Hakemisto 
Hyväksytyt tekstit
Tiistai 12. maaliskuuta 2019 - StrasbourgLopullinen painos
Monika Hohlmeierin koskemattomuuden pidättämistä koskeva pyyntö
 Jean-Marie Le Penin koskemattomuuden pidättämistä koskeva pyyntö
 Dominique Bilden koskemattomuuden pidättämistä koskeva pyyntö
 Parlamentin työjärjestyksen 159 artiklan soveltamisen jatkaminen yhdeksännen vaalikauden loppuun
 Sähköiset kuljetustiedot ***I
 Metsälainsäädännön soveltamisen valvontaa, metsähallintoa ja puukauppaa koskeva EU:n ja Vietnamin vapaaehtoinen kumppanuussopimus ***
 Metsälainsäädännön soveltamisen valvontaa, metsähallintoa ja puukauppaa koskeva EU:n ja Vietnamin vapaaehtoinen kumppanuussopimus (päätöslauselma)
 Pöytäkirja yksilöiden suojelusta henkilötietojen automaattisessa tietojenkäsittelyssä tehdyn yleissopimuksen muuttamisesta ***
 Jäsenvaltioille annettava valtuutus tulla turvallisuutta, turvatoimia ja palveluja koskevaa yhdennettyä lähestymistapaa jalkapallo-otteluissa ja muissa urheilutilaisuuksissa koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen osapuoleksi ***
 EU:n ja Kiinan välisen meriliikennesopimuksen muuttamista koskeva pöytäkirja (Kroatian liittyminen Euroopan unioniin) ***
 EU:n ja Egyptin Euro–Välimeri-sopimus (Kroatian liittyminen Euroopan unioniin) ***
 EU:n ja Turkmenistanin kumppanuus- ja yhteistyösopimus
 Täytäntöönpanopäätös DNA-tietoja koskevan automaattisen tietojenvaihdon aloittamisesta Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa *
 Kolmansien maiden kansalaisia koskeva tietojenvaihto ja eurooppalainen rikosrekisteritietojärjestelmä (ECRIS) ***I
 Keskitetty järjestelmä sellaisten jäsenvaltioiden määrittämiseksi, joilla on kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden rikostuomioita koskevia tietoja (ECRIS-TCN) ***I
 Euroopan solidaarisuusjoukkoja koskeva ohjelma ***I
 EU:n kyberturvallisuusasetus ***I
 Epäterveet kaupan käytännöt yritysten välisissä suhteissa elintarvikeketjussa ***I
 Eurooppalainen kansalaisaloite ***I
 Kulttuuriesineiden tuonti ***I
 Henkilötietojen suoja Euroopan parlamentin vaalien yhteydessä ***I
 Kiinalaisen teknologian lisääntymiseen EU:ssa liittyvät turvallisuusuhkat ja mahdolliset EU:n toimet niiden vähentämiseksi
 EU:n ja Venäjän poliittisten suhteiden tila
 EU:n valmiuksien parantaminen konfliktinestossa ja välitystoiminnassa

Monika Hohlmeierin koskemattomuuden pidättämistä koskeva pyyntö
PDF 117kWORD 39k
Euroopan parlamentin päätös 12. maaliskuuta 2019 Monika Hohlmeierin koskemattomuuden pidättämistä koskevasta pyynnöstä (2019/2002(IMM))
P8_TA(2019)0135A8-0165/2019

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Coburgin syyttäjänviraston syyttäjän 27. marraskuuta 2018 alustavan tutkimuksen yhteydessä esittämän, Monika Hohlmeierin koskemattomuuden pidättämistä koskevan pyynnön, josta ilmoitettiin täysistunnossa 14. tammikuuta 2019,

–  ottaa huomioon, että Monika Hohlmeier ei ole käyttänyt oikeuttaan tulla kuulluksi työjärjestyksen 9 artiklan 6 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyssä pöytäkirjassa N:o 7 olevan 9 artiklan sekä Euroopan parlamentin jäsenten valitsemisesta yleisillä välittömillä vaaleilla 20. syyskuuta 1976 annetun säädöksen 6 artiklan 2 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen 12. toukokuuta 1964, 10. heinäkuuta 1986, 15. ja 21. lokakuuta 2008, 19. maaliskuuta 2010, 6. syyskuuta 2011 ja 17. tammikuuta 2013 antamat tuomiot(1),

–  ottaa huomioon Saksan liittotasavallan perustuslain 46 pykälän,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 5 artiklan 2 kohdan, 6 artiklan 1 kohdan ja 9 artiklan,

–  ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön (A8-0165/2019),

A.  ottaa huomioon, että Coburgin syyttäjänviraston syyttäjä on esittänyt Saksan liittotasavallasta valitun Euroopan parlamentin jäsenen Monika Hohlmeierin koskemattomuuden pidättämistä koskevan pyynnön, joka liittyy Saksan rikoslain 142 pykälän mukaiseen rikokseen; ottaa huomioon, että oikeustoimet liittyvät liikennepakoon;

B.  ottaa huomioon, että 4. syyskuuta 2018 noin kello 15.00 Monika Hohlmeier yritti pysäköidä autonsa pysäköintipaikalle Lichtenfelsissä Saksassa; ottaa huomioon, että hänen autonsa keula osui toisen pysäköitynä olleen auton perään aiheuttaen arvioiden mukaan 287,84 euron vahingot; ottaa huomioon, että tämän jälkeen Monika Hohlmeier poistui onnettomuuspaikalta selvittämättä, miten hän voisi korvata vahingon;

C.  ottaa huomioon, että Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyssä pöytäkirjassa N:o 7 olevan 9 artiklan mukaisesti Euroopan parlamentin jäsenillä on oman valtionsa alueella kansanedustajille myönnetty koskemattomuus;

D.  ottaa huomioon, että Saksan liittotasavallan perustuslain 46 pykälässä säädetään, että parlamentin jäsentä ei voida asettaa vastuuseen rangaistavasta teosta eikä pidättää muutoin kuin liittopäivien suostumuksella, ellei hän ole jäänyt kiinni itse teossa tai teon jälkeisenä päivänä;

E.  toteaa, että kysymys koskemattomuuden pidättämisestä tai säilyttämisestä tietyssä tapauksessa on yksin Euroopan parlamentin päätettävissä; ottaa huomioon, että parlamentti voi kohtuudella ottaa huomioon jäsenen aseman tehdessään päätöksen koskemattomuuden pidättämisestä tai säilyttämisestä(2);

F.  ottaa huomioon, että oletetulla rikoksella ei ole suoraa ja ilmeistä yhteyttä Monika Hohlmeierin Euroopan parlamentin jäsenen tehtävien hoitamiseen eikä se ole jäsenen tehtäviään hoitaessaan ilmaisema mielipide tai äänestys Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyssä pöytäkirjassa N:o 7 olevassa 8 artiklassa tarkoitetussa mielessä;

G.  ottaa huomioon, että tässä tapauksessa parlamentti ei ole löytänyt todisteita ’fumus persecutionis’ ‑tapauksesta eli riittävän vakavia ja täsmällisiä epäilyjä siitä, että rikosilmoitus olisi tehty asianomaisen jäsenen poliittisen toiminnan vahingoittamiseksi;

1.  päättää pidättää Monika Hohlmeierin koskemattomuuden;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen sekä asiasta vastaavan valiokunnan mietinnön viipymättä Saksan liittotasavallan toimivaltaiselle viranomaiselle ja Monika Hohlmeierille.

(1) Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 12.5.1964, Wagner v. Fohrmann ja Krier, 101/63, ECLI:EU:C:1964:28, yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 10.7.1986, Wybot v. Faure ym., 149/85, ECLI:EU:C:1986:310, yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio 15.10.2008, Mote v. parlamentti, T-345/05, ECLI:EU:T:2008:440, yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 21.10.2008, Marra v. De Gregorio ja Clemente, C‑200/07 ja C-201/07, ECLI:EU:C:2008:579, unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 19.3.2010, Gollnisch v. parlamentti, T-42/06, ECLI:EU:T:2010:102, unionin tuomioistuimen tuomio 6.9.2011, Patriciello, C-163/10, ECLI: EU:C:2011:543 sekä unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 17.1.2013, Gollnisch v. parlamentti, T‑346/11 ja T-347/11, ECLI:EU:T:2013:23.
(2) Asia T-345/05, Mote v. parlamentti, tuomio 15.10.2008, ECLI:EU:C:2008:440, 28 kohta.


Jean-Marie Le Penin koskemattomuuden pidättämistä koskeva pyyntö
PDF 118kWORD 40k
Euroopan parlamentin päätös 12. maaliskuuta 2019 Jean-Marie Le Penin koskemattomuuden pidättämistä koskevasta pyynnöstä (2018/2247(IMM))
P8_TA(2019)0136A8-0167/2019

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Jean-Marie Le Penin koskemattomuuden pidättämistä koskevan, Ranskan tasavallan oikeusministeriön Pariisin muutoksenhakutuomioistuimen yleisen syyttäjän pyynnöstä 5. syyskuuta 2018 välittämän pyynnön, joka liittyy tutkintatuomareiden esitutkinnassa olevaan asiaan, joka koskee luottamusaseman väärinkäyttöä, luottamusaseman väärinkäytön salaamista, järjestäytyneenä ryhmänä harjoitettua petosta, väärennöksiä ja väärennösten hyödyntämistä sekä työn teettämistä laiminlyömällä työntekijän ilmoittamisvelvoite parlamentin jäsenten avustajien työsuhteen ehdoissa, ja josta ilmoitettiin täysistunnossa 22. lokakuuta 2018,

–  on kuullut Jean-François Jalkhia Jean-Marie Le Penin sijaisena työjärjestyksen 9 artiklan 6 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyssä pöytäkirjassa N:o 7 olevan 9 artiklan sekä Euroopan parlamentin jäsenten valitsemisesta yleisillä välittömillä vaaleilla 20. syyskuuta 1976 annetun säädöksen 6 artiklan 2 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen 12. toukokuuta 1964, 10. heinäkuuta 1986, 15. ja 21. lokakuuta 2008, 19. maaliskuuta 2010, 6. syyskuuta 2011 ja 17. tammikuuta 2013 antamat tuomiot(1),

–  ottaa huomioon Ranskan tasavallan perustuslain 26 pykälän,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 5 artiklan 2 kohdan, 6 artiklan 1 kohdan ja 9 artiklan,

–  ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön (A8-0167/2019),

Α.  ottaa huomioon, että Pariisin alioikeuden tutkintatuomarit ovat pyytäneet Jean-Marie Le Penin koskemattomuuden pidättämistä voidakseen kuulla häntä väitettyjen rikosten yhteydessä;

Β.  ottaa huomioon, että Jean-Marie Le Penin koskemattomuuden pidättämistä koskeva pyyntö liittyy väitettyihin rikoksiin, jotka koskevat luottamusaseman väärinkäyttöä, luottamusaseman väärinkäytön salaamista, järjestäytyneenä ryhmänä harjoitettua petosta, väärennöksiä ja väärennösten hyödyntämistä sekä työn teettämistä laiminlyömällä työntekijän ilmoittamisvelvoite Kansallista rintamaa (Front national) edustavien Euroopan parlamentin jäsenten avustajien työsuhteen ehdoissa;

C.  ottaa huomioon, että esitutkinta käynnistettiin 5. joulukuuta 2016 sen jälkeen, kun oli tehty alustava tutkinta Euroopan parlamentin silloisen puhemiehen tehtyä 9. maaliskuuta 2015 ilmoituksen eräistä Kansallista rintamaa edustavien Euroopan parlamentin jäsenten avustajista;

D.  toteaa, että Kansallisen rintaman puoluetoimistossa helmikuussa 2016 tehdyssä etsinnässä puolueen varainhoitajan toimistosta takavarikoitiin eräitä asiakirjoja, joista käy ilmi kyseisen puolueen halu säästää antamalla Euroopan parlamentin maksaa puolueen työntekijöiden palkat sillä perusteella, että nämä ovat parlamentin jäsenten avustajia;

E.  ottaa huomioon, että helmikuussa 2015 julkaistun Kansallisen rintaman organisaatiokaavion tarkastelu osoitti, että yhteensä 23:sta Kansallista rintamaa edustavasta Euroopan parlamentin jäsenestä ja 54:stä parlamentin jäsenten avustajasta vain 15 parlamentin jäsentä, 21 paikallista avustajaa ja viisi valtuutettua avustajaa mainittiin organisaatiokaaviossa; ottaa huomioon, että eräät avustajat ilmoittivat Kansallisen rintaman Nanterressa sijaitsevan puoluetoimiston työpaikakseen, joissakin tapauksissa kokoaikaiseksi työpaikakseen, vaikka he asuivat 120–945 kilometrin päässä ilmoitetusta työpaikasta; ottaa huomioon, että tutkinnan tässä vaiheessa voitiin todeta, että kahdeksan parlamentin jäsenten avustajaa ei ollut työskennellyt lähes lainkaan avustajan tehtävissä tai työskentely oli ollut erittäin vähäistä;

F.  ottaa huomioon, että tehdyissä tutkimuksissa tuli myös ilmi seikkoja, joiden perusteella voitiin esittää epäilys siitä, olivatko kyseiset avustajat tosiasiallisesti toimineet avustajana Euroopan parlamentissa tehdyssä työssä:

   Euroopan parlamentin jäsenten avustajien työsopimukset sijoittuivat ajallisesti kahden Kansallisen rintaman kanssa tehdyn työsopimuksen väliin,
   Euroopan parlamentin jäsenten avustajien Euroopan parlamentin kanssa tehdyt työsopimukset sijoittuivat samaan aikaan Kansallisen rintaman kanssa tehtyjen työsopimusten kanssa,
   Kansallisen rintaman kanssa tehdyt työsopimukset alkoivat välittömästi Euroopan parlamentin jäsenten avustajien kanssa tehtyjen työsopimusten päättymisen jälkeen;

G.  ottaa huomioon, että tutkimuksissa kävi ilmi, että Jean-Marie Le Pen palkkasi Euroopan parlamentin jäsenenä avustajan vuonna 2011, mutta kyseinen avustaja ilmoitti tutkijoille työskennelleensä kyseisenä ajanjaksona toisen jäsenen vaalikampanjan parissa; ottaa huomioon, että Jean-Marie Le Pen maksoi parlamentin avustajan työstä palkkaa kolmelle muulle henkilölle, vaikka nämä eivät hoitaneet lainkaan siihen liittyviä tehtäviä;

H.  ottaa huomioon, että tutkimuksissa kävi myös ilmi, että toimiessaan väitettyjen rikosten ajankohtana Kansallisen rintaman puheenjohtajana hän otti käyttöön järjestelmän, josta Euroopan parlamentti on ilmoittanut ja jossa osa Kansallisen rintaman työntekijöistä koituneista kustannuksista maksettiin unionin varoista, niin että henkilöt, jotka itse asiassa työskentelivät puolueelle, allekirjoittivat sopimuksia Euroopan parlamentin kanssa voimassa olevien unionin sääntöjen vastaisesti;

I.  toteaa, että tutkintatuomarit katsoivat tarpeelliseksi kuulla Jean-Marie Le Peniä;

J.  toteaa, että Jean-Marie Le Pen kieltäytyi saapumasta tilaisuuteen, johon hänet oli kutsuttu vastaamaan tutkijoille 21. kesäkuuta 2018, ja myös saapumasta tutkintatuomareiden kuultavaksi heinäkuussa 2018 vedoten koskemattomuuteensa parlamentin jäsenenä;

K.  toteaa, että voidakseen kuulustella Jean-Marie Le Peniä häntä vastaan esitetyistä syytteistä toimivaltainen viranomainen esitti hänen koskemattomuutensa pidättämistä koskevan pyynnön;

L.  ottaa huomioon, että Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyssä pöytäkirjassa N:o 7 olevan 9 artiklan mukaan Euroopan parlamentin jäsenillä on oman valtionsa alueella sen valtion kansanedustajille myönnetty koskemattomuus;

M.  ottaa huomioon, että Ranskan perustuslain 26 pykälän mukaan parlamentin jäsentä ei voida pidättää eikä hänen vapauttaan muuten riistää tai rajoittaa törkeästä rikoksesta tai muusta rikoksesta ilman sen parlamentin kamarin puhemiehistön lupaa, jonka jäsen hän on; lupaa ei kuitenkaan tarvita, jos hänet on tavattu itse teossa tai jos hänet on lainvoimaisesti tuomittu syylliseksi;

N.  ottaa huomioon, että fumus persecutionis -tilanteesta ei ole todisteita eikä sellaista ole syytä epäillä;

1.  päättää pidättää Jean-Marie Le Penin koskemattomuuden;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen sekä asiasta vastaavan valiokunnan mietinnön viipymättä Ranskan tasavallan oikeusministerille ja Jean-Marie Le Penille.

(1) Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 12.5.1964, Wagner v. Fohrmann ja Krier, 101/63, ECLI:EU:C:1964:28, yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 10.7.1986, Wybot v. Faure ym., 149/85, ECLI:EU:C:1986:310, yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio 15.10.2008, Mote v. parlamentti, T-345/05, ECLI:EU:T:2008:440, yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 21.10.2008, Marra v. De Gregorio ja Clemente, C-200/07 ja C-201/07, ECLI:EU:C:2008:579, unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 19.3.2010, Gollnisch v. parlamentti, T-42/06, ECLI:EU:T:2010:102, unionin tuomioistuimen tuomio 6.9.2011, Patriciello, C-163/10, ECLI: EU:C:2011:543 sekä unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 17.1.2013, Gollnisch v. parlamentti, T-346/11 ja T-347/11, ECLI:EU:T:2013:23.


Dominique Bilden koskemattomuuden pidättämistä koskeva pyyntö
PDF 120kWORD 40k
Euroopan parlamentin päätös 12. maaliskuuta 2019 Dominique Bilden koskemattomuuden pidättämistä koskevasta pyynnöstä (2018/2267(IMM))
P8_TA(2019)0137A8-0166/2019

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Dominique Bilden koskemattomuuden pidättämistä koskevan, Ranskan tasavallan oikeusministeriön Pariisin muutoksenhakutuomioistuimen yleisen syyttäjän pyynnöstä 19. lokakuuta 2018 välittämän pyynnön, joka liittyy tutkintatuomareiden esitutkinnassa olevaan asiaan, joka koskee luottamusaseman väärinkäyttöä, luottamusaseman väärinkäytön salaamista, järjestäytyneenä ryhmänä harjoitettua petosta, väärennöksiä ja väärennösten hyödyntämistä sekä työn teettämistä laiminlyömällä työntekijän ilmoittamisvelvoite avustajien työsuhteen ehdoissa, ja josta ilmoitettiin täysistunnossa 12. marraskuuta 2018,

–  on kuullut Jean-François Jalkhia Dominique Bilden sijaisena työjärjestyksen 9 artiklan 6 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyssä pöytäkirjassa N:o 7 olevan 9 artiklan sekä Euroopan parlamentin jäsenten valitsemisesta yleisillä välittömillä vaaleilla 20. syyskuuta 1976 annetun säädöksen 6 artiklan 2 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen 12. toukokuuta 1964, 10. heinäkuuta 1986, 15. ja 21. lokakuuta 2008, 19. maaliskuuta 2010, 6. syyskuuta 2011 ja 17. tammikuuta 2013 antamat tuomiot(1),

–  ottaa huomioon Ranskan tasavallan perustuslain 26 pykälän,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 5 artiklan 2 kohdan, 6 artiklan 1 kohdan ja 9 artiklan,

–  ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön (A8-0166/2019),

Α.  ottaa huomioon, että Pariisin alioikeuden tutkintatuomarit ovat pyytäneet Dominique Bilden koskemattomuuden pidättämistä voidakseen kuulla häntä väitettyjen rikosten yhteydessä;

Β.  ottaa huomioon, että Dominique Bilden koskemattomuuden pidättämistä koskeva pyyntö liittyy väitettyihin rikoksiin, jotka koskevat luottamusaseman väärinkäyttöä, luottamusaseman väärinkäytön salaamista, järjestäytyneenä ryhmänä harjoitettua petosta, väärennöksiä ja väärennösten hyödyntämistä sekä työn teettämistä laiminlyömällä työntekijän ilmoittamisvelvoite Kansallista rintamaa (Front national) edustavien Euroopan parlamentin jäsenten avustajien työsuhteen ehdoissa;

C.  ottaa huomioon, että esitutkinta käynnistettiin 5. joulukuuta 2016 sen jälkeen, kun oli tehty alustava tutkinta Euroopan parlamentin silloisen puhemiehen tehtyä 9. maaliskuuta 2015 ilmoituksen eräistä Kansallista rintamaa edustavien Euroopan parlamentin jäsenten avustajista;

D.  toteaa, että Kansallisen rintaman puoluetoimistossa helmikuussa 2016 tehdyssä etsinnässä puolueen varainhoitajan toimistosta takavarikoitiin eräitä asiakirjoja, joista käy ilmi kyseisen puolueen halu säästää antamalla Euroopan parlamentin maksaa puolueen työntekijöiden palkat sillä perusteella, että nämä ovat parlamentin jäsenten avustajia; ottaa huomioon, että tutkinnan tässä vaiheessa voitiin todeta, että kahdeksan parlamentin jäsenten avustajaa ei ollut työskennellyt lähes lainkaan avustajan tehtävissä tai työskentely oli ollut erittäin vähäistä;

E.  toteaa, että kävi ilmi, että Dominique Bilden kokoaikainen avustaja 1. lokakuuta 2014 – 31. heinäkuuta 2015 kuului avustajiin, jotka eivät olleet työskennelleet lähes lainkaan avustajan tehtävissä; ottaa huomioon, että helmikuussa 2015 julkaistussa Kansallisen rintaman organisaatiokaaviossa Dominique Bilden avustajan tehtävänimikkeenä on ”délégué national à la prospective” ja hän työskenteli yhdellä erään toisen Euroopan parlamentin jäsenen vastuualueella (”Veille et prospective”); ottaa huomioon, että hänen sopimustaan parlamentin jäsenen avustajana seuraa kaksi muuta työsopimusta, jotka liittyvät Kansallisen rintaman toimintaan elokuun 2015 ja 31. joulukuuta 2016 välisenä aikana; toteaa, että hänellä oli myös parlamentin jäsenen avustajan sopimuksensa keston ajan seuraavat tehtävät: Collectif Marianne -ajatushautomon pääsihteeri, Collectif Mer et Francophonie -kansalaisjärjestön pääsihteeri ja ehdokkuus kantonivaaleissa Doubs’n departementissa maaliskuussa 2015;

F.  toteaa, että Euroopan parlamentti lykkäsi Dominique Bilden avustajan sopimukseen liittyvien avustajakulujen maksamista;

G.  toteaa, että tutkintatuomarit katsoivat tarpeelliseksi kuulla Dominique Bildeä;

H.  ottaa huomioon, että Dominique Bilde kieltäytyi vastaamasta tutkijoille tilaisuudessa, johon hänet oli kutsuttu elokuussa 2017, ja kieltäytyi saapumasta tutkintatuomareiden kuultavaksi, jotta hänet voitaisiin asettaa syyteharkintaan luottamusaseman väärinkäytöstä 24. marraskuuta 2017, vedoten koskemattomuuteensa parlamentin jäsenenä;

I.  toteaa, että voidakseen kuulustella Dominique Bildeä häntä vastaan esitetyistä syytteistä toimivaltainen viranomainen esitti hänen koskemattomuutensa pidättämistä koskevan pyynnön;

J.  ottaa huomioon, että Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyssä pöytäkirjassa N:o 7 olevan 9 artiklan mukaan Euroopan parlamentin jäsenillä on oman valtionsa alueella sen valtion kansanedustajille myönnetty koskemattomuus;

K.  ottaa huomioon, että Ranskan perustuslain 26 pykälän mukaan parlamentin jäsentä ei voida pidättää eikä hänen vapauttaan muuten riistää tai rajoittaa törkeästä rikoksesta tai muusta rikoksesta ilman sen parlamentin kamarin puhemiehistön lupaa, jonka jäsen hän on; lupaa ei kuitenkaan tarvita, jos hänet on tavattu itse teossa tai jos hänet on lainvoimaisesti tuomittu syylliseksi;

L.  ottaa huomioon, että fumus persecutionis -tilanteesta ei ole todisteita eikä sellaista ole syytä epäillä;

1.  päättää pidättää Dominique Bilden koskemattomuuden;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen sekä asiasta vastaavan valiokunnan mietinnön viipymättä Ranskan tasavallan oikeusministerille ja Dominique Bildelle.

(1) Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 12.5.1964, Wagner v. Fohrmann ja Krier, 101/63, ECLI:EU:C:1964:28, yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 10.7.1986, Wybot v. Faure ym., 149/85, ECLI:EU:C:1986:310, yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio 15.10.2008, Mote v. parlamentti, T-345/05, ECLI:EU:T:2008:440, yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 21.10.2008, Marra v. De Gregorio ja Clemente, C-200/07 ja C-201/07, ECLI:EU:C:2008:579, unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 19.3.2010, Gollnisch v. parlamentti, T-42/06, ECLI:EU:T:2010:102, unionin tuomioistuimen tuomio 6.9.2011, Patriciello, C-163/10, ECLI: EU:C:2011:543 sekä unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 17.1.2013, Gollnisch v. parlamentti, T-346/11 ja T-347/11, ECLI:EU:T:2013:23.


Parlamentin työjärjestyksen 159 artiklan soveltamisen jatkaminen yhdeksännen vaalikauden loppuun
PDF 110kWORD 39k
Euroopan parlamentin päätös 12. maaliskuuta 2019 parlamentin työjärjestyksen 159 artiklan voimassaolon jatkamisesta yhdeksännen vaalikauden loppuun (2019/2545(RSO))
P8_TA(2019)0138B8-0147/2019

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 342 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan talousyhteisössä käytettäviä kieliä koskevista järjestelyistä 15. huhtikuuta 1958 annetun neuvoston asetuksen N:o 1(1),

–  ottaa huomioon neuvoston asetukset (EY) N:o 920/2005(2) ja (EU, Euratom) 2015/2264(3),

–  ottaa huomioon puhemiehistön 16. kesäkuuta 2014 hyväksymät monikielisyyttä koskevat menettelysäännöt,

–  ottaa huomioon 26. helmikuuta 2014 tekemänsä päätöksen(4) työjärjestyksen 159 artiklan voimassaolon jatkamisesta kahdeksannen vaalikauden loppuun ja puhemiehistön sitä seuraavat päätökset, joilla on jatkettu työjärjestyksen 158 artiklaan tehdyn poikkeuksen voimassaoloa meneillään olevan vaalikauden loppuun,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 158 ja 159 artiklan,

A.  ottaa huomioon, että 158 artiklan mukaisesti kaikki parlamentin asiakirjat laaditaan virallisilla kielillä ja kaikilla jäsenillä on oikeus käyttää haluamallaan virallisella kielellä parlamentissa puheenvuoroja, jotka tulkataan muille virallisille kielille;

B.  ottaa huomioon, että 159 artiklan mukaan 158 artiklan määräyksistä voidaan poiketa kahdeksannen vaalikauden loppuun asti, jos jonkin virallisen kielen lingvistejä ei ole käytettävissä riittävästi, vaikka tilanteeseen on pyritty varautumaan asianmukaisesti; ottaa huomioon, että kunkin sellaisen virallisen kielen osalta, jota koskeva poikkeus katsotaan tarpeelliseksi, puhemiehistön on pääsihteerin ehdotuksesta ja ottaen asianmukaisesti huomioon neuvoston perussopimusten nojalla hyväksymät tilapäiset erityisjärjestelyt, jotka koskevat säädösten laatimista, varmistettava, täyttyvätkö edellytykset, ja tarkistettava päätöksensä joka kuudes kuukausi;

C.  ottaa huomioon, että neuvoston asetuksissa (EY) N:o 920/2005 ja (EU, Euratom) 2015/2264 säädetään iirin kieltä koskevan poikkeuksen asteittaisesta rajoittamisesta ja, jos muuta neuvoston asetusta ei ole, että poikkeuksen voimassaolo päättyy 1. tammikuuta 2022;

D.  ottaa huomioon, että kaikista toimenpiteistä huolimatta kroaatin, iirin ja maltan kielten kapasiteetin ei odoteta riittävän täysimääräisten tulkkauspalvelujen tarjoamiseen yhdeksännen vaalikauden alusta alkaen;

E.  ottaa huomioon, että pitkään jatkuneista toimielinten yhteisistä ponnisteluista ja huomattavasta edistymisestä huolimatta pätevien iirin kielen kääntäjien määrän odotetaan edelleen olevan niin rajallinen, että lähitulevaisuudessa ei pystytä tarjoamaan työjärjestyksen 158 artiklan mukaisia kattavia iirinkielisiä palveluja; ottaa huomioon, että neuvoston asetusten (EY) N:o 920/2005 ja (EU, Euratom) 2015/2264 mukaisesti yhä suurempi määrä säädöksiä on käännettävä iiriksi, mikä vähentää mahdollisuutta kääntää muita parlamentin asiakirjoja kyseiselle kielelle;

F.  ottaa huomioon, että 159 artiklan 4 kohdan mukaan parlamentti voi puhemiehistön perustellusta suosituksesta päättää vaalikauden lopussa artiklan voimassaolon jatkamisesta;

G.  ottaa edellä sanotun perusteella huomioon, että puhemiehistö on suositellut työjärjestyksen 159 artiklan voimassaolon jatkamista yhdeksännen vaalikauden loppuun;

1.  päättää jatkaa Euroopan parlamentin työjärjestyksen 159 artiklan voimassaoloa yhdeksännen vaalikauden loppuun;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen tiedoksi neuvostolle ja komissiolle.

(1) EYVL 17, 6.10.1958, s. 385.
(2) Neuvoston asetus (EY) N:o 920/2005, annettu 13 päivänä kesäkuuta 2005, Euroopan talousyhteisössä käytettäviä kieliä koskevista järjestelyistä huhtikuun 15 päivänä 1958 annetun asetuksen N:o 1 ja Euroopan atomienergiayhteisössä käytettäviä kieliä koskevista järjestelyistä huhtikuun 15 päivänä 1958 annetun asetuksen N:o 1 muuttamisesta ja näitä asetuksia koskevista käyttöön otettavista väliaikaisista toimenpiteistä (EUVL L 156, 18.6.2005, s. 3).
(3) Neuvoston asetus (EU, Euratom) 2015/2264, annettu 3 päivänä joulukuuta 2015, Euroopan talousyhteisössä käytettäviä kieliä koskevista järjestelyistä huhtikuun 15 päivänä 1958 annettua asetusta N:o 1 ja Euroopan atomienergiayhteisössä käytettäviä kieliä koskevista järjestelyistä huhtikuun 15 päivänä 1958 annettua asetusta N:o 1 koskevien, asetuksella (EY) N:o 920/2005 käyttöön otettujen väliaikaisten toimenpiteiden jatkamisesta ja vaiheittaisesta käytöstä poistamisesta (EUVL L 322, 8.12.2015, s. 1).
(4) EUVL C 285, 29.8.2017, s. 164.


Sähköiset kuljetustiedot ***I
PDF 261kWORD 75k
Päätöslauselma
Konsolidoitu teksti
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 12. maaliskuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi sähköisistä kuljetustiedoista (COM(2018)0279 – C8-0191/2018 – 2018/0140(COD))
P8_TA(2019)0139A8-0060/2019

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0279),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan, 91 artiklan, 100 artiklan 2 kohdan sekä 192 artiklan 1 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8‑0191/2018),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 17. lokakuuta 2018 antaman lausunnon(1),

–  on kuullut alueiden komiteaa,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan mietinnön (A8-0060/2019),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 12. maaliskuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) .../… antamiseksi sähköisistä kuljetustiedoista

P8_TC1-COD(2018)0140


(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 91 artiklan, 100 artiklan 2 kohdan ja 192 artiklan 1 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(2),

ovat kuulleet alueiden komiteaa,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä(3),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)  Tehokas tavaraliikenne ja logistiikka on olennaisen tärkeää unionin talouden kasvulle ja kilpailukyvylle, sisämarkkinoiden toiminnalle ja unionin kaikkien alueiden sosiaaliselle ja taloudelliselle yhteenkuuluvuudelle. [Tark. 1]

(1 a)  Tämän asetuksen tarkoituksena on vähentää viranomaisten ja talouden toimijoiden välisestä kuljetustietojen käsittelystä aiheutuvia kustannuksia ja parantaa viranomaisten valvontavalmiuksia sekä kannustaa tavaraliikenteen ja logistiikan digitalisointiin. [Tark. 2]

(2)  Tavaraliikenteeseen liittyy suuria tietomääriä, joita vaihdetaan edelleen paperimuodossa yritysten kesken sekä yritysten ja viranomaisten välillä. Paperiasiakirjojen käyttö aiheuttaa huomattavan hallinnollisen taakan ja lisäkustannuksia logistiikkayhtiöille logistiikkayhtiöille ja niihin liittyville toimialoille (kuten kauppa ja valmistusteollisuus), erityisesti pk-yrityksille, ja vaikuttaa kielteisesti ympäristöön. [Tark. 3]

(2 a)  Sääntöjen täytäntöönpanon tosiasiallinen ja tehokas valvonta on ennakkoedellytys tasapuoliselle kilpailulle sisämarkkinoilla. Valvontavälineiden digitalisoinnin jatkaminen on olennaisen tärkeää, jotta voidaan vapauttaa valvontakapasiteettia, vähentää kansainvälisten liikenteenharjoittajien ja erityisesti pk-yritysten tarpeetonta hallinnollista taakkaa, kohdistaa valvonta paremmin suuririskisiin liikenteenharjoittajiin ja havaita vilpilliset käytännöt. Tämä digitaalinen, ”älykäs” valvonta edellyttää, että kaikkien asiaa koskevien tietojen osalta siirrytään paperittomuuteen ja että tiedot ovat toimivaltaisten viranomaisten käytettävissä sähköisessä muodossa. Sähköisten kuljetusasiakirjojen käytön olisi tulevaisuudessa siis oltava sääntö. Jotta lisäksi voidaan antaa valvontaviranomaisille, myös tienvarsitarkastuksia suorittaville viranomaisille, selkeä ja kattava yleiskuva tarkastettavista liikenteenharjoittajista, niille olisi annettava suora ja reaaliaikainen pääsy kaikkiin asiaa koskeviin tietoihin, jotta ne voivat havaita rikkomukset ja poikkeamat aiempaa nopeammin ja tehokkaammin. [Tark. 4]

(3)  Unionin tasolta puuttuu yhtenäinen lainsäädäntökehys, jossa viranomaisten edellytettäisiin hyväksyvän asiaankuuluvat lakisääteiset kuljetustiedot sähköisessä muodossa, ja tätä pidetään tärkeimpänä syynä siihen, ettei saatavilla olevien sähköisten välineiden mahdollistaman yksinkertaistamisen ja suuremman tehokkuuden suhteen ole saavutettu edistystä. Se, että viranomaiset eivät hyväksy sähköisessä muodossa olevia tietoja, ei vaikuta ainoastaan niiden ja liikenteenharjoittajien välisen viestinnän sujuvuuteen, vaan se haittaa myös yksinkertaisemman yritystenvälisen sähköisen viestinnän kehitystä koko unionissa ja johtaa hallintokustannusten kasvuun erityisesti pk-yrityksissä. [Tark. 5]

(4)  Joillain unionin liikennelainsäädännön aloilla edellytetään, että viranomaiset hyväksyvät digitalisoituja tietoja, mutta tämä ei koske läheskään kaikkea asiaa koskevaa unionin lainsäädäntöä. Jotta voitaisiin vähentää hallinnollista taakkaa ja tehostaa tarkastuksia ja rikkomusten torjuntaa, Ttavarakuljetuksia koskevat lakisääteiset tiedot olisi voitava aina asettaa viranomaisten saataville sähköisiä välineitä käyttäen koko unionin alueella ja unionin alueella tehtävien kuljetusten kaikissa asiaankuuluvissa vaiheissa. Tämän mahdollisuuden olisi lisäksi koskettava kaikkia lakisääteisiä tietoja ja kaikkia liikennemuotoja. Jäsenvaltioiden olisi yleisesti hyväksyttävä sähköiset kuljetusasiakirjat sekä ratifioitava sähköisiä kuljetusasiakirjoja koskeva pöytäkirja ja sovellettava sitä viipymättä. Sen vuoksi viranomaisten olisi viestittävä talouden toimijoiden kanssa lakisääteisistä tiedoista sähköisesti ja asetettava omat tietonsa digitaalisesti saataville sovellettavan lainsäädännön mukaisesti. [Tark. 6]

(5)  Jäsenvaltioiden viranomaisia olisi siksi vaadittava hyväksymään sähköisessä muodossa saataville asetetut tiedot aina kun talouden toimijoiden edellytetään asettavan saataville tietoja näyttönä SEUT-sopimuksen kolmannen osan VI osaston nojalla hyväksytyissä unionin säädöksissä vahvistettujen vaatimusten noudattamisesta tai, tilanteiden samankaltaisuus huomioon ottaen, jätteiden siirtoa koskevan unionin lainsäädännön noudattamisesta. Näin olisi oltava myös silloin, kun SEUT-sopimuksen kolmannen osan VI osaston soveltamisalaan kuuluvia kysymyksiä koskevassa kansallisessa lainsäädännössä edellytetään sellaisten lakisääteisten tietojen antamista, jotka ovat osittain tai kokonaan samoja kuin tällaisen unionin lainsäädännön nojalla annettavat tiedot.

(5 a)  Jotta voidaan vähentää hallinnollista taakkaa ja vapauttaa vähiin käynyttä valvontakapasiteettia, olisi edellytettävä, että talouden toimijat toimittavat lakisääteiset tiedot sähköisesti jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille, ja jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten olisi viestittävä asianomaisten talouden toimijoiden kanssa sähköisesti lakisääteisten tietojen antamisesta. [Tark. 7]

(6)  Koska tämän asetuksen tarkoituksena on ainoastaan helpottaa ja edistää tietojen antamista talouden toimijoiden ja hallinnollisten elinten välillä etenkin sähköisessä muodossa, sen ei pitäisi vaikuttaa unionin tai kansallisen lainsäädännön säännöksiin, joissa määritellään lakisääteisten tietojen sisältö, eikä siinä etenkään pitäisi asettaa mitään uusia lakisääteisiä tietovaatimuksia. Tämän asetuksen tarkoituksena on mahdollistaa lakisääteisten tietovaatimusten noudattaminen sähköisin välinein paperisten asiakirjojen sijaan, mutta se joten sen olisi mahdollistettava eurooppalaisten alustojen kehittäminen, jotta tietoja voidaan vaihtaa ja jakaa helposti. Se ei saisi muulla tavoin vaikuttaa sovellettaviin unionin säännöksiin niitä asiakirjoja koskevista vaatimuksista, joita on käytettävä kyseessä olevien tietojen jäsennetyssä esittämisessä. Tämä asetus ei samoin saisi vaikuttaa jätteiden siirtoa koskevan unionin lainsäädännön säännöksiin, joihin sisältyy kuljetuksia koskevia menettelyvaatimuksia. Tämä asetus ei myöskään saisi rajoittaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 952/2013(4) tai sen nojalla hyväksytyissä täytäntöönpanosäädöksissä tai delegoiduissa säädöksissä vahvistettujen raportointivelvollisuuksia koskevien säännösten soveltamista. Komission olisi kuitenkin arvioitava, onko tavaroiden kuljetusta unionin alueella koskevien lakisääteisten tietovaatimusten sisällöstä annettuja säännöksiä mukautettava, jotta voidaan parantaa toimivaltaisten viranomaisten valvontavalmiuksia. [Tark. 8]

(7)  Tämän asetuksen mukainen sähköisten välineiden käyttö tietojen vaihdossa olisi järjestettävä tavalla, joka takaa turvallisuuden ja suojaa arkaluonteisten kaupallisten tietojen luottamuksellisuuden.

(8)  Jotta toiminnanharjoittajat voisivat antaa asiaankuuluvat tiedot sähköisessä muodossa samalla tavalla kaikissa jäsenvaltioissa, on tarpeellista laatia yhteiset spesifikaatiot, jotka hyväksyy komissio. Näillä spesifikaatioilla olisi varmistettava asiaankuuluvia lakisääteisiä tietoja koskevien erilaisten tietojoukkojen ja osajoukkojen tietojen yhteentoimivuus, ja niissä olisi määriteltävä yhteiset menettelyt ja yksityiskohtaiset säännöt sille, kuinka toimivaltaiset viranomaiset saavat käyttöönsä ja käsittelevät näitä tietoja.

(9)  Näitä spesifikaatioita määriteltäessä olisi otettava asianmukaisesti huomioon tiedonsiirtospesifikaatiot, jotka on vahvistettu asiaa koskevassa unionin lainsäädännössä ja multimodaalista tiedonvaihtoa koskevissa eurooppalaisissa ja kansainvälisissä standardeissa, mukaan lukien yleisen tietosuoja-asetuksen säännökset. Talouden toimijoiden tekemät investoinnit ja näin ollen jo olemassa olevat liikennemuotokohtaiset tietomallit olisi myös otettava huomioon, samoin kuin eurooppalaisiin yhteentoimivuusperiaatteisiin(5) sisältyvät periaatteet ja suositukset, joissa määritellään lähestymistapa jäsenvaltioiden yhteisesti sopimien eurooppalaisten julkisten palvelujen tarjoamiseen. On myös tärkeää, että kaikki asiaankuuluvat sidosryhmät otetaan asianmukaisesti mukaan näiden spesifikaatioiden kehittämiseen ja valmisteluun. Lisäksi olisi huolehdittava siitä, että spesifikaatiot pysyvät teknologianeutraaleina ja avoimina innovatiivisille teknologioille. [Tark. 9]

(10)  Tässä asetuksessa olisi vahvistettava niihin tieto- ja viestintäteknologiapohjaisiin alustoihin sovellettavat toiminnalliset vaatimukset, joita talouden toimijat voivat käyttää sähköisessä muodossa olevien lakisääteisten kuljetustietojen (eFTI) asettamiseksi toimivaltaisten viranomaisten saataville (eFTI-alustat). Lisäksi olisi määriteltävä ehdot kolmansina osapuolina oleville eFTI-alustojen palveluntarjoajille (eFTI-palveluntarjoajat).

(11)  Jotta voitaisiin lisätä sekä jäsenvaltioiden viranomaisten että talouden toimijoiden luottamusta siihen, että eFTI-alustat ja eFTI-palveluntarjoajat noudattavat näitä vaatimuksia, jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten olisi otettava käyttöön sertifiointijärjestelmä, joka pohjautuu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 765/2008(6) mukaiseen akkreditointiin. Suhteellisen pitkän täytäntöönpanoajanjakson vuoksi komission olisi arvioitava, voisivatko lohkoketjuteknologian kaltaiset teknologiat taata samanlaisen tuloksen kuin sertifiointijärjestelmä ja vähentää samalla merkittävästi talouden toimijoille ja jäsenvaltioille aiheutuvia kustannuksia. [Tark. 10]

(12)  Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen mukaisesti sähköisessä muodossa saataville asetettujen lakisääteisten tietojen hyväksymistä koskevan velvollisuuden yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011(7) mukaisesti. [Tark. 11]

(13)  Komissiolle olisi erityisesti siirrettävä täytäntöönpanovalta hyväksyä tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluviin lakisääteisiin tietovaatimuksiin liittyvä yhteinen tietojoukko ja sen osajoukot sekä yhteiset menettelyt ja yksityiskohtaiset säännöt sille, kuinka toimivaltaiset viranomaiset saavat käyttöönsä ja käsittelevät näitä tietoja, kun asianomaiset talouden toimijat asettavat tiedot saataville sähköisesti, mukaan lukien yksityiskohtaiset säännöt ja tekniset spesifikaatiot. [Tark. 12]

(14)  Komissiolle olisi lisäksi siirrettävä täytäntöönpanovalta vahvistaa yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat eFTI-alustoja ja eFTI-palveluntarjoajia koskevien vaatimusten täytäntöönpanoa. [Tark. 13]

(15)  Tämän asetuksen moitteettoman soveltamisen varmistamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädöksiä, joilla

   muutetaan liitteessä I olevaa B osaa, jotta siihen voidaan lisätä luettelot jäsenvaltioiden lainsäädäntöön sisältyvistä lakisääteisistä tietovaatimuksista, jotka jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet komissiolle tämän asetuksen mukaisesti;
   muutetaan liitteessä I olevaa A osaa sellaisten komission hyväksymien delegoitujen säädösten tai täytäntöönpanosäädösten huomioon ottamiseksi, joissa asetetaan uusia tavaraliikenteeseen liittyviä unionin lakisääteisiä tietovaatimuksia;
   muutetaan liitteessä I olevaa B osaa, jotta siihen voidaan lisätä asiaa koskevan kansallisen lainsäädännön uudet säännökset, joilla tehdään muutoksia kansallisiin lakisääteisiin tietovaatimuksiin tai asetetaan uusia tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvia lakisääteisiä tietovaatimuksia, jotka jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet komissiolle tämän asetuksen mukaisesti;
   täydennetään tämän asetuksen tiettyjä teknisiä näkökohtia, etenkin eFTI-alustojen ja eFTI-palveluntarjoajien sertifiointia koskevien sääntöjen osalta;
   vahvistetaan yhteiset menettelyt, tekniset spesifikaatiot ja yksityiskohtaiset säännöt sille, kuinka toimivaltaiset viranomaiset saavat käyttöönsä ja käsittelevät tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvia tietovaatimuksia, sekä yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat eFTI-alustoja ja eFTI-palveluntarjoajia koskevien vaatimusten täytäntöönpanoa. [Tark. 14]

(16)  On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa(8) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(17)  Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta eli varmistaa yhdenmukainen lähestymistapa sen suhteen, että jäsenvaltioiden viranomaiset hyväksyvät sähköisesti saataville asetetut kuljetustiedot, vaan se voidaan yhteisten vaatimusten vahvistamistarpeen vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(18)  Lakisääteisten kuljetustietojen osana vaadittujen henkilötietojen sähköisen käsittelyn olisi tapahduttava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679(9) mukaisesti.

(19)  Komission olisi tehtävä tätä asetusta koskeva arviointi. Tämän arvioinnin tueksi olisi kerättävä tietoja, samoin kuin tämän asetuksen tuloksellisuuden arvioimiseksi suhteessa sille asetettuihin tavoitteisiin.

(20)  Tätä asetusta ei voida soveltaa tehokkaasti ennen kuin siinä säädetyt delegoidut säädökset ja täytäntöönpanosäädökset ovat tulleet voimaan. Siksi tätä asetusta olisi sovellettava ... päivästä ...kuuta ... [lisätään päivämäärä], jotta komissiolla olisi aikaa hyväksyä mainitut säädökset.

(20 a)  Komission olisi aloitettava välittömästi tarvittavien delegoitujen säädösten valmistelu, jotta vältetään lisäviivästykset ja varmistetaan, että talouden toimijoilla ja jäsenvaltioilla on riittävästi aikaa valmistautua. [Tark. 15]

(21)  Euroopan tietosuojavaltuutettua on kuultu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 45/2001(10) 28 artiklan 2 kohdan mukaisesti, ja hän antoi lausunnon ... päivänä ...kuuta ... [lisätään päivämäärä](11),

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I luku

Yleiset säännökset

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

1.  Tässä asetuksessa vahvistetaan lainsäädäntökehys tavaroiden kuljettamiseen ja kuljetusten yhteentoimivuuteen unionin alueella liittyvien lakisääteisten tietojen sähköiselle toimittamiselle. Tätä varten tässä asetuksessa [Tark. 16]

a)  vahvistetaan ehdot, joiden mukaisesti jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten edellytetään hyväksyvän lakisääteiset tiedot, kun jotka asianomaiset talouden toimijat asettavat ne saataville antavat sähköisessä muodossa; [Tark. 17]

a a)  vahvistetaan ehdot, joiden mukaisesti asianomaisten talouden toimijoiden edellytetään asettavan lakisääteiset tiedot sähköisessä muodossa jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten saataville; [Tark. 18]

a b)  vahvistetaan ehdot, joiden mukaisesti jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on viestittävä talouden toimijoiden kanssa sähköisesti lakisääteisten tietojen antamisesta; [Tark. 19]

b)  vahvistetaan säännöt niiden palvelujen tarjoamiselle, jotka liittyvät siihen, että asianomaiset talouden toimijat asettavat lakisääteisten tiedot saataville sähköisessä muodossa.

2.  Tätä asetusta sovelletaan lakisääteisiin tietovaatimuksiin, joista säädetään unionin säädöksissä, joissa vahvistetaan tavaroiden kuljetusta unionin alueella koskevat ehdot SEUT-sopimuksen kolmannen osan VI osaston mukaisesti tai joissa vahvistetaan jätteiden siirtoa koskevat ehdot, ja tavaroiden kuljetusta koskeviin lakisääteisiin tietovaatimuksiin, joista määrätään unionissa sovellettavissa kansainvälisissä yleissopimuksissa. Jätteiden siirron osalta tätä asetusta ei sovelleta tullitoimipaikkojen tekemiin tarkastuksiin, joista säädetään sovellettavissa unionin lainsäädännön säännöksissä. Unionin säädökset, joihin tätä asetusta sovelletaan, ja niihin liittyvät lakisääteiset tietovaatimukset luetellaan liitteessä I olevassa A osassa. [Tark. 20]

Tätä asetusta sovelletaan myös lakisääteisiin tietovaatimuksiin, joista säädetään SEUT-sopimuksen kolmannen osan VI osaston soveltamisalaan kuuluvia kysymyksiä koskevassa jäsenvaltioiden lainsäädännössä ja joissa edellytetään sellaisten tietojen antamista, jotka ovat osittain tai kokonaan samoja kuin ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen lakisääteisten tietovaatimusten mukaisesti annettavat tiedot.

Toisessa alakohdassa tarkoitetut kansalliset lait ja niihin liittyvät lakisääteiset tietovaatimukset luetellaan liitteessä I olevassa B osassa 2 artiklan b alakohdassa vahvistetun menettelyn mukaisesti.

3.  Jäsenvaltioiden on viimeistään ... päivänä ...kuuta ... [vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulopäivästä] ilmoitettava komissiolle 2 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetut kansallisen lainsäädännön säännökset ja niihin liittyvät lakisääteiset tietovaatimukset, jotka sisällytetään liitteessä I olevaan B osaan. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle myös tämän jälkeen hyväksytyistä uusista kansallisen lainsäädännön säännöksistä, jotka kuuluvat 2 kohdan toisen alakohdan soveltamisalaan ja joilla tehdään muutoksia näihin lakisääteisiin tietovaatimuksiin tai asetetaan uusia lakisääteisiä tietovaatimuksia, kuukauden kuluessa tällaisten säännösten hyväksymisestä.

2 artikla

Liitteen I mukauttaminen

Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 13 artiklan mukaisesti liitteen I muuttamiseksi siten, että siihen

a)  lisätään viittaus sellaisiin komission hyväksymiin delegoituihin säädöksiin tai täytäntöönpanosäädöksiin, joissa asetetaan SEUT-sopimuksen kolmannen osan VI osaston mukaista tavaroiden kuljetusta säänteleviin unionin säädöksiin liittyviä uusia lakisääteisiä tietovaatimuksia;

b)  lisätään viittaukset jäsenvaltioiden 1 kohdan 3 alakohdan mukaisesti ilmoittamiin kansallisiin lakeihin ja lakisääteisiin tietovaatimuksiin.

b a)  lisätään viittaukset muihin tavaroiden kuljetusta säänteleviin unionin säädöksiin, joissa vahvistetaan lakisääteisiä tietovaatimuksia; [Tark. 21]

b b)  lisätään viittaukset unionissa sovellettaviin kansainvälisiin yleissopimuksiin, joissa vahvistetaan tavaroiden kuljetukseen suoraan tai epäsuorasti liittyviä lakisääteisiä tietovaatimuksia. [Tark. 22]

3 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1)  ’lakisääteisillä tiedoilla’ tavaroiden kuljettamiseen unionin alueella, mukaan lukien kauttakulku, liittyviä tietoja, riippumatta siitä, onko ne esitetty asiakirjana, jotka asianomaisen talouden toimijan on asetettava saataville 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen säännösten mukaisesti osoittaakseen, että sovellettavien säädösten asiaa koskevia vaatimuksia on noudatettu;

2)  ’lakisääteisellä tietovaatimuksella’ lakisääteisten tietojen antamista koskevaa vaatimusta;

3)  ’sähköisillä kuljetustiedoilla’ (electronic freight transport information, eFTI) mitä tahansa tietoalkioiden joukkoa, jota käsitellään sähköisellä välineellä lakisääteisten tietojen vaihtamiseksi asianomaisten talouden toimijoiden ja toimivaltaisten viranomaisten välillä;

4)  ’käsittelyllä’ kaikenlaisia sellaisia toimintoja tai toimintojen kokonaisuuksia, joita kohdistetaan eFTI-tietoihin joko automaattisen tietojenkäsittelyn avulla tai muutoin, kuten tietojen kerääminen, tallentaminen, järjestäminen, jäsentäminen, säilyttäminen, muokkaaminen tai muuttaminen, haku, tutkiminen, käyttö, luovuttaminen siirtämällä, levittämällä tai asettamalla muutoin saataville, yhteensovittaminen tai yhdistäminen taikka rajoittaminen, poistaminen tai tuhoaminen;

5)  ’eFTI-alustalla’ mitä tahansa tieto- ja viestintätekniikkaan perustuva ratkaisua, kuten käyttöjärjestelmää, käyttöympäristöä tai tietokantaa, joka on tarkoitettu käytettäväksi eFTI-tietojen käsittelyssä;

6)  ’eFTI-alustan kehittäjällä’ luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka on kehittänyt tai hankkinut eFTI-alustan joko omaan taloudelliseen toimintaansa liittyvien lakisääteisten tietojen käsittelyä varten tai saattaakseen tämän alustan markkinoille;

7)  ’eFTI-palvelulla’ palvelua, joka koostuu eFTI-tietojen käsittelystä pelkästään eFTI-alustalla tai yhdessä muiden tieto- ja viestintätekniikkaratkaisujen kanssa, mukaan lukien muut eFTI-alustat;

8)  ’eFTI-palveluntarjoajalla’ luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka tarjoaa eFTI-palvelua asianomaisille talouden toimijoille sopimuksen pohjalta;

9)  ’asianomaisella talouden toimijalla’ liikenteenharjoittajaa tai logistiikkayhtiötä tai mitä tahansa muuta luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka on vastuussa lakisääteisten tietojen asettamisesta toimivaltaisten viranomaisten saataville sovellettavien lakisääteisten tietovaatimusten mukaisesti;

10)  ’ihmisen luettavissa olevalla muodolla’ tietojen esittämistä sellaisessa sähköisessä muodossa, jota luonnollinen henkilö voi käyttää tietolähteenä ilman lisäkäsittelyä;

11)  ’koneellisesti luettavalla muodolla’ tietojen esittämistä sellaisessa sähköisessä muodossa, jota voidaan käyttää koneen suorittamassa automaattisessa käsittelyssä;

12)  ’vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksella’ asetuksen (EY) N:o 765/2008 2 artiklan 13 kohdassa määriteltyä vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosta, joka on akkreditoitu mainitun asetuksen mukaisesti tekemään eFTI-alustojen tai eFTI-palveluntarjoajien vaatimustenmukaisuuden arviointi.

II luku

Sähköisessä muodossa saataville asetetut lakisääteiset tiedot

4 artikla

Asianomaisia talouden toimijoita koskevat vaatimukset (Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.) [Tark. 23]

1.  Kun asianomaiset Asianomaisten talouden toimijat asettavat toimijoiden on asetettava lakisääteiset tiedot saataville sähköisessä muodossa, niiden . Niiden on tehtävä se sertifioidun eFTI-alustan käsittelemien tietojen pohjalta 8 artiklan mukaisesti ja, tapauksen mukaan, sertifioidun eFTI-palveluntarjoajan käsittelemien tietojen pohjalta 9 artiklan mukaisesti. Lakisääteiset tiedot on asetettava saataville koneellisesti luettavassa muodossa ja, jos toimivaltainen viranomainen sitä pyytää, ihmisen luettavissa olevassa muodossa. [Tark. 24]

Koneellisesti luettavassa muodossa olevat tiedot on asetettava saataville varmennetulla, yhteentoimivalla ja suojatulla yhteydellä eFTI-alustalla olevaan tietolähteeseen. Asianomaisten talouden toimijoiden on ilmoitettava verkko-osoite, jonka kautta tiedot ovat saatavilla, sekä kaikki muut tekijät, jotka ovat tarpeellisia, jotta toimivaltainen viranomainen voi yksiselitteisesti tunnistaa lakisääteiset tiedot. [Tark. 25]

Ihmisen luettavissa olevassa muodossa olevat tiedot on asetettava saataville paikan päällä, asianomaisen talouden toimijan tai toimivaltaisen viranomaisen omistamien sähköisten välineiden näytöllä.

2.  Jäsenvaltioiden on toteutettava toimenpiteitä, jotta niiden toimivaltaiset viranomaiset voivat käsitellä lakisääteisiä tietoja, joita asianomaiset talouden toimijat ovat asettaneet saataville koneellisesti luettavassa muodossa 1 kohdan toisen alakohdan nojalla, komission 7 artiklan nojalla hyväksymien säännösten mukaisesti.

5 artikla

Toimivaltaisten viranomaisten hyväksyntä ja lakisääteisten tietojen antaminen [Tark. 26]

Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on hyväksyttävä lakisääteiset tiedot, jotka asianomaiset talouden toimijat asettavat saataville sähköisessä muodossa 4 artikla mukaisesti.

Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on viestittävä asianomaisten talouden toimijoiden kanssa lakisääteisistä tiedoista sähköisesti. [Tark. 27]

6 artikla

Luottamukselliset kaupalliset tiedot

Toimivaltaisten viranomaisten, eFTI-palveluntarjoajien ja asianomaisten talouden toimijoiden on toteuttavat toimenpiteitä varmistaakseen tämän asetuksen mukaisesti käsiteltyjen ja vaihdettujen kaupallisten tietojen luottamuksellisuuden.

7 artikla

Yhteinen eFTI-tietojoukko ja tietojen saantia koskevat menettelyt ja säännöt

Komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä Siirretään komissiolle valta antaa 13 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla vahvistetaan [Tark. 28]

a)  lakisääteisiin tietovaatimuksiin liittyvän yhteisen eFTI-tietojoukon ja sen osajoukot, mukaan lukien yhteiseen tietojoukkoon ja sen osajoukkoihin sisältyvien tietoalkioiden määritelmät;

b)  toimivaltaisten viranomaisten pääsyä eFTI-alustoille koskevat yhteiset menettelyt ja yksityiskohtaiset säännöt, mukaan lukien yhteiset tekniset spesifikaatiot, sekä asianomaisten talouden toimijoiden sähköisessä muodossa saataville asettamien lakisääteisten tietojen käsittelyä koskevat menettelyt.

b a)  yhteiset menettelyt ja yksityiskohtaiset säännöt tämän asetuksen nojalla oikeudellisesti sitovia lausuntoja antavan luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön henkilöllisyyden vahvistamiseksi. [Tark. 29]

Unionissa sovellettavissa kansainvälisissä yleissopimuksissa määriteltyjä, olemassa olevia standardoituja tietomalleja ja tietojoukkoja käytetään viitekohtina määriteltäessä näitä yhteisiä eFTI-tietoja, menettelyjä ja tietojen saantia koskevia sääntöjä. [Tark. 30]

Täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. [Tark. 31]

III luku

EFTI-alustat ja -palvelut

1 jakso

eFTI-alustoja ja -palveluja koskevat vaatimukset

8 artikla

eFTI-alustoja koskevat toiminnalliset vaatimukset

1.  eFTI-alustoihin sovelletaan teknologianeutraaliuden ja yhteentoimivuuden yleisiä periaatteita. Lakisääteisten tietojen käsittelyssä käytettävien eFTI-alustojen on tarjottava toiminnot, joilla varmistetaan, että [Tark. 32]

a)  henkilötietoja voidaan käsitellä on käsiteltävä asetuksen (EU) 2016/679 mukaisesti; [Tark. 33]

b)  kaupallisia tietoja voidaan käsitellä on käsiteltävä 6 artiklan mukaisesti; [Tark. 34]

b a)  eFTI-alustat ja niillä olevat tiedot ovat yhteentoimivia; [Tark. 35]

c)  käsiteltyjen tietojen ja sen määritellyn tavarakokonaisuuden fyysisen kuljetuksen, johon tiedot liittyvät, välille voidaan muodostaa yksilöllinen sähköinen tunnistuslinkki lähtöpaikasta määräpaikkaan yhden kuljetussopimuksen tai rahtikirjan ehtojen mukaisesti konttien, kollien tai kappaletavaroiden lukumäärästä riippumatta; [Tark. 36]

d)  tietoja voidaan käsitellä yksinomaan valtuutetun ja varmennetun pääsyn pohjalta;

e)  kaikki käsittelytoiminnot kirjataan asianmukaisesti, jotta mahdollistetaan vähintään kunkin erillisen toiminnon ja sen suorittaneen luonnollisen tai oikeushenkilön tunnistaminen ja kutakin yksittäistä tietoalkiota koskevien toimintojen järjestyksen määrittely; jos toiminnoissa muutetaan tai poistetaan olemassa olevia tietoalkioita, alkuperäinen tietoalkio on säilytettävä;

e a)  toimivaltaisilla viranomaisilla on välitön pääsy kaikkiin asiaa koskeviin tietoihin kansallisen tai unionin lainsäädännön mukaisesti, jotta varmistetaan yleinen järjestys ja niiden unionin säädösten noudattaminen, joilla säännellään tavaroiden kuljetusta SEUT-sopimuksen kolmannen osan VI osaston mukaisesti; [Tark. 37]

f)  tiedot voidaan arkistoida ja ne pysyvät saatavilla riittävän ajan asiaa koskevien lakisääteisten tietovaatimusten mukaisesti;

g)  tiedot suojataan korruptoitumiselta ja varkauksilta;

h)  käsitellyt tietoalkiot vastaavat yhteistä eFTI-tietojoukkoa ja sen osajoukkoja ja niitä voidaan käsitellä millä tahansa unionin virallisella kielellä tai jäsenvaltion toisella virallisella kielellä. [Tark. 38]

1 a.  On otettava käyttöön standardoitu eFTI-formaatti, joka sisältää kaikki liitteen 1 osassa A luetellut lakisääteiset tietovaatimukset ja kaikki liitteen 1 osassa B luetellut lakisääteiset tietovaatimukset erillisessä asiaa koskevassa jäsenvaltioiden luetteloon kuuluvan eFTI-formaatin osassa. [Tark. 39]

2.  Komissio hyväksyy 1 kohdassa vahvistettuja vaatimuksia koskevat yksityiskohtaiset säännöt täytäntöönpanosäädöksillä. Täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Siirretään komissiolle valta antaa 13 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä 1 kohdassa vahvistettuja vaatimuksia koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen vahvistamiseksi. [Tark. 40]

9 artikla

eFTI-palveluntarjoajia koskevat vaatimukset

1.  eFTI-palveluntarjoajien on varmistettava, että

a)  tietoja käsittelevät ainoastaan valtuutetut käyttäjät ja niitä käsitellään eFTI-alustalla selkeästi määriteltyjen käyttäjäroolien ja käsittelyoikeuksien mukaisesti ja asiaa koskevien lakisääteisten tietovaatimusten mukaisesti;

a a)  tiedot ovat yhteentoimivia; [Tark. 41]

b)  tiedot arkistoidaan ja ne pysyvät saatavilla riittävän neljän vuoden ajan asiaa koskevien lakisääteisten tietovaatimusten mukaisesti; [Tark. 42]

c)  toimivaltaisilla viranomaisilla on välitön pääsy niiden eFTI-alustoilla käsiteltyihin tavarakuljetusta koskeviin lakisääteisiin tietoihin, kun asianomainen talouden toimija on antanut tämän pääsyn toimivaltaiselle viranomaiselle; [Tark. 43]

d)  tiedot on suojattu asianmukaisesti, myös luvattomalta ja lainvastaiselta käsittelyltä sekä vahingossa tapahtuvalta häviämiseltä, tuhoutumiselta tai vahingoittumiselta.

2.  Komissio hyväksyy 1 kohdassa vahvistettuja vaatimuksia koskevat yksityiskohtaiset säännöt täytäntöönpanosäädöksillä. Täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Siirretään komissiolle valta antaa 13 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä 1 kohdassa vahvistettuja vaatimuksia koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen vahvistamiseksi. [Tark. 44]

3 jakso

Sertifiointi

10 artikla

Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitokset

1.  Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitokset on akkreditoitava asetuksen (EY) N:o 765/2008 mukaisesti suorittamaan 11 ja 12 artiklassa tarkoitettu eFTI-alustojen ja eFTI-palveluntarjoajien sertifiointi.

2.  Akkreditointia varten vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen on täytettävä liitteessä II vahvistetut vaatimukset.

3.  Jäsenvaltioiden on pidettävä yllä ajan tasalla olevaa luetteloa akkreditoiduista vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksista sekä eFTI-alustoista ja eFTI-palveluntarjoajista, jotka nämä laitokset ovat sertifioineet 11 ja 12 artiklan mukaisesti. Niiden on asetettava luettelo julkisesti saataville valtion virallisella verkkosivulla. Luetteloa Luettelo on päivitettävä säännöllisesti viipymättä joka kerta, kun sen sisältämät tiedot muuttuvat, ja viimeistään kunkin vuoden maaliskuun toukokuun 31 päivään mennessä. [Tark. 45]

4.  Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle 3 kohdassa tarkoitettu luettelo sekä sen verkkosivun osoite, jossa luettelo on julkaistu, viimeistään kunkin vuoden maaliskuun toukokuun 31 päivänä. Komissio julkaisee linkin näille verkkosivulle omalla virallisella verkkosivustollaan. [Tark. 46]

11 artikla

eFTI-alustojen sertifiointi

1.  Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen on eFTI-alustan kehittäjän pyynnöstä arvioitava, onko eFTI-alusta 8 artiklan 1 kohdassa säädettyjen vaatimusten mukainen. Jos arviointi on myönteinen, hakijalle on annettava vaatimustenmukaisuustodistus. Jos arviointi on kielteinen, vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen on ilmoitettava hakijalle, miksi alusta ei ole vaatimusten mukainen.

1 a.   Sertifiointi on suoritettava riippumattomalla tavalla, jotta vältetään kilpailun vääristyminen. On varmistettava yhdenmukaisuus unionissa sovellettavissa kansainvälisissä yleissopimuksissa määriteltyjen, olemassa olevien standardoitujen alustojen kanssa. [Tark. 47]

1 b.  Olemassa olevat tietotekniset järjestelmät, joita kuljetusalan talouden toimijat nykyisin käyttävät lakisääteisten tietojen antamiseen ja jotka täyttävät 8 artiklan 1 kohdassa vahvistetut toiminnalliset vaatimukset, on sertifioitava eFTI-alustoiksi. [Tark. 48]

2.  Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten on pidettävä yllä ajan tasalla olevaa luetteloa sertifioiduista eFTI-alustoista ja kielteisen arvioinnin saaneista alustoista. Päivitetty luettelo on toimitettava asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille jokaisen sertifioinnin tai kielteisen arvioinnin jälkeen.

3.  Tietoihin, jotka asetetaan toimivaltaisten viranomaisten saataville sertifioidun eFTI-alustan kautta, on liityttävä tarkastusmerkki.

4.  eFTI-alustan kehittäjän on haettava sertifiointinsa uudelleenarviointia, jos 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuilla täytäntöönpanosäädöksillä hyväksyttyjä teknisiä spesifikaatiota tarkistetaan.

5.  Siirretään komissiolle valta antaa 13 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä tämän asetuksen täydentämiseksi eFTI-alustojen sertifiointia, tarkastusmerkin käyttöä ja sertifioinnin uusimista koskevilla säännöillä.

12 artikla

eFTI-palveluntarjoajien sertifiointi

1.  Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen on eFTI-palveluntarjoajan pyynnöstä arvioitava, onko eFTI-palveluntarjoaja 9 artiklan 1 kohdassa säädettyjen vaatimusten mukainen. Jos arviointi on myönteinen, hakijalle on annettava vaatimustenmukaisuustodistus. Jos arviointi on kielteinen, vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen on ilmoitettava hakijalle, miksi palveluntarjoaja ei ole vaatimusten mukainen.

2.  Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten on pidettävä yllä ajan tasalla olevaa luetteloa sertifioiduista eFTI-palveluntarjoajista ja kielteisen arvioinnin saaneista palveluntarjoajista. Päivitetty luettelo on asetettava asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten saataville jokaisen sertifioinnin tai kielteisen arvioinnin jälkeen.

3.  Siirretään komissiolle valta antaa 13 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä tämän asetuksen täydentämiseksi eFTI-palveluntarjoajien sertifiointia koskevilla säännöillä.

IV luku

Säädösvallan siirto ja täytäntöönpanosäännökset

13 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.  Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.  Siirretään komissiolle ... päivästä ...kuuta ... [tämän asetuksen voimaantulopäivästä] määräämättömäksi ajaksi 2 artiklassa, 7 artiklassa, 8 artiklan 2 kohdassa, 9 artiklan 2 kohdassa, 11 artiklan 5 kohdassa ja 12 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. [Tark. 49]

3.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 2 artiklassa, 7 artiklassa, 8 artiklan 2 kohdassa, 9 artiklan 2 kohdassa, 11 artiklan 5 kohdassa ja 12 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen. [Tark. 50]

4.  Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Edellä olevan 2 artiklan mukaisesti annettujen delegoitujen säädösten soveltaminen alkaa vuoden kuluttua siitä, kun ne ovat tulleet voimaan. [Tark. 51]

4 a.   Ennen delegoidun säädöksen antamista komissio varmistaa asianomaisten sidosryhmien ja niitä edustavien elinten kuulemisen asianmukaisilla foorumeilla eli asiantuntijaryhmässä, joka on perustettu 13 päivänä syyskuuta 2018 annetulla komission päätöksellä C(2018) 5921 final (”digitaalista tavaraliikennettä ja logistiikkaa käsittelevä foorumi”). [Tark. 52]

5.  Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.  Edellä olevan 2 artiklan, 10 artiklan 5 kohdan ja 11 artiklan 3 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

14 artikla

Komiteamenettely

1.  Komissiota avustaa komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.  Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa. [Tark. 53]

V luku

Loppusäännökset

15 artikla

Uudelleentarkastelu

1.  Komissio tekee arvioinnin tästä asetuksesta viimeistään ... päivänä ...kuuta ... [viiden kolmen vuoden kuluttua sen soveltamisen alkamispäivästä] ja esittää kertomuksen tärkeimmistä havainnoista Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle. Tässä arvioinnissa tarkastellaan erityisesti mahdollisuutta ulottaa tämän asetuksen soveltamisala koskemaan tiettyjä yritysten välisiä tietoja, joita tarvitaan, jotta voidaan osoittaa tavaroiden kuljetusta SEUT-sopimuksen kolmannen osan VI osaston mukaisesti säänteleviin unionin säädöksiin sisältyvien asiaa koskevien vaatimusten noudattaminen. [Tark. 54]

2.  Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle tämän kertomuksen laatimista varten tarvittavat tiedot.

16 artikla

Seuranta

Jäsenvaltioiden on annettava komissiolle seuraavat tiedot joka toinen vuosi ja ensimmäisen kerran viimeistään ... päivänä ...kuuta ... [kahden vuoden kuluttua tämän asetuksen soveltamisen alkamispäivästä]:

1.  niiden toimivaltaisten viranomaisten lukumäärä, jotka ovat toteuttaneet toimenpiteitä saadakseen käyttöönsä ja käsitelläkseen asianomaisten talouden toimijoiden saataville asettamia tietoja 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

2.  niiden asianomaisten talouden toimijoiden lukumäärä, jotka ovat asettaneet lakisääteisiä tietoja jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten saataville 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti, liikennemuodoittain jaoteltuna.

Tiedot on annettava kultakin raportointijakson kattamalta vuodelta.

17 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan … päivästä …kuuta … [neljän kolmen vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta]. [Tark. 55]

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty ...

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

LIITE I

TÄMÄN ASETUKSEN SOVELTAMISALAAN KUULUVAT LAKISÄÄTEISET TIEDOT

Unionin oikeudessa säädetyt lakisääteiset tietovaatimukset

Seuraavassa taulukossa esitetään lakisääteiset tietovaatimukset, joista säädetään unionin säädöksissä, joissa vahvistetaan tavaroiden kuljetusta unionin alueella koskevat ehdot SEUT-sopimuksen kolmannen osan VI osaston mukaisesti tai joissa vahvistetaan jätteiden siirtoa koskevat ehdot:

EU:n lainsäädäntö

Tietoyksikkö

Neuvoston asetus N:o 11 syrjinnän poistamisesta kuljetusmaksuista ja -ehdoista

EYVL 052 (16.8.1960, s. 1121–1126)

Direktiivi 92/106/ETY tietynlaisia jäsenvaltioiden välisiä tavaroiden yhdistettyjä kuljetuksia koskevista yhteisistä säännöistä

EYVL L 368 (17.12.1992, s. 38–42)

[Ehdotus COM(2017) 648 final - 2017/0290 (COD) direktiivin 92/106/ETY muuttamisesta]

Asetus (EY) N:o 1072/2009 maanteiden kansainvälisen tavaraliikenteen markkinoille pääsyä koskevista yhteisistä säännöistä

EUVL L 300 (14.11.2009, s. 72-87)

[Ehdotus COM(2017) 0281 final - 2017/0123 (COD) asetuksen (EY) N:o 1071/2009 ja asetuksen (EY) N:o 1072/2009 muuttamisesta]

Komission täytäntöönpano­asetus (EU) 2015/1998 yksityiskohtaisista toimenpiteistä ilmailun turvaamista koskevien perusvaatimusten täytäntöön­panemiseksi

EUVL L 299 (14.11.2015, s. 1-142)

Direktiivi 2008/68/EY vaarallisten aineiden sisämaan­kuljetuksista

EUVL L 260, (30.9.2008, s. 13–59)

Viittaukset ADR-, RID ja ADN-määräyksiin(12)

Asetus (EY) N:o 1013/2006 jätteiden siirrosta

(EYVL L 190, 12.7.2006, s. 1-98)

Lähettäjän nimi ja osoite

6 artiklan 1 kohta

3 artikla (viittaus neuvoston asetuksen N:o 11 6 artiklaan)

 

Tavaroiden laatu ja paino

6 artiklan 1 kohta

3 artikla (viittaus neuvoston asetuksen N:o 11 6 artiklaan)

 

Paikka, jossa tavarat on vastaanotettu kuljetusta varten, sekä vastaanottopäivä

6 artiklan 1 kohta

3 artikla (viittaus neuvoston asetuksen N:o 11 6 artiklaan)

 

Paikka, johon tavarat on määrä toimittaa

6 artiklan 1 kohta

3 artikla (viittaus neuvoston asetuksen N:o 11 6 artiklaan)

 

Käytettävä reitti tai kuljetusmatkan pituus, jos kuljetusmaksu näiden tekijöiden perusteella on muu kuin tavallisesti sovellettava maksu

6 artiklan 1 kohta

3 artikla (viittaus neuvoston asetuksen N:o 11 6 artiklaan)

 

 

 

 

 

 

Tarvittaessa rajanylityspaikat

6 artiklan 1 kohta

3 artikla (viittaus neuvoston asetuksen N:o 11 6 artiklaan)

 

Rautatien kuormaus- ja purkausasemat

3 artikla

 

Sisävesien laivaus- ja purkaussatamat

3 artikla

 

Merenkulun laivaus- ja purkaussatamat

3 artikla

 

Asianomaisten asemien tai satamien rautatie- tai satamaviranomaisten leima kyseisen rautateitse, sisävesiteitse tai meritse tapahtuvan kuljetusosuuden päätyttyä

3 artikla

 

[Rahdinantajan nimi, osoite, yhteystiedot ja allekirjoitus]

[3 artiklan 2 kohdan a alakohta (korvaa neuvoston direktiivin 92/106/ETY 3 artiklan)]

 

[Paikka, jossa yhdistetty kuljetus alkaa unionissa, ja yhdistetyn kuljetuksen alkamispäivä]

[3 artiklan 2 kohdan b alakohta (korvaa neuvoston direktiivin 92/106/ETY 3 artiklan)]

 

[Vastaanottajan nimi, osoite ja yhteystiedot]

[3 artiklan 2 kohdan c alakohta (korvaa neuvoston direktiivin 92/106/ETY 3 artiklan)]

 

[Paikka, jossa yhdistetty kuljetus päättyy unionissa]

[3 artiklan 2 kohdan d alakohta (korvaa neuvoston direktiivin 92/106/ETY 3 artiklan)]

 

[Etäisyys linnuntietä niiden paikkojen välillä, joissa yhdistetty kuljetus alkaa ja päättyy unionissa]

[3 artiklan 2 kohdan e alakohta (korvaa neuvoston direktiivin 92/106/ETY 3 artiklan)]

 

 

 

 

 

[Rahdinantajan allekirjoittama kuvaus yhdistetyn kuljetuksen reitistä, joka sisältää kustakin kuljetuksen unionissa tapahtuvasta osuudesta vähintään seuraavat tiedot, myös kustakin liikennemuodosta, joka muodostaa kuljetuksen muun kuin maantieosuuden:

i) osuuden järjestys kuljetuksessa (eli ensimmäinen osuus, muu kuin maantieosuus tai viimeinen osuus)

ii) liikenteenharjoittajan nimi, osoite ja yhteystiedot

iii) liikennemuoto ja sen järjestys kuljetuksessa]

 

 

[3 artiklan 2 kohdan f alakohta (korvaa neuvoston direktiivin 92/106/ETY 3 artiklan)]

 

 

 

 

 

[Kuljetetun intermodaalisen kuormausyksikön tunniste]

[3 artiklan 2 kohdan g alakohta (korvaa neuvoston direktiivin 92/106/ETY 3 artiklan)]

 

 

 

 

 

[Ensimmäisestä maantieosuudesta:

i) uudelleenlastauspaikka muulle kuin maantieosuudelle

ii) ensimmäisen maantieosuuden pituus linnuntietä lähetyspaikasta ensimmäiseen uudelleenlastausterminaaliin

iii) jos ensimmäinen maantieosuus on suoritettu loppuun, liikenteenharjoittajan allekirjoitus, joka vahvistaa, että maantieosuuden kuljetus on suoritettu]

[3 artiklan 2 kohdan h alakohta (korvaa neuvoston direktiivin 92/106/ETY 3 artiklan)]

 

 

 

 

 

[Viimeisestä maantieosuudesta:

i) paikka, jossa tavarat otetaan vastaan muulta kuin maantieosuudelta (rautatie-, sisävesi- tai merikuljetus)

ii) viimeisen maantieosuuden pituus linnuntietä uudelleenlastauspaikasta paikkaan, jossa yhdistetty kuljetus päättyy unionissa ]

[3 artiklan 2 kohdan i alakohta (korvaa neuvoston direktiivin 92/106/ETY 3 artiklan)]

 

 

 

 

 

[Muusta kuin maantieosuudesta:

i) jos muu kuin maantieosuus on suoritettu loppuun, liikenteenharjoittajan (tai liikenteenharjoittajien, jos muuhun kuin maantieosuuteen sisältyy kaksi tai useampi muuta kuin maantiekuljetusta) allekirjoitus, joka vahvistaa, että kuljetus muulla kuin maantieosuudella on suoritettu

ii) muun kuin maantiekuljetuksen reitillä sijaitsevien terminaalien (rautatieasema tai satama) asianomaisten rautatie- tai satamaviranomaisten allekirjoitus tai leima, jos saatavilla, joka vahvistaa, että muun kuin maantieosuuden kyseinen osa on suoritettu ]

[3 artiklan 2 kohdan j alakohta (korvaa neuvoston direktiivin 92/106/ETY 3 artiklan)]

 

 

 

 

 

Lähettäjän nimi, osoite ja allekirjoitus

8 artiklan 3 kohdan a alakohta

[8 artiklan 3 kohdan a alakohta (muutoksia ei ehdoteta)]

 

Liikenteenharjoittajan nimi, osoite ja allekirjoitus

8 artiklan 3 kohdan b alakohta

[8 artiklan 3 kohdan b alakohta (muutoksia ei ehdoteta)]

 

Vastaanottajan nimi, osoite ja allekirjoitus sekä toimituspäivä, kun tavarat on toimitettu

8 artiklan 3 kohdan c alakohta

[8 artiklan 3 kohdan c alakohta (muutoksia ei ehdoteta)]

 

 

 

Tavaroiden haltuunottopaikka ja -aika sekä määräpaikka

8 artiklan 3 kohdan d alakohta

[8 artiklan 3 kohdan d alakohta (muutoksia ei ehdoteta)]

 

 

 

Tavaralajin yleisesti käytetty nimitys ja pakkaustapa sekä, kun on kyse vaarallisista tavaroista, tavaran yleisesti hyväksytty nimitys sekä kollien määrä, niiden erityismerkinnät ja numerot

8 artiklan 3 kohdan e alakohta

[8 artiklan 3 kohdan e alakohta (muutoksia ei ehdoteta)]

 

 

Tavaran kokonaismassa tai sen määrä muulla tavoin ilmaistuna

8 artiklan 3 kohdan f alakohta

[8 artiklan 3 kohdan f alakohta (muutoksia ei ehdoteta)]

 

 

Moottoriajoneuvon ja perävaunun rekisterinumero

8 artiklan 3 kohdan g alakohta

[8 artiklan 3 kohdan g alakohta (muutoksia ei ehdoteta)]

 

 

Asianomaiselta viranomaiselta saatu valvotun edustajan yksilöivä aakkosnumeerinen tunniste

Liitteen 6.3.2.6 kohdan a alakohta

 

 

Lähetyksen yksilöivä tunniste, kuten lentorahtikirjan (alarahtikirjan tai päärahtikirjan) numero

Liitteen 6.3.2.6 kohdan b alakohta

 

 

Lähetyksen sisältö (**)

Liitteen 6.3.2.6 kohdan c alakohta

 

 

Lähetyksen turvaluokitus, eli mainitaan joko

- ”SPX”, jos lähetys on turvallinen matkustaja-, rahti- ja posti-ilma-aluksessa kuljetettavaksi, tai

- ”SCO”, jos lähetys on turvallinen ainoastaan rahti- ja posti-ilma-aluksessa kuljetettavaksi, tai

- ”SHR”, jos lähetys on turvallinen matkustaja-, rahti- ja posti-ilma-aluksessa kuljetettavaksi suuririskisiä lähetyksiä koskevien vaatimusten mukaisesti

Liitteen 6.3.2.6 kohdan d alakohta

 

 

Syy turvaluokituksen antamiseen, eli mainitaan

- ”KC”, kun lähetys on vastaanotettu tunnetulta lähettäjältä, tai

- ”AC”, kun lähetys on vastaanotettu tunnetulta tiliasiakkaalta, tai

- ”RA”, kun lähetys on valvotun edustajan valitsema, tai

- turvatarkastuksessa käytetty keino tai menetelmä, tai

- perusteet lähetyksen vapauttamiselle turvatarkastuksesta

Liitteen 6.3.2.6 kohdan e alakohta

 

 

Turvaluokituksen antaneen henkilön nimi tai vastaava tunniste ja luokituksen antamispäivä ja -aika

Liitteen 6.3.2.6 kohdan f alakohta

 

 

Sellaisen valvotun edustajan asianomaiselta viranomaiselta saama yksilöivä tunniste, joka on hyväksynyt toisen valvotun edustajan lähetykselle antaman turvaluokituksen

Liitteen 6.3.2.6 kohdan g alakohta

 

 

Yleiset rahtikirjamerkinnät

 

 

 

 

 

 

5.4.1.1.1

 

Yleiset tiedot, jotka edellytetään säiliöaluksilla tapahtuvista kuljetuksista

 

 

 

 

 

 

5.4.1.1.2 – ainoastaan ADN

 

Erityistiedot, joita edellytetään tietyntyyppisistä vaarallisista aineista tai tietyistä pakkauksista, konteista, säiliöistä ja vastaavista tai kun on kyse eri liikennemuotoja sisältävästä kuljetusketjusta, ADR-, RID- ja ADN-sopimuksen sovellettavissa liitteissä olevassa 5.4 luvussa annettujen erityismääräysten mukaisesti

 

 

 

 

 

 

5.4.1.1.3 – 5.4.1.1.21 – ADR ja RID

5.4.1.1.3 – 5.4.1.1.22 – ADN

 

Lisä- tai erityistiedot tietyille vaarallisten aineiden luokille

 

 

 

 

 

 

5.4.1.2

 

Vaarattomat aineet

5.4.1.5

 

Kontin/ajoneuvon pakkaustodistus

5.4.2

 

Kirjalliset turvallisuusohjeet

 

 

 

 

 

 

5.4.3

 

Sellaisten jätteiden siirtoa koskevaan ilmoitusasiakirjaan sisältyvät tiedot, joihin sovelletaan asetuksen (EY) N:o 1013/2016 4 artiklan mukaista kirjallista ennakkoilmoitus- ja -hyväksyntämenettelyä

 

 

 

 

 

 

 

Liite IA

Sellaisten jätteiden siirtoa koskevaan siirtoasiakirjaan sisältyvät tiedot, joihin sovelletaan asetuksen (EY) N:o 1013/2016 4 artiklan mukaista kirjallista ennakkoilmoitus- ja -hyväksyntämenettelyä

 

 

 

 

 

 

 

Liite IB

Sellaisten jätteiden siirron mukana seuraavaan asiakirjaan sisältyvät tiedot, joihin sovelletaan asetuksen (EY) N:o 1013/2016 18 artiklan mukaisia yleisiä tietojen antamista koskevia vaatimuksia

 

 

 

 

 

 

 

Liite VII

Jäsenvaltioiden lainsäädäntö

Seuraavassa taulukossa luetellaan SEUT-sopimuksen kolmannen osan VI osaston soveltamisalaan kuuluvia kysymyksiä koskeva jäsenvaltioiden kansallinen lainsäädäntö, jossa edellytetään sellaisten tietojen antamista, jotka ovat osittain tai kokonaan samoja kuin tämän liitteen A kohdassa yksilöidyt tiedot.

[Jäsenvaltio]

Lainsäädäntö

Tietoyksikkö

[Lainsäädäntöviite]

[Lainsäädäntöviite]

[…]

[Lainsäädäntöviite]

[Kyseessä olevassa säädöksen artiklassa määritelty tietoyksikkö]

[Artiklaviite]

[Artiklaviite]

 

 [Artiklaviite]

[…]

[…]

[…]

[…]

[…]

[Kyseessä olevassa säädöksen artiklassa määritelty tietoyksikkö]

[Artiklaviite]

[Artiklaviite]

[…]

 [Artiklaviite]

[Jäsenvaltio]

Lainsäädäntö

Tietoyksikkö

[Lainsäädäntöviite]

[Lainsäädäntöviite]

[…]

[Lainsäädäntöviite]

[Kyseessä olevassa säädöksen artiklassa määritelty tietoyksikkö]

[Artiklaviite]

[Artiklaviite]

 

 [Artiklaviite]

[…]

[…]

[…]

[…]

[…]

[Kyseessä olevassa säädöksen artiklassa määritelty tietoyksikkö]

[Artiklaviite]

[Artiklaviite]

[…]

 [Artiklaviite]

LIITE II

VAATIMUSTENMUKAISUUDEN ARVIOINTILAITOKSIA KOSKEVAT VAATIMUKSET

1.  Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen on akkreditointia varten täytettävä 2–11 kohdassa säädetyt vaatimukset.

2.  Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen on oltava perustettu jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti, ja sen on oltava oikeushenkilö.

3.  Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen on oltava arvioimastaan organisaatiosta taikka eFTI-alustasta tai eFTI-palveluntarjoajasta riippumaton kolmas osapuoli.

Laitosta, joka kuuluu sellaisia yrityksiä edustavaan toimialajärjestöön tai ammatilliseen liittoon, jotka osallistuvat laitoksen arvioimien eFTI-alustojen tai eFTI-palveluntarjoajien suunnitteluun, valmistukseen, toimittamiseen, kokoamiseen, käyttöön tai huoltoon, voidaan pitää tällaisena laitoksena sillä ehdolla, että osoitetaan, että kyseinen laitos on riippumaton eikä eturistiriitoja ole.

4.  Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitos, sen ylin johto ja vaatimustenmukaisuuden arviointitehtävien suorittamisesta vastaava henkilöstö eivät saa olla arvioimiensa eFTI-alustojen tai eFTI-palveluntarjoajien suunnittelijoita, valmistajia, toimittajia, asentajia, ostajia, omistajia, käyttäjiä tai kunnossapitäjiä eivätkä minkään tällaisen osapuolen edustajia.

Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitos, sen ylin johto ja vaatimustenmukaisuuden arviointitehtävien suorittamisesta vastaava henkilöstö eivät myöskään saa olla suoranaisesti mukana näiden eFTI-alustojen tai eFTI-palveluntarjoajien suunnittelussa, valmistuksessa tai rakentamisessa, kaupan pitämisessä, asentamisessa, käytössä tai huollossa eivätkä edustaa näissä toiminnoissa mukana olevia osapuolia. Ne eivät saa osallistua mihinkään toimintaan, joka voi olla ristiriidassa sen kanssa, että ne ovat arvioissaan riippumattomia, tai joka voi vaarantaa niiden riippumattomuuden niissä vaatimuksenmukaisuuden arviointitoimissa, joita varten ne on ilmoitettu. Tämä koskee erityisesti konsultointipalveluja.

Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten on varmistettava, että niiden tytäryhtiöiden tai alihankkijoiden toimet eivät vaikuta niiden suorittamien vaatimustenmukaisuuden arviointitoimien luottamuksellisuuteen, objektiivisuuteen ja puolueettomuuteen.

5.  Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten ja niiden henkilöstön on suoritettava vaatimustenmukaisuuden arviointitoimet moitteetonta ammattietiikkaa ja kyseisellä erityisalalla vaadittavaa teknistä pätevyyttä osoittaen, eikä arviointilaitoksiin ja niiden henkilöstöön saa kohdistua mitään sellaista painostusta tai johdattelua – etenkään taloudellista painostusta tai johdattelua – joka saattaisi vaikuttaa arviointilaitosten ja niiden henkilöstön harkintaan tai vaatimustenmukaisuuden arviointitoimien tuloksiin, erityisesti sellaisten henkilöiden tai henkilöryhmien osalta, joille näiden toimien tuloksilla on merkitystä.

6.  Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen on kyettävä suorittamaan kaikki vaatimustenmukaisuuden arviointitehtävät, jotka tällaiselle laitokselle on osoitettu 12 ja 13 artiklassa ja joita varten se on ilmoitettu, siitä riippumatta, suorittaako vaatimustenmukaisuuden arviointilaitos kyseiset tehtävät itse vai suoritetaanko ne sen puolesta ja sen vastuulla.

Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksella on kaikissa tapauksissa ja kunkin sellaisen sertifiointimenettelyn osalta, jota varten se on ilmoitettu, oltava käytössään

a)  tarvittava henkilöstö, jolla on tekninen tietämys sekä riittävä ja soveltuva kokemus vaatimustenmukaisuuden arviointitehtävien suorittamiseksi;

b)  tarvittavat kuvaukset menettelyistä, joiden mukaisesti vaatimustenmukaisuuden arviointi suoritetaan, siten, että varmistetaan näiden menettelyiden avoimuus ja toistettavuus. Sillä on oltava käytössään asianmukaiset toimintatavat ja menettelyt, joissa erotetaan toisistaan ilmoitettuna laitoksena suoritetut tehtävät ja muu toiminta;

c)  tarvittavat menettelyt, joiden mukaisesti se hoitaa tehtäviään siten, että yritysten koko, toimiala ja rakenne sekä kyseessä olevan teknologian monimutkaisuus otetaan asianmukaisesti huomioon.

Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksella on oltava käytössään tarvittavat keinot niiden teknisten ja hallinnollisten tehtävien suorittamiseen, joita vaatimustenmukaisuuden arviointitoimien asianmukainen hoitaminen edellyttää.

7.  Vaatimustenmukaisuuden arviointitehtävien suorittamisesta vastaavalla henkilöstöllä on oltava

a)  vankka tekninen ja ammatillinen koulutus, joka kattaa kaikki ne vaatimustenmukaisuuden arviointitoimet, joita varten vaatimustenmukaisuuden arviointilaitos on ilmoitettu;

b)  riittävät tiedot suoritettavia arviointeja koskevista vaatimuksista ja riittävät valtuudet tällaisten arviointien suorittamiseen;

c)  asianmukaiset tiedot ja ymmärrys 9 artiklassa vahvistetuista vaatimuksista;

d)  kyky laatia vaatimustenmukaisuustodistuksia, asiakirjoja ja selostuksia, joilla osoitetaan, että arvioinnit on suoritettu.

8.  Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten, niiden ylimmän johdon ja vaatimustenmukaisuuden arviointitehtävien suorittamisesta vastaavan henkilöstön puolueettomuus on taattava.

Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen ylimmän johdon ja vaatimustenmukaisuuden arviointitehtävien suorittamisesta vastaavan henkilöstön palkka ei saa olla riippuvainen suoritettujen arviointien määrästä eikä arviointien tuloksista.

9.  Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten on otettava vastuuvakuutus, jollei tällainen vastuu kuulu valtiolle kansallisen lainsäädännön perusteella tai jollei jäsenvaltio itse ole välittömästi vastuussa vaatimustenmukaisuuden arvioinnista.

10.  Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten henkilöstöllä on vaitiolovelvollisuus kaikkien niiden tietojen suhteen, jotka se saa suorittaessaan tehtäviään 12 ja 13 artiklan tai niiden täytäntöön panemiseksi annetun kansallisen lainsäädännön säännösten mukaisesti, paitsi sen jäsenvaltion toimivaltaisiin viranomaisiin nähden, jossa laitosten toimet suoritetaan. Omistusoikeudet on suojattava.

11.  Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten on osallistuttava asiaankuuluviin standardointitoimiin ja asiaankuuluviin sääntelytoimiin tai varmistettava, että niiden vaatimustenmukaisuuden arviointitehtävien suorittamisesta vastaava henkilöstö saa niistä tiedon.

(1) EUVL C 62, 15.2.2019, s. 265.
(2)EUVL C 62, 15.2.2019, s. 265.
(3)Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 12. maaliskuuta 2019.
(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 952/2013, annettu 9 päivänä lokakuuta 2013, unionin tullikoodeksista (EUVL L 269, 10.10.2013, s. 1).
(5)Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Eurooppalaiset yhteentoimivuusperiaatteet – täytäntöönpanostrategia, COM(2017) 134.
(6)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 765/2008, annettu 9 päivänä heinäkuuta 2008, tuotteiden kaupan pitämiseen liittyvää akkreditointia ja markkinavalvontaa koskevista vaatimuksista ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 339/93 kumoamisesta (EUVL L 218, 13.8.2008, s. 30).
(7)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).
(8)EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.
(9)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1).
(10)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 45/2001, annettu 18 päivänä joulukuuta 2000, yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1).
(11)EUVL C …
(12)Viittaukset ADR-, RID- ja ADN-sopimuksiin on ymmärrettävä siten kuin ne on määritelty direktiivin 2008/68/EY 2 artiklan 1, 2 ja 3 alakohdassa. Numerot viittaavat ADR‑, RID- ja ADN-sopimusten liitteisiin.


Metsälainsäädännön soveltamisen valvontaa, metsähallintoa ja puukauppaa koskeva EU:n ja Vietnamin vapaaehtoinen kumppanuussopimus ***
PDF 107kWORD 38k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 12. maaliskuuta 2019 esityksestä neuvoston päätökseksi metsälainsäädännön soveltamisen valvontaa, metsähallintoa ja puukauppaa koskevan Euroopan unionin ja Vietnamin sosialistisen tasavallan vapaaehtoisen kumppanuussopimuksen tekemisestä (10861/2018 – C8-0445/2018 – 2018/0272(NLE))
P8_TA(2019)0140A8-0083/2019

(Hyväksyntä)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi metsälainsäädännön soveltamisen valvontaa, metsähallintoa ja puukauppaa koskevan Euroopan unionin ja Vietnamin sosialistisen tasavallan vapaaehtoisen kumppanuussopimuksen tekemisestä (10861/2018),

–  ottaa huomioon luonnoksen metsälainsäädännön soveltamisen valvontaa, metsähallintoa ja puukauppaa koskevaksi Euroopan unionin ja Vietnamin sosialistisen tasavallan vapaaehtoiseksi kumppanuussopimukseksi (10877/2018),

–  ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 207 artiklan 3 ja 4 kohdan ensimmäisen alakohdan sekä 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan v alakohdan ja 7 kohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C8-0445/2018),

–  ottaa huomioon 12. maaliskuuta 2019 antamansa päätöslauselman, joka ei liity lainsäädäntöön(1), esityksestä päätökseksi,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan 1 ja 4 kohdan sekä 108 artiklan 7 kohdan,

–  ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan suosituksen ja kehitysvaliokunnan lausunnon (A8-0083/2019),

1.  antaa hyväksyntänsä sopimuksen tekemiselle;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Vietnamin sosialistisen tasavallan hallituksille ja parlamenteille.

(1) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0141.


Metsälainsäädännön soveltamisen valvontaa, metsähallintoa ja puukauppaa koskeva EU:n ja Vietnamin vapaaehtoinen kumppanuussopimus (päätöslauselma)
PDF 148kWORD 51k
Euroopan parlamentin päätöslauselma, joka ei liity lainsäädäntöön, 12. maaliskuuta 2019 esityksestä neuvoston päätökseksi metsälainsäädännön soveltamisen valvontaa, metsähallintoa ja puukauppaa koskevan Euroopan unionin ja Vietnamin sosialistisen tasavallan vapaaehtoisen kumppanuussopimuksen tekemisestä (10861/2018 – C8-0445/2018 – 2018/0272M(NLE))
P8_TA(2019)0141A8-0093/2019

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi metsälainsäädännön soveltamisen valvontaa, metsähallintoa ja puukauppaa koskevan Euroopan unionin ja Vietnamin sosialistisen tasavallan vapaaehtoisen kumppanuussopimuksen tekemisestä (10861/2018),

–  ottaa huomioon 9. lokakuuta 2018 päivätyn luonnoksen metsälainsäädännön soveltamisen valvontaa, metsähallintoa ja puukauppaa koskevaksi Euroopan unionin ja Vietnamin sosialistisen tasavallan vapaaehtoiseksi kumppanuussopimukseksi (10877/2018),

–  ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 207 artiklan 3 ja 4 kohdan ensimmäisen alakohdan sekä 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan v alakohdan ja 7 kohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C8-0445/2018),

–  ottaa huomioon puitesopimuksen Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Vietnamin sosialistisen tasavallan kokonaisvaltaisesta kumppanuudesta ja yhteistyöstä(1),

–  ottaa huomioon luonnoksen Euroopan unionin ja Vietnamin sosialistisen tasavallan väliseksi vapaakauppasopimukseksi,

–  ottaa huomioon luonnoksen Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Vietnamin sosialistisen tasavallan väliseksi sijoitussuojasopimukseksi,

–  ottaa huomioon Euroopan yhteisöön suuntautuvaa puutavaran tuontia koskevan FLEGT-lupajärjestelmän perustamisesta 20. joulukuuta 2005 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2173/2005(2) (FLEGT-asetus),

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen metsälainsäädännön soveltamisen valvonnan, metsähallinnon ja puukaupan toimintasuunnitelmaksi (COM(2003)0251),

–  ottaa huomioon 28. kesäkuuta 2016 annetut neuvoston päätelmät metsälainsäädännön soveltamisen valvonnasta, metsähallinnosta ja puukaupasta (10721/2016),

–  ottaa huomioon puutavaraa ja puutuotteita markkinoille saattavien toimijoiden velvollisuuksien vahvistamisesta 20. lokakuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 995/2010(3) (unionin puutavara-asetus),

–  ottaa huomioon Environmental Investigation Agencyn (EIA) 31. toukokuuta 2018 julkaiseman raportin ”Serial Offender: Vietnam’s continued imports of illegal Cambodian timber”(4) ja 25. syyskuuta 2018 julkaiseman raportin ”Vietnam in Violation: Action required on fake CITES permits for rosewood trade”(5),

–  ottaa huomioon YK:n kestävän kehityksen tavoitteet vuosiksi 2015–2030,

–  ottaa huomioon ilmastonmuutosta koskevan YK:n puitesopimuksen osapuolten 21. konferenssissa (COP21) 12. joulukuuta 2015 hyväksytyn Pariisin sopimuksen,

–  ottaa huomioon vuoden 2011 Bonnin haasteen eli maailmanlaajuisen tavoitteen kunnostaa maa-alueita, joilta metsä on hävitetty tai joiden maaperä on huonontunut, 150 miljoonaa hehtaaria vuoteen 2020 mennessä ja 350 miljoonaa hehtaaria vuoteen 2030 mennessä,

–  ottaa huomioon YK:n ympäristöohjelman (UNEP) vuonna 2012 julkaiseman raportin ”Green carbon, black trade: illegal logging, tax fraud and laundering in the world’s tropical forests”(6),

–  ottaa huomioon YK:n yleissopimukset rikollisuuden ja korruption torjumiseksi, mukaan lukien kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastainen yleissopimus ja korruption vastainen yleissopimus,

–  ottaa huomioon 12. maaliskuuta 2019(7) antamansa lainsäädäntöpäätöslauselman esityksestä neuvoston päätökseksi,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan 2 kohdan,

–  ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan mietinnön ja kehitysvaliokunnan lausunnon (A8-0093/2019),

A.  toteaa, että Vietnam oli Indonesian ja Malesian jälkeen kolmas Aasian maa, joka aloitti neuvottelut metsälainsäädännön soveltamisen valvontaa, metsähallintoa ja puukauppaa (FLEGT) koskevasta vapaaehtoisesta kumppanuussopimuksesta vuonna 2010; toteaa, että neuvottelut saatiin päätökseen toukokuussa 2017 ja sopimus allekirjoitettiin 19. lokakuuta 2018;

B.  toteaa, että vapaaehtoisen kumppanuussopimuksen tavoitteena on vahvistaa oikeudellinen kehys sen varmistamiseksi, että kaikki sopimuksen alaiset Vietnamista EU:n alueelle tuotavat puutuotteet ja puutavara on tuotettu laillisesti; toteaa, että vapaaehtoisilla kumppanuussopimuksilla pyritään yleisesti tukemaan järjestelmällisiä muutoksia metsäalalla metsänhoidon kestävyyden saavuttamiseksi, lopettamaan laittomat hakkuut ja tukemaan maailmanlaajuisia pyrkimyksiä estää metsäkato ja metsien pilaaminen;

C.  toteaa, että Vietnam on puukaupan alalla merkittävä valtio, jonka puunjalostusala on maailman neljänneksi suurin ja vientiin suuntautunut ja joka pyrkii alalla maailman suurimmaksi; toteaa, että jalostuksen keskuksena Vietnam on merkittävä puutuotteiden viejä EU:hun ja myös lähialueelleen, erityisesti Kiinaan ja Japaniin;

D.  toteaa, että Vietnam on merkittävä puutavaran ja puutuotteiden tuoja, sillä maan tehtaissa kulutettiin vuonna 2017 noin 34 miljoonaa kuutiometriä puutavaraa ja puutuotteita, joista 25 prosenttia oli tuotu maahan ja 75 prosenttia oli peräisin kotimaisista viljelysmetsistä, joista monet ovat pienviljelijöiden omistamia ja hoitamia; toteaa, että tuonnin arvo kasvoi 68 prosentilla vuosina 2011–2017; toteaa, että viime vuosina Vietnam on edistynyt huomattavasti maan sisäisen metsäkadon vähentämisessä ja maan metsäpinta-ala on lisääntynyt niin, että kun vuonna 2005 metsää oli 37 prosenttia pinta-alasta, vuonna 2018 sitä on 41,65 prosenttia, kun viljelysmetsät lasketaan mukaan; toteaa, että kotimaisten luonnonmetsien hakkuukielto on ollut voimassa Vietnamissa vuodesta 2016;

E.  toteaa, että tukkien ja sahatavaran tärkeimmät alkuperämaat vuonna 2017 olivat Kamerun, Yhdysvallat ja Kambodža ja myös Kongon demokraattinen tasavalta oli merkittävä toimittaja; toteaa, että vuodesta 2015 alkaen Kambodža on ollut toiseksi merkittävin trooppisen puutavaran toimittaja Vietnamiin huolimatta tiedoista, joiden mukaan vienti Vietnamiin on kielletty(8); toteaa, että vuosina 2016–2017 Afrikan maista tapahtuneen tuonnin määrän ilmoitettiin kasvaneen 43 prosenttia ja tuonnin arvon 40 prosenttia; toteaa, että asiaan perehtyneiden kansalaisjärjestöjen mukaan Kambodžasta ja Kongon demokraattisesta tasavallasta tuotavalle puutavaralle olisi annettava korkea riskiluokitus ja että raakapuuta tuodaan usein maista, joille on tunnusomaista heikko hallinto sekä korruption ja konfliktien yleisyys, ja puunkorjuun laittomuuden riski on näissä maissa yleinen;

F.  toteaa, että Kambodžassa metsäkato on maailman viidenneksi korkeimmalla tasolla ja YK:n tilastojen mukaan Kambodžan metsäpinta-ala on huvennut niin, että kun vuonna 1990 metsää oli 73 prosenttia, vuonna 2010 sitä oli enää 57 prosenttia pinta-alasta;

G.  toteaa, että 28. marraskuuta 2006 annetun määräyksen nro 131 3 artiklan perusteella Kambodža kieltää muiden kuin viljelysmetsistä peräisin olevien pyöröhirsien ja höyläämättömän puutavaran sekä paksuudeltaan ja leveydeltään yli 25 senttimetrin kokoisen neliön tai suorakaiteen muotoon särmätyn puutavaran viennin(9); toteaa, että lähtökohtaisesti kaikki luonnonmetsistä peräisin olevat kambodžalaiset puutuotteet rikkovat Kambodžan lakia; toteaa, että vapaaehtoisen kumppanuussopimuksen nojalla Vietnam sitoutuu tuomaan maahan ainoastaan puutavaraa, joka on korjattu puun alkuperämaan kansallisen lainsäädännön mukaisesti;

H.  toteaa, että vapaaehtoisen kumppanuussopimuksen mukaisesti valtio sitoutuu laatimaan toimintatavan, jolla varmistetaan, että EU:hun viedään vain lailliseksi todistettua puutavaraa ja puutuotteita(10); toteaa, että Vietnamin on hyväksyttävä puutavaran laillisuuden varmistusjärjestelmää koskeva lainsäädäntö ja luotava tarvittavat hallinnolliset rakenteet ja valmiudet sopimukseen kuuluvien sitoumusten täytäntöönpanoa ja sen valvomista varten; toteaa, että tämä sopimus koskee sekä kotimaan markkinoille että vientimarkkinoille tarkoitettua puutavaraa ja puutuotteita lukuun ottamatta FLEGT-lupajärjestelmän viimeistä vaihetta, joka koskee toistaiseksi ainoastaan EU:hun suuntautuvaa vientiä;

I.  toteaa, että Vietnam on sitoutunut hyväksymään lainsäädännön, joka takaa, että vain laillisesti tuotettua puutavaraa(11) tuodaan sen markkinoille, puutavaran ja puutuotteiden tuojia koskevien due diligence -velvoitteiden mukaisesti; toteaa, että Vietnam on sitoutunut myös tunnustamaan korjuumaiden asiaankuuluvat lait vapaaehtoiseen kumppanuussopimukseen sisältyvän laillisuuden määritelmän mukaisesti;

J.  toteaa, että tämän sopimuksen edistäminen alueella on tärkeä tekijä taloudellisen yhdentymisen ja kansainvälisten kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisen kannalta; toteaa, että uusien vapaaehtoisten kumppanuussopimusten tekeminen, erityisesti Kiinan kanssa, joka on Vietnamin rajanaapuri ja väistämättä merkittävä toimija puunjalostusalalla, voisi tuoda lisää takeita puutavaran ja puutuotteiden laillisuudesta ja kestävyydestä alueella;

K.  toteaa, että Vietnam voi liittyä EU:n FLEGT-lupajärjestelmään vasta kun se on osoittanut panneensa täytäntöön kaikki vapaaehtoisen kumppanuussopimuksen sitoumukset(12) ja luonut valmiudet siihen liittyvän kansallisen lainsäädännön täytäntöönpanon valvontaan; toteaa, että FLEGT-lupajärjestelmän nojalla tuodun puutavaran oletetaan olevan laillista EU:n puutavara-asetuksen mukaisesti; toteaa, että Vietnamin liittyminen FLEGT-lupajärjestelmään hyväksytään delegoidulla säädöksellä;

L.  toteaa, että EU:n ja Vietnamin välinen vapaakauppasopimus vapauttaa voimaan tullessaan puutavaran ja puutuotteiden kauppaa ja EU:n puutavara-asetuksen mukaiset yleiset due diligence -velvoitteet koskevat Vietnamista tuotavia tuotteita ennen kuin FLEGT-lupien myöntäminen käynnistyy(13);

1.  muistuttaa, että kestävä ja osallistava metsänhoito ja metsähallinto on oleellisen tärkeää kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030:n ja Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi;

2.  kehottaa EU:ta varmistamaan, että vapaaehtoinen kumppanuussopimus on yhdenmukainen kaikkien sen toimintalinjojen kanssa, myös kehityksen, ympäristön, maatalouden ja kaupan aloilla;

3.  tukee voimakkaasti Vietnamin FLEGT-prosessia ottaen huomioon maan aseman puunjalostussektorilla; suhtautuu myönteisesti vapaaehtoisen kumppanuussopimuksen allekirjoittamiseen, kun sopimuksen tarkoituksena on asteittain saavutettava kokonaisvaltainen toimintapoliittinen uudistus laittomasti tuotetun puutavaran poistamiseksi vietnamilaisten toimijoiden toimitusketjuista; panee tyytyväisenä merkille Vietnamin sitoutumisen ja tähän mennessä saavutetut tulokset ja on tietoinen siitä, että sopimuksen täysimääräinen täytäntöönpano on pitkä prosessi, johon kuuluu paitsi laajan lainsäädännön (puutavaran laillisuuden varmistusjärjestelmä) hyväksyminen myös sen varmistaminen, että hallinnolliset valmiudet ja asiantuntemus sopimuksen täytäntöönpanoa ja valvontaa varten ovat riittävät; muistuttaa, että FLEGT-lupien myöntäminen voi alkaa vasta kun Vietnam on osoittanut puutavaran laillisuuden varmistusjärjestelmänsä valmiuden; panee merkille haasteet, jotka liittyvät kansallisen ja alueellisen tason väliseen koordinointiin, joka on välttämätöntä sopimuksen koko maan laajuisen asianmukaisen ja johdonmukaisen täytäntöönpanon kannalta, ja kehottaa Vietnamin hallitusta varmistamaan tällaisen koordinoinnin;

4.  muistuttaa, että sopimuksen täytäntöönpanolla on täydennettävä ympäristönsuojelua koskevia EU:n sitoumuksia ja varmistettava yhdenmukaisuus laajamittaisen metsäkadon estämistä koskevien sitoumusten kanssa;

5.  kehottaa komissiota ja Euroopan ulkosuhdehallintoa osoittamaan riittävät resurssit vapaaehtoisen kumppanuussopimuksen täytäntöönpanoon, muun muassa takaamalla riittävät resurssit EU:n edustustolle Hanoissa ja kohdentamalla nykyisistä ja tulevista kehitysyhteistyön rahoitusvälineistä Vietnamille määrärahoja sopimuksen täytäntöönpanoon; kannustaa komissiota ja Euroopan ulkosuhdehallintoa avustamaan Vietnamin viranomaisia ja kansalaisyhteiskunnan edustajia muun muassa antamalla satelliittikuvia näiden käyttöön; kehottaa EU:ta kohdentamaan pyrkimyksensä Vietnamin oikeudellisen kehyksen ja institutionaalisten valmiuksien vahvistamiseen puuttumalla niihin teknisiin ja taloudellisiin haasteisiin, jotka estävät nykyisen kansallisen ja kansainvälisen sääntelyn tehokkaan täytäntöönpanon ja sen valvonnan;

6.  panee merkille Vietnamin puunjalostusalan tekemät sitoumukset laittoman puutavaran poistamiseksi toimitusketjuista ja tietoisuuden lisäämiseksi asiasta; painottaa kuitenkin, että alan sisäinen ajattelutavan muutos ja määrätietoinen täytäntöönpano ovat avainasemassa; muistuttaa, että kun toimitusketjuissa on mukana laitonta puutavaraa, riskinä on, että Vietnamin puunjalostusteollisuuden maine kärsii;

7.  on kuitenkin tietoinen siitä, että aiemmin Vietnamilla on ollut huomattavia vaikeuksia puuttua laittomaan puukauppaan Laosista ja viime vuosina Kambodžasta; katsoo, että näissä tapauksissa Vietnam ja toimittajamaat ovat yhdessä vastuussa laittoman kaupan kiihdyttämisestä, sillä etenkin maakunnallisella tasolla Vietnamin viranomaiset ovat tehneet virallisia päätöksiä, jotka rikkovat puun korjuumaan lainsäädäntöä, kuten määränneet virallisia tuontikiintiöitä;

8.  panee tyytyväisenä merkille, että Vietnam on sitoutunut hyväksymään lainsäädännön, joka takaa, että maan markkinoille tuodaan vain laillisesti tuotettua puutavaraa tuojilta edellytettyjen due diligence -velvoitteiden mukaisesti, ja pitää tätä yhtenä vapaaehtoisen kumppanuussopimuksen pääsaavutuksista; muistuttaa, että due diligence -velvoitteiden täyttämisessä pelkkä ”rasti ruutuun” -periaate ei riitä, vaan niihin on sisällyttävä kaikki tarvittavat toimenpiteet, kuten tietojen kerääminen, riskien arviointi ja lisätoimet havaittujen riskien pienentämiseksi niin, että saavutetaan vähäinen riskitaso, ja toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava näiden velvoitteiden täyttäminen perusteellisilla ja järjestelmällisillä yrityksissä tehdyillä tarkastuksilla; korostaa, että tulliviranomaisten suorittama due diligence -velvoitteiden valvonta on haasteellista ja vaatii riittävästi koulutusta; muistuttaa, että Vietnamin viranomaisten olisi otettava käyttöön EU:n puutavara-asetusta vastaava due diligence -järjestelmä, ja korostaa, että riippumattomien kolmansien osapuolten kuuleminen kansallisessa due diligence ‑lainsäädännössä on tarpeen; kehottaa Vietnamin viranomaisia harkitsemaan kolmannen osapuolen suorittamien tarkastusten ja yritysten julkisen raportointivelvollisuuden lisäämistä due diligence -järjestelmän vaatimuksiin, tukemaan yrityksiä riittävästi niiden sitoumusten täyttämisessä ja välttämään sekä suhteettomien rasitteiden luomista pienille puutavaran toimittajille että myös porsaanreikien syntymistä;

9.  kehottaa Vietnamin hallitusta määräämään tehokkaita, varoittavia ja oikeasuhteisia seuraamuksia lainsäädännön rikkomisesta puutavaran laillisuuden varmistusjärjestelmän täytäntöönpanossa, kuten tuonnin osalta täysimääräisen kiellon saattaa Vietnamin markkinoille laitonta puutavaraa ja sellaisen puutavaran takavarikoinnin;

10.  suhtautuu myönteisesti riippumattomaan arviointimekanismiin sekä valitus- ja palautemekanismeihin ja kehottaa Vietnamin viranomaisia varmistamaan, että niiden johdosta ryhdytään asianmukaisiin toimenpiteisiin ja tarvittaessa määrätään varoittavia ja tehokkaita seuraamuksia; odottaa, että nämä mekanismit toimivat täysin avoimesti ja edistävät tietojenvaihtoa kansalaisyhteiskunnan ja täytäntöönpanon valvonnasta vastaavien viranomaisten välillä; panee tyytyväisenä merkille, että Vietnam on sitoutunut takaamaan vapaaehtoisen kumppanuussopimuksen täytäntöönpanon riippumattoman valvonnan, jota tekevät kansalaisjärjestöt, metsänhoitoyhdistykset, yritykset, ammattiliitot, paikallisyhteisöt ja metsäalueilla asuvat ihmiset; painottaa, että on ratkaisevan tärkeää, että nämä toimijat ovat mukana ja että niillä on pääsy asiaa koskeviin ajantasaisiin tietoihin, jotta ne voivat täyttää tehtävänsä ja edistää omalta osaltaan puutavaran laillisuuden varmistusjärjestelmän uskottavuutta ja jatkuvaa kehittämistä; panee tyytyväisenä merkille Vietnamin sitoumuksen sallia kansalaisyhteiskunnan edustajille pääsy kansalliseen metsätaloustietokantaan ja kannustaa Vietnamin hallitusta järjestämään julkisen kuulemisen puutavaran laillisuuden varmistusjärjestelmän täytäntöönpanoon liittyvästä lainsäädännöstä ja ottamaan saadun palautteen huomioon;

11.  panee tyytyväisenä merkille kansalaisjärjestöjen osallistumisen kumppanuussopimusneuvottelujen aikana ja niiden jälkeen ja kehottaa Vietnamin hallitusta takaamaan niiden aidon ja täysimääräisen osallisuuden täytäntöönpanovaiheen aikana ja sen jälkeen siten, että osallisuus kattaa sopimuksen koko alan, myös tuonnin valvonnan, due diligence -velvoitteet, organisaatioiden luokitusjärjestelmän ja yritysten ja FLEGT-lupien riskiperusteisen tarkastuksen; korostaa, että paikallisten yhteisöjen osallistuminen on tärkeää sekä sosioekonomisista syistä että uuden metsätalouslainsäädännön ja vapaaehtoiseen kumppanuussopimukseen sisältyvien sitoumusten asianmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi;

12.  tuomitsee jyrkästi laittoman puutavaran kaupan, jota käydään Kambodžan rajalla, ja kehottaa maiden viranomaisia estämään laittomat tavaravirrat välittömästi ja kokonaan ehdottomana edellytyksenä sille, että vapaaehtoisen kumppanuussopimuksen prosessia voidaan onnistuneesti jatkaa; kehottaa Vietnamin viranomaisia selvittämään, pidättämään tehtävistään ja saattamaan oikeuden eteen henkilöt, jotka ovat sallineet Kambodžasta ja muualta tapahtuneen laittoman kaupan ja hoitaneet sitä; panee tyytyväisenä merkille Vietnamin viranomaisten äskettäisen päätöksen sallia ainoastaan tärkeimpien kansainvälisten porttien kautta tapahtuva puukauppa sekä vahvistaa valvontavalmiuksia laittoman kaupan torjumiseksi; kehottaa Vietnamin viranomaisia antamaan Kambodžasta tuotavalle puutavaralle välittömästi korkean riskiluokituksen ja varmistamaan, että Kambodžan puun korjuuta ja vientiä koskevaa lainsäädäntöä noudatetaan vapaaehtoiseen kumppanuussopimukseen sisältyvien sitoumusten mukaisesti; kehottaa Vietnamia ja Kambodžaa lisäämään ja kehittämään vuoropuheluaan, rajat ylittävää yhteistyötä, kauppatietojen vaihtoa sekä tietojenvaihtoa laittomaan puukauppaan liittyvistä riskeistä ja kussakin maassa voimassa olevasta lainsäädännöstä ja kannustaa hyödyntämään EU:n tukea vuoropuhelun helpottamisessa; kehottaa Vietnamia ja Kambodžaa pyytämään Interpolilta tukea ja kehittämään yhdessä tehokkaita ja pitkäkestoisia toimenpiteitä, joilla voidaan torjua kiihtyviä laittomia hakkuita ja puutavaran salakuljetusta rajan yli Vietnamiin; kehottaa Vietnamin viranomaisia soveltamaan samoja toimenpiteitä tuontiin myös muista sellaisista toimittajamaista, joiden kohdalla ilmenee nyt tai jatkossa samanlaisia huolenaiheita, erityisesti Afrikassa esimerkiksi Kongon demokraattisen tasavallan kohdalla;

13.  painottaa tarvetta keskittyä puun laittoman korjuun, kuljetuksen, jalostuksen ja kaupan alueelliseen ulottuvuuteen koko toimitusketjussa; kehottaa lisäämään tämän alueellisen ulottuvuuden sopimuksen arviointiprosessiin arvioimalla yhteyttä alueen muiden valtioiden heikompien valvontamekanismien ja näistä valtioista EU:hun tapahtuvan tuonnin lisääntymisen välillä;

14.  korostaa, että metsäalan kehno hallintotapa ja korruptio kiihdyttävät laittomia hakkuita ja metsien hävitystä ja että koko FLEGT-aloitteen onnistuminen riippuu myös petosten ja korruption torjumisesta puutavaran toimitusketjun kaikissa vaiheissa; kehottaa Vietnamin hallitusta toimimaan laajalle levinneen korruption kitkemiseksi ja puuttumaan muihin laitonta kauppaa kiihdyttäviin tekijöihin, erityisesti tullin ja muiden sellaisten viranomaisten osalta, joilla on merkittävä rooli vapaaehtoisen kumppanuussopimuksen täytäntöönpanossa ja valvonnassa, osoittaakseen konkreettisesti Vietnamin sitoutumisen sopimusprosessiin; korostaa, että rankaisematta jättäminen puutavara-alalla on lopetettava varmistamalla, että rikkomuksista nostetaan syytteet;

15.  panee tyytyväisenä merkille Vietnamin hallituksen äskettäin hyväksymän vapaaehtoisen kumppanuussopimuksen täytäntöönpanon toimintasuunnitelman ja kehottaa hallitusta noudattamaan konkreettista, aikaan sidottua ja mitattavissa olevaa lähestymistapaa; panee tyytyväisenä merkille, että 1. tammikuuta 2019 tuli voimaan uusi metsätalouslainsäädäntö, johon sisältyy kielto tuoda laittomasti tuotettua puutavaraa Vietnamiin, ja kehottaa Vietnamin viranomaisia panemaan tämän kiellon täytäntöön ja tarvittaessa hyväksymään täytäntöönpanotoimenpiteet nopeasti, jotta paikataan puutteita siihen saakka, kunnes puutavaran laillisuuden varmistusjärjestelmä on käytössä;

16.  panee tyytyväisenä merkille metsien kestävää hoitoa koskevat määräykset, jotka sisältyvät EU:n ja Vietnamin väliseen vapaakauppasopimukseen ja liittyvät siten myös vapaaehtoiseen kumppanuussopimukseen; kehottaa komissiota kiinnittämään erityistä huomiota puutavaralla ja puutuotteilla käytävään kauppaan vapaakauppasopimuksen täytäntöönpanon aikana ja seuraamaan kauppavirtoja tarkoin sen varmistamiseksi, että kaupan lisääntynyt vapauttaminen ei lisää laittoman kaupan riskiä;

17.  pyytää komissiota raportoimaan parlamentille vuosittain Vietnamin edistymisestä vapaaehtoisen kumppanuussopimuksen täytäntöönpanossa, myös tämän päätöslauselman vaatimusten osalta, ja yhteisen täytäntöönpanokomitean toiminnasta, jotta harkittu päätös on mahdollinen sitten kun FLEGT-lupien hyväksymisen vahvistavaa delegoitua säädöstä ehdotetaan; kehottaa komissiota harkitsemaan FLEGT-lupajärjestelmän sääntelyn parantamista seuraavan väliarvioinnin yhteydessä, jotta voidaan reagoida nopeasti tapauksissa, joissa vapaaehtoisen kumppanuussopimuksen sitoumuksia rikotaan merkittävästi;

18.  kehottaa komissiota edistämään vuoropuhelua ja tekemään EU:n puutavara-asetusta tunnetuksi alueen merkittävimpien tuojamaiden ja EU:n merkittävien kauppakumppanien, kuten Kiinan ja Japanin, kanssa ja painottamaan kahdenvälisissä suhteissa ja kauppasuhteissa näihin maihin tarvetta löytää konkreettisia ratkaisuja laittoman puukaupan estämiseksi, jotta voidaan luoda tasapuoliset globaalit toimintaedellytykset asiaan puuttumiselle; tukee komissiota vapaaehtoista kumppanuussopimusta koskevien neuvottelujen aloittamisessa Vietnamin naapurimaiden kanssa heti kun tarvittavat edellytykset täyttyvät ja painottaa FLEGT-kumppanuussopimusten merkitystä tulevissa kehitys- ja yhteistyövälineissä; kehottaa komissiota luomaan välineitä, joilla edistetään hyvien käytäntöjen vaihtoa Vietnamin ja muiden sellaisten maiden kanssa, jotka ovat jo tehneet EU:n kanssa vapaaehtoisen kumppanuussopimuksen;

19.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Vietnamin sosialistisen tasavallan ja Kambodžan kuningaskunnan hallituksille ja parlamenteille.

(1) EUVL L 329, 3.12.2016, s. 8.
(2) EUVL L 347, 30.12.2005, s. 1.
(3) EUVL L 295, 12.11.2010, s. 23.
(4) https://eia-international.org/wp-content/uploads/eia-serial-offender-web.pdf
(5) https://eia-international.org/report/vietnam-violation-action-required-fake-cites-permits-rosewood-trade/
(6) Nellemann, C., Interpolin ympäristörikollisuusohjelma (toim). 2012. Green Carbon, Black Trade: Illegal Logging, Tax Fraud and Laundering in the Worlds Tropical Forests. A Rapid Response Assessment. YK:n ympäristöohjelma, GRID-Arendal, http://wedocs.unep.org/bitstream/handle/20.500.11822/8030/Green%20carbon%20Black%20Trade_%20Illegal %20logging.pdf?sequence=5&isAllowed=y
(7) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0140.
(8) https://www.phnompenhpost.com/national/despite-ban-timber-exports-vietnam-nearing-2016-total
(9) https://eia-international.org/wp-content/uploads/eia-serial-offender-web.pdf, s. 6.
(10) Vapaaehtoinen kumppanuussopimus kattaa kaikki tärkeimmät EU:hun viedyt tuotteet, erityisesti vuoden 2005 FLEGT-asetuksessa määritellyt viisi pakollista puutuotetta (tukit, sahatavara, ratapölkyt, vaneri ja viilu), ja siihen sisältyy myös monia muita puutuotteita, kuten puuhake, parketti, lastulevy ja puuhuonekalut. Sopimus kattaa kaiken kolmansiin maihin suuntautuvan viennin, vaikka ainakin aluksi lupajärjestelmä koskee vain vientiä EU:hun.
(11) Vapaaehtoisen kumppanuussopimuksen 2 artiklan j alakohdan mukaan ’laillisesti tuotetulla puutavaralla’, jäljempänä myös ’laillinen puutavara’, tarkoitetaan puutuotteita, jotka on hakattu tai tuotu maahan ja tuotettu liitteessä II vahvistetun Vietnamin lainsäädännön ja muiden tämän sopimuksen asiaankuuluvien määräysten mukaisesti; ja, jos kyseessä on maahantuotu puutavara, puutuotteita, jotka on hakattu, tuotettu ja viety hakkuumaan asiaankuuluvan lainsäädännön ja liitteessä V kuvattujen menettelyjen mukaisesti.
(12) EU ja Vietnam arvioivat ensin yhdessä puutavaran laillisuuden varmistusjärjestelmän FLEGT-lupajärjestelmää koskevan valmiuden. Lupien myöntäminen voi alkaa vasta jos osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että järjestelmä on riittävän varma.
(13) 13.8 artiklan 2 kohdan a alakohta: ”[kummankin osapuolen on] edistettävä sellaisten metsätuotteiden kauppaa, jotka on saatu kestävästi hoidetuista metsistä ja joiden korjuussa on noudatettu sen maan lainsäädäntöä, jonka metsissä korjuu tapahtuu. Tähän voi sisältyä sopimus metsälainsäädännön noudattamista, metsähallintoa ja puukauppaa (FLEGT) koskevasta vapaaehtoisesta kumppanuudesta”.


Pöytäkirja yksilöiden suojelusta henkilötietojen automaattisessa tietojenkäsittelyssä tehdyn yleissopimuksen muuttamisesta ***
PDF 105kWORD 38k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 12. maaliskuuta 2019 esityksestä neuvoston päätökseksi luvan antamisesta jäsenvaltioille ratifioida Euroopan unionin edun mukaisesti yksilöiden suojelusta henkilötietojen automaattisessa tietojenkäsittelyssä tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen muuttamista koskeva pöytäkirja (10923/2018 – C8-0440/2018 – 2018/0238(NLE))
P8_TA(2019)0142A8-0070/2019

(Hyväksyntä)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (10923/2018),

–  ottaa huomioon Euroopan neuvoston yleissopimusta yksilöiden suojelusta henkilötietojen automaattisessa tietojenkäsittelyssä muuttavan lisäpöytäkirjan (ETS N:o 108) (CETS N:o 223),

–  ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 16 artiklan ja 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan v alakohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C8-0440/2018),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan 1 ja 4 kohdan sekä 108 artiklan 7 kohdan,

–  ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan suosituksen (A8-0070/2019),

1.  antaa hyväksyntänsä esitykselle neuvoston päätökseksi;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille ja Euroopan neuvostolle.


Jäsenvaltioille annettava valtuutus tulla turvallisuutta, turvatoimia ja palveluja koskevaa yhdennettyä lähestymistapaa jalkapallo-otteluissa ja muissa urheilutilaisuuksissa koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen osapuoleksi ***
PDF 109kWORD 38k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 12. maaliskuuta 2019 esityksestä neuvoston päätökseksi jäsenvaltioille annettavasta valtuutuksesta tulla Euroopan unionin edun mukaisesti turvallisuutta, turvatoimia ja palveluja koskevaa yhdennettyä lähestymistapaa jalkapallo-otteluissa ja muissa urheilutilaisuuksissa koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen osapuoliksi (CETS N:o 218) (12527/2018 – C8-0436/2018 – 2018/0116(NLE))
P8_TA(2019)0143A8-0080/2019

(Hyväksyntä)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (12527/2018),

–  ottaa huomioon turvallisuutta, turvatoimia ja palveluja koskevaa yhdennettyä lähestymistapaa jalkapallo-otteluissa ja muissa urheilutilaisuuksissa koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen (CETS N:o 218),

–  ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 87 artiklan 1 kohdan sekä 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan v alakohdan ja 8 kohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C8‑0436/2018),

–  ottaa huomioon 25. huhtikuuta 2002 tehdyn neuvoston päätöksen 2002/348/YOS turvallisuudesta kansainvälisten jalkapallo-ottelujen yhteydessä(1),

–  ottaa huomioon 2. helmikuuta 2017 antamansa päätöslauselman yhtenäistetystä lähestymistavasta urheilupolitiikkaan: hyvä hallinto, saavutettavuus ja rehellisyys(2),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan 1 ja 4 kohdan sekä 108 artiklan 7 kohdan,

–  ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan suosituksen ja kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan lausunnon (A8-0080/2019),

1.  antaa hyväksyntänsä esitykselle neuvoston päätökseksi;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle, komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille ja Euroopan neuvostolle.

(1) EYVL L 121, 8.5.2002, s. 1.
(2) EUVL C 252, 18.7.2018, s. 2.


EU:n ja Kiinan välisen meriliikennesopimuksen muuttamista koskeva pöytäkirja (Kroatian liittyminen Euroopan unioniin) ***
PDF 105kWORD 38k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 12. maaliskuuta 2019 esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Kiinan kansantasavallan hallituksen välisen meriliikennesopimuksen muuttamisesta Kroatian tasavallan Euroopan unioniin liittymisen huomioon ottamiseksi tehdyn pöytäkirjan tekemisestä unionin ja jäsenvaltioiden puolesta (05083/2015 – C8-0022/2019 – 2014/0327(NLE))
P8_TA(2019)0144A8-0168/2019

(Hyväksyntä)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (05083/2015),

–  ottaa huomioon luonnoksen pöytäkirjaksi Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Kiinan kansantasavallan hallituksen välisen meriliikennesopimuksen muuttamisesta (05880/2015),

–  ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 100 artiklan 2 kohdan ja 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C8‑0022/2019),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan 1 ja 4 kohdan sekä 108 artiklan 7 kohdan,

–  ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan suosituksen (A8-0168/2019),

1.  antaa hyväksyntänsä pöytäkirjan tekemiselle;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Kiinan kansantasavallan hallituksille ja parlamenteille.


EU:n ja Egyptin Euro–Välimeri-sopimus (Kroatian liittyminen Euroopan unioniin) ***
PDF 108kWORD 38k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 12. maaliskuuta 2019 esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Egyptin arabitasavallan välisestä assosiaatiosta tehtyyn Euro–Välimeri-sopimukseen Kroatian tasavallan Euroopan unioniin liittymisen huomioon ottamiseksi liitettävän pöytäkirjan tekemisestä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden puolesta (10219/2016 – C8-0135/2017 – 2016/0121(NLE))
P8_TA(2019)0145A8-0025/2019

(Hyväksyntä)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (10219/2016),

–  ottaa huomioon luonnoksen pöytäkirjaksi Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Egyptin arabitasavallan välisestä assosiaatiosta tehtyyn Euro–Välimeri-sopimukseen Kroatian tasavallan Euroopan unioniin liittymisen huomioon ottamiseksi (10221/2016),

–  ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 217 artiklan ja 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C8‑0135/2017),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan 1 ja 4 kohdan sekä 108 artiklan 7 kohdan,

–  ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan suosituksen (A8-0025/2019),

1.  antaa hyväksyntänsä pöytäkirjan tekemiselle;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Egyptin arabitasavallan hallituksille ja parlamenteille.


EU:n ja Turkmenistanin kumppanuus- ja yhteistyösopimus
PDF 137kWORD 43k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 12. maaliskuuta 2019 esityksestä neuvoston ja komission päätökseksi Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Turkmenistanin välisen kumppanuutta koskevan kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen tekemisestä Euroopan unionin ja Euroopan atomienergiayhteisön puolesta (12183/1/2011 – C8-0059/2015 – 1998/0031R(NLE))
P8_TA(2019)0146A8-0072/2019

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon esityksen neuvoston ja komission päätökseksi (12183/1/2011),

–  ottaa huomioon esityksen Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Turkmenistanin kumppanuus- ja yhteistyösopimukseksi (12288/2011),

–  ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 91 artiklan, 100 artiklan 2 kohdan, 207 ja 209 artiklan sekä 218 artiklan 6 kohdan a alakohdan mukaisesti ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 101 artiklan toisen kohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C8‑0059/2015),

–  ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Keski-Aasian alueesta ja etenkin 20. helmikuuta 2008 EU:n Keski-Aasian strategiasta(1), 15. joulukuuta 2011 EU:n Keski‑Aasian strategian täytäntöönpanon nykytilasta(2), 13. huhtikuuta 2016 EU:n Keski‑Aasian strategian täytäntöönpanosta ja uudelleentarkastelusta(3) ja 22. huhtikuuta 2009 EU:n ja Turkmenistanin väliaikaisesta kauppasopimuksesta(4) antamansa päätöslauselmat sekä 14. helmikuuta 2006 antamansa päätöslauselman ihmisoikeus- ja demokratialausekkeesta Euroopan unionin sopimuksissa(5),

–  ottaa huomioon vuonna 1999 tehdyn Euroopan yhteisön, Euroopan hiili- ja teräsyhteisön ja Euroopan atomienergiayhteisön sekä Turkmenistanin kauppaa ja kaupan liitännäistoimenpiteitä koskevan väliaikaisen sopimuksen, jonka neuvosto hyväksyi 27. heinäkuuta 2009 (5144/1999), ja sen mukaisesti perustetun sekakomitean säännölliset kokoukset,

–  ottaa huomioon EU:n ja Turkmenistanin välillä toukokuussa 2008 tehdyn energia-alan yhteistyötä koskevan yhteisymmärryspöytäkirjan,

–  ottaa huomioon kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen sekä taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen, joiden osapuoli Turkmenistan on,

–  ottaa huomioon EU:n ja Turkmenistanin vuotuisen ihmisoikeusvuoropuhelun,

–  ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan 16. joulukuuta 2015 ulkoasiainvaliokunnalle lähettämässä kirjeessä tekemän sitoumuksen, joka sisältää 3 kohdassa mainitut näkökohdat,

–  ottaa huomioon varapuheenjohtajan / korkean edustajan 5. heinäkuuta 2018 ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajalle lähettämän kirjeen, jossa hän ilmaisee tukensa Turkmenistanin kanssa tehtävälle kumppanuus- ja yhteistyösopimukselle,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan 5 kohdan,

–  ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan väliaikaisen mietinnön (A8-0072/2019),

A.  ottaa huomioon, että Euroopan unionilla on yhä enemmän yhteistoimintaa Keski-Aasian alueen kanssa;

B.  ottaa huomioon, että Turkmenistanin kanssa tehty kumppanuus- ja yhteistyösopimus parafoitiin vuonna 1997 ja allekirjoitettiin vuonna 1998; toteaa, että kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen alun perin allekirjoittaneista 15 jäsenvaltiosta 14 on sittemmin ratifioinut sopimuksen (Yhdistynyt kuningaskunta on viimeinen, joka ei vielä ole ratifioinut sitä); toteaa, että Turkmenistan ratifioi kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen vuonna 2004, toteaa, että EU:hun sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen liittyneiden jäsenvaltioiden liittymiseen kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen sovelletaan erillistä pöytäkirjaa ja ratifiointimenettelyä;

C.  toteaa, että kun kaikki ovat ratifioineet kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen, se tehdään aluksi kymmeneksi vuodeksi, minkä jälkeen se uusitaan vuosittain, jolloin EU voi irtisanoa sopimuksen, jos herää vakavia epäilyksiä ihmisoikeuksien kunnioittamisesta tai muista vakavista rikkomuksista; ottaa huomioon, että osapuolet voivat muuttaa sopimusta uusien tapahtumien huomioon ottamiseksi;

D.  ottaa huomioon, että neuvosto kuuli huhtikuussa 2009 Euroopan parlamenttia Turkmenistanin kanssa tehtävästä väliaikaisesta kauppasopimuksesta osana vaihtoehtoista menettelyä, joka ei ole oikeudellisesti sitova;

E.  toteaa, että Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö (Etyj) ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki (EBRD) ovat asettaneet vertailuarvonsa, joiden perusteella Turkmenistanin edistystä mitataan, ja edellytykset yhteistyön jatkamiselle kansainvälisesti tunnustettujen normien, oikeusvaltion, hyvä hallintotavan ja ihmisoikeuksien mukaisesti;

F.  toteaa, että Turkmenistanin pitkän aikavälin tavoitteina olisi edelleen oltava demokratian ja perus- ja ihmisoikeuksien sekä markkinatalouden periaatteiden noudattaminen, jotka muodostavat väliaikaisen kauppasopimuksen keskeiset osat (sopimuksen 1 artiklan ja kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen 2 artiklan mukaisesti); toteaa, että soveltamisen yksipuolinen keskeyttäminen on mahdollista, jos toinen osapuolista ei noudata näitä osia;

G.  ottaa huomioon, että suositusluonnoksessa, joka koski parlamentin hyväksynnän antamista kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen tekemiselle, ja siihen liitetyssä 8. toukokuuta 2015 annetussa päätöslauselmaesityksen sisältävässä mietintöluonnoksessa esitettyjen seikkojen perusteella ulkoasiainvaliokunta päätti 24. toukokuuta 2016 keskeyttää menettelyn toistaiseksi siihen saakka kunnes se katsoi ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamisessa tapahtuneen riittävästi edistystä ja päätti avata nykyisen väliaikaisen menettelyn;

H.  toteaa, että Turkmenistanin ihmisoikeustilanteen kehittymistä koskevien vertailuarvojen voimassa pysyminen on parlamentin aiempien päätöslauselmien mukaisesti erittäin tärkeää, jotta suhteet maahan voivat perustua periaatteelliseen ja johdonmukaiseen EU:n politiikkaan;

I.  toteaa, että Turkmenistan hyväksyi vuonna 2015 YK:n kehitysohjelman avustuksella vuonna 2013 laaditun ihmisoikeuksia koskevan kansallisen toimintasuunnitelman vuosiksi 2016–2020;

J.  toteaa, että Turkmenistan on tehnyt kansainvälisiä sopimuksia, kuten kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen, taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen sekä ILO:n yleissopimukset;

1.  pyytää neuvostoa, komissiota ja komission varapuheenjohtajaa / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa asettamaan kiireellisesti Turkmenistanin valtiollisten viranomaisten toteuttaman kestävän edistyksen mittaamiseksi seuraavassa esitetyt YK:n, Etyjin ja EBRD:n antamiin suosituksiin perustuvat lyhyen aikavälin vertailuarvot, ennen kuin se antaa hyväksyntänsä kumppanuus- ja yhteistyösopimukselle:

Poliittinen järjestelmä, oikeusvaltioperiaate ja hyvä hallintotapa

Ihmisoikeudet ja perusvapaudet

   i) toimeenpanovallan, lainsäädäntövallan ja tuomiovallan erottaminen selkeästi toisistaan ja muun muassa väestön todellisen osallistumisen valtiollisiin päätöksentekoprosesseihin mahdollistaminen ja takaaminen, mukaan luettuna kansainvälisten asiantuntijoiden kuten Euroopan neuvoston Venetsian komission ja Etyjin demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston (ODIHR) kuuleminen Turkmenistanin perustuslain yhteensopivuudesta näiden demokraattisten periaatteiden kanssa, ja Turkmenistanin osoittama halukkuus ottaa näiden järjestöjen ehdottamat uudistussuositukset huomioon;
   ii) kansalaisjärjestöjen rekisteröinnille ja toiminnalle asetettujen rajoitusten poistaminen;
   iii) Turkmenistanin hallituksen ihmisoikeuksia koskevassa kansallisessa toimintasuunnitelmassa vuosiksi 2016–2020 tekemien sitoumusten täytäntöönpano;
   iv) salaisten pidätysten ja tahdonvastaisten katoamisten, pakkotyön ja kidutuksen loppuminen sekä kadonneiden henkilöiden kohtalosta tai olinpaikasta ilmoittaminen, mikä antaa perheille mahdollisuuden olla yhteydessä pidätettyihin henkilöihin; poliittisten vankien olemassaolon myöntäminen valtion viranomaisten toimesta ja kansainvälisten järjestöjen ja riippumattomien tarkkailijoiden, mukaan lukien Punaisen Ristin kansainvälinen komitea, esteetön pääsy maahan;
   v) erilaisten tietolähteiden esteettömän saatavuuden varmistaminen ja erityisesti sen mahdollistaminen, että saatavilla on vaihtoehtoisia tietolähteitä, myös kansainvälisiä viestintäpalveluja, ja että ihmiset voivat omistaa televiestintälaitteita, kuten yksityisen satelliittiantennin tai kohtuuhintaisen internetyhteyden;
   vi) on lopetettava maassa tai ulkomailla toimivien riippumattomien toimittajien ja kansalais- ja ihmisoikeusaktivistien sekä heidän perheenjäsentensä vainoaminen ja pelottelu; on taattava sananvapaus ja kokoontumisvapaus;
   vii) on sallittava lupaa pyytäneiden ja edelleen vastauksia odottavien YK:n ja kansainvälisten ja alueellisten ihmisoikeusjärjestöjen vierailut;
   (viii) on lakkautettava epävirallinen ja mielivaltainen matkustuskieltojärjestelmä ja varmistettava, että henkilöt, joilta on evätty lupa lähteä maasta, voivat matkustaa vapaasti;

2.  pyytää neuvostoa, komissiota ja varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa ottamaan huomioon seuraavat pitkän aikavälin suositukset kestävän ja uskottavan edistyksen varmistamiseksi:

Poliittinen järjestelmä, oikeusvaltioperiaate ja hyvä hallintotapa

Ihmisoikeudet ja perusvapaudet

   i) poliittisen moniarvioisuuden ja demokraattisen vastuuvelvollisuuden periaatteiden kunnioittaminen, mukaan lukien poliittisten puolueiden asianmukainen toiminta ilman asioihin puuttumista;
   ii) uudistusten jatkuva toteuttaminen kaikilla hallinnon tasoilla ja aloilla YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti, erityisesti oikeuslaitoksessa ja lainvalvonnassa;
   iii) voimakkaat ja tehokkaat suojatoimet korkean tason korruptiolta, rahanpesulta, järjestäytyneeltä rikollisuudelta ja huumekaupalta;
   iv) lapsityön kieltoa koskevan lain täysimääräinen täytäntöönpano;
   v) sanan- ja yhdistymisvapautta koskevan oikeuden ja uskonnon tai vakaumuksen vapauden rauhanomaisen ja lainmukaisen käytön yleinen kunnioittaminen;
   vi) yleinen liikkumisvapaus sekä maan sisällä että sen ulkopuolella;

3.  korostaa, että Euroopan parlamentin on seurattava ja tarkkailtava tiiviisti Turkmenistanin tilannetta samoin kuin kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen kaikkien osien täytäntöönpanoa sen tultua voimaan; kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa tässä yhteydessä panemaan täytäntöön ihmisoikeuksien valvontamekanismin ja julkisesti sitoutumaan siihen, koska näin parlamentti voi saada Euroopan ulkosuhdehallinnolta asianmukaisesti tietoja kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen täytäntöönpanosta sen tultua voimaan ja erityisesti sen tavoitteista ja yhteensopivuudesta 2 artiklan kanssa, jotta sillä voidaan vastata tapahtumiin paikalla, jos vakavista ihmisoikeusrikkomuksista on dokumentoitua ja todistettua näyttöä; korostaa, että tällaisissa tilanteissa mekanismilla on mahdollista keskeyttää kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen soveltaminen, ja suhtautuu tässä yhteydessä myönteisesti varapuheenjohtajan / korkean edustajan ulkoasiainvaliokunnalle 16. joulukuuta 2015 lähettämään kirjeeseen, joka sisältää seuraavat tavoitteet:

   i) sen varmistaminen, että Euroopan parlamentti saa asianmukaisesti tietoa kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen ihmisoikeus- ja demokratisointimääräysten täytäntöönpanosta, ihmisoikeus-, demokratisointi- ja oikeusvaltiotilanteen kehittymistä koskevien tietojen saanti mukaan luettuna, ja että parlamentille annetaan oikea-aikaisesti pyynnöstä tilannekatsaus yhteistyöneuvoston kokousta ennen ja kokouksen jälkeen, asiassa sovellettavien salassapitosääntöjen mukaisesti;
   ii) läheisempi yhteistyö Euroopan parlamentin ja kansalaisjärjestöjen kanssa vuosittaisten ihmisoikeusvuoropuhelujen valmistelujen ja jälkiarvioinnin aikana;
   iii) Euroopan parlamentin kuuleminen EU:n Turkmenistania koskevan maakohtaisen ihmisoikeusstrategian tarkistamisen valmistelujen yhteydessä;

4.  panee tyytyväisenä merkille varapuheenjohtajan / korkean edustajan marraskuussa 2018 antaman ilmoituksen, joka koskee täysivaltaisen EU:n edustuston perustamista Ašgabatiin; korostaa, että uuden edustuston olisi laadittava molempia osapuolia hyödyttävä yhteistyösopimus, joka on räätälöity Turkmenistanin kehitysedellytysten ja ‑vaatimusten mukaisesti, tarkkailtava tilannetta maassa, myös ihmisoikeusrikkomuksia ja huolta aiheuttavia yksittäistapauksia, oltava keskusteluyhteydessä kumppanimaan erilaisiin poliittisiin, yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin toimijoihin, mahdollistettava diplomatia paikan päällä ja parannettava EU:n ulkoisen rahoituksen välineistä rahoitettavien hankkeiden hallintaa ja tarkkailua;

5.  toteaa näin ollen harkitsevansa hyväksynnän antamista sen jälkeen, kun se katsoo komission, neuvoston, varapuheenjohtajan / korkean edustajan ja Turkmenistanin valtiollisten viranomaisten käsitelleen asianmukaisesti 1 ja 3 kohdissa esitettyjä suosituksia;

6.  kehottaa puhemiestä pyytämään, että neuvosto, komissio ja varapuheenjohtaja / korkea edustaja antavat parlamentille säännöllisesti olennaisia tietoja Turkmenistanin tilanteesta;

7.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / korkealle edustajalle sekä Turkmenistanin hallitukselle ja parlamentille.

(1) EUVL C 184 E, 6.8.2009, s. 49.
(2) EUVL C 168 E, 14.6.2013, s. 91.
(3) EUVL C 58, 15.2.2018, s. 119.
(4) EUVL C 184 E, 8.7.2010, s. 20.
(5) EUVL C 290 E, 29.11.2006, s. 107.


Täytäntöönpanopäätös DNA-tietoja koskevan automaattisen tietojenvaihdon aloittamisesta Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa *
PDF 109kWORD 38k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 12. maaliskuuta 2019 esityksestä neuvoston täytäntöönpanopäätökseksi DNA-tietoja koskevan automaattisen tietojenvaihdon aloittamisesta Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa (13123/2018 – C8-0474/2018 – 2018/0812(CNS))
P8_TA(2019)0147A8-0092/2019

(Kuuleminen)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon neuvoston esityksen (13123/2018),

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna Amsterdamin sopimuksella, 39 artiklan 1 kohdan ja siirtymämääräyksistä tehdyssä pöytäkirjassa N:o 36 olevan 9 artiklan, joiden mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C8-0164/2018),

–  ottaa huomioon rajatylittävän yhteistyön tehostamisesta erityisesti terrorismin ja rajatylittävän rikollisuuden torjumiseksi 23. kesäkuuta 2008 tehdyn neuvoston päätöksen 2008/615/YOS(1) ja erityisesti sen 33 artiklan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 78 c artiklan,

–  ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön (A8-0092/2019),

1.  hyväksyy neuvoston esityksen;

2.  pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

3.  pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia parlamentin hyväksymään tekstiin;

4.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) EUVL L 210, 6.8.2008, s. 1.


Kolmansien maiden kansalaisia koskeva tietojenvaihto ja eurooppalainen rikosrekisteritietojärjestelmä (ECRIS) ***I
PDF 114kWORD 39k
Päätöslauselma
Teksti
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 12. maaliskuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi neuvoston puitepäätöksen 2009/315/YOS muuttamisesta kolmansien maiden kansalaisia koskevan tietojenvaihdon ja eurooppalaisen rikosrekisteritietojärjestelmän (ECRIS) osalta sekä neuvoston päätöksen 2009/316/YOS korvaamisesta (COM(2016)0007 – C8-0012/2016 – 2016/0002(COD))
P8_TA(2019)0148A8-0219/2016

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2016)0007),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 82 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan d alakohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0012/2016),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 69 f artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 19. joulukuuta 2018 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön (A8-0219/2016),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 12. maaliskuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/… antamiseksi neuvoston puitepäätöksen 2009/315/YOS muuttamisesta kolmansien maiden kansalaisia koskevan tietojenvaihdon ja eurooppalaisen rikosrekisteritietojärjestelmän (ECRIS) osalta sekä neuvoston päätöksen 2009/316/YOS korvaamisesta

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, direktiiviä (EU) 2019/884.)


Keskitetty järjestelmä sellaisten jäsenvaltioiden määrittämiseksi, joilla on kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden rikostuomioita koskevia tietoja (ECRIS-TCN) ***I
PDF 115kWORD 57k
Päätöslauselma
Teksti
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 12. maaliskuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi niiden jäsenvaltioiden määrittämistä koskevan keskitetyn järjestelmän perustamisesta, joilla on kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden rikostuomioita koskevia tietoja, eurooppalaisen rikosrekisteritietojärjestelmän (ECRIS-TCN-järjestelmä) täydentämiseksi ja tukemiseksi ja asetuksen (EU) N:o 1077/2011 muuttamisesta (COM(2017)0344 – C8-0217/2017 – 2017/0144(COD))
P8_TA(2019)0149A8-0018/2018

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2017)0344),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 82 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan d alakohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8‑0217/2017),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 69 f artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 19. joulukuuta 2018 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön ja budjettivaliokunnan lausunnon (A8-0018/2018),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 12. maaliskuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/… antamiseksi niiden jäsenvaltioiden tunnistamista koskevan keskitetyn järjestelmän perustamisesta, joilla on kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden tuomioita koskevia tietoja (ECRIS-TCN), eurooppalaisen rikosrekisteritietojärjestelmän täydentämiseksi ja asetuksen (EU) 2018/1726 muuttamisesta

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2019/816.)


Euroopan solidaarisuusjoukkoja koskeva ohjelma ***I
PDF 294kWORD 109k
Päätöslauselma
Konsolidoitu teksti
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 12. maaliskuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan solidaarisuusjoukkoja koskevan ohjelman perustamisesta sekä [Euroopan solidaarisuusjoukoista annetun asetuksen] ja asetuksen (EU) N:o 375/2014 kumoamisesta (COM(2018)0440 – C8-0264/2018 – 2018/0230(COD))
P8_TA(2019)0150A8-0079/2019

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0440),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 165 artiklan 4 kohdan, 166 artiklan 4 kohdan ja 214 artiklan 5 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0264/2018),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 17. lokakuuta 2018 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon alueiden komitean 6. joulukuuta 2018 antaman lausunnon(2),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan mietinnön ja kehitysvaliokunnan, työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan, budjettivaliokunnan ja aluekehitysvaliokunnan lausunnot (A8-0079/2019),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 12. maaliskuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen .../… antamiseksi Euroopan solidaarisuusjoukkoja koskevan ohjelman perustamisesta sekä [Euroopan solidaarisuusjoukoista annetun asetuksen] ja asetuksen (EU) N:o 375/2014 kumoamisesta

P8_TC1-COD(2018)0230


(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 165 artiklan 4 kohdan, 166 artiklan 4 kohdan ja 214 artiklan 5 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(3),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon(4),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä(5),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)  Euroopan unioni perustuu sen kansalaisten ja jäsenvaltioiden väliseen solidaarisuuteen. Tämä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklassa vahvistettu yhteinen arvo ohjaa sen toimintaa ja luo yhtenäisyyden, jota tarvitaan, jotta voidaan selvitä nykyisistä ja tulevista yhteiskunnan haasteista, joihin vastaamisessa nuoret eurooppalaiset ovat valmiita auttamaan ilmaisten solidaarisuuttaan käytännössä. [tark. 1]

(1 a)  Koska humanitaaristen kriisien ja hätätilanteiden määrä maailmassa lisääntyy huomattavasti, on tarpeen edistää solidaarisuutta jäsenvaltioiden välillä sekä niiden kolmansien maiden kanssa, joihin ihmisten aiheuttamat kriisit tai luonnonkatastrofit vaikuttavat, ja pyrkiä vahvistamaan solidaarisuuden edistämistä ja lisäämään humanitaarisen avun näkyvyyttä unionin kansalaisten keskuudessa. [tark. 2]

(1 b)  Humanitaarinen apu perustuu puolueettomuuden, tasapuolisuuden ja syrjimättömyyden periaatteisiin, jotka sisältyvät kansainväliseen humanitaariseen oikeuteen ja unionin oikeuteen. Humanitaarinen apu on tarveperusteista hätäapua, jolla pyritään pelastamaan ihmishenkiä, ehkäisemään ja lieventämään inhimillistä kärsimystä, säilyttämään ihmisarvo sekä suojelemaan ihmisen aiheuttamista tai luonnonkatastrofeista kärsimään joutuneita haavoittuvassa asemassa olevia ryhmiä. Katastrofiriskin vähentäminen ja katastrofivalmiuden kehittäminen parantamalla valmiuksia ja selviytymiskykyä ovat myös humanitaarisen avun keskeisiä osatekijöitä. [tark. 3]

(2)  Unionin tilaa käsitelleessä puheessa 14 päivänä syyskuuta 2016 korostettiin tarvetta investoida nuoriin ja ilmoitettiin Euroopan solidaarisuusjoukkojen, jäljempänä ’ohjelma’, perustamisesta tarkoituksena luoda nuorille koko unionissa mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnan toimintaan mielekkäällä tavalla, osoittaa solidaarisuutta ja kehittää taitojaan ja tällä tavalla saada työn lisäksi arvokasta inhimillistä kokemusta.

(3)  Komissio painotti 7 päivänä joulukuuta 2016 antamassaan tiedonannossa ”Euroopan solidaarisuusjoukot”(6) tarvetta vahvistaa yhteisvastuutoiminnan perustaa koko Euroopan alueella, tarjota nuorille enemmän ja parempia mahdollisuuksia solidaarisuustoimiin monilla eri aloilla ja tukea kansallisia, alueellisia ja paikallisia toimijoita niiden pyrkimyksissä selvitä erilaisista haasteista ja kriiseistä. Tiedonannolla käynnistettiin Euroopan solidaarisuusjoukkojen ensimmäinen toimintavaihe, jossa tarjottiin unionin eri ohjelmien puitteissa vapaaehtoistoiminta-, harjoittelu- ja työmahdollisuuksia nuorille eri puolilla unionia. [tark. 4]

(4)  Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklassa korostetaan yhteisvastuuta yhtenä Euroopan unionin keskeisistä periaatteista. Myös Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 21 artiklan 1 kohdassa viitataan samaan periaatteeseen yhtenä EU:n ulkoisen toiminnan peruselementeistä.

(4 a)  Tässä asetuksessa solidaarisuudella tarkoitetaan jokaisen vastuuntuntoa muista ja sitoutumista yhteiseen hyvään, mikä ilmenee käytännön toimintana, josta ei odoteta saatavan vastinetta. [tark. 5]

(4 b)  Avun antaminen unionin ulkopuolisissa maissa oleville ihmisille ja yhteisöille, jotka ovat joutuneet kärsimään katastrofeista tai jotka ovat erityisen alttiina katastrofeille ja jotka tarvitsevat humanitaarista apua, joka perustuu neutraaliuden, humaanisuuden, riippumattomuuden ja puolueettomuuden perusperiaatteisiin, on tärkeä solidaarisuuden ilmaus. [tark. 6]

(4 c)  Euroopan humanitaarisen avun vapaaehtoisjoukkojen yhteydessä toimia toteuttavien vapaaehtoisten osallistujien ja järjestöjen olisi noudatettava humanitaarista apua koskevassa eurooppalaisessa konsensuksessa esitettyjä periaatteita. [tark. 7]

(4 d)  On tarpeen edelleen kehittää solidaarisuutta kolmansien maiden kriisien ja katastrofien uhreja kohtaan sekä lisätä unionin kansalaisten tietoisuutta humanitaarisesta avusta ja yleensä vapaaehtoistoiminnasta elinikäisenä aktiviteettina ja antaa tällaiselle toiminnalle lisää näkyvyyttä. [tark. 8]

(4 e)  Unioni ja jäsenvaltiot ovat sitoutuneet panemaan täytäntöön YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman 2030 ja siinä olevat kestävän kehityksen tavoitteet sekä sisäisesti että ulkoisten toimien kautta. [tark. 9]

(4 f)  Neuvosto korosti humanitaarisen avun ja kehitystoimien välisen käytännön yhteyden toteuttamisesta 19 päivänä toukokuuta 2017 antamissaan päätelmissä tarvetta vahvistaa selviytymiskykyä yhdistämällä humanitaarinen apu aiempaa tiiviimmin kehitysyhteistyöhön ja vahvistaa edelleen humanitaarisen avun, kehitysyhteistyön ja konfliktien ennaltaehkäisyn toisiaan täydentävien toimintatapojen välisiä operatiivisia yhteyksiä. [tark. 10]

(5)  Nuorille olisi tarjottava helposti käytettävissä olevia, osallistavia ja mielekkäitä mahdollisuuksia osallistua solidaarisuustoimiin, joiden kautta he voisivat tuoda esiin sitoutumisensa yhteisöjä hyödyttävään toimintaan ja samalla hankkia hyödyllistä kokemusta, taitoja ja osaamista henkilökohtaista, koulutuksellista, sosiaalista, kansalaisuuteen liittyvää ja ammatillista kehittymistään varten ja siten parantaa työllistettävyyttään. Tällaisilla toimilla olisi tuettava myös nuorten vapaaehtoisten, harjoittelijoiden ja työntekijöiden liikkuvuutta ja monikulttuurista vaihtoa. [tark. 11]

(6)  Nuorille tarjottavien solidaarisuustoimien olisi oltava laadukkaita, eli niiden olisi vastattava. Niillä olisi pyrittävä vastaamaan täyttämättömiin yhteiskunnallisiin tarpeisiin, lisäämään solidaarisuutta sekä vahvistettava yhteisöjä, ja demokraattista osallistumista. Niillä olisi tarjottava nuorille tilaisuuksia hankkia arvokasta tietoa ja osaamista,. Niiden olisi oltava taloudellisesti nuorten ulottuvilla ja ne olisi toteutettava turvallisissa ja terveellisissä olosuhteissa, osallistavissa ja terveellisissä olosuhteissa. Paikallisten ja alueellisten viranomaisten ja kiireellisiin sosiaalisiin ongelmiin erikoistuneiden eurooppalaisten verkostojen kanssa käytävää vuoropuhelua olisi kannustettava, jotta voidaan parhaiten määrittää täyttämättömät yhteiskunnalliset tarpeet ja varmistaa tarvelähtöinen ohjelma. Solidaarisuustoimet eivät saisi vaikuttaa kielteisesti olemassa oleviin työ- tai harjoittelupaikkoihin, ja niiden olisi osaltaan lujitettava yritysten yhteiskuntavastuuta koskevia sitoumuksia eikä korvattava niitä. [tark. 12]

(7)  Euroopan solidaarisuusjoukot tarjoavat keskitetyn asiointipisteen, jonka kautta pääsee osallistumaan solidaarisuustoimiin koko unionissa ja sen ulkopuolella. Ohjelman yhdenmukaisuus ja täydentävyys unionin muihin asiaan liittyviin politiikkoihin ja ohjelmiin nähden olisi varmistettava. Euroopan solidaarisuusjoukot pohjautuvat aiempien ja nykyisten ohjelmien, erityisesti eurooppalaisen vapaaehtoispalvelun(7) ja EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen(8), vahvuuksiin ja synergioihin niiden kanssa. Lisäksi ne täydentävät jäsenvaltioiden nuorisotakuun kaltaisten järjestelmien yhteydessä toteuttamia toimia, joilla tuetaan nuoria ja helpotetaan heidän siirtymistään opinnoista työelämään, tarjoamalla heille lisää mahdollisuuksia päästä mukaan työmarkkinoille solidaarisuuteen liittyvien alojen harjoittelujen tai työpaikkojen kautta joko kunkin omassa jäsenvaltiossa tai muissa maissa. Myös täydentävyys Euroopan solidaarisuusjoukkojen toiminnan kannalta olennaisten unionin tason verkostojen, kuten Euroopan laajuisen julkisten työvoimapalvelujen verkoston, EURES-verkoston ja Eurodesk-verkoston, ja asiaankuuluvien kansalaisyhteiskunnan järjestöjen, myös työmarkkinaosapuolten ja nuoria ja vapaaehtoisia edustavien verkostojen, kanssa varmistetaan. Lisäksi olisi varmistettava nykyisten asiaan liittyvien järjestelmien, erityisesti kansallisten yhteisvastuujärjestelmien, kuten vapaaehtoistoiminnan, yhteiskuntapalvelun ja nuorten liikkuvuusjärjestelmien, ja Euroopan solidaarisuusjoukkojen välinen täydentävyys hyödyntäen hyviä käytäntöjä tapauksen mukaan, jotta voidaan vastavuoroisesti lisätä ja parantaa tällaisten järjestelmien vaikutusta ja ominaisuuksia sekä hyödyntää hyviä käytäntöjä. Euroopan solidaarisuusjoukoilla ei pitäisi korvata kansallisia järjestelmiä. Kaikkien nuorten mahdollisuus osallistua kansallisiin solidaarisuustoimiin olisi varmistettava. Komission olisi laadittava käytännön ohjeita ohjelman täydentävyydestä suhteessa muihin unionin ohjelmiin ja rahoituslähteisiin, sekä niiden välisestä synergiasta. [tark. 13]

(8)  Asiaan liittyvää unionin tason lainsäädäntöä tulkittaessa sekä Euroopan solidaarisuusjoukkojen mukaiset maiden väliset toimet että jatkossakin asetuksen (EU) N:o 1288/2013 mukaisesti tuettavat vapaaehtoistoimet olisi katsottava vastaaviksi kuin ne, joita toteutetaan eurooppalaisen vapaaehtoispalvelun puitteissa.

(8 a)  Lähettävien ja vastaanottavien organisaatioiden sertifiointia asetuksen (EU) N:o 375/2014 mukaisesti ei pitäisi toistaa ohjelman puitteissa, ja vastaavuus olisi tunnustettava tämän asetuksen täytäntöönpanossa vuodesta 2021 eteenpäin. [tark. 14]

(9)  Euroopan solidaarisuusjoukot avaavat nuorille uusia epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen mahdollisuuksia osallistua vapaaehtoisuuteen, harjoitteluun tai työhön perustuviin toimiin solidaarisuuteen liittyvillä aloilla sekä suunnitella ja kehittää solidaarisuushankkeita omien ideoidensa pohjalta. Tällaisten mahdollisuuksien avulla nuoret voivat vauhdittaa henkilökohtaista, koulutuksellista, sosiaalista, kansalaisuuteen liittyvää ja ammatillista kehitystään. Euroopan solidaarisuusjoukot tukevat myös osallistujien ja organisaatioiden verkostotoimia sekä toimenpiteitä, joilla varmistetaan tuettujen toimien laatu ja edistetään oppimistulosten validointia. Näin ollen ne myös osaltaan edistävät nuorten kannalta merkityksellistä eurooppalaista yhteistyötä ja lisäävä tietoisuutta yhteistyön positiivisista vaikutuksista. Niiden olisi lisäksi osaltaan vahvistettava yhteisöjä ja tuettava olemassa olevia organisaatioita, jotka toteuttavat solidaarisuustoimia. [tark. 15]

(10)  Näiden toimien olisi tuotettava selvää eurooppalaista lisäarvoa ja hyödytettävä yhteisöjä ja samalla tuettava osallistujan henkilökohtaista, koulutuksellista, yhteiskunnallista, kansalaisuuteen liittyvää ja ammatillista kehitystä, ja ne voivat. Näiden toimien olisi voitava olla olla muodoltaan vapaaehtoistoimintaa, harjoitteluja tai työtä, hankkeita taikka verkostotoimia, joita kehitetään eri aloilla, kuten koulutuksen, työllisyyden, sukupuolten tasa-arvon, yrittäjyyden – erityisesti sosiaalisen yrittäjyyden –, kansalaisuuden ja demokraattisen osallistumisen, kulttuurien ja uskontojen välisen vuoropuhelun, sosiaalisen osallistamisen, vammaisten henkilöiden osallistamisen, ympäristön- ja luonnonsuojelun, ilmastotoimien, katastrofien ehkäisyn, katastrofivalmiuden ja jälleenrakennustoiminnan, maatalouden, maaseudun kehittämisen, elintarvikkeiden ja muiden hyödykkeiden tarjonnan, terveyden ja hyvinvoinnin, luovuuden ja kulttuurin, kulttuurin, myös kulttuuriperinnön, luovuuden, liikunnan ja urheilun, sosiaalihuollon ja -turvan, kolmansien maiden kansalaisten vastaanottamisen ja kotouttamisen, jossa keskitytään muuttajien kohtaamiin haasteisiin vastaamiseen, alueellisen yhteistyön ja koheesion sekä rajatylittävän yhteistyön alalla. Tällaisiin solidaarisuustoimiin olisi sisällyttävä vankka oppimis- ja koulutusulottuvuus osallistujille ennen solidaarisuustoimea, sen aikana tai sen jälkeen tarjottavien tarkoituksenmukaisten toimien kautta. [tark. 16]

(11)  Vapaaehtoistoiminta (sekä unionissa että sen ulkopuolella) tarjoaa epäviralliseen ja arkioppimiseen liittyviä rikastuttavia kokemuksia, joiden avulla nuoret voivat edistää henkilökohtaista, sosiaalista, koulutuksellista ja ammatillista kehitystään sekä kansalaisaktiivisuuttaan, demokraattista osallistumistaan ja työllistettävyyttään. Vapaaehtoistoimilla Vapaaehtoistoiminnan olisi perustuttava kirjalliseen vapaaehtoistoimintasopimukseen, ja sillä ei saisi olla kielteistä vaikutusta mahdolliseen tai olemassa olevaan palkkatyöhön, eikä niitä saisi pitää korvikkeena palkkatyölle. Komission ja jäsenvaltioiden olisi tehtävä nuorisoalan vapaaehtoistoimintaan sovellettavia toimintapolitiikkoja koskevaa yhteistyötä avoimen koordinointimenetelmän avulla. [tark. 17]

(12)  Solidaarisuuteen liittyvien alojen Helposti saatavilla olevat harjoittelut ja työpaikat voivat tarjota nuorille lisämahdollisuuksia työmarkkinoille pääsyyn samalla kun ne helpottavat merkittäviin yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamista. Niiden avulla voidaan edistää nuorten työllistettävyyttä ja tuottavuutta ja helpottaa siirtymistä opiskelusta työelämään, mikä on ratkaisevaa nuorten mahdollisuuksien parantamiseksi työmarkkinoilla.olisi erotettava selkeästi vapaaehtoistoiminnasta sekä rahoituksen että organisoinnin kannalta. Harjoittelujen ei pitäisi koskaan johtaa työpaikkojen korvaamiseen. Palkallinen harjoittelu ja työpaikat voivat kuitenkin olla epäedullisessa asemassa oleville nuorille ja nuorille, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, kannustin osallistua solidaarisuustoimiin, joihin he eivät välttämättä muuten voisi osallistua. Samalla ne tuovat selvää Euroopan solidaarisuusjoukkojen puitteissa tarjottavissa harjoittelutoimissa noudatetaan laatuperiaatteita, jotka esitetään harjoittelujen laatupuitteista annetussa neuvoston suosituksessa7.tason lisäarvoa auttamalla käsittelemään keskeisiä ratkaisemattomia sosiaalisia haasteita ja vahvistamalla paikallisyhteisöjä. Harjoittelu voi helpottaa nuorten siirtymistä opiskelusta työelämään ja parantaa nuorten työllistettävyyttä, mikä on ratkaisevaa, jotta he voivat integroitua kestävästi työmarkkinoille. Tarjottavat harjoittelut ja työpaikat toimivat nuorten ponnahduslautana työmarkkinoille, ja niihin liittyy asianmukainen toimen jälkeinen tuki. Osallistujaorganisaation, joka vastaanottaa tai ottaa palvelukseensa osallistujan, olisi aina suoritettava korvaus Euroopan solidaarisuusjoukkojen puitteissa tarjottavasta harjoittelusta tai työpaikasta. Harjoittelun olisi perustuttava sen suorittamismaassa sovellettavan lain mukaiseen kirjalliseen harjoittelusopimukseen, ja siinä olisi noudatettava periaatteita, jotka esitetään harjoittelujen laatupuitteista 10 päivänä maaliskuuta 2014 annetussa neuvoston suosituksessa(9). Työskentelyn olisi perustuttava sen osallistujamaan, jossa työskentely tapahtuu, kansallisen lainsäädännön tai kyseisessä maassa sovellettavien työehtosopimusten tai niiden molempien mukaiseen työsopimukseen. Työpaikkoja tarjoaville osallistujaorganisaatioille ei pitäisi antaa rahoitustukea yli 12 kuukauden ajan. Osallistujaorganisaatioiden olisi haettava rahoitusta Euroopan solidaarisuusjoukkojen toimivaltaisen täytäntöönpanoelimen kautta voidakseen toimia välittäjinä osallistujanuorten ja solidaarisuuteen liittyvien alojen harjoitteluun ja työhön perustuvia toimia tarjoavien työnantajien välillä. Harjoitteluihin ja työpaikkoihin olisi yhdistettävä asianmukainen valmennus, työssäoppiminen ja kotiinpaluun jälkeinen tuki, joka liittyy osallistujan osallistumiseen. Työmarkkinoiden asiaankuuluvat toimijat, etenkin julkiset ja yksityiset työvoimapalvelut, työmarkkinaosapuolet ja kauppakamarit helpottavat harjoitteluun ja työhön perustuvien toimien suorittamista, ja osallistujaorganisaatiot maksavat niistä korvauksen. ja rajatylittävien toimien tapauksessa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2016/589(10) tarkoitetut Eures-verkoston jäsenorganisaatiot, voisivat helpottaa harjoittelua ja työskentelyä. Osallistujaorganisaatioina niiden olisi haettava rahoitusta Euroopan solidaarisuusjoukkojen toimivaltaisen täytäntöönpanoelimen kautta voidakseen toimia välittäjinä osallistujanuorten ja solidaarisuuteen liittyvien alojen harjoittelu- ja työtoimia tarjoavien työnantajien välillä [tark. 18]

(12 a)  Olisi toteutettava toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että harjoitteluja ja työtä on kaikkien nuorten ja erityisesti sellaisten nuorten saatavilla, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, kuten vammaiset nuoret, nuoret, jotka ovat sosiaalisesti tai kulttuurisesti heikommassa asemassa, maahanmuuttajat ja unionin eristyneiden maaseutualueiden ja syrjäisimpien alueiden asukkaat. [tark. 19]

(13)  Nuorten aloitteellisuus on yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla merkittävä voimavara. Euroopan solidaarisuusjoukot edistävät sitä tarjoamalla nuorille mahdollisuuden laatia ja toteuttaa omia hankkeitaan, joissa he voivat tarttua tiettyihin ongelmiin paikallisyhteisöjensä eduksi. Kyseisissä hankkeissa nuoret voivat testata ideoitaan, ja ne tukevat nuorten itsensä ryhtymistä voidaan kokeilla ideoita innovoivien ratkaisujen kehittämiseksi yhteisiin haasteisiin alhaalta ylöspäin suuntautuvalla lähestymistavalla nuorten tukemiseksi ryhtymään itse solidaarisuustoiminnan vetäjiksi. Hankkeet toimivat myös lähtökohtana vahvemmalle sitoutumiselle solidaarisuustoimiin, ja ne antavat Euroopan solidaarisuusjoukkojen osallistujille kannustavan alkusysäyksen yrittäjyyteen tai yhdistysten, kansalaisjärjestöjen tai muiden ja toimimiseen edelleen aktiivisina kansalaisina joko vapaaehtoisina, harjoittelijoina tai työntekijöinä yhdistyksissä, kansalaisjärjestöissä tai muissa solidaarisuus- ja nuorisoalan tai voittoa tavoittelemattoman sektorin elinten perustamiseen elimissä. Euroopan solidaarisuusjoukkojen olisi pohjimmiltaan luotava ilmapiiri, joka yhä enemmän innostaa nuoria osallistumaan solidaariseen ja yleisen edun mukaiseen toimintaan.. [tark. 20]

(13 a)  Vapaaehtoiset voivat osaltaan vahvistaa unionin valmiuksia antaa tarveperusteista humanitaarista apua tiettyjen periaatteiden mukaisesti ja osaltaan tehostaa humanitaarisen alan toimintaa, kun heidät valitaan, koulutetaan ja valmennetaan kenttätyöhön asianmukaisesti siten, että heillä on varmasti tarvittavat taidot ja pätevyys avun tarpeessa olevien ihmisten auttamiseen mahdollisimman tuloksellisesti, ja edellyttäen, että he saavat asianmukaista tukea ja ohjausta paikan päällä. Sen vuoksi kentällä toimivien erittäin pätevien, korkeasti koulutettujen ja kokeneiden valmentajien tai mentorien rooli on tärkeä humanitaarisen avun tehokkuuden sekä vapaaehtoisten tukemisen kannalta. [tark. 21]

(14)  Euroopan solidaarisuusjoukkoihin osallistuvien nuorten ja organisaatioiden olisi tunnettava kuuluvansa yksittäisten ihmisten ja eri tahojen muodostamaan yhteisöön, joka on sitoutunut lisäämään yhteisvastuullisuutta koko Euroopassa. Samaan aikaan osallistujaorganisaatiot tarvitsevat tukea parantaakseen valmiuksiaan tarjota laadukkaita toimia kasvavalle osallistujajoukolle. Euroopan solidaarisuusjoukot tukevat verkostotoimia, joilla pyritään vahvistamaan nuorten ja osallistujaorganisaatioiden sitoutumista tähän yhteisöön ja lisäämään Euroopan solidaarisuusjoukkojen yhteenkuuluvuuden tunnetta sekä edistämään hyödyllisten parhaiden käytäntöjen ja kokemusten jakamista. Kyseisillä toimilla myös lisätään julkisten ja yksityisten toimijoiden tietoisuutta Euroopan solidaarisuusjoukoista ja kerätään osallistujanuorilta ja -organisaatioilta yksityiskohtaista ja mielekästä palautetta Euroopan solidaarisuusjoukkojen toimien toteuttamisesta toteuttamisen eri vaiheista. Palautteessa olisi oltava ohjelman tavoitteita koskevia kysymyksiä, jotta tavoitteiden saavuttamista voitaisiin arvioida paremmin. [tark. 22]

(14 a)  Ohjelman onnistuneen täytäntöönpanon varmistaminen edellyttää, että lisätään näkyvyyttä ja tietoisuutta ja edistetään tarjolla olevia rahoitusmahdollisuuksia entisestään tiedotuskampanjoilla, mukaan lukien vuotuinen Euroopan solidaarisuusjoukkojen tiedotuspäivä, ja dynaamisilla viestintäkeinoilla siten, että keskitytään voimakkaasti sosiaaliseen mediaan ja varmistetaan mahdollisimman laaja tietoisuus kohderyhmien, sekä yksityishenkilöiden että organisaatioiden, keskuudessa. [tark. 23]

(15)  Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä toimien ja muiden Euroopan solidaarisuusjoukkojen puitteissa tarjottavien mahdollisuuksien laadun varmistamiseen ja osallistavuuden tavoitteen saavuttamiseen erityisesti tarjoamalla osallistujille asianmukaista koulutusta verkossa tai sen ulkopuolella, kielitukea, kohtuullinen majoitus, vakuutus, hallinnollista yksinkertaistetut hallintomenettelyt, tukea ja toimen jälkeistä tukea ennen toimea ja sen jälkeen sekä huolehtimalla Euroopan solidaarisuusjoukkoihin osallistumisen aikana hankittujen tietojen, taitojen ja osaamisen validoinnista. Vapaaehtoisten Tukitoimia olisi kehitettävä ja tarjottava yhteistyössä nuorisojärjestöjen ja muiden voittoa tavoittelemattomien ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjen kanssa, jotta voidaan hyödyntää niiden asiantuntemusta alalla. Osallistujien ja suunniteltujen edunsaajien turvallisuus on äärimmäisen tärkeää, eikä vapaaehtoisia. Kaikessa toiminnassa olisi noudatettava haitan aiheuttamisen välttämistä koskevaa (ˮdo no harmˮ) periaatetta. Osallistujia ei pitäisi lähettää operaatioihin, joita suoritetaan kansainvälisten tai muiden aseellisten konfliktien alueella eikä ympäristöihin, jotka ovat ristiriidassa kansainvälisen ihmisoikeusstandardien kanssa. Lapsen etua koskevan periaatteen olisi ohjattava toimia, joissa ollaan suoraan tekemisissä lasten kanssa, ja tällaisten toimien yhteydessä olisi tarvittaessa tehtävä osallistujien taustatarkastuksia tai toteutettava muita toimenpiteitä lasten suojelun varmistamiseksi. [tark. 24]

(15 a)  Lapsen oikeuksien edistämistä ja suojaamista koskevien EU:n suuntaviivojen (2017) ja vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen 9 artiklan mukaisesti unionin ja jäsenvaltioiden on edistettävä ja tuettava haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden, kuten vammaisten henkilöiden ja lasten, siirtymistä laitoshoidosta perhe- ja yhteisöpohjaisiin hoitopalveluihin. Tässä yhteydessä ohjelmalla ei pitäisi tukea toimenpiteitä tai aloitteita, jotka estävät pitämästä kiinni sitoumuksesta luopua laitoshoidosta tai sellaisesta sijoittamisesta, joka olisi haitallista lapsille tai vammaisille henkilöille. [tark. 25]

(15 b)  Unionin yhdenvertaisten mahdollisuuksien ja syrjimättömyyden periaatteita olisi noudatettava täysimääräisesti kaikissa ohjelman täytäntöönpanon vaiheissa, myös osallistujien ja järjestöjen määrittämisessä ja valinnassa. [tark. 26]

(16)  Jotta voidaan varmistaa Euroopan solidaarisuusjoukkojen toimien vaikutus osallistujien henkilökohtaiseen, koulutukselliseen, sosiaaliseen, kulttuuriseen, kansalaisuuteen liittyvään ja ammatilliseen kehittymiseen, toimen oppimistuloksina saavutetut tiedot, taidot ja osaaminen olisi yksilöitävä ja dokumentoitava asianmukaisesti kansalliset olosuhteet ja erityispiirteet huomioon ottaen, kuten suositellaan epävirallisen ja arkioppimisen validoinnista 20 päivänä joulukuuta 2012 annetussa neuvoston suosituksessa(11). Jotta voidaan varmistaa, että rekisteröityneille ehdokkaille tarjotaan soveltuvaa solidaarisuustoimintaa, solidaarisuustoimien oppimistulosten olisi oltava heidän saatavillaan ennen kuin he tekevät päätöksen osallistumisesta. Siksi olisi tarvittaessa kannustettava käyttämään epävirallisen ja arkioppimisen tunnustamisen kansallisen ja unionin tason tehokkaita välineitä, kuten Youthpassia ja Europassia. [tark. 27]

(16 a)  Kansallisten toimistojen olisi myös kannustettava nuoria vapaaehtoisia ryhtymään ohjelman lähettiläiksi, jotta he voivat jakaa kokemuksiaan nuorisoverkostojen, oppilaitosten ja työpajojen avulla. Entiset vapaaehtoistyöntekijät tai lähettiläät voisivat myös osallistua tulevien ehdokkaiden koulutukseen. [tark. 28]

(17)  Laatumerkin avulla olisi varmistettava, että osallistujaorganisaatiot noudattavat unionin arvoja, periaatteita ja tavoitteita sekä Euroopan solidaarisuusjoukkojen periaatteita ja vaatimuksia, jotka koskevat niiden oikeuksia ja velvollisuuksia sekä turvallisuusnormeja solidaarisuustoiminnan kaikissa vaiheissa. Laatumerkin saaminen on ennakkoedellytyksenä osallistumiselle, mutta se ei saisi johtaa automaattisesti Euroopan solidaarisuusjoukkojen mukaisen rahoituksen saamiseen. Laatumerkit olisi eriteltävä solidaarisuustoimen lajin mukaan. [tark. 29]

(18)  Kaikkien yhteisöjen, jotka haluavat osallistua Euroopan solidaarisuusjoukkojen toimintaan, olisi saatava laatumerkki, jos sitä koskevat edellytykset täyttyvät. Jotta voitaisiin varmistaa, että osallistujaorganisaatiot noudattavat tosiasiallisesti Euroopan solidaarisuusjoukkojen periaatteita ja vaatimuksia niiden oikeuksien ja velvollisuuksien osalta, olisi otettava käyttöön erillisiä laatumerkkejä vapaaehtoistoimintaan solidaarisuustoimissa, vapaaehtoistoimintaan humanitaarisen avun toimien tukemisessa sekä harjoitteluihin ja työhön, ja niiden olisi myös vaihdeltava osallistuvan organisaation toiminnan perusteella. Euroopan solidaarisuusjoukkoja täytäntöönpanevien elinten olisi pidettävä yllä jatkuvaa menettelyä laatumerkin myöntämiseksi. Myönnetyt laatumerkit olisi arvioitava määräajoin säännöllisesti uudelleen, ja merkki olisi peruutettava, jos toteutettavien tarkastusten yhteydessä käy ilmi, että sen myöntämisen edellytykset eivät enää täyty. Hallinnollinen prosessi olisi karsittava mahdollisimman vähäiseksi, jotta vältetään pienten organisaatioiden lannistaminen. [tark. 30]

(19)  Yhteisöjen, jotka haluavat hakea rahoitusta tarjotakseen toimia Euroopan solidaarisuusjoukkojen puitteissa, on sitä ennen täytynyt saada ennakkoedellytyksenä oleva laatumerkki. Tämä vaatimus ei koske luonnollisia henkilöitä, jotka hakevat rahoitustukea Euroopan solidaarisuusjoukkojen osallistujista koostuvan epävirallisen ryhmän puolesta näiden solidaarisuushankkeita varten.

(19 a)  Yleisenä sääntönä on, että avustushakemukset olisi toimitettava sen maan kansalliselle toimistolle, johon osallistujaorganisaatio on sijoittautunut. Euroopan laajuisten tai kansainvälisten organisaatioiden järjestämiä solidaarisuustoimia, vapaaehtoistiimien unionin tasolla yksilöidyillä ensisijaisilla aloilla toteutettavia solidaarisuustoimia sekä solidaarisuustoimia humanitaarisen avun operaatioiden tukemiseksi EU:n ulkopuolisissa maissa koskevat avustushakemukset olisi toimitettava komission täytäntöönpanopäätöksellä 2013/776/EU(12) perustetulle koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanovirastolle (EACEA). [tark. 31]

(20)  Osallistujaorganisaatiot voivat hoitaa useita tehtäviä Euroopan solidaarisuusjoukkojen puitteissa. Vastaanottavan organisaation tehtävää hoitaessaan ne suorittavat osallistujien vastaanottamiseen liittyviä toimenpiteitä, mukaan lukien toimien järjestäminen ja osallistujien opastaminen ja tukeminen solidaarisuustoimen aikana ja palautteen antaminen toimen jälkeen tarpeen mukaan. Tukitehtävää hoitaessaan ne suorittavat toimenpiteitä, jotka liittyvät osallistujien lähettämiseen ja heidän valmentamiseensa ennen lähtöä sekä solidaarisuushankkeen aikana ja sen jälkeen, mukaan lukien koulutus sekä osallistujien ohjaaminen paikallisiin organisaatioihin toimen jälkeen, jotta voidaan lisätä mahdollisuuksia uuteen solidaarisuustoimintaan. Kansallisten toimistojen olisi myös kannustettava vapaaehtoisia ryhtymään ohjelman lähettiläiksi ja jakamaan omia kokemuksiaan nuorisoverkostojen ja oppilaitosten avulla ja edistämään siten ohjelman markkinointia. Kansallisten toimistojen olisi tätä varten tuettava vapaaehtoisia. [tark. 32]

(20 a)  Nuorten solidaarisuustoiminnan tukemiseksi osallistuvien organisaatioiden olisi oltava julkisia tai yksityisiä yhteisöjä tai kansainvälisiä, voittoa tavoittelemattomia tai tavoittelevia järjestöjä, ja niiden joukossa voi olla nuorisojärjestöjä, uskonnollisia yhteisöjä ja hyväntekeväisyysjärjestöjä, tunnustuksettomia humanistisia järjestöjä, kansalaisjärjestöjä tai muita kansalaisyhteiskunnan toimijoita. Ohjelmasta olisi rahoitettava ainoastaan voittoa tavoittelematonta osaa osallistujaorganisaatioiden toiminnasta. [tark. 33]

(21)  Euroopan solidaarisuusjoukkojen hankkeiden määrän kasvattamista olisi helpotettava. Samaan aikaan olisi tarjottava tarkkaa ja jatkuvasti ajantasaista tietoa näistä mahdollisuuksista mahdollisille edunsaajille. Olisi toteutettava erityisiä toimenpiteitä, joilla autetaan Euroopan solidaarisuusjoukkojen hankkeiden vetäjiä hakemaan avustuksia tai luomaan yhteisvaikutuksia Euroopan rakenne- ja investointirahastojen sekä maahanmuuttoon, turvallisuuteen, oikeusasioihin ja kansalaisuuteen, terveyteen ja kulttuuriin liittyvien ohjelmien tuella. [tark. 34]

(22)  Euroopan solidaarisuusjoukkojen resurssikeskusten olisi avustettava Euroopan solidaarisuusjoukkojen toimintaan osallistuvia täytäntöönpanoelimiä, osallistujaorganisaatioita ja osallistujanuoria, jotta voidaan parantaa Euroopan solidaarisuusjoukkojen toimien toteuttamisen laatua ja tehostaa kyseisten toimien kautta hankitun osaamisen yksilöintiä ja validointia, muun muassa antamalla Youthpass-todistuksia.

(23)  Euroopan solidaarisuusjoukkojen portaalia olisi kehitettävä jatkuvasti, jotta voidaan varmistaa Euroopan solidaarisuusjoukkojen hyvä saavutettavuus ja tarjota niin kiinnostuneille henkilöille kuin organisaatioillekin keskitetty asiointipiste,, esteetön ja käyttäjäystävällinen saavutettavuus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/2102(13) vaatimusten mukaisesti. Euroopan solidaarisuusjoukkojen portaali tarjoaa niin kiinnostuneille henkilöille kuin organisaatioillekin keskitetyn asiointipisteen, joka mahdollistaa rekisteröitymisen, profiilien ja tarjottavien mahdollisuuksien määrittämisen ja yhteensovittamisen, verkkotoiminnan ja virtuaalisen yhteydenpidon, verkkokoulutuksen, kielituen ja toimen jälkeisen tuen toimea edeltävän ja toimen jälkeisen tuen, palaute- ja arviointimekanismit sekä muita käytännöllisiä toimintoja, joihin saattaa ilmetä tarvetta myöhemmin. Keskitetyn asiointipisteen etuna on, että se tarjoaa integroidun pääsyn erilaisiin toimintoihin, mutta henkilöillä voi olla fyysisiä, sosiaalisia tai muita esteitä Euroopan solidaarisuusjoukkojen portaaliin pääsyssä. Tällaisten esteiden poistamiseksi osallistujaorganisaatioiden olisi tarjottava osallistujille tukea rekisteröitymistä varten. [tark. 35]

(24)  Euroopan solidaarisuusjoukkojen portaalia olisi kehitettävä edelleen ottaen huomioon eurooppalaiset yhteentoimivuusperiaatteet(14), joissa annetaan ohjeita yhteentoimivien digitaalisten julkisten palvelujen perustamista varten ja joita pannaan täytäntöön jäsenvaltioissa ja muissa Euroopan talousalueen maissa kansallisten yhteentoimivuusperiaatteiden avulla. Niissä annetaan julkishallinnoille 47 konkreettista suositusta, jotka koskevat yhteentoimivuutta koskevien toimien hallinnoinnin parantamista, organisaatioiden välisten suhteiden luomista, digitaalisia päästä päähän ‑palveluja tukevien prosessien yhdenmukaistamista sekä sen varmistamista, ettei nykyinen tai uusi lainsäädäntö vaaranna yhteentoimivuuteen liittyviä pyrkimyksiä. Lisäksi portaalin olisi oltava direktiivissä (EU) 2016/2102 vahvistettujen vaatimusten mukainen. [tark. 36]

(24 a)  Komission olisi täytäntöönpanon avoimuuden parantamiseksi ja ohjelman vaikuttavuuden lisäämiseksi kuultava säännöllisesti keskeisiä sidosryhmiä, mukaan lukien osallistujaorganisaatiot, ohjelman täytäntöönpanosta. [tark. 37]

(24 b)  Ohjelman asianmukaisen toiminnan ja ohjelman toimien oikea-aikaisen toteuttamisen varmistamiseksi on olennaista, että ohjelman työohjelmissa otetaan käyttöön mekanismeja, joilla taataan, että rekisteröityneille hakijoille esitetään tarjouksia kohtuullisessa ja suhteellisen ennakoitavassa ajassa. Rekisteröityneille hakijoille olisi näin ollen lähetettävä säännöllisesti tietoa ja päivityksiä, jotka koskevat käytettävissä olevia jaksoja ja aktiivisia osallistujaorganisaatioita, jotta heitä kannustetaan osallistumaan ohjelmaan rekisteröintinsä jälkeen, minkä lisäksi heille olisi tarjottava mahdollisuus olla suoraan yhteydessä jäsenvaltioiden ja unionin tason solidaarisuuden alan toimijoihin. [tark. 38]

(25)  Tähän ohjelmaan sovelletaan asetusta [uusi varainhoitoasetus](15), jäljempänä ’varainhoitoasetus’. Siinä vahvistetaan säännöt, jotka koskevat unionin talousarvion toteuttamista, mukaan lukien avustuksia, palkintoja, hankintoja, välillistä toteutusta, rahoitusapua, rahoitusvälineitä ja talousarviotakuita koskevat säännöt.

(26)  Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) voi erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013(16) ja neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96(17) nojalla tehdä tutkimuksia, joihin sisältyvät myös paikan päällä suoritettavat todentamiset ja tarkastukset, selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja. Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO) voi neuvoston asetuksen (EU) 2017/1939(18) nojalla tutkia petoksia ja muuta laitonta toimintaa, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja, sekä nostaa niiden perusteella syytteitä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371(19) mukaisesti. Varainhoitoasetuksen mukaan unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille, Euroopan syyttäjänvirastolle ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet.

(27)  Euroopan solidaarisuusjoukkojen toimet on kohdennettu 18–30-vuotiaisiin nuoriin, ja niihin osallistumisen edellytyksenä olisi oltava Euroopan solidaarisuusjoukkojen portaalissa tehtävä ennakkorekisteröityminen.

(27 a)  Tasa-arvoa ja syrjimättömyyttä koskevien unionin periaatteiden mukaisesti kaikkia eri elämänaloja ja ikäryhmiä edustavien unionin kansalaisten ja unionissa pitkään asuneiden olisi voitava osallistua aktiivisina kansalaisina. Ottaen huomioon erityiset humanitaariset haasteet EU:n vapaaehtoisapua koskevaan aloitteeseen osallistuvien olisi oltava vähintään 18-vuotiaita, ja he voivat edustaa erilaisia profiileja ja eri sukupolvia, joiden osaaminen on merkityksellistä kyseisten humanitaaristen toimenpiteiden menestyksellisen toteuttamisen kannalta. [tark. 39]

(28)  Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä sen varmistamiseen, että Euroopan solidaarisuusjoukkojen tukemat toimet ovat kaikkien nuorten, erityisesti heikoimmassa asemassa olevien, saavutettavissa sellaisten, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, saavutettavissa, mitä täsmennetään Erasmus+-ohjelmassa kehitetyssä ja sovellettavassa osallisuus- ja monimuotoisuusstrategiassa. Käytössä olisi oltava erityistoimenpiteitä sosiaalisen osallisuuden ja heikossa asemassa olevien nuorten, kuten asianmukaisia solidaarisuustoimien ja yksilöllisen neuvonnan malleja, sosiaalisen osallisuuden ja sellaisten nuorten, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, osallistumisen edistämiseksi ja sellaisten rajoitteiden huomioon ottamiseksi, jotka johtuvat eräiden maaseutualueiden ja unionin syrjäisimpien alueiden sekä merentakaisten maiden ja alueiden syrjäisestä sijainnista. Tätä varten sellaisten nuorten, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, olisi voitava osallistua myös osa-aikaisesti tai omassa asuinmaassaan ja hyötyä muista toimenpiteistä, joilla pyritään helpottamaan heidän osallistumistaan ohjelmaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mahdollisuutta osallistua kokopäiväisesti ja muualla kuin asuinmaassaan. Myös osallistujamaiden olisi pyrittävä toteuttamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet Euroopan solidaarisuusjoukkojen asianmukaista toimintaa haittaavien oikeudellisten ja hallinnollisten esteiden poistamiseksi. Siihen kuuluu, mahdollisuuksien mukaan ja sanotun rajoittamatta kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksiä koskevan Schengenin säännöstön ja unionin lainsäädännön soveltamista, sellaisten hallinnollisten kysymysten ratkaiseminen, jotka hankaloittavat viisumin ja oleskeluluvan saamista, sekä eurooppalaisen sairaanhoitokortin myöntäminen maiden välisten toimien tapauksessa Euroopan unionin sisällä. [tark. 40]

(28 a)  Erityistä huomiota ja tukea olisi annettava kolmansien maiden vastaanottavien kumppaniorganisaatioiden valmiuksiin ja tarpeeseen juurruttaa vapaaehtoisten toiminta paikalliseen ympäristöön ja helpottaa vapaaehtoisten yhteydenpitoa paikallisten humanitaaristen toimijoiden, vastaanottavien yhteisöjen ja kansalaisyhteiskunnan kanssa. [tark. 41]

(29)  Tässä ohjelmassa otetaan huomioon ilmastonmuutoksen torjumisen merkitys Pariisin sopimuksen ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoon liittyvien unionin sitoumusten mukaisesti, ja sillä edistetään ilmastotoimien valtavirtaistamista ja sen yleisen tavoitteen saavuttamista, että unionin talousarviomenoista 25 prosentilla tuetaan ilmastotavoitteita vähintään 25 prosentilla tuetaan ilmastotavoitteita vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen aikana, ja sitä, että vuotuinen 30 prosentin tavoite saavutetaan mahdollisimman pian ja viimeistään vuonna 2027. Ohjelman valmistelun ja toteutuksen aikana yksilöidään asiaankuuluvia toimia, ja niitä arvioidaan uudelleen asiaankuuluvien arviointien ja tarkasteluprosessien yhteydessä. [tark. 42]

(30)  Tässä asetuksessa säädetään vuosia 2021–2027 koskevasta rahoituskehyksestä, joka muodostaa talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 17 kohdassa tarkoitetun ensisijaisen rahoitusohjeen Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönottoa varten Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuosittaisessa talousarviomenettelyssä.(20)

(30 a)  Talousarviosta olisi kohdennettava asianmukainen osa jäsenvaltioiden parhaiden käytäntöjen levittämiseen ja nuorisoverkostojen kehittämiseen. [tark. 43]

(31)  Tämän asetuksen mukaisen rahoituksen muodot ja täytäntöönpanomenetelmät valitaan sen perusteella, miten hyvin niillä saavutetaan toimien erityistavoitteet ja saavutetaan tuloksia, kun otetaan huomioon erityisesti tarkastusten kustannukset, hallinnollinen rasitus ja oletettu noudattamatta jättämisen riski. Avustusten osalta on harkittava kertasuoritusten, kiinteiden määrien ja yksikkökustannustaulukoiden käyttämistä.

(32)  Kolmannet maat, jotka ovat Euroopan talousalueen (ETA) jäseniä, voivat osallistua ohjelmaan Euroopan talousaluetta koskevaan sopimukseen (ETA-sopimukseen) perustuvan yhteistyön puitteissa; ETA-sopimuksessa määrätään ohjelmien toteuttamisesta kyseisen sopimuksen mukaisesti tehtävällä päätöksellä. Kolmannet maat voivat osallistua myös muiden säädösten nojalla. Tässä asetuksessa olisi säädettävä tarvittavien valtuuksien myöntämisestä toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle, Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF) ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle, jotta ne voivat käyttää toimivaltaansa kattavasti. Kolmansien maiden olisi voitava osallistua täysimittaisesti ohjelmaan niiden edellytysten mukaisesti, jotka vahvistetaan kunkin kolmannen maan kanssa tehdyssä ohjelmaan osallistumista koskevassa sopimuksessa. Täysimittaiseen osallistumiseen sisältyy myös velvollisuus perustaa kansallinen toimisto ja hallinnoida joitakin ohjelman toimia hajautetulla tasolla. Ohjelmaan assosioitumattomista kolmansista maista tulevien yksityishenkilöiden ja yhteisöjen olisi voitava osallistua joihinkin ohjelman toimiin, jotka määritellään työohjelmassa ja komission julkaisemissa ehdotuspyynnöissä.

(33)  Jotta Euroopan solidaarisuusjoukkojen vaikutus olisi mahdollisimman suuri, olisi vahvistettava säännökset, jotka antavat osallistujamaille sekä muille unionin ohjelmille mahdollisuuden asettaa käyttöön lisärahoitusta Euroopan solidaarisuusjoukkojen sääntöjen mukaisesti.

(34)  Merentakaisiin maihin ja merentakaisille alueille sijoittautuneet henkilöt ja yhteisöt voivat [MMA:iden assosiaatiota koskevan uuden neuvoston päätöksen](21) 88 artiklan nojalla saada rahoitusta ohjelman sääntöjen ja tavoitteiden sekä sellaisten mahdollisten järjestelyjen mukaisesti, joita sovelletaan siihen jäsenvaltioon, johon kyseinen merentakainen maa tai alue on sidoksissa.

(35)  Ohjelmassa olisi otettava huomioon kyseisten alueiden erityistilanne komission tiedonannon ”Vahvempi ja uudistettu strateginen kumppanuus EU:n syrjäisimpien alueiden kanssa”(22) mukaisesti. Sellaisia toimenpiteitä toteutetaan, joilla pyritään lisäämään syrjäisimpien alueiden osallistumista kaikkiin toimiin, mukaan lukien julkisuustoimien tehostaminen.. Kyseisiä toimenpiteitä seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. [tark. 44]

(36)  Varainhoitoasetuksen mukaan komission olisi hyväksyttävä työohjelmia ja ilmoitettava niistä Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Koska ohjelma pannaan täytäntöön seitsemän vuoden aikana, on tarpeen säätää riittävästä joustavuudesta, jotta ohjelma voi mukautua muuttuvaan todellisuuteen ja solidaarisuustoimien toteuttamisen poliittisiin painopisteisiin. Tässä asetuksessa ei sinällään säädetä yksityiskohtaisesti, miten toimet suunnitellaan, eikä siinä määritetä ennalta poliittisia painopisteitä tai talousarviota koskevia ensisijaisia tavoitteita seitsemän seuraavan vuoden aikana. Sen sijaan toissijaiset politiikkaan liittyvät valinnat ja painopisteet, kuten eri toimilla toteutettavien erityisten aloitteiden yksityiskohdat, olisi määritettävä työohjelmalla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046(23) (varainhoitoasetus) mukaisesti. Työohjelmissa olisi myös vahvistettava toimenpiteet, jotka ovat tarpeen niiden toteuttamiseksi ohjelman yleis- ja erityistavoitteiden mukaisesti, avustusten valinta- ja myöntämisperusteet sekä kaikki muut vaadittavat seikat. Työohjelmat ja niihin mahdollisesti tehtävät muutokset olisi hyväksyttävä täytäntöönpanosäädöksillä tarkastelumenettelyä noudattaen delegoidulla säädöksellä. Jotta varmistettaisiin tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan toteutettava valmistelutyönsä aikana asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti. [tark. 45]

(37)  Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 22 ja 23 kohdan nojalla tätä ohjelmaa on arvioitava erityisten seurantavaatimusten mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella välttäen kuitenkin ylisääntelyä ja varsinkin jäsenvaltioille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta. Näihin vaatimuksiin olisi sisällyttävä sellaisia täsmällisiä, mitattavissa olevia ja realistisia indikaattoreita, joita voidaan mitata ajan myötä pohjaksi ohjelman käytännön vaikutusten arvioinnille.

(38)  Tiedottaminen ohjelman tukemien toimien tarjoamista mahdollisuuksista ja niitä koskeva julkisuus ja tulosten levittäminen olisi varmistettava niin Euroopan tasolla kuin alueellisella, kansallisella ja paikallistasolla. Ohjelmaa olisi markkinoitava dynaamisten viestintäkeinojen avulla ja keskittyen erityisesti sosiaaliseen mediaan, jotta tavoitettaisiin monia mahdollisia ehdokkaita. Erityisesti olisi kiinnitettävä huomiota sosiaalisiin yhteisötalouden yrityksiin ja kannustettava niitä tukemaan Euroopan solidaarisuusjoukkojen toimia. Tiedotus-, julkisuus- ja tulostenlevitystoimien toteuttamisen olisi oltava ohjelman kaikkien täytäntöönpanoelinten tehtävänä, tarvittaessa muiden keskeisten sidosryhmien avulla, unionin verkkosivujen ja Euroopan solidaarisuusjoukkoihin liittyvien unionin ohjelmien tehtävänä, ja tarvittaessa niihin olisi otettava mukaan muiltakin sidosryhmiltä saatava tuki.. [tark. 46]

(39)  Jotta ohjelman tavoitteet voitaisiin saavuttaa paremmin, komission, jäsenvaltioiden ja kansallisten toimistojen olisi toivottavaa tehdä tehtävä tiivistä yhteistyötä kansalaisjärjestöjen, yhteisötalouden yritysten, nuorisojärjestöjen, vammaisia henkilöitä edustavien järjestöjen ja solidaarisuustoimien asiantuntemusta omaavien paikallisten sidosryhmien kanssa ja myös vapaaehtoiskeskusten kaltaisten vapaaehtoistoiminnan infrastruktuurin ja tukivirastojen kanssa. [tark. 47]

(40)  Jotta varmistetaan yleisölle suunnatun tiedotuksen tehostuminen ja komission aloitteesta toteutettujen viestintätoimien välinen vahvempi yhteisvaikutus, viestintätoimiin tämän asetuksen mukaisesti kohdennetuilla määrärahoilla olisi tuettava esteettömästi myös komission tiedotustoimintaa, joka koskee unionin poliittisia painopisteitä, edellyttäen, että ne liittyvät tämän asetuksen yleiseen tavoitteeseen. [tark. 48]

(41)  Tämän asetuksen tehokkaan ja vaikuttavan täytäntöönpanon varmistamiseksi ohjelmassa olisi hyödynnettävä mahdollisimman paljon jo käytössä olevia hallinnointijärjestelyjä. Näin ollen ohjelman täytäntöönpano olisi annettava nykyisten rakenteiden eli komission ja [uuden Erasmus-asetuksen] III luvussa tarkoitettujen toimien hallinnointiin nimettyjen kansallisten toimistojen tehtäväksi. Komission olisi kuultava säännöllisesti keskeisiä sidosryhmiä, mukaan lukien osallistujaorganisaatiot, Euroopan solidaarisuusjoukkojen toteuttamisesta.

(42)  Moitteettoman varainhoidon, kustannusten optimoinnin ja oikeusvarmuuden varmistamiseksi kaikissa osallistujamaissa kunkin kansallisen viranomaisen olisi nimettävä riippumaton tarkastuselin. Kyseisen riippumattoman tarkastuselimen olisi tehokkuuden maksimoimiseksi oltava mahdollisuuksien mukaan sama kuin [uuden Erasmus-asetuksen] III luvussa tarkoitettuja toimia varten nimetty elin. [tark. 49]

(43)  Jäsenvaltioiden olisi pyrittävä toteuttamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet ohjelman asianmukaista toimintaa haittaavien oikeudellisten ja hallinnollisten esteiden poistamiseksi. Siihen kuuluu – mahdollisuuksien mukaan ja sanotun rajoittamatta kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksiä koskevan unionin lainsäädännön soveltamista – sellaisten kysymysten ratkaiseminen, jotka hankaloittavat viisumin ja oleskeluluvan saamista, ja muiden oikeudellisten vaikeuksien, jotka saattaisivat haitata nuorten pääsyä ohjelmaan, ratkaiseminen. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/801(24) mukaisesti jäsenvaltioita kannustetaan perustamaan nopeutettuja hyväksyntämenettelyjä. [tark. 50]

(44)  Tulosraportointijärjestelmällä olisi varmistettava, että ohjelman toteuttamisen seurannassa ja arvioinnissa käytettävät tiedot kerätään tehokkaasti, tuloksellisesti ja oikea-aikaisesti ja asianmukaisella tarkkuustasolla. Tällaiset tiedot olisi toimitettava komissiolle asiaankuuluvien tietosuojasääntöjen mukaisella tavalla.

(45)  Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011(25) mukaisesti. [tark. 51]

(46)  Tuensaajia koskevien vaatimusten yksinkertaistamiseksi olisi mahdollisimman usein käytettävä yksinkertaistettuja avustuksia, joiden muotona on kertakorvaus, yksikkökustannukset tai kiinteämääräinen rahoitus. Ohjelman mukaisten liikkuvuustoimien tukemiseen tarkoitetuissa yksinkertaistetuissa avustuksissa, sellaisina kuin komissio ne määrittää, olisi otettava huomioon isäntämaan oleskelu- ja elinkustannukset. Jäsenvaltioita olisi myös kannustettava vapauttamaan kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti tällaiset avustukset veroista ja sosiaaliturvamaksuista. Samaa vapautusta olisi sovellettava julkisiin tai yksityisiin yhteisöihin, jotka myöntävät tällaista rahoitustukea kyseisille henkilöille.

(47)  Varainhoitoasetuksen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013, neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2988/95(26), neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1939 mukaan unionin taloudellisia etuja on suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien ja petosten ehkäiseminen, havaitseminen, korjaaminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määrääminen. Komissiolle olisi ohjelman tulosindikaattoreiden tarkistamista/täydentämistä varten siirrettävä valta hyväksyä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(48)  Tässä asetuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa(27) tunnustetut periaatteet. Tällä asetuksella pyritään erityisesti varmistamaan, että noudatetaan täysimääräisesti oikeutta naisten ja miesten tasa-arvoon sekä oikeutta syrjimättömyyteen sukupuolen, rodun, etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, vammaisuuden, iän tai sukupuolisen suuntautumisen tai sosioekonomisen taustan perusteella, ja edistämään Euroopan unionin perusoikeuskirjan 21 ja 23 artiklan soveltamista. [tark. 52]

(49)  Tähän asetukseen sovelletaan horisontaalisia rahoitussääntöjä, jotka Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyvät Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 322 artiklan nojalla. Näissä varainhoitoasetukseen sisältyvissä säännöissä vahvistetaan varsinkin menettely, joka koskee talousarvion laatimista ja toteuttamista käyttäen avustuksia, hankintoja, palkintoja ja välillistä toteutusta, sekä säädetään taloushallinnon henkilöstön toiminnan valvonnasta. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 322 artiklan nojalla hyväksyttävät säännöt koskevat myös unionin talousarvion suojelua siinä tapauksessa, että jäsenvaltioissa ilmenee oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen liittyviä yleisiä puutteita, koska oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen on moitteettoman varainhoidon ja unionin rahoituksen tuloksellisuuden välttämätön ennakkoedellytys.

(50)  Koska jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta eli lisätä nuorison ja organisaatioiden osallistumista helposti saavutettaviin, laadukkaisiin solidaarisuustoimiin, vaan se voidaan sen laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla, unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(51)  [Euroopan solidaarisuusjoukkoja koskeva asetus] olisi kumottava 1 päivästä tammikuuta 2021 alkaen.

(52)  Jotta voidaan varmistaa ohjelman perusteella annettavan rahoituksen jatkuvuus, tätä asetusta olisi sovellettava 1 päivästä tammikuuta 2021,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde

Tällä asetuksella perustetaan Euroopan solidaarisuusjoukot, jäljempänä ’ohjelma’.

Siinä vahvistetaan ohjelman tavoitteet, talousarvio vuosiksi 2021–2027, unionin rahoituksen muodot ja rahoitusta koskevat säännöt.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1)  ’solidaarisuustoimella’ laadukasta väliaikaista toimea, jolla, osallistavaa ja asianmukaisesti rahoitettua toimea, jolla vastataan merkittäviin yhteiskunnallisiin haasteisiin yhteisön tai koko yhteiskunnan eduksi, edistetään Euroopan solidaarisuusjoukkojen tavoitteiden saavuttamista ja joka voi olla muodoltaan eri alojen vapaaehtoistoimintaa, harjoitteluja, työtä, solidaarisuushankkeita ja verkostotoimia, mukaan luettuina 13 kohdassa tarkoitetut toimet, joissa varmistetaan eurooppalainen lisäarvo ja terveys- ja turvallisuussäännösten sekä kansainvälisten ihmisoikeusnormien noudattaminen; [tark. 53]

2)  ’rekisteröidyllä ehdokkaalla’ 17–30-vuotiasta henkilöä, joka oleskelee laillisesti osallistujamaassa ja on rekisteröitynyt Euroopan solidaarisuusjoukkojen portaalissa ilmaistakseen kiinnostuksensa osallistua solidaarisuustoimeen mutta joka ei vielä osallistu tällaiseen toimeen; [tark. 54]

3)  ’osallistujalla’ 18–30-vuotiasta henkilöä, joka oleskelee laillisesti osallistujamaassa, on rekisteröitynyt Euroopan solidaarisuusjoukkojen portaalissa ja osallistuu solidaarisuustoimeen Euroopan solidaarisuusjoukkojen puitteissa; [tark. 55]

4)  ’nuorilla, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia’ nuoria henkilöitä, joiden on hankalaa hyödyntää tehokkaasti ohjelman tarjoamia mahdollisuuksia taloudellisista, sosiaalisista, kulttuuriin liittyvistä, maantieteellisistä tai terveyteen liittyvistä syistä tai esimerkiksi vammaan tai oppimisvaikeuksiin liittyvistä syistä henkilöitä, jotka tarvitsevat lisätukea erilaisten esteiden, kuten vamman, terveysongelmien, oppimisvaikeuksien, maahanmuuttajataustan, kulttuurierojen tai taloudellisen, sosiaalisen ja maantieteellisen tilanteen, vuoksi, mukaan lukien marginalisoituneisiin yhteisöihin kuuluvat henkilöt tai ihmiset, jotka ovat vaarassa kohdata syrjintää jollakin Euroopan unionin perusoikeuskirjan 21 artiklassa vahvistetulla perusteella; [tark. 56]

5)  ’osallistujaorganisaatiolla’ mitä tahansa julkista tai yksityistä, joko voittoa tavoittelematonta tai tavoittelevaa, paikallista, alueellista, kansallista tai kansainvälistä yhteisöä, jolle on vastaanottavana ja/tai tukevana organisaationa myönnetty Euroopan solidaarisuusjoukkojen laatumerkki, jolla varmistetaan, että se kykenee toteuttamaan laadukkaita solidaarisuustoimia ohjelman tavoitteiden mukaisesti; [tark. 57]

6)  ’vapaaehtoistoiminnalla’ solidaarisuustoimea, joka toteutetaan enintään 12 kuukautta kestävänä vapaaehtoisena palkattomana toimena valinnaista solidaarisuustoimea, johon kuuluu yleishyödyllistä toimintaa, jolla edistetään julkista hyvinvointia ja jota osallistuja harjoittaa vapaa-ajallaan ja omasta tahdostaan saamatta siitä korvausta enintään 12 kuukauden ajan;; [tark. 58]

7)  ’harjoittelulla’ kahdesta kolmesta kuuteen kestävää palkallista solidaarisuustoimea, joka toteutetaan työharjoitteluna osallistujaorganisaatiossa, jonka voi uusia kerran ja enintään 12 kuukaudeksi ja, jonka Euroopan solidaarisuusjoukkojen osallistujan vastaanottanut osallistujaorganisaatio maksaa ja johon kuuluu oppimisosio asiaankuuluvan pätevyyden ja kokemuksen saamiseksi; [tark. 59]

8)  ’työllä’ kahdesta 12 kuukauteen kestävää solidaarisuustoimea, jonka Euroopan solidaarisuusjoukkojen osallistujan palkkaava osallistujaorganisaatio maksaa kolmesta 12 kuukauteen kestävää kohtuullisesti palkattua solidaarisuustoimea, joka sisältää oppimis- ja koulutusosion, josta tehdään kirjallinen sopimus, jonka osallistujan palkkaava Euroopan solidaarisuusjoukkojen osallistujaorganisaatio tarjoaa ja maksaa ja jolla ei korvata olemassa olevaa työmahdollisuutta;; [tark. 60]

9)  ’solidaarisuushankkeella’ palkatonta kotimaista tai rajat ylittävää enintään 12 kuukautta kestävää solidaarisuustoimea, jonka toteuttaa vähintään viidestä Euroopan solidaarisuusjoukkojen osallistujasta koostuva ryhmä ja jonka avulla vastataan keskeisiin haasteisiin osallistujien yhteisöissä ja saadaan samalla selkeää eurooppalaista lisäarvoa; [tark. 61]

10)  ’laatumerkillä’ sertifiointia, joka on myönnetty solidaarisuustoiminnan lajin mukaisesti vaihtelevien erityisten vaatimusten perusteella osallistujaorganisaatiolle, joka haluaa tarjota Euroopan solidaarisuusjoukkojen solidaarisuustoimia vastaanottajan asemassa ja/tai tukitehtävässä ja jolla vahvistetaan, että osallistujaorganisaatio kykenee varmistamaan solidaarisuustoimien laadun solidaarisuustoiminnan kaikissa vaiheissa ohjelman periaatteiden ja tavoitteiden mukaisesti; [tark. 62]

11)  ’Euroopan solidaarisuusjoukkojen resurssikeskuksilla’ lisätoimintoja, jotka nimetyt kansalliset toimistot toteuttavat, jotta voidaan tukea Euroopan solidaarisuusjoukkojen toimien kehittämistä, toteuttamista ja laatua sekä osallistujien solidaarisuustoimiensa kautta hankkiman osaamisen tunnistamista;

12)  ’avoimuutta ja tunnustamista lisäävillä unionin välineillä’ välineitä, joilla sidosryhmiä autetaan ymmärtämään, arvostamaan ja tarvittaessa tunnustamaan epävirallisen ja arkioppimisen tuloksia kaikkialla unionissa. Kaikki osallistujat saavat toimensa päätökseen saatettuaan todistuksen, kuten Youthpass- tai Europass-todistuksen, jossa todetaan toimien aikana hankitut oppimistulokset ja taidot;

13)  ’humanitaarisen avun toimella’ toimea, joka tukee kolmansissa maissa toteutettavia humanitaarisen avun operaatioita, joiden tarkoituksena on antaa tarveperusteista hätäapua, jolla pyritään pelastamaan ja suojelemaan ihmishenkiä, ehkäisemään ja lieventämään inhimillistä kärsimystä ja säilyttämään ihmisarvo ihmisten aiheuttamissa kriiseissä tai luonnonkatastrofeissa, mukaan lukien avustus-, hätäapu- ja suojelutoimet humanitaarisissa kriiseissä tai niiden jälkitilanteissa, tukitoimenpiteet, joilla varmistetaan apua tarvitsevien luokse pääseminen ja helpotetaan avun esteetöntä toimittamista, sekä toimet, joiden tarkoituksena on parantaa katastrofivalmiutta ja vähentää katastrofiriskiä, ja joissa yhdistyvät hätäapu, kunnostustoimet ja kehitystoimet ja joilla edistetään selviytymiskykyä ja valmiutta toimia kriisitilanteissa ja toipua niistä;

14)  ’kolmannella maalla’ maata, joka ei ole unionin jäsenvaltio;

15)  ’ohjelmaan assosioituneella kolmannella maalla’ kolmatta maata, joka on osapuolena unionin kanssa tehdyssä sopimuksessa, jonka perusteella sen on mahdollista osallistua ohjelmaan, ja joka täyttää kaikki jäsenvaltioille tässä asetuksessa säädetyt velvoitteet;

16)  ’ohjelmaan assosioitumattomalla kolmannella maalla’ kolmatta maata, joka ei osallistu ohjelmaan täysimittaisesti, mutta jonka oikeussubjektit voivat poikkeuksellisesti hyötyä ohjelmasta asianmukaisesti perustelluissa unionin edun mukaisissa tapauksissa.

3 artikla

Ohjelman tavoitteet

1.  Ohjelman yleisenä tavoitteena on lisätä nuorten edistää yhteisvastuuta arvona, lähinnä vapaaehtoistoiminnan avulla, lisätä solidaariseen toimintaan valmiin nuorison ja organisaatioiden osallistumista helposti saavutettaviin ja laadukkaisiin solidaarisuustoimiin, jotta voidaan vahvistaa sosiaalista yhteenkuuluvuutta, solidaarisuutta ja demokratiaa unionissa ja sen ulkopuolella sekä käsitellä yhteiskunnallisia ja humanitaarisia haasteita sekä eurooppalaista identiteettiä ja aktiivista kansalaisuutta unionissa ja sen ulkopuolella, tukea yhteisöjä ja vastata yhteiskunnallisiin ja humanitaarisiin haasteisiin ruohonjuuritasolla pyrkien erityisesti edistämään sosiaalista osallisuutta ja yhtäläisiä mahdollisuuksia. [tark. 63]

2.  Ohjelman erityistavoitteena on tarjota nuorille, myös niille, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, helposti käytettävissä olevia ja osallistavia mahdollisuuksia osallistua solidaarisuustoimiin, joilla saadaan aikaan myönteisiä yhteiskunnallisia muutoksia Euroopassa ja sen ulkopuolella, ja samalla parantaa heidän osaamistaan henkilökohtaista, koulutuksellista, sosiaalista, kulttuurista, kansalaisuuteen liittyvää ja ammatillista kehittymistä varten ja validoida se asianmukaisesti, sekä helpottaa heidän jatkuvaa osallistumistaan aktiivisina kansalaisina, heidän työllistettävyyttään ja siirtymistään työmarkkinoille. [tark. 64]

2 a.  Osallistujien ja osallistujaorganisaatioiden palautteeseen on sisällyttävä myös arvio ohjelman tavoitteiden saavuttamisesta. [tark. 65]

3.  Ohjelman tavoitteet toteutetaan seuraavien toimintalohkojen puitteissa:

a)  nuorten osallistuminen yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaaviin solidaarisuustoimiin, joita tarkoitetaan 6 artiklassa, ja kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamiseen; [tark. 66]

b)  nuorten osallistuminen humanitaariseen apuun liittyviin solidaarisuustoimiin ja henkilöiden, joilla on asiantuntemusta humanitaariseen apuun liittyvistä solidaarisuustoimista (Euroopan humanitaarisen avun vapaaehtoisjoukot), joita tarkoitetaan 10 artiklassa, osallistuminen sekä unionissa että sen ulkopuolella toimiin, joilla pyritään kehittämään vastaanottavan organisaation valmiuksia 11 artiklassa tarkoitetun humanitaarisen avun antamiseen kolmansissa maissa. [tark. 67]

3 a.  Tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitetuilla toimintalohkoilla toteutettavien toimien operatiiviset tavoitteet ja niihin liittyvät poliittiset painopisteet on eriteltävä yksityiskohtaisesti 18 artiklan mukaisesti hyväksyttävissä vuotuisissa työohjelmissa. [tark. 68]

II LUKU

EUROOPAN SOLIDAARISUUSJOUKKOJEN TOIMET

4 artikla

Euroopan solidaarisuusjoukkojen toimet

1.  Ohjelman tavoitteet, jotka esitetään 3 artiklassa, pyritään saavuttamaan seuraavan tyyppisillä toimilla:

a)  vapaaehtoistoiminta, jota tarkoitetaan 7 ja 11 artiklassa;

b)  laadukkaat harjoittelut ja työ, joita tarkoitetaan 8 artiklassa; [tark. 69]

c)  solidaarisuushankkeet, joita tarkoitetaan 9 artiklassa;

d)  verkostotoimet, joita tarkoitetaan 5 artiklassa;

e)  laatu- ja tukitoimenpiteet, joita tarkoitetaan 5 artiklassa.

2.  Ohjelmalla tuetaan sellaisia solidaarisuustoimia, joista saadaan selkeää eurooppalaista lisäarvoa ottaen huomioon esimerkiksi niiden

a)  kansalliset rajat ylittävä luonne, erityisesti oppimiseen liittyvässä liikkuvuudessa ja yhteistyössä;

b)  täydentävyys paikallisen, alueellisen, kansallisen, unionin ja kansainvälisen tason muiden ohjelmien ja toimintalinjojen kanssa;

c)  eurooppalainen ulottuvuus, joka liittyy kyseisten solidaarisuustoimien aiheisiin, tavoitteisiin, toimintamalleihin, odotettuihin tuloksiin ja muihin näkökohtiin;

d)  toimintamalli osallistavuus ja tosiasialliset valmiudet taustaltaan erilaisten nuorten saamiseksi mukaan, vammaiset nuoret mukaan luettuina; [tark. 70]

e)  vaikutukset avoimuutta ja tunnustamista lisäävien unionin välineiden tulokselliseen hyödyntämiseen.

2 a.   Jäljempänä olevan 18 artiklan mukaisesti hyväksyttäviin vuotuisiin työohjelmiin on sisällyttävä luettelo toimista, jotka saattavat olla haitallisia osallistujille, tuensaajille ja yhteiskunnalle tai eivät sovi osallistujille ja joita ei suoriteta ohjelman puitteissa tai jotka edellyttävät erityistä koulutusta, taustatarkastuksia tai muita toimenpiteitä. [tark. 71]

3.  Solidaarisuustoimien toteuttamisessa on noudatettava erityisvaatimuksia, jotka on asetettu kullekin 5, 7, 8, 9 ja 11 artiklassa tarkoitetulle ohjelman puitteissa toteutettavalle toimityypille, sekä osallistujamaissa sovellettavia sääntelykehyksiä.

4.  Unionin lainsäädännössä olevat viittaukset eurooppalaiseen vapaaehtoispalveluun on tulkittava siten, että ne käsittävät sekä asetuksen (EU) N:o 1288/2013 että tämän asetuksen mukaiset vapaaehtoistoimet.

5 artikla

Kummallekin toimintalohkolle yhteiset toimet

1.  Verkostotoimien, joita tarkoitetaan 4 artiklan 1 kohdan d alakohdassa, tavoitteena on oltava

a)  vahvistaa osallistujaorganisaatioiden valmiuksia tarjota laadukkaita erittäin laadukkaita, helposti käytettävissä olevia ja asianmukaisesti rahoitettuja hankkeita kasvavalle määrälle Euroopan solidaarisuusjoukkojen osallistujia; [tark. 72]

b)  houkutella uusia tulokkaita, sekä nuoria että henkilöitä, joilla on tiettyä kokemusta EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen kehyksessä, ja osallistujaorganisaatioita; [tark. 73]

b a)  edistää vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia käyttää kaikkia tarjottavia toimintoja; [tark. 74]

c)  tarjota mahdollisuuksia antaa palautetta solidaarisuustoimista sekä markkinoida ohjelmaa lähettiläänä; ja [tark. 75]

d)  edistää kokemusten vaihtoa ja lujittaa yhteenkuuluvuuden tunnetta Euroopan solidaarisuusjoukkoihin osallistuvien henkilöiden ja yhteisöjen keskuudessa ja tukea tällä tavoin solidaarisuusjoukkojen laajemmalle ulottuvaa positiivista vaikutusta.

2.  Laatu- ja tukitoimenpiteisiin, joita tarkoitetaan 4 artiklan 1 kohdan e alakohdassa, on sisällyttävä

a)  toimenpiteet, joilla pyritään varmistamaan vapaaehtoistoiminnan, harjoittelujen ja työn laatu, mukaan lukien osallistujille tarjottava koulutus, kielituki, täydentävä vakuutus, tuki ennen solidaarisuustoimea tai sen jälkeen ja Youthpass-todistuksen käyttö siten, että siinä yksilöidään osallistujien solidaarisuustoimien aikana hankkima osaaminen, ja osallistujaorganisaatioille tarjottava valmiuksien kehittäminen ja hallinnollinen tuki;

a a)  toimenpiteet, joilla suojellaan solidaarisuustoiminnan edunsaajia, mukaan lukien sellaisten osallistujien kohdennettu koulutus, jotka toteuttavat solidaarisuustoimiaan muita heikommassa asemassa olevien ryhmien, kuten lasten, hyväksi, sekä lasten parissa työskentelevien henkilöiden taustaselvitykset; [tark. 76]

a b)  toimenpiteet, joilla pyritään edistämään sosiaalista osallisuutta ja yhtäläisiä mahdollisuuksia erityisesti niiden nuorten, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, osallistumista silmällä pitäen, kuten asianmukaiset solidaarisuustoimet ja yksilöllisen neuvonnan mallit; [tark. 77]

a c)  toimenpiteet, joilla pyritään varmistamaan valmiuksien kehittäminen ja hallinnollinen tuki osallistujaorganisaatioille; [tark. 78]

b)  laatumerkin laatumerkkien suunnittelu ja hallinnointi sellaisia yhteisöjä varten, jotka haluavat tarjota solidaarisuustoimia Euroopan solidaarisuusjoukoille; [tark. 79]

c)  Euroopan solidaarisuusjoukkojen resurssikeskusten toimet, joilla tuetaan Euroopan solidaarisuusjoukkojen toimien toteuttamista ja parannetaan toteutuksen laatua sekä tehostetaan tulosten validointia;

d)  Euroopan solidaarisuusjoukkojen helppokäyttöisen portaalin sekä muiden tarpeellisten verkkopalveluiden ja tarvittavien tietoteknisten tukijärjestelmien ja verkkotyökalujen perustaminen, ylläpito ja päivittäminen vähintään kaikilla unionin virallisilla kielillä direktiivin (EU)2016/2102 saavutettavuusvaatimusten mukaisesti.; [tark. 80]

d a)  toimenpiteet, joilla kannustetaan yhteisötalouden yrityksiä tukemaan ohjelman toimia tai sallimaan työntekijöiden osallistuminen vapaaehtoistoimintaan ohjelman puitteissa; [tark. 81]

d b)   osallistujille ja osallistujaorganisaatioille osoitetun selkeän ja yksityiskohtaisen menettelyn laatiminen, jossa vahvistetaan solidaarisuustoimien kaikki vaiheet ja aikataulut. [tark. 82]

III LUKU

NUORTEN OSALLISTUMINEN YHTEISKUNNALLISIIN HAASTEISIIN VASTAAVIIN SOLIDAARISUUSTOIMIIN

6 artikla

Toimien tarkoitus ja tyypit

1.  Toimintalohkon ”Nuorten osallistuminen yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaaviin solidaarisuustoimiin” puitteissa toteutettavien toimien on edistettävä erityisesti yhteenkuuluvuuden, solidaarisuuden, kansalaisuuden ja demokratian vahvistamista unionissa ja sen ulkopuolella ja samalla vastattava yhteiskunnallisiin haasteisiin pyrkien erityisesti edistämään sosiaalista osallisuutta ja yhtäläisiä mahdollisuuksia. [tark. 83]

2.  Tämän toimintalohkon on tuettava 4 artiklan 1 kohdan a, b, c, d ja e alakohdassa tarkoitettuja toimia seuraavilla tavoilla:

a)  vapaaehtoistoiminnalla, jota tarkoitetaan 7 artiklassa;

b)  laadukkailla harjoitteluilla ja työllä, joita tarkoitetaan 8 artiklassa; [tark. 84]

c)  solidaarisuushankkeilla, joita tarkoitetaan 9 artiklassa;

d)  tähän toimintalohkoon osallistuvien henkilöiden ja organisaatioiden verkostotoimilla 5 artiklan mukaisesti;

e)  laatu- ja tukitoimenpiteillä 5 artiklan mukaisesti.

7 artikla

Vapaaehtoistoiminta solidaarisuustoimissa

1.  Vapaaehtoistoimintaan, jota tarkoitetaan 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa, on sisällyttävä oppimis- ja koulutuskomponentti, kiinteä koulutus- ja oppimisulottuvuus sekä ennen toimintaa ja toiminnan aikana sitä varten räätälöity verkossa ja sen ulkopuolella annettava koulutus, sillä on pyrittävä vaikuttamaan huomattavasti tunnistettuihin yhteisön tarpeisiin, se ei saa korvata harjoitteluja tai työtä, sitä ei saa rinnastaa palkkatyöhön ja sen on perustuttava kirjalliseen vapaaehtoistoimintasopimukseen asiaa koskevan kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Kyseisessä sopimuksessa on varmistettava osallistujalle riittävä oikeudellinen, sosiaalinen ja taloudellinen suoja. [tark. 85]

2.  Vapaaehtoistoiminta voi tapahtua muussa kuin osallistujan asuinmaassa (kansainvälinen) tai osallistujan asuinmaassa (kotimainen) tapahtuu pääsääntöisesti muussa kuin osallistujan asuinmaassa (kansainvälinen). Vapaaehtoistyö voi tapahtua osallistujan asuinmaassa (kotimainen), mutta siihen osallistuminen on avointa vain nuorille, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, ja siihen voivat osallistua myös sellaiset osallistujat, jotka asuvat muussa maassa kuin siinä, jossa toiminta tapahtuu.. [tark. 86]

8 artikla

Harjoittelut ja työ

1.  Harjoittelujen, joita tarkoitetaan 4 artiklan 1 kohdan b alakohdassa, on on oltava palkallisia ja perustuttava siinä maassa, jossa harjoittelu suoritetaan, sovellettavan sääntelykehyksen mukaiseen kirjalliseen harjoittelusopimukseen, ja niissä joka tehdään harjoittelun alkaessa sen maan sovellettavan sääntelykehyksen mukaisesti, jossa harjoittelu suoritetaan, tapauksen mukaan. Harjoittelusopimuksessa on esitettävä koulutustavoitteet, työehdot ja harjoittelun kesto, korvaus, jonka osallistuja saa, sekä osapuolten oikeudet ja velvollisuudet, ja siinä on otettava huomioon harjoittelun laatupuitteita koskevat periaatteet laatupuitteet (2014/C 88/01). Harjoittelut eivät saa korvata työpaikkoja. [tark. 87]

2.  Työn, jota tarkoitetaan 4 artiklan 1 kohdan b alakohdassa, on perustuttava siinä osallistujamaassa, jossa työskentely suoritetaan, sovellettavan sääntelykehyksen mukaiseen työsopimukseen on perustuttava kirjalliseen työsopimukseen, jossa noudatetaan kaikkia sen maan kansallisen lainsäädännön mukaisia tai siinä maassa sovellettavien työehtosopimusten mukaisia työehtoja, jossa työ suoritetaan, tai sekä kansallisen lainsäädännön että työehtosopimusten mukaisia työehtoja. Työtä tarjoaville osallistujaorganisaatioille saa antaa rahoitustukea enintään 12 kuukaudeksi tapauksissa, joissa työsopimuksen kesto on yli 12 kuukautta. [tark. 88]

3.  Harjoitteluihin ja työskentelyyn on sisällyttävä oppimiskomponentti oppimis- ja koulutuskomponentti sekä ennen toimintaa että toiminnan aikana kiinteä oppimis- ja koulutuskomponentti, joka auttaa osallistujia hankkimaan asiaankuuluvaa kokemusta, jotta voidaan kehittää osaamista, joka on hyödyllistä osallistujien henkilökohtaisen, koulutuksellisen, sosiaalisen, kansalaisuuteen liittyvän ja ammatillisen kehittymisen kannalta. [tark. 89]

4.  Harjoittelut ja työskentely voivat tapahtua muussa kuin osallistujan asuinmaassa (kansainvälinen) tai osallistujan asuinmaassa (kotimainen) tapahtuvat pääsääntöisesti muussa kuin osallistujan asuinmaassa (kansainvälinen). Harjoittelut ja työskentely voivat tapahtua osallistujan asuinmaassa (kotimainen), mutta niihin osallistuminen on avointa vain nuorille, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, ja niihin voivat osallistua myös sellaiset osallistujat, jotka asuvat muussa maassa kuin siinä, jossa toiminta tapahtuu. [tark. 90]

4 a.  On kohdennettava riittävästi varoja sellaisen kohtuullisen mukauttamisen rahoittamiseen, jonka ansiosta vammaiset henkilöt pystyvät tosiasiallisesti osallistumaan yhdenvertaisesti muiden kanssa vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyn YK:n yleissopimuksen 27 artiklan ja neuvoston direktiivin 2000/78/EY(28) mukaisesti. [tark. 91]

9 artikla

Solidaarisuushankkeet

Solidaarisuushankkeet, joita tarkoitetaan 4 artiklan 1 kohdan c alakohdassa, eivät saa korvata harjoitteluja ja/tai työtä.

IV LUKU

EUROOPAN HUMANITAARISEN AVUN VAPAAEHTOISJOUKOT

10 artikla

Toimien tarkoitus ja tyypit

1.  Toimintalohkon ”Euroopan humanitaarisen avun vapaaehtoisjoukot” puitteissa toteutettavien toimien on edistettävä erityisesti tarveperusteisen humanitaarisen avun antamista, jolla pyritään pelastamaan ihmishenkiä, ehkäisemään ja lieventämään inhimillistä kärsimystä ja säilyttämään ihmisarvo, sekä haavoittuvassa asemassa olevien tai katastrofista kärsimään joutuneiden yhteisöjen valmiuksien ja selviytymiskyvyn vahvistamista luonnonkatastrofien tai ihmisen aiheuttamien katastrofien yhteydessä, sekä haavoittuvassa asemassa olevien, herkkien tai luonnonkatastrofeista tai ihmisen aiheuttamista katastrofeista kärsimään joutuneiden yhteisöjen valmiuksien ja selviytymiskyvyn vahvistamista, ja helpottamaan siirtymistä humanitaarisesta avusta pidempiaikaiseen kestävään ja osallistavaan kehitykseen. [tark. 92]

2.  Tämän luvun nojalla toteutettavissa toimissa on noudatettava humanitaarista apua koskevaa eurooppalaista konsensusta, edistettävä perustavanlaatuisia humanitaarisen avun periaatteita eli humaanisuutta, puolueettomuutta, tasapuolisuutta ja riippumattomuutta ja samalla on vahvistettava, että unioni on vahvasti sitoutunut tarveperusteiseen lähestymistapaan ilman kärsimään joutuneiden väestöryhmien välistä tai niiden sisällä tapahtuvaa syrjintää ja kansainvälistä oikeutta noudattaen.uutta. [tark. 93]

2 a.  Unioni antaa humanitaarista apua tilanteissa, joissa voidaan käyttää muita kehitysyhteistyön, kriisinhallinnan ja pelastuspalvelun välineitä. Euroopan humanitaarisen avun vapaaehtoisjoukkojen toiminnan on oltava johdonmukaista asiaan liittyvien unionin politiikkojen ja välineiden kanssa ja täydennettävä niitä sekä vältettävä päällekkäisyyksiä niiden kanssa, erityisesti unionin humanitaarisen avun politiikan, kehitysyhteistyöpolitiikan ja unionin pelastuspalvelumekanismin kanssa. [tark. 94]

2 b.  Kun edistetään johdonmukaista kansainvälistä humanitaarisiin kriiseihin vastaamista, tämän luvun nojalla toteutettavien toimien on oltava Yhdistyneiden kansakuntien humanitaaristen asioiden koordinointitoimiston koordinoimien toimien mukaisia. [tark. 95]]

2 c.  Euroopan humanitaarisen avun joukkojen on osaltaan vahvistettava sukupuolinäkökulmaa unionin humanitaarisessa avussa ja edistettävä riittäviä humanitaarisia toimia naisten erityistarpeiden huomioon ottamiseksi. Erityistä huomiota on kiinnitettävä naisryhmien ja -verkostojen kanssa tehtävään yhteistyöhön, jotta edistetään naisten osallistumista ja johtajuutta humanitaarisen avun alalla ja hyödynnetään heidän valmiuksiaan ja asiantuntemustaan kriisistä toipumisessa, rauhan rakentamisessa, katastrofiriskin vähentämisessä ja kärsimään joutuneiden yhteisöjen selviytymiskyvyn parantamisessa. [tark. 96]

2 d.  Lähettämistä koskevat yksityiskohtaiset säännöt on vahvistettava läheisessä yhteistyössä vastaanottavien organisaatioiden kanssa lähettävän organisaation ja Euroopan humanitaarisen avun vapaaehtoisjoukkojen välisessä sopimuksessa, johon sisältyvät oikeudet ja velvollisuudet, lähettämisen kesto ja paikka sekä tehtävät. [tark. 97]

3.  Tämän toimintalohkon on tuettava 4 artiklan 1 kohdan a, d ja e alakohdassa tarkoitettuja toimia seuraavilla tavoilla:

a)  vapaaehtoistoiminnalla, jota tarkoitetaan 11 artiklassa;

a a)   solidaarisuushankkeilla; [tark. 98]

b)  tähän toimintalohkoon osallistuvien henkilöiden ja organisaatioiden verkostotoimilla 5 artiklan mukaisesti;

c)  laatu- ja tukitoimenpiteillä 5 artiklan mukaisesti kiinnittäen erityistä huomiota toimenpiteisiin osallistujien turvallisuuden varmistamiseksi.

3 a.  Tällä asetuksella tuetaan kolmansien maiden tarpeita koskevan etukäteen tehdyn arvioinnin perusteella toimia, joilla pyritään vahvistamaan humanitaarisen avun valmiuksia ja siten parantamaan paikallisella tasolla valmistautumista humanitaarisiin kriiseihin ja varmistamaan vapaaehtoisten käytännön työn tehokkuus ja kestävyys, mukaan lukien

a)  katastrofiriskien hallinta, katastrofi- ja toimintavalmius, työnohjaus, vapaaehtoisten johtamista koskeva koulutus ja muut vastaanottavien järjestöjen henkilöstön ja vapaaehtoisten kannalta merkityksellisten alojen toimet;

b)  parhaiden käytäntöjen vaihto, tekninen apu, kumppanuusohjelmat ja henkilöstön ja vapaaehtoisten vaihto-ohjelmat, verkostojen perustaminen ja muut asiaankuuluvat toimet. [tark. 99]

3 b.  Komissio jatkaa, ylläpitää ja päivittää EU:n vapaaehtoisavun tietokantaa, sääntelee sen saatavuutta ja käyttöä, myös EU:n vapaaehtoisavun saatavuuden ja soveltuvuuden osalta, mikä mahdollistaa palaavien vapaaehtoisten jatkuvan osallistumisen. Tähän tietokantaan tai sitä varten kerättyjen henkilötietojen käsittely hoidetaan tarvittaessa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/6791(29) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/1725(30) säännösten mukaisesti. [tark. 100]

11 artikla

Humanitaarisen avun operaatioita tukeva vapaaehtoistoiminta

1.  Humanitaarisen avun operaatioita tukevaan vapaaehtoistoimintaan, jota tarkoitetaan 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa, on sisällyttävä oppimis- ja koulutuskomponentti, on sisällyttävä – myös ennen toimintaan osallistumista – asianmukainen oppiminen ja koulutus, joka liittyy hankkeisiin, joihin nuoret vapaaehtoiset tulevat osallistumaan, ja jossa painotetaan asianmukaisesti 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja humanitaarisen avun periaatteita, myös haitan aiheuttamisen välttämistä (ˮdo no harmˮ) koskevaa periaatetta, ja se ei saa korvata harjoitteluja tai työtä ja sen on perustuttava kirjalliseen vapaaehtoistoimintasopimukseen. [tark. 101]

1 a.   EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen kehyksessä on edistettävä kolmansien maiden paikallisten vapaaehtoisten osallistumista. [tark. 102]

2.  Tähän toimintalohkoon perustuvaa vapaaehtoistoimintaa voidaan toteuttaa ainoastaan sellaisissa kolmansissa maissa, [tark. 103]

a)  joissa toteutetaan humanitaarisen avun toimia ja operaatioita; ja

b)  joissa ei ole käynnissä kansainvälisiä tai muita aseellisia konflikteja.

2 a.  Lähettävien tai vastaanottavien organisaatioiden tai muiden asianomaisten toimijoiden ennakolta kolmansissa maissa tekemien tarvearviointien perusteella Euroopan humanitaarisen avun vapaaehtoisjoukot tukevat toimia, joilla pyritään

a)  vahvistamaan vastaanottavien organisaatioiden valmiuksia kolmansissa maissa annettavaa humanitaarista apua varten, jotta voidaan tehostaa paikallista katastrofivalmiutta ja humanitaarisiin kriiseihin vastaamista ja varmistaa Euroopan humanitaarisen avun vapaaehtoisjoukkojen työn tosiasiallinen ja kestävä vaikutus kentällä katastrofiriskien hallinnan, katastrofi- ja reagointivalmiuden, humanitaarisesta toiminnasta kestävään paikalliseen kehitykseen siirtymisen, työnohjauksen ja vapaaehtoisten johtamista koskevan koulutuksen avulla;

b)  vaihtamaan parhaita käytäntöjä, antamaan teknistä apua ja toteuttamaan kumppanuusohjelmia sekä henkilöstön ja vapaaehtoisten vaihtoa. [tark. 104]

2 b.  Vapaaehtoisten turvallisuutta koskevan riskinarvioinnin on oltava ensisijainen, erityisesti maissa tai alueilla, joiden katsotaan olevan epävakaita tai joissa on välittömiä uhkia. [tark. 105]

2 c.  Euroopan solidaarisuusjoukkoja koskevia tiedotuskampanjoita on toteutettava ensisijaisesti unionin alueella, kun ne koskevat EU:n vapaaehtoisapua koskevaa aloitetta, ja niiden on liityttävä vapaaehtoisten ja humanitaarisen avun antajien tekemään työhön sitä ohjaavien humanitaarisen avun periaatteiden eli humaanisuuden, puolueettomuuden, tasapuolisuuden ja riippumattomuuden pohjalta. [tark. 106]

2 d.  Vapaaehtoistyöllä on vastattava vastaanottavan järjestön paikallisella tasolla havaitsemiin puutteisiin ja todellisiin tarpeisiin. [tark. 107]

11 a artikla

Vapaaehtoisehdokkaiden määrittäminen ja valinta

1.  Kolmansien maiden tarpeita koskevan etukäteen tehdyn arvioinnin perusteella komissio määrittää ja valitsee vapaaehtoisehdokkaat, jotka osallistuvat ohjelmaan ja saavat koulutusta yhteistyössä kansallisten toimistojen ja vastaanottavien järjestöjen kanssa.

2.  Vapaaehtoisehdokkaat määritetään ja valitaan 14 artiklan mukaisesti noudattaen syrjimättömyyden, tasa-arvon ja yhdenvertaisten mahdollisuuksien periaatteita.

3.  Tämän asetuksen 2 ja 15 artiklassa tarkoitettuja ikärajoja ei sovelleta vapaaehtoistoimintaan, jolla tuetaan tämän artiklan mukaisia humanitaarisia avustustoimia. [tark. 108]

11 b artikla

Vapaaehtoisehdokkaiden koulutus

1.  Kolmansien maiden tarpeita koskevan etukäteen tehdyn arvioinnin perusteella komissio laatii koulutusohjelman, jonka tarkoituksena on valmistella vapaaehtoisehdokkaita tukemaan ja täydentämään humanitaarisen avun toimia.

2.  Hakemusmenettelyn mukaisesti määritetyt ja valitut ehdokkaat voivat osallistua pätevien elinten toteuttamiin koulutusohjelmiin. Kaikille vapaaehtoisehdokkaille pakollisen koulutuksen laajuus ja sisältö määritetään yhteistyössä sertifioidun vastaanottavan järjestön kanssa tarpeiden perusteella ottaen huomioon vapaaehtoisehdokkaan edeltävän kokemuksen ja suunnitellun lähettämispaikan.

3.  Koulutusohjelman on sisällettävä arviointi, jossa tarkastellaan vapaaehtoisehdokkaiden valmiuksia lähteä kenttätyöhön tukemaan ja täydentämään humanitaarisen avun antamista koskevia toimia kolmansissa maissa ja täyttää paikalliset tarpeet. [tark. 109]

V LUKU

RAHOITUSSÄÄNNÖKSET

12 artikla

Budjetti

1.  Ohjelman toteuttamiseen varatut rahoituspuitteet vuosiksi 2021–2027 ovat 1 112 988 000 euroa vuoden 2018 hintoina [1 260 000 000 euroa käypinä hintoina]. [tark. 110]

2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettua määrää voidaan käyttää ohjelman toteuttamista koskevaan tekniseen ja hallinnolliseen apuun, kuten valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimintaan, mukaan lukien tietotekniikkajärjestelmät. Talousarviosta on kohdennettava asianmukainen määrä jäsenvaltioiden parhaiden käytäntöjen levittämiseen ja nuorisoverkostojen kehittämiseen. [tark. 111]

2 a.  Komissio antaa 29 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan tätä asetusta, jotta se olisi joustava ja voitaisiin mukauttaa määrärahojen ohjeellista jakautumista eri toimiin 12 a artiklan mukaisesti. Tämän artiklan nojalla annettavissa delegoiduissa säädöksissä otetaan uudet poliittiset painopisteet huomioon noudattamalla mukauttamisessa 20 prosentin enimmäisliikkumavaraa. [tark. 112]

3.  Menot, jotka aiheutuvat ensimmäiseen työohjelmaan sisältyvien hankkeiden toimista, voivat olla avustuskelpoisia 1 päivästä tammikuuta 2021, sanotun kuitenkaan rajoittamatta varainhoitoasetuksen soveltamista.

4.  Jäsenvaltioille yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin puitteissa myönnettyjä varoja voidaan niiden pyynnöstä siirtää ohjelman käyttöön. Komissio käyttää kyseisiä varoja joko suoraan varainhoitoasetuksen [62 artiklan 1 kohdan a alakohdan] mukaisesti tai välillisesti [saman artiklan 1 kohdan c alakohdan] mukaisesti. Kyseisiä varoja on mahdollisuuksien mukaan käytettävä asianomaisen jäsenvaltion hyväksi.

12 a artikla

Määrärahojen jakautuminen 7, 8, 9 ja 11 artiklassa tarkoitettuihin toimiin

Määrärahojen ohjeellinen jakautuminen 7, 8, 9 ja 11 artiklassa tarkoitettuihin toimiin on seuraava:

a)  edellä 7 artiklassa tarkoitettu vapaaehtoistoiminta solidaarisuustoimissa ja 9 artiklassa tarkoitetut solidaarisuushankkeet: 86 prosenttia;

b)  edellä 8 artiklassa tarkoitetut harjoittelut ja työ: kahdeksan prosenttia; ja

c)  edellä 11 artiklassa tarkoitettu humanitaarisen avun operaatioita tukeva vapaaehtoistoiminta: kuusi prosenttia. [tark. 113]

13 artikla

EU:n rahoituksen muodot ja toteuttamismenetelmät

1.  Ohjelman toteutuksessa käytetään johdonmukaisesti suoraa hallinnointia varainhoitoasetuksen mukaisesti tai välillistä hallinnointia varainhoitoasetuksen [62 artiklan 1 kohdan c alakohdassa] tarkoitettujen elinten kanssa.

2.  Ohjelmasta voidaan myöntää rahoitusta missä tahansa varainhoitoasetuksessa vahvistetussa muodossa; rahoitusmuotoja ovat erityisesti avustukset, palkinnot ja hankinnat. Vaatimusten yksinkertaistamiseksi tuensaajien kannalta on käytettävä mahdollisimman usein kertakorvauksia, yksikkökustannuksia ja kiinteämääräistä rahoitusta. [tark. 114]

3.  Riski, joka liittyy varojen perintään takaisin tuensaajilta, voidaan kattaa keskinäiseen vakuutusjärjestelmään suoritettavilla maksuilla, jotka katsotaan varainhoitoasetuksessa tarkoitetuksi riittäväksi vakuudeksi. Asetuksen XXX [takuurahastosta annetun asetuksen seuraaja] [X artiklan] säännöksiä sovelletaan.

4.  Arviointikomitea niin suoran kuin välillisen hallinnoinnin puitteissa tehtäviä valintoja varten voi koostua ulkopuolisista asiantuntijoista.

VI LUKU

OSALLISTUMINEN EUROOPAN SOLIDAARISUUSJOUKKOIHIN

14 artikla

Osallistujamaat

1.  Edellä 5, 7, 8, 9 ja 11 artiklassa tarkoitettuihin vapaaehtoistoimintaan, harjoitteluihin, työhön, solidaarisuushankkeisiin, verkostotoimiin ja laatu- ja tukitoimenpiteisiin voivat osallistua kaikki jäsenvaltiot ja merentakaiset maat ja alueet.

2.  Edellä 5 ja 7 artiklassa tarkoitettuihin vapaaehtoistoimintaan, verkostotoimiin ja laatu- ja tukitoimenpiteisiin voivat osallistua myös seuraavat:

a)  Euroopan vapaakauppaliiton jäsenet, jotka ovat Euroopan talousalueen (ETA) jäseniä, Euroopan talousalueesta tehdyssä sopimuksessa vahvistettujen edellytysten mukaisesti;

b)  unioniin liittymässä olevat maat, ehdokkaat ja mahdolliset ehdokkaat niitä koskevissa puitesopimuksissa ja assosiaationeuvoston päätöksissä tai vastaavissa sopimuksissa vahvistettujen, kyseisten maiden osallistumista unionin ohjelmiin koskevien yleisten periaatteiden ja ehtojen mukaisesti sekä unionin ja kyseisten maiden välisissä sopimuksissa vahvistettuja erityisiä edellytyksiä noudattaen;

c)  Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvat maat niitä koskevissa puitesopimuksissa ja assosiaationeuvoston päätöksissä tai vastaavissa sopimuksissa vahvistettujen, kyseisten maiden osallistumista unionin ohjelmiin koskevien yleisten periaatteiden ja ehtojen mukaisesti sekä unionin ja kyseisten maiden välisissä sopimuksissa vahvistettuja erityisiä edellytyksiä noudattaen;

d)  muut kolmannet maat kunkin kolmannen maan osallistumisesta yhteen tai useampaan unionin ohjelmaan tehdyssä erityisessä sopimuksessa vahvistettujen edellytysten mukaisesti edellyttäen, että kyseisellä sopimuksella

–  varmistetaan asianmukainen tasapaino unionin ohjelmiin osallistuvan kolmannen maan maksamien rahoitusosuuksien ja sen saamien hyötyjen välillä;

–  vahvistetaan ohjelmiin osallistumisen edellytykset, mukaan lukien yksittäisiin ohjelmiin maksettavien rahoitusosuuksien ja niiden hallintokustannusten laskentatapa. Maksettavia rahoitusosuuksia pidetään käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina varainhoitoasetuksen [21 artiklan 5 kohdan] mukaisesti;

–  ei anneta kolmannelle maalle ohjelmaa koskevaa päätösvaltaa;

–  taataan unionin oikeus varmistaa varainhoidon moitteettomuus ja suojata taloudellisia etujaan.

3.  Edellä 2 kohdassa tarkoitetut maat voivat osallistua täysimääräisesti ohjelmaan ainoastaan siinä tapauksessa, että ne täyttävät kaikki jäsenvaltioille tässä asetuksessa säädetyt velvoitteet.

3 a.   Kolmansien maiden maksamat ja niiltä odotettavat ohjelman rahoitusosuudet on ilmoitettava budjettivallan käyttäjille heti, kun riittävästi tietoa on saatavilla, osana ohjelman vuosittaista arviointia tai väliarviointia. [tark. 115]

4.  Vapaaehtois- ja verkostotoimet, joita tarkoitetaan 5 ja 7 artiklassa, voivat olla avoimia ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden, etenkin naapuruusmaiden, osallistumiselle.

15 artikla

Yksityishenkilöiden osallistuminen

1.  Iältään 17–30-vuotiaiden nuorten, jotka haluavat osallistua Euroopan solidaarisuusjoukkoihin, on rekisteröidyttävä Euroopan solidaarisuusjoukkojen portaalissa. Nuoren on vapaaehtoistoiminnan, harjoittelun, työn tai solidaarisuushankkeen käynnistyessä kuitenkin oltava vähintään 18-vuotias ja enintään 30-vuotias.

1 a.  Toiseen maahan muuttavilla osallistujilla on oikeus vastaavanlaiseen täyteen terveydenhoitoon kuin heidän asuinjäsenvaltiossaan, ei pelkästään kiireelliseen terveydenhoitoon. Terveydenhoitoa on tarjottava sen jäsenvaltion julkisten terveydenhuoltopalvelujen kautta, jossa toimintaa harjoitetaan, ja silloin, kun tällaisia palveluja ei ole, tai jos asuinjäsenvaltion laatunormeja ei selvästikään noudateta, yksityisten terveydenhuoltopalvelujen välityksellä siinä jäsenvaltiossa, jossa toimintaa harjoitetaan. [tark. 116]

1 b.  Pannessaan täytäntöön tätä asetusta komissio, jäsenvaltiot ja muut osallistujamaat edistävät sosiaalista osallisuutta ja yhtäläisiä osallistumisedellytyksiä ja varsinkin sellaisten nuorten osallistumista, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia. [tark. 117]

16 artikla

Osallistujaorganisaatiot

1.  Euroopan solidaarisuusjoukkoihin osallistumisen on oltava avointa sekä voittoa tavoittelemattomille että tavoitteleville julkisille tai yksityisille yhteisöille ja kansainvälisille organisaatioille, mukaan lukien nuorisojärjestöt, uskonnolliset yhteisöt, hyväntekeväisyysjärjestöt, sekulaariset humanistiset järjestöt, kansalaisjärjestöt tai muut kansalaisyhteiskunnan toimijat sillä edellytyksellä, että ne tarjoavat solidaarisuustoimia, että ne ovat oikeushenkilöitä sen valtion lain mukaan, jossa ne on rekisteröity, ja että ne ovat saaneet Euroopan solidaarisuusjoukkojen laatumerkin. Laatumerkin on vahvistettava, että toiminnalla voidaan saavuttaa 3 artiklan mukaiset tavoitteet ja varmistaa 4 artiklan mukaiset toimet. [tark. 118]

2.  Euroopan solidaarisuusjoukkojen toimivaltainen täytäntöönpanoelin arvioi Euroopan solidaarisuusjoukkojen osallistujaorganisaatioksi ryhtymistä koskevat hakemukset käyttäen perusteena seuraavia periaatteita: yhdenvertainen kohtelu; tasa-arvo ja syrjimättömyys; palkkatyön korvaamisen välttäminen; sellaisten laadukkaiden, helposti käytettävissä olevien ja osallistavien toimien tarjoaminen, jotka tuovat selvää lisäarvoa yhteisön yksilöityjen tarpeiden kannalta ja joihin liittyy henkilökohtaista, sosiaalista, koulutuksellista ja ammatillista kehittymistä edistävä oppimisulottuvuus; asiaankuuluvat koulutus-, työskentely- ja vapaaehtoistoimintajärjestelyt; turvallinen ja asianmukainen ympäristö ja olosuhteet; ja varainhoitoasetuksen mukainen voiton tuottamisen kieltävä periaate. Edellä esitettyjen periaatteiden avulla varmistetaan, että yhteisön toimet ovat Euroopan solidaarisuusjoukkoja koskevien vaatimusten ja tavoitteiden mukaisia. Laatumerkki myönnetään vain organisaatioille, jotka sitoutuvat noudattamaan näitä periaatteita. [tark. 119]

3.  Arvioinnin perusteella yhteisölle voidaan myöntää Euroopan solidaarisuusjoukkojen laatumerkki. Erityisvaatimukset, jotka laatumerkin saamiseksi on täytettävä, vaihtelevat solidaarisuustoimen lajin ja yhteisön tehtävän mukaan. Saatu merkki arvioidaan säännöllisin väliajoin uudestaan ja se voidaan peruuttaa on peruutettava, jos sitä käytetään väärin tai jos 2 kohdassa esitettyjä periaatteita ei noudateta. Yksikön, joka muuttaa toimiaan merkittävästi, on ilmoitettava asiasta toimivaltaiselle täytäntöönpanoelimelle uudelleenarviointia varten. [tark. 120]

4.  Yhteisölle, joka on saanut Euroopan solidaarisuusjoukkojen laatumerkin, on tarjottava pääsy Euroopan solidaarisuusjoukkojen portaaliin vastaanottajan tehtävän, tukitehtävän tai molempien hoitamista varten, ja sen on voitava tarjota solidaarisuustoimia rekisteröityneille ehdokkaille.

4 a.  Osallistujaorganisaatioilla, joille on myönnetty laatumerkki, on pääsy verkkofoorumiin, josta ne voivat helposti etsiä sopivia hakijoita, jotta solidaarisuustoimiin osallistuminen olisi helpompaa sekä osallistujille että osallistujaorganisaatioille. [tark. 121]

4 b.  Osallistujaorganisaatiot edistävät ohjelman tunnetuksi tekemistä tarjoamalla entisille osallistujille mahdollisuuden jakaa kokemuksiaan ja toimia lähettiläinä ohjelman mahdolliselle seuraavalle sukupolvelle verkoston avulla. [tark. 122]

5.  Euroopan solidaarisuusjoukkojen laatumerkki ei saa automaattisesti johtaa Euroopan solidaarisuusjoukkojen puitteissa saatavaan rahoitukseen.

5 a.  Osallistujaorganisaatioiden on hoidettava useita tehtäviä Euroopan solidaarisuusjoukkojen puitteissa. Vastaanottavan organisaation tehtävää hoitaessaan niiden on suoritettava solidaarisuustoimien tarjoamiseen rekisteröityneille osallistujille, osallistujien valitsemiseen ja vastaanottamiseen liittyviä toimenpiteitä, mukaan lukien toimien järjestäminen ja osallistujien opastaminen ja tukeminen solidaarisuustoimen kaikissa vaiheissa, turvallisen ja sopivan työympäristön tarjoaminen osallistujille ja palautteen antaminen osallistujalle toimen jälkeen tarpeen mukaan. Tukitehtävää hoitaessaan niiden on suoritettava toimenpiteitä, jotka liittyvät osallistujien lähettämiseen ja heidän valmentamiseensa ja tukemiseensa ennen lähtöä sekä solidaarisuustoimen aikana ja sen jälkeen, mukaan lukien osallistujien kouluttaminen sekä heidän ohjaamisensa paikallisiin organisaatioihin toimen jälkeen. Tukitehtävissä toimivat organisaatiot voivat tarjota osallistujille myös hallinnollista ja logistista tukea solidaarisuushankkeissa. [tark. 123]

6.  Osallistujaorganisaation tarjoamiin solidaarisuustoimiin ja niihin liittyviin laatu- ja tukitoimenpiteisiin voi saada rahoitusta Euroopan solidaarisuusjoukoista tai muista rahoituslähteistä, jotka eivät ole riippuvaisia unionin talousarviosta.

7.  Organisaatioiden, joiden osallistuminen liittyy 11 artiklassa kuvailtuihin toimiin, on asetettava vapaaehtoisten turvallisuus etusijalle.

17 artikla

Euroopan solidaarisuusjoukkojen rahoituksen saanti

Kaikki johonkin osallistujamaahan sijoittautuneet julkiset tai yksityiset yhteisöt ja kansainväliset järjestöt voivat hakea rahoitusta Euroopan solidaarisuusjoukkojen puitteissa. Kun kyseessä ovat 7, 8 ja 11 artiklassa tarkoitetut toimet, osallistujaorganisaation on saatava laatumerkki ennakkoedellytyksenä Euroopan solidaarisuusjoukkojen rahoituksen saamiselle. Kun kyseessä ovat 9 artiklassa tarkoitetut solidaarisuushankkeet, myös luonnolliset henkilöt voivat hakea rahoitusta Euroopan solidaarisuusjoukkojen osallistujien muodostamien epävirallisten ryhmien puolesta. Yleisenä sääntönä on, että avustushakemukset on toimitettava sen maan kansalliselle toimistolle, johon organisaatio on sijoittautunut. Euroopan laajuisten tai kansainvälisten organisaatioiden järjestämiä toimia, vapaaehtoistiimien toimia unionin tasolla yksilöidyillä ensisijaisilla aloilla sekä toimia humanitaarisen avun operaatioiden tukemiseksi EU:n ulkopuolisissa maissa koskevat avustushakemukset on toimitettava koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanovirastolle (EACEA). [tark. 124]

VII LUKU

OHJELMASUUNNITTELU, SEURANTA JA ARVIOINTI

18 artikla

Työohjelma Vuotuinen työohjelma [tark. 125]

Toissijaiset politiikkaan liittyvät valinnat ja painopisteet, kuten 4–11 artiklassa esitettyjen erityisten toimien yksityiskohdat, määritetään vuosittain työohjelmassa varainhoitoasetuksen 110 artiklan säännösten mukaisesti. Vuotuisessa työohjelmassa on esitettävä myös yksityiskohtaiset tiedot ohjelman täytäntöönpanosta. Työohjelmassa on oltava myös maininta kullekin toimelle osoitetun rahoituksen määrästä ja rahoituksen jakautumisesta jäsenvaltioiden ja ohjelmaan assosioituneiden kolmansien maiden kesken kansallisen toimiston kautta hallinnoitavien toimien osalta. Komissiolle siirretään valta antaa 29 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä tämän asetuksen täydentämiseksi hyväksymällä vuotuinen työohjelma. [tark. 126]

Ohjelma toteutetaan varainhoitoasetuksen [110 artiklassa] tarkoitetuilla työohjelmilla. Työohjelmassa on oltava myös maininta kullekin toimelle osoitetun rahoituksen määrästä ja rahoituksen jakautumisesta jäsenvaltioiden ja ohjelmaan assosioituneiden kolmansien maiden kesken kansallisen toimiston kautta hallinnoitavien toimien osalta. Komissio hyväksyy työohjelman täytäntöönpanosäädöksellä. Tällaiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 30 artiklassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

19 artikla

Seuranta ja raportointi

1.  Indikaattorit, joiden avulla raportoidaan ohjelman edistymisestä 3 artiklassa säädettyjen yleisten ja erityistavoitteiden saavuttamisessa, esitetään liitteessä.

2.  Jotta varmistetaan tuloksellinen arviointi, jolla mitataan ohjelman edistymistä tavoitteidensa saavuttamisessa, komissiolle siirretään valta antaa 29 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitettä indikaattorien tarkistamiseksi tai täydentämiseksi tarvittaessa tai täydennetään tätä asetusta seuranta- ja arviointikehyksen perustamista koskevilla säännöksillä.

3.  Tulosraportointijärjestelmällä on varmistettava, että varainhoitoasetuksen [2 artiklan 5 kohdassa] tarkoitetut unionin varojen saajat keräävät ohjelman toteuttamisen seurannassa ja arvioinnissa käytettävät tiedot tehokkaasti, tuloksellisesti ja oikea-aikaisesti ja riittävän yksityiskohtaisella tasolla. Sitä varten unionin varojen saajille ja jäsenvaltioille on asetettava oikeasuhteiset raportointivaatimukset.

20 artikla

Arviointi

1.  Arvioinnit on suoritettava oikea-aikaisesti, jotta niitä voidaan hyödyntää päätöksenteossa.

2.  Ohjelman väliarviointi on suoritettava heti kun ohjelman täytäntöönpanosta on saatavilla riittävästi tietoa, kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua siitä, kun ohjelman täytäntöönpano on käynnistynyt. . Komissio toimittaa väliarvioinnin Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2024. Siihen on liitettävä myös edeltävän ohjelman loppuarviointi. [tark. 127]

3.  Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle ohjelman toteuttamista ja vaikutuksia omilla alueillaan koskeva kertomus viimeistään 30 päivänä huhtikuuta 2024, sanotun kuitenkaan rajoittamatta IX luvussa vahvistettujen vaatimusten ja 23 artiklassa tarkoitettujen kansallisten toimistojen velvollisuuksien noudattamista.

3 a.  Komissio esittää tarvittaessa ja jäsenvaltioiden toimittamien väliarviointien ja täytäntöönpanokertomusten perusteella lainsäädäntöehdotuksia tämän asetuksen muuttamiseksi. Komissio tulee Euroopan parlamentin asiasta vastaavien valiokuntien kuultavaksi väliarviointia koskevasta kertomuksesta, myös päätöksestään siitä, onko tätä asetusta tarpeen muuttaa. [tark. 128]

4.  Komissio suorittaa ohjelman toteuttamisen päätyttyä, kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua 1 artiklassa mainitun ajanjakson päättymisestä, ohjelman lopullisen arvioinnin.

5.  Komissio toimittaa arviointien päätelmät ja omat huomautuksensa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle.

VIII LUKU

TIEDOTUS, VIESTINTÄ JA TULOSTEN LEVITTÄMINEN

21 artikla

Tiedotus, viestintä ja tulosten levittäminen

1.  Unionin rahoituksen saajien on ilmaistava rahoituksen alkuperä ja varmistettava unionin rahoituksen näkyvyys (erityisesti kun ne tekevät tunnetuksi toimia ja niiden tuloksia) tarjoamalla oikea-aikaista, johdonmukaista, olennaista ja oikeasuhteista kohdennettua tietoa eri kohderyhmille, tiedotusvälineet ja suuri yleisö mukaan lukien. [tark. 129]

2.  Komissio toteuttaa yhteistyössä osallistujamaiden kansallisten viranomaisten ja kansallisten toimistojen sekä asiaankuuluvien unionin tason verkostojen kanssa tiedotus- ja viestintätoimia, jotka koskevat ohjelmaa ja sen toimia ja tuloksia. Ohjelmalle osoitetuilla taloudellisilla resursseilla tuetaan myös unionin poliittisia painopisteitä koskevaa komission tiedottamista sikäli kuin painopisteet liittyvät 3 artiklassa tarkoitettuihin tavoitteisiin. [tark. 130]

3.  Jäljempänä 23 artiklassa tarkoitettujen kansallisten toimistojen on kehitettävä johdonmukainen strategia, joka koskee tehokasta tiedotusta niiden hallinnoimien ohjelman toimien yhteydessä tuetuista toiminnoista sekä tulosten tehokasta levittämistä kaikille mahdollisille edunsaajille ja hyödyntämistä, ja avustettava komissiota sen yleisessä tiedottamisessa, joka koskee ohjelmaa, kansallisella ja unionin tasolla hallinnoituja toimia koskevat tiedot mukaan luettuina, ja sen tuloksia, sekä tiedotettava asiaankuuluville kohderyhmille niiden maassa toteutetuista toimista. [tark. 131]

3 a.   Osallistujaorganisaatioiden on käytettävä ohjelmaa koskevassa viestinnässään ja sitä koskevaa tietoa levittäessään nimikettä ”Euroopan solidaarisuusjoukot”. [tark. 132]

IX LUKU

HALLINNOINTI- JA TARKASTUSJÄRJESTELMÄ

22 artikla

Kansallinen viranomainen

[Uuden Erasmus-asetuksen] III luvussa tarkoitettujen toimien hallintaan nimetyt kansalliset viranomaiset toimivat kussakin Euroopan solidaarisuusjoukkojen osallistujamaassa kansallisina viranomaisina myös Euroopan solidaarisuusjoukkojen puitteissa. [Uuden Erasmus-asetuksen] 23 artiklan 1, 2, 6, 7, 9, 10, 11, 12, 13 ja 14 kohtaa sovelletaan analogisesti myös Euroopan solidaarisuusjoukkoihin.

23 artikla

Kansallinen toimisto

1.  [Uuden Erasmus-asetuksen] III luvussa tarkoitettujen toimien hallintaan nimetyt kansalliset toimistot toimivat kussakin Euroopan solidaarisuusjoukkojen osallistujamaassa kansallisina toimistoina myös Euroopan solidaarisuusjoukkojen puitteissa.

[Uuden Erasmus-asetuksen] 24 artiklan 1, 2, 3, 4, 5 ja 6 kohtaa sovelletaan analogisesti myös Euroopan solidaarisuusjoukkoihin.

2.  Rajoittamatta [uuden Erasmus-asetuksen] 24 artiklan 2 kohdan soveltamista kansallisen toimiston on vastattava myös hankkeen elinkaaren kaikkien vaiheiden hallinnosta 18 artiklassa tarkoitetuissa täytäntöönpanosäädöksissä lueteltujen Euroopan solidaarisuusjoukkojen toimien osalta varainhoitoasetuksen [62 artiklan 1 kohdan c alakohdan v ja vi alakohdan] mukaisesti.

3.  Jos tämän asetuksen 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun maan osalta ei ole nimetty kansallista toimistoa, se on vahvistettava [uuden Erasmus-asetuksen] 24 artiklan 1, 3, 4, 5 ja 6 kohdan mukaisesti.

3 a.   Kansallisen toimiston on kuultava säännöllisesti ohjelman edunsaajia (yksityishenkilöitä ja organisaatioita), jotta se voi kerätä palautetta ohjelmasta, arvioida toiminnan laatua ja kehittymistä komission ohjeiden perusteella ja antaa tukea vaikeuksiin joutuneille osallistujille ja jotta voidaan parantaa ohjelman täytäntöönpanoa kansallisella tasolla niiden palautteen ja asiantuntemuksen perusteella. [tark. 133]

24 artikla

Euroopan komissio

1.  Komission ja kansallisen toimiston väliseen suhteeseen sovellettavat säännöt esitetään [uuden Erasmus-asetuksen] 24 artiklan sääntöjen mukaisesti kirjallisessa asiakirjassa, jossa on

a)  vahvistettava kyseisen kansallisen toimiston sisäistä valvontaa koskevat vaatimukset ja tukea varten kansallisille toimistoille siirrettävien unionin varojen hallinnointia koskevat säännöt ottaen huomioon yksinkertaistamisvaatimukset ja välttäen lisäämästä osallistujille ja osallistuville organisaatioille aiheutuvaa rasitetta; [tark. 134]

b)  esitettävä kansallisen toimiston työohjelma, joka sisältää kansallisen toimiston hallinnointitehtävät, joihin myönnetään unionin tukea;

b a)  sisällytettävä vaatimus järjestää säännöllisesti kokouksia ja koulutusta kansallisten toimistojen verkoston kanssa ja verkostoa varten, jotta varmistetaan, että Euroopan solidaarisuusjoukot toteutetaan yhtenäisellä tavalla kaikissa osallistujamaissa; [tark. 135]

c)  tarkennettava kansalliseen toimistoon sovellettavat raportointivaatimukset.

1 a.  Komissio järjestää ohjelman täytäntöönpanoa koskevia säännöllisiä kokouksia, joissa on lukumäärältään ja tyypiltään edustava joukko nuoria ja vapaaehtoistyöntekijöitä edustavia verkostoja ja muita asiaankuuluvia kansalaisyhteiskunnan organisaatioita, mukaan lukien työmarkkinaosapuolet ja ohjelman toimien kannalta merkitykselliset verkostot. [tark. 136]

2.  Komissio antaa kansallisen toimiston käyttöön vuosittain seuraavat varat:

a)  varat tukien myöntämiseksi kyseisessä osallistujamaassa Euroopan solidaarisuusjoukkojen toimiin, joiden hallinnointi on annettu kansallisen toimiston tehtäväksi;

b)  kansallisen toimiston hallinnointitehtäviin osoitettava rahoitustuki, joka määritetään [uuden Erasmus-asetuksen] 25 artiklan 3 kohdan b alakohdassa kuvailtujen menettelyiden mukaisesti.

3.  Komissio vahvistaa kansallisen toimiston työohjelmaa koskevat vaatimukset. Komissio ei anna Euroopan solidaarisuusjoukkojen varoja kansallisen toimiston käyttöön ennen kuin se on hyväksynyt muodollisesti kyseisen kansallisen toimiston työohjelman.

4.  Komissio tarkistaa kansalliset hallinnointi- ja valvontajärjestelmät, kansallisen toimiston johdon vahvistuslausuman ja riippumattoman tarkastuselimen siitä antaman tarkastuslausunnon [uuden Erasmus-asetuksen] 23 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen kansallisiin toimistoihin sovellettavien vaatimustenmukaisuutta koskevien säännösten perusteella, ottaen asianmukaisesti huomioon kansallisen viranomaisen toimittamat tiedot Euroopan solidaarisuusjoukkoihin liittyvistä seuranta- ja valvontatoimistaan.

5.  Arvioituaan vuotuisen johdon vahvistuslausuman ja riippumattoman tarkastuselimen siitä antaman tarkastuslausunnon komissio antaa lausunnon ja huomautukset kansalliselle toimistolle ja kansalliselle viranomaiselle.

5 a.  Jos komissio ei voi hyväksyä vuotuista johdon vahvistuslausumaa tai riippumattoman tarkastuselimen siitä antamaa tarkastuslausuntoa taikka jos kansallinen toimisto ei tyydyttävällä tavalla toteuta komission huomautuksia, komissio voi toteuttaa varotoimenpiteitä ja korjaavia toimenpiteitä, jotka ovat tarpeen unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi varainhoitoasetuksen 131 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti. [tark. 137]

24 a artikla

Koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanovirasto (EACEA)

Unionin tasolla EACEA on vastuussa Euroopan laajuisten tai foorumiin osallistuvien organisaatioiden 7 artiklassa lueteltuihin ohjelman hanketoimiin hakemien avustusten kaikkien vaiheiden hallinnoinnista, kun ne on tarkoitettu Euroopan tasolla yksilöidyillä ensisijaisilla aloilla toimivien vapaaehtoistiimien toimintaan sekä kolmansissa maissa toteutettaviin, humanitaarisen avun toimintaa tukeviin toimiin.

EACEA vastaa myös Euroopan laajuisten tai foorumiin osallistuvien organisaatioiden, kansallisten järjestelmien tai unionin yhteisesti hallinnoitavien rahastojen täytäntöönpanosta vastaavien organisaatioiden sekä sellaisten organisaatioiden, jotka haluavat toteuttaa humanitaarisen avun operaatioita tukevia toimia, akkreditoinnista (kuten laatumerkistä) ja seurannasta. [tark. 138]

25 artikla

Tarkastukset

1.  Henkilöiden tai yhteisöjen, mukaan lukien muut kuin unionin toimielinten tai elinten valtuuttamat henkilöt ja yhteisöt, tekemät unionin rahoitusosuuden käyttöä koskevat tarkastukset muodostavat yleisen varmuuden perustan varainhoitoasetuksen [127 artiklan] mukaisesti, ja ne on toteutettava noudattaen samoja perusteita kaikissa jäsenvaltioissa. [tark. 139]

2.  Kansallisen viranomaisen on nimettävä riippumaton tarkastuselin. Riippumattoman tarkastuselimen on annettava tarkastuslausunto varainhoitoasetuksen [155 artiklan 1 kohdassa] tarkoitetusta johdon vahvistuslausumasta.

3.  Riippumattoman tarkastuselimen on täytettävä seuraavat vaatimukset:

a)  sillä on oltava tarvittava ammatillinen pätevyys julkisen sektorin tarkastusten suorittamiseksi;

b)  sen on varmistettava, että tarkastustoimissa otetaan huomioon kansainvälisesti hyväksytyt tarkastusstandardit; ja

c)  sillä ei saa olla eturistiriitatilannetta siihen oikeussubjektiin nähden, johon 23 artiklassa tarkoitettu kansallinen toimisto kuuluu, ja sen on oltava toiminnallisesti riippumaton siitä oikeussubjektista, johon kansallinen toimisto kuuluu.

4.  Riippumattoman tarkastuselimen on annettava komissiolle ja sen edustajille sekä tilintarkastustuomioistuimelle mahdollisuus tutustua kaikkiin asiakirjoihin ja raportteihin, jotka ovat sen antaman, kansallisen toimiston johdon vahvistuslausumaa koskevan tarkastuslausunnon perustana.

X LUKU

VALVONTAJÄRJESTELMÄ

26 artikla

Valvontajärjestelmän periaatteet

1.  Komissio vastaa kansallisen toimiston hallinnoimiin Euroopan solidaarisuusjoukkojen toimiin kohdistuvasta valvontatoiminnasta. Se vahvistaa vähimmäisvaatimukset kansallisen toimiston ja riippumattoman tarkastuselimen suorittamalle valvonnalle.

2.  Kansalliset toimistot ovat vastuussa tuensaajien ensisijaisesta valvonnasta Euroopan solidaarisuusjoukkojen toimissa, jotka on annettu niiden tehtäväksi. Valvonnan on oltava oikeasuhtaista ja riittävää ja annettava kohtuulliset takeet siitä, että myönnetyt tuet käytetään tarkoitetulla tavalla ja sovellettavien unionin sääntöjen mukaisesti. [tark. 140]

3.  Komissio varmistaa kansallisille toimistoille siirrettyjen varojen osalta, että sen suorittama valvonta sovitetaan asianmukaisella tavalla yhteen kansallisten viranomaisten ja kansallisten toimistojen suorittaman valvonnan kanssa yhden tarkastuksen periaatteen ja riskiperustaisen analyysin perusteella. Tätä säännöstä ei sovelleta Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) suorittamiin tutkimuksiin.

27 artikla

Unionin taloudellisten etujen suojaaminen

Jos jokin kolmas maa osallistuu ohjelmaan kansainväliseen sopimukseen perustuvan päätöksen tai jonkin muun säädöksen nojalla, sen on myönnettävä toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle, Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF) ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat valtuudet, jotta ne voivat käyttää toimivaltaansa kattavasti. Euroopan petostentorjuntaviraston osalta näihin oikeuksiin kuuluu oikeus tehdä tutkimuksia, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) N:o 883/2013 tarkoitetut paikalla suoritettavat todentamiset ja tarkastukset mukaan lukien.

XI LUKU

TÄYDENTÄVYYS

28 artikla

Unionin toiminnan täydentävyys

1.  Euroopan solidaarisuusjoukkojen toiminnan on oltava johdonmukaista ja täydentävää asiaan liittyviin unionin tason toimintalinjoihin, välineisiin ja ohjelmiin, erityisesti Erasmus-ohjelmaan, Euroopan rakenne- ja investointirahastoihin (ERI-rahastot) ja perusoikeuksien ja arvojen ohjelmaan, nähden sekä Euroopan solidaarisuusjoukkojen toimien kannalta merkityksellisiin unionin tason nykyisiin verkostoihin nähden. [tark. 141]

2.  Euroopan solidaarisuusjoukkojen toiminnan on oltava johdonmukaista ja täydentävää myös osallistujamaiden asiaan liittyviin kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason toimintalinjoihin, ohjelmiin ja välineisiin nähden eikä se saa korvata niitä. Sitä varten komissio, kansalliset viranomaiset ja kansalliset toimistot vaihtavat tietoja yhtäältä solidaarisuuteen ja nuorisoon ja toisaalta Euroopan solidaarisuusjoukkojen puitteissa toteuttaviin toimiin liittyvistä nykyisistä kansallisista järjestelmistä ja painopisteistä, jotta voidaan hyödyntää tarkoituksenmukaisia hyviä käytäntöjä sekä parantaa tehokkuutta ja tuloksellisuutta. [tark. 142]

2 a.  Unionin rahoituksen tehokkuuden ja ohjelman vaikutusten maksimoimiseksi kaikkien tasojen asianomaisten viranomaisten on pyrittävä luomaan synergiaa kaikkien asiaankuuluvien ohjelmien välillä johdonmukaisella tavalla. Tällainen synergia ei saa johtaa siihen, että varoja käytetään muiden kuin tässä asetuksessa säädettyjen tavoitteiden saavuttamiseen. Mahdollisten synergian ja täydentävyyden tuloksena on oltava täytäntöönpanotasolla yksinkertaiset hakumenettelyt ja asiaankuuluvat täytäntöönpanon suuntaviivat. [tark. 143]

3.  Kolmansissa maissa toteutettavan Euroopan solidaarisuusjoukkojen toiminnan, jota tarkoitetaan 11 artiklassa, on oltava johdonmukaista ja täydentävää erityisesti unionin muihin ulkoisen toiminnan aloihin ja etenkin humanitaarista apua koskevaan politiikkaan, kehitysyhteistyöpolitiikkaan, turvallisuuspolitiikkaan, naapuruuspolitiikkaan ja unionin pelastuspalvelumekanismiin nähden. [tark. 144]

4.  Toimi, joka on saanut rahoitusta ohjelmasta, voi saada rahoitusta myös muusta unionin ohjelmasta edellyttäen, että rahoitusosuudet eivät kata samoja kuluja. Kunkin rahoitusta myöntävän unionin ohjelman sääntöjä sovelletaan sen toimea varten osoittamaan rahoitusosuuteen. Kumulatiivisen rahoituksen määrä ei saa olla suurempi kuin toimen tukikelpoisten kustannusten kokonaismäärä, ja unionin eri ohjelmista myönnetty tuki voidaan laskea suhteutettuna tukiedellytykset vahvistavien asiakirjojen mukaisesti.

5.  Jos sekä ohjelmasta että [asetuksen (EU) XX (yhteisiä säännöksiä koskeva asetus)] 1 artiklassa tarkoitetuista Euroopan rakenne- ja investointirahastoista (ERI-rahastot) myönnetään rahoitustukea samaan toimeen, kyseinen toimi on toteutettava tässä asetuksessa vahvistettujen sääntöjen mukaisesti, mukaan luettuina perusteettomasti maksettujen määrien takaisinperintää koskevat säännöt.

6.  Ohjelman mukaisesti avustuskelpoiset toimet, jotka on arvioitu ohjelmaan perustuvan ehdotuspyynnön yhteydessä ja jotka täyttävät ehdotuspyynnössä esitetyt laatua koskevat vähimmäisvaatimukset mutta joita ei budjettirajoitusten vuoksi voida rahoittaa, voivat saada tukea Euroopan aluekehitysrahastosta, koheesiorahastosta, Euroopan sosiaalirahasto+:sta tai Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta asetuksen (EU) XX [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [65] artiklan 7 kohdan ja asetuksen (EU) XX [yhteisen maatalouspolitiikan rahoitusta, hallinnointia ja seurantaa koskeva asetus] 8 artiklan mukaisesti edellyttäen, että kyseiset toimet ovat asianomaisen ohjelman tavoitteiden mukaisia. Tukea antavan rahaston sääntöjä sovelletaan.

XII LUKU

SIIRTYMÄ- JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

29 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.  Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.  Siirretään komissiolle ohjelman keston ajaksi 12, 18 ja 19 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. [tark. 145]

3.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 12, 18 ja 19 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen. [tark. 146]

4.  Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.  Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.  Edellä olevan olevien 12, 18 ja 19 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella. [tark. 147]

30 artikla

Komiteamenettely

1.  Komissiota avustaa asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.  Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

31 artikla

Kumoaminen

Kumotaan asetus (EU) [Euroopan solidaarisuusjoukkoja koskeva asetus] ja asetus (EU) N:o 375/2014 1 päivästä tammikuuta 2021.

32 artikla

Siirtymäsäännökset

1.  Tämän asetuksen estämättä voidaan jatkaa tai muuttaa toimia niiden päättämiseen saakka noudattaen [Euroopan solidaarisuusjoukkoja koskevaa asetusta] tai asetusta (EU) N:o 375/2014. Mainittuja asetuksia sovelletaan kyseisiin toimiin niiden päättämiseen asti.

2.  Ohjelman rahoituspuitteet voivat kattaa myös teknisen ja hallinnollisen avun menoja, jotka ovat tarpeen, jotta voidaan varmistaa siirtyminen ohjelman ja [Euroopan solidaarisuusjoukkoja koskevan asetuksen] tai asetuksen (EU) N:o 375/2014 nojalla hyväksyttyjen toimenpiteiden välillä.

3.  Talousarvioon voidaan 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen kulujen kattamiseksi tarvittaessa sisällyttää määrärahoja myös vuoden 2027 jälkeen, jotta voidaan hallinnoida toimia ja toimintoja, joita ei ole saatu päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2027.

4.  Jäsenvaltioiden on varmistettava kansallisella tasolla esteetön siirtyminen Euroopan solidaarisuusjoukkoja koskevan ohjelman (2018–2020) yhteydessä toteutettavien toimien ja tämän ohjelman nojalla toteutettavien toimien välillä.

33 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan [kahdentenakymmenentenä] päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

LIITE

Indikaattorit seurantaa ja raportointia varten: Ohjelmaa on seurattava tarkasti, jotta voidaan mitata, missä määrin yleinen tavoite ja erityistavoitteet on saavutettu, ja on tarkkailtava sen tuotoksia, tuloksia ja vaikutuksia. Tätä varten vahvistetaan vähimmäisindikaattorit, joiden perusteella kehitetään ohjelman tuotosten, tulosten ja vaikutusten tuleva yksityiskohtainen seurantaohjelma ja joihin sisältyy laajennettu valikoima laadullisia ja määrällisiä indikaattoreita: [tark. 148]

a)  solidaarisuustoimiin osallistujien lukumäärä;

b)  niiden osallistujien osuus, joilla on taustansa vuoksi muita vähemmän mahdollisuuksia; ja [tark. 149]

c)  niiden organisaatioiden lukumäärä, jolla on Euroopan solidaarisuusjoukkojen laatumerkki.; [tark. 150]

c a)  työskentelyyn (maan sisäiset ja rajatylittävät toimet) osallistujien lukumäärä eriteltynä maan, iän, sukupuolen, ammatillisen taustan ja koulutustason mukaan; [tark. 151]

c b)   solidaarisuushankkeisiin osallistujien lukumäärä eriteltynä maan, iän, sukupuolen, ammatillisen taustan ja koulutustason mukaan; [tark. 152]

c c)   niiden organisaatioiden määrä, joiden laatumerkki on peruutettu; [tark. 153]

c d)  laatumerkin saaneiden organisaatioiden lukumäärä eriteltynä maan ja saadun rahoituksen mukaan; [tark. 154]

c e)  sellaisten osallistuvien nuorten lukumäärä, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia; [tark. 155]

c f)  niiden osallistujien lukumäärä, jotka arvioivat saaneensa myönteisiä oppimistuloksia; [tark. 156]

c g)  niiden osallistujien prosenttiosuus, jotka ovat saaneet oppimistuloksistaan todistuksen, esimerkiksi Youthpass-todistuksen, tai muun virallisen tunnustuksen osallistumisestaan Euroopan solidaarisuusjoukkoihin; [tark. 157]

c h)  osallistujien yleinen tyytyväisyys toimien laatuun; ja [tark. 158]

c i)  solidaarisuustoimien kautta suoraan tai välillisesti tukea saaneiden ihmisten lukumäärä. [tark. 159]

(1) EUVL C 62, 15.2.2019, s. 201.
(2) EUVL C 86, 7.3.2019, s. 282.
(3)EUVL C , , s. .
(4)EUVL C , , s. .
(5) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 12. maaliskuuta 2019.
(6)Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Euroopan solidaarisuusjoukot (COM(2016)0942).
(7)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1288/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelman ”Erasmus+” perustamisesta ja päätösten N:o 1719/2006/EY, 1720/2006/EY ja 1298/2008/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 50.
(8)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 375/2014, annettu 3 päivänä huhtikuuta 2014, Euroopan humanitaarisen avun vapaaehtoisjoukkojen perustamisesta (”EU:n vapaaehtoisapua koskeva aloite”) (EUVL L 122, 24.4.2014, s. 1).
(9) Neuvoston suositus, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2018, laadukkaan ja tehokkaan oppisopimuskoulutuksen eurooppalaisista puitteista (EUVL C 153, 2.5.2018, s. 1) 10 päivänä maaliskuuta 2014, harjoittelun laatupuitteista (EUVL C 88, 27.3.2014, s. 1).
(10) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/589, annettu 13 päivänä huhtikuuta 2016, työnvälityspalvelujen eurooppalaisesta verkostosta (Eures), liikkuvuuspalvelujen tarjoamisesta työntekijöille ja työmarkkinoiden yhdentymisen tiivistämisestä ja asetusten (EU) N:o 492/2011 ja (EU) N:o 1296/2013 muuttamisesta (EUVL L 107, 22.4.2016, s. 1).
(11)Neuvoston suositus, annettu 20 päivänä joulukuuta 2012, epävirallisen ja arkioppimisen validoinnista (EUVL C 398, 22.12.2012, s. 1).
(12) Komission täytäntöönpanopäätös 2013/776/EU, annettu 18 päivänä joulukuuta 2013, koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanoviraston perustamisesta ja päätöksen 2009/336/EY kumoamisesta (EUVL L 343, 19.12.2013, s. 46).
(13) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/2102, annettu 26 päivänä lokakuuta 2016, julkisen sektorin elinten verkkosivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuudesta (EUVL L 327, 2.12.2016, s. 1).
(14)Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Eurooppalaiset yhteentoimivuusperiaatteet – täytäntöönpanostrategia (COM(2017)0134).
(15)[Viittaus varainhoitoasetukseen].
(16)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).
(17)Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2).
(18)Neuvoston asetus (EU) 2017/1939, annettu 12 päivänä lokakuuta 2017, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa (EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1).
(19)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/1371, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2017, unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin (EUVL L 198, 28.7.2017, s. 29).
(20)Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välillä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehty toimielinten sopimus paremmasta lainsäädännöstä (EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1).
(21)[Viittaus MMA:iden assosiaatiota koskevaan uuteen neuvoston päätökseen].
(22)Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle, alueiden komitealle ja Euroopan investointipankille – Vahvempi ja uudistettu strateginen kumppanuus EU:n syrjäisimpien alueiden kanssa (COM(2017)0623).
(23) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).
(24)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/801, annettu 11 päivänä toukokuuta 2016, tutkimusta, opiskelua, harjoittelua, vapaaehtoistyötä, oppilasvaihto-ohjelmaa tai koulutushanketta ja au pairina työskentelyä varten tapahtuvan kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä (EUVL L 132, 21.5.2016, s. 21).
(25)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).
(26)Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 2988/95, annettu 18 päivänä joulukuuta 1995, Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta (EUVL L 312, 23.12.1995, s. 1).
(27)Euroopan unionin perusoikeuskirja (EUVL C 326, 26.10.2012, s. 391).
(28) Neuvoston direktiivi 2000/78/EY, annettu 27 päivänä marraskuuta 2000, yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista (EUVL L 303, 2.12.2000, s. 16).
(29) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1).
(30) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1725, annettu 23 päivänä lokakuuta 2018, luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja päätöksen N:o 1247/2002/EY kumoamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 39).


EU:n kyberturvallisuusasetus ***I
PDF 118kWORD 52k
Päätöslauselma
Teksti
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 12. maaliskuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi EU:n kyberturvallisuusvirasto ENISAsta ja asetuksen (EU) N:o 526/2013 kumoamisesta sekä tieto- ja viestintätekniikan kyberturvallisuussertifioinnista (”kyberturvallisuusasetus”) (COM(2017)0477 – C8-0310/2017 – 2017/0225(COD))
P8_TA(2019)0151A8-0264/2018

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2017)0477),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 114 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0310/2017),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Ranskan senaatin toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan N:o 2 mukaisesti antaman perustellun lausunnon, jonka mukaan esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 14. helmikuuta 2018 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean 31. tammikuuta 2018 antaman lausunnon,(2)

–  ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 69 f artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 19. joulukuuta 2018 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön ja sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan, budjettivaliokunnan ja kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnot (A8-0264/2018),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 12. maaliskuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/… antamiseksi Euroopan unionin kyberturvallisuusvirasto ENISAsta ja tieto- ja viestintätekniikan kyberturvallisuussertifioinnista sekä asetuksen (EU) N:o 526/2013 kumoamisesta (kyberturvallisuusasetus)

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2019/881.)

(1) EUVL C 227, 28.6.2018, s. 86.
(2) EUVL C 176, 23.5.2018, s. 29.


Epäterveet kaupan käytännöt yritysten välisissä suhteissa elintarvikeketjussa ***I
PDF 119kWORD 44k
Päätöslauselma
Teksti
Liite
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 12. maaliskuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi epäterveistä kaupan käytännöistä yritysten välisissä suhteissa elintarvikeketjussa (COM(2018)0173 – C8-0139/2018 – 2018/0082(COD))
P8_TA(2019)0152A8-0309/2018

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0173),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 43 artiklan 2 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0139/2018),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Ruotsin valtiopäivien toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan N:o 2 mukaisesti antaman perustellun lausunnon jonka mukaan esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 19. syyskuuta 2018 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon alueiden komitean 4. heinäkuuta 2018 antaman lausunnon(2),

–  ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 69 f artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 14. tammikuuta 2019 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan mietinnön sekä sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan, kehitysvaliokunnan ja ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnot (A8‑0309/2018),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  hyväksyy tämän päätöslauselman liitteenä olevan lausumansa;

3.  hyväksyy tämän päätöslauselman liitteenä olevan Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteisen lausuman;

4.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

5.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 12. maaliskuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/… antamiseksi hyvän kauppatavan vastaisista käytännöistä yritysten välisissä suhteissa maataloustuote- ja elintarvikeketjussa

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, direktiiviä (EU) 2019/633.)

LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAN LIITE

Euroopan parlamentin lausuma ostoliittymistä

Euroopan parlamentti tunnustaa, että ostajien muodostamilla liittymillä voi olla merkitystä taloudellisten tehokkuusetujen luomisessa maatalous- ja elintarvikeketjussa, mutta se korostaa myös, että tämänhetkisen tiedonpuutteen vuoksi ei ole mahdollista arvioida tällaisten ostoliittymien taloudellisia vaikutuksia toimitusketjun toimivuuteen.

Euroopan parlamentti kehottaakin komissiota käynnistämään viipymättä perusteellisen analyysin tällaisten kansallisten ja kansainvälisten ostoliittymien laajuudesta ja niiden vaikutuksista maatalous- ja elintarvikeketjun taloudelliseen toimivuuteen.

Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteinen lausuma maatalous- ja elintarvikemarkkinoiden avoimuudesta

Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio korostavat, että maatalous- ja elintarvikemarkkinoiden avoimuus on toimivan maatalous- ja elintarvikeketjun keskeinen osa, jonka avulla talouden toimijat ja viranomaiset voivat tehdä paremmin tietoon perustuvia valintoja ja toimijat saavat paremman käsityksen markkinoiden kehityksestä. Komissiota kannustetaan jatkamaan työtään markkinoiden avoimuuden lisäämiseksi EU:n tasolla. Tässä yhteydessä voidaan esimerkiksi tehostaa EU:n markkinoiden seurantakeskuksia koskevaa työtä ja parantaa maatalous- ja elintarvikeketjun hinnanmuodostusmekanismien analysointiin tarvittavien tilastotietojen keräämistä.

(1) EUVL C 440, 6.12.2018, s. 165.
(2) EUVL C 387, 25.10.2018, s. 48.


Eurooppalainen kansalaisaloite ***I
PDF 113kWORD 41k
Päätöslauselma
Teksti
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 12. maaliskuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta (COM(2017)0482 – C8-0308/2017 – 2017/0220(COD))
P8_TA(2019)0153A8-0226/2018

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2017)0482),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 24 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0308/2017),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 14. maaliskuuta 2018 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon alueiden komitean 23. maaliskuuta 2018 antaman lausunnon,(2)

–  ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 69 f artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 20. joulukuuta 2018 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan mietinnön sekä kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan ja vetoomusvaliokunnan lausunnot (A8-0226/2018),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 12. maaliskuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/… antamiseksi eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2019/788.)

(1) EUVL C 237, 6.7.2018, s. 74.
(2) EUVL C 247, 13.7.2018, s. 62.


Kulttuuriesineiden tuonti ***I
PDF 121kWORD 42k
Päätöslauselma
Teksti
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 12. maaliskuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kulttuuriesineiden tuonnista (COM(2017)0375 – C8-0227/2017 – 2017/0158(COD))
P8_TA(2019)0154A8-0308/2018

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen parlamentille ja neuvostolle (COM(2017)0375),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 207 artiklan 2 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0227/2017),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3kohdan,

–  ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 69 f artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 19. joulukuuta 2018 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan ja sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan työjärjestyksen 55 artiklan mukaisesti järjestämät yhteiskokoukset,

–  ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan ja sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan mietinnön sekä kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan ja kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnot (A8-0308/2018),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan(1);

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 12. maaliskuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/… antamiseksi kulttuuriesineiden tullialueelle siirtämisestä ja tuonnista

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2019/880.)

(1) Tämä kanta korvaa 25. lokakuuta 2018 hyväksytyt tarkistukset (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0418).


Henkilötietojen suoja Euroopan parlamentin vaalien yhteydessä ***I
PDF 121kWORD 41k
Päätöslauselma
Teksti
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 12. maaliskuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014 muuttamisesta henkilötietojen suojaa koskevien sääntöjen rikkomuksiin liittyvän tarkastusmenettelyn osalta Euroopan parlamentin vaalien yhteydessä (COM(2018)0636 – C8-0413/2018 – 2018/0336(COD))
P8_TA(2019)0155A8-0435/2018

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0636),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 224 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0413/2018),

–  ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 106 A artiklan,

—  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 12. joulukuuta 2018 antaman lausunnon(1),

–  on kuullut alueiden komiteaa,

–  ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 69 f artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 25. tammikuuta 2019 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan mietinnön ja kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon (A8-0435/2018),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 12. maaliskuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2019/… antamiseksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014 muuttamisesta henkilötietojen suojaa koskevien sääntöjen rikkomuksiin liittyvän tarkastusmenettelyn osalta Euroopan parlamentin vaalien yhteydessä

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU, Euratom) 2019/493.)

(1)EUVL C 110, 22.3.2019, s. 72.


Kiinalaisen teknologian lisääntymiseen EU:ssa liittyvät turvallisuusuhkat ja mahdolliset EU:n toimet niiden vähentämiseksi
PDF 127kWORD 44k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 12. maaliskuuta 2019 kiinalaisen teknologian lisääntymiseen EU:ssa liittyvistä turvallisuusuhkista ja mahdollisista EU:n toimista niiden vähentämiseksi (2019/2575(RSP))
P8_TA(2019)0156RC-B8-0154/2019

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon eurooppalaisesta sähköisen viestinnän säännöstöstä 11. joulukuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/1972(1),

–  ottaa huomioon toimenpiteistä yhteisen korkeatasoisen verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuuden varmistamiseksi koko unionissa 6. heinäkuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/1148(2),

–  ottaa huomioon tietojärjestelmiin kohdistuvista hyökkäyksistä ja neuvoston puitepäätöksen 2005/222/YOS korvaamisesta 12. elokuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/40/EU(3),

–  ottaa huomioon 13. syyskuuta 2017 annetun komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi EU:n kyberturvallisuusvirastosta ENISAsta ja asetuksen (EU) N:o 526/2013 kumoamisesta sekä tieto- ja viestintätekniikan kyberturvallisuussertifioinnista (”kyberturvallisuusasetus”) (COM(2017)0477),

–  ottaa huomioon 12. syyskuuta 2018 annetun komission ehdotuksen asetukseksi Euroopan kyberturvallisuuden teollisuus-, teknologia- ja tutkimusosaamiskeskuksen ja kansallisten koordinointikeskusten verkoston perustamisesta (COM(2018)0630),

–  ottaa huomioon Kiinan kansankongressin 28. kesäkuuta 2017 hyväksymän uuden kansallisen tiedustelulain,

–  ottaa huomioon 13. helmikuuta 2019 annetut neuvoston ja komission julkilausumat kiinalaisen teknologian lisääntyvään läsnäoloon EU:ssa liittyvistä turvallisuusuhkista ja EU:n mahdollisista toimista niiden lieventämiseksi,

–  ottaa huomioon Australian hallituksen hyväksymät hallituksen televiestintäalan turvallisuusuudistukset, jotka tulivat voimaan 18. syyskuuta 2018,

–  ottaa huomioon ensimmäisessä käsittelyssä 14. helmikuuta 2019 hyväksymänsä kannan(4) ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan unioniin tulevien ulkomaisten suorien sijoitusten seurantaan tarkoitettujen puitteiden perustamisesta,

–  ottaa huomioon EU:n ja Kiinan suhteista aiemmin antamansa päätöslauselmat, erityisesti 12. syyskuuta 2018 antamansa päätöslauselman(5) EU:n ja Kiinan suhteiden tilasta,

–  ottaa huomioon 14. syyskuuta 2016 annetun komission tiedonannon aiheesta ”5G-Eurooppa: toimintasuunnitelma” (COM(2016)0588),

–  ottaa huomioon 1. kesäkuuta 2017 antamansa päätöslauselman(6) aiheesta ”Internetyhteydet kasvun, kilpailukyvyn ja yhteenkuuluvuuden lisäämiseksi: eurooppalainen gigabittiyhteiskunta ja 5G”,

–  ottaa huomioon luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta 27. huhtikuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus)(7),

–  ottaa huomioon Verkkojen Eurooppa -välineen perustamisesta sekä asetuksen (EU) N:o 913/2010 muuttamisesta ja asetusten (EY) N:o 680/2007 ja (EY) N:o 67/2010 kumoamisesta 11. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1316/2013(8),

–  ottaa huomioon 6. kesäkuuta 2018 annetun komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Digitaalinen Eurooppa -ohjelman perustamisesta vuosiksi 2021–2027 (COM(2018)0434),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 ja 4 kohdan,

A.  katsoo, että EU:n on edistettävä kyberturvallisuusohjelmaansa, jotta se voi hyödyntää mahdollisuutensa tulla kyberturvallisuuden alan johtavaksi toimijaksi ja käyttää asemaansa unionin kyberturvallisuusalan edun ajamiseksi;

B.  ottaa huomioon, että 5G-verkkojen haavoittuvuuksia voidaan hyödyntää tietoteknisten järjestelmien vaarantamiseksi, mikä voi aiheuttaa vakavaa vahinkoa unionin ja jäsenvaltioiden talouksille; katsoo, että riskien minimoimiseksi tarvitaan riskianalyysiin perustuva lähestymistapa, joka kattaa koko arvoketjun;

C.  ottaa huomioon, että 5G-verkko on unionin digitaalisen infrastruktuurin selkäranka, joka laajentaa mahdollisuutta yhdistää verkkoon erilaisia laitteita (muun muassa esineiden internet) ja tuo yhteiskunnalle ja yrityksille uusia etuja ja mahdollisuuksia monilla aloilla, mukaan luettuina talouden kriittiset alat, kuten liikenne-, energia-, terveydenhoito-, rahoitus-, televiestintä-, puolustus-, avaruus- ja turvallisuusalat;

D.  katsoo, että asianmukaisen mekanismin luominen turvallisuushaasteisiin vastaamiseksi antaisi EU:lle mahdollisuuden ryhtyä aktiivisesti toimiin 5G-normien asettamiseksi;

E.  ottaa huomioon, että on esitetty huolenaiheita kolmannen maan laitetoimittajista, jotka voivat olla turvallisuusriski EU:lle alkuperämaansa lainsäädännön vuoksi, erityisesti sen jälkeen, kun Kiina hyväksyi valtion turvallisuutta koskevia lakeja, jossa säädetään kaikkia kansalaisia, yrityksiä ja muita yhteisöjä koskevasta velvollisuudesta tehdä yhteistyötä valtion kanssa, jotta taataan hyvin laajalti määritelty valtion turvallisuus; toteaa, ettei ole olemassa takeita siitä, että näitä velvoitteita ei sovelleta ekstraterritoriaalisesti, ja että muiden maiden reaktiot Kiinan antamiin lakeihin ovat vaihdelleet eri maissa turvallisuusarvioinneista jopa suoranaisiin kieltoihin;

F.  ottaa huomioon, että kyberturvallisuudesta vastaava Tšekin kansallinen viranomainen antoi joulukuussa 2018 varoituksen kiinalaisten Huawei- ja ZTE-yritysten tarjoamien teknologioiden aiheuttamista turvallisuusuhkista; ottaa huomioon, että Tšekin veroviranomaiset sulkivat Huawein veroportaalin perustamista koskevan tarjouskilpailun ulkopuolelle tammikuussa 2019;

G.  katsoo, että tarvitaan perusteellinen tutkimus sen selvittämiseksi, aiheuttavatko kyseiset laitteet tai muut laitteet tai laitetoimittajat turvallisuusriskejä, jotka johtuvat esimerkiksi takaporteista järjestelmiin;

H.  katsoo, että ratkaisut olisi koordinoitava ja niitä olisi käsiteltävä EU:n tasolla, jotta vältetään erilaisten turvallisuustasojen luominen ja mahdolliset aukot kyberturvallisuudessa, ja että tarvitaan myös maailmanlaajuista koordinointia vahvan vastauksen antamiseksi;

I.  toteaa, että sisämarkkinoiden etuihin liittyy velvollisuus noudattaa EU:n normeja ja oikeudellista kehystä, ja katsoo, ettei tavarantoimittajia saisi kohdella eri tavalla niiden alkuperämaan perusteella;

J.  katsoo, että ulkomaisten suorien sijoitusten seurantaa koskeva asetus, jonka on määrä tulla voimaan vuoden 2020 loppuun mennessä, vahvistaa jäsenvaltioiden mahdollisuuksia seurata ulkomaisia investointeja turvallisuuden ja yleisen järjestyksen perusteella ja sillä otetaan käyttöön yhteistyömekanismi, jonka avulla komissio ja jäsenvaltiot voivat tehdä yhteistyötä arvioidessaan arkaluonteisten ulkomaisten investointien aiheuttamia turvallisuusriskejä, myös kyberturvallisuusriskejä, ja se kattaa myös EU:n edun mukaiset hankkeet ja ohjelmat, kuten Euroopan laajuiset televiestintäverkot ja Horisontti 2020 -ohjelman;

1.  katsoo, että unionin on omaksuttava johtava asema kyberturvallisuudessa noudattamalla yhteistä lähestymistapaa, joka perustuu EU:n, jäsenvaltioiden ja toimialan asiantuntemuksen tehokkaaseen ja tuloksekkaaseen käyttöön, sillä erilaisten kansallisten päätösten kirjo koituisi digitaalisten sisämarkkinoiden haitaksi;

2.  esittää syvän huolensa viimeaikaisista väitteistä, joiden mukaan kiinalaisten yritysten kehittämät 5G-laitteet saattavat sisältää sisäänrakennettuja takaportteja, jotka mahdollistaisivat laitevalmistajien ja viranomaisten luvattoman pääsyn EU:n kansalaisten yksityisiin ja henkilötietoihin ja televiesteihin;

3.  on huolissaan myös kyseisten valmistajien kehittämissä 5G-laitteissa mahdollisesti olevista merkittävistä haavoittuvuuksista, mikäli ne asennetaan 5G-verkon käyttöönoton yhteydessä lähivuosina;

4.  korostaa, että vaikutukset verkkojen ja laitteiden turvallisuuteen ovat samankaltaiset kaikkialla maailmassa, ja kehottaa EU:ta hyödyntämään saatavilla olevia kokemuksia, jotta se voisi taata tiukimmat kyberturvallisuusvaatimukset; kehottaa komissiota laatimaan strategian, jolla Eurooppa nostetaan johtavaan asemaan kyberturvallisuusteknologian alalla ja jolla pyritään vähentämään unionin riippuvuutta ulkomaisesta teknologiasta kyberturvallisuuden alalla; katsoo, että jos turvallisuusvaatimuksien noudattamista ei voida taata, on sovellettava asianmukaisia toimenpiteitä;

5.  kehottaa jäsenvaltioita ilmoittamaan komissiolle unionin vastatoimien koordinoimiseksi kaikista kansallisista toimenpiteistä, joita ne aikovat ottaa käyttöön, jotta voidaan varmistaa kyberturvallisuuden mahdollisimman korkea taso kaikkialla unionissa, ja muistuttaa, että on tärkeää pidättäytyä ottamasta yksipuolisesti käyttöön suhteettomia toimia, jotka hajauttaisivat sisämarkkinoita;

6.  muistuttaa, että kaikkien laitteita tai palveluja EU:ssa tarjoavien toimijoiden on alkuperämaastaan riippumatta noudatettava perusoikeuksia koskevia velvoitteita sekä EU:n ja jäsenvaltioiden lainsäädäntöä, myös yksityisyydensuojaa, tietosuojaa ja kyberturvallisuutta koskevaa oikeudellista kehystä;

7.  kehottaa komissiota arvioimaan unionin oikeudellisen kehyksen vakautta, jotta voidaan puuttua huoliin haavoittuvien laitteiden läsnäolosta strategisilla aloilla ja perusinfrastruktuurissa; vaatii komissiota esittämään aloitteita, tarvittaessa myös lainsäädäntöehdotuksia, jotta havaittuihin puutteisiin voidaan puuttua hyvissä ajoin, sillä EU:n kyberturvallisuushaasteiden havaitseminen ja ratkaiseminen sekä kyberturvallisuusresilienssin parantaminen unionissa on jatkuva prosessi;

8.  vaatii niitä jäsenvaltioita, jotka eivät vielä ole saattaneet verkko- ja tietoturvadirektiiviä osaksi kansallista lainsäädäntöään, tekemään sen viipymättä ja kehottaa komissiota seuraamaan tätä tiiviisti, jotta voidaan varmistaa, että direktiivin säännöksiä sovelletaan ja valvotaan asianmukaisesti ja Euroopan kansalaisia suojellaan paremmin ulkoisilta ja sisäisiltä turvallisuusuhkilta;

9.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että verkko- ja tietoturvadirektiivillä käyttöön otettuja raportointimekanismeja sovelletaan asianmukaisesti; toteaa, että komission ja jäsenvaltioiden olisi seurattava perusteellisesti mahdollisia turvallisuushäiriöitä tai tavarantoimittajien epäasianmukaisia reaktioita, jotta voidaan korjata havaitut puutteet;

10.  kehottaa komissiota arvioimaan, onko verkko- ja tietoturvadirektiivin soveltamisalaa tarpeen laajentaa edelleen koskemaan muita kriittisiä aloja ja palveluita, jotka eivät kuulu minkään alakohtaisen lainsäädännön soveltamisalaan;

11.  suhtautuu myönteisesti kyberturvallisuusasetusta koskevaan sopimukseen sekä EU:n verkko- ja tietoturvaviraston (ENISA) toimeksiannon vahvistamiseen ja kannattaa niitä, jotta jäsenvaltioita voidaan tukea paremmin kyberuhkien ja verkkohyökkäysten torjunnassa;

12.  kehottaa komissiota valtuuttamaan ENISAn asettamaan painopisteekseen toimet 5G-laitteiden sertifiointijärjestelmän kehittämiseksi, jotta voidaan varmistaa, että 5G-tekniikan käyttöönotto unionissa täyttää korkeimmat turvallisuusvaatimukset ja että sillä voidaan torjua takaportteja tai merkittäviä haavoittuvuuksia, jotka vaarantaisivat unionin televiestintäverkkojen ja niistä riippuvaisten palvelujen turvallisuuden; suosittaa, että kiinnitetään erityistä huomiota yleisesti käytettyihin prosesseihin, tuotteisiin ja ohjelmistoihin, joilla on jo levinneisyytensä vuoksi merkittävä vaikutus kansalaisten jokapäiväiseen elämään ja talouteen;

13.  suhtautuu erittäin myönteisesti ehdotuksiin, jotka koskevat kyberturvallisuuden osaamiskeskuksia ja kansallisten koordinointikeskusten verkostoa, joiden tarkoituksena on auttaa EU:ta säilyttämään ja kehittämään kyberturvallisuusalan teknisiä ja teollisia valmiuksia, jotka ovat tarpeen unionin digitaalisten sisämarkkinoiden varmistamiseksi; muistuttaa kuitenkin, että sertifiointi ei saisi estää toimivaltaisia viranomaisia ja operaattoreita valvomasta toimitusketjua elintärkeissä ympäristöissä ja televiestintäverkoissa toimivien laitteiden eheyden ja turvallisuuden varmistamiseksi;

14.  toteaa, että kyberturvallisuus edellyttää tiukkoja turvallisuusvaatimuksia; kehottaa luomaan verkon, johon kuuluu oletusarvoinen ja sisäänrakennettu suojaus; kehottaa jäsenvaltioita selvittämään yhdessä komission kanssa kaikkia käytettävissä olevia keinoja korkean turvallisuustason varmistamiseksi;

15.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita antamaan yhteistyössä ENISAn kanssa ohjeita siitä, miten torjutaan kyberuhkia ja haavoittuvuuksia, kun hankitaan 5G-laitteita, esimerkiksi hankkimalla laitteita eri myyjiltä tai ottamalla käyttöön monivaiheisia hankintamenettelyjä;

16.  vahvistaa kantansa Digitaalinen Eurooppa -ohjelmaan, jossa asetetaan turvallisuusvaatimuksia ja komission valvontaa unioniin sijoittautuneille mutta kolmansien maiden määräysvallassa oleville oikeussubjekteille, erityisesti kyberturvallisuuteen liittyvien toimien osalta;

17.  kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että julkiset laitokset ja yksityiset yritykset, jotka osallistuvat tärkeimpien infrastruktuuriverkkojen, kuten televiestintä-, energia-, terveydenhoito- ja sosiaalijärjestelmien, asianmukaisen toiminnan varmistamiseen, tekevät asianmukaisia riskinarviointeja, joissa otetaan huomioon turvallisuusuhkat, jotka liittyvät erityisesti kyseisen järjestelmän teknisiin ominaisuuksiin tai laitteistojen ja ohjelmistoteknologioiden riippuvuuteen ulkoisista toimittajista;

18.  palauttaa mieliin, että nykyinen televiestintää koskeva oikeudellinen kehys antaa jäsenvaltioille valtuudet varmistaa, että teleoperaattorit noudattavat julkisten sähköisten viestintäverkkojen eheyttä ja saatavuutta koskevia vaatimuksia, päästä-päähän-salaus mukaan luettuna, kun se on aiheellista; korostaa, että eurooppalaisen sähköisen viestinnän säännöstön mukaan jäsenvaltioilla on kaikki tarvittavat valtuudet tutkia tuotteita EU:n markkinoilla ja soveltaa monenlaisia oikeudellisia välineitä, jos ne eivät ole sääntöjen mukaisia;

19.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan turvallisuuden pakolliseksi näkökohdaksi kaikissa EU:n ja jäsenvaltioiden infrastruktuurin kannalta merkityksellisissä julkisissa hankintamenettelyissä;

20.  muistuttaa jäsenvaltioita siitä, että EU:n säädöskehyksen ja erityisesti tietojärjestelmiin kohdistuvista hyökkäyksistä annetun direktiivin 2013/40/EU nojalla ne ovat velvollisia määräämään seuraamuksia oikeushenkilöille, jotka ovat syyllistyneet rikoksiin, esimerkiksi hyökkäyksiin tietojärjestelmiä vastaan; korostaa, että jäsenvaltioiden olisi myös käytettävä mahdollisuuttaan määrätä näille oikeushenkilöille muita seuraamuksia, kuten väliaikainen tai pysyvä kielto harjoittaa kaupallista toimintaa;

21.  kehottaa jäsenvaltioita, kyberturvallisuusvirastoja, teleoperaattoreita, valmistajia ja elintärkeiden infrastruktuuripalvelujen tarjoajia toimittamaan komissiolle ja ENISAlle todisteet mahdollisista takaporteista tai muista merkittävistä haavoittuvuuksista, jotka voivat vaarantaa televiestintäverkkojen eheyden ja turvallisuuden tai rikkoa unionin oikeutta ja perusoikeuksia; odottaa, että kansalliset tietosuojaviranomaiset ja Euroopan tietosuojavaltuutettu tutkivat perusteellisesti tiedot ulkopuolisten toimittajien tekemistä henkilötietojen tietoturvaloukkauksista ja määräävät asianmukaisia seuraamuksia unionin tietosuojalainsäädännön mukaisesti;

22.  suhtautuu myönteisesti pian voimaantulevaan EU:n asetukseen, jolla perustetaan Euroopan unioniin tulevien ulkomaisten suorien sijoitusten seurantaan tarkoitetut puitteet turvallisuuden ja yleisen järjestyksen varmistamiseksi, ja korostaa, että kyseisessä asetuksessa vahvistetaan ensimmäistä kertaa luettelo aloista ja tekijöistä, mukaan luettuina viestintä ja kyberturvallisuus, joilla on merkitystä turvallisuuden ja yleisen järjestyksen kannalta EU:n tasolla;

23.  kehottaa neuvostoa vauhdittamaan ehdotettua sähköisen viestinnän tietosuoja-asetusta koskevaa työtään;

24.  toistaa, että EU:n on tuettava verkkoturvallisuutta koko arvoketjussa aina tutkimuksesta keskeisten teknologioiden käyttöönottoon ja yleistymiseen, levitettävä asiaan liittyvää tietoa ja edistettävä kyberhygieniaa koskevia opetussuunnitelmia, kyberturvallisuus mukaan luettuna, ja katsoo, että Digitaalinen Eurooppa -ohjelma on muiden toimenpiteiden ohella tehokas väline tämän tavoitteen saavuttamiseksi;

25.  vaatii komissiota ja jäsenvaltioita ryhtymään tarvittaviin toimiin, vakaat investointijärjestelyt mukaan luettuina, luodakseen EU:hun sellaisen investoinneille suotuisan ympäristön, joka on kaikkien EU:n digitaalitalouden yritysten, myös pienten ja keskisuurten yritysten, ulottuvilla; vaatii lisäksi, että tällaisen ympäristön olisi annettava eurooppalaisille tavarantoimittajille mahdollisuus kehittää uusia tuotteita, palveluja ja teknologioita kilpailukykynsä varmistamiseksi;

26.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan edellä mainitut pyynnöt huomioon tulevissa EU:n Kiina-strategiaa koskevissa keskusteluissaan, sillä ne ovat edellytyksiä sille, että EU pysyy kilpailukykyisenä ja varmistaa digitaalisen infrastruktuurinsa turvallisuuden;

27.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) EUVL L 321, 17.12.2018, s. 36.
(2) EUVL L 194, 19.7.2016, s. 1.
(3) EUVL L 218, 14.8.2013, s. 8.
(4) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0121.
(5) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0343.
(6) EUVL C 307, 30.8.2018, s. 144.
(7) EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1.
(8) EUVL L 348, 20.12.2013, s. 129.


EU:n ja Venäjän poliittisten suhteiden tila
PDF 159kWORD 54k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 12. maaliskuuta 2019 EU:n ja Venäjän poliittisten suhteiden tilasta (2018/2158(INI))
P8_TA(2019)0157A8-0073/2019

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon 10. kesäkuuta 2015 antamansa päätöslauselman EU:n ja Venäjän suhteiden tilasta(1),

–  ottaa huomioon Minskissä 5. ja 19. syyskuuta 2014 sekä 12. helmikuuta 2015 tehdyt sopimukset(2),

–  ottaa huomioon aikaisemmat päätöslauselmansa ja etenkin 14. kesäkuuta 2018 antamansa päätöslauselman Georgian miehitetyistä alueista kymmenen vuotta Venäjän hyökkäyksen jälkeen(3) sekä 4. helmikuuta 2016 antamansa päätöslauselman Krimin ja erityisesti Krimin tataarien ihmisoikeustilanteesta(4),

–  ottaa huomioon 2. huhtikuuta 2014 neuvostolle antamansa suosituksen Sergei Magnitskin tapaukseen osallistuneita Venäjän viranomaisia koskevien yhteisten viisumirajoitusten käyttöönotosta(5),

–  ottaa huomioon 14. maaliskuuta 2016 annetut ulkoasiainneuvoston päätelmät Venäjästä,

–  ottaa huomioon, että vuoden 2018 Saharov-mielipiteenvapauspalkinto myönnettiin ukrainalaiselle elokuvaohjaajalle Oleg Sentsoville,

–  ottaa huomioon 14. kesäkuuta 2018 antamansa päätöslauselman Venäjästä ja erityisesti ukrainalaisen poliittisen vangin Oleg Sentsovin tapauksesta(6),

–  ottaa huomioon 25. lokakuuta 2018 antamansa päätöslauselman tilanteesta Asovanmerellä(7),

–  ottaa huomioon 18. maaliskuuta 2018 annetun Etyjin / Etyjin demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston (ODIHR) loppukertomuksen presidentinvaaleista Venäjän federaatiossa,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön (A8-0073/2019),

A.  ottaa huomioon, että EU on yhteisö, joka perustuu keskeisiin yhteisiin arvoihin, joihin kuuluvat rauha, vapaus, demokratia, oikeusvaltio ja perus- ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen;

B.  katsoo, että YK:n peruskirjaan, vuoden 1975 Helsingin päätösasiakirjaan ja Etyjin vuoden 1990 Pariisin peruskirjaan kirjatut periaatteet ovat rauhanomaisen Euroopan mantereen kulmakiviä;

C.  toteaa, että nämä arvot muodostavat perustan EU:n suhteille kolmansiin osapuoliin;

D.  katsoo, että EU:n Venäjän-suhteiden on perustuttava kansainvälisen oikeuden periaatteiden ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, demokratiaan ja konfliktien ratkaisemiseen rauhanomaisesti, ja koska Venäjä suhtautuu näihin periaatteisiin välinpitämättömästi, EU:n Venäjän-suhteet perustuvat nykyään yhteistyöhön tietyissä yhteistä etua koskevissa asioissa, jotka on määritelty 14. maaliskuuta 2016 annetuissa ulkoasiainneuvoston päätelmissä, sekä uskottavaan pelotteeseen;

E.  ottaa huomioon, että EU on edelleen avoin vahvemmalle suhteelle ja siihen johtavalle vuoropuhelulle ja toivoo voivansa palauttaa yhteistyösuhteet Venäjään, kunhan Venäjän viranomaiset täyttävät kansainväliset ja oikeudelliset velvoitteensa ja osoittavat, että Venäjä on aidosti sitoutunut palauttamaan menetetyn luottamuksen; katsoo, että rakentava ja ennustettavissa oleva suhde hyödyttäisi molempia osapuolia ja olisi ihanteellisessa tapauksessa molempien osapuolien edun mukainen;

F.  toteaa, että Venäjän federaatio on Euroopan neuvoston ja Etyjin täysjäsen ja on näin ollen sitoutunut demokratian, oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen periaatteisiin; ottaa huomioon, että viime vuosina tapahtuneet jatkuvat vakavat oikeusvaltioperiaatteen loukkaukset ja rajoittavien lakien hyväksyminen asettavat yhä kyseenalaisemmaksi sen, noudattaako Venäjä kansainvälisiä ja kansallisia velvoitteitaan; ottaa huomioon, että Venäjä on jättänyt panematta täytäntöön yli tuhat Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomiota;

G.  ottaa huomioon, että hallitusten raporteista ilmenee, että Venäjän vihamielinen vakoilutoiminta on lisääntynyt merkittävästi viime vuosina ja noussut tasolle, jollaista ei ole nähty kylmän sodan jälkeen;

H.  ottaa huomioon, että Minskin sopimusten täysimääräinen täytäntöönpano ja kansainvälisen oikeuden laajempi kunnioittaminen ovat edelleen keskeisenä edellytyksenä tiiviimmälle yhteistyölle Venäjän kanssa; toteaa, että EU on vastannut Krimin niemimaan laittomaan liittämiseen Venäjään ja hybridisotaan, jota Venäjä käy Ukrainaa vastaan, hyväksymällä rajoittavia toimia, joita olisi noudatettava, kunnes Minskin sopimukset on pantu täytäntöön;

I.  ottaa huomioon, että EU:n ja Venäjän välille on syntynyt vuoden 2015 jälkeen uusia jännitteitä, joita ovat aiheuttaneet muun muassa Venäjän väliintulo Syyriassa ja puuttuminen asioihin Libyan ja Keski-Afrikan tasavallan kaltaisissa maissa, laajamittaiset sotaharjoitukset (Zapad 2017), Venäjän pyrkimykset vaikuttaa vaaleihin ja kansanäänestyksiin ja lietsoa jännitteitä eurooppalaisissa yhteiskunnissa, Kremlin tuki EU:n vastaisille puolueille ja äärioikeistoa edustaville liikkeille, perusvapauksien rajoitukset ja laajat ihmisoikeusloukkaukset Venäjällä sekä hlbti-henkilöiden vastaisen asenteen leviäminen, poliittisen opposition tukahduttaminen, ihmisoikeuksien puolustajiin, toimittajiin ja kansalaisyhteiskuntaan kohdistetut järjestelmälliset toimet Venäjällä, mukaan lukien Memorial-ihmisoikeusjärjestön Tšetšenian-toimiston johtajan Ojub Titijevin mielivaltainen vangitseminen ja järjestön Karjalan-osastoa edustavan Juri Dmitrijevin tapaus, kansalaisyhteiskunnan aktivistien leimaaminen ”ulkomaisiksi agenteiksi”, vakavat ihmisoikeusloukkaukset Pohjois-Kaukasuksella ja varsinkin Tšetšenian tasavallassa (sieppaukset, kidutus, laittomat teloitukset, tekaistut rikossyytteet jne.), tataarivähemmistön syrjintä miehitetyllä Krimillä ja Aleksei Navalnyin ja monien muiden vaino poliittisista syistä sekä murhat, joista huomattavimpia ovat Boris Nemtsovin ja Sergei Magnitskin tapaukset, kyber- ja hybridihyökkäykset ja venäläisten tiedustelutyöntekijöiden Euroopan maaperällä tekemät salamurhat kemiallisilla aseilla, vuoden 2018 Saharov-palkinnon saaneen Oleg Sentsovin ja monen muun ulkomaalaisen uhkailu, pidättäminen ja vangitseminen Venäjällä kansainvälisen oikeuden vastaisesti, laittomien ja sääntöjen vastaisten vaalien järjestäminen Donbassin alueella, epädemokraattiset presidentinvaalit, joissa ei tarjottu todellisia vaihtoehtoja ja joiden yhteydessä rajoitettiin perusvapauksia, disinformaatiokampanjat ja Kertšinsalmen sillan laiton rakentaminen, laittomasti miehitetyn ja liitetyn Krimin samoin kuin Mustanmeren ja Asovanmeren osien laajamittainen militarisointi, kansainvälisen laivaliikenteen rajoittaminen Asovanmerellä ja Kertšinsalmessa, joka on koskenut myös EU:n jäsenvaltioiden lipun alla purjehtivia aluksia, Ukrainan laivaston aluksiin kohdistettu laiton hyökkäys ja alusten takavarikointi ja ukrainalaisten merimiesten pidättäminen Kertšinsalmessa, asevalvontasopimusten rikkominen, toimittajien ja riippumattomien tiedotusvälineiden tukahduttaminen toimittajien ja bloginpitäjien jatkuvilla pidätyksillä sekä Venäjän sijoittuminen sijalle 148/180 tiedotusvälineiden vapautta vuonna 2018 mittaavassa maailman lehdistönvapausindeksissä;

J.  ottaa huomioon, että Memorial-ihmisoikeusjärjestö on rekisteröinyt 1. maaliskuuta 2018 alkaen 143 poliittisia vankeja koskevaa tapausta, joista 97:ssä oli kyse vainoamisesta uskonnollisin perustein; ottaa huomioon, että Memorial-ihmisoikeusjärjestön laatimaa poliittisia vankeja koskevaa luetteloa analysoitaessa käy ilmi, että vuonna 2017 syytteitä oli nostettu 23 tapauksessa julkisten tapahtumien yhteydessä tapahtuneista rikoksista (mellakat, viranomaisten väkivaltainen vastustaminen) ja 21 tapauksessa, jotka liittyivät pääasiassa kirjoitusten julkaisemiseen internetissä, syytteitä oli nostettu ääriliikkeiden torjuntaa koskevien rikoslain pykälien nojalla;

K.  ottaa huomioon, että Venäjä on suoraan tai epäsuorasti osapuolena useissa yhteisten naapurialueiden, kuten Transnistrian, Etelä-Ossetian, Abhasian, Donbassin alueen ja Vuoristo-Karabahin, pitkittyneissä konflikteissa, jotka aiheuttavat vakavaa haittaa kyseisten naapurimaiden kehitykselle ja vakaudelle, vaarantavat niiden itsenäisyyden ja rajoittavat niiden vapaita riippumattomia valintoja;

L.  ottaa huomioon, että Itä-Ukrainan konflikti on kestänyt yli neljä vuotta, vaatinut yli 10 000 kuolonuhria, joista lähes kolmasosa on siviilejä, ja aiheuttanut tuhansien siviilien loukkaantumisen;

M.  ottaa huomioon, että EU:n ja Venäjän väliset jatkuvat jännitteet ja vastakkainasettelu eivät ole kummankaan osapuolen etujen mukaisia; katsoo, että viestintäkanavat olisi pidettävä avoimina pettymyksen tuottavista tuloksista huolimatta; ottaa huomioon, että uusi jakolinja mantereella vaarantaa sekä EU:n että Venäjän turvallisuuden;

N.  ottaa huomioon, että Venäjä on tällä hetkellä EU:n tärkein ulkoinen maakaasun toimittaja; ottaa huomioon, että energia-asioilla on edelleen keskeinen ja strateginen rooli EU:n ja Venäjän suhteissa; katsoo, että Venäjä käyttää energiaa suojellakseen ja edistääkseen ulkopoliittisia etujaan; ottaa huomioon, että EU:n riippuvuus Venäjän kaasutoimituksista on lisääntynyt vuodesta 2015; ottaa huomioon, että ulkoisia paineita koskevaa EU:n kestävyyttä voidaan parantaa monipuolistamalla energiatoimituksia ja vähentämällä riippuvuutta Venäjästä; katsoo, että EU:n on toimittava yksimielisesti ja osoitettava vahvaa sisäistä solidaarisuutta energiaturvallisuutta koskevissa kysymyksissä; ottaa huomioon, että EU:n suuri riippuvuus fossiilisista polttoaineista estää unionia kehittämästä tasapainoista, johdonmukaista ja arvopohjaista suhdetta Venäjään; toteaa, että EU:ssa, jäsenvaltioissa ja itäisen kumppanuuden maissa tarvitaan luotettavampaa ja strategista energiainfrastruktuuria, jotta parannetaan vastustuskykyä Venäjän hybriditoimille;

O.  ottaa huomioon, että venäläisten suihkuhävittäjien vastuuton toiminta lähellä EU:n ja Naton jäsenvaltioiden ilmatilaa uhkaa siviililentojen turvallisuutta ja saattaa vaarantaa eurooppalaisen ilmatilan turvallisuuden; ottaa huomioon, että Venäjä on suorittanut provokatiivisia ja laajoja sotilaallisia toimia EU:n alueen välittömässä läheisyydessä;

P.  ottaa huomioon, että Venäjä suhtautuu edelleen välinpitämättömästi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomioihin ja kansainvälisen pysyvän välitystuomioistuimen velvoittaviin päätöksiin, kuten Naftogazin tapauksessa, mikä heikentää kansainvälisiä kauppakiistojen ratkaisumekanismeja;

Q.  toteaa, että Venäjän monikeskuksinen näkemys vallan keskittymisestä on ristiriidassa monenvälisyyden ja sääntöperusteisen kansainvälisen järjestyksen kanssa, joihin EU uskoo; toteaa, että Venäjän liittyminen monenväliseen sääntöperusteiseen järjestykseen ja sen tukeminen olisivat edellytyksenä suhteiden lähentämiselle EU:hun;

R.  toteaa, että Venäjän viranomaiset kohtelevat laittomasti miehitettyjä alueita edelleen ikään kuin Venäjän alueen sisäisinä osina sallimalla näiden alueiden edustajien osallistumisen Venäjän federaation lainsäädäntö- ja täytäntöönpanoelinten toimintaan, mikä on vastoin kansainvälistä oikeutta;

S.  ottaa huomioon, että neuvosto jatkoi 21. joulukuuta 2018 Minskin sopimusten täytäntöönpanoa arvioituaan Venäjän talouden tiettyihin aloihin kohdistettujen talouspakotteiden voimassaoloa 31. heinäkuuta 2019 asti;

T.  toteaa, että Venäjän toimet ovat kansainvälisen oikeuden, kansainvälisten sitoumusten sekä hyvien naapuruussuhteiden vastaisia;

U.  ottaa huomioon, että Venäjän federaation strategia-asiakirjoissa EU ja Nato kuvataan Venäjän päävastustajiksi;

Haasteet ja yhteiset edut

1.  korostaa, että Ukrainaan kuuluvan Krimin niemimaan laiton miehitys ja liittäminen Venäjään, Venäjän suora ja välillinen osallistuminen aseellisiin konflikteihin Ukrainan itäosassa sekä Georgian ja Moldovan alueellisen koskemattomuuden jatkuva loukkaaminen ovat kansainvälisen oikeuden, demokratian periaatteiden sekä perusarvojen tahallisia loukkauksia; tuomitsee painokkaasti ihmisoikeusrikkomukset, joihin Venäjän edustajat ovat syyllistyneet miehitetyillä alueilla;

2.  painottaa, että EU ei voi suunnitella paluuta tavanomaiseen tilanteeseen niin kauan kuin Venäjä ei pane täysimääräisesti täytäntöön Minskin sopimusta ja palauta Ukrainan alueellista koskemattomuutta; kehottaa tämän osalta EU:ta arvioimaan suhteitaan Venäjän federaatioon uudelleen kriittisesti ja kattavasti;

3.  painottaa, että Venäjää ei nykyoloissa enää voida pitää ”strategisena kumppanina”; katsoo, ettei kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen 2 artiklassa tarkoitettuja periaatteita enää noudateta, minkä vuoksi sopimusta olisi tarkasteltava uudelleen; katsoo, että EU:n ja Venäjän välisten suhteiden kehyksen tulisi perustua aina siihen, että noudatetaan täysimääräisesti kansainvälistä oikeutta, Helsingin Etyj-periaatteita, demokratiaperiaatteita, ihmisoikeuksia sekä oikeusvaltioperiaatetta, ja kehyksen olisi mahdollistettava vuoropuhelu globaalien haasteiden hallitsemisesta ja globaalin hallinnon vahvistamisesta sekä varmistettava kansainvälisten sääntöjen täytäntöönpanon valvonta, mikä koskee varsinkin Euroopan rauhanjärjestyksen takaamista sekä turvallisuuden takaamista EU:n naapurustossa ja Länsi-Balkanilla;

4.  katsoo, että Minskin sopimusten täytäntöönpano olisi osoitus Venäjän hyvästä tahdosta edistää Itä-Ukrainan konfliktin ratkaisua ja sen valmiuksista taata Euroopan turvallisuus; painottaa tarvetta edistää kuulemisia Normandia-ryhmässä ja tarvetta vahvistaa unionin roolia; toteaa jälleen tukevansa Ukrainan itsemääräämisoikeutta ja alueellista koskemattomuutta;

5.  katsoo, että on tärkeää lieventää vallitsevia jännitteitä ja aloittaa Venäjän kanssa keskustelut, jotta vähennetään väärinymmärrysten, väärintulkintojen ja väärinkäsitysten riskiä; ottaa kuitenkin huomioon, että EU:n on pysyttävä lujana suhteessa Venäjää koskeviin odotuksiinsa; korostaa EU:n ja Venäjän välisen yhteistyön merkitystä monenvälisessä sääntöperusteisessa järjestyksessä ja myönteisessä sitoutumisessa kansainvälisiin ja monenvälisiin järjestöihin, joiden jäsen Venäjä on, erityisesti Etyjin kehyksessä kiistakysymysten ja kriisien ratkaisemiseksi;

6.  tuomitsee voimakkaasti Venäjän osallisuuden Skripalien tapauksessa samoin kuin Venäjän tiedustelupalvelujen järjestämät disinformaatiokampanjat ja kyberhyökkäykset, joilla on pyritty horjuttamaan julkista ja yksityistä viestintäinfrastruktuuria ja lisäämään jännitteitä EU:ssa ja jäsenvaltioissa;

7.  pitää erittäin huolestuttavina Venäjän hallituksen ja EU:n äärioikeistolaisten ja populististen puolueiden ja hallitusten välisiä yhteyksiä, jotka uhkaavat unionin perusarvoja, jotka on vahvistettu Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklassa ja jotka ilmenevät EU:n perusoikeuskirjassa, kuten demokratian, tasa-arvon, oikeusvaltioperiaatteen ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen;

8.  pitää myös valitettavana, että Venäjä pyrkii heikentämään EU:n ehdokasvaltioita erityisesti ja esimerkiksi siten, että Moskova myöntää tukea järjestöille ja poliittisille voimille, jotka vastustavat Prespan sopimusta, jolla olisi tarkoitus lopettaa pitkäaikainen nimikiista entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian ja Kreikan välillä;

9.  uskoo, että venäläiset valtiolliset toimijat puuttuivat brexit-kansanäänestykseen liittyvään kampanjaan käyttäen avoimia ja salattuja keinoja, kuten sosiaalista mediaa, ja mahdollisesti myöntämällä laitonta rahoitustukea, mitä Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset parhaillaan tutkivat;

10.  korostaa, että suurempi molemminpuolinen avoimuus sotilas- ja rajavartiotoiminnassa on tärkeää enempien jännitteiden välttämiseksi; tuomitsee jyrkästi sen, että Venäjä loukkaa EU:n jäsenvaltioiden ilmatilaa; kehottaa laatimaan selkeät käytännesäännöt sotilas- ja siviililentokoneiden ilmatilan käytölle; suhtautuu tältä osin hyvin tuomitsevasti siihen, että Venäjä on toistuvasti loukannut Itämeren alueen maiden aluevesiä ja ilmatilaa; tuomitsee Venäjän federaation syyllistymisen lennon MH17 alasampumiseen Itä-Ukrainan yllä vuonna 2014, minkä kansainvälinen tutkijaryhmä on näyttänyt toteen, ja kehottaa saattamaan syylliset oikeuden eteen;

11.  pitää valitettavina ihmisoikeustilanteen merkittävää heikentymistä sekä ilmaisunvapauden, yhdistymisvapauden ja rauhanomaisen kokoontumisen vapauden laajalle levinneitä ja perusteettomia rajoituksia Venäjällä ja pitää erittäin huolestuttavana ihmisoikeuksien puolustajien, mieltään osoittavien aktivistien ja muiden arvostelijoiden tukahduttamista, häirintää ja vainoamista;

12.  pitää erittäin huolestuttavana sitä, että Venäjä esittelee niin avoimesti sotilaallista voimaansa, uhkailee muita maita ja osoittaa käytännössä olevansa halukas ja valmis käyttämään sotilaallista voimaansa muita kansakuntia vastaan, myös kehittyneiden ydinaseiden avulla, kuten presidentti Putin totesi useasti vuonna 2018;

13.  suhtautuu tuomitsevasti tukahduttamistoimiin, joita hallitus toteuttaa eriäviä mielipiteitä ja tiedotusvälineiden vapautta vastaan sekä aktivisteja, poliittisia vastustajia ja niitä vastaan, jotka ovat avoimesti eri mieltä hallituksen kanssa;

14.  pitää huolestuttavina raportteja, joiden mukaan homoseksuaaleina pidettyjä miehiä vangitaan mielivaltaisesti ja kidutetaan Tšetšeniassa, ja suhtautuu tuomitsevasti Tšetšenian hallituksen lausuntoihin, joiden mukaan maassa ei ole homoseksuaaleja ja joissa kannustetaan väkivaltaan hlbti-henkilöitä vastaan;

15.  korostaa, että ilmastonmuutosta, ympäristöä, energiaturvallisuutta, digitalisaatiota ja siihen liittyviä algoritmeihin perustuvaa päätöksentekoa ja tekoälyä, ulko- ja turvallisuuspoliittisia kysymyksiä, joukkotuhoaseiden leviämisen estämistä sekä terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa ja arktisen alueen herkässä ympäristössä tapahtuvaa koskevat maailmanlaajuiset haasteet edellyttävät valikoivaa yhteistyötä Venäjän kanssa;

16.  pitää huolestuttavana sitä, että venäläiset yritykset ja henkilöt pesevät vuosittain mahdollisesti satoja miljardeja euroja EU:n kautta pyrkien laillistamaan korruption avulla saadun tuoton, ja kehottaa tutkimaan näitä rikoksia;

17.  korostaa, että Venäjän rahanpesua ja järjestäytynyttä talousrikollisuutta hyödynnetään vakautta horjuttaviin poliittisiin tarkoituksiin ja että ne uhkaavat Euroopan turvallisuutta ja vakautta; katsoo rahanpesun suuruusluokan olevan osa vihamielisiä pyrkimyksiä heikentää tilannetta, antaa väärää tietoa ja horjuttaa vakautta ylläpitäen samalla rikollista toimintaa ja korruptiota; panee merkille, että Venäjän EU:ssa toteuttamat rahanpesutoimet uhkaavat itsemääräämisoikeutta ja oikeusvaltioperiaatetta kaikissa jäsenvaltioissa, joissa Venäjä toteuttaa näitä toimia; toteaa, että tämä uhkaa Euroopan turvallisuutta ja vakautta ja asettaa vakavan haasteen Euroopan unionin yhteiselle ulko- ja turvallisuuspolitiikalle;

18.  suhtautuu tuomitsevasti Venäjän rahanpesutoimiin, laittomiin rahoitustoimiin ja muihin taloussodankäynnin keinoihin; kehottaa EU:n toimivaltaisia rahoitusalan viranomaisia lisäämään keskinäistä yhteistyötään ja asianomaisten tiedustelu- ja turvallisuuspalvelujen kanssa tehtävää yhteistyötä Venäjän rahanpesutoimien torjumiseksi;

19.  muistuttaa, että vaikka EU pitäytyy johdonmukaisesti ja yhtenäisesti kannassaan ja sen Venäjälle asettamia pakotteita jatketaan niin kauan kuin Venäjä jatkaa kansainvälisen oikeuden rikkomista, EU:n Venäjää koskeva ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja kaipaa lisää koordinointia ja johdonmukaisuutta; kehottaakin jäsenvaltioita lopettamaan kultainen viisumi/passi -ohjelmat, jotka hyödyttävät venäläisiä oligarkkeja, jotka tukevat usein Kremliä ja saattavat vähentää kansainvälisten pakotteiden vaikuttavuutta; toistaa aiemmat kehotuksensa säätää Euroopan unionin ”Magnitski-laki”(ihmisoikeuksien alaan liittyvä EU:n Global Human Rights Sanctions Regime ‑seuraamusjärjestelmä), ja kehottaa neuvostoa jatkamaan asiaa koskevaa työtään viipymättä; kehottaa jäsenvaltioita tekemään Venäjän-politiikassaan täyttä yhteistyötä unionin tasolla;

20.  painottaa, että rajoittavia kohdennettuja toimia, jotka liittyvät Itä-Ukrainaan ja miehitettyyn Krimin niemimaahan, ei ole suunnattu Venäjän kansaa vastaan vaan tiettyjä sellaisia henkilöitä ja yrityksiä vastaan, jotka ovat yhteydessä Venäjän johtoon;

21.  painottaa tässä yhteydessä, että EU:n sisäisten ja ulkoisten politiikkatoimien yhdenmukaisuus ja ulkoisten politiikkatoimien koordinoinnin parantaminen on keskeisessä EU:n yhtenäisemmän, vaikuttavamman ja menestyksekkäämmän ulko- ja turvallisuuspolitiikan kannalta myös suhteessa Venäjään; korostaa, että tämä koskee erityisesti sellaisia politiikanaloja kuin Euroopan puolustusunionia, Euroopan energiaunionia, kyberpuolustusta strategisen viestinnän välineitä;

22.  tuomitsee naapurimaiden alueellisen koskemattomuuden loukkaukset, joihin Venäjä on syyllistynyt myös näiden maiden kansalaisten laittomilla sieppauksilla, joiden tarkoituksena on asettaa heidät syytteeseen venäläisessä tuomioistuimessa; tuomitsee myös Venäjän harjoittaman Interpolin väärinkäytön, joka ilmenee siten, että se käyttää kansainvälisiä etsintäkuulutuksia poliittisten vastustajien vainoamiseen;

23.  suhtautuu tuomitsevasti Venäjän toimiin Asovanmerellä, koska ne loukkaavat kansainvälistä merioikeutta ja Venäjän kansainvälisiä sitoumuksia, sekä Kertšinsalmen sillan rakentamiseen ja vedenalaisten kaapelien vetämiseen Venäjään laittomasti liitetylle Krimin niemimaalle ilman Ukrainan suostumusta; pitää erittäin huolestuttavana Venäjän harjoittamaa Asovanmeren, Mustanmeren sekä Kaliningradin alueen militarisointia sekä Euroopan maiden aluevesien toistuvaa loukkaamista Itämerellä;

24.  vahvistaa tukevansa yksiselitteisesti Georgian itsemääräämisoikeutta ja alueellista koskemattomuutta; vaatii Venäjän federaatiota lopettamaan Georgiaan kuuluvien alueiden (Abhasia ja Tshinvalin alue / Etelä-Ossetia) miehittämisen ja kunnioittamaan täysimääräisesti Georgian itsemääräämisoikeutta ja alueellista koskemattomuutta; korostaa, että Venäjän federaation on noudatettava ehdoitta kaikkia 12. elokuuta 2008 tehdyn tulitaukosopimuksen määräyksiä ja varsinkin sitoumusta vetää pois kaikki sotilasjoukkonsa Georgian alueelta;

25.  painottaa, että se, että Venäjä ei kunnioita kansainvälisiä sääntöjä – mikä tarkoittaa tässä tapauksessa merten vapautta, kahdenvälisiä sopimuksia ja Krimin niemimaan laitonta liittämistä Venäjään – on uhka Venäjän naapureille kaikkialla Euroopassa, ei ainoastaan Mustanmeren alueella vaan myös Itämeren alueella ja Välimerellä; korostaa, että on tärkeää kehittää vakaata Venäjän-politiikkaa kaikilta näiltä osin;

26.  ottaa huomioon, että ODIHR:n vaalitarkkailuvaltuuskunnan ja Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen muodostama kansainvälinen vaalitarkkailuvaltuuskunta tarkkaili 18. maaliskuuta 2018 pidettyjä presidentinvaaleja; ottaa huomioon, että ODIHR:n vaalitarkkailuvaltuuskunnan loppukertomuksen mukaan vaalit pidettiin ylimitoitetusti valvotussa oikeudellisessa ja poliittisessa ympäristössä, jossa ilmeni jatkuvaa painostusta kriittisiä näkemyksiä esittäviä kohtaan ja rajoitettiin kokoontumisen, yhdistymisen ja ilmaisun perusvapauksia sekä ehdokkaiden rekisteröintiä, minkä vuoksi todellista kilpailua ei ollut;

27.  pitää huolestuttavana sitä, että Venäjä jatkaa tuen antamista autoritaarisille järjestelmille ja maille, kuten Pohjois-Korealle, Iranille, Venezuelalle, Syyrialle, Kuuballe ja Nicaragualle, ja että se pyrkii jatkuvasti estämään kansainvälisiä toimia käyttämällä veto-oikeuttaan YK:n turvallisuusneuvostossa;

Yhteistä etua koskevat asiat

28.  toteaa jälleen tukevansa viittä periaatetta, jotka ohjaavat EU:n Venäjän-politiikkaa, ja kehottaa määrittelemään tarkemmin valikoivan yhteydenpidon periaatteen; suosittelee, että keskitytään MENA-alueeseen sekä pohjoiseen alueeseen ja arktiseen alueeseen, terrorismiin, väkivaltaisiin ääriliikkeisiin, aseiden leviämisen estämiseen, asevalvontaan, kyberalan strategiseen vakauteen, järjestäytyneeseen rikollisuuteen, muuttoliikkeeseen ja ilmastonmuutokseen liittyviin kysymyksiin, mukaan lukien yhteiset toimet, joilla turvataan YK:n turvallisuusneuvoston tukema yhteinen kattava toimintasuunnitelma Iranin kanssa ja lopetetaan Syyrian sota; painottaa, että vaikka EU:n ja Venäjän välistä keskustelua kyberterrorismista ja järjestäytyneestä rikollisuudesta pitääkin jatkaa, Venäjän järjestelmälliset hybridiuhat edellyttävät vahvaa pelotetta; kehottaa tässä yhteydessä käymään EU:n, Venäjän, Kiinan ja Keski-Aasian välistä vuoropuhelua yhteyksistä;

29.  korostaa, että EU on tällä hetkellä Venäjän suurin kauppakumppani ja säilyttää asemansa keskeisenä talouskumppanina myös lähitulevaisuudessa, mutta Nord Stream 2 -hanke lisää EU:n riippuvuutta Venäjän kaasutoimituksista, uhkaa EU:n sisämarkkinoita eikä ole EU:n energiapolitiikan tai sen strategisten etujen mukainen, minkä vuoksi se on pysäytettävä; painottaa, että EU on edelleen sitoutunut saattamaan energiaunionin valmiiksi ja monipuolistamaan energialähteitään; korostaa, että mitään uusia hankkeita ei pitäisi panna täytäntöön toteuttamatta oikeudellista ennakkoarviointia siitä, miten ne vastaavat EU:n lainsäädäntöä ja sovittuja poliittisia painopisteitä; pitää valitettavana Venäjän noudattamaa politiikkaa, jossa se käyttää energiavarojaan poliittisena välineenä käyttääkseen, ylläpitääkseen ja lisätäkseen poliittista vaikutusvaltaansa ja painostusta omaksi katsomaansa vaikutuspiiriin ja loppukuluttajiin nähden;

30.  korostaa, että EU:n ja Venäjän rajat ylittävät yhteistyöohjelmat ja rakentava yhteistyö pohjoisen ulottuvuuden kumppanuuden ja Barentsin euroarktisen neuvoston kehyksessä tuovat konkreettisia etuja raja-alueiden asukkaille ja tukevat näiden alueiden kestävää kehitystä; suosittaa tässä yhteydessä, että kaikkia näitä myönteisiä rakentavan yhteistyön aloja tuetaan edelleen;

31.  ottaa huomioon esimerkiksi koulutuksen ja kulttuurin avulla aikaansaatavien ihmisten välisten yhteyksien merkityksen;

32.  kehottaa komission varapuheenjohtajaa / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa ja jäsenvaltioita vahvistamaan niiden pyrkimyksiä niin sanottujen jäätyneiden konfliktien ratkaisemiseksi itäisissä naapurimaissa, jotta varmistetaan EU:n itäisten kumppanien turvallisuuden ja vakauden paraneminen;

Suositukset

33.  korostaa, että on tärkeää antaa jatkuvaa poliittista ja taloudellista tukea yleisesti ihmisten välisille yhteyksille ja erityisesti kansalaisyhteiskunnan aktivisteille, ihmisoikeuksien puolustajille, bloggaajille, riippumattomille tiedotusvälineille, tutkiville journalisteille, suorapuheisille tutkijoille ja julkisuuden henkilöille sekä kansalaisjärjestöille; kehottaa komissiota asettamaan olemassa olevista ulkoisista rahoitusvälineistä saataville kunnianhimoisempaa ja pitkän aikavälin taloudellista ja institutionaalista samoin kuin kapasiteettia lisäävää apua Venäjän kansalaisyhteiskunnalle ja kehottaa jäsenvaltioita lisäämään osallistumistaan tähän apuun; kannustaa jäsenvaltioita panemaan aktiivisesti täytäntöön ihmisoikeuksien puolustajia koskevat EU:n suuntaviivat antamalla vaikuttavaa ja oikea-aikaista tukea ja suojelua ihmisoikeuksien puolustajille, toimittajille ja muille aktivisteille; kannustaa erityisesti jäsenvaltioita myöntämään pitkäaikaisviisumeita uhattuina oleville ihmisoikeuksien puolustajille ja heidän perheenjäsenilleen; tukee lisärahoituksen myöntämistä toimittajien koulutukselle ja eurooppalaisten toimittajien kanssa toteutettaville vaihdoille sekä välineille, joilla edistetään ihmisoikeuksia ja demokratiaa, kuten demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskeva eurooppalainen rahoitusväline (EIDHR) ja eurooppalainen demokratiarahasto;

34.  kehottaa lisäämään ihmisten välisiä yhteyksiä keskittyen nuoriin, vuoropuhelun ja yhteistyön lisäämiseen EU:n ja Venäjän asiantuntijoiden, tutkijoiden, kansalaisyhteiskuntien ja paikallisviranomaisten välillä sekä tiivistämään opiskelijoiden, ammatillisessa koulutuksessa olevien harjoittelijoiden ja nuorten välisiä vaihtoja, erityisesti Erasmus+-ohjelman kehyksessä; tukee tältä osin uusille Erasmus+‑ohjelmille vuosiksi 2021–2027 myönnetyn rahoituksen lisäämistä; toteaa, että EU tarjoaa Venäjälle enemmän mahdollisuuksia akateemiseen liikkuvuuteen kuin muut kansainväliset kumppanimaat;

35.  kehottaa vapauttamaan ehdoitta kaikki ihmisoikeuksien puolustajat ja muut henkilöt, jotka on vangittu heidän käytettyään rauhanomaisesti oikeuttaan ilmaisun, kokoontumisen ja yhdistymisen vapauteen, erityisesti Tšetšenian tasavallan Memorial-ihmisoikeusjärjestön johtajan Ojub Titijevin, jota vastaan on nostettu syyte huumausaineiden hallussapitoa koskevien tekaistujen väitteiden perusteella; kehottaa Venäjän viranomaisia takaamaan heidän ihmisoikeuksiensa ja lainmukaisten oikeuksiensa täyden kunnioittamisen, mikä koskee myös oikeutta käyttää asianajajaa ja saada sairaanhoitoa, ja kehottaa kunnioittamaan heidän ruumiillista koskemattomuuttaan ja ihmisarvoaan ja suojelemaan heitä oikeudelliselta ahdistelulta, kriminalisoinnilta ja mielivaltaiselta pidättämiseltä;

36.  ottaa huomioon, että kansalaisyhteiskunnan järjestöt ovat usein liian heikkoja vaikuttaakseen merkittävästi korruption torjuntaan Venäjällä, kun taas kansalaisjärjestöjä kannustetaan järjestelmällisesti olemaan osallistumatta aktiivisesti korruption torjuntaan tai viranomaisten lahjomattomuuden edistämiseen; korostaa, että on tarpeen ottaa kansalaisyhteiskunta mukaan korruption torjuntaa koskevien politiikkojen vaikuttavuuden riippumattomaan seurantaan; kehottaa Venäjää panemaan asianmukaisesti täytäntöön kansainväliset korruption torjuntaa koskevat normit, joita on määritetty esimerkiksi korruption vastaisessa YK:n yleissopimuksessa ja Kansainvälisissä liikesuhteissa tapahtuvan ulkomaisiin virkamiehiin kohdistuvan lahjonnan torjuntaa koskevassa OECD:n yleissopimuksessa (lahjonnan torjuntaa koskeva yleissopimus);

37.  korostaa, että ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen edistämisen on oltava keskeisellä sijalla EU:n Venäjän-suhteissa; kehottaa siksi EU:ta ja jäsenvaltioita jatkamaan ihmisoikeuskysymysten ottamista esille kaikissa yhteyksissä Venäjän viranomaisten kanssa; kannustaa EU:ta kehottamaan jatkuvasti Venäjää kumoamaan kaikki lait ja asetukset – tai tarkistamaan niitä – jotka ovat yhteensopimattomia kansainvälisten ihmisoikeusnormien kanssa, mukaan lukien säädökset, joilla rajoitetaan oikeutta ilmaisun, kokoontumisen ja yhdistymisen vapauteen;

38.  ilmaisee olevansa vakuuttunut, että Venäjän jäsenyys Euroopan neuvostossa on nykyisin tärkeä osa instituutioiden välisiä suhteita Euroopassa; toivoo, että voidaan löytää tapoja vakuuttaa Venäjä olemaan luopumatta jäsenyydestään Euroopan neuvostossa;

39.  tuomitsee Venäjän hallituksen yritykset estää internetin viestipalvelujen ja verkkosivustojen toiminta; kehottaa Venäjän hallitusta ylläpitämään perusvapauksia, jotka koskevat ilmaisunvapautta ja yksityisyydensuojaa niin verkossa kuin sen ulkopuolella;

40.  kehottaa EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioita tehostamaan toimiaan vastustuskyvyn parantamiseksi erityisesti kyber- ja media-aloilla, mukaan lukien mekanismit, joilla havaitaan vaaleihin vaikuttaminen ja torjutaan sitä; vaatii kyberhyökkäyksiä koskevan vastustuskyvyn parantamista; pitää erittäin huolestuttavana sitä, että EU on reagoinut ja vastannut Venäjän propagandakampanjaan ja laajoihin suoriin disinformaatiohyökkäyksiin riittämättömästi, ja katsoo, että tähän liittyviä toimia on vahvistettava erityisesti ennen toukokuussa 2019 pidettäviä tulevia Euroopan parlamentin vaaleja; painottaa tässä yhteydessä, että East StratCom -työryhmälle myönnettävää EU:n rahoitusta ja työryhmän henkilöstöresursseja on lisättävä huomattavasti; vaatii EU:n laajuista tukea Euroopan kyberturvallisuusalalle ja toimiville digitaalisille sisämarkkinoille sekä vahvempaa sitoutumista tutkimukseen; kannustaa tähän liittyen East StratCom -työryhmää tekemään eurooppalaisia arvoja tunnetuiksi venäjäksi; suhtautuu myönteisesti disinformaation torjuntaa koskevan EU:n toimintasuunnitelman hyväksymiseen ja kehottaa jäsenvaltioita ja kaikkia asiaankuuluvia EU:n toimijoita panemaan sen toimet täytäntöön erityisesti toukokuussa 2019 pidettäviä Euroopan parlamentin vaaleja edeltävänä aikana;

41.  kehottaa EU:ta tarkastelemaan sellaisen sitovan oikeudellisen kehyksen laatimista sekä unionissa että kansainvälisesti, jolla torjutaan hybridisodankäyntiä ja jonka avulla unioni voisi toteuttaa päättäväisiä toimia demokratiaa tai oikeusvaltioperiaatetta uhkaavien kampanjoiden torjumiseksi, mukaan lukien kohdennetut pakotteet näiden kampanjoiden järjestämisestä ja toteuttamisesta vastuussa olevia tahoja vastaan;

42.  katsoo, että merkityksellinen vuoropuhelu edellyttää jäsenvaltioiden välistä vahvempaa yhtenäisyyttä ja selkeämpää tiedottamista siitä, mitä EU pitää ehdottomina kysymyksinä; painottaa siksi, että EU:n olisi oltava valmis hyväksymään uusia pakotteita, myös kohdennettuja henkilökohtaisia pakotteita, ja rajoitettava rahoituksen ja teknologian saantia, jos Venäjä jatkaa edelleen kansainvälisen oikeuden rikkomista; painottaa kuitenkin, että tällaiset toimet eivät kohdistu Venäjän kansaa vaan tiettyjä henkilöitä vastaan; kehottaa neuvostoa analysoimaan perin pohjin käytössä olevan pakotejärjestelmän tehokkuutta ja tiukkuutta; pitää myönteisenä neuvoston päätöstä kohdistaa rajoittavia toimenpiteitä Kertšinsalmen sillan laittomaan rakentamiseen osallistuneisiin eurooppalaisiin yrityksiin; toistaa huolensa näiden yritysten osallistumisesta, koska ne ovat näin tietämättään tai tietoisesti horjuttaneet EU:n pakotejärjestelmää; kehottaa tässä yhteydessä komissiota arvioimaan voimassa olevien unionin rajoittavien toimenpiteiden soveltamista ja varmistamaan sen ja kehottaa jäsenvaltioita jakamaan tietoja mahdollisissa rikkomistapauksissa suoritetuista kansallisista tulli- tai rikostutkinnoista;

43.  kehottaa ottamaan käyttöön EU:n laajuisen mekanismin, jonka avulla voidaan valvoa poliittisten puolueiden rahoitusta, ja toteuttamaan jatkotoimia sen estämiseksi, että joitakin osapuolia ja liikkeitä käytetään horjuttamaan Eurooppa-hanketta sisältä päin;

44.  suhtautuu tuomitsevasti Venäjän sotaharjoitusten, joissa Venäjän joukot harjoittelevat ydinasehyökkäyksiä, laajenemiseen ja määrään;

45.  kehottaa komissiota ja Euroopan ulkosuhdehallintoa valmistelemaan viipymättä EU:n laajuista Magnitski-lakia koskevan lainsäädäntöehdotuksen, jonka nojalla voitaisiin määrätä viisumikieltoja ja kohdennettuja pakotteita, kuten omaisuuden tai omistusoikeuksien jäädyttäminen EU:n lainkäyttöalueella, yksittäisille viranomaisille tai virallisessa asemassa toimiville henkilöille, jotka ovat syyllistyneet korruptioon tai vakaviin ihmisoikeusrikkomuksiin; painottaa välittömien pakotteiden luettelon merkitystä, jotta varmistetaan, että unionin versio Magnitski-laista pannaan tehokkaasti täytäntöön;

46.  kehottaa EU:ta varmistamaan EU:n voimassa olevien rajoittavien toimien soveltamisen ja jäsenvaltioiden välisen tiedonjaon sen varmistamiseksi, että EU:n Venäjän toimien vastaista pakotejärjestelmää ei heikennetä vaan että sitä sovelletaan oikeasuhteisesti Venäjän aiheuttamaan uhkaan nähden; korostaa vaaraa, joka liittyy pakotteiden vähentämiseen ilman, että Venäjä on osoittanut selkein toimin eikä ainoastaan sanallisesti kunnioittavansa Euroopan rajoja, sen naapureiden ja muiden kansakuntien itsemääräämisoikeutta sekä kansainvälisiä sääntöjä ja sopimuksia; toteaa jälleen, että tilanne voi jatkua tavanomaisena vasta, kun Venäjä noudattaa kaikilta osin sääntöjä ja rajoittaa toimiaan rauhanomaiseen toimintaan;

47.  toteaa jälleen, että Venäjällä ei ole veto-oikeutta eurooppalaisten kansakuntien euroatlanttisiin pyrkimyksiin nähden;

48.  kehottaa komissiota seuraamaan tiiviisti Venäjän vastatoimien vaikutuksia talouden toimijoihin ja harkitsemaan tarvittaessa korvaustoimia;

49.  korostaa, että Itä-Ukrainan sota voidaan ratkaista vain poliittisesti; kannustaa luottamusta lisääviin toimiin Donbassin alueella; tukee mandaattia, joka koskee YK:n rauhanturvajoukkojen sijoittamista tälle Itä-Ukrainan alueelle; kehottaa jälleen nimittämään Krimin niemimaasta ja Donbassin alueesta vastaavan EU:n erityislähettilään;

50.  tuomitsee EU-poliitikkojen, muun muassa Euroopan parlamentin nykyisten ja entisten jäsenten, ja EU-virkamiesten Venäjälle pääsyä koskevan mielivaltaisen kiellon; vaatii poistamaan maahantulokiellon välittömästi ja ehdoitta;

51.  kehottaa Venäjää vapauttamaan välittömästi poliittiset vangit, kuten ulkomaiden kansalaiset, ja toimittajat;

52.  kehottaa Venäjää toimimaan täydessä yhteistyössä kansainvälisessä tutkinnassa, joka koskee mahdollisesti sotarikokseksi katsottavaa lennon MH17 alasampumista; tuomitsee kaikki yritykset ja päätökset armahtaa henkilöt, joiden todetaan olevan vastuussa turmasta, tai viivyttää syytteiden nostamista, sillä tekijät pitää saattaa vastuuseen teoistaan;

53.  kehottaa Venäjän hallitusta olemaan estämättä sellaisten YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmien käsittelyä, joissa tarkastellaan Syyrian tilannetta ja joilla pyritään torjumaan siviileihin kohdistuvaa jatkuvaa väkivaltaa ja esimerkiksi kemiallisten aseiden käyttöä, Geneven sopimuksien räikeää rikkomista ja yleismaailmallisten ihmisoikeuksien loukkaamista;

54.  tukee yhdennetyn Euroopan energiaunionin ripeää loppuun saattamista ja itäisten kumppanien ottamista siihen mukaan tulevaisuudessa; korostaa energiatehokkuutta ja uusiutuvia energialähteitä koskevan kunnianhimoisen politiikan merkitystä tässä yhteydessä; tuomitsee voimakkaasti Venäjän painostuksen Valko-Venäjää kohtaan, jotta tämä luopuisi itsenäisyydestään; korostaa, että EU:n on sen Venäjän-strategian edistämisestä riippumatta vahvistettava sitoutumistaan itäisiin kumppaneihin ja niille myönnettävää tukea sekä tuettava uudistuksia, joilla vahvistetaan turvallisuutta ja vakautta, demokraattista hallintoa ja oikeusvaltiota;

55.  tukee eurooppalaisen demokratiarahaston, Russian Language News Exchange (RLNE) ‑tiedotusalustan ja muiden demokratiaa ja ihmisoikeuksia Venäjällä ja muualla edistävien välineiden rahoituksen lisäämistä;

56.  kehottaa Venäjän viranomaisia tuomitsemaan kommunismin ja Neuvostoliiton hallinnon ja rankaisemaan kyseisen hallinnon aikana tehtyihin rikoksiin ja rikkomuksiin syyllistyneitä;

o
o   o

57.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle sekä komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle.

(1) EUVL C 407, 4.11.2016, s. 35.
(2) Kolmen osapuolen yhteysryhmän tapaamisissa aikaansaatuja tuloksia koskeva pöytäkirja, joka allekirjoitettiin 5. syyskuuta 2014, ja Minskin sopimusten täytäntöönpanotoimenpiteitä koskeva paketti, joka hyväksyttiin 12. helmikuuta 2015.
(3) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0266.
(4) EUVL C 35, 31.1.2018, s. 38.
(5) EUVL C 408, 30.11.2017, s. 43.
(6) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0259.
(7) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0435.


EU:n valmiuksien parantaminen konfliktinestossa ja välitystoiminnassa
PDF 147kWORD 47k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 12. maaliskuuta 2019 EU:n valmiuksien parantamisesta konfliktinestossa ja välitystoiminnassa (2018/2159(INI))
P8_TA(2019)0158A8-0075/2019

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen ja YK:n muut ihmisoikeussopimukset ja -välineet,

–  ottaa huomioon YK:n peruskirjan periaatteet ja päämäärät,

–  ottaa huomioon Euroopan ihmisoikeussopimuksen,

–  ottaa huomioon Helsingissä vuonna 1975 allekirjoitetun Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) päätösasiakirjan ja kaikki sen periaatteet ja pitää sitä keskeisenä asiakirjana Euroopan ja laajemman alueellisen turvallisuusjärjestyksen kannalta,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT),

–  ottaa huomioon YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda 2030,

–  ottaa huomioon YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmat konfliktinestosta ja välitystoiminnasta sekä naisista, rauhasta ja turvallisuudesta ja nuorisosta, rauhasta ja turvallisuudesta,

–  ottaa huomioon 10. marraskuuta 2009 hyväksytyn unionin välitys- ja vuoropuheluvalmiuksien vahvistamista koskevan neuvoston toimintaperiaatteen (15779/09),

–  ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Federica Mogherinin 28. kesäkuuta 2016 esittelemän Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspoliittisen globaalistrategian sekä 18. kesäkuuta 2017 julkaistun ensimmäisen kertomuksen sen täytäntöönpanosta ”From Shared Vision to Common Action: Implementing the EU Global Strategy”,

–  ottaa huomioon ennen marraskuun 2017 huippukokousta 15. marraskuuta 2017 neuvostolle, komissiolle ja Euroopan ulkosuhdehallinnolle (EUH) antamansa suosituksen itäisestä kumppanuudesta(1),

–  ottaa huomioon 5. heinäkuuta 2018 antamansa suosituksen neuvostolle Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen 73. istunnosta(2),

–  ottaa huomioon vakautta ja rauhaa edistävän välineen perustamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 230/2014 muuttamisesta 12. joulukuuta 2017 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 2017/2306(3),

–  ottaa huomioon unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan 13. kesäkuuta 2018 neuvostolle tekemän ja komission tukeman ehdotuksen neuvoston päätökseksi Euroopan rauhanrahaston perustamisesta (HR(2018) 94),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön (A8-0075/2019),

A.  toteaa, että kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden edistäminen on yksi unionin perimmäisistä tarkoituksista, josta tunnustuksena se sai vuonna 2012 Nobelin rauhanpalkinnon, ja että se on keskeinen osa Lissabonin sopimusta;

B.  ottaa huomioon, että unioni on sitoutunut panemaan täytäntöön naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskevan toimintaohjelman YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 ja sen myöhempien päivitysten mukaisesti sekä nuorisoa, rauhaa ja turvallisuutta koskevan toimintaohjelman YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2250 ja sen myöhempien päivitysten mukaisesti;

C.  toteaa, että unioni on yksi suurimmista avunantajista, joka tukee konfliktinestoa ja rauhanrakentamista ulkoisen avun välineillään;

D.  katsoo, että unionin olisi otettava johtoasema maailmanlaajuisessa rauhanrakentamisessa, konfliktinestossa ja kansainvälisen turvallisuuden vahvistamisessa, koska se on tärkeä kansainvälisten järjestöjen rahoittaja, keskeinen avunantaja ja maailman suurin kauppakumppani; katsoo, että konfliktinesto ja välitystoiminta olisi nivellettävä osaksi kattavaa lähestymistapaa, jossa yhdistetään turvallisuus, diplomatia ja kehitys;

E.  pitää yhteistyötä alueellisten järjestöjen kanssa välttämättömänä ja katsoo, että näihin järjestöihin kuuluu myös Etyj, jonka Helsingissä vuonna 1975 allekirjoitetussa päätösasiakirjassa määrätään muun muassa voimankäytöstä pidättymisen, valtioiden alueellisen koskemattomuuden ja kansojen yhtäläisten oikeuksien ja itsemääräämisoikeuden periaatteista, ja toteaa, että nämä järjestöt ovat keskeisessä roolissa konfliktinestossa ja välitystoiminnassa;

F.  ottaa huomioon, että väkivaltaisten konfliktien ehkäiseminen on erittäin tärkeää, jotta Eurooppa ja sen naapurialueet selviytyvät turvallisuushaasteistaan ja jotta saavutettaisiin poliittista ja sosiaalista edistystä; toteaa, että se on myös tehokkaan monenvälisyyden keskeinen osatekijä ja tärkeä väline pyrittäessä saavuttamaan kestävän kehityksen tavoitteet ja erityisesti tavoite 16, joka koskee rauhanomaisia ja osallistavia yhteiskuntia, oikeussuojan saatavuuden takaamista kaikille ja tehokkaita, vastuullisia ja osallistavia instituutioita kaikilla tasoilla;

G.  toteaa, että unionin jatkuva tuki kolmansien maiden siviili- ja sotilastoimijoille on huomattava tekijä uusiutuvien väkivaltaisten konfliktien ennaltaehkäisyssä; toteaa, että kestävä ja pysyvä rauha ja turvallisuus liittyvät erottamattomasti kestävään kehitykseen;

H.  katsoo, että konfliktinestolla ja välitystoiminnalla olisi varmistettava vakauden ja kehityksen ylläpitäminen niissä valtioissa ja niillä maantieteellisillä alueilla, joiden tilanne aiheuttaa unionille välittömän turvallisuusongelman;

I.  toteaa, että konfliktinesto on strateginen toiminto, jolla pyritään varmistamaan tehokkaat toimet ennen kriisien puhkeamista; toteaa, että välitystoiminta on diplomatian toinen väline, jota voidaan käyttää konfliktien ehkäisemisessä, hillitsemisessä tai ratkaisemisessa;

J.  katsoo, että sisäinen ja ulkoinen turvallisuus kytkeytyvät yhä erottamattomammin toisiinsa ja että maailmanlaajuisten haasteiden monimutkainen luonne edellyttää laaja-alaista ja yhdennettyä unionin tason lähestymistapaa ulkoisiin konflikteihin ja kriiseihin;

K.  pitää tarpeellisena vahvempaa toimielinten välistä lähestymistapaa, jotta varmistettaisiin, että unioni pystyy kehittämään valmiuksiaan ja hyödyntämään niiden koko potentiaalin;

L.  toteaa, että unionin globaalistrategia, poliittiset lausumat ja institutionaalinen kehitys ovat tervetulleita merkkejä siitä, että varapuheenjohtaja / korkea edustaja on sitoutunut asettamaan konfliktineston ja välitystoiminnan etusijalle;

M.  toteaa, että konfliktinestoa ja rauhanrakentamista tuetaan huomattavasti ulkoisten rahoitusvälineiden avulla;

N.  katsoo, että siirtymäkauden oikeusjärjestelyt ovat tärkeä oikeussuojakeinojen ja muiden muutoksenhakukeinojen kokonaisuus, jossa keskitytään menneisyyden väärinkäytöksiä koskeviin vastuisiin ja kestävän, oikeudenmukaisen ja rauhanomaisen tulevaisuuden luomiseen;

O.  toteaa, että parlamentti on omaksunut näkyvän roolin parlamentaarisessa diplomatiassa, muun muassa välitys- ja vuoropuheluprosesseissa, ja se nojautuu tässä työssä omaan vuoropuhelua ja yhteisymmärryksen rakentamista koskevaan kulttuuriinsa;

P.  ottaa huomioon, että väkivaltaiset konfliktit ja sota vaikuttavat suhteettomasti siviileihin, erityisesti naisiin ja lapsiin, ja asettavat naiset miehiä enemmän alttiiksi riskeille joutua taloudellisen ja seksuaalisen riiston, pakkotyön, pakkosiirtojen ja pidätysten sekä seksuaalisen väkivallan, kuten sotataktiikkana käytetyn raiskauksen, uhreiksi; toteaa, että naisten ja nuorten aktiivinen osallistuminen on tärkeää konfliktineston ja rauhanrakentamisen sekä kaikkien väkivallan muotojen ehkäisemisen kannalta, mukaan lukien seksuaalinen ja sukupuoleen perustuva väkivalta;

Q.  katsoo, että on tärkeää ottaa sekä kansalaisyhteiskunta että paikalliset siviili- ja sotilaalliset toimijat, myös naiset, vähemmistöt, alkuperäiskansat ja nuoret, mukaan ja tukea näiden aktiivista ja tarkoituksenmukaista osallistumista välitystoimintaa, vuoropuhelua ja sovinnontekoa koskevien valmiuksien kehittämisen ja luottamuksen rakentamisen edistämiseen ja helpottamiseen;

R.  katsoo, että konfliktinestoon, rauhanrakentamiseen ja rauhanturvaamiseen osoitetaan usein liian vähän rahoitusta, vaikka unioni on sitoutunut niihin poliittisesti, mikä puolestaan vaikuttaa kykyyn edistää ja helpottaa näiden alojen toimia;

1.  kannustaa unionia ottamaan nykyisten sovittujen neuvottelumuotojen ja -periaatteiden yhteydessä ja niiden tukemiseksi entistä enemmän painopisteekseen konfliktineston ja välitystoiminnan; tähdentää, että unioni saa tästä runsaasti poliittista, sosiaalista ja taloudellista lisäarvoa ja yleistä ihmisten turvallisuuteen liittyvää lisäarvoa; muistuttaa, että konfliktinesto ja välitystoiminta vahvistavat osaltaan unionin läsnäoloa ja uskottavuutta kansainvälisellä näyttämöllä;

2.  antaa tunnustusta yhteiseen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan (YTPP) liittyville siviili- ja sotilasoperaatioille rauhan turvaamiseksi, konfliktien ehkäisemiseksi ja kansainvälisen turvallisuuden vahvistamiseksi;

3.  kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa, komission puheenjohtajaa ja Euroopan parlamentin puhemiestä vahvistamaan konfliktinestoa ja välitystoimintaa koskevat yhteiset pitkän aikavälin painopisteet, joista olisi tultava osa säännöllistä strategista ohjelmasuunnittelua;

4.  kehottaa rakentamaan rauhaa pitkäkestoisesti puuttumalla konfliktien perimmäisiin syihin;

5.  kehottaa parantamaan nykyistä arkkitehtuuria, jotta unionin painopisteitä voitaisiin tukea jäljempänä kuvatulla tavalla;

6.  kehottaa noudattamaan konfliktisensitiivisiä ja ihmiskeskeisiä toimintatapoja, joissa unionin toiminnan keskiössä on ihmisten turvallisuus, jotta toiminnassa saadaan aikaan myönteisiä ja kestäviä tuloksia;

7.  kehottaa EUH:ta ja ulkoisista toimista vastaavia komission yksiköitä esittämään parlamentille vuosittain kertomuksen konfliktinestoa ja välitystoimintaa koskevien unionin sitoumusten täytäntöönpanon edistymisestä;

Unionin toimielinten konfliktinestoa ja välitystoimintaa koskevien valmiuksien parantaminen

8.  tukee unionin johdonmukaisempaa ja kokonaisvaltaisempaa sitoutumista ulkoisissa konflikteissa ja kriiseissä ja katsoo, että yhdennetty lähestymistapa ulkoisiin konflikteihin ja kriiseihin lisää unionin ulkoisen toiminnan lisäarvoa ja että kaikki toimet on pantava mahdollisimman nopeasti täytäntöön, jotta unioni antaisi selkeitä vastauksia konfliktien eri vaiheissa ja jotta tämä yhdennetty lähestymistapa olisi toimivampi ja tehokkaampi; palauttaa tässä yhteydessä mieliin kansainvälisen oikeuden ja YK:n peruskirjan normit ja periaatteet ja ilmaisee tukensa nykyisille neuvottelukehyksille, lähestymistavoille ja periaatteille; toteaa jälleen, että jokaista konfliktia olisi tarkasteltava erikseen;

9.  korostaa, että näiden valmiuksien kehittämisen ansiosta jäsenvaltioiden olisi pystyttävä määrittämään konfliktineston ja välitystoiminnan kannalta ensisijaiset maantieteelliset alueet ja Euroopan maiden kahdenvälisen yhteistyön pitäisi helpottua;

10.  kehottaa perustamaan varapuheenjohtajan / korkean edustajan alaisuuteen konfliktinestoa ja välitystoimintaa käsittelevän EU:n korkean tason neuvoa-antavan toimikunnan, jotta yhteen koottu kattava joukko johtavia poliittisia sovittelijoita ja konfliktineston asiantuntijoita voisi tarjota nopeasti poliittista ja teknistä asiantuntemusta; katsoo, että tarvitaan myös sovitteluun ja siirtymäkauden oikeusjärjestelyihin liittyviä asioita käsittelevä asiantuntijaryhmä; kehottaa kannustamaan järjestelmällisesti sovinnonteon ja vastuuvelvollisuuden mekanismien perustamiseen kaikilla konflikteista toipuvilla alueilla, jotta varmistetaan tehtyjä rikoksia koskeva vastuuvelvollisuus sekä tulevien rikosten ehkäisy pelotevaikutuksen avulla;

11.  kehottaa nimittämään rauhankysymyksiä käsittelevän EU:n erityislähettilään, joka toimisi EU:n korkean tason neuvoa-antavan toimikunnan puheenjohtajana, jotta edistettäisiin eri toimielinten välistä johdonmukaisuutta ja koordinointia, myös niiden yhteistyössä kansalaisyhteiskunnan kanssa, parannettaisiin tietojenvaihtoa ja lisättäisiin ja joudutettaisiin toimia;

12.  kehottaa perustamaan muita toimielinten välisiä mekanismeja, kuten erityistyöryhmiä erityisiä konfliktinestotilanteita varten;

13.  kehottaa perustamaan konfliktinestoa ja välitystoimintaa käsittelevän neuvoston työryhmän korostaen unionin vahvaa sitoutumista rauhaan ja vakauteen naapurialueillaan;

Euroopan ulkosuhdehallinto

14.  suhtautuu myönteisesti erillisen konfliktineston, rauhanrakentamisen ja välitystoiminnan välineistä vastaavan EUH:n yksikön perustamiseen ja ennakkovaroitusjärjestelmän ja tulevaisuuden kartoitusjärjestelmän kaltaisten välineiden kehittämiseen; kehottaa tekemään investointeja tällaisten välineiden kehittämiseksi edelleen;

15.  kehottaa keräämään, hallinnoimaan ja levittämään asiaa koskevaa tietämystä järjestelmällisemmin unionin toimielinten henkilöstölle helppokäyttöisissä, käytännöllisissä ja toiminnan kannalta merkityksellisissä muodoissa;

16.  kehottaa kehittämään edelleen sisäisen henkilöstön, sovittelijoiden ja muiden asiantuntijoiden sekä kolmansien osapuolten sukupuolisensitiiviseen konfliktien analyysiin, ennakkovaroitukseen, välitystoimintaan ja konfliktinestoon liittyviä valmiuksia yhdessä EUH:n ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjen kanssa;

Euroopan komissio

17.  muistuttaa, että konfliktinesto on yhä tarpeellisempaa, jotta voidaan puuttua konfliktien perimmäisiin syihin ja saavuttaa kestävän kehityksen tavoitteet, erityisesti demokratia ja ihmisoikeudet, oikeusvaltio, oikeuslaitoksen uudistaminen ja kansalaisyhteiskunnan tukeminen;

18.  korostaa, että unionin toimien väkivallasta ja konflikteista kärsivillä alueilla on oltava poikkeuksetta konflikti- ja sukupuolisensitiivisiä; kehottaa ryhtymään välittömiin toimiin, joilla nämä näkökohdat sisällytetään kaikkiin asiaankuuluviin politiikkoihin, strategioihin, toimiin ja operaatioihin siten, että kiinnitetään enemmän huomiota siihen, ettei aiheuteta haittaa, ja maksimoidaan unionin panos konfliktineston ja rauhanrakentamisen pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttamiseen;

Euroopan parlamentti

19.  korostaa demokratiatuki- ja vaalikoordinointiryhmän ja sen johdossa olevien Euroopan parlamentin jäsenten roolia välitys- ja vuoropuhelualoitteiden koordinoinnista vastaavana operatiivisena elimenä ja suhtautuu myönteisesti uusiin aloitteisiin, kuten rauhaa ja demokratiaa koskeviin Jean Monnet -vuoropuheluihin (joita järjestetään Ranskassa, Bazochesissa, sijaitsevassa, historiallisessa Jean Monnet -talossa), vaaliväkivaltaisuuksia koskeviin toimiin, puolueiden keskinäiseen vuoropuheluun ja yhteisymmärryksen edistämiseen ja nuorten poliittisten johtajien ohjelmaan, ja suosittelee, että näitä Euroopan parlamentin keskeisiä välitystoiminnan, tukitoimien ja vuoropuhelun välineitä kehitetään edelleen; pitää myönteisenä demokratiatuki- ja vaalikoordinointiryhmän päätöstä jatkaa entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian parlamentin (Sobranie) kanssa käydyn Jean Monnet -vuoropuheluprosessin menestyksekkäitä toimia laajentamalla vuoropuhelun menetelmien soveltaminen kaikkiin Länsi-Balkanin maihin;

20.  suhtautuu myönteisesti kumppanuuteen Ukrainan parlamentin (Verh’ovna Rada, Korkein neuvosto) kanssa Jean Monnet -vuoropuheluissa, joilla pyritään rakentamaan yhteisymmärrystä parlamentin poliittisten ryhmittymien ja puolueiden välille sekä ennen kaikkea muuttamaan poliittista kulttuuria modernin eurooppalaisen parlamentarismin suuntaan, joka perustuu demokraattiseen vuoropuheluun ja yhteisymmärryksen rakentamiseen;

21.  panee tyytyväisenä merkille 11.–13. lokakuuta 2018 käydyn viidennen Jean Monnet ‑vuoropuhelun päätelmät ja toteaa, että vuoropuhelu edisti tukea assosiaatiosopimuksen täytäntöönpanolle; toteaa, että parlamenttia on pyydetty työskentelemään yhdessä komission kanssa, jotta helpotettaisiin Ukrainan parlamentin ja hallituksen keskeisten sidosryhmien kanssa käytävää vuoropuhelua, jolla pyritään tehostamaan Ukrainan parlamentin toimintaa assosiaatiosopimuksen täytäntöönpanotehtävässä;

22.  suhtautuu myönteisesti Ukrainan, Moldovan ja Georgian parlamenttien puhemiesten väliseen uuteen kolmen osapuolen aloitteeseen alueellisen parlamentaarisen edustajakokouksen perustamisesta strategisista kysymyksistä, muun muassa assosiaatiosopimusten täytäntöönpanosta, käytävän alueellisen vuoropuhelun merkittäväksi foorumiksi, joka reagoi keskeisiin turvallisuushaasteisiin, kuten hybridisodankäyntiin ja disinformaatioon; pitää parlamentin tukea tälle alueelliselle parlamentaariselle vuoropuhelulle tärkeänä merkkinä sen sitoutumisesta alueeseen yhteisten alueellisten turvallisuushaasteiden uhan alla;

23.  pitää tärkeänä kasvavaa rooliaan poliittisissa välitysprosesseissa; korostaa tässä yhteydessä Euroopan naapuruuspolitiikasta ja laajentumisneuvotteluista vastaavan komission jäsenen ja kolmen Euroopan parlamentin sovittelijan, Kukanin, Vajglin ja Fleckensteinin, yhteistä aloitetta, jolla tuetaan entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian puoluejohtajia poliittisesta kriisistä selviämisessä hyväksymällä vuonna 2015 tehty Przinon sopimus; vahvistaa olevansa valmis jatkamaan tämän komission ja EUH:n kanssa tehtävän toimielinten välisen tiiviin yhteistyön viitoittamalla saralla lujittaen sitoumustaan vahvistaa poliittisia vuoropuheluita ja sovinnontekoa kaikkialla Länsi-Balkanin alueella ja laajemmassa naapurustossa;

24.  kehottaa jatkamaan nuorten poliittisten johtajien ohjelman kehittämistä YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmaan 2250 perustuvan nuorisoa, rauhaa ja turvallisuutta koskevan toimintaohjelman yhteydessä sekä jatkamaan erinomaista yhteistyötä korkean edustajan / varapuheenjohtajan Välimeren aluetta koskevan aloitteen parissa Young Med Voices -ohjelman puitteissa;

25.  katsoo, että korkean tason ”Bridging the gap” -nuorisodialogi tarjoaa mahdollisuuden nuorison edustajien ja Länsi-Balkanin alueen maiden parlamenttien nuorten jäsenten väliselle vuoropuhelulle, joka on tärkeä puolueiden välisen vuoropuhelukulttuurin ja sovinnon tukemiseksi ja alueen maiden EU-jäsenyysnäkymien vahvistamiseksi;

26.  suosittelee Euroopan parlamentin jäsenten, erityisesti sovittelijoiksi tai päävaalitarkkailijoiksi nimitettyjen jäsenten, käytettävissä olevien parlamentaaristen koulutus- ja tukiohjelmien sekä kolmansien maiden parlamenttien jäsenten, puolueiden ja henkilöstön koulutusohjelmien, myös sukupuoli- ja nuorisonäkökohtia koskevien ohjelmien, kehittämisen jatkamista, myös koordinoimalla toimia tämän alan asiantuntemusta hankkineiden jäsenvaltioiden rakenteiden kanssa;

27.  katsoo, että parlamentin valmiuksia voitaisiin kehittää edelleen nimittämällä varapuhemies, joka vastaisi välitystoiminnan ja vuoropuhelun helpottamisen koordinoinnista ja toimisi tiiviissä yhteistyössä demokratiatuki- ja vaalikoordinointiryhmän kanssa, kehottaa perustamaan ryhmän, johon kuuluu Euroopan parlamentin nykyisiä ja entisiä jäseniä;

28.  korostaa Euroopan parlamentin Saharov-palkinnon merkitystä tietoisuuden lisäämisessä konflikteista eri puolilla maailmaa; kehottaa suurentamaan palkintosummaa parlamentin seuraavalla vaalikaudella;

29.  toteaa, että parlamentin on unionin yleisiä toimia tukeakseen virallistettava välitysmenettelynsä; kehottaa vahvistamaan parlamentaarista diplomatiaa ja vaihtotoimintaa, myös parlamentin valtuuskuntien toiminnan kautta;

30.  korostaa parlamentin ja Etyjin demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston (ODIHR) pitkäaikaista tiivistä yhteistyötä vaalien ja demokratiatuen alalla; kehottaa laajentamaan tätä yhteistyötä välitystoimintaan ja vuoropuheluun;

Naiset, rauha ja turvallisuus – sukupuolinäkökohtia koskevien valmiuksien parantaminen unionin konfliktinesto- ja välitystoimissa

31.  kehottaa EU:ta omaksumaan johtavan roolin naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskevien YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmien täytäntöönpanossa sekä niihin sisältyvien periaatteiden sisällyttämisessä kaikkiin EU:n konfliktinesto- ja välitystoiminnan vaiheisiin;

32.  kehottaa toteuttamaan sukupuolten täyden tasa-arvon ja toteuttamaan erityisesti toimia, joilla varmistetaan, että unionin konfliktienesto- ja välitystoimissa turvataan naisten, tyttöjen ja nuorten osallistuminen ja suojellaan heidän oikeuksiaan konfliktien kaikissa vaiheissa konfliktien ehkäisemisestä aina konfliktien jälkeiseen jälleenrakentamiseen;

33.  kehottaa tekemään kaikista yhteistyö- ja koulutustoimista ja interventioista sukupuolisensitiivisiä; panee tyytyväisenä merkille tätä koskevat unionin aloitteet ja sen aktiivisen osallistumisen sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskevan seuraavan toimintasuunnitelman kehittämiseen sekä unionin uuden strategisen lähestymistavan naisiin, rauhaan ja turvallisuuteen;

34.  kehottaa sisällyttämään sukupuolinäkökohtia, myös sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa ja konflikteihin liittyvää seksuaalista väkivaltaa, koskevan asiantuntemuksen kaikkiin konfliktineston, välitystoiminnan ja rauhanrakentamisen vaiheisiin;

35.  kehottaa unionia ottamaan johtavan roolin nuorisoa, rauhaa ja turvallisuutta koskevien YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmien täytäntöönpanossa ja kehottaa sisällyttämään niissä vahvistetut periaatteet unionin kaikkeen konfliktinesto- ja välitystoimintaan;

36.  kehottaa ottamaan kaikissa yhteistyö- ja koulutus- ja muissa toimissa selville ja huomioon nuorten naisten ja nuorten miesten tarpeet ja toiveet ja pitämään mielessä erilaiset tavat, joilla väkivaltainen konflikti vaikuttaa heidän elämäänsä ja tulevaisuuteensa, sekä heidän arvokkaan panoksensa väkivaltaisen konfliktin ehkäisemiseen ja ratkaisemiseen;

Kansalaisyhteiskunnan järjestöjen roolin lujittaminen ja valmiuksien parantaminen konfliktinestoa ja välitystoimintaa koskevassa unionin lähestymistavassa

37.  katsoo, että kansalaisyhteiskunnan järjestöjen rooli olisi otettava huomioon unionin yleisessä lähestymistavassa ja sen valmiuksien kehittämistä koskevissa painopisteissä;

38.  korostaa luottamusta lisäävien toimien ja ihmisten välisten yhteyksien tärkeyttä konfliktinestossa ja -ratkaisussa;

39.  kehottaa kuulemaan kansalaisyhteiskunnan järjestöjä, erityisesti naisten oikeuksiin ja vähemmistöjen ihmisoikeuksiin erikoistuneita järjestöjä, laadittaessa ja pantaessa täytäntöön unionin ohjelmia ja toimintapolitiikkoja, jotka koskevat rauhaa, turvallisuutta ja välitystoimintaa;

Konfliktinestoon ja välitystoimintaan käytettävissä olevat unionin rahoitus- ja talousarviovarat

40.  katsoo, että kasvavat haasteet edellyttävät konfliktinestoon tarkoitettujen määrärahojen korottamista ja asiaan perehtynyttä henkilöstöä;

41.  painottaa tarvetta asettaa seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä (2021–2027) saataville riittävästi korvamerkittyjä rahoitusvaroja unionin konfliktinesto- ja välitystoimiin;

42.  kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa toimittamaan parlamentille ajantasaiset tiedot konfliktien analysointiin ja konfliktiherkkyyteen, ennakkovaroitukseen ja välitystukeen varatusta EUH:n budjettikohdasta ja tämän alan tulevista painopisteistä;

o
o   o

43.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komission ja neuvoston puheenjohtajille, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, neuvostolle, Euroopan ulkosuhdehallinnolle, ihmisoikeuksista vastaavalle EU:n erityisedustajalle, komissiolle, Etyjille, YK:n pääsihteerille sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1) EUVL C 356, 4.10.2018, s. 130.
(2) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0312.
(3) EUVL L 335, 15.12.2017, s. 6.

Oikeudellinen huomautus