassa osassa virastoja (28) ei ole puutteita sisäisen valvonnan standardien täytäntöönpanossa niiden toiminnan jatkuvuutta koskevien suunnitelmien osalta; kehottaa muita virastoja parantamaan tilannettaan voidakseen lieventää mahdollisia riskejä ja ilmoittamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle toteutetuista toimista;

Muita huomautuksia

43.  huomauttaa, että Yhdistynyt kuningaskunta ilmoitti 29. maaliskuuta 2017 Eurooppa-neuvostolle päätöksestään erota unionista; panee huolestuneena merkille, että toisin kuin useimmat muut virastot viisi virastoa ei analysoinut kattavasti todennäköisiä vaikutuksia, joita Yhdistyneen kuningaskunnan päätös aiheuttaa niiden organisaatioon, toimintoihin ja tileihin;

44.  panee merkille yleisten asioiden neuvostossa 20. marraskuuta 2017 aikaansaadun sopimuksen Euroopan lääkeviraston (EMA) siirtämisestä Lontoosta Amsterdamiin ja Euroopan pankkiviranomaisen (EPV) siirtämisestä Pariisiin; panee huolestuneena merkille Yhdistyneen kuningaskunnan unionista eroamisen mahdolliset vaikutukset näihin virastoihin sekä tästä aiheutuvat tulevat kustannukset ja asiantuntemuksen menetyksen, jotka vaarantavat toiminnan jatkuvuuden; panee lisäksi merkille mahdolliset vaikutukset useiden muualla kuin Lontoossa sijaitsevien virastojen tuloihin ja toimintaan; kehottaa virastoja valmistautumaan mahdollisesti aiheutuvien riskien lieventämiseen ja ilmoittamaan tällaisista valmistelutoimista vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle;

45.  panee huolestuneena merkille, että osalla virastoista on edelleen kaksi päätoimipaikkaa, toiminnallinen ja hallinnollinen; pitää tarpeellisena luopua mahdollisimman pian kahden päätoimipaikan järjestelystä, jos se ei tuota toiminnallista lisäarvoa;

46.  pitää valitettavana, ettei uudessa varainhoitoasetuksessa säädetä erillisvirastoja yhä rasittavan hallinnollisen taakan vähentämisestä; huomauttaa, että erillisvirastojen tarkastaminen on edelleen ”täysin tilintarkastustuomioistuimen vastuulla” ja että se ”hallinnoi kaikki tarvittavat hallinnolliset ja hankintamenettelyt”; toteaa jälleen, että uusi tarkastustapa, jossa käytetään yksityisen sektorin tarkastajia, on lisännyt merkittävästi virastojen hallinnollista rasitetta ja että tarkastussopimusten hankintaan ja hallinnointiin kuluva aika on aiheuttanut lisämenoja ja siten kuluttanut entisestään virastojen rajallisia resursseja; pitää tämän ongelman ratkaisemista ehdottoman tärkeänä; kehottaa osapuolia esittämään ratkaisuja tähän ongelmaan, jotta hallinnollista rasitetta voidaan vähentää huomattavasti;

47.  panee merkille, että virastojen ulkoiset arvioinnit ovat yleisesti ottaen myönteisiä ja virastot ovat laatineet toimintasuunnitelmia arviointiraporteissa esiin tuotujen asioiden jatkokäsittelyä varten; panee merkille, että useimpien virastojen perustamisasetusten mukaan ulkoinen arviointi on suoritettava säännöllisesti (yleensä 4–6 vuoden välein) mutta viiden erillisviraston perustamisasetuksiin ei sisälly tällaista säännöstä ja lääkeviraston perustamisasetuksessa säädetään ulkoisen arvioinnin suorittamisesta vain kymmenen vuoden välein; kehottaa komissiota ja näitä virastoja puuttumaan asiaan ja ilmoittamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle toteutetuista toimista;

48.  panee tyytyväisenä merkille, että kolmen kolmikantaisen viraston – Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön (Eurofound), Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen (Cedefop) ja Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston (EU‑OSHA) – perustamisasetuksia on tarkistettu;

49.  muistuttaa, että vuotuinen keskustelu asiasta vastaavissa valiokunnissa virastojen vuotuisten työohjelmien luonnoksista ja monivuotisista strategioista auttaa varmistamaan, että työohjelmat ja strategiat ilmentävät todellisia poliittisia painopisteitä erityisesti Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin ja Eurooppa 2020 -strategian yhteydessä;

o
o   o

50.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman vastuuvapausmenettelyn kohteena oleville erillisvirastoille, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

(1) EUVL C 434, 30.11.2018, s. 1.
(2) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(3) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(4) EUVL L 328, 7.12.2013, s. 42.
(5) Euroopan raja- ja merivartiovirasto (Frontex), vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaava eurooppalainen virasto (eu-LISA), Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto (EASO), Euroopan tasa-arvoinstituutti (EIGE), Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus (EMCDDA), Euroopan poliisiakatemia (CEPOL), Euroopan poliisivirasto (Europol), Euroopan unionin perusoikeusvirasto (FRA) sekä Euroopan oikeudellisen yhteistyön yksikkö (Eurojust).
(6) Euroopan pankkiviranomainen (EPV), Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen (EIOPA) ja Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen (ESMA).
(7) Arthuis’n kirje Tajanille, viite: D(2018)30134.
(8) Komissio käyttää erillisvirastojen luokittelussa seuraavia ilmauksia: ”vasta aloittamassa toimintaansa”, ”uusia tehtäviä” ja ”täysi toimintavalmius”. Näillä kuvataan virastojen kehitystasoa ja unionin maksuosuuksien ja henkilöstömäärien kasvua.

Päivitetty viimeksi: 27. maaliskuuta 2019Oikeudellinen huomautus