Hakemisto 
Hyväksytyt tekstit
Keskiviikko 13. maaliskuuta 2019 - Strasbourg 
Päätös olla vastustamatta delegoitua asetusta: Bank of Englandin vapauttaminen asetuksessa (EU) N:o 600/2014 säädetyistä kauppaa edeltävistä ja sen jälkeisistä avoimuusvaatimuksista
 Päätös olla vastustamatta delegoitua asetusta: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/2365 muuttamisesta sen soveltamisalan ulkopuolelle jääviä yhteisöjä koskevan luettelon osalta
 Päätös olla vastustamatta delegoitua asetusta: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta sen soveltamisalan ulkopuolelle jääviä yhteisöjä koskevan luettelon osalta
 Päätös olla vastustamatta delegoitua asetusta: Bank of Englandiin ja United Kingdom Debt Management Officeen sovellettavasta poikkeuksesta asetuksen (EU) N:o 596/2014 soveltamisalasta
 Päätös olla vastustamatta delegoitua asetusta: mahdollisuus mukauttaa osaketta koskevien liiketoimien keskimääräistä päivittäistä lukumäärää, kun osakkeen osalta suurimman vaihdon kauppapaikka sijaitsee unionin ulkopuolella
 Se, jos tarkistettu tai muu esitys oikeudellisesti velvoittavaksi säädökseksi ei saa valiokunnassa annettujen äänten enemmistöä (työjärjestyksen 171 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdan tulkinta)
 Unionin yleinen vientilupa tiettyjen kaksikäyttötuotteiden vientiin unionista Yhdistyneeseen kuningaskuntaan ***I
 Alueellisten yhteistyöohjelmien PEACE IV (Ireland-United Kingdom) ja Yhdistynyt kuningaskunta – Irlanti (Ireland-Northern Ireland-Scotland) jatkaminen Yhdistyneen kuningaskunnan erotessa Euroopan unionista ***I
 Erasmus+ -ohjelman käynnissä olevien oppimiseen liittyvien liikkuvuustoimien jatkaminen Yhdistyneen kuningaskunnan erotessa Euroopan unionista ***I
 Yhdistyneen kuningaskunnan unionista eroamiseen liittyvät lentoturvallisuusnäkökohdat ***I
 EU:n ja Afganistanin kumppanuutta ja kehitystyötä koskeva yhteistyösopimus ***
 EU:n ja Afganistanin kumppanuutta ja kehitystä koskeva yhteistyösopimus (päätöslauselma)
 Norjan, Islannin, Sveitsin ja Liechtensteinin osallistuminen eu-LISAan ***
 EU:n erityisedustajien toiminta-ala ja tehtävät
 Tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimukset ***I
 Viisumitietojärjestelmä ***I
 Turvapaikka- ja maahanmuuttorahasto ***I
 Rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukiväline ***I
 Sisäisen turvallisuuden rahasto ***I
 Tislattujen alkoholijuomien määritelmät, esittely ja merkinnät sekä tislattujen alkoholijuomien maantieteellisten merkintöjen suojaaminen ***I
 Ehdotus Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännöstä tehdyn pöytäkirjan N:o 3 muuttamisesta ***I
 Yhdistyneen kuningaskunnan Euroopan unionista eroamisen vuoksi sosiaaliturvan yhteensovittamisen alalla sovellettavat varautumistoimenpiteet ***I
 Perusluonteiset maanteiden tavaraliikenneyhteydet Yhdistyneen kuningaskunnan unionista eroamisen yhteydessä varmistavat yhteiset säännöt ***I
 Perusluonteiset lentoyhteydet Yhdistyneen kuningaskunnan unionista eroamisen yhteydessä varmistavat yhteiset säännöt ***I
 Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevat säännöt Yhdistyneen kuningaskunnan unionista eroamisen seurauksena ***I
 Unionin kalastusaluksille Yhdistyneen kuningaskunnan vesillä myönnettävät kalastusluvat ja Yhdistyneen kuningaskunnan kalastusalusten kalastustoimet unionin vesillä ***I
 Tietyt Yhdistyneen kuningaskunnan unionista eroamiseen liittyvät rautatieliikenteen turvallisuutta ja rautatieyhteyksiä koskevat näkökohdat ***I
 Suojeleva Eurooppa – puhdasta ilmaa kaikille
 EUH:n toteuttama seuranta kahden vuoden kuluttua Euroopan parlamentin mietinnöstä, joka laadittiin EU:n strategisesta viestinnästä kolmansien osapuolten levittämän EU:n vastaisen propagandan torjumiseksi
 Assosiaatiosopimus unionin ja Monacon, Andorran ja San Marinon välillä
 Euroopan kyberturvallisuuden teollisuus-, teknologia- ja tutkimusosaamiskeskus ja kansallisten koordinointikeskusten verkosto ***I
 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 391/2009 muuttaminen siltä osin kuin on kyse Yhdistyneen kuningaskunnan eroamisesta unionista ***I
 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1316/2013 muuttaminen siltä osin kuin on kyse Yhdistyneen kuningaskunnan eroamisesta unionista ***I
 Aluksilta peräisin olevan jätteen toimittamiseen tarkoitetut satamassa olevat vastaanottolaitteet ***I
 Muita menetelmiä kuin unionin tullikoodeksissa säädettyjä sähköisiä tietojenkäsittelymenetelmiä koskevan siirtymäkauden pidentäminen ***I
 Muihin maksuvälineisiin kuin käteisrahaan liittyvien petosten ja väärennysten torjunta ***I
 Täytäntöönpanosäädöksen vastustaminen: jäämien enimmäismäärät muun muassa klotinidiini
 Muuntogeeninen maissi 4114 (DP-ØØ4114-3)
 Muuntogeeninen maissi MON 87411 (MON-87411-9)
 Muuntogeeninen maissi Bt11 × MIR162 × 1507 × GA21 ja alayhdistelmät Bt11 × MIR162 × 1507, MIR162 × 1507 × GA21 ja MIR162 × 1507
 Vaikuttavat aineet, kuten tiaklopridi
 Turkkia koskeva vuoden 2018 kertomus
 Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso: vuotuinen kasvuselvitys 2019
 Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso: vuotuisen kasvuselvityksen 2019 työllisyys- ja sosiaalinäkökohdat

Päätös olla vastustamatta delegoitua asetusta: Bank of Englandin vapauttaminen asetuksessa (EU) N:o 600/2014 säädetyistä kauppaa edeltävistä ja sen jälkeisistä avoimuusvaatimuksista
PDF 120kWORD 39k
Euroopan parlamentin päätös olla vastustamatta delegoidun asetuksen (EU) 2017/1799 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse Bank of Englandin vapauttamisesta asetuksessa (EU) N:o 600/2014 säädetyistä kauppaa edeltävistä ja sen jälkeisistä avoimuusvaatimuksista 30. tammikuuta 2019 annettua komission delegoitua asetusta (C(2019)00793 – 2019/2546(DEA))
P8_TA-PROV(2019)0159B8-0143/2019

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission delegoidun asetuksen (C(2019)00793),

–  ottaa huomioon komission 30. tammikuuta 2019 päivätyn kirjeen, jossa komissio pyytää parlamenttia ilmoittamaan, ettei se aio vastustaa delegoitua asetusta,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan 21. helmikuuta 2019 päivätyn kirjeen valiokuntien puheenjohtajakokouksen puheenjohtajalle,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan,

–  ottaa huomioon rahoitusvälineiden markkinoista sekä asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta 15. toukokuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 600/2014(1) ja erityisesti sen 1 artiklan 9 kohdan ja 50 artiklan 5 kohdan,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan suosituksen päätökseksi,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 105 artiklan 6 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että säädöstä muuttava delegoitu säädös sisältää merkittäviä muutoksia, joilla varmistetaan, että Bank of England voi edelleen hyötyä siihen tällä hetkellä asetuksen (EU) N:o 600/2014 1 artiklan 9 kohdan mukaisesti sovelletusta poikkeuksesta sen jälkeen, kun Yhdistyneen kuningaskunnan asema muuttuu kolmanneksi maaksi;

B.  toteaa, että parlamentti on tietoinen tämän säädöksen nopean hyväksymisen merkityksestä, jotta voidaan varmistaa Euroopan unionin varautuminen siihen tilanteeseen, että Yhdistynyt kuningaskunta eroaa unionista ilman erosopimusta;

1.  ilmoittaa, ettei se vastusta delegoitua asetusta;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen neuvostolle ja komissiolle.

(1) EUVL L 173, 12.6.2014, s. 84.


Päätös olla vastustamatta delegoitua asetusta: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/2365 muuttamisesta sen soveltamisalan ulkopuolelle jääviä yhteisöjä koskevan luettelon osalta
PDF 118kWORD 42k
Euroopan parlamentin päätös olla vastustamatta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/2365 muuttamisesta sen soveltamisalan ulkopuolelle jääviä yhteisöjä koskevan luettelon osalta 30. tammikuuta 2019 annettua komission delegoitua asetusta (C(2019)00794 – 2019/2547(DEA))
P8_TA-PROV(2019)0160B8-0144/2019

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission delegoidun asetuksen (C(2019)00794),

–  ottaa huomioon komission 30. tammikuuta 2019 päivätyn kirjeen, jossa komissio pyytää parlamenttia ilmoittamaan, ettei se aio vastustaa delegoitua asetusta,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan 21. helmikuuta 2019 päivätyn kirjeen valiokuntien puheenjohtajakokouksen puheenjohtajalle,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan,

–  ottaa huomioon arvopapereilla toteutettavien rahoitustoimien ja uudelleenkäytön läpinäkyvyydestä 25. marraskuuta 2015 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/2365(1) ja erityisesti sen 2 artiklan 4 kohdan ja 30 artiklan 5 kohdan,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan suosituksen päätökseksi,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 105 artiklan 6 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että delegoitu säädös sisältää merkittäviä muutoksia, joilla varmistetaan, että Yhdistyneen kuningaskunnan keskuspankki ja julkiset elimet, joiden vastuulla on julkisen velan hoito tai jotka osallistuvat sen hoitoon, vapautetaan asetuksen (EU) N:o 2015/2365 4 artiklassa säädetyistä raportointivaatimuksista sekä asetuksen 15 artiklassa säädetyistä uudelleenkäytön läpinäkyvyyttä koskevista vaatimuksista;

B.  toteaa, että parlamentti on tietoinen tämän säädöksen nopean hyväksymisen merkityksestä, jotta voidaan varmistaa Euroopan unionin varautuminen siihen tilanteeseen, että Yhdistynyt kuningaskunta eroaa unionista ilman erosopimusta;

1.  ilmoittaa, ettei se vastusta delegoitua asetusta;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen neuvostolle ja komissiolle.

(1) EUVL L 337, 23.12.2015, s. 1.


Päätös olla vastustamatta delegoitua asetusta: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta sen soveltamisalan ulkopuolelle jääviä yhteisöjä koskevan luettelon osalta
PDF 119kWORD 42k
Euroopan parlamentin päätös olla vastustamatta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta sen soveltamisalan ulkopuolelle jääviä yhteisöjä koskevan luettelon osalta 30. tammikuuta 2019 annettua komission delegoitua asetusta (C(2019)00791 – 2019/2549(DEA))
P8_TA-PROV(2019)0161B8-0145/2019

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission delegoidun asetuksen (C(2019)00791),

–  ottaa huomioon komission 30. tammikuuta 2019 päivätyn kirjeen, jossa komissio pyytää parlamenttia ilmoittamaan, ettei se aio vastustaa delegoitua asetusta,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan 21. helmikuuta 2019 päivätyn kirjeen valiokuntien puheenjohtajakokouksen puheenjohtajalle,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan,

–  ottaa huomioon OTC-johdannaisista, keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä 4. heinäkuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012(1) ja erityisesti sen 1 artiklan 6 kohdan ja 82 artiklan 6 kohdan,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan suosituksen päätökseksi,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 105 artiklan 6 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että delegoitu säädös sisältää merkittäviä muutoksia, joilla varmistetaan, että Yhdistyneen kuningaskunnan keskuspankki ja julkiset elimet, joiden vastuulla on julkisen velan hoito tai jotka osallistuvat sen hoitoon, vapautetaan asetuksessa (EU) N:o 648/2012 säädetyistä määritys- ja ilmoitusvaatimuksista sekä asetuksessa säädetystä vaatimuksesta soveltaa riskien vähentämistekniikoita määrittämättömiin transaktioihin;

B.  toteaa, että parlamentti on tietoinen tämän säädöksen nopean hyväksymisen merkityksestä, jotta voidaan varmistaa Euroopan unionin varautuminen siihen tilanteeseen, että Yhdistynyt kuningaskunta eroaa unionista ilman erosopimusta;

1.  ilmoittaa, ettei se vastusta delegoitua asetusta;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen neuvostolle ja komissiolle.

(1) EUVL L 201, 27.7.2012, s. 1.


Päätös olla vastustamatta delegoitua asetusta: Bank of Englandiin ja United Kingdom Debt Management Officeen sovellettavasta poikkeuksesta asetuksen (EU) N:o 596/2014 soveltamisalasta
PDF 123kWORD 42k
Euroopan parlamentin päätös olla vastustamatta delegoidun asetuksen (EU) 2016/522 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse Bank of Englandiin ja United Kingdom Debt Management Officeen sovellettavasta poikkeuksesta asetuksen (EU) N:o 596/2014 soveltamisalasta 30. tammikuuta 2019 annettua komission delegoitua asetusta (C(2019)00792 – 2019/2550(DEA))
P8_TA-PROV(2019)0162B8-0146/2019

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission delegoidun asetuksen (C(2019)00792),

–  ottaa huomioon komission 30. tammikuuta 2019 päivätyn kirjeen, jossa komissio pyytää parlamenttia ilmoittamaan, ettei se aio vastustaa delegoitua asetusta,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan 21. helmikuuta 2019 päivätyn kirjeen valiokuntien puheenjohtajakokouksen puheenjohtajalle,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan,

–  ottaa huomioon markkinoiden väärinkäytöstä (markkinoiden väärinkäyttöasetus) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/6/EY ja komission direktiivien 2003/124/EY, 2003/125/EY ja 2004/72/EY kumoamisesta 16 päivänä huhtikuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 596/2014(1) ja erityisesti sen 6 artiklan 5 kohdan ja 35 artiklan 5 kohdan,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan suosituksen päätökseksi,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 105 artiklan 6 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että säädöstä muuttava delegoitu säädös sisältää merkittäviä muutoksia, joilla varmistetaan, että Bank of England ja United Kingdom Debt Management Office voivat edelleen hyötyä niihin tällä hetkellä asetuksen (EU) N:o 596/2014 6 artiklan 1 kohdan mukaisesti sovelletusta poikkeuksesta sen jälkeen, kun Yhdistyneen kuningaskunnan asema muuttuu kolmanneksi maaksi;

B.  toteaa, että parlamentti on tietoinen tämän säädöksen nopean hyväksymisen merkityksestä, jotta voidaan varmistaa Euroopan unionin varautuminen siihen tilanteeseen, että Yhdistynyt kuningaskunta eroaa unionista ilman erosopimusta;

1.  ilmoittaa, ettei se vastusta delegoitua asetusta;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen neuvostolle ja komissiolle.

(1) EUVL L 173, 12.6.2014, s. 1.


Päätös olla vastustamatta delegoitua asetusta: mahdollisuus mukauttaa osaketta koskevien liiketoimien keskimääräistä päivittäistä lukumäärää, kun osakkeen osalta suurimman vaihdon kauppapaikka sijaitsee unionin ulkopuolella
PDF 121kWORD 39k
Euroopan parlamentin päätös olla vastustamatta delegoidun asetuksen (EU) 2017/588 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse mahdollisuudesta mukauttaa osaketta koskevien liiketoimien keskimääräistä päivittäistä lukumäärää, kun osakkeen osalta suurimman vaihdon kauppapaikka sijaitsee unionin ulkopuolella 13. helmikuuta 2019 annettua komission delegoitua asetusta (C(2019)00904 – 2019/2579(DEA))
P8_TA-PROV(2019)0163B8-0149/2019

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission delegoidun asetuksen (C(2019)00904),

–  ottaa huomioon komission 21. helmikuuta 2019 päivätyn kirjeen, jossa komissio pyytää parlamenttia ilmoittamaan, ettei se aio vastustaa delegoitua asetusta,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan 4. maaliskuuta 2019 päivätyn kirjeen valiokuntien puheenjohtajakokouksen puheenjohtajalle,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan,

–  ottaa huomioon rahoitusvälineiden markkinoista sekä direktiivin 2002/92/EY ja direktiivin 2011/61/EU(1) muuttamisesta 15. toukokuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/65/EU ja erityisesti sen 49 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/77/EY(2), kumoamisesta 24 päivänä marraskuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10 artiklan 1 kohdan ja 13 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen 8. marraskuuta 2018 asetuksen (EU) N:o 65/2012 49 artiklan 3 kohdan nojalla toimittaman luonnoksen teknisistä sääntelystandardeista, jotka koskevat komission delegoidun asetuksen (EU) 2017/588 (RTS II) muuttamista,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan suosituksen päätökseksi,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 105 artiklan 6 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että delegoitu säädös sisältää tärkeitä tarkistuksia, joilla säilytetään sellaisten EU:n kauppapaikkojen kilpailukyky, jotka käyvät kauppaa niillä osakkeilla, jotka on otettu kaupankäynnin kohteeksi tai joilla käydään kauppaa unionissa ja kolmannessa maassa samanaikaisesti, ja joissa kauppapaikka, joilla on näiden osakkeiden suurin liikevaihto, sijaitsee unionin ulkopuolella;

B.  toteaa, että parlamentti on tietoinen tämän säädöksen nopean hyväksymisen merkityksestä, jotta voidaan varmistaa Euroopan unionin varautuminen siihen tilanteeseen, että Yhdistynyt kuningaskunta eroaa unionista ilman erosopimusta;

C.  katsoo, että hyväksytyt tekniset sääntelystandardit eivät ole ”samoja” kuin Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen toimittama teknisten sääntelystandardien luonnos komission tähän luonnokseen tekemien muutosten vuoksi, ja katsoo, että sillä on kolme kuukautta aikaa (”tarkastuskausi”) vastustaa teknisiä sääntelystandardeja; kehottaa komissiota ilmoittamaan tarkastuskaudeksi yhden kuukauden ainoastaan tapauksissa, joissa komissio on hyväksynyt Euroopan valvontaviranomaisten luonnokset ilman muutoksia, eli kun luonnos ja hyväksytyt tekniset sääntelystandardit ”ovat samat”;

1.  ilmoittaa, ettei se vastusta delegoitua asetusta;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen neuvostolle ja komissiolle.

(1) EUVL L 173, 12.6.2014, s. 349.
(2) EUVL L 331, 15.12.2010, s. 84.


Se, jos tarkistettu tai muu esitys oikeudellisesti velvoittavaksi säädökseksi ei saa valiokunnassa annettujen äänten enemmistöä (työjärjestyksen 171 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdan tulkinta)
PDF 112kWORD 38k
Euroopan parlamentin päätös 13. maaliskuuta 2019 siitä, jos tarkistettu tai muu esitys oikeudellisesti velvoittavaksi säädökseksi ei saa valiokunnassa annettujen äänten enemmistöä (työjärjestyksen 171 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdan tulkinta) (2019/2011(REG))
P8_TA-PROV(2019)0164

Euroopan parlamentti, joka,

–  ottaa huomioon perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan puheenjohtajan 7. maaliskuuta 2019 päivätyn kirjeen,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 226 artiklan,

1.  päättää lisätä työjärjestyksen 171 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohtaan tulkinnan seuraavasti:"”Jos tarkistettu tai muu esitys oikeudellisesti velvoittavaksi säädökseksi ei saa valiokunnassa annettujen äänten enemmistöä, valiokunta ehdottaa parlamentille esityksen hylkäämistä.”"

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen tiedoksi neuvostolle ja komissiolle.


Unionin yleinen vientilupa tiettyjen kaksikäyttötuotteiden vientiin unionista Yhdistyneeseen kuningaskuntaan ***I
PDF 135kWORD 41k
Päätöslauselma
Konsolidoitu teksti
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 13. maaliskuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi neuvoston asetuksen (EY) N:o 428/2009 muuttamisesta myöntämällä unionin yleinen vientilupa tiettyjen kaksikäyttötuotteiden vientiin unionista Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneeseen kuningaskuntaan (COM(2018)0891 – C8-0513/2018 – 2018/0435(COD))
P8_TA-PROV(2019)0165A8-0071/2019

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0891),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 207 artiklan 2 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8‑0513/2018),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon neuvoston edustajan 6. maaliskuuta 2019 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan mietinnön ja ulkoasiainvaliokunnan lausunnon (A8-0071/2019),

1.  vahvistaa ensimmäisen käsittelyn kantanaan komission ehdotuksen;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 13. maaliskuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/… antamiseksi neuvoston asetuksen (EY) N:o 428/2009 muuttamisesta myöntämällä unionin yleinen vientilupa tiettyjen kaksikäyttötuotteiden vientiin unionista Yhdistyneeseen kuningaskuntaan

P8_TC1-COD(2018)0435


EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 207 artiklan 2 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä(1),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)  Yhdistynyt kuningaskunta ilmoitti 29 päivänä maaliskuuta 2017 aikomuksestaan erota unionista Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 50 artiklan nojalla. Perussopimuksia lakataan soveltamasta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan sinä päivänä, jona erosopimus tulee voimaan, tai, jollei sopimusta ole, kahden vuoden kuluttua ilmoituksesta eli 30 päivänä maaliskuuta 2019, jollei Eurooppa-neuvosto yhteisymmärryksessä Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa päätä yksimielisesti pidentää tätä määräaikaa.

(2)  Neuvoston asetuksella (EY) N:o 428/2009(2) otetaan käyttöön kaksikäyttötuotteiden vientiä koskeva yhteinen valvontajärjestelmä, joka on tarpeen unionin turvallisuuden ja kansainvälisen turvallisuuden edistämiseksi ja tasapuolisten toimintaedellytysten takaamiseksi unionin viejille.

(3)  Asetuksessa (EY) N:o 428/2009 vahvistetaan ”unionin yleiset vientiluvat”, joilla helpotetaan tiettyihin kolmansiin maihin suuntautuvan kaksikäyttötavaroiden vähäriskisen viennin valvontaa. Tällä hetkellä Australia, Kanada, Japani, Uusi-Seelanti, Norja, Sveitsi, mukaan luettuna Liechtenstein, sekä Amerikan yhdysvallat kuuluvat asetuksen (EY) N:o 428/2009 liitteessä II a säädetyn unionin yleisen vientiluvan nro EU001 piiriin.

(4)  Yhdistynyt kuningaskunta on asiaankuuluvien kansainvälisten sopimusten osapuoli ja kansainvälisten asesulkujärjestelyjen jäsen, ja se täyttää kaikki asiaankuuluvat velvoitteet ja sitoumukset. Yhdistynyt kuningaskunta harjoittaa oikeasuhteista ja riittävää valvontaa aiottuun lopulliseen käyttöön ja käytön kiertämisvaaraan liittyviin näkökohtiin puuttumiseksi tehokkaasti asetuksen (EY) N:o 428/2009 säännösten ja tavoitteiden mukaisesti.

(5)  Koska Yhdistynyt kuningaskunta on tärkeä unionissa tuotettavien kaksikäyttötuotteiden vientikohde, on aiheellista lisätä Yhdistynyt kuningaskunta unionin yleisen vientiluvan nro EU001 kattamia määräpaikkoja koskevaan luetteloon, jotta varmistettaisiin, että valvonta on yhtenäistä ja johdonmukaista kaikkialla unionissa, unionin viejille tarjotaan tasapuoliset toimintaedellytykset ja että tarpeettomat hallinnolliset rasitukset vältetään unionin turvallisuutta ja kansainvälistä turvallisuutta vaarantamatta.

(6)  Koska Yhdistyneen kuningaskunnan ero unionista synnyttää olosuhteet, joissa on toteutettava kiireellisiä toimia, on tarpeen mahdollistaa se, että tätä asetusta sovelletaan nopeasti Yhdistyseen kuningaskunnan lisäämiseksi unionin yleisen vientiluvan nro EU001 piiriin. Sen vuoksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(7)  Yhdistynyt kuningaskunta olisi lisättävä unionin yleisen vientiluvan nro EU001 kattamia määräpaikkoja koskevaan luetteloon ainoastaan, jos Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 50 artiklan 2 kohdan mukaista Yhdistyneen kuningaskunnan erosopimusta ei ole tullut voimaan siihen päivään mennessä, jona Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 50 artiklan 3 kohdan nojalla perussopimuksia lakataan soveltamasta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetuksen (EY) N:o 428/2009 liite II a seuraavasti:

a)  korvataan otsikko ”Vienti Australiaan, Kanadaan, Japaniin, Uuteen-Seelantiin, Norjaan, Sveitsiin, mukaan luettuna Liechtenstein, ja Amerikan yhdysvaltoihin” seuraavasti:"

”Vienti Australiaan, Kanadaan, Japaniin, Uuteen-Seelantiin, Norjaan, Sveitsiin, mukaan luettuna Liechtenstein, Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneeseen kuningaskuntaan sekä Amerikan yhdysvaltoihin”;

"

b)  lisätään 2 osaan luetelmakohdan ”Sveitsi, mukaan luettuna Liechtenstein” jälkeen luetelmakohta seuraavasti:"

”– Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta”.

"

2 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan sitä päivää seuraavasta päivästä, jona Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 50 artiklan 3 kohdan nojalla perussopimuksia lakataan soveltamasta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan.

Tätä asetusta ei kuitenkaan sovelleta, jos Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin kanssa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 50 artiklan 2 kohdan mukaisesti tehty erosopimus on tullut voimaan tämän artiklan toisessa kohdassa tarkoitettuun päivämäärään mennessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty ...

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

(1)Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 13. maaliskuuta 2019.
(2)Neuvoston asetus (EY) N:o 428/2009, annettu 5 päivänä toukokuuta 2009, kaksikäyttötuotteiden vientiä, siirtoa, välitystä ja kauttakulkua koskevan yhteisön valvontajärjestelmän perustamisesta (EUVL L 134, 29.5.2009, s. 1).


Alueellisten yhteistyöohjelmien PEACE IV (Ireland-United Kingdom) ja Yhdistynyt kuningaskunta – Irlanti (Ireland-Northern Ireland-Scotland) jatkaminen Yhdistyneen kuningaskunnan erotessa Euroopan unionista ***I
PDF 160kWORD 45k
Päätöslauselma
Konsolidoitu teksti
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 13. maaliskuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi, jolla luodaan edellytykset alueellisten yhteistyöohjelmien PEACE IV (Ireland-United Kingdom) ja Yhdistynyt kuningaskunta–Irlanti (Ireland-Northern Ireland-Scotland) jatkamiselle Yhdistyneen kuningaskunnan erotessa Euroopan unionista (COM(2018)0892 – C8-0512/2018 – 2018/0432(COD))
P8_TA-PROV(2019)0166A8-0021/2019

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0892),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 178 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8‑0512/2018),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 20. helmikuuta 2019 antaman lausunnon(1),

–  on kuullut alueiden komiteaa,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon aluekehitysvaliokunnan mietinnön (A8-0021/2019),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 13. maaliskuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/… antamiseksi, jolla luodaan edellytykset alueellisten yhteistyöohjelmien PEACE IV (Ireland-United Kingdom) ja Yhdistynyt kuningaskunta – Irlanti (Ireland-Northern Ireland-Scotland) jatkamiselle Yhdistyneen kuningaskunnan erotessa unionista

P8_TC1-COD(2018)0432


EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 178 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(2),

ovat kuulleet alueiden komiteaa,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä(3),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)  Yhdistynyt kuningaskunta ilmoitti 29 päivänä maaliskuuta 2017 aikomuksestaan erota unionista Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 50 artiklan nojalla. Perussopimuksia lakataan soveltamasta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan sinä päivänä, jona erosopimus tulee voimaan, tai, jollei sopimusta ole, kahden vuoden kuluttua ilmoituksesta eli 30 päivänä maaliskuuta 2019, jollei Eurooppa-neuvosto yhteisymmärryksessä Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa päätä yksimielisesti pidentää tätä määräaikaa.

(2)  Eroaminen unionista tapahtuu ohjelmakauden 2014–2020 aikana, jolloin Yhdistynyt kuningaskunta osallistuu viiteentoista Euroopan alueellinen yhteistyö ‑tavoitteen mukaiseen yhteistyöohjelmaan. Kaksi näistä ohjelmista eli PEACE IV (Ireland-United Kingdom) ja Yhdistynyt kuningaskunta – Irlanti (Ireland-Northern Ireland-Scotland), jäljempänä yhdessä ’yhteistyöohjelmat, koskee Pohjois-Irlantia, ja niillä tuetaan Pohjois-Irlannin rauhansopimuksen, jäljempänä ’pitkänperjantainsopimus’, mukaisesti rauhaa ja sovintoa sekä pohjoisen ja etelän välistä yhteistyötä. Unioni aikoo jatkaa näitä ohjelmia siinäkin tapauksessa, että Yhdistynyt kuningaskunta eroaa unionista ilman, että erosopimus on tullut voimaan siihen päivään mennessä, jona perussopimuksia lakataan soveltamasta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan SEU 50 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Asetuksen soveltamisala olisi siis rajattava näihin yhteistyöohjelmiin.

(3)  Kyseisistä yhteistyöohjelmista säädetään erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1299/2013(4), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1303/2013(5) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) 2018/1046(6). Tässä asetuksessa olisi vahvistettava säännökset, joilla luodaan edellytykset näiden yhteistyöohjelmien jatkamiselle Yhdistyneen kuningaskunnan unionista eroamisen jälkeen mainittujen asetusten mukaisesti.

(4)  Yhteistyöohjelmien hallintoviranomainen sijaitsee erityisessä EU:n ohjelmista vastaavassa elimessä, jäljempänä ’SEUPB’, joka on perustettu 8 päivänä maaliskuuta 1999 allekirjoitetulla Irlannin hallituksen ja Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen välisellä toimeenpanoelimiä koskevalla sopimuksella. Kyseiset yhteistyöohjelmat koskevat Pohjois-Irlantia, minkä vuoksi niitä olisi jatkettava tarvittavilla lisäsäännöksillä täydennettynä.

(5)  Yhteistyöohjelmien jatkuessa olisi selvennettävä, että ne voivat kattaa myös niihin osallistuvat Yhdistyneen kuningaskunnan alueet, joiden olisi vastattava NUTS 3 -tason alueita, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EU) N:o 1299/2013 20 artiklan 2 ja 3 kohdan soveltamista.

(6)  Yhteistyöohjelmien jatkuessa unionin yleisestä talousarviosta rahoitettuina komission ja Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaisten välillä olisi tehtävä hallinnollinen sopimus, jolla sallitaan yhteistyöohjelmien tarvittava valvonta ja tarkastaminen ja joka on voimassa siitä päivästä alkaen, jona perussopimuksia lakataan soveltamasta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan. Ellei tällaista valvontaa ja tarkastuksia voida suorittaa, komissiolla olisi oltava mahdollisuus keskeyttää maksuajan kuluminen ja maksut ja soveltaa rahoitusoikaisuja asetuksen (EU) N:o 1303/2013 83, 142, 144 ja 145 artiklassa säädetyn mukaisesti.

(7)  PEACE IV ‑ohjelman (Ireland-United Kingdom) hyväksymisestä 30 päivänä marraskuuta 2015 sekä INTERREG VA ‑ohjelman hyväksymisestä 12 päivänä helmikuuta 2015 annetut komission täytäntööpanopäätökset muodostavat asetuksen (EU) N:o 1303/2013 76 artiklan mukaisesti jatkossakin asetuksessa (EU, Euratom) 2018/1046 tarkoitetun rahoituspäätöksen ja siten asetuksessa (EU, Euratom) 2018/1046 tarkoitetun oikeudellisen sitoumuksen. Yhdistynyt kuningaskunta on edelleen vastuussa näihin unionin oikeudellisiin sitoumuksiin liittyvistä taloudellisista velvoitteistaan, jotka se hyväksyi jäsenvaltiona ollessaan.

(8)  Siitä päivästä alkaen, jona perussopimuksia lakataan soveltamasta Yhdistyneeseen kuniningaskuntaan, Yhdistynyt kuningaskunta lakkaa kuulumasta asetuksen (EU) N:o 1299/2013 20 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun ohjelma-alueen unionissa sijaitsevaan osaan. Tästä syystä kyseisen asetuksen säännöksiä, jotka koskevat toimien tukikelpoisuutta sijaintipaikan mukaan, olisi mukautettava.

(9)  Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta, joka on yhteistyöohjelmien jatkaminen, vaan se voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

(10)  Tässä asetuksessa säädettyjen toimenpiteiden ripeän soveltamisen varmistamiseksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Tätä asetusta olisi sovellettava vain siinä tapauksessa, että SEU 50 artiklan 2 kohdan mukaisesti tehty erosopimus ei ole tullut voimaan siihen päivään mennessä, jona perussopimuksia lakataan soveltamasta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan SEU 50 artiklan 3 kohdan mukaisesti,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

1.  Tässä asetuksessa vahvistetaan säännökset, joilla varaudutaan Yhdistyneen kuningaskunnan unionista eroamisen seurauksiin siinä tapauksessa, että SEU 50 artiklan 2 kohdan mukaisesti tehty erosopimus ei ole tullut voimaan siihen päivään mennessä, jona perussopimuksia lakataan soveltamasta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan SEU 50 artiklan 3 kohdan mukaisesti, jotta seuraavia kahta asetuksen (EU) N:o 1299/2013 soveltamisalaan kuuluvaa yhteistyöohjelmaa, jäljempänä yhdessä ’yhteistyöohjelmat’, voidaan jatkaa siten, että Yhdistynyt kuningaskunta osallistuu niihin edelleen:

1)  PEACE IV (Ireland-United Kingdom);

2)  Yhdistynyt kuningaskunta – Irlanti (Ireland-Northern Ireland-Scotland).

2.  Asetusta (EU) N:o 1299/2013 sovelletaan edelleen näihin yhteistyöohjelmiin, ellei tästä asetuksesta muuta johdu.

2 artikla

Maantieteellinen kattavuus

Yhteistyöohjelmat voivat kattaa myös niihin osallistuvat Yhdistyneen kuningaskunnan alueet, jotka vastaavat NUTS 3 ‑tason alueita, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EU) N:o 1299/2013 20 artiklan 2 ja 3 kohdan soveltamista.

3 artikla

Ohjelmasta vastaavat viranomaiset

Asetuksen (EU) N:o 1299/2013 21 artiklan 1 kohdasta poiketen

–  yhteistyöohjelmien hallintoviranomaisen ja todentamisviranomaisen sijaintipaikkana toimiva erityinen EU:n ohjelmista vastaava elin (SEUPB) jatkaa tehtäviensä hoitamista;

–  Pohjois-Irlannin valtiovarainministeriö (Department of Finance) jatkaa näiden yhteistyöohjelmien tarkastusviranomaisena.

4 artikla

Komission tarkastuksia koskeva toimivalta

Komissio ja Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset sopivat yhteistyöohjelmien valvontaa ja tarkastuksia koskevien sääntöjen soveltamisesta. Valvonnan ja tarkastusten on katettava koko yhteistyöohjelmien toteutusaika.

Jos tarvittavaa yhteistyöohjelmien valvontaa ja tarkastuksia ei voida toteuttaa kaikilla kohdealueilla, tämä katsotaan toimenpiteiden kannalta vakavaksi puutteeksi hallinto- ja valvontajärjestelmän toiminnassa asetuksen (EU) N:o 1303/2013 83, 142, 144 ja 145 artiklassa säädetyn mukaisesti.

5 artikla

Sijainnin mukaan määräytyvä toimien tukikelpoisuus

Asetuksen (EU) N:o 1299/2013 20 artiklan 2 kohdan b alakohdassa vahvistettua enimmäismäärää ei sovelleta yhteistyöohjelmiin.

6 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan sitä päivää seuraavasta päivästä, jona perussopimuksia lakataan soveltamasta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan SEU 50 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

Tätä asetusta ei kuitenkaan sovelleta, jos Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa SEU 50 artiklan 2 kohdan mukaisesti tehty erosopimus on tullut voimaan tämän artiklan toisessa kohdassa tarkoitettuun päivään mennessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

(1)Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.
(2)Lausunto annettu 20. helmikuuta 2019 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).
(3)Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 13. maaliskuuta 2019.
(4)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1299/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen tukemista Euroopan aluekehitysrahastosta koskevista erityissäännöksistä (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 259).
(5)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1303/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 320).
(6)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).


Erasmus+ -ohjelman käynnissä olevien oppimiseen liittyvien liikkuvuustoimien jatkaminen Yhdistyneen kuningaskunnan erotessa Euroopan unionista ***I
PDF 155kWORD 43k
Päätöslauselma
Konsolidoitu teksti
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 13. maaliskuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Erasmus+ -ohjelman käynnissä olevien oppimiseen liittyvien liikkuvuustoimien jatkamista koskevista säännöksistä Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan (Yhdistyneen kuningaskunnan) erotessa Euroopan unionista (COM(2019)0065 – C8-0040/2019 – 2019/0030(COD))
P8_TA-PROV(2019)0167A8-0082/2019

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2019)0065),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 165 artiklan 4 kohdan sekä 166 artiklan 4 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0040/2019),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 20. helmikuuta 2019 antaman lausunnon(1),

–  on kuullut alueiden komiteaa,

–  ottaa huomioon neuvoston edustajan 20. helmikuuta 2019 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan mietinnön (A8-0082/2019),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 13. maaliskuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/… antamiseksi asetuksella (EU) N:o 1288/2013 perustetun Erasmus+ -ohjelman käynnissä olevien oppimiseen liittyvien liikkuvuustoimien jatkamista koskevista säännöksistä Yhdistyneen kuningaskunnan erotessa unionista

P8_TC1-COD(2019)0030


EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 165 artiklan 4 kohdan ja 166 artiklan 4 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(2),

ovat kuulleet alueiden komitea,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä(3),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)  Yhdistynyt kuningaskunta ilmoitti 29 päivänä maaliskuuta 2017 aikomuksestaan erota unionista Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 50 artiklan nojalla. Perussopimuksia lakataan soveltamasta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan siitä päivästä, jona erosopimus tulee voimaan, tai, jollei sopimusta ole, kahden vuoden kuluttua mainitusta ilmoituksesta eli 30 päivästä maaliskuuta 2019 alkaen, jollei Eurooppa-neuvosto yhteisymmärryksessä Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa päätä yksimielisesti pidentää tätä määräaikaa.

(2)  Eroaminen unionista tapahtuu Erasmus+ -ohjelman ohjelmakaudella 2014–2020, johon Yhdistynyt kuningaskunta osallistuu.

(3)  Erasmus+ -ohjelma on perustettu ja sitä säännellään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1288/2013(4). Tässä asetuksessa olisi annettava säännöt, jotta mahdollistetaan asetuksen (EU) N:o 1288/2013 mukaisia käynnissä olevia oppimiseen liittyviä liikkuvuustoimia, joissa Yhdistynyt kuningaskunta on mukana, koskevien jo tehtyjen oikeudellisten sitoumusten jatkuminen sen jälkeen, kun Yhdistynyt kuningaskunta on eronnut unionista.

(4)  Siitä päivästä alkaen, jona perussopimuksia lakataan soveltamasta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, Yhdistynyt kuningaskunta lakkaa olemasta asetuksen (EU) N:o 1288/2013 24 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu ohjelmamaa. Jotta Erasmus+ -ohjelman tämänhetkisten osallistujien ei tarvitsisi keskeyttää käynnissä olevia oppimiseen liittyviä liikkuvuustoimiaan, Erasmus+ -ohjelman käynnissä olevia liikkuvuustoimia koskevia kelpoisuussääntöjä olisi muutettava.

(5)  Käynnissä olevien oppimiseen liittyvien liikkuvuustoimien rahoituksen jatkamiseksi unionin talousarviosta komission ja Yhdistyneen kuningaskunnan olisi sovittava kyseisten toimien valvonnan ja tarkastusten sallimisesta. Jos tarvittavaa valvontaa ja tarkastuksia ei voida suorittaa, tätä olisi pidettävä hallinto- ja valvontajärjestelmän vakavana puutteena.

(6)  Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta eli sellaisten oppimiseen liittyvien liikkuvuustoimien jatkamista, jotka ovat käynnistyneet viimeistään sinä päivänä, jona perussopimuksia lakataan soveltamasta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, vaan se voidaan sen laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä SEU 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

(7)  Ottaen huomioon, että jos erosopimusta ei ole tai jos kahden vuoden ajanjaksoa Yhdistyneen kuningaskunnan ilmoituksesta ei pidennetä, perussopimusten soveltaminen Yhdistyneeseen kuningaskuntaan lakkaa 30 päivästä maaliskuuta 2019 alkaen, sekä ottaen huomioon tarve varmistaa Erasmus+ -ohjelman mukaisten oppimiseen liittyvien liikkuvuustoimien jatkuminen ennen Yhdistyneen kuningaskunnan eroamista unionista, on tarkoituksenmukaista poiketa Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimukseen liitetyn, kansallisten parlamenttien asemasta Euroopan unionissa tehdyn pöytäkirjan N:o 1 4 artiklassa tarkoitetusta kahdeksan viikon määräajasta.

(8)  Tämän asetuksen olisi tultava voimaan kiireellisesti sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, ja sitä olisi sovellettava sitä päivää seuraavasta päivästä, jona perussopimuksia lakataan soveltamasta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, paitsi jos Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa tehty erosopimus on tullut voimaan kyseiseen päivään mennessä,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

Tässä asetuksessa vahvistetaan säännökset asetuksen (EY) N:o 1288/2013 7 ja 13 artiklassa tarkoitettujen sellaisten oppimiseen liittyvien liikkuvuustoimien jatkamisesta, jotka toteutetaan Yhdistyneessä kuningaskunnassa tai joissa on mukana yhteisöjä tai osallistujia Yhdistyneestä kuningaskunnasta ja jotka ovat käynnistyneet viimeistään sinä päivänä, jona perussopimuksia lakataan soveltamasta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan.

2 artikla

Tukikelpoisuus

1.  Edellä 1 artiklassa tarkoitetut oppimiseen liittyvät liikkuvuustoimet ovat edelleen tukikelpoisia.

2.  Sovellettaessa asetuksen (EU) N:o 1288/2013 mitä tahansa säännöksiä ja kyseisen asetuksen täytäntöönpanoa koskevia säädöksiä, jotka ovat tarpeen 1 kohdan täytäntöön panemiseksi, Yhdistynyttä kuningaskuntaa on pidettävä jäsenvaltiona, jollei tästä asetuksesta muuta johdu.

Yhdistyneen kuningaskunnan edustajat eivät saa kuitenkaan osallistua asetuksen (EU) N:o 1288/2013 36 artiklassa tarkoitetun komitean toimintaan.

3 artikla

Valvonta ja tarkastukset

Komissio ja Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset sopivat 1 artiklassa tarkoitettujen oppimiseen liittyvien liikkuvuustoimien valvontaa ja tarkastuksia koskevien sääntöjen soveltamisesta. Valvonnan ja tarkastusten on katettava koko oppimiseen liittyvän liikkuvuustoimen kausi ja siihen liittyvä seuranta.

Jos tarvittavaa Erasmus+ ‑ohjelman valvontaa ja tarkastuksia ei voida suorittaa Yhdistyneessä kuningaskunnassa, tätä on pidettävä vakavana puutteena komission ja Yhdistyneen kuningaskunnan kansallisen viranomaisen välisen oikeudellisen sitoumuksen täytäntöönpanoon liittyvien keskeisten velvoitteiden täyttämisessä.

4 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan sitä päivää seuraavasta päivästä, jona perussopimuksia lakataan soveltamasta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 50 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

Tätä asetusta ei kuitenkaan sovelleta, jos Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa tehty Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 50 artiklan 2 kohdan mukainen erosopimus on tullut voimaan tämän artiklan toisessa alakohdassa mainittuun päivään mennessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty ...ssa/ssä,

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

(1)Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.
(2)Lausunto annettu 20. helmikuuta 2019 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).
(3)Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 13. maaliskuuta 2019.
(4)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1288/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelman ”Erasmus+” perustamisesta ja päätösten N:o 1719/2006/EY, 1720/2006/EY ja 1298/2008/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 50).


Yhdistyneen kuningaskunnan unionista eroamiseen liittyvät lentoturvallisuusnäkökohdat ***I
PDF 179kWORD 47k
Päätöslauselma
Konsolidoitu teksti
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 13. maaliskuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi tietyistä Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan unionista eroamiseen liittyvistä lentoturvallisuusnäkökohdista (COM(2018)0894 – C8-0514/2018 – 2018/0434(COD))
P8_TA-PROV(2019)0168A8-0061/2019

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0894),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 100 artiklan 2 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0514/2018),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 20. helmikuuta 2019 antaman lausunnon(1),

–  on kuullut alueiden komiteaa,

–  ottaa huomioon neuvoston edustajan 22. helmikuuta 2019 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan mietinnön (A8-0061/2019),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 13. maaliskuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/… antamiseksi tietyistä Yhdistyneen kuningaskunnan unionista eroamiseen liittyvistä lentoturvallisuusnäkökohdista

P8_TC1-COD(2018)0434


(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 100 artiklan 2 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(2),

ovat kuulleet alueiden komiteaa,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä(3),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)  Yhdistynyt kuningaskunta ilmoitti 29 päivänä maaliskuuta 2017 aikomuksestaan erota unionista Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 50 artiklan nojalla. Perussopimuksia lakataan soveltamasta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan sinä päivänä, jona erosopimus tulee voimaan tai, jollei sopimusta ole, kahden vuoden kuluttua ilmoituksesta eli 30 päivänä maaliskuuta 2019, jollei Eurooppa-neuvosto yhteisymmärryksessä Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa päätä pidentää tätä määräaikaa.

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1139(4) päätavoitteena on yhtenäisen ja korkean siviili-ilmailun turvallisuustason luominen ja ylläpitäminen unionissa. Tätä varten on perustettu ilmailutoiminnan sertifiointijärjestelmä, jotta voidaan saavuttaa vaaditut turvallisuustasot ja mahdollistaa tarvittavat tarkastukset sekä myönnettyjen todistusten vastavuoroinen hyväksyntä.

(3)  Lentoturvallisuuden alalla Yhdistyneen kuningaskunnan unionista eroamisen vaikutusta todistuksiin ja hyväksyntöihin voidaan lieventää useilla eri sidosryhmien toteuttamilla toimenpiteillä. Näihin toimenpiteisiin sisältyvät siirtyminen jonkin 27 jäljelle jäävän jäsenvaltion siviili-ilmailuviranomaisen valvontaan tai todistuksen hakeminen Euroopan unionin lentoturvallisuusvirastolta, jäljempänä ’lentoturvallisuusvirasto’, ennen eroamispäivää niin, että todistus tulee voimaan vasta kyseisenä päivänä ja siten sillä ehdolla, että Yhdistyneestä kuningaskunnasta on tullut kolmas maa.

(4)  Toisin kuin muilla unionin oikeuden aloilla, on olemassa tiettyjä erityistapauksia, joissa ei ole mahdollista saada todistusta toiselta jäsenvaltiolta tai lentoturvallisuusvirastolta, koska Yhdistynyt kuningaskunta palaa eroamispäivästä alkaen toimivaltansa osalta suunnitteluvaltion asemaan kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen mukaisesti. Yhdistynyt kuningaskunta puolestaan voi uuden asemansa puitteissa myöntää todistuksia vasta sen jälkeen, kun se on tässä uudessa asemassa eli kun unionin lainsäädännön soveltaminen Yhdistyneeseen kuningaskuntaan lakkaa Yhdistyneen kuningaskunnan unionista eroamisen seurauksena.

(5)  Sen vuoksi on tarpeen perustaa väliaikainen mekanismi, jolla pidennetään tiettyjen lentoturvallisuustodistusten voimassaoloa sen varmistamiseksi, että asianosaisilla toimijoilla ja lentoturvallisuusvirastolla on riittävästi aikaa myöntää asetuksen (EU) 2018/1139 68 artiklan mukaiset todistukset Yhdistyneen kuningaskunnan aseman kolmantena maana huomioon ottamiseksi.

(6)  Todistusten voimassaoloa olisi jatkettava vain siksi ajaksi, joka on välttämätön Yhdistyneen kuningaskunnan unionin lentoturvallisuusjärjestelmästä poistumiseen järjestämiseksi.

(7)  Jotta voidaan tarpeen mukaan antaa lisäaikaa asetuksen (EU) 2018/1139 68 artiklan mukaisten todistusten myöntämiseksi asianosaisille toimijoille, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti tämän asetuksen liitteessä olevassa I osassa tarkoitettujen todistusten voimassaoloajan jatkamiseksi edelleen. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa(5) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(8)  Toisin kuin useimmilla muilla unionin tavaralainsäädännön aloilla se, että todistukset eivät ole voimassa, vaikuttaa lisäksi markkinoille saattamisen sijasta ilmailualan tuotteiden, osien ja laitteiden käyttöön unionissa esimerkiksi silloin, kun osia ja laitteita asennetaan unionissa toimintaa harjoittavaan unionin ilma-alukseen. Yhdistyneen kuningaskunnan unionista eroaminen ei saisi vaikuttaa tällaiseen ilmailualan tuotteiden käyttöön unionissa.

(9)  Unionin lentoturvallisuusjärjestelmässä lentäjien ja mekaanikkojen koulutusjärjestelmä on tiukasti säännelty ja koulutusmoduulit ovat yhdenmukaistettuja. Henkilöt, jotka osallistuvat tiettyyn koulutusmoduuliin yhdessä jäsenvaltiossa, eivät välttämättä voi koulutuksen aikana vaihtaa koulutuspaikkaa toiseen jäsenvaltioon. Tämä erityistilanne olisi otettava huomioon unionin varotoimenpiteissä.

(10)  Tämän asetuksen säännösten olisi tultava voimaan kiireellisesti, ja niitä olisi lähtökohtaisesti sovellettava sitä päivää seuraavasta päivästä, jona perussopimuksia lakataan soveltamasta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, paitsi jos Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa tehty erosopimus on tullut voimaan kyseiseen päivään mennessä. Tiettyjä säännöksiä olisi kuitenkin sovellettava tämän asetuksen voimaantulosta alkaen, jotta tarvittavat hallinnolliset menettelyt voidaan ottaa käyttöön mahdollisimman pian,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

1.  Tässä asetuksessa vahvistetaan Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan, jäljempänä, ’Yhdistynyt kuningaskunta’, Euroopan unionista eroamiseen liittyvät erityissäännökset, jotka koskevat tiettyjä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 216/2008(6) tai asetuksen (EU) 2018/1139 nojalla sellaisille luonnollisille henkilöille ja oikeushenkilöille myönnettyjä lentoturvallisuustodistuksia, joiden päätoimipaikka sijaitsee Yhdistyneessä kuningaskunnassa, sekä tiettyjä ilmailualan koulutusta koskevia tilanteita.

2.  Tätä asetusta sovelletaan tämän asetuksen liitteessä lueteltuihin todistuksiin, jotka ovat voimassa tämän asetuksen soveltamispäivää edeltävänä päivänä ja jotka on myöntänyt

a)  Euroopan unionin lentoturvallisuusvirasto, jäljempänä ’lentoturvallisuusvirasto’, luonnollisille henkilöille tai oikeushenkilöille, joiden päätoimipaikka sijaitsee Yhdistyneessä kuningaskunnassa, siten kuin liitteessä olevassa 1 osassa määritetään; tai

b)  Yhdistyneen kuningaskunnan toimivaltaisten viranomaisten sertifioima luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, siten kuin liitteessä olevassa 2 osassa määritetään.

3.  Edellä 2 kohdassa lueteltujen todistusten lisäksi tätä asetusta sovelletaan 5 artiklassa tarkoitettuihin ▌koulutusmoduuleihin.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa sovelletaan asetuksen (EU) 2018/1139 määritelmiä sekä mainitun asetuksen ja asetuksen (EY) N:o 216/2008 nojalla hyväksyttyjen delegoitujen ja täytäntöönpanosäädösten vastaavia määritelmiä.

3 artikla

1 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetut todistukset

Edellä 1 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetut todistukset pysyvät voimassa yhdeksän kuukauden ajan tämän asetuksen soveltamispäivästä.

Komissio voi pidentää tämän artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettua voimassaoloaikaa delegoiduilla säädöksillä, jos lisäaika on tarpeen asetuksen (EU) 2018/1139 68 artiklan mukaisten todistusten myöntämiseksi asianosaisille toimijoille.

Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

4 artikla

1 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut todistukset

Edellä 1 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut tuotteiden, osien ja laitteiden käyttöä koskevat todistukset pysyvät voimassa ▌.

5 artikla

▌ Koulutusmoduulien hyväksilukeminen

Komission asetuksista (EU) N:o 1178/2011(7) ja (EU) N:o 1321/2014(8) poiketen jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten tai tapauksen mukaan lentoturvallisuusviraston on otettava huomioon kokeet, jotka on tehty Yhdistyneen kuningaskunnan toimivaltaisen viranomaisen valvomassa koulutusorganisaatiossa, mutta jotka eivät vielä ole johtaneet luvan myöntämiseen ennen tämän asetuksen 10 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettua soveltamispäivää, ikään kuin ne olisi suoritettu jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen valvomassa koulutusorganisaatiossa.

6 artikla

3 tai 4 artiklalla säänneltyjä todistuksia koskevat säännöt ja velvoitteet

1.  Tämän asetuksen 3 ja 4 artiklalla säänneltyihin todistuksiin sovelletaan sääntöjä, joita niihin sovelletaan asetuksen (EU) 2018/1139 mukaisesti ja mainitun asetuksen tai asetuksen (EY) N:o 216/2008 nojalla hyväksyttyjen delegoitujen ja täytäntöönpanosäädösten mukaisesti. Lentoturvallisuusvirastolla on asetuksessa (EU) 2018/1139 ja mainitun asetuksen tai asetuksen (EY) N:o 216/2008 nojalla hyväksytyissä delegoiduissa ja täytäntöönpanosäädöksissä vahvistetut valtuudet kolmannessa maassa päätoimipaikkaansa pitäviin tahoihin nähden.

2.  Lentoturvallisuusviraston pyynnöstä 3 ▌ artiklassa tarkoitettujen todistusten haltijoiden ja 4 artiklassa tarkoitettujen todistusten myöntäjien on toimitettava jäljennökset kaikista kyseisten todistusten kannalta merkityksellisistä tarkastuskertomuksista, havainnoista ja korjaavia toimia koskevista suunnitelmista, jotka on tehty pyyntöä edeltäneiden kolmen vuoden aikana. Jos tällaisia asiakirjoja ei toimiteta lentoturvallisuusviraston pyynnössään asettamassa määräajassa, lentoturvallisuusvirasto voi peruuttaa tapauksen mukaan 3 tai 4 artiklan nojalla myönnetyn edun.

3.  Tämän asetuksen 3 ▌artiklassa tarkoitettujen todistusten haltijoiden ja 4 artiklassa tarkoitettujen todistusten myöntäjien on ilmoitettava viipymättä lentoturvallisuusvirastolle kaikista Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaisten toimista, jotka voivat olla ristiriidassa niiden tästä asetuksesta tai asetuksesta (EU) 2018/1139 johtuvien velvoitteiden kanssa.

7 artikla

Toimivaltainen viranomainen

Lentoturvallisuusvirasto toimii tämän asetuksen soveltamisen ja tämän asetuksen 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen todistusten haltijoiden ja myöntäjien valvonnan osalta asetuksen (EU) 2018/1139 sekä mainitun asetuksen tai asetuksen (EY) N:o 216/2008 nojalla hyväksyttyjen delegoitujen ja täytäntöönpanosäädösten mukaisena toimivaltaisena viranomaisena kolmansiin maihin nähden.

8 artikla

Komission asetuksen (EU) N:o 319/2014 soveltaminen

Komission asetusta (EU) N:o 319/2014(9) sovelletaan luonnollisiin henkilöihin ja oikeushenkilöihin, jotka ovat tämän asetuksen 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen todistusten haltijoita tai myöntäjiä, samoin edellytyksin kuin kolmansien maiden luonnollisille henkilöille tai oikeushenkilöille myönnettyjen vastaavien todistusten haltijoihin.

9 artikla

Hyväksyttävät vaatimusten täyttämisen menetelmät ja ohjeaineisto

Lentoturvallisuusvirasto voi asetuksen (EU) 2018/1139 76 artiklan 3 kohdan mukaisesti julkaista hyväksyttäviä vaatimusten täyttämisen menetelmiä ja ohjeaineistoa tämän asetuksen soveltamista varten.

10 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

1.  Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

2.  Sitä sovelletaan sitä päivää seuraavasta päivästä, jona perussopimuksia lakataan soveltamasta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 50 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

Edellä olevaa 5 artiklaa sovelletaan kuitenkin tämän asetuksen voimaantulopäivästä.

3.  Tätä asetusta ei sovelleta, jos Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 50 artiklan 2 kohdan mukaisesti tehty erosopimus on tullut voimaan 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuun päivään mennessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty ...

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

LIITE

Luettelo 1 artiklassa tarkoitetuista todistuksista

1 osa: Euroopan unionin lentoturvallisuusviraston, jäljempänä ’lentoturvallisuusvirasto’, sellaisille luonnollisille henkilöille ja oikeushenkilöille, joiden päätoimipaikka sijaitsee Yhdistyneessä kuningaskunnassa, sekä ilma-aluksille myöntämät todistukset, joita tarkoitetaan seuraavissa säännöksissä:

1.1.  Komission asetus (EU) N:o 748/2012(10), liite I, 21 osa, luku A, B alaluku (tyyppihyväksyntätodistukset ja rajoitetut tyyppihyväksyntätodistukset)

1.2.  Asetus (EU) N:o 748/2012, liite I, 21 osa, luku A, D alaluku (tyyppihyväksyntätodistuksiin ja rajoitettuihin tyyppihyväksyntätodistuksiin tehtävät muutokset)

1.3.  Asetus (EU) N:o 748/2012, liite I, 21 osa, luku A, E alaluku (lisätyyppihyväksyntätodistukset)

1.4.  Asetus (EU) N:o 748/2012, liite I, 21 osa, luku A, M alaluku (korjaukset)

1.5.  Asetus (EU) N:o 748/2012, liite I, 21 osa, luku A, O alaluku (European Technical Standard Order (ETSO) -valtuutukset)

1.6.  Asetus (EU) N:o 748/2012, liite I, 21 osa, luku A, J alaluku (suunnitteluorganisaation hyväksyntä)

2 osa: Yhdistyneen kuningaskunnan toimivaltaisten viranomaisten sertifioimien luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden myöntämät tuotteita, osia tai laitteita koskevat todistukset, joita tarkoitetaan seuraavissa säännöksissä:

2.1.  Asetus (EU) N:o 748/2012, liite I, luku A, G alaluku, 21.A.163(c) kohta (tuotteiden, osien ja laitteiden valmistustodistukset)

2.2.  Asetus (EU) N:o 1321/2014, liite II, 145 osa, 145.A.75(e) kohta (huoltotodisteet huollon valmistuttua)

2.3.  Asetus (EU) N:o 1321/2014, liite II, 145 osa, 145.A.75(f) kohta (ELA1-ilma-alusten lentokelpoisuuden tarkastustodistukset)

2.4.  Asetus (EU) N:o 1321/2014, liite I, M osa, luku A, F alaluku, M.A.615(d) kohta (huoltotodisteet huollon valmistuttua)

2.5.  Asetus (EU) N:o 1321/2014, liite I, M osa, luku A, F alaluku, M.A.615(e) kohta (ELA1-ilma-alusten lentokelpoisuuden tarkastustodistukset)

2.6.  Asetus (EU) N:o 1321/2014, liite I, M osa, luku A, G alaluku, M.A.711(a)(4) kohta tai M.A.711(b)(1) kohta (lentokelpoisuuden tarkastustodistukset ja niiden voimassaolon jatkaminen)

2.7.  Asetus (EU) N:o 1321/2014, liite I, M osa, luku A, H alaluku, M.A.801 (b) (2), (3) ja (c) kohdat (huoltotodisteet huollon valmistuttua)

(1) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.
(2)Lausunto annettu 20. helmikuuta 2019 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).
(3)Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 13. maaliskuuta 2019.
(4)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1139, annettu 4 päivänä heinäkuuta 2018, yhteisistä siviili-ilmailua koskevista säännöistä ja Euroopan unionin lentoturvallisuusviraston perustamisesta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 2111/2005, (EY) N:o 1008/2008, (EU) N:o 996/2010, (EU) N:o 376/2014 ja direktiivien 2014/30/EU ja 2014/53/EU muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 552/2004, (EY) N:o 216/2008 ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3922/91 kumoamisesta (EUVL L 212, 22.8.2018, s. 1).
(5)EUVL L 123, 12.5.2016, s.1.
(6)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) 216/2008, annettu 20 päivänä helmikuuta 2008, yhteisistä siviili-ilmailua koskevista säännöistä ja Euroopan lentoturvallisuusviraston perustamisesta sekä neuvoston direktiivin 91/670/ETY, asetuksen (EY) N:o 1592/2002 ja direktiivin 2004/36/EY kumoamisesta (EUVL L 79, 19.3.2008, s. 1).
(7)Komission asetus (EU) N:o 1178/2011, annettu 3 päivänä marraskuuta 2011, siviili-ilmailun lentomiehistöä koskevien teknisten vaatimusten ja hallinnollisten menettelyjen säätämisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 216/2008 nojalla (EUVL L 311, 25.11.2011, s. 1).
(8)Komission asetus (EU) N:o 1321/2014, annettu 26 päivänä marraskuuta 2014, ilma-alusten sekä ilmailutuotteiden, osien ja laitteiden jatkuvan lentokelpoisuuden ylläpidosta ja näihin tehtäviin osallistuvien organisaatioiden ja henkilöstön hyväksymisestä (EUVL L 362, 17.12.2014, s. 1).
(9)Komission asetus (EU) N:o 319/2014, annettu 27 päivänä maaliskuuta 2014, Euroopan lentoturvallisuusviraston perimistä maksuista ja palkkioista sekä asetuksen (EY) N:o 593/2007 kumoamisesta (EUVL L 95, 28.3.2014, s. 58).
(10)Komission asetus (EU) N:o 748/2012, annettu 3 päivänä elokuuta 2012, ilma-alusten ja niihin liittyvien tuotteiden, osien ja laitteiden lentokelpoisuus- ja ympäristösertifiointia sekä suunnittelu- ja tuotanto-organisaatioiden sertifiointia koskevista täytäntöönpanosäännöistä (EUVL L 224, 21.8.2012, s. 1).


EU:n ja Afganistanin kumppanuutta ja kehitystyötä koskeva yhteistyösopimus ***
PDF 116kWORD 44k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 13. maaliskuuta 2019 esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Afganistanin islamilaisen tasavallan välisen kumppanuutta ja kehitystä koskevan yhteistyösopimuksen tekemisestä unionin puolesta (15093/2016 – C8-0107/2018 – 2015/0302(NLE))
P8_TA-PROV(2019)0169A8-0026/2019

(Hyväksyntä)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (15093/2016),

–  ottaa huomioon luonnoksen Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Afganistanin islamilaisen tasavallan väliseksi kumppanuutta ja kehitystä koskevaksi yhteistyösopimukseksi (05385/2015),

–  ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 207 artiklan, 209 artiklan, 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan ja 218 artiklan 8 kohdan toisen alakohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C8-0107/2018),

–  ottaa huomioon 13. maaliskuuta 2019 antamansa päätöslauselman, joka ei liity lainsäädäntöön, esityksestä päätökseksi(1),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan 1 ja 4 kohdan sekä 108 artiklan 7 kohdan,

–  ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan suosituksen ja kehitysvaliokunnan lausunnon (A8-0026/2019),

1.  antaa hyväksyntänsä sopimuksen tekemiselle;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Afganistanin islamilaisen tasavallan hallituksille ja parlamenteille.

(1) Hyväksytyt tekstit, P8_TA-PROV(2019)00170.


EU:n ja Afganistanin kumppanuutta ja kehitystä koskeva yhteistyösopimus (päätöslauselma)
PDF 191kWORD 64k
Euroopan parlamentin päätöslauselma, joka ei liity lainsäädäntöön, 13. maaliskuuta 2019 esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Afganistanin islamilaisen tasavallan välisen kumppanuutta ja kehitystä koskevan yhteistyösopimuksen tekemisestä unionin puolesta (15093/2016 – C8-0107/2018 – 2015/0302M(NLE))
P8_TA-PROV(2019)0170A8-0058/2019

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (15093/2016),

–  ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Federica Mogherinin 18. helmikuuta 2017 allekirjoittaman Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Afganistanin islamilaisen tasavallan välisen kumppanuutta ja kehitystä koskevan yhteistyösopimuksen(1),

–  ottaa huomioon neuvoston 6. helmikuuta 2018 Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 37 artiklan sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 207 ja 209 artiklan sekä 218 artiklan 6 kohdan a alakohdan toisen alakohdan ja 8 kohdan toisen alakohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C8-0107/2018),

–  ottaa huomioon 13. maaliskuuta 2019 antamansa lainsäädäntöpäätöslauselman esityksestä neuvoston päätökseksi(2),

–  ottaa huomioon EU:n yksinomaisen toimivallan piiriin kuuluvan kumppanuutta ja kehitystä koskevan yhteistyösopimuksen osien tilapäisen soveltamisen 1. joulukuuta 2017 alkaen,

–  ottaa huomioon 13. kesäkuuta 2013 antamansa päätöslauselman EU:n ja Afganistanin kumppanuutta ja kehitystä koskevaan yhteistyösopimukseen liittyvistä neuvotteluista(3),

–  ottaa huomioon aiemmat Afganistaniin liittyvät päätöslauselmansa, erityisesti 16. joulukuuta 2010 antamansa päätöslauselman Afganistania koskevasta uudesta strategiasta(4), 15. joulukuuta 2011 antamansa päätöslauselman EU:n Afganistanille antaman taloudellisen tuen valvonnasta(5), 12. maaliskuuta 2014 antamansa päätöslauselman Pakistanin alueellisesta roolista ja poliittisista suhteista EU:n kanssa(6), 8. lokakuuta 2015 antamansa päätöslauselman kuolemanrangaistuksesta(7), 26. marraskuuta 2015 antamansa päätöslauselman Afganistanista ja erityisesti Zabulin maakunnassa tehdyistä murhista(8), 28. huhtikuuta 2016 antamansa päätöslauselman sairaaloihin ja kouluihin tehdyistä hyökkäyksistä, jotka ovat vastoin kansainvälistä humanitaarista oikeutta(9), 5. huhtikuuta 2017 antamansa päätöslauselman pakolais- ja muuttovirtojen käsittelystä: EU:n ulkoisten toimien merkitys(10), 13. syyskuuta 2017 antamansa päätöslauselman EU:n poliittisista suhteista Intiaan(11) ja 14. joulukuuta 2017 antamansa päätöslauselman Afganistanin tilanteesta(12),

–  ottaa huomioon 19. marraskuuta 2018 ja 16. lokakuuta 2017 annetut neuvoston päätelmät Afganistanista,

–  ottaa huomioon komission sekä komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Euroopan parlamentille ja neuvostolle 24. heinäkuuta 2017 antaman yhteisen tiedonannon EU:n Afganistan-strategian osatekijöistä (JOIN(2017)0031),

–  ottaa huomioon Afganistania koskevan suuntaa-antavan monivuotisen ohjelman vuosille 2014–2020, joka kuuluu unionin kehitysyhteistyön rahoitusvälineeseen,

–  ottaa huomioon vuosia 2018–2020 koskevan unionin maakohtaisen etenemissuunnitelman, joka koskee yhteistyötä Afganistanin kansalaisyhteiskunnan kanssa,

—  ottaa huomioon Euroopan unionin Afganistanissa toteuttaman poliisioperaation (EUPOL Afganistan) päättymisen vuonna 2016,

–  ottaa huomioon 10. syyskuuta 2018 annetun YK:n pääsihteerin raportin Afganistanin tilanteesta ja sen vaikutuksista kansainväliseen rauhaan ja turvallisuuteen,

—  ottaa huomioon 2. lokakuuta 2016 esitetyn muuttoliikekysymyksiä koskevan EU:n ja Afganistanin yhteisen etenemissuunnitelman,

—  ottaa huomioon YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmat 2210 (2015) ja 2344 (2017) ja YK:n avustusoperaatiota Afganistanissa (UNAMA) koskevan toimeksiannon,

–  ottaa huomioon maansisäisten pakolaisten ihmisoikeustilanteesta raportoivan YK:n erityisraportoijan 12. huhtikuuta 2017 antaman raportin käynnistään Afganistanissa,

–  ottaa huomioon Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) pääsyyttäjän Fatou Bensoudan 3. marraskuuta 2017 esittämän vaatimuksen tutkimuksen käynnistämisestä Afganistanissa väitetysti 1. toukokuuta 2003 lähtien tehdyistä sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan,

–  ottaa huomioon lapsen oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen,

–  ottaa huomioon 27.–28. marraskuuta 2018 pidetyn Afganistania käsitelleen Geneven ministerikokouksen,

—  ottaa huomioon Brysselissä 5. lokakuuta 2016 pidetyn Afganistania käsitelleen kansainvälisen konferenssin, jonka yhteispuheenjohtajana Euroopan unioni toimi, tulokset sekä Bonnissa 5. joulukuuta 2011, Tokiossa 8. heinäkuuta 2012 ja Lontoossa 4. joulukuuta 2014 pidetyissä Afganistania käsitelleissä kansainvälisissä konferensseissa annetut molemminpuoliset sitoumukset,

–  ottaa huomioon 26.–27. maaliskuuta 2018 pidetyn Afganistania käsitelleen Taškentin konferenssin,

—  ottaa huomioon Istanbulissa 2. marraskuuta 2011 käynnistetyn ”Heart of Asia” -prosessin,

—  ottaa huomioon 22. joulukuuta 2002 annetun Kabulin julkilausuman hyvistä naapuruussuhteista,

–  ottaa huomioon Naton johtaman ja YK:n valtuuttaman kansainvälisen turvallisuusjoukon (ISAF) (2003–2014) ja Brysselissä 24.–25. toukokuuta 2017 pidetyn Naton huippukokouksen päätelmät sen koulutus-, neuvonta- ja avustusoperaation ”Resolute Support” (2014–) jatkamisesta,

–  ottaa huomioon Afganistanin humanitaarisen avun suunnitelman vuosiksi 2018–2021,

–  ottaa huomioon omavaraisuutta keskinäisen vastuun avulla koskevan puiteasiakirjan, josta sovittiin Brysselissä 4.–5. lokakuuta 2016 pidetyssä Afganistania käsitelleessä konferenssissa,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan 2 kohdan,

–  ottaa huomioon ulkoasiain valiokunnan mietinnön ja kehitysvaliokunnan lausunnon sekä kansainvälisen kaupan valiokunnan kannan tarkistuksina (A8-0058/2019),

A.  ottaa huomioon, että neuvosto hyväksyi 10. marraskuuta 2011 päätöksen, jolla komissio valtuutettiin neuvottelemaan Euroopan unionin ja Afganistanin välillä tehtävästä kumppanuutta ja kehitystä koskevasta yhteistyösopimuksesta(13); toteaa, että kumppanuutta ja kehitystä koskevaa yhteistyösopimusta sovellettiin väliaikaisesti 1. joulukuuta 2017 lähtien, ennen kuin Euroopan parlamentti antoi sille hyväksyntänsä;

B.  ottaa huomioon, että varapuheenjohtaja / korkea edustaja ja komissio esittivät 13. tammikuuta 2016 neuvostolle yhteisen ehdotuksen neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Afganistanin välisen kumppanuutta ja kehitystä koskevan yhteistyösopimuksen allekirjoittamisesta ja tekemisestä (”pelkästään EU:ta koskeva sopimus”);

C.  ottaa huomioon, että jäsenvaltiot hyväksyivät EU:n ja Afganistanin kumppanuutta ja kehitystä koskevan yhteistyösopimuksen sisällön mutta ilmaisivat kannattavansa väliaikaisesti sovellettavaa ”yhdistelmäsopimusta” ja pyysivät siksi komissiota ja varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa tarkistamaan ehdotuksia niin, että niissä otetaan huomioon yhdistelmäsopimus ja sen väliaikainen soveltaminen;

D.  ottaa huomioon, että EU:n ja Afganistanin kumppanuutta ja kehitystä koskeva yhteistyösopimus allekirjoitettiin 18. helmikuuta 2017;

E.  ottaa huomioon, että kumppanuutta ja kehitystä koskeva yhteistyösopimus muodostaa perustan EU:n ja Afganistanin välisille suhteille seuraavien kymmenen vuoden ajan ja että sen voimassaoloa voidaan automaattisesti pidentää viidellä vuodella kerrallaan;

F.  ottaa huomioon, että parlamentille on tiedotettu vain osittain neuvottelujen kulusta; toteaa, että parlamentti sai neuvoston neuvotteluohjeet Euroopan ulkosuhdehallintoa varten vasta 16. maalikuuta 2018 eikä marraskuussa 2011, jolloin parlamentille tiedotettiin päätöksestä käynnistää neuvottelut;

G.  ottaa huomioon, että tämä oikeuskehys perustuu EU:n nykyiseen Afganistania koskevaan strategiaan sekä EU:n laajaan ulkoiseen rahoitustukeen;

H.  toteaa, että kumppanuutta ja kehitystä koskeva yhteistyösopimus on ensimmäinen EU:n ja Afganistanin välinen sopimussuhde, jossa vahvistetaan EU:n sitoutuminen Afganistanin tulevaan kehitykseen ”muutoksen vuosikymmenen” aikana (2014–2024) ja vahvistetaan osapuolten historiallisia, poliittisia ja taloudellisia siteitä;

I.  ottaa huomioon, että kumppanuutta ja kehitystä koskeva yhteistyösopimus kuvastaa periaatteita ja ehtoja, joille EU:n ja Afganistanin tuleva kumppanuus perustuu (I ja II osasto), mukaan lukien olennaiset osat, kuten ihmisoikeuksia ja joukkotuhoasesulkua, koskevat lausekkeet; ottaa huomioon, että kumppanuutta ja kehitystä koskevassa yhteistyösopimuksessa vahvistetaan mahdollisuus tehdä yhteistyötä monilla eri aloilla, kuten kehityksen (III osasto), kaupan ja investointien (IV osasto), oikeuden ja oikeusvaltioperiaatteen (V osasto) aloilla, mukaan lukien järjestäytyneen rikollisuuden, rahanpesun ja huumeiden torjunta, muuttoliikkeeseen liittyvä yhteistyö ja mahdollinen tuleva takaisinottosopimus sekä alakohtainen yhteistyö (VI osasto);

J.  toteaa, että kumppanuutta ja kehitystä koskeva yhteistyösopimus mahdollistaa myös sen, että EU ja Afganistan voivat yhdessä vastata maailmanlaajuisiin haasteisiin, jotka liittyvät esimerkiksi ydinturvallisuuteen, asesulkuun ja ilmastonmuutokseen;

K.  ottaa huomioon, että Afganistan on ratkaisevassa tilanteessa, mikä tarkoittaa sitä, että jos lisätoimia ei toteuteta, on vaara, että kaikki Afganistanin kehityksen hyväksi tähän mennessä toteutetut toimet, edistys ja uhraukset menevät hukkaan;

L.  toteaa, että Isisiin kytköksissä olevan ryhmän, joka tunnetaan nimellä Khorasanin maakunnan islamilainen valtio (IS-KP), aiheuttaman terroriuhkan lisääntyminen heikensi turvallisuustilannetta edelleen huomattavasti; ottaa huomioon, että toukokuussa 2018 Afganistanin hallituksen hallinnassa oli 56 prosenttia Afganistanin piirikunnista, 56 prosenttia alueesta ja 65 prosenttia väestöstä ja että 32 prosentista piirikunnista taistellaan ja 12 prosenttia niistä on kapinallisten hallinnassa(14)(15);

M.  ottaa huomioon, että vuodesta 2002 alkaen Euroopan unioni ja sen jäsenvaltiot ovat yhdessä olleet Afganistanin ja sen väestön suurin kansainvälinen avunantaja ja että ne ovat antaneet yli 3,66 miljardia euroa kehitysapua ja humanitaarista apua; toteaa, että Afganistania koskevan suuntaa-antavan monivuotisen ohjelman (MIP 2014–2020) mukaan sille on myönnetty uusi 1,4 miljardin euron kehitysrahoitus vuosiksi 2014–2020; ottaa huomioon, että Afganistanin BKT on tällä hetkellä 20 miljardia Yhdysvaltain dollaria ja sen kasvu on hidastunut vuodesta 2014; toteaa, että Afganistanin taloudella on edelleen monia haasteita, kuten korruptio, heikko veronkanto, huono infrastruktuuri ja uusien työpaikkojen vähäisyys;

N.  ottaa huomioon, että monet EU:n jäsenvaltiot, Naton kumppanit ja liittolaismaat ovat vuodesta 2001 lähtien osallistuneet Afganistanin vakauttamiseen ja kehittämiseen sotilas- ja siviiliresursseilla, mikä on aiheuttanut niille raskaita miestappioita ja menetyksiä; ottaa huomioon, että vakaa ja itsenäinen Afganistan, joka pystyy huolehtimaan itsestään ja kieltäytymään toimimasta terroristiryhmien turvapaikkana, on edelleen Naton sekä EU:n ja sen jäsenvaltioiden keskeinen turvallisuusintressi; ottaa huomioon, että Afganistanissa on edelleen yli 3 000 sotilashenkilöstöön kuuluvaa EU:n jäsenvaltioiden kansalaista, jotka osallistuvat Naton Resolute Support -operaatioon;

O.  ottaa huomioon, että Iranissa ja Pakistanissa on 2,5 miljoonaa rekisteröityä pakolaista ja 2–3 miljoonaa paperitonta afganistanilaista; ottaa huomioon, että Afganistanissa elää konfliktin vuoksi yli kaksi miljoonaa ihmistä sisäisinä pakolaisina, joista yli 300 000 lähti pakosalle vuonna 2018; ottaa huomioon, että monet näistä henkilöistä kärsivät puutteellisesta elintarviketurvasta, puutteellisesta suojasta, riittämättömistä saniteettitiloista ja terveydenhoitopalveluista sekä suojelun puutteesta, ja ottaa huomioon, että monet heistä ovat lapsia, jotka on luokiteltu erityisen alttiiksi lapsityön riskille, seksuaaliselle hyväksikäytölle tai mahdolliselle värväämiselle rikollisryhmiin; ottaa huomioon, että yli 450 000 afganistanilaista on palannut tai karkotettu Iranista vuoden 2018 alun jälkeen; ottaa huomioon, että Pakistanin hallitus on ilmoittanut, että 1,7 miljoonaa maahan rekisteröitynyttä afganistanilaista pakolaista on palautettava pakolla Afganistaniin;

P.  ottaa huomioon, että YK:n mukaan korruptio heikentää Afganistanissa valtion legitimiteettiä ja muodostaa vakavan uhkan hyvälle hallinnolle ja kestävälle kehitykselle estämällä reaalitalouden syntymisen;

Q.  ottaa huomioon, että Afganistan on konfliktin jälkeisessä tilassa oleva alhaisen tulotason sisämaavaltio, mikä aiheuttaa erityishaasteita kansainväliselle yhteisölle ja sen instituutioille;

R.  ottaa huomioon, että maailmanlaajuista sopeutumista kuvaavan indeksin (Global Adaptation Index) mukaan Afganistan on yksi maailman ilmastonmuutoksen vaikutuksille altteimmista maista;

S.  ottaa huomioon, että maailmassa syntyy uusia uhkia ja kansainvälisiä kriisejä, joiden vuoksi Afganistanin tilanteeseen kohdistuva suuren yleisön kiinnostus, tuki ja huoli vähenevät;

T.  ottaa huomioon, että arviolta 87 prosenttia afganistanilaisista naisista on joutunut sukupuoleen perustuvan väkivallan kohteeksi; toteaa, että Afganistan oli YK:n vuoden 2017 tasa-arvoindeksissä 160 maan joukossa 153. sijalla;

U.  ottaa huomioon, että vuonna 2017 oopiumin viljelyssä saavutettiin Afganistanissa ennätys, kun se lisääntyi 63 prosenttia vuoteen 2016 verrattuna; toteaa, että opiaattien laiton kauppa lietsoo entisestään epävakautta ja kapinallisuutta ja lisää terroristiryhmien rahoitusta Afganistanissa;

V.  ottaa huomioon, että Afganistanin talousarvio on vuonna 2018 ensimmäisen kerran ennusteita ja tilinpäätöstä koskevien kansainvälisten standardien mukainen;

W.  ottaa huomioon, että EU:n poliisioperaatio Afganistanissa päättyi vuonna 2016 yhdeksän vuoden edistyksen jälkeen;

Poliittis-strategiset näkökohdat

1.  on edelleen sitoutunut tukemaan Afganistanin hallitusta sen pyrkimyksissä rakentaa turvallinen ja vakaa tulevaisuus Afganistanin väestölle toteuttamalla keskeisiä uudistuksia, jotta voidaan parantaa hallintoa ja oikeusvaltiota, torjua terrorismia ja ääriliikkeitä, saavuttaa kestävä rauha ja kehitys, rakentaa legitiimejä ja demokraattisia instituutioita, kehittää selviytymiskykyä kansallisten ja alueellisten turvallisuushaasteiden edessä, turvata ihmisoikeuksien, myös naisten, lasten sekä etnisten ja uskonnollisten vähemmistöjen oikeuksien, kunnioittaminen, torjua korruptiota, torjua huumeita, parantaa julkisen talouden kestävyyttä ja edistää osallistavaa ja kestävää talouskasvua ja yhteiskunnan ja maaseudun kehitystä, tarjota parempi tulevaisuus nuorille, joiden osuus väestöstä on kaksi kolmasosaa; painottaa, että Afganistanin konfliktiin tarvitaan rauhanomainen ratkaisu ja tähän kiireellisimpään tavoitteeseen olisi pyrittävä kaikin mahdollisin tavoin;

2.  korostaa, että Afganistanin pitkän aikavälin kehitys riippuu vastuuvelvollisuudesta, hyvästä hallinnosta, ihmisten turvallisuuden kestävästä takaamisesta, mukaan lukien köyhyyden poistaminen ja työllistymismahdollisuuksien luominen, sosiaali- ja terveyspalvelujen saannista, koulutuksesta ja perusvapauksien ja ihmisoikeuksien, myös naisten ja vähemmistöjen oikeuksien, suojelusta; korostaa, että asioita on tarpeen hallinnoida tavalla, jolla varmistetaan osallistava talouskasvu ja suotuisat olosuhteet kestäville ulkomaisille investoinneille, jotka hyödyttävät Afganistanin kansaa ja joissa noudatetaan täysimääräisesti sosiaalisia, ympäristöön liittyviä ja työelämän normeja;

3.  on huolissaan keskushallinnon hauraudesta ja epävakaudesta ja siitä, että suuri osa maasta ei ole sen hallinnassa, mikä pahentaa konfliktin vaikutuksia siviiliväestöön; kehottaa EU:ta ja kansainvälistä yhteisöä helpottamaan sovittelua ratkaisemattomien vaalien jälkeisten kiistojen kaltaisissa tapauksissa;

4.  kehottaa EU:ta avustamaan toimissa, joilla torjutaan etnisten ryhmien välillä pitkään jatkuneita jännitteitä, jotka edistävät keskusvallan hajoamista, ja tuetaan Afganistanin yhteiskunnan rikasta monietnistä rakennetta;

5.  korostaa pitkän aikavälin tukeaan uskottaville, vapaille, rehellisille ja avoimille vaaleille, jotka toimitetaan kansainvälisten normien mukaisesti, ja ilmaisee tukensa EU:n vaalitarkkailulle maassa, vuoden 2019 presidentinvaalien tarkkailu mukaan luettuna; painottaa, että jatkuvan poliittisen kilpailun vuoksi näiden vaalien tuloksella on valtava vaikutus Afganistanin hallituksen tulevaan vakauteen;

6.  korostaa, että maalla on suuri taloudellinen potentiaali maantieteellisen sijaintinsa ja inhimillisten voimavarojensa ja luonnonvarojensa vuoksi;

7.  korostaa EU:n huomattavaa taloudellista ja poliittista tukea Afganistanin sosiaaliselle ja taloudelliselle kehitykselle, humanitaariselle avulle ja alueelliselle yhteenliitettävyydelle; kehottaa jatkamaan ponnisteluja kohti EU:n ja sen jäsenvaltioiden yhteistä ohjelmasuunnittelua;

8.  painottaa tässä yhteydessä, että EU:n ja Yhdysvaltojen on Afganistanin alueellisissa kysymyksissä koordinoitava politiikkojaan paremmin ja lisättävä vuoropuhelua;

9.  pitää myönteisenä YK:n 27.–28. marraskuuta 2018 Genevessä järjestämän Afganistania käsitelleen ministerikonferenssin yhteistä tiedonantoa Brysselissä 2016 pidetyssä Afganistania käsitelleessä konferenssissa annettujen sitoumusten osalta;

Alueellisten toimijoiden rooli ja vastuu

10.  muistuttaa, että Afganistan on sisämaavaltio, joka sijaitsee Aasian ja Lähi-Idän yhtymäkohdassa, ja toteaa, että naapurimaiden ja alueellisten voimien, erityisesti Kiinan, Iranin, Intian, Venäjän ja Pakistanin, tuki ja myönteinen yhteistyö ovat olennaisen tärkeitä Afganistanin vakauttamiselle, kehitykselle ja taloudelliselle elinkelpoisuudelle; pitää valitettavana, että vakaa ja menestyksekäs Afganistan ei aina ole näiden alueellisten toimijoiden päätavoitteena, ja korostaa näiden maiden ratkaisevan tärkeää roolia vakauttamis- ja rauhanprosessissa; pyytää naapurivaltioita pidättymään tulevaisuudessa jäädyttämästä Afganistanin vientituotteita, kuten on tapahtunut aiemmin;

11.  painottaa, että terroristiverkostojen liikkuvuus ja jatkuva toiminta Afganistanissa ja Pakistanissa heikentää osaltaan vakautta koko alueella;

12.  korostaa, että Afganistan on usein alueellisten voimien vastakkaisten tavoitteiden kohde; kehottaa niitä tukemaan täysimääräisesti rauhanponnisteluja Afganistanissa; tukee alueellisia yhteistyöfoorumeita, mutta on kuitenkin huolissaan joidenkin Afganistanin konfliktin naapurivaltioiden epäsuorasta sekaantumisesta maan tilanteeseen rauhanpyrkimyksiä heikentäen; kehottaa näitä naapureita pidättymään asiamiesten soluttamisesta kilpailuasetelmiinsa Afganistanissa ja kehottaa sekä naapurimaita että alueellisia voimia tekemään täysimääräistä yhteistyötä pitkäaikaisen ja kestävän rauhan aikaansaamiseksi Afganistaniin;

13.  kehottaa EU:ta tehostamaan vuoropuheluun ja yhteistyöhön alueellisten kumppaneiden kanssa liittyviä toimiaan huumekaupan, rahanpesun, terrorismin rahoituksen ja ihmisten salakuljetuksen torjumiseksi;

14.  painottaa, että Afganistanin infrastruktuuri ja alueellinen kehitys ovat perustekijöitä Keski- ja Etelä-Aasian maiden välisen kaupan ja yhteyksien parantamisessa ja aluetta vakauttavana tekijänä;

15.  kehottaa EU:ta sisällyttämään Keski- ja Etelä-Aasian strategioihinsa EU:n ja Afganistanin yhteistyötä koskevia näkökohtia;

Turvallisuus ja rauhanrakentaminen

16.  on edelleen erittäin huolissaan Afganistanin turvallisuustilanteen jatkuvasta heikkenemisestä sekä Taliban-taistelijoiden ja useiden terroristiryhmien, kuten IS-KP:n, meneillään olevista aluevaltauksista, joita ulkomaalaisten taistelijoiden läsnäolo näyttää voimakkaasti vahvistavan; tuomitsee jyrkästi hyökkäykset, joita nämä ovat tehneet afganistanilaisia siviilejä, turvallisuusjoukkoja, instituutioita ja kansalaisyhteiskuntaa vastaan; toteaa jälleen olevansa täysin sitoutunut torjumaan kaikkia terrorismin muotoja ja osoittaa kunnioitusta kaikille liittouman ja Afganistanin joukoille sekä siviileille, jotka ovat maksaneet raskaimman hinnan demokraattisesta, osallistavasta, vauraasta, turvallisesta ja vakaasta Afganistanista; panee merkille, että yli puolet hallituksen vastaisista iskuista vuonna 2018 oli IS-KP:n tekemiä ja niiden tavoitteena oli keskeyttää sovinto- ja rauhanprosessi ja suistaa se raiteiltaan; panee huolestuneena merkille, että nykyiset jihadistijärjestöt IS-KP, al-Qaida ja niiden eri alahaarat ovat onnistuneet sopeutumaan ja juurtumaan, mikä aiheuttaa suuren turvallisuushaasteen Afganistanille, alueelle ja Euroopalle;

17.  korostaa EU:n jatkuvaa tukea osallistavalle, afganistanilaisten johtamalle ja omakseen kokemalle rauhan- ja sovintoprosessille, myös Hezb-e-Islamin kanssa tehdyn rauhansopimuksen täytäntöönpanolle; on valmis osallistumaan tähän kaikkien EU:n asiaankuuluvien välineiden avulla heti, kun käynnistetään mielekäs rauhanprosessi; kehottaa Talibania sanoutumaan irti väkivallasta, osallistumaan rauhanprosessiin ja hyväksymään Afganistanin perustuslain; korostaa tukevansa hallituksen toistuvasti Talibanille tekemää kattavaa rauhantarjousta; kehottaa kansalaisyhteiskuntaa osallistumaan täysimääräisesti näihin keskusteluihin; toteaa, että on tarpeen käsitellä kysymystä pitkäaikaisesta yhdistetystä kansainvälisestä sotilaallisesta läsnäolosta, jotta voidaan auttaa Afganistanin turvallisuusjoukkoja vakauttamaan maa ja estämään sen muuttuminen taas terroristiryhmien turvapaikaksi ja alueellisen epävakauden lähteeksi; kehottaa konfliktin kaikkia osapuolia noudattamaan kansainvälistä humanitaarista oikeutta;

18.  pitää myönteisenä Eid al-Fitr -juhlan aikana toteutunutta ensimmäistä tulitaukoa vuoden 2001 jälkeen ja katsoo sen osoittaneen, että afganistanilaiset toivovat laajasti rauhaa; vaatii Talibania noudattamaan Afganistanin presidentin uutta tulitaukoa koskevia kehotuksia;

19.  korostaa, että neljä vuosikymmentä sotaa ja konfliktia, joka alkoi Neuvostoliiton hyökätessä Afganistaniin vuonna 1979, ovat johtaneet moniin Afganistanin nykyisiin ratkaisemattomiin ongelmiin; on tietoinen nuorten ja Afganistanin maastamuuttajayhteisöjen roolista prosessissa turvallisemman ja paremman tulevaisuuden rakentamiseksi maahan; kehottaa EU:ta tukemaan väkivallan uhreja koskevia siirtymäkauden oikeusjärjestelyjä;

20.  panee merkille, että sen jälkeen, kun yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan operaatio EUPOL Afganistan, jossa annettiin erityiskoulutusta ja neuvontaa Afganistanin kansalliselle poliisille ja sisäministeriölle, päättyi joulukuussa 2016, unioni on jatkanut yhteistyötään Afganistanin poliisin kanssa ulkoisten välineidensä, kuten sovintotoimia rahoittavan vakautta ja rauhaa edistävän välineen (IcSP), kautta;

21.  panee merkille, että ISAF-operaatio loi Afganistanin kansalliset turvallisuusjoukot onnistuneesti tyhjästä 352 000 sotilaan ja poliisin päteväksi sotajoukoksi, johon kuuluvat jalkaväki, sotilaspoliisi, tiedustelu, reitinraivaus, taistelujoukkojen tuki, lääkintä, ilmailu ja logistiikkavalmiudet ja joka torjuu näin kapinallisten vaikutusta maassa;

22.  panee merkille, että ISAF loi hallinnon parantamiselle ja talouden kehittämiselle turvallisen ympäristön, joka johti perusterveydenhuollon ja muiden kehitystä kuvaavien indikaattorien suurempaan prosentteina ilmaistuun kasvuun kuin missään muussa maassa; panee merkille, että ISAFin menestys johti myös elinvoimaisen median syntymiseen ja siihen, että miljoonat afganistanilaiset käyttävät nyt äänioikeuttaan;

23.  kehottaa edelleen Naton Resolute Support -operaatiota jatkamaan maan armeijan koulutusta ja valvontaa; kannustaa jäsenvaltioita tarjoamaan siviilikriisinhallintakoulutusta Afganistanin kansalliselle hallitukselle ja paikallishallinnolle;

24.  kannustaa Natoa ja EU:ta tekemään yhteistyötä tiedustelutiedon keräämiseksi Afganistania uhkaavista kapinallisryhmistä ja koordinoimaan yhdessä Afganistanin turvallisuusjoukoille annettavia toimintapoliittisia suosituksia;

25.  pitää erittäin valitettavana, että Taliban ja muut kapinallisryhmät käyttävät EU:n ja kansainvälisen yhteisön läsnäoloa ja niiden saavuttamaa edistystä propagandatarkoitusiin levittäen sanomaa siitä, että ulkomaiset miehittäjät aiheuttavat haittaa Afganistanille ja sen elämäntavalle; kannustaa EU:ta ja Afganistanin hallitusta torjumaan tällaista propagandaa;

26.  korostaa, että terrorismin ja sen rahoituksen torjuminen on keskeistä pyrittäessä luomaan Afganistaniin turvallisuutta tukeva ympäristö; kehottaa kaikkia asiaankuuluvia kumppaneita tehostamaan toimiaan kaikkien terrorismin rahoitusverkostojen purkamiseksi, mukaan lukien hawala-verkostojen ja kansainvälisten lahjoitusten väärinkäytön lopettaminen, jotta voidaan torjua radikalisoitumista, ääriliikkeitä ja Afganistanin terroristijärjestöjen värväystyökaluja;

27.  kehottaa Afganistanin hallitusta toteuttamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että ääri-ideologioiden leviämisen ehkäiseminen ja torjuminen ovat yksi sen tärkeimmistä painopisteistä;

28.  tukee Afganistanin rauhan- ja sopeuttamisohjelmaa, jossa Talibanin jäsenet, jotka antautuvat ja sanoutuvat irti väkivallasta, sopeutetaan takaisin yhteiskuntaan; kiittää Yhdistynyttä kuningaskuntaa siitä, että se on jo osallistunut ohjelmaan yhdeksällä miljoonalla punnalla;

29.  kehottaa Afganistanin hallitusta panemaan täysimääräisesti täytäntöön YK:n turvallisuusneuvoston naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskevan päätöslauselman ja varmistamaan naisten osallistumisen, suojelun ja oikeudet konfliktien kaikkien vaiheiden aikana konfliktien ehkäisemisestä konfliktien jälkeiseen jälleenrakentamiseen;

30.  kannustaa Afganistanin hallitusta kehittämään tehokkaita kemiallisia, biologisia, säteilyyn ja ydinaineisiin (CBRN) liittyviä vastatoimia; kehottaa EU:ta antamaan operatiivista, teknistä ja taloudellista tukea CBRN-valmiuksien parantamiseen;

31.  kannustaa Afganistanin hallitusta tehostamaan kotimaisia valvontajärjestelmiään pienaseiden ja kevytaseiden laajan levinneisyyden torjumiseksi voimassa olevien kansainvälisten normien mukaisesti;

Valtiorakenteiden kehittäminen

32.  korostaa, että Afganistanin hallituksen ja kansainvälien yhteisön olisi tehostettava toimiaan korruption poistamiseksi maasta sekä vahvistettava vastaanottokykyisiä ja osallistavia instituutioita ja parannettava paikallishallintoa ratkaisevina askelina kohti vakaata ja legitiimiä valtiota, joka pystyy ehkäisemään konflikteja ja kapinoita; kehottaa Afganistanin hallitusta kehittämään kansallisia valmiuksia varastetun omaisuuden takaisin saamiseksi esimerkiksi Maailmanpankkiryhmän ja YK:n huumeiden ja rikollisuuden torjunnasta vastaavan järjestön aloitteen kaltaisten ohjelmien avulla;

33.  kehottaa Afganistanin hallitusta lisäämään poliittista osallistavuutta, vahvistamaan tilivelvollisuutta ja torjumaan aktiivisesti korruptiota;

34.  painottaa, että Afganistanin kansallisen ja paikallisen hallinnon välinen kuilu on kurottava umpeen; toteaa, että tätä ongelmaa voitaisiin mahdollisesti lieventää, jos Afganistanin hallitus valvoisi aluekuvernöörien läsnäoloa heidän edustamillaan alueilla edellyttävän ohjesäännön noudattamista;

35.  kehottaa EU:ta varmistamaan, että EU:n varat sijoitetaan Afganistanin väestöä auttaviin hankkeisiin ja että kuntia tuetaan asianmukaisesti niiden huolehtiessa keskeisten palveluiden tarjoamisesta ja paikallishallinnon kehittämisestä väestön perustoimeentulon varmistamiseksi, että varmistetaan keskusviranomaisten ja kunnallisten viranomaisten välinen koordinointi investointipainopisteiden määrittämiseksi, että vahvistetaan kansalaisyhteiskunnalle, erityisesti ihmisoikeuksien puolustajille, annettavaa tukea ja että priorisoidaan erityisesti rahoitusta sellaisille hankkeille, joilla tuetaan vastuuvelvollisuutta, ihmisoikeuksia ja demokraattisia periaatteita tukevia toimijoita sekä vaalitaan paikallisesti juurtuneita vuoropuhelu- ja konfliktinratkaisumekanismeja;

36.  kehottaa EU:ta jatkamaan asteittaista luopumista koskevaa suunnitelmaansa EUPOL-operaation päättämisen jälkeen, johon sisältyy toimintojen kestävä siirtäminen EUPOLin paikallisille ja kansainvälisille kumppaneille; kehottaa kaikkia osapuolia jatkamaan ponnistelujaan Afganistanin kansallisen poliisin kehittämiseksi ammattimaiseksi turvallisuutta edistäväksi voimaksi ja kaikkien lainvalvontaelinten vahvistamiseksi ja keskittymään erityisesti oikeusjärjestelmän riippumattomuuteen ja Afganistanin vankiloiden tilan parantamiseen sekä vankien oikeuksien kunnioittamiseen;

37.  pitää valitettavana, että Afganistanin huumeidentorjuntakampanjat ovat epäonnistuneet ja että ei ole toteutettu riittäviä toimia Talibanin huumelaboratorioiden ja kansainvälisten järjestäytyneiden rikollisverkostojen torjumiseksi, sillä ne ovat huumekaupan ytimessä ja rahoittavat Talibania ja terroritoimintaa; kannattaa ja tukee Afganistanin hallituksen uutta huumeidentorjuntastrategiaa, jonka taustavoimana on YK:n huumausaine- ja kriminaalipolitiikan toimisto (UNODC); pitää huolestuttavana oopiuminviljelyn lisääntymistä Afganistanissa(16), ja kehottaa Afganistanin hallitusta toteuttamaan kohdennettua politiikkaa tämän suuntauksen kääntämiseksi; panee merkille, että on ratkaisevan tärkeää järjestää konkreettisia ja kestäviä vaihtoehtoja unikon tuotannolle ja antaa ne tuottajien saataville;

38.  korostaa, että Talibanin tulojen pääasiallisia lähteitä ovat laiton kaivostoiminta ja oopiumin tuotanto; panee merkille, että tämänhetkisten arvioiden mukaan Taliban saa laittomasta kaivostoiminnasta 200–300 miljoonan euron tulot vuodessa;

39.  kehottaa lisäämään asianmukaisen keskinäisen valvontajärjestelmän sekä lisäämään avoimuutta, jotta voidaan varmistaa julkishallinnon tehokkuus, mukaan lukien varainhoito, sekä ulko- ja kehitysavun mahdollisen väärinkäytön estäminen avun tuloksellisuudesta annetun Pariisin julistuksen mukaisesti;

40.  pitää myönteisenä, että EU teki vuonna 2016 Afganistanin kanssa valtiorakenteiden kehittämistä koskevan sopimuksen, jossa kohdennetaan kahden vuoden aikana 200 miljoonaa euroa budjettitukeen, jotta voidaan vahvistaa hallinnon instituutioita ja lisätä resursseja ensisijaisiin kehityskohteisiin, kuten talouskasvun tuottamiseen, köyhyyden vähentämiseen ja korruption torjumiseen; korostaa, että resursseja on käytettävä tehokkaasti;

41.  panee merkille, että valtiorakenteiden kehittämistä koskeva sopimus perustuu myönteiseen yleisarvioon Afganistanin edistymisestä keskeisillä uudistusalueilla; toteaa, että on tärkeää hahmotella tavoitteet, joita valtiorakenteiden kehittämistä koskevalla sopimuksella edistetään, ja rahoituksen ehdot; korostaa lisäksi valvonnan ja järjestelmällisen seurannan merkitystä väärinkäytösten estämiseksi; korostaa pitävänsä tärkeänä, että Afganistanin hallitus keskittyy kehitykseen ja vakauteen; kehottaa komissiota tiedottamaan parlamentille säännöllisesti valtiorakenteiden kehittämistä koskevan sopimuksen täytäntöönpanosta ja korostaa, että siihen liittyviä havaintoja olisi hyödynnettävä valmisteltaessa budjettitukitoimien jatkamista kaudella 2018–2021;

Kansalaisyhteiskunta ja ihmisoikeudet

42.  panee tyytyväisenä merkille, että EU:n ja Afganistanin kumppanuutta ja kehitystä koskevassa yhteistyösopimuksessa korostetaan vuoropuhelua ihmisoikeuskysymyksistä, erityisesti naisten, lasten, etnisten ja uskonnollisten vähemmistöjen oikeuksista, jotta voidaan varmistaa resurssien saatavuus ja tukea näihin ryhmiin kuuluvien perusoikeuksien täysimääräistä harjoittamista, myös lisäämällä naisten määrää Afganistanin hallintorakenteissa sekä turvallisuus- ja oikeusjärjestelmissä; kehottaa Afganistania toteuttamaan toimia kaiken naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan ja syrjinnän poistamiseksi; korostaa tarvetta panostaa enemmän EU:n ja Afganistanin kumppanuutta ja kehitystä koskevan yhteistyösopimuksen luvuissa I ja II olevien määräysten täytäntöönpanoon;

43.  vaatii, että EU:n on säilytettävä vahva kanta ihmisoikeuksien toteutumiseen, ja painottaa, että demokratian periaatteet, ihmisoikeudet, erityisesti naisten ja vähemmistöjen oikeudet, ja oikeusvaltioperiaate ovat sopimuksen olennaisia osatekijöitä; vaatii EU:ta toteuttamaan erityisiä toimia, jos Afganistanin hallitus rikkoo sopimuksen olennaisia osia;

44.  muistuttaa, että EU keskittyy erityisesti parantamaan naisten, lasten, vammaisten henkilöiden ja köyhyydessä elävien ihmisten oloja ja että nämä ryhmät tarvitsevat apua erityisesti terveydenhuollon ja koulutuksen alalla;

45.  suhtautuu myönteisesti siihen, että sukupuolten tasa-arvo ja siihen liittyvät toimet ovat sopimuksessa erittäin keskeisessä asemassa ja että siinä painotetaan voimakkaasti kansalaisyhteiskunnan kehitystä; kehottaa EU:ta yhä edistämään kehitystyössään naisten ja miesten tasa-arvoa ja lisäämään naisten vaikutusmahdollisuuksia ottaen huomioon, että naisten sosioekonomista roolia koskevien asenteiden muuttaminen yhteiskunnassa edellyttää vastaavia toimia tietoisuuden lisäämisen, koulutuksen ja sääntelykehyksen uudistamisen saroilla;

46.  korostaa tarvetta suojella etnisiä ja uskonnollisia vähemmistöjä, joita uhkaillaan tai joita vastaan hyökätään; panee merkille, että shiialainen etninen Hazara-ryhmä on useammin kohteena kuin muut ryhmät ja ansaitsee siksi erityistä huomiota;

47.  vaatii vahvistamaan ja tukemaan Afganistanin kansallisia ja alueellisia ihmisoikeuksiin liittyviä instituutioita, kansalaisyhteiskunnan järjestöjä ja tiedemaailmaa; kehottaa kansainvälisiä vastapuolia edistämään tiiviimpää yhteistyötä näiden afganistanilaisten kumppanien kanssa ja niihin sitoutumista;

48.  tukee Kansainvälisen rikostuomioistuimen toimia, joilla varmistetaan vastuuseen joutuminen toukokuusta 2003 lähtien tehdyistä sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan;

49.  on huolissaan terveydenhuoltolaitoksiin, terveydenhuollon työntekijöihin ja siviili-infrastruktuuriin kohdistettujen entistä väkivaltaisempien ja harkittujen iskujen kasvavasta määrästä; kehottaa kaikkia osapuolia täyttämään kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden mukaiset velvollisuutensa siviileihin ja siviili-infrastruktuuriin kohdistuvien iskujen estämiseksi;

50.  kehottaa Afganistanin hallitusta lopettamaan välittömästi kuolemanrangaistusten täytäntöönpanon askeleena kohti kuolemanrangaistuksen lakkauttamista;

Kehitys ja kauppa

51.  toteaa, että EU:n Afganistanille antaman avun lopullisena tavoitteena on auttaa maan hallitusta ja taloutta poistamaan köyhyys ja kehittymään omavaraiseksi ja kasvavaksi valtioksi, joka kehittyy sisäisesti ja tekee alueellista yhteistyötä ulkomaankaupan ja kestävien julkisten investointien avulla, jotta voidaan vähentää liiallista riippuvuutta ulkomaisesta avusta ja edistää Afganistanin sosiaalista, taloudellista ja ympäristöön liittyvää kehitystä;

52.  toteaa, että Afganistan on yksi eniten kehitysapua saavista maista maailmassa ja että EU:n toimielimet sitoutuivat tukemaan sitä 3,6 miljardilla eurolla vuosina 2002–2016; pitää valitettavana, että köyhyydessä elävien afganistanilaisten osuus on noussut 38 prosentista (2012) 55 prosenttiin (2017), ja korostaa, että maan talouskasvu on ollut hidasta vuoden 2014 jälkeen, kun kansainvälisten turvallisuusjoukkojen määrää supistettiin, kansainvälisiä avustuksia vähennettiin ja turvallisuustilanne heikkeni;

53.  painottaa tarvetta puuttua korkeaan työttömyyteen ja torjua köyhyyttä, jotta maassa voidaan pyrkiä kohti rauhaa ja vakautta;

54.  korostaa, että tarvitaan lisää työpaikkoja maanviljelyn ja hallituksen palveluksessa työskentelyn lisäksi, jotta estetään nuorten miesten värvääminen Talibaniin ja muihin kapinallisverkostoihin;

55.  on tyytyväinen Afganistanin hallituksen hyväksymään vuoden 2016 kansalliseen rauhanrakentamis- ja kehittämisohjelmaan (ANPDF) ja omavaraisuutta keskinäisen vastuun avulla koskevaan puiteasiakirjaan (SMAF); kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita tukemaan edelleen kumppanuutta ja kehitystä koskevan yhteistyösopimuksen puitteissa afganistanilaisten omistamia ensisijaisia kehityskohteita kehitysavun tuloksellisuutta koskevien periaatteiden mukaisesti;

56.  kehottaa komission varapuheenjohtajaa / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa ja komissiota arvioimaan kaikkia EU:n toimenpiteitä säännöllisesti käyttäen tarkkoja laadullisia ja määrällisiä indikaattoreita, jotka koskevat erityisesti kehitystukea, hyvää hallintoa, myös oikeusalalla, ihmisoikeuksien kunnioittamista ja turvallisuutta; kehottaa tässä yhteydessä myös arvioimaan EU:n toimien suhteellista vaikutusta maan yleiseen tilanteeseen ja EU:n toimijoiden ja muiden kansainvälisten toimijoiden ja toimien koordinoinnin ja yhteistyön tasoa sekä julkaisemaan tulokset ja suositukset ja raportoimaan niistä Euroopan parlamentille;

57.  pitää valitettavana, että maalle annetusta huomattavasta ulkomaisesta avusta huolimatta vaikutukset ovat olleet vähäisiä; kehottaa Euroopan tilintarkastustuomioistuinta laatimaan erityiskertomuksen EU:n Afganistanille kymmenen viime vuoden aikana antaman avun tehokkuudesta;

58.  kannustaa EU:ta ja muita Afganistanin kehittämiseen osallistuvia kansainvälisiä toimijoita tekemään yhteistyötä Afganistanin tiedotusvälineiden kanssa, jotta voidaan varmistaa strateginen tiedotus kehitystoimista, niiden lähteistä, tarkoitusperistä ja vaikutuksista Afganistanin väestölle;

59.  muistuttaa, että Afganistanissa on tällä hetkellä pulaa siviiliasiantuntijoista; kannustaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita palkkaamaan ja kouluttamaan asianmukaisesti siviiliasiantuntijoita keskeisillä aloilla, jotka ovat taloudellisen kehityksen ja huumeiden torjunnan kannalta ratkaisevia, niin että he pystyvät avustamaan ja kouluttamaan afganistanilaisia viranomaisia ja paikallisia ihmisiä;

60.  korostaa, että on välttämätöntä tukea Afganistanin koulutusjärjestelmää, jotta useammat lapset kävisivät koulua kaikilla tasoilla;

61.  panee tyytyväisenä merkille, että kouluun ilmoittautuminen on kymmenkertaistunut vuoden 2001 jälkeen ja että tyttöjen osuus ilmoittautuneista on 39 prosenttia;

62.  vaatii kiinnittämään erityistä huomiota nuoreen sukupolveen ja hyödyntämään täysimääräisesti sellaisia ohjelmia kuin Erasmus+ ja Horisontti 2020 yhteyksien luomiseksi koulutuslaitosten, tiedemaailman, tutkimusalan sekä pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) välille;

63.  tukee EU:n ja jäsenvaltioiden toimia, jotka edistävät Afganistanin jälleenrakennusrahastoa, jota Maailmanpankki ja Afganistanin valtiovarainministeriö hallinnoivat yhdessä ja joka tuottaa kriittiset peruspalvelut keskittyen erityisesti terveyteen ja koulutukseen;

64.  suhtautuu myönteisesti Afganistanin liittymiseen WTO:hon vuonna 2016 ja uskoo, että kauppa ja suorat ulkomaiset sijoitukset tuovat Afganistanille lisäarvoa tulevaisuudessa; toteaa, että WTO:n jäsenyydellä voisi olla myönteinen rooli Afganistanin liittämisessä maailmantalouteen;

65.  panee merkille, että sen jälkeen, kun maa liittyi WTO:hon vuonna 2016, mikä lisäsi Afganistanin siteitä maailmantalouteen, EU myönsi Afganistanille tullittoman ja kiintiöttömän pääsyn EU:n markkinoille, mutta toteaa, että tarvitaan edelleen konkreettisia toimenpiteitä, jotta yksityissektorin on mahdollista hyödyntää tätä järjestelmää ja lisätä sen sisäistä kehitystä;

66.  painottaa, että Afganistanin viranomaisten olisi kehitettävä kestävä taloudellinen malli, jonka keskeisenä periaatteena on uudelleenjako; kehottaa EU:ta tukemaan Afganistania sen ympäristöön liittyvässä kehityksessä ja energiakäänteessä, koska puhdasta ja kestävää energiaa koskevat säännökset ovat kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanon vauhdittamisen kannalta olennaisen tärkeitä;

67.  korostaa, että tarvitaan lisätoimia, jotta voidaan lisätä valtion elinten valmiuksia laatia ja toteuttaa kauppastrategioita ja -politiikkoja, parantaa rajat ylittävää tavaroiden liikkuvuutta ja parantaa tuotteiden laatua niin, että ne täyttävät kansainväliset vaatimukset;

68.  kehottaa tehostamaan EU:hun sijoittautuneiden yritysten ja Afganistanin yksityissektorin yritysten välisiä suhteita; kannustaa panemaan täytäntöön pk-yritysten kehityksen kannalta suotuisat edellytykset;

69.  tukee ja pitää myönteisenä sitä, että EU, yksittäiset jäsenvaltiot tai muut kansainvälisen yhteisön jäsenet käynnistävät kehitysohjelman, jonka tavoitteena on auttaa pienyritysten omistajia ja yrittäjiä selviämään oikeudellisista kuluista, säännöksistä ja muista tuotannon esteistä, jotka muuten eivät kannusta yrityksiä siirtymään markkinoille ja/tai kasvamaan markkinoilla;

70.  toteaa, että Afganistanin mineraalivarannot tarjoavat maalle taloudellisen mahdollisuuden saada tuloja ja luoda työpaikkoja; panee merkille, että Kiina on osoittanut kiinnostuksensa näihin mineraalivarantoihin ja erityisesti harvinaisiin maametalleihin;

Muuttoliike

71.  toteaa, että muuttoliike on Afganistanille jatkuva haaste, joka aiheuttaa ongelmia naapurimaille ja EU:n jäsenvaltioille; pitää huolestuttavana pääasiassa Pakistanista ja Iranista ja vähemmässä määrin Euroopasta palaavien maastamuuttajien ennen näkemätöntä määrää; toteaa, että maan sisällä siirtymään joutuneita henkilöitä ja pakolaisia koskevat kysymykset ovat seurausta kapinallisryhmien harjoittaman väkivallan uhkasta Afganistanissa sekä taloudellisista ja ympäristötekijöistä; korostaa, että EU:n ja kansainvälisen yhteisön toimissa olisi keskityttävä laajamittaisen muuttoliikkeen perimmäisten syiden ehkäisemiseen; panee tyytyväisenä merkille Afganistanin kansallisen strategian palautusten hallinnoimiseksi; on kuitenkin huolissaan siitä, että Afganistanin viranomaisilla ei ole vakiintunutta sopeuttamispolitiikkaa, jonka mukaisesti ne huolehtisivat nykyisistä paluumuuttajista; on vakuuttunut siitä, että paluumuuttajien, erityisesti lasten, joille on taattava oikeus perus- ja keskiasteen koulutukseen, asianmukainen uudelleenkotouttaminen on ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan varmistaa maan vakaus ja se, että palautetut henkilöt eivät joudu väkivallan tai pakottamisen kohteiksi palauttamismenettelyjen aikana;

72.  korostaa, että YK:n humanitaarisen avun koordinointitoimiston OCHA:n mukaan Afganistanissa 5,5 miljoonaa ihmistä on humanitaarisen avun tarpeessa , mukaan lukien konfliktin tai kuivuuden vuoksi kotimaansa sisällä siirtymään joutuneet henkilöt, ja että kuivuus on pakottanut yli 250 000 ihmistä siirtymään maan pohjois- ja länsiosissa; panee merkille, että humanitaarisen avun suunnitelmasta on rahoitettu vain 33,5 prosenttia, ja kehottaa siksi EU:ta ja sen jäsenvaltioita tehostamaan toimiaan, jotta ne voivat vastata keskeisiin humanitaarisiin haasteisiin ja ihmisten tarpeisiin, ja kiinnittämään erityistä huomiota heikommassa asemassa oleviin henkilöihin, kuten vaikeasti tavoitettavien alueiden ihmisiin;

73.  pitää valitettavana, että huolimatta kumppanuutta ja kehitystä koskevan yhteistyösopimuksen 28 artiklan 4 kohdasta, jossa todetaan, että osapuolten olisi tehtävä takaisinottosopimus, virallista sopimusta ei ole tehty, vaan ainoastaan epävirallinen sopimus – yhteinen etenemissuunnitelma; pitää tärkeänä, että kaikki takaisinottoa koskevat sopimukset olisi virallistettava demokraattisen vastuuvelvollisuuden varmistamiseksi; pitää valitettavana, että yhteisen etenemissuunnitelman tekemiseen ei sovellettu parlamentaarista ja demokraattista valvontaa, ja korostaa, että on tärkeää käydä jatkuvaa vuoropuhelua asianomaisten toimijoiden kanssa kestävän ratkaisun löytämiseksi Afganistanin pakolaisia koskevan ongelman alueellisiin näkökohtiin;

74.  pitää valitettavana erityisesti koulutettujen ihmisten ja nuorten muuttoaaltoa Afganistanista länteen, joka johtuu tulevaisuudennäkymien puuttumisesta maassa; korostaa EU:n apua Pakistanissa ja Iranissa asuvien afganistanilaisten siirtolaisten elämän parantamiseksi; kehottaa näitä maita olemaan karkottamatta kyseisiä henkilöitä, koska katkottamisella voisi olla erittäin kielteinen vaikutus Afganistanin vakauteen ja talouteen; vaatii, että pakolaisten palauttaminen koteihinsa järjestetään turvallisesti, hallitusti ja vapaaehtoisesti;

75.  on erittäin tyytyväinen komission vuonna 2016 perustamaan suureen hankkeeseen, jossa parannetaan Afganistaniin, Bangladeshiin ja Pakistaniin palaavien maastamuuttajien uudelleenkotoutumista ja jossa on varattu 72 miljoonaa euroa nimenomaan Afganistanille vuosiksi 2016–2020;

76.  korostaa, että Afganistanille annettavaa EU:n kehitysapua ei pitäisi nähdä pelkästään maahanmuuton ja rajavalvonnan näkökulmasta, ja katsoo, että kehitysavulla olisi puututtava tehokkaasti muuttoliikkeen perimmäisiin syihin;

Alakohtainen yhteistyö

77.  kehottaa komissiota esittämään kullekin alalle kattavan strategian, jonka tavoitteena on varmistaa laaja kehitys kaikilla yhteistyöaloilla Afganistanissa;

78.  kehottaa toteuttamaan toimia, joissa hyödynnetään EU:n kokemusta valmiuksien kehittämisestä ja julkisesta hallinnosta sekä virkamieskunnan uudistamisesta; korostaa, että verohallintoa on kiireellisesti parannettava; kehottaa tukemaan kansalaisyhteiskunnan järjestöjä kunnioittaen kaikilta osin niiden erilaisia etnisiä, uskonnollisia, sosiaalisia ja poliittisia taustoja;

79.  painottaa, että maatalouden osuus Afganistanin väestön tuloista on 50 prosenttia ja BKT:stä neljäsosa; panee merkille, että EU on sitoutunut käyttämään 1,4 miljardia euroa vuodesta 2014 vuoteen 2020 maaseudun kehityshankkeisiin; panee lisäksi merkille, että nämä hankkeet ovat ratkaisevan tärkeitä, jotta varmistetaan, että viljelijät eivät siirry harmaan talouden piiriin;

80.  panee merkille, että 80 prosenttia Afganistanin väestöstä harjoittaa omavaraisviljelyä viljelylle vihamielisessä ympäristössä ja heillä on huonot kastelumenetelmät; tukee toimien tehostamista elintarviketurvan parantamiseksi;

81.  panee huolestuneena merkille Afganistanin tämänhetkisen kuivuuden, joka on pahin vuosikymmeniin ja uhkaa ihmisiä, karjaa ja maataloutta; on lisäksi huolissaan usein toistuvista luonnonkatastrofeista, kuten rankkasadetulvista, maanjäristyksistä, maanvyörymistä ja ankarista talvista;

82.  panee huolestuneena merkille, että vehnän kaltaisille maataloustuotteille aiheutuneet vahingot voivat johtaa sisäiseen pakolaisuuteen, köyhyyteen, nälkiintymiseen ja joissakin tapauksissa mustaan pörssiin siirtymiseen ja että kolme miljoonaa ihmistä on elintarviketurvan ja elinkeinon menetyksen osalta äärimmäisen suuressa vaarassa;

83.  toteaa, että jos suurempi osa elintarviketuotannon arvoketjusta siirrettäisiin takaisin Afganistaniin, se voisi lisätä perheiden tuloja, parantaa elintarviketurvaa, vähentää elintarvikekustannuksia ja lisätä työllistymismahdollisuuksia;

84.  kehottaa EU:ta jatkamaan toimiaan terveydenhuollon parantamiseksi Afganistanissa ja korostaa rokotusten merkitystä kaikille, mutta erityisesti niille, jotka ovat erityisen alttiita sairauksille, kuten lapsille;

85.  pitää myönteisenä sitä, että pääsy terveydenhuoltoon on lisääntynyt yhdeksästä prosentista yli 57 prosenttiin, että elinajanodote on noussut 44 vuodesta 60 vuoteen ja että nämä parannukset olivat mahdollisia EU:n, yksittäisten jäsenvaltioiden ja kansainvälisen yhteisön tuen ansiosta; toteaa, että näistä saavutuksista huolimatta on tehtävä enemmän, jotta elinajanodote nousee edelleen ja jotta äitiys- ja lapsikuolleisuus vähenevät;

86.  tuomitsee ankarasti Afganistanin terveydenhuoltojärjestelmän korruptoituneet käytännöt, kuten laittomien lääkeaineiden maahantuonnin, ja kehottaa EU:ta jatkamaan Afganistanin hallituksen painostamista tehostamaan toimiaan tällaisten korruptoituneiden käytäntöjen estämiseksi;

87.  muistuttaa jälleen koulutettujen terveydenhuollon ammattilaisten tarpeesta Afganistanissa ja kannustaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita jatkamaan terveydenhuollon ammattilaisten viemistä kouluttamaan paikallisia lääkäreitä ja hoitajia;

88.  panee merkille, että ihmiskauppa ja siirtolaisten salakuljetus haittaavat kaikkia osapuolia ja erityisesti Afganistanin yhteiskuntaa; vaatii panemaan nopeasti täytäntöön voimassa olevat sopimukset ja vaihtamaan tietoja, jotta voidaan purkaa epävakaudesta ja heikoista instituutioista hyötyvät kansainväliset rikollisverkostot;

Kumppanuutta ja kehitystä koskevan yhteistyösopimuksen täytäntöönpano

89.  suhtautuu myönteisesti kumppanuutta ja kehitystä koskevaan yhteistyösopimukseen ensimmäisenä EU:n ja Afganistanin välisenä sopimussuhteena;

90.  panee merkille, että kumppanuutta ja kehitystä koskeva yhteistyösopimus muodostaa perustan suhteiden kehittämiselle eri aloilla, kuten oikeusvaltion, terveyden, maaseudun kehittämisen, koulutuksen, tieteen ja tekniikan sekä korruption, rahanpesun, terrorismin rahoituksen, järjestäytyneen rikollisuuden ja huumeiden torjunnan, muuttoliikkeen, ydinturvallisuuden, joukkotuhoasesulun ja ilmastonmuutoksen aloilla;

91.  suhtautuu myönteisesti yhteisten täytäntöönpanoelinten perustamiseen ja pitää erityisen tärkeänä, että käydään säännöllistä vuoropuhelua poliittisista kysymyksistä, kuten ihmisoikeuksista, erityisesti naisten ja lasten oikeuksista, jotka ovat olennaisia tässä sopimuksessa, ja että vastataan haasteisiin ja luodaan tilaisuuksia vahvempaan kumppanuuteen;

92.  ilmaisee huolensa siitä, että kumppanuutta ja kehitystä koskeva yhteistyösopimus ei sisällä määräyksiä sen täytäntöönpanon yhteisestä parlamentaarisesta valvonnasta; tukee Euroopan parlamentin, jäsenvaltioiden parlamenttien ja Afganistanin parlamentin roolia kumppanuutta ja kehitystä koskevan yhteistyösopimuksen täytäntöönpanon seurannassa;

93.  panee merkille, että EU on korvannut EU:n Afganistanin erityisedustajan erityislähettiläällä syyskuusta 2017 alkaen EUH:n rakenteen mukaisesti;

94.  pitää valitettavana, että neuvosto teki päätöksen väliaikaisesta soveltamisesta aloilla, jotka kuuluvat parlamentin hyväksynnän piiriin, erityisesti kauppaa ja investointeja koskevaa yhteistyötä koskevasta luvusta, joka kuuluu unionin yksinomaiseen toimivaltaan, sen sijaan, että neuvosto olisi pyytänyt ratifiointia prosessin varhaisessa vaiheessa ennen tämän vaiheen aloittamista; katsoo, että päätös on ristiriidassa SEU:n 4 artiklan 3 kohdassa vahvistetun vilpittömän yhteistyön periaatteen kanssa ja heikentää parlamentin oikeuksia ja velvollisuuksia;

o
o   o

95.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, EU:n Afganistanin erityislähettiläälle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä Afganistanin islamilaisen tasavallan hallitukselle ja parlamentille.

(1) EUVL L 67, 14.3.2017, s. 3.
(2) Hyväksytyt tekstit, P8_TA-PROV(2019)0169.
(3) EUVL C 65, 19.2.2016, s. 133.
(4) EUVL C 169 E, 15.6.2012, s. 108.
(5) EUVL C 168 E, 14.6.2013, s. 55.
(6) EUVL C 378, 9.11.2017, s. 73.
(7) EUVL C 349, 17.10.2017, s. 41.
(8) EUVL C 366, 27.10.2017, s. 129.
(9) EUVL C 66, 21.2.2018, s. 17.
(10) EUVL C 298, 23.8.2018, s. 39.
(11) EUVL C 337, 20.9.2018, s. 48.
(12) EUVL C 369, 11.10.2018, s. 85.
(13) Neuvoston 10. marraskuuta 2011 tekemät päätökset (16146/11 ja 16147/11).
(14) EASO Country of Origin Information report, Afganistan Security Situation – Update, toukokuu 2018, https://coi.easo.europa.eu/administration/easo/PLib/Afghanistan-security_situation_2018.pdf
(15) US Special Inspector General for Afghanistan Reconstruction (SIGAR), Quarterly report to the United States Congress, 30. lokakuuta 2018, https://www.sigar.mil/pdf/quarterlyreports/2018-10-30qr.pdf
(16) https://www.unodc.org/unodc/en/frontpage/2018/May/last-years-record-opium-production-in-afghanistan-threatens-sustainable-development--latest-survey-reveals.html


Norjan, Islannin, Sveitsin ja Liechtensteinin osallistuminen eu-LISAan ***
PDF 116kWORD 44k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 13. maaliskuuta 2019 esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin sekä Norjan kuningaskunnan, Islannin tasavallan, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välisen kyseisten valtioiden osallistumista vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan eurooppalaisen viraston toimintaan koskevan järjestelyasiakirjan tekemisestä unionin puolesta (15832/2018 – C8-0035/2019 – 2018/0316(NLE))
P8_TA-PROV(2019)0171A8-0081/2019

(Hyväksyntä)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (15832/2018),

–  ottaa huomioon luonnoksen Euroopan unionin sekä Norjan kuningaskunnan, Islannin tasavallan, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan väliseksi järjestelyasiakirjaksi (12367/2018),

–  ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 74 artiklan, 77 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdan, 78 artiklan 2 kohdan e alakohdan, 79 artiklan 2 kohdan c alakohdan, 82 artiklan 1 kohdan d alakohdan, 85 artiklan 1 kohdan, 87 artiklan 2 kohdan a alakohdan ja 88 artiklan 2 kohdan sekä 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan v alakohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C8-0035/2018),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan 1 ja 4 kohdan ja 108 artiklan 7 kohdan,

–  ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan suosituksen (A8-0081/2019),

1.  antaa hyväksyntänsä järjestelyasiakirjan tekemiselle;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Norjan kuningaskunnan, Islannin tasavallan, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan hallituksille ja parlamenteille.


EU:n erityisedustajien toiminta-ala ja tehtävät
PDF 152kWORD 55k
Euroopan parlamentin suositus 13. maaliskuuta 2019 neuvostolle, komissiolle ja komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle EU:n erityisedustajien toiminta-alasta ja tehtävistä (2018/2116(INI))
P8_TA-PROV(2019)0172A8-0171/2019

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 2, 3, 6, 21, 33 ja 36 artiklan,

–  ottaa huomioon neuvoston 26. heinäkuuta 2010 tekemän päätöksen Euroopan ulkosuhdehallinnon organisaatiosta ja toiminnasta(1),

–  ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan julkilausuman poliittisesta vastuusta(2),

–  ottaa huomioon unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan vuosittaiset kertomukset Euroopan parlamentille yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan täytäntöönpanosta,

–  ottaa huomioon EU:n vuosittaiset raportit ihmisoikeuksista ja demokratiasta maailmassa,

–  ottaa huomioon 20. marraskuuta 2002 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston toimielinten sopimuksen neuvoston arkaluonteisten turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alan tietojen saamisesta Euroopan parlamentin tutustuttavaksi,

–  ottaa huomioon 9. heinäkuuta 2007 annetut EU:n erityisedustajien nimittämistä, toimeksiantoa ja rahoitusta koskevat säännöt ja 11. maaliskuuta 2014 annetun neuvoston tiedotteen (7510/14),

–  ottaa huomioon 8. heinäkuuta 2010 antamansa päätöslauselman ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Euroopan ulkosuhdehallinnon organisaatiosta ja toiminnasta(3),

–  ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / korkean edustajan 28. kesäkuuta 2016 esittelemän Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspoliittisen globaalistrategian ja siitä annetut täytäntöönpanokertomukset,

–  ottaa huomioon neuvoston vuonna 2013 hyväksymät EU:n suuntaviivat homo- ja biseksuaalien, transihmisten sekä intersukupuolisten henkilöiden (hlbti) kaikkien ihmisoikeuksien edistämiseksi ja suojelemiseksi,

–  ottaa huomioon Helsingissä vuonna 1975 allekirjoitetun Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) päätösasiakirjan ja kaikki sen periaatteet ja pitää sitä keskeisenä asiakirjana Euroopan ja laajemman alueellisen turvallisuusjärjestyksen kannalta,

–  ottaa huomioon unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan vuosittaisista kertomuksista Euroopan parlamentille yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan täytäntöönpanosta antamansa päätöslauselmat,

–  ottaa huomioon päätöslauselmansa EU:n vuosittaisista raporteista ihmisoikeuksista ja demokratiasta maailmassa,

–  ottaa huomioon 15. marraskuuta 2017 antamansa suosituksen neuvostolle, komissiolle ja Euroopan ulkosuhdehallinnolle itäisestä kumppanuudesta ennen marraskuussa 2017 pidettävää huippukokousta(4),

–  ottaa huomioon 4. heinäkuuta 2017 antamansa päätöslauselman puuttumisesta ihmisoikeusloukkauksiin sotarikosten ja ihmisyyttä vastaan tehtyjen rikosten, kuten joukkotuhonnan, yhteydessä(5),

–  ottaa huomioon Ukrainasta antamansa päätöslauselmat, joissa vaaditaan EU:n erityisedustajan nimittämistä Krimille ja Donbassin alueelle,

–  ottaa huomioon 13. kesäkuuta 2012 neuvostolle antamansa suosituksen ihmisoikeuksista vastaavasta Euroopan unionin erityisedustajasta(6),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 110 ja 113 artiklan,

–  ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön (A8-0171/2019),

A.  ottaa huomioon, että EU:n kunnianhimoisena tavoitteena on olla vahvempi maailmanlaajuinen toimija, ei pelkästään taloudellisesti vaan myös poliittisesti, ja pyrkiä toimillaan ja politiikallaan edistämään kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden sekä sääntöihin perustuvan maailmanjärjestyksen ylläpitämistä;

B.  ottaa huomioon, että neuvosto nimittää EU:n erityisedustajat varapuheenjohtajan / korkean edustajan ehdotuksesta, ja heidän tehtävänään on edistää aihepiireittäin tai maantieteellisesti eriytyneitä poliittisia tai turvallisuuteen liittyviä erityistavoitteita; toteaa, että erityisedustajat ovat osoittautuneet arvokkaaksi ja joustavaksi unionin diplomatian välineeksi, sillä he voivat personoida ja edustaa unionia tärkeissä paikoissa ja tilanteissa kaikkien jäsenvaltioiden tuella; toteaa, että EU:n erityisedustajien tehtävien joustavuus merkitsee sitä, että he ovat operatiivisia välineitä, joita voidaan hyödyntää nopeasti, kun tietyistä maista tai tietyistä aiheista herää huolta;

C.  toteaa, että EU:n erityisedustajien tiivis läsnäolo paikalla tarjoaa heille suotuisan aseman vuoropuhelun käynnistämiseen kansalaisyhteiskunnan ja paikallisten toimijoiden kanssa sekä tutkimusten suorittamiseen paikalla; toteaa, että tämä suora kokemus antaa heille mahdollisuuden edistää osaltaan rakentavasti politiikan ja strategioiden laatimista;

D.  ottaa huomioon, että EU:lla on tällä hetkellä viisi alueellista erityisedustajaa (Afrikan sarvi, Sahel, Keski-Aasia, Lähi-idän rauhanprosessi, Etelä-Kaukasia ja Georgian kriisi), kaksi maakohtaista erityisedustajaa (Kosovo sekä Bosnia ja Hertsegovina) ja yksi aihepiirikohtainen erityisedustaja, joka vastaa ihmisoikeuksista;

E.  ottaa huomioon, että tällä hetkellä vain kaksi EU:n erityisedustajista on naisia;

F.  ottaa huomioon, että joissakin maissa EU:n maakohtaiset erityisedustajat ovat samalla myös unionin edustuston päällikköjä, mikä on auttanut osaltaan parantamaan unionin ulkomaanedustuksen johdonmukaisuutta ja tehokkuutta; katsoo, että uusien maakohtaisten erityisedustajien lähettämisen on oltava johdonmukaista EU:n ulkoisia toimia koskevien strategioiden kanssa, koska unionin edustustoja on vahvistettu Lissabonin sopimuksella, jolla niille annettiin vastuu kaikkien unionin paikan päällä toteuttamien toimien, myös YUTP-toimien, koordinoinnista;

G.  toteaa, että myös EU:n välittömässä naapurustossa on muitakin ensisijaisia alueita ja konflikteja, jotka edellyttävät erityishuomiota, enemmän osallistumista ja EU:n näkyvyyttä, kuten esimerkiksi Venäjän voimatoimet Ukrainassa ja Krimin laiton miehitys;

H.  toteaa, että EU:n erityisedustajat ovat osoittautuneet hyödyllisiksi etenkin käymällä korkean tason poliittista vuoropuhelua ja että heillä on valmiudet tavoittaa korkean tason kumppaneita hyvin arkaluonteisissa poliittisissa ympäristöissä;

I.  ottaa huomioon, että EU:n erityisedustajat rahoitetaan YUTP-määrärahoista, joita parlamentti on mukana hyväksymässä yhteispäätösmenettelyssä, ja että he vastaavat talousarvion toteuttamisesta komissiolle;

J.  ottaa huomioon, että varapuheenjohtaja / korkea edustaja on sitoutunut vastaamaan myönteisesti Euroopan parlamentin pyyntöihin kuulla vastanimitettyjä erityisedustajia ennen kuin heidän työnsä alkaa ja auttaa heitä tiedottamaan toiminnastaan säännöllisesti parlamentille;

K.  toteaa, että EU:n erityisedustajat valitaan sellaisten henkilöiden joukosta, jotka ovat aiemmin olleet korkeissa diplomaattisissa tai poliittisissa viroissa omassa maassaan tai kansainvälisissä järjestöissä; toteaa, että heillä on huomattavasti joustavuutta ja harkintavaltaa tehtäviensä toteutuksessa ja että tämä voi auttaa saavuttamaan tavoitteita, panemaan strategioita täytäntöön ja tuomaan lisäarvoa EU:lle;

L.  toteaa, että EU:n erityisedustajien keskeisenä tehtävänä on edistää osaltaan EU:n ulkoisten toimien ja edustuksen yhtenäisyyttä, johdonmukaisuutta ja tehokkuutta; toteaa, että erityisedustajat osoittavat EU:n mielenkiintoa tiettyä maata, aluetta tai aihealuetta kohtaan ja lisäävät sen näkyvyyttä sekä edistävät osaltaan tietyn EU:n strategian tai politiikan täytäntöönpanoa tehtäviensä kattamassa maassa, niiden kattamalla alueella tai aihealueella;

1.  suosittaa neuvostolle, komissiolle ja komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, että

Tehtävät

Välineet

Henkilökohtainen profiili

Toiminta-alat

Vuorovaikutus ja yhteistyö

   a) esitetään strateginen pohdinta EU:n erityisedustajien hyödyntämisestä ja heidän roolistaan, tehtävistään ja panoksestaan, kun pannaan täytäntöön EU:n globaalistrategiaa;
   b) varmistetaan, että erityisedustajia nimitetään vain, kun tämän välineen käytöstä saadaan selvää lisäarvoa, toisin sanoen kun erityisedustajien tehtäviä ei voida hoitaa tehokkaasti ulkoasiainhallinnon, mukaan lukien EU:n edustustot, tai komission nykyisten rakenteiden avulla;
   c) varmistetaan, että erityisedustajien avulla tehostetaan ennen kaikkea unionin toimia konfliktien ehkäisemiseksi ja ratkaisemiseksi ja EU:n strategioiden panemiseksi täytäntöön erityisesti sovittelun ja vuoropuhelun helpottamisen avulla ja EU:n poliittisten tavoitteiden edistämiseksi ulkosuhteiden alaan kuuluvilla temaattisilla erityisaloilla kansainvälistä oikeutta noudattaen;
   d) vältetään lisäämästä erityisedustajien määrää ja hajottamasta heidän tehtäviään, mikä aiheuttaisi päällekkäisyyksiä EU:n muiden toimielinten kanssa ja lisäisi koordinointikustannuksia;
   e) varmistetaan, että kun käsitellään alueellista turvallisuutta ja konfliktien ehkäisemistä, sovittelua ja niiden ratkaisemista, EU:n erityisedustajien tehtäviä ja toimia ohjaavat kansainvälisen oikeuden periaatteet, kuten ne on esitetty Helsingin vuoden 1975 päätösasiakirjassa, ja muut kansainvälisen oikeuden keskeiset normit samoin kuin konfliktien rauhanomainen ratkaisu, joka on keskeinen osa Euroopan turvallisuusjärjestystä, kuten EU:n globaalistrategiassa korostetaan; noudatetaan kaikkia sääntöjä ja politiikkaa, joita EU on hyväksynyt suhteessa heidän vastuullaan oleviin alueisiin tai konflikteihin;
   f) tarkastellaan kaikkia mahdollisia keinoja vahvistaa erityisedustajien roolia unionin ulkopolitiikan tehokkaana välineenä, jonka avulla voidaan kehittää ja edistää unionin ulkopoliittisia aloitteita ja edistää synergiaa, etenkin varmistamalla, että EU:n erityisedustajat voivat matkustaa vapaasti tehtäviinsä kuuluvalla alueella ja myös konfliktialueilla suorittaakseen tehtäviään tehokkaasti;
   g) varmistetaan EU:n erityisedustajien työn suurempi avoimuus ja näkyvyys myös raportoimalla julkisesti maavierailuista, työohjelmista ja painopistealoista sekä perustamalla omat verkkosivut heidän toimintansa julkisen valvonnan mahdollistamiseksi;
   h) vahvistetaan ominaisuuksia, joihin erityisedustajien lisäarvo perustuu ja joita ovat varapuheenjohtajan / korkean edustajan ja jäsenvaltioiden tukeen perustuva legitimiteetti, maakohtaiset, alueelliset tai aihepiirikohtaiset vastuut, poliittinen painoarvo, joustavuus ja EU:n läsnäolon ja näkyvyyden vahvistaminen kumppanimaissa, millä lujitetaan EU:n profiilia tehokkaana kansainvälisenä toimijana;
   i) annetaan riittävän pitkä toimeksianto, joka tarjoaa mahdollisuuksia pätevien ylempien toimihenkilöiden palkkaamiseen ja mahdollistaa tehtävien toteuttamisen sekä luottamuksen lisäämisen kumppaneihin nähden, verkostojen perustamisen ja prosesseihin vaikuttamisen; varmistetaan säännöllinen uudelleentarkastelu maan, alueen tai kyseisen alan kehityksen perusteella ja mahdollistetaan myös toimeksiannon jatkaminen, jos olosuhteet sitä edellyttävät;
   j) edistetään EU:n politiikan tai strategian täytäntöönpanoa tehtävien kattamalla alueella sekä strategioiden tai politiikkojen laatimista ja tarkistamista;
   k) varmistetaan, että konfliktien ehkäiseminen ja ratkaiseminen, sovittelu ja vuoropuhelun helpottaminen sekä perusvapaudet, ihmisoikeudet, demokratia, oikeusvaltio ja sukupuolten tasa-arvo ovat horisontaalisia painopisteitä ja näin ollen kulmakiviä EU:n erityisedustajien tehtävissä, ja varmistetaan riittävä näillä aloilla toteutettuja toimia koskeva raportointi;
   l) edellytetään arviointi- ja seurantamenettelyjä, jotka kattavat saavutetut tulokset, kohdatut esteet, keskeiset haasteet ja politiikan laatimiseen tarvittavat tiedot, ja sen arviointia, miten erityisedustajan toimintaa koordinoidaan muiden EU:n toimijoiden kanssa, jotta voidaan edistää parhaiden käytäntöjen vaihtoa erityisedustajien kesken, sekä arvioidaan tuloksia ja harkitaan toimeksiantojen uusimista ja uudelleentarkastelua;
   m) varmistetaan Keski-Aasiaa koskevien tehtävien johdonmukaisuus EU:n vuoden 2007 Keski-Aasiaa koskevan strategian kanssa, jota tarkistettiin vuonna 2015, unionin tehokkuuden ja näkyvyyden lisäämiseksi alueella;
   n) otetaan käyttöön erityisedustajien pitkä karenssiaika tarkoituksena varmistaa mahdollisimman korkeat eettiset normit eturistiriitatilanteissa;
   o) varmistetaan, että parlamentin ulkoasiainvaliokunta osallistuu EU:n erityisedustajien uusista ja laajennetuista toimeksiannoista päättämiseen;
   p) säilytetään EU:n erityisedustajien nykyinen joustavuus ja riippumattomuus erillisenä YUTP:n välineenä, jolla on erillinen rahoituslähde ja etuoikeutettu suhde neuvostoon; vahvistetaan kuitenkin samalla koordinointia ja raportointia asiaan liittyvien EUH:n hallinto-osastojen (alueellinen, aihepiirikohtainen, YTPP ja kriisinhallinta) ja komission vastaavien pääosastojen kanssa; varmistetaan nopea ja avoin nimitys- ja vahvistusmenettely;
   q) pyritään ratkaisemaan institutionaalisen muistin säilyttämiseen ja jatkuvuuteen liittyvät puutteet erityisedustajien vaihtuessa siten, että vahvistetaan EUH:n antamaa logistista ja hallinnollista tukea, myös arkistoinnissa, ja ennen kaikkea siirretään tarvittaessa EUH:n ja muiden unionin toimielinten poliittisia neuvonantajia erityisedustajien palvelukseen;
   r) nimitetään erityisedustajiksi henkilöitä, joilla on laaja diplomaattinen ja poliittinen asiantuntemus ja asianmukainen profiili, ja varmistetaan etenkin, että heillä on poliittista painoarvoa, jota tarvitaan, kun luodaan yhteyksiä korkean tason keskustelukumppaneihin ja vahvistetaan keskinäistä luottamusta näiden kanssa; hyödynnetään tässä mielessä olemassa olevaa reserviä henkilöistä, joilla on poliittista ja diplomaattista kokemusta eri puolilta EU:ta; noudatetaan sukupuolten tasapainoa ja maantieteellistä tasapainoa; varmistetaan, että päätös tietyn henkilön nimittämisestä tehdään avoimesti ja vasta sen jälkeen, kun ehdokkaan hyväksyttävyys on vahvistettu erityisesti mahdollisten eturistiriitojen osalta, ja varmistetaan, että ehdokas täyttää vaadittavat eettiset normit;
   s) varmistetaan, että EU:n erityisedustajien nimitys voidaan vahvistaa vasta sen jälkeen, kun Euroopan parlamentin ulkoasiainvaliokunta on antanut heistä myönteisen arvion;
   t) helpotetaan valittuja ehdokkaita koskevien tietojen ja perustelujen saatavuutta;
   u) keskitetään erityisedustajien tehtävät alueellisen turvallisuuden vahvistamiseen ja konfliktien ehkäisyyn ja ratkaisemiseen erityisesti helpottamalla vuoropuhelua ja sovittelua, joissa EU:n toiminta voi tuoda lisäarvoa; varmistetaan, että aihepiirikohtaisen EU:n erityisedustajan tehtävät eivät ole päällekkäisiä komission tehtävien kanssa eivätkä heikennä tämän ja EUH:n roolia;
   v) otetaan huomioon EU:n erityisedustajien asema erityisenä diplomaattisena välineenä EU:n ulkoisissa toimissa ja otetaan huomioon unionin naapuruston vakaus, kannustetaan EU:n erityisedustajia kehittämään yhä läheisempiä suhteita sellaisten maiden kanssa, joihin pitkittyneet konfliktit vaikuttavat, ja korostetaan EU:n erityisedustajien suurta tarvetta edistää konfliktien rauhanomaista ratkaisua EU:n naapurustossa;
   w) pidetään myönteisenä ihmisoikeuksista vastaavan EU:n uuden erityisedustajan nimittämistä ja pannaan merkille viran aiemman haltijan tekemä työ, jolla hän täytti tehtävänsä edistäen EU:n ihmisoikeuspolitiikan tehokkuutta ja näkyvyyttä; toteaa, että virkaan liittyvät tehtävät ovat laajentuneet niin, että ne käsittävät kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön noudattamisen edistämisen ja kansainvälisen rikosoikeuden alan tukemisen;
   x) vahvistetaan ihmisoikeuksia käsittelevän EU:n erityisedustajan valmiuksia ja asemaa ottaen huomioon, että tehtävä on maailmanlaajuinen, joten se edellyttää ja merkitsee poliittista vuoropuhelua kolmansien maiden, asianomaisten kumppanien, kansalaisyhteiskunnan sekä kansainvälisten ja alueellisten järjestöjen kanssa, sekä toimintaa asianomaisilla kansainvälisillä foorumeilla;
   y) otetaan huomioon, ettei EU:n erityisedustajien määrää pidä lisätä merkittävästi, jotta tehtävän erityisluonne ei vesittyisi, ja lopetetaan vähitellen tämänhetkisten maakohtaisten EU:n erityisedustajien toimeksiannot ja harkitaan alueellisten EU:n erityisedustajien nimittämistä odotettaessa seuraavan komission ja EUH:n yleistä vastuunjakoa; harkitaan EU:n aihepiirikohtaisten erityisedustajien nimittämistä ilmastonmuutoksen torjunnan kansainvälistä koordinointia varten samoin kuin kansainväliselle humanitaariselle oikeudelle ja kansainväliselle oikeudelle sekä aseriisunnalle ja aseiden leviämisen estämiselle, ja viimeksi mainitussa tapauksessa tehtävät siirtyisivät EU:n tämänhetkiseltä erityislähettiläältä;
   z) nimitetään Ukrainaan uusi EU:n erityisedustaja, joka keskittyy erityisesti Krimiin ja Donbassiin ja vastaa ihmisoikeustilanteen seurannasta miehitetyillä alueilla, Minskin sopimusten täytäntöönpanon seurannasta, Asovanmeren de-eskalaation seurannasta sekä sisäisesti siirtymään joutuneiden henkilöiden oikeuksien noudattamisesta, kuten parlamentti on aiemmin vaatinut päätöslauselmissaan;
   aa) vahvistetaan erityisedustajien vuorovaikutusta ja koordinointia EU:n eri toimielinten, kansalaisyhteiskunnan ja jäsenvaltioiden kanssa, jotta varmistetaan mahdollisimman suuri synergia ja kaikkien toimijoiden johdonmukainen sitoutuminen; vahvistetaan erityisedustajien osallistumista EU:n konfliktien varhaisvaroitusjärjestelmään; varmistetaan, ettei muodostu päällekkäisyyksiä muiden korkean tason diplomaattisten tahojen, kuten EU:n erityislähettiläiden, kanssa; varmistetaan yhteistyö muiden samanmielisten kumppanien ja lähettiläiden kanssa ja myös YK:n, Naton ja Yhdysvaltojen lähettiläiden kanssa;
   ab) ottaen huomioon, että Euroopan parlamentti on ulkopolitiikan välineiden hallinnon hallinnoimien YUTP:n määrärahojen siviiliosion osalta toinen lainsäätäjä, vahvistetaan EU:n erityisedustajia koskevaa parlamentin valvontaa ja vahvistetaan edustajien vastuuvelvollisuutta ja heidän työnsä avoimuutta ja muistutetaan, että tämä tavoite voidaan saavuttaa jakamalla säännöllisesti tietoja siitä, miten erityisedustajat toteuttavat tehtäväänsä, sekä heidän työstään ja saavutuksistaan ja haasteistaan järjestämällä säännöllisesti ja ainakin vuosittain kokouksia ja keskusteluita EU:n erityisedustajien ja EP:n asianomaisten elinten välillä ja varsinkin parlamentin ulkoasiainvaliokunnan ja sen ihmisoikeuksien ja turvallisuus- ja puolustusalivaliokunnan kanssa, ja jaetaan järjestelmällisesti EP:lle EU:n erityisedustajien raportit ja maastrategiat, joita ne toimittavat neuvoston poliittisten ja turvallisuusasioiden komitealle sekä EUH:lle; ja vaaditaan sen vuoksi, että nämä asiakirjat on sisällytettävä YUTP:ta koskevaan toimielinten väliseen sopimukseen;
   ac) kannustetaan vuorovaikutusta ja helpotetaan vuoropuhelua kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisten kanssa EU:n erityisedustajien toiminta-alueilla osana ennaltaehkäisevää diplomatiaa ja sovitteluprosesseja, myös unionin näkyvyyden parantamiseksi; varmistetaan erityisesti, että EU:n erityisedustajat toteuttavat ennakoivia toimia kansalaisyhteiskunnan toimijoiden, ihmisoikeuksien puolustajien tai toisinajattelijoiden osalta, joihin voi kohdistua paikallisviranomaisten taholta uhkaa tai muita toimia;

2.  suosittelee, että seuraava Euroopan parlamentti edellyttää uudelta varapuheenjohtajalta / korkealta edustajalta sitoumusta käynnistää toimikautensa ensimmäisten kuuden kuukauden aikana strateginen pohdinta EU:n erityisedustajien hyödyntämisestä, kun pannaan täytäntöön globaalistrategiaa, edellä esitettyjen periaatteiden ja suositusten mukaisesti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle ja EU:n erityisedustajille.

(1) EUVL L 201, 3.8.2010, s. 30.
(2) EUVL C 210, 3.8.2010, s. 1.
(3) EUVL C 351E, 2.12.2011, s. 454.
(4) EUVL C 356, 4.10.2018, s. 130.
(5) EUVL C 334, 19.9.2018, s. 69.
(6) EUVL C 332E, 15.11.2013, s. 114.


Tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimukset ***I
PDF 355kWORD 125k
Päätöslauselma
Konsolidoitu teksti
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 13. maaliskuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimuksia koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä (COM(2015)0615 – C8-0387/2015 – 2015/0278(COD))
P8_TA-PROV(2019)0173A8-0188/2017

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2015)0615),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 114 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0387/2015),

–  ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnon ehdotetusta oikeusperustasta,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon 25. toukokuuta 2016 annetun Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(1),

–  ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 69 f artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 19. joulukuuta 2018 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 ja 39 artiklan,

–  ottaa huomioon sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan mietinnön sekä työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan, liikenne- ja matkailuvaliokunnan, kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan, naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan ja vetoomusvaliokunnan lausunnot (A8-0188/2017),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;(2)

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 13. maaliskuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/… antamiseksi tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimuksista

P8_TC1-COD(2015)0278


(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 114 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(3),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä(4),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)  Tämän direktiivin tarkoituksena on lähentää jäsenvaltioiden lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä, jotka koskevat tiettyjen tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimuksia, erityisesti poistamalla ja ehkäisemällä esteitä, joita tiettyjen esteettömien tuotteiden ja palvelujen vapaalle liikkuvuudelle aiheutuu jäsenvaltioiden erilaisista esteettömyysvaatimuksista. Näin voitaisiin lisätä esteettömien tuotteiden ja palvelujen saatavuutta sisämarkkinoilla ja parantaa asiaankuuluvien tietojen esteettömyyttä.

(2)  Esteettömistä tuotteista ja palveluista on suurta kysyntää, ja niiden henkilöiden määrän, joilla on jokin vamma, ennakoidaan kasvavan huomattavasti ▌. Kun tuotteista ja palveluista tehdään esteettömämpiä, yhteiskunnasta tulee osallistavampi ja vammaisten henkilöiden itsenäinen elämä helpottuu. Tässä yhteydessä olisi pidettävä mielessä, että unionissa vammaisuus on yleisempää naisten kuin miesten keskuudessa.

(3)  Tässä direktiivissä määritellään vammaiset henkilöt 13 päivänä joulukuuta 2006 hyväksytyn Yhdistyneiden kansakuntien vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen, jäljempänä 'vammaisyleissopimus', mukaisesti, jonka osapuolena unioni on ollut 21 päivästä tammikuuta 2011 alkaen ja jonka kaikki jäsenvaltiot ovat ratifioineet. Vammaisyleissopimuksessa todetaan, että 'vammaisiin henkilöihin' kuuluvat "ne, joilla on sellainen pitkäaikainen ruumiillinen, henkinen, älyllinen tai aisteihin liittyvä vamma, joka vuorovaikutuksessa erilaisten esteiden kanssa saattaa estää heidän täysimääräisen ja tehokkaan osallistumisensa yhteiskuntaan yhdenvertaisesti muiden kanssa". Direktiivi edistää täysimääräistä ja tehokasta osallistumista parantamalla sellaisten yleisten tuotteiden ja palvelujen saatavuutta, jotka alkuperäisessä muodossaan tai myöhemmin mukautettuina vastaavat vammaisten henkilöiden erityistarpeisiin.

(4)  Tästä direktiivistä hyötyisivät myös muut henkilöt, joilla on toimintarajoitteita, kuten ikääntyneet henkilöt, raskaana olevat naiset ja matkatavaroiden kanssa matkustavat henkilöt. Käsite "toimintarajoitteiset henkilöt" kattaa tässä direktiivissä henkilöt, joilla on sellainen fyysinen, psyykkinen, älyllinen tai aisteihin liittyvä vamma, ikääntymiseen liittyvä vamma taikka jokin muu ihmiskehon toimintaan liittyvä pysyvä tai tilapäinen tekijä, joka vuorovaikutuksessa erilaisten esteiden kanssa rajoittavat kyseisten henkilöiden mahdollisuuksia käyttää tuotteita ja palveluja, minkä vuoksi kyseisiä tuotteita ja palveluja on mukautettava heidän erityistarpeisiinsa.

(5)  Erot ▌jäsenvaltioiden sellaisten lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten välillä, jotka koskevat ▌vammaisten henkilöiden käyttämien tuotteiden ja palvelujen esteettömyyttä, muodostavat esteitä tuotteiden ja palveluiden vapaalle liikkuvuudelle sekä vääristävät toimivaa kilpailua sisämarkkinoilla. Joidenkin tuotteiden ja palvelujen osalta tällaiset erot saattavat lisääntyä unionissa vammaisyleissopimuksen tultua voimaan. Tällaisilla esteillä on huomattavia vaikutuksia talouden toimijoihin, varsinkin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin (pk-yrityksiin).

(6)  Kansallisten esteettömyysvaatimusten väliset erot eivät kannusta etenkään itsenäisiä ammatinharjoittajia, pk-yrityksiä ja ▌mikroyrityksiä osallistumaan liiketoimintaan omien kotimarkkinoidensa ulkopuolella. Jäsenvaltioissa voimassa olevat kansalliset tai jopa alueelliset tai paikalliset esteettömyysvaatimukset eroavat toisistaan sekä kattavuudeltaan että tarkkuudeltaan. Nämä erot ovat haitaksi kilpailukyvylle ja kasvulle, koska esteettömien tuotteiden ja palvelujen kehittämisestä ja markkinoinnista kutakin yksittäistä kansallista markkinaa varten koituu lisäkustannuksia.

(7)  Esteettömien tuotteiden ja ▌palvelujen kuluttajilta sekä apuvälineteknologian käyttäjiltä peritään korkeita hintoja, koska toimittajien välinen kilpailu on vähäistä. Kansallisten lainsäädäntöjen eroista johtuva hajanaisuus pienentää hyötyä, jota voitaisiin saada vaihtamalla kansallisella ja kansainvälisellä tasolla kokemuksia yhteiskunnalliseen ja tekniseen kehitykseen mukautumisesta.

(8)  Sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan takaamiseksi on välttämätöntä lähentää kansallisia säännöksiä unionin tasolla, jotta voidaan poistaa esteettömien tuotteiden ja palvelujen markkinoiden hajanaisuus, saada mittakaavaetuja, helpottaa valtioiden rajat ylittävää kauppaa ja liikkuvuutta sekä auttaa talouden toimijoita kohdistamaan resursseja innovointiin sen sijaan, että niitä käytettäisiin ▌kattamaan lainsäädännön hajanaisuudesta aiheutuvia menoja koko unionissa.

(9)  Esteettömyysvaatimusten yhdenmukaistamisen tuomat sisämarkkinaedut on osoitettu hissejä koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/33/EU(5) sekä liikenteen alaa koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 661/2009(6) soveltamisen yhteydessä.

(10)  Amsterdamin sopimukseen liitetyssä vammaisia henkilöitä koskevassa julistuksessa N:o 22 jäsenvaltioiden hallitusten edustajien konferenssi oli yhtä mieltä siitä, että unionin toimielinten on otettava huomioon vammaisten tarpeet suunniteltaessa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 114 artiklan mukaisia toimenpiteitä.

(11)  Komission 6 päivänä toukokuuta 2015 antaman tiedonannon "Digitaalisten sisämarkkinoiden strategia Euroopalle" yleisenä tavoitteena on tuottaa kestäviä taloudellisia ja yhteiskunnallisia hyötyjä yhdennetyillä digitaalisilla sisämarkkinoilla sekä tällä tavoin edistää kauppaa ja tukea työllisyyttä unionissa. Kuluttajat eivät edelleenkään voi hyötyä kaikista sisämarkkinoiden tarjoamista hinta- ja valikoimaeduista unionissa, koska rajat ylittäviä verkko-ostoksia tehdään edelleen hyvin vähän. Hajanaisuus heikentää myös valtioiden rajat ylittävän verkkokaupan transaktioiden kysyntää. Lisäksi tarvitaan yhteensovitettuja toimia sen varmistamiseksi, että ▌sähköinen sisältö, sähköiset viestintäpalvelut ja pääsy audiovisuaalisiin mediapalveluihin ovat ▌rajoituksetta myös vammaisten henkilöiden saatavilla. Sen vuoksi on tarpeen yhdenmukaistaa esteettömyysvaatimukset digitaalisten sisämarkkinoiden koko laajuudelta ja varmistaa, että kaikki unionin kansalaiset voivat kykyihinsä katsomatta hyötyä sisämarkkinoiden tarjoamista eduista.

(12)  Unionin tultua vammaisyleissopimuksen osapuoleksi sopimuksen määräyksistä on tullut erottamaton osa unionin oikeusjärjestystä ja ne sitovat unionin toimielimiä ja jäsenvaltioita.

(13)  Vammaisyleissopimuksen mukaan sen osapuolten on toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen vammaisille henkilöille muiden kanssa yhdenvertaisen pääsyn fyysiseen ympäristöön, kuljetukseen, tiedottamiseen ja viestintään, muun muassa tieto- ja viestintäteknologiaan ja -järjestelmiin, sekä muihin yleisölle avoimiin tai tarjottaviin järjestelyihin ja palveluihin kaupunki- ja maaseutualueilla. Vammaisten henkilöiden oikeuksia käsittelevä Yhdistyneiden kansakuntien komitea on todennut, että on tarpeen luoda oikeuskehys, joka sisältää konkreettisia, toteuttamiskelpoisia ja aikataulusidonnaisia vertailuarvoja, jotta esteettömyyden asteittaista täytäntöönpanoa voidaan seurata.

(14)  Vammaisyleissopimuksessa kehotetaan sen osapuolia toteuttamaan tai edistämään vammaisille henkilöille soveltuvan uuden teknologian, mukaan lukien tieto- ja viestintäteknologian, liikkumisen apuvälineiden, laitteiden ja apuvälineteknologian, tutkimusta ja kehittämistä sekä edistämään niiden saatavuutta ja käyttöä. Vammaisyleissopimuksessa myös kehotetaan asettamaan etusijalle kohtuuhintainen teknologia.

(15)  Vammaisyleissopimuksen voimaantulo jäsenvaltioiden oikeusjärjestyksissä tarkoittaa sitä, että jäsenvaltioiden on annettava täydentäviä kansallisia säännöksiä tuotteiden ja palvelujen esteettömyydestä. Ilman unionin toimia nämä säännökset johtaisivat entistä suurempiin eroihin jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten välillä.

(16)  Siksi on tarpeen helpottaa vammaisyleissopimuksen täytäntöönpanoa unionissa säätämällä yhteisistä unionin säännöistä. Tämä direktiivi auttaa myös jäsenvaltioita niiden pyrkimyksissä täyttää yhdenmukaisella tavalla esteettömyyttä koskevat kansalliset sitoumuksensa ja vammaisyleissopimuksen mukaiset velvoitteensa.

(17)  Komission 15 päivänä marraskuuta 2010 antamassa tiedonannossa "Euroopan vammaisstrategia 2010–2020: uudistettu sitoutuminen esteettömään Eurooppaan" tunnistetaan vammaisyleissopimuksen mukaisesti esteettömyys yhdeksi kahdeksasta toiminta-alasta, todetaan, että esteettömyys on yksi perusedellytyksistä yhteiskuntaan osallistumiselle, ja asetetaan tavoitteeksi varmistaa tuotteiden ja palvelujen esteettömyys.

(18)  Tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvat tuotteet ja palvelut määriteltiin vaikutusten arvioinnin valmistelun aikana toteutetun seulonnan perusteella, minkä yhteydessä yksilöitiin ▌tuotteet ja palvelut, jotka ovat merkityksellisiä ▌vammaisille henkilöille ja ▌joista jäsenvaltiot ovat antaneet tai saattavat antaa toisistaan poikkeavia, sisämarkkinoiden toiminnalle vahingollisia kansallisia esteettömyysvaatimuksia.

(19)  Tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvien palvelujen esteettömyyden varmistamiseksi olisi vastaavasti edellytettävä, että kyseisten palvelujen tarjoamisessa käytettävät tuotteet, joiden kanssa kuluttaja on vuorovaikutuksessa, täyttävät tämän direktiivin sovellettavat esteettömyysvaatimukset.

(20)  Vaikka palvelu tai sen osa teetettäisiin alihankintana kolmannella osapuolella, palvelun esteettömyys ei saisi vaarantua ja palveluntarjoajien olisi noudatettava tämän direktiivin velvoitteita. Palveluntarjoajien olisi varmistettava henkilöstönsä asianmukainen ja jatkuva koulutus, jotta voidaan varmistaa, että se on perillä esteettömien tuotteiden ja palvelujen käyttötavoista. Koulutuksen olisi katettava muun muassa tiedotus-, neuvonta- ja mainontatoimet.

(21)  Esteettömyysvaatimukset olisi muotoiltava niin, että ne aiheuttavat ▌talouden toimijoille ja jäsenvaltioille ▌mahdollisimman pienen rasitteen.

(22)  On ▌tarpeen täsmentää esteettömyysvaatimukset tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden ja palvelujen markkinoille saattamista varten, jotta voidaan varmistaa kyseisten tuotteiden ja palvelujen vapaa liikkuvuus sisämarkkinoilla.

(23)  Tässä direktiivissä olisi tehtävä toiminnalliset esteettömyysvaatimukset pakollisiksi, ja ne olisi laadittava yleisten tavoitteiden muodossa. Kyseisten vaatimusten olisi oltava riittävän tarkkoja, jotta voidaan luoda oikeudellisesti sitovia velvoitteita, ja riittävän yksityiskohtaisia, jotta voidaan arvioida vaatimustenmukaisuutta ja varmistaa siten sisämarkkinoiden moitteeton toiminta tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden ja palvelujen osalta, ja niissä olisi jätettävä joustovaraa innovointia varten.

(24)  Tämä direktiivi sisältää monia toiminnallista suorituskykyä koskevia vaatimuksia, jotka liittyvät tuotteiden ja palveluiden käyttötapoihin. Kyseisiä vaatimuksia ei ole tarkoitettu yleisesti käytettäväksi vaihtoehdoksi tämän direktiivin esteettömyysvaatimuksille, vaan niitä olisi käytettävä vain hyvin erityisissä olosuhteissa. Kyseisiä vaatimuksia olisi sovellettava tuotteiden ja palveluiden erityisiin toimintoihin tai ominaisuuksiin siten, että tuotteesta tai palvelusta tulee esteetön, jos tämän direktiivin esteettömyysvaatimuksissa ei oteta kantaa yhteen tai useampaan erityiseen toimintoon tai ominaisuuteen. Jos esteettömyysvaatimus sisältää tiettyjä teknisiä vaatimuksia ja tuotteessa tai palvelussa ne on täytetty vaihtoehtoisella teknisellä ratkaisulla, kyseisen teknisen ratkaisun olisi silti oltava asiaankuuluvien esteettömyysvaatimusten mukainen ja esteettömyydeltään vähintään vastaavan tasoinen asiaankuuluvien suorituskykyä koskevien vaatimusten mukaisesti.

(25)  Tämän direktiivin olisi katettava kuluttajille tarkoitetut yleiskäyttöiset tietokonelaitteistot. Jotta kyseiset laitteistot toimisivat esteettömästi, myös niiden käyttöjärjestelmien olisi oltava esteettömiä. Tällaisilla luonteeltaan monitoimisilla tietokonelaitteistoilla voidaan asianmukaisten ohjelmistojen avulla suorittaa yleisimpiä kuluttajien haluamia tietojenkäsittelytehtäviä, ja ne on tarkoitettu kuluttajien käyttöön. Tällaisia tietokonelaitteistoja ovat esimerkiksi henkilökohtaiset tietokoneet, mukaan lukien pöytätietokoneet, kannettavat tietokoneet, älypuhelimet ja taulutietokoneet. Kulutuselektroniikkatuotteisiin sulautetut erityistietokoneet eivät ole kuluttajille tarkoitettuja yleiskäyttöisiä tietokonelaitteistoja. Tämän direktiivin ei olisi katettava tapauskohtaisesti tiettyä toimintoa toteuttavia yksittäisiä osia, kuten emolevyjä tai muistisiruja, joita käytetään tai saatetaan käyttää mainituissa laitteistoissa.

(26)  Tämän direktiivin olisi katettava myös maksupäätteet, mukaan lukien niiden laitteistot ja ohjelmistot, sekä tietyt sellaiset vuorovaikutteiset itsepalvelupäätteet, mukaan lukien niiden laitteistot ja ohjelmistot, joita käytetään tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvien palvelujen tarjoamiseen, kuten pankkiautomaatit, tiettyihin palveluihin oikeuttavia lippuja toimittavat lippuautomaatit, kuten matkalippuautomaatit, pankkien konttorien jonotuslippuautomaatit, lähtöselvitysautomaatit sekä tietojen tarjoamiseen käytettävät vuorovaikutteiset itsepalvelupäätteet, muun muassa vuorovaikutteiset tiedotusnäytöt.

(27)  Tietyt tietojen tarjoamiseen käytettävät vuorovaikutteiset itsepalvelupäätteet, jotka on asennettu ajoneuvojen, lentokoneiden, laivojen tai liikkuvan kaluston kiinteiksi osiksi, olisi kuitenkin jätettävä tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle, koska ne muodostavat osan kyseisistä ajoneuvoista, lentokoneista, laivoista tai liikkuvasta kalustosta, jotka eivät kuulu tämän direktiivin soveltamisalaan.

(28)  Tämän direktiivin olisi katettava myös Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2018/1972(7) määritellyt sähköiset viestintäpalvelut, mukaan lukien hätäviestintään tarkoitetut viestintäpalvelut. Jäsenvaltiot pyrkivät tällä hetkellä varmistamaan esteettömyyden vammaisille henkilöille erilaisilla toimenpiteillä, joita ei ole yhdenmukaistettu kaikkialla sisämarkkinoilla. Varmistamalla, että samoja esteettömyysvaatimuksia sovelletaan kaikkialla unionissa, tuotetaan mittakaavaetuja useissa jäsenvaltioissa toimiville taloudellisille toimijoille ja helpotetaan sitä, että nämä palvelut ovat tosiasiallisesti vammaisten henkilöiden saatavilla heidän omassa jäsenvaltiossaan ja kun he matkustavat muissa jäsenvaltioissa. Jotta sähköiset viestintäpalvelut, myös hätäviestintä, olisivat esteettömiä, palveluntarjoajien olisi äänen lisäksi järjestettävä reaaliaikainen tekstitys ja videokuvan sisältävät täydelliset interaktiivisuusominaisuudet (total conversation services) sekä varmistettava näiden kaikkien viestintävälineiden synkronointi. Sen lisäksi, että jäsenvaltiot noudattavat tämän direktiivin vaatimuksia direktiivin (EU) 2018/1972 mukaisesti, niiden olisi voitava määrittää välityspalvelujen tarjoaja, jota vammaiset henkilöt voisivat käyttää.

(29)  Tällä direktiivillä yhdenmukaistetaan sähköisiä viestintäpalveluja ja niihin liittyviä tuotteita koskevat esteettömyysvaatimukset ja täydennetään direktiiviä (EU) 2018/1972, jossa vahvistetaan vammaisten loppukäyttäjien vastaavia käyttö- ja valinnanmahdollisuuksia koskevat vaatimukset. Direktiivissä (EU) 2018/1972 vahvistetaan myös yleispalveluvelvollisuuksien osalta vaatimuksia, jotka koskevat internetyhteyden ja ääniviestintäpalvelujen kohtuuhintaisuutta sekä niihin liittyvien päätelaitteiden, erityislaitteiden ja vammaisille kuluttajille tarkoitettujen palvelujen kohtuuhintaisuutta ja saatavuutta.

(30)  Tämän direktiivin soveltamisalaan olisi kuuluttava myös kuluttajapäätelaitteet, joissa on vuorovaikutteisia tietojenkäsittelyominaisuuksia ja joita oletettavasti käytetään ensisijaisesti sähköisiin viestintäpalveluihin pääsemiseksi. Tässä direktiivissä olisi kyseisiin laitteisiin luettava reitittimen tai modeemin kaltaiset laitteet, joita käytetään osana sähköisten viestintäpalvelujen käyttöjärjestelyjä.

(31)  Tässä direktiivissä pääsyllä audiovisuaalisiin mediapalveluihin olisi tarkoitettava sitä, että audiovisuaaliseen sisältöön pääsy on esteetöntä ja käytössä on mekanismeja, joiden ansiosta vammaiset henkilöt voivat käyttää avustavia teknologioita. Audiovisuaalisiin mediapalveluihin pääsyn tarjoavia palveluja voisivat olla verkkosivustot, verkkosovellukset, digisovitinten sovellukset, ladattavat sovellukset, mobiililaitepohjaiset palvelut – muun muassa mobiilisovellukset ja niihin liittyvät mediatoistimet – sekä hybriditelevisiopalvelut. Audiovisuaalisten mediapalvelujen esteettömyyttä säännellään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2010/13/EU(8); poikkeuksen muodostaa sähköisten ohjelmaoppaiden esteettömyys, joka sisällytetään audiovisuaalisiin mediapalveluihin pääsyn mahdollistavien palvelujen, joihin sovelletaan tätä direktiiviä, määritelmään.

(32)  Lento-, linja-auto-, rautatie- ja vesiliikenteen henkilöliikennepalvelujen yhteydessä tämän direktiivin soveltamisalaan olisi sisällytettävä muun muassa vammaisten matkustajien matkustamista varten pyytämien kuljetuspalveluja koskevien tietojen, reaaliaikaiset matkatiedot mukaan luettuina, välittäminen verkkosivustojen, mobiililaitepohjaisten palvelujen, vuorovaikutteisten tiedotusnäyttöjen ja vuorovaikutteisten itsepalvelupäätteiden avulla. Tähän voisivat kuulua palveluntarjoajan henkilöliikennetuotteita ja -palveluja koskevat tiedot, ennen matkaa annettavat tiedot, matkan aikana annettavat tiedot sekä tiedot, joita annetaan, jos palvelu peruutetaan tai sen lähtö viivästyy. Muuhun tiedottamiseen voisi myös kuulua hinnoista ja alennuksista annettavat tiedot.

(33)  Tätä direktiiviä olisi sovellettava myös verkkosivustoihin, mobiililaitepohjaisiin palveluihin, mukaan lukien henkilöliikennepalvelujen tarjoajien tämän direktiivin soveltamisalan mukaisesti kehittämiin tai saataville asettamiin tai niiden lukuun kehitettyihin ja saataville asetettuihin mobiilisovelluksiin, sähköisiin matkalippupalveluihin, sähköisiin matkalippuihin sekä vuorovaikutteisiin itsepalvelupäätteisiin.

(34)  Lento-, linja-auto-, rautatie- ja vesiliikenteen henkilöliikennepalvelujen alalla tämän direktiivin soveltamisalan olisi perustuttava matkustajien oikeuksia koskevaan nykyiseen lainsäädäntöön. Kun tätä direktiiviä ei sovelleta tietyntyyppisiin liikennepalveluihin, jäsenvaltioiden olisi kannustettava palveluntarjoajia soveltamaan tämän direktiivin asiaankuuluvia esteettömyysvaatimuksia.

(35)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2016/2102(9) säädetään jo liikennepalveluja, myös kaupunki- ja esikaupunkiliikennepalveluja ja alueellisia liikennepalveluja, tarjoavien julkisten elinten velvollisuudesta tehdä verkkosivuistaan esteettömät. Tässä direktiivissä säädetään vapautuksia mikroyrityksille, jotka tarjoavat palveluja, mukaan lukien kaupunki-, esikaupunki- ja alueelliset liikennepalvelut. Lisäksi tämä direktiivi sisältää velvoitteita varmistaa, että verkkokauppasivustot ovat esteettömiä. Koska tämä direktiivi velvoittaa suurimman osan yksityisistä liikennepalvelujen tarjoajista tekemään lippujen verkkomyyntiin käyttämistään verkkosivuista esteettömiä, tässä direktiivissä ei ole tarpeen asettaa muita kaupunki- ja esikaupunkiliikennepalvelujen tarjoajien ja alueellisten liikennepalvelujen tarjoajien verkkosivustoja koskevia vaatimuksia.

(36)  Matkustajaliikenteen alalla voimassa oleva unionin lainsäädäntö kattaa jo joitakin tässä direktiivissä asetettujen esteettömyysvaatimusten osia erityisesti tietojen antamisen osalta. Tällaisia jo katettuja vaatimusten osia on esimerkiksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 261/2004(10), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1107/2006(11), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1371/2007(12), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1177/2010(13) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 181/2011(14). Näihin kuuluvat myös Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/57/EY(15) perusteella annetut asiaankuuluvat säädökset. Sääntelyn johdonmukaisuuden varmistamiseksi kyseisissä asetuksissa vahvistettuja esteettömyysvaatimuksia ja kyseisiä säädöksiä olisi sovellettava edelleen kuten ennenkin. Tämän direktiivin lisävaatimuksilla täydennetään kuitenkin nykyisiä vaatimuksia ja parannetaan siten sisämarkkinoiden toimintaa liikenteen alalla vammaisten henkilöiden edun mukaisesti.

(37)  Jos joitakin liikennepalvelujen osia tarjotaan jäsenvaltioiden alueen ulkopuolella, niitä ei olisi luettava tämän direktiivin soveltamisalaan, vaikka palvelu olisikin suunnattu unionin markkinoille. Näiden osien osalta henkilöliikennepalvelujen tarjoajat olisi velvoitettava varmistamaan tämän direktiivin vaatimusten noudattaminen vain siltä osin kuin palvelu tarjotaan unionin alueella. Lentoliikenteen ollessa kyseessä unionin lentoliikenteen harjoittajien olisi kuitenkin varmistettava, että tämän direktiivin sovellettavat vaatimukset täyttyvät myös kolmannessa maassa sijaitsevalta lentoasemalta lähtevien ja jäsenvaltion alueella sijaitsevalle lentoasemalle saapuvien lentojen osalta. Lisäksi kaikkien lentoliikenteen harjoittajien, myös niiden, joilla ei ole toimilupaa unionissa, olisi varmistettava, että tämän direktiivin sovellettavat vaatimukset täyttyvät tapauksissa, joissa lennot lähtevät unionin alueelta kolmannen maan alueelle.

(38)  Kaupunkien viranomaisia olisi kannustettava sisällyttämään kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmiinsa kaupunkiliikennepalvelujen esteettömyys ja julkaisemaan säännöllisesti luetteloita parhaista käytännöistä, jotka koskevat julkisen kaupunkiliikenteen ja liikkuvuuspalvelujen esteettömyyttä.

(39)  Pankkipalveluja ja rahoituspalveluja koskevalla unionin oikeudella pyritään suojaamaan näiden palvelujen kuluttajia ja antamaan niille tietoa koko unionissa, mutta siihen ei sisälly esteettömyysvaatimuksia. Jotta vammaiset henkilöt voisivat käyttää näitä palveluja kaikkialla unionissa, myös verkkosivustojen ja mobiililaitepohjaisten palvelujen, mukaan lukien mobiilisovellusten, välityksellä tarjottavien palvelujen osalta, tehdä laajoihin tietoihin perustuvia päätöksiä ja luottaa siihen, että heitä suojataan asianmukaisesti yhdenvertaisesti muiden kuluttajien kanssa, ja jotta palveluntarjoajille varmistetaan tasapuoliset toimintaedellytykset, tässä direktiivissä olisi vahvistettava yhteiset esteettömyysvaatimukset tiettyjä kuluttajille tarjottavia pankki- ja rahoituspalveluja varten.

(40)  Asianmukaisia esteettömyysvaatimuksia olisi myös sovellettava tunnistustapoihin, sähköiseen allekirjoitukseen ja maksupalveluihin, koska niitä tarvitaan kuluttajan suorittaessa pankkitoimia.

(41)  Sähkökirjatiedostot perustuvat sähköiseen tietokonekoodaukseen, jonka avulla pääosin teksti- tai graafisessa muodossa olevaa kirjallista teosta voidaan levittää ja lukea. Sähkökirjatiedostojen esteettömyys määräytyy koodauksen tarkkuusasteen perusteella, varsinkin siltä osin kuin se koskee teoksen erilaisten olennaisten osatekijöiden määrittelyä ja sen rakenteen standardoitua kuvausta. Esteettömyyttä edistävän yhteentoimivuuden olisi optimoitava kyseisten tiedostojen yhteensopivuus asiakassovellusten sekä nykyisten ja tulevien avustavien teknologioiden kanssa. Erityisteosten, kuten sarjakuvien, lastenkirjojen ja taidekirjojen, ominaispiirteitä olisi tarkasteltava kaikkien sovellettavien esteettömyysvaatimusten osalta. Erilaisten esteettömyysvaatimusten soveltaminen jäsenvaltioissa vaikeuttaisi kustantajien ja muiden talouden toimijoiden mahdollisuutta hyötyä sisämarkkinoiden eduista, saattaisi aiheuttaa yhteentoimivuusongelmia sähköisten lukulaitteiden kanssa ja rajoittaisi vammaisten kuluttajien pääsyä palveluun. Sähkökirjojen yhteydessä palveluntarjoajan käsitteeseen voisivat sisältyä kustantajat ja muut kirjojen jakeluun osallistuvat talouden toimijat. Vammaiset henkilöt kohtaavat tunnetusti edelleen tekijänoikeudella ja lähioikeuksilla suojatun sisällön saatavuuteen liittyviä esteitä, ja tilanteeseen onkin jo puututtu tietyillä toimenpiteillä, esimerkiksi hyväksymällä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/1564(16) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/1563(17), ja tähän liittyviä unionin toimenpiteitä voitaisiin toteuttaa lisää tulevaisuudessa.

(42)  Tässä direktiivissä verkkokaupan palvelut määritellään palveluksi, joka suoritetaan etäpalveluna, verkkosivustojen ja mobiilipohjaisten palvelujen välityksellä, sähköisessä muodossa ja kuluttajan omasta pyynnöstä kuluttajasopimuksen tekemiseksi. Kyseisessä määritelmässä ilmaisulla "etäpalvelu" tarkoitetaan palvelua, joka toimitetaan siten, että osapuolet eivät ole samanaikaisesti läsnä. Ilmaisulla "sähköisessä muodossa" tarkoitetaan palvelua, joka lähetetään alun perin lähetyspaikasta ja vastaanotetaan määränpäässä tietoja elektronisesti käsittelevien (mukaan lukien digitaalinen pakkaaminen) ja tallentavien laitteiden avulla ja joka lähetetään, siirretään ja vastaanotetaan kokonaan linjoja, radioyhteyttä, optisia tai muita elektromagneettisia välineitä käyttäen. Ilmaisulla "kuluttajan omasta pyynnöstä" tarkoitetaan palvelua, joka toimitetaan omasta pyynnöstä. Koska Verkkokaupan palvelujen merkitys on kasvanut ja ne ovat hyvin teknologiakeskeisiä, on tärkeää yhdenmukaistaa niiden esteettömyyttä koskevat vaatimukset.

(43)  Tämän direktiivin verkkokaupan palveluja koskevia esteettömyysvaatimuksia olisi sovellettava kaikkien tuotteiden ja palvelujen verkkomyyntiin ja täten myös sellaisten tuotteiden ja palvelujen myyntiin, jotka tämä direktiivi kattaa sellaisenaan.

(44)  Hätäviesteihin vastaamisen esteettömyyteen liittyvät toimenpiteet olisi toteutettava rajoittamatta hätäpalvelujen organisointia ja vaikuttamatta kyseisten palvelujen organisointiin, joka kuuluu edelleen jäsenvaltioiden yksinomaiseen toimivaltaan.

(45)  Direktiivin (EU) 2018/1972 mukaisesti jäsenvaltioiden on määrä varmistaa, että hätäpalvelut ovat hätäviestien välityksellä vammaisten loppukäyttäjien saatavilla muiden loppukäyttäjien käyttömahdollisuuksia vastaavalla tavalla tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimukset yhdenmukaistavan unionin lainsäädännön mukaisesti. Komission ja kansallisten sääntelyviranomaisten tai muiden toimivaltaisten viranomaisten on määrä toteuttaa asianmukaiset toimenpiteet, joilla varmistetaan, että vammaiset loppukäyttäjät voivat käyttää hätäpalveluja vastaavin edellytyksin kuin muut loppukäyttäjät matkustaessaan toisessa jäsenvaltiossa, mahdollisuuksien mukaan ilman ennakkorekisteröintiä. Kyseisillä toimenpiteillä pyritään varmistamaan yhteentoimivuus kaikissa jäsenvaltioissa ja niiden on perustuttava mahdollisimman pitkälle direktiivin (EU) 2018/1972 39 artiklassa säädettyihin eurooppalaisiin standardeihin tai eritelmiin. Kyseiset toimenpiteet eivät estä jäsenvaltioita hyväksymästä lisävaatimuksia kyseisessä direktiivissä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Jäsenvaltioiden olisi vaihtoehtoisesti voitava täyttää tässä direktiivissä asetetut esteettömyysvaatimukset, jotka koskevat vammaisten käyttäjien hätäviesteihin vastaamista, osoittamalla välityspalveluja tarjoava kolmas osapuoli, jota vammaiset henkilöt voivat käyttää viestiessään hätäkeskuksen kanssa, kunnes kyseiset hätäkeskukset pystyvät käyttämään sähköisiä viestintäpalveluja IP-yhteyskäytäntöjen kautta varmistaakseen hätäviesteihin vastaamisen esteettömyyden. Tämän direktiivin velvoitteita ei olisi kuitenkaan tulkittava niin, että rajoitettaisiin tai vähennettäisiin vammaisten loppukäyttäjien eduksi asetettuja velvoitteita, mukaan lukien vastaavaa pääsy sähköisiin viestintäpalveluihin ja hätäpalveluihin sekä direktiivissä (EU) 2018/1972 säädetyt esteettömyysvelvoitteet.

(46)  Direktiivissä (EU) 2016/2102 vahvistetaan esteettömyysvaatimuksia, jotka koskevat julkisen sektorin elinten verkkosivustoja ja mobiilisovelluksia sekä muita asiaan liittyviä näkökohtia, erityisesti asiaankuuluvien verkkosivustojen ja mobiilisovellusten vaatimustenmukaisuutta. Kyseisessä direktiivissä on kuitenkin luettelo tietyistä poikkeuksista. Vastaavanlaiset poikkeukset tulevat kysymykseen myös sovellettaessa tätä direktiiviä. Osassa tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvasta, julkisen sektorin elinten verkkosivustojen ja mobiilisovellusten kautta toteutettavasta toiminnasta, kuten henkilöliikennepalveluissa tai verkkokaupan palveluissa olisi lisäksi noudatettava tämän direktiivin sovellettavia esteettömyysvaatimuksia sen varmistamiseksi, että tuotteiden ja palveluiden verkkomyynti on vammaisten henkilöiden saavutettavissa riippumatta siitä, onko myyjä julkinen vaiko yksityinen talouden toimija. Tämän direktiivin esteettömyysvaatimusten olisi oltava yhdenmukaisia direktiivin (EU) 2016/2102 vaatimusten kanssa, lukuun ottamatta eroja esimerkiksi seurannassa, raportoinnissa ja täytäntöönpanon valvonnassa.

(47)  Verkkosivustojen ja direktiivissä (EU) 2016/2102 tarkoitettujen mobiilisovellusten saavutettavuuden neljä periaatetta ovat havaittavuus, joka tarkoittaa, että tiedot ja käyttöliittymän osat on esitettävä käyttäjille tavoilla, jotka he voivat havaita; hallittavuus, joka tarkoittaa, että käyttöliittymän osien ja navigoinnin on oltava hallittavia; ymmärrettävyys, joka tarkoittaa, että tietojen ja käyttöliittymän toiminnan on oltava käsitettäviä; ja toimintavarmuus, joka tarkoittaa, että sisällön on oltava riittävän toimintavarma, jotta hyvin erilaiset asiakassovellukset, mukaan lukien avustavat teknologiat, voivat tulkita sitä luotettavasti. Kyseiset periaatteet ovat merkityksellisiä myös tämän direktiivin kannalta.

(48)  Jäsenvaltioiden olisi toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että tämän direktiivin kattamien ja sovellettavat esteettömyysvaatimukset täyttävien tuotteiden ja palvelujen vapaa liikkuvuus unionissa ei esty esteettömyysvaatimuksiin liittyvistä syistä.

(49)  Rakennettua ympäristöä koskevat yhtenäiset esteettömyysvaatimukset voisivat joissakin tapauksissa helpottaa asiaa koskevien palvelujen ja vammaisten henkilöiden vapaata liikkuvuutta. Sen vuoksi jäsenvaltioiden olisi voitava tämän direktiivin perusteella ottaa säännösten piiriin rakennettu ympäristö, jota käytetään tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvien palvelujen tarjoamiseen, sen varmistamiseksi, että liitteessä III vahvistetut esteettömyysvaatimukset täyttyvät.

(50)  Esteettömyys olisi toteutettava järjestelmällisesti poistamalla esteitä ja ehkäisemällä niiden syntyä, mieluiten noudattamalla universaalia tai kaikkia palvelevaa suunnittelutapaa, jolla edistetään sen varmistamista, että vammaisilla henkilöillä on muiden kanssa yhdenvertainen mahdollisuus saada palveluja ja tuotteita. Vammaisyleissopimuksen mukaan tämä lähestymistapa "tarkoittaa tuotteiden, ympäristöjen, ohjelmien ja palvelujen suunnittelua sellaisiksi, että kaikki ihmiset voivat käyttää niitä mahdollisimman laajasti ilman mukautuksia tai erikoissuunnittelua". Vammaisyleissopimusta vastaavasti kaikkia palveleva suunnittelu "ei sulje pois yksittäisten vammaisryhmien mahdollisesti tarvitsemia apuvälineitä". Esteettömyys ei myöskään saisi sulkea pois kohtuullisten mukauttamistoimien toteuttamista, jos sellaista vaaditaan unionin oikeudessa tai kansallisessa oikeudessa. Esteettömyyttä ja kaikkia palvelevaa suunnittelua olisi tulkittava vammaisten henkilöiden oikeuksien komitean laatiman yleisen huomautuksen nro 2 (2014) 9 artiklan (Esteettömyys) mukaisesti.

(51)  Tuotteen tai palvelun kuuluminen tämän direktiivin soveltamisalaan ei automaattisesti tarkoita, että tuote tai palvelu kuuluu neuvoston direktiivin 93/42/ETY(18) soveltamisalaan. Jotkin avustavat teknologiat, jotka ovat lääkinnällisiä laitteita, voisivat kuitenkin kuulua kyseisen direktiivin soveltamisalaan.

(52)  Pk- ja mikroyritykset luovat suurimman osan työpaikoista unionissa. Näille yrityksille, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä tulevan kasvun kannalta, on hyvin usein hankalaa kehittää tuotteitaan tai palvelujaan, erityisesti rajatylittävässä toimintaympäristössä. Pk- ja mikroyritysten työtä on siksi helpotettava yhdenmukaistamalla kansallisia esteettömyyssäännöksiä, kuitenkin siten, että pidetään kiinni välttämättömistä varmistustoimista.

(53)  Jotta mikroyrityksiin ja pk-yrityksiin voidaan soveltaa tätä direktiiviä, niiden on täytettävä aidosti komission suosituksen 2003/361/EY(19) ja asiaankuuluvan oikeuskäytännön vaatimukset, joiden tarkoituksena on estää sen sääntöjen kiertäminen.

(54)  Unionin oikeuden johdonmukaisuuden varmistamiseksi tämän direktiivin olisi perustuttava Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseen N:o 768/2008/EY(20), sillä se koskee tuotteita, jotka jo kuuluvat unionin muiden säädösten soveltamisalaan, ottaen samalla huomioon tämän direktiivin esteettömyysvaatimusten erityispiirteet.

(55)  Kaikkien tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvien ja toimitus- ja jakeluketjuun osallistuvien talouden toimijoiden olisi varmistettava, että ne asettavat saataville markkinoille ainoastaan sellaisia tuotteita, jotka ovat tämän direktiivin ▌mukaisia. Samaa olisi sovellettava palveluja tarjoaviin talouden toimijoihin. On tarpeen säätää selkeästä ja oikeasuhteisesta velvollisuuksien jakautumisesta, joka vastaa kunkin talouden toimijan tehtävää toimitus- ja jakeluprosessissa.

(56)  Talouden toimijoiden olisi oltava vastuussa tuotteiden ja palvelujen vaatimustenmukaisuudesta suhteessa niiden rooliin toimitusketjussa, jotta voidaan taata korkeatasoinen esteettömyyden suoja ja oikeudenmukainen kilpailu unionin markkinoilla.

(57)  Tämän direktiivin velvoitteita olisi sovellettava talouden toimijoihin yhtä lailla julkisella kuin yksityisellä sektorilla.

(58)  Valmistajalla on parhaat mahdollisuudet suorittaa täydellinen vaatimustenmukaisuuden arviointi, koska sillä on yksityiskohtaiset tiedot suunnittelu- ja valmistusprosessista. Vaikka vastuu tuotteiden vaatimustenmukaisuudesta säilyy valmistajalla, markkinavalvontaviranomaisilla olisi oltava keskeinen rooli sen tarkistamisessa, onko unionissa markkinoilla saataville asetettavat tuotteet valmistettu unionin oikeuden mukaisesti.

(59)  Tuojat ja jakelijat olisi otettava mukaan kansallisten viranomaisten suorittamiin markkinavalvontatehtäviin, ja niiden olisi osallistuttava toimiin aktiivisesti antamalla toimivaltaisille viranomaisille kaikki tarvittavat tiedot asiaankuuluvasta tuotteesta.

(60)  Tuojien olisi varmistettava, että kolmansista maista peräisin olevat tuotteet, jotka tulevat unionin markkinoille, ovat tämän direktiivin ▌ mukaisia, ja etenkin, että valmistajat ovat tehneet asianmukaisia vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyitä kyseisten tuotteiden osalta.

(61)  Tuotetta markkinoille saattaessaan maahantuojien olisi ilmoitettava tuotteessa nimensä, rekisteröity toiminimensä tai rekisteröity tavaramerkkinsä sekä osoite, josta niihin saa yhteyden.

(62)  Jakelijoiden olisi varmistettava, että niiden tuotteelle suorittama käsittely ei vaikuta haitallisesti tuotteen vaatimustenmukaisuuteen suhteessa tämän direktiivin esteettömyysvaatimuksiin.

(63)  Kutakin talouden toimijaa, joka saattaa tuotteen markkinoille omalla nimellään tai tavaramerkillään taikka muuttaa jo markkinoille saatettua tuotetta tavalla, joka saattaa vaikuttaa sovellettavien vaatimusten täyttymiseen, on pidettävä valmistajana, ja tällaisen talouden toimijan on otettava hoitaakseen valmistajalle kuuluvat velvoitteet.

(64)  Suhteellisuuteen liittyvistä syistä esteettömyysvaatimuksia olisi sovellettava ainoastaan siinä määrin kuin ne eivät aiheuta kohtuutonta rasitetta asianomaiselle talouden toimijalle, tai siinä määrin kuin ne eivät edellytä tuotteiden ja palvelujen perusteellista muuttamista siten, että niistä tulisi perustavanlaatuisesti erilaisia tämän direktiivin mukaisesti. Käytössä olisi kuitenkin oltava valvontamekanismeja, joilla voidaan tarkistaa, onko poikkeaminen esteettömyysvaatimusten soveltamisesta ollut oikeutettua.

(65)  Tässä direktiivissä olisi noudateltava "pienet ensin" -periaatetta ja otettava huomioon pk-yrityksille aiheutuva hallinnollinen rasite. Tämän direktiivin olisi sisällettävä vain muutamia vaatimustenmukaisuuden arviointia koskevia sääntöjä, ja siinä olisi vahvistettava suojalausekkeet talouden toimijoita varten. Siinä ei siten säädetä yleisistä poikkeus- ja erityisjärjestelyistä kyseisiä yrityksiä varten. Näin ollen laadittaessa sääntöjä kaikkein asianmukaisimpien vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyjen valitsemista ja toteuttamista varten olisi otettava huomioon pk-yritysten tilanne, ja esteettömyysvaatimusten vaatimustenmukaisuuden arviointiin liittyvät velvoitteet olisi rajattava sellaisiksi, ettei niistä aiheudu pk-yrityksille kohtuutonta rasitetta. Lisäksi markkinavalvontaviranomaisten olisi toiminnassaan otettava riittävällä tavalla huomioon yritysten koko ja kyseisen tuotannon luonne (pienet sarjat tai muu kuin sarjatuotanto), eikä niiden pitäisi tässä yhteydessä luoda tarpeettomia esteitä pk-yrityksille eikä laiminlyödä yleisen edun suojaamista.

(66)  Jos poikkeustapauksissa tämän direktiivin esteettömyysvaatimukset aiheuttaisivat kohtuutonta rasitetta talouden toimijoille, talouden toimijoita olisi vaadittava noudattamaan kyseisiä vaatimuksia vain siltä osin kuin ne eivät aiheuta kohtuutonta rasitetta. Tällaisissa asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa talouden toimijan ei olisi kohtuudella mahdollista soveltaa täysin yhtä tai useampaa tämän direktiivin esteettömyysvaatimusta. Talouden toimijan olisi kuitenkin tehtävä tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluva palvelu tai tuote mahdollisimman esteettömäksi soveltamalla kyseisiä vaatimuksia siinä määrin kuin niistä ei aiheudu kohtuutonta rasitetta. Sellaisia esteettömyysvaatimuksia olisi sovellettava täysin, joiden talouden toimija ei katso aiheuttavan kohtuutonta rasitetta. Yhden tai useamman esteettömyysvaatimuksen täyttämistä koskevat poikkeukset, jotka perustuvat vaatimuksista aiheutuvaan kohtuuttomaan rasitteeseen, eivät saisi ylittää sitä, mikä on tarkkaan ottaen tarpeen kyseisen rasitteen vähentämiseksi asianomaisen tuotteen tai palvelun osalta kussakin yksittäistapauksessa. Kohtuuttoman rasitteen aiheuttavien toimenpiteiden olisi katsottava olevan sellaisia, joista talouden toimijalle aiheutuisi liiallinen organisatorinen tai taloudellinen lisärasite, kun otetaan huomioon toimenpiteistä vammaisille henkilöille todennäköisesti koituvat edut tässä direktiivissä säädettyjen perusteiden mukaisesti. Edellä esitetyn perusteella olisi määriteltävä perusteet, jotta sekä talouden toimijat että asiaankuuluvat viranomaiset voivat verrata erilaisia tilanteita ja arvioida järjestelmällisesti, esiintyykö kohtuutonta rasitetta. Ainoastaan oikeutetut perusteet olisi otettava huomioon arvioitaessa sitä, missä määrin esteettömyysvaatimuksia ei voida täyttää sen takia, että ne aiheuttaisivat kohtuuttoman rasitteen. Oikeutetuiksi perusteiksi ei olisi katsottava sitä, että asiaa ei pidetä tärkeänä, kuten ei myöskään ajan tai tiedon puutetta.

(67)  Yleinen arvio kohtuuttomasta rasitteesta olisi tehtävä käyttämällä liitteessä VI vahvistettuja perusteita. Talouden toimijan olisi dokumentoitava kohtuutonta rasitetta koskeva arvio ottamalla huomioon asiaankuuluvat perusteet. Palveluntarjoajien olisi uusittava arvionsa kohtuuttomasta rasitteesta vähintään joka viides vuosi.

(68)  Talouden toimijan olisi ilmoitettava asiaankuuluville viranomaisille, että se on soveltanut perusteellista muutosta ja/tai kohtuutonta rasitetta koskevia tämän direktiivin säännöksiä. Talouden toimijan olisi vasta asiaankuuluvien viranomaisten pyynnöstä toimitettava arvioinnista kopio, jossa selvitetään, miksi sen tuote tai palvelu ei ole täysin esteetön, ja toimitettava näyttöä kohtuuttomasta rasitteesta tai perusteellisesta muutoksesta tai molemmista.

(69)  Vaikka palveluntarjoaja vaaditun arvioinnin pohjalta toteaisi, että olisi kohtuuton rasite vaatia, että kaikki tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvien palvelujen tarjoamiseen käytettävät itsepalvelupäätteet täyttävät tämän direktiivin esteettömyysvaatimukset, palveluntarjoajan olisi silti sovellettava kyseisiä vaatimuksia siltä osin kuin kyseiset vaatimukset eivät aiheuta sille kohtuutonta rasitetta. Näin ollen palveluntarjoajien olisi arvioitava, missä määrin se, että kaikki itsepalvelupäätteet ovat rajoitetusti esteettömiä tai täysin esteettömiä itsepalvelupäätteitä on rajoitettu määrä, antaisi niille mahdollisuuden välttää kohtuuton rasite, joka niille muuten aiheutuisi, ja ne olisi velvoitettava noudattamaan tämän direktiivin esteettömyysvaatimuksia ainoastaan näiltä osin.

(70)  Mikroyritykset eroavat kaikista muista yrityksistä rajallisten henkilöresurssiensa, vuotuisen liikevaihtonsa tai vuotuisen taseensa vuoksi. Sen vuoksi esteettömyysvaatimusten noudattamista koskeva rasite merkitsee mikroyrityksissä yleensä suurempaa osuutta niiden taloudellisista ja henkilöresursseista kuin muissa yrityksissä ja on todennäköisemmin kohtuuttoman suuri osuus kustannuksista. Merkittävä osuus mikroyritysten kustannuksista koostuu asiakirjojen ja kirjanpidon laatimisesta tai säilyttämisestä sen osoittamiseksi, että unionin oikeudessa vahvistettuja erilaisia vaatimuksia noudatetaan. Kaikkien tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvien talouden toimijoiden olisi voitava arvioida tämän direktiivin esteettömyysvaatimusten noudattamisen suhteellisuutta, ja niiden olisi noudatettava kyseisiä esteettömyysvaatimuksia vain, jos ne eivät ole kohtuuttomia; tällaisen arvioinnin edellyttäminen palveluja tarjoavilta mikroyrityksiltä olisi jo itsessään kohtuuton rasite. Tämän direktiivin vaatimuksia ja velvoitteita ei siksi tulisi soveltaa mikroyrityksiin, jotka tarjoavat direktiivin soveltamisalaan kuuluvia palveluja.

(71)  Tämän direktiivin vaatimusten ja velvoitteiden olisi oltava kevyemmät tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvia tuotteita käsitteleville mikroyrityksille, jotta vähennetään hallinnollista rasitetta.

(72)  Vaikka jotkin mikroyritykset on vapautettu tämän direktiivin velvoitteista, kaikkia mikroyrityksiä olisi kannustettava valmistamaan, tuomaan maahan tai jakelemaan sellaisia tuotteita sekä tarjoamaan sellaisia palveluja, jotka ovat tämän direktiivin esteettömyysvaatimusten mukaisia, jotta kyseisten yritysten kilpailukyky ja kasvupotentiaali sisämarkkinoilla lisääntyisi. Jäsenvaltioiden olisi sen vuoksi tarjottava mikroyrityksille ohjeita ja välineitä, jotka helpottavat niiden kansallisten toimenpiteiden soveltamista, joilla tämä direktiivi saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä.

(73)  Kaikkien talouden toimijoiden olisi toimittava vastuullisesti ja noudattaen kaikkia sovellettavia oikeudellisia vaatimuksia, kun ne saattavat tuotteita markkinoille tai asettavat niitä saataville markkinoilla taikka tarjoavat palveluja markkinoilla.

(74)  Jotta vaatimustenmukaisuuden arviointi sovellettavien esteettömyysvaatimusten osalta olisi helpompaa, on tarpeen säätää vaatimustenmukaisuusolettamasta sellaisille tuotteille ja palveluille, jotka vastaavat vapaaehtoisia yhdenmukaistettuja standardeja, jotka on hyväksytty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1025/2012(21) mukaisesti tarkoituksena laatia yksityiskohtaiset tekniset eritelmät kyseisiä vaatimuksia varten. Komissio on jo antanut Euroopan standardointiorganisaatioille useita esteettömyyttä koskevia standardointipyyntöjä, kuten standardointitoimeksiannot M/376, M/473 ja M/420, joilla on merkitystä yhdenmukaistettujen standardien valmistelun kannalta.

(75)  Asetuksessa (EU) N:o 1025/2012 säädetään yhdenmukaistetuista standardeista esitettäviä vastalauseita koskevasta menettelystä tapauksissa, joissa kyseiset standardit eivät täytä tämän direktiivin vaatimuksia.

(76)  Eurooppalaisten standardien olisi oltava markkinalähtöisiä, niissä olisi otettava huomioon yleinen etu ja toimintapoliittiset tavoitteet, jotka ilmaistaan selkeästi komission yhdelle tai useammalle eurooppalaiselle standardointiorganisaatiolle esittämässä pyynnössä yhdenmukaistettujen standardien laatimisesta, ja niiden olisi perustuttava yhteisymmärrykseen. Yhdenmukaistettujen standardien puuttuessa ja jos se on sisämarkkinoiden yhdenmukaistamiseksi tarpeen, komission olisi tietyissä tapauksissa voitava antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan ▌tekniset eritelmät tämän direktiivin esteettömyysvaatimuksia varten. Teknisiin eritelmiin olisi turvauduttava vain tällaisissa tapauksissa. Komission olisi voitava hyväksyä teknisiä eritelmiä esimerkiksi silloin, kun standardointiprosessi on ajautunut umpikujaan siksi, että sidosryhmät eivät pääse yhteisymmärrykseen tai yhdenmukaistetun standardin laatiminen viivästyy aiheettomasti esimerkiksi siksi, että vaadittua laatua ei saavuteta. Kun komissio on esittänyt yhdelle tai useammalle eurooppalaiselle standardointiorganisaatiolle pyynnön yhdenmukaistettujen standardien laatimisesta, komission olisi jätettävä riittävästi aikaa niiden käsittelyyn, ennen kuin se hyväksyy samaa esteettömyysvaatimusta koskevia teknisiä eritelmiä. Komission ei olisi voitava hyväksyä teknistä eritelmää, jollei se ole tätä ennen yrittänyt saada esteettömyysvaatimuksia katetuiksi eurooppalaisella standardointijärjestelmällä, paitsi jos komissio voi osoittaa, että tekninen eritelmä on asetuksen (EU) N:o 1025/2012 liitteessä II vahvistettujen vaatimusten mukainen.

(77)  Jotta voidaan tehokkaimmalla tavalla ottaa käyttöön yhdenmukaistettuja standardeja ja teknisiä eritelmiä, joilla täytetään tämän direktiivin tuotteita ja palveluja koskevat esteettömyysvaatimukset, komission olisi otettava mukaan asian käsittelyyn vammaisia henkilöitä edustavat eurooppalaiset kattojärjestöt ja kaikki muut asiaankuuluvat sidosryhmät silloin, kun se on mahdollista.

(78)  Jotta varmistetaan tosiasiallinen mahdollisuus saada tietoja markkinavalvontaa varten, tiedot, joita vaaditaan vakuutuksen antamiseksi vaatimustenmukaisuudesta suhteessa kaikkiin sovellettaviin unionin säädöksiin, olisi asetettava saataville yhdessä ainoassa EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksessa. Hallinnollisen rasitteensa vähentämiseksi talouden toimijoiden olisi voitava sisällyttää tällaiseen yhteen ainoaan EU-vaatimustenmukaisuusvakuutukseen kaikki asiaa koskevat yksittäiset vaatimustenmukaisuusvakuutukset.

(79)  Tuotteiden vaatimustenmukaisuuden arvioinnin osalta tässä direktiivissä olisi käytettävä päätöksen N:o 768/2008/EY liitteessä II vahvistettua sisäisen tuotannonvalvonnan menettelyä (moduuli A), koska sen avulla talouden toimijat voivat osoittaa ja toimivaltaiset viranomaiset varmistaa ilman aiheetonta rasitetta, että markkinoilla saataville asetettavat tuotteet täyttävät esteettömyysvaatimukset.

(80)  Viranomaisten olisi tuotteiden markkinavalvonnan ja palvelujen vaatimustenmukaisuuden tarkastamisen yhteydessä tarkastettava myös vaatimustenmukaisuuden arvioinnit, mukaan lukien se, suoritettiinko asiaankuuluva perusteellista muutosta tai kohtuutonta rasitetta koskeva arviointi asianmukaisesti. Viranomaisten olisi tehtäviään hoitaessaan toimittava myös yhteistyössä vammaisten henkilöiden ja heitä ja heidän etujaan edustavien järjestöjen kanssa.

(81)  Tietojen, joita tarvitaan sen arvioimiseksi, ovatko palvelut ▌ tämän direktiivin esteettömyysvaatimusten mukaisia, olisi sisällyttävä yleisiin ehtoihin tai vastaavaan asiakirjaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/83/EU(22) soveltamista.

(82)  CE-merkintä osoittaa, että tuote on tämän direktiivin esteettömyysvaatimusten mukainen, ja se on näkyvä seuraus koko vaatimustenmukaisuuden arviointiprosessista laajassa merkityksessä. Tässä direktiivissä olisi noudatettava CE-merkintään sovellettavia yleisiä periaatteita, joista säädetään tuotteiden kaupan pitämiseen liittyvää akkreditointia ja markkinavalvontaa koskevista vaatimuksista annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 765/2008(23) . EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksen tekemisen ohella valmistajan olisi tiedotettava kuluttajille kustannustehokkaalla tavalla tuotteidensa esteettömyydestä.

(83)  Kiinnittämällä CE-merkinnän tuotteeseen valmistaja antaa asetuksen (EY) N:o 765/2008 mukaisesti vakuutuksen siitä, että tuote on kaikkien sovellettavien esteettömyysvaatimusten mukainen ja että valmistaja ottaa tuotteesta täyden vastuun.

(84)  Päätöksen N:o 768/2008/EY mukaisesti jäsenvaltiot ovat vastuussa vahvan ja tehokkaan tuotteiden markkinavalvonnan varmistamisesta alueellaan, ja niiden olisi annettava markkinavalvontaviranomaisilleen riittävästi toimivaltaa ja resursseja.

(85)  Jäsenvaltioiden olisi tarkastettava, ovatko palvelut tämän direktiivin velvoitteiden mukaisia, ja seurattava vaatimustenvastaisuuteen liittyvien valitusten tai raporttien käsittelyä sen varmistamiseksi, että korjaavia toimia toteutetaan.

(86)  Komissio voisi tarvittaessa antaa sidosryhmiä kuullen ei-sitovia suuntaviivoja, millä tuetaan markkinavalvontaviranomaisten ja palvelujen vaatimustenmukaisuuden tarkastamisesta vastaavien viranomaisten toimien koordinointia. Komission ja jäsenvaltioiden olisi voitava esittää aloitteita viranomaisten resurssien ja asiantuntemuksen jakamiseksi.

(87)  Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että markkinavalvontaviranomaiset ja palvelujen vaatimustenmukaisuuden tarkastamisesta vastaavat viranomaiset tarkastavat VIII ja IX luvun mukaisesti, noudattavatko talouden toimijat liitteessä VI vahvistettuja perusteita. Jäsenvaltiot olisi voitavanimetä erikoistunut elin täyttämään tämän direktiivin mukaiset markkinavalvontaviranomaisten ja palvelujen vaatimustenmukaisuuden tarkastamisesta vastaavien viranomaisten velvoitteet. Jäsenvaltioiden olisi voitava päättää, että tällaisen erikoistuneen elimen toimivalta rajataan tämän direktiivin soveltamisalaan tai tiettyihin osiin siitä rajoittamatta asetuksen (EY) N:o 765/2008 mukaisia jäsenvaltioiden velvoitteita.

(88)  Olisi luotava suojalausekemenettely, jota sovelletaan ainoastaan silloin, kun jäsenvaltiot ovat eri mieltä jonkin jäsenvaltion toteuttamista toimenpiteistä, ja jonka kautta ne, joita asia koskee, saavat tietoa suunnitelluista toimista sellaisten tuotteiden suhteen, jotka eivät täytä tämän direktiivin esteettömyysvaatimuksia. Suojalausekemenettelyn avulla markkinavalvontaviranomaisten olisi jo varhaisemmassa vaiheessa mahdollista ryhtyä yhteisiin toimiin asiaankuuluvien talouden toimijoiden kanssa tällaisten tuotteiden suhteen.

(89)  Silloin kun jäsenvaltiot ja komissio ovat yhtä mieltä jäsenvaltion toteuttaman toimenpiteen oikeutuksesta, komissiolta ei pitäisi edellyttää jatkotoimia, paitsi jos vaatimustenvastaisuuden voidaan katsoa johtuvan yhdenmukaistettujen standardien tai teknisten eritelmien puutteista.

(90)  Julkisista hankinnoista annetuissa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiveissä 2014/24/EU(24) ja 2014/25/EU(25), joissa määritellään menettelyt tiettyjä tavaroita (tuotteita), palveluja ja rakennusurakoita koskeville julkisille hankintasopimuksille ja suunnittelukilpailuille, vahvistetaan, että kaikissa hankinnoissa, jotka on tarkoitettu luonnollisten henkilöiden käyttöön, olipa kyse kansalaisista taikka hankintaviranomaisen tai -yksikön henkilöstöstä, tekniset eritelmät on asianmukaisesti perusteltuja tapauksia lukuun ottamatta määrä laatia siten, että voidaan ottaa huomioon esteettömyys vammaisille henkilöille tai kaikkien käyttäjien vaatimukset täyttävä suunnittelu. Lisäksi kyseisissä direktiiveissä vaaditaan, että jos pakolliset esteettömyysvaatimukset vahvistetaan unionin säädöksellä, tekniset eritelmät on määrä vahvistaa viittaamalla kyseiseen säädökseen, kun on kyse esteettömyydestä vammaisten henkilöiden kannalta tai kaikkien käyttäjien tarpeet huomioon ottavasta suunnittelusta. Tässä direktiivissä olisi vahvistettava sen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden ja palvelujen pakolliset esteettömyysvaatimukset. Tämän direktiivin esteettömyysvaatimukset eivät sido tuotteita ja palveluja, jotka eivät kuulu tämän direktiivin soveltamisalaan. Kyseisten esteettömyysvaatimusten käyttäminen muissa unionin säädöksissä kuin tässä direktiivissä vahvistettujen asiaankuuluvien velvoitteiden täyttämiseen kuitenkin helpottaisi esteettömyyden toteuttamista ja edistäisi osaltaan oikeusvarmuutta ja esteettömyysvaatimusten lähentämistä unionissa. Viranomaisia ei olisi estettävä vahvistamasta tämän direktiivin liitteessä I vahvistettuja esteettömyysvaatimuksia tiukempia vaatimuksia.

(91)  Tällä direktiivillä ei olisi muutettava muissa unionin säädöksissä olevien, esteettömyyttä koskevien säännösten pakollista tai vapaaehtoista luonnetta.

(92)  Tätä direktiiviä olisi sovellettava vain hankintamenettelyihin, joita varten on lähetetty tarjouskilpailukutsu tämän direktiivin soveltamisen alkamispäivän jälkeen, tai, jos tarjouskilpailukutsua ei ole tarkoitus lähettää, hankintamenettelyihin, jotka hankintaviranomainen tai -yksikkö on aloittanut tämän direktiivin soveltamisen alkamispäivän jälkeen.

(93)  Jotta voidaan varmistaa, että tätä direktiiviä sovelletaan asianmukaisesti, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat niiden esteettömyysvaatimusten tarkempaa määrittelemistä, jotka eivät luontaisesti voi tuottaa aiottua vaikutustaan, ellei niitä tarkenneta unionin sitovissa säädöksissä; sen ajan muuttamista, jona talouden toimijoiden on voitava tunnistaa kaikki talouden toimijat, jotka ovat toimittaneet niille tuotetta tai joille ne ovat toimittaneet tuotetta; sekä sellaisten asiaankuuluvien perusteiden tarkempaa erittelyä, jotka talouden toimijan on otettava huomioon arvioidessaan sitä, aiheuttaako esteettömyysvaatimusten noudattaminen kohtuuttoman rasitteen. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa(26) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(94)  Jotta voidaan varmistaa tämän ▌direktiivin yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa teknisten eritelmien osalta. Täytäntöönpanovaltaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011(27) mukaisesti.

(95)  Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että saatavilla on asianmukaisia ja tehokkaita keinoja tämän direktiivin noudattamisen varmistamiseksi, ja sen vuoksi otettava käyttöön asianmukaisia valvontamekanismeja, kuten markkinavalvontaviranomaisten harjoittama jälkikäteisvalvonta, jotta voidaan tarkistaa, onko esteettömyysvaatimusten soveltamista koskeva poikkeus oikeutettu. Jäsenvaltioiden olisi esteettömyyttä koskevia valituksia käsitellessään noudatettava yleistä hyvän hallinnon periaatetta ja erityisesti virkamiesten velvoitetta varmistaa, että kutakin valitusta koskeva päätös tehdään kohtuullisessa ajassa.

(96)  Komission olisi edistettävä tämän direktiivin yhdenmukaista täytäntöönpanoa perustamalla työryhmä, joka koostuu asiaankuuluvista viranomaisista ja sidosryhmistä ja jossa edistetään tietojen ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa ja annetaan neuvontaa. Viranomaisten ja asiaankuuluvien sidosryhmien, myös vammaisten henkilöiden ja heitä edustavien järjestöjen, yhteistyötä olisi edistettävä, jotta voidaan muun muassa lisätä tämän direktiivin esteettömyysvaatimuksia koskevien säännösten soveltamisen yhdenmukaisuutta sekä valvoa sen perusteellista muutosta ja kohtuutonta rasitetta koskevien säännösten täytäntöönpanoa.

(97)  Kun otetaan huomioon muutoksenhakumenettelyihin direktiivien 2014/24/EU ja 2014/25/EU soveltamisalaan kuuluvilla aloilla sovellettava oikeudellinen kehys, tämän direktiivin täytäntöönpanoa ja seuraamuksia koskevia säännöksiä ei olisi sovellettava hankintamenettelyihin, joita tässä direktiivissä vahvistetut velvoitteet koskevat. Tällainen poissulkeminen ei vaikuta jäsenvaltioilla perussopimusten mukaisesti oleviin velvollisuuksiin toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet unionin oikeuden soveltamisen ja vaikuttavuuden takaamiseksi.

(98)  Seuraamusten olisi oltava riittäviä suhteessa rikkomisen luonteeseen ja olosuhteisiin, jotta talouden toimijat eivät kokisi niitä vaihtoehdoksi, jonka avulla ne välttävät velvoitteen tehdä tuotteistaan ja palveluistaan esteettömiä.

(99)  Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että käytettävissä on voimassa olevan unionin lainsäädännön mukaisesti vaihtoehtoisia riidanratkaisumekanismeja, joiden avulla voidaan ratkaista kaikki väitetyt tämän direktiivin vastaisuudet, ennen kuin asia viedään tuomioistuimen tai toimivaltaisen hallintoviranomaisen käsiteltäväksi.

(100)  Jäsenvaltiot ovat selittävistä asiakirjoista 28 päivänä syyskuuta 2011 annetun jäsenvaltioiden ja komission yhteisen poliittisen lausuman(28) mukaisesti sitoutuneet perustelluissa tapauksissa liittämään ilmoitukseen toimenpiteistä, jotka koskevat direktiivin saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä, yhden tai useamman asiakirjan, joista käy ilmi direktiivin osien ja kansallisen lainsäädännön osaksi saattamiseen tarkoitettujen välineiden vastaavien osien suhde. Tämän direktiivin osalta lainsäätäjä pitää tällaisten asiakirjojen toimittamista perusteltuna.

(101)  Jotta palveluntarjoajilla on riittävästi aikaa sopeutua tämän direktiivin vaatimuksiin, on aiheellista säätää tämän direktiivin soveltamispäivän jälkeisestä viiden vuoden siirtymäajasta, jonka aikana sellaisten palvelun tarjoamiseen käytettävien tuotteiden, jotka on saatettu unionin markkinoille ennen voimaantulopäivää, ei tarvitse täyttää tämän direktiivin esteettömyysvaatimuksia, ellei palvelun tarjoaja korvaa niitä siirtymäajan aikana. Kun otetaan huomioon itsepalvelupäätteiden kustannukset ja pitkä elinkaari, on aiheellista säätää, että jos tällaisia päätteitä käytetään palvelun tarjoamiseen, niiden käyttöä voidaan jatkaa niiden kestoiän päättymiseen saakka, niin kauan kun niitä ei korvata toisella tämän ajanjakson aikana, mutta kuitenkin enintään 20 vuoden ajan.

(102)  Tämän direktiivin esteettömyysvaatimuksia olisi sovellettava sen päivän jälkeen markkinoille saatettaviin tuotteisiin ja tarjottaviin palveluihin, jona aletaan soveltaa kansallisia toimenpiteitä, joilla tämä direktiivi saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä, myös käytettyihin tuotteisiin, jotka tuodaan kolmannesta maasta ja saatetaan markkinoille tuon päivän jälkeen.

(103)  Tässä direktiivissä kunnioitetaan perusoikeuksia ja noudatetaan periaatteita, jotka on tunnustettu erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa, jäljempänä 'perusoikeuskirja'. Tällä direktiivillä pyritään erityisesti varmistamaan, että vammaisten henkilöiden oikeuksia hyötyä toimenpiteistä, joilla taataan heidän itsenäinen elämänsä, yhteiskunnallinen ja ammatillinen sopeutumisensa sekä osallistumisensa yhteiskuntaelämään, kunnioitetaan kaikilta osin, ja edistämään perusoikeuskirjan 21, 25 ja 26 artiklan soveltamista.

(104)  Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitetta, joka on tiettyjen esteettömien tuotteiden ja palvelujen vapaan liikkuvuuden esteiden poistaminen ja sen myötä sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan edistäminen, koska se edellyttää erilaisten voimassa olevien sääntöjen yhdenmukaistamista kunkin jäsenvaltion oikeusjärjestyksessä, vaan se voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla ▌määrittelemällä yhtenäiset esteettömyysvaatimukset ja sisämarkkinoiden toimintaa koskevat säännöt. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen ▌saavuttamiseksi,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

I LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde

Tämän direktiivin tarkoituksena on edistää sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa lähentämällä jäsenvaltioiden lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä, jotka koskevat tiettyjen tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimuksia, erityisesti poistamalla ja ehkäisemällä esteitä, joita jäsenvaltioiden erilaiset esteettömyysvaatimukset aiheuttavat tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden ja palvelujen vapaalle liikkuvuudelle.

2 artikla

Soveltamisala

1.  Tätä direktiiviä sovelletaan seuraaviin tuotteisiin, jotka saatetaan markkinoille … päivän …kuuta … [kuusi vuotta tämän direktiivin voimaantulosta] jälkeen:

a)  kuluttajien käyttöön tarkoitetut yleiskäyttöiset tietokonelaitteistot ja kyseisten laitteistojen käyttöjärjestelmät;

b)  itsepalvelupääteperiaatteella toimivat

i)  maksupäätteet;

ii)  seuraavat itsepalvelupäätteet, jotka on tarkoitettu tämän direktiivin kattamien palvelujen tarjoamiseen:

–   pankkiautomaatit;

–   matkalippuautomaatit;

–  lähtöselvitysautomaatit;

–  tietojen tarjoamiseen käytettävät vuorovaikutteiset itsepalvelupäätteet, paitsi ajoneuvojen, lentokoneiden, laivojen tai liikkuvan kaluston kiinteiksi osiksi asennetut päätteet;

c)  sähköisiin viestintäpalveluihin käytettävät kuluttajapäätelaitteet, joissa on vuorovaikutteisia tietojenkäsittelyominaisuuksia;

d)  kuluttajapäätelaitteet, joissa on vuorovaikutteisia tietojenkäsittelyominaisuuksia ja joiden avulla käytetään audiovisuaalisia mediapalveluja; sekä

e)  sähköiset lukulaitteet.

2.  Tätä direktiiviä sovelletaan seuraaviin palveluihin, joita tarjotaan kuluttajille … päivän …kuuta … [kuusi vuotta tämän direktiivin voimaantulosta] jälkeen, sanotun rajoittamatta 32 artiklan soveltamista:

a)  sähköiset viestintäpalvelut, paitsi koneiden välisten palvelujen tarjoamiseen käytettävät siirtopalvelut;

b)  palvelut, jotka tarjoavat pääsyn audiovisuaalisiin mediapalveluihin ▌;

c)  seuraavat lento-, linja-auto-, rautatie- ja vesiliikenteen henkilöliikennepalvelujen osat, lukuun ottamatta kaupunki- ja esikaupunkiliikennepalveluita sekä alueellisia liikennepalveluita, joita koskevat vain v alakohdan osat:

i)  verkkosivustot;

ii)  mobiililaitepohjaiset palvelut, myös mobiilisovellukset;

iii)  sähköiset liput ja sähköiset matkalippupalvelut;

iv)  kuljetuspalveluja koskevien tietojen välittäminen, reaaliaikaiset matkatiedot mukaan luettuina; tiedotusnäyttöjen osalta tämä koskee vain unionin alueella sijaitsevia vuorovaikutteisia näyttöjä; sekä

v)  unionin alueella sijaitsevat vuorovaikutteiset itsepalvelupäätteet, joita käytetään kyseisten henkilöliikennepalvelujen ▌minkä tahansa osan tarjoamiseen, lukuun ottamatta ajoneuvojen, lentokoneiden, laivojen tai liikkuvan kaluston kiinteiksi osiksi asennettuja päätteitä;

d)  kuluttajille tarkoitetut pankkipalvelut;

e)  sähkökirjat ja niiden lukemiseen tarkoitetut ohjelmistot; ja

f)  verkkokaupan palvelut.

3.  Tämä direktiivi koskee vastaamista eurooppalaiseen hätänumeroon '112' saapuviin hätäviesteihin.

4.  Tätä direktiiviä ei sovelleta seuraavaan verkkosivustojen ja mobiilisovellusten sisältöön:

a)  valmiiksi tallennettu aikasidonnainen media, joka on julkaistu ennen … päivää …kuuta … [kuusi vuotta tämän direktiivin voimaantulopäivästä];

b)  toimisto-ohjelmien tiedostot, jotka on julkaistu ennen … päivää …kuuta … [kuusi vuotta tämän direktiivin voimaantulopäivästä];

c)  verkkokartat ja karttapalvelut, jos navigointikäyttöön tarkoitettujen karttojen olennainen tieto tarjotaan saavutettavassa digitaalisessa muodossa;

d)  kolmannen osapuolen sisältö, jota asianomainen talouden toimija ei rahoita eikä kehitä ja joka ei ole sen valvonnassa;

e)  arkistoina pidettävien verkkosivustojen ja mobiilisovellusten sisältö, mikä tarkoittaa, että niissä on ainoastaan sisältöä, jota ei päivitetä eikä muokata … päivän …kuuta … [kuusi vuotta tämän direktiivin voimaantulopäivästä] jälkeen.

5.  Tämä direktiivi ei vaikuta direktiivin (EU) 2017/1564 eikä asetuksen (EU) 2017/1563 soveltamiseen.

3 artikla

Määritelmät

Tässä direktiivissä tarkoitetaan

1)  'vammaisilla henkilöillä' henkilöitä, joilla on sellainen pitkäaikainen ruumiillinen, henkinen, älyllinen tai aisteihin liittyvä vamma, joka vuorovaikutuksessa erilaisten esteiden kanssa saattaa estää heidän täysimääräisen ja tehokkaan osallistumisensa yhteiskuntaan yhdenvertaisesti muiden kanssa;

2)  'tuotteella' ainetta, valmistetta tai tavaraa, joka on valmistettu tuotantoprosessissa ja joka ei ole ruokaa, rehua, elävä kasvi tai eläin taikka ihmisestä peräisin oleva tuote, kasvituote tai eläintuote, joka liittyy suoraan niiden tulevaan lisääntymiseen;

3)  'palvelulla' palvelua sellaisena kuin se on määritelty Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/123(29)/EY 4 artiklan 1 alakohdassa;

4)  'palveluntarjoajalla' luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka tarjoaa palvelua unionin markkinoilla tai tarjoaa tällaista palvelua unionin kuluttajille;

5)  'audiovisuaalisilla mediapalveluilla' direktiivin 2010/13/EU 1 artiklan 1 kohdan a alakohdassa määriteltyjä palveluja;

6)  'pääsyn audiovisuaalisiin mediapalveluihin tarjoavilla palveluilla' sähköisten viestintäverkkojen välityksellä tarjottavia palveluja, joiden avulla yksilöidään, valitaan ja katsellaan audiovisuaalisia mediapalveluja ja palvelujen esteettömyyttä direktiivin 2010/13/EU 7 artiklan mukaisesti edistävien toimenpiteiden toteuttamisen tuloksena toimitettuja ominaisuuksia, joita ovat esimerkiksi kuuroille ja huonokuuloisille tarkoitetut tekstitykset, kuvailutulkkaus, puhuttu tekstitys ja viittomakielen tulkkaus, sekä vastaanotetaan näitä palveluja ja ominaisuuksia koskevia tietoja; ja joihin kuuluvat sähköiset ohjelmaoppaat;

7)  'audiovisuaalisten mediapalvelujen käyttöön tarkoitetuilla kuluttajapäätelaitteilla, joissa on vuorovaikutteisia tietojenkäsittelyominaisuuksia,' kaikkia laitteita, joiden päätarkoitus on tarjota pääsy audiovisuaalisiin mediapalveluihin;

8)  'sähköisellä viestintäpalvelulla' direktiivin (EU) 2018/1972 2 artiklan 4 alakohdassa määriteltyä sähköistä viestintäpalvelua;

9)  'eri viestintämuotojen täydelliseen interaktiivisuuteen perustuvilla palveluilla' direktiivin (EU) 2018/1972 2 artiklan 35 alakohdassa määriteltyjä eri viestintämuotojen täydelliseen interaktiivisuuteen perustuvia palveluja;

10)  'hätäkeskuksella' tai ilmauksella ”PSAP” direktiivin (EU) 2018/1972 2 artiklan 36 alakohdassa määriteltyä hätäkeskusta tai ilmausta ”PSAP”;

11)  'sopivimmalla hätäkeskuksella' direktiivin (EU) 2018/1972 2 artiklan 37 alakohdassa määriteltyä sopivinta hätäkeskusta;

12)  'hätäviestillä' direktiivin (EU) 2018/1972 2 artiklan 38 alakohdassa määriteltyä hätäviestiä;

13)  'hätäpalvelulla' direktiivin (EU) 2018/1972 2 artiklan 39 alakohdassa määriteltyä hätäpalvelua;

14)  'reaaliaikaisella tekstityksellä' pisteestä pisteeseen (PP) -tilanteissa tai monipisteneuvotteluissa käytettävää eräänlaista tekstipohjaista keskustelua, jossa lisättävä teksti lähetetään merkki merkiltä siten, että käyttäjä kokee viestinnän jatkuvana;

15)  'asettamisella saataville markkinoilla' tuotteen toimittamista unionin markkinoille liiketoiminnan yhteydessä jakelua, kulutusta tai käyttöä varten joko maksua vastaan tai veloituksetta;

16)  'markkinoille saattamisella' tuotteen asettamista ensimmäistä kertaa saataville unionin markkinoilla;

17)  'valmistajalla' luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka valmistaa taikka suunnitteluttaa tai valmistuttaa tuotetta ja markkinoi sitä omalla nimellään tai tavaramerkillään;

18)  'valtuutetulla edustajalla' unioniin sijoittautunutta luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, jolla on valmistajan antama kirjallinen toimeksianto hoitaa valmistajan puolesta tietyt tehtävät;

19)  'tuojalla' unioniin sijoittautunutta luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka saattaa kolmannesta maasta tuodun tuotteen unionin markkinoille;

20)  'jakelijalla' muuta toimitusketjuun kuuluvaa luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä kuin valmistajaa tai tuojaa, joka asettaa tuotteen saataville markkinoilla;

21)  'talouden toimijalla' valmistajaa, valtuutettua edustajaa, tuojaa, jakelijaa tai palveluntarjoajaa;

22)  'kuluttajalla' luonnollista henkilöä, joka hankkii asiaankuuluvan tuotteen tai vastaanottaa asiaankuuluvan palvelun tarkoituksessa, joka ei kuulu hänen elinkeino-, liike-, käsiteollisuus- tai ammattitoimintaansa;

23)  'mikroyrityksellä' yritystä, jonka palveluksessa on alle 10 työntekijää ja jonka vuosittainen liikevaihto on enintään 2 miljoonaa euroa tai jonka vuosittainen taseen loppusumma on enintään 2 miljoonaa euroa;

24)  'pienillä ja keskisuurilla yrityksillä tai 'pk-yrityksillä' yrityksiä, joiden palveluksessa on alle 250 työntekijää ja joiden vuosittainen liikevaihto on enintään 50 miljoonaa euroa tai vuosittainen taseen loppusumma enintään 43 miljoonaa euroa, ja johon ei kuulu mikroyrityksiä;

25)  'yhdenmukaistetulla standardilla' asetuksen (EU) N:o 1025/2012 2 artiklan 1 alakohdan c alakohdassa määriteltyä yhdenmukaistettua standardia;

26)  ' ▌teknisellä eritelmällä' asetuksen (EU) N:o 1025/2012 2 artiklan 4 alakohdassa määriteltyä teknistä eritelmää, jonka avulla voidaan täyttää tuotteeseen tai palveluun sovellettavat esteettömyysvaatimukset;

27)  'poisvetämisellä' kaikkia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on estää toimitusketjussa olevan tuotteen asettaminen saataville markkinoilla;

28)  'kuluttajille tarkoitetuilla pankkipalveluilla' seuraavien pankki- ja rahoituspalvelujen tarjoamista kuluttajille:

a)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/48/EY(30) tai Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/17/EU(31) soveltamisalaan kuuluvat luottosopimukset;

b)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/65/EU(32) liitteessä I olevan A osan 1, 2, 4 ja 5 kohdassa sekä B osan 1, 2, 4 ja 5 kohdassa määritellyt palvelut;

c)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/2366(33) 4 artiklan 3 alakohdassa määritellyt maksupalvelut;

d)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/92/EU(34) 2 artiklan 6 alakohdassa määritellyt maksutiliin liittyvät palvelut; ja

(e)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/110/EY(35) 2 artiklan 2 alakohdassa määritelty sähköinen raha;

29)  'maksupäätteellä' laitetta, jonka päätarkoitus on mahdollistaa maksujen suorittaminen käyttämällä direktiivin (EU) 2015/2366 4 artiklan 14 alakohdassa määriteltyjä maksuvälineitä fyysisessä myyntipisteessä muttei virtuaaliympäristössä;

30)  'verkkokaupan palveluilla' etäpalveluna sähköisessä muodossa verkkosivustoilla ja mobiililaitepohjaisina palveluina kuluttajan omasta pyynnöstä toimitettavia palveluja kuluttajasopimuksen tekemiseksi;

31)  'lentoliikenteen henkilöliikennepalveluilla' asetuksen (EY) N:o 1107/2006 2 artiklan l alakohdassa määriteltyjä kaupallisia lentoliikennepalveluja, joiden lähtö-, kauttakulku- tai saapumispaikkana on lentoasema, joka sijaitsee jonkin jäsenvaltion alueella, ja joihin kuuluvat lennot, joiden lähtölentoasema on kolmannessa maassa ja saapumislentoasema jonkin jäsenvaltion alueella, jos palvelut tuottaa unionin lentoliikenteen harjoittaja;

32)  'linja-autoliikenteen henkilöliikennepalveluilla' asetuksen (EU) N:o 181/2011 2 artiklan 1 ja 2 kohdan soveltamisalaan kuuluvia palveluja;

33)  'rautatieliikenteen henkilöliikennepalveluilla' kaikkia asetuksen (EY) N:o 1371/2007 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja rautatieliikenteen henkilöliikennepalveluja, lukuun ottamatta kyseisen asetuksen 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja palveluja;

34)  'vesiliikenteen henkilöliikennepalveluilla' asetuksen (EU) N:o 1177/2010 2 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan kuuluvia henkilöliikennepalveluja, lukuun ottamatta kyseisen asetuksen 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja palveluja;

35)  'kaupunki- ja esikaupunkiliikenteen palveluilla' Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/34/EU(36) 3 artiklan 6 alakohdassa määriteltyjä kaupunki- ja esikaupunkiliikenteen palveluja, mutta tässä direktiivissä niihin katsotaan kuuluvan vain seuraavat liikennemuodot: raide-, linja-auto-, metro-, raitiovaunu- ja johdinautoliikenne;

36)  'alueellisen liikenteen palveluilla' direktiivin 2012/34/EU 3 artiklan 7 alakohdassa määriteltyä alueellista liikennettä, mutta tässä direktiivissä siihen katsotaan kuuluvan vain seuraavat liikennemuodot: raide-, linja-auto-, metro-, raitiovaunu- ja johdinautoliikenne;

37)  'avustavalla teknologialla' mitä tahansa osaa, laitetta, palvelua tai tuotejärjestelmää, ohjelmistot mukaan luettuina, jota käytetään vammaisten henkilöiden toiminnallisten valmiuksien lisäämiseen, ylläpitämiseen, korvaamiseen tai parantamiseen taikka lievittämään ja kompensoimaan vammoja, toimintarajoitteita tai osallistumista rajoittavia tekijöitä;

38)  'käyttöjärjestelmällä' ohjelmistoa, joka muun muassa toimii rajapintana oheislaitteistoon, ajoittaa tehtäviä, osoittaa tallennustilaa ja esittää käyttäjälle oletuskäyttöliittymän, jos käynnissä ei ole sovellusohjelmaa, jossa on oma graafinen käyttöliittymänsä, riippumatta siitä, onko tällainen ohjelmisto kuluttajien käyttöön tarkoitetun yleiskäyttöisen tietokonelaitteiston erottamaton osa vai muodostaako se itsenäisen ohjelmiston, jota on tarkoitus käyttää kuluttajien käyttöön tarkoitetussa yleiskäyttöisessä tietokonelaitteistossa, mutta tällaisiin ohjelmistoihin eivät kuulu käyttöjärjestelmän latausohjelmat, BIOS-ohjelmat (Basic Input-Output System) tai muut laiteohjelmistot, joita tarvitaan käyttöjärjestelmän käynnistykseen tai asennukseen;

39)  'kuluttajien käyttöön tarkoitetulla yleiskäyttöisellä tietokonelaitteistolla' koko tietokoneen muodostamaa laitteistoyhdistelmää, joka on luonteeltaan monitoiminen, jolla voidaan asianmukaisilla ohjelmistoilla varustettuna suorittaa yleisimpiä kuluttajien haluamia tietojenkäsittelytehtäviä ja joka on tarkoitettu kuluttajien käyttöön, esimerkiksi henkilökohtaiset tietokoneet, erityisesti pöytätietokoneet, kannettavat tietokoneet, älypuhelimet ja taulutietokoneet;

40)  'vuorovaikutteisilla tietojenkäsittelyominaisuuksilla' toimintoja, jotka tukevat ihmisen ja laitteen välistä vuorovaikutusta ja joiden avulla voidaan käsitellä ja siirtää tietoja, ääntä tai videokuvaa tai niiden yhdistelmiä;

41)  'sähkökirjoilla ja niiden lukemiseen tarkoitetuilla ohjelmistoilla' palvelua, jolla tarjotaan digitaalisia tiedostoja, joilla kirjan sähköinen versio välitetään siten, että sitä voidaan käsitellä, lukea ja käyttää ja siinä voidaan navigoida, sekä ohjelmistoa, muun muassa sellaisia mobiililaitepohjaisia palveluja, mobiilisovellukset mukaan lukien, jotka on tarkoitettu kyseisten digitaalisten tiedostojen käsittelyyn, lukemiseen ja käyttöön ja niissä navigointiin, lukuun ottamatta ohjelmistoa, joka kuuluu 42 alakohdan määritelmän soveltamisalaan;

42)  'sähköisellä lukulaitteella' erityislaitetta, sen laitteisto ja ohjelmisto mukaan luettuina, jonka avulla käsitellään, luetaan ja käytetään sähkökirjatiedostoja ja navigoidaan niissä;

43)  'sähköisillä lipuilla' järjestelmiä, joissa matkustusoikeus (yksi tai useampi matkalippu, matkapalvelutilaus tai matkapalvelujen maksamiseen käytettävä arvo) tallennetaan sähköisesti fyysiselle matkakortille tai muuhun laitteeseen sen sijaan, että se tulostettaisiin paperilipulle;

44)  'sähköisillä lipunmyyntipalveluilla' järjestelmiä, joissa henkilöliikenteen matkaliput ostetaan verkossa vuorovaikutteisin tietojenkäsittelyominaisuuksin varustetulla laitteella ja toimitetaan ostajalle sähköisessä muodossa paperille tulostettavaksi tai esitettäväksi matkustettaessa käyttämällä mobiililaitetta, jossa on vuorovaikutteisia tietojenkäsittelyominaisuuksia.

II LUKU

ESTEETTÖMYYSVAATIMUKSET JA VAPAA LIIKKUVUUS

4 artikla

Esteettömyysvaatimukset

1.  Jäsenvaltioiden on tämän artiklan 2, 3 ja 5 kohdan mukaisesti ja jollei 14 artiklasta muuta johdu varmistettava, että talouden toimijat saattavat markkinoille ainoastaan tuotteita ja tarjoavat ainoastaan palveluja, jotka täyttävät liitteessä I vahvistetut esteettömyysvaatimukset.

2.  Kaikkien tuotteiden on oltava liitteessä I olevassa I jaksossa vahvistettujen esteettömyysvaatimusten mukaisia.

Kaikkien tuotteiden, lukuun ottamatta itsepalvelupäätteitä, on oltava liitteessä I olevassa II jaksossa vahvistettujen esteettömyysvaatimusten mukaisia.

3.  Kaikkien palvelujen, lukuun ottamatta kaupunki- ja esikaupunkiliikenteen palveluja ja alueellisen liikenteen palveluja, on oltava liitteessä I olevassa III jaksossa vahvistettujen esteettömyysvaatimusten mukaisia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän artiklan 5 kohdan soveltamista.

Kaikkien palvelujen on oltava liitteessä I olevassa IV jaksossa vahvistettujen esteettömyysvaatimusten mukaisia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän artiklan 5 kohdan soveltamista.

4.  Jäsenvaltiot voivat päättää kansallisten olosuhteiden mukaan, onko rakennetun ympäristön, jota käyttävät tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvien palvelujen käyttäjät, täytettävä liitteessä III vahvistetut esteettömyysvaatimukset, jotta mahdollisimman moni ▌vammainen henkilö voi käyttää niitä.

5.  Tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitetut esteettömyysvaatimukset ja kyseisten esteettömyysvaatimusten noudattamiseen liittyvät velvoitteet eivät koske palveluja tarjoavia mikroyrityksiä.

6.  Jäsenvaltioiden on tarjottava mikroyrityksille ohjeita ja välineitä, jotka helpottavat niiden kansallisten toimenpiteiden soveltamista, joilla tämä direktiivi saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä. Jäsenvaltioiden on kehitettävä kyseiset välineet asiaankuuluvia sidosryhmiä kuullen.

7.  Jäsenvaltiot voivat antaa talouden toimijoille liitteeseen II sisältyviä ohjeellisia esimerkkejä mahdollisista ratkaisuista, jotka auttavat täyttämään liitteen I esteettömyysvaatimukset.

8.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kun sopivin hätäkeskus vastaa eurooppalaiseen hätänumeroon '112' saapuviin hätäviesteihin, se noudattaa liitteessä I olevassa V jaksossa vahvistettuja erityisiä esteettömyysvaatimuksia kansallisen hätäpalvelun organisaatioon parhaiten sopivalla tavalla.

9.  Siirretään komissiolle valta antaa liitettä I täydentäviä delegoituja säädöksiä 26 artiklan mukaisesti määrittelemällä tarkemmin esteettömyysvaatimukset, jotka eivät luontaisesti voi tuottaa aiottua vaikutustaan, ellei niitä tarkenneta unionin sitovissa säädöksissä, ja joita ovat esimerkiksi yhteentoimivuuteen liittyvät vaatimukset.

5 artikla

Voimassa oleva unionin oikeus henkilöliikenteen alalla

Asetuksissa (EY) N:o 261/2004, (EY) N:o 1107/2006, (EY) N:o 1371/2007, (EU) N:o 1177/2010 ja (EU) N:o 181/2011 sekä direktiivin 2008/57/EY perusteella hyväksytyissä asiaankuuluvissa säädöksissä säädettyjä tietojen antamista ja esteettömyyttä koskevaa tiedotusta koskevia vaatimuksia noudattavien palvelujen on katsottava noudattavan tämän direktiivin vastaavia vaatimuksia. Jos tässä direktiivissä säädetään kyseisten asetusten ja kyseisten säädösten vaatimuksien lisäksi muista vaatimuksista, muita vaatimuksia sovelletaan täysimääräisesti.

6 artikla

Vapaa liikkuvuus

Jäsenvaltiot eivät saa esteettömyysvaatimuksiin liittyvistä syistä estää tämän direktiivin vaatimukset täyttävien tuotteiden asettamista saataville markkinoilla alueellaan tai palvelujen tarjoamista alueellaan.

III LUKU

TUOTTEITA KÄSITTELEVIEN TALOUDEN TOIMIJOIDEN VELVOITTEET

7 artikla

Valmistajien velvollisuudet

1.  Saattaessaan tuotteitaan markkinoille valmistajien on varmistettava, että tuotteet on suunniteltu ja valmistettu tämän direktiivin sovellettavien esteettömyysvaatimusten mukaisesti.

2.  Valmistajien on laadittava tekniset asiakirjat liitteen IV mukaisesti ja suoritettava tai suoritutettava kyseisessä liitteessä vahvistettu vaatimustenmukaisuuden arviointimenettely.

Kun tuotteen vaatimustenmukaisuus sovellettavien esteettömyysvaatimusten suhteen on osoitettu tällaisella menettelyllä, valmistajien on laadittava EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus ja kiinnitettävä CE-merkintä.

3.  Valmistajien on säilytettävä tekniset asiakirjat ja EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus viiden vuoden ajan siitä alkaen, kun tuote on saatettu markkinoille.

4.  Valmistajien on varmistettava, että käytössä on menettelyjä sen takaamiseksi, että sarjatuotanto täyttää tämän direktiivin vaatimukset. Muutokset tuotteen suunnittelussa tai ominaispiirteissä sekä yhdenmukaistetuissa standardeissa tai ▌teknisissä eritelmissä ▌, joihin nähden tuotteen vaatimustenmukaisuus ilmoitetaan, on otettava asianmukaisesti huomioon.

5.  Valmistajien on varmistettava, että niiden tuotteisiin on kiinnitetty tyyppi-, erä- tai sarjanumero tai muu merkintä, jonka ansiosta ne voidaan tunnistaa, tai jos tuotteen koko tai luonne ei tätä salli, niiden on varmistettava, että vaadittu tieto on annettu pakkauksessa tai tuotteen mukana seuraavassa asiakirjassa.

6.  Valmistajien on ilmoitettava nimensä, rekisteröity toiminimensä tai rekisteröity tavaramerkkinsä sekä osoitteensa, josta niihin saa yhteyden, joko tuotteessa tai, jos se ei ole mahdollista, tuotteen pakkauksessa taikka tuotteen mukana seuraavassa asiakirjassa. Osoitteessa on ilmoitettava yksi yhteyspiste, josta valmistajaan saa yhteyden. Yhteystiedot on esitettävä loppukäyttäjien ja markkinavalvontaviranomaisten helposti ymmärtämällä kielellä.

7.  Valmistajien on varmistettava, että tuotteeseen liitetään ohjeet ja turvallisuustiedot asianomaisen jäsenvaltion määrittämällä kielellä, jota kuluttajat ja muut loppukäyttäjät ymmärtävät vaivatta. Tällaisten ohjeiden ja tietojen sekä merkintöjen on oltava selkeitä, ymmärrettäviä ja helppotajuisia.

8.  Valmistajien, jotka katsovat tai joilla on syytä olettaa, ettei niiden markkinoille saattama tuote ole tämän direktiivin mukainen, on välittömästi ryhdyttävä tarvittaviin korjaaviin toimenpiteisiin kyseisen tuotteen saattamiseksi vaatimusten mukaiseksi ▌tai ▌tarvittaessa sen vetämiseksi pois. Lisäksi jos tuote ei ole tämän direktiivin esteettömyysvaatimusten mukainen, valmistajien on välittömästi tiedotettava tästä niiden jäsenvaltioiden asiasta vastaaville toimivaltaisille kansallisille viranomaisille, joissa ne asettivat tuotteen saataville, ja ilmoitettava yksityiskohtaiset tiedot erityisesti vaatimustenvastaisuudesta ja toteutetuista korjaavista toimenpiteistä. Tällaisissa tapauksissa valmistajien on pidettävä kirjaa tuotteista, jotka eivät ole sovellettavien esteettömyysvaatimusten mukaisia, ja niihin liittyvistä valituksista.

9.  Valmistajien on toimivaltaisen kansallisen viranomaisen perustellusta pyynnöstä annettava tälle kaikki tiedot ja asiakirjat, jotka ovat tarpeen tuotteen vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi, kielellä, jota kyseinen viranomainen voi helposti ymmärtää. Valmistajien on tehtävä yhteistyötä kyseisen viranomaisen kanssa tämän pyynnöstä kaikissa toimissa, jotka toteutetaan niiden markkinoille saattamiin tuotteisiin sovellettavien esteettömyysvaatimusten vastaisuuden korjaamiseksi erityisesti saattamalla tuotteet sovellettavien esteettömyysvaatimusten ▌mukaisiksi.

8 artikla

Valtuutetut edustajat

1.  Valmistajat voivat nimetä valtuutetun edustajan kirjallisella toimeksiannolla.

Edellä 7 artiklan 1 kohdassa säädetyt velvoitteet ja teknisten asiakirjojen laatiminen eivät saa kuulua valtuutetun edustajan toimeksiantoon.

2.  Valtuutetun edustajan on suoritettava valmistajalta saadussa toimeksiannossa eritellyt tehtävät. Toimeksiannon mukaan valtuutetun edustajan on voitava ainakin

a)  pitää EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus ja tekniset asiakirjat markkinavalvontaviranomaisten saatavilla viiden vuoden ajan;

b)  toimittaa toimivaltaiselle kansalliselle viranomaiselle tämän perustellusta pyynnöstä kaikki tiedot ja asiakirjat, jotka ovat tarpeen tuotteen vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi;

c)  tehdä toimivaltaisten kansallisten viranomaisten kanssa näiden pyynnöstä yhteistyötä kaikissa toimissa, jotka toteutetaan toimeksiannon kattamien tuotteiden sovellettavien esteettömyysvaatimusten vastaisuuden korjaamiseksi.

9 artikla

Maahantuojien velvollisuudet

1.  Maahantuojat saavat saattaa markkinoille ainoastaan vaatimustenmukaisia tuotteita.

2.  Ennen tuotteen saattamista markkinoille maahantuojien on varmistettava, että valmistaja on suorittanut liitteessä IV vahvistetun vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyn. Niiden on varmistettava, että valmistaja on laatinut mainitussa liitteessä vaaditut tekniset asiakirjat, että tuotteeseen on kiinnitetty CE-merkintä, että sen mukana on vaaditut asiakirjat ja että valmistaja on noudattanut 7 artiklan 5 ja 6 kohdassa säädettyjä vaatimuksia.

3.  Jos tuoja katsoo tai sillä on syytä olettaa, ettei tuote ole tämän direktiivin sovellettavien esteettömyysvaatimusten mukainen ▌, maahantuoja ei saa saattaa tuotetta markkinoille ennen kuin tuote on saatettu vaatimusten mukaiseksi. Lisäksi silloin, kun tuote ei ole sovellettavien esteettömyysvaatimusten mukainen, maahantuojan on ilmoitettava siitä valmistajalle ja markkinavalvontaviranomaisille.

4.  Maahantuojien on ilmoitettava nimensä, rekisteröity toiminimensä tai rekisteröity tavaramerkkinsä sekä osoitteensa, josta niihin saa yhteyden, joko tuotteessa tai, jos se ei ole mahdollista, tuotteen pakkauksessa taikka tuotteen mukana seuraavassa asiakirjassa. Yhteystiedot on esitettävä loppukäyttäjien ja markkinavalvontaviranomaisten helposti ymmärtämällä kielellä.

5.  Maahantuojien on varmistettava, että tuotteeseen liitetään ohjeet ja turvallisuustiedot asianomaisen jäsenvaltion määrittämällä kielellä, jota kuluttajat ja muut loppukäyttäjät ymmärtävät vaivatta.

6.  Maahantuojien on varmistettava, etteivät varastointi- tai kuljetusolosuhteet sinä aikana, jona tuote on niiden vastuulla, vaaranna sovellettavien esteettömyysvaatimusten noudattamista.

7.  Maahantuojien on pidettävä viiden vuoden ajan EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksen jäljennös markkinavalvontaviranomaisten saatavilla ja varmistettava, että tekniset asiakirjat voidaan antaa pyynnöstä kyseisten viranomaisten saataville.

8.  Maahantuojien, jotka katsovat tai joilla on syytä olettaa, ettei niiden markkinoille saattama tuote ole tämän direktiivin mukainen, on välittömästi ryhdyttävä tarvittaviin korjaaviin toimenpiteisiin kyseisen tuotteen saattamiseksi vaatimusten mukaiseksi tai tarvittaessa sen vetämiseksi pois ▌. Lisäksi jos tuote ei ole sovellettavien esteettömyysvaatimusten mukainen, maahantuojien on välittömästi tiedotettava tästä niiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille kansallisille viranomaisille, joissa ne asettivat tuotteen saataville, ja ilmoitettava yksityiskohtaiset tiedot erityisesti vaatimustenvastaisuudesta ja toteutetuista korjaavista toimenpiteistä. Tällaisissa tapauksissa maahantuojien on pidettävä kirjaa tuotteista, jotka eivät ole sovellettavien esteettömyysvaatimusten mukaisia, ja niihin liittyvistä valituksista.

9.  Maahantuojien on toimivaltaisen kansallisen viranomaisen perustellusta pyynnöstä annettava tälle kaikki tiedot ja asiakirjat, jotka ovat tarpeen tuotteen vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi, kyseisen viranomaisen helposti ymmärtämällä kielellä. Maahantuojien on tehtävä yhteistyötä kyseisen viranomaisen kanssa tämän pyynnöstä kaikissa toimissa, jotka toteutetaan niiden markkinoille saattamien tuotteiden sovellettavien esteettömyysvaatimusten vastaisuuden korjaamiseksi.

10 artikla

Jakelijoiden velvollisuudet

1.  Jakelijoiden on otettava tämän direktiivin vaatimukset huomioon asiaankuuluvaa huolellisuutta noudattaen, kun ne asettavat tuotteen saataville markkinoilla.

2.  Jakelijoiden on ennen tuotteen asettamista saataville markkinoilla todennettava, että tuotteessa on CE-merkintä, että sen mukana on vaaditut asiakirjat sekä ohjeet ja turvallisuustiedot kielellä, jota kuluttajat ja muut loppukäyttäjät ymmärtävät vaivatta jäsenvaltiossa, jossa tuote on määrä saattaa markkinoille, ja että valmistaja ja maahantuoja ovat noudattaneet 7 artiklan 5 ja 6 kohdassa sekä 9 artiklan 4 kohdassa vahvistettuja vaatimuksia.

3.  Jos jakelija katsoo tai sillä on syytä olettaa, että tuote ei ole tämän direktiivin sovellettavien esteettömyysvaatimusten mukainen, jakelija ei saa asettaa tuotetta saataville markkinoilla ennen kuin tuote on saatettu vaatimusten mukaiseksi. Lisäksi silloin, kun tuote ei ole sovellettavien esteettömyysvaatimusten mukainen, jakelijan on ilmoitettava siitä valmistajalle tai maahantuojalle ja markkinavalvontaviranomaisille.

4.  Jakelijoiden on varmistettava, etteivät varastointi- tai kuljetusolosuhteet sinä aikana, jona tuote on niiden vastuulla, vaaranna tuotteeseen sovellettavien esteettömyysvaatimusten ▌noudattamista.

5.  Jakelijoiden, jotka katsovat tai joilla on syytä olettaa, että tuote, jonka ne ovat asettaneet saataville markkinoilla, ei ole tämän direktiivin mukainen, on varmistettava, että toteutetaan tarvittavat korjaavat toimenpiteet kyseisen tuotteen saattamiseksi vaatimusten mukaiseksi ▌tai ▌tarvittaessa sen vetämiseksi pois. Lisäksi jos tuote ei ole sovellettavien esteettömyysvaatimusten mukainen, jakelijoiden on välittömästi tiedotettava tästä niiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille kansallisille viranomaisille, joissa ne asettivat tuotteen saataville, ja ilmoitettava yksityiskohtaiset tiedot erityisesti vaatimustenvastaisuudesta ja toteutetuista korjaavista toimenpiteistä.

6.  Jakelijoiden on toimivaltaisen kansallisen viranomaisen pyynnöstä annettava kyseiselle viranomaiselle kaikki tiedot ja asiakirjat, jotka ovat tarpeen tuotteen vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi. Jakelijoiden on tehtävä yhteistyötä kyseisen viranomaisen kanssa tämän pyynnöstä kaikissa toimissa, jotka toteutetaan niiden markkinoilla saataville asettamiensa tuotteiden sovellettavien esteettömyysvaatimusten vastaisuuden korjaamiseksi.

11 artikla

Tapaukset, joissa valmistajien velvollisuuksia sovelletaan maahantuojiin ja jakelijoihin

Tuojaa tai jakelijaa on pidettävä valmistajana tämän direktiivin soveltamiseksi, ja siihen sovelletaan samoja velvoitteita kuin valmistajaan 7 artiklan mukaisesti, jos se saattaa tuotteen markkinoille omalla nimellään tai tavaramerkillään taikka muuttaa jo markkinoille saatettua tuotetta tavalla, joka voi vaikuttaa vaatimustenmukaisuuteen suhteessa tämän direktiivin vaatimuksiin.

12 artikla

Tuotteita käsittelevien talouden toimijoiden tunnistetiedot

1.  Edellä 7–10 artiklassa tarkoitettujen talouden toimijoiden on esitettävä ▌markkinavalvontaviranomaisille pyynnöstä tunnistetiedot seuraavista:

a)  kaikki muut talouden toimijat, jotka ovat toimittaneet niille tuotteen;

b)  kaikki muut talouden toimijat, joille ne ovat toimittaneet tuotteen.

2.  Edellä 7–10 artiklassa tarkoitettujen talouden toimijoiden on kyettävä esittämään tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tiedot viiden vuoden ajan siitä, kun tuote on toimitettu niille, ja siitä, kun ne ovat toimittaneet tuotteen.

3.  Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 26 artiklan mukaisesti tämän direktiivin muuttamiseksi niin, että muutetaan tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tiettyjä tuotteita koskevaa ajanjaksoa. Muutetun ajanjakson on oltava pidempi kuin viisi vuotta, ja se on määriteltävä suhteessa kyseessä olevan tuotteen taloudelliseen käyttöikään.

IV LUKU

PALVELUNTARJOAJIEN VELVOITTEET

13 artikla

Palveluntarjoajien velvoitteet

1.  Palveluntarjoajien on varmistettava, että niiden palvelut suunnitellaan ja tarjotaan tämän direktiivin esteettömyysvaatimusten mukaisesti.

2.  Palveluntarjoajien on laadittava tarvittavat tiedot liitteen V mukaisesti ja selitettävä, miten palvelut täyttävät sovellettavat esteettömyysvaatimukset ▌. Nämä tiedot on asetettava yleisön saataville kirjallisesti ja suullisesti, myös siten, että ne ovat esteettömästi ▌vammaisten henkilöiden saatavilla. Palveluntarjoajien on säilytettävä kyseisiä tietoja niin kauan kuin asianomaista palvelua tarjotaan.

3.  Palveluntarjoajien on varmistettava, että käytössä on menettelyt, joilla varmistetaan, että sovellettavat esteettömyysvaatimukset täyttyvät koko sen ajan, kun ▌palvelua tarjotaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 32 artiklan soveltamista. Palveluntarjoajien on otettava riittävällä tavalla huomioon muutokset palvelun tarjoamisen ominaispiirteissä, sovellettavissa esteettömyysvaatimuksissa ja yhdenmukaistetuissa standardeissa tai teknisissä eritelmissä, joihin nähden palvelun ilmoitetaan täyttävän esteettömyysvaatimukset ▌.

4.  Vaatimustenvastaisuustapauksissa palveluntarjoajien on toteutettava tarvittavat korjaavat toimenpiteet palvelun saattamiseksi sovellettavien esteettömyysvaatimusten ▌mukaiseksi. Lisäksi jos palvelu ei ole sovellettavien esteettömyysvaatimusten mukainen, palveluntarjoajien on välittömästi tiedotettava tästä niiden jäsenvaltioiden asiasta vastaaville toimivaltaisille kansallisille viranomaisille, joissa niiden palvelua tarjotaan, ja ilmoitettava yksityiskohtaiset tiedot erityisesti vaatimustenvastaisuudesta ja toteutetuista korjaavista toimenpiteistä.

5.  Palveluntarjoajien on toimivaltaisen viranomaisen perustellusta pyynnöstä toimitettava tälle kaikki tarvittavat tiedot sen osoittamiseksi, että palvelu on sovellettavien esteettömyysvaatimusten ▌mukainen. Palveluntarjoajien on tehtävä yhteistyötä kyseisen viranomaisen kanssa kyseisen viranomaisen pyynnöstä kaikissa toimissa, joilla palvelu saatetaan kyseisten vaatimusten mukaiseksi.

V LUKU

TUOTTEIDEN TAI PALVELUJEN PERUSTEELLINEN MUUTOS JA TALOUDEN TOIMIJOILLE AIHEUTUVA KOHTUUTON RASITE

14 artikla

Perusteellinen muutos ja kohtuuton rasite

1.  Edellä olevassa 4 artiklassa tarkoitettuja esteettömyysvaatimuksia on sovellettava vain siinä määrin kuin ▌niiden noudattaminen

a)  ei edellytä merkittävää muutosta tuotteeseen tai palveluun, minkä seurauksena tämän perusluonne muuttuisi perustavanlaatuisesti; ja

b)  ei johda siihen, että asetetaan kohtuuton rasite asianomaisille talouden toimijoille.

2.  Talouden toimijoiden on tehtävä arviointi siitä, aiheuttaako 4 artiklassa tarkoitettujen esteettömyysvaatimusten noudattaminen perusteellisen muutoksen tai liitteessä VI säädettyjen asiaankuuluvien perusteiden perusteella kohtuuttoman rasitteen, siten kuin tämän artiklan 1 kohdassa säädetään.

3.  Talouden toimijoiden on dokumentoitava 2 kohdassa tarkoitettu arviointi. Talouden toimijoiden on säilytettävä kaikki asiaankuuluvat tulokset tapauksen mukaan viiden vuoden ajan siitä, kun ne ovat viimeksi asettaneet tuotteen saataville markkinoilla, tai viiden vuoden ajan siitä, kun ne ovat viimeksi tarjonneet palvelua. Talouden toimijoiden on toimitettava tapauksen mukaan markkinavalvontaviranomaisten tai palvelujen vaatimustenmukaisuuden tarkistamisesta vastaavien viranomaisten pyynnöstä näille kopio 2 kohdassa tarkoitetusta arviosta.

4.  Poiketen siitä, mitä 3 kohdassa säädetään, arvioinnin dokumentointia koskeva velvoite ei koske tuotteita käsitteleviä mikroyrityksiä. Tuotteita käsittelevien mikroyritysten, jotka ovat päättäneet vedota 1 kohtaan, on kuitenkin markkinavalvontaviranomaisen pyynnöstä toimitettava tälle 2 kohdassa tarkoitettua arviointia koskevat asianmukaiset tiedot.

5.  Edellä 1 kohdan b alakohtaan vetoavien palveluntarjoajien on kunkin palveluluokan tai -tyypin osalta uusittava arviointinsa siitä, onko rasite kohtuuton,

a)  kun tarjottavaa palvelua muutetaan; tai

b)  kun palvelujen vaatimustenmukaisuuden tarkistamisesta vastaavat viranomaiset niin pyytävät; ja

c)  joka tapauksessa vähintään viiden vuoden välein.

6.  Jos talouden toimijat saavat omiin varoihinsa kuulumattomista julkisista tai yksityisistä lähteistä rahoitusta, jota myönnetään esteettömyyden parantamiseen, talouden toimija ei saa vedota 1 kohdan b alakohtaan.

7.  Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 26 artiklan mukaisesti liitteen VI täydentämiseksi täsmentämällä asiaankuuluvat perusteet, jotka talouden toimijan on otettava huomioon tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettua arviointia tehdessään. Kun komissio määrittelee yksityiskohtaisemmin kyseiset perusteet, se ottaa huomioon paitsi vammaisille henkilöille, myös toimintarajoitteisille henkilöille mahdollisesti koituvat edut.

Komissio antaa ensimmäisen tällaisen delegoidun säädöksen tarvittaessa viimeistään … päivänä …kuuta … [yksi vuosi tämän direktiivin voimaantulosta]. Tällaista säädöstä aletaan soveltaa aikaisintaan … päivänä …kuuta … [kuusi vuotta tämän direktiivin voimaantulosta].

8.  Jos ▌talouden toimija vetoaa tietyn tuotteen tai palvelun osalta 1 kohtaan, sen on lähetettävä kyseiset tiedot sen jäsenvaltion asiaankuuluville markkinavalvontaviranomaisille tai palvelujen vaatimustenmukaisuuden tarkistamisesta vastaaville viranomaisille, jossa kyseinen tuote asetetaan saataville markkinoilla tai jossa kyseistä palvelua tarjotaan.

Ensimmäistä alakohtaa ei sovelleta mikroyrityksiin.

VI LUKU

TUOTTEIDEN JA PALVELUJEN YHDENMUKAISTETUT STANDARDIT JA TEKNISET ERITELMÄT

15 artikla

Vaatimustenmukaisuusolettama

1.  Tuotteita ja palveluja, jotka ovat sellaisten yhdenmukaistettujen standardien tai niiden osien mukaisia, joiden viitetiedot on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, on pidettävä tämän direktiivin esteettömyysvaatimusten mukaisina siltä osin kuin kyseiset standardit tai niiden osat kattavat nämä vaatimukset.

2.  Komissio pyytää asetuksen (EU) N:o 1025/2012 10 artiklan mukaisesti yhtä tai useampaa eurooppalaista standardointiorganisaatiota laatimaan yhdenmukaistettuja standardeja liitteessä I säädettyjä tuotteiden esteettömyysvaatimuksia varten. Komissio toimittaa ensimmäisen tällaisen laatimispyynnön viimeistään … päivänä …kuuta … [kaksi vuotta tämän direktiivin voimaantulosta].

3.  Komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joilla vahvistetaan tekniset eritelmät, jotka täyttävät tämän direktiivin esteettömyysvaatimukset, kun seuraavat ehdot täyttyvät:

a)  Euroopan unionin virallisessa lehdessä ei ole julkaistu viitettä yhdenmukaistettuihin standardeihin asetuksen (EU) N:o 1025/2012 mukaisesti; ja

b)  joko

i)  komissio on pyytänyt ainakin yhtä eurooppalaista standardointiorganisaatiota laatimaan yhdenmukaistetun standardin, ja standardointiprosessi on viivästynyt aiheettomasti tai mikään eurooppalainen standardointiorganisaatio ei ole hyväksynyt pyyntöä;

tai

ii)  komissio voi osoittaa, että tekninen eritelmä on asetuksen (EU) N:o 1025/2012 liitteessä II vahvistettujen vaatimusten mukainen paitsi siltä osin, että teknisen eritelmän olisi pitänyt olla voittoa tavoittelemattoman organisaation laatima.

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 27 artiklan 2 kohdassa ▌tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

4.  Niiden tuotteiden ja palvelujen, jotka ovat teknisten eritelmien tai niiden osien mukaisia, on katsottava olevan tämän direktiivin esteettömyysvaatimusten mukaisia siltä osin kuin kyseiset tekniset eritelmät tai niiden osat kattavat nämä vaatimukset.

VII LUKU

TUOTTEIDEN VAATIMUSTENMUKAISUUS JA CE-MERKINTÄ

16 artikla

Tuotteiden EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus

1.  EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksessa on ilmoitettava, että sovellettavien esteettömyysvaatimusten täyttyminen on osoitettu. Jos poikkeuksellisesti on käytetty 14 artiklaa, EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksessa on ilmoitettava, mitkä esteettömyysvaatimukset kuuluvat kyseisen poikkeusjärjestelyn soveltamisalaan.

2.  EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksen on oltava rakenteeltaan päätöksen N:o 768/2008/EY liitteessä III esitetyn mallin mukainen. Sen on myös sisällettävä tämän direktiivin liitteessä IV täsmennetyt osatekijät, ja sitä on pidettävä jatkuvasti ajan tasalla. Teknisiä asiakirjoja koskevissa vaatimuksissa on vältettävä asettamasta aiheetonta rasitetta mikroyrityksille sekä pk-yrityksille. EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus on käännettävä sen jäsenvaltion kielelle tai kielille, jossa tuote saatetaan markkinoille tai jonka markkinoilla se asetetaan saataville.

3.  Jos tuotteeseen sovelletaan useampia unionin säädöksiä, joissa edellytetään EU-vaatimustenmukaisuusvakuutusta, kaikkien kyseisten unionin säädösten osalta laaditaan yksi ainoa EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus. EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksessa on mainittava kyseisten säädösten tunnistetiedot, mukaan lukien niiden julkaisuviitteet.

4.  Laatimalla EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksen valmistaja ottaa vastuun siitä, että tuote on tämän direktiivin vaatimusten mukainen.

17 artikla

Tuotteiden CE-merkintää koskevat yleiset periaatteet

CE-merkintään sovelletaan asetuksen (EY) N:o 765/2008 30 artiklassa vahvistettuja yleisiä periaatteita.

18 artikla

CE-merkinnän kiinnittämistä koskevat säännöt ja ehdot

1.  CE-merkintä on kiinnitettävä tuotteeseen tai sen arvokilpeen näkyvästi, helposti luettavasti ja pysyvästi. Jos tämä ei tuotteen luonteen vuoksi ole mahdollista tai perusteltua, se on kiinnitettävä pakkaukseen ja liiteasiakirjoihin.

2.  CE-merkintä on kiinnitettävä ennen tuotteen markkinoille saattamista.

3.  Jäsenvaltioiden on nykyisiä mekanismeja hyödyntämällä varmistettava CE-merkintää koskevan järjestelmän moitteeton soveltaminen ja ryhdyttävä tarkoituksenmukaisiin toimiin, jos tätä merkintää käytetään sääntöjen vastaisesti.

VIII LUKU

TUOTTEIDEN MARKKINAVALVONTA JA UNIONIN SUOJAMENETTELY

19 artikla

Tuotteiden markkinavalvonta

1.  Tuotteisiin sovelletaan asetuksen (EY) N:o 765/2008 15 artiklan 3 kohtaa, 16–19 artiklaa, 21 artiklaa, 23–28 artiklaa sekä 29 artiklan 2 ja 3 kohtaa.

2.  Jos talouden toimija on soveltanut tämän direktiivin 14 artiklaa, asiaankuuluvien markkinavalvontaviranomaisten on tuotteiden markkinavalvonnan yhteydessä:

a)  tarkistettava, että talouden toimija on tehnyt 14 artiklassa tarkoitetun arvioinnin;

b)  tarkastettava kyseinen arviointi ja sen tulokset, mukaan lukien liitteessä VI vahvistettujen perusteiden oikea käyttö; ja

c)  tarkistettava, että sovellettavia esteettömyysvaatimuksia noudatetaan.

3.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että markkinavalvontaviranomaisten hallussa olevat tiedot siitä, noudattavatko talouden toimijat tämän direktiivin sovellettavia esteettömyysvaatimuksia, sekä 14 artiklassa säädetystä ▌ arvioinnista asetetaan pyynnöstä kuluttajien saataville esteettömässä muodossa, paitsi jos kyseisiä tietoja ei voida antaa asetuksen (EY) N:o 765/2008 19 artiklan 5 kohdassa mainituista luottamuksellisuussyistä.

20 artikla

Kansallisen tason menettely sellaisten tuotteiden osalta, jotka eivät ole sovellettavien esteettömyysvaatimusten mukaisia

1.  Jos jonkin jäsenvaltion ▌ markkinavalvontaviranomaisilla on riittävä syy olettaa, että tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluva tuote ei täytä sovellettavia esteettömyysvaatimuksia, niiden on tehtävä asianomaista tuotetta koskeva arviointi, joka kattaa kaikki tässä direktiivissä säädetyt vaatimukset. Sitä varten asianomaisten talouden toimijoiden on tehtävä täysimittaista yhteistyötä markkinavalvontaviranomaisten kanssa.

Jos markkinavalvontaviranomaiset toteavat ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun arvioinnin aikana, ettei tuote täytä tässä direktiivissä säädettyjä vaatimuksia, niiden on viipymättä vaadittava asianomaista talouden toimijaa ryhtymään kaikkiin tarvittaviin korjaaviin toimenpiteisiin tuotteen saattamiseksi kyseisten vaatimusten mukaiseksi niiden asettamassa ▌kohtuullisessa ajassa, joka on oikeassa suhteessa vaatimustenvastaisuuden luonteeseen.

Markkinavalvontaviranomaisten on vaadittava asianomaista talouden toimijaa vetämään tuote markkinoilta kohtuullisessa lisäajassa vain, jos asianomainen talouden toimija ei ole suorittanut riittäviä korjaavia toimenpiteitä toisessa alakohdassa tarkoitetussa ajassa.

Asetuksen (EY) N:o 765/2008 21 artiklaa sovelletaan tämän kohdan toisessa ja kolmannessa alakohdassa mainittuihin toimenpiteisiin.

2.  Jos markkinavalvontaviranomaiset katsovat, ettei vaatimustenvastaisuus rajoitu pelkästään oman jäsenvaltion alueeseen, niiden on ilmoitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille arvioinnin tuloksista ja toimenpiteistä, jotka ne ovat vaatineet talouden toimijaa toteuttamaan.

3.  Talouden toimijan on varmistettava, että kaikki asianmukaiset korjaavat toimenpiteet toteutetaan kaikkien asianomaisten tuotteiden osalta, jotka se on asettanut saataville markkinoilla eri puolilla unionia.

4.  Jos asianomainen talouden toimija ei 1 kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitetun ajanjakson kuluessa suorita riittäviä korjaavia toimenpiteitä, markkinavalvontaviranomaisten on ryhdyttävä asianmukaisiin väliaikaisiin toimenpiteisiin, joilla kielletään tuotteen asettaminen saataville kansallisilla markkinoilla tai rajoitetaan sitä taikka vedetään tuote pois ▌.

Markkinavalvontaviranomaisten on viipymättä ilmoitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille näistä toimenpiteistä.

5.  Edellä 4 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettuun ilmoitukseen on sisällyttävä kaikki saatavilla olevat tiedot, erityisesti ne, jotka ovat tarpeen vaatimustenvastaisen tuotteen tunnistamista ja tuotteen alkuperän, väitetyn vaatimustenvastaisuuden luonteen ja niiden esteettömyysvaatimusten, joita tuote ei täytä, sekä toteutettujen kansallisten toimenpiteiden luonteen ja keston määrittämistä varten, sekä asianomaisen talouden toimijan esittämät perustelut. Markkinavalvontaviranomaisten on erityisesti ilmoitettava, johtuuko vaatimustenvastaisuus joko

a)  siitä, ettei tuote täytä sovellettavia esteettömyysvaatimuksia, tai

b)  siitä, että tämän direktiivin 15 artiklassa tarkoitetuissa vaatimustenmukaisuusolettaman luovissa yhdenmukaistetuissa standardeissa tai teknisissä eritelmissä on puutteita.

6.  Muiden jäsenvaltioiden kuin tämän artiklan mukaisesti menettelyn aloittaneen jäsenvaltion on viipymättä ilmoitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille kaikki toteutetut toimenpiteet ja kaikki niiden hallussa olevat lisätiedot, jotka liittyvät asianomaisen tuotteen vaatimustenvastaisuuteen, sekä vastalause siinä tapauksessa, että ilmoitetusta kansallisesta toimenpiteestä on erimielisyyttä.

7.  Jos kolmen kuukauden kuluessa 4 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetun ilmoituksen vastaanottamisesta mikään jäsenvaltio tai komissio ei ole esittänyt vastalausetta jonkin jäsenvaltion toteuttamasta väliaikaisesta toimenpiteestä, toimenpiteen katsotaan olevan oikeutettu.

8.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että asianomaista tuotetta koskevat asianmukaiset rajoittavat toimenpiteet, kuten tuotteen vetäminen pois markkinoilta, toteutetaan viipymättä.

21 artikla

Unionin suojamenettely

1.  Jos 20 artiklan 3 ja 4 kohdassa säädetyn menettelyn päätyttyä esitetään vastalauseita jonkin jäsenvaltion toteuttamia toimenpiteitä vastaan tai jos komissiolla on kohtuullista näyttöä siitä, että kansallinen toimenpide on unionin oikeuden vastainen, komissio kuulee viipymättä jäsenvaltioita ja asianomaista talouden toimijaa tai asianomaisia talouden toimijoita sekä arvioi kansallisen toimenpiteen. Komissio tekee tämän arvioinnin tulosten perusteella päätöksen siitä, onko kansallinen toimenpide oikeutettu.

Komissio osoittaa päätöksensä kaikille jäsenvaltioille ja antaa sen välittömästi tiedoksi niille ja asianomaiselle talouden toimijalle tai asianomaisille talouden toimijoille.

2.  Jos 1 kohdassa tarkoitettu kansallinen toimenpide katsotaan oikeutetuksi, kaikkien jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että vaatimustenvastainen tuote vedetään pois markkinoilta, ja niiden on ilmoitettava asiasta komissiolle. Jos kansallista toimenpidettä ei katsota oikeutetuksi, asianomaisen jäsenvaltion on peruutettava toimenpide.

3.  Jos tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettu kansallinen toimenpide katsotaan oikeutetuksi ja tuotteen vaatimustenvastaisuuden katsotaan johtuvan 20 artiklan 5 kohdan b alakohdassa tarkoitetusta puutteesta yhdenmukaistetuissa standardeissa, komissio soveltaa asetuksen (EU) N:o 1025/2012 11 artiklassa säädettyä menettelyä.

4.  Jos tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettu kansallinen toimenpide katsotaan oikeutetuksi ja tuotteen vaatimustenvastaisuuden katsotaan johtuvan 20 artiklan 5 kohdan b alakohdassa tarkoitetusta puutteesta teknisissä eritelmissä, komissio hyväksyy viipymättä täytäntöönpanosäädöksiä, joilla asianomaista teknistä eritelmää muutetaan tai joilla se kumotaan. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 27 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

22 artikla

Muodollinen vaatimustenvastaisuus

1.  Jäsenvaltion on jonkin seuraavista havainnoista tehdessään vaadittava asianomaista talouden toimijaa korjaamaan vaatimustenvastaisuus, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 20 artiklan soveltamista:

a)  CE-merkintä on kiinnitetty asetuksen (EY) N:o 765/2008 30 artiklan tai tämän direktiivin 18 artiklan vastaisesti;

b)  CE-merkintää ei ole kiinnitetty;

c)  EU-vaatimustenmukaisuusvakuutusta ei ole laadittu;

d)  EU-vaatimustenmukaisuusvakuutusta ei ole laadittu oikein;

e)  teknisiä asiakirjoja ei ole saatavilla tai ne eivät ole täydellisiä;

f)  edellä 7 artiklan 6 kohdassa tai 9 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut tiedot puuttuvat tai ne ovat virheellisiä tai epätäydellisiä;

g)  mitä tahansa muuta 7 artiklassa tai 9 artiklassa säädettyä hallinnollista vaatimusta ei ole täytetty.

2.  Jos 1 kohdassa tarkoitettu vaatimustenvastaisuus jatkuu, asianomaisen jäsenvaltion on ryhdyttävä kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin tuotteen markkinoilla saataville asettamisen rajoittamiseksi tai kieltämiseksi tai sen varmistamiseksi, että se poistetaan markkinoilta.

IX LUKU

PALVELUJEN VAATIMUSTENMUKAISUUS

23 artikla

Palvelujen vaatimustenmukaisuus

1.  Jäsenvaltioiden on luotava ja toteutettava riittävät menettelyt sekä säännöllisin väliajoin ajantasaistettava niitä, jotta voidaan

a)  tarkistaa, ovatko palvelut tämän direktiivin vaatimusten mukaisia, mukaan lukien 14 artiklassa tarkoitettu arviointi, johon sovelletaan 19 artiklan 2 kohtaa soveltuvin osin;

b)  seurata sellaisten valitusten tai raportointien käsittelyä, jotka koskevat tapauksia, joissa palvelut eivät täytä tämän direktiivin esteettömyysvaatimuksia;

c)  todentaa, että talouden toimija on toteuttanut tarvittavat korjaavat toimet.

2.  Jäsenvaltioiden on nimettävä 1 kohdassa tarkoitettujen, palvelujen vaatimustenmukaisuutta koskevien menettelyiden toteuttamisesta vastaavat viranomaiset.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että yleisö on tietoinen ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen viranomaisten olemassaolosta, vastuualueista, nimistä, työstä ja päätöksistä. Mainittujen viranomaisten on pyynnöstä asetettava nämä tiedot saataville esteettömässä muodossa.

X LUKU

ESTEETTÖMYYSVAATIMUKSET MUISSA UNIONIN SÄÄDÖKSISSÄ

24 artikla

Esteettömyys muissa unionin säädöksissä

1.  Liitteessä I vahvistettujen esteettömyysvaatimusten on tämän direktiivin 2 artiklassa tarkoitettujen tuotteiden ja palvelujen osalta sisällettävä direktiivin 2014/24/EU 42 artiklan 1 kohdassa ja direktiivin 2014/25/EU 60 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut pakolliset esteettömyysvaatimukset.

2.  Kaikkien tuotteiden ja palvelujen, joiden ominaisuudet, osat tai toiminnot ovat tämän direktiivin liitteessä I vahvistettujen esteettömyysvaatimusten mukaisia sen VI jakson mukaisesti, on katsottava täyttävän muissa unionin säädöksissä kuin tässä direktiivissä vahvistetut asiaankuuluvat velvoitteet kyseisten ominaisuuksien, osien tai toimintojen esteettömyyden osalta, jollei kyseisissä muissa säädöksissä toisin säädetä.

25 artikla

Yhdenmukaistetut standardit ja tekniset eritelmät unionin muita säädöksiä varten

Vaatimustenmukaisuus 15 artiklan mukaisesti hyväksyttyjen yhdenmukaistettujen standardien ja teknisten eritelmien tai niiden osien suhteen synnyttää olettaman siitä, että vaatimustenmukaisuus täyttyy myös 24 artiklan suhteen siltä osin kuin kyseiset standardit ja tekniset eritelmät tai niiden osat täyttävät tämän direktiivin esteettömyysvaatimukset.

XI LUKU

DELEGOIDUT SÄÄDÖKSET, TÄYTÄNTÖÖNPANOVALTA JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

26 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.  Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.  Siirretään komissiolle … päivästä …kuuta … [tämän direktiivin voimaantulopäivä] määräämättömäksi ajaksi 4 artiklan 9 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

Siirretään komissiolle … päivästä …kuuta … [tämän direktiivin voimaantulopäivä] viiden vuoden ajaksi 12 artiklan 3 kohdassa ja 14 artiklan 7 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.

3.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 4 artiklan 9 kohdassa, 12 artiklan 3 kohdassa ja 14 artiklan 7 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.  Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.  Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.  Edellä olevien 4 artiklan 9 kohdan, 12 artiklan 3 kohdan ja 14 artiklan 7 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

27 artikla

Komiteamenettely

1.  Komissiota avustaa komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.  Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

28 artikla

Työryhmä

Komissio perustaa työryhmän, joka koostuu markkinavalvontaviranomaisten, palvelujen vaatimustenmukaisuutta valvovien viranomaisten ja asiaankuuluvien sidosryhmien edustajista, mukaan lukien vammaiset henkilöt ja heitä edustavat järjestöt.

Työryhmä

a)  edistää tietojen ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa viranomaisten ja asiaankuuluvien sidosryhmien välillä;

b)  edistää viranomaisten ja asiaankuuluvien sidosryhmien yhteistyötä tämän direktiivin täytäntöönpanoon liittyvissä asioissa, jotta voidaan lisätä tämän direktiivin esteettömyysvaatimusten täytäntöönpanon johdonmukaisuutta ja seurata tarkasti 14 artiklan täytäntöönpanoa; ja

c)  antaa neuvontaa, erityisesti komissiolle, varsinkin 4 ja 14 artiklan täytäntöönpanossa.

29 artikla

Täytäntöönpanon valvonta

1.  Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että tämän direktiivin noudattamisen varmistamiseksi on olemassa riittävät ja tehokkaat keinot.

2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettuihin keinoihin kuuluvat

a)  kansalliset säännökset, joiden nojalla kuluttaja voi viedä asian tuomioistuimen tai toimivaltaisen hallintoviranomaisen käsiteltäväksi, jotta voidaan varmistaa tämän direktiivin täytäntöön panemiseksi annettujen kansallisten säännösten noudattaminen;

b)  kansalliset säännökset, joiden nojalla julkiset elimet tai yksityiset yhdistykset, järjestöt tai muut oikeushenkilöt, joilla on legitiimi intressi varmistaa tämän direktiivin noudattaminen, voivat aloittaa tuomioistuimessa tai toimivaltaisessa hallintoviranomaisessa tämän direktiivin mukaisten velvoitteiden täytäntöön panemiseksi säädetyn oikeudellisen tai hallinnollisen menettelyn joko kantajan puolesta tai kantajaa tukeakseen tämän suostumuksella.

3.  Tämä artikla ei koske hankintamenettelyjä, joihin sovelletaan direktiiviä 2014/24/EU tai direktiiviä 2014/25/EU.

30 artikla

Seuraamukset

1.  Jäsenvaltioiden on annettava säännöt seuraamuksista, joita sovelletaan tämän direktiivin nojalla annettujen kansallisten säännösten rikkomiseen, ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet seuraamusten täytäntöönpanon varmistamiseksi.

2.  Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. Seuraamuksia on myös täydennettävä tehokkailla korjaavilla toimilla sen varalta, että talouden toimija ei noudata vaatimuksia.

3.  Jäsenvaltioiden on viipymättä annettava komissiolle tiedoksi nämä säännöt ja toimenpiteet sekä kaikki niihin myöhemmin tehtävät muutokset.

4.  Seuraamuksissa on otettava huomioon vaatimustenvastaisuuden laajuus, mukaan lukien sen vakavuus ja asiaankuuluvien vaatimustenvastaisten tuotteiden tai palvelujen yksikkömäärä sekä niiden henkilöiden lukumäärä, joihin kohdistuu vaikutuksia.

5.  Tämä artikla ei koske hankintamenettelyjä, joihin sovelletaan direktiiviä 2014/24/EU tai direktiiviä 2014/25/EU.

31 artikla

Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

1.  Jäsenvaltioiden on annettava ja julkaistava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset viimeistään … päivänä …kuuta … [kolme vuotta tämän direktiivin voimaantulosta] ▌. Niiden on viipymättä toimitettava ▌nämä säännökset kirjallisina komissiolle.

2.  Niiden on sovellettava näitä säännöksiä … päivästä …kuuta … [kuusi vuotta tämän direktiivin voimaantulosta].

3.  Poiketen siitä, mitä tämän artiklan 2 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat päättää soveltaa 4 artiklan 8 kohdassa vahvistettuja velvoitteita viimeistään … päivästä …kuuta … [kahdeksan vuotta tämän direktiivin voimaantulosta] alkaen.

4.  Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

5.  Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä säännellyistä kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

6.  Jäsenvaltioiden, jotka käyttävät 4 artiklan 4 kohdassa säädettyä mahdollisuutta, on toimitettava tätä varten antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle ja raportoitava komissiolle edistymisestä niiden täytäntöönpanossa.

32 artikla

Siirtymätoimenpiteet

1.  Jäsenvaltioiden on säädettävä … päivänä …kuuta … [11 vuotta tämän direktiivin voimaantulosta] päättyvästä siirtymäajasta, jonka kuluessa palveluntarjoajat voivat edelleen tarjota palvelujaan käyttäen tuotteita, joita ne käyttivät laillisesti niiden tarjoamiseen ennen kyseistä päivää.

Palvelusopimuksia, joista on sovittu ennen … päivää …kuuta … [kuusi vuotta tämän direktiivin voimaantulosta], voidaan jatkaa entisellään kunnes niiden voimassaolo päättyy, mutta ei kuitenkaan pidempään kuin viisi vuotta kyseisestä päivämäärästä.

2.  Jäsenvaltiot voivat säätää, että itsepalvelupäätteet, joita palveluntarjoajat ovat laillisesti käyttäneet palvelujen tarjoamiseen ennen … päivää …kuuta … [kuusi vuotta tämän direktiivin voimaantulosta], voidaan edelleen käyttää vastaavien palvelujen tarjoamiseen niiden taloudellisen käyttöiän loppuun asti, mutta ei pidempään kuin 20 vuotta niiden käytön aloittamisesta.

33 artikla

Kertomukset ja uudelleentarkastelu

1.  Komissio antaa viimeistään … päivänä …kuuta … [11 vuotta tämän direktiivin voimaantulopäivästä] ja sen jälkeen joka viides vuosi Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle kertomuksen tämän direktiivin soveltamisesta.

2.   Kertomuksissa käsitellään sosiaalisen, taloudellisen ja teknologisen kehityksen valossa muun muassa edistymistä tuotteiden ja palvelujen esteettömyyden alalla, mahdollista teknologialukkiutumaa tai innovoinnin esteitä sekä talouden toimijoihin ja vammaisiin henkilöihin ▌kohdistuvia tämän direktiivin vaikutuksia. Kertomuksissa arvioidaan myös, onko 4 artiklan 4 kohdan soveltaminen osaltaan lähentänyt henkilöliikennepalvelujen, kuluttajapankkipalvelujen ja sähköisten viestintäpalvelujen tarjoajien kauppojen asiakaspalvelukeskusten rakennettua ympäristöä koskevia, toisistaan poikkeavia esteettömyysvaatimuksia, jotta ne voitaisiin mahdollisuuksien mukaan vaiheittain yhdenmukaistaa liitteessä III vahvistettujen esteettömyysvaatimusten kanssa.

Kertomuksissa arvioidaan myös, onko tämän direktiivin ja erityisesti sen vapaaehtoisten säännösten soveltamisella osaltaan lähennetty rakennettua ympäristöä koskevia esteettömyysvaatimuksia niin, että olisi toteutettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/23/EU(37), direktiivin 2014/24/EU ja direktiivin 2014/25/EU soveltamisalaan kuuluvia urakoita.

Kertomuksissa käsitellään myös tämän direktiivin 14 artiklan soveltamisen vaikutuksia sisämarkkinoiden toimintaan, soveltuvin osin myös 14 artiklan 8 kohdan mukaisesti saatujen tietojen perusteella, sekä mikroyritysten vapautuksia. Kertomuksissa esitetään päätelmä siitä, onko tällä direktiivillä saavutettu sen tavoitteet ja olisiko sen soveltamisalaan asianmukaista lisätä uusia tuotteita ja palveluja tai olisiko tiettyjä tuotteita tai palveluja poistettava siitä; lisäksi kertomuksissa kartoitetaan mahdollisuuksien mukaan aloja, joilla rasitetta voitaisiin vähentää ▌, jotta voidaan valmistella direktiivin mahdollista tarkistusta.

Komissio ehdottaa tarvittaessa asianmukaisia toimenpiteitä, jotka voisivat olla lainsäädäntötoimenpiteitä.

3.  Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle hyvissä ajoin kaikki tiedot, jotka komissio tarvitsee laatiakseen kyseiset kertomukset.

4.  Komission kertomuksessa otetaan huomioon talouden toimijoiden ja asiaan liittyvien valtiosta riippumattomien järjestöjen näkemykset, mukaan lukien vammaisjärjestöt ▌.

34 artikla

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

35 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty …

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

_____________________

LIITE I

ESTEETTÖMYYSVAATIMUKSET TUOTTEILLE JA PALVELUILLE

I JAKSO: KAIKKIA TÄMÄN DIREKTIIVIN SOVELTAMISALAAN 2 ARTIKLAN 1 KOHDAN MUKAISESTI KUULUVIA TUOTTEITA KOSKEVAT YLEISET ESTEETTÖMYYSVAATIMUKSET

Tuotteet on suunniteltava ja valmistettava siten, että vammaisten henkilöiden voidaan ennakoida pystyvän käyttämään niitä mahdollisimman laajalti, ja niihin on liitettävä helposti saatavilla olevat tiedot tuotteiden toiminnasta ja esteettömyysominaisuuksista, jos mahdollista itse tuotteeseen tai sen päälle.

1.  Tiedonantovaatimukset:

a)  tuotteessa itsessään olevien tuotteen käyttötietojen (merkintöjen, ohjeiden ja varoitusten) on oltava

i)  saatavilla useamman kuin yhden aistikanavan kautta;

ii)  esitetty ymmärrettävässä muodossa;

iii)  esitetty käyttäjille tavoilla, jotka he voivat havaita;

iv)  esitetty käyttäen ennakoitaviin käyttöolosuhteisiin nähden riittävän suurta kirjasinkokoa, asianmukaista kirjasinlajia ja riittävää kontrastia sekä säädettävää kirjasin-, rivi- ja kappaleväliä;

b)  tuotteen käyttöohjeet, muun muassa ohjeet tuotteen esteettömyystoimintojen käytöstä, niiden aktivoinnista ja niiden yhteentoimivuudesta tukiratkaisujen kanssa, jos ne eivät ole itse tuotteessa vaan ne asetetaan saataville tuotteen käytön tai muiden välineiden kuten verkkosivuston avulla, on asetettava julkisesti saataville, kun tuote saatetaan markkinoille, ja lisäksi niiden on

i)  oltava saatavilla useamman kuin yhden aistikanavan kautta;

ii)  oltava esitetty ymmärrettävässä muodossa;

iii)  oltava esitetty käyttäjille tavoilla, jotka he voivat havaita;

iv)  oltava esitetty käyttäen ennakoitaviin käyttöolosuhteisiin nähden riittävän suurta kirjasinkokoa, asianmukaista kirjasinlajia ja riittävää kontrastia sekä säädettävää kirjasin-, rivi- ja kappaleväliä;

v)  oltava saatavilla tekstimuodossa, joka soveltuu niiden sisällön esittämiseen myös vaihtoehtoisissa avustavissa muodoissa usealla eri tavalla ja useamman kuin yhden aistikanavan kautta;

vi)  oltava muun kuin tekstisisältönsä osalta saatavilla myös vaihtoehtoisessa esitysmuodossa;

vii)  sisällettävä tuotteen käyttöliittymän kuvaus (käsittely, komennot ja palaute, syöte ja tuloste), joka annetaan 2 kohdan mukaisesti; kuvauksessa on 2 kohdan kunkin alakohdan osalta ilmaistava, sisältääkö tuote kyseiset ominaisuudet;

viii)  sisällettävä tuotteen toiminnallisuuden kuvaus toiminnoilla, joilla pyritään vastaamaan vammaisten henkilöiden tarpeisiin 2 kohdan mukaisesti; kuvauksessa on 2 kohdan kunkin alakohdan osalta ilmaistava, sisältääkö tuote kyseiset ominaisuudet;

ix)  sisällettävä kuvaus tuotteen ohjelmistosta ja laitteistosta, jonka välityksellä tuote liitetään apuvälineisiin; kuvaukseen on sisällytettävä luettelo apuvälineistä, joiden toimivuus tuotteen kanssa on testattu.

2.  Käyttöliittymä ja toiminnallisuus:

Tuotteen, muun muassa sen käyttöliittymän, osissa ja toiminnoissa on oltava ominaisuuksia, joiden avulla tuote on vammaisten henkilöiden kannalta helposti käytettävä, havaittava, hallittava, ymmärrettävä ja ohjattava. Tätä varten on varmistettava, että

a)  jos kyseessä on viestintätuote, henkilöiden välinen viestintä, sen hallinta, siihen liittyvien tietojen välittäminen sekä sen ohjaaminen ja orientaatio mukaan luettuina, tuote mahdollistaa kyseiset toiminnot useamman kuin yhden aistikanavan kautta; tähän kuuluvat näkö-, kuulo- ja tuntoaistiin sekä puheeseen perustuvien toimintojen vaihtoehdot;

b)  jos tuotteessa käytetään puheeseen perustuvia toimintoja, siinä on viestintää, käytön ohjausta ja orientaatiota varten vaihtoehtoisia ratkaisuja puhe- ja äänitoiminnoille;

c)  jos tuotteessa käytetään visuaalisia elementtejä, sen viestintään, tiedonvälitykseen ja hallintaan liittyviä elementtejä on helppo suurentaa ja niiden kirkkautta ja kontrastia on helppo säätää ja varmistaa yhteentoimivuus ohjelmien ja apuvälineiden kanssa käyttöliittymässä navigointia varten;

d)  jos tuotteessa välitetään tietoja, ilmaistaan toimia, edellytetään vastausta tai osoitetaan elementtejä värien avulla, se sisältää väreille vaihtoehtoiset toteutustavat;

e)  jos tuotteessa välitetään tietoja, ilmaistaan toimia, edellytetään vastausta tai osoitetaan elementtejä äänimerkkien avulla, se sisältää äänimerkeille vaihtoehtoiset toteutustavat;

f)  jos tuotteessa käytetään visuaalisia elementtejä, siinä on joustavat keinot selkeyttää näkyviä merkkejä;

g)  jos tuotteessa käytetään ääniominaisuuksia, käyttäjä voi säätää tuotteen äänenvoimakkuutta ja äänen nopeutta ja tuotteessa on tehostettuja ääniominaisuuksia esimerkiksi ympäröivistä tuotteista tulevien häiritsevien äänisignaalien vähentämiseksi sekä äänen selkeyden parantamiseksi;

h)  jos tuotetta käytetään ja ohjataan käsin, siinä on sekvenssiohjaus ja vaihtoehdot hienomotoriikkaa vaativalle ohjaukselle, jotta tuotteen hallinta ei edellyttäisi usean eri ohjaimen samanaikaista käyttöä; lisäksi tuotteessa on käytettävä tuntoaistin avulla erottuvia osia;

i)  tuotteen käyttötavat eivät edellytä laajaa ulottuvuutta ja suurta voimaa;

j)  tuotteessa vältetään valoherkkyyskohtauksille altistavia käyttötapoja;

k)  tuote suojaa käyttäjän yksityisyyttä tämän käyttäessä esteettömyysominaisuuksia;

l)  tuotteessa on biometriselle tunnistukselle ja hallinnalle vaihtoehtoinen toteutustapa;

m)  tuotteen toiminnot ovat johdonmukaisia ja käyttäjän toimille on varattu riittävästi aikaa;

n)  tuotteessa on oltava ohjelmisto ja laitteisto, jonka välityksellä tuote liitetään apuvälineisiin;

o)  tuote on seuraavien alakohtaisten vaatimusten mukainen:

i)  itsepalvelupäätteet:

–  tuotteessa on tekstistä puheeksi -ominaisuus;

–  tukevat omien kuulokkeiden käyttöä;

–  ilmoittavat käyttäjälle useamman kuin yhden aistikanavan kautta, kun käyttäjältä edellytetään oikea-aikaista vastausta;

–  antavat mahdollisuuden pidentää vastausaikaa;

–  on varustettava sormin koskettamalla erottuvilla näppäimillä ja ohjaimilla, jos tuotteessa on näppäimiä ja ohjaimia, ja lisäksi tuotteessa on oltava riittävä kontrasti;

–  on suunniteltava niin, että esteettömyysominaisuuksia tarvitsevien käyttäjien ei erikseen tarvitse ottaa ominaisuuksia käyttöön;

–  on suunniteltava yhteensopiviksi unionin tasolla saatavilla olevan apuvälineteknologian kanssa, jos tuotteessa käytetään ääniominaisuuksia tai äänimerkkejä; tällaisia apuvälineitä ovat esimerkiksi kuulemista edistävät teknologiat, kuten kuulolaitteet, T-ohjelmat, sisäkorvaistutteet ja kuulemisen apuvälineet;

ii)  sähköiset lukulaitteet:

–  tuotteessa on tekstistä puheeksi -ominaisuus;

iii)  sähköisten viestintäpalvelujen tarjoamiseen käytettävät kuluttajapäätelaitteet, joissa on vuorovaikutteisia tietojenkäsittelyominaisuuksia:

–  on varustettava reaaliaikaisella tekstitysominaisuudella ja hifi-äänentoiston tuella, jos tällaisissa tuotteissa käytetään äänen lisäksi tekstiä;

–  jos tuotteissa käytetään tekstin ja äänen lisäksi tai niihin yhdistettynä video-ominaisuuksia, niissä on täydelliset interaktiivisuusominaisuudet (total conversation), synkronoidut ääniominaisuudet, reaaliaikainen tekstitys ja viittomakielisen viestinnän mahdollistavaa resoluutiota käyttävä videokuva mukaan luettuina;

–  on kyettävä yhdistämään langattomasti kuulemista edistävään teknologiaan;

–  eivät saa aiheuttaa häiriötä apuvälineille;

iv)  kuluttajapäätelaitteiden, joissa on vuorovaikutteisia tietojenkäsittelyominaisuuksia ja joiden avulla käytetään audiovisuaalisia mediapalveluja, on tuotava vammaisten henkilöiden käyttöön audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoajan valikoimaan kuuluvat esteettömyysominaisuudet, jotka liittyvät käyttöön, valintaan, hallintaan, henkilökohtaiseen räätälöintiin ja apuvälineisiin tehtävään tiedonsiirtoon.

3.  Tukipalvelut:

Tukipalvelujen (neuvontapalvelut, puhelinkeskukset, tekninen tuki, välityspalvelut ja koulutuspalvelut) on tarvittaessa annettava tietoja tuotteen esteettömyydestä ja sen yhteensopivuudesta apuvälineteknologian kanssa esteettömiä viestintätapoja käyttäen.

II JAKSO: 2 ARTIKLAN 1 KOHDASSA OLEVIA TUOTTEITA KOSKEVAT ESTEETTÖMYYSVAATIMUKSET, LUKUUN OTTAMATTA 2 ARTIKLAN 1 KOHDAN b ALAKOHDASSA TARKOITETTUJA ITSEPALVELUPÄÄTTEITÄ

Jotta vammaisten henkilöiden voidaan ennakoida pystyvän käyttämään tuotteita mahdollisimman laajalti, esteettömyys on otettava huomioon tämän jakson kattamien tuotteiden pakkauksissa ja ohjeissa I jakson vaatimuksissa esitetyn lisäksi. Tämä merkitsee seuraavaa:

a)  tuotteen pakkaus, mukaan lukien siinä annetut tiedot (esimerkiksi tiedot avaamisesta, sulkemisesta, käytöstä ja hävittämisestä) sekä mahdolliset tuotteen esteettömyysominaisuuksia koskevat tiedot, on suunniteltava esteettömäksi; kyseiset esteettömyyttä koskevat tiedot on lisäksi mahdollisuuksien mukaan annettava tuotteen pakkauksessa;

b)  tuotteen käyttöä, asennusta, huoltoa, varastointia ja hävittämistä koskevien ohjeiden, jotka eivät ole itse tuotteessa vaan jotka asetetaan saataville muiden välineiden kuten verkkosivuston avulla, on oltava julkisesti saatavilla, kun tuote saatetaan markkinoille, ja lisäksi niiden on täytettävä seuraavat vaatimukset:

i)  ohjeet ovat saatavilla useamman kuin yhden aistikanavan kautta;

ii)  ne esitetään ymmärrettävässä muodossa;

iii)  ne esitetään käyttäjille tavoilla, jotka he voivat havaita;

iv)  ne esitetään käyttäen ennakoitaviin käyttöolosuhteisiin nähden riittävän suurta kirjasinkokoa, asianmukaista kirjasinlajia ja riittävää kontrastia sekä säädettävää kirjasin-, rivi- ja kappaleväliä;

v)  ohjeiden sisältö on oltava saatavilla tekstimuodoissa, jotka soveltuvat sellaisten vaihtoehtoisten avustavien muotojen tuottamiseen, jotka voidaan esittää eri tavoin ja useamman kuin yhden aistikanavan kautta; sekä

vi)  muuta kuin tekstisisältöä käsittävien ohjeiden on oltava saatavilla myös sisällön vaihtoehtoisessa esitysmuodossa.

III JAKSO: KAIKKIA TÄMÄN DIREKTIIVIN SOVELTAMISALAAN 2 ARTIKLAN 2 KOHDAN MUKAISESTI KUULUVIA PALVELUJA KOSKEVAT YLEISET ESTEETTÖMYYSVAATIMUKSET

Jotta ▌vammaisten henkilöiden voidaan ennakoida pystyvän käyttämään palveluja mahdollisimman laajalti, esteettömyys on otettava huomioon kyseisten ▌palvelujen tarjonnassa seuraavasti:

a)  varmistetaan, että palvelun tarjoamiseen käytettävät tuotteet ovat tämän liitteen I ja tarvittaessa myös II jaksossa vahvistettujen sääntöjen mukaiset;

b)  annetaan tietoa palvelun toiminnasta, ja jos palvelun tarjoamiseen käytetään tuotteita, annetaan tietoa siitä, miten kyseiset tuotteet liittyvät palveluun, millaiset esteettömyysominaisuudet niillä on sekä miten ne toimivat yhdessä apuvälineiden ja -järjestelyjen ▌kanssa, seuraavien seikkojen osalta:

i)  annetaan tiedot saataville useamman kuin yhden aistikanavan kautta,

ii)  esitetään tiedot ymmärrettävässä muodossa,

iii)  esitetään tiedot käyttäjille tavoilla, jotka he voivat havaita,

iv)  annetaan tietosisältö saataville ▌tekstimuodoissa, jotka soveltuvat sellaisten vaihtoehtoisten avustavien muotojen tuottamiseen, jotka voidaan esittää eri tavoin ja useamman kuin yhden aistikanavan kautta,

v)  esitetään tiedot käyttäen ennakoitaviin käyttöolosuhteisiin nähden riittävän suurta kirjasinkokoa, asianmukaista kirjasinlajia ja riittävää kontrastia sekä säädettävää kirjasin-, rivi- ja kappaleväliä,

vi)  täydennetään tietoja muun kuin tekstisisältönsä osalta esittämällä sisältö myös vaihtoehtoisessa muodossa; ja

vii)  annetaan palvelun tarjoamisessa tarvittavat ▌sähköiset tiedot johdonmukaisella ja riittävällä tavalla siten, että palvelut tietoineen on helppo havaita, että niiden hallinta ja ymmärtäminen on vaivatonta ja että ne toimivat varmasti;

c)  tehdään verkkosivustoista, muun muassa niihin liittyvistä verkkosovelluksista, ja mobiililaitepohjaisista palveluista, myös mobiilisovelluksista, esteettömiä johdonmukaisella ja riittävällä tavalla siten, että palvelut tietoineen on helppo havaita, että niiden hallinta ja ymmärtäminen on vaivatonta ja että ne toimivat varmasti,

d)  tukipalvelujen (neuvontapalvelut, puhelinkeskukset, tekninen tuki, välityspalvelut ja koulutuspalvelut) on tarvittaessa annettava tietoja palvelun esteettömyydestä ja sen yhteensopivuudesta apuvälineteknologian kanssa esteettömiä viestintätapoja käyttäen.

IV JAKSO: TIETTYIHIN PALVELUIHIN LIITTYVÄT ESTEETTÖMYYTTÄ KOSKEVAT LISÄVAATIMUKSET

Jotta vammaisten henkilöiden voidaan ennakoida pystyvän käyttämään palveluja mahdollisimman laajalti, on palvelujen tarjoamisessa otettava käyttöön toimintoja, käytäntöjä, toimintaperiaatteita ja menettelyjä sekä mukautuksia, joilla pyritään ottamaan huomioon vammaisten henkilöiden tarpeet ja varmistamaan yhteentoimivuus avustavien teknologioiden kanssa:

a)  sähköiset viestintäpalvelut, myös direktiivin (EU) 2018/1972 109 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu hätäviestintä:

i)  tarjotaan reaaliaikainen tekstitysominaisuus puheviestinnän lisäksi;

ii)  tarjotaan täydelliset interaktiivisuusominaisuudet (total conversation), jossa puheviestinnän lisäksi tarjotaan videokuvaa;

iii)  varmistetaan, että sähköisten viestintäpalvelun tarjoajat välittävät puheviestintää ja tekstiä (reaaliaikainen tekstitys mukaan luettuna) hyödyntävän hätäviestinnän synkronoituna ja, jos lisänä on videokuvaa, välittävät hätäviestinnän täydellisesti interaktiiviseksi synkronoituna sopivimpaan hätäkeskukseen;

b)  palvelut, joilla tarjotaan pääsy audiovisuaalisiin mediapalveluihin:

i)  tarjotaan sähköisiä ohjelmaoppaita, jotka tietoineen ovat helposti havaittavia, hallittavia ja ymmärrettäviä ja jotka ovat toimintavarmoja, sekä annetaan tietoa esteettömyysominaisuuksien saatavuudesta;

ii)  varmistetaan, että audiovisuaalisten mediapalvelujen esteettömyysominaisuudet (esteettömyyspalvelut), kuten kuuroille ja huonokuuloisille tarkoitetut tekstitykset, kuvailutulkkaus, puhuttu tekstitys ja viittomakielen tulkkaus, välitetään kaikilta osin riittävän laadukkaina ja tarkasti esitettyinä sekä äänen ja videon kanssa synkronoituina ja siten, että käyttäjä voi hallita niiden esittämistä ja käyttöä;

c)  lento-, linja-auto-, rautatie- ja vesiliikenteen henkilöliikennepalvelut kaupunki- ja esikaupunkiliikennepalveluja ja alueellisen liikenteen palveluja lukuun ottamatta:

i)  varmistetaan, että ajoneuvojen, ympäröivän infrastruktuurin ja rakennetun ympäristön esteettömyyttä ja vammaisille henkilöille tarjottavaa apua koskevat tiedot ovat saatavilla;

ii)  varmistetaan, että saatavilla on tiedot älykkäistä lipunmyyntijärjestelmistä (sähköinen varaaminen, lippujen varaaminen jne.) ja reaaliaikaisista matkustustiedoista (aikataulut sekä tiedot liikennehäiriöistä, liityntäpalveluista ja jatkoyhteyksistä muita liikennemuotoja käyttäen jne.) sekä palvelua koskevat lisätiedot (esimerkiksi asemien henkilöstö, epäkunnossa olevat hissit tai palvelut, jotka tilapäisesti eivät ole saatavilla);

d)  kaupunki- ja esikaupunkiliikenteen palvelut sekä ja alueellisen liikenteen palvelut:

varmistetaan, että palvelun tarjoamiseen käytettävät itsepalvelupäätteet ovat tämän liitteen I jaksossa vahvistettujen sääntöjen mukaisesti esteettömiä;

e)  kuluttajapankkipalvelut:

i)  tarjotaan tunnistustapoja, sähköisen allekirjoittamisen tapoja, turvallisuusominaisuuksia ja maksupalveluja, jotka tietoineen ovat helposti havaittavia, hallittavia ja ymmärrettäviä ja jotka ovat toimintavarmoja;

ii)  varmistetaan, että tiedot ovat ymmärrettäviä siten, että vaikeusaste on enintään Euroopan neuvoston kieliä koskevan yhteisen eurooppalaisen viitekehyksen B2-taso;

f)  sähkökirjat:

i)  varmistetaan, että sekä ääntä että tekstiä sisältävä sähkökirja tarjoaa synkronoitua tekstiä ja ääntä;

ii)  varmistetaan, että sähkökirjan digitaaliset tiedostot eivät estä avustavaa teknologiaa toimimasta moitteettomasti;

iii)  varmistetaan pääsy sisältöön, navigointi tiedostosisällössä ja näkymässä, dynaaminen näkymä mukaan luettuna, sekä sisällön esittäminen selkeällä, joustavalla tavalla käyttäjän valintojen mukaan;

iv)  mahdollistetaan sisällön vaihtoehtoiset esittämistavat ja sen yhteentoimivuus eri avustavien teknologioiden kanssa siten, että sisältö on havaittavissa, ymmärrettävissä, hallittavissa ja toimivaa;

v)  tehdään sähkökirjat helpommin löydettäviksi välittämällä metadatan avulla tietoa niiden esteettömyysominaisuuksista;

vi)  varmistetaan, että digitaalisten oikeuksien hallintamenetelmät eivät estä esteettömyysominaisuuksien toimintaa;

g)  verkkokaupan palvelut:

i)  annetaan tietoa myytävien tuotteiden ja palvelujen esteettömyydestä, jos siitä vastuussa oleva talouden toimija on toimittanut kyseiset tiedot;

ii)  varmistetaan, että tunnistus-, suojaus- ja maksutoiminnot ovat esteettömiä, jos ne toimitetaan osana palvelua eikä erillisenä tuotteena tekemällä ne sellaisiksi, että ne on helppo havaita, että niiden hallinta ja ymmärtäminen on vaivatonta ja että ne toimivat varmasti;

iii)  tarjotaan tunnistustapoja, sähköisen allekirjoittamisen tapoja ja maksupalveluja, jotka tietoineen ovat helposti havaittavia, hallittavia ja ymmärrettäviä ja jotka ovat toimintavarmoja.

V JAKSO: ERITYISET ESTEETTÖMYYSVAATIMUKSET, JOTKA KOSKEVAT SOPIVIMMAN HÄTÄKESKUKSEN VASTAAMISTA EUROOPPALAISEEN HÄTÄNUMEROON '112' SAAPUVIIN HÄTÄVIESTEIHIN:

Jotta vammaisten henkilöiden voidaan ennakoida pystyvän käyttämään hätäviestejä eurooppalaiseen hätänumeroon '112' mahdollisimman laajalti, niihin vastaamiseen sopivimmassa hätäkeskuksessa on sisällytettävä toimintoja, käytäntöjä, toimintamalleja, menettelyitä ja mukautuksia ▌, joiden tavoitteena on ottaa huomioon vammaisten henkilöiden tarpeet.

Sopivimman hätäkeskuksen on vastattava eurooppalaiseen hätänumeroon '112' saapuviin hätäviesteihin asianmukaisesti kansallisen hätäpalvelun organisaatioon parhaiten sopivalla tavalla käyttämällä samaa viestintävälinettä eli synkronoitua puhetta ja tekstiä (reaaliaikainen tekstitys mukaan luettuna), tai jos lisänä on videokuvaa, täydellisesti interaktiiviseksi synkronoitua puhetta ja tekstiä (reaaliaikainen tekstitys mukaan luettuna) sekä videokuvaa.

VI JAKSO: 24 ARTIKLAN 2 KOHDAN MUKAISET TUOTTEIDEN JA PALVELUJEN OMINAISUUKSIEN, OSIEN JA TOIMINTOJEN ESTEETTÖMYYSVAATIMUKSET

Seuraavien ehtojen on täytyttävä, jotta voidaan olettaa, että tuotteiden ja palvelujen ominaisuuksia, osia ja toimintoja koskevat, muissa unionin säädöksissä vahvistetut asiaankuuluvat velvoitteet täyttyvät:

1.  Tuotteet:

a)  Tuotteen toimintaa ja esteettömyysominaisuuksia koskevat tiedot ovat esteettömiä tässä liitteessä olevan I jakson 1 kohdassa vahvistettujen vastaavien osien mukaisesti; näitä ovat tuotteessa itsessään olevat käyttötiedot sekä tuotteen käyttöohjeet, jotka eivät ole itse tuotteessa vaan jotka asetetaan saataville tuotteen käytön tai muiden välineiden kuten verkkosivuston avulla;

b)  tuotteen käyttöliittymän ominaisuuksien, osien ja toimintojen esteettömyys sekä tuotteen toiminnallisuus täyttävät tällaista käyttöliittymää tai toiminnallisuutta koskevat, tässä liitteessä olevan I jakson 2 kohdassa vahvistetut vastaavat esteettömyysvaatimukset;

c)  tuotteen pakkaus, mukaan lukien siinä annetut tiedot sekä tuotteen asennusta, huoltoa, varastointia ja hävittämistä koskevat ohjeet, jotka eivät ole itse tuotteessa vaan jotka asetetaan saataville muiden välineiden kuten verkkosivuston avulla, itsepalvelupäätteitä lukuun ottamatta, on tässä liitteessä olevassa II jaksossa vahvistettujen esteettömyysvaatimusten mukaisesti esteetön;

2.  Palvelut:

Palvelujen ominaisuudet, osat ja toiminnot ovat tämän liitteen palveluja koskevissa jaksoissa vahvistettujen, näitä ominaisuuksia, osia ja toimintoja koskevien esteettömyysvaatimusten mukaisesti esteettömiä.

VII JAKSO: TOIMINNALLISTA SUORITUSKYKYÄ KOSKEVAT VAATIMUKSET

Jos tämän liitteen I–VI jaksoissa vahvistetuissa esteettömyysvaatimuksissa ei oteta kantaa tuotteiden suunnitteluun ja tuotantoon tai palvelujen tarjoamiseen yhden tai useamman toiminnon osalta, kyseiset toiminnot tai keinot on tehtävä esteettömiksi noudattamalla asiaan liittyviä toiminnallista suorituskykyä koskevia vaatimuksia, jotta vammaisten henkilöiden voidaan ennakoida pystyvän käyttämään niitä mahdollisimman laajalti.

Toiminnallista suorituskykyä koskevia vaatimuksia voi käyttää vain yhden tai useamman erityisen teknisen vaatimuksen vaihtoehtona, kun niihin viitataan esteettömyysvaatimuksissa, jos ja vain jos asiaankuuluvien toiminnallista suorituskykyä koskevien vaatimusten soveltaminen on esteettömyysvaatimusten mukaista ja jos tuotteen valmistaja tai palveluntarjoaja katsoo, että näin tuotteiden suunnittelun ja tuotannon ja palvelujen tarjoamisen tuloksena on vastaava tai parempi esteettömyys vammaisten henkilöiden käyttäessä niitä ennakoitavalla tavalla.

a)  Käyttö ilman näkökykyä

Jos tuotteella tai palvelulla on visuaalisia käyttötapoja, sillä on oltava vähintään yksi käyttötapa, joka ei edellytä näkökykyä;

b)  Käyttö rajoitetulla näkökyvyllä

Jos tuotteella tai palvelulla on visuaalisia käyttötapoja, sillä on oltava vähintään yksi käyttötapa, jonka avulla käyttäjät, joiden näkökyky on rajoittunut, voivat hyödyntää sitä;

c)  Käyttö ilman kykyä erottaa värit

Jos tuotteella tai palvelulla on visuaalisia käyttötapoja, sillä on oltava vähintään yksi käyttötapa, joka ei edellytä käyttäjältä kykyä erottaa värit;

d)  Käyttö ilman kuulokykyä

Jos tuotteella tai palvelulla on kuuloon perustuvia käyttötapoja, sillä on oltava vähintään yksi käyttötapa, joka ei edellytä kuulokykyä;

e)  Käyttö rajoitetulla kuulokyvyllä

Jos tuotteella tai palvelulla on kuuloon perustuvia käyttötapoja, sillä on oltava vähintään yksi käyttötapa, johon liittyy tehostettuja ääniominaisuuksia, joiden avulla huonokuuloiset voivat käyttää tuotetta;

f)  Käyttö ilman puhekykyä

Jos tuote tai palvelu edellyttää käyttäjiltä puheen tuottoa, on mahdollistettava vähintään yksi käyttötapa, joka ei edellytä puheen tuottoa. Puheen tuottoon kuuluvat kaikki suulla tuotetut äänet, kuten puhe, vihellys tai kielellä naksauttaminen;

g)  Käyttö rajoitetulla käsittelykyvyllä tai voimalla

Jos tuote tai palvelu edellyttää manuaalista toimintaa, sillä on oltava vähintään yksi käyttötapa, jonka ansiosta käyttäjät voivat käyttää tuotetta vaihtoehtoisilla tavoilla, jotka eivät edellytä hienomotoriikkaa, manipulointia tai käsivoimia eivätkä useamman kuin yhden hallintatoiminnon käyttöä samanaikaisesti;

h)  Käyttö rajoitetulla ulottuvuudella

Tuotteiden käyttölaitteiden on oltava kaikkien käyttäjien ulottuvilla. Jos tuotteella tai palvelulla on manuaalisia käyttötapoja, sillä on oltava vähintään yksi käyttötapa, jonka avulla henkilöt, joiden ulottuvuus ja voimat ovat rajoitetut, voivat käyttää tuotetta;

i)  Valoherkkyyskohtauksien riskin minimointi

Jos tuotteella on visuaalisia käyttötapoja, on vältettävä käyttötapoja, jotka aiheuttavat valoherkkyyskohtauksia;

j)  Käyttö rajoitetulla kognitiokyvyllä

Tuotteella tai palvelulla on oltava vähintään yksi käyttötapa, jota on sen ominaisuuksien vuoksi yksinkertaisempi ja helpompi käyttää;

k)  Yksityisyys

Jos tuotteessa tai palvelussa on esteettömyyden varmistavia ominaisuuksia, sillä on oltava vähintään yksi käyttötapa, jossa käyttäjän yksityisyys on turvattu, kun esteettömyyden mahdollistavia ominaisuuksia käytetään.

___________________

LIITE II

OHJEELLISIA JA EI-SITOVIA ESIMERKKEJÄ MAHDOLLISISTA RATKAISUISTA, JOTKA AUTTAVAT TÄYTTÄMÄÄN LIITTEEN I ESTEETTÖMYYSVAATIMUKSET

I JAKSO: KAIKKIA TÄMÄN DIREKTIIVIN SOVELTAMISALAAN 2 ARTIKLAN 1 KOHDAN MUKAISESTI KUULUVIA TUOTTEITA KOSKEVIIN YLEISIIN ESTEETTÖMYYSVAATIMUKSIIN LIITTYVIÄ ESIMERKKEJÄ

LIITTEESSÄ I OLEVAN

I JAKSON VAATIMUKSET

ESIMERKKEJÄ

1.  Tiedotus

a)  

i)

annetaan visuaalisia ja sormin tuntuvia tietoja tai visuaalisia ja auditiivisia tietoja paikasta, jossa kortti laitetaan itsepalvelupäätteeseen, jotta sokeat henkilöt tai kuurot henkilöt voivat käyttää päätettä;

ii)  

käytetään johdonmukaisesti samoja sanoja tai esitetään tiedot selkeästi ja loogisesti jäsentäen, jotta älyllisesti kehitysvammaiset henkilöt voivat paremmin ymmärtää tiedot;

iii)  

annetaan esimerkiksi sormin tuntuva kohokuvio tai ääni tekstimuotoisen varoituksen lisäksi, jotta sokeat henkilöt pystyvät havaitsemaan varoituksen;

iv)  

varmistetaan, että heikkonäköiset henkilöt voivat lukea tekstin;

b)  

i)  

toimitetaan sähköiset tiedostot, joita tietokone voi lukea käyttämällä näytönlukijoita, jotta sokeat voivat käyttää tietoja;

ii)  

käytetään johdonmukaisesti samoja sanoja tai esitetään tiedot selkeästi ja loogisesti jäsentäen, jotta älyllisesti kehitysvammaiset henkilöt voivat paremmin ymmärtää tiedot;

iii)  

lisätään tekstitys, jos tiedot esitetään videolla;

iv)  

varmistetaan, että heikkonäköiset henkilöt voivat lukea tekstin;

v)  

tulostetaan tiedot pistekirjoituksella, jotta sokeat henkilöt voivat käyttää tietoja;

vi)  

liitetään kaavioihin tekstikuvaus kaavion keskeisistä osista tai toimista;

vii)  

ei esimerkkiä;

viii)  

ei esimerkkiä;

ix)  

lisätään pankkiautomaatteihin liitäntä ja ohjelmisto, joiden avulla automaattiin voidaan yhdistää kuulokkeet, jolloin näytön teksti voidaan välittää äänen muodossa.

2.  Käyttöliittymän ja toiminnallisuuden suunnittelu

a)  

annetaan ohjeita äänen ja tekstin avulla tai asennetaan näppäimistöön koho-opasteita, jotta sokeat tai huonokuuloiset voivat olla vuorovaikutuksessa tuotteen kanssa;

b)  

annetaan itsepalvelupäätteissä puhuttujen ohjeiden lisäksi ohjeita esimerkiksi tekstin tai kuvien muodossa, jotta myös kuurot henkilöt voivat suorittaa vaaditun toiminnon;

c)  

annetaan käyttäjien suurentaa tekstiä, zoomata tiettyyn piktogrammiin tai lisätä kontrastia, jotta heikkonäköiset voivat saada tiedot;

d)  

sen ohella, että painetaan vihreää tai punaista näppäintä vaihtoehdon valitsemiseksi, kirjoitetaan vaihtoehdot näppäimiin, jotta värisokeat henkilöt voivat tehdä valinnan;

e)  

kun tietokone antaa virheilmoituksen, näytöllä esitetään myös virheen ilmoittava teksti tai kuva, jotta kuurot henkilöt voivat havaita virheen;

f)  

lisätään etualan kuvien kontrastia, jotta heikkonäköiset henkilöt näkevät ne;

g)  

annetaan puheliman käyttäjälle mahdollisuus valita äänen voimakkuus ja vähentää häiriöitä kuulolaitteilla, jotta huonokuuloiset henkilöt voivat käyttää puhelinta;

h)  

suurennetaan kosketusnäytön painikkeita ja erotetaan ne selvästi toisistaan, jotta henkilöt, joilla on vapinaoireita, voivat käyttää niitä;

i)

varmistetaan, että näppäimet eivät edellytä voimankäyttöä, jotta henkilöt, joilla on motorisia vammoja, voivat käyttää niitä;

j)  

vältetään vilkkuvia kuvia, jotta epileptikoille ei aiheudu riskiä;

k)  

annetaan mahdollisuus käyttää kuulokkeita pankkiautomaateissa, jossa tiedot annetaan puhuttuna;

l)  

annetaan käyttäjille, jotka eivät voi käyttää käsiään, sormenjälkitunnistuksen sijaan mahdollisuus valita salasana puhelimen avaamiseksi ja sulkemiseksi;

m)  

varmistetaan, että ohjelmisto reagoi ennakoitavasti tiettyä toimintaa suoritettaessa, ja varataan riittävästi aikaa salasanan antamista varten, jotta älyllisesti kehitysvammaisten henkilöiden on helppo käyttää sitä;

n)  

tarjotaan liitäntä päivitettävään pistekirjoitusnäyttöön, jotta sokeat voivat käyttää tietokonetta;

o)  

Esimerkkejä alakohtaisista vaatimuksista

i)  

ei esimerkkiä;

ii)

ei esimerkkiä;

iii)  ensimmäinen luetelmakohta:

varmistetaan, että matkapuhelin voi käsitellä reaaliaikaisia keskusteluja, jotta huonokuuloiset henkilöt voivat vaihtaa tietoja vuorovaikutteisesti;

iii)  neljäs luetelmakohta:

annetaan mahdollisuus käyttää samanaikaisesti videota viittomakielen ja tekstin näyttöä varten viestin kirjoittamiseksi, jotta kaksi kuuroa voivat viestiä keskenään tai normaalikuuloisen henkilön kanssa;

iv)  

varmistetaan, että tekstitys välitetään digisovittimen välityksellä kuuroille henkilöille;

3.  Tukipalvelut: ei esimerkkiä.

II JAKSO:

2 ARTIKLAN 1 KOHDASSA OLEVIA TUOTTEITA, LUKUUN OTTAMATTA 2 ARTIKLAN 1 KOHDAN b ALAKOHDASSA TARKOITETTUJA ITSEPALVELUPÄÄTTEITÄ, KOSKEVIIN ESTEETTÖMYYSVAATIMUKSIIN LIITTYVIÄ ESIMERKKEJÄ

LIITTEESSÄ I OLEVAN

II JAKSON VAATIMUKSET

ESIMERKKEJÄ

Tuotteiden pakkaukset ja ohjeet

a)  

pakkauksessa ilmoitetaan, että puhelimessa on esteettömyysominaisuuksia vammaisia henkilöitä varten;

b)

i)  

toimitetaan sähköiset tiedostot, joita tietokone voi lukea käyttämällä näytönlukijoita, jotta sokeat henkilöt voivat käyttää tietoja;

ii)  

käytetään johdonmukaisesti samoja sanoja tai esitetään tiedot selkeästi ja loogisesti rakentuen, jotta älyllisesti kehitysvammaiset henkilöt voivat paremmin ymmärtää tiedot;

iii)  

esitetään sormin tuntuva kohokuvio tai toistetaan ääni tekstimuotoisen varoituksen yhteydessä, jotta sokeat henkilöt pystyvät havaitsemaan varoituksen;

iv)  

varmistetaan, että heikkonäköiset henkilöt voivat lukea tekstin;

v)  

tulostetaan tiedot pistekirjoituksella, jotta sokeat henkilöt voivat lukea ne;

vi)  

liitetään kaavioihin tekstikuvaus kaavion keskeisistä osista tai toimista.

III JAKSO:

KAIKKIA TÄMÄN DIREKTIIVIN SOVELTAMISALAAN 2 ARTIKLAN 2 KOHDAN MUKAISESTI KUULUVIA PALVELUJA KOSKEVIIN YLEISIIN ESTEETTÖMYYSVAATIMUKSIIN LIITTYVIÄ ESIMERKKEJÄ

LIITTEESSÄ I OLEVAN

III JAKSON VAATIMUKSET

ESIMERKKEJÄ

Palvelujen tarjoaminen

a)  

ei esimerkkiä;

b)  

i)  

toimitetaan sähköiset tiedostot, joita tietokone voi lukea käyttämällä näytönlukijoita, jotta sokeat henkilöt voivat käyttää tietoja;

ii)  

käytetään johdonmukaisesti samoja sanoja tai esitetään tiedot selkeästi ja loogisesti rakentuen, jotta älyllisesti kehitysvammaiset henkilöt voivat paremmin ymmärtää tiedot;

iii)  

lisätään tekstitys, jos ohjeet esitetään videolla;

iv)  

tulostetaan tiedosto pistekirjoituksella, jotta sokeat henkilöt voivat käyttää sitä;

v)  

varmistetaan, että heikkonäköiset henkilöt voivat lukea tekstin;

vi)  

liitetään kaavioihin tekstikuvaus kaavion keskeisistä osista tai toimista;

vii)  

jos palveluntarjoaja antaa palvelua koskevia tietoja sisältävän USB-muistitikun, varmistetaan, että tiedot ovat esteettömiä;

c)  

lisätään kuviin tekstikuvaus, asetetaan kaikki toiminnot saataville näppäimistön avulla, annetaan käyttäjille riittävästi lukuaikaa, tehdään sisältö sellaiseksi, että se näkyy ja sitä käytetään ennakoitavalla tavalla, sekä varmistetaan yhteensopivuus avustavien teknologioiden kanssa, jotta eri tavoin vammautuneet voivat lukea verkkosivustoa ja olla vuorovaikutuksessa sen kanssa;

d)  

ei esimerkkiä;

IV JAKSO:

ERITYISTEN PALVELUJEN ESTEETTÖMYYTTÄ KOSKEVIIN LISÄVAATIMUKSIIN LIITTYVIÄ ESIMERKKEJÄ

LIITTEESSÄ I OLEVAN

IV JAKSON VAATIMUKSET

ESIMERKKEJÄ

Erityiset palvelut

a)  

i)  

varmistetaan, että huonokuuloiset henkilöt voivat kirjoittaa ja vastaanottaa tekstin vuorovaikutteisesti ja reaaliajassa;

ii)  

varmistetaan, että kuurot henkilöt voivat käyttää viittomakieltä viestiäkseen keskenään;

iii)  

varmistetaan, että puhe- tai kuulovammainen henkilö, joka haluaa käyttää yhdistettyä teksti-, ääni ja videoviestintää, tietää, että viestintä välitetään verkon kautta hätäpalveluun;

b)  

i)  

varmistetaan, että sokeat henkilöt voivat valita televisio-ohjelmia;

ii)  

tuetaan mahdollisuutta valita, räätälöidä ja esittää "esteettömyyspalveluja", kuten kuuroille ja huonokuuloisille tarkoitettua tekstitystä, kuvailutulkkausta, puhuttua tekstitystä ja viittomakielen tulkkausta, tarjotaan keinot järjestää langaton yhteys kuulemista edistävään teknologiaan ja tarjotaan käyttäjälle audiovisuaalisia mediapalveluja varten "esteettömyyspalvelut" aktivoivat hallintasäätimet yhtä näkyvästi kuin päämedian säätimet;

c)  

i)

ei esimerkkiä;

ii)  

ei esimerkkiä;

d)

ei esimerkkiä;

e)  

 

i)

annetaan mahdollisuus lukea henkilöllisyyden todentamisen valintaikkunat näytönlukijan avulla näytöltä, jotta sokeat henkilöt voivat käyttää niitä;

ii)

ei esimerkkiä;

f)

i)  

varmistetaan, että lukemisesteiset henkilöt voivat lukea ja kuulla tekstin samanaikaisesti;

ii)  

annetaan mahdollisuus käyttää synkronoitua teksti- ja äänitulostetta tai päivitettävää pistekirjoitusnäyttöä;

iii)  

varmistetaan, että sokeat henkilöt voivat tutustua hakemistoon tai siirtyä seuraavaan lukuun;

iv)

ei esimerkkiä;

v)  

varmistetaan, että tiedot esteettömyysominaisuuksista ovat saatavilla sähköisissä tiedostoissa, jotta vammaiset henkilöt voivat saada kyseiset tiedot;

vi)  

Varmistetaan esimerkiksi, etteivät tekniset suojatoimenpiteet, oikeuksien hallinnointitiedot tai yhteentoimivuusongelmat estä sitä, että apuvälineet lukevat tekstin ääneen, jotta sokeat käyttäjät voivat lukea kirjaa;

g)  

i)  

varmistetaan, että tuotteen esteettömyysominaisuuksista saatavilla olevia tietoja ei poisteta;

ii)  

järjestetään mahdollisuus käyttää maksupalvelun käyttöliittymää äänen välityksellä, jotta sokeat henkilöt voivat tehdä verkko-ostoksia itsenäisesti;

iii)  

annetaan mahdollisuus lukea henkilöllisyyden todentamisen valintaikkunat näytönlukijan avulla näytöltä, jotta sokeat henkilöt voivat käyttää niitä;

_______________________

LIITE III

ESTEETTÖMYYSVAATIMUKSET 4 ARTIKLAN 5 KOHDAN SOVELTAMISEKSI SILTÄ OSIN KUIN ON KYSE RAKENNETUSTA YMPÄRISTÖSTÄ, JOSSA TÄMÄN DIREKTIIVIN SOVELTAMISALAAN KUULUVIA PALVELUJA TARJOTAAN

Jotta ▌mahdollisimman moni vammainen henkilö ▌voi käyttää itsenäisellä tavalla rakennettua ympäristöä, jossa palvelu tarjotaan ja joka on palveluntarjoajan vastuulla 4 artiklan 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla, yleiseen käyttöön tarkoitettujen alueiden esteettömyys on otettava huomioon seuraavasti:

a)  asiaankuuluvien ulkotilojen ja järjestelyjen käyttö ▌;

b)  rakennuksien sisäänkäynneille johtavat reitit ▌;

c)  sisäänkäyntien käyttö;

d)  ▌kulkuväylien käyttö liikuttaessa vaakasuorassa;

e)  kulkuväylien käyttö liikuttaessa pystysuorassa;

f)  yleiseen käyttöön tarkoitettujen tilojen käyttö;

g)  palvelun tarjoamisessa käytettävien laitteiden ja järjestelyjen käyttö;

h)  käymälöiden ja saniteettitilojen käyttö;

i)  uloskäyntien, hätäpoistumisteiden sekä pelastussuunnitelmakonseptien käyttö;

j)  viestintä ja orientaatio useamman kuin yhden aistikanavan kautta;

k)  järjestelyjen ja rakennusten käyttö niiden ennakoitua tarkoitusta varten;

l)  suojelu ympäristöön liittyviltä vaaroilta sisä- ja ulkotiloissa.

_____________________

LIITE IV

VAATIMUSTENMUKAISUUDEN ARVIOINTIMENETTELY – TUOTTEET

1.  Sisäinen tuotannonvalvonta

▌Sisäinen tuotannonvalvonta on vaatimustenmukaisuuden arviointimenettely, jossa valmistaja täyttää tämän liitteen 2, 3 ja 4 kohdassa säädetyt velvollisuudet ja varmistaa ja vakuuttaa yksinomaisella vastuullaan, että kyseinen tuote ▌täyttää tämän direktiivin asianomaiset vaatimukset.

2.   Tekniset asiakirjat

Valmistajan on laadittava tekniset asiakirjat. Teknisten asiakirjojen perusteella on voitava arvioida, onko tuote 4 artiklassa tarkoitettujen asiaankuuluvien esteettömyysvaatimusten mukainen, ja jos valmistaja vetosi 14 artiklaan, niiden perusteella on voitava todeta, että asiaankuuluvien esteettömyysvaatimusten täyttäminen aiheuttaisi perusteellisen muutoksen tai asettaisi kohtuuttoman rasitteen. Teknisissä asiakirjoissa on täsmennettävä vain sovellettavat vaatimukset, ja niiden on katettava tuotteen suunnittelu, valmistus ja toiminta siinä määrin kuin se on olennaista arvioinnin kannalta.

Teknisten asiakirjojen on sisällettävä soveltuvin osin ainakin seuraavat osatekijät:

a)  tuotteen yleinen kuvaus;

b)  luettelo kokonaan tai osittain sovelletuista yhdenmukaistetuista standardeista ja teknisistä eritelmistä, joiden viitetiedot on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, ja kuvaukset 4 artiklassa tarkoitettujen asiaankuuluvien esteettömyysvaatimusten täyttämiseksi valituista ratkaisuista, jos näitä yhdenmukaistettuja standardeja tai teknisiä eritelmiä ei ole sovellettu; jos yhdenmukaistettuja standardeja tai teknisiä eritelmiä on sovellettu osittain, teknisissä asiakirjoissa on täsmennettävä osat, joita on sovellettu.

3.   Valmistus

Valmistajan on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että valmistusprosessilla ja sen valvonnalla taataan, että tuotteet ovat tämän liitteen 2 kohdassa tarkoitettujen teknisten asiakirjojen ja tämän direktiivin esteettömyysvaatimusten mukaisia.

4.   CE-merkintä ja EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus

4.1.   Valmistajan on kiinnitettävä tässä direktiivissä tarkoitettu CE-merkintä jokaiseen yksittäiseen tuotteeseen, joka täyttää tämän direktiivin sovellettavat vaatimukset.

4.2.   Valmistajan on laadittava kirjallinen EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus tuotemallille. EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksessa on yksilöitävä tuote, jota varten se on laadittu.

EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksen jäljennös on toimitettava pyynnöstä asiasta vastaaville viranomaisille.

5.   Valtuutettu edustaja

Valmistajan valtuutettu edustaja voi täyttää valmistajan puolesta ja tämän vastuulla 4 kohdassa säädetyt valmistajan velvollisuudet edellyttäen, että ne on eritelty toimeksiannossa.

____________________

LIITE V

TIEDOT ESTEETTÖMYYSVAATIMUSTEN MUKAISISTA PALVELUISTA

1.   Palveluntarjoajan on yleisissä ehdoissa tai vastaavassa asiakirjassa annettava tiedot, joissa arvioidaan, millä tavoin palvelu täyttää 4 artiklassa tarkoitetut esteettömyysvaatimukset. Tiedoissa on kuvattava sovellettavia vaatimuksia, ja niiden on katettava − siinä määrin kuin se on arvioinnin kannalta olennaista − palvelun suunnittelu ja toiminta. Direktiivissä 2011/83/EU säädettyjen kuluttajatietovaatimusten lisäksi tietojen on sisällettävä mahdollisuuksien mukaan seuraavat osatekijät:

a)  palvelun yleinen kuvaus esteettömissä muodoissa;

b)  kuvaukset ja selitykset, jotka ovat tarpeen palvelun toiminnan ymmärtämiseksi;

c)  kuvaus siitä, miten palvelu täyttää liitteessä I vahvistetut asiaankuuluvat esteettömyysvaatimukset.

2.   Tämän liitteen 1 kohdan mukaisten vaatimusten täyttämiseksi palveluntarjoaja voi osittain tai kokonaan soveltaa yhdenmukaistettuja standardeja ja teknisiä eritelmiä, joiden viitetiedot on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

3.   Palveluntarjoajan on annettava tietoja, jotka osoittavat, että palveluntarjonnan ja sen valvonnan yhteydessä taataan, että palvelu täyttää tämän liitteen 1 kohdan mukaiset vaatimukset ja tämän direktiivin sovellettavat vaatimukset.

_________________________

LIITE VI

KOHTUUTONTA RASITETTA KOSKEVAN ARVIOINNIN PERUSTEET

Perusteet arvioinnin suorittamiseksi ja dokumentoimiseksi:

1.  Esteettömyysvaatimusten noudattamisen kustannukset suhteessa tuotteen valmistamisesta, jakelusta tai maahantuonnista tai palvelun tarjoamisesta talouden toimijoille aiheutuviin kokonaiskustannuksiin (toiminta- ja pääomakustannukset).

Osatekijät, joita käytetään esteettömyysvaatimusten noudattamisen kustannusten arvioimisessa:

a)  Perusteet, jotka koskevat arvioinnissa huomioon otettavia kertaluonteisia organisatorisia kustannuksia:

i)  kustannukset, jotka liittyvät esteettömyysasiantuntemusta omaavaan lisähenkilöstöön;

ii)  kustannukset, jotka liittyvät henkilöresurssien kouluttamiseen ja esteettömyyttä koskevan osaamisen hankkimiseen;

iii)  kustannukset, jotka liittyvät uuden prosessin kehittämiseen esteettömyyden sisällyttämiseksi tuotekehitykseen tai palvelujen tarjontaan;

iv)  kustannukset, jotka liittyvät esteettömyyttä koskevan ohjemateriaalin kehittämiseen;

v)  kertaluonteiset kustannukset, jotka liittyvät esteettömyyttä koskevan lainsäädännön ymmärtämiseen:

b)  Perusteet, jotka koskevat arvioinnissa huomioon otettavia juoksevia tuotanto- ja kehityskustannuksia:

i)  kustannukset, jotka liittyvät tuotteen tai palvelun esteettömyysominaisuuksien suunnitteluun;

ii)  kustannukset, joita syntyy valmistusprosesseissa;

iii)  kustannukset, jotka liittyvät tuotteen tai palvelun esteettömyyden testaamiseen;

iv)  kustannukset, jotka liittyvät dokumentaation laatimiseen.

2.  Talouden toimijoiden kustannus-hyötyarviot, joissa otetaan huomioon myös tuotantoprosessit ja investoinnit, verrattuna arvioon vammaisille aiheutuvasta hyödystä ottaen huomioon tietyn tuotteen tai palvelun käytön määrä ja käyttötiheys.

3.  Esteettömyysvaatimusten noudattamisen nettokustannukset suhteessa talouden toimijan nettoliikevaihtoon.

Osatekijät, joita käytetään esteettömyysvaatimusten noudattamisen nettokustannusten arvioimisessa:

a)  Perusteet, jotka koskevat arvioinnissa huomioon otettavia kertaluonteisia organisatorisia kustannuksia:

i)  kustannukset, jotka liittyvät esteettömyysasiantuntemusta omaavaan lisähenkilöstöön;

ii)  kustannukset, jotka liittyvät henkilöresurssien kouluttamiseen ja esteettömyyttä koskevan osaamisen hankkimiseen;

iii)  kustannukset, jotka liittyvät uuden prosessin kehittämiseen esteettömyyden sisällyttämiseksi tuotekehitykseen tai palvelujen tarjontaan;

iv)  kustannukset, jotka liittyvät esteettömyyttä koskevan ohjemateriaalin kehittämiseen

v)  kertaluonteiset kustannukset, jotka liittyvät esteettömyyttä koskevan lainsäädännön ymmärtämiseen;

b)  Perusteet, jotka koskevat arvioinnissa huomioon otettavia juoksevia tuotanto- ja kehityskustannuksia:

i)  kustannukset, jotka liittyvät tuotteen tai palvelun esteettömyysominaisuuksien suunnitteluun;

ii)  kustannukset, joita syntyy valmistusprosesseissa;

iii)  kustannukset, jotka liittyvät tuotteen tai palvelun esteettömyyden testaamiseen;

iv)  kustannukset, jotka liittyvät dokumentaation laatimiseen.

__________________

(1) EUVL C 303, 19.8.2016, s. 103.
(2) Tämä kanta korvaa 14. syyskuuta 2017 hyväksytyt tarkistukset (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0347).
(3)EUVL C 303, 19.8.2016, s. 103.
(4)Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 13. maaliskuuta 2019.
(5)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/33/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, hissejä ja hissien turvakomponentteja koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön yhdenmukaistamisesta (EUVL L 96, 29.3.2014, s. 251).
(6)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 661/2009, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, moottoriajoneuvojen, niiden perävaunujen sekä niihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden yleiseen turvallisuuteen liittyvistä tyyppihyväksyntävaatimuksista (EUVL L 200, 31.7.2009, s. 1).
(7)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/1972, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, eurooppalaisen sähköisen viestinnän säännöstöstä (EUVL L 321, 17.12.2018, s. 36).
(8) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/13/EU, annettu 10 päivänä maaliskuuta 2010, audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoamista koskevien jäsenvaltioiden tiettyjen lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta (EUVL L 95, 15.4.2010, s. 1).
(9) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/2102, annettu 26 päivänä lokakuuta 2016, julkisen sektorin elinten verkkosivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuudesta (EUVL L 327, 2.12.2016, s. 1).
(10)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 261/2004, annettu 11 päivänä helmikuuta 2004, matkustajille heidän lennolle pääsynsä epäämisen sekä lentojen peruuttamisen tai pitkäaikaisen viivästymisen johdosta annettavaa korvausta ja apua koskevista yhteisistä säännöistä sekä asetuksen (ETY) N:o 295/91 kumoamisesta (EUVL L 46, 17.2.2004, s. 1).
(11)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1107/2006, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2006, vammaisten ja liikuntarajoitteisten henkilöiden oikeuksista lentoliikenteessä (EUVL L 204, 26.7.2006, s. 1).
(12)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1371/2007, annettu 23 päivänä lokakuuta 2007, rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista (EUVL L 315, 3.12.2007, s. 14).
(13)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1177/2010, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, matkustajien oikeuksista meri- ja sisävesiliikenteessä sekä asetuksen (EY) N:o 2006/2004 muuttamisesta (EUVL L 334, 17.12.2010, s. 1).
(14)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 181/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, matkustajien oikeuksista linja-autoliikenteessä sekä asetuksen (EY) N:o 2006/2004 muuttamisesta (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 1).
(15)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/57/EY, annettu 17 päivänä kesäkuuta 2008, rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta yhteisössä (EUVL L 191, 18.7.2008, s. 1).
(16) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/1564, annettu 13 päivänä syyskuuta 2017, tekijänoikeudella ja lähioikeuksilla suojattujen tiettyjen teosten ja muun aineiston tietyistä sallituista käyttötarkoituksista sokeiden, heikkonäköisten tai muulla tavoin lukemisesteisten hyväksi sekä tekijänoikeuden ja lähioikeuksien tiettyjen piirteiden yhdenmukaistamisesta tietoyhteiskunnassa annetun direktiivin 2001/29/EY muuttamisesta (EUVL L 242, 20.9.2017, s. 6).
(17) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/1563, annettu 13 päivänä syyskuuta 2017, tekijänoikeudella ja lähioikeuksilla suojattujen tiettyjen teosten ja muun aineiston saavutettavassa muodossa olevien kappaleiden rajatylittävästä vaihdosta unionin ja kolmansien maiden välillä sokeiden, heikkonäköisten tai muulla tavoin lukemisesteisten hyväksi (EUVL L 242, 20.9.2017, s. 1).
(18)Neuvoston direktiivi 93/42/ETY, annettu 14 päivänä kesäkuuta 1993, lääkinnällisistä laitteista (EYVL L 169, 12.7.1993, s. 1).
(19)Komission suositus 2003/361/EY, annettu 6 päivänä toukokuuta 2003, mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä (EUVL L 124, 20.5.2003, s. 36).
(20)Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 768/2008/EY, tehty 9 päivänä heinäkuuta 2008, tuotteiden kaupan pitämiseen liittyvistä yhteisistä puitteista ja neuvoston päätöksen 93/465/ETY kumoamisesta (EUVL L 218, 13.8.2008, s. 82).
(21)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1025/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, eurooppalaisesta standardoinnista, neuvoston direktiivien 89/686/ETY ja 93/15/ETY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 94/9/EY, 94/25/EY, 95/16/EY, 97/23/EY, 98/34/EY, 2004/22/EY, 2007/23/EY, 2009/23/EY ja 2009/105/EY muuttamisesta ja neuvoston päätöksen 87/95/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1673/2006/EY kumoamisesta (EUVL L 316, 14.11.2012, s. 12).
(22)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/83/EU, annettu 25 päivänä lokakuuta 2011, kuluttajan oikeuksista, neuvoston direktiivin 93/13/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 1999/44/EY muuttamisesta sekä neuvoston direktiivin 85/577/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 97/7/EY kumoamisesta (EUVL L 304, 22.11.2011, s. 64).
(23)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 765/2008, annettu 9 päivänä heinäkuuta 2008, tuotteiden kaupan pitämiseen liittyvää akkreditointia ja markkinavalvontaa koskevista vaatimuksista ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 339/93 kumoamisesta (EUVL L 218, 13.8.2008, s. 30).
(24)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/24/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004/18/EY kumoamisesta (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 65).
(25)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/25/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja direktiivin 2004/17/EY kumoamisesta (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 243).
(26)EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.
(27)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).
(28) EUVL C 369, 17.12.2011, s. 14.
(29)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/123/EY, annettu 12 päivänä joulukuuta 2006, palveluista sisämarkkinoilla (EUVL L 376, 27.12.2006, s. 36).
(30)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/48/EY, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2008, kulutusluottosopimuksista ja neuvoston direktiivin 87/102/ETY kumoamisesta (EUVL L 133, 22.5.2008, s. 66).
(31)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/17/ЕU, annettu 4 päivänä helmikuuta 2014, kuluttajille tarkoitetuista kiinteää asunto-omaisuutta koskevista luottosopimuksista ja direktiivien 2008/48/EY ja 2013/36/EU sekä asetuksen (EU) N:o 1093/2010 muuttamisesta (EUVL L 60, 28.2.2014, s. 34).
(32)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/65/EU, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, rahoitusvälineiden markkinoista sekä direktiivin 2002/92/EY ja direktiivin 2011/61/EU muuttamisesta (EUVL L 173, 12.6.2014, s. 349).
(33)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2015/2366, annettu 25 päivänä marraskuuta 2015, maksupalveluista sisämarkkinoilla, direktiivien 2002/65/EY, 2009/110/EY ja 2013/36/EU ja asetuksen (EU) N:o 1093/2010 muuttamisesta sekä direktiivin 2007/64/EY kumoamisesta (EUVL L 337, 23.12.2015, s. 35).
(34)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/92/EU, annettu 23 päivänä heinäkuuta 2014, maksutileihin liittyvien maksujen vertailukelpoisuudesta, maksutilien siirtämisestä ja mahdollisuudesta käyttää perusmaksutilejä (EUVL L 257, 28.8.2014, s. 214).
(35)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/110/EY, annettu 16 päivänä syyskuuta 2009, sähköisen rahan liikkeeseenlaskijalaitosten liiketoiminnan aloittamisesta, harjoittamisesta ja toiminnan vakauden valvonnasta, direktiivien 2005/60/EY ja 2006/48/EY muuttamisesta sekä direktiivin 2000/46/EY kumoamisesta (EUVL L 267, 10.10.2009, s. 7).
(36) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/34/EU, annettu 21 päivänä marraskuuta 2012, yhtenäisestä eurooppalaisesta rautatiealueesta (EUVL L 343, 14.12.2012, s. 32).
(37)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/23/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, käyttöoikeussopimusten tekemisestä (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 1).


Viisumitietojärjestelmä ***I
PDF 429kWORD 135k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 13. maaliskuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EY) N:o 767/2008, asetuksen (EY) N:o 810/2009, asetuksen (EU) 2017/2226, asetuksen (EU) 2016/399, asetuksen 2018/XX [yhteentoimivuudesta annettu asetus] ja päätöksen 2004/512/EY muuttamisesta ja neuvoston päätöksen 2008/633/YOS kumoamisesta (COM(2018)0302 – C8-0185/2018 – 2018/0152(COD))
P8_TA-PROV(2019)0174A8-0078/2019

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0302),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 294 artiklan 2 kohdan, 16 artiklan 2 kohdan, 77 artiklan 2 kohdan a, b, d ja e alakohdan, 78 artiklan 2 kohdan d, e ja g alakohdan, 79 artiklan 2 kohdan c ja d alakohdan, 87 artiklan 2 kohdan a alakohdan ja 88 artiklan 2 kohdan a alakohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8‑0185/2018),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön sekä budjettivaliokunnan lausunnon (A8-0078/2019),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Komission teksti   Tarkistus
Tarkistus 1
Ehdotus asetukseksi
Otsikko
Ehdotus
Ehdotus
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS
asetuksen (EY) N:o 767/2008, asetuksen (EY) N:o 810/2009, asetuksen (EU) 2017/2226, asetuksen (EU) 2016/399, asetuksen 2018/XX [yhteentoimivuudesta annettu asetus] ja päätöksen 2004/512/EY muuttamisesta ja neuvoston päätöksen 2008/633/YOS kumoamisesta
viisumitietojärjestelmän uudistamisesta muuttamalla asetusta (EY) N:o 767/2008, asetusta (EY) N:o 810/2009, asetusta (EU) 2017/2226, asetusta (EU) 2016/399, asetusta 2018/XX [yhteentoimivuudesta annettu asetus] ja kumoamalla päätös 2004/512/EY ja neuvoston päätös 2008/633/YOS
Tarkistus 2
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 1 kappale
(1)  Viisumitietojärjestelmä (VIS) perustettiin neuvoston päätöksellä 2004/512/EY41 tekniseksi ratkaisuksi, jolla helpotetaan viisumitietojen vaihtoa jäsenvaltioiden välillä. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 767/200842 määriteltiin viisumitietojärjestelmän tarkoitus, toiminnot ja siihen liittyvät vastuualueet sekä luotiin tarvittavat edellytykset ja menettelyt lyhytaikaista oleskelua varten myönnettäviä viisumeita koskevien tietojen vaihtamiseksi jäsenvaltioiden välillä, jotta voidaan helpottaa lyhytaikaista viisumia koskevien hakemusten käsittelyä ja niihin liittyvää päätöksentekoa. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 810/200943 vahvistettiin säännöt biometristen tunnisteiden rekisteröimisestä viisumitietojärjestelmään. Neuvoston päätöksessä 2008/633/YOS44 vahvistettiin edellytykset, joiden täyttyessä nimetyt jäsenvaltioiden viranomaiset ja Europol voivat tehdä hakuja viisumitietojärjestelmästä ja näin ehkäistä, havaita ja tutkia terrorismirikoksia ja muita vakavia rikoksia.
(1)  Viisumitietojärjestelmä (VIS) perustettiin neuvoston päätöksellä 2004/512/EY41 tekniseksi ratkaisuksi, jolla helpotetaan viisumitietojen vaihtoa jäsenvaltioiden välillä. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 767/200842 määriteltiin viisumitietojärjestelmän tarkoitus, toiminnot ja siihen liittyvät vastuualueet sekä luotiin tarvittavat edellytykset ja menettelyt lyhytaikaista oleskelua varten myönnettäviä viisumeita koskevien tietojen vaihtamiseksi jäsenvaltioiden välillä, jotta voidaan helpottaa lyhytaikaista viisumia koskevien hakemusten käsittelyä ja niihin liittyvää päätöksentekoa. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 810/200943 vahvistettiin säännöt biometristen tunnisteiden rekisteröimisestä viisumitietojärjestelmään. Neuvoston päätöksessä 2008/633/YOS44 vahvistettiin edellytykset, joiden täyttyessä nimetyt jäsenvaltioiden viranomaiset ja Europol voivat tehdä hakuja viisumitietojärjestelmästä ja näin ehkäistä, havaita ja tutkia terrorismirikoksia ja muita vakavia rikoksia. VIS-järjestelmä otettiin käyttöön 11 päivänä lokakuuta 201144 a ja sen jälkeen vaiheittain kaikissa jäsenvaltioiden konsulaateissa kaikkialla maailmassa lokakuun 2011 ja helmikuun 2016 välisenä aikana.
__________________
__________________
41 Neuvoston päätös 2004/512/EY, tehty 8 päivänä kesäkuuta 2004, viisumitietojärjestelmän (VIS) perustamisesta (EUVL L 213, 15.6.2004, s. 5).
41 Neuvoston päätös 2004/512/EY, tehty 8 päivänä kesäkuuta 2004, viisumitietojärjestelmän (VIS) perustamisesta (EUVL L 213, 15.6.2004, s. 5).
42 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 767/2008, annettu 9 päivänä heinäkuuta 2008, viisumitietojärjestelmästä (VIS) ja lyhytaikaista oleskelua varten myönnettäviä viisumeja koskevasta jäsenvaltioiden välisestä tietojenvaihdosta (VIS-asetus) (EUVL L 218, 13.8.2008, s. 60).
42 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 767/2008, annettu 9 päivänä heinäkuuta 2008, viisumitietojärjestelmästä (VIS) ja lyhytaikaista oleskelua varten myönnettäviä viisumeja koskevasta jäsenvaltioiden välisestä tietojenvaihdosta (VIS-asetus) (EUVL L 218, 13.8.2008, s. 60).
43 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 810/2009, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, yhteisön viisumisäännöstön laatimisesta (viisumisäännöstö) (EUVL L 243, 15.9.2009, s. 1).
43 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 810/2009, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, yhteisön viisumisäännöstön laatimisesta (viisumisäännöstö) (EUVL L 243, 15.9.2009, s. 1).
44 Neuvoston päätös 2008/633/YOS, tehty 23 päivänä kesäkuuta 2008, jäsenvaltioiden nimeämien viranomaisten ja Europolin pääsystä tekemään hakuja viisumitietojärjestelmästä (VIS) terrorismirikosten ja muiden vakavien rikosten torjumiseksi, havaitsemiseksi ja tutkimiseksi (EUVL L 218, 13.8.2008, s. 129).
44 Neuvoston päätös 2008/633/YOS, tehty 23 päivänä kesäkuuta 2008, jäsenvaltioiden nimeämien viranomaisten ja Europolin pääsystä tekemään hakuja viisumitietojärjestelmästä (VIS) terrorismirikosten ja muiden vakavien rikosten torjumiseksi, havaitsemiseksi ja tutkimiseksi (EUVL L 218, 13.8.2008, s. 129).
44 a   Komission täytäntöönpanopäätös 2011/636/EU, tehty 21 päivänä syyskuuta 2011, viisumitietojärjestelmän (VIS) käyttöönottopäivän määrittämiseksi ensimmäisellä alueella (EUVL L 249, 27.9.2011, s. 18).
Tarkistus 3
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 3 kappale
(3)  Komissio esitti 6 päivänä huhtikuuta 2016 antamassaan tiedonannossa Vahvemmat ja älykkäämmät tietojärjestelmät rajaturvallisuuden ja sisäisen turvallisuuden tueksi46, että EU:n on tarpeen parantaa rajaturvallisuuteen, lainvalvontaan ja terrorismin torjuntaan liittyviä tietojärjestelmiään, tietoarkkitehtuuriaan ja tietojenvaihtoa, ja painotti tarvetta parantaa tietojärjestelmien yhteentoimivuutta. Tiedonannossa todettiin myös tarve korjata tietovajeet, myös niiden kolmansien maiden kansalaisten osalta, joilla on pitkäaikaista oleskelua varten myönnetty viisumi.
(3)  Komissio esitti 6 päivänä huhtikuuta 2016 antamassaan tiedonannossa Vahvemmat ja älykkäämmät tietojärjestelmät rajaturvallisuuden ja sisäisen turvallisuuden tueksi46, että EU:n on tarpeen parantaa rajaturvallisuuteen, lainvalvontaan ja terrorismin torjuntaan liittyviä tietojärjestelmiään, tietoarkkitehtuuriaan ja tietojenvaihtoa, ja painotti tarvetta parantaa tietojärjestelmien yhteentoimivuutta. Tiedonannossa todettiin myös tarve korjata tietovajeet, myös niiden kolmansien maiden kansalaisten osalta, joilla on pitkäaikaista oleskelua varten myönnetty viisumi, kun otetaan huomioon, että Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen 21 artiklassa määrätään sopimuspuolten myöntämien oleskelulupien ja pitkäaikaisten viisumien vastavuoroiseen tunnustamiseen perustuvasta oikeudesta liikkua vapaasti muiden sopimuspuolten alueella enintään 90 päivää minkä tahansa 180 päivän jakson aikana. Tämän perusteella komissio teki kaksi tutkimusta: ensimmäisessä toteutettavuustutkimuksessa46 a todettiin, että rekisterin perustaminen olisi teknisesti toteutettavissa ja että viisumitietojärjestelmän rakenteen käyttäminen olisi paras tekninen vaihtoehto, kun taas toisessa tutkimuksessa46 b analysoitiin tarpeellisuutta ja oikeasuhteisuutta ja tultiin siihen johtopäätökseen, että olisi tarpeen ja oikeasuhteista laajentaa viisumitietojärjestelmän soveltamisalaa siten, että se kattaa myös edellä mainitut asiakirjat.
__________________
__________________
46 COM(2016)0205 final.
46 COM(2016)0205.
46 a   ''Integrated Border Management (IBM) – Feasibility Study to include in a repository documents for Long-Stay visas, Residence and Local Border Traffic Permits'' (2017).
46 b   ''Legal analysis on the necessity and proportionality of extending the scope of the Visa Information System (VIS) to include data on long stay visas and residence documents'' (2018).
Tarkistus 4
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 4 kappale
(4)  Neuvosto vahvisti 10 päivänä kesäkuuta 2016 etenemissuunnitelman47 tietojenvaihdon ja tiedonhallinnan tehostamiseksi. Kolmansien maiden kansalaisille myönnettyihin asiakirjoihin tällä hetkellä liittyvän tietovajeen korjaamiseksi neuvosto kehotti komissiota arvioimaan sellaisen jäsenvaltioiden myöntämien oleskelulupien ja pitkäaikaisten viisumien keskustietoarkiston perustamista, johon talletettaisiin tietoja näistä asiakirjoista, mukaan lukien niiden päättymispäivistä ja mahdollisesta peruuttamisesta. Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen 21 artiklassa määrätään sopimuspuolten myöntämien oleskelulupien ja pitkäaikaisten viisumien vastavuoroiseen tunnustamiseen perustuvasta oikeudesta liikkua vapaasti muiden sopimuspuolten alueella enintään 90 päivää minkä tahansa 180 päivän jakson aikana.
Poistetaan.
__________________
47 Etenemissuunnitelma oikeus- ja sisäasioiden alan tietojenvaihdon ja tiedonhallinnan tehostamiseksi yhteentoimivuusratkaisut mukaan lukien (9368/1/16 REV 1).
Tarkistus 5
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 5 kappale
(5)  Neuvosto totesi 9 päivänä kesäkuuta 2017 antamissaan päätelmissä toimista tietojenvaihdon parantamiseksi ja EU:n tietojärjestelmien yhteentoimivuuden takaamiseksi48, että saatetaan tarvita uusia toimenpiteitä, jotta nykyiset pitkäaikaisten viisumien ja oleskelulupien haltijoiden rajanylityksiin liittyvät tietovajeet voidaan täyttää rajaturvallisuuden ja lainvalvonnan varmistamiseksi. Neuvosto pyysi komissiota tekemään ensisijaisena asiana toteutettavuustutkimuksen sellaisen EU:n keskitetyn rekisterin perustamisesta, joka sisältää tiedot pitkäaikaisista viisumeista ja oleskeluluvista. Tämän perusteella komissio teki kaksi tutkimusta: ensimmäisessä toteutettavuustutkimuksessa49 todettiin, että rekisterin perustaminen olisi teknisesti toteutettavissa ja että viisumitietojärjestelmän rakenteen käyttäminen olisi paras tekninen vaihtoehto, kun taas toisessa tutkimuksessa50 analysoitiin tarpeellisuutta ja oikeasuhteisuutta ja pääteltiin, että olisi tarpeen ja oikeasuhteista laajentaa viisumitietojärjestelmän soveltamisalaa siten, että se kattaa myös edellä mainitut asiakirjat.
Poistetaan.
__________________
48 Neuvoston päätelmät toimista tietojenvaihdon parantamiseksi ja EU:n tietojärjestelmien yhteentoimivuuden takaamiseksi (10151/17).
49 Integrated Border Management (IBM) – Feasibility Study to include in a repository documents for Long-Stay visas, Residence and Local Border Traffic Permits (2017).
50 Legal analysis on the necessity and proportionality of extending the scope of the Visa Information System (VIS) to include data on long stay visas and residence documents (2018).
Tarkistus 6
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 8 kappale
(8)  Asetusta (EY) N:o 810/2009 hyväksyttäessä todettiin, että alle 12-vuotiaiden lasten sormenjälkien luotettavuutta tunnistamis- ja toteamistarkoituksiin ja erityisesti sormenjälkien kehittymistä iän myötä olisi käsiteltävä myöhemmässä vaiheessa komission teettämän tutkimuksen tulosten perusteella. Yhteisen tutkimuskeskuksen vuonna 2013 toteuttamassa tutkimuksessa53 todettiin, että 6–12-vuotiaiden lasten sormenjälkien tunnistaminen voidaan suorittaa tyydyttävällä tarkkuudella tietyin edellytyksin. Tämä tulos vahvistettiin joulukuussa 2017 toisessa tutkimuksessa54, jossa saatiin lisätietoa ikääntymisen vaikutuksesta sormenjälkien laatuun. Tällä perusteella komissio toteutti vuonna 2017 uuden tutkimuksen, jossa tarkasteltiin, olisiko tarpeen ja oikeasuhteista alentaa lasten sormenjälkien ottamista koskeva ikäraja viisumimenettelyssä kuuteen vuoteen. Kyseisessä tutkimuksessa55 havaittiin, että ikärajan alentaminen voisi osaltaan parantaa viisumitietojärjestelmän tavoitteiden saavuttamista erityisesti silloin, kun tavoitteena on helpottaa henkilöllisyyspetosten torjuntaa ja ulkorajojen ylityspaikoilla tehtäviä tarkastuksia, sekä synnyttää lisähyötyä lujittamalla lapsen oikeuksien loukkausten ehkäisyä ja torjuntaa erityisesti mahdollistamalla sellaisten kolmansista maista lähtöisin olevien lasten henkilöllisyyden selvittäminen/todentaminen, jotka löydetään Schengenin alueelta tilanteessa, jossa heidän oikeuksiaan on tai on saatettu loukata (esim. ihmiskaupan lapsiuhrit, kadonneet lapset ja ilman huoltajaa olevat alaikäiset, jotka hakevat turvapaikkaa).
(8)  Asetusta (EY) N:o 810/2009 hyväksyttäessä todettiin, että alle 12-vuotiaiden lasten sormenjälkien luotettavuutta tunnistamis- ja toteamistarkoituksiin ja erityisesti sormenjälkien kehittymistä iän myötä olisi käsiteltävä myöhemmässä vaiheessa komission teettämän tutkimuksen tulosten perusteella. Yhteisen tutkimuskeskuksen vuonna 2013 toteuttamassa tutkimuksessa53 todettiin, että 6–12-vuotiaiden lasten sormenjälkien tunnistaminen voidaan suorittaa tyydyttävällä tarkkuudella tietyin edellytyksin. Tämä tulos vahvistettiin joulukuussa 2017 toisessa tutkimuksessa54, jossa saatiin lisätietoa ikääntymisen vaikutuksesta sormenjälkien laatuun. Tällä perusteella komissio toteutti vuonna 2017 uuden tutkimuksen, jossa tarkasteltiin, olisiko tarpeen ja oikeasuhteista alentaa lasten sormenjälkien ottamista koskeva ikäraja viisumimenettelyssä kuuteen vuoteen. Kyseisessä tutkimuksessa55 havaittiin, että ikärajan alentaminen voisi osaltaan parantaa viisumitietojärjestelmän tavoitteiden saavuttamista erityisesti silloin, kun tavoitteena on helpottaa henkilöllisyyspetosten torjuntaa ja ulkorajojen ylityspaikoilla tehtäviä tarkastuksia, sekä synnyttää lisähyötyä lujittamalla lapsen oikeuksien loukkausten ehkäisyä ja torjuntaa erityisesti mahdollistamalla sellaisten kolmansista maista lähtöisin olevien lasten henkilöllisyyden selvittäminen/todentaminen, jotka löydetään Schengenin alueelta tilanteessa, jossa heidän oikeuksiaan on tai on saatettu loukata (esim. ihmiskaupan lapsiuhrit, kadonneet lapset ja ilman huoltajaa olevat alaikäiset, jotka hakevat turvapaikkaa). Lapset ovat samalla erityisen haavoittuva ryhmä, ja kerättäessä heiltä erityisiin tietoryhmiin kuuluvia tietoja, kuten sormenjälkiä, olisi sovellettava tiukempia suojatoimia, myös rajoittamalla tietojen säilyttämisaikaa, ja tarkoitusperät, joita varten kyseisiä tietoja voidaan käyttää, olisi rajoitettava tilanteisiin, joissa se on lapsen edun mukaista. Toisessa tutkimuksessa havaittiin myös, että 70 vuotta täyttäneiden henkilöiden sormenjäljet olivat heikkolaatuisia ja tarkkuudeltaan keskinkertaisia. Komission ja jäsenvaltioiden olisi tehtävä yhteistyötä parhaiden käytäntöjen vaihtamiseksi ja puutteiden korjaamiseksi.
__________________
__________________
53 Fingerprint Recognition for Children (2013 - EUR 26193).
53 Fingerprint Recognition for Children (2013 - EUR 26193).
54 "Automatic fingerprint recognition: from children to elderly (2018 – JRC).
54 "Automatic fingerprint recognition: from children to elderly (2018 – JRC).
55 Feasibility and implications of lowering the fingerprinting age for children and on storing a scanned copy of the visa applicant's travel document in the Visa Information System (VIS) (2018).
55 Feasibility and implications of lowering the fingerprinting age for children and on storing a scanned copy of the visa applicant's travel document in the Visa Information System (VIS) (2018).
Tarkistus 7
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 10 kappale
(10)  Viisumitietojärjestelmässä olisi käsiteltävä lyhytaikaista viisumia hakevan henkilön tietoja sen arvioimiseksi, muodostaako hakijan saapuminen unioniin uhkan yleiselle turvallisuudelle tai kansanterveydelle unionissa, sekä hakijaan liittyvän laittoman maahanmuuton riskin arvioimiseksi. Sellaisten kolmansien maiden kansalaisten osalta, joille on myönnetty pitkäaikainen viisumi tai oleskelulupa, näiden tarkastusten olisi liityttävä ainoastaan asiakirjan haltijan henkilöllisyyden todentamiseen, pitkäaikaisen viisumin tai oleskeluluvan aitouden arvioimiseen ja sen voimassaolon selvittämiseen sekä sen arvioimiseen, voiko kolmannen maan kansalaisen saapuminen unioniin aiheuttaa uhkan yleiselle turvallisuudelle tai kansanterveydelle unionissa. Niillä ei pitäisi puuttua pitkäaikaisia viisumeja tai oleskelulupia koskeviin päätöksiin.
(10)  Viisumitietojärjestelmässä olisi käsiteltävä lyhytaikaista viisumia hakevan henkilön tietoja sen arvioimiseksi, muodostaako hakijan saapuminen unioniin uhkan yleiselle turvallisuudelle unionissa, sekä hakijaan liittyvän laittoman maahanmuuton riskin arvioimiseksi. Sellaisten kolmansien maiden kansalaisten osalta, joille on myönnetty pitkäaikainen viisumi tai oleskelulupa, näiden tarkastusten olisi liityttävä ainoastaan asiakirjan haltijan henkilöllisyyden todentamiseen, pitkäaikaisen viisumin tai oleskeluluvan aitouden arvioimiseen ja sen voimassaolon selvittämiseen sekä sen arvioimiseen, voiko kolmannen maan kansalaisen saapuminen unioniin aiheuttaa uhkan yleiselle turvallisuudelle unionissa. Niillä ei pitäisi puuttua pitkäaikaisia viisumeja tai oleskelulupia koskeviin päätöksiin.
Tarkistus 8
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 11 kappale
(11)  Tällaisia riskejä ei voida arvioida käsittelemättä henkilötietoja, jotka liittyvät hakijan henkilöllisyyteen, matkustusasiakirjaan ja mahdolliseen ylläpitäjään tai, jos hakija on alaikäinen, hänessä vastuussa olevan henkilön henkilöllisyyteen. Kutakin hakemuksessa olevaa henkilötietoa olisi verrattava tietojärjestelmässä (Schengenin tietojärjestelmässä (SIS), viisumitietojärjestelmässä (VIS), Europolin tiedoissa, Interpolin varastettujen ja kadonneiden matkustusasiakirjojen tietokannassa (SLTD-tietokanta), rajanylitystietojärjestelmässä (EES), Eurodacissa, ECRIS-TCN-järjestelmässä terrorismirikoksiin tai muihin vakaviin rikoksiin liittyvien tuomioiden osalta ja/tai Interpolin TDWAN-tietokannassa) olevaan tietueeseen, tiedostoon tai kuulutukseen taikka seurantalistoihin tai erityisiin riski-indikaattoreihin. Vertailussa olisi käytettävä ainoastaan hakujen kohteena olevissa tietojärjestelmissä, seurantalistoissa tai erityisissä riski-indikaattoreissa olevia henkilötietojen luokkia.
(11)  Tällaisia riskejä ei voida arvioida käsittelemättä henkilötietoja, jotka liittyvät hakijan henkilöllisyyteen, matkustusasiakirjaan ja mahdolliseen ylläpitäjään tai, jos hakija on alaikäinen, hänessä vastuussa olevan henkilön henkilöllisyyteen. Kutakin hakemuksessa olevaa henkilötietoa olisi verrattava tietojärjestelmässä (Schengenin tietojärjestelmässä (SIS), viisumitietojärjestelmässä (VIS), Europolin tiedoissa, Interpolin varastettujen ja kadonneiden matkustusasiakirjojen tietokannassa (SLTD-tietokanta), rajanylitystietojärjestelmässä (EES), Eurodacissa tai ETIAS-seurantalistassa olevaan tietueeseen, tiedostoon tai kuulutukseen tai erityisiin riski-indikaattoreihin. Vertailussa olisi käytettävä ainoastaan hakujen kohteena olevissa tietojärjestelmissä, seurantalistoissa tai erityisissä riski-indikaattoreissa olevia henkilötietojen luokkia.
Tarkistus 9
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 12 kappale
(12)  EU:n tietojärjestelmien yhteentoimivuudesta säädetään [yhteentoimivuudesta annetulla asetuksella (EU) XX ], jotta nämä EU:n tietojärjestelmät ja niiden tiedot täydentäisivät toisiaan, kun tavoitteena on ulkorajojen valvonnan parantaminen, laittoman muuttoliikkeen ehkäisemisen ja torjumisen edistäminen ja korkean turvallisuustason varmistaminen vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella, mukaan lukien yleisen järjestyksen ylläpitäminen ja turvallisuuden takaaminen jäsenvaltioiden alueella.
(12)  EU:n tietojärjestelmien yhteentoimivuudesta säädetään [yhteentoimivuudesta (rajaturvallisuus ja viisumiasiat) annetulla asetuksella (EU) XX ], jonka tavoitteena on ulkorajojen valvonnan parantaminen, laittoman muuttoliikkeen ehkäisemisen ja torjumisen edistäminen ja korkean turvallisuustason varmistaminen vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella, mukaan lukien yleisen järjestyksen ylläpitäminen ja turvallisuuden takaaminen jäsenvaltioiden alueella.
(Vastaava muutos tehdään kaikkialle tekstiin. Jos tarkistus hyväksytään, koko tekstiin on tehtävä teknisiä muutoksia.)
Tarkistus 10
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 13 kappale
(13)  EU:n tietojärjestelmien yhteentoimivuus mahdollistaa sen, että järjestelmät täydentävät toisiaan. Näin voitaisiin helpottaa henkilöiden virheetöntä tunnistamista, edistää henkilöllisyyspetoksien torjuntaa, parantaa ja yhdenmukaistaa kyseisten EU:n tietojärjestelmien tietojen laatua koskevia vaatimuksia, tehdä EU:n nykyisten ja tulevien tietojärjestelmien teknisestä ja operatiivisesta toteutuksesta jäsenvaltioille helpompaa, vahvistaa ja yksinkertaistaa kyseisiä EU:n tietojärjestelmiä ohjaavia tietoturva- ja tietosuojatakeita, virtaviivaistaa lainvalvontaviranomaisten pääsyä EES-, VIS-, [ETIAS-] ja Eurodac-järjestelmiin ja tukea EES-, VIS-, [ETIAS-], Eurodac-, SIS- ja [ECRIS-TCN]-järjestelmien päämääriä.
(13)  EU:n tietojärjestelmien yhteentoimivuus mahdollistaa sen, että järjestelmät helpottavat henkilöiden virheetöntä tunnistamista, edistävät henkilöllisyyspetoksien torjuntaa, parantavat ja yhdenmukaistavat kyseisten EU:n tietojärjestelmien tietojen laatua koskevia vaatimuksia, tekevät EU:n nykyisten ja tulevien tietojärjestelmien teknisestä ja operatiivisesta toteutuksesta jäsenvaltioille helpompaa, vahvistavat, yhdenmukaistavat ja yksinkertaistavat kyseisiä EU:n tietojärjestelmiä ohjaavia tietoturva- ja tietosuojatakeita, virtaviivaistavat lainvalvontaviranomaisten valvottua pääsyä EES-, VIS-, [ETIAS-] ja Eurodac-järjestelmiin ja tukevat EES-, VIS-, [ETIAS-], Eurodac-, SIS- ja [ECRIS-TCN]-järjestelmien päämääriä.
Tarkistus 11
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 14 kappale
(14)  Yhteentoimivuuden komponentit kattavat EES-, VIS-, [ETIAS-,] Eurodac-, SIS- ja [ECRIS-TCN-]järjestelmät ja Europolin tiedot, jotta niistä voidaan tehdä hakuja samanaikaisesti näiden EU:n tietojärjestelmien kanssa, ja näin ollen on asianmukaista käyttää näitä komponentteja automaattisten tarkastusten tekemiseen ja käytettäessä viisumitietojärjestelmää lainvalvontatarkoituksessa. Tähän tarkoitukseen olisi käytettävä eurooppalaista hakuportaalia (ESP), jotta voidaan varmistaa käyttöoikeuksien puitteissa nopea, saumaton, tehokas, järjestelmällinen ja valvottu pääsy EU:n tietojärjestelmiin, Europolin tietoihin ja Interpolin tietokantoihin, joita tarvitaan tehtävien suorittamiseksi, ja jotta voidaan tukea viisumitietojärjestelmän tavoitteita.
(14)  Yhteentoimivuuden komponentit kattavat EES-, VIS-, ETIAS-, Eurodac-, SIS- ja ECRIS-TCN-järjestelmät ja Europolin tiedot, jotta niistä voidaan tehdä hakuja samanaikaisesti näiden EU:n tietojärjestelmien kanssa, ja näin ollen on asianmukaista käyttää näitä komponentteja automaattisten tarkastusten tekemiseen ja käytettäessä viisumitietojärjestelmää lainvalvontatarkoituksessa. Tähän tarkoitukseen olisi käytettävä eurooppalaista hakuportaalia (ESP), jotta voidaan varmistaa käyttöoikeuksien puitteissa nopea, saumaton, tehokas, järjestelmällinen ja valvottu pääsy EU:n tietojärjestelmiin, Europolin tietoihin ja Interpolin tietokantoihin, joita tarvitaan tehtävien suorittamiseksi, ja jotta voidaan tukea viisumitietojärjestelmän tavoitteita.
Tarkistus 12
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 15 kappale
(15)  Vertailu muihin tietokantoihin olisi automatisoitava. Kun vertailussa tulee esiin vastaavuus (”osuma”) hakemuksessa olevien henkilötietojen tai niiden yhdistelmän ja edellä mainituissa tietojärjestelmissä olevassa tietueessa, tiedostossa tai kuulutuksessa olevien henkilötietojen tai niiden yhdistelmän tai seurantalistojen henkilötietojen välillä, vastuuviranomaisen virkailijan olisi käsiteltävä hakemus manuaalisesti. Vastuuviranomaisen tekemän arvioinnin perusteella olisi päätettävä, myönnetäänkö lyhytaikainen viisumi vai ei.
(15)  Vertailu muihin tietokantoihin olisi automatisoitava. Kun vertailussa tulee esiin vastaavuus (”osuma”) hakemuksessa olevien henkilötietojen tai niiden yhdistelmän ja edellä mainituissa tietojärjestelmissä olevassa tietueessa, tiedostossa tai kuulutuksessa olevien henkilötietojen tai niiden yhdistelmän tai seurantalistojen henkilötietojen välillä ja VIS-järjestelmä ei vahvista automaattisesti osumaa, vastuuviranomaisen virkailijan olisi käsiteltävä hakemus manuaalisesti. Osuman tuottaneiden tietojen tyypistä riippuen osuma olisi arvioitava joko konsulaateissa tai kansallisessa keskitetyssä asiointipisteessä viimeksi mainitun ollessa vastuussa erityisesti lainvalvontatietokantojen tai -järjestelmien tuottamien osumien arvioimisesta. Vastuuviranomaisen tekemän arvioinnin perusteella olisi päätettävä, myönnetäänkö lyhytaikainen viisumi vai ei.
Tarkistus 13
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 18 kappale
(18)  Lyhytaikaista viisumia koskevan hakemuksen analysoinnissa olisi käytettävä erityisiä riski-indikaattoreita, jotka vastaavat aiemmin määritettyä turvallisuusriskiä, laittoman maahanmuuton riskiä tai kansanterveyttä koskevaa riskiä. Erityisten riski-indikaattorien määrittelyssä käytetyt kriteerit eivät saisi missään olosuhteissa perustua yksinomaan henkilön sukupuoleen tai ikään. Ne eivät myöskään saa missään olosuhteissa perustua tietoihin, jotka ilmaisevat henkilön rodun, ihonvärin, etnisen tai yhteiskunnallisen alkuperän, geneettisiä ominaisuuksia, kielen, poliittisia tai muita mielipiteitä, uskonnon tai filosofisen vakaumuksen, ammattiliiton jäsenyyden, kansalliseen vähemmistöön kuulumisen, varallisuuden, syntyperän, vammaisuuden tai sukupuolisen suuntautumisen.
(18)  Lyhytaikaista viisumia koskevan hakemuksen analysoinnissa olisi käytettävä erityisiä riski-indikaattoreita, jotka vastaavat aiemmin määritettyä turvallisuusriskiä, laittoman maahanmuuton riskiä tai suurta epidemiariskiä. Erityisten riski-indikaattorien määrittelyssä käytetyt kriteerit eivät saisi missään olosuhteissa perustua yksinomaan henkilön sukupuoleen tai ikään. Ne eivät myöskään saa missään olosuhteissa perustua tietoihin, jotka ilmaisevat henkilön rodun, ihonvärin, etnisen tai yhteiskunnallisen alkuperän, geneettisiä ominaisuuksia, kielen, poliittisia tai muita mielipiteitä, uskonnon tai filosofisen vakaumuksen, ammattiliiton jäsenyyden, kansalliseen vähemmistöön kuulumisen, varallisuuden, syntyperän, vammaisuuden tai sukupuolisen suuntautumisen.
Tarkistus 14
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 19 kappale
(19)  Esiin tulee jatkuvasti turvallisuuteen sekä laittomaan muuttoliikkeeseen ja kansanterveyteen liittyvien uhkien uusia muotoja, mikä edellyttää tehokkaita toimia ja torjuntaa nykyaikaisin keinoin. Koska näihin keinoihin liittyy runsaasti henkilötietojen käsittelyä, olisi otettava käyttöön asianmukaiset suojakeinot, joiden avulla varmistetaan, että yksityis- ja perhe-elämän kunnioittamista ja henkilötietojen suojaa koskeviin oikeuksiin puututaan vain sen verran kuin on tarpeen demokraattisessa yhteiskunnassa.
(19)  Esiin tulee jatkuvasti turvallisuuteen sekä laittomaan muuttoliikkeeseen liittyvien riskien ja suurten epidemiariskien uusia muotoja, mikä edellyttää tehokkaita toimia ja torjuntaa nykyaikaisin keinoin. Koska näihin keinoihin liittyy runsaasti henkilötietojen käsittelyä, olisi otettava käyttöön asianmukaiset suojakeinot, joiden avulla varmistetaan, että yksityis- ja perhe-elämän kunnioittamista ja henkilötietojen suojaa koskeviin oikeuksiin puututaan vain sen verran kuin on tarpeen ja oikeasuhteista demokraattisessa yhteiskunnassa.
Tarkistus 15
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 21 kappale
(21)  Noudattaakseen Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen mukaisia velvoitteitaan kansainvälisten liikenteenharjoittajien olisi voitava tarkistaa, onko kolmannen maan kansalaisella, jolla on lyhytaikainen viisumi, pitkäaikainen viisumi tai oleskelulupa, vaaditut voimassa olevat matkustusasiakirjat. Tarkistaminen olisi mahdollistettava viisumitietojärjestelmästä päivittäin erilliseen, ainoastaan luettavissa olevaan tietokantaan tehtävällä sisältöhaulla, jonka ansiosta tietojen pienimmästä tarpeellisesta osajoukosta voidaan tehdä haku, johon saadaan vastaus muodossa ok / not ok.
(21)  Noudattaakseen Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen mukaisia velvoitteitaan kansainvälisten liikenteenharjoittajien olisi tarkistettava lähettämällä kysely VIS-järjestelmään, onko kolmannen maan kansalaisella, jolla on lyhytaikainen viisumi, pitkäaikainen viisumi tai oleskelulupa, vaaditut voimassa olevat matkustusasiakirjat. Tarkistaminen olisi mahdollistettava viisumitietojärjestelmästä päivittäin erilliseen, ainoastaan luettavissa olevaan tietokantaan tehtävällä sisältöhaulla, jonka ansiosta tietojen pienimmästä tarpeellisesta osajoukosta voidaan tehdä haku, johon saadaan vastaus muodossa ok / not ok. Liikenteenharjoittajilla ei tulisi olla pääsyä varsinaiseen hakemukseen. Liikenteenharjoittajien yhteyskeskuksen kautta tapahtuvaa viisumitietojärjestelmään pääsyä koskevilla teknisillä eritelmillä olisi rajoitettava mahdollisimman tarkoin vaikutusta matkustajaliikenteeseen ja liikenteenharjoittajiin. Tätä varten olisi harkittava asianmukaista integrointia EES- ja ETIAS-järjestelmiin.
Tarkistus 16
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 21 a kappale (uusi)
(21 a)  Jotta rajoitettaisiin vaikutuksia, joita tässä asetuksessa vahvistetuista vaatimuksista aiheutuisi ryhmiä linja-autoilla maanteitse kuljettaville kansainvälisille liikenteenharjoittajille, olisi asetettava saataville käyttäjäystävällisiä mobiiliratkaisuja.
Tarkistus 17
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 21 b kappale (uusi)
(21 b)  Komission olisi kahden vuoden kuluessa tämän asetuksen soveltamispäivästä arvioitava tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla 14 päivänä kesäkuuta 1985 Benelux-talousliiton valtioiden, Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan hallitusten välillä tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen 26 artiklassa tarkoitettujen määräysten asianmukaisuutta, yhteensopivuutta ja johdonmukaisuutta VIS-säännösten soveltamiseksi maanteitse harjoitettavaan linja-autoliikenteeseen. Viimeaikainen kehitys, joka koskee ryhmien kuljettamista linja-autoilla maanteitse, olisi otettava huomioon. Olisi tarkasteltava tarvetta muuttaa ryhmien kuljettamista linja-autoilla maanteitse koskevia mainitun yleissopimuksen 26 artiklassa tarkoitettuja määräyksiä tai sitä koskevia tässä asetuksessa tarkoitettuja säännöksiä.
Tarkistus 18
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 23 a kappale (uusi)
(23 a)  Biometriset tiedot, joihin tässä asetuksessa sisältyvät sormenjäljet ja kasvokuvat, ovat ainutlaatuisia ja siksi paljon luotettavampia henkilön tunnistamisessa kuin aakkosnumeeriset tiedot. Biometriset tiedot ovat kuitenkin arkaluonteisia henkilötietoja. Siten tässä asetuksessa säädetään perusta ja suojatoimet tällaisten tietojen käsittelylle henkilöiden yksiselitteistä tunnistamista varten.
Tarkistus 19
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 28 kappale
(28)  [Yhteentoimivuudesta annetussa asetuksessa 2018/XX] säädetään, että jäsenvaltion poliisiviranomainen saa tunnistaa henkilön biometrisillä tiedoilla, jotka on saatu henkilöllisyyden selvittämisen yhteydessä, jos sille on annettu kansallisella säädöksellä tähän valtuudet. Sellaisia erityisolosuhteita voi kuitenkin esiintyä, joissa henkilön tunnistaminen on tarpeellista kyseisen henkilön etujen vuoksi. Tällaisia ovat esimerkiksi tilanteet, joissa on löydetty henkilö, joka oli kadonnut, kaapattu tai todettu ihmiskaupan uhriksi. Tällaisia tilanteita varten olisi säädettävä lainvalvontaviranomaisten nopeasta pääsystä viisumitietojärjestelmän tietoihin, jotta ne voivat tunnistaa henkilön nopeasti ja luotettavasti ilman, että niiden täytyy täyttää kaikki lainvalvontaviranomaisten pääsyä koskevat ennakkoedellytykset ja lisätakeet.
(28)  [Yhteentoimivuudesta (rajaturvallisuus ja viisumiasiat) annetussa asetuksessa 2018/XX] säädetään, että jäsenvaltion poliisiviranomainen saa tunnistaa henkilön biometrisillä tiedoilla, jotka on saatu henkilöllisyyden selvittämisen yhteydessä, jos sille on annettu kansallisella säädöksellä tähän valtuudet. Sellaisia erityisolosuhteita voi kuitenkin esiintyä, joissa henkilön tunnistaminen on tarpeellista kyseisen henkilön etujen vuoksi. Tällaisia ovat esimerkiksi tilanteet, joissa on löydetty henkilö, joka oli kadonnut, kaapattu tai todettu ihmiskaupan uhriksi. Yksistään tällaisia tilanteita varten olisi säädettävä lainvalvontaviranomaisten nopeasta pääsystä viisumitietojärjestelmän tietoihin, jotta ne voivat tunnistaa henkilön nopeasti ja luotettavasti ilman, että niiden täytyy täyttää kaikki lainvalvontaviranomaisten pääsyä koskevat ennakkoedellytykset ja lisätakeet.
Tarkistus 20
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 29 kappale
(29)  Poliisiyhteistyön kannalta on keskeistä, että voidaan vertailla tietoja sellaisten latenttien sormenjälkien perusteella, joita voidaan löytää rikospaikalta sormenjälkitutkimuksessa. Kun tapauksissa, joissa on perusteltua syytä uskoa, että rikokseen syyllistynyt henkilö tai rikoksen uhri on saatettu rekisteröidä viisumitietojärjestelmään, voidaan verrata latenttia sormenjälkeä viisumitietojärjestelmään tallennettuihin sormenjälkitietoihin, tämän mahdollisuuden pitäisi antaa jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisille erittäin arvokas työkalu niiden pyrkiessä torjumaan, havaitsemaan tai tutkimaan terrorismirikoksia tai muita vakavia rikoksia esimerkiksi silloin, kun latentit sormenjäljet ovat ainoita rikospaikalta löytyneitä todisteita.
(29)  Poliisiyhteistyön kannalta on keskeistä, että voidaan vertailla tietoja sellaisten latenttien sormenjälkien perusteella, joita voidaan löytää rikospaikalta sormenjälkitutkimuksessa. Kun tapauksissa, joissa on perusteltua syytä uskoa, että rikokseen syyllistynyt henkilö tai rikoksen uhri on saatettu rekisteröidä viisumitietojärjestelmään, voidaan verrata latenttia sormenjälkeä viisumitietojärjestelmään tallennettuihin sormenjälkitietoihin, ja sen jälkeen, kun on ensin tehty haku neuvoston päätöksen 2008/615/YOS mukaisesti1 a tämän mahdollisuuden pitäisi antaa jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisille erittäin arvokas työkalu niiden pyrkiessä torjumaan, havaitsemaan tai tutkimaan terrorismirikoksia tai muita vakavia rikoksia esimerkiksi silloin, kun latentit sormenjäljet ovat ainoita rikospaikalta löytyneitä todisteita.
__________________
1 a  Neuvoston päätös 2008/615/YOS, tehty 23 päivänä kesäkuuta 2008, rajatylittävän yhteistyön tehostamisesta erityisesti terrorismin ja rajatylittävän rikollisuuden torjumiseksi (EUVL L 210, 6.8.2008, s. 1).
Tarkistus 21
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 32 kappale
(32)  Jotta henkilötiedot voitaisiin suojata ja jotta voitaisiin estää lainvalvontaviranomaisten suorittamat tietojen järjestelmälliset haut, viisumitietojärjestelmän tietoja olisi käsiteltävä ainoastaan yksittäistapauksissa ja kun se on tarpeen terrorismirikosten tai muiden vakavien rikosten torjumiseksi, havaitsemiseksi tai tutkimiseksi. Nimettyjen viranomaisten ja Europolin olisi pyydettävä pääsyä viisumitietojärjestelmään ainoastaan, jos niillä on perustellut syyt uskoa, että pääsyn avulla saadaan tietoja, joilla edistetään merkittävästi terrorismirikosten tai muiden vakavien rikosten torjumista, havaitsemista tai tutkimista.
(32)  Jotta henkilötiedot voitaisiin suojata ja jotta voitaisiin estää lainvalvontaviranomaisten suorittamat tietojen järjestelmälliset haut, viisumitietojärjestelmän tietoja olisi käsiteltävä ainoastaan yksittäistapauksissa ja kun se on tarpeen terrorismirikosten tai muiden vakavien rikosten torjumiseksi, havaitsemiseksi tai tutkimiseksi. Nimettyjen viranomaisten ja Europolin olisi pyydettävä pääsyä viisumitietojärjestelmään ainoastaan, jos niillä on perustellut syyt uskoa, että pääsyn avulla saadaan tietoja, joilla edistetään merkittävästi terrorismirikosten tai muiden vakavien rikosten torjumista, havaitsemista tai tutkimista, ja sen jälkeen, kun on ensin tehty haku päätöksen 2008/615/YOS mukaisesti.
Tarkistus 22
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 32 a kappale (uusi)
(32 a)  Yleisenä käytäntönä on, että jäsenvaltioiden loppukäyttäjät tekevät hakuja asiaan liittyvissä kansallisissa tietokannoissa, ennen kuin tai samalla kun ne tekevät hakuja EU:n tietokannoista.
Tarkistus 23
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 33 kappale
(33)  Viisumitietojärjestelmään tallennettuja sellaisten henkilöiden henkilötietoja, joilla on pitkäaikaiseen oleskeluun oikeuttava asiakirja, olisi säilytettävä vain niin kauan kuin on tarpeen viisumitietojärjestelmän käyttötarkoituksia varten. On asianmukaista, että kolmansien maiden kansalaisiin liittyvät tiedot säilytetään viiden vuoden ajan, jotta tiedot voidaan ottaa huomioon lyhytaikaista viisumia koskevien hakemusten käsittelyssä, jotta voidaan havaita sallitun oleskeluajan ylitys viisumin voimassaoloajan päätyttyä ja jotta voidaan tehdä turvallisuusriskien arviointeja kolmansien maiden kansalaisista, joille on myönnetty viisumi. Asiakirjan aiempaa käyttöä koskevat tiedot voisivat helpottaa tulevien lyhytaikaisten viisumien myöntämistä. Tietojen lyhyempi säilytysaika ei olisi riittävä mainittuja tarkoituksia varten. Tiedot olisi poistettava viiden vuoden jälkeen, paitsi jos on olemassa perusteet poistaa ne jo aiemmin.
(33)  Viisumitietojärjestelmään tallennettuja sellaisten henkilöiden henkilötietoja, joilla on pitkäaikaiseen oleskeluun oikeuttava viisumi, olisi säilytettävä vain niin kauan kuin on tarpeen viisumitietojärjestelmän käyttötarkoituksia varten. On asianmukaista, että kolmansien maiden kansalaisiin liittyvät tiedot säilytetään viiden vuoden ajan, jotta tiedot voidaan ottaa huomioon lyhytaikaista viisumia koskevien hakemusten käsittelyssä, jotta voidaan havaita sallitun oleskeluajan ylitys viisumin voimassaoloajan päätyttyä ja jotta voidaan tehdä turvallisuusriskien arviointeja kolmansien maiden kansalaisista, joille on myönnetty viisumi. Asiakirjan aiempaa käyttöä koskevat tiedot voisivat helpottaa tulevien lyhytaikaisten viisumien myöntämistä. Tietojen lyhyempi säilytysaika ei olisi riittävä mainittuja tarkoituksia varten. Tiedot olisi poistettava viiden vuoden jälkeen, paitsi jos on olemassa perusteet poistaa ne jo aiemmin.
Tarkistus 24
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 35 kappale
(35)  Euroopan raja- ja merivartioryhmien jäsenet tai Euroopan raja- ja merivartioviraston palveluksessa olevien, palauttamiseen liittyviin tehtäviin osallistuvan henkilöstön ryhmien jäsenet valtuutetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2016/1624 käyttämään vastaanottavan jäsenvaltion alaisuudessa eurooppalaisia tietokantoja, joiden käyttö on tarpeen rajatarkastuksia, rajojen valvontaa ja henkilöiden palauttamista koskevassa toteutussuunnitelmassa määriteltyjen operatiivisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Kyseisen käytön helpottamiseksi ja jotta ryhmillä olisi tosiasiallinen pääsy viisumitietojärjestelmään syötettyihin tietoihin, Euroopan raja- ja merivartiovirastolla olisi oltava pääsy viisumitietojärjestelmään. Tässä pääsyssä olisi noudatettava edellytyksiä ja rajoituksia, joita sovelletaan jäsenvaltioiden toimivaltaisiin viranomaisiin kunkin sellaisen erityistarkoituksen osalta, jota varten viisumitietojärjestelmän tietoja voidaan katsoa.
(35)  Euroopan raja- ja merivartioryhmien jäsenet valtuutetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2016/1624 käyttämään vastaanottavan jäsenvaltion alaisuudessa eurooppalaisia tietokantoja, joiden käyttö on tarpeen rajatarkastuksia, rajojen valvontaa ja henkilöiden palauttamista koskevassa toteutussuunnitelmassa määriteltyjen operatiivisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Tässä pääsyssä olisi noudatettava edellytyksiä ja rajoituksia, joita sovelletaan jäsenvaltioiden toimivaltaisiin viranomaisiin kunkin sellaisen erityistarkoituksen osalta, jota varten viisumitietojärjestelmän tietoja voidaan katsoa.
Tarkistus 25
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 37 kappale
(37)  Kolmansiin maihin, joihin henkilöitä palautetaan, ei usein sovelleta riittävyyttä koskevia päätöksiä, jotka komissio on hyväksynyt asetuksen (EU) 2016/679 45 artiklan nojalla tai direktiivin (EU) 2016/680 36 artiklan täytäntöönpanemiseksi annettujen kansallisten säädösten nojalla. Lisäksi unionin laajoilla pyrkimyksillä tehdä yhteistyötä laittomasti oleskelevien ja palaamaan velvoitettujen kolmansien maiden kansalaisten tärkeimpien lähtömaiden kanssa ei ole pystytty varmistamaan, että kyseiset kolmannet maat täyttävät järjestelmällisesti kansainvälisen oikeuden mukaiset velvoitteensa ottaa takaisin omat kansalaisensa. Unionin tai jäsenvaltioiden tekemät tai neuvottelemat takaisinottosopimukset, joissa säädetään asianmukaisista suojatoimista siirrettäessä tietoja kolmansiin maihin asetuksen (EU) 2016/679 46 artiklan nojalla tai direktiivin (EU) 2016/680 37 artiklan täytäntöönpanemiseksi annettujen kansallisten säädösten nojalla, kattavat rajoitetun määrän tällaisia kolmansia maita, ja uusien sopimusten tekeminen on edelleen epävarmaa. Tällaisissa tilanteissa henkilötietoja voitaisiin käsitellä tämän asetuksen nojalla kolmansien maiden viranomaisten kanssa unionin palauttamispolitiikan täytäntöönpanemiseksi edellyttäen, että asetuksen (EU) 2016/679 49 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tai direktiivin (EU) 2016/680 38 tai 39 artiklan täytäntöönpanemiseksi annetuissa kansallisissa säännöksissä säädetyt edellytykset täyttyvät.
(37)  Henkilötietoja, jotka jäsenvaltiot ovat saaneet haltuunsa tämän asetuksen nojalla, ei tulisi siirtää kolmannelle maalle, kansainväliselle järjestölle eikä unioniin tai sen ulkopuolelle sijoittautuneelle yksityiselle yhteisölle, eikä tällaisia henkilötietoja saisi asettaa kyseisten tahojen saataville. Tästä säännöstä poiketen olisi kuitenkin oltava mahdollista siirtää tällaisia henkilötietoja kolmannelle valtiolle tai kansainväliselle järjestölle, kun tällaiseen siirtoon sovelletaan tiukkoja ehtoja ja se on yksittäistapauksissa tarpeellista, koska tällä tavoin helpotetaan kolmansien maiden kansalaisen henkilöllisyyden selvittämistä hänen palauttamistaan koskevassa asiassa. Jos ei ole olemassa asetuksen (EU) 2016/679 mukaista riittävyyttä koskevaa päätöstä täytäntöönpanosäädöksen muodossa tai saman asetuksen mukaisia asianmukaisia suojatoimia, joita sovellettaisiin siirtoihin, viisumitietojärjestelmän tietoja olisi voitava poikkeuksellisesti siirtää kolmannelle maalle tai kansainväliselle järjestölle palauttamistarkoituksia varten ainoastaan, jos se on välttämätöntä kyseisessä asetuksessa tarkoitettujen tärkeää yleistä etua koskevien syiden vuoksi.
Tarkistus 26
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 38 kappale
(38)  Jäsenvaltioiden olisi asetettava sovellettavien tietosuojasääntöjen mukaisesti ja silloin, kun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) …/…60 [uudelleensijoittamiskehystä koskeva asetus] mukaisten tehtävien toteuttaminen sitä yksittäisissä tapauksissa edellyttää, [Euroopan unionin turvapaikkaviraston] ja asiaankuuluvien kansainvälisten elinten, kuten YK:n pakolaisvaltuutetun, Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön ja pakolaiskysymyksiä ja uudelleensijoittamistoimia käsittelevän Punaisen Ristin kansainvälisen komitean saataville viisumitietojärjestelmässä käsitellyt henkilötiedot, jotka koskevat kolmansien maiden kansalaisia tai kansalaisuudettomia henkilöitä, jotka ne ovat osoittaneet jäsenvaltioille asetuksen (EU) …/… [uudelleensijoittamiskehystä koskeva asetus] täytäntöönpanon yhteydessä.
Poistetaan.
__________________
60 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) .../..., annettu …, [täydellinen nimi] (EUVL L ..., s. ...).
Tarkistus 27
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 39 kappale
(39)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 45/200161 sovelletaan unionin toimielinten ja elinten toimintaan niiden vastatessa VIS:n operatiiviseen hallinnointiin liittyvistä tehtävistä.
(39)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2018/172561 sovelletaan unionin toimielinten ja elinten toimintaan niiden vastatessa VIS:n operatiiviseen hallinnointiin liittyvistä tehtävistä.
__________________
__________________
61 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 45/2001, annettu 18 päivänä joulukuuta 2000, yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL 8, 12.1.2001, s. 1).
61 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1725, annettu 23 päivänä lokakuuta 2018, luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja päätöksen N:o 1247/2002/EY kumoamisesta (EUVL 295, 21.11.2018, s. 39).
Tarkistus 28
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 40 kappale
(40)  Euroopan tietosuojavaltuutettua on kuultu asetuksen (EY) N:o 45/2001 28 artiklan 2 kohdan mukaisesti, ja hän on antanut lausunnon ...
(40)  Euroopan tietosuojavaltuutettua on kuultu asetuksen (EY) N:o 45/2001 28 artiklan 2 kohdan mukaisesti, ja hän on antanut lausunnon 12 päivänä joulukuuta 2018.
Tarkistus 29
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 43 kappale
(43)  Eu-LISAlle olisi annettava vastuu tietojen laadun parantamisesta siten, että se ottaa käyttöön keskitetyn tietojen laadun seurantavälineen ja laatii jäsenvaltioille kertomuksia säännöllisin väliajoin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden vastuuta viisumitietojärjestelmään tallennettujen tietojen paikkansapitävyydestä.
(43)  Eu-LISAlle olisi annettava vastuu tietojen laadun parantamisesta siten, että se ottaa käyttöön keskitetyn tietojen laadun seurantavälineen, ylläpitää ja jatkuvasti kehittää sitä ja laatii jäsenvaltioille kertomuksia säännöllisin väliajoin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden vastuuta viisumitietojärjestelmään tallennettujen tietojen paikkansapitävyydestä.
Tarkistus 30
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 44 kappale
(44)  Jotta viisumitietojärjestelmän käyttöä voitaisiin seurata tehokkaammin muuttopaineita ja rajaturvallisuutta koskevien suuntausten analysoimiseksi, eu-LISAn olisi voitava kehittää valmiudet jäsenvaltioille, komissiolle ja Euroopan raja- ja merivartiovirastolle suoritettavaa tilastollista raportointia varten tietojen eheyden vaarantumatta. Sen vuoksi olisi perustettava tilastotietojen keskusrekisteri. Tuotettuihin tilastoihin ei saisi sisältyä henkilötietoja.
(44)  Jotta viisumitietojärjestelmän käyttöä voitaisiin seurata tehokkaammin muuttopaineita ja rajaturvallisuutta koskevien suuntausten analysoimiseksi, eu-LISAn olisi voitava kehittää valmiudet jäsenvaltioille, komissiolle ja Euroopan raja- ja merivartiovirastolle suoritettavaa tilastollista raportointia varten tietojen eheyden vaarantumatta. Sen vuoksi eu-LISAn olisi tallennettava tiettyjä tilastotietoja keskusrekisteriin raporttien ja tilastojen laatimista varten [yhteenkuuluvuudesta (rajaturvallisuus ja viisumiasiat) annettu asetus 2018/XX] mukaisesti. Tuotettuihin tilastoihin ei saisi sisältyä henkilötietoja.
Tarkistus 31
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 47 a kappale (uusi)
(47 a)  Tämä asetus ei vaikuta velvoitteisiin, jotka perustuvat pakolaisten oikeusasemaa koskevaan 28 päivänä heinäkuuta 1951 tehtyyn Geneven yleissopimukseen, sellaisena kuin se on täydennettynä 31 päivänä tammikuuta 1967 tehdyllä New Yorkin pöytäkirjalla, eikä unionin ja sen jäsenvaltioiden tekemiin kansainvälisiin sitoumuksiin.
Tarkistus 32
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – -1 alakohta (uusi)
Asetus (EY) N:o 767/2008
Otsikko
-1)  Korvataan otsikko seuraavasti:
”Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 767/2008, annettu 9 päivänä heinäkuuta 2008, viisumitietojärjestelmästä (VIS) ja lyhytaikaista oleskelua varten myönnettäviä viisumeja koskevasta jäsenvaltioiden välisestä tietojenvaihdosta (VIS-asetus)”
”Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 767/2008, annettu 9 päivänä heinäkuuta 2008, viisumitietojärjestelmästä (VIS) ja lyhytaikaista oleskelua varten myönnettäviä viisumeja, pitkäaikaisia viisumeja ja oleskelulupia koskevasta jäsenvaltioiden välisestä tietojenvaihdosta (VIS-asetus)”;
Tarkistus 33
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
2 artikla – 1 kohta – johdantokappale
1.  Viisumitietojärjestelmän tarkoituksena on parantaa yhteisen viisumipolitiikan täytäntöönpanoa, konsuliyhteistyötä ja keskusviisumiviranomaisten keskinäistä kuulemista helpottamalla jäsenvaltioiden välistä viisumihakemuksia ja niihin liittyviä päätöksiä koskevaa tietojenvaihtoa, jotta voidaan:
1.  Viisumitietojärjestelmän tarkoituksena on parantaa lyhytaikaisia viisumeja koskevan yhteisen viisumipolitiikan täytäntöönpanoa, konsuliyhteistyötä ja keskusviisumiviranomaisten keskinäistä kuulemista helpottamalla jäsenvaltioiden välistä viisumihakemuksia ja niihin liittyviä päätöksiä koskevaa tietojenvaihtoa, jotta voidaan:
Tarkistus 34
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
2 artikla – 1 kohta – a alakohta
a)  helpottaa viisumihakemusmenettelyä;
a)  helpottaa ja nopeuttaa viisumihakemusmenettelyä;
Tarkistus 35
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
2 artikla – 1 kohta – f alakohta
f)  auttaa tunnistamaan kadonneita henkilöitä;
f)  auttaa tunnistamaan tämän asetuksen 22 o artiklassa tarkoitettuja kadonneita henkilöitä;
Tarkistus 36
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
2 artikla – 1 kohta – h alakohta
h)  edistää terrorismirikosten tai muiden vakavien rikosten torjumista, havaitsemista ja tutkimista;
h)  edistää minkä tahansa jäsenvaltion sisäiseen turvallisuuteen kohdistuvien uhkien ehkäisyä, erityisesti torjumalla, havaitsemalla ja tutkimalla terrorismirikoksia tai muita vakavia rikoksia asianmukaisissa ja tiukasti määritellyissä olosuhteissa;
Tarkistus 37
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
2 artikla – 1 kohta – i alakohta
i)  ehkäistä jäsenvaltioiden sisäiseen turvallisuuteen kohdistuvia uhkia;
Poistetaan.
Tarkistus 38
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
2 artikla – 2 kohta – a alakohta
a)  tukea turvallisuuden korkeaa tasoa myötävaikuttamalla siihen, että ennen hakijan saapumista ulkorajojen ylityspaikoille arvioidaan, muodostaako hakija uhkan yleiselle järjestykselle, sisäiselle turvallisuudelle tai kansanterveydelle;
a)  tukea turvallisuuden korkeaa tasoa kaikissa jäsenvaltioissa myötävaikuttamalla siihen, että arvioidaan, muodostaako hakija tai asiakirjan haltija uhkan yleiselle järjestykselle tai sisäiselle turvallisuudelle;
Tarkistus 39
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
2 artikla – 2 kohta – b alakohta
b)  parantaa rajatarkastusten ja alueen sisällä tehtävien tarkastusten tuloksellisuutta;
b)  helpottaa ulkorajojen ylityspaikoissa tehtäviä tarkastuksia ja parantaa jäsenvaltioiden alueella tehtävien tarkastusten tuloksellisuutta;
Tarkistus 40
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
2 artikla – 2 kohta – c alakohta
c)  edistää terrorismirikosten ja muiden vakavien rikosten torjumista, havaitsemista ja tutkimista;
c)  edistää minkä tahansa jäsenvaltion sisäiseen turvallisuuteen kohdistuvien uhkien ehkäisyä, erityisesti torjumalla, havaitsemalla ja tutkimalla terrorismirikoksia tai muita vakavia rikoksia asianmukaisissa ja tiukasti määritellyissä olosuhteissa;
Tarkistus 41
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
2 artikla – 2 kohta – d a alakohta (uusi)
d a)  auttaa tunnistamaan tämän asetuksen 22 o artiklassa tarkoitettuja kadonneita henkilöitä;
Tarkistus 42
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 2 a alakohta (uusi)
Asetus (EY) N:o 767/2008
2 aartikla (uusi)
2 a)  Lisätään artikla seuraavasti:
”2 a artikla
Arkkitehtuuri
1.  Viisumitietojärjestelmä perustuu keskitettyyn arkkitehtuuriin ja muodostuu seuraavista:
a)  [yhteentoimivuudesta (rajaturvallisuus ja viisumiasiat) annetun asetuksen 2018/XX 17 artiklan 2 kohdan a alakohdan] mukaisesti perustettu yhteinen henkilötietorekisteri;
b)  keskusjärjestelmä (jäljempänä ’VIS-keskusjärjestelmä’);
c)  kussakin jäsenvaltiossa käytössä oleva rajapinta (’kansallinen rajapinta’ eli ’NI-VIS’), jolla muodostetaan yhteys jäsenvaltion asianomaiseen keskusviranomaiseen, tai kussakin jäsenvaltiossa oleva yhdenmukainen kansallinen rajapinta (NUI), joka perustuu yhteisiin teknisiin eritelmiin, on samanlainen kaikissa jäsenvaltioissa ja mahdollistaa VIS-keskusjärjestelmän yhteyden jäsenvaltioiden kansallisiin infrastruktuureihin;
d)  viestintäinfrastruktuuri VIS-keskusjärjestelmän ja kansallisten rajapintojen välillä;
e)  suojattu viestintäkanava VIS-keskusjärjestelmän ja EES:n keskusjärjestelmän välillä;
f)  suojattu viestintäinfrastruktuuri VIS-keskusjärjestelmän ja [yhteentoimivuudesta (rajaturvallisuus ja viisumiasiat) annetun asetuksen 2018/XX 6 artiklalla] perustetun eurooppalaisen hakuportaalin, [yhteentoimivuudesta (rajaturvallisuus ja viisumiasiat) annetun asetuksen 2018/XX 12 artiklalla] perustetun yhteisen biometrisen tunnistuspalvelun, [yhteentoimivuudesta (rajaturvallisuus ja viisumiasiat) annetun asetuksen 2018/XX 17 artiklalla] perustetun yhteisen henkilötietorekisterin ja [yhteentoimivuudesta (rajaturvallisuus ja viisumiasiat) annetun asetuksen 2018/XX 25 artiklalla] perustetun rinnakkaishenkilöllisyyksien tunnistimen keskusinfrastruktuurien välillä;
g)  mekanismi keskusviisumiviranomaisten välistä viisumihakemuksia koskevaa kuulemista ja tietojenvaihtoa varten (’VISMail’);
h)  liikenteenharjoittajien yhteyskeskus;
i)  suojattu verkkopalvelu, joka mahdollistaa viestinnän yhtäältä VIS-keskusjärjestelmän ja toisaalta liikenteenharjoittajien yhteyskeskuksen ja kansainvälisten järjestelmien välillä;
j)  raportoinnin ja tilastoinnin tietoarkisto;
k)  väline, jonka avulla hakijat voivat antaa tai peruuttaa suostumuksensa sille, että heidän hakemustiedostonsa säilyttämisaikaa jatketaan;
VIS-keskusjärjestelmä, yhdenmukaiset kansalliset rajapinnat, verkkopalvelu, liikenteenharjoittajien yhteyskeskus ja VIS-viestintäinfrastruktuuri jakavat ja käyttävät uudelleen niin pitkälti kuin se on teknisesti mahdollista EES:n keskusjärjestelmän, EES:n yhdenmukaisten kansallisten rajapintojen, ETIAS-järjestelmän liikenteenharjoittajien yhteyskeskuksen, EES-verkkopalvelun ja EES-viestintäinfrastruktruurin laitteisto- ja ohjelmistokomponentteja.
2.  NI-VIS koostuu seuraavista:
a)  kussakin jäsenvaltiossa on yksi kansallinen paikallisliittymä (LNI), jonka kautta jäsenvaltio on fyysisesti yhteydessä suojattuun tietoliikenneverkkoon ja joka sisältää viisumitietojärjestelmän edellyttämät salausvälineet. LNI sijaitsee jäsenvaltion tiloissa;
b)  LNI:n varajärjestelmä (BLNI), jolla on sama sisältö ja tehtävä kuin LNI:llä.
3.  LNI:tä ja BLNI:tä käytetään yksinomaan viisumitietojärjestelmään sovellettavassa unionin lainsäädännössä määriteltyihin tarkoituksiin.
4.  Keskitetyt palvelut sijoitetaan kahteen eri paikkaan eli Strasbourgiin (Ranska), jossa sijaitsevat keskusviisumitietojärjestelmän pääkeskus ja keskusyksikkö, ja Sankt Johann im Pongauhun (Itävalta), jossa sijaitsevat keskusviisumitietojärjestelmän varakeskus ja varakeskuksen keskusyksikkö. Keskusviisumitietojärjestelmän pääkeskuksen ja keskusviisumitietojärjestelmän varakeskuksen välinen yhteys mahdollistaa jatkuvan synkronoinnin keskusyksikön ja varakeskuksen keskusyksikön välillä. Viestintäinfrastruktuurilla tuetaan ja edistetään VIS-järjestelmän keskeytymätöntä käytettävyyttä. Siihen sisältyy varmennettuja ja toisistaan eroteltuja polkuja keskusviisumitietojärjestelmän pääkeskuksen ja keskusviisumitietojärjestelmän varakeskuksen välisiä yhteyksiä varten samoin kuin varmennettuja ja toisistaan eroteltuja polkuja jokaisen kansallisen rajapinnan ja keskusviisumitietojärjestelmän pääkeskuksen ja keskusviisumitietojärjestelmän varakeskuksen välisiä yhteyksiä varten. Tietoliikenneinfrastruktuuri tarjoaa salatun, virtuaalisen, yksityisen verkon, joka on tarkoitettu viisumitietojärjestelmän tietoja varten, jäsenvaltioiden välistä tietoliikennettä varten ja jäsenvaltioiden ja VIS:n operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan viranomaisen välistä tietoliikennettä varten.”
Tarkistus 43
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 4 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
4 artikla – 1 kohta – 3 a alakohta (uusi)
3 a)  ’keskusviranomaisella’ tarkoitetaan jäsenvaltion asetuksen (EY) N:o 810/2009 soveltamiseksi perustamaa viranomaista;
Tarkistus 44
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 4 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
4 artikla – 1 kohta – 15 alakohta
15)  ’kasvokuvalla’ tarkoitetaan digitaalista kasvokuvaa;
15)  ’kasvokuvalla’ tarkoitetaan digitaalista kasvokuvaa, jossa kuvan resoluutio ja laatu ovat riittävät käytettäviksi automaattisessa biometrisessa tunnistuksessa;
Tarkistus 45
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 4 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
4 artikla – 1 kohta – 19 alakohta
19)  ’kansallisella valvontaviranomaisella’ tarkoitetaan lainvalvontatarkoitusten osalta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/680*** 41 artiklan mukaisesti perustettua valvontaviranomaista;
19)  ’valvontaviranomaisilla’ tarkoitetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679** 51 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja valvontaviranomaisia ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/680*** 41 artiklassa tarkoitettuja valvontaviranomaisia;
Tarkistus 46
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 4 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
4 artikla – 1 kohta – 19 a alakohta (uusi)
19 a)  ’osumalla’ tarkoitetaan vastaavuutta, joka tulee esiin vertaamalla VIS-järjestelmässä olevaan hakemustiedostoon tallennettuja asiaan liittyviä tietoja asiaan liittyviin tietoihin, jotka on tallennettu VIS-järjestelmän, Schengenin tietojärjestelmän, EES- ja ETIAS-järjestelmien, Eurodac-järjestelmän, Europolin tietojen tai Interpolin SLTD-tietokantojen tietueisiin, tiedostoihin tai kuulutuksiin;
Tarkistus 47
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 4 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
4 artikla – 1 kohta – 20 alakohta
20)  ’lainvalvonnalla’ tarkoitetaan terrorismirikosten tai muiden vakavien rikosten torjumista, havaitsemista tai tutkimista;
20)  ’lainvalvonnalla’ tarkoitetaan terrorismirikosten tai muiden vakavien rikosten torjumista, havaitsemista tai tutkimista tarkasti määritetyssä kehyksessä;
Tarkistus 48
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 4 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
4 artikla – 1 kohta – 21 alakohta
21)  ’terrorismirikoksilla’ tarkoitetaan rikoksia, jotka kansallisessa lainsäädännössä määritellään rikoksiksi ja jotka ovat Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2017/541**** tarkoitettuja tai niitä vastaavia rikoksia;
21)  ’terrorismirikoksilla’ tarkoitetaan rikoksia, jotka kansallisessa lainsäädännössä määritellään rikoksiksi ja joita tarkoitetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/541**** 3–14 artiklassa, tai jos kyseinen direktiivi ei sido jäsenvaltiota, rikosta, joka on jokin niitä vastaava rikos;
Tarkistus 49
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 4 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
4 artikla – 2 alaviite (uusi)
** Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1).
Tarkistus 50
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 5 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
5 artikla – 1 kohta – c alakohta
c)  9 artiklan 6 alakohdassa ja 22 c artiklan 2 alakohdan g alakohdassa tarkoitetut sormenjälkitiedot;
c)  9 artiklan 6 alakohdassa, 22 c artiklan 2 alakohdan g alakohdassa ja 22 d artiklan g alakohdassa tarkoitetut sormenjälkitiedot;
Tarkistus 51
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 5 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
5 artikla – 1 kohta – c a alakohta (uusi)
c a)  jäljempänä 9 artiklan 7 kohdassa tarkoitetut skannatut jäljennökset matkustusasiakirjan henkilötietosivusta;
Tarkistus 52
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 5 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
5 artikla – 3 kohta
3.  CIR sisältää 9 artiklan 4 alakohdan a–cc alakohdassa, 9 artiklan 5 ja 6 alakohdassa, 22 c artiklan 2 alakohdan a–cc, f ja g alakohdassa sekä 22 d artiklan a–cc, f ja g alakohdassa tarkoitetut tiedot. Muut viisumitietojärjestelmän tiedot tallennetaan VIS-keskusjärjestelmään.”
3.  CIR sisältää 9 artiklan 4 alakohdan a–cc alakohdassa, 9 artiklan 5 ja 6 alakohdassa, 22 c artiklan 2 alakohdan a–cc, f ja g alakohdassa sekä 22 d artiklan a–c, f ja g alakohdassa tarkoitetut tiedot. Muut viisumitietojärjestelmän tiedot tallennetaan VIS-keskusjärjestelmään.”
Tarkistus 53
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 6 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
5 aartikla – 1 kohta
1)   Viisumitietojärjestelmään sisällytetään Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä 1105/2011/EU* vahvistettu luettelo ulkorajojen ylittämiseen oikeuttavista matkustusasiakirjoista, joihin voidaan liittää viisumi.
1.   Viisumitietojärjestelmään sisällytetään Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä 1105/2011/EU* vahvistettu luettelo ulkorajojen ylittämiseen oikeuttavista matkustusasiakirjoista, joihin voidaan liittää viisumi.
Tarkistus 54
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 6 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
5 aartikla – 2 kohta
2)   Viisumitietojärjestelmä tarjoaa toiminnon hyväksyttyjen matkustusasiakirjojen luettelon sekä päätöksen N:o 1105/2011/EU 4 artiklan mukaisten matkustusasiakirjojen tunnustamista tai tunnustamatta jättämistä koskevien ilmoitusten keskitettyä hallinnointia varten.
2.   Viisumitietojärjestelmä tarjoaa toiminnon hyväksyttyjen matkustusasiakirjojen luettelon sekä päätöksen N:o 1105/2011/EU 4 artiklan mukaisten matkustusasiakirjojen tunnustamista tai tunnustamatta jättämistä koskevien ilmoitusten keskitettyä hallinnointia varten.
Tarkistus 55
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 6 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
5 aartikla – 3 kohta
3)   Edellä 2 kohdassa tarkoitetun toiminnon hoitamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt vahvistetaan täytäntöönpanosäädöksissä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 49 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
3.   Edellä 2 kohdassa tarkoitetun toiminnon hoitamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt vahvistetaan täytäntöönpanosäädöksissä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 49 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
Tarkistus 56
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 7 alakohta – -a alakohta (uusi)
Asetus (EY) N:o 767/2008
6 artikla – 1 kohta
-a)  Korvataan 1 kohta seuraavasti:
1.  Pääsy viisumitietojärjestelmään 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen tallentamista, muuttamista tai poistamista varten on varattu ainoastaan viisumiviranomaisten asianmukaisesti valtuutetulle henkilöstölle.
1. Pääsy viisumitietojärjestelmään 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen tallentamista, muuttamista tai poistamista varten on varattu ainoastaan viisumiviranomaisten asianmukaisesti valtuutetulle henkilöstölle, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 22 a artiklan soveltamista. Asianmukaisesti valtuutetun henkilöstön määrä rajataan ehdottomasti siihen, mikä on tarpeen heidän tehtävänsä hoitamiseksi.”
Tarkistus 57
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 7 alakohta – a alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
6 artikla – 2 kohta
2.  Pääsy viisumitietojärjestelmään tietojen hakemista varten on varattu yksinomaan kunkin jäsenvaltion niiden viranomaisten ja niiden EU:n elinten asianmukaisesti valtuutetulle henkilöstölle, joilla on toimivalta 15–22 artiklassa, 22 c–22 f artiklassa ja 22 g–22 j artiklassa säädettyjä tarkoituksia varten sekä [yhteentoimivuudesta annetun asetuksen 2018/XX] 20 ja 21 artiklassa säädettyjä tarkoituksia varten.
2.  Pääsy viisumitietojärjestelmään tietojen hakemista varten on varattu yksinomaan kunkin jäsenvaltion niiden viranomaisten ja niiden EU:n elinten asianmukaisesti valtuutetulle henkilöstölle, joilla on toimivalta 15–22 artiklassa ja 22 g–22 l artiklassa säädettyjä tarkoituksia varten sekä [yhteentoimivuudesta (rajaturvallisuus ja viisumiasiat) annetun asetuksen 2018/XX] 20 ja 21 artiklassa säädettyjä tarkoituksia varten.
Viranomaiset, joilla on valtuudet päästä viisumitietojärjestelmään tai tehdä hakuja siitä terrorismirikosten tai muiden vakavien rikosten torjumiseksi, havaitsemiseksi ja tutkimiseksi, nimetään III b luvun mukaisesti.
Pääsy on annettava ainoastaan siinä laajuudessa kuin tietoja tarvitaan kyseisten tarkoitusten mukaisten tehtävien suorittamiseen, ja sen on oltava oikeassa suhteessa tavoitteisiin nähden.”
Pääsy on annettava ainoastaan siinä laajuudessa kuin tietoja tarvitaan kyseisten tarkoitusten mukaisten tehtävien suorittamiseen, ja sen on oltava oikeassa suhteessa tavoitteisiin nähden.”
Tarkistus 58
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 7 alakohta – a a alakohta (uusi)
Asetus (EY) N:o 767/2008
6 artikla – 3 kohta
a a)  Korvataan 3 kohta seuraavasti:
3.  Kunkin jäsenvaltion on nimettävä toimivaltaiset viranomaiset, joiden asianmukaisesti valtuutetulla henkilöstöllä on pääsy viisumitietojärjestelmään tietojen tallentamista, muuttamista, poistamista tai hakemista varten. Kunkin jäsenvaltion on viipymättä toimitettava komissiolle luettelo näistä viranomaisista, myös 41 artiklan 4 kohdassa tarkoitetuista, ja kaikista luetteloon tehtävistä muutoksista. Luettelossa on täsmennettävä, missä tarkoituksessa kukin viranomainen saa käsitellä viisumitietojärjestelmän sisältämiä tietoja.
3. Kunkin jäsenvaltion on nimettävä toimivaltaiset viranomaiset, joiden asianmukaisesti valtuutetulla henkilöstöllä on pääsy viisumitietojärjestelmään tietojen tallentamista, muuttamista, poistamista tai hakemista varten. Kunkin jäsenvaltion on viipymättä toimitettava eu-LISAlle luettelo näistä viranomaisista, myös 29 artiklan 3 a kohdassa tarkoitetuista, ja kaikista luetteloon tehtävistä muutoksista. Kunkin viranomaisen osalta täsmennetään, mitä tietoja se voi hakea ja mihin tarkoituksiin.
Komissio julkaisee kootun luettelon Euroopan unionin virallisessa lehdessä kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun viisumitietojärjestelmä on otettu käyttöön 48 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Jos luetteloon tehdään muutoksia, komissio julkaisee päivitetyn luettelon kerran vuodessa.
Eu-LISA varmistaa, että luettelo sekä 22 k artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen nimettyjen viranomaisten ja 22 k artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen keskusyhteyspisteiden luettelot julkaistaan vuosittain Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Eu-LISA ylläpitää verkkosivullaan jatkuvasti päivitettyä luetteloa, joka sisältää jäsenvaltioiden vuosittaisten julkaisujen välillä lähettämät muutokset.”
Tarkistus 59
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 7 alakohta – c alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
6 artikla – 5 kohta
5.  Yksityiskohtaiset säännöt 3 kohdassa tarkoitetun luettelon keskitettyä hallinnointia varten luodun toiminnon hoitamisesta vahvistetaan täytäntöönpanosäädöksissä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 49 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
5.  Komissio antaa 48 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa vahvistetaan yksityiskohtaiset säännöt 3 kohdassa tarkoitetun luettelon keskitettyä hallinnointia varten luodun toiminnon hoitamista varten.
Tarkistus 60
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 7 a alakohta (uusi)
Asetus (EY) N:o 767/2008
7 artikla – 2 kohta
7 a)  Korvataan 7 artiklan 2 kohta seuraavasti:
2.  Kunkin toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että se ei viisumitietojärjestelmää käyttäessään syrji hakijoita eikä viisumin haltijoita sukupuolen, rodun tai etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, vamman, iän tai sukupuolisen suuntautumisen perusteella ja että se kunnioittaa täysimääräisesti hakijoiden ja viisumin haltijoiden ihmisarvoa ja koskemattomuutta.
2. Minkään toimivaltaisen viranomaisen toteuttama henkilötietojen käsittely viisumitietojärjestelmässä ei saa johtaa hakijoihin, viisumin haltijoihin tai pitkäaikaisten viisumien tai oleskelulupien hakijoihin tai haltijoihin kohdistuvaan syrjintään sukupuolen, rodun, ihonvärin, etnisen tai yhteiskunnallisen alkuperän, geneettisten ominaisuuksien, kielen, uskonnon tai vakaumuksen, poliittisten tai muiden mielipiteiden, kansalliseen vähemmistöön kuulumisen, varallisuuden, syntyperän, vamman, iän tai sukupuolisen suuntautumisen perusteella. Kyseisessä käsittelyssä on kunnioitettava täysimääräisesti ihmisarvoa ja koskemattomuutta ja noudatettava Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustettuja periaatteita sekä perusoikeuksia, myös oikeutta yksityiselämän kunnioittamiseen ja henkilötietojen suojaamiseen. Erityistä huomiota on kiinnitettävä lapsiin, vanhuksiin ja vammaisiin sekä kansainvälisen suojelun tarpeessa oleviin henkilöihin. Lapsen etu on asetettava etusijalle.
Tarkistus 61
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 8 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
7 artikla – 3 kohta
3.  Jäsenvaltioiden on kaikkien tässä asetuksessa säädettyjen menettelyjen soveltamisessa otettava ensisijaisesti huomioon lapsen etu. Lapsen hyvinvointi ja turvallisuus, erityisesti silloin, kun on olemassa riski, että lapsi on ihmiskaupan uhri, ja lapsen näkemykset on otettava huomioon hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti.”
3.  Jäsenvaltioiden on kaikkien tässä asetuksessa säädettyjen menettelyjen soveltamisessa otettava huomioon kaikkien muiden näkökohtien edelle menevä lapsen etu kunnioittaen kaikilta osin kansainvälistä yleissopimusta lasten oikeuksista. Lapsen hyvinvointi ja turvallisuus, erityisesti silloin, kun on olemassa riski, että lapsi on ihmiskaupan uhri, ja lapsen näkemykset on otettava huomioon hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti.”
Tarkistus 62
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 8 a alakohta (uusi)
Asetus (EY) N:o 767/2008
7 artikla – 3 a kohta (uusi)
8 a)  Lisätään 7 artiklaan kohta seuraavasti:
”3 a. Jäsenvaltiot panevat asetuksen täytäntöön noudattaen kaikilta osin Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustettuja periaatteita ja ottaen huomioon erityisesti oikeuden ihmisarvoon, oikeuden vapauteen ja turvallisuuteen, yksityis- ja perhe-elämän kunnioittamisen, henkilötietojen suojan, oikeuden turvapaikkaan ja palauttamiskiellon periaatteen kunnioittamisen ja suojan palauttamis-, karkottamis- ja luovuttamistapauksissa, oikeuden syrjimättömyyteen, lapsen oikeudet ja oikeuden tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin.”
Tarkistus 63
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 8 b alakohta (uusi)
Asetus (EY) N:o 767/2008
7 aartikla (uusi)
8 b)  Lisätään artikla seuraavasti:
”7 a artikla
Lasten sormenjälkitiedot
1.  Poiketen siitä, mitä 22 c artiklan 2 kohdan g alakohdassa säädetään, alle 6-vuotiaiden lasten sormenjälkiä ei saa tallentaa VIS-järjestelmään.
2.  Vähintään kuuden vuoden ikäisten alaikäisten biometriset tiedot ottavan henkilön on oltava virkailija, joka on koulutettu ottamaan erityisesti alaikäisen biometriset tiedot lapsiystävällisellä ja lapsen huomioon ottavalla tavalla ja noudattaen täysimääräisesti lapsen etua ja lapsen oikeuksista tehdyssä Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksessa vahvistettuja suojatoimia.
Biometrisia tietoja otettaessa alaikäisen seurassa on oltava aikuinen perheenjäsen, jos tällainen henkilö on saatavilla. Biometrisia tietoja otettaessa ilman huoltajaa olevan alaikäisen seurassa on oltava holhooja tai edunvalvoja, tai jos edunvalvojaa ei ole nimitetty, henkilö, joka on koulutettu suojelemaan lapsen etua ja yleistä hyvinvointia. Tällainen koulutettu henkilö ei saa olla biometristen tietojen ottamisesta vastaava henkilö, hänen on toimittava riippumattomasti ja hän ei saa olla biometristen tietojen ottamisesta vastaavan henkilön tai yksikön määräysvallassa. Minkäänlaista voimaa ei saa käyttää alaikäisiä kohtaan sen varmistamiseksi, että velvollisuus antaa biometriset tiedot täytetään.
3.  Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) 810/2009 13 artiklan 2 kohdassa säädetään, konsulaatit eivät saa vaatia, että 6–12-vuotiaiden lasten on käytävä henkilökohtaisesti konsulaatissa biometristen tunnisteiden keräämistä varten, jos se aiheuttaisi kohtuuttoman rasitteen ja kohtuuttomasti kustannuksia perheille. Tällöin biometriset tunnisteet on otettava ulkorajoilla kiinnittäen erityistä huomiota lapsikaupan välttämiseen.
4.  Poiketen siitä, mitä luvussa II, II, III a ja III b olevissa säännöksissä säädetään tietojen käytöstä, lasten sormijälkitietoja voidaan käyttää vain seuraavissa tarkoituksissa:
a)  lapsen henkilöllisyyden todentaminen viisumihakemusmenettelyn yhteydessä 15 artiklan mukaisesti ja ulkorajoilla 18 ja 22 g artiklan mukaisesti ja
b)  lapsen oikeuksien väärinkäytön ehkäisemisen ja torjumisen edistämiseksi luvun III b mukaisesti edellyttäen, että kaikki seuraavat ehdot täytetään:
i)  kyseisen käytön on oltava tarpeen lapsikaupan torjuntaa, havaitsemista tai tutkintaa varten;
ii)  käyttö on tarpeen tietyssä yksittäistapauksessa;
iii)  henkilöllisyyden todentaminen on lapsen edun mukaista.”
Tarkistus 64
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 9 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
II luku – otsikko
”LYHYTAIKAISIA VIISUMEJA KOSKEVIEN TIETOJEN TALLENTAMINEN JA KÄYTTÖ VIISUMIVIRANOMAISTEN TOIMESTA”
(Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)
Tarkistus 65
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 11 alakohta – b alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
9 artikla – 1 kohta – 5 alakohta
5.  hakijan kasvokuva asetuksen (EY) N:o 810/2009 13 artiklan 1 kohdan mukaisesti;”.
5.  hakijan kasvokuva asetuksen (EY) N:o 810/2009 13 artiklan mukaisesti.
Tarkistus 66
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 11 alakohta – b a alakohta (uusi)
Asetus (EY) N:o 767/2008
9 artikla – 1 kohta – 6 alakohta
b a)  Korvataan 6 alakohta seuraavasti:
6.  hakijan sormenjäljet yhteisen konsuliohjeiston asiaa koskevien määräysten mukaisesti.
6. hakijan sormenjäljet asetuksen (EY) N:o 810/2009 13 artiklan mukaisesti.”;
Tarkistus 67
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 11 alakohta – d alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
9 artikla – 1 a kohta
8.  Ensimmäisen kohdan 5 alakohdassa tarkoitetun kolmansien maiden kansalaisten kasvokuvan resoluution ja laadun on oltava riittävät automaattiseen biometriseen tunnistukseen.
Ensimmäisen kohdan 5 alakohdassa tarkoitetun kolmansien maiden kansalaisten kasvokuvan resoluution ja laadun on oltava riittävät automaattiseen biometriseen tunnistukseen. Jos laatu ei ole riittävä, kasvokuvaa ei käytetä automaattiseen tunnistukseen.
Tarkistus 68
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 11 alakohta – d alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
9 artikla – 1 b kohta
Poiketen siitä, mitä toisessa kohdassa säädetään, jos laatu- ja resoluutiovaatimukset reaaliaikaisen kasvokuvan käyttämiseksi viisumitietojärjestelmässä eivät poikkeuksellisesti täyty, kasvokuva voidaan poimia sähköisesti koneluettavan matkustusasiakirjan (eMRTD) sirusta. Tässä tapauksessa kasvokuva voidaan lisätä henkilökohtaiseen tiedostoon vasta kun on todennettu sähköisesti, että koneluettavan matkustusasiakirjan siruun tallennettu kasvokuva vastaa asianomaisen kolmannen maan kansalaisen reaaliaikaista kasvokuvaa.
Poiketen siitä, mitä ensimmäisessä kohdassa säädetään, jos laatu- ja resoluutiovaatimukset reaaliaikaisen kasvokuvan käyttämiseksi viisumitietojärjestelmässä eivät poikkeuksellisesti täyty, kasvokuva voidaan poimia sähköisesti koneluettavan matkustusasiakirjan (eMRTD) sirusta. Tässä tapauksessa kasvokuva voidaan lisätä henkilökohtaiseen tiedostoon vasta kun on todennettu sähköisesti, että koneluettavan matkustusasiakirjan siruun tallennettu kasvokuva vastaa asianomaisen kolmannen maan kansalaisen reaaliaikaista kasvokuvaa.
Tarkistus 69
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 12 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
9 aartikla – 2 kohta
2.  Viisumitietojärjestelmä tarkastaa hakemuksen luomisen tai viisumin myöntämisen yhteydessä, onko hakemukseen liittyvä matkustusasiakirja tunnustettu päätöksen N:o 1105/2011/EU mukaisesti, suorittamalla automaattisen haun 5 a artiklassa tarkoitetusta hyväksyttyjen matkustusasiakirjojen luettelosta, ja näyttää tuloksen.
2.  Viisumitietojärjestelmä tarkastaa hakemuksen luomisen yhteydessä, onko hakemukseen liittyvä matkustusasiakirja tunnustettu päätöksen N:o 1105/2011/EU mukaisesti, suorittamalla automaattisen haun 5 a artiklassa tarkoitetusta hyväksyttyjen matkustusasiakirjojen luettelosta, ja näyttää tuloksen.
Tarkistus 70
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 12 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
9a artikla – 3 kohta
3.  Asetuksen (EY) N:o 810/2009 21 artiklan 1 kohdassa ja 21 artiklan 3 kohdan a, c ja d alakohdassa säädettyjen tarkistusten tekemiseksi viisumitietojärjestelmä käynnistää haun käyttämällä [yhteentoimivuudesta annetun asetuksen] 6 artiklan 1 kohdassa määriteltyä eurooppalaista hakuportaalia verratakseen tämän asetuksen 9 artiklan 4 alakohdassa tarkoitettuja tietoja tietoihin, jotka sisältyvät viisumitietojärjestelmässä, Schengenin tietojärjestelmässä (SIS), rajanylitystietojärjestelmässä (EES), EU:n matkustustieto- ja lupajärjestelmässä (ETIAS), mukaan lukien EU:n matkustustieto- ja -lupajärjestelmän perustamisesta annetun asetuksen (EU) 2018/XX 29 artiklassa tarkoitettu seurantalista, Eurodacissa, [ECRIS-TCN-järjestelmässä terrorismirikoksiin ja muihin vakaviin rikoksiin liittyvien tuomioiden osalta], Europolin tiedoissa, varastettuja ja kadonneita matkustusasiakirjoja koskevassa Interpolin tietokannassa (SLTD) ja Interpolin TDAWN-tietokannassa (Travel Documents Associated with Notices) olevaan tietueeseen, tiedostoon tai kuulutukseen.
3.  Asetuksen (EY) N:o 810/2009 21 artiklan 1 kohdassa ja 21 artiklan 3 kohdan a ja alakohdassa säädettyjen tarkistusten tekemiseksi viisumitietojärjestelmä käynnistää haun käyttämällä [yhteentoimivuudesta annetun asetuksen] 6 artiklan 1 kohdassa määriteltyä eurooppalaista hakuportaalia verratakseen tämän asetuksen 9 artiklan 4, 5 ja 6 kohdassa tarkoitettuja tietoja. Viisumitietojärjestelmä tarkistaa,
a)  vastaako hakemusta varten käytetty matkustusasiakirja SIS:ssä kadonneeksi, varastetuksi tai kavalletuksi ilmoitettua tai mitätöityä matkustusasiakirjaa
b)  vastaako hakemusta varten käytetty matkustusasiakirja SLTD-tietokannassa kadonneeksi tai varastetuksi ilmoitettua tai mitätöityä matkustusasiakirjaa
c)  onko hakijasta annettu SIS:iin maahantulo- ja oleskelukieltoa koskeva kuulutus
d)  onko hakijasta annettu SIS:iin tallennettu kuulutus, joka koskee kiinniottoa ja eurooppalaisen pidätysmääräyksen perusteella tapahtuvaa luovuttamista varten tai kiinniottoa ja luovutussopimuksen perusteella tapahtuvaa luovuttamista varten etsittäviä henkilöitä
e)  onko ETIAS-keskusjärjestelmässä hakijaa ja matkustusasiakirjaa ja sen haltijaa koskeva evätty, kumottu tai mitätöity matkustuslupa
f)  ovatko hakija ja matkustusasiakirja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1240* 34 artiklassa tarkoitetulla seurantalistalla
g)  onko hakijaa koskevat tiedot jo tallennettu viisumitietojärjestelmään
h)  vastaavatko hakemuksessa annetut matkustusasiakirjaa koskevat tiedot toista viisumihakemusta, jossa on eri henkilötiedot
i)  koskeeko hakijaa ilmoitus, jonka mukaan hän on sallitun oleskeluajan ylittänyt henkilö, tai onko hänet aikaisemmin ilmoitettu tällaiseksi henkilöksi EES:ssä
j)  onko hakija rekisteröity henkilöksi, jolta on evätty maahanpääsy
k)  onko hakija sellaisen VIS:iin tallennetun päätöksen kohteena, jolla on evätty, mitätöity tai kumottu lyhytaikainen viisumi
l)  onko hakija sellaisen VIS:iin tallennetun päätöksen kohteena, jolla on evätty, mitätöity tai kumottu pitkäaikainen viisumi tai oleskelulupa
m)  onko hakijan henkilöllisyyden yksilöiviä tietoja tallennettu Europolin tietoihin
n)  onko lyhytaikaisen viisumin hakija rekisteröity Eurodac-järjestelmään
o)  kun on kyse alaikäisestä hakijasta, onko
i)  hakijan huoltajasta tai laillisesta holhoojasta annettu SIS-järjestelmään tallennettu kuulutus, joka koskee kiinniottoa ja eurooppalaisen pidätysmääräyksen perusteella tapahtuvaa luovuttamista varten tai kiinniottoa ja luovutussopimuksen perusteella tapahtuvaa luovuttamista varten etsittäviä henkilöitä
ii)  hakijan huoltajasta tai laillisesta holhoojasta annettu SIS-järjestelmään tallennettu maahantulo- ja oleskelukieltoa koskeva kuulutus
iii)  hakijan huoltajalla tai laillisella holhoojalla matkustusasiakirja asetuksen (EU) 2018/1240 34 artiklassa tarkoitetulla seurantalistalla.
________________________
* Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1240, annettu 12 päivänä syyskuuta 2018, EU:n matkustustieto- ja -lupajärjestelmän (ETIAS) perustamisesta ja asetusten (EU) N:o 1077/2011, (EU) N:o 515/2014, (EU) 2016/399, (EU) 2016/1624 ja (EU) 2017/2226 muuttamisesta (EUVL L 236, 19.9.2018, s. 1).
Tarkistus 71
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 12 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
9 aartikla – 3 a kohta (uusi)
3 a.  Kun tehdään haku SLTD-tietokantaan, tietoja, joita ESP:n käyttäjä käyttää haun käynnistämiseen, ei jaeta Interpolin tietojen omistajien kanssa.
Tarkistus 72
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 12 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
9a artikla – 4 kohta
4.  Viisumitietojärjestelmä lisää hakemustiedostoon viitteen 3 kohtaa sovellettaessa saatuihin osumiin. Lisäksi viisumitietojärjestelmä tapauksen mukaan määrittää osuman aikaansaaneiden tietojen tallentajaksi tai toimittajaksi yhden tai useamman jäsenvaltion tai Europolin ja kirjaa tämän tiedon hakemustiedostoon.
4.  Viisumitietojärjestelmä lisää hakemustiedostoon viitteen 3 kohtaa sovellettaessa saatuihin osumiin. Lisäksi viisumitietojärjestelmä tapauksen mukaan määrittää osuman aikaansaaneiden tietojen tallentajaksi tai toimittajaksi yhden tai useamman jäsenvaltion tai Europolin ja kirjaa tämän tiedon hakemustiedostoon. Muita tietoja kuin viittausta mahdolliseen osumaan sekä tiedon luovuttajaa ei tallenneta.
Tarkistus 73
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 12 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
9 aartikla – 5 kohta – d alakohta
d)  kuulutus henkilöistä ja esineistä salaista tarkkailua tai erityistarkastuksia varten.
d)  kuulutus henkilöistä ja esineistä salaista tarkkailua, erityistarkastuksia tai tiedustelutarkastuksia varten.
Tarkistus 74
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 12 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
9 aartikla – 5 a kohta (uusi)
5 a.  Viisumihakemuksen vastaanottaneen konsulaatin on arvioitava, tarvittaessa keskusviranomaisen 9 c artiklan mukaisesti suorittaman tarkistuksen jälkeen, kaikki 9 a artiklan 3 kohdan a, b, c, e, g, h, i, j, k, l ja n alakohdan mukaisten hakujen tuloksena saadut osumat.
Tarkistus 75
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 12 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
9 aartikla – 5 b kohta (uusi)
5 b.  Niiden jäsenvaltioiden keskitettyjen yhteyspisteiden, jotka tallensivat tai toimittivat tiedot, jotka tuottivat osuman, on tarvittaessa tarkistettava ja arvioitava kaikki 9 a artiklan 3 kohdan d, f, m ja o alakohdan mukaisten hakujen tuloksena saadut osumat 9 c a artiklan mukaisesti.
Tarkistus 76
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 12 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
9 aartikla – 5 c kohta (uusi)
5 c.  Kaikki SIS-järjestelmän antamat osumat ilmoitetaan myös automaattisesti sen jäsenvaltion Sirene-toimistolle, joka teki osuman tuottaneen kuulutuksen.
Tarkistus 77
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 12 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
9 aartikla – 5 d kohta (uusi)
5 d.  Kuulutuksen tehneen jäsenvaltion Sirene-toimistolle tai keskitetylle yhteyspisteelle lähetettävässä ilmoituksessa on annettava seuraavat tiedot:
a)  sukunimi tai -nimet, etunimi tai -nimet ja mahdolliset lisänimet
b)  syntymäaika ja -paikka
c)  sukupuoli
d)  kansalaisuus ja mahdolliset muut kansalaisuudet
e)  jäsenvaltio, jossa hakijan on tarkoitus oleskella ensimmäiseksi ja suunnitellun ensimmäinen oleskelupaikan osoite, jos se on saatavissa
f)  hakijan kotiosoite tai, jos sellaista ei ole saatavissa, hänen asuinkaupunkinsa ja asuinmaansa
g)  viittaus saatuihin osumiin sekä osuman päivämäärä ja kellonaika.
Tarkistus 78
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 12 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
9 aartikla – 5 e kohta (uusi)
5 e.  Tällä artiklalla ei saa estää turvapaikkahakemuksen jättämistä sen perusteluista riippumatta. Siinä tapauksessa, että viisumihakemuksen jättänyt henkilö on perheväkivallan tai ihmiskaupan kaltaisen väkivaltaisen rikollisuuden uhri, johon tukija on syyllistynyt, viisumitietojärjestelmään rekisteröidyt tiedot on erotettava tukijan tiedoista uhrin suojelemiseksi uusilta riskeiltä.
Tarkistus 79
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 12 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
9 bartikla – 1 kohta
1.  Kun on kyse kolmansien maiden kansalaisista, jotka ovat direktiivin 2004/38/EY soveltamisalaan kuuluvia unionin kansalaisen perheenjäseniä tai sellaisia kolmannen maan kansalaisen perheenjäseniä, joilla on unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä kolmannen maan välisen sopimuksen nojalla vastaava oikeus vapaaseen liikkuvuuteen kuin unionin kansalaisilla, 9 a artiklan 3 kohdassa tarkoitetut automaattiset tarkistukset on suoritettava ainoastaan sen varmistamiseksi, että ei ole tosiseikkoihin perustuvaa näyttöä tai tosiseikkoihin perustuvia perusteltuja syitä, joiden perusteella voitaisiin päätellä, että henkilön oleskelusta jäsenvaltioiden alueella aiheutuu direktiivissä 2004/38/EY tarkoitettu turvallisuusriski tai suuri epidemiariski.
1.  Kun on kyse kolmansien maiden kansalaisista, jotka ovat direktiivin 2004/38/EY soveltamisalaan kuuluvia unionin kansalaisen perheenjäseniä tai sellaisia kolmannen maan kansalaisen perheenjäseniä, joilla on unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä kolmannen maan välisen sopimuksen nojalla vastaava oikeus vapaaseen liikkuvuuteen kuin unionin kansalaisilla, 9 a artiklan 3 kohdassa tarkoitetut automaattiset tarkistukset on suoritettava ainoastaan sen varmistamiseksi, että ei ole tosiseikkoihin perustuvaa näyttöä tai tosiseikkoihin perustuvia perusteltuja syitä, joiden perusteella voitaisiin päätellä, että henkilön oleskelusta jäsenvaltioiden alueella aiheutuu direktiivissä 2004/38/EY tarkoitettu turvallisuusriski.
Tarkistus 80
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 12 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
9 bartikla – 3 kohta
3.  Jos 9 a artiklan 3 kohdassa tarkoitetussa hakemuksen automatisoidussa käsittelyssä on saatu osuma asetuksen (EY1987/2006 24 artiklassa tarkoitettua maahantulo- ja oleskelukieltoa koskevaan kuulutukseen, viisumiviranomaisen on tarkistettava sen päätöksen perusteet, jonka perusteella tämä kuulutus tehtiin SIS-järjestelmään. Jos nämä perusteet liittyvät laittoman maahanmuuton riskiin, kuulutusta ei saa ottaa huomioon hakemuksen arvioinnissa. Viisumiviranomaisen on edettävä SIS II -asetuksen 25 artiklan 2 kohdan mukaisesti.
3.  Jos 9 a artiklan 3 kohdassa tarkoitetussa hakemuksen automatisoidussa käsittelyssä on saatu osuma asetuksen (EU2018/1861 24 artiklassa tarkoitettua maahantulo- ja oleskelukieltoa koskevaan kuulutukseen, viisumiviranomaisen on tarkistettava sen päätöksen perusteet, jonka perusteella tämä kuulutus tehtiin SIS-järjestelmään. Jos nämä perusteet liittyvät laittoman maahanmuuton riskiin, kuulutusta ei saa ottaa huomioon hakemuksen arvioinnissa. Viisumiviranomaisen on edettävä asetuksen (EU) 2018/1861 26 artiklan 2 kohdan mukaisesti.
Tarkistus 81
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 12 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
9 cartikla – otsikko
Keskusviranomaisten suorittamat tarkistukset
Keskusviranomaisten ja kansallisen keskitetyn asiointipisteen suorittamat tarkistukset
Tarkistus 82
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 12 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
9 cartikla – 1 kohta
1.  Hakemuksen käsittelystä vastaavan jäsenvaltion keskusviranomaisen on manuaalisesti tarkistettava 9 a artiklan 3 kohdan mukaisten hakujen tuloksena saadut osumat.
1.  Keskitetyn yhteyspisteen on 9 c a artiklan mukaisesti manuaalisesti tarkistettava sellaiset 9 a artiklan 3 kohdan mukaisten hakujen tuloksena saadut 9 a artiklan 5 b kohdassa tarkoitetut osumat, joita VIS-järjestelmä ei automaattisesti vahvista. Hakemuksen käsittelystä vastaavan jäsenvaltion keskusviranomaiselle ilmoitetaan asiasta.
Tarkistus 83
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 12 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
9 cartikla – 2 kohta
2.  Tarkistaessaan manuaalisesti osumia keskusviranomaisella on pääsy hakemustiedostoon ja siihen mahdollisesti linkitettyihin hakemustiedostoihin sekä kaikkiin 9 a artiklan 3 kohdan mukaisessa automatisoidussa käsittelyssä löytyneisiin osumiin.
2.  Keskusviranomaisen on manuaalisesti tarkistettava sellaiset 9 a artiklan 3 kohdan mukaisten hakujen tuloksena saadut 9 a artiklan 5 b kohdassa tarkoitetut osumat, joita VIS-järjestelmä ei automaattisesti vahvista. Tarkistaessaan manuaalisesti osumia keskusviranomaisella on pääsy hakemustiedostoon ja siihen mahdollisesti linkitettyihin hakemustiedostoihin sekä kaikkiin 9 a artiklan 5 a kohdan mukaisessa automatisoidussa käsittelyssä löytyneisiin osumiin.
Tarkistus 84
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 12 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
9 cartikla – 5 kohta
5.  Jos tiedot vastaavat toisiaan tai jos hakijan henkilöllisyydestä on edelleen epäilyjä, hakemusta käsittelevän keskusviisumiviranomaisen on ilmoitettava asiasta niiden muiden jäsenvaltioiden keskusviranomaisille, joiden todetaan tallentaneen tai toimittaneen tiedot, jotka tuottivat osuman 9 a artiklan 3 kohdan mukaisessa haussa. Jos yhden tai useamman jäsenvaltion todetaan tallentaneen tai toimittaneen tietoja, jotka tuottivat tällaisen osuman, keskusviranomaisen on kuultava kyseisten muiden jäsenvaltioiden keskusviranomaisia 16 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen.
5.  Jos tiedot vastaavat toisiaan tai jos hakijan henkilöllisyydestä on edelleen epäilyjä, hakemusta käsittelevän keskusviisumiviranomaisen on ilmoitettava asiasta perustelluissa tapauksissa niiden muiden jäsenvaltioiden keskusviranomaisille, joiden todetaan tallentaneen tai toimittaneen tiedot, jotka tuottivat osuman 9 a artiklan 3 kohdan mukaisessa haussa. Jos yhden tai useamman jäsenvaltion todetaan tallentaneen tai toimittaneen tietoja, jotka tuottivat tällaisen osuman, keskusviranomaisen on kuultava kyseisten muiden jäsenvaltioiden keskusviranomaisia 16 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen. Epäilyttävissä tapauksissa epäilys on katsottava hakijan eduksi.
Tarkistus 85
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 12 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
9 cartikla – 7 kohta
7.  Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, jos 9 a artiklan 5 kohdassa tarkoitettu vertailu tuottaa yhden tai useamman osuman, viisumitietojärjestelmä lähettää haun käynnistäneen jäsenvaltion keskusviranomaiselle automaattisen ilmoituksen, jotta se toteuttaisi asianmukaiset jatkotoimet.
Poistetaan.
Tarkistus 86
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 12 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
9 cartikla – 8 kohta
8.  Jos Europolin todetaan toimittaneen tiedot, jotka ovat tuottaneet osuman 9 a artiklan 3 kohdan mukaisessa haussa, vastuussa olevan jäsenvaltion keskusviranomaisen on kuultava jatkotoimista Europolin kansallista yksikköä asetuksen (EU) 2016/794 ja erityisesti sen IV luvun mukaisesti.
Poistetaan.
Tarkistus 87
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 12 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
9 ca artikla (uusi)
9 c  a artikla
Kansallisen keskitetyn yhteyspisteen suorittama tarkistus ja arviointi
1.  Kunkin jäsenvaltion on nimettävä ympäri vuorokauden seitsemänä päivänä viikossa toimiva kansallinen viranomainen, joka varmistaa osumien asiaan liittyvän manuaalisen tarkistamisen ja arvioinnin suorittamisen tämän asetuksen soveltamista varten (jäljempänä ’keskitetty yhteyspiste’). Keskitetty yhteyspiste koostuu Sirene-toimistojen, Interpolin kansallisten keskustoimistojen, Europolin kansallisten keskuspisteiden, ETIAS-järjestelmän kansallisten yksiköiden ja kaikkien asiaan liittyvien kansallisten lainvalvontaviranomaisten yhteyshenkilöistä. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että keskitetyssä yhteyspisteessä on riittävästi henkilöstöä, jotta se voi tarkistaa sille tämän asetuksen mukaisesti ilmoitetut osumat noudattaen asetuksen (EY) N:o 810/2009 23 artiklassa vahvistettuja määräaikoja.
2.  Keskitetty yhteyspiste tarkistaa manuaalisesti sille käsiteltäväksi annetut osumat. Tällöin noudatetaan 9 c artiklan 2–6 kohdassa säädettyjä menettelyjä.
3.  Jos tämän artiklan 2 kohdan mukaisen arvioinnin perusteella tiedot vastaavat toisiaan ja osuma vahvistetaan, keskitetty yhteyspiste ottaa tarvittaessa yhteyttä asiasta vastaaviin viranomaisiin, kuten Europoliin, jotka toimittivat osuman tuottaneet tiedot. Tämän jälkeen se arvioi osuman. Keskitetyn yhteyspisteen on annettava perusteltu lausunto hakemusta koskevasta asetuksen (EY) N:o 810/2009 23 artiklan mukaisesta päätöksestä. Perusteltu lausunto liitetään hakemustiedostoon.
Tarkistus 88
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 12 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
9 cb artikla (uusi)
9 c  b artikla
Käsikirja
Komissio hyväksyy 48 a artiklan mukaisesti delegoidun säädöksen, joka koskee niiden tietojen, joita on verrattava 9 a artiklan 3 kohdan mukaisesti muihin järjestelmiin tehdyissä hauissa saatuihin tietoihin, sekä 9 a–9 c a artiklassa tarkoitettujen hakujen, tarkistusten ja arviointien yhteydessä noudatettavien menettelyjen ja sääntöjen kirjaamista käsikirjaan. Kyseiseen delegoituun säädökseen on sisällytettävä 9 a artiklan mukaisesti kuhunkin järjestelmään tehtäviä hakuja koskevien tietoluokkien yhdistelmä.
Tarkistus 89
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 13 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
13 artikla – 4 kohta
4.  Kun hakemustiedostoa päivitetään 1 ja 2 kohdan mukaisesti, viisumitietojärjestelmä lähettää viisumin myöntäneelle jäsenvaltiolle ilmoituksen kyseisen viisumin mitätöimistä tai peruuttamista koskevasta päätöksestä. Keskusjärjestelmä luo ilmoituksen automaattisesti ja lähettää sen 16 artiklassa säädetyn mekanismin kautta.
4.  Kun hakemustiedostoa päivitetään 1 ja 2 kohdan mukaisesti, viisumitietojärjestelmä lähettää viisumin myöntäneelle jäsenvaltiolle ilmoituksen kyseisen viisumin mitätöimistä tai peruuttamista koskevasta perustellusta päätöksestä. Keskusjärjestelmä luo ilmoituksen automaattisesti ja lähettää sen 16 artiklassa säädetyn mekanismin kautta.
Tarkistus 90
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 15 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
16 artikla – 2 kohta – 3 alakohta
Luettelo jäsenvaltioista, jotka vaativat asetuksen (EY) N:o 810/2009 22 artiklan nojalla, että muiden jäsenvaltioiden keskusviranomaisten on kuultava niiden keskusviranomaisia tutkittaessa tiettyjen kolmansien maiden kansalaisten tai tiettyihin ryhmiin kuuluvien kolmansien maiden kansalaisten jättämiä yhtenäistä viisumia koskevia hakemuksia, ja asianomaisista kolmansien maiden kansalaisista on sisällytettävä viisumitietojärjestelmään yksinomaan kuulemismenettelyn toteuttamista varten.
Luettelo jäsenvaltioista, jotka vaativat asetuksen (EY) N:o 810/2009 22 artiklan nojalla, että muiden jäsenvaltioiden keskusviranomaisten on kuultava niiden keskusviranomaisia tutkittaessa tiettyjen kolmansien maiden kansalaisten tai tiettyihin ryhmiin kuuluvien kolmansien maiden kansalaisten jättämiä yhtenäistä viisumia koskevia hakemuksia, on sisällytettävä viisumitietojärjestelmään yksinomaan kuulemismenettelyn toteuttamista varten.
Tarkistus 91
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 15 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
16 artikla – 3 kohta – a alakohta
a)  tietojen toimittaminen asetuksen (EY) N:o 810/2009 25 artiklan 4 kohdan nojalla alueellisesti rajoitettujen viisumien myöntämisestä , 24 artiklan 2 kohdan nojalla tietojen muuttamisesta ja 31 artiklan nojalla jälkikäteen annettavista ilmoituksista;
a)  tietojen toimittaminen asetuksen (EY) N:o 810/2009 25 artiklan 4 kohdan nojalla alueellisesti rajoitettujen viisumien myöntämisestä, 24 artiklan 2 kohdan nojalla tämän asetuksen mukaisesta tietojen muuttamisesta ja 31 artiklan nojalla jälkikäteen annettavista ilmoituksista;
Tarkistus 92
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 15 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
16 artikla – 3 kohta – b alakohta
b)  kaikki muut viestit, jotka liittyvät viisumitietojärjestelmään kirjattujen tai siihen liittyvien henkilötietojen toimittamista edellyttävään konsuliyhteistyöhön, toimivaltaisille viisumiviranomaisille osoitettuihin pyyntöihin toimittaa 9 artiklan 7 alakohdassa tarkoitettuja matkustusasiakirjojen jäljennöksiä ja muita hakemusta tukevia asiakirjoja ja kyseisten asiakirjojen sähköisten jäljennösten toimittamiseen sekä 9 c artiklan ja 38 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuihin pyyntöihin. Toimivaltaisten viisumiviranomaisten on vastattava kaikkiin tällaisiin pyyntöihin kahden työpäivän kuluessa.
b)  kaikki muut viestit, jotka liittyvät viisumitietojärjestelmään kirjattujen tai siihen liittyvien henkilötietojen toimittamista edellyttävään konsuliyhteistyöhön, toimivaltaisille viisumiviranomaisille osoitettuihin pyyntöihin toimittaa hakemusta tukevien asiakirjojen jäljennöksiä ja kyseisten asiakirjojen sähköisten jäljennösten toimittamiseen sekä 9 c artiklan ja 38 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuihin pyyntöihin. Toimivaltaisten viisumiviranomaisten on vastattava kaikkiin tällaisiin pyyntöihin kahden työpäivän kuluessa.
Tarkistus 93
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 18 a alakohta (uusi)
Asetus (EY) N:o 767/2008
18 aartikla
18 a)  Korvataan 18 a artikla seuraavasti:
18 a  artikla
18 a artikla
Tietojen hakeminen viisumitietojärjestelmästä viisuminhaltijan maahantulo-/maastalähtötietueen tai pääsyn epäämistä koskevan tietueen luomiseksi tai päivittämiseksi rajanylitystietojärjestelmässä
Tietojen hakeminen viisumitietojärjestelmästä viisuminhaltijan maahantulo-/maastalähtötietueen tai pääsyn epäämistä koskevan tietueen luomiseksi tai päivittämiseksi rajanylitystietojärjestelmässä
Rajoilla, joilla käytetään rajanylitystietojärjestelmää, suoritettavista tarkastuksista vastaavalle toimivaltaiselle viranomaiselle on annettava pääsy hakemaan viisumitietojärjestelmästä ja viemään viisumitietojärjestelmään tallennettuja ja asetuksen (EU) 2017/2226 16 artiklan 2 kohdan c–f alakohdassa lueteltuja tietoja rajanylitystietojärjestelmään yksinomaan viisuminhaltijan maahantulo-/maastalähtötietueen tai pääsyn epäämistä koskevan tietueen luomista tai päivittämistä rajanylitystietojärjestelmässä varten kyseisen asetuksen 14 artiklan 2 kohdan ja 16 ja 18 artiklan mukaisesti.
Rajoilla, joilla käytetään rajanylitystietojärjestelmää, suoritettavista tarkastuksista vastaavalle toimivaltaiselle viranomaiselle on annettava pääsy hakemaan viisumitietojärjestelmästä ja viemään viisumitietojärjestelmään tallennettuja ja asetuksen (EU) 2017/2226 16 artiklan 1 kohdan d alakohdan ja 2 kohdan c–f alakohdassa lueteltuja tietoja rajanylitystietojärjestelmään yksinomaan viisuminhaltijan maahantulo-/maastalähtötietueen tai pääsyn epäämistä koskevan tietueen luomista tai päivittämistä rajanylitystietojärjestelmässä varten kyseisen asetuksen 14 artiklan 2 kohdan ja 16 ja 18 artiklan mukaisesti.
Tarkistus 94
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 19 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
20 aartikla – otsikko
Viisumitietojärjestelmän tietojen käyttäminen SIS-kuulutusten tekemiseksi kadonneista henkilöistä ja näihin tietoihin pääsy
Viisumitietojärjestelmän tietojen käyttäminen SIS-kuulutusten tekemiseksi kadonneista henkilöistä tai haavoittuvassa asemassa olevista henkilöistä, joita on estettävä matkustamasta, ja näihin tietoihin pääsy
Tarkistus 95
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 19 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
20 aartikla – 1 kohta
1.  Viisumitietojärjestelmään tallennettuja sormenjälkitietoja voidaan käyttää kuulutuksen tekemiseksi kadonneista henkilöistä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU)... * [asetus (EU) ... Schengenin tietojärjestelmän (SIS) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä poliisiyhteistyössä ja rikosasioissa tehtävässä oikeudellisessa yhteistyössä] 32 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Tällaisissa tapauksissa sormenjälkitiedot on toimitettava tiedot omistavan jäsenvaltion Sirene-toimistolle suojatulla tavalla.
1.  Viisumitietojärjestelmään tallennettuja sormenjälkitietoja ja kasvokuvia voidaan käyttää kuulutuksen tekemiseksi kadonneista henkilöistä, lapsista, jotka ovat vaarassa joutua kaapatuiksi, tai haavoittuvassa asemassa olevista henkilöistä, joita on estettävä matkustamasta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU)... * [asetus (EU) ... Schengenin tietojärjestelmän (SIS) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä poliisiyhteistyössä ja rikosasioissa tehtävässä oikeudellisessa yhteistyössä] 32 artiklan mukaisesti. Tällaisissa tapauksissa sormenjälkitiedot ja kasvokuvat on toimitettava tiedot omistavan jäsenvaltion Sirene-toimistolle suojatulla tavalla.
Tarkistus 96
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 19 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
20 aartikla – 2 kohta
2.  Jos 1 kohdassa tarkoitettu SIS-kuulutus antaa osuman, lastensuojeluviranomaiset ja kansalliset oikeusviranomaiset, mukaan lukien asetuksen (EU)... [COM(2016)0883 – SIS LE] 43 artiklassa tarkoitetut viranomaiset, jotka vastaavat syytteeseenpanosta rikosasioissa ja tutkinnasta ennen syytteeseenpanoa, sekä koordinointiviranomaiset, voivat pyytää tehtäviensä suorittamista varten pääsyä viisumitietojärjestelmään tallennettuihin tietoihin. Unionin ja kansallisen lainsäädännön mukaisia edellytyksiä on sovellettava.
2.  Jos 1 kohdassa tarkoitettu SIS-kuulutus antaa osuman viisumitietojärjestelmään tallennettujen sormenjälkitietojen ja kasvokuvien johdosta, lastensuojeluviranomaiset ja kansalliset oikeusviranomaiset, mukaan lukien asetuksen (EU)... [COM(2016)0883 – SIS (poliisiyhteistyö)] 44 artiklassa tarkoitetut viranomaiset, jotka vastaavat syytteeseenpanosta rikosasioissa ja tutkinnasta ennen syytteeseenpanoa, sekä koordinointiviranomaiset, voivat pyytää viranomaiselta, jolla on pääsy viisumitietojärjestelmään, tehtäviensä suorittamista varten pääsyä viisumitietojärjestelmään tallennettuihin tietoihin. Unionin ja kansallisen lainsäädännön mukaisia edellytyksiä on sovellettava. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tiedot siirretään suojattua yhteyttä käyttäen.
Tarkistus 97
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 19 a alakohta (uusi)
Asetus (EY) N:o 767/2008
22 artikla – 1 kohta
19 a)   Korvataan 22 artiklan 1 kohta seuraavasti:
1.   Toimivaltaiset turvapaikkaviranomaiset saavat asetuksen (EY) N:o 343/2003 21 artiklan mukaisesti tehdä hakuja turvapaikanhakijan sormenjälkien perusteella, mutta ainoastaan turvapaikkahakemuksen käsittelyä varten.
1. Toimivaltaiset turvapaikkaviranomaiset saavat asetuksen (EY) N:o 343/2003 21 artiklan mukaisesti tehdä hakuja turvapaikanhakijan sormenjälkien perusteella, mutta ainoastaan turvapaikkahakemuksen käsittelyä varten. Jos turvapaikanhakijan sormenjälkiä ei voida käyttää tai sormenjälkien perusteella tehty haku epäonnistuu, haku tehdään 9 artiklan 4 kohdan a ja/tai b–cc alakohdassa tarkoitettujen tietojen perusteella. Haussa voidaan käyttää lisäperusteina 9 artiklan 4 kohdan aa alakohdassa tarkoitettuja tietoja.
Jos turvapaikanhakijan sormenjälkiä ei voida käyttää tai sormenjälkien perusteella tehty haku epäonnistuu, haku tehdään 9 artiklan 4 kohdan a ja/tai c alakohdassa tarkoitettujen tietojen perusteella. Haussa voidaan käyttää lisäperusteina 9 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettuja tietoja.
Tarkistus 98
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 20 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
22 artikla – 2 kohta – c alakohta
c)  valokuvat;
c)  kasvokuvat;
Tarkistus 99
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 20 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
22 artikla – 2 kohta – e alakohta
e)  9 artiklan 4 ja 5 alakohdassa tarkoitetut 8 artiklan 4 kohdan nojalla linkitettyjen hakemustiedostojen tiedot.
e)  9 artiklan 4 alakohdassa tarkoitetut 8 artiklan 4 kohdan nojalla linkitettyjen hakemustiedostojen tiedot.
Tarkistus 100
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 21 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
23 artikla – 1 kohta – 1 alakohta
Kukin tiedosto säilytetään viisumitietojärjestelmässä enintään viiden vuoden ajan, tämän kuitenkaan vaikuttamatta 24 ja 25 artiklassa tarkoitettuun tietojen poistamiseen tai 34 artiklassa tarkoitettuun tietojenkäsittelytapahtumien kirjaamiseen.
Kukin hakemustiedosto säilytetään viisumitietojärjestelmässä enintään viiden vuoden ajan, tämän kuitenkaan vaikuttamatta 24 ja 25 artiklassa tarkoitettuun tietojen poistamiseen tai 34 artiklassa tarkoitettuun tietojenkäsittelytapahtumien kirjaamiseen.
Tarkistus 101
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 21 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
23 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – b alakohta
b)  viisumin, pitkäaikaisen viisumin tai oleskeluluvan voimassaolon uutena päättymispäivänä, jos viisumia, pitkäaikaista viisumia tai oleskelulupaa on pidennetty;
b)  viisumin tai pitkäaikaisen viisumin voimassaolon uutena päättymispäivänä, jos viisumia tai pitkäaikaista viisumia on pidennetty;
Tarkistus 102
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 21 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
23 artikla – 2 kohta
2.  Kun 1 kohdassa tarkoitettu ajanjakso päättyy, viisumitietojärjestelmä poistaa automaattisesti tiedoston ja siihen 8 artiklan 3 ja 4 kohdan sekä 22 a artiklan 3 ja 5 kohdan nojalla tehdyt linkit.
2.  Kun 1 kohdassa tarkoitettu ajanjakso päättyy, viisumitietojärjestelmä poistaa automaattisesti tiedoston ja siihen 8 artiklan 3 ja 4 kohdan sekä 22 a artiklan 3 kohdan nojalla tehdyt linkit.
Tarkistus 103
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 21 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
23 artikla – 2 a kohta (uusi)
2 a.  Edellä 1 kohdasta poiketen:
a)   oleskelulupaan liittyvät hakemustiedostot on poistettava kymmenen vuoden enimmäisajan kuluttua;
b)   alle 12-vuotiaita lapsia koskevat hakemustiedostot on poistettava lapsen poistuessa Schengen-alueelta.
Tarkistus 104
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 21 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
23 artikla – 2 b kohta (uusi)
2 b.  Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, siinä tarkoitettua hakemustiedostoa voidaan säilyttää uuden hakemuksen laatimisen helpottamiseksi enintään kolmen vuoden ajan pitkäaikaista oleskelua varten myönnetyn viisumin tai oleskeluluvan voimassaoloajan päättymisen jälkeen ja ainoastaan, jos hakija suostumusta pyydettäessä vapaaehtoisesti ja nimenomaisesti antaa siihen suostumuksensa allekirjoittamalla vakuutuksen. Suostumuksen antamista koskevat pyynnöt on esitettävä selvästi erillään muista asioista helposti ymmärrettävässä ja saatavilla olevassa muodossa selkeällä ja yksinkertaisella kielellä asetuksen (EU) 2016/679 7 artiklan mukaisesti. Hakija voi milloin tahansa peruuttaa suostumuksensa asetuksen (EU) 2016/679 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Jos hakija peruuttaa suostumuksensa, hakemustiedosto on automaattisesti poistettava viisumitietojärjestelmästä.
Eu-LISA kehittää välineen, jonka avulla hakijat voivat antaa ja peruuttaa suostumuksensa.
Komissio antaa delegoituja säädöksiä 48 a artiklan mukaisesti määritelläkseen tarkemmin välineen, jota hakijoiden on käytettävä suostumuksensa antamista ja peruuttamista varten.
Tarkistus 105
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 22 a alakohta (uusi)
Asetus (EY) N:o 767/2008
24 artikla – 3 kohta
22 a)  Korvataan 24 artiklan 3 kohta seuraavasti:
3.  Vastuussa olevan jäsenvaltion on tarkistettava asianomaiset tiedot ja tarvittaessa oikaistava tai poistettava ne välittömästi.
3. Vastuussa olevan jäsenvaltion on mahdollisimman pian tarkistettava asianomaiset tiedot ja tarvittaessa oikaistava tai poistettava ne välittömästi.”;
Tarkistus 106
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 23 alakohta – a alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
25 artikla – 1 kohta
1.  Jos hakija on saanut jonkin jäsenvaltion kansalaisuuden ennen 23 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ajanjakson päättymistä, jäsenvaltion, joka on luonut hakijaa koskevat hakemustiedostot, tiedostot ja 8 artiklan 3 ja 4 kohdassa sekä 22 a artiklan 3 kohdassa tarkoitetut linkit, on viipymättä poistettava ne viisumitietojärjestelmästä.”
(Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)
Tarkistus 107
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 23 a alakohta (uusi)
Asetus (EY) N:o 767/2008
26 artikla – 1 kohta
23 a)  Korvataan 26 artiklan 1 kohta seuraavasti:
1.  Siirtymäkauden päätyttyä tietokantaa hallinnoiva viranomainen, jäljempänä ”tietokantaa hallinnoiva viranomainen”, joka rahoitetaan Euroopan unionin yleisestä talousarviosta, vastaa keskusviisumitietojärjestelmän ja kansallisten rajapintojen operatiivisesta hallinnosta. Tietokantaa hallinnoivan viranomaisen on yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa varmistettava, että keskusviisumitietojärjestelmässä ja kansallisissa rajapinnoissa käytetään aina parasta saatavilla olevaa teknologiaa, siitä tehtävä kustannushyötyanalyysi huomioiden.
1. Eu-LISA vastaa viisumitietojärjestelmän ja sen 2 a artiklassa tarkoitettujen komponenttien operatiivisesta hallinnosta. Sen on yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa varmistettava, että näissä komponenteissa käytetään aina parasta saatavilla olevaa teknologiaa, siitä tehtävä kustannushyötyanalyysi huomioon ottaen.
Tarkistus 108
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 23 b alakohta (uusi)
Asetus (EY) N:o 767/2008
26 artikla – 2 kohta
23 b)  Korvataan 26 artiklan 2 kohta seuraavasti:
2.  Tietokantaa hallinnoiva viranomainen vastaa myös seuraavista keskusviisumitietojärjestelmän ja kansallisten rajapintojen väliseen tiedonsiirtoinfrastruktuuriin liittyvistä tehtävistä:
2. VIS:n operatiiviseen hallinnointiin kuuluvat kaikki tehtävät VIS:n pitämiseksi toiminnassa ympäri vuorokauden seitsemänä päivänä viikossa tämän asetuksen mukaisesti sekä erityisesti järjestelmän ylläpito ja tarpeellinen tekninen kehittäminen, joilla varmistetaan, että VIS toimii operationaalisesti tyydyttävällä laadullisella tasolla, erityisesti kun on kyse konsulaattien ja rajaviranomaisten keskusviisumitietojärjestelmästä tekemien hakujen vasteajasta. Vasteaikojen on oltava mahdollisimman lyhyitä.”
a)  valvonta;
b)  turvallisuus;
c)  jäsenvaltioiden ja palveluntarjoajan välisten suhteiden koordinointi.
Tarkistus 109
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 23 c alakohta (uusi)
Asetus (EY) N:o 767/2008
26 artikla – 3–8 kohta
23 c)  Kumotaan 26 artiklan 3–8 kohta.
Tarkistus 110
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 24 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
26 artikla – 8 a kohta
24)  Lisätään 26 artiklaan 8 a kohta seuraavasti:
Poistetaan.
”8 a. Eu-LISAn sallitaan käyttää VIS-tuotantojärjestelmän anonymisoituja todellisia henkilötietoja testaustarkoituksiin seuraavissa olosuhteissa:
a)  vianmääritys ja korjaaminen, kun keskusjärjestelmässä havaitaan vikoja;
b)  sellaisten uusien teknologioiden ja tekniikoiden testaaminen, jotka ovat merkityksellisiä keskusjärjestelmän suorituskyvyn tai tietojen siihen siirtämisen parantamiseksi.
Tällaisissa tapauksissa turvallisuustoimenpiteet, pääsynvalvonta ja lokitoiminnot ovat testausympäristössä samantasoiset kuin VIS-tuotantojärjestelmässä. Testaukseen valitut todelliset henkilötiedot on muutettava anonyymeiksi siten, että rekisteröity ei ole enää tunnistettavissa.”
Tarkistus 111
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 24 a alakohta (uusi)
Asetus (EY) N:o 767/2008
26 artikla – 9 a kohta ja 9 b kohta (uusi)
24 a)  Lisätään 26 artiklaan kohdat seuraavasti:
”9 a. Jos eu-LISA tekee ulkopuolisten toimeksisaajien kanssa yhteistyötä jossakin VIS:ään liittyvässä tehtävässä, sen on seurattava tiiviisti toimeksisaajan toimia, jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen noudattaminen, erityisesti turvallisuuden, luottamuksellisuuden ja tietosuojan noudattaminen.
9 b.  VIS-keskusjärjestelmän operatiivista hallinnointia ei saa antaa yksityisten yritysten tai organisaatioiden tehtäväksi.”
Tarkistus 112
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 25 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
27 artikla – 2 kohta
Molempia keskuksia voidaan käyttää samanaikaisesti viisumitietojärjestelmän aktiivisessa toiminnassa edellyttäen, että varakeskuksella on edelleen valmiudet varmistaa toiminta järjestelmän häiriötilanteissa.
Eu-LISA panee täytäntöön teknisiä ratkaisuja, jotta varmistetaan viisumitietojärjestelmän keskeytymätön saatavuus joko keskusviisumitietojärjestelmän ja keskusviisumitietojärjestelmän varakeskuksen samanaikaisella toiminnalla, edellyttäen, että keskusviisumitietojärjestelmän varakeskuksella on edelleen valmiudet varmistaa viisumitietojärjestelmän toiminta keskusviisumitietojärjestelmän häiriötilanteissa, tai toisintamalla järjestelmä tai sen komponentit.
Tarkistus 113
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 26 alakohta – b a alakohta (uusi)
Asetus (EY) N:o 767/2008
29 artikla – 1 kohta – 1 a alakohta (uusi)
Jäsenvaltioiden on tässä tarkoituksessa varmistettava, että konsulaattien henkilöstölle ja kaikkien ulkoisten palveluntarjoajien henkilöstölle, joiden kanssa ne tekevät yhteistyötä asetuksen (EU) N:o 810/2009 43 artiklan mukaisesti, annetaan säännöllisesti koulutusta tietojen laadusta.
Tarkistus 114
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 26 alakohta – d alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
29 artikla – 2 a kohta – 1 alakohta
2 a.   Tietokantaa hallinnoiva viranomainen kehittää ja ylläpitää yhdessä komission kanssa tietojen automaattisia laadunvalvontamekanismeja ja -menettelyjä viisumitietojärjestelmän tietojen laadun tarkastamista varten ja raportoi säännöllisesti jäsenvaltioille. Tietokantaa hallinnoiva viranomainen raportoi jäsenvaltioille ja komissiolle säännöllisesti tietojen laadunvalvonnasta.
2 a. Eu-LISA kehittää, ylläpitää ja jatkuvasti päivittää yhdessä komission kanssa tietojen automaattisia laadunvalvontamekanismeja ja -menettelyjä viisumitietojärjestelmän tietojen laadun tarkastamista varten ja raportoi säännöllisesti jäsenvaltioille. Eu-LISAn on varmistettava, että ammatillisesti koulutettu henkilöstö pystyy panemaan täytäntöön tarvittavat tekniset innovaatiot ja parannukset, joita tietojen laadunvalvontamekanismien käyttö edellyttää. Eu-LISA raportoi jäsenvaltioille ja komissiolle säännöllisesti tietojen laadunvalvonnasta. Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle säännöllisesti kertomuksen tietojen laadussa havaitsemistaan ongelmista ja niiden ratkaisemisesta.
Tarkistus 115
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 26 alakohta – d a alakohta (uusi)
Asetus (EY) N:o 767/2008
29 artikla – 2 b kohta (uusi)
d a)  lisätään kohta seuraavasti:
”2 b. Komissio esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen sen tekniikan toteutettavuudesta, saatavuudesta, valmiudesta ja luotettavuudesta, jota tarvitaan, jotta kasvokuvia voidaan käyttää henkilöiden tunnistamiseksi.”;
Tarkistus 116
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 26 alakohta – d b alakohta (uusi)
Asetus (EY) N:o 767/2008
29 artikla – 3 a kohta (uusi)
d b)  Lisätään kohta seuraavasti:
”3 a. Kunkin jäsenvaltion on nimettävä VIS:ssä tapahtuvaa henkilötietojen käsittelyä varten viranomainen, joka toimii asetuksen (EU) 2016/679 4 artiklan 7 kohdassa tarkoitettuna rekisterinpitäjänä ja jolle on keskitetty vastuu kyseisen jäsenvaltion tietojenkäsittelystä. Kunkin jäsenvaltion on ilmoitettava nimeämisestä komissiolle.”;
Tarkistus 117
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 27 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
29 aartikla – 1 kohta – a alakohta
a)  9, 22 c ja 22 d artiklassa sekä 6 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut tiedot voidaan lähettää viisumitietojärjestelmään ainoastaan kansallisten vastuuviranomaisten suorittaman laaduntarkastuksen jälkeen;
a)  9, 22 c ja 22 d artiklassa sekä 6 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut tiedot voidaan tallentaa viisumitietojärjestelmään ainoastaan kansallisten vastuuviranomaisten suorittaman laaduntarkastuksen jälkeen;
Tarkistus 118
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 27 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
29 aartikla – 2 kohta – b alakohta
b)  viisumitietojärjestelmä voi käynnistää 9 a artiklan 3 kohdan ja 22 b artiklan 2 kohdassa tarkoitetut automaattiset menettelyt ainoastaan viisumitietojärjestelmän tämän artiklan mukaisesti suorittaman laaduntarkastuksen jälkeen; jos vahvistetut laatukriteerit eivät näissä tarkastuksissa täyty, viisumitietojärjestelmä ilmoittaa asiasta automaattisesti vastuuviranomaiselle tai vastuuviranomaisille;
b)  viisumitietojärjestelmä voi käynnistää 9 a artiklan 3 kohdan ja 22 b artiklan 2 kohdassa tarkoitetut automaattiset menettelyt ainoastaan viisumitietojärjestelmän tämän artiklan mukaisesti suorittaman laaduntarkastuksen jälkeen; jos vahvistetut laatukriteerit eivät näissä tarkastuksissa täyty, viisumitietojärjestelmä ilmoittaa asiasta automaattisesti vastuuviranomaiselle tai vastuuviranomaisille;
Tarkistus 119
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 27 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
29 aartikla – 2 kohta – c alakohta
c)  kasvokuvien ja sormenjälkitietojen laatu tarkastetaan luotaessa kolmansien maiden kansalaisten hakemustiedostoja viisumitietojärjestelmään, jotta voidaan varmistaa, että biometrisen tunnistamisen mahdollistavat tietojen vähimmäislaatuvaatimukset täyttyvät;
(Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)
Tarkistus 120
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 27 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
29 aartikla – 3 kohta
3.  Tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen tietojen tallentamiselle vahvistetaan laatuvaatimukset. Näiden laatuvaatimusten sisältö vahvistetaan täytäntöönpanosäädöksissä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 49 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.”
(Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)
Tarkistus 121
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 28 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
31 artikla – 1–2 kohta
28)  Korvataan 31 artiklan 1 ja 2 kohta seuraavasti:
Poistetaan.
”1. Edellä olevan 9 artiklan 4 alakohdan a, b, c, k ja m alakohdassa, 9 artiklan 6 alakohdassa ja 9 artiklan 7 alakohdassa tarkoitettuja tietoja voidaan siirtää kolmansiin maihin tai liitteessä mainituille kansainvälisille järjestöille tai saattaa niiden saataville, ainoastaan jos se on tarpeen yksittäisissä tapauksissa kolmansien maiden kansalaisten henkilöllisyyden toteamiseksi, ja yksinomaan direktiivin 2008/115/EY mukaista palauttamista varten tai asetuksen ... [asetus uudelleensijoittamiskehyksestä] mukaista uudelleensijoittamista varten, edellyttäen että tiedot viisumitietojärjestelmään tallentanut jäsenvaltio on antanut suostumuksensa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EU) 2016/679 soveltamista.”
Tarkistus 122
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 28 a alakohta (uusi)
Asetus (EY) N:o 767/2008
31 artikla – 2 kohta
28 a)  Korvataan 31 artiklan 2 kohta seuraavasti:
2.  Edellä olevan 9 artiklan 4 kohdan a, b, c, k ja m alakohdassa tarkoitettuja tietoja voidaan 1 kohdasta poiketen siirtää kolmansiin maihin tai liitteessä mainituille kansainvälisille järjestöille tai saattaa niiden saataville, jos se on tarpeen yksittäisissä tapauksissa kolmansien maiden kansalaisten henkilöllisyyden toteamiseksi, myös heidän palauttamistaan varten, mutta vain sillä edellytyksellä, että
2. Rajaviranomaiset tai maahanmuuttoviranomaiset voivat tämän artiklan 1 kohdasta poiketen siirtää 9 artiklan 4 kohdan a, a a, b, c c, k ja m alakohdassa ja 6 ja 7 kohdassa tarkoitettuja tietoja kolmansille maille tai tämän asetuksen liitteessä I mainituille kansainvälisille järjestöille yksittäistapauksissa, jos se on tarpeen kolmansien maiden kansalaisten henkilöllisyyden toteamiseksi yksinomaan heidän palauttamistaan varten, mutta vain sillä edellytyksellä, että
a)  komissio on tehnyt päätöksen henkilötietojen riittävästä suojasta kyseisessä kolmannessa maassa direktiivin 95/46/EY 25 artiklan 6 kohdan mukaisesti tai että yhteisön ja kyseisen kolmannen maan välillä on voimassa takaisinottosopimus tai että direktiivin 95/46/EY 26 artiklan 1 kohdan d alakohdan säännöksiä sovelletaan;
a)  komissio on tehnyt päätöksen henkilötietojen suojan riittävästä tasosta kyseisessä kolmannessa maassa asetuksen (EU) 2016/679 45 artiklan 3 kohdan mukaisesti;
b)  kolmas maa tai kansainvälinen järjestö lupaa käyttää tietoja vain siihen tarkoitukseen, johon ne on annettu;
b)  asetuksen (EU) 2016/679 46 artiklassa tarkoitetuista asianmukaisista suojatoimista on määrätty esimerkiksi takaisinottosopimuksessa, joka on voimassa unionin tai jonkin jäsenvaltion ja kyseisen kolmannen maan välillä; tai
c)  siirretyt tiedot siirretään tai saatetaan saataville asianomaisten yhteisön oikeuden säännösten ja erityisesti takaisinottosopimusten ja tiedot siirtäneen tai ne saataville saattaneen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön, tietosuojaa koskevat säännökset mukaan lukien, mukaisesti; ja
c)  sovelletaan asetuksen (EU) 2016/679 49 artiklan 1 kohdan d alakohtaa.
d)   tiedot viisumitietojärjestelmään tallentanut yksi tai useampi jäsenvaltio on antanut suostumuksensa.
Tarkistus 123
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 28 b alakohta (uusi)
Asetus (EY) N:o 767/2008
31 artikla – 3 kohta
28 b)  Korvataan 31 artiklan 3 kohta seuraavasti:
3.  Tällaiset henkilötietojen siirrot kolmansiin maihin tai kansainvälisille järjestöille eivät vaikuta pakolaisten eivätkä kansainvälistä suojelua pyytävien henkilöiden oikeuksiin, erityisesti kun on kyse palauttamiskiellosta.
3. Tämän asetuksen 9 artiklan 4 kohdan a, b, c, k ja m alakohdassa ja 6 ja 7 kohdassa tarkoitettuja tietoja voidaan siirtää tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti ainoastaan kun kaikki seuraavista edellytyksistä täyttyvät:
a)   tiedot siirretään noudattaen asianomaisia unionin oikeuden säännöksiä, erityisesti tietosuojasäännöksiä, mukaan lukien asetuksen (EU) 2016/679 V luku, sekä takaisinottosopimuksia ja tietoja siirtävän jäsenvaltion kansallista oikeutta;
b)   tiedot viisumitietojärjestelmään tallentanut jäsenvaltio on antanut hyväksyntänsä;
c)   kolmas maa tai kansainvälinen järjestö on sitoutunut käsittelemään tietoja vain siinä tarkoituksessa, jota varten ne on annettu; sekä
d)   asianomaisesta kolmannen maan kansalaisesta on direktiivin 2008/115/EY nojalla tehty palauttamispäätös, edellyttäen että kyseisen palautuspäätöksen täytäntöönpanoa ei ole lykätty eikä siihen ole haettu muutosta tavalla, joka voisi johtaa sen täytäntöönpanon lykkäämiseen.”;
Tarkistus 124
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 28 c alakohta (uusi)
Asetus (EY) N:o 767/2008
31 artikla – 3 a kohta ja 3 b kohta (uusi)
28 c)  Lisätään 31 artiklaan kohdat seuraavasti:
”3 a. Henkilötietojen siirrot kolmansille maille tai kansainvälisille järjestöille 2 kohdan mukaisesti eivät vaikuta kansainvälistä suojelua pyytävien tai saavien henkilöiden oikeuksiin erityisesti palauttamiskiellon osalta.
3 b.  Henkilötietoja, jotka jäsenvaltio tai Europol saa viisumitietojärjestelmästä lainvalvontatarkoituksia varten, ei saa siirtää kolmansille maille, kansainvälisille järjestöille tai unioniin tai sen ulkopuolelle sijoittautuneille yksityisille yhteisöille eikä asettaa niiden saataville. Tätä kieltoa sovelletaan myös, kun näitä tietoja käsitellään edelleen kansallisella tasolla tai jäsenvaltioiden välillä direktiivin (EU) 2016/680 nojalla.”;
Tarkistus 125
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 28 e alakohta (uusi) – a alakohta (uusi)
Asetus (EY) N:o 767/2008
32 artikla – 2 kohta – e a alakohta (uusi)
28 e)  Muutetaan 32 artiklan 2 kohta seuraavasti:
a)   lisätään alakohta seuraavasti:
”e a)estää asiattomia käyttämästä automaattisia tietojenkäsittelyjärjestelmiä tiedonsiirtolaitteiden avulla;”;
Tarkistus 126
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 28 e alakohta (uusi) – b alakohta (uusi)
Asetus (EY) N:o 767/2008
32 artikla – 2 kohta – j a–j b alakohta (uusi)
b)  Lisätään kohdat seuraavasti:
”j a)varmistetaan, että asennettujen järjestelmien normaali toiminta voidaan palauttaa keskeytystilanteessa;
j b)   taataan luotettavuus varmistamalla, että kaikista VIS:n toiminnassa ilmenevistä vioista ilmoitetaan asianmukaisesti ja että toteutetaan tarvittavat tekniset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että henkilötiedot voidaan palauttaa, jos VIS:n toimintahäiriö aiheuttaa tietojen turmeltumista;”;
Tarkistus 127
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 28 f alakohta (uusi)
Asetus (EY) N:o 767/2008
32 aartikla (uusi)
28 f)  Lisätään artikla seuraavasti:
”32 a artikla
Turvallisuushäiriöt
1.   Kaikki tapahtumat, joilla on tai saattaa olla vaikutusta VIS-järjestelmän turvallisuuteen ja jotka voivat aiheuttaa järjestelmälle vahinkoa tai johtaa tietojen häviämiseen, katsotaan turvallisuushäiriöiksi, erityisesti jos tietoihin on mahdollisesti päästy lainvastaisesti käsiksi tai jos tietojen saatavuus, eheys tai luottamuksellisuus on vaarantunut tai saattanut vaarantua.
2.   Turvallisuushäiriöihin on vastattava nopeasti, tehokkaasti ja asianmukaisesti.
3.   Jäsenvaltioiden, Europolin ja Euroopan raja- ja merivartioviraston on ilmoitettava turvallisuushäiriöistä viipymättä komissiolle, eu-LISAlle, toimivaltaiselle valvontaviranomaiselle ja Euroopan tietosuojavaltuutetulle, sanotun kuitenkaan rajoittamatta henkilötietojen tietoturvaloukkauksen ilmoittamista ja siitä tiedottamista asetuksen (EU) N:o 2016/679 33 artiklan mukaisesti tai direktiivin (EU) 2016/680 30 artiklan mukaisesti. Eu-LISA ilmoittaa kaikista VIS-keskusjärjestelmään liittyvistä turvallisuushäiriöistä viipymättä komissiolle ja Euroopan tietosuojavaltuutetulle.
4.   Turvallisuushäiriöstä, jolla on tai saattaa olla vaikutusta VIS-järjestelmän toimintaan jäsenvaltiossa tai eu-LISAssa taikka muiden jäsenvaltioiden tallentamien tai toimittamien tietojen saatavuuteen, eheyteen tai luottamuksellisuuteen, ilmoitetaan kaikille jäsenvaltioille viipymättä ja raportoidaan eu-LISAn toimittaman turvallisuushäiriöiden hallintaa koskevan suunnitelman mukaisesti.
5.   Jäsenvaltiot ja eu-LISA tekevät yhteistyötä turvallisuushäiriön tapahtuessa.
6.   Komissio raportoi vakavista tietoturvaloukkauksista Euroopan parlamentille ja neuvostolle välittömästi. Nämä raportit on luokiteltava turvallisuusluokkaan EU RESTRICTED / RESTREINT UE sovellettavien turvallisuusmääräysten mukaisesti.
7.   Jos turvallisuushäiriö johtuu tietojen väärinkäytöstä, jäsenvaltioiden, Europolin ja Euroopan raja- ja merivartioviraston on varmistettava, että seuraamuksia määrätään 36 artiklan nojalla.”
Tarkistus 128
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 28 g alakohta (uusi)
Asetus (EY) N:o 767/2008
33 artikla
28 g)  Korvataan 33 artikla seuraavasti:
33 artikla
33 artikla
Korvausvastuu
Korvausvastuu
1.  Henkilöllä tai jäsenvaltiolla, jolle on aiheutunut vahinkoa lainvastaisesta tietojenkäsittelystä tai jostain tämän asetuksen vastaisesta teosta, on oikeus saada vahingosta vastuussa olevalta jäsenvaltiolta korvaus aiheutuneesta vahingosta. Kyseinen jäsenvaltio vapautuu tästä vastuusta osittain tai kokonaan, jos se osoittaa, ettei se ole vastuussa vahingon aiheuttaneesta tapahtumasta.
1.  Rajoittamatta oikeutta rekisterinpitäjältä tai tietojen käsittelijältä saatavaan korvaukseen ja rekisterinpitäjän tai tietojen käsittelijän vastuuta asetuksen (EU) 2016/679, direktiivin (EU) 2016/680 ja asetuksen (EU) 2018/1726 mukaisesti
a)   henkilöllä tai jäsenvaltiolla, jolle on aiheutunut aineellista vahinkoa lainvastaisesta henkilötietojen käsittelystä tai jostain muusta tämän asetuksen vastaisesta jäsenvaltion toteuttamasta teosta, on oikeus saada kyseiseltä jäsenvaltiolta korvaus aiheutuneesta vahingosta;
b)   henkilöllä tai jäsenvaltiolla, jolle on aiheutunut aineellista tai aineetonta vahinkoa Europolin, Euroopan raja- ja rannikkovartioviraston tai eu-LISAn tämän asetuksen vastaisesta teosta, on oikeus saada korvausta kyseiseltä virastolta.
Kyseinen jäsenvaltio, Europol, Euroopan raja- ja merivartiovirasto tai eu-LISA vapautuu ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetusta vastuustaan osittain tai kokonaan, jos ne osoittavat, etteivät ne ole vastuussa vahingon aiheuttaneesta tapahtumasta.
2.  Jos viisumitietojärjestelmälle aiheutuu vahinkoa siitä, ettei jokin jäsenvaltio ole noudattanut tämän asetuksen mukaisia velvoitteitaan, tämä jäsenvaltio on velvollinen korvaamaan tällaisen vahingon, paitsi jos ja siltä osin kuin tietokantaa hallinnoiva viranomainen tai toinen viisumitietojärjestelmään osallistuva jäsenvaltio on jättänyt toteuttamatta kohtuulliset toimenpiteet vahingon syntymisen ehkäisemiseksi tai sen vaikutusten rajoittamiseksi mahdollisimman vähiin.
2.  Jos VIS-keskusjärjestelmälle aiheutuu vahinkoa siitä, ettei jokin jäsenvaltio ole noudattanut tämän asetuksen mukaisia velvoitteitaan, tämä jäsenvaltio on velvollinen korvaamaan tällaisen vahingon, paitsi jos ja siltä osin kuin eu-LISA tai toinen VIS-keskusjärjestelmään osallistuva jäsenvaltio on jättänyt toteuttamatta kohtuulliset toimenpiteet vahingon syntymisen ehkäisemiseksi tai sen vaikutusten rajoittamiseksi mahdollisimman vähiin.
3.  Jäsenvaltiota vastaan esitettyihin korvausvaatimuksiin, jotka koskevat 1 ja 2 kohdassa tarkoitettua vahinkoa, sovelletaan vastaajana olevan jäsenvaltion kansallista lainsäädäntöä.
3.  Jäsenvaltiota vastaan esitettyihin korvausvaatimuksiin, jotka koskevat 1 ja 2 kohdassa tarkoitettua vahinkoa, sovelletaan kyseisen jäsenvaltion kansallista lainsäädäntöä. Valvontaviranomaista, Europolia, Euroopan raja- ja merivartiovirastoa tai eu-LISAa vastaan esitettyihin korvausvaatimuksiin, jotka koskevat 1 ja 2 kohdassa tarkoitettua vahinkoa, sovelletaan perussopimuksissa säädettyjä edellytyksiä.”;
Tarkistus 129
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 29 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
34 artikla – 1 kohta
1.  Kunkin jäsenvaltion, Euroopan raja- ja merivartioviraston ja tietokantaa hallinnoivan viranomaisen on säilytettävä lokitiedot kaikista viisumitietojärjestelmässä toteutetuista tietojenkäsittelytapahtumista. Näissä lokitiedoissa on mainittava 6 artiklan 1 kohdassa, 20 a artiklan 1 kohdassa, 22 k artiklan 1 kohdassa sekä 15–22 artiklassa ja 22 g–22 j artiklassa tarkoitettu tietojen käyttötarkoitus, käsittelyn päivämäärä ja kellonaika, 9–14 artiklassa tarkoitettu siirrettyjen tietojen luonne, 15 artiklan 2 kohdassa, 18 artiklassa, 19 artiklan 1 kohdassa, 20 artiklan 1 kohdassa, 21 artiklan 1 kohdassa, 22 artiklan 1 kohdassa, 22 g artiklassa, 22 h artiklassa, 22 i artiklassa, 22 j artiklassa, 45 a artiklassa ja 45 d artiklassa tarkoitettu haussa käytettyjen tietojen luonne sekä tietoja tallentavan ja niitä hakevan viranomaisen nimi. Lisäksi kunkin jäsenvaltion on säilytettävä lokitiedot henkilöstöstä, jolla on asianmukaiset valtuudet tallentaa tai hakea tietoja.
1.  Kunkin jäsenvaltion, Euroopan raja- ja merivartioviraston ja eu-LISAn on säilytettävä lokitiedot kaikista viisumitietojärjestelmässä toteutetuista tietojenkäsittelytapahtumista. Näissä lokitiedoissa on mainittava 6 artiklan 1 kohdassa, 20 a artiklan 1 kohdassa, 22 k artiklan 1 kohdassa sekä 15–22 artiklassa ja 22 g–22 j artiklassa tarkoitettu tietojen käyttötarkoitus, käsittelyn päivämäärä ja kellonaika, 9–14 artiklassa ja 22 c–22 f artiklassa tarkoitettu siirrettyjen tietojen luonne, 15 artiklan 2 kohdassa, 18 artiklassa, 19 artiklan 1 kohdassa, 20 artiklan 1 kohdassa, 21 artiklan 1 kohdassa, 22 artiklan 1 kohdassa, 22 g artiklassa, 22 h artiklassa, 22 i artiklassa, 22 j artiklassa, 45 a artiklassa ja 45 d artiklassa tarkoitettu haussa käytettyjen tietojen luonne sekä tietoja tallentavan ja niitä hakevan viranomaisen nimi. Lisäksi kunkin jäsenvaltion on säilytettävä lokitiedot henkilöstöstä, jolla on asianmukaiset valtuudet tallentaa tai hakea tietoja.
Tarkistus 130
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 29 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
34 artikla – 2 kohta
2.  Jäljempänä 45 b artiklassa lueteltujen tapahtumien osalta jokaisesta viisumitietojärjestelmässä ja rajanylitystietojärjestelmässä toteutetusta tietojenkäsittelytapahtumasta on säilytettävä lokitiedot tämän artiklan ja rajanylitystietojärjestelmän (EES) perustamisesta annetun asetuksen (EU) 2226/2017 41 artiklan mukaisesti.
2.  Jäljempänä 45 b artiklassa lueteltujen tapahtumien osalta jokaisesta viisumitietojärjestelmässä ja rajanylitystietojärjestelmässä toteutetusta tietojenkäsittelytapahtumasta on säilytettävä lokitiedot kyseisen artiklan ja rajanylitystietojärjestelmän (EES) perustamisesta annetun asetuksen (EU) 2226/2017 46 artiklan mukaisesti. Edellä 17 a artiklassa lueteltujen tapahtumien osalta jokaisesta viisumitietojärjestelmässä ja rajanylitystietojärjestelmässä toteutetusta tietojenkäsittelytapahtumasta on pidettävä kirjaa tämän artiklan sekä asetuksen (EU) 2017/2226 46 artiklan mukaisesti.
Tarkistus 131
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 29 a alakohta (uusi)
Asetus (EY) N:o 767/2008
35 artikla
29 a)  Korvataan 35 artikla seuraavasti:
35 artikla
35 artikla
Sisäinen valvonta
Sisäinen valvonta
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jokainen viranomainen, jolla on oikeus käyttää viisumitietojärjestelmän tietoja, toteuttaa tämän asetuksen noudattamisen edellyttämät toimenpiteet ja tekee tarvittaessa yhteistyötä kansallisen valvontaviranomaisen kanssa.
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jokainen viranomainen, jolla on oikeus käyttää viisumitietojärjestelmän tietoja, toteuttaa tämän asetuksen noudattamisen edellyttämät toimenpiteet ja tekee yhteistyötä kansallisen valvontaviranomaisen kanssa.”;
Tarkistus 132
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 29 b alakohta (uusi)
Asetus (EY) N:o 767/2008
36 artikla
29 b)  Korvataan 36 artikla seuraavasti:
36 artikla
36 artikla
Seuraamukset
Seuraamukset
Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että viisumitietojärjestelmän tietojen väärinkäyttäminen on rangaistavaa seuraamuksin, kansallisen lainsäädännön mukaiset hallinnolliset ja/tai rikosoikeudelliset seuraamukset mukaan lukien, ja että seuraamukset ovat tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.
Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että viisumitietojärjestelmän tietojen väärinkäyttäminen tai käsittely tämän asetuksen vastaisesti on rangaistavaa seuraamuksin, kansallisen lainsäädännön mukaiset hallinnolliset ja/tai rikosoikeudelliset seuraamukset mukaan lukien, ja että seuraamukset ovat tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.”;
Tarkistus 133
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 30 alakohta – a alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
37 artikla – 1 kohta – johdantokappale
1.  Vastuussa olevan jäsenvaltion on ilmoitettava hakijoille ja 9 artiklan 4 kohdan f alakohdassa tarkoitetuille henkilöille seuraavat tiedot:
1.  Sanotun rajoittamatta oikeutta saada asetuksen (EU) 2018/1725 15 ja 16 artiklassa, asetuksen (EU) N:o 2016/679 13 ja 14 artiklassa ja direktiivin 2016/680 13 artiklassa tarkoitettuja tietoja, vastuussa olevan jäsenvaltion on ilmoitettava kolmansien maiden kansalaisille ja 9 artiklan 4 alakohdan f alakohdassa, 22 c artiklan 2 kohdan e alakohdassa tai 22 d artiklan e kohdassa tarkoitetuille henkilöille seuraavat tiedot:
Tarkistus 134
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 30 alakohta – a a alakohta (uusi)
Asetus (EY) N:o 767/2008
37 artikla – 1 kohta – f alakohta
a a)   korvataan 1 kohdan f alakohta seuraavasti:
f)  hakijan oikeus tutustua itseään koskeviin tietoihin ja oikeus pyytää, että heitä koskevat virheelliset tiedot oikaistaan tai että heitä koskevat lainvastaisesti käsitellyt tiedot poistetaan, mukaan lukien oikeus saada tietoa edellä mainittujen oikeuksien käyttöä koskevista menettelyistä ja niiden 41 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen kansallisten valvontaviranomaisten yhteystiedot, jotka käsittelevät henkilötietosuojaa koskevia vaatimuksia.
”f) hakijan oikeus tutustua itseään koskeviin tietoihin ja oikeus pyytää, että heitä koskevat virheelliset tiedot oikaistaan tai että heitä koskevat lainvastaisesti käsitellyt tiedot poistetaan, mukaan lukien oikeus saada tietoa edellä mainittujen oikeuksien käyttöä koskevista menettelyistä ja niiden 41 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen Euroopan tietosuojavaltuutetun ja tietojen keruusta vastaavan jäsenvaltion kansallisen valvontaviranomaisen yhteystiedot, jotka käsittelevät henkilötietosuojaa koskevia vaatimuksia.
Tarkistus 135
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 30 alakohta – a b alakohta (uusi)
Asetus (EY) N:o 767/2008
37 artikla – 1 kohta – f a alakohta (uusi)
a b)   lisätään 1 kohtaan alakohta seuraavasti:
”f a)tieto siitä, että jäsenvaltioilla ja Europolilla voi olla pääsy viisumitietojärjestelmään lainvalvontatarkoituksissa.”;
Tarkistus 136
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 30 alakohta – b alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
37 artikla – 2 kohta
2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitetut tiedot on ilmoitettava kirjallisesti, ja tarvittaessa suullisesti, kolmannen maan kansalaiselle, kun 9 artiklan 4, 5 ja 6 alakohdassa, 22 c artiklan 2 alakohdassa ja 22 d artiklan a–g alakohdassa tarkoitetut tiedot, valokuva ja sormenjäljet kerätään, sellaisella kielellä ja tavalla, jota rekisteröity ymmärtää tai jota hänen voidaan kohtuudella olettaa ymmärtävän. Lapsille tiedot on annettava ikätasolle sopivalla tavalla käyttäen lehtisiä ja/tai infografiikkaa ja/tai esittelyjä, joiden nimenomaisena tarkoituksena on selittää sormenjälkien ottamismenettelyä.
2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitetut tiedot on ilmoitettava selvästi, tiiviisti ja täsmällisesti kirjallisesti, ja tarvittaessa suullisesti, kolmannen maan kansalaiselle, kun 9 artiklan 4, 5 ja 6 alakohdassa, 22 c artiklan 2 alakohdassa ja 22 d artiklan a–g alakohdassa tarkoitetut tiedot, kasvokuva ja sormenjäljet kerätään. Lapsille tiedot on annettava ikätasolle sopivalla tavalla käyttäen lehtisiä ja/tai infografiikkaa ja/tai esittelyjä, joiden nimenomaisena tarkoituksena on selittää sormenjälkien ottamismenettelyä.
Tarkistus 137
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 31 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
38 artikla – 3 kohta
31)  Korvataan 38 artiklan 3 kohta seuraavasti:
Poistetaan.
"3. Jos 2 kohdassa säädetty pyyntö esitetään muulle kuin vastuussa olevalle jäsenvaltiolle, on sen jäsenvaltion viranomaisten, jolle pyyntö on esitetty, otettava yhteyttä vastuussa olevan jäsenvaltion viranomaisiin seitsemän päivän kuluessa. Vastuussa olevan jäsenvaltion on kuukauden kuluessa tarkistettava tietojen oikeellisuus ja se, onko niiden käsittely viisumitietojärjestelmässä tapahtunut lainmukaisesti.”
Tarkistus 138
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 31 a alakohta (uusi)
Asetus (EY) N:o 767/2008
38 artikla
31 a)  Korvataan 38 artikla seuraavasti:
38 artikla
38 artikla
Oikeus tutustua tietoihin sekä oikaista ja poistaa ne
Oikeus saada pääsy henkilötietoihin, oikaista ne, täydentää niitä ja poistaa ne sekä oikeus rajoittaa niiden käsittelyä
1.  Kenellä tahansa on oikeus saada tietoonsa viisumitietojärjestelmään tallennetut itseään koskevat tiedot ja tiedot viisumitietojärjestelmään siirtänyt jäsenvaltio, tämän rajoittamatta velvollisuutta ilmoittaa muita tietoja direktiivin 95/46/EY 12 artiklan a kohdan mukaisesti. Ainoastaan jäsenvaltio voi antaa luvan tutustua tietoihin. Kunkin jäsenvaltion on kirjattava tällaista lupaa koskevat pyynnöt.
1.  Pitkäaikaisten viisumien tai oleskelulupien hakijoille tai haltijoille, joiden tiedot tallennetaan VIS-keskusjärjestelmään, on ilmoitettava kyseisten tietojen keruuajankohtana menettelyistä, joiden mukaisesti he voivat käyttää asetuksen (EU) 2018/1725 17–20 artiklan ja asetuksen (EU) 2016/679 15–18 artiklan mukaisia oikeuksiaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EU) N:o 2018/1725 15 ja 16 artiklan mukaista tiedonsaantioikeutta. Heille on myös samalla annettava Euroopan tietosuojavaltuutetun yhteystiedot.
2.   Kuka tahansa voi pyytää, että häntä koskevat virheelliset tiedot oikaistaan ja että lainvastaisesti tallennetut tiedot poistetaan. Vastuussa olevan jäsenvaltion on omien lakiensa, asetustensa ja menettelyjensä mukaisesti mahdollisimman pian oikaistava tiedot tai poistettava ne.
2.   Jotta 1 kohdassa tarkoitetut henkilöt voivat käyttää asetuksen (EU) N:o 2018/1725 17–20 artiklan ja asetuksen (EU) 2016/679 15–18 artiklan mukaisia oikeuksiaan, heillä on oltava oikeus kääntyä sen jäsenvaltion puoleen, joka tallensi heidän tietonsa VIS-järjestelmään. Pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion on tutkittava pyyntö ja vastattava siihen mahdollisimman pian ja viimeistään 30 päivän kuluttua. Jos pyyntöön vastatessa havaitaan, että VIS-järjestelmään tallennetut tiedot ovat virheellisiä tai ne on kirjattu laittomasti, vastuussa olevan jäsenvaltion on asetuksen (EU) 2016/679 12 artiklan 3 ja 4 kohdan mukaisesti korjattava tiedot tai poistettava ne VIS-järjestelmästä viipymättä tai viimeistään 30 päivän kuluessa pyynnön vastaanottamisesta. Jos pyyntö esitetään muulle kuin vastuussa olevalle jäsenvaltiolle, on sen jäsenvaltion viranomaisten, jolle pyyntö on esitetty, otettava yhteyttä vastuussa olevan jäsenvaltion viranomaisiin seitsemän päivän kuluessa. Vastuussa olevan jäsenvaltion on kuukauden kuluessa tarkistettava tietojen oikeellisuus ja se, onko niiden käsittely viisumitietojärjestelmässä tapahtunut lainmukaisesti. Vastuussa olevan jäsenvaltion viranomaisiin yhteyttä ottaneen jäsenvaltion on ilmoitettava asianomaisille henkilöille heidän pyyntönsä välittämistä koskevasta jatkomenettelystä.
3.   Jos 2 kohdassa säädetty pyyntö esitetään muulle kuin vastuussa olevalle jäsenvaltiolle, on sen jäsenvaltion viranomaisten, jolle pyyntö on esitetty, otettava yhteyttä vastuussa olevan jäsenvaltion viranomaisiin 14 päivän kuluessa. Vastuussa olevan jäsenvaltion on kuukauden kuluessa tarkistettava tietojen oikeellisuus ja se, onko niiden käsittely viisumitietojärjestelmässä tapahtunut lainmukaisesti.
3.   Jos vastuussa oleva jäsenvaltio ei ole samaa mieltä väitteestä, jonka mukaan viisumitietojärjestelmään tallennetut tiedot ovat virheellisiä tai että ne on tallennettu lainvastaisesti, sen on viipymättä tehtävä hallintopäätös, jossa annetaan asianomaiselle henkilölle kirjallinen selvitys siitä, miksi se ei aio oikaista tai poistaa häntä koskevia tietoja.
4.   Jos viisumitietojärjestelmässä olevat tiedot osoittautuvat virheellisiksi tai jos ne on tallennettu lainvastaisesti, vastuussa olevan jäsenvaltion on oikaistava tiedot tai poistettava ne 24 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Vastuussa olevan jäsenvaltion on ilmoitettava viipymättä asianomaiselle henkilölle kirjallisesti häntä koskevien tietojen oikaisusta tai niiden poistamisesta.
4.   Kyseisessä päätöksessä on lisäksi annettava asianomaiselle henkilölle tiedot tämän mahdollisuudesta riitauttaa 2 kohdassa tarkoitettua pyyntöä koskeva päätös sekä tarvittaessa tiedot siitä, miten asianomainen henkilö voi tarvittaessa panna vireille kanteen tuomioistuimessa tai tehdä kantelun toimivaltaisille viranomaisille, sekä avusta, jota hän voi saada muun muassa toimivaltaisilta kansallisilta valvontaviranomaisilta.
5.  Jos vastuussa oleva jäsenvaltio ei ole samaa mieltä siitä, että viisumitietojärjestelmään tallennetut tiedot ovat virheellisiä tai että ne on tallennettu lainvastaisesti, sen on annettava asianomaiselle henkilölle viipymättä kirjallinen selvitys siitä, miksi se ei aio oikaista tai poistaa häntä koskevia tietoja.
5.   Edellä 2 kohdan nojalla tehtyyn pyyntöön on sisällytettävä asianomaisen henkilön tunnistamiseksi tarvittavat tiedot. Näitä tietoja voidaan käyttää yksinomaan 2 kohdassa tarkoitettujen oikeuksien toteuttamiseksi.
6.  Vastuussa olevan jäsenvaltion on ilmoitettava asianomaiselle henkilölle myös siitä, mitä toimenpiteitä hän voi toteuttaa, jollei hän hyväksy saamaansa selvitystä. Ilmoitukseen on sisällytettävä tiedot siitä, miten voi panna vireille kanteen tai tehdä kantelun kyseisen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille tai tuomioistuimille, sekä avusta, jota on saatavilla muun muassa 41 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuilta kansallisilta valvontaviranomaisilta kyseisen jäsenvaltion lakien, asetusten ja menettelyjen mukaisesti.
6.  Vastuussa olevan jäsenvaltion on pidettävä kirjaa tapahtumasta kirjallisen asiakirjan muodossa, josta ilmenee, että 2 kohdassa tarkoitettu pyyntö on tehty ja miten sitä on käsitelty. Sen on asetettava tämä asiakirja tietosuojasta vastaavien toimivaltaisten kansallisten valvontaviranomaisten saataville viipymättä ja viimeistään seitsemän päivän kuluttua 2 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetusta tietojen oikaisemista tai poistamista koskevasta päätöksestä tai vastaavasti 3 kohdassa tarkoitetusta päätöksestä.”;
Tarkistus 139
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 31 b alakohta (uusi)
Asetus (EY) N:o 767/2008
39 artikla
31 b)  Korvataan 39 artikla seuraavasti:
39 artikla
39 artikla
Tietosuojaa koskevien oikeuksien varmistamista koskeva yhteistyö
Tietosuojaa koskevien oikeuksien varmistamista koskeva yhteistyö
1.  Jäsenvaltioiden on tehtävä aktiivisesti yhteistyötä 38 artiklan 2, 3 ja 4 kohdassa säädettyjen oikeuksien toteuttamiseksi.
1.  Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on tehtävä aktiivisesti yhteistyötä 38 artiklassa säädettyjen oikeuksien toteuttamiseksi.
2.  Kansallisen valvontaviranomaisen on kussakin jäsenvaltiossa pyynnöstä autettava ja neuvottava asianomaista henkilöä hänen käyttäessään oikeuttaan oikaista tai poistaa itseään koskevia tietoja direktiivin 95/46/EY 28 artiklan 4 kohdan mukaisesti.
2.  Asetuksen (EU) 2016/679 51 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun valvontaviranomaisen on kussakin jäsenvaltiossa pyynnöstä autettava ja neuvottava rekisteröityä hänen käyttäessään oikeuttaan oikaista, täydentää tai poistaa itseään koskevia henkilötietoja tai rajoittaa tällaisten tietojen käsittelyä asetuksen (EU) 2016/679 mukaisesti.
3.  Tiedot siirtäneen jäsenvaltion kansallisen valvontaviranomaisen ja niiden jäsenvaltioiden, jolle pyyntö on tehty, kansallisten valvontaviranomaisten on tehtävä tätä varten yhteistyötä.
Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseksi tiedot siirtäneen vastuussa olevan jäsenvaltion valvontaviranomaisen ja sen jäsenvaltion valvontaviranomaisen, jolle pyyntö on esitetty, on tehtävä keskenään yhteistyötä.
Tarkistus 140
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 31 c alakohta (uusi)
Asetus (EY) N:o 767/2008
40 artikla
31 c)  Korvataan 40 artikla seuraavasti:
40 artikla
40 artikla
Oikeussuojakeinot
Oikeussuojakeinot
1.  Kenellä tahansa on oltava kussakin jäsenvaltiossa oikeus panna vireille kanne tai tehdä kantelu sen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille tai toimivaltaiselle tuomioistuimelle, joka on evännyt häneltä 38 artiklan 1 ja 2 kohdassa säädetyn oikeuden tutustua itseään koskeviin tietoihin tai oikaista niitä tai poistaa ne.
1.   Kenellä tahansa on oltava kussakin jäsenvaltiossa oikeus panna vireille kanne tai tehdä kantelu sen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille tai toimivaltaiselle tuomioistuimelle, joka on evännyt häneltä 38 artiklassa säädetyn oikeuden tutustua itseään koskeviin tietoihin tai oikaista niitä, täydentää niitä tai poistaa ne, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EU) 2016/679 77 ja 79 artiklan soveltamista. Oikeus panna vireille kanne tai tehdä kantelu koskee myös tapauksia, joissa rekisterinpitäjä ei vastannut tietoihinpääsy-, oikaisu-, täydentämis- tai poistamispyyntöön 38 artiklan mukaisessa määräajassa tai ei koskaan käsitellyt pyyntöä.
2.  Edellä 39 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen kansallisten valvontaviranomaisten on avustettava asianomaista henkilöä asian koko käsittelyn ajan.
2.  Asetuksen (EU) 2016/679 51 artiklan kohdassa tarkoitetun valvontaviranomaisen on avustettava asianomaista henkilöä asian koko käsittelyn ajan.
Tarkistus 141
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 31 d alakohta (uusi)
Asetus (EY) N:o 767/2008
41 artikla
31 d)  Korvataan 41 artikla seuraavasti:
41 artikla
41 artikla
Kansallisen valvontaviranomaisen harjoittama valvonta
Kansallisen valvontaviranomaisen harjoittama valvonta
1.  Kussakin jäsenvaltiossa nimetyn yhden tai useamman viranomaisen, jolla on direktiivin 95/46/EY 28 artiklassa tarkoitetut valtuudet, on valvottava riippumattomasti 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen henkilötietojen käsittelyn lainmukaisuutta asianomaisessa jäsenvaltiossa, mukaan luettuna näiden tietojen siirtäminen viisumitietojärjestelmään ja siitä pois.
1.  Kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että asetuksen (EU) 2016/679 51 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu valvontaviranomainen valvoo itsenäisesti kyseisen jäsenvaltion tämän asetuksen nojalla suorittaman henkilötietojen käsittelyn lainmukaisuutta.
2.  Kansallisen valvontaviranomaisen on varmistettava, että kansallisessa järjestelmässä tapahtunut tietojenkäsittely tarkastetaan vähintään joka neljäs vuosi asiaankuuluvien kansainvälisten tarkastuskäytäntöjen mukaisesti.
2.   Asetuksen (EU) 2016/679 51 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun valvontaviranomaisen tai valvontaviranomaisten on varmistettava, että kansallisten vastuuviranomaisten suorittama tietojenkäsittely tarkastetaan vähintään joka kolmas vuosi asiaankuuluvien kansainvälisten tarkastuskäytäntöjen mukaisesti. Tarkastuksen tulokset voidaan ottaa huomioon neuvoston asetuksella (EU) N:o 1053/2013 perustetun mekanismin avulla suoritetuissa arvioinneissa. Asetuksen (EU) 2016/679 51 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun valvontaviranomaisen on vuosittain julkaistava tietojen oikaisemista, täydentämistä tai poistamista taikka tietojen käsittelyn rajoittamista koskevien pyyntöjen lukumäärä, niiden seurauksena toteutetut toimet ja kyseisten henkilöiden pyynnöstä toteutettujen oikaisujen, täydennysten, poistojen ja käsittelyn rajoitusten lukumäärä.
3.  Kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että kansallisella valvontaviranomaisella on riittävät voimavarat sille tämän asetuksen nojalla annettujen tehtävien hoitamiseksi.
3.  Kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että valvontaviranomaisella on riittävät voimavarat sille tämän asetuksen nojalla annettujen tehtävien hoitamiseksi sekä mahdollisuus saada neuvoja henkilöiltä, joilla on riittävä asiantuntemus biometrisistä tiedoista.
4.   Kunkin jäsenvaltion on nimettävä viisumitietojärjestelmässä tapahtuvaa henkilötietojen käsittelyä varten viranomainen, joka toimii direktiivin 95/46/EY 2 artiklan d alakohdassa tarkoitettuna rekisterinpitäjänä ja jolle on keskitetty vastuu kyseisen jäsenvaltion tietojen käsittelystä. Kunkin jäsenvaltion on ilmoitettava tätä viranomaista koskevat tiedot komissiolle.
5.   Kunkin jäsenvaltion on toimitettava kansallisille valvontaviranomaisille näiden pyytämät tiedot ja erityisesti ilmoitettava niille 28 artiklan ja 29 artiklan 1 kohdan mukaisista toimista sekä annettava niille pääsy 28 artiklan 4 kohdan c alakohdassa mainittuihin luetteloihin ja 34 artiklan mukaisesti kirjattuihin tietoihin ja pääsy milloin tahansa kaikkiin toimitiloihinsa.
5.  Jäsenvaltioiden on toimitettava asetuksen (EU) 2016/679 51 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulle valvontaviranomaiselle kaikki sen pyytämät tiedot ja erityisesti ilmoitettava sille toimista, joita ne ovat toteuttaneet tässä asetuksessa säädettyjen tehtäviensä hoitamiseksi. Jäsenvaltioiden on annettava asetuksen (EU) 2016/679 51 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulle valvontaviranomaiselle pääsy lokitietoihinsa sekä pääsy milloin tahansa kaikkiin yhteentoimivuuteen liittyviin toimitiloihinsa.”;
Tarkistus 142
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 31 e alakohta (uusi)
Asetus (EY) N:o 767/2008
42 artikla
31 e)  Korvataan 42 artikla seuraavasti:
42 artikla
42 artikla
Euroopan tietosuojavaltuutetun harjoittama valvonta
Euroopan tietosuojavaltuutetun harjoittama valvonta
1.  Euroopan tietosuojavaltuutettu valvoo, että tietokantaa hallinnoiva viranomainen käsittelee henkilötietoja tämän asetuksen mukaisesti. Asetuksen (EY) N:o 45/2001 46 ja 47 artiklassa tarkoitettuja tehtäviä ja toimivaltaa sovelletaan vastaavasti.
1.  Euroopan tietosuojavaltuutetun tehtävänä on valvoa eu-LISAn, Europolin ja Euroopan raja- ja merivartioviraston suorittamia tämän asetuksen mukaisia henkilötietojen käsittelytoimia ja varmistaa, että tällaiset toimet suoritetaan asetuksen (EU) 2018/1725 ja tämän asetuksen mukaisesti.
2.  Euroopan tietosuojavaltuutettu varmistaa, että tietokantaa hallinnoivan viranomaisen suorittama henkilötietojen käsittely tarkastetaan vähintään joka neljäs vuosi asiaankuuluvien kansainvälisten tarkastuskäytäntöjen mukaisesti. Tarkastusta koskeva selvitys toimitetaan Euroopan parlamentille, neuvostolle, tietokantaa hallinnoivalle viranomaiselle, komissiolle ja kansallisille valvontaviranomaisille. Tietokantaa hallinnoivalle viranomaiselle on annettava tilaisuus esittää huomautuksia ennen selvityksen hyväksymistä.
2.  Euroopan tietosuojavaltuutettu varmistaa, että eu-LISAn suorittamat henkilötietojen käsittelytoimet tarkastetaan vähintään joka kolmas vuosi asiaankuuluvien kansainvälisten tarkastusstandardien mukaisesti. Tarkastuskertomus toimitetaan Euroopan parlamentille, neuvostolle, eu-LISAlle, komissiolle ja jäsenvaltioille. Eu-LISAlle annetaan tilaisuus esittää huomautuksia ennen kertomusten hyväksymistä.
3.   Tietokantaa hallinnoivan viranomaisen on toimitettava Euroopan tietosuojavaltuutetun pyytämät tiedot ja myönnettävä hänelle oikeus tutustua kaikkiin 34 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin asiakirjoihin ja kirjaustietoihin sekä annettava hänelle milloin tahansa pääsy kaikkiin toimitiloihinsa.
3.   Eu-LISAn on toimitettava Euroopan tietosuojavaltuutetun pyytämät tiedot ja myönnettävä Euroopan tietosuojavaltuutetulle oikeus tutustua kaikkiin asiakirjoihin ja 22 r, 34 ja 45 b artiklassa tarkoitettuihin lokitietoihinsa sekä annettava Euroopan tietosuojavaltuutetulle milloin tahansa pääsy kaikkiin toimitiloihinsa.”;
Tarkistus 143
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 32 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
43 artikla – 1–2 kohta
32)  Korvataan 43 artiklan 1 ja 2 kohta seuraavasti:
Poistetaan.
1.  Euroopan tietosuojavaltuutettu toimii tiiviissä yhteistyössä kansallisten valvontaviranomaisten kanssa sellaisten erityiskysymysten yhteydessä, jotka edellyttävät jäsenvaltioiden toimia, erityisesti jos Euroopan tietosuojavaltuutettu tai kansallinen valvontaviranomainen havaitsee jäsenvaltioiden käytänteiden välillä suuria eroja tai mahdollisesti lainvastaisia tiedonsiirtoja yhteentoimivuuden komponenttien viestintäkanavia pitkin, tai yhden tai useamman kansallisen valvontaviranomaisen esittämien, tämän asetuksen täytäntöönpanoa ja tulkintaa koskevien kysymysten yhteydessä.
2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa koordinoitu valvonta varmistetaan asetuksen (EU) XXXX/2018 [tarkistettu asetus 45/2001] 62 artiklan mukaisesti.”
Tarkistus 144
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 32 a alakohta (uusi)
Asetus (EY) N:o 767/2008
43 artikla
32 a)  Korvataan 43 artikla seuraavasti:
43 artikla
43 artikla
Kansallisten valvontaviranomaisten ja Euroopan tietosuojavaltuutetun yhteistyö
Kansallisten valvontaviranomaisten ja Euroopan tietosuojavaltuutetun yhteistyö
1.  Kansallisten valvontaviranomaisten ja Euroopan tietosuojavaltuutetun on toimivaltansa puitteissa tehtävä aktiivisesti yhteistyötä hoitaessaan tehtäviään ja varmistettava viisumitietojärjestelmän ja kansallisten järjestelmien yhteensovitettu valvonta.
1.   Valvontaviranomaiset ja Euroopan tietosuojavaltuutettu tekevät kukin toimivaltansa puitteissa aktiivisesti yhteistyötä hoitaessaan tehtäviään, jotta varmistetaan yhteentoimivuuden komponenttien ja tämän asetuksen muiden säännösten soveltamisen koordinoitu valvonta.
2.  Niiden on tarpeen mukaan toimivaltansa rajoissa vaihdettava asiaankuuluvia tietoja, avustettava toisiaan tarkastusten ja tutkimusten suorittamisessa, tarkasteltava tämän asetuksen tulkintaan tai soveltamiseen liittyviä vaikeuksia, tutkittava riippumattomaan valvontaan tai rekisteröidyn oikeuksien käyttöön liittyviä ongelmia, laadittava yhdenmukaisia ehdotuksia ongelmien yhdessä ratkaisemiseksi sekä edistettävä tietoisuutta tietosuojaoikeuksista.
2.   Euroopan tietosuojavaltuutettu ja valvontaviranomaiset vaihtavat tarpeen mukaan asiaankuuluvia tietoja, avustavat toisiaan tarkastusten ja tutkimusten suorittamisessa, tarkastelevat tämän asetuksen tulkintaan ja soveltamiseen mahdollisesti liittyviä vaikeuksia, arvioivat riippumattomaan valvontaan tai rekisteröidyn oikeuksien käyttöön liittyviä ongelmia, laativat yhdenmukaisia ehdotuksia ongelmien ratkaisemiseksi yhdessä sekä edistävät tietoisuutta tietosuojaoikeuksista.
3.  Kansalliset valvontaviranomaiset ja Euroopan tietosuojavaltuutettu kokoontuvat tätä tarkoitusta varten vähintään kaksi kertaa vuodessa. Euroopan tietosuojavaltuutettu vastaa näiden kokousten kustannuksista ja järjestelyistä. Ensimmäisessä kokouksessa hyväksytään työjärjestys. Uusia työmenetelmiä kehitetään tarvittaessa yhteisesti.
3.   Edellä olevan 2 kohdan tarkoitusta varten valvontaviranomaiset ja Euroopan tietosuojavaltuutettu kokoontuvat vähintään kaksi kertaa vuodessa Euroopan tietosuojaneuvoston puitteissa. Näiden kokousten kustannuksista ja järjestelyistä vastaa Euroopan tietosuojaneuvosto. Ensimmäisessä kokouksessa hyväksytään työjärjestys. Uusia työmenetelmiä kehitetään tarvittaessa yhteisesti.
4.  Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja tietokantaa hallinnoivalle viranomaiselle toimitetaan joka toinen vuosi yhteinen toimintakertomus. Kertomukseen sisällytetään kunkin jäsenvaltion kansallisen valvontaviranomaisen laatima kyseistä jäsenvaltiota koskeva luku.
4.   Euroopan tietosuojaneuvosto toimittaa Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle, Europolille, Euroopan raja- ja merivartiovirastolle ja eu-LISAlle joka toinen vuosi yhteisen toimintakertomuksen. Kertomukseen on sisällytettävä kunkin jäsenvaltion valvontaviranomaisen laatima kyseistä jäsenvaltiota koskeva luku.”;
Tarkistus 145
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 32 b alakohta (uusi)
Asetus (EY) N:o 767/2008
44 artikla
32 b)  Poistetaan 44 artikla.
44 artikla
Tietosuoja siirtymäkauden aikana
Jos komissio siirtymäkauden aikana siirtää tehtävänsä tämän asetuksen 26 artiklan 4 kohdan mukaisesti yhdelle tai useammalle muulle elimelle, se varmistaa, että Euroopan tietosuojavaltuutetulla on oikeus ja mahdollisuus suorittaa tehtävänsä täysipainoisesti ja että tietosuojavaltuutettu voi myös tehdä tarkastuksia paikan päällä ja käyttää kaikkia muita asetuksen (EY) N:o 45/2001 47 artiklan nojalla Euroopan tietosuojavaltuutetulle annettuja valtuuksia.
Tarkistus 146
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 32 c alakohta (uusi)
Asetus (EY) N:o 767/2008
45 artikla – 2 a kohta (uusi)
32 c)  Lisätään 45 artiklaan kohta seuraavasti:
”2 a. VIS-keskusjärjestelmän, kunkin jäsenvaltion kansallisen rajapinnan sekä VIS-keskusjärjestelmän ja kansallisten rajapintojen välisen tiedonsiirtoinfrastruktuurin kehittämiseksi tarvittavista, seuraavia asioita koskevista toimenpiteistä päätetään 49 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen:
a)   järjestelmän fyysisen arkkitehtuurin suunnittelu, sen tietoliikenneverkko mukaan luettuna
b)   tekniset näkökohdat, jotka liittyvät henkilötietojen suojeluun
c)   tekniset näkökohdat, joilla on huomattavaa taloudellista vaikutusta jäsenvaltioiden talousarvioon tai joilla on huomattavia teknisiä vaikutuksia jäsenvaltioiden kansallisiin järjestelmiin
d)   turvavaatimusten, myös biometristen näkökohtien kehittäminen.”
Tarkistus 147
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 34 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
45 aartikla – 1 kohta – 1 alakohta – johdantokappale
Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten, komission, eu-LISAn ja asetuksella (EU) 2016/1624 perustetun Euroopan raja- ja merivartioviraston asianmukaisesti valtuutettu henkilöstö saa käyttää seuraavia tietoja, mutta ainoastaan raporttien ja tilastojen laatimista varten ja ilman, että yksittäiset henkilöt voidaan tunnistaa:
Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten, komission, eu-LISAn ja asetuksella (EU) 2016/1624 perustetun Euroopan raja- ja merivartioviraston asianmukaisesti valtuutettu henkilöstö saa käyttää seuraavia tietoja, mutta ainoastaan raporttien ja tilastojen laatimista varten ja tietojen täydellisen anonymisoinnin avulla ilman, että yksittäiset henkilöt voidaan tunnistaa:
Tarkistus 148
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 34 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
45 aartikla – 1 kohta – 1 alakohta – c alakohta
c)  hakijan sukupuoli, syntymäaika ja nykyinen kansalaisuus;
c)  hakijan sukupuoli, syntymävuosi ja nykyinen kansalaisuus;
Tarkistus 149
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 34 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
45 aartikla – 1 kohta – 1 alakohta – h alakohta
h)  ainoastaan lyhytaikaisten viisumien osalta asiakirjaa tai hakemusta koskevan päätöksen perustelut; pitkäaikaisten viisumien ja oleskelulupien osalta hakemusta koskeva päätös (myönnetäänkö vai evätäänkö hakemus ja millä perustein);
h)  lyhytaikaisten viisumien epäämistä koskevan päätöksen perustelut, mukaan lukien viittaus kaikkiin osumiin hakujen kohteena olleista unionin tietojärjestelmistä, Europolin tai Interpolin tiedoista, asetuksen (EU) 2018/1240 29 artiklassa tarkoitetusta seurantalistasta tai erityisistä riski-indikaattoreista;
Tarkistus 150
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 34 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
45 aartikla – 1 kohta – 1 alakohta – h a alakohta (uusi)
h a)  asiakirjojen epäämistä koskevan päätöksen perustelut, mukaan lukien viittaus kaikkiin osumiin hakujen kohteena olleista unionin tietojärjestelmistä, Europolin tai Interpolin tiedoista, asetuksen (EU) 2018/1240 34 artiklassa tarkoitetusta seurantalistasta tai erityisistä riski-indikaattoreista;
Tarkistus 151
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 34 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
45 aartikla – 1 kohta – 1 alakohta – k alakohta
k)  lyhytaikaisen viisumin osalta matkan päätarkoitus tai -tarkoitukset; pitkäaikaisten viisumien ja oleskelulupien osalta hakemuksen tarkoitus;
k)  lyhytaikaisen viisumin osalta matkan päätarkoitus tai -tarkoitukset;
Tarkistus 152
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 34 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
45 aartikla – 1 kohta – 1 alakohta – l alakohta
l)  minkä tahansa asiakirjan peruuttamisen, mitätöinnin, kumoamisen tai voimassaolon jatkamisen yhteydessä tallennetut tiedot;
l)  minkä tahansa viisumiasiakirjan peruuttamisen, mitätöinnin, kumoamisen tai voimassaolon jatkamisen yhteydessä tallennetut tiedot;
Tarkistus 153
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 34 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
45 aartikla – 6 kohta
6.  Kunkin vuoden lopussa laaditaan tilasto, johon on koottu kyseisen vuoden aikana neljännesvuosittain tehdyt tilastot. Tilastoissa esitetään tiedot kunkin jäsenvaltion osalta erikseen.
6.  Kunkin vuoden lopussa laaditaan vuotuinen kertomus, johon on koottu kyseisen vuoden aikana tehdyt tilastot. Tilastoissa esitetään tiedot kunkin jäsenvaltion osalta erikseen. Kertomus julkaistaan ja toimitetaan Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle, Euroopan raja- ja merivartiovirastolle, Euroopan tietosuojavaltuutetulle ja kansallisille valvontaviranomaisille.
Tarkistus 154
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 35 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
45 bartikla – 1 kohta
1.  Noudattaakseen Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen 26 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisia velvoitteitaan lentoliikenteen harjoittajien, meriliikenteen harjoittajien ja ryhmiä linja-autoilla maanteitse kuljettavien kansainvälisten liikenteenharjoittajien on lähetettävä kysely viisumitietojärjestelmään sen tarkistamiseksi, onko kolmannen maan kansalaisella, jolla on lyhytaikainen viisumi, pitkäaikainen viisumi tai oleskelulupa, voimassa oleva lyhytaikainen viisumi, pitkäaikainen viisumi tai oleskelulupa. Tätä tarkoitusta varten liikenteenharjoittajien on toimitettava lyhytaikaisten viisumien osalta tämän asetuksen 9 artiklan 4 alakohdan a, b ja c alakohdassa tai 22 c artiklan a, b ja c alakohdassa luetellut tiedot tapauksen mukaan.
1.  Noudattaakseen Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen 26 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisia velvoitteitaan lentoliikenteen harjoittajien, meriliikenteen harjoittajien ja ryhmiä linja-autoilla maanteitse kuljettavien kansainvälisten liikenteenharjoittajien on lähetettävä kysely viisumitietojärjestelmään sen tarkistamiseksi, onko kolmannen maan kansalaisella, jolla on lyhytaikainen viisumi, pitkäaikainen viisumi tai oleskelulupa, voimassa oleva lyhytaikainen viisumi, pitkäaikainen viisumi tai oleskelulupa. Tapauksissa, joissa matkustajilta evätään pääsy liikennevälineeseen VIS-järjestelmästä tehdyn haun perusteella, liikenteenharjoittajien on ilmoitettava matkustajille asiasta ja siitä, miten he voivat käyttää oikeuksiaan tutustua VIS-järjestelmään tallennettuihin henkilötietoihin ja oikaista ja poistaa niitä.
Tarkistus 155
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 35 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
45 bartikla – 3 kohta
3.  Suojattu pääsy päätöksen 2004/512/EY, sellaisena kuin se on muutettuna tällä asetuksella, 1 artiklan kohdanalakohdassa tarkoitettuun liikenteenharjoittajien yhteyskeskukseen mahdollistaa sen, että liikenteenharjoittajat voivat tehdä 1 kohdassa tarkoitetun kyselyn ennen kuin matkustaja nousee liikennevälineeseen. Tätä tarkoitusta varten liikenteenharjoittajan on lähetettävä kysely voidakseen tehdä viisumitietojärjestelmästä haun käyttäen matkustusasiakirjan koneellisesti luettavaan kenttään sisältyviä tietoja.
3.  Suojattu pääsy, myös mobiiliteknisiä ratkaisuja hyödyntäen, 2 a artiklankohdassa tarkoitettuun liikenteenharjoittajien yhteyskeskukseen mahdollistaa sen, että liikenteenharjoittajat voivat tehdä 1 kohdassa tarkoitetun kyselyn ennen kuin matkustaja nousee liikennevälineeseen. Liikenteenharjoittajan on annettava matkustusasiakirjan koneluettavan alueen sisältämät tiedot ja ilmoitettava maahantulojäsenvaltio. Lentoaseman kauttakulun tapauksessa liikenteenharjoittajaa ei poikkeuksellisesti velvoiteta tarkistamaan, onko kolmannen maan kansalaisella tapauksen mukaan voimassa oleva lyhytaikainen viisumi, pitkäaikainen viisumi tai oleskelulupa.
Tarkistus 156
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 35 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
45 bartikla – 4 kohta
4.  Viisumitietojärjestelmä vastaa ilmoittamalla, onko henkilöllä voimassa oleva viisumi vai ei, antamalla liikenteenharjoittajille vastauksen muodossa OK / NOT OK.
4.  Viisumitietojärjestelmä vastaa ilmoittamalla, onko henkilöllä tapauksen mukaan voimassa oleva lyhytaikainen viisumi, pitkäaikainen viisumi tai oleskelulupa vai ei, antamalla liikenteenharjoittajille vastauksen muodossa OK / NOT OK. Jos on myönnetty asetuksen (EY) N:o 810/2009 25 artiklan mukaisesti alueellisesti rajoitettu lyhytaikainen viisumi, VIS-järjestelmän antamassa vastauksessa otetaan huomioon jäsenvaltio tai jäsenvaltiot, joiden osalta lupa on voimassa sekä liikenteenharjoittajan ilmoittama maahantulojäsenvaltio. Liikenteenharjoittajat voivat tallentaa lähetetyt tiedot ja saadun vastauksen sovellettavan lainsäädännön mukaisesti. Muodossa OK/NOT OK olevaa vastausta ei voida pitää päätöksenä sallia tai evätä maahantulo asetuksen (EU) 2016/399 mukaisesti. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksillä yksityiskohtaiset säännöt liikenteenharjoittajien yhdyskäytävän toimintaedellytyksistä ja sovellettavat tietosuoja- ja tietoturvallisuussäännöt. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 49 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
Tarkistus 157
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 35 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
45 bartikla – 5 kohta
5.  Perustetaan yksinomaan liikenteenharjoittajille tarkoitettu todentamisjärjestelmä, jotta liikenteenharjoittajien asianmukaisesti valtuutetulla henkilöstöllä olisi 2 kohdan soveltamiseksi pääsy liikenteenharjoittajien yhteyskeskukseen. Komissio hyväksyy todentamisjärjestelmän täytäntöönpanosäädöksillä, jotka annetaan noudattaen 49 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä.
5.  Perustetaan yksinomaan liikenteenharjoittajille tarkoitettu todentamisjärjestelmä, jotta liikenteenharjoittajien asianmukaisesti valtuutetulla henkilöstöllä olisi 2 kohdan soveltamiseksi pääsy liikenteenharjoittajien yhteyskeskukseen. Todentamisjärjestelmää perustettaessa on otettava huomioon tietoturvallisuusriskien hallinta sekä sisäänrakennetun ja oletusarvoisen tietosuojan periaatteet. Komissio hyväksyy todentamisjärjestelmän täytäntöönpanosäädöksillä, jotka annetaan noudattaen 49 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä.
Tarkistus 158
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 35 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
45 bartikla – 5 a kohta (uusi)
5 a.  Liikenteenharjoittajien yhdyskäytävässä käytetään erillistä, ainoastaan luettavissa olevaa tietokantaa, jota päivitetään päivittäin yksisuuntaisella sisältöhaulla pienimmästä tarpeellisesta osajoukosta viisumitietojärjestelmään talletettuja tietoja. Liikenteenharjoittajien yhdyskäytävän turvallisuudesta, sen sisältämien henkilötietojen suojasta sekä prosessista, jossa henkilötietoja haetaan ja siirretään erilliseen, ainoastaan luettavissa olevaan tietokantaan, vastaa eu-LISA.
Tarkistus 159
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 35 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
45 bartikla – 5 b kohta (uusi)
5 b.  Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin liikenteenharjoittajiin kohdistetaan tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla 14 päivänä kesäkuuta 1985 Benelux-talousliiton valtioiden, Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan hallitusten välillä tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen, jäljempänä ’Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehty yleissopimus’, 26 artiklan 2 kohdan ja neuvoston direktiivin 2001/51/EY 4 artiklan mukaisia seuraamuksia, jos he kuljettavat sellaisia kolmansien maiden kansalaisia, joilta vaaditaan viisumi ja joilla ei ole voimassa olevaa viisumia.
Tarkistus 160
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 35 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
45 bartikla – 5 c kohta (uusi)
5 c.  Jos kolmansien maiden kansalaisilta evätään maahanpääsy, liikenteenharjoittaja, joka toi heidät ulkorajalle lento-, meri- tai maateitse, on velvoitettava ottamaan heidät välittömästi uudestaan vastuulleen. Rajaviranomaisten pyynnöstä liikenteenharjoittajat on velvoitettava palauttamaan kolmansien maiden kansalaiset joko kolmanteen maahan, josta heidät kuljetettiin, tai kolmanteen maahan, joka myönsi matkustusasiakirjan, jonka perusteella he matkustivat, tai mihin tahansa kolmanteen maahan, joka ottaa heidät varmasti vastaan.
Tarkistus 161
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 35 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
45 bartikla – 5 d kohta (uusi)
5 d.  Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, 1 kohdassa tarkoitettu tarkistaminen on tämän asetuksen soveltamispäivää seuraavien ensimmäisten kolmen vuoden ajan ryhmiä linja-autoilla maanteitse kuljettavien kansainvälisten liikenteenharjoittajien osalta valinnaista, eikä niihin sovelleta 5 b kohdassa tarkoitettuja säännöksiä.
Tarkistus 162
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 35 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
45 cartikla – 1 kohta
1.  Jos 45 b artiklan 1 kohdassa tarkoitetun kyselyn tekeminen on teknisistä syistä mahdotonta viisumitietotietojärjestelmän jonkin osan toimintahäiriön vuoksi tai muista liikenteenharjoittajien vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella olevista syistä, liikenteenharjoittajat vapautetaan velvollisuudesta varmistaa liikenteenharjoittajien yhteyskeskuksen kautta, että matkustajalla on hallussaan voimassa oleva viisumi tai matkustusasiakirja. Jos tietokantaa hallinnoiva viranomainen havaitsee tällaisen toimintahäiriön, se ilmoittaa asiasta liikenteenharjoittajille. Se ilmoittaa liikenteenharjoittajille myös siitä, että häiriö on korjattu. Jos liikenteenharjoittajat havaitsevat tällaisen toimintahäiriön, ne voivat ilmoittaa asiasta tietokantaa hallinnoivalla viranomaiselle.
1.  Jos 45 b artiklan 1 kohdassa tarkoitetun kyselyn tekeminen on teknisistä syistä mahdotonta viisumitietotietojärjestelmän jonkin osan toimintahäiriön vuoksi, liikenteenharjoittajat vapautetaan velvollisuudesta varmistaa liikenteenharjoittajien yhteyskeskuksen kautta, että matkustajalla on hallussaan voimassa oleva viisumi tai matkustusasiakirja. Jos eu-LISA havaitsee tällaisen toimintahäiriön, se ilmoittaa asiasta liikenteenharjoittajille. Se ilmoittaa liikenteenharjoittajille myös siitä, että häiriö on korjattu. Jos liikenteenharjoittajat havaitsevat tällaisen toimintahäiriön, ne voivat ilmoittaa asiasta eu-LISAlle.
Tarkistus 163
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 35 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
45 cartikla – 1 a kohta (uusi)
1 a.  Edellä 45 b artiklan 5 b kohdassa tarkoitettuja seuraamuksia ei määrätä liikenteenharjoittajille tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa.
Tarkistus 164
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 35 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
45 cartikla – 1 b kohta (uusi)
1 b.  Jos 45 b artiklan 1 kohdassa tarkoitetun kyselyn tekeminen on liikenteenharjoittajalle teknisistä syistä mahdotonta muun syyn takia kuin viisumitietotietojärjestelmän jonkin osan toimintahäiriön vuoksi, kyseisen liikenteenharjoittajan on ilmoitettava asiasta eu-LISAlle.
Tarkistus 165
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 35 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
45 dartikla – 1 kohta
1.  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1624* 40 artiklan 8 kohdassa säädetyn pääsyn lisäksi Euroopan raja- ja merivartioryhmien jäsenillä sekä palauttamiseen liittyviin tehtäviin osallistuvan henkilöstön ryhmillä on toimeksiantonsa rajoissa oltava pääsy viisumitietojärjestelmään tallennettuihin tietoihin ja oikeus tehdä niihin hakuja hoitaessaan mainitun asetuksen 40 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja tehtäviään ja käyttäessään siinä tarkoitettuja valtuuksiaan.
1.  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1624* mukaisesti Euroopan raja- ja merivartioryhmien jäsenillä on toimeksiantonsa rajoissa oltava pääsy viisumitietojärjestelmään tallennettuihin tietoihin ja oikeus tehdä niihin hakuja hoitaessaan mainitun asetuksen 40 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja tehtäviään ja käyttäessään siinä tarkoitettuja valtuuksiaan.
Tarkistus 166
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 35 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
45 dartikla – 1 kohta
1.  Euroopan raja- ja rannikkovartioryhmä voi 45 d artiklan 1 kohdassa tarkoitetun tietoihin pääsyn osalta pyytää 45 d artiklan 2 kohdassa tarkoitetulta eurooppalaisen raja- ja merivartioston keskusyhteyspisteeltä pääsyä kaikkiin viisumitietojärjestelmään tallennettuihin tietoihin tai tiettyihin tietoihin. Pyynnössä on viitattava kyseisen jäsenvaltion rajatarkastuksia, rajojen valvontaa ja/tai henkilöiden palauttamista koskevaan toteutussuunnitelmaan, johon pyyntö perustuu. Saatuaan tietoihin pääsyä koskevan pyynnön eurooppalaisen raja- ja merivartioston keskusyhteyspiste tarkistaa, täyttyvätkö 2 kohdassa tarkoitetut edellytykset. Jos kaikki edellytykset täyttyvät, keskusyhteyspisteen asianmukaisesti valtuutettu henkilöstö käsittelee pyynnöt. Viisumitietojärjestelmästä haetut tiedot on välitettävä ryhmälle siten, että tietoturvaa ei vaaranneta.
1.  Euroopan raja- ja rannikkovartioryhmä voi 45 d artiklan 1 kohdassa tarkoitetun tietoihin pääsyn osalta pyytää 45 d artiklan 2 kohdassa tarkoitetulta eurooppalaisen raja- ja merivartioston keskusyhteyspisteeltä pääsyä kaikkiin viisumitietojärjestelmään tallennettuihin tietoihin tai tiettyihin tietoihin. Pyynnössä on viitattava kyseisen jäsenvaltion rajatarkastuksia ja rajojen valvontaa koskevaan toteutussuunnitelmaan, johon pyyntö perustuu. Saatuaan tietoihin pääsyä koskevan pyynnön eurooppalaisen raja- ja merivartioston keskusyhteyspiste tarkistaa, täyttyvätkö 2 kohdassa tarkoitetut edellytykset. Jos kaikki edellytykset täyttyvät, keskusyhteyspisteen asianmukaisesti valtuutettu henkilöstö käsittelee pyynnöt. Viisumitietojärjestelmästä haetut tiedot on välitettävä ryhmälle siten, että tietoturvaa ei vaaranneta.
Tarkistus 167
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 35 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
45 eartikla – 2 kohta – a alakohta
a)  vastaanottava jäsenvaltio valtuuttaa ryhmän jäsenet tekemään hakuja viisumitietojärjestelmästä rajatarkastuksia, rajojen valvontaa ja henkilöiden palauttamista koskevassa toteutussuunnitelmassa määriteltyjen operatiivisten tavoitteiden saavuttamiseksi; ja
a)  vastaanottava jäsenvaltio valtuuttaa ryhmän jäsenet tekemään hakuja viisumitietojärjestelmästä rajatarkastuksia ja rajojen valvontaa koskevassa toteutussuunnitelmassa määriteltyjen operatiivisten tavoitteiden saavuttamiseksi; ja
Tarkistus 168
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 35 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
45 eartikla – 3 kohta
3.  Ryhmien jäsenet ja palauttamiseen liittyviin tehtäviin osallistuvan henkilöstön ryhmät saavat toimia viisumitietojärjestelmästä saatujen tietojen perusteella asetuksen (EU) 2016/1624 40 artiklan 3 kohdan mukaisesti ainoastaan toimintapaikkanaan olevan vastaanottavan jäsenvaltion rajavartijoiden tai palauttamiseen liittyviin tehtäviin osallistuvan henkilöstön ohjeiden mukaisesti ja pääsääntöisesti näiden läsnä ollessa. Vastaanottava jäsenvaltio voi valtuuttaa ryhmien jäseniä toimimaan puolestaan.
3.  Ryhmien jäsenet saavat toimia viisumitietojärjestelmästä saatujen tietojen perusteella asetuksen (EU) 2016/1624 40 artiklan 3 kohdan mukaisesti ainoastaan toimintapaikkanaan olevan vastaanottavan jäsenvaltion rajavartijoiden ohjeiden mukaisesti ja pääsääntöisesti näiden läsnä ollessa. Vastaanottava jäsenvaltio voi valtuuttaa ryhmien jäseniä toimimaan puolestaan.
Tarkistus 169
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 35 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
45 eartikla – 7 kohta
7.  Tietokantaa hallinnoiva viranomainen säilyttää lokitiedot Euroopan raja- ja merivartioryhmien jäsenten tai palauttamiseen liittyviin tehtäviin osallistuvan henkilöstön ryhmien viisumitietojärjestelmässä suorittamista tietojenkäsittelytapahtumista 34 artiklan säännösten mukaisesti.
7.  Tietokantaa hallinnoiva viranomainen säilyttää lokitiedot Euroopan raja- ja merivartioryhmien jäsenten viisumitietojärjestelmässä suorittamista tietojenkäsittelytapahtumista 34 artiklan säännösten mukaisesti.
Tarkistus 170
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 35 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
45 eartikla – 8 kohta
8.  Jokaisesta Euroopan raja- ja merivartioviraston suorittamasta tietojenkäsittelytapahtumasta ja hausta on tallennettava lokitiedot 34 artiklan säännösten mukaisesti, ja kaikki tapaukset, joissa on käytetty Euroopan raja- ja merivartioviraston saamia tietoja, on kirjattava.
8.  Jokaisesta Euroopan raja- ja merivartioviraston suorittamasta tietojenkäsittelytapahtumasta ja hausta on tallennettava lokitiedot 34 artiklan säännösten mukaisesti, ja kaikki tapaukset, joissa on käytetty Euroopan raja- ja merivartioviraston ryhmien saamia tietoja, on kirjattava.
Tarkistus 171
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 35 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
45 eartikla – 9 kohta
9.  Lukuun ottamatta tilanteita, joissa on suoritettava tehtäviä EU:n matkustustieto- ja lupajärjestelmän (ETIAS) perustamisesta annetun asetuksen soveltamiseksi, mitään viisumitietojärjestelmän osaa ei saa yhdistää mihinkään Euroopan raja- ja merivartioviraston käyttämään tai virastossa käytettävään tietojen keräämiseen ja käsittelyyn tarkoitettuun tietokonejärjestelmään, eikä sellaisia viisumitietojärjestelmään sisältyviä tietoja, joihin Euroopan raja- ja merivartiovirastolla on pääsy, saa siirtää tällaiseen järjestelmään. Mitään viisumitietojärjestelmän osaa ei saa ladata verkon kautta. Lokitietojen tallentamista tietojenkäsittelytapahtumista ja hauista ei katsota viisumitietojärjestelmän tietojen laittomaksi lataamiseksi tai kopioinniksi.
9.  Mitään viisumitietojärjestelmän osaa ei saa yhdistää mihinkään Euroopan raja- ja merivartioviraston käyttämään tai virastossa käytettävään tietojen keräämiseen ja käsittelyyn tarkoitettuun tietokonejärjestelmään, eikä sellaisia viisumitietojärjestelmään sisältyviä tietoja, joihin Euroopan raja- ja merivartiovirastolla on pääsy, saa siirtää tällaiseen järjestelmään. Mitään viisumitietojärjestelmän osaa ei saa ladata verkon kautta. Lokitietojen tallentamista tietojenkäsittelytapahtumista ja hauista ei katsota viisumitietojärjestelmän tietojen laittomaksi lataamiseksi tai kopioinniksi.
Tarkistus 172
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 35 a alakohta (uusi)
Asetus (EY) N:o 767/2008
46 artikla
35 a)  Poistetaan 46 artikla.
46 artikla
Schengenin konsultointiverkoston teknisten toimintojen integrointi
Kun kaikki tämän asetuksen voimaan tullessa Schengenin konsultointiverkostoa käyttävät jäsenvaltiot ovat Schengenin yleissopimuksen 17 artiklan 2 kohdan mukaisesti ilmoittaneet toteuttaneensa oikeudelliset ja tekniset järjestelyt viisumitietojärjestelmän käyttämiseksi keskusviisumiviranomaisten välisiin viisumihakemuksia koskeviin tiedusteluihin, 16 artiklassa tarkoitettu kuulemisjärjestely korvaa Schengenin konsultointiverkoston ajankohtana, joka määrätään 49 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.
Tarkistus 173
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 35 b alakohta (uusi)
Asetus (EY) N:o 767/2008
47 artikla
35 b)  Poistetaan 47 artikla.
47 artikla
Tietojensiirron aloittaminen
Kunkin jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle, kun se on toteuttanut tarvittavat tekniset ja oikeudelliset järjestelyt 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen siirtämiseksi keskusviisumitietojärjestelmään kansallisen rajapinnan välityksellä.
Tarkistus 174
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 35 c alakohta (uusi)
Asetus (EY) N:o 767/2008
48 artikla
35 c)  Poistetaan 48 artikla.
48 artikla
Käyttöönotto
1.  Komissio määrää päivän, jona viisumitietojärjestelmä otetaan käyttöön, kun
a)  45 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista toimenpiteistä on päätetty;
b)  komissio on ilmoittanut, että sen yhdessä jäsenvaltioiden kanssa suorittama viisumitietojärjestelmän kattava testaus on saatettu onnistuneesti päätökseen;
c)  jäsenvaltiot ovat teknisten järjestelyjen validoinnin jälkeen ilmoittaneet komissiolle toteuttaneensa tarvittavat tekniset ja oikeudelliset järjestelyt 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen keräämiseksi ja siirtämiseksi viisumitietojärjestelmään 4 kohdan mukaisesti määritellyn ensimmäisen alueen kaikkien hakemusten osalta, mukaan lukien järjestelyt tietojen keräämiseksi ja/tai siirtämiseksi toisen jäsenvaltion puolesta.
2.  Komissio tiedottaa Euroopan parlamentille 1 kohdan b alakohdan mukaisesti suoritetun testauksen tulokset.
3.  Jokaisen muun alueen osalta komissio määrää päivän, jona 5 artiklan 1 kohdan mukaisten tietojen siirtäminen tulee pakolliseksi, kun jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet komissiolle toteuttaneensa tarvittavat tekniset ja oikeudelliset järjestelyt 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen keräämiseksi ja siirtämiseksi viisumitietojärjestelmään kyseisen alueen kaikkien hakemusten osalta, mukaan lukien järjestelyt tietojen keräämiseksi ja/tai siirtämiseksi toisen jäsenvaltion puolesta. Ennen tätä päivää kukin jäsenvaltio voi ottaa viisumitietojärjestelmän käyttöön näiden alueiden osalta heti kun se on ilmoittanut komissiolle toteuttaneensa tarvittavat tekniset ja oikeudelliset järjestelyt ainakin 5 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettujen tietojen keräämiseksi ja siirtämiseksi viisumitietojärjestelmään.
4.  Edellä 1 ja 3 kohdassa tarkoitetut alueet määritellään 49 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. Alueiden määrittelyssä käytettäviä perusteita ovat laittoman maahanmuuton todennäköisyys, jäsenvaltioiden sisäiseen turvallisuuteen kohdistuvat uhat ja mahdollisuus kerätä biometrisiä tunnistetietoja alueen kaikilta paikkakunnilta.
5.  Komissio julkaisee kutakin aluetta koskevat käyttöönottopäivät Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
6.  Yksikään jäsenvaltio ei saa tutustua muiden jäsenvaltioiden viisumitietojärjestelmään toimittamiin tietoihin ennen kuin se tai sitä edustava jäsenvaltio on aloittanut tietojen tallentamisen 1 ja 3 kohdan mukaisesti.
Tarkistus 175
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 35 d alakohta (uusi)
Asetus (EY) N:o 767/2008
48 aartikla (uusi)
35 d)  Lisätään artikla seuraavasti
”48 a artikla
Siirretyn säädösvallan käyttäminen
1.   Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä tässä artiklassa säädetyin edellytyksin.
2.   Siirretään komissiolle … päivästä …kuuta … … …[tämän asetuksen voimaantulopäivä] viiden vuoden ajaksi 9 c b ja 23 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.
3.   Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 9 c b ja 23 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.
4.   Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.
5.   Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.
6.   Edellä olevien 9 c b ja 23 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.”
Tarkistus 176
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 38 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
50 artikla – otsikko
Seuranta ja arviointi
Perusoikeuksiin kohdistuvien vaikutusten seuranta ja arviointi
Tarkistus 177
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 38 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
50 artikla – 1 kohta
1.  Tietokantaa hallinnoiva viranomainen varmistaa, että käytettävissä on menetelmiä, joiden avulla voidaan arvioida VIS-järjestelmän toimintaa suhteessa tuloksia, kustannustehokkuutta, tietoturvaa ja palvelujen laatua koskeviin tavoitteisiin.
1.  Eu-LISA varmistaa, että käytettävissä on menetelmiä, joiden avulla voidaan arvioida VIS-järjestelmän toimintaa suhteessa tuloksia, kustannustehokkuutta, tietoturvaa ja palvelujen laatua koskeviin tavoitteisiin, sekä arvioida, noudatetaanko perusoikeuksia, myös oikeutta henkilötietojen suojaan, oikeutta syrjimättömyyteen, lapsen oikeuksia ja oikeutta tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin.
Tarkistus 178
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 38 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
50 artikla – 2 kohta
2.  Tietokantaa hallinnoivalla viranomaisella on oltava teknistä ylläpitoa varten käytössään tarvittavat tiedot VIS-järjestelmässä suoritetusta tietojenkäsittelystä.
2.  Eu-LISAlla on oltava teknistä ylläpitoa varten käytössään tarvittavat tiedot VIS-järjestelmässä suoritetusta tietojenkäsittelystä.
Tarkistus 179
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 38 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
50 artikla – 3 kohta
3.  Eu-LISA antaa kahden vuoden välein Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle kertomuksen viisumitietojärjestelmän teknisestä toiminnasta ja sen turvallisuudesta.
3.  Eu-LISA antaa kahden vuoden välein Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle kertomuksen viisumitietojärjestelmän teknisestä toiminnasta ja sen turvallisuudesta ja kustannuksista. Kertomuksen on sisällettävä katsaus hankkeen senhetkiseen etenemiseen ja sen kustannusten kehitykseen, arvio rahoitusvaikutuksista sekä tietoja mahdollisista teknisistä ongelmista ja riskeistä, jotka voivat vaikuttaa järjestelmän kokonaiskustannuksiin.
Tarkistus 180
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 38 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
50 artikla – 3 a kohta (uusi)
3 a.  Jos kehitysprosessi viivästyy, eu-LISAn on ilmoitettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle mahdollisimman pian viivästyksen syistä sekä sen ajallisista ja rahoitukseen liittyvistä vaikutuksista.
Tarkistus 181
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 38 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
50 artikla – 4 kohta – 1 alakohta – a alakohta
a)  tietojen katsomisen täsmällinen tarkoitus, mukaan lukien terrorismirikoksen tai muun vakavan rikoksen nimike;
a)  tietojen katsomisen täsmällinen tarkoitus, mukaan lukien terrorismirikoksen tai muun vakavan rikoksen nimike, sekä alle 12-vuotiaita lapsia koskevien tietojen tutustumiskerrat;
Tarkistus 182
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 38 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
50 artikla – 4 kohta – 1 alakohta – c a alakohta (uusi)
c a)  niiden tapausten lukumäärä ja tyypit, joissa käytettiin 22 m artiklan 2 kohdassa olevia kiireellisiä tapauksia varten tarkoitettuja menettelyjä, mukaan lukien tapaukset, joissa keskusyhteyspiste on jälkikäteen tehtävän tarkistuksen seurauksena todennut, että kyse ei ollut kiireellisestä tapauksesta;
Tarkistus 183
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 38 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
50 artikla – 4 kohta – 1 alakohta – d a alakohta (uusi)
d a)  lapsikauppaa koskevat tilastot, henkilöiden tunnistamiseen johtaneiden tapausten lukumäärä mukaan luettuna.
Tarkistus 184
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 38 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
50 artikla – 4 kohta – 2 alakohta
Jäsenvaltioiden ja Europolin vuosittaiset kertomukset on toimitettava komissiolle viimeistään seuraavan vuoden kesäkuun 30 päivänä.
Jäsenvaltioiden ja Europolin vuosittaiset kertomukset on toimitettava komissiolle viimeistään seuraavan vuoden kesäkuun 30 päivänä. Komission on koottava vuosittaiset kertomukset kattavaan kertomukseen, joka julkaistaan viimeistään saman vuoden joulukuun 30 päivänä.
Tarkistus 185
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 38 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
50 artikla – 5 kohta
5.  Komissio laatii joka neljäs vuosi yleisarvioinnin viisumitietojärjestelmästä. Yleisarvioinnissa tarkastellaan tuloksia suhteessa asetettuihin tavoitteisiin sekä arvioidaan toiminnan perustana olevien periaatteiden pätevyyttä, tämän asetuksen soveltamista VIS-järjestelmään, VIS-järjestelmän toimintavarmuutta, 31 artiklassa tarkoitettujen säännösten käyttöä ja tulevan toiminnan edellytyksiä. Komissio toimittaa arvioinnin Euroopan parlamentille ja neuvostolle.
5.  Komissio laatii joka toinen vuosi yleisarvioinnin viisumitietojärjestelmästä. Yleisarvioinnissa tarkastellaan tuloksia suhteessa asetettuihin tavoitteisiin ja aiheutuneita kustannuksia sekä arvioidaan toiminnan perustana olevien periaatteiden pätevyyttä ja sen vaikutusta perusoikeuksiin, tämän asetuksen soveltamista VIS-järjestelmään, VIS-järjestelmän toimintavarmuutta, 31 artiklassa tarkoitettujen säännösten käyttöä ja tulevan toiminnan edellytyksiä. Komissio toimittaa arvioinnin Euroopan parlamentille ja neuvostolle.
Tarkistus 186
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 39 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
Liite I – otsikko
39)  Korvataan liitteen 1 otsikko seuraavasti:
Poistetaan.
”Luettelo 31 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista kansainvälisistä järjestöistä”.
Tarkistus 187
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 40 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
III a luku – 22 a artikla – 1 a kohta (uusi)
1 a.  Viranomaisen, jolla on päätöksenteon edellyttämä toimivalta, on luotava henkilökohtainen tiedosto ennen päätöksen tekemistä.
Tarkistus 188
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 40 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
III a luuku – 22 a artikla – 3 kohta
3.  Jos hakemus on tehty ryhmän jäsenenä tai perheenjäsenen kanssa, viranomaisen on luotava henkilökohtainen tiedosto kustakin ryhmään kuuluvasta henkilöstä ja linkitettävä niiden henkilöiden tiedostot, jotka ovat tehneet hakemuksen yhdessä ja joille on myönnetty pitkäaikainen viisumi tai oleskelulupa.
3.  Jos hakemus on tehty ryhmän jäsenenä tai perheenjäsenen kanssa, viranomaisen on luotava henkilökohtainen tiedosto kustakin ryhmään kuuluvasta henkilöstä ja linkitettävä niiden henkilöiden tiedostot, jotka ovat tehneet hakemuksen yhdessä ja joille on myönnetty pitkäaikainen viisumi tai oleskelulupa. Vanhempien tai laillisten holhoojien ja lasten hakemuksia ei eroteta toisistaan.
Tarkistus 189
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 40 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
22 bartikla – 1 kohta
1.  Viisumitietojärjestelmä käsittelee tiedostot automaattisesti osumien löytämiseksi yksinomaan sen arvioimiseksi, voisiko henkilö muodostaa asetuksen (EU) 2016/399 6 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitetun uhkan jäsenvaltioiden yleiselle järjestykselle, sisäiselle turvallisuudelle tai kansanterveydelle. Viisumitietojärjestelmä tutkii kunkin tiedoston erikseen.
1.  Viisumitietojärjestelmä käsittelee tiedostot automaattisesti osumien löytämiseksi yksinomaan sen arvioimiseksi, voisiko henkilö muodostaa asetuksen (EU) 2016/399 6 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitetun uhkan jäsenvaltioiden yleiselle järjestykselle tai sisäiselle turvallisuudelle. Viisumitietojärjestelmä tutkii kunkin tiedoston erikseen.
Tarkistus 190
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 40 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
22 bartikla – 2 kohta
2.  Joka kerta kun luodaan henkilökohtainen tiedosto pitkäaikaisen viisumin tai oleskeluluvan myöntämisen tai epäämisen jälkeen, viisumitietojärjestelmä käynnistää [yhteentoimivuudesta annetun asetuksen] 6 artiklan 1 kohdassa määriteltyä Euroopan hakuportaalia käyttäen haun, jossa verrataan tämän asetuksen 22 c artiklan 2 alakohdan a, b, c, f ja g alakohdassa tarkoitettuja tietoja viisumitietojärjestelmässä, Schengenin tietojärjestelmässä (SIS), rajanylitystietojärjestelmässä (EES), EU:n matkustustieto- ja lupajärjestelmässä (ETIAS), mukaan lukien EU:n matkustustieto- ja -lupajärjestelmän perustamisesta annetun asetuksen (EU) 2018/XX 29 artiklassa tarkoitettu seurantalista, [ECRIS-TCN-järjestelmässä terrorismirikoksiin ja muihin vakaviin rikoksiin liittyvien tuomioiden osalta], Europolin tiedoissa, varastettuja ja kadonneita matkustusasiakirjoja koskevassa Interpolin tietokannassa (SLTD) ja Interpolin TDAWN-tietokannassa (Travel Documents Associated with Notices) oleviin tietoihin.
2.  Joka kerta kun pitkäaikaisesta viisumista tai oleskeluluvasta luodaan 22 c artiklan mukaisesti henkilökohtainen tiedosto, viisumitietojärjestelmä käynnistää [yhteentoimivuudesta annetun asetuksen] 6 artiklan 1 kohdassa määriteltyä Euroopan hakuportaalia käyttäen haun, jossa verrataan tämän asetuksen 22 c artiklan 2 alakohdan a, b, c, f ja g alakohdassa tarkoitettuja tietoja. Viisumitietojärjestelmä tarkistaa,
a)   vastaako hakemusta varten käytetty matkustusasiakirja SIS:ssä kadonneeksi, varastetuksi tai kavalletuksi ilmoitettua tai mitätöityä matkustusasiakirjaa
b)   vastaako hakemusta varten käytetty matkustusasiakirja SLTD-tietokannassa kadonneeksi tai varastetuksi ilmoitettua tai mitätöityä matkustusasiakirjaa
c)   onko hakijasta annettu SIS:iin tallennettu maahantulo- ja oleskelukieltoa koskeva kuulutus
d)   onko hakijasta annettu SIS:iin tallennettu kuulutus, joka koskee kiinniottoa ja eurooppalaisen pidätysmääräyksen perusteella tapahtuvaa luovuttamista varten tai kiinniottoa ja luovutussopimuksen perusteella tapahtuvaa luovuttamista varten etsittäviä henkilöitä
e)   onko ETIAS-keskusjärjestelmässä hakijaa ja matkustusasiakirjaa koskeva evätty, kumottu tai mitätöity matkustuslupa
f)   ovatko hakija ja matkustusasiakirja asetuksen (EU) 2018/1240 34 artiklassa tarkoitetulla seurantalistalla
g)   onko hakijaa koskevat tiedot jo kirjattu VIS-järjestelmään saman henkilön kohdalle
h)   vastaavatko hakemuksessa annetut matkustusasiakirjaa koskevat tiedot toista hakemusta, joka koskee pitkäaikaista viisumia tai oleskelulupaa ja jossa on eri henkilötiedot
i)   koskeeko hakijaa ilmoitus, jonka mukaan hän on sallitun oleskeluajan ylittänyt henkilö, tai onko hänet aikaisemmin ilmoitettu tällaiseksi henkilöksi EES:ssä
j)   onko hakija rekisteröity henkilöksi, jolta on evätty maahanpääsy EES:ssä
k)   onko hakija sellaisen VIS:iin tallennetun päätöksen kohteena, jolla on evätty, mitätöity tai kumottu lyhytaikainen viisumi
l)   onko hakija sellaisen VIS:iin tallennetun päätöksen kohteena, jolla on evätty, mitätöity tai kumottu pitkäaikainen viisumi tai oleskelulupa
m)   onko hakijan henkilöllisyyden yksilöiviä tietoja tallennettu Europolin tietoihin
n)   kun on kyse alaikäisestä hakijasta, onko
i)   hakijan huoltajasta tai laillisesta holhoojasta annettu SIS-järjestelmään tallennettu kuulutus, joka koskee kiinniottoa ja eurooppalaisen pidätysmääräyksen perusteella tapahtuvaa luovuttamista varten tai kiinniottoa ja luovutussopimuksen perusteella tapahtuvaa luovuttamista varten etsittäviä henkilöitä
ii)   hakijan huoltajasta tai laillisesta holhoojasta annettu SIS-järjestelmään maahantulo- ja oleskelukieltoa koskeva kuulutus
iii)   hakijan huoltajalla tai laillisella holhoojalla matkustusasiakirja asetuksen (EU) 2018/1240 34 artiklassa tarkoitetulla seurantalistalla.
Tällä kohdalla ei saa estää turvapaikkahakemuksen jättämistä sen perusteluista riippumatta. Siinä tapauksessa, että viisumihakemuksen jättänyt henkilö on perheväkivallan tai ihmiskaupan kaltaisen väkivaltaisen rikollisuuden uhri, johon tukija on syyllistynyt, viisumitietojärjestelmään rekisteröidyt tiedot on erotettava tukijan tiedoista uhrin suojelemiseksi uusilta riskeiltä.
Virheellisten osumien riskin estämiseksi biometristen tietojen asiantuntijan on ehdottomasti tarkastettava manuaalisesti alle 14-vuotiaita tai yli 75-vuotiaita koskevat osumat, jotka on saatu yli viisi vuotta aiemmin otettujen biometristen tunnisteiden pohjalta ja jotka eivät vahvista kolmannen maan kansalaisen henkilöllisyyttä.
Tarkistus 191
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 40 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
22 bartikla – 3 kohta
3.  Viisumitietojärjestelmä lisää henkilökohtaiseen tiedostoon viitteen 2 ja 5 kohtaa sovellettaessa saatuihin osumiin. Lisäksi viisumitietojärjestelmä tapauksen mukaan määrittää osuman aikaansaaneiden tietojen tallentajaksi tai toimittajaksi yhden tai useamman jäsenvaltion tai Europolin, ja kirjaa tämän tiedon henkilökohtaiseen tiedostoon.
3.  Viisumitietojärjestelmä lisää henkilökohtaiseen tiedostoon viitteen 2 ja 5 kohtaa sovellettaessa saatuihin osumiin. Lisäksi viisumitietojärjestelmä tapauksen mukaan määrittää osuman aikaansaaneiden tietojen tallentajaksi tai toimittajaksi yhden tai useamman jäsenvaltion tai Europolin, ja kirjaa tämän tiedon henkilökohtaiseen tiedostoon. Muita tietoja kuin viittausta mahdolliseen osumaan sekä tiedon luovuttajaa ei tallenneta.
Tarkistus 192
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 40 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
22 bartikla – 3 a kohta (uusi)
3 a.  Kun tehdään haku SLTD-tietokantaan, tietoja, joita ESP:n käyttäjä käyttää haun käynnistämiseen, ei jaeta Interpolin tietojen omistajien kanssa.
Tarkistus 193
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 40 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
22 bartikla – 4 kohta – 1 alakohta – johdantokappale
4.  Tämän artiklan 2 kohdan nojalla tehtävissä hauissa, jotka koskevat myönnettyjä tai pidennettyjä pitkäaikaisia viisumeja, on 2 artiklan 2 kohdan f alakohdan soveltamiseksi verrattava 22 c artiklan 2 alakohdassa tarkoitettuja tietoja SIS-järjestelmässä oleviin tietoihin, jotta voidaan määrittää, onko viisuminhaltijasta tehty jokin seuraavista kuulutuksista:
4.  (Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)
Tarkistus 194
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 40 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
22 bartikla – 1 kohta – 1 alakohta – d alakohta
d)  kuulutus henkilöistä ja esineistä salaista tarkkailua tai erityistarkastuksia varten.
d)  kuulutus henkilöistä ja esineistä salaista tarkkailua, erityistarkastuksia tai tiedustelutarkastuksia varten.
Tarkistus 195
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 40 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
22 bartikla – 4 kohta – 2 alakohta
Jos tässä kohdassa tarkoitettu vertailu tuottaa yhden tai useamman osuman, viisumitietojärjestelmä lähettää haun käynnistäneen jäsenvaltion keskusviranomaiselle automaattisen ilmoituksen, jotta se toteuttaisi asianmukaiset jatkotoimet.
Edellä olevaa 9 a artiklan 5 a, 5 b, 5 c ja 5 d kohtaa sekä 9 c, 9 c a ja 9 c b artiklaa sovelletaan soveltuvin osin, jollei seuraavista erityissäännöksistä muuta johdu.
Tarkistus 196
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 40 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
22 bartikla – 6 kohta
6.  Jos jäsenvaltion konsuliviranomainen myöntää pitkäaikaisen viisumin tai oleskeluluvan tai pidentää sitä, sovelletaan 9 a artiklaa.
Poistetaan.
Tarkistus 197
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 40 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
22 bartikla – 7 kohta
7.  Jos jäsenvaltion alueella oleva viranomainen myöntää oleskeluluvan tai pidentää sitä tai jos se pidentää pitkäaikaista viisumia, sovelletaan seuraavaa:
Poistetaan.
a)  kyseisen viranomaisen on tarkistettava, vastaavatko henkilökohtaiseen tiedostoon tallennetut tiedot viisumitietojärjestelmässä olevia tietoja tai jossakin 2 kohdan nojalla haun kohteena olevassa EU:n tietojärjestelmässä tai tietokannassa olevia tietoja, Europolin tietoja tai Interpolin tietokannoissa olevia tietoja;
b)  jos 2 kohtaa sovellettaessa saatu osuma liittyy Europolin tietoihin, siitä ilmoitetaan Europolin kansalliselle yksikölle jatkotoimia varten;
c)  jos tiedot eivät vastaa toisiaan eikä 2 ja 3 kohdassa tarkoitetussa automatisoidussa käsittelyssä ole löytynyt muita osumia, viranomaisen on poistettava virheellinen osuma hakemustiedostosta;
d)  jos tiedot vastaavat toisiaan tai jos on edelleen epäilyksiä hakijan henkilöllisyydestä, viranomaisen on ryhdyttävä toimiin EU:n ja kansallisessa lainsäädännössä säädettyjen menettelyjen, edellytysten ja kriteerien mukaisesti niiden tietojen perusteella, jotka saivat aikaan 4 kohdassa tarkoitetun osuman.
Tarkistus 198
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 40 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
22 cartikla – 1 kohta – 2 alakohta – a alakohta
a)  sukunimi; etunimi tai etunimet; syntymäaika; nykyinen kansalaisuus tai kansalaisuudet; sukupuoli; syntymäaika, -paikka ja -maa;
a)  sukunimi; etunimi tai etunimet; syntymävuosi; nykyinen kansalaisuus tai kansalaisuudet; sukupuoli; syntymäpaikka ja -maa;
Tarkistus 199
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 40 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
22 cartikla – 1 kohta – 2 alakohta – f alakohta
f)  haltijan kasvokuva, jos mahdollista, reaaliaikaisesti otettuna;
f)  haltijan kasvokuva reaaliaikaisesti otettuna;
Tarkistus 200
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 40 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
22 dartikla – 1 kohta – johdantokappale
Kun on tehty päätös pitkäaikaisen viisumin tai oleskeluluvan epäämisestä, koska hakijan katsotaan muodostavan uhkan yleiselle järjestykselle, sisäiselle turvallisuudelle tai kansanterveydelle tai koska hakija on esittänyt vilpillisin keinoin hankittuja tai väärennettyjä tai muutettuja asiakirjoja, epäämispäätöksen tehneen viranomaisen on viipymättä luotava henkilökohtainen tiedosto, joka sisältää seuraavat tiedot:
Kun on tehty päätös pitkäaikaisen viisumin tai oleskeluluvan epäämisestä, koska hakijan katsotaan muodostavan uhkan yleiselle järjestykselle tai sisäiselle turvallisuudelle tai koska hakija on esittänyt vilpillisin keinoin hankittuja tai väärennettyjä tai muutettuja asiakirjoja, epäämispäätöksen tehneen viranomaisen on viipymättä luotava henkilökohtainen tiedosto, joka sisältää seuraavat tiedot:
Tarkistus 201
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 40 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
22 dartikla – 1 kohta – e alakohta
e.  sen luonnollisen henkilön sukunimi, etunimi ja osoite, johon hakemus perustuu;
(Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)
Tarkistus 202
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 40 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
22 dartikla – 1 kohta – f alakohta
f.  hakijan kasvokuva, jos mahdollista, reaaliaikaisena otettuna;
f.  hakijan kasvokuva reaaliaikaisesti otettuna;
Tarkistus 203
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 40 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
22 dartikla – 1 kohta – h alakohta
h.  tiedot, jotka osoittavat, että pitkäaikainen viisumi tai oleskelulupa on evätty, koska hakijan katsotaan muodostavan uhkan yleiselle järjestykselle, sisäiselle turvallisuudelle tai kansanterveydelle, tai koska hakija on esittänyt vilpillisin keinoin hankittuja tai väärennettyjä tai muutettuja asiakirjoja;
h.  tiedot, jotka osoittavat, että pitkäaikainen viisumi tai oleskelulupa on evätty, koska hakijan katsotaan muodostavan uhkan yleiselle järjestykselle tai sisäiselle turvallisuudelle, tai koska hakija on esittänyt vilpillisin keinoin hankittuja tai väärennettyjä tai muutettuja asiakirjoja;
Tarkistus 204
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 40 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
22 gartikla – 1 kohta
1.  Ulkorajojen ylityspaikoilla asetuksen (EU) 2016/399 mukaisesti suoritettavista tarkastuksista vastaavilla toimivaltaisilla viranomaisilla on oikeus tehdä hakuja käyttämällä asiakirjan numeroa yhdessä yhden tai useamman tämän asetuksen 22 c artiklan 2 alakohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitetun tiedon kanssa, mutta ainoastaan todentaakseen asiakirjan haltijan henkilöllisyyden ja/tai pitkäaikaisen viisumin tai oleskeluluvan aitouden ja voimassaolon sekä varmistaakseen, että henkilön ei katsota muodostavan asetuksen (EU) 2016/399 6 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitettua uhkaa minkään jäsenvaltion yleiselle järjestykselle, sisäiselle turvallisuudelle tai kansanterveydelle.
1.  Ulkorajojen ylityspaikoilla asetuksen (EU) 2016/399 mukaisesti suoritettavista tarkastuksista vastaavilla toimivaltaisilla viranomaisilla on oikeus tehdä hakuja käyttämällä asiakirjan numeroa yhdessä yhden tai useamman tämän asetuksen 22 c artiklan 2 alakohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitetun tiedon kanssa, mutta ainoastaan todentaakseen asiakirjan haltijan henkilöllisyyden ja/tai pitkäaikaisen viisumin tai oleskeluluvan aitouden ja voimassaolon sekä varmistaakseen, että henkilön ei katsota muodostavan asetuksen (EU) 2016/399 6 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitettua uhkaa minkään jäsenvaltion yleiselle järjestykselle tai sisäiselle turvallisuudelle.
Tarkistus 205
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 40 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
22 gartikla – 2 kohta – e alakohta
e)  22 c artiklan 2 alakohdan f alakohdassa tarkoitetut valokuvat.
e)  22 c artiklan 2 alakohdan f alakohdassa tarkoitetut kasvokuvat.
Tarkistus 206
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 40 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
22 hartikla – 1 kohta
1.  Viranomaisilla, joilla on toimivalta suorittaa jäsenvaltioiden alueella jäsenvaltioiden alueelle tuloa ja siellä oleskelua ja asumista koskevien edellytysten täyttymistä koskevia tarkastuksia, ja tapauksen mukaan myös poliisiviranomaisilla, on oikeus tehdä hakuja käyttämällä pitkäaikaisen viisumin tai oleskeluluvan numeroa yhdessä yhden tai useamman 22 c artiklan 2 alakohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitetun tiedon kanssa, mutta ainoastaan todentaakseen asiakirjan haltijan henkilöllisyyden ja pitkäaikaisen viisumin tai oleskeluluvan aitouden ja voimassaolon sekä varmistaakseen, että henkilön ei katsota muodostavan uhkaa minkään jäsenvaltion yleiselle järjestykselle, sisäiselle turvallisuudelle tai kansanterveydelle.
1.  Viranomaisilla, joilla on toimivalta suorittaa jäsenvaltioiden alueella jäsenvaltioiden alueelle tuloa ja siellä oleskelua ja asumista koskevien edellytysten täyttymistä koskevia tarkastuksia, on oikeus tehdä hakuja käyttämällä pitkäaikaisen viisumin tai oleskeluluvan numeroa yhdessä yhden tai useamman 22 c artiklan 2 alakohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitetun tiedon kanssa, mutta ainoastaan todentaakseen asiakirjan haltijan henkilöllisyyden ja pitkäaikaisen viisumin tai oleskeluluvan aitouden ja voimassaolon.
Tarkistus 207
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 40 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
22 hartikla – 2 kohta – e alakohta
e)  22 c artiklan 2 alakohdan f alakohdassa tarkoitetut valokuvat.
e)  22 c artiklan 2 alakohdan f alakohdassa tarkoitetut kasvokuvat.
Tarkistus 208
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 40 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
22 kartikla – 1 kohta
1.  Jäsenvaltioiden on nimettävä viranomaiset, joilla on valtuudet katsoa viisumitietojärjestelmään tallennettuja tietoja terrorismirikosten tai muiden vakavien rikosten torjumiseksi, havaitsemiseksi ja tutkimiseksi.
1.  Jäsenvaltioiden on nimettävä viranomaiset, joilla on valtuudet katsoa viisumitietojärjestelmään tallennettuja tietoja terrorismirikosten tai muiden vakavien rikosten torjumiseksi, havaitsemiseksi ja tutkimiseksi 22 n artiklassa tarkoitetussa asianmukaisessa ja tarkasti määritetyssä kehyksessä. Kyseiset viranomaiset saavat katsoa alle 12-vuotiaiden lasten tietoja vain suojellakseen kadonneita lapsia sekä lapsia, jotka ovat vakavien rikosten uhreja.
Tarkistus 209
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 40 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
22 kartikla – 2 kohta
2.  Kunkin jäsenvaltion on pidettävä luetteloa nimetyistä viranomaisista. Kunkin jäsenvaltion on annettava eu-LISAlle ja komissiolle ilmoitus nimetyistä viranomaisistaan, ja kukin jäsenvaltio voi milloin tahansa muuttaa ilmoitustaan tai korvata sen toisella ilmoituksella.
2.  Kunkin jäsenvaltion on pidettävä tarkasti rajoitettua luetteloa nimetyistä viranomaisista. Kunkin jäsenvaltion on annettava eu-LISAlle ja komissiolle ilmoitus nimetyistä viranomaisistaan, ja kukin jäsenvaltio voi milloin tahansa muuttaa ilmoitustaan tai korvata sen toisella ilmoituksella.
Tarkistus 210
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 40 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
22 lartikla – 2 kohta – 2 alakohta
Keskusyhteyspisteen on toimittava riippumattomasti suorittaessaan tämän asetuksen mukaisia tehtäviään, eikä se saa ottaa 1 kohdassa tarkoitetulta Europolin nimeämältä viranomaiselta vastaan tarkistamisen tuloksia koskevia ohjeita.
Keskusyhteyspisteen on toimittava täysin riippumattomasti suorittaessaan tämän asetuksen mukaisia tehtäviään, eikä se saa ottaa 1 kohdassa tarkoitetulta Europolin nimeämältä viranomaiselta vastaan tarkistamisen tuloksia koskevia ohjeita.
Tarkistus 211
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 40 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
22 martikla – 3 kohta
3.  Jos jälkikäteen tehtävässä tarkistuksessa todetaan, että viisumitietojärjestelmän tietoihin pääsylle ei ollut perusteita, kaikkien näihin tietoihin pääsyn saaneiden viranomaisten on poistettava viisumitietojärjestelmästä saamansa tiedot ja ilmoitettava keskusyhteyspisteille niiden poistamisesta.
3.  Jos jälkikäteen tehtävässä tarkistuksessa todetaan, että viisumitietojärjestelmän tietoihin pääsylle ei ollut perusteita, kaikkien näihin tietoihin pääsyn saaneiden viranomaisten on poistettava viisumitietojärjestelmästä saamansa tiedot välittömästi ja ilmoitettava keskusyhteyspisteille niiden poistamisesta.
Tarkistus 212
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 40 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
22 nartikla – 1 kohta – johdantokappale
1.  Nimetyt viranomaiset voivat päästä viisumitietojärjestelmän tietoihin, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:
1.  Rajoittamatta [yhteentoimivuudesta annetun] asetuksen (EU) 2018/XX 22 artiklan soveltamista nimetyt viranomaiset voivat päästä viisumitietojärjestelmän tietoihin, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:
Tarkistus 213
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 40 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
22 nartikla – 1 kohta – c a alakohta (uusi)
c a)  kun kyseessä on sormenjälkiä käyttäen tehtävä haku, ensin on käynnistetty haku muiden jäsenvaltioiden sormenjälkien automaattisessa tunnistamisjärjestelmässä päätöksen 2008/615/YOS mukaisesti, kun sormenjälkien vertailut ovat teknisesti käytettävissä, ja kyseinen haku on joko suoritettu täysin loppuun tai haku on käynnistetty mutta sitä ei ole suoritettu täysin loppuun 24 tunnin kuluttua sen käynnistämisestä.
Tarkistus 214
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 40 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
22 nartikla – 1 kohta – d alakohta
d)  jos haku CIR:stä on käynnistetty [yhteentoimivuudesta annetun] asetuksen 2018/XX 22 artiklan nojalla, kyseisen asetuksen 22 artiklan 5 kohdassa tarkoitetusta vastauksesta käy ilmi, että tietoja on tallennettu viisumitietojärjestelmään.”
d)  jos haku CIR:stä on käynnistetty [yhteentoimivuudesta annetun] asetuksen 2018/XX 22 artiklan nojalla, [[yhteentoimivuudesta annetun] asetuksen 22 artiklan] 5 kohdassa tarkoitetusta vastauksesta käy ilmi, että tietoja on tallennettu viisumitietojärjestelmään.”
Tarkistus 215
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 40 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
22 nartikla – 4 kohta – johdantokappale
3.  Pääsy viisumitietojärjestelmään on rajoitettava koskemaan hakuja, jotka tehdään seuraavilla henkilökohtaisessa tiedostossa olevilla tiedoilla:
3.  Pääsy viisumitietojärjestelmään on rajoitettava koskemaan hakuja, jotka tehdään seuraavilla hakemustiedostossa tai henkilökohtaisessa tiedostossa olevilla tiedoilla:
Tarkistus 216
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 40 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
22 nartikla – 3 kohta – a alakohta
a)  sukunimi tai sukunimet, etunimi tai etunimet, syntymäaika, kansalaisuus tai kansalaisuudet ja/tai sukupuoli;
a)  sukunimi tai sukunimet, etunimi tai etunimet, syntymävuosi, kansalaisuus tai kansalaisuudet ja/tai sukupuoli;
Tarkistus 217
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 40 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
22 nartikla – 3 a kohta (uusi)
3 a.  Komissio esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen sen tekniikan toteutettavuudesta, saatavuudesta, valmiudesta ja luotettavuudesta, jota tarvitaan, jotta kasvokuvia voidaan käyttää henkilöiden tunnistamiseksi.
Tarkistus 218
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 40 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
22 nartikla – 3 b kohta (uusi)
3 b.  Edellä 3 kohdan e alakohdassa tarkoitettu kasvokuva ei saa olla ainoa hakuehto.
Tarkistus 219
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 40 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
22 nartikla – 4 kohta
4.  Jos haku tuottaa osuman, pääsy viisumitietojärjestelmään koskee edellisessä kohdassa lueteltuja tietoja sekä muita henkilökohtaisen tiedoston tietoja, mukaan lukien minkä tahansa asiakirjan myöntämisestä, epäämisestä, mitätöimisestä, kumoamisesta tai pidentämisestä tallennetut tiedot. Pääsy 9 artiklan 4 alakohdan l alakohdassa tarkoitettuihin tietoihin, sellaisina kuin ne on tallennettu hakemustiedostoon, on annettava ainoastaan, jos perustellussa pyynnössä, joka on hyväksytty riippumattomassa tarkistuksessa, on nimenomaisesti pyydetty pääsyä kyseisiin tietoihin.
4.  Jos haku tuottaa osuman, pääsy viisumitietojärjestelmään koskee tämän artiklan 3 kohdassa lueteltuja tietoja sekä muita hakemustiedoston tai henkilökohtaisen tiedoston tietoja, mukaan lukien minkä tahansa asiakirjan myöntämisestä, epäämisestä, mitätöimisestä, kumoamisesta tai pidentämisestä tallennetut tiedot. Pääsy 9 artiklan 4 alakohdan l alakohdassa tarkoitettuihin tietoihin, sellaisina kuin ne on tallennettu hakemustiedostoon, on annettava ainoastaan, jos perustellussa pyynnössä, joka on hyväksytty riippumattomassa tarkistuksessa, on nimenomaisesti pyydetty pääsyä kyseisiin tietoihin.
Tarkistus 220
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 40 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
22 oartikla – 1 kohta
Poiketen siitä, mitä 22 n artiklan 1 kohdassa säädetään, nimettyjen viranomaisten ei tarvitse täyttää kyseisessä kohdassa säädettyjä viisumitietojärjestelmään pääsyn edellytyksiä, kun tarkoituksena on tunnistaa kadonneita, kaapattuja tai ihmiskaupan uhreiksi tunnistettuja henkilöitä, joiden osalta on perusteltu syy katsoa, että viisumitietojärjestelmän tietojen käyttö tukee heidän tunnistamistaan ja/tai edistää yksittäisten ihmiskauppatapausten tutkimista. Nimetyt viranomaiset voivat tällaisissa olosuhteissa tehdä hakuja viisumitietojärjestelmästä kyseisten henkilöiden sormenjäljillä.
Poiketen siitä, mitä 22 n artiklan 1 kohdassa säädetään, nimettyjen viranomaisten ei tarvitse täyttää kyseisessä kohdassa säädettyjä viisumitietojärjestelmään pääsyn edellytyksiä, kun tarkoituksena on tunnistaa kadonneita, kaapattuja tai ihmiskaupan uhreiksi tunnistettuja henkilöitä, erityisesti lapsia, joiden osalta on vakava syy katsoa, että viisumitietojärjestelmän tietojen käyttö tukee heidän tunnistamistaan ja edistää yksittäisten ihmiskauppatapausten tutkimista. Nimetyt viranomaiset voivat tällaisissa olosuhteissa tehdä hakuja viisumitietojärjestelmästä kyseisten henkilöiden sormenjäljillä.
Tarkistus 221
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 40 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
22 oartikla – 2 kohta
Jos kyseisten henkilöiden sormenjälkiä ei voida käyttää tai sormenjälkien perusteella tehty haku epäonnistuu, haku on tehtävä 9 artiklan 4 alakohdan a ja b alakohdassa tarkoitettujen tietojen perusteella.
Jos kyseisten henkilöiden sormenjälkiä ei voida käyttää tai sormenjälkien perusteella tehty haku epäonnistuu, haku on tehtävä 9 artiklan 4 alakohdan a ja b alakohdassa tai 22 c artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettujen tietojen perusteella.
Tarkistus 222
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 40 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
22 oartikla – 3 kohta
Jos haku tuottaa osuman, pääsy viisumitietojärjestelmään koskee kaikkia 9 artiklassa sekä 8 artiklan 3 ja 4 kohdassa tarkoitettuja tietoja.
Jos haku tuottaa osuman, pääsy viisumitietojärjestelmään koskee kaikkia 9 artiklassa, 22 c artiklassa tai 22 d artiklassa sekä 8 artiklan 3 ja 4 kohdassa tai 22 a artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja tietoja.
Tarkistus 223
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 40 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
22 partikla – 3 kohta
3.  Europolin nimeämä viranomainen voi esittää 22 k artiklan 3 kohdassa tarkoitetulle Europolin keskusyhteyspisteelle perustellun sähköisen pyynnön päästä kaikkiin tai tiettyihin viisumitietojärjestelmään tallennettuihin tietoihin. Saatuaan tietoihin pääsyä koskevan pyynnön Europolin keskusyhteyspiste tarkistaa, täyttyvätkö 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut edellytykset järjestelmään pääsemiseksi. Jos kaikki edellytykset täyttyvät, keskusyhteyspisteen asianmukaisesti valtuutettu henkilöstö käsittelee pyynnöt. Viisumitietojärjestelmästä haetut tiedot on välitettävä 22 l artiklan 1 kohdassa tarkoitetuille operatiivisille yksiköille siten, että tietoturvaa ei vaaranneta.
3.  Europolin nimeämä viranomainen voi esittää 22 l artiklan 2 kohdassa tarkoitetulle Europolin keskusyhteyspisteelle perustellun sähköisen pyynnön päästä kaikkiin tai tiettyihin viisumitietojärjestelmään tallennettuihin tietoihin. Saatuaan tietoihin pääsyä koskevan pyynnön Europolin keskusyhteyspiste tarkistaa, täyttyvätkö 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut edellytykset järjestelmään pääsemiseksi. Jos kaikki edellytykset täyttyvät, keskusyhteyspisteen asianmukaisesti valtuutettu henkilöstö käsittelee pyynnöt. Viisumitietojärjestelmästä haetut tiedot on välitettävä 22 l artiklan 1 kohdassa tarkoitetuille operatiivisille yksiköille siten, että tietoturvaa ei vaaranneta.
Tarkistus 224
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 40 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
22 qartikla – 1 kohta
1.  Kunkin jäsenvaltion ja Europolin on varmistettava, että kaikista tietojenkäsittelytapahtumista, jotka aiheutuvat III c luvun mukaisista viisumitietojärjestelmän tietoihin pääsyä koskevista pyynnöistä, tallennetaan lokitiedot tai niistä laaditaan asiakirjat pyynnön hyväksyttävyyden tarkistamiseksi sekä tietojenkäsittelyn lainmukaisuuden, tietojen eheyden ja tietoturvallisuuden valvomiseksi ja sisäisen valvonnan harjoittamiseksi.
1.  Kunkin jäsenvaltion ja Europolin on varmistettava, että kaikki tietojenkäsittelytapahtumat, jotka aiheutuvat III luvun mukaisista viisumitietojärjestelmän tietoihin pääsyä koskevista pyynnöistä, rekisteröidään tai dokumentoidaan pyynnön hyväksyttävyyden tarkistamiseksi, tietojenkäsittelyn lainmukaisuuden, tietojen eheyden ja turvallisuuden sekä perusoikeuksiin kohdistuvien mahdollisten vaikutusten valvomiseksi ja sisäisen valvonnan harjoittamiseksi.
Tietueet ja asiakirjat suojataan asianmukaisin toimin luvattoman pääsyn estämiseksi, ja ne poistetaan kahden vuoden kuluttua niiden luomisesta, paitsi jos niitä tarvitaan jo aloitetuissa valvontamenettelyissä.
Tarkistus 225
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 40 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
22 qartikla – 2 kohta – g alakohta
g)  kansallisten sääntöjen tai asetuksen (EU) 2016/794 mukainen haun tehneen virkamiehen ja tietojen haun määränneen virkamiehen yksilöllinen käyttäjätunnus.
g)  kansallisten sääntöjen tai asetuksen (EU) 2016/794 tai tarvittaessa asetuksen (EU) 2018/1725 mukaisen haun tehneen virkamiehen ja tietojen haun määränneen virkamiehen yksilöllinen käyttäjätunnus.
Tarkistus 226
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 40 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
22 qartikla – 3 kohta
3.  Lokitietoja ja asiakirjoja saa käyttää ainoastaan tietojenkäsittelyn lainmukaisuuden valvontaan sekä tietojen eheyden ja tietoturvallisuuden varmistamiseen. Tämän asetuksen 50 artiklassa tarkoitettua seurantaa ja arviointia varten saa käyttää ainoastaan lokitietoja, jotka eivät sisällä henkilötietoja. Pyynnön hyväksyttävyyden tarkistamisesta sekä tietojenkäsittelyn lainmukaisuuden, tietojen eheyden ja tietoturvallisuuden valvonnasta vastaavalla direktiivin (EU) 2016/680 41 artiklan 1 kohdan nojalla perustetulla valvontaviranomaisella on oltava pyynnöstä pääsy näihin lokitietoihin tehtäviensä hoitamista varten.
3.  Lokitietoja ja asiakirjoja saa käyttää ainoastaan tietojenkäsittelyn lainmukaisuuden valvontaan, perusoikeuksiin kohdistuvan vaikutuksen seurantaan sekä tietojen eheyden ja tietoturvallisuuden varmistamiseen. Tämän asetuksen 50 artiklassa tarkoitettua seurantaa ja arviointia varten saa käyttää ainoastaan lokitietoja, jotka eivät sisällä henkilötietoja. Tietojenkäsittelyn lainmukaisuuden, tietojen eheyden ja tietoturvallisuuden valvonnasta vastaavalla direktiivin (EU) 2016/680 41 artiklan 1 kohdan nojalla perustetulla valvontaviranomaisella on oltava pyynnöstä pääsy näihin lokitietoihin tehtäviensä hoitamista varten.
Tarkistus 227
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 40 alakohta
Asetus (EY) N:o 767/2008
22 ra artikla (uusi)
22 r  a artikla
Niiden henkilötietojen suoja, joihin on pääsy III b luvun mukaisesti
1.   Kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että direktiivin (EU) 2016/680 nojalla annettuja kansallisia lakeja, asetuksia ja hallinnollisia säännöksiä sovelletaan myös sen kansallisten viranomaisten pääsyyn VIS-järjestelmään tämän luvun mukaisesti, myös liittyen niiden henkilöiden oikeuksiin, joiden tietoihin näin päästään.
2.   Direktiivin (EU) 2016/680 41 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu valvontaviranomainen valvoo jäsenvaltioiden tämän luvun mukaisesti tapahtuvan henkilötietoihin pääsyn lainmukaisuutta, mukaan lukien henkilötietojen siirto VIS-järjestelmään ja VIS-järjestelmästä. Vastaavasti sovelletaan tämän asetuksen 41 artiklan 3 ja 4 kohtaa.
3.   Europolin on noudatettava tämän asetuksen nojalla suoritettavassa henkilötietojen käsittelyssä asetusta (EU) 2016/794, ja Euroopan tietosuojavaltuutetun on valvottava sitä.
4.   Henkilötietoja, joihin on pääsy VIS:ssä tämän luvun mukaisesti, voidaan käsitellä vain sen yksittäisen tapauksen torjumiseksi, havaitsemiseksi tai tutkimiseksi, jota varten jäsenvaltio tai Europol on tietoja pyytänyt.
5.   Eu-LISAn, nimettyjen viranomaisten, keskusyhteyspisteiden ja Europolin on säilytettävä 22 q artiklan mukaisesti hakuja koskevat lokitiedot, jotta direktiivin (EU) 2016/680 41 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu valvontaviranomainen ja Euroopan tietosuojavaltuutettu voivat valvoa unionin ja kansallisten tietosuojasääntöjen noudattamista tietojen käsittelyssä. Tällaisiin tarkoituksiin säilytettäviä henkilötietoja lukuun ottamatta henkilötiedot sekä hakuja koskevat tietueet on poistettava kaikista kansallisista ja Europolin tiedostoista 30 päivän kuluttua, ellei näitä tietoja ja tietueita tarvita käynnissä olevassa yksittäisessä rikostutkinnassa, jota varten jäsenvaltio tai Europol on tietoja pyytänyt.
Tarkistus 228
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – otsikko
Päätöksen 2004/512/EY muuttaminen
Päätöksen 2004/512/EY kumoaminen
Tarkistus 229
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta
Päätös 2004/512/EY
1 artikla – 2 kohta
Korvataan päätöksen 2004/512/EY 1 artiklan 2 kohta seuraavasti:
Kumotaan päätös 2004/512/EY. Viittauksia kyseiseen päätökseen pidetään viittauksina asetukseen (EY) N:o 767/2008, ja ne luetaan liitteessä 2 olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.
2.  Viisumitietojärjestelmä perustuu keskitettyyn arkkitehtuuriin ja muodostuu seuraavista:
a)  [yhteentoimivuudesta annetun asetuksen 2018/XX 17 artiklan 2 kohdan a alakohdassa] tarkoitettu yhteinen henkilötietorekisteri;
b)  keskusjärjestelmä, jäljempänä ’keskusviisumitietojärjestelmä’ (VIS);
c)  kussakin jäsenvaltiossa käytössä oleva rajapinta, jäljempänä ’kansallinen rajapinta’ (NI-VIS), jolla muodostetaan yhteys jäsenvaltion asianomaiseen keskusviranomaiseen, tai kussakin jäsenvaltiossa oleva yhdenmukainen kansallinen rajapinta (NUI), joka perustuu yhteisiin teknisiin eritelmiin, on samanlainen kaikissa jäsenvaltioissa ja mahdollistaa keskusjärjestelmän yhteyden jäsenvaltioiden kansallisiin infrastruktuureihin;
d)  VIS:n ja kansallisten rajapintojen välinen viestintäinfrastruktuuri;
e)  suojattu viestintäkanava VIS:n ja EES:n keskusjärjestelmän välillä;
f)  suojattu viestintäinfrastruktuuri VIS:n keskusjärjestelmän ja [yhteentoimivuudesta annetun asetuksen 2017/XX 6 artiklalla] perustetun eurooppalaisen hakuportaalin, [yhteentoimivuudesta annetun asetuksen 2017/XX 12 artiklalla] perustetun yhteisen biometrisen tunnistuspalvelun, [yhteentoimivuudesta annetun asetuksen 2017/XX 17 artiklalla] perustetun yhteisen henkilötietorekisterin ja [yhteentoimivuudesta annetun asetuksen 2017/XX 25 artiklalla] perustetun rinnakkaishenkilöllisyyksien tunnistimen keskusinfrastruktuurien välillä;
g)  mekanismi keskusviisumiviranomaisten välistä viisumihakemuksia koskevaa kuulemista ja tietojenvaihtoa varten (’VISMail’);
h)  liikenteenharjoittajien yhteyskeskus;
i)  suojattu verkkopalvelu, joka mahdollistaa viestinnän yhtäältä VIS:n ja toisaalta liikenteenharjoittajien yhteyskeskuksen ja kansainvälisten järjestelmien (Interpolin järjestelmät/tietokannat) välillä;
j)  raportoinnin ja tilastoinnin tietoarkisto.
VIS:n keskusjärjestelmä, yhdenmukaiset kansalliset rajapinnat, verkkopalvelu, liikenteenharjoittajien yhteyskeskus ja viestintäinfrastruktuuri jakavat ja käyttävät uudelleen niin pitkälti kuin se on teknisesti mahdollista EES:n keskusjärjestelmän, EES:n yhdenmukaisten kansallisten rajapintojen, ETIAS-järjestelmän liikenteenharjoittajien yhteyskeskuksen, EES-verkkopalvelun ja EES-viestintäinfrastruktruurin laitteisto- ja ohjelmistokomponentteja.
Tarkistus 230
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 1 kohta – 1 alakohta
Asetus (EY) N:o 810/2009
10 artikla – 3 kohta – c alakohta
c)  esitettävä valokuva asetuksessa (EY) N:o 1683/95 säädettyjen vaatimusten mukaisesti, tai ensimmäistä hakemusta jättäessään ja sen jälkeen vähintään 59 kuukauden välein tämän asetuksen 13 artiklassa säädettyjä vaatimuksia noudattaen;
c)  sallittava kasvokuvan ottaminen reaaliaikaisesti ensimmäistä hakemusta jättäessään ja sen jälkeen vähintään 59 kuukauden välein tämän asetuksen 13 artiklassa säädettyjä vaatimuksia noudattaen;
Tarkistus 231
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – a alakohta
Asetus (EY) N:o 810/2009
13 artikla – 2 kohta – 1 luetelmakohta
”– valokuva, joka otetaan reaaliaikaisesti ja tallennetaan digitaalisesti hakemusta esitettäessä;”.
”– kasvokuva, joka otetaan reaaliaikaisesti hakemusta esitettäessä;
Tarkistus 232
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – b alakohta
Asetus (EY) N:o 810/2009
13 artikla – 3 kohta – 1 alakohta
Jos hakijalta aiempaa hakemusta varten otetut sormenjäljet ja reaaliaikaisesti otettu riittävän laatuinen valokuva on tallennettu viisumitietojärjestelmään alle 59 kuukautta ennen uuden hakemuksen päivämäärää, nämä [tiedot] voidaan jäljentää seuraavaan hakemukseen.
Jos hakijalta aiempaa hakemusta varten otetut sormenjäljet ja reaaliaikaisesti otettu riittävän laatuinen valokuva on tallennettu viisumitietojärjestelmään alle 59 kuukautta ennen uuden hakemuksen päivämäärää, nämä [tiedot] jäljennetään seuraavaan hakemukseen.
Tarkistus 253
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – c alakohta
Asetus (EY) N:o 810/2009
13 artikla – 7 kohta – a alakohta
a)  alle 6-vuotiaat lapset;”.
a)  alle 6-vuotiaat lapset ja yli 70-vuotiaat henkilöt;”.
Tarkistus 233
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 1 kohta – 3 alakohta – b alakohta
Asetus (EY) N:o 810/2009
21 artikla – 3 a kohta – a alakohta
a)  SIS ja varastettuja ja kadonneita matkustusasiakirjoja koskeva Interpolin tietokanta SLTD, joista tarkistetaan, vastaako hakemusta varten käytetty matkustusasiakirja kadonneeksi tai varastetuksi ilmoitettua tai mitätöityä matkustusasiakirjaa ja vastaako hakemusta varten käytetty matkustusasiakirja Interpolin TDAWN-tietokannassa (Travel Documents Associated with Notices) olevaan tietueeseen kirjattua matkustusasiakirjaa;
a)  SIS ja varastettuja ja kadonneita matkustusasiakirjoja koskeva Interpolin tietokanta SLTD, joista tarkistetaan, vastaako hakemusta varten käytetty matkustusasiakirja kadonneeksi tai varastetuksi ilmoitettua tai mitätöityä matkustusasiakirjaa;
Tarkistus 234
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 1 kohta – 3 alakohta – b alakohta
Asetus (EY) N:o 810/2009
21 artikla – 1 kohta – g alakohta
g)  ECRIS-TCN-järjestelmä, josta tarkistetaan, vastaako hakija henkilöä, jonka tiedot on tallennettu kyseiseen tietokantaan terrorismirikosten tai muiden vakavien rikosten vuoksi;
Poistetaan.
Tarkistus 235
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 1 kohta – 4 alakohta
Asetus (EY) N:o 810/2009
21 aartikla – -1 kohta
-1.  Erityisten riski-indikaattoreiden on oltava algoritmi, joka mahdollistaa asetuksen (EU) 2016/679 4 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun profiloinnin vertaamalla sellaiseen hakemustiedostoon tallennettuja tietoja, jossa on turvallisuusriskiin, laittoman maahanmuuton riskiin tai suureen epidemiariskiin viittaavia erityisiä riski-indikaattoreita. Erityiset riski-indikaattorit kirjataan VIS:ään.
Tarkistus 236
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 1 kohta – 4 alakohta
Asetus (EY) N:o 810/2009
21 aartikla – 1 kohta – johdantokappale
1.  Turvallisuusriskin, laittoman maahanmuuton riskin tai suuren epidemiariskin arvioinnin on perustuttava seuraaviin tietoihin:
1.  Komissio antaa delegoidun säädöksen 51 a artiklan mukaisesti turvallisuusriskin, laittoman maahanmuuton riskin tai suuren epidemiariskin määrittelemiseksi tarkemmin seuraavien tietojen perusteella:
Tarkistus 237
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 1 kohta – 4 alakohta
Asetus (EY) N:o 810/2009
21 aartikla – 1 kohta – b alakohta
b)  viisumitietojärjestelmästä 45 a artiklan mukaisesti tuotetut tilastot, jotka osoittavat, että laittoman maahanmuuton riskin, turvallisuusriskin tai kansanterveyteen liittyvän riskin perusteella evättyjen viisumiakemusten osuudet ovat tavanomaisesta poikkeavia tietyssä matkustajaryhmässä;
b)  viisumitietojärjestelmästä 45 a artiklan mukaisesti tuotetut tilastot, jotka osoittavat, että laittoman maahanmuuton riskin tai turvallisuusriskin perusteella tietyn henkilön kohdalla evättyjen viisumihakemusten osuudet ovat tavanomaisesta poikkeavia;
Tarkistus 238
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 1 kohta – 4 alakohta
Asetus (EY) N:o 810/2009
21 aartikla – 2 kohta
2.  Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksen, joilla määritetään1 kohdassa tarkoitetut riskit. Tämä täytäntöönpanosäädös hyväksytään 52 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
Poistetaan.
Tarkistus 239
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 1 kohta – 4 alakohta
Asetus (EY) N:o 810/2009
21 aartikla – 3 kohta – johdantokappale
3.  Edellä olevan 2 kohdan nojalla määritettyjen erityisriskien pohjalta vahvistetaan erityiset riski-indikaattorit, jotka muodostuvat tietojen yhdistelmästä, johon kuuluu yksi tai useampi seuraavista tiedoista:
3.  Tämän asetuksen ja 1 kohdassa tarkoitetun delegoidun säädöksen nojalla määritettyjen erityisriskien pohjalta vahvistetaan erityiset riski-indikaattorit, jotka muodostuvat tietojen yhdistelmästä, johon kuuluu yksi tai useampi seuraavista tiedoista:
Tarkistus 240
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 1 kohta – 4 alakohta
Asetus (EY) N:o 810/2009
21 aartikla – 6 kohta
6.  Viisumiviranomaisten on käytettävä erityisiä riski-indikaattoreita arvioidessaan 21 artiklan 1 kohdan nojalla, aiheutuuko hakijasta laittoman maahanmuuton riski, riski jäsenvaltioiden turvallisuudelle tai suuri epidemiariski.
6.  Viisumiviranomaisten on käytettävä erityisiä riski-indikaattoreita arvioidessaan 21 artiklan 1 kohdan nojalla, aiheutuuko hakijasta laittoman maahanmuuton riski tai riski jäsenvaltioiden turvallisuudelle.
Tarkistus 241
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 1 kohta – 4 alakohta
Asetus (EY) N:o 810/2009
21 aartikla – 7 kohta
7.  Komissio tarkastelee säännöllisesti erityisiä riskejä ja erityisiä riski-indikaattoreita.
7.  Komissio ja Euroopan unionin perusoikeusvirasto tarkastelevat säännöllisesti erityisiä riskejä ja erityisiä riski-indikaattoreita.
Tarkistus 242
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 1 kohta – 4 a alakohta (uusi)
Asetus (EY) N:o 810/2009
39 artikla
4 a)  Korvataan 39 artikla seuraavasti:
39 artikla
39 artikla
Henkilöstön käyttäytyminen
Henkilöstön käyttäytyminen ja perusoikeuksien kunnioittaminen
1.  Jäsenvaltioiden konsulaattien on varmistettava, että hakijat otetaan vastaan kohteliaasti.
1.  Jäsenvaltioiden konsulaattien on varmistettava, että hakijat otetaan vastaan kohteliaasti. Konsulaattihenkilöstön on tehtäviään suorittaessaan täysimääräisesti kunnioitettava ihmisarvoa.
2.  Konsulaattihenkilöstön on tehtäviään suorittaessaan täysimääräisesti kunnioitettava ihmisarvoa. Kaikkien toimenpiteiden on oltava oikeassa suhteessa niiden tavoitteeseen nähden.
2.  Konsulaattihenkilöstön on täysimääräisesti kunnioitettava perusoikeuksia ja noudatettava Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustettuja periaatteita tehtäviään suorittaessaan. Kaikkien toimenpiteiden on oltava oikeassa suhteessa niiden tavoitteeseen nähden.
3.  Konsulaattihenkilöstö ei tehtäviään suorittaessaan saa syrjiä ketään sukupuolen, rodun, etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, vammaisuuden, iän tai sukupuolisen suuntautumisen vuoksi.
3.  Konsulaattihenkilöstö ei tehtäviään suorittaessaan saa syrjiä ketään sukupuolen, rodun, etnisen alkuperän, ihonvärin, yhteiskunnallisen alkuperän, geneettisten ominaisuuksien, kielen, poliittisten tai muiden mielipiteiden, kansalliseen vähemmistöön kuulumisen, varallisuuden, syntyperän, uskonnon tai vakaumuksen, vammaisuuden, iän tai sukupuolisen suuntautumisen vuoksi. Lapsen etu on asetettava etusijalle.”;
Tarkistus 243
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 1 kohta – 4 b alakohta (uusi)
Asetus (EY) N:o 810/2009
39 aartikla (uusi)
4 b)  Lisätään artikla seuraavasti:
”39 a artikla
Perusoikeudet
Jäsenvaltioiden on tätä asetusta soveltaessaan toimittava noudattaen täysimääräisesti unionin asiaa koskevaa oikeutta, mukaan lukien Euroopan unionin perusoikeuskirja, asian kannalta merkityksellistä kansainvälistä oikeutta, mukaan lukien Genevessä 28 päivänä heinäkuuta 1951 tehty pakolaisten oikeusasemaa koskeva yleissopimus, kansainvälisen suojelun saatavuuteen liittyviä velvoitteita, erityisesti palauttamiskiellon periaatetta, ja perusoikeuksia. Unionin oikeuden yleisten periaatteiden mukaisesti tämän asetuksen nojalla tehtävät päätökset on tehtävä tapauskohtaisin perustein. Lapsen etu on asetettava etusijalle.”;
Tarkistus 244
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 1 kohta – 5 a alakohta (uusi)
Asetus (EY) N:o 810/2009
51 aartikla (uusi)
5 a)  Lisätään artikla seuraavasti:
”51 a artikla
Siirretyn säädösvallan käyttäminen
1.   Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä tässä artiklassa säädetyin edellytyksin.
2.   Siirretään komissiolle … päivästä …kuuta … [tämän asetuksen voimaantulopäivä] viiden vuoden ajaksi 21 a artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.
3.   Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 21 a artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.
4.   Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.
5.   Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.
6.   Edellä 21 a artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.”
Tarkistus 245
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Asetus (EU) 2017/2226
13 artikla – 3 kohta
3.  Noudattaakseen Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen 26 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisia velvoitteitaan liikenteenharjoittajien on käytettävä verkkopalvelua sen tarkistamiseksi, onko lyhytaikainen viisumi voimassa, onko sallitut maahantulokerrat jo käytetty tai onko viisuminhaltija saavuttanut sallitun oleskelun enimmäiskeston taikka, tapauksen mukaan, onko viisumi voimassa kyseisen matkan määräsataman alueella. Liikenteenharjoittajan on annettava tämän asetuksen 16 artiklan 1 kohdan a, b ja c alakohdassa luetellut tiedot. Tämän perusteella verkkopalvelu antaa liikenteenharjoittajille vastauksen muodossa OK / NOT OK. Liikenteenharjoittajat voivat tallentaa lähetetyt tiedot ja saadun vastauksen sovellettavan lainsäädännön mukaisesti. Liikenteenharjoittajien on perustettava todentamisjärjestelmä sen varmistamiseksi, että vain valtuutetulla henkilöstöllä on pääsy verkkopalveluun. Muodossa OK / NOT OK annettua vastausta ei voida pitää päätöksenä sallia tai evätä maahantulo asetuksen (EU) 2016/399 nojalla.
3.  Noudattaakseen Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen 26 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisia velvoitteitaan liikenteenharjoittajien on käytettävä verkkopalvelua sen tarkistamiseksi, onko lyhytaikainen viisumi voimassa, onko sallitut maahantulokerrat jo käytetty tai onko viisuminhaltija saavuttanut sallitun oleskelun enimmäiskeston taikka, tapauksen mukaan, onko viisumi voimassa kyseisen matkan määräsataman alueella. Liikenteenharjoittajan on annettava tämän asetuksen 16 artiklan 1 kohdan a, b ja c alakohdassa luetellut tiedot. Tämän perusteella verkkopalvelu antaa liikenteenharjoittajille vastauksen muodossa OK / NOT OK. Liikenteenharjoittajat voivat tallentaa lähetetyt tiedot ja saadun vastauksen sovellettavan lainsäädännön mukaisesti. Liikenteenharjoittajien on perustettava todentamisjärjestelmä sen varmistamiseksi, että vain valtuutetulla henkilöstöllä on pääsy verkkopalveluun. Muodossa OK / NOT OK annettua vastausta ei voida pitää päätöksenä sallia tai evätä maahantulo asetuksen (EU) 2016/399 nojalla. Tapauksissa, joissa matkustajilta evätään pääsy liikennevälineeseen VIS-järjestelmästä tehdyn haun perusteella, liikenteenharjoittajien on ilmoitettava matkustajille asiasta ja siitä, miten he voivat käyttää oikeuksiaan tutustua VIS-järjestelmään tallennettuihin henkilötietoihin ja oikaista ja poistaa niitä.
Tarkistus 246
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 1 kohta – 2 a alakohta (uusi)
Asetus (EU) 2017/2226
14 artikla – 3 kohta
2 a)  Korvataan 14 artiklan 3 kohta seuraavasti:
3.  Jos on tarpeen tallentaa tietoja viisuminhaltijan maahantulo-/maastalähtötietueeseen tai päivittää niitä, rajaviranomaiset voivat hakea VIS:stä ja tuoda EES:ään tämän asetuksen 16 artiklan 2 kohdan c–f alakohdassa tarkoitetut tiedot tämän asetuksen 8 artiklan ja asetuksen (EY) N:o 767/2008 18 a artiklan mukaisesti.
3. Jos on tarpeen tallentaa tietoja viisuminhaltijan maahantulo-/maastalähtötietueeseen tai päivittää niitä, rajaviranomaiset voivat hakea VIS:stä ja tuoda EES:ään tämän asetuksen 16 artiklan 1 kohdan d alakohdan ja 2 kohdan c–f alakohdassa tarkoitetut tiedot tämän asetuksen 8 artiklan ja asetuksen (EY) N:o 767/2008 18 a artiklan mukaisesti.”;
Tarkistus 247
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 1 kohta – 2 b alakohta (uusi)
Asetus (EU) 2017/2226
15 artikla – 1 kohta
2 b)  Korvataan 15 artiklan 1 kohta seuraavasti:
1.  Jos on tarpeen luoda henkilökohtainen tiedosto tai päivittää 16 artiklan 1 kohdan d alakohdassa ja 17 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettu kasvokuva, kasvokuva on otettava reaaliaikaisena.
1. Jos on tarpeen luoda henkilökohtainen tiedosto tai päivittää 17 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettu kasvokuva, kasvokuva on otettava reaaliaikaisena.”;
Tarkistus 248
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 1 kohta – 2 c alakohta (uusi)
Asetus (EU) 2017/2226
15 artikla – 1 a kohta (uusi)
2 c)  Lisätään 15 artiklaan kohta seuraavasti:
”1 a. Jäljempänä olevassa 16 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettu kasvokuva haetaan VIS:stä ja tuodaan EES:ään.”;
Tarkistus 249
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 2 d alakohta (uusi)
Asetus (EU) 2017/2226
15 artikla – 5 kohta
2 d)  Kumotaan 15 artiklan 5 kohta.
5.   Komissio laatii kahden vuoden kuluttua EES:n käyttöönotosta kertomuksen VIS:ään tallennettujen kasvokuvien laatuvaatimuksista ja siitä, ovatko kasvokuvat senlaatuisia, että ne mahdollistavat biometrisen tunnistuksen, jos VIS:ään tallennettuja kasvokuvia käytetään rajalla ja jäsenvaltioiden alueen sisällä sellaisten kolmansien maiden kansalaisten henkilöllisyyden todentamiseen, joilta vaaditaan viisumi, ilman että näitä kasvokuvia tallennettaisiin EES:ään. Komissio toimittaa kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Jos komissio katsoo sen aiheelliseksi, kyseiseen kertomukseen liitetään lainsäädäntöehdotuksia, myös ehdotuksia tämän asetuksen, asetuksen (EY) N:o 767/2008 tai molempien muuttamisesta, VIS:ään tallennettujen kolmansien maiden kansalaisten kasvokuvien käyttämiseksi tässä kohdassa mainittuihin tarkoituksiin.
Tarkistus 250
Ehdotus asetukseksi
7 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Yhteentoimivuudesta annettu asetus 2018/XX
18 artikla – 1 kohta – b alakohta
b)  asetuksen (EY) N:o 767/2008 9 artiklan 4 alakohdan a, b ja c alakohdassa ja 9 artiklan 5 ja 6 alakohdassa, 22 c artiklan 2 alakohdan a–cc , f ja g alakohdassa sekä 22 d artiklan a, b, c, f ja g alakohdassa tarkoitetut tiedot;”.
b)  asetuksen (EY) N:o 767/2008 9 artiklan 4 alakohdan a–cc alakohdassa ja 9 artiklan 5 ja 6 alakohdassa, 22 c artiklan 2 alakohdan a–cc, f ja g alakohdassa sekä 22 d artiklan a, b, c, f ja g alakohdassa tarkoitetut tiedot;
Tarkistus 251
Ehdotus asetukseksi
9 artikla – 1 kohta
Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Sitä sovelletaan ... päivästä ...kuuta ... [kaksi vuotta voimaantulopäivästä] lukuun ottamatta 1 artiklan 6, 7, 26, 27, 33 ja 35 alakohdassa, 3 artiklan 4 alakohdassa ja 4 artiklan 1 alakohdassa annettuja täytäntöönpanosäädöksiä ja delegoituja säädöksiä koskevia säännöksiä, joita sovelletaan tämän asetuksen voimaantulopäivästä.
Komissio antaa ... päivänä ...kuuta ... [yksi vuosi tämän asetuksen voimaantulosta] Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän asetuksen täysimääräistä täytäntöönpanoa koskevien valmistelujen edistymisestä. Tässä kertomuksessa on oltava myös yksityiskohtaisia tietoja aiheutuneista kustannuksista sekä tietoja mahdollisista riskeistä, jotka voivat vaikuttaa kokonaiskustannuksiin.

Turvapaikka- ja maahanmuuttorahasto ***I
PDF 448kWORD 145k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 13. maaliskuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi turvapaikka- ja maahanmuuttorahaston perustamisesta (COM(2018)0471 – C8-0271/2018 – 2018/0248(COD))
P8_TA(2019)0175A8-0106/2019

Tätä tekstiä ei ole vielä julkaistu omalla kielelläsi. Voit tutustua PDF- tai Word-versioon napsauttamalla yllä oikealla olevaa kuvaketta.


Rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukiväline ***I
PDF 351kWORD 132k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 13. maaliskuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukivälineen perustamisesta yhdennetyn rajaturvallisuuden rahaston osaksi (COM(2018)0473 – C8-0272/2018 – 2018/0249(COD))
P8_TA(2019)0176A8-0089/2019

Tätä tekstiä ei ole vielä julkaistu omalla kielelläsi. Voit tutustua PDF- tai Word-versioon napsauttamalla yllä oikealla olevaa kuvaketta.


Sisäisen turvallisuuden rahasto ***I
PDF 308kWORD 111k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 13. maaliskuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi sisäisen turvallisuuden rahaston perustamisesta (COM(2018)0472 – C8-0267/2018 – 2018/0250(COD))
P8_TA(2019)0177A8-0115/2019

Tätä tekstiä ei ole vielä julkaistu omalla kielelläsi. Voit tutustua PDF- tai Word-versioon napsauttamalla yllä oikealla olevaa kuvaketta.


Tislattujen alkoholijuomien määritelmät, esittely ja merkinnät sekä tislattujen alkoholijuomien maantieteellisten merkintöjen suojaaminen ***I
PDF 415kWORD 128k
Päätöslauselma
Konsolidoitu teksti
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 13. maaliskuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi tislattujen alkoholijuomien määritelmistä, esittelystä ja merkinnöistä, tislattujen alkoholijuomien nimien käytöstä muiden elintarvikkeiden esittelyssä ja merkinnöissä sekä tislattujen alkoholijuomien maantieteellisten merkintöjen suojaamisesta (COM(2016)0750 – C8-0496/2017 – 2016/0392(COD))
P8_TA-PROV(2019)0178A8-0021/2018

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2016)0750),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 43 artiklan 2 kohdan sekä 114 artiklan 1 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0496/2017),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Italian senaatin toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan N:o 2 mukaisesti antaman perustellun lausunnon, jonka mukaan esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 29. maaliskuuta 2017 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 69 f artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 10. joulukuuta 2018 ja 27. helmikuuta 2019 päivätyillä kirjeillä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan mietinnön sekä kansainvälisen kaupan valiokunnan sekä maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan lausunnot (A8-0021/2018),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan(2);

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 13. maaliskuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/… antamiseksi tislattujen alkoholijuomien määritelmistä, kuvauksesta, esittelystä ja merkinnöistä, tislattujen alkoholijuomien nimien käytöstä muiden elintarvikkeiden esittelyssä ja merkinnöissä, tislattujen alkoholijuomien maantieteellisten merkintöjen suojaamisesta, maatalousperäisen etyylialkoholin ja maatalousperäisten tisleiden käytöstä alkoholijuomissa ja asetuksen (EY) N:o 110/2008 kumoamisesta

P8_TC1-COD(2016)0392


EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 43 artiklan 2 kohdan ja 114 artiklan 1 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(3),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä(4),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 110/2008(5) on osoittautunut tehokkaaksi tislattujen alkoholijuomien alan sääntelyvälineeksi. Viimeaikaisten kokemusten ja teknisten innovaatioiden, markkinoiden kehityksen ja kuluttajien muuttuvien odotusten perusteella on kuitenkin tarpeen päivittää tislattujen alkoholijuomien määritelmiä, kuvausta, esittelyä ja merkintöjä koskevat säännöt ja tarkistaa tislattujen alkoholijuomien maantieteellisten merkintöjen rekisteröinnin ja suojaamisen menetelmiä.

(2)  Tislattuihin alkoholijuomiin sovellettavilla säännöillä olisi pyrittävä toteuttamaan korkeatasoinen kuluttajansuoja, poistamaan tiedon epäsymmetriaa, estämään vilpilliset menettelyt ja edistämään markkinoiden avoimuutta ja tervettä kilpailua. Niillä olisi suojattava maine, jonka unionin tislatut alkoholijuomat ovat saavuttaneet unionissa ja maailmanmarkkinoilla, ottamalla jatkossakin huomioon tislattujen alkoholijuomien valmistuksessa käytetyt perinteiset käytännöt ja lisääntynyt kuluttajansuojan ja tiedotuksen tarve. Myös tekniset innovaatiot olisi otettava huomioon tislattujen alkoholijuomien osalta silloin, kun niillä voidaan parantaa tuotteiden laatua vaikuttamatta asianomaisten tislattujen alkoholijuomien perinteisiin ominaispiirteisiin.

(3)  Tislatut alkoholijuomat ovat unionin maatalousalalle merkittävä menekkialue, ja tislattujen alkoholijuomien tuotanto on vahvasti kytköksissä kyseiseen alaan. Tämä ▌kytkös määrää unionissa tuotettujen tislattujen alkoholijuomien laadun, turvallisuuden ja maineen. Siksi tätä vahvaa kytköstä maatalous- ja elintarvikealaan olisi korostettava sääntelykehyksessä.

(4)  Tislattuihin alkoholijuomiin sovellettavat säännöt ovat erityistapaus maatalous- ja elintarvikealan yleisten sääntöjen joukossa, ja niissä olisi myös otettava huomioon eri jäsenvaltioissa käytössä olevat perinteiset valmistusmenetelmät.

(5)  ▌Tässä asetuksessa olisi määritettävä selkeät kriteerit, jotka koskevat tislattujen alkoholijuomien määritelmiä, kuvausta, esittelyä ja merkintöjä sekä maantieteellisten merkintöjen suojaamista, ja sanottu ei kuitenkaan saisi rajoittaa unionin virallisten kielten ja kirjaimistojen moninaisuutta. Lisäksi tässä asetuksessa olisi vahvistettava säännöt, jotka koskevat maatalousperäisen etyylialkoholin ja maatalousperäisten tisleiden käyttöä alkoholijuomien valmistuksessa ja tislattujen alkoholijuomien virallisten nimien käyttöä elintarvikkeiden esittelyssä ja merkinnöissä.

(6)  Jotta voidaan täyttää kuluttajien odotukset ja noudattaa perinteisiä käytäntöjä, tislattujen alkoholijuomien valmistuksessa käytettävän etyylialkoholin ja tisleiden olisi oltava peräisin yksinomaan maataloudesta.

(7)  Kuluttajien etujen huomioon ottamiseksi tätä asetusta olisi sovellettava kaikkiin unionin markkinoille saatettaviin tislattuihin alkoholijuomiin riippumatta siitä, onko ne tuotettu jäsenvaltioissa vai kolmansissa maissa. Unionissa tuotettujen tislattujen alkoholijuomien maineen säilyttämiseksi ja parantamiseksi maailmanmarkkinoilla tätä asetusta olisi sovellettava myös tislattuihin alkoholijuomiin, joita tuotetaan unionissa vientiin.

(8)  ▌Tislattujen alkoholijuomien määritelmissä, niitä koskevissa teknisissä vaatimuksissa ja tislattujen alkoholijuomien luokittelemisessa olisi jatkossakin otettava huomioon perinteiset käytännöt. Lisäksi eräille tislatuille alkoholijuomille, jotka eivät sisälly luokkien luetteloon, olisi vahvistettava erityissäännöt.

(9)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksia (EY) N:o 1333/2008(6) ja (EY) N:o 1334/2008(7) olisi sovellettava myös tislattuihin alkoholijuomiin. On kuitenkin tarpeen säätää väriaineita ja aromeja koskevia lisäsääntöjä, joita olisi sovellettava ainoastaan tislattuihin alkoholijuomiin. Lisäksi on tarpeen säätää aromien, väriaineiden ja muiden sallittujen ainesosien laimentamista ja liuottamista koskevia lisäsääntöjä, joita olisi sovellettava ainoastaan alkoholijuomien valmistukseen.

(10)  Olisi annettava säännöt virallisista nimistä, joita unionin markkinoille saatettavista tislatuista alkoholijuomista on käytettävä sen varmistamiseksi, että virallisia nimiä käytetään yhdenmukaisella tavalla koko unionin alueella, ja kuluttajille annettavien tietojen avoimuuden turvaamiseksi.

(11)  Tislattujen alkoholijuomien alan merkittävyyden ja monitahoisuuden vuoksi on aiheellista vahvistaa tislattujen alkoholijuomien kuvausta, esittelyä ja merkintöjä koskevat erityissäännöt erityisesti virallisten nimien, maantieteellisten merkintöjen, yhdistettyjen ilmaisujen ja viittausten käytön osalta.

(12)  Tislattujen alkoholijuomien kuvaukseen, esittelyyn ja merkintöihin olisi sovellettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o 1169/2011(8), jollei tässä asetuksessa toisin säädetä. Tältä osin tislattujen alkoholijuomien alan merkittävyyden ja monitahoisuuden vuoksi on kuitenkin aiheellista säätää tässä asetuksessa asetuksen (EU) N:o 1169/2011 säännöksiä tiukempia erityissääntöjä, jotka koskevat tislattujen alkoholijuomien kuvausta, esittelyä ja merkintöjä. Näillä erityissäännöillä olisi myös estettävä ilmaisun ”tislattu alkoholijuoma” ja tislattujen alkoholijuomien virallisten nimien väärinkäyttö sellaisten tuotteiden osalta, jotka eivät ole tässä asetuksessa säädettyjen määritelmien ja vaatimusten mukaisia.

(13)  Jotta yhdistettyjen ilmaisujen ja viittausten käyttö olisi yhdenmukaista kaikissa jäsenvaltioissa ja jotta kuluttajille annettaisiin asianmukaista tietoa ja heitä voitaisiin suojella harhaanjohtavalta tiedolta, on tarpeen vahvistaa säännökset näiden ilmausten ja viittausten käytöstä tislattujen alkoholijuomien ja muiden elintarvikkeiden esittelyssä. Näillä säännöksillä on myös tarkoitus suojata tällä tavoin käytettyjen tislattujen alkoholijuomien mainetta.

(14)  Jotta kuluttajat saisivat asianmukaista tietoa, olisi vahvistettava säännökset, jotka koskevat tislattujen alkoholijuomien kuvausta, esittelyä ja merkintöjä, kun tislattuja alkoholijuomia pidetään sekoituksina (mixture) tai sekoitteina (blend).

(15)  Vaikka on tärkeää varmistaa, että tislattujen alkoholijuomien kuvauksessa, esittelyssä ja merkinnöissä ilmoitettu kypsytysaika tai ikä määrittää yleensä ainoastaan nuorinta alkoholiainesosaa, jäsenvaltioissa käytössä olevien perinteisten vanhentamismenetelmien huomioon ottamiseksi delegoiduilla säädöksillä olisi voitava säätää poikkeuksesta tähän yleiseen sääntöön ja asianmukaisista valvontamekanismeista, joita sovelletaan perinteisellä dynaamisella vanhentamismenetelmällä nimeltä ”criaderas y solera” tai ”solera e criaderas” valmistettuun brandyyn.

(16)  Oikeusvarmuuden vuoksi ja sen varmistamiseksi, että kuluttajat saavat asianmukaista tietoa, raaka-aineiden nimien tai adjektiivien käyttö tiettyjen tislattujen alkoholijuomien virallisina niminä ei saisi estää käyttämästä näitä raaka-aineiden nimiä tai adjektiiveja muiden elintarvikkeiden esittelyssä ja merkinnöissä. Samasta syystä saksan ilmaisun -”geist” käyttö tietyn tislattujen alkoholijuomien luokan virallisessa nimessä ei saisi estää kyseisen ilmaisun käyttöä muiden tislattujen alkoholijuomien virallista nimeä tai muiden alkoholijuomien nimeä täydentävänä kuvailevana nimenä edellyttäen, että tällainen käyttö ei johda kuluttajia harhaan.

(17)  Sen varmistamiseksi, että kuluttajat saavat asianmukaista tietoa, ja laadukkaiden valmistusmenetelmien edistämiseksi minkä tahansa tislatun alkoholijuoman viralliseen nimeen olisi voitava lisätä ilmaisu ”kuiva” tai ”dry”eli joko asianomaisen jäsenvaltion kielelle tai kielille käännetty ilmaisu tai tässä asetuksessa kursiivilla merkityn mukaisesti ilmaisu, jota ei ole käännetty, jos kyseistä tislattua alkoholijuomaa ei ole makeutettu. Koska on kuitenkin noudatettava periaatetta, jonka mukaan elintarviketiedot eivät saa olla harhaanjohtavia eivätkä etenkään antaa ymmärtää, että elintarvikkeella on erityisiä ominaisuuksia siitä huolimatta, että tosiasiassa kaikilla samanlaisilla elintarvikkeilla on kyseiset ominaisuudet, tätä sääntöä ei olisi sovellettava tislattuihin alkoholijuomiin, joita ei tämän asetuksen mukaan saa makeuttaa edes maun pyöristämiseksi; tällaisia ovat erityisesti whisky tai whiskey. Tätä sääntöä ei olisi sovellettava myöskään giniin, tislattuun giniin ja London giniin, joihin olisi edelleen sovellettava makeuttamista ja merkintöjä koskevia erityissääntöjä. Lisäksi sellaisten liköörien merkinnöissä, joille on ominaista etenkin kirpeä, karvas, pistävä, kitkerä, hapan tai sitrushedelmän maku, olisi voitava mainita ilmaisu ”kuiva” tai ”dry” riippumatta siitä, kuinka paljon niitä on makeutettu. Tällainen merkintä ei todennäköisesti johda kuluttajia harhaan, koska likööreiltä vaaditaan tiettyä vähimmäissokeripitoisuutta. Tämän vuoksi olisi liköörien tapauksessa täsmennettävä, että ilmaisu ”kuiva” tai ”dry” ei tarkoita, että kyseistä tislattua alkoholijuomaa ei ole makeutettu.

(18)  Jotta otettaisiin huomioon kuluttajien odotukset vodkaan käytettävistä raaka-aineista erityisesti perinteisissä vodkaa tuottavissa jäsenvaltioissa, olisi annettava asianmukaiset tiedot raaka-aineista, kun vodka on tuotettu muista maatalousperäisistä raaka-aineista kuin viljasta tai perunoista tai molemmista.

(19)  Jotta voidaan valvoa vanhentamismenetelmiä ja merkintäsääntöjä koskevan lainsäädännön soveltamista ja torjua petoksia, tislatun alkoholijuoman virallisen nimen ja kypsytysajan ilmoittamisesta sähköisissä hallinnollisissa asiakirjoissa olisi tehtävä pakollista.

(20)  Joissakin tapauksissa elintarvikealan toimijat ▌ haluavat ilmoittaa sellaisen tislatun alkoholijuoman lähtöpaikan ja tavaramerkin, jolla ei ole maatieteellistä merkintää, kiinnittääkseen kuluttajien huomion tuotteensa ominaisuuksiin. ▌Sen vuoksi olisi vahvistettava erityissäännökset, jotka koskevat alkuperämaan tai lähtöpaikan ilmoittamista tislattujen alkoholijuomien kuvauksessa, esittelyssä ja merkinnöissä. Lisäksi asetuksessa (EU) N:o 1169/2011 säädettyä velvollisuutta ilmoittaa pääainesosan alkuperämaa tai lähtöpaikka ei olisi sovellettava tislattujen alkoholijuomien tapauksessa, vaikka tislatun alkoholijuoman pääainesosan alkuperämaa tai lähtöpaikka ei olisi sama kuin kyseisen tislatun alkoholijuoman kuvauksessa, esittelyssä tai merkinnöissä ilmoitettu alkuperämaa tai lähtöpaikka.

(21)  Tiettyjen tislattujen alkoholijuomien maineen suojaamiseksi olisi annettava säännökset virallisten nimien kääntämisestä, transkriboinnista ja translitteroinnista vientitarkoituksiin.

(22)  Jotta voidaan varmistaa, että tätä asetusta sovelletaan johdonmukaisesti, olisi vahvistettava tislattujen alkoholijuomien ja niiden valmistuksessa käytettävän etyylialkoholin analysoinnissa sovellettavat unionin vertailumenetelmät.

(23)  Lyijypohjaisten kapselien ja lyijypohjaisten kalvojen käyttö tislattujen alkoholijuomien säiliöiden sulkimien päällä olisi edelleen kiellettävä, jotta estettäisiin saastumisriski, jonka kapselien tai kalvojen joutuminen vahingossa kosketuksiin tuotteiden kanssa aiheuttaa, ja ympäristöriski, jonka kyseisistä kapseleista tai kalvoista peräisin olevat, lyijyä sisältävät jätteet aiheuttavat.

(24)  On tärkeää ottaa asianmukaisesti huomioon teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyvistä näkökohdista tehty sopimus, jäljempänä ’TRIPS-sopimus’, ja erityisesti sen 22 ja 23 artikla, sekä tullitariffeja ja kauppaa koskeva yleissopimus, jäljempänä ’GATT-sopimus’, ja erityisesti sen kauttakulkuvapautta koskeva V artikla, jotka on hyväksytty neuvoston päätöksellä 94/800/EY(9). Jotta voidaan vahvistaa maantieteellisten merkintöjen suojaa ja tehostaa väärennösten torjuntaa, kyseistä suojaa olisi sovellettava näissä oikeudellisissa puitteissa myös unionin tullialueelle saapuviin tavaroihin, joita ei luovuteta vapaaseen liikkeeseen ja jotka asetetaan erityiseen tullimenettelyyn, kuten kauttakulkuun, varastointiin, erityiskäyttöön tai jalostukseen liittyvät menettelyt.

(25)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o 1151/2012(10) ei sovelleta tislattuihin alkoholijuomiin. Sen vuoksi olisi vahvistettava tislattujen alkoholijuomien maantieteellisten merkintöjen suojaa koskevat säännöt. Komission olisi rekisteröitävä maantieteelliset merkinnät ▌.

(26)  Olisi säädettävä menettelyistä unionin tai kolmannen maan maantieteellisten merkintöjen rekisteröimiseksi, muuttamiseksi ja mahdolliseksi peruuttamiseksi TRIPS-sopimuksen mukaisesti, ja samalla olisi ilman eri toimenpiteitä tunnustettava olemassa olevien unionissa suojattujen maantieteellisten merkintöjen asema. Jotta maantieteellisiä merkintöjä koskevat menettelysäännöt yhdenmukaistettaisiin kaikilla asianomaisilla aloilla, tällaisten tislattuja alkoholijuomia koskevien menettelyjen mallina olisi oltava asetuksessa (EU) N:o 1151/2012 säädetyt kattavammat ja laajalti käytetyt maataloustuotteita ja elintarvikkeita koskevat menettelyt siten, että samalla otetaan huomioon tislattujen alkoholijuomien erityispiirteet. Rekisteröintimenettelyjen yksinkertaistamiseksi ja sen varmistamiseksi, että tiedot ovat elintarvikealan toimijoiden ja kuluttajien saatavilla sähköisessä muodossa, olisi perustettava maantieteellisten merkintöjen sähköinen rekisteri. Asetuksen (EY) N:o 110/2008 mukaisesti suojattujen maantieteellisten merkintöjen olisi automaattisesti oltava suojattuja tämän asetuksen nojalla, ja ne olisi kirjattava sähköiseen rekisteriin. Komission olisi saatettava päätökseen asetuksen (EY) N:o 110/2008 liitteeseen III sisältyvien maantieteellisten merkintöjen tarkistaminen kyseisen asetuksen 20 artiklan mukaisesti.

(27)  Johdonmukaisuuden varmistamiseksi elintarvikkeiden, viinien ja maustettujen viinituotteiden maantieteellisten merkintöihin sovellettavien sääntöjen kanssa, maantieteellisenä merkintänä rekisteröidyn tislattujen alkoholijuomien eritelmät sisältävää asiakirjaa olisi kutsuttava ’teknisen asiakirjan’ sijasta ’tuote-eritelmäksi’. Tekniset asiakirjat, jotka sisältyvät asetuksen (EY) N:o 110/2008 mukaisiin hakemuksiin, olisi katsottava tuote-eritelmiksi.

(28)  Tavaramerkkien ja tislattujen alkoholijuomien maantieteellisten merkintöjen välistä suhdetta olisi selvennettävä epäämisen, mitätöimisen ja rinnakkaiskäytön osalta. Tällainen selventäminen ei saisi vaikuttaa kansallisen tason maantieteellisen merkinnän haltijoiden saamiin oikeuksiin eikä oikeuksiin, joiden olemassaolo perustuu kansainvälisiin sopimuksiin, joita jäsenvaltiot ovat tehneet ennen unionin suojajärjestelmän perustamista neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1576/89(11) mukaisesti.

(29)  Tislattujen alkoholijuomien alan maineen ja arvon ylläpitämiseksi on tärkeää säilyttää korkea laatutaso. Jäsenvaltioiden viranomaisten olisi oltava vastuussa sen varmistamisesta, että tämä laatutaso säilytetään tätä asetusta noudattamalla. Komission olisi voitava valvoa ja todentaa, että asetusta noudatetaan, jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano. Sen vuoksi komission ja jäsenvaltioiden olisi toimitettava toisilleen asiaankuuluvat tiedot.

(30)  Jäsenvaltioiden olisi laatupolitiikkaa soveltaessaan voitava antaa, erityisesti tislattujen alkoholijuomien korkean laatutason ja alan monipuolisuuden mahdollistamiseksi, tämän asetuksen säännöksiä tiukempia sääntöjä, jotka koskevat niiden alueella tuotettujen tislattujen alkoholijuomien tuotantoa, kuvausta, esittelyä ja merkintöjä.

(31)  Jotta voidaan ottaa huomioon kuluttajien muuttuvat tarpeet, teknologinen kehitys, asiaankuuluvien kansainvälisten standardien kehitys, tuotannon ja kaupan pitämisen taloudellisten edellytysten parantamistarve, perinteiset vanhentamismenetelmät ja ▌tuojina olevien kolmansien maiden lainsäädäntö ja jotta voidaan turvata tuottajien ja elintarvikealan toimijoiden oikeutetut edut maantieteellisten merkintöjen suojaamisen suhteen, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä ▌, jotka koskevat seuraavia: muutokset ja poikkeukset tislattuja alkoholijuomia koskeviin teknisiin määritelmiin ja vaatimuksiin, uusien makeuttavien tuotteiden hyväksyminen, brandyn kypsytysajan tai iän ilmoittamista koskevat poikkeukset ja vanhentamisprosessien valvonnasta vastaavien elinten julkisen rekisterin perustaminen, tislattujen alkoholijuomien maantieteellisten merkintöjen sähköisen rekisterin perustaminen ja kyseisen rekisterin muotoa ja sisältöä koskevat yksityiskohtaiset säännöt, maantieteellisen merkinnän suojahakemuksia ja alustavia kansallisia menettelyjä koskevat lisävaatimukset, komission suorittamat tutkimukset, vastaväitemenettely ja maantieteellisten merkintöjen peruuttaminen, tuote-eritelmän muuttamismenettelyn edellytykset ja vaatimukset sekä muutokset ja poikkeukset tiettyihin määritelmiin ja kuvausta, esittelyä ja merkintöjä koskeviin sääntöihin. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa(12) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(32)  Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa, joka koskee yhtenäisen asiakirjan julkaisemista Euroopan unionin virallisessa lehdessä sekä päätöksiä nimen rekisteröinnistä maantieteellisenä merkintänä silloin, kun ei ole toimitettu vastaväiteilmoitusta tai tutkittavaksi otettavaa perusteltua vastaväitettä tai kun on toimitettu tutkittavaksi otettava perusteltu vastaväite ja asiasta on päästy sopimukseen.

(33)  Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa, joka koskee seuraavia: säännöt uusien makeuttavien tuotteiden käytöstä, säännöt tiedoista, jotka jäsenvaltioiden on toimitettava vanhentamisprosessien valvontaa varten nimetyistä elimistä, alkuperämaan tai lähtöpaikan ilmoittaminen tislattujen alkoholijuomien kuvauksessa, esittelyssä tai merkinnöissä, säännöt suojattuja maantieteellisiä merkintöjä koskevan unionin tunnuksen käytöstä, yksityiskohtaiset tekniset säännöt etyylialkoholin, maatalousperäisten tisleiden ja tislattujen alkoholijuomien analysoinnissa sovellettavista unionin vertailumenetelmistä, maantieteellisten merkintöjen käyttöön liittyvien siirtymäkausien myöntäminen ja pidentäminen, sellaisten hakemusten hylkääminen, joissa rekisteröintiedellytyksiä ei täytetä jo ennen hakemuksen julkaisemista vastaväitemenettelyä varten, maantieteellisen merkinnän rekisteröinti tai vastaväitemenettelyä varten julkaistun rekisteröintihakemuksen hylkääminen, jos on esitetty vastaväite eikä asiasta ole päästy sopimukseen, tuote-eritelmään esitettyjen unionin muutosten hyväksyminen tai hylkääminen, maantieteellisen merkinnän rekisteröinnin peruuttamispyyntöjen hyväksyminen tai hylkääminen, tuote-eritelmän muoto sekä säännöt toimenpiteistä, jotka koskevat tuote-eritelmässä ilmoitettavia tietoja maantieteellisen alueen ja lopputuotteen välisestä yhteydestä, menettelyt, jotka liittyvät maantieteellisiä merkintöjä koskeviin hakemuksiin, vastaväitteisiin, muutoshakemuksiin ja muutosilmoituksiin sekä peruuttamisprosessiin, ja hakemusten, vastaväitteiden, muutoshakemusten, muutosilmoitusten ja peruuttamispyyntöjen muoto ja esittäminen, jäsenvaltioiden suorittamat tarkastukset ja todentamiset sekä tämän asetuksen soveltamiseksi vaihdettavat tiedot. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011(13) mukaisesti.

(34)  Euroopan unionin ja Japanin välisen talouskumppanuussopimuksen(14) täytäntöönpanon varmistamiseksi oli säädettävä poikkeuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/45/EY(15) liitteessä vahvistettuihin tislattujen alkoholijuomien nimellismääriin, jotta pannutislauksella tuotettu ja Japanissa pullotettu kertatislattu shochu voidaan saattaa unionin markkinoille perinteisissä japanilaisissa pulloko’oissa. Tämä poikkeus otettiin käyttöön Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2018/1670(16), ja sitä olisi sovellettava edelleen.

(35) Kun otetaan huomioon asetukseen (EY) N:o 110/2008 tarvittavien muutosten luonne ja laajuus, uusi oikeudellinen kehys on tarpeen oikeusvarmuuden, selkeyden ja avoimuuden parantamiseksi. Asetus (EY) N:o 110/2008 olisi siksi kumottava.

▌(36) Jotta suojeltaisiin asianomaisten tuottajien ja sidosryhmien oikeutettuja etuja hyötyä yhtenäisten asiakirjojen saamasta julkisuudesta uudessa oikeudellisessa kehyksessä, asetuksen (EY) N:o 110/2008 mukaisesti rekisteröityjä maantieteellisiä merkintöjä koskevat yhtenäiset asiakirjat olisi voitava julkaista asianomaisten jäsenvaltioiden pyynnöstä.

(37)  Koska maantieteellisiä merkintöjä koskevat säännöt parantavat talouden toimijoiden suojaa, näitä sääntöjä olisi sovellettava kahden viikon kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta. Olisi kuitenkin otettava käyttöön asianmukaiset järjestelyt, jotta helpotettaisiin sujuvaa siirtymistä asetuksessa (EY) N:o 110/2008 säädetyistä säännöistä tässä asetuksessa säädettyihin sääntöihin ▌.

(38)  Muiden kuin maantieteellisiä merkintöjä koskevien sääntöjen soveltamista varten olisi varmistettava, että varataan riittävästi aikaa asetuksessa (EY) N:o 110/2008 säädetyistä säännöistä tässä asetuksessa säädettyihin sääntöihin siirtymisen helpottamiseksi.

(39)   Tislattujen alkoholijuomien olemassa olevien varastojen kaupan pitäminen olisi edelleen sallittava tämän asetuksen soveltamispäivien jälkeen varastojen loppumiseen saakka,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

SOVELTAMISALA, MÄÄRITELMÄT ▌JA ▌TISLATTUJEN ALKOHOLIJUOMIEN LUOKAT

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

1.  Tässä asetuksessa vahvistetaan säännöt, jotka koskevat

–  tislattujen alkoholijuomien määritelmiä, kuvausta, esittelyä, merkintöjä ja tislattujen alkoholijuomien maantieteellisten merkintöjen suojaamista;

–  ▌alkoholijuomien valmistuksessa käytettyjä etyylialkoholia ja tisleitä; ja

–  tislattujen alkoholijuomien virallisten nimien käyttöä muiden elintarvikkeiden kuin tislattujen alkoholijuomien esittelyssä ja merkinnöissä.

2.  Tätä asetusta sovelletaan 1 kohdassa tarkoitettuihin tuotteisiin, jotka saatetaan markkinoille unionissa – riippumatta siitä, onko ne tuotettu unionissa vai kolmansissa maissa – tai jotka tuotetaan unionissa vientiä varten.

3.  Maantieteellisten merkintöjen suojaamisen osalta tämän assetuksen III lukua sovelletaan myös unionin tullialueelle saapuviin tavaroihin, joita ei luovuteta vapaaseen liikkeeseen siellä.

2 artikla

Tislattujen alkoholijuomien määritelmä ja niitä koskevat vaatimukset

Tässä asetuksessa ▌tislatulla alkoholijuomalla tarkoitetaan alkoholijuomaa, joka on seuraavien vaatimusten mukainen:

a)  se on tarkoitettu nautittavaksi;

b)  sillä on erityiset aistinvaraiset ominaisuudet;

c)  sen alkoholipitoisuus on vähintään 15 tilavuusprosenttia, lukuun ottamatta tislattuja alkoholijuomia, jotka ovat liitteessä I olevan luokan 39 vaatimusten mukaisia ;

d)  se on valmistettu joko

i)  suoraan käyttäen yksin tai yhdistelmänä jotakin seuraavista menetelmistä:

−  tislaamalla ▌käymistuotteita lisättyjen aromien tai makua antavien elintarvikkeiden kanssa tai ilman niitä,

−  maseroimalla tai käsittelemällä vastaavasti kasviperäisiä aineita maatalousperäisessä etyylialkoholissa, maatalousperäisessä tisleessä tai ▌ tislatussa alkoholijuomassa tai näiden yhdistelmässä,

−  lisäämällä maatalousperäiseen etyylialkoholiin, maatalousperäiseen tisleeseen tai tislattuun alkoholijuomaan yksin tai yhdistelmänä jotakin seuraavista:

−  aromit, joita käytetään asetuksen (EY) N:o 1334/2008 mukaisesti,

−  väriaineet, joita käytetään asetuksen (EY) N:o 1333/2008 mukaisesti,

−  muut sallitut ainesosat, joita käytetään asetusten (EY) N:o 1333/2008 ja (EY) N:o 1334/2008 mukaisesti,

−  ▌ makeuttavat tuotteet,

−  muut maataloustuotteet,

−  elintarvikkeet, tai

ii)  lisäämällä jotakin seuraavista yksin tai yhdistelmänä:

−  muut tislatut alkoholijuomat,

−  maatalousperäinen etyylialkoholi,

−  maatalousperäiset tisleet,

−  muut elintarvikkeet;

e)  se ei kuulu CN-koodiin 2203, 2204, 2205, 2206 eikä 2207;

f)   jos sen valmistuksessa on lisätty vettä, joka voi olla tislattua, demineralisoitua, ionivaihdettua tai pehmennettyä:

i)  kyseisen veden laatu on neuvoston direktiivin 98/83/EY(17) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/54/EY(18) mukainen; ja

ii)  tislatun alkoholijuoman alkoholipitoisuus on veden lisäämisen jälkeen yhä tämän artiklan c alakohdassa säädetyn tai liitteessä I asianomaisen tislattujen alkoholijuomien luokan osalta säädetyn, tilavuusprosentteina ilmaistun vähimmäisalkoholipitoisuuden mukainen.

3 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1)  ’virallisella nimellä’ asetuksen (EU) N:o 1169/2011 2 artiklan 2 kohdan n alakohdassa tarkoitettua nimeä, jolla tislattu alkoholijuoma saatetaan markkinoille;

2)  ’yhdistetyllä ilmaisulla’ alkoholijuoman kuvauksen, esittelyn ja merkintöjen ollessa kyseessä joko liitteessä I olevan tislattujen alkoholijuomien luokkien kyseisessä luokassa säädetyn virallisen nimen tai tislatun alkoholijuoman, josta kaikki lopputuotteen alkoholi on peräisin, maantieteellisen merkinnän ja jonkin tai joidenkin seuraavista yhdistelmää:

a)  yhden tai useamman sellaisen elintarvikkeen nimi, joka ei ole alkoholijuoma ja jota ei ole käytetty kyseisen tislatun alkoholijuoman valmistukseen liitteen I mukaisesti, tai kyseisistä nimistä johdetut adjektiivit;

b)  ilmaisu ”likööri” tai ”cream”;

3)  ’viittauksella’ liitteessä I olevissa tislattujen alkoholijuomien luokissa säädettyyn yhteen tai useampaan viralliseen nimeen tai yhteen tai useampaan tislattujen alkoholijuomien maantieteellisiin merkintöihin tehtyä suoraa tai välillistä viittausta, joka on muu kuin yhdistetyssä ilmaisussa tai 13 artiklan 2, 3 ja 4 kohdassa tarkoitetuissa ainesosaluetteloissa oleva maininta, seuraavien kuvauksessa, esittelyssä tai merkinnöissä:

a)  muu elintarvike kuin tislattu alkoholijuoma; tai

b)  tislattu alkoholijuoma, joka on liitteessä I olevien luokkien 33–40 vaatimusten mukainen;

4)  ’maantieteellisellä merkinnällä’ mainintaa, joka osoittaa tislatun alkoholijuoman olevan peräisin tietyltä maan alueelta taikka tietyltä kyseisen alueen seudulta tai paikkakunnalta, jos kyseisen tislatun alkoholijuoman tunnettu laatu, maine tai muu ominaisuus liittyy olennaisella tavalla tislatun alkoholijuoman maantieteelliseen alkuperään;

5)  ’tuote-eritelmällä’ maantieteellisen merkinnän suojahakemukseen liitettyä asiakirjaa, joka sisältää eritelmän, jonka mukainen tislatun alkoholijuoman on oltava ja josta asetuksessa (EY) N:o 110/2008 käytettiin nimitystä ’tekninen asiakirja’;

6)  ’ryhmällä’ asianomaisten tislattujen alkoholijuomien parissa työskentelevistä tuottajista tai jalostajista pääasiassa koostuvaa järjestöä sen oikeudellisesta muodosta riippumatta;

7)  ’yleisnimellä’ tislatun alkoholijuoman nimeä, josta on tullut geneerinen ja unionissa yleisesti käytetty tislatun alkoholijuoman nimi siitä huolimatta, että se liittyy paikkaan tai seutuun, jossa kyseistä tislattua alkoholijuomaa alun perin tuotettiin tai pidettiin kaupan;

8)  ’visuaalisella kentällä’ asetuksen (EY) N:o 1169/2011 2 artiklan 2 kohdan k alakohdassa määriteltyä nähtävissä olevaa kenttää;

9)  ’sekoittamisella’ (to mix) sellaisen tislatun alkoholijuoman, joka vastaa joko jotain liitteessä I olevaa tislattujen alkoholijuomien luokkaa tai jotain maantieteellistä merkintää, yhdistämistä yhden tai useamman seuraavista kanssa:

a)  muut tislatut alkoholijuomat, jotka eivät kuulu samaan liitteessä I olevaan tislattujen alkoholijuomien luokkaan;

b)  maatalousperäiset tisleet;

c)  maatalousperäinen etyylialkoholi;

10)  ’sekoituksella’ (mixture) tislattua alkoholijuomaa, joka on valmistettu sekoittamalla (mixing);

11)   ’sekoittamisella’ (to blend) kahden tai useamman sellaisen samaan luokkaan kuuluvan tislatun alkoholijuoman yhdistämistä, joiden koostumukset ovat erotettavissa toisistaan vain vähän yhden tai useamman seuraavan tekijän osalta:

a)  valmistusmenetelmä;

b)  käytetyt tislauslaitteistot;

c)  kypsytys- tai vanhentamisaika;

d)  maantieteellinen tuotantoalue;

tällä tavoin valmistettu tislattu alkoholijuoma kuuluu samaan tislatun alkoholijuoman luokkaan kuin alkuperäiset tislatut alkoholijuomat ennen sekoittamista;

12)  ’sekoitteella’ (blend) tislattua alkoholijuomaa, joka on valmistettu sekoittamalla (blending).

4 artikla

Tekniset määritelmät ja vaatimukset

Tässä asetuksessa sovelletaan seuraavia teknisiä määritelmiä ja vaatimuksia:

1)  ’kuvauksella’ tarkoitetaan tislatun alkoholijuoman merkinnöissä, esittelyssä ja pakkauksessa, sen kuljetuksen mukana seuraavissa asiakirjoissa, kaupallisissa asiakirjoissa, erityisesti kauppalaskuissa ja lähetysluetteloissa, ja sen mainonnassa käytettyjä ilmaisuja;

2)  ’esittelyllä’ tarkoitetaan ilmaisuja, joita käytetään tuotteen merkinnöissä ja pakkauksessa sekä mainonnassa ja myynninedistämisessä, kuvissa tai vastaavissa ja säiliöissä, mukaan lukien pullot ja sulkimet;

3)  ’merkinnöillä’ tarkoitetaan tuotteeseen liittyvää mainintaa, tietoa, tavaramerkkiä, kaupallista merkkiä, kuvaa tai tunnusta, joka on tehty mihin tahansa tällaista tuotetta seuraavaan tai siihen viittaavaan pakkaukseen, asiakirjaan, tiedotteeseen, etikettiin, renkaaseen tai kaulukseen;

4)  ’etiketillä’ tarkoitetaan mitä tahansa elintarvikkeen pakkaukseen tai säiliöön kirjoitettua, painettua, kaavaimella tehtyä, leimattua, kohokuvioitua, kuvioitua tai liitettyä lappua, merkkiä, kuvaa tai muuta kuvausta;

5)  ’pakkauksella’ tarkoitetaan suojakääreitä, pahvi- ja puulaatikoita, säiliöitä ja pulloja, joita käytetään tislattujen alkoholijuomien kuljetukseen tai myyntiin;

6)  ’tislauksella’ tarkoitetaan lämpökäsittelyyn perustuvaa erottelumenetelmää, johon kuuluu yksi tai useampi erotteluvaihe ja jonka tarkoituksena on tuottaa tiettyjä aistinvaraisia ominaisuuksia ja/tai nostaa alkoholipitoisuutta, riippumatta siitä, suoritetaanko kyseiset vaiheet normaalipaineessa vai tyhjiössä käytetystä tislauslaitteesta johtuen; tislaus voi olla kertatislausta, moninkertaista tislausta tai uudelleentislausta;

7)  ’maatalousperäisellä tisleellä’ tarkoitetaan alkoholipitoista nestettä, joka on valmistettu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen liitteessä I luetelluista maataloustuotteista ja alkoholikäymisen jälkeen tislattu, jolla ei ole etyylialkoholin ominaisuuksia ja jolla on edelleen käytetyistä raaka-aineista peräisin oleva aromi ja maku;

8)  ’makeuttamisella’ tarkoitetaan yhden tai useamman makeuttavan tuotteen käyttämistä tislattujen alkoholijuomien valmistuksessa;

9)  ’makeuttavalla tuotteella’ tarkoitetaan seuraavia:

a)  puolivalkoinen sokeri, valkoinen sokeri, erikoisvalkoinen sokeri, dekstroosi, fruktoosi, tärkkelyssiirappi, sokeriliuos, inverttisokeriliuos ja inverttisokerisiirappi, sellaisina kuin ne määritellään neuvoston direktiivin 2001/111/EY(19) liitteessä olevassa A osassa;

b)  puhdistettu tiivistetty rypäleen puristemehu, tiivistetty rypäleen puristemehu ja tuore rypäleen puristemehu;

c)  poltettu sokeri, joka valmistetaan sakkaroosista pelkästään kuumentamalla sitä valvotuissa olosuhteissa ilman emäksiä, mineraalihappoja tai muita kemiallisia lisäaineita;

d)  hunaja sellaisena kuin se määritellään neuvoston direktiivin 2001/110/EY(20) liitteessä I olevassa 1 osassa;

e)  johanneksenleipäpuusiirappi;

f)  muu luonnollinen hiilihydraatti, jolla on samanlainen vaikutus kuin a–e alakohdassa tarkoitetuilla tuotteilla.

10)  ’alkoholin lisäämisellä’ tarkoitetaan maatalousperäisen etyylialkoholin tai maatalousperäisten tisleiden tai näiden molempien lisäämistä tislattuun alkoholijuomaan; tällaiseen lisäämiseen ei lueta alkoholin käyttöä tislattujen alkoholijuomien valmistuksessa käytettävien väriaineiden, aromien tai muiden sallittujen ainesosien laimentamiseen tai liuottamiseen;

11)  ’kypsytyksellä’ tai ’vanhentamisella’ tarkoitetaan tislatun alkoholijuoman säilyttämistä tietyn aikaa tarkoituksenmukaisissa säiliöissä, jotta kyseisessä tislatussa alkoholijuomassa voi tapahtua sen erityisominaisuuksiin vaikuttavia luonnollisia reaktioita;

12)  ’maustamisella’ tarkoitetaan aromien tai makua antavien elintarvikkeiden lisäämistä tislattujen alkoholijuomien valmistuksessa yhdellä tai useammalla seuraavista prosesseista: alkoholin lisääminen, hauduttaminen, maserointi, alkoholikäyminen tai alkoholin tislaus yhdessä aromien tai makua antavien elintarvikkeiden kanssa;

13)  ’aromilla’ tarkoitetaan asetuksen (EY) N:o 1334/2008 3 artiklan 2 kohdan a alakohdassa määriteltyä aromia;

14)  ’aromiaineella’ tarkoitetaan asetuksen (EY) N:o 1334/2008 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa määriteltyä aromiainetta;

15)  ’luontaisella aromiaineella’ tarkoitetaan asetuksen (EY) N:o 1334/2008 3 artiklan 2 kohdan c alakohdassa määriteltyä luontaista aromiainetta;

16)  ’aromivalmisteella’ tarkoitetaan asetuksen (EY) N:o 1334/2008 3 artiklan 2 kohdan d alakohdassa määriteltyä aromivalmistetta;

17)  ’muulla aromilla’ tarkoitetaan asetuksen (EY) N:o 1334/2008 3 artiklan 2 kohdan h alakohdassa määriteltyä muuta aromia;

18)  ’makua antavalla elintarvikkeella’ tarkoitetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 178/2002(21) 2 artiklassa määriteltyä elintarviketta, jota käytetään tislattujen alkoholijuomien valmistuksessa pääasiassa tislattujen alkoholijuomien maustamistarkoituksessa;

19)  ’värjäämisellä’ tarkoitetaan yhden tai useamman väriaineen käyttämistä tislattujen alkoholijuomien valmistuksessa;

20)  ’väriaineilla’ tarkoitetaan asetuksen (EY) N:o 1333/2008 liitteessä I olevassa 2 kohdassa määriteltyjä väriaineita;

21)  ’sokerikulöörillä’ tarkoitetaan asetuksen (EY) N:o 1333/2008 liitteessä II olevassa B osassa tarkoitettua elintarvikelisäainetta, joka vastaa E-koodeja E 150a, E 150b, E 150c tai E 150d ja viittaa voimakkuudeltaan vaihtelevan ruskean värisiin värjäämistarkoituksessa käytettäviin tuotteisiin; se ei vastaa sokerimaista aromaattista tuotetta, joka saadaan kuumentamalla sokeria ja jota käytetään maustamistarkoituksessa;

22)  ’muilla sallituilla ainesosilla’ tarkoitetaan asetuksen (EY) N:o 1334/2008 mukaisesti sallittuja elintarvikkeiden ainesosia, joilla on aromaattisia ominaisuuksia, ja asetuksen (EY) N:o 1333/2008 mukaisesti sallittuja muita elintarvikelisäaineita kuin väriaineita;

23)  ’alkoholipitoisuudella tilavuusprosentteina’ tarkoitetaan tuotteen sisältämän puhtaan, 20 °C:n lämpötilassa mitatun alkoholin tilavuuden suhdetta kyseisen tuotteen kokonaistilavuuteen samassa lämpötilassa;

24)  ’haihtuvien aineiden pitoisuudella’ tarkoitetaan muiden haihtuvien aineiden kuin etyylialkoholin ja metanolin määrää yksinomaan tislaamalla valmistetussa tislatussa alkoholijuomassa.

5 artikla

Maatalousperäisen etyylialkoholin määritelmä ja sitä koskevat vaatimukset

Tässä asetuksessa maatalousperäisellä etyylialkoholilla tarkoitetaan nestettä, joka on seuraavien vaatimusten mukainen:

a)  se on valmistettu yksinomaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen liitteessä I luetelluista tuotteista;

b)  sillä ei ole muuta havaittavaa makua kuin sen valmistuksessa käytetyistä raaka-aineista peräisin oleva maku;

c)  sen vähimmäisalkoholipitoisuus tilavuusprosentteina on 96,0;

d)  sen jäämien enimmäispitoisuudet eivät ylitä seuraavia:

i)  kokonaishappopitoisuus (ilmaistuna etikkahappona): 1,5 grammaa hehtolitrassa 100-tilavuusprosenttista alkoholia;

ii)  esterit (ilmaistuna etyyliasetaattina): 1,3 grammaa hehtolitrassa 100-tilavuusprosenttista alkoholia;

iii)  aldehydit (ilmaistuna asetaldehydinä): 0,5 grammaa hehtolitrassa 100tilavuusprosenttista alkoholia;

iv)  korkeammat alkoholit (ilmaistuna 2-metyyli-1-propanolina): 0,5 grammaa hehtolitrassa 100-tilavuusprosenttista alkoholia;

v)  metanoli: 30 grammaa hehtolitrassa 100-tilavuusprosenttista alkoholia;

vi)  kuiva-aine: 1,5 grammaa hehtolitrassa 100-tilavuusprosenttista alkoholia;

vii)  haihtuvat typpeä sisältävät emäkset (ilmaistuna typpenä): 0,1 grammaa hehtolitrassa 100-tilavuusprosenttista alkoholia;

viii)  furfuraali: ei havaittavissa.

6 artikla

Alkoholijuomissa käytetyt etyylialkoholi ja tisleet

1.  Tislattujen alkoholijuomien valmistuksessa käytettävien etyylialkoholin ja tisleiden on oltava yksinomaan maatalousperäisiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen liitteessä I tarkoitetussa merkityksessä.

2.  ▌Alkoholijuomien valmistuksessa käytettävien väriaineiden, aromien tai muiden sallittujen ainesosien laimentamiseen tai liuottamiseen ei saa käyttää muuta alkoholia kuin maatalousperäistä etyylialkoholia, maatalousperäistä tislettä tai liitteessä I oleviin luokkiin 1–14 kuuluvia tislattuja alkoholijuomia. Tällaista alkoholia saa käyttää väriaineiden, aromien tai muiden sallittujen ainesosien laimentamiseen tai liuottamiseen vain sen verran kuin kyseiseen tarkoitukseen välttämättä tarvitaan.

3.  Alkoholijuomat eivät saa sisältää synteettistä alkuperää olevaa alkoholia eivätkä muuta alkoholia, joka ei ole maatalousperäistä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen liitteessä I tarkoitetussa merkityksessä.

7 artikla

Tislattujen alkoholijuomien luokat

1.  Tislatut alkoholijuomat on sijoitettava luokkiin tässä artiklassa säädettyjen yleisten sääntöjen ja liitteessä I vahvistettujen erityissääntöjen mukaisesti.

2.  Rajoittamatta liitteessä I ▌ olevien tislattujen alkoholijuomien luokkien 1–14 osalta vahvistettujen erityissääntöjen soveltamista, kyseisiin luokkiin kuuluvien tislattujen alkoholijuomien on oltava seuraavien vaatimusten mukaisia:

a)  ne on valmistettu alkoholikäymisellä ja tislaamalla yksinomaan vastaavan liitteessä I tislattujen alkoholijuomien luokan osalta säädetyistä raaka-aineista;

b)  niihin ei ole lisätty laimennettua eikä laimentamatonta alkoholia ▌;

c)  niitä ei ole maustettu;

d)  niitä ei ole värjätty muulla kuin sokerikulöörillä, jota voidaan käyttää vain kyseisten tislattujen alkoholijuomien värin mukauttamiseksi;

e)  niitä ei ole makeutettu muuten kuin tuotteen loppumaun pyöristämiseksi; makeuttavien tuotteiden enimmäispitoisuus inverttisokerina ilmaistuna ei saa ylittää kullekin luokalle liitteessä I vahvistettua kynnysarvoa;

f)  ne eivät sisällä muita ainesosia kuin sitä raaka-ainetta kokonaisena ja jalostamattomana, josta alkoholi on valmistettu, ja jota käytetään pääasiassa koristeena.

3.  Rajoittamatta liitteessä I ▌ olevien tislattujen alkoholijuomien luokkien 15–44 osalta vahvistettujen erityissääntöjen soveltamista, kyseisiin luokkiin kuuluvat tislatut alkoholijuomat voivat

a)  olla valmistettuja mistä tahansa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn s