Hakemisto 
Hyväksytyt tekstit
Torstai 28. maaliskuuta 2019 - Strasbourg 
Luettelo kolmansista maista, joiden kansalaisilla on oltava viisumi ulkorajoja ylittäessään, ja niistä kolmansista maista, joiden kansalaisia tämä vaatimus ei koske (Kosovo) ***I
 Ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laatu ***I
 Uudelleenjärjestelyä, maksukyvyttömyyttä ja veloista vapauttamista koskevien menettelyjen tehostaminen ***I
 Tiettyihin verkkolähetyksiin ja televisio- ja radio-ohjelmien edelleenlähetyksiin sovellettavat tekijänoikeuden ja lähioikeuksien käyttämistä koskevat säännöt ***I
 Luova Eurooppa -ohjelma (2021–2027) ***I
 Erasmus: unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelma ***I
 Kestävää sijoittamista helpottava kehys ***I
 Ennakkoarvio tuloista ja menoista varainhoitovuodeksi 2020 – Pääluokka I – Euroopan parlamentti
 Hätätilanne Venezuelassa
 Oikeusvaltioperiaatteen ja korruption torjunnan tilanne EU:ssa ja erityisesti Maltassa ja Slovakiassa
 Dieselgate-skandaalin viimeaikainen kehitys
 Päätös Euroopan rauhanrahaston perustamisesta

Luettelo kolmansista maista, joiden kansalaisilla on oltava viisumi ulkorajoja ylittäessään, ja niistä kolmansista maista, joiden kansalaisia tämä vaatimus ei koske (Kosovo) ***I
PDF 109kWORD 40k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 28. maaliskuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon vahvistamisesta kolmansista maista, joiden kansalaisilla on oltava viisumi ulkorajoja ylittäessään, ja niistä kolmansista maista, joiden kansalaisia tämä vaatimus ei koske, annetun asetuksen (EY) N:o 539/2001 muuttamisesta (Kosovo*) (COM(2016)0277 – C8-0177/2016 – 2016/0139(COD))
P8_TA(2019)0319A8-0261/2016

Tätä tekstiä ei ole vielä julkaistu omalla kielelläsi. Voit tutustua PDF- tai Word-versioon napsauttamalla yllä oikealla olevaa kuvaketta.


Ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laatu ***I
PDF 349kWORD 140k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 28. maaliskuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadusta (uudelleenlaadittu) (COM(2017)0753 – C8-0019/2018 – 2017/0332(COD))
P8_TA-PROV(2019)0320A8-0288/2018

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys – uudelleenlaatiminen)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2017)0753),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 192 artiklan 1 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0019/2018),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Tšekin edustajainhuoneen, Irlannin parlamentin, Itävallan liittoneuvoston ja Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentin alahuoneen toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan N:o 2 mukaisesti antamat perustellut lausunnot, joiden mukaan esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 12. heinäkuuta 2018 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon alueiden komitean 16. toukokuuta 2018 antaman lausunnon(2),

–  ottaa huomioon säädösten uudelleenlaatimistekniikan järjestelmällisestä käytöstä 28. marraskuuta 2001 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen(3),

–  ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnalle työjärjestyksen 104 artiklan 3 kohdan mukaisesti osoittaman 18. toukokuuta 2018 päivätyn kirjeen,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 104 ja 59 artiklan,

–  ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan mietinnön (A8-0288/2018),

A.  toteaa, että Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission oikeudellisista yksiköistä koostuvan neuvoa-antavan ryhmän mukaan komission ehdotus ei sisällä muita sisällöllisiä muutoksia kuin ne, jotka siinä on sellaisiksi yksilöity, ja siinä ainoastaan kodifioidaan aikaisemman säädöksen muuttumattomina säilyvät säännökset näiden muutosten kanssa säännösten asiasisältöä muuttamatta;

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan ja ottaa huomioon Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission oikeudellisista yksiköistä koostuvan neuvoa-antavan ryhmän suositukset(4);

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Komission teksti   Tarkistus
Tarkistukset 161, 187, 206 ja 213
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 2 kappale
(2)  Direktiivissä 98/83/EY asetetaan oikeudelliset puitteet, joiden tavoitteena on suojella ihmisten terveyttä ihmisten käyttöön tarkoitetun veden saastumisesta aiheutuvilta haitallisilta vaikutuksilta varmistamalla, että vesi on terveellistä ja puhdasta. Tällä direktiivillä olisi oltava sama tavoite. Tämän vuoksi on tarpeen vahvistaa unionin tasolla ne vähimmäisvaatimukset, jotka kyseiseen käyttöön tarkoitetun veden on täytettävä,. Jäsenvaltioiden olisi toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että ihmisten käyttöön tarkoitettu vesi ei sisällä pieneliöitä tai loisia tai mitään aineita, joista tietyissä tapauksissa voi olla vaaraa ihmisten terveydelle, ja että se täyttää mainitut vähimmäisvaatimukset.
(2)  Direktiivissä 98/83/EY asetetaan oikeudelliset puitteet, joiden tavoitteena on suojella ihmisten terveyttä ihmisten käyttöön tarkoitetun veden saastumisesta aiheutuvilta haitallisilta vaikutuksilta varmistamalla, että vesi on terveellistä ja puhdasta. Tällä direktiivillä olisi oltava sama tavoite, ja sillä olisi varmistettava tällaisen veden yleinen saatavuus kaikille unionissa. Tämän vuoksi on tarpeen vahvistaa unionin tasolla ne vähimmäisvaatimukset, jotka kyseiseen käyttöön tarkoitetun veden on täytettävä. Jäsenvaltioiden olisi toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että ihmisten käyttöön tarkoitettu vesi ei sisällä pieneliöitä tai loisia tai mitään aineita, joista tietyissä tapauksissa voi olla vaaraa ihmisten terveydelle, ja että se täyttää mainitut vähimmäisvaatimukset.
Tarkistus 2
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 2 a kappale (uusi)
(2 a)   Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle 2 päivänä joulukuuta 2015 annetun komission tiedonannon ”Kierto kuntoon – Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma” mukaisesti tässä direktiivissä olisi pyrittävä edistämään vesivarojen tehokasta käyttöä ja kestävyyttä kiertotaloutta koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi.
Tarkistus 3
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 2 b kappale (uusi)
(2 b)   Yhdistyneiden kansakuntien (YK) yleiskokous julisti 28 päivänä heinäkuuta 2010 ihmisten oikeuden veteen ja sanitaatioon ihmisoikeudeksi, ja siten puhtaan juomaveden saantia ei saisi rajoittaa loppukäyttäjän varattomuuden vuoksi.
Tarkistus 4
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 2 c kappale (uusi)
(2 c)   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY1 a ja tämän direktiivin on oltava johdonmukaisia.
_________________
1 a  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY, annettu 23 päivänä lokakuuta 2000, yhteisön vesipolitiikan puitteista (EYVL L 327, 22.12.2000, s. 1).
Tarkistus 5
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 2 d kappale (uusi)
(2 d)   Tässä direktiivissä asetettujen vaatimusten olisi vastattava kansallista tilannetta ja veden toimittajien olosuhteita jäsenvaltioissa.
Tarkistus 6
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 3 kappale
(3)  On tarpeen jättää tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle luonnolliset kivennäisvedet sekä lääkinnälliseen tarkoitukseen käytettävät vedet, sillä luonnolliset kivennäisvedet kuuluvat Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/54/EY68 soveltamisalaan ja lääkinnälliseen tarkoitukseen käytettävät vedet Euroopan parlamentin ja neuvoston 2001/83/EY69 soveltamisalaan. Direktiivissä 2009/43/EY käsitellään sekä kivennäisvesiä että lähdevesiä, ja niistä ainoastaan kivennäisvedet olisi jätettävä tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle. Direktiivin 2009/54/EY 9 artiklan 4 kohdan kolmannen alakohdan mukaisesti lähdevesien olisi noudatettava tämän direktiivin säännöksiä. Kun kyseessä on myyntiin tarkoitettu tai elintarviketeollisuudessa tai elintarvikkeiden valmistuksessa tai käsittelyssä käytetty pullotettu tai säiliöissä oleva ihmisten käyttöön tarkoitettu vesi, veden olisi noudatettava tämän direktiivin säännöksiä vaatimustenmukaisuuden määrittelykohtaan (eli hanaan) saakka, ja sitä olisi tämän jälkeen pidettävä elintarvikkeena Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) 178/200270 2 artiklan toisen alakohdan mukaisesti.
(3)  On tarpeen jättää tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle luonnolliset kivennäisvedet sekä lääkinnälliseen tarkoitukseen käytettävät vedet, sillä luonnolliset kivennäisvedet kuuluvat Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/54/EY68 soveltamisalaan ja lääkinnälliseen tarkoitukseen käytettävät vedet Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/83/EY69 soveltamisalaan. Direktiivissä 2009/43/EY käsitellään sekä kivennäisvesiä että lähdevesiä, ja niistä ainoastaan kivennäisvedet olisi jätettävä tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle. Direktiivin 2009/54/EY 9 artiklan 4 kohdan kolmannen alakohdan mukaisesti lähdevesien olisi noudatettava tämän direktiivin säännöksiä. Tätä velvoitetta ei pitäisi kuitenkaan ulottaa mikrobiologisiin muuttujiin, jotka esitetään tämän direktiivin liitteessä I olevassa A osassa. Kun kyseessä on myyntiin tarkoitettu tai elintarvikkeiden kaupallisessa tuotannossa, valmistuksessa tai käsittelyssä käytetty julkisesta vesihuollosta tai yksityisistä kaivoista peräisin oleva pullotettu tai säiliöissä oleva ihmisten käyttöön tarkoitettu vesi, veden olisi periaatteessa noudatettava edelleen tämän direktiivin säännöksiä vaatimustenmukaisuuden määrittelykohtaan saakka, ja sitä olisi tämän jälkeen pidettävä elintarvikkeena Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) 178/200270 2 artiklan toisen alakohdan mukaisesti. Sovellettavien elintarviketurvallisuutta koskevien vaatimusten täyttyessä jäsenvaltioiden toimivaltaisilla viranomaisilla olisi oltava valtuudet antaa lupa veden uudelleenkäyttöön elintarvikejalostusteollisuudessa.
_________________
_________________
68 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/54/EY, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2009, luontaisten kivennäisvesien hyödyntämisestä ja markkinoille saattamisesta (Uudelleenlaadittu toisinto) (EUVL L 164, 4.3.2006, s. 45).
68 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/54/EY, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2009, luontaisten kivennäisvesien hyödyntämisestä ja markkinoille saattamisesta (uudelleenlaadittu toisinto) (EUVL L 164, 26.6.2009, s. 45).
69 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/83/EY, annettu 6 päivänä marraskuuta 2001, ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisön säännöistä (EYVL L 311, 28.11.2001, s. 67).
69 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/83/EY, annettu 6 päivänä marraskuuta 2001, ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisön säännöistä (EYVL L 311, 28.11.2001, s. 67).
70 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 178/2002, annettu 28 päivänä tammikuuta 2002, elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustamisesta sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä (EYVL L 31, 1.2.2002, s. 1).
70 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 178/2002, annettu 28 päivänä tammikuuta 2002, elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustamisesta sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä (EYVL L 31, 1.2.2002, s. 1).
Tarkistus 7
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 4 kappale
(4)  Eurooppalaisen kansalaisaloitteen ”Vesi on perusoikeus”71 (Right2Water) johdosta käynnistettiin unionin laajuinen julkinen kuuleminen ja tehtiin sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta koskeva REFIT-arviointi direktiivistä 98/83/EY72. Sen perusteella oli selvää, että tietyt direktiivin 98/83/EY säännökset on saatettava ajan tasalle. Parantamisen varaa todettiin neljällä alalla: laatuun perustuvien muuttujien arvojen luettelo, riskiperusteisen lähestymistavan rajallinen käyttö, kuluttajatietoja koskevat epätäsmälliset säännökset sekä erot niiden materiaalien hyväksymisjärjestelmissä, jotka ovat kosketuksissa ihmisten käyttöön tarkoitetun veden kanssa. Lisäksi eurooppalaisessa kansalaisaloitteessa ”Vesi on perusoikeus” havaittiin erillisenä ongelmana se, että osalla väestöstä, erityisesti syrjäytyneillä ryhmillä, ei ole mahdollisuutta saada ihmisten käyttöön tarkoitettua vettä. Tämä on vastoin sitoumusta, joka tehtiin YK:n Agenda 2030 -ohjelmassa kestävän kehityksen tavoitteen 6 yhteydessä. Lopuksi on todettu yleinen tietoisuuden puute vesivuodoista, jotka johtuvat siitä, että vesi-infrastruktuurin huoltoon eikä uudistamiseen ole investoitu tarpeeksi. Tähän kiinnitettiin huomiota myös tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksessa vesi-infrastruktuurista73.
(4)  Eurooppalaisessa kansalaisaloitteessa ”Vesi on perusoikeus”71 (Right2Water) kehotettiin unionia lisäämään toimiaan, jotta varmistettaisiin veden yleinen saatavuus kaikille, ja sen johdosta käynnistettiin unionin laajuinen julkinen kuuleminen ja tehtiin sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta koskeva REFIT-arviointi direktiivistä 98/83/EY72. Sen perusteella oli selvää, että tietyt direktiivin 98/83/EY säännökset on saatettava ajan tasalle. Parantamisen varaa todettiin neljällä alalla: laatuun perustuvien muuttujien arvojen luettelo, riskiin perustuvan lähestymistavan rajallinen käyttö, kuluttajatietoja koskevat epätäsmälliset säännökset sekä erot niiden materiaalien hyväksymisjärjestelmissä, jotka ovat kosketuksissa ihmisten käyttöön tarkoitetun veden kanssa, ja tämän vaikutukset ihmisten terveyteen. Lisäksi eurooppalaisessa kansalaisaloitteessa ”Vesi on perusoikeus” havaittiin erillisenä ongelmana se, että osalla väestöstä heikoimmassa asemassa olevissa ja syrjäytyneissä ryhmissä on rajallinen mahdollisuus tai ei ole mahdollisuutta saada ihmisten käyttöön tarkoitettua edullista vettä. Edullisen veden saannin varmistaminen on myös YK:n Agenda 2030 -ohjelmassa kestävän kehityksen tavoitteen 6 yhteydessä annettu sitoumus. Euroopan parlamentti tunnusti tässä yhteydessä kaikkien oikeuden saada ihmisten käyttöön tarkoitettua vettä unionissa. Lopuksi on todettu yleinen tietoisuuden puute vesivuodoista, jotka johtuvat siitä, ettei vesi-infrastruktuurin huoltoon eikä uudistamiseen ole investoitu tarpeeksi, kuten myös tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksessa vesi-infrastruktuurista73 todetaan, ja siitä, ettei vedenjakelujärjestelmiä aina tunneta riittävän hyvin.
_________________
_________________
71 COM(2014)0177
71 COM(2014)0177.
72 SWD(2016)0428
72 SWD(2016)0248.
73 Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus SR 12/2017: ”Juomavesidirektiivin täytäntöönpano: veden laatu ja saatavuus ovat parantuneet Bulgariassa, Unkarissa ja Romaniassa, mutta investointitarpeet ovat yhä huomattavat”.
73 Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus nro 12/2017: ”Juomavesidirektiivin täytäntöönpano: veden laatu ja saatavuus ovat parantuneet Bulgariassa, Unkarissa ja Romaniassa, mutta investointitarpeet ovat yhä huomattavat”.
Tarkistus 8
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 4 a kappale (uusi)
(4 a)   YK:n kestävän kehityksen tavoitteen 6 mukaisten kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttamiseksi jäsenvaltioiden pitäisi olla velvollisia toteuttamaan toimintasuunnitelmia, joilla varmistetaan turvallisen ja edullisen juomaveden yleinen ja yhtäläinen saatavuus kaikille vuoteen 2030 mennessä.
Tarkistus 9
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 4 b kappale (uusi)
(4 b)   Euroopan parlamentti antoi 8 päivänä syyskuuta 2015 päätöslauselman eurooppalaisen kansalaisaloitteen Right2Water seurannasta.
Tarkistus 11
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 5 a kappale (uusi)
(5 a)   Ihmisten käyttöön tarkoitetulla vedellä on keskeinen rooli Euroopan unionin jatkuvissa pyrkimyksissä parantaa ihmisten terveyden ja ympäristön suojelua hormonitoimintaa häiritseviltä kemikaaleilta. Hormonitoimintaa häiritsevien yhdisteiden sääntely tässä direktiivissä on lupaava askel kohti unionin päivitettyä hormitoimintaa häiritseviä aineita koskevaa strategiaa, joka komission on nyt laadittava viipymättä.
Tarkistus 13
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 6 a kappale (uusi)
(6 a)  Jos ei ole riittävästi tieteellisiä tietoja, joiden perusteella voitaisiin määrittää ihmisten käyttöön tarkoitetussa vedessä olevasta aineesta ihmisten terveydelle aiheutuva riski tai sen puuttuminen tai tällaisen aineen sallittu määrä, tällainen aine olisi otettava varovaisuusperiaatteen perusteella tarkkailtavien aineiden luetteloon, kunnes saadaan selvempiä tieteellisiä tietoja. Siksi jäsenvaltioiden olisi valvottava tällaisia uusia muuttujia erikseen.
Tarkistus 14
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 6 b kappale (uusi)
(6 b)   Osoitinmuuttujat eivät vaikuta suoraan kansanterveyteen. Ne ovat kuitenkin tärkeä keino määrittää, miten veden tuotanto- ja jakelulaitokset toimivat, ja arvioida veden laatua. Ne voivat auttaa tunnistamaan veden käsittelyyn liittyviä toimintahäiriöitä ja myös merkittävästi lujittaa ja ylläpitää kuluttajien luottamusta veden laatuun. Sen vuoksi jäsenvaltioiden olisi valvottava niitä.
Tarkistus 15
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 7 kappale
(7)  Jos se on tarpeen ihmisten terveyden turvaamiseksi niiden alueella, jäsenvaltioiden olisi edellytettävä asettavan arvoja lisämuuttujille, joita ei ole sisällytetty liitteeseen I.
(7)  Jos se on tarpeen varovaisuusperiaatteen noudattamiseksi täysimääräisesti ja ihmisten terveyden turvaamiseksi niiden alueella, jäsenvaltioiden olisi edellytettävä asettavan arvoja lisämuuttujille, joita ei ole sisällytetty liitteeseen I.
Tarkistus 16
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 8 kappale
(8)  Ennaltaehkäisevää turvallisuussuunnittelua ja riskiin perustuvia osia tarkasteltiin direktiivissä 98/83/EY ainoastaan rajallisessa määrin. Riskiin perustuvan lähestymistavan ensimmäiset osat otettiin käyttöön vuonna 2015 direktiivillä (EU) 2015/1787, jolla muutettiin direktiiviä 98/83/EY siten, että jäsenvaltiot voivat poiketa perustamistaan seurantaohjelmista edellyttäen, että toteutetaan luotettavia riskinarviointeja, jotka voivat perustua WHO:n juomaveden laatua koskeviin suuntaviivoihin76. Nämä suuntaviivat, joissa esitetään niin sanottu Water Safety Plan -konsepti, ja standardi EN 15975–2, joka koskee juomavesijärjestelmien turvallisuutta, ovat kansainvälisesti tunnustettuja periaatteita, joihin ihmisten käyttöön tarkoitetun veden tuotanto ja jakelu sekä muuttujien seuranta ja analysointi perustuvat. Ne olisi säilytettävä tässä direktiivissä. Sen varmistamiseksi, että nämä periaatteet eivät rajoitu seurantakysymyksiin, ja jotta voidaan keskittää aikaa ja resursseja merkityksellisiin riskeihin ja kustannustehokkaisiin lähteitä koskeviin toimenpiteisiin sekä välttää analyysejä ja toimia, jotka liittyvät merkityksettömiin kysymyksiin, on syytä ottaa käyttöön kattava riskiin perustuva lähestymistapa koko toimitusketjussa aina vedenottoalueesta jakeluun ja hanaan asti. Lähestymistavan olisi koostuttava kolmesta osasta: ensinnäkin jäsenvaltioiden arviointi vedenottoalueeseen liittyvistä vaaroista (”vaaran arviointi”) WHO:n suuntaviivojen ja Water Safety Plan -käsikirjan77 mukaisesti; toiseksi veden toimittajien mahdollisuus mukauttaa seuranta pääasiallisiin riskeihin (”toimitukseen liittyvien riskien arviointi”); ja kolmanneksi jäsenvaltioiden suorittama arviointi mahdollisista riskeistä, jotka johtuvat kotitalouksien vedenjakelujärjestelmistä (esim. legionella tai lyijy) (”kotitalouksien vedenjakelujärjestelmiä koskeva riskin arviointi). Näitä arviointeja olisi tarkistettava säännöllisesti, muun muassa jotta voidaan vastata ilmastosta johtuviin äärimmäisiin sääilmiöihin, ihmisten toiminnan tunnettuihin muutoksiin vedenottoalueella tai lähteistä johtuviin häiriöihin. Riskiin perustuvalla lähestymistavalla varmistetaan tietojen jatkuva vaihto toimivaltaisten viranomaisten ja veden toimittajien välillä.
(8)  Ennaltaehkäisevää turvallisuussuunnittelua ja riskiin perustuvia osia tarkasteltiin direktiivissä 98/83/EY ainoastaan rajallisessa määrin. Riskiin perustuvan lähestymistavan ensimmäiset osat otettiin käyttöön vuonna 2015 direktiivillä (EU) 2015/1787, jolla muutettiin direktiiviä 98/83/EY siten, että jäsenvaltiot voivat poiketa perustamistaan seurantaohjelmista edellyttäen, että toteutetaan luotettavia riskin arviointeja, jotka voivat perustua WHO:n juomaveden laatua koskeviin suuntaviivoihin76. Nämä suuntaviivat, joissa esitetään niin sanottu Water Safety Plan -konsepti, ja standardi EN 15975–2, joka koskee juomavesijärjestelmien turvallisuutta, ovat kansainvälisesti tunnustettuja periaatteita, joihin ihmisten käyttöön tarkoitetun veden tuotanto ja jakelu sekä muuttujien seuranta ja analysointi perustuvat. Ne olisi säilytettävä tässä direktiivissä. Sen varmistamiseksi, että nämä periaatteet eivät rajoitu seurantakysymyksiin, ja jotta voidaan keskittää aikaa ja resursseja merkityksellisiin riskeihin ja kustannustehokkaisiin lähteitä koskeviin toimenpiteisiin sekä välttää analyysejä ja toimia, jotka liittyvät merkityksettömiin kysymyksiin, on syytä ottaa käyttöön kattava riskiin perustuva lähestymistapa koko toimitusketjussa aina vedenottoalueesta jakeluun ja hanaan asti. Lähestymistavan olisi perustuttava direktiivin 2000/60/EY nojalla saatuun tietoon ja toteutettuihin toimiin, ja siinä olisi otettava entistä paremmin huomioon ilmastonmuutoksen vaikutus vesivaroihin. Riskiin perustuvan lähestymistavan olisi koostuttava kolmesta osasta: ensinnäkin jäsenvaltioiden arviointi vedenottoalueeseen liittyvistä vaaroista (”vaaran arviointi”) WHO:n suuntaviivojen ja Water Safety Plan -käsikirjan77 mukaisesti; toiseksi veden toimittajien mahdollisuus mukauttaa seuranta pääasiallisiin riskeihin (”toimitukseen liittyvien riskien arviointi”); ja kolmanneksi jäsenvaltioiden suorittama arviointi mahdollisista riskeistä, jotka johtuvat sisäisistä vedenjakelujärjestelmistä (esim. legionella tai lyijy) erityisesti ensisijaisissa tiloissa (”sisäisiä vedenjakelujärjestelmiä koskeva riskin arviointi). Näitä arviointeja olisi tarkistettava säännöllisesti, muun muassa jotta voidaan vastata ilmastosta johtuviin äärimmäisiin sääilmiöihin, ihmisten toiminnan tunnettuihin muutoksiin vedenottoalueella tai lähteistä johtuviin häiriöihin. Riskiin perustuvalla lähestymistavalla varmistetaan tietojen jatkuva vaihto toimivaltaisten viranomaisten, veden toimittajien ja muiden sidosryhmien, myös pilaantumislähteen tai -riskin aiheuttajien, välillä. Riskiin perustuvaa lähestymistapaa olisi poikkeuksellisesti mukautettava erityisiin rajoitteisiin, joita liittyy veden suolanpoistoa harjoittaviin ja matkustajia kuljettaviin merialuksiin. Euroopan unionin jäsenvaltion lipun alla purjehtivat merialukset noudattavat kansainvälistä sääntelykehystä liikkuessaan kansainvälisillä vesillä. Lisäksi ihmisten käyttöön tarkoitetun veden kuljetukseen ja tuotantoon aluksilla liittyy erityisiä rajoitteita, jotka edellyttävät tämän direktiivin säännösten mukauttamista.
_________________
_________________
76 Guidelines for drinking water quality, Fourth Edition, World Health Organisation, 2011 http://www.who.int/water_sanitation_health/publications/2011/dwq_guidelines/en/index.html
76 Guidelines for drinking water quality, Fourth Edition, World Health Organisation, 2011 http://www.who.int/water_sanitation_health/publications/2011/dwq_guidelines/en/index.html
77 Water Safety Plan Manual: step-by-step risk management for drinking water suppliers, World Health Organisation, 2009, http://apps.who.int/iris/bitstream/10665/75141/1/9789241562638_eng.pdf
77 Water Safety Plan Manual: step-by-step risk management for drinking water suppliers, World Health Organisation, 2009, http://apps.who.int/iris/bitstream/10665/75141/1/9789241562638_eng.pdf
Tarkistus 17
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 8 a kappale (uusi)
(8 a)   Vesivarojen tehoton käyttö, erityisesti vesihuoltoinfrastruktuurin vuodot, johtaa ihmisten käyttöön tarkoitettujen niukkojen vesivarojen liikakäyttöön. Tämä rajoittaa merkittävästi jäsenvaltioiden mahdollisuuksia saavuttaa direktiivissä 2000/60/EY asetetut tavoitteet.
Tarkistus 18
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 9 kappale
(9)  Vaaran arviointia olisi ohjattava siten, että vähennetään tarvittavan käsittelyn tasoa ihmisten käyttöön tarkoitetun veden tuotannossa esimerkiksi vähentämällä paineita, jotka aiheuttavat ihmisten käyttöön tarkoitetun veden ottoon käytettyjen vesimuodostumien saastumista. Tätä varten jäsenvaltioiden olisi tunnistettava kyseisiin vesimuodostumiin liittyvät vaarat ja mahdolliset pilaantumislähteet sekä seurattava epäpuhtauksia, jotka ne katsovat merkityksellisiksi. Tähän voivat olla syynä havaitut vaarat (esimerkiksi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY78 yhteydessä tunnistetut mikromuovi, nitraatit, torjunta-aineet ja lääkkeet), luontainen esiintyminen vedenottoalueella (esim. arseeni) tai veden toimittajilta saadut tiedot (esim. tietyn muuttujan äkillinen lisääntyminen raakavedessä). Näitä muuttujia olisi käytettävä merkkiaineina, jotka käynnistävät toimivaltaisten viranomaisten toimet vesimuodostumiin kohdistuvien paineiden vähentämiseksi, kuten ennaltaehkäisy- ja hillitsemistoimet, (mukaan lukien tarvittaessa tutkimus terveyteen kohdistuvien vaikutusten ymmärtämiseksi), vesimuodostumien suojelemiseksi ja pilaantumislähteeseen tarttumiseksi. Toimet toteutetaan yhteistyössä veden toimittajien ja sidosryhmien kanssa.
(9)  Vaaran arvioinnissa riskin arviointiin olisi sovellettava kokonaisvaltaista lähestymistapaa, joka perustuu siihen nimenomaiseen tavoitteeseen, että tarvittavan käsittelyn tasoa vähennetään ihmisten käyttöön tarkoitetun veden tuotannossa esimerkiksi vähentämällä paineita, jotka aiheuttavat ihmisten käyttöön tarkoitetun veden ottoon käytettyjen vesimuodostumien pilaantumista tai pilaantumisriskin. Tätä varten jäsenvaltioiden olisi tunnistettava kyseisiin vesimuodostumiin liittyvät vaarat ja mahdolliset pilaantumislähteet sekä seurattava epäpuhtauksia, jotka ne katsovat merkityksellisiksi. Tähän voivat olla syynä havaitut vaarat (esimerkiksi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY78 yhteydessä tunnistetut mikromuovi, nitraatit, torjunta-aineet ja lääkkeet), luontainen esiintyminen vedenottoalueella (esim. arseeni) tai veden toimittajilta saadut tiedot (esim. tietyn muuttujan äkillinen lisääntyminen raakavedessä). Näitä muuttujia olisi käytettävä direktiivin 2000/60/EY mukaisesti merkkiaineina, jotka käynnistävät toimivaltaisten viranomaisten toimet vesimuodostumiin kohdistuvien paineiden vähentämiseksi, kuten ennaltaehkäisy- ja hillitsemistoimet, (mukaan lukien tarvittaessa tutkimus terveyteen kohdistuvien vaikutusten ymmärtämiseksi), vesimuodostumien suojelemiseksi ja pilaantumislähteeseen tai -riskiin tarttumiseksi. Toimet toteutetaan yhteistyössä kaikkien sidosryhmien, myös epäpuhtauksista tai mahdollisista epäpuhtauksien lähteistä vastuussa olevien sidosryhmien, kanssa. Jos jäsenvaltio havaitsee vaaran arvioinnissa, että tietyllä vedenottoalueella ei ole jotakin muuttujaa esimerkiksi siksi, että ainetta ei koskaan esiinny pohja- tai pintavedessä, jäsenvaltion olisi ilmoitettava siitä asiaankuuluville veden toimittajille ja sen olisi voitava sallia niiden vähentää kyseisen muuttujan seurantatiheyttä tai poistaa kyseinen muuttuja seurattavien muuttujien luettelosta tekemättä toimitukseen liittyvien riskien arviointia.
_________________
_________________
78 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY, annettu 23 päivänä lokakuuta 2000, yhteisön vesipolitiikan puitteista (EYVL L 327, 22.12.2000, s. 1).
78 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY, annettu 23 päivänä lokakuuta 2000, yhteisön vesipolitiikan puitteista (EYVL L 327, 22.12.2000, s. 1).
Tarkistus 19
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 11 kappale
(11)  Muuttujille asetettuja arvoja, joita käytetään arvioimaan ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laatua, on noudatettava siinä kohdassa, missä ihmisten käyttöön tarkoitettu vesi saatetaan asianomaisen kuluttajan käyttöön. Kotitalouksien vedenjakelujärjestelmät saattavat vaikuttaa ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laatuun. WHO toteaa, että unionissa legionella aiheuttaa kaikista vesivälitteisistä patogeeneista korkeimman rasituksen terveydelle. Se siirtyy lämpimän veden järjestelmissä hengitysteitse esimerkiksi suihkussa, ja liittyy sen vuoksi selkeästi kotitalouksien vedenjakelujärjestelmään. Yksipuolinen velvoite seurata kaikkia yksityisiä ja julkisia tiloja tämän patogeenin osalta johtaisi suhteettoman korkeisiin kustannuksiin, joten tätä kysymystä voidaan paremmin käsitellä kotitalouksien vedenjakelujärjestelmiä koskevassa riskin arvioinnissa. Lisäksi kotitalouksien vedenjakelujärjestelmiä koskevassa riskin arvioinnissa olisi tarkasteltava mahdollisia riskejä, joita aiheutuu ihmisten käyttöön tarkoitetun veden kanssa kosketuksiin joutuvista tuotteista ja materiaaleista. Kotitalouksien vedenjakelujärjestelmiä koskevassa riskin arvioinnissa olisi sen vuoksi keskitettävä seuranta ensisijaisiin tiloihin, arvioitava riskejä, jotka ovat peräisin kotitalouksien vedenjakelujärjestelmistä ja niihin liittyvistä tuotteista ja materiaaleista, ja todennettava niiden rakennustuotteiden suorituskyky, jotka ovat kosketuksissa ihmisten käyttöön tarkoitetun veden kanssa, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 305/201179 mukaisen suoritustasoilmoituksen perusteella. Lisäksi yhdessä suoritustasoilmoituksen kanssa on toimitettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/200680 31 ja 33 artiklassa tarkoitetut tiedot. Tämän arvioinnin perusteella jäsenvaltioiden olisi toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet muun muassa sen varmistamiseksi, että on toteutettu asianmukaiset valvonta- ja hallintotoimenpiteet (esim. taudinpurkausten yhteydessä) WHO:n81 ohjeiden mukaisesti ja että aineiden irtoaminen rakennustuotteista ei vaaranna ihmisten terveyttä. Jos näistä toimenpiteistä kuitenkin aiheutuisi rajoituksia tuotteiden ja materiaalien vapaalle liikkuvuudelle unionissa, nämä rajoitukset on perusteltava asianmukaisesti ja niiden on oltava ehdottoman oikeasuhtaisia eivätkä ne saa olla keino mielivaltaiseen syrjintään tai jäsenvaltioiden välisen kaupan peiteltyyn rajoittamiseen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EU) N:o 305/2011 soveltamista.
(11)  Muuttujille asetettuja arvoja, joita käytetään arvioimaan ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laatua, on noudatettava siinä kohdassa, missä ihmisten käyttöön tarkoitettu vesi saatetaan asianomaisen kuluttajan käyttöön. Sisäiset vedenjakelujärjestelmät saattavat vaikuttaa ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laatuun. WHO toteaa, että unionissa legionella aiheuttaa kaikista vesivälitteisistä patogeeneista korkeimman rasituksen terveydelle, erityisesti Legionella pneumophila -bakteeri, joka aiheuttaa suurimman osan legioonalaistautitapauksista unionissa. Se siirtyy lämpimän veden järjestelmissä hengitysteitse esimerkiksi suihkussa, ja liittyy sen vuoksi selkeästi sisäiseen vedenjakelujärjestelmään. Yksipuolinen velvoite seurata kaikkia yksityisiä ja julkisia tiloja tämän patogeenin osalta johtaisi suhteettoman korkeisiin kustannuksiin ja olisi vastoin toissijaisuusperiaatetta, joten tätä kysymystä voidaan paremmin käsitellä sisäisiä vedenjakelujärjestelmiä koskevassa riskin arvioinnissa keskittyen erityisesti ensisijaisiin tiloihin. Lisäksi sisäisiä vedenjakelujärjestelmiä koskevassa riskin arvioinnissa olisi tarkasteltava mahdollisia riskejä, joita aiheutuu ihmisten käyttöön tarkoitetun veden kanssa kosketuksiin joutuvista tuotteista ja materiaaleista. Sisäisiä vedenjakelujärjestelmiä koskevassa riskin arvioinnissa olisi sen vuoksi keskitettävä seuranta ensisijaisiin tiloihin, arvioitava riskejä, jotka ovat peräisin sisäisistä vedenjakelujärjestelmistä ja niihin liittyvistä tuotteista ja materiaaleista, jotka ovat kosketuksissa ihmisten käyttöön tarkoitetun veden kanssa. Lisäksi yhdessä suoritustasoilmoituksen kanssa on toimitettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/200680 31 ja 33 artiklassa tarkoitetut tiedot. Tämän arvioinnin perusteella jäsenvaltioiden olisi toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet muun muassa sen varmistamiseksi, että on toteutettu asianmukaiset valvonta- ja hallintotoimenpiteet (esim. taudinpurkausten yhteydessä) WHO:n81 ohjeiden mukaisesti ja että siirtyminen ihmisten käyttöön tarkoitetun veden kanssa kosketuksissa olevista aineista ja materiaaleista ei vaaranna ihmisten terveyttä.
_________________
_________________
79 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 305/2011, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2011, rakennustuotteiden kaupan pitämistä koskevien ehtojen yhdenmukaistamisesta ja neuvoston direktiivin 89/106/ETY kumoamisesta (EUVL L 88, 4.4.2011, s. 5).
80 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1907/2006, annettu 18 päivänä joulukuuta 2006, kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH), Euroopan kemikaaliviraston perustamisesta, direktiivin 1999/45/EY muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 793/93, komission asetuksen (EY) N:o 1488/94, neuvoston direktiivin 76/769/ETY ja komission direktiivien 91/155/ETY, 93/67/ETY, 93/105/EY ja 2000/21/EY kumoamisesta (EUVL L 396, 30.12.2006, s. 1).
80 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1907/2006, annettu 18 päivänä joulukuuta 2006, kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH), Euroopan kemikaaliviraston perustamisesta, direktiivin 1999/45/EY muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 793/93, komission asetuksen (EY) N:o 1488/94, neuvoston direktiivin 76/769/ETY ja komission direktiivien 91/155/ETY, 93/67/ETY, 93/105/EY ja 2000/21/EY kumoamisesta (EUVL L 396, 30.12.2006, s. 1).
81 ”Legionella and the prevention of Legionellosis”, World Health Organisation, 2007, http://www.who.int/water_sanitation_health/emerging/legionella.pdf
81 ”Legionella and the prevention of Legionellosis”, World Health Organisation, 2007, http://www.who.int/water_sanitation_health/emerging/legionella.pdf
Tarkistus 20
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 12 kappale
(12)  Direktiivin 98/83/EY säännöksillä käsittelyn, laitteiston ja materiaalien laadunvalvonnasta ei onnistuttu puuttumaan sisämarkkinoiden esteisiin, jotka liittyvät ihmisten käyttöön tarkoitetun veden kanssa kosketuksiin joutuvien rakennustuotteiden vapaaseen liikkuvuuteen. Kansalliset tuotehyväksynnät ovat edelleen käytössä, ja vaatimukset vaihtelevat jäsenvaltiosta toiseen. Tämän vuoksi valmistajien on vaikeaa ja kallista markkinoida tuotteitaan kaikkialla unionissa. Teknisten esteiden poisto voidaan saavuttaa tehokkaasti ainoastaan laatimalla yhdenmukaiset tekniset eritelmät ihmisten käyttöön tarkoitetun veden kanssa kosketuksiin joutuvia rakennustuotteita varten asetuksen (EU) N:o 305/2011 mukaisesti. Kyseisen asetuksen perusteella voidaan laatia eurooppalaisia standardeja, joilla yhdenmukaistetaan arviointimenetelmiä ihmisten käyttöön tarkoitetun veden kanssa kosketuksiin joutuvia rakennustuotteita varten, sekä raja-arvoja ja luokkia, jotka asetetaan suhteessa perusominaisuuden suoritustasoon. Tätä varten vuoden 2017 standardoinnin työohjelmaan82 on sisällytetty standardointipyyntö, joka koskee erityisesti standardointityötä ihmisten käyttöön tarkoitetun veden kanssa kosketuksiin joutuvien tuotteiden ja materiaalien hygieniaa ja turvallisuutta, asetuksen (EU) N:o 305/2011 mukaisesti, ja standardi on määrä antaa vuonna 2018. Tämän yhdenmukaistetun standardin julkaiseminen Euroopan unionin virallisessa lehdessä varmistaa rationaalisen päätöksenteon ihmisten käyttöön tarkoitetun veden kanssa kosketuksiin joutuvien rakennustuotteiden markkinoille saattamiselle tai saataville asettamiselle. Tämän seurauksena olisi poistettava ihmisten käyttöön tarkoitetun veden kanssa kosketuksiin joutuvia rakennustuotteita koskevat säännökset. Ne korvataan osittain säännöksillä kotitalouksien vedenjakelujärjestelmiä koskevasta riskin arvioinnista sekä asetuksen (EU) N:o 305/2011 mukaisilla yhdenmukaisilla standardeilla.
(12)  Direktiivin 98/83/EY säännöksillä käsittelyn, laitteiston ja materiaalien laadunvalvonnasta ei onnistuttu puuttumaan sisämarkkinoiden esteisiin, jotka liittyvät ihmisten käyttöön tarkoitetun veden kanssa kosketuksiin joutuvien rakennustuotteiden vapaaseen liikkuvuuteen, eikä tarjoamaan ihmisten terveyden riittävää suojelua. Kansalliset tuotehyväksynnät ovat edelleen käytössä, ja vaatimukset vaihtelevat jäsenvaltiosta toiseen. Tämän vuoksi valmistajien on vaikeaa ja kallista markkinoida tuotteitaan kaikkialla unionissa. Tämä tilanne johtuu siitä, ettei unionissa ole ihmisten käyttöön tarkoitetun veden kanssa kosketuksiin joutuvien kaikkien tuotteiden ja materiaalien hygieniaa koskevia vähimmäisvaatimuksia, jotka ovat ehdoton edellytys jäsenvaltioiden välisen vastavuoroisen tunnustamisen täysimääräiselle toteutumiselle. Teknisten esteiden poisto ja ihmisten käyttöön tarkoitetun veden kanssa kosketuksiin joutuvien kaikkien tuotteiden ja materiaalien vaatimustenmukaisuus unionin tasolla voidaan siksi saavuttaa tehokkaasti ainoastaan vahvistamalla laatua koskevat vähimmäisvaatimukset unionin tasolla. Tämän vuoksi näitä säännöksiä olisi lujitettava tällaisia tuotteita ja materiaaleja koskevalla yhdenmukaistamismenettelyllä. Tällaisen työn olisi perustuttava niiden jäsenvaltioiden kokemuksiin ja saavutuksiin, jotka ovat pyrkineet yhteistyössä jo joidenkin vuosien ajan sääntelyn lähentämiseen.
_________________
82 SWD(2016)0185
Tarkistus 21
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 13 kappale
(13)  Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että otetaan käyttöön seurantajärjestelmä sen tarkastamiseksi, että ihmisten käyttöön tarkoitettu vesi täyttää tämän direktiivin vaatimukset. Veden toimittajat suorittavat suurimman osan tämän direktiivin tarkoituksia varten suoritettavasta seurannasta. Veden toimittajille olisi suotava tietty joustavuus niiden muuttujien osalta, joita ne seuraavat veden toimitukseen liittyvien riskien arviointia varten. Jos muuttujaa ei havaita, veden toimittajien olisi voitava vähentää seurantatiheyttä tai lopettaa kyseisen muuttujan seuranta kokonaan. Veden toimitukseen liittyvien riskien arviointia olisi sovellettava useimpiin muuttujiin. Olisi kuitenkin aina seurattava keskeisen luettelon muuttujien arvoja tietyn vähimmäistiheyden mukaisesti. Direktiivissä asetetaan säännökset pääasiassa seurantatiheydestä velvoitteiden noudattamista koskevia tarkastuksia varten ja ainoastaan rajallisessa määrin säännöksiä, jotka koskevat seurantaa operationaalisia tarkoituksia varten. Veden toimittajien harkinnanvarainen lisäseuranta operationaalisia tarkoituksia varten voi olla tarpeen, jotta varmistetaan veden käsittelyn asianmukainen toiminta. Tämän osalta veden toimittajat voivat turvautua WHO:n ohjeisiin ja Water Safety Plan -käsikirjaan.
(13)  Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että otetaan käyttöön seurantajärjestelmä sen tarkastamiseksi, että ihmisten käyttöön tarkoitettu vesi täyttää tämän direktiivin vaatimukset. Veden toimittajat suorittavat suurimman osan tämän direktiivin tarkoituksia varten suoritettavasta seurannasta mutta tarvittaessa jäsenvaltioiden olisi selvennettävä, mille toimivaltaiselle viranomaiselle kuuluvat velvoitteet, jotka johtuvat tämän direktiivin saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä. Veden toimittajille olisi suotava tietty joustavuus niiden muuttujien osalta, joita ne seuraavat veden toimitukseen liittyvien riskien arviointia varten. Jos muuttujaa ei havaita, veden toimittajien olisi voitava vähentää seurantatiheyttä tai lopettaa kyseisen muuttujan seuranta kokonaan. Veden toimitukseen liittyvien riskien arviointia olisi sovellettava useimpiin muuttujiin. Olisi kuitenkin aina seurattava keskeisen luettelon muuttujien arvoja tietyn vähimmäistiheyden mukaisesti. Direktiivissä asetetaan säännökset pääasiassa seurantatiheydestä velvoitteiden noudattamista koskevia tarkastuksia varten ja ainoastaan rajallisessa määrin säännöksiä, jotka koskevat seurantaa operationaalisia tarkoituksia varten. Veden toimittajien harkinnanvarainen lisäseuranta operationaalisia tarkoituksia varten voi olla tarpeen, jotta varmistetaan veden käsittelyn asianmukainen toiminta. Tämän osalta veden toimittajat voivat turvautua WHO:n ohjeisiin ja Water Safety Plan -käsikirjaan.
Tarkistus 188
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 14 kappale
(14)  Kaikkien veden toimittajien, myös pienten veden toimittajien, olisi vähitellen noudatettava riskiin perustuvaa lähestymistapaa, koska direktiivin 98/83/EY arviointi osoitti puutteita tavassa, jolla veden toimittajat panevat sen täytäntöön, mikä joskus johtui tarpeettomista seurantatoimista johtuvista kustannuksista. Riskiperusteista lähestymistapaa sovellet olisi otettava huomioon turvallisuusnäkökohdat
(14)  Kaikkien veden toimittajien, myös erittäin pienten, pienten ja keskisuurten veden toimittajien, olisi vähitellen noudatettava riskiin perustuvaa lähestymistapaa, koska direktiivin 98/83/EY arviointi osoitti puutteita tavassa, jolla veden toimittajat panevat sen täytäntöön, mikä joskus johtui tarpeettomista seurantatoimista johtuvista kustannuksista, kun taas erittäin pienille toimittajille olisi voitava myöntää poikkeuksia. Riskiin perustuvaa lähestymistapaa sovellettaessa olisi otettava huomioon turvallisuusnäkökohdat ja aiheuttaja maksaa -periaatteeseen liittyvät huolenaiheet. Toimivaltaisen viranomaisen olisi tuettava pienempien toimittajien seurantatoimia antamalla asiantuntija-apua.
Tarkistus 24
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 14 a kappale (uusi)
(14 a)   Kansanterveyden suojelemiseksi mahdollisimman hyvin jäsenvaltioiden olisi varmistettava selvä ja tasapuolinen vastuunjako riskiin perustuvan lähestymistavan soveltamista varten kansallisen institutionaalisen ja oikeudellisen kehyksensä mukaisesti.
Tarkistus 25
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 15 kappale
(15)  Niissä tapauksissa, joissa tässä direktiivissä säädettyjä standardeja ei ole noudatettu, asianomaisen jäsenvaltion olisi välittömästi tutkittava, mistä tämä johtuu, ja varmistettava, että tarvittaviin veden laatua korjaaviin toimenpiteisiin ryhdytään mahdollisimman pian. Tapauksissa, joissa veden toimituksesta aiheutuu mahdollinen vaara ihmisten terveydelle, kyseisen veden toimitus olisi kiellettävä tai sen käyttöä olisi rajoitettava. Lisäksi on tärkeää selventää, että mikäli mikrobiologisia ja kemiallisia muuttujia koskevia vähimmäisvaatimuksia ei noudateta, jäsenvaltioiden on automaattisesti katsottava tämä mahdolliseksi vaaraksi ihmisten terveydelle. Jos korjaavien toimenpiteiden katsotaan olevan tarpeen juomaveden laadun palauttamiseksi, perussopimuksen 191 artiklan 2 kohdan mukaisesti on ensisijaisiksi katsottava sellaiset toimenpiteet, jotka vaikuttavat ongelmaan sen lähteellä.
(15)  Niissä tapauksissa, joissa tässä direktiivissä säädettyjä standardeja ei ole noudatettu, asianomaisen jäsenvaltion olisi välittömästi tutkittava, mistä tämä johtuu, ja varmistettava, että tarvittaviin veden laatua korjaaviin toimenpiteisiin ryhdytään mahdollisimman pian. Tapauksissa, joissa veden toimituksesta aiheutuu mahdollinen vaara ihmisten terveydelle, kyseisen veden toimitus olisi kiellettävä tai sen käyttöä olisi rajoitettava ja asianmukaista tietoa olisi annettava niille kansalaisille, joihin tilanne voisi vaikuttaa. Lisäksi, mikäli mikrobiologisia ja kemiallisia muuttujia koskevia vähimmäisvaatimuksia ei noudateta, jäsenvaltioiden olisi määritettävä, aiheutuuko arvojen ylittymisestä mahdollinen riski ihmisten terveydelle. Tätä varten jäsenvaltioiden olisi otettava erityisesti huomioon, kuinka paljon vähimmäisvaatimukset ylittyvät ja minkä tyyppisestä muuttujasta on kyse. Jos korjaavien toimenpiteiden katsotaan olevan tarpeen juomaveden laadun palauttamiseksi, perussopimuksen 191 artiklan 2 kohdan mukaisesti on ensisijaisiksi katsottava sellaiset toimenpiteet, jotka vaikuttavat ongelmaan sen lähteellä.
Tarkistus 26
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 15 a kappale (uusi)
(15 a)   On tärkeää estää se, että saastuneesta vedestä aiheutuu mahdollinen vaara ihmisten terveydelle. Siksi tällaisen veden jakelu olisi kiellettävä tai sen käyttöä olisi rajoitettava.
Tarkistus 27
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 16 kappale
(16)  Jäsenvaltioilla ei enää pitäisi olla lupaa poiketa tämän direktiivin säännöksistä. Poikkeukset jättivät alunperin jäsenvaltioille jopa yhdeksän vuotta aikaa ratkaista tilanne, jossa jonkin muuttujan arvoa ei noudatettu. Menettely osoittautui hankalaksi sekä jäsenvaltioille että komissiolle. Lisäksi joissakin tapauksissa se johti viivästyksiin korjaavien toimien toteuttamisessa, koska mahdollisuutta poikkeukseen pidettiin siirtymäkautena. Poikkeuksia koskeva säännös olisi sen vuoksi poistettava. Kun muuttujien arvoja ylitetään, korjaavia toimia koskevia säännöksiä olisi ihmisten terveyden suojelemiseksi sovellettava välittömästi ilman mahdollisuutta myöntää poikkeusta muuttujan arvosta. Poikkeuksia, jotka jäsenvaltiot ovat myöntäneet direktiivin 98/83/EY 9 artiklan mukaisesti ja joita edelleen sovelletaan tämän direktiivin voimaantulopäivänä, olisi kuitenkin edelleen sovellettava poikkeuksen voimassaolon loppuun saakka, mutta niitä ei tulisi uusia.
(16)  Jäsenvaltioilla pitäisi olla lupa poiketa tämän direktiivin säännöksistä. Poikkeukset jättivät alun perin jäsenvaltioille jopa yhdeksän vuotta aikaa ratkaista tilanne, jossa jonkin muuttujan arvoa ei noudatettu. Menettely on osoittautunut jäsenvaltioille hyödylliseksi direktiivin kunnianhimoisten tavoitteiden vuoksi. Olisi kuitenkin pantava merkille, että joissakin tapauksissa kyseinen menettely on johtanut viivästyksiin korjaavien toimenpiteiden toteuttamisessa, koska mahdollisuutta poikkeukseen pidettiin toisinaan siirtymäkautena. Kun otetaan huomioon, että laatua koskevia muuttujia olisi vahvistettava tässä direktiivissä ja että uusia epäpuhtauksia havaitaan entistä paremmin, mikä edellyttää tehostettuja arviointi-, valvonta- ja hallintatoimenpiteitä, olisi kuitenkin edelleen pidettävä voimassa poikkeusmenettely, joka soveltuu näihin olosuhteisiin, edellyttäen, ettei poikkeuksista aiheudu mahdollista vaaraa ihmisten terveydelle ja ettei ihmisten käyttöön tarkoitetun veden jakelusta kyseisellä alueella voida huolehtia millään muulla kohtuulliseksi katsotulla tavalla. Poikkeuksia koskevaa direktiivin 98/83/EY säännöstä olisi sen vuoksi muutettava sen varmistamiseksi, että jäsenvaltiot noudattavat tämän direktiivin vaatimuksia entistä nopeammin ja tehokkaammin. Poikkeuksia, jotka jäsenvaltiot ovat myöntäneet direktiivin 98/83/EY 9 artiklan mukaisesti ja joita edelleen sovelletaan tämän direktiivin voimaantulopäivänä, olisi edelleen sovellettava poikkeusmenettelyn aloittamishetkellä voimassa olleissa säännöksissä määriteltyjen järjestelyjen mukaisesti.
Tarkistus 28
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 17 kappale
(17)  Vastatessaan eurooppalaiseen kansalaisaloitteeseen ”Vesi on perusoikeus” vuonna 201483 komissio kehotti jäsenvaltioita varmistamaan vähimmäisvesihuollon saatavuuden kaikille kansalaisille Maailman terveysjärjestön (WHO) suositusten mukaisesti. Se myös sitoutui parantamaan ”koko väestön mahdollisuuksia turvallisen juomaveden […] saantiin ympäristöpolitiikan keinoin”84. Tämä vastaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteen 6 alatavoitetta ”varmistaa turvallisen ja edullisen juomaveden saatavuus kaikille”. Yhdenvertaisen vedensaannin käsite kattaa monia erilaisia kysymyksiä kuten saatavuuden (joka liittyy maantieteellisiin tekijöihin, infrastruktuurin puutteeseen tai väestön tiettyjen osien erityiseen tilanteeseen), laadun, hyväksyttävyyden tai kohtuuhintaisuuden. Veden kohtuuhintaisuuden osalta on syytä muistaa, että asetettaessa vesimaksuja direktiivissä 2000/60/EY esitetyn kustannusten kattamisen periaatteen mukaisesti jäsenvaltiot voivat ottaa huomioon väestön taloudellisten ja sosiaalisten olosuhteiden erot ja ne voivat sen vuoksi ottaa käyttöön sosiaaliperusteisia tariffeja tai toteuttaa toimenpiteitä, joilla suojataan sosioekonomisesti epäedullisessa asemassa olevia väestönosia. Tässä direktiivissä käsitellään erityisesti vedensaantia koskevia kysymyksiä, jotka liittyvät laatuun ja saatavuuteen. Näiden kysymysten käsittelemiseksi ja osana vastausta eurooppalaiseen kansalaisaloitteeseen sekä jotta voidaan edistää Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin85 periaatteen 20 toteutumista, jonka mukaan ”jokaisella on oikeus laadukkaisiin peruspalveluihin, joita ovat esimerkiksi vesihuolto”, jäsenvaltiot olisi velvoitettava puuttumaan vedensaantiin kansallisella tasolla mutta samalla niille olisi jätettävä harkintavaltaa sen osalta, millaisia toimenpiteitä toteutetaan. Tämä voidaan tehdä toimilla, joiden tavoitteena on esimerkiksi parantaa ihmisten käyttöön tarkoitetun veden saantia kaikille, esimerkiksi vapaasti käytettävissä olevat juomavesipisteet kaupungeissa, ja edistämällä ihmisten käyttöön tarkoitetun veden vapaata saatavuutta julkisissa rakennuksissa ja ravintoloissa.
(17)  Vastatessaan eurooppalaiseen kansalaisaloitteeseen ”Vesi on perusoikeus” vuonna 201483 komissio kehotti jäsenvaltioita varmistamaan vähimmäisvesihuollon saatavuuden kaikille kansalaisille Maailman terveysjärjestön (WHO) suositusten mukaisesti. Se myös sitoutui parantamaan ”koko väestön mahdollisuuksia turvallisen juomaveden […] saantiin ympäristöpolitiikan keinoin”84. Tämä vastaa Euroopan unionin perusoikeuskirjan 1 ja 2 artiklaa. Tämä vastaa myös YK:n kestävän kehityksen tavoitteen 6 alatavoitetta ”varmistaa turvallisen ja edullisen juomaveden saatavuus kaikille”. Yhdenvertaisen vedensaannin käsite kattaa monia erilaisia kysymyksiä kuten saatavuuden (joka liittyy maantieteellisiin tekijöihin, infrastruktuurin puutteeseen tai väestön tiettyjen osien erityiseen tilanteeseen), laadun, hyväksyttävyyden tai kohtuuhintaisuuden. Veden kohtuuhintaisuuden osalta on syytä muistaa, että asetettaessa vesimaksuja direktiivissä 2000/60/EY esitetyn kustannusten kattamisen periaatteen mukaisesti jäsenvaltiot voivat ottaa huomioon väestön taloudellisten ja sosiaalisten olosuhteiden erot ja ne voivat sen vuoksi ottaa käyttöön sosiaaliperusteisia tariffeja tai toteuttaa toimenpiteitä, joilla suojataan sosioekonomisesti epäedullisessa asemassa olevia väestönosia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta direktiivin 2000/60/EY 9 artiklan 4 kohdan soveltamista. Tässä direktiivissä käsitellään erityisesti vedensaantia koskevia kysymyksiä, jotka liittyvät laatuun ja saatavuuteen. Näiden kysymysten käsittelemiseksi ja osana vastausta eurooppalaiseen kansalaisaloitteeseen sekä jotta voidaan edistää Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin85 periaatteen 20 toteutumista, jonka mukaan ”jokaisella on oikeus laadukkaisiin peruspalveluihin, joita ovat esimerkiksi vesihuolto”, jäsenvaltiot olisi velvoitettava puuttumaan edullisen veden saantiin kansallisella tasolla mutta samalla niille olisi jätettävä tiettyä harkintavaltaa sen osalta, millaisia toimenpiteitä toteutetaan. Tämä voidaan tehdä toimilla, joiden tavoitteena on esimerkiksi parantaa ihmisten käyttöön tarkoitetun veden saantia kaikille, esimerkiksi pidättymällä tiukentamasta perusteettomasti veden laatua koskevia vaatimuksia kansanterveydellisistä syistä, mikä nostaisi kansalaisten vedestä maksamaa hintaa, tarjoamalla vapaasti käytettävissä olevia juomavesipisteitä kaupungeissa ja edistämällä ihmisten käyttöön tarkoitetun veden vapaata saatavuutta julkisissa rakennuksissa, ravintoloissa, kauppa- ja virkistyskeskuksissa ja erityisesti kauttakulkualueilla ja alueilla, joilla liikkuu paljon ihmisiä, kuten rautatie- ja lentoasemilla. Jäsenvaltioiden olisi voitava vapaasti määrittää tällaisten välineiden sopiva yhdistelmä erityinen kansallinen tilanteensa huomioon ottaen.
_________________
_________________
83 COM(2014)0177
83 COM(2014)0177.
84 COM(2014)0177, s. 12.
84 COM(2014)0177, s. 12.
85 Toimielinten välinen julistus Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista (2017/C 428/09), 17.11 2017 (EUVL C 428, 13.12.2017, s. 10).
85 Toimielinten välinen julistus Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista (2017/C 428/09), 17.11 2017 (EUVL C 428, 13.12.2017, s. 10).
Tarkistus 29
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 18 kappale
(18)  Euroopan parlamentti totesi päätöslauselmassaan eurooppalaisen kansalaisaloitteen Right2Water seurannasta86, että ”jäsenvaltioiden tulisi kiinnittää erityistä huomiota yhteiskunnan haavoittuviin ryhmiin”87. Vähemmistöjen, kuten romanit, sintit, travellerit, kaaleet ja liikkuva väestö, erityistilanne, olivatpa ne paikallaan pysyviä tai eivät, ja erityisesti niiden juomaveden puute, tunnustettiin myös komission kertomuksessa romanien integraatiota edistäviä strategioita koskevan EU:n puitekehyksen täytäntöönpanosta88 sekä neuvoston suosituksessa romanien integraatiota jäsenvaltioissa edistävistä tuloksellisista toimenpiteistä89. Tässä yleisessä tilanteessa on asianmukaista, että jäsenvaltiot kiinnittävät erityistä huomiota heikoimmassa asemassa oleviin ja syrjäytyneisiin ryhmiin toteuttamalla tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että kyseisillä ryhmillä on mahdollisuus saada vettä. Näihin ryhmiin olisi kuuluttava ainakin pakolaiset, nomadiyhteisöt, kodittomat ja vähemmistöt, kuten romanit, sintit, travellerit, kaaleet ja liikkuva väestö, olivatpa ne paikallaan pysyviä tai eivät, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden oikeutta määritellä tällaiset ryhmät. Tällaisia toimenpiteitä, joilla varmistetaan vedensaanti ja jotka kuuluvat jäsenvaltioiden harkintavaltaan, voisivat olla esimerkiksi vaihtoehtoiset toimitusjärjestelmät (erilliset käsittelylaitteet), vedentoimitus tankeilla (säiliöautot ja säilöt) sekä sen varmistaminen, että leireillä on tarvittava infrastruktuuri.
(18)  Euroopan parlamentti totesi päätöslauselmassaan eurooppalaisen kansalaisaloitteen Right2Water seurannasta86, että ”jäsenvaltioiden tulisi kiinnittää erityistä huomiota yhteiskunnan haavoittuviin ryhmiin”87. Vähemmistöjen, kuten romanit ja travellerit, erityistilanne, olivatpa ne paikallaan pysyviä tai eivät, ja erityisesti niiden juomaveden puute, tunnustettiin myös komission kertomuksessa romanien integraatiota edistäviä strategioita koskevan EU:n puitekehyksen täytäntöönpanosta88 sekä neuvoston suosituksessa romanien integraatiota jäsenvaltioissa edistävistä tuloksellisista toimenpiteistä89. Tässä yleisessä tilanteessa on asianmukaista, että jäsenvaltiot kiinnittävät erityistä huomiota heikoimmassa asemassa oleviin ja syrjäytyneisiin ryhmiin toteuttamalla tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että kyseisillä ryhmillä on mahdollisuus saada vettä. Direktiivissä 2000/60/EY säädetyn kustannusten kattamisen periaatteen huomioon ottaen jäsenvaltioiden olisi parannettava heikoimmassa asemassa olevien ja syrjäytyneiden ryhmien mahdollisuutta saada vettä vaarantamatta edullisen ja korkealaatuisen veden toimittamista kaikille. Näihin ryhmiin olisi kuuluttava ainakin pakolaiset, nomadiyhteisöt, kodittomat ja vähemmistöt, kuten romanit ja travellerit, olivatpa ne paikallaan pysyviä tai eivät, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden oikeutta määritellä tällaiset ryhmät. Tällaisia toimenpiteitä, joilla varmistetaan vedensaanti ja jotka kuuluvat jäsenvaltioiden harkintavaltaan, voisivat olla esimerkiksi vaihtoehtoiset toimitusjärjestelmät (erilliset käsittelylaitteet), vedentoimitus tankeilla (säiliöautot ja säilöt) sekä sen varmistaminen, että leireillä on tarvittava infrastruktuuri. Jos paikallisviranomaisille annetaan vastuu näiden velvoitteiden noudattamisesta, jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että paikallisviranomaisilla on riittävät taloudelliset resurssit sekä riittävät tekniset ja materiaaliset valmiudet, ja tuettava niitä tarjoamalla esimerkiksi asiantuntemusta. Varsinkaan vedenjakelu heikoimmassa asemassa oleville ja syrjäytyneille ryhmille ei saisi aiheuttaa paikallisviranomaisille kohtuuttomia kustannuksia.
_________________
_________________
86 P8_TA(2015)0294
86 P8_TA(2015)0294.
87 P8_TA(2015)0294, 62 kohta.
87 P8_TA(2015)0294, 62 kohta.
88 COM(2014)0209.
88 COM(2014)0209.
89 Neuvoston suositus (2013/C 378/01), annettu 9 päivänä joulukuuta 2013, jäsenvaltioissa toteutettavista romanien integraatiota edistävistä tuloksellisista toimenpiteistä (EUVL C 378, 24.12.2013, s. 1).
89 Neuvoston suositus (2013/C 378/01), annettu 9 päivänä joulukuuta 2013, jäsenvaltioissa toteutettavista romanien integraatiota edistävistä tuloksellisista toimenpiteistä (EUVL C 378, 24.12.2013, s. 1).
Tarkistus 30
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 19 kappale
(19)  Vuoteen 2020 ulottuvassa seitsemännessä ympäristöalan toimintaohjelmassa ”Hyvä elämä maapallon resurssien rajoissa”90 edellytetään, että yleisöllä on mahdollisuus saada selkeää ympäristötietoa kansallisella tasolla. Direktiivissä 98/83/EY säädettiin ainoastaan passiivisesta pääsystä tietoihin eli jäsenvaltioiden oli ainoastaan varmistettava, että tiedot olivat käytettävissä. Nämä säännökset olisi sen vuoksi korvattava sen varmistamiseksi, että ajantasaiset tiedot ovat helposti saatavilla esimerkiksi verkkosivustoilla, joiden osoitetta olisi aktiivisesti jaettava. Ajantasaisten tietojen tulisi sisältää seurantaohjelmien tulosten lisäksi myös lisätietoja, joita yleisö voi pitää hyödyllisenä, kuten tiedot indikaattoreista (rauta, kovuus, mineraalit jne.), jotka usein vaikuttavat kuluttajien käsitykseen hanavedestä. Tätä varten direktiivin 98/83/EY indikaattorimuuttujat, joista ei saatu terveyteen liittyvää tietoa, olisi korvattava kyseisiä muuttujia koskevilla tiedoilla verkossa. Erittäin suurten vedentoimittajien osalta verkossa olisi oltava saatavilla lisätietoja esimerkiksi energiatehokkuudesta, hallinnoinnista, hallinnasta, kustannusrakenteesta sekä käytetystä käsittelystä. Oletuksena on, että paremmat kuluttajatiedot ja parempi avoimuus auttavat lisäämään kuluttajien luottamusta niille toimitettuun veteen. Tämän puolestaan odotetaan lisäävän hanaveden käyttöä ja siten vähentävän muoviroskia ja kasvihuonekaasujen päästöjä sekä edistävän positiivista vaikutusta ilmastonmuutoksen hillintään ja ympäristöön yleensä.
(19)  Vuoteen 2020 ulottuvassa seitsemännessä ympäristöalan toimintaohjelmassa ”Hyvä elämä maapallon resurssien rajoissa”90 edellytetään, että yleisöllä on mahdollisuus saada selkeää ympäristötietoa kansallisella tasolla. Direktiivissä 98/83/EY säädettiin ainoastaan passiivisesta pääsystä tietoihin eli jäsenvaltioiden oli ainoastaan varmistettava, että tiedot olivat käytettävissä. Nämä säännökset olisi sen vuoksi korvattava sen varmistamiseksi, että ajantasaiset, kattavat ja kuluttajan kannalta helposti ymmärrettävät tiedot ovat helposti saatavilla esimerkiksi esitteenä, verkkosivustoilla tai älykkäinä sovelluksina. Ajantasaisten tietojen tulisi sisältää seurantaohjelmien tulosten lisäksi myös lisätietoja, joita yleisö voi pitää hyödyllisenä, kuten veden toimittajien seuraamiseksi toteutettujen toimien tulokset veden laatua koskevien muuttujien osalta ja tiedot liitteessä I olevassa B a osassa luetelluista osoitinmuuttujista. Erittäin suurten veden toimittajien osalta verkossa olisi oltava saatavilla lisätietoja esimerkiksi maksurakenteesta sekä käytetystä käsittelystä. Merkityksellisiä tietoja koskevilla paremmilla kuluttajatiedoilla ja paremmalla avoimuudella olisi pyrittävä lisäämään kuluttajien luottamusta niille toimitettuun veteen ja vesihuoltopalveluihin ja lisäämään hanaveden käyttöä juomavetenä, mikä voisi vähentää muovin käyttöä, roskia ja kasvihuonekaasujen päästöjä sekä edistää positiivista vaikutusta ilmastonmuutoksen hillintään ja ympäristöön yleensä.
_________________
_________________
90 Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1386/2013/EU, annettu 20 päivänä marraskuuta 2013, vuoteen 2020 ulottuvasta yleisestä unionin ympäristöalan toimintaohjelmasta ”Hyvä elämä maapallon resurssien rajoissa” (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 171).
90 Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1386/2013/EU, annettu 20 päivänä marraskuuta 2013, vuoteen 2020 ulottuvasta yleisestä unionin ympäristöalan toimintaohjelmasta ”Hyvä elämä maapallon resurssien rajoissa” (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 171).
Tarkistus 31
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 20 kappale
(20)  Samoista syistä ja jotta kuluttajat saataisiin tietoisemmiksi vedenkulutuksen vaikutuksista, niiden olisi myös saatava (esimerkiksi laskussaan tai älykkäiden sovellusten kautta) tietoa kulutetuista määristä, vedentoimittajan perimien maksujen kustannusrakenteesta, mukaan lukien muuttuvat ja kiinteät kustannukset, sekä hinnasta ihmisten käyttöön tarkoitettua vesilitraa kohti, mikä mahdollistaa vertailun pullotetun veden hinnan kanssa.
(20)  Samoista syistä ja jotta kuluttajat saataisiin tietoisemmiksi vedenkulutuksen vaikutuksista, niiden olisi myös saatava helposti saatavilla olevalla tavalla, esimerkiksi laskussaan tai älykkäiden sovellusten kautta, tietoa kulutetuista määristä vuotta kohti, kulutuksen muuttumisesta, vertailusta kotitalouksien keskimääräiseen kulutukseen, jos nämä tiedot ovat veden toimittajan saatavilla, veden toimittajan perimien maksujen rakenteesta, mukaan lukien sen muuttuvat ja kiinteät osat, sekä hinnasta ihmisten käyttöön tarkoitettua vesilitraa kohti, mikä mahdollistaa vertailun pullotetun veden hinnan kanssa.
Tarkistus 32
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 21 kappale
(21)  Periaatteet, joita vesimaksujen määrittämisessä on otettava huomioon, kuten vesihuoltopalvelujen kustannusten kattaminen ja aiheuttaja maksaa -periaate, esitetään direktiivissä 2000/60/EY. Vesihuoltopalveluiden taloudellista kestävyyttä ei kuitenkaan aina ole varmistettu, mikä joskus johtaa siihen, että investoinnit vesi-infrastruktuurin huoltamiseen ovat liian alhaisia. Kun seurantatekniikat ovat parantuneet, pääasiassa tästä investointien vähäisyydestä johtuvien vuotojen määrä on käynyt yhä selvemmäksi, ja vesihävikin vähentämistä olisi edistettävä unionin tasolla, jotta voidaan parantaa vesi-infrastruktuurin tehokkuutta. Toissijaisuusperiaatteen mukaisesti kyseiseen ongelmaan olisi puututtava lisäämällä avoimuutta ja kuluttajatietoja vuotojen määristä ja energiatehokkuudesta.
(21)  Perusperiaatteet, joita vesimaksujen määrittämisessä on otettava huomioon rajoittamatta kuitenkaan direktiivin 2000/60/EY 9 artiklan 4 kohdan soveltamista, kuten vesihuoltopalvelujen kustannusten kattaminen ja aiheuttaja maksaa -periaate, esitetään kyseisessä direktiivissä. Vesihuoltopalvelujen taloudellista kestävyyttä ei kuitenkaan aina ole varmistettu, mikä joskus johtaa siihen, että investoinnit vesi-infrastruktuurin huoltamiseen ovat liian alhaisia. Kun seurantatekniikat ovat parantuneet, pääasiassa tästä investointien vähäisyydestä johtuvien vuotojen määrä on käynyt yhä selvemmäksi, ja vesihävikin vähentämistä olisi edistettävä unionin tasolla, jotta voidaan parantaa vesi-infrastruktuurin tehokkuutta. Jotta kyseinen ongelma tiedostettaisiin paremmin, siitä olisi toissijaisuusperiaatteen mukaisesti annettava avoimemmin tietoja kuluttajille.
Tarkistus 34
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 25 kappale
(25)  Sääntelyn parantamista koskevan toimielinten sopimuksen 22 kohdan mukaisesti komission olisi tehtävä tästä direktiivistä arviointi tietyn ajan kuluttua päivästä, jona se saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä. Kyseinen arviointi olisi perustettava direktiivin täytäntöönpanon aikana saatuihin kokemuksiin ja kerättyihin tietoihin, asianmukaisiin tieteellisiin, analyyttisiin ja epidemiologisiin tietoihin sekä mahdollisesti käytettävissä oleviin WHO:n suosituksiin.
(25)  Sääntelyn parantamista koskevan toimielinten sopimuksen 22 kohdan mukaisesti komission olisi tehtävä tästä direktiivistä arviointi tietyn ajan kuluttua päivästä, jona se saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä. Kyseinen arviointi olisi perustettava direktiivin täytäntöönpanon aikana saatuihin kokemuksiin ja kerättyihin tietoihin, käytettävissä oleviin WHO:n suosituksiin sekä merkityksellisiin tieteellisiin, analyyttisiin ja epidemiologisiin tietoihin.
Tarkistus 35
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 28 kappale
(28)  Jotta tämä direktiivi voitaisiin mukauttaa tieteen ja tekniikan kehitykseen tai jotta voitaisiin määrittää seurantavaatimukset vaaran arviointeja ja kotitalouksien vedenjakelujärjestelmiä koskevia riskin arviointeja varten, komissiolle olisi siirrettävä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti valta muuttaa tämän direktiivin liitteitä I–IV. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä. Lisäksi liitteessä I olevan C osan huomautuksessa 10 säädetty valtuutus, joka koskee radioaktiivisen aineen seurantatiheyden ja -menetelmien määrittämistä, on vanhentunut neuvoston direktiivin 2013/51/Euratom96 antamisen vuoksi ja se olisi sen vuoksi poistettava. Direktiivin 98/83/EY liitteessä III olevassa A osassa säädetty valtuutus, joka koskee direktiivin muutoksia, ei enää ole tarpeellinen ja se olisi poistettava.
(28)  Jotta tämä direktiivi voitaisiin mukauttaa tieteen ja tekniikan kehitykseen tai jotta voitaisiin määrittää seurantavaatimukset vaaran arviointeja ja sisäisiä vedenjakelujärjestelmiä koskevia riskin arviointeja varten, komissiolle olisi siirrettävä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti valta muuttaa tämän direktiivin liitteitä I–IV ja toteuttaa tarvittavia toimenpiteitä 10 a artiklassa säädettyjen muutosten mukaisesti. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä. Lisäksi liitteessä I olevan C osan huomautuksessa 10 säädetty valtuutus, joka koskee radioaktiivisen aineen seurantatiheyden ja -menetelmien määrittämistä, on vanhentunut neuvoston direktiivin 2013/51/Euratom96 antamisen vuoksi ja se olisi sen vuoksi poistettava. Direktiivin 98/83/EY liitteessä III olevassa A osassa säädetty valtuutus, joka koskee direktiivin muutoksia, ei enää ole tarpeellinen ja se olisi poistettava.
_________________
_________________
96 Neuvoston direktiivi 2013/51/Euratom, annettu 22 päivänä lokakuuta 2013, väestön terveyden suojelemista ihmisten käyttöön tarkoitetussa vedessä olevilta radioaktiivisilta aineilta koskevista vaatimuksista (EUVL L 296, 7.11.2013, s. 12).
96 Neuvoston direktiivi 2013/51/Euratom, annettu 22 päivänä lokakuuta 2013, väestön terveyden suojelemista ihmisten käyttöön tarkoitetussa vedessä olevilta radioaktiivisilta aineilta koskevista vaatimuksista (EUVL L 296, 7.11.2013, s. 12).
Tarkistus 36
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta
1.  Tämä direktiivi koskee ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laatua.
1.  Tämä direktiivi koskee kaikkien ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laatua unionissa.
Tarkistukset 163, 189, 207 ja 215
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 2 kohta
2.  Tämän direktiivin tavoitteena on suojella ihmisten terveyttä ihmisten käyttöön tarkoitetun veden saastumisesta aiheutuvilta vaikutuksilta varmistamalla, että vesi on terveellistä ja puhdasta.
2.  Tämän direktiivin tavoitteena on suojella ihmisten terveyttä ihmisten käyttöön tarkoitetun veden saastumisesta aiheutuvilta vaikutuksilta varmistamalla, että vesi on terveellistä ja puhdasta, ja varmistaa ihmisten käyttöön tarkoitetun veden yleinen saatavuus.
Tarkistus 38
Ehdotus direktiiviksi
2 artikla – 1 kohta – 1 alakohta
1.  ’ihmisten käyttöön tarkoitetulla vedellä’ kaikkea vettä, joka alkuperäisessä tilassaan tai käsittelyn jälkeen on tarkoitettu juomavedeksi, ruoanlaittoon, ruoanvalmistukseen tai -tuotantoon tai muihin kotitaloustarkoituksiin sekä julkisissa että yksityisissä tiloissa riippumatta sen alkuperästä tai siitä, toimitetaanko se jakeluverkon kautta, tankeista, tai lähdeveden ollessa kyseessä, pulloissa.
1.  ’ihmisten käyttöön tarkoitetulla vedellä’ kaikkea vettä, joka alkuperäisessä tilassaan tai käsittelyn jälkeen on tarkoitettu juomavedeksi, ruoanlaittoon, ruoanvalmistukseen tai -tuotantoon tai muuhun elintarvikekäyttöön tai muihin kotitaloustarkoituksiin sekä julkisissa että yksityisissä tiloissa, elintarvikeyritykset mukaan luettuina, riippumatta sen alkuperästä tai siitä, toimitetaanko se jakeluverkon kautta, tankeista tai pulloissa tai säiliöissä.
Tarkistus 39
Ehdotus direktiiviksi
2 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
2.  ’kotitalouden vedenjakelujärjestelmällä’: putkistoja, putkivarusteita ja laitteita, jotka on asennettu sekä julkisissa että yksityisissä tiloissa yleensä ihmisten käyttöön tarkoitettujen hanojen ja jakeluverkon väliin, mutta vain jos veden toimittaja ei ole sovellettavan kansallisen oikeuden mukaan veden toimittajan ominaisuudessa vastuussa niistä.
2.  sisäisellä vedenjakelujärjestelmällä’: putkistoja, putkivarusteita ja laitteita, jotka on asennettu sekä julkisissa että yksityisissä tiloissa yleensä ihmisten käyttöön tarkoitettujen hanojen ja jakeluverkon väliin, mutta vain jos veden toimittaja ei ole sovellettavan kansallisen oikeuden mukaan veden toimittajan ominaisuudessa vastuussa niistä.
Tarkistus 40
Ehdotus direktiiviksi
2 artikla – 1 kohta – 3 alakohta
3.  ’veden toimittajalla’ yhteisöä, joka toimittaa keskimäärin vähintään 10 m3 ihmisten käyttöön tarkoitettua vettä päivässä.
3.  ’veden toimittajalla’ oikeushenkilöä, joka toimittaa keskimäärin vähintään 10 m3 ihmisten käyttöön tarkoitettua vettä päivässä.
Tarkistus 41
Ehdotus direktiiviksi
2 artikla – 1 kohta – 3 a alakohta (uusi)
3 a.  ’erittäin pienellä veden toimittajalla’ veden toimittajaa, joka toimittaa vettä alle 50 m3 päivässä tai jonka toimitukset kattavat alle 250 ihmistä.
Tarkistus 42
Ehdotus direktiiviksi
2 artikla – 1 kohta – 4 alakohta
4.  ’pienellä veden toimittajalla’ veden toimittajaa, joka toimittaa vettä alle 500 m3 päivässä tai jonka toimitukset kattavat alle 5 000 ihmistä.
4.  ’pienellä veden toimittajalla’ veden toimittajaa, joka toimittaa vettä alle 500 m3 päivässä tai jonka toimitukset kattavat alle 2 500 ihmistä.
Tarkistus 43
Ehdotus direktiiviksi
2 artikla – 1 kohta – 4 a alakohta (uusi)
4 a.  ’keskisuurella veden toimittajalla’ veden toimittajaa, joka toimittaa vettä vähintään 500 m3 päivässä tai jonka toimitukset kattavat vähintään 2 500 ihmistä.
Tarkistus 44
Ehdotus direktiiviksi
2 artikla – 1 kohta – 5 alakohta
5.  ’suurella veden toimittajalla’ veden toimittajaa, joka toimittaa vettä vähintään 500 m3 päivässä tai jonka toimitukset kattavat vähintään 5 000 ihmistä.
5.  ’suurella veden toimittajalla’ veden toimittajaa, joka toimittaa vettä vähintään 5 000 m3 päivässä tai jonka toimitukset kattavat vähintään 25 000 ihmistä.
Tarkistus 45
Ehdotus direktiiviksi
2 artikla – 1 kohta – 6 alakohta
6.  ’erittäin suurella veden toimittajalla’ veden toimittajaa, joka toimittaa vettä vähintään 5000 m3 päivässä tai jonka toimitukset kattavat vähintään 50 000 ihmistä.
6.  ’erittäin suurella veden toimittajalla’ veden toimittajaa, joka toimittaa vettä vähintään 20 000 m3 päivässä tai jonka toimitukset kattavat vähintään 100 000 ihmistä.
Tarkistus 46
Ehdotus direktiiviksi
2 artikla – 1 kohta – 7 alakohta
7.  ’ensisijaisilla tiloilla’ suuria tiloja, joissa monet käyttäjät mahdollisesti altistuvat veteen liittyville riskeille, kuten sairaalat, terveydenhuollon toimintayksiköt, rakennukset, joissa on majoitustila, rangaistuslaitokset ja leirintäalueet, sellaisina kuin jäsenvaltiot ovat ne määrittäneet.
7.  ’ensisijaisilla tiloilla’ suuria muita kuin kotitalouden käyttöön tarkoitettuja tiloja, joissa monet ihmiset ja erityisesti heikoimmassa asemassa olevat ihmiset mahdollisesti altistuvat veteen liittyville riskeille, kuten sairaalat, terveydenhuollon toimintayksiköt, vanhainkodit, koulut, yliopistot ja muut oppilaitokset, päiväkodit, urheilu-, virkistys-, vapaa-ajan- ja näyttelytilat, rakennukset, joissa on majoitustila, rangaistuslaitokset ja leirintäalueet, sellaisina kuin jäsenvaltiot ovat ne määrittäneet.
Tarkistus 47
Ehdotus direktiiviksi
2 artikla – 1 kohta – 8 a alakohta (uusi)
8 a.   ’elintarvikeyrityksellä’ elintarvikealan yritystä, sellaisena kuin se on määritelty asetuksen (EY) N:o 178/2002 3 artiklan 2 kohdassa.
Tarkistus 48
Ehdotus direktiiviksi
3 artikla – 1 a kohta (uusi)
1 a.  Vesiin, joita käytetään elintarvikeyrityksissä ihmisten käyttöön tarkoitettujen tuotteiden tai aineiden valmistukseen, jalostukseen, säilytykseen tai markkinoille saattamiseen, sovelletaan vain tämän direktiivin 4, 5, 6 ja 11 artiklaa. Mitään tämän direktiivin artikloista ei kuitenkaan sovelleta, jos elintarvikealan toimija voi osoittaa toimivaltaisia kansallisia viranomaisia tyydyttävällä tavalla, että sen käyttämän veden laatu ei vaikuta sen toiminnan tuloksena syntyvien tuotteiden tai aineiden hygieenisyyteen ja että nämä tuotteet tai aineet ovat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 852/20041 a mukaisia.
________________
1 a  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 852/2004, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, elintarvikehygieniasta (EUVL L 139, 30.4.2004, s. 1).
Tarkistus 49
Ehdotus direktiiviksi
3 artikla – 1 b kohta (uusi)
1 b.  Ihmisten käyttöön tarkoitetun pullotetun tai säiliöissä olevan veden tuottajaa ei pidetä veden toimittajana.
Tämän direktiivin säännöksiä sovelletaan pullotettuun tai säiliöissä olevaan ihmisten käyttöön tarkoitettuun veteen vain siinä tapauksessa, että muussa unionin lainsäädännössä ei säädetä niitä koskevista velvoitteista.
Tarkistus 50
Ehdotus direktiiviksi
3 artikla – 1 c kohta (uusi)
1 c.  Merialuksiin, jotka harjoittavat veden suolanpoistoa, kuljettavat matkustajia ja toimivat veden toimittajina, sovelletaan ainoastaan tämän direktiivin 1–7 ja 9–12 artiklaa ja sen liitteitä.
Tarkistus 51
Ehdotus direktiiviksi
4 artikla – 1 kohta – c alakohta
c)  jäsenvaltiot ovat toteuttaneet kaikki muut tarpeelliset toimenpiteet täyttääkseen tämän direktiivin 5–12 artiklassa esitetyt vaatimukset.
c)  jäsenvaltiot ovat toteuttaneet kaikki muut tarpeelliset toimenpiteet täyttääkseen vaatimukset, jotka on esitetty seuraavasti:
i)   tämän direktiivin 4–12 artiklassa loppukuluttajille jakeluverkon kautta tai tankista toimitetun ihmisten käyttöön tarkoitetun veden osalta;
ii)  tämän direktiivin 4, 5 ja 6 artiklassa ja 11 artiklan 4 kohdassa elintarvikeyrityksessä pullotetun tai säiliöissä olevan ihmisten käyttöön tarkoitetun veden osalta;
iii)  tämän direktiivin 4, 5, 6 ja 11 artiklassa elintarvikeyrityksessä elintarvikkeiden tuotantoa, jalostusta ja jakelua varten tuotetun ja käytetyn ihmisten käyttöön tarkoitetun veden osalta.
Tarkistus 52
Ehdotus direktiiviksi
4 artikla – 2 kohta
2.  Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että kaikki tämän direktiivin soveltamiseksi tarkoitetut toimenpiteet ovat sellaisia, ettei niillä missään tapauksessa välittömästi tai välillisesti aiheuteta ihmisten käyttöön tarkoitetun veden nykyisen laadun heikkenemistä tai lisätä ihmisten käyttöön tarkoitetun veden tuotantoon käytettyjen vesien pilaantumista.
2.  Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että kaikki tämän direktiivin soveltamiseksi tarkoitetut toimenpiteet ovat täysin varovaisuusperiaatteen mukaisia ja sellaisia, ettei niillä missään tapauksessa välittömästi tai välillisesti aiheuteta ihmisten käyttöön tarkoitetun veden nykyisen laadun heikkenemistä tai lisätä ihmisten käyttöön tarkoitetun veden tuotantoon käytettyjen vesien pilaantumista.
Tarkistus 53
Ehdotus direktiiviksi
4 artikla – 2 a kohta (uusi)
2 a.  Jäsenvaltioiden on toteutettava toimenpiteitä varmistaakseen, että toimivaltaiset viranomaiset tekevät arvion vesivuotojen määrästä alueellaan ja mahdollisuudesta tehostaa vesivuotojen vähentämistä juomavesialalla. Arvioinnissa on otettava huomioon merkitykselliset kansanterveydelliset, ympäristölliset, tekniset ja taloudelliset näkökohdat. Jäsenvaltioiden on hyväksyttävä viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2022 kansalliset tavoitteensa veden toimittajien vesivuotojen määrän vähentämiseksi alueellaan 31 päivään joulukuuta 2030 mennessä. Jäsenvaltiot voivat tarjota mielekkäitä kannustimia varmistaakseen, että veden toimittajat niiden alueella täyttävät kansalliset tavoitteet.
Tarkistus 54
Ehdotus direktiiviksi
4 artikla – 2 b kohta (uusi)
2 b.  Jos ihmisten käyttöön tarkoitetun veden tuotannosta ja jakelusta vastaava toimivaltainen viranomainen siirtää kyseisen veden tuotantoa tai toimittamista koskevan toiminnan kokonaan tai osittain veden toimittajalle, toimivaltaisen viranomaisen ja veden toimittajan sopimuksessa on täsmennettävä kullekin osapuolelle tämän direktiivin nojalla kuuluvat vastuut.
Tarkistus 55
Ehdotus direktiiviksi
5 artikla – 1 kohta
1.  Jäsenvaltioiden on asetettava ihmisten käyttöön tarkoitettuun veteen sovellettavat arvot liitteessä I esitetyille muuttujille, eivätkä ne saa olla vähemmän tiukkoja kuin liitteessä I asetetut arvot.
1.  Jäsenvaltioiden on asetettava ihmisten käyttöön tarkoitettuun veteen sovellettavat arvot liitteessä I esitetyille muuttujille.
Tarkistus 56
Ehdotus direktiiviksi
5 artikla – 1 a kohta (uusi)
1 a.  Edellä 1 kohdan mukaisesti asetetut arvot eivät saa olla vähemmän tiukkoja kuin liitteessä I olevassa A, B ja B a osassa asetetut arvot. Liitteessä I olevassa B a osassa esitetyille muuttujille vahvistetaan arvot ainoastaan seurantatarkoituksiin ja 12 artiklan mukaisten velvoitteiden noudattamista varten.
Tarkistus 57
Ehdotus direktiiviksi
5 artikla – 2 kohta – 1 a alakohta (uusi)
Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että vedenjakelujärjestelmissä desinfiointitarkoituksiin käytetyt käsittelyaineet, materiaalit ja desinfiointimenetelmät eivät vaikuta haitallisesti ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laatuun. Ihmisten käyttöön tarkoitetun veden saastuminen näiden aineiden, materiaalien ja menetelmien käytöstä on minimoitava heikentämättä kuitenkaan desinfioinnin tehokkuutta.
Tarkistus 58
Ehdotus direktiiviksi
6 artikla – 1 kohta – johdantolause
Edellä 5 artiklan mukaisesti liitteessä I olevissa A ja B osassa esitetyille muuttujille asetettujen muuttujien arvojen on oltava vaatimusten mukaisia:
Edellä 5 artiklan mukaisesti liitteessä I olevissa A, B ja C osassa esitetyille muuttujille asetettujen muuttujien arvojen on oltava vaatimusten mukaisia:
Tarkistus 59
Ehdotus direktiiviksi
6 artikla – 1 kohta – c alakohta
c)  lähdeveden osalta kohdassa, jossa vesi pullotetaan.
c)  pullotetun tai säiliöissä olevan ihmisten käyttöön tarkoitetun veden osalta kohdassa, jossa vesi pullotetaan tai pannaan säiliöihin;
Tarkistus 60
Ehdotus direktiiviksi
6 artikla – 1 kohta – c a alakohta (uusi)
c a)  elintarvikeyrityksessä käytetyn veden toimittajan toimittaman veden osalta kohdassa, jossa kyseinen vesi toimitetaan yritykseen.
Tarkistus 61
Ehdotus direktiiviksi
6 artikla – 1 a kohta (uusi)
1 a.  Edellä 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun veden osalta jäsenvaltioiden katsotaan täyttäneen tämän artiklan mukaiset velvoitteensa, jos 5 artiklan mukaisesti asetettujen muuttujien arvojen poikkeaman voidaan todeta johtuvan sisäisestä vedenjakelujärjestelmästä tai sen kunnossapidosta, paitsi ensisijaisissa tiloissa.
Tarkistus 62
Ehdotus direktiiviksi
7 artikla – 1 kohta – a alakohta
a)  vaaran arviointi vesimuodostumista, joista otetaan ihmisten käyttöön tarkoitettua vettä, 8 artiklan mukaisesti;
a)  jäsenvaltioiden suorittama vaaran arviointi vesimuodostumista tai niiden osista, joista otetaan ihmisten käyttöön tarkoitettua vettä, 8 artiklan mukaisesti;
Tarkistus 63
Ehdotus direktiiviksi
7 artikla – 1 kohta – b alakohta
b)  toimitukseen liittyvien riskien arviointi, jonka veden toimittajat suorittavat toimittamansa veden laadun seurantaa varten 9 artiklan ja liitteessä II olevan C osan mukaisesti;
b)  toimitukseen liittyvien riskien arviointi, jonka veden toimittajat suorittavat kunkin vedentoimitusjärjestelmän osalta toimittamansa veden laadun suojaamista ja seurantaa varten 9 artiklan ja liitteessä II olevan C osan mukaisesti;
Tarkistus 64
Ehdotus direktiiviksi
7 artikla – 1 a kohta (uusi)
1 a.  Jäsenvaltiot voivat mukauttaa riskiin perustuvan lähestymistavan soveltamista vaarantamatta kuitenkaan tämän direktiivin tavoitetta, joka koskee ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laatua ja kuluttajien terveyttä, jos maantieteelliset olosuhteet, kuten syrjäinen sijainti tai vedenjakelualueen saavutettavuus, aiheuttavat erityisiä rajoitteita.
Tarkistus 65
Ehdotus direktiiviksi
7 artikla – 1 b kohta (uusi)
1 b.  Jäsenvaltioiden on varmistettava selvä ja asianmukainen jäsenvaltioiden määrittelemien sidosryhmien välinen vastuunjako riskiin perustuvan lähestymistavan soveltamiseksi vesimuodostumiin, joista otetaan ihmisten käyttöön ja sisäisiin vedenjakelujärjestelmiin tarkoitettua vettä. Tällainen vastuunjako on räätälöitävä jäsenvaltioiden institutionaalisen ja oikeudellisen kehyksen mukaisesti.
Tarkistus 66
Ehdotus direktiiviksi
7 artikla – 2 kohta
2.  Vaaran arvioinnit on tehtävä viimeistään [kolmen vuoden kuluttua päivästä, jona tämä direktiivi on viimeistään saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä]. Ne on tarkistettava kolmen vuoden välein ja saatettava tarvittaessa ajan tasalle.
2.  Vaaran arvioinnit on tehtävä viimeistään [kolmen vuoden kuluttua päivästä, jona tämä direktiivi on viimeistään saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä]. Ne on tarkistettava kolmen vuoden välein ottaen huomioon direktiivin 2000/60/EY 7 artiklassa säädetty vaatimus, jonka mukaan jäsenvaltioiden on yksilöitävä vesimuodostumat, ja saatettava tarvittaessa ajan tasalle.
Tarkistus 67
Ehdotus direktiiviksi
7 artikla – 3 kohta
3.  Erittäin suurten veden toimittajien ja suurten vedentoimittajien on tehtävä toimitukseen liittyvien riskien arviointi viimeistään [kolmen vuoden kuluttua päivästä, jona tämä direktiivi on viimeistään saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä] ja pienten veden toimittajien viimeistään [kuuden vuoden kuluttua päivästä, jona tämä direktiivi on viimeistään saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä]. Ne on tarkistettava säännöllisin väliajoin ja enintään kuuden vuoden välein ja saatettava tarvittaessa ajan tasalle.
3.  Veden toimittajien on tehtävä toimitukseen liittyvien riskien arviointi viimeistään [kuuden vuoden kuluttua päivästä, jona tämä direktiivi on viimeistään saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä]. Ne on tarkistettava säännöllisin väliajoin ja enintään kuuden vuoden välein ja saatettava tarvittaessa ajan tasalle.
Tarkistus 68
Ehdotus direktiiviksi
7 artikla – 3 a kohta (uusi)
3 a.  Tämän direktiivin 8 ja 9 artiklan mukaisesti jäsenvaltioiden on ryhdyttävä tarvittaviin korjaaviin toimenpiteisiin direktiivin 2000/60/EY 11 artiklassa tarkoitettujen toimenpideohjelmien ja 13 artiklassa tarkoitettujen vesipiirin hoitosuunnitelmien nojalla.
Tarkistus 69
Ehdotus direktiiviksi
7 artikla – 4 kohta
4.   Kotitalouksien vedenjakelujärjestelmiä koskevat riskin arvioinnit on tehtävä viimeistään [kolmen vuoden kuluttua päivästä, jona tämä direktiivi on viimeistään saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä]. Ne on tarkistettava kolmen vuoden välein ja saatettava tarvittaessa ajan tasalle.
4.   Sisäisiä vedenjakelujärjestelmiä koskevat riskin arvioinnit 10 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa tiloissa on tehtävä viimeistään [kolmen vuoden kuluttua päivästä, jona tämä direktiivi on viimeistään saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä]. Ne on tarkistettava kolmen vuoden välein ja saatettava tarvittaessa ajan tasalle.
Tarkistus 70
Ehdotus direktiiviksi
8 artikla – otsikko
Vaaran arviointi vesimuodostumista, joista otetaan ihmisten käyttöön tarkoitettua vettä
Vaaran arviointi vesimuodostumista, joista otetaan ihmisten käyttöön tarkoitettua vettä, ja vesimuodostumien seuranta ja hallinta
Tarkistus 71
Ehdotus direktiiviksi
8 artikla – 1 kohta – johdantokappale
1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tehdään vaaran arviointi, joka kattaa vesimuodostumat, joista otetaan ihmisten käyttöön tarkoitettua vettä keskimäärin yli 10 m3 päivässä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta direktiivin 2000/60/EY 6 ja 7 artiklan soveltamista. Vaaran arvioinnin on sisällettävä seuraavat osat:
1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava toimivaltaisten vesiviranomaistensa kanssa, että tehdään vaaran arviointi, joka kattaa vesimuodostumat, joista otetaan ihmisten käyttöön tarkoitettua vettä keskimäärin yli 10 m3 päivässä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta direktiivin 2000/60/EY ja erityisesti sen 4–8 artiklan soveltamista. Vaaran arvioinnin on sisällettävä seuraavat osat:
Tarkistus 72
Ehdotus direktiiviksi
8 artikla – 1 kohta – a alakohta
a)  kaikkien vaaran arvioinnin kattamissa vesimuodostumissa olevien vedenottopisteiden tunnistaminen ja georeferointi;
a)  kaikkien vaaran arvioinnin kattamissa vesimuodostumissa tai niiden osissa olevien vedenottopisteiden tunnistaminen ja georeferointi. Koska tässä kohdassa tarkoitetut tiedot voivat olla arkaluontoisia erityisesti kansanterveyden suojelun kannalta, jäsenvaltioiden on varmistettava, että tällaiset tiedot suojataan ja ne annetaan ainoastaan asiaankuuluville viranomaisille;
Tarkistus 73
Ehdotus direktiiviksi
8 artikla – 1 kohta – b alakohta
b)  kartoitus suojavyöhykkeistä, jos kyseisiä vyöhykkeitä on perustettu direktiivin 2000/60/EY 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti, sekä mainitun direktiivin 6 artiklassa tarkoitetuista suojelualueista;
b)  kartoitus suojavyöhykkeistä, jos kyseisiä vyöhykkeitä on perustettu direktiivin 2000/60/EY 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti;
Tarkistus 216
Ehdotus direktiiviksi
8 artikla – 1 kohta – c alakohta
c)  niiden vaarojen ja mahdollisten pilaantumislähteiden tunnistaminen, jotka vaikuttavat vaaran arvioinnin kattamiin vesimuodostumiin. Tätä varten jäsenvaltiot voivat käyttää direktiivin 2000/60/EY 5 artiklan mukaisesti tehtyä tarkastelua ihmistoiminnan vaikutuksesta sekä kyseisen direktiivin liitteessä II olevan 1.4 kohdan mukaisesti kerättyjä tietoja merkittävistä paineista;
c)  niiden vaarojen ja mahdollisten pilaantumislähteiden tunnistaminen, jotka vaikuttavat vaaran arvioinnin kattamiin vesimuodostumiin. Pilaantumislähteiden tutkimus- ja tunnistamistoimia on päivitettävä säännöllisesti, jotta havaitaan uudet aineet, jotka vaikuttavat mikromuoveihin, erityisesti PFAS-aineet. Tätä varten jäsenvaltiot voivat käyttää direktiivin 2000/60/EY 5 artiklan mukaisesti tehtyä tarkastelua ihmistoiminnan vaikutuksesta sekä kyseisen direktiivin liitteessä II olevan 1.4 kohdan mukaisesti kerättyjä tietoja merkittävistä paineista;
Tarkistus 75
Ehdotus direktiiviksi
8 artikla – 1 kohta – d alakohta – johdantokappale
d)  säännöllinen seuranta vesimuodostumista, jotka kuuluvat seuraavasta luettelosta valittuja epäpuhtauksia koskevan vaaran arvioinnin piiriin:
d)  säännöllinen seuranta vesimuodostumista tai niiden osista, jotka kuuluvat vedentoimituksen kannalta merkityksellisiä ja seuraavasta luettelosta valittuja epäpuhtauksia koskevan vaaran arvioinnin piiriin:
Tarkistus 76
Ehdotus direktiiviksi
8 artikla – 1 kohta – d alakohta – iv alakohta
iv)  muut merkitykselliset epäpuhtaudet, kuten mikromuovit, tai vesialuekohtaiset epäpuhtaudet, jotka jäsenvaltiot ovat määrittäneet direktiivin 2000/60/EY 5 artiklan mukaisesti tehdyn ihmistoiminnan vaikutusta koskevan tarkastelun sekä kyseisen direktiivin liitteessä II olevan 1.4 kohdan mukaisesti merkittävistä paineista kerättyjen tietojen perusteella.
iv)  liitteessä I olevassa C a osassa esitetyt muuttujat ainoastaan seurantatarkoituksiin tai muut merkitykselliset epäpuhtaudet, kuten mikromuovit, edellyttäen, että 11 artiklan 5 b kohdassa tarkoitettu mikromuovien mittausmenetelmä on otettu käyttöön, tai vesialuekohtaiset epäpuhtaudet, jotka jäsenvaltiot ovat määrittäneet direktiivin 2000/60/EY 5 artiklan mukaisesti tehdyn ihmistoiminnan vaikutusta koskevan tarkastelun sekä kyseisen direktiivin liitteessä II olevan 1.4 kohdan mukaisesti merkittävistä paineista kerättyjen tietojen perusteella.
Tarkistus 77
Ehdotus direktiiviksi
8 artikla – 1 kohta – 1 a alakohta (uusi)
Erittäin pienet veden toimittajat voidaan vapauttaa tämän kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitetuista vaatimuksista, edellyttäen, että toimivaltaisella viranomaisella on ennalta saatua ja ajantasaista dokumentoitua tietoa kyseisissä alakohdissa tarkoitetuista merkityksellisistä muuttujista. Toimivaltaisen viranomaisen on tarkasteltava tätä vapautusta uudelleen vähintään kolmen vuoden välein ja saatettava se tarvittaessa ajan tasalle.
Tarkistus 217
Ehdotus direktiiviksi
8 artikla – 1 kohta – 3 alakohta
Jäsenvaltiot voivat käyttää säännöllistä seurantaa varten seurantaa, joka suoritetaan unionin muun lainsäädännön mukaisesti.
Jäsenvaltiot voivat käyttää säännöllistä seurantaa varten ja uusien haitallisten aineiden havaitsemiseksi uusien tutkimusten avulla seuranta- ja tutkimusvalmiuksia sekä seurantaa, joka suoritetaan unionin muun lainsäädännön mukaisesti.
Tarkistus 78
Ehdotus direktiiviksi
8 artikla – 3 kohta
3.  Jäsenvaltioiden on ilmoitettava veden toimittajille, jotka käyttävät vaaran arvioinnin kattamaa vedenmuodostumaa, 1 kohdan d alakohdan mukaisesti suoritetun seurannan tuloksista, ja ne voivat kyseisten seurannan tulosten perusteella:
Poistetaan.
a)   vaatia, että veden toimittajat suorittavat tiettyjen muuttujien lisäseurantaa tai -käsittelyä;
b)   sallia sen, että veden toimittajat pienentävät tiettyjen muuttujien seurantatiheyttä ilman, että niitä vaaditaan suorittamaan toimituksiin liittyvien riskien arviointi, edellyttäen, että kyseessä eivät ole liitteessä II olevan B osan 1 kohdassa tarkoitetut keskeiset muuttujat ja ettei yksikään kohtuudella odotettava tekijä todennäköisesti huononna ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laatua.
Tarkistus 79
Ehdotus direktiiviksi
8 artikla – 4 kohta
4.  Tapauksissa, joissa veden toimittajan sallitaan pienentävän seurantatiheyttä siten kuin 2 kohdan b alakohdassa on tarkoitettu, jäsenvaltioiden on jatkettava kyseisten muuttujien seurantaa vaaran arvioinnin kattamassa vesimuodostelmassa.
Poistetaan.
Tarkistus 80
Ehdotus direktiiviksi
8 artikla – 5 kohta – 1 alakohta – johdantokappale
Jäsenvaltioiden on 1 ja 2 kohdan ja direktiivin 2000/60/EY mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella toteutettava yhteistyössä veden toimittajien ja muiden sidosryhmien kanssa seuraavat toimenpiteet tai varmistettava, että veden toimittajat toteuttavat kyseiset toimenpiteet:
Jäsenvaltioiden on 1 ja 2 kohdan ja direktiivin 2000/60/EY mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella toteutettava yhteistyössä veden toimittajien ja muiden sidosryhmien kanssa seuraavat toimenpiteet:
Tarkistus 178
Ehdotus direktiiviksi
8 artikla – 5 kohta – 1 alakohta – a alakohta
a)  ennaltaehkäisytoimet, joilla vähennetään tarvittavaa käsittelyä ja suojellaan veden laatua, mukaan lukien toimenpiteet, joihin viitataan direktiivin 2000/60/EY 11 artiklan 3 kohdan d alakohdassa;
Poistetaan.
Tarkistus 82
Ehdotus direktiiviksi
8 artikla – 5 kohta – 1 alakohta – a a alakohta (uusi)
a a)  toimenpiteet, joilla varmistetaan, että pilaantumisen aiheuttajat toteuttavat yhteistyössä veden toimittajien ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa ennaltaehkäisytoimenpiteitä, joilla vähennetään tarvittavan käsittelyn tasoa tai vältetään se ja suojellaan veden laatua, mukaan lukien direktiivin 2000/60/EY 11 artiklan 3 kohdan d alakohdassa tarkoitetut toimenpiteet sekä lisätoimenpiteet, jotka katsotaan tarpeellisiksi tämän artiklan 1 kohdan d alakohdan mukaisesti suoritettavan seurannan perusteella;
Tarkistus 83
Ehdotus direktiiviksi
8 artikla – 5 kohta – 1 alakohta – b alakohta
b)  vähentämistoimenpiteet, jotka katsotaan tarpeellisiksi 1 kohdan d alakohdan mukaisesti suoritettavan seurannan perusteella, jotta voidaan tunnistaa pilaantumisen lähde ja puuttua siihen.
b)  vähentämistoimenpiteet, jotka katsotaan tarpeellisiksi 1 kohdan d alakohdan mukaisesti suoritettavan seurannan perusteella, jotta voidaan tunnistaa pilaantumislähde ja puuttua siihen ja välttää mahdollinen lisäkäsittely, mikäli ennaltaehkäisytoimenpiteitä ei pidetä toteuttamiskelpoisina tai riittävän tehokkaina, jotta pilaantumislähteeseen voidaan puuttua nopeasti.
Tarkistus 84
Ehdotus direktiiviksi
8 artikla – 5 kohta – 1 alakohta – b a alakohta (uusi)
b a)  jos edellä a a ja b alakohdassa säädettyjä toimenpiteitä ei ole pidetty riittävinä tarjoamaan asianmukaista suojelua ihmisten terveydelle, toimenpiteet, jotka veden toimittajien on toteutettava tiettyjen muuttujien lisäseurannan suorittamiseksi vedenotto- tai vedenkäsittelypisteessä, jos tämä on ehdottoman välttämätöntä terveysriskien ehkäisemiseksi.
Tarkistus 85
Ehdotus direktiiviksi
8 artikla – 5 a kohta (uusi)
5 a.  Jäsenvaltioiden on ilmoitettava veden toimittajille, jotka käyttävät vaaran arvioinnin kattamia vesimuodostumia tai niiden osia, 1 kohdan d alakohdan mukaisesti suoritetun seurannan tuloksista, ja ne voivat kyseisten seurannan tulosten sekä 1 ja 2 kohdan nojalla koottujen ja direktiivin 2000/60/EY nojalla kerättyjen tietojen perusteella:
a)  sallia sen, että veden toimittajat pienentävät tiettyjen muuttujien seurantatiheyttä tai seurattavien muuttujien määrää ilman, että niitä vaaditaan suorittamaan toimituksiin liittyvien riskien arviointi, edellyttäen, että kyseessä eivät ole liitteessä II olevan B osan 1 kohdassa tarkoitetut keskeiset muuttujat ja ettei yksikään kohtuudella odotettava tekijä todennäköisesti huononna ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laatua;
b)  jos veden toimittajan sallitaan pienentävän seurantatiheyttä a alakohdassa tarkoitetulla tavalla, jatkaa kyseisten muuttujien säännöllistä seurantaa vaaran arvioinnin kattamassa vesimuodostumassa.
Tarkistus 86
Ehdotus direktiiviksi
9 artikla – otsikko
Toimituksiin liittyvien riskien arviointi
Toimituksiin liittyvien riskien arviointi, seuranta ja hallinta
Tarkistus 87
Ehdotus direktiiviksi
9 artikla – 1 kohta – 1 alakohta
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että veden toimittajat suorittavat toimituksiin liittyvien riskien arvioinnin, jossa annetaan mahdollisuus mukauttaa minkä tahansa liitteessä I olevassa A ja B osassa mainitun muuttujan seurantatiheyttä – kun kyseessä ei ole liitteessä II olevan B osan mukainen keskeinen muuttuja – riippuen niiden esiintymisestä raakavedessä.
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että veden toimittajat suorittavat liitteessä II olevan C osan mukaisesti toimituksiin liittyvien riskien arvioinnin, jossa annetaan mahdollisuus mukauttaa minkä tahansa liitteessä I olevassa A, B ja B a osassa mainitun muuttujan seurantatiheyttä – kun kyseessä ei ole liitteessä II olevan B osan mukainen keskeinen muuttuja – riippuen niiden esiintymisestä raakavedessä.
Tarkistus 88
Ehdotus direktiiviksi
9 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Näiden muuttujien osalta jäsenvaltioiden on varmistettava, että veden toimittajat voivat poiketa liitteessä II olevassa B osassa esitetyistä näytteenottotiheyksistä liitteessä II olevassa C osassa esitettyjen eritelmien mukaisesti.
Näiden muuttujien osalta jäsenvaltioiden on varmistettava, että veden toimittajat voivat poiketa liitteessä II olevassa B osassa esitetyistä näytteenottotiheyksistä liitteessä II olevassa C osassa esitettyjen eritelmien mukaisesti riippuen niiden esiintymisestä raakavedessä ja käsittelyjärjestelyistä.
Tarkistus 89
Ehdotus direktiiviksi
9 artikla – 1 kohta – 3 alakohta
Tätä varten veden toimittajien on otettava huomioon tämän direktiivin 8 artiklan mukaisesti suoritetun vaaran arvioinnin sekä direktiivin 2000/60/EY 7 artiklan 1 kohdan ja 8 artiklan mukaisesti suoritetun seurannan tulokset.
Tätä varten veden toimittajat ottavat huomioon tämän direktiivin 8 artiklan mukaisesti suoritetun vaaran arvioinnin sekä direktiivin 2000/60/EY 7 artiklan 1 kohdan ja 8 artiklan mukaisesti suoritetun seurannan tulokset.
Tarkistus 90
Ehdotus direktiiviksi
9 artikla – 1 a kohta (uusi)
1 a.  Jäsenvaltiot voivat vapauttaa erittäin pienet veden toimittajat 1 kohdan soveltamisesta edellyttäen, että toimivaltaisella viranomaisella on ennalta saatua ja ajantasaista dokumentoitua tietoa merkityksellisistä muuttujista ja että se katsoo, että tällaisen poikkeuksen vuoksi ei aiheudu riskiä ihmisten terveydelle, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 4 artiklan mukaisia viranomaisen velvoitteita.
Toimivaltaisen viranomaisen on tarkasteltava vapautusta uudelleen kolmen vuoden välein tai silloin, kun valuma-alueella havaitaan uusia pilaantumisvaaroja, ja saatettava se tarvittaessa ajan tasalle.
Tarkistus 91
Ehdotus direktiiviksi
9 artikla – 2 kohta
2.  Toimituksiin liittyvien riskien arviointien on oltava toimivaltaisten viranomaisten hyväksymiä.
2.  Toimituksiin liittyvien riskien arviointien on oltava veden toimittajien vastuulla, joiden on varmistettava, että ne ovat tämän direktiivin mukaisia. Tätä varten veden toimittajat voivat pyytää tukea toimivaltaisilta viranomaisilta.
Jäsenvaltiot voivat vaatia toimivaltaisia viranomaisia hyväksymään tai seuraamaan veden toimittajien riskin arviointeja.
Tarkistus 92
Ehdotus direktiiviksi
9 artikla – 2 a kohta (uusi)
2 a.  Jäsenvaltioiden on varmistettava 1 kohdan mukaisesti suoritetun toimituksiin liittyvien riskien arvioinnin tulosten perusteella, että veden toimittajat ottavat käyttöön vesiturvallisuussuunnitelman, joka on räätälöity tunnistettujen riskien mukaisesti ja oikeasuhteinen veden toimittajan kokoon nähden. Vesiturvallisuussuunnitelma voi koskea esimerkiksi veden kanssa kosketuksiin joutuvia materiaaleja, vedenkäsittelytuotteita, vuotavista putkista aiheutuvia mahdollisia riskejä tai toimenpiteitä mukautumiseksi olemassa oleviin tai tuleviin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen, ja jäsenvaltioiden on määriteltävä suunnitelmien sisältö tarkemmin.
Tarkistus 93
Ehdotus direktiiviksi
10 artikla – otsikko
Kotitalouksien vedenjakelujärjestelmiä koskevat riskin arvioinnit
Sisäisiä vedenjakelujärjestelmiä koskevat riskin arvioinnit, seuranta ja hallinta
Tarkistus 94
Ehdotus direktiiviksi
10 artikla – 1 kohta – johdantokappale
1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tehdään kotitalouksien vedenjakelujärjestelmiä koskevat riskin arvioinnit, joissa on seuraavat osat:
1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että ensisijaisissa tiloissa tehdään sisäisiä vedenjakelujärjestelmiä koskevat riskin arvioinnit, joissa on seuraavat osat:
Tarkistus 95
Ehdotus direktiiviksi
10 artikla – 1 kohta – a alakohta
a)  arviointi mahdollisista riskeistä, jotka liittyvät kotitalouksien vedenjakelujärjestelmiin ja niihin liittyviin tuotteisiin ja materiaaleihin, sekä siitä, vaikuttavatko riskit veden laatuun siinä kohdassa, mistä sitä otetaan hanoista, jotka on yleensä tarkoitettu ihmisten käyttöön, erityisesti kun vettä toimitetaan yleisölle ensisijaisissa tiloissa;
a)  arviointi mahdollisista riskeistä, jotka liittyvät sisäisiin vedenjakelujärjestelmiin ja niihin liittyviin tuotteisiin ja materiaaleihin, sekä siitä, vaikuttavatko riskit veden laatuun siinä kohdassa, mistä sitä otetaan hanoista, jotka on yleensä tarkoitettu ihmisten käyttöön;
Tarkistus 96
Ehdotus direktiiviksi
10 artikla – 1 kohta – b alakohta – 1 alakohta
b)  liitteessä I olevassa C osassa lueteltujen muuttujien säännöllinen seuranta tiloissa, joissa mahdollinen vaara ihmisten terveydelle katsotaan suurimmaksi. Asianmukaiset muuttujat ja tilat seurantaa varten valitaan a kohdan mukaisesti tehdyn arvioinnin perusteella.
b)  liitteessä I olevassa C osassa lueteltujen muuttujien säännöllinen seuranta ensisijaisissa tiloissa, joissa on tunnistettu erityisiä veden laatuun liittyviä riskejä a alakohdan mukaisesti tehdyn arvioinnin aikana.
Tarkistus 97
Ehdotus direktiiviksi
10 artikla – 1 kohta – b alakohta – 2 alakohta
Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun säännölliseen seurannan osalta jäsenvaltiot voivat luoda seurantastrategian, jossa keskitytään ensisijaisiin tiloihin;
Säännöllisen seurannan osalta jäsenvaltioiden on varmistettava pääsy ensisijaisissa tiloissa sijaitseviin laitteistoihin näytteenottoa varten, ja ne voivat luoda erityisesti Legionella pneumophila -bakteeria koskevan seurantastrategian;
Tarkistus 98
Ehdotus direktiiviksi
10 artikla – 1 kohta – c alakohta
c)  sen todentaminen, onko ihmisten käyttöön tarkoitetun veden kanssa kosketuksiin joutuvien rakennustuotteiden toimivuus asianmukainen suhteessa rakennuskohteen perusvaatimuksiin liittyviin keskeisiin ominaisuuksiin, jotka määritetään asetuksen (EU) N: o 305/2011 liitteessä I olevan 3 kohdan e alakohdassa.
c)  sen todentaminen, onko ihmisten käyttöön tarkoitetun veden kanssa kosketuksiin joutuvien tuotteiden ja materiaalien toimivuus asianmukainen suhteessa ihmisten terveyden suojeluun.
Tarkistus 99
Ehdotus direktiiviksi
10 artikla – 1 kohta – c a alakohta (uusi)
c a)  sen todentaminen, soveltuvatko käytetyt materiaalit olemaan kosketuksissa ihmisten käyttöön tarkoitetun veden kanssa ja täyttyvätkö 11 artiklassa täsmennetyt vaatimukset.
Tarkistus 100
Ehdotus direktiiviksi
10 artikla – 2 kohta
2.  Jos jäsenvaltiot katsovat 1 kohdan a alakohdan mukaisesti tehdyn arvioinnin perusteella, että kotitalouksien vedenjakelujärjestelmistä ja niihin liittyvistä tuotteista ja materiaaleista aiheutuu riski ihmisten terveydelle tai jos 1 kohdan b alakohdan mukaisesti suoritettu seuranta osoittaa, että liitteessä I olevassa C osassa esitettyjä muuttujien arvoja ei noudateta, jäsenvaltioiden on:
2.  Jos jäsenvaltiot katsovat 1 kohdan a alakohdan mukaisesti tehdyn arvioinnin perusteella, että ensisijaisten tilojen sisäisistä vedenjakelujärjestelmistä ja niihin liittyvistä tuotteista ja materiaaleista aiheutuu riski ihmisten terveydelle tai jos 1 kohdan b alakohdan mukaisesti suoritettu seuranta osoittaa, että liitteessä I olevassa C osassa esitettyjä muuttujien arvoja ei noudateta, jäsenvaltioiden on varmistettava, että toteutetaan asianmukaisia toimenpiteitä sen riskin poistamiseksi tai vähentämiseksi, ettei liitteessä I olevassa C osassa esitettyjen muuttujien arvoja noudateta.
a)  toteutettava asianmukaisia toimenpiteitä sen riskin poistamiseksi tai vähentämiseksi, ettei liitteessä I olevassa C osassa asetettujen muuttujien arvoja noudateta;
b)  toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että ihmisten käyttöön tarkoitetun veden käsittelyssä tai jakelussa käytetyistä rakennustuotteista irtoavat aineet tai kemikaalit eivät suoraan tai välillisesti vaaranna ihmisten terveyttä;
c)  toteutettava yhteistyössä veden toimittajien kanssa muita toimenpiteitä, kuten asianmukaisia mukautustekniikoita, joiden avulla muutetaan veden luonne tai sen ominaisuudet ennen sen jakelua niin, että vähennetään tai poistetaan riski siitä, että muuttujien arvosta poiketaan jakelun jälkeen,
d)  asianmukaisesti ilmoitettava ja tiedotettava kuluttajille veden kulutuksen ja käytön edellytyksistä sekä mahdollisista toimista, joilla vältetään riskin toistuminen,
e)  järjestettävä koulutusta putkiasentajille ja muille ammattilaisille, jotka käsittelevät kotitalouksien vedenjakelujärjestelmiä ja asentavat rakennustuotteita,
f)  legionellan osalta varmistettava, että toteutetaan toimivia valvonta- ja hallintatoimenpiteitä, joilla ehkäistään ja käsitellään mahdollisia tautiesiintymiä.
Tarkistus 101
Ehdotus direktiiviksi
10 artikla – 2 a kohta (uusi)
2 a.  Sisäisiin vedenjakelujärjestelmiin liittyvien riskien vähentämiseksi kaikissa sisäisissä vedenjakelujärjestelmissä jäsenvaltioiden on:
a)  kannustettava julkisten ja yksityisten tilojen omistajia toteuttamaan sisäisiin vedenjakelujärjestelmiin liittyvien riskien arviointi;
b)  tiedotettava kuluttajille ja julkisten ja yksityisten tilojen omistajille toimenpiteistä sen riskin poistamiseksi tai vähentämiseksi, ettei ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laatuvaatimuksia noudateta sisäiseen vedenjakelujärjestelmään liittyvästä syystä;
c)  asianmukaisesti ilmoitettava ja tiedotettava kuluttajille veden kulutuksen ja käytön edellytyksistä sekä mahdollisista toimista, joilla vältetään riskin toistuminen;
d)  edistettävä koulutusta putkiasentajille ja muille ammattilaisille, jotka käsittelevät sisäisiä vedenjakelujärjestelmiä ja asentavat veden kanssa kosketuksiin joutuvia materiaaleja ja tuotteita; ja
e)  Legionella- ja erityisesti Legionella pneumophila -bakteerin osalta varmistettava, että toteutetaan toimivia ja riskiin nähden oikeasuhteisia valvonta- ja hallintatoimenpiteitä, joilla ehkäistään ja käsitellään mahdollisia tautiesiintymiä.
Tarkistus 102
Ehdotus direktiiviksi
10 aartikla (uusi)
10 a  artikla
Ihmisten käyttöön tarkoitetun veden kanssa kosketuksiin joutuviin tuotteisiin, aineisiin ja materiaaleihin sovellettavat hygieniaa koskevat vähimmäisvaatimukset
1.   Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että aineet ja materiaalit, joita käytetään veden ottoon, käsittelyyn tai jakeluun tarkoitettujen uusien, ihmisten käyttöön tarkoitetun veden kanssa kosketuksiin joutuvien markkinoille saatettavien tuotteiden valmistukseen, tai näihin aineisiin liittyvät epäpuhtaudet
a)  eivät aiheuta suoraan tai epäsuoraan haittaa ihmisten terveydelle tässä asetuksessa tarkoitetulla tavalla;
b)  eivät vaikuta ihmisten käyttöön tarkoitetun veden hajuun tai makuun;
c)  eivät esiinny ihmisten käyttöön tarkoitetussa vedessä sellaista pitoisuutta suurempina pitoisuuksina, jota tarvitaan niiden käyttötarkoituksen saavuttamiseen; ja
d)  eivät lisää mikrobiologista kasvua.
2.   Edellä olevan 1 kohdan yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi komissio antaa viimeistään ... [kolmen vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulopäivästä] 19 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä direktiiviä vahvistamalla hygieniaa koskevat vähimmäisvaatimukset ja luettelo aineista, joita käytetään ihmisten käyttöön tarkoitetun veden kanssa kosketuksiin joutuvien materiaalien tuotantoon ja jotka on hyväksytty unionissa, mukaan lukien tarvittaessa erityiset siirtymisen raja-arvot ja erityiset käyttöehdot. Komissio tarkastelee luetteloa säännöllisesti uudelleen ja saattaa sen ajan tasalle uusimman tieteellisen ja teknisen kehityksen perusteella.
3.  Komission tukemiseksi sen antaessa ja muuttaessa 2 kohdan mukaisia delegoituja säädöksiä perustetaan pysyvä komitea, johon kuuluu jäsenvaltioiden nimittämiä edustajia, jotka voivat pyytää tukea asiantuntijoilta tai neuvonantajilta.
4.  Ihmisten käyttöön tarkoitetun veden kanssa kosketuksiin joutuvien materiaalien, joista säädetään muussa unionin lainsäädännössä, kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 305/20111 a, on oltava tämän artiklan 1 ja 2 kohdan vaatimusten mukaisia.
______________
1a Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 305/2011, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2011, rakennustuotteiden kaupan pitämistä koskevien ehtojen yhdenmukaistamisesta ja neuvoston direktiivin 89/106/ETY kumoamisesta (EUVL L 88, 4.4.2011, s. 5).
Tarkistus 103
Ehdotus direktiiviksi
11 artikla – 1 kohta
1.  Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laatua seurataan säännöllisesti, jotta kuluttajien saatavilla oleva vesi täyttäisi tämän direktiivin vaatimukset ja noudattaisi erityisesti 5 artiklan mukaisesti asetettuja muuttujien arvoja. Näytteet on otettava niin, että ne edustavat koko vuoden aikana kulutettavan veden laatua. Jäsenvaltioiden on lisäksi toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen takaamiseksi, että silloin kun desinfiointi kuuluu ihmisten käyttöön tarkoitetun veden käsittelyyn tai jakeluun, desinfiointimenetelmien tehokkuus varmistetaan, ja että desinfioinnin sivutuotteista aiheutuva saastuminen pidetään mahdollisimman vähäisenä desinfiointia vaarantamatta.
1.  Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laatua seurataan säännöllisesti, jotta vesi täyttäisi tämän direktiivin vaatimukset ja noudattaisi erityisesti 5 artiklan mukaisesti asetettuja muuttujien arvoja. Näytteet on otettava niin, että ne edustavat koko vuoden aikana kulutettavan veden laatua. Jäsenvaltioiden on lisäksi toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen takaamiseksi, että silloin kun desinfiointi kuuluu ihmisten käyttöön tarkoitetun veden käsittelyyn tai jakeluun, desinfiointimenetelmien tehokkuus varmistetaan, ja että desinfioinnin sivutuotteista aiheutuva saastuminen pidetään mahdollisimman vähäisenä desinfiointia vaarantamatta.
Tarkistus 104
Ehdotus direktiiviksi
11 artikla – 5 a kohta (uusi)
5 a.  Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle liitteessä I olevassa C a osassa lueteltujen muuttujien mukaisesti suoritetun valvonnan tulokset viimeistään ... [kolme vuotta tämän direktiivin voimaantulopäivästä] ja tämän jälkeen kerran vuodessa.
Siirretään komissiolle valta antaa 19 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan tätä direktiiviä ajantasaistamalla liitteessä I olevassa C a osassa esitetty tarkkailtavien aineiden luettelo. Komissio voi päättää lisätä luetteloon aineita, jos on olemassa riski, että tällaisia aineita esiintyy ihmisten käyttöön tarkoitetussa vedessä ja että niistä voi aiheutua mahdollinen riski ihmisten terveydelle, mutta joiden osalta tieteelliset tiedot eivät ole osoittaneet riskiä ihmisten terveydelle. Tätä varten komissio hyödyntää erityisesti WHO:n tieteellistä tutkimusta. Uusien aineiden lisääminen on perusteltava asianmukaisesti tämän direktiivin 1 artiklan nojalla.
Tarkistus 105
Ehdotus direktiiviksi
11 artikla – 5 b kohta (uusi)
5 b.  Komissio antaa viimeistään ... [vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulopäivästä] 19 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä direktiiviä hyväksymällä menetelmä, jolla mitataan liitteessä I olevassa C a osassa esitetyssä tarkkailtavien aineiden luettelossa mainittuja mikromuoveja.
Tarkistus 106
Ehdotus direktiiviksi
12 artikla – 1 kohta
1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikki puutteet 5 artiklan mukaisesti asetettujen muuttujien arvojen noudattamisessa tutkitaan heti syiden selville saamiseksi.
1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikki puutteet 5 artiklan mukaisesti asetettujen muuttujien arvojen noudattamisessa 6 artiklassa tarkoitetussa vaatimustenmukaisuuden määrittelykohdassa tutkitaan heti syiden selville saamiseksi.
Tarkistus 107
Ehdotus direktiiviksi
12 artikla – 2 kohta – 2 alakohta
Jos liitteessä I olevassa C osassa esitettyjä muuttujien arvoja ei noudateta, korjaaviin toimiin on kuuluttava 10 artiklan 2 kohdan a–f alakohdassa esitetyt toimenpiteet.
Jos liitteessä I olevassa C osassa esitettyjä muuttujien arvoja ei noudateta, korjaaviin toimiin on kuuluttava 10 artiklan 2 a kohdassa esitetyt toimenpiteet.
Tarkistus 108
Ehdotus direktiiviksi
12 artikla – 3 kohta – 2 alakohta
Jos liitteessä I olevassa A ja B osassa esitettyjä muuttujia koskevia vähimmäisvaatimuksia ei noudateta, jäsenvaltioiden on automaattisesti katsottava tämä mahdolliseksi vaaraksi ihmisten terveydelle.
Jos liitteessä I olevassa A ja B osassa esitettyjä muuttujia koskevia vähimmäisvaatimuksia ei noudateta, jäsenvaltioiden on katsottava tämä mahdolliseksi vaaraksi ihmisten terveydelle, paitsi jos toimivaltaiset viranomaiset katsovat muuttujien arvojen poikkeaman olevan merkitykseltään vähäinen.
Tarkistus 109
Ehdotus direktiiviksi
12 artikla – 4 kohta – johdantokappale
4.  Edellä 2 ja 3 kohdassa kuvatuissa tapauksissa jäsenvaltioiden on mahdollisimman nopeasti toteutettava kaikki seuraavat toimenpiteet:
4.  Edellä 2 ja 3 kohdassa kuvatuissa tapauksissa jäsenvaltioiden on mahdollisimman nopeasti toteutettava kaikki seuraavat toimenpiteet, jos muuttujien arvon poikkeama katsotaan mahdolliseksi vaaraksi ihmisten terveydelle:
Tarkistus 110
Ehdotus direktiiviksi
12 artikla – 4 kohta – 1 a alakohta (uusi)
Edellä a, b ja c alakohdassa tarkoitetut toimenpiteet toteutetaan yhteistyössä kyseisen veden toimittajan kanssa.
Tarkistus 111
Ehdotus direktiiviksi
12 artikla – 5 kohta
5.  Toimivaltaisten viranomaisten tai muiden asianmukaisten tahojen on päätettävä, mihin toimiin 3 kohdan perusteella on ryhdyttävä, ottaen huomioon myös ne riskit ihmisten terveydelle, joita ihmisten käyttöön tarkoitetun veden jakelun keskeyttäminen tai sen käytön rajoittaminen aiheuttaisi.
5.  Jos poikkeama todetaan vaatimustenmukaisuuden määrittelykohdassa, toimivaltaisten viranomaisten tai muiden asianmukaisten tahojen on päätettävä, mihin toimiin 3 kohdan perusteella on ryhdyttävä, ottaen huomioon myös ne riskit ihmisten terveydelle, joita ihmisten käyttöön tarkoitetun veden jakelun keskeyttäminen tai sen käytön rajoittaminen aiheuttaisi.
Tarkistus 112
Ehdotus direktiiviksi
12 aartikla (uusi)
12 a  artikla
Poikkeukset
1.  Jäsenvaltiot voivat säätää poikkeuksista liitteessä I olevassa B osassa esitettyjen tai 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti asetettujen muuttujien arvoihin niiden itse määrittämään enimmäisarvoon asti sillä edellytyksellä, ettei tällaisista poikkeuksista aiheudu mahdollista vaaraa ihmisten terveydelle ja ettei ihmisten käyttöön tarkoitetun veden jakelusta kyseisellä alueella voida huolehtia millään muulla kohtuulliseksi katsotulla tavalla. Tällaiset poikkeukset on rajoitettava seuraaviin tapauksiin:
a)  uusi vedenjakelualue;
b)  vedenjakelualueella havaittu uusi pilaantumislähde tai äskettäin tutkitut tai havaitut uudet muuttujat.
Poikkeuksien voimassaoloaika on rajoitettava mahdollisimman lyhyeksi, eikä se saa ylittää kolmea vuotta, jonka ajanjakson loppupuolella jäsenvaltioiden on laadittava tilannekatsaus sen määrittämiseksi, onko riittävää edistystä tapahtunut.
Poikkeuksellisissa olosuhteissa jäsenvaltio voi myöntää toisen poikkeuksen ensimmäisen alakohdan a ja b alakohdan osalta. Jos jäsenvaltio aikoo myöntää toisen poikkeuksen, sen on toimitettava komissiolle tilannekatsaus sekä perustelut toisen poikkeuksen myöntämispäätökselle. Myöskään tämä toinen poikkeus ei saa olla yli kolmen vuoden pituinen.
2.  Edellä 1 kohdan mukaisesti tehdyssä poikkeuksessa on määriteltävä seuraavat seikat:
a)  poikkeuksen syy,
b)  kyseinen muuttuja, aiemmat asiaa koskevat seurantatulokset ja suurin poikkeuksen nojalla sallittu arvo,
c)  maantieteellinen alue, toimitetun veden määrä päivää kohden, väestö, jota asia koskee, sekä tieto siitä, vaikuttaako tilanne johonkin asiaankuuluvaan elintarvikkeita tuottavaan yritykseen,
d)  asianmukainen seurantasuunnitelma, tarvittaessa tihennetty seuranta,
e)  yhteenveto tarvittavia korjaavia toimenpiteitä koskevasta suunnitelmasta aikatauluineen sekä kustannusarvio ja määräykset tilannekatsauksen laatimisesta, ja
f)  anottu poikkeuksen kesto.
3.  Jos toimivaltaiset viranomaiset katsovat poikkeamien muuttujien arvoista olevan merkitykseltään vähäisiä ja jos 12 artiklan 2 kohdan mukaisesti toteutettavat toimet mahdollistavat ongelman korjaamisen enintään 30 päivän kuluessa, tämän artiklan 2 kohdassa esitettyjä tietoja ei tarvitse määritellä poikkeuksessa.
Tällaisessa tapauksessa toimivaltaisten viranomaisten tai muiden asiaankuuluvien elinten on asetettava vain kyseisen muuttujan korkein sallittu arvo sekä aika, jonka kuluessa ongelma on korjattava.
4.  Edellä olevaan 3 kohtaan ei voi enää vedota, jos tietyn muuttujan arvo on poikennut sallitusta arvosta tietyssä vedenottamossa yhteensä yli 30 päivänä edeltäneiden 12 kuukauden aikana.
5.  Jäsenvaltion, joka turvautuu tässä artiklassa tarkoitettuihin poikkeuksiin, on varmistettava, että poikkeuksen vaikutuspiiriin kuuluvalle väestölle ilmoitetaan heti poikkeuksesta ja sen ehdoista asianmukaisella tavalla. Jäsenvaltion on lisäksi huolehdittava siitä, että väestöryhmille, joille poikkeuksesta voi koitua erityinen riski, annetaan tarvittaessa ohjeet.
Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja velvoitteita ei sovelleta 3 kohdassa tarkoitetuissa tilanteissa, jolleivat toimivaltaiset viranomaiset toisin päätä.
6.  Lukuun ottamatta 3 kohdan mukaisesti tehtyjä poikkeuksia, jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle kahden kuukauden kuluessa kaikista poikkeuksista, joiden soveltamisalaan kuuluva veden toimitus käsittää keskimäärin yli 1 000 m3 päivässä tai yli 5 000 ihmistä, ja liitettävä mukaan 2 kohdassa määritellyt tiedot.
7.  Tätä artiklaa ei sovelleta pulloissa tai säiliöissä myytävään, ihmisten käyttöön tarkoitettuun veteen.
Tarkistukset 113, 165, 191, 208, 166, 192, 169, 195, 170, 196, 197, 220
Ehdotus direktiiviksi
13 artikla – 1 kohta
1.  Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet, joilla parannetaan ihmisten käyttöön tarkoitetun veden saatavuutta kaikille, ja edistettävä sen käyttöä alueellaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta direktiivin 2000/60/EY 9 artiklan soveltamista. Toimenpiteisiin on kuuluttava kaikki seuraavat toimenpiteet:
1.  Jäsenvaltioiden on vedenjakelua koskevat paikalliset ja alueelliset näkymät ja olosuhteet huomioon ottaen toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet, joilla parannetaan ihmisten käyttöön tarkoitetun veden yleistä saatavuutta kaikille, ja edistettävä sen käyttöä alueellaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta direktiivin 2000/60/EY 9 artiklan ja toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden soveltamista.
a)  tunnistetaan ihmiset, joilla ei ole mahdollisuutta saada ihmisten käyttöön tarkoitettua vettä, sekä syyt saatavuuden puuttumiseen (kuten kuuluminen heikoimmassa asemassa oleviin ja syrjäytyneisiin ryhmiin), arvioidaan mahdollisuuksia parantaa kyseisten ihmisten mahdollisuuksia saada vettä ja tiedotetaan heille mahdollisuuksista liittyä vedenjakeluverkkoon sekä vaihtoehtoisista keinoista saada vettä;
a)  tunnistetaan ihmiset, joilla ei ole mahdollisuutta tai joilla on rajalliset mahdollisuudet saada ihmisten käyttöön tarkoitettua vettä, kuten haavoittuvat ja syrjäytyneet ryhmät, sekä syyt saatavuuden puuttumiseen, arvioidaan mahdollisuuksia parantaa kyseisten ihmisten mahdollisuuksia saada vettä ja toteutetaan toimia saannin parantamiseksi ja tiedotetaan heille mahdollisuuksista liittyä vedenjakeluverkkoon sekä vaihtoehtoisista keinoista saada vettä;
a a)   varmistetaan ihmisten käyttöön tarkoitetun veden yleinen toimitus;
b)  perustetaan ja ylläpidetään ulkona ja sisätiloissa laitteistoja, joilla tarjotaan ilmaiseksi ihmisten käyttöön tarkoitettua vettä julkisissa tiloissa;
b)  perustetaan ja ylläpidetään ulkona ja sisätiloissa laitteistoja, kuten täyttöpisteitä, joilla tarjotaan ilmaiseksi ihmisten käyttöön tarkoitettua vettä julkisissa tiloissa, erityisesti paikoissa, joissa on runsaasti kävijöitä; näin on toimittava, jos se on teknisesti toteuttamiskelpoista ja oikeasuhteista tällaisten toimenpiteiden tarpeellisuuteen nähden, ja ottaen huomioon paikalliset erityisolosuhteet, kuten ilmaston ja maantieteen;
c)  edistetään ihmisten käyttöön tarkoitetun veden saatavuutta
c)  edistetään ihmisten käyttöön tarkoitetun veden saatavuutta
i)  käynnistämällä kampanjoita, joilla tiedotetaan kansalaisille kyseisen veden laadusta;
i)  käynnistämällä kampanjoita, joilla tiedotetaan kansalaisille hanaveden korkeasta laadusta ja lähimmästä nimetystä täyttöpisteestä;
i a)  käynnistämällä kampanjoita, joilla kannustetaan kansalaisia käyttämään uudelleen käytettäviä vesipulloja, ja käynnistämällä aloitteita, joilla lisätään tietoisuutta täyttöpisteiden sijainnista;
ii)  edistämällä kyseisen veden saatavuutta hallinnoissa ja julkisissa rakennuksissa;
ii)  varmistamalla kyseisen veden vapaa saatavuus hallinnoissa ja julkisissa rakennuksissa ja kannustamalla luopumaan kertakäyttöisiin muovipulloihin pullotetun veden käytöstä näissä hallinnoissa ja rakennuksissa;
iii)  edistämällä kyseisen veden vapaata saatavuutta ravintoloissa, ruokaloissa ja ateriapalveluissa.
iii)  edistämällä kyseisen veden saatavuutta ilmaiseksi tai pientä palvelumaksua vastaan asiakkaille ravintoloissa, ruokaloissa ja ateriapalveluissa.
Tarkistus 114
Ehdotus direktiiviksi
13 artikla – 2 kohta – 1 alakohta
Jäsenvaltioiden on 1 kohdan a alakohdan mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet, joilla varmistetaan ihmisten käyttöön tarkoitetun veden saatavuus heikoimmassa asemassa oleville ja syrjäytyneille ryhmille.
Jäsenvaltioiden on 1 kohdan a alakohdan mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella toteutettava kaikki tarpeellisiksi ja asianmukaisiksi katsomansa toimenpiteet, joilla varmistetaan ihmisten käyttöön tarkoitetun veden saatavuus heikoimmassa asemassa oleville ja syrjäytyneille ryhmille.
Tarkistukset 173, 199 ja 209
Ehdotus direktiiviksi
13 artikla – 2 a kohta (uusi)
2 a.   Jos tässä artiklassa säädetyt velvoitteet kuuluvat kansallisen lainsäädännön nojalla paikallisviranomaisille, jäsenvaltioiden on varmistettava, että kyseisillä viranomaisilla on keinot ja resurssit varmistaa ihmisten käyttöön tarkoitetun veden saatavuus ja että kaikki tältä osin toteutetut toimenpiteet ovat oikeasuhteisia asianomaisen jakeluverkoston kapasiteettiin ja kokoon nähden.
Tarkistukset 174, 200 ja 210
Ehdotus direktiiviksi
13 artikla – 2 b kohta (uusi)
2 b.   Jäljempänä 15 artiklan 1 kohdan a alakohdan säännösten mukaisesti kerätyt tiedot huomioon ottaen komissio tekee yhteistyötä jäsenvaltioiden ja Euroopan investointipankin kanssa sellaisten unionin kuntien tukemiseksi, joilla ei ole tarvittavaa pääomaa voidakseen hankkia teknistä tukea, saatavilla olevaa unionin rahoitusta ja pitkäaikaisia lainoja tavallista alhaisemmalla korolla, erityisesti vesi-infrastruktuurin ylläpitämistä ja uudistamista varten, jotta varmistetaan korkealaatuisen veden saanti ja asetetaan vesi- ja jätevesipalvelut myös heikoimmassa asemassa olevien ja syrjäytyneiden väestöryhmien saataville.
Tarkistus 116
Ehdotus direktiiviksi
14 artikla – 1 kohta
1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että ihmisten käyttöön tarkoitettua vettä koskevat asianmukaiset ja ajan tasalle saatetut tiedot ovat verkossa kaikkien vedentoimituksen kattamien henkilöiden saatavilla liitteen IV mukaisesti.
1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että ihmisten käyttöön tarkoitettua vettä koskevat asianmukaiset, ajan tasalle saatetut ja saatavissa olevat tiedot ovat verkossa tai muilla käyttäjäystävällisillä tavoilla kaikkien vedentoimituksen kattamien henkilöiden saatavilla liitteen IV mukaisesti ja sovellettavia tietosuojasääntöjä noudattaen.
Tarkistus 117
Ehdotus direktiiviksi
14 artikla – 2 kohta – 1 alakohta – johdantokappale
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikki vedentoimituksen kattavat henkilöt saavat säännöllisesti ja vähintään kerran vuodessa kaikkein sopivimmassa muodossa (esimerkiksi laskussaan tai älykkäiden sovellusten kautta) pyytämättä seuraavat tiedot:
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikki vedentoimituksen kattavat henkilöt saavat säännöllisesti ja vähintään kerran vuodessa kaikkein sopivimmassa ja helposti saatavilla olevassa toimivaltaisen viranomaisen määrittelemässä muodossa (esimerkiksi laskussaan tai älykkäiden sovellusten kautta) pyytämättä seuraavat tiedot:
Tarkistus 118
Ehdotus direktiiviksi
14 artikla – 2 kohta – 1 alakohta – a alakohta – johdantokappale
a)  tiedot ihmisten käyttöön tarkoitetusta vedestä kuutiometriä kohti perittävien maksujen kustannusrakenteesta, mukaan lukien muuttuvat ja kiinteät kustannukset ja vähintään ne, jotka liittyvät seuraaviin:
a)  silloin kun kustannukset katetaan maksujärjestelmällä, tiedot ihmisten käyttöön tarkoitetusta vedestä kuutiometriä kohti perittävien maksujen kustannusrakenteesta, mukaan lukien muuttuvien ja kiinteiden kustannusten jakautuminen;
Tarkistus 119
Ehdotus direktiiviksi
14 artikla – 2 kohta – 1 alakohta – a alakohta – i alakohta
i)  veden toimittajien 8 artiklan 5 kohdan mukaisesti vaaran arviointia varten toteuttamat toimenpiteet;
Poistetaan.
Tarkistus 120
Ehdotus direktiiviksi
14 artikla – 2 kohta – 1 alakohta – a alakohta – ii alakohta
ii)  ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadun käsittely ja jakelu;
Poistetaan.
Tarkistus 121
Ehdotus direktiiviksi
14 artikla – 2 kohta – 1 alakohta – a alakohta – iii alakohta
iii)  jäteveden keräys ja käsittely;
Poistetaan.
Tarkistus 122
Ehdotus direktiiviksi
14 artikla – 2 kohta – 1 alakohta – a alakohta – iv alakohta
iv)  13 artiklan mukaisesti toteutetut toimenpiteet, jos veden toimittajat ovat toteuttaneet kyseisiä toimenpiteitä;
Poistetaan.
Tarkistus 123
Ehdotus direktiiviksi
14 artikla – 2 kohta – 1 alakohta – a a alakohta (uusi)
a a)  tiedot ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadusta, mukaan lukien osoitinmuuttujat;
Tarkistus 124
Ehdotus direktiiviksi
14 artikla – 2 kohta – 1 alakohta – b alakohta
b)  toimitetun ihmisten käyttöön tarkoitetun veden hinta litraa ja kuutiometriä kohti;
b)  silloin kun kustannukset katetaan maksujärjestelmällä, ihmisten käyttöön tarkoitetun veden toimitushinta kuutiometriä kohti ja litraa kohti laskutettu hinta; silloin kun kustannuksia ei kateta maksujärjestelmällä, tämän direktiivin noudattamisen varmistamisesta vesijärjestelmälle aiheutuvat vuotuiset kokonaiskustannukset sekä merkitykselliset taustatiedot siitä, miten ihmisten käyttöön tarkoitettu vesi toimitetaan alueelle;
Tarkistus 125
Ehdotus direktiiviksi
14 artikla – 2 kohta – 1 alakohta – b a alakohta (uusi)
b a)   ihmisten käyttöön tarkoitetun veden käsittely ja jakelu;
Tarkistus 126
Ehdotus direktiiviksi
14 artikla – 2 kohta – 1 alakohta – c alakohta
c)  kotitalouden kuluttama määrä, vähintään vuosi- ja laskutuskausikohtaisesti, yhdessä kulutuksen vuosittaisten suuntausten kanssa;
c)  kotitalouden kuluttama määrä, vähintään vuosi- ja laskutuskausikohtaisesti, yhdessä kotitalouksien kulutuksen vuosittaisten suuntausten kanssa, jos tämä on teknisesti toteutettavissa, ja ainoastaan, jos nämä tiedot ovat veden toimittajan saatavilla;
Tarkistus 127
Ehdotus direktiiviksi
14 artikla – 2 kohta – 1 alakohta – d alakohta
d)  kotitalouden vuosittaisen vedenkulutuksen vertaaminen samaan luokkaan kuuluvan kotitalouden keskimääräisen kulutuksen kanssa;
d)  kotitalouden vuosittaisen vedenkulutuksen vertaaminen samaan luokkaan kuuluvan kotitalouden keskimääräisen kulutuksen kanssa c alakohdan mukaisesti soveltuvissa tapauksissa;
Tarkistus 128
Ehdotus direktiiviksi
14 artikla – 2 kohta – 2 alakohta
Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, joissa täsmennetään ensimmäisen alakohdan perusteella toimitettavien tietojen muoto ja järjestelyt. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 20 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
Jäsenvaltioiden on määriteltävä selkeä vastuunjako, joka koskee tietojen antamista ensimmäisen alakohdan nojalla veden toimittajien, sidosryhmien ja toimivaltaisten paikallisviranomaisten välillä. Komissio antaa 19 artiklan mukaisesti tämän direktiivin täydentämiseksi delegoituja säädöksiä, joissa täsmennetään ensimmäisen alakohdan perusteella toimitettavien tietojen muoto ja järjestelyt.
Tarkistus 129
Ehdotus direktiiviksi
15 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – d alakohta
d)  luotava ja saatettava sen jälkeen vuosittain ajan tasalle tietokokonaisuus, joka sisältää tiedot juomavesihäiriöistä, joista on aiheutunut mahdollinen vaara ihmisten terveydelle, riippumatta siitä, onko muuttujien arvoja jäänyt noudattamatta, jos häiriöt ovat kestäneet yli 10 peräkkäistä päivää ja vaikuttaneet yli 1 000 ihmiseen, mukaan lukien kyseisten häiriöiden syyt ja 12 artiklan mukaisesti toteutetut korjaavat toimet.
d)  luotava ja saatettava sen jälkeen vuosittain ajan tasalle tietokokonaisuus, joka sisältää tiedot juomavesihäiriöistä, joista on aiheutunut mahdollinen riski ihmisten terveydelle, riippumatta siitä, onko muuttujien arvoja jäänyt noudattamatta, jos häiriöt ovat kestäneet yli 10 peräkkäistä päivää ja vaikuttaneet yli 1 000 ihmiseen, mukaan lukien kyseisten häiriöiden syyt ja 12 artiklan mukaisesti toteutetut korjaavat toimet.
Tarkistus 130
Ehdotus direktiiviksi
15 artikla – 4 kohta – 1 alakohta
4.  Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, joissa täsmennetään 1 ja 3 alakohdan perusteella toimitettavien tietojen muoto ja järjestelyt, mukaan lukien yksityiskohtaiset vaatimukset 3 kohdassa tarkoitetuista indikaattoreista, unionin laajuisista yleiskartoista ja jäsenvaltioiden yleiskatsauksista.
4.  Komissio antaa 19 artiklan mukaisesti tämän direktiivin täydentämiseksi delegoituja säädöksiä, joissa täsmennetään 1 ja 3 alakohdan perusteella toimitettavien tietojen muoto ja järjestelyt, mukaan lukien yksityiskohtaiset vaatimukset 3 kohdassa tarkoitetuista indikaattoreista, unionin laajuisista yleiskartoista ja jäsenvaltioiden yleiskatsauksista.
Tarkistus 131
Ehdotus direktiiviksi
15 artikla – 4 kohta – 2 alakohta
Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 20 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
Poistetaan.
Tarkistus 132
Ehdotus direktiiviksi
17 artikla – 2 kohta – b alakohta
b)  13 artiklassa esitetyt veden saatavuuteen liittyvät säännökset;
b)  13 artiklassa esitetyt veden saatavuuteen liittyvät säännökset ja sen väestön osuus, jolla ei ole mahdollisuutta saada vettä;
Tarkistus 133
Ehdotus direktiiviksi
17 artikla – 2 kohta – c alakohta
c)  14 artiklassa ja liitteessä IV esitetyt säännökset yleisölle toimitettavista tiedoista.
c)  14 artiklassa ja liitteessä IV esitetyt säännökset yleisölle toimitettavista tiedoista, mukaan lukien käyttäjäystävällinen unionin tason yhteenveto liitteessä IV olevassa 7 kohdassa mainituista tiedoista.
Tarkistus 134
Ehdotus direktiiviksi
17 artikla – 2 a kohta (uusi)
2 a.   Komissio esittää viimeistään ... [viiden vuoden kuluttua päivästä, jona tämä direktiivi on viimeistään saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä] ja sen jälkeen tarpeen mukaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen mikromuovien, lääkkeiden ja tarvittaessa muiden äskettäin ilmaantuneiden epäpuhtauksien aiheuttamasta mahdollisesta uhasta ihmisten käyttöön tarkoitetun veden lähteille ja siihen liittyvistä mahdollisista terveysriskeistä. Siirretään komissiolle valta antaa tarvittaessa 19 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä direktiiviä määrittämällä mikromuovin, lääkkeiden ja muiden äskettäin ilmaantuneiden epäpuhtauksien enimmäisarvot ihmisten käyttöön tarkoitetussa vedessä.
Tarkistus 135
Ehdotus direktiiviksi
18 artikla – 2 a kohta (uusi)
2 a.   Komissio arvioi viimeistään ... [viisi vuotta tämän direktiivin voimaantulopäivästä], onko 10 a artiklan säännöksillä saatu aikaan ihmisten käyttöön tarkoitetun veden kanssa kosketuksiin joutuviin materiaaleihin ja tuotteisiin sovellettavien hygieniavaatimusten riittävä yhdenmukaistamisen taso, ja toteuttaa tarvittaessa muita asianmukaisia toimenpiteitä.
Tarkistus 136
Ehdotus direktiiviksi
23 artikla – 2 kohta
2.  Vapautuksia, jotka jäsenvaltiot ovat myöntäneet direktiivin 98/83/EY 9 artiklan mukaisesti ja joita edelleen sovelletaan [määräaika tämän direktiivin saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä], olisi kuitenkin edelleen sovellettava vapautuksen voimassaolon loppuun saakka. Niitä ei voida uusia.
2.  Poikkeuksia, jotka jäsenvaltiot ovat myöntäneet direktiivin 98/83/EY 9 artiklan mukaisesti ja joita edelleen sovelletaan [määräaika tämän direktiivin saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä], olisi kuitenkin edelleen sovellettava poikkeuksien voimassaolon loppuun saakka.
Tarkistus 179
Ehdotus direktiiviksi
Liite I – A osa – taulukko

Komission teksti

Muuttuja

Muuttujan arvo

Yksikkö

Clostridium perfringens (itiöt)

0

lukumäärä/100 ml

Koliformiset bakteerit

0

lukumäärä/100 ml

Enterokokit

0

lukumäärä/100 ml

Escherichia coli (E. coli)

0

lukumäärä/100 ml

Heterotrofinen pesäkeluku (HPC) 22°

ei epätavallisia muutoksia

 

Somaattisia lambda-faageja

0

lukumäärä/100 ml

Sameus

<1

NTU

Tarkistus

Muuttuja

Muuttujan arvo

Muuttuja

Clostridium perfringens (itiöt)

0

lukumäärä/100 ml

Enterokokit

0

lukumäärä/100 ml

Escherichia coli (E. coli)

0

lukumäärä/100 ml

Somaattisia lambda-faageja

0

lukumäärä/100 ml

Huomautus

Tässä osassa esitettyjä muuttujia ei sovelleta direktiivin 2009/54/EY mukaisiin lähde- ja kivennäisvesiin.

Tarkistukset 138 ja 180
Ehdotus direktiiviksi
Liite I – B osa – taulukko

Komission teksti

Kemialliset muuttujat

Muuttuja

Muuttujan arvo

Yksikkö

Huomautukset

Akryyliamidi

0,10

μg/l

Muuttujan arvo viittaa vedessä olevaan monomeerin jäännöspitoisuuteen, joka on laskettu vastaavan tuoteselosteen mukaan veden kanssa kosketuksissa olevasta polymeeristä enimmillään irtoavasta tai liukenevasta määrästä.

Antimoni

5,0

μg/l

 

Arseeni

10

μg/l

 

Bentseeni

1,0

μg/l

 

Bentso(a)-pyreeni

0,010

μg/l

 

Beeta-estradioli (50-28-2)

0,001

μg/l

 

Bisfenoli A

0,01

μg/l

 

Boori

1,0

μg/l

 

Bromaatti

10

μg/l

 

Kadmium

5,0

μg/l

 

Kloraatti

0,25

mg/l

 

Kloriitti

0,25

mg/l

 

Kromi

25

μg/l

Arvo on saavutettava viimeistään [10 vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta]. Siihen asti kromin parametrin arvo on 50 μg/l.

Kupari

2,0

μg/l

 

Syanidit

50

μg/l

 

1,2-dikloorietaani

3,0

μg/l

 

Epikloorihydriini

0,10

μg/l

Muuttujan arvo viittaa vedessä olevaan monomeerin jäännöspitoisuuteen, joka on laskettu vastaavan tuoteselosteen mukaan veden kanssa kosketuksissa olevasta polymeeristä enimmillään irtoavasta tai liukenevasta määrästä.

Fluoridi

1,5

μg/l

 

Haloetikkahapot (HAA)

80

μg/l

Seuraavien yhdeksän edustavan aineen summa: monokloori-, dikloori- ja trikloorietikkahappo, mono- ja dibromietikkahappo, bromokloorietikkahappo, bromodikloorietikkahappo, dibromokloorietikkahappo ja tribromoetikkahappo.

Lyijy

5

μg/l

Arvo on saavutettava viimeistään [10 vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta]. Siihen asti lyijyn parametrin arvo on 10 μg/l.

Elohopea

1,0

μg/l

 

Mikrokystiini-LR

10

μg/l

 

Nikkeli

20

μg/l

 

Nitraatti

50

μg/l

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että edellytystä [nitraatti]/50 + [nitriitti]/3 ≤ 1, jossa hakasulkeet tarkoittavat pitoisuusyksikköä mg/l, nitraatin (NO3) ja nitriitin (NO2), osalta noudatetaan ja että nitriittien osalta arvo 0,10 mg/l toteutuu vedenkäsittelylaitokselta lähtevässä vedessä.

Nitriitti

0.50

μg/l

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että edellytystä [nitraatti]/50 + [nitriitti]/3 ≤ 1, jossa hakasulkeet tarkoittavat pitoisuusyksikköä mg/l, nitraatin (NO3) ja nitriitin (NO2), osalta noudatetaan ja että nitriittien osalta arvo 0,10 mg/l toteutuu vedenkäsittelylaitokselta lähtevässä vedessä.

Nonyylifenoli

0,3

μg/l

 

Torjunta-aineet

0,10

μg/l

’Torjunta-aineet’ tarkoittaa:

 

 

 

orgaanisia hyönteismyrkkyjä,

 

 

 

orgaanisia rikkaruohomyrkkyjä,

 

 

 

orgaanisia sienimyrkkyjä,

 

 

 

orgaanisia ankeroismyrkkyjä,

 

 

 

orgaanisia punkkimyrkkyjä,

 

 

 

orgaanisia levämyrkkyjä,

 

 

 

orgaanisia jyrsijämyrkkyjä,

 

 

 

orgaanisia limantorjunta-aineita,

 

 

 

sekä niiden metaboliitteja siten kuin asetuksen (EY) No 1107/2009 3 artiklan 32 kohdassa määritellään1.

 

 

 

Muuttujan arvo koskee jokaista yksittäistä torjunta-ainetta.

 

 

 

Aldriinin, dieldriinin, heptakloorin ja heptaklooriepoksidin osalta arvo on 0,030 μg/l.

Torjunta-aineet yhteensä

0,50

μg/l

’Torjunta-aineet yhteensä’ tarkoittaa kaikkia edellisellä rivillä määriteltyjä seurannassa havaittuja ja määrällisesti ilmaistuja yksittäisiä torjunta-aineita yhteensä.

PFAS

0,10

μg/l

’PFAS’ tarkoittaa kutakin yksittäistä per- ja polyfluorattua alkyyliainetta (kemiallinen kaava: CnF2n+1−R).

PFAS:t yhteensä

0,50

μg/l

’PFAS:t yhteensä’ tarkoittaa per- ja polyfluorattujen alkyyliaineiden (kemiallinen kaava: CnF2n+1−R) summaa.

Polysykliset aromaattiset hiilivedyt

0,10

μg/l

Seuraavien määriteltyjen yhdisteiden pitoisuuksien summa: benzo-(b)-fluoranteeni, benzo-(k)-fluoranteeni, benzo-(ghi)-peryleeni ja indaani-(1,2,3-cd)pyreeni.

Seleeni

10

μg/l

 

Tetrakloorieteeni ja trikloorieteeni

10

μg/l

Määriteltyjen muuttujien pitoisuuksien summa

Trihalometaanit yhteensä

100

μg/l

Jäsenvaltioiden on mahdollisuuksien mukaan pyrittävä alhaisempaan arvoon desinfiointia vaarantamatta.

 

 

 

Seuraavien määriteltyjen yhdisteiden pitoisuuksien summa: kloroformi, bromoformi, dibromoklorometaani, bromodiklorometaani.

Uraani

30

μg/l

 

Vinyylikloridi

0,50

μg/l

Muuttujan arvo viittaa vedessä olevaan monomeerin jäännöspitoisuuteen, joka on laskettu vastaavan tuoteselosteen mukaan veden kanssa kosketuksissa olevasta polymeeristä enimmillään irtoavasta tai liukenevasta määrästä.

__________________

1.   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1107/2009, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta sekä neuvoston direktiivien 79/117/ETY ja 91/414/ETY kumoamisesta (EUVL L 309, 24.11.2009, s. 1).

Tarkistus

Kemialliset muuttujat

Muuttuja

Muuttujan arvo

Yksikkö

Huomautukset

Akryyliamidi

0,10

μg/l

Muuttujan arvo viittaa vedessä olevaan monomeerin jäännöspitoisuuteen, joka on laskettu vastaavan tuoteselosteen mukaan veden kanssa kosketuksissa olevasta polymeeristä enimmillään irtoavasta tai liukenevasta määrästä.

Antimoni

5,0

μg/l

 

Arseeni

10

μg/l

 

Bentseeni

1,0

μg/l

 

Bentso(a)-pyreeni

0,010

μg/l

 

Beeta-estradioli (50-28-2)

0,001

μg/l

 

Bisfenoli A

0,1

μg/l

 

Boori

1,5

mg/l

 

Bromaatti

10

μg/l

 

Kadmium

5,0

μg/l

 

Kloraatti

0,25

mg/l

 

Kloriitti

0,25

mg/l

 

Kromi

25

μg/l

Arvo on saavutettava viimeistään [10 vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta]. Siihen asti kromin parametrin arvo on 50 μg/l.

Kupari

2,0

mg/l

 

Syanidit

50

μg/l

 

1,2-dikloorietaani

3,0

μg/l

 

Epikloorihydriini

0,10

μg/l

Muuttujan arvo viittaa vedessä olevaan monomeerin jäännöspitoisuuteen, joka on laskettu vastaavan tuoteselosteen mukaan veden kanssa kosketuksissa olevasta polymeeristä enimmillään irtoavasta tai liukenevasta määrästä.

Fluoridi

1,5

mg/l

 

Haloetikkahapot (HAA)

80

μg/l

Seuraavien yhdeksän edustavan aineen summa: monokloori-, dikloori- ja trikloorietikkahappo, mono- ja dibromietikkahappo, bromokloorietikkahappo, bromodikloorietikkahappo, dibromokloorietikkahappo ja tribromoetikkahappo.

Lyijy

5

μg/l

Arvo on saavutettava viimeistään [10 vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta]. Siihen asti lyijyn parametrin arvo on 10 μg/l.

Elohopea

1,0

μg/l

 

Mikrokystiini-LR

10

μg/l

 

Nikkeli

20

μg/l

 

Nitraatti

50

mg/l

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että edellytystä [nitraatti]/50 + [nitriitti]/3 ≤ 1, jossa hakasulkeet tarkoittavat pitoisuusyksikköä mg/l, nitraatin (NO3) ja nitriitin (NO2), osalta noudatetaan ja että nitriittien osalta arvo 0,10 mg/l toteutuu vedenkäsittelylaitokselta lähtevässä vedessä.

Nitriitti

0.50

mg/l

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että edellytystä [nitraatti]/50 + [nitriitti]/3 ≤ 1, jossa hakasulkeet tarkoittavat pitoisuusyksikköä mg/l, nitraatin (NO3) ja nitriitin (NO2), osalta noudatetaan ja että nitriittien osalta arvo 0,10 mg/l toteutuu vedenkäsittelylaitokselta lähtevässä vedessä.

Nonyylifenoli

0,3

μg/l

 

Torjunta-aineet

0,10

μg/l

’Torjunta-aineet’ tarkoittaa:

 

 

 

orgaanisia hyönteismyrkkyjä,

 

 

 

orgaanisia rikkaruohomyrkkyjä,

 

 

 

orgaanisia sienimyrkkyjä,

 

 

 

orgaanisia ankeroismyrkkyjä,

 

 

 

orgaanisia punkkimyrkkyjä,

 

 

 

orgaanisia levämyrkkyjä,

 

 

 

orgaanisia jyrsijämyrkkyjä,

 

 

 

orgaanisia limantorjunta-aineita,

 

 

 

vastaavia tuotteita (muun muassa kasvunsäätely-aineita) sekä niiden metaboliitteja siten kuin asetuksen (EY) N:o 1107/20091 3 artiklan 32 kohdassa määritellään.

 

 

 

Muuttujan arvo koskee jokaista yksittäistä torjunta-ainetta.

 

 

 

Aldriinin, dieldriinin, heptakloorin ja heptaklooriepoksidin osalta arvo on 0,030 μg/l.

Torjunta-aineet yhteensä

0,50

μg/l

’Torjunta-aineet yhteensä’ tarkoittaa kaikkia edellisellä rivillä määriteltyjä seurannassa havaittuja ja määrällisesti ilmaistuja yksittäisiä torjunta-aineita yhteensä.

PFAS

0,10

μg/l

’PFAS’ tarkoittaa kutakin yksittäistä per- ja polyfluorattua alkyyliainetta (kemiallinen kaava: CnF2n+1−R).

Kaavassa myös erotellaan pitkäketjuiset ja lyhytketjuiset PFAS-yhdisteet. Tätä direktiiviä sovelletaan ainoastaan pitkäketjuisiin PFAS-yhdisteisiin.

Tätä yksittäistä PFAS-ainetta koskevaa muuttujan arvoa sovelletaan ainoastaan niihin PFAS-aineisiin, joita todennäköisesti esiintyy ja joista tämän direktiivin 8 artiklassa tarkoitetun vaaran arvioinnin mukaan aiheutuu vaaraa ihmisten terveydelle.

PFAS:t yhteensä

0,50

μg/l

’PFAS:t yhteensä’ tarkoittaa per- ja polyfluorattujen alkyyliaineiden (kemiallinen kaava: CnF2n+1−R) summaa.

Tätä PFAS-aineita yhteensä koskevaa muuttujan arvoa sovelletaan ainoastaan niihin PFAS-aineisiin, joita todennäköisesti esiintyy ja joista tämän direktiivin 8 artiklassa tarkoitetun vaaran arvioinnin mukaan aiheutuu vaaraa ihmisten terveydelle.

Polysykliset aromaattiset hiilivedyt

0,10

μg/l

Seuraavien määriteltyjen yhdisteiden pitoisuuksien summa: benzo-(b)-fluoranteeni, benzo-(k)-fluoranteeni, benzo-(ghi)-peryleeni ja indaani-(1,2,3-cd)pyreeni.

Seleeni

10

μg/l

 

Tetrakloorieteeni ja trikloorieteeni

10

μg/l

Määriteltyjen muuttujien pitoisuuksien summa

Trihalometaanit yhteensä

100

μg/l

Jäsenvaltioiden on mahdollisuuksien mukaan pyrittävä alhaisempaan arvoon desinfiointia vaarantamatta.

 

 

 

Seuraavien määriteltyjen yhdisteiden pitoisuuksien summa: kloroformi, bromoformi, dibromoklorometaani, bromodiklorometaani.

Uraani

30

μg/l

 

Vinyylikloridi

0,50

μg/l

Muuttujan arvo viittaa vedessä olevaan monomeerin jäännöspitoisuuteen, joka on laskettu vastaavan tuoteselosteen mukaan veden kanssa kosketuksissa olevasta polymeeristä enimmillään irtoavasta tai liukenevasta määrästä.

__________________

1.Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1107/2009, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta sekä neuvoston direktiivien 79/117/ETY ja 91/414/ETY kumoamisesta (EUVL L 309, 24.11.2009, s. 1).

Tarkistus 139
Ehdotus direktiiviksi
Liite I – B a osa (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

Osoitinmuuttujat

Muuttuja

Muuttujan arvo

Yksikkö

Huomautukset

Alumiini

200

μg/l

 

Ammonium

0,50

mg/l

 

Kloridi

250

mg/l

huomautus 1

Väri

Kuluttajien hyväksyttävissä, eikä epätavallisia muutoksia

 

 

Johtavuus

2 500

μS cm-1 20°C lämpötilassa

huomautus 1

Vetyionipitoisuus

≥ 6,5 ja ≤ 9,5

pH-yksikköä

huomautus 1 ja 3

Rauta

200

μg/l

 

Mangaani

50

μg/l

 

Haju

Kuluttajien hyväksyttävissä, eikä epätavallisia muutoksia

 

 

Sulfaatit

250

mg/l

huomautus 1

Natrium

200

mg/l

 

Maku

Kuluttajien hyväksyttävissä, eikä epätavallisia muutoksia

 

 

Pesäkkeiden lukumäärä 22 °C

ei epätavallisia muutoksia

 

 

Koliformiset bakteerit

0

lukumäärä/100 ml

 

Orgaanisen hiilen kokonaismäärä (TOC)

ei epätavallisia muutoksia

 

 

Sameus

Kuluttajien hyväksyttävissä, eikä epätavallisia muutoksia

 

 

Huomautus 1:

Vesi ei saa olla syövyttävää.

Huomautus 2:

Tätä muuttujaa ei tarvitse mitata, ellei vesi ole peräisin pintavedestä tai pintavesi vaikuta siihen. Jos arvo ei toteudu, asianomaisen jäsenvaltion on tutkittava jakelu varmistuakseen siitä, ettei patogeeneistä, esim. Cryptosporidium-alkueläimistä, aiheudu mahdollista vaaraa ihmisten terveydelle.

Huomautus 3:

Pulloissa tai säiliöissä olevan hiilihapottoman veden osalta vähimmäisarvo voidaan alentaa 4,5 pH-yksikköön.

Vähimmäisarvo voi olla alempi sellaisen pulloissa tai säiliöissä olevan veden osalta, joka sisältää luonnollista hiilihappoa tai johon sitä on keinotekoisesti lisätty.

Tarkistus 140
Ehdotus direktiiviksi
Liite I – C osa

Komission teksti

Kotitalouksien vedenjakelujärjestelmiä koskevan riskinarvioinnin muuttujat

Muuttuja

Muuttujan arvo

Yksikkö

Huomautukset

Legionella

< 1 000

lukumäärä/l

Jos muuttujan arvo <1 000/l ei täyty legionellan osalta, on otettava uudet näytteet Legionella pneumophilan varalta. Jos Legionella pneumophilaa ei esiinny, legionellan muuttujan arvo on 10 000/l

Lyijy

5

μg/l

Arvo on saavutettava viimeistään [10 vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta]. Siihen asti lyijyn parametrin arvo on 10 μg/l.

Tarkistus

Sisäisiä vedenjakelujärjestelmiä koskevan riskin arvioinnin muuttujat

Muuttuja

Muuttujan arvo

Yksikkö

Huomautukset

Legionella pneumophila

< 1 000

lukumäärä/l

 

Legionella

< 10 000

lukumäärä/l

Jos Legionella pneumophilaa, jonka muuttujan arvo on < 1 000/l, ei esiinny, Legionellan muuttujan arvo on < 10 000/l.

Lyijy

5

μg/l

Arvo on saavutettava viimeistään [10 vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulopäivästä]. Siihen asti lyijyn muuttujan arvo on 10 μg/l.

Tarkistus 141
Ehdotus direktiiviksi
Liite I – C a osa (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

Seurattavat uudet muuttujat

Mikromuovit

Seuranta on suoritettava 11 artiklan 5 b kohdassa tarkoitetussa delegoidussa säädöksessä vahvistetun mikromuovien mittausmenetelmän mukaisesti.

Tarkistus 142
Ehdotus direktiiviksi
Liite II – B osa – 1 kohta – 1 alakohta
Escherichia coli (E. coli), Clostridium perfringens (itiöt) ja somaattiset lambda-faagit ovat keskeisiä muuttujia, joista ei voi tehdä toimituksiin liittyvien riskien arviointia tämän liitteen C osan mukaisesti. Niitä on aina seurattava taulukossa 1 olevassa 2 kohdassa esitetyllä tiheydellä.
Escherichia coli (E. coli) ja enterokokit ovat keskeisiä muuttujia, joista ei voi tehdä toimituksiin liittyvien riskien arviointia tämän liitteen C osan mukaisesti. Niitä on aina seurattava taulukossa 1 olevassa 2 kohdassa esitetyllä tiheydellä.
Tarkistus 186
Ehdotus direktiiviksi
Liite II – B osa – 2 kohta

Komission teksti

Näytteenottotiheydet

Kaikki 5 artiklan mukaisesti asetettuja muuttujia on seurattava vähintään seuraavassa taulukossa esitetyillä tiheyksillä, ellei päätetä muusta näytteenottotiheydestä 9 artiklan ja tämän liitteen C osan mukaisen toimituksiin liittyvien riskien arvioinnin perusteella:

Taulukko 1

Näytteenoton ja analysoinnin vähimmäistiheys vaatimustenmukaisuuden valvontaa varten

Vedenjakelualueella päivittäin toimitettavan tai tuotettavan veden määrä (m3)

Näytteiden lukumäärä

vuodessa

≤ 100

> 100 ≤ 1 000

> 1 000 ≤ 10 000

>10 000 ≤ 100 000

>100 000

10a

10a

50b

365

365

a: kaikki näytteet on otettava aikoina, jolloin on olemassa suuri riski siitä, että käsittelystä pääsee läpi suolistopatogeeneja.

b: vähintään 10 näytettä on otettava aikoina, jolloin on olemassa suuri riski siitä, että käsittelystä pääsee läpi suolistopatogeeneja.

Huomautus 1: Vedenjakelualue on maantieteellisesti määritelty alue, josta ihmisten käyttöön tarkoitettu vesi on peräisin yhdestä tai useammasta lähteestä ja jolla tulevan veden laatua voidaan pitää jokseenkin tasaisena.

Huomautus 2: Määrät lasketaan kalenterivuoden keskiarvoina. Vedenjakelualueella asuvien asukkaiden lukumäärää voidaan käyttää vesimäärän sijaan määritettäessä vähimmäistiheyttä olettaen, että veden kulutus on 200 litraa/ (pv*/hlö).

Huomautus 3 Jäsenvaltiot, jotka ovat päättäneet myöntää vapautuksen yksittäisille vedentoimituksille 3 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti, soveltavat näitä tiheyksiä ainoastaan niillä vedenjakelualueilla, joille vettä toimitetaan 10–100 m3/pv.

Tarkistus

Näytteenottotiheydet

Kaikki 5 artiklan mukaisesti asetettuja muuttujia on seurattava vähintään seuraavassa taulukossa esitetyillä tiheyksillä, ellei päätetä muusta näytteenottotiheydestä 9 artiklan ja tämän liitteen C osan mukaisen toimituksiin liittyvien riskien arvioinnin perusteella:

Taulukko 1

Näytteenoton ja analysoinnin vähimmäistiheys vaatimustenmukaisuuden valvontaa varten

Vedenjakelualueella päivittäin toimitettavan tai tuotettavan veden määrä

(Ks. huomautukset 1 ja 2) m3

Ryhmän A muuttuja (mikrobiologinen muuttuja) –

näytteiden lukumäärä vuodessa

(Ks. huomautus 3)

Ryhmän B muuttuja (kemiallinen muuttuja) –

näytteiden lukumäärä vuodessa

 

≤ 100

> 0

(Ks. huomautu 4)

> 0

(Ks. huomautus 4)

> 100

≤ 1 000

4

1

> 1 000

≤ 10 000

4

+ 3

Jokaista 1 000 m3/pv ja tämän määrän osaa kohti suhteessa kokonaistilavuuteen

1

+ 1

Jokaista 1 000 m3/pv ja tämän määrän osaa kohti suhteessa kokonaistilavuuteen

> 10 000

 

≤ 100 000

3

+ 1

Jokaista 1 000 m3/pv ja

tämän määrän osaa kohti suhteessa kokonaistilavuuteen

> 100 000

 

12

+ 1

Jokaista 25 000 m3/pv ja tämän määrän osaa kohti suhteessa kokonaistilavuuteen

Huomautus 1: Vedenjakelualue on maantieteellisesti määritelty alue, josta ihmisten käyttöön tarkoitettu vesi on peräisin yhdestä tai useammasta lähteestä ja jolla tulevan veden laatua voidaan pitää jokseenkin tasaisena.

Huomautus 2: Määrät lasketaan kalenterivuoden keskiarvoina. Vedenjakelualueella asuvien asukkaiden lukumäärää voidaan käyttää vesimäärän sijaan määritettäessä vähimmäistiheyttä olettaen, että veden kulutus on 200 litraa/ (pv*/hlö).

Huomautus 3: Ilmoitettu tiheys lasketaan seuraavasti: esim. 4 300 m3/pv = 16 näytettä (neljä näytettä ensimmäistä 1 000 m3/pv kohti + 12 näytettä seuraavaa 3 300 m3/pv kohti)

Huomautus 4: Jäsenvaltiot, jotka ovat päättäneet myöntää vapautuksen yksittäisille vedentoimituksille tämän direktiivin 3 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti, soveltavat näitä tiheyksiä ainoastaan niillä vedenjakelualueilla, joille vettä toimitetaan 10–100 m3/pv.

Tarkistus 144
Ehdotus direktiiviksi
Liite II – D osa – 2 a kohta (uusi)
2 a.  Sisäisistä jakelujärjestelmistä Legionella-näytteet otetaan nopean lisääntymisen riskikohdista ja/tai Legionella pneumofilialle altistumisen kohdista. Jäsenvaltiot laativat Legionellan näytteenottomenetelmiä koskevat suuntaviivat.
Tarkistus 145
Ehdotus direktiiviksi
Liite II a (uusi)
Hygieniaa koskevat vähimmäisvaatimukset aineille ja materiaaleille, joita käytetään sellaisten uusien tuotteiden valmistuksessa, jotka joutuvat kosketuksiin ihmisten käyttöön tarkoitetun veden kanssa:
a)  luettelo hyväksytyistä aineista, joita käytetään materiaalien valmistuksessa, mukaan luettuina, muttei niihin rajoittuen, orgaaniset materiaalit, elastomeerit, silikonit, metallit, sementti, ioninvaihtohartsi ja komposiittimateriaalit sekä niistä valmistetut tuotteet;
b)  aineiden käyttöä materiaaleissa ja niistä valmistetuissa tuotteissa koskevat erityisvaatimukset;
c)  tiettyjen aineiden ihmisten käyttöön tarkoitettuun veteen siirtymistä koskevat erityiset rajoitukset;
d)  muita ominaisuuksia koskevat hygieniasäännöt, joita tarvitaan vaatimustenmukaisuuden noudattamiseksi;
e)  perussäännöt, joiden mukaan a–d alakohdan noudattamista valvotaan;
f)  näytteenottoa ja analyysimenetelmiä koskevat säännöt, joiden mukaan a–d alakohdan noudattamista valvotaan.
Tarkistukset 177 ja 224
Ehdotus direktiiviksi
Liite III – B osa – 1 kohta – 1 taulukko – rivi 28

Komission teksti

PFASs

50

 

Tarkistus

PFAS:t

20

 

Tarkistus 146
Ehdotus direktiiviksi
Liite IV – otsikko
TIEDOT, JOTKA ON ANNETTAVA SAATAVILLE VERKOSSA
TIEDOTTAMINEN YLEISÖLLE
Tarkistus 147
Ehdotus direktiiviksi
Liite IV – 1 kohta – johdanto-osa
Seuraavien tietojen on oltava kuluttajien saatavilla verkossa käyttäjäystävällisessä ja soveltuvassa muodossa:
Seuraavien tietojen on oltava kuluttajien saatavilla verkossa tai muussa yhtä käyttäjäystävällisessä ja soveltuvassa muodossa:
Tarkistus 148
Ehdotus direktiiviksi
Liite IV – 1 kohta – 1 alakohta
1)  vedentoimittajan tunnistetiedot;
1)  veden toimittajan tunnistetiedot, toimituksen kattama alue ja henkilömäärä sekä vedentuotantomenetelmä;
Tarkistus 149
Ehdotus direktiiviksi
Liite IV – 1 kohta – 2 alakohta – johdanto-osa
2)  liitteessä I olevassa A ja B osassa lueteltujen muuttujien viimeisimmät seurannan tulokset, mukaan lukien kyseisen vedenkäyttäjän kannalta merkitykselliset näytteenottotiheys ja näytteenottopaikkojen sijainti, sekä 5 artiklan mukaisesti asetettu muuttujan arvo. Seurantatulokset eivät saa olla vanhempia kuin
2)  katsausliitteessä I olevassa A, B ja B a osassa lueteltujen muuttujien viimeisimpiin seurantatuloksiin, mukaan lukien kyseisen vedenkäyttäjän kannalta merkityksellinen näytteenottotiheys sekä 5 artiklan mukaisesti asetettu muuttujan arvo. Seurantatulokset eivät saa olla vanhempia kuin
Tarkistus 202
Ehdotus direktiiviksi
Liite IV – 1 kohta – 2 alakohta – b alakohta
b)  kuusi kuukautta, jos on kyse suurista veden toimittajista;
b)  kuusi kuukautta, jos on kyse keskisuurista ja suurista veden toimittajista;
Tarkistus 203
Ehdotus direktiiviksi
Liite IV – 1 kohta – 2 alakohta – c alakohta
c)  vuoden, jos on kyse pienistä veden toimittajista;
c)  vuoden, jos on kyse hyvin pienistä ja pienistä veden toimittajista;
Tarkistus 150
Ehdotus direktiiviksi
Liite IV – 1 kohta – 3 alakohta
3)  jos 5 artiklan mukaisesti asetetut muuttujien arvot ylittyvät, tiedot mahdollisesta vaarasta ihmisten terveydelle sekä siihen liittyvä terveyttä ja kulutusta koskeva neuvonta tai hyperlinkki, jonka kautta tällaiset tiedot ovat saatavilla;
3)  jos 5 artiklan mukaisesti asetetut muuttujien arvot ylittyvät ja tästä aiheutuu toimivaltaisten viranomaisten määrittelemä mahdollinen vaara ihmisten terveydelle, tiedot mahdollisesta vaarasta ihmisten terveydelle sekä siihen liittyvä terveyttä ja kulutusta koskeva neuvonta tai hyperlinkki, jonka kautta tällaiset tiedot ovat saatavilla;
Tarkistus 151
Ehdotus direktiiviksi
Liite IV – 1 kohta – 4 alakohta
4)  yhteenveto asiaa koskevasta toimituksiin liittyvien riskien arvioinnista;
Poistetaan.
Tarkistus 152
Ehdotus direktiiviksi
Liite IV – 1 kohta – 5 alakohta
5)  tiedot seuraavista osoitinmuuttujista ja niihin liittyvistä muuttujien arvoista:
5)  tiedot liitteessä I olevassa B a osassa luetelluista osoitinmuuttujista ja niihin liittyvistä muuttujien arvoista;
a)  väri;
b)  pH (vetyionipitoisuus);
c)  johtavuus;
d)  rauta;
e)  mangaani;
f)  haju;
g)  maku;
h)  kovuus;
i)  veteen liuenneet mineraalit, anionit/kationit:
–  boraatti BO3-
–  karbonaatti CO32-
–  kloridi Cl-
–  fluoridi F-
–  vetykarbonaatti HCO3-
–  nitraatti NO3-
–  nitriitti NO2-
–  fosfaatti PO43-
–  silikaatti SiO2
–  sulfaatti SO42-
–  sulfidi S2-
–  alumiini Al
–  ammonium NH4+
–  kalsium Ca
–  magnesium Mg
–  kalium K
–  natrium Na
Näiden muuttujien arvojen sekä muiden ionisoimattomien yhdisteiden ja hivenaineiden yhteydessä voidaan ilmoittaa viitearvo ja/tai selitys;
Tarkistus 153
Ehdotus direktiiviksi
Liite IV – 1 kohta – 6 alakohta
6)  ohjeet kuluttajille, myös vedenkulutuksen vähentämiseksi;
6)  ohjeet kuluttajille, myös tarvittaessa vedenkulutuksen vähentämisestä ja paikallisiin olosuhteisiin nähden vastuullisesta vedenkulutuksesta;
Tarkistus 154
Ehdotus direktiiviksi
Liite IV – 1 kohta – 7 alakohta
7)  erittäin suurten veden toimittajien tapauksessa vuotuiset tiedot seuraavista:
7)  suurten ja erittäin suurten veden toimittajien tapauksessa vuotuiset tiedot seuraavista:
Tarkistus 155
Ehdotus direktiiviksi
Liite IV – 1 kohta – 7 alakohta – a alakohta
a)  vesijärjestelmän yleinen suoritustaso tehokkuutena ilmaistuna, mukaan lukien vuotojen määrät ja energian kulutus kuutiometriä toimitettua vettä kohden;
a)  vesijärjestelmän yleinen suoritustaso tehokkuutena ilmaistuna, mukaan lukien jäsenvaltioiden määrittelemät vuotojen määrät;
Tarkistus 156
Ehdotus direktiiviksi
Liite IV – 1 kohta – 7 alakohta – b alakohta
b)  tiedot veden toimittajan hallinnosta ja hallintorakenteesta, mukaan lukien johtokunnan kokoonpano;
b)  veden toimittajan antamat tiedot veden toimittajan hallintomallista ja omistusrakenteesta;
Tarkistus 157
Ehdotus direktiiviksi
Liite IV – 1 kohta – 7 alakohta – d alakohta
d)  tiedot kuluttajilta kuutiometristä vettä perittävän hinnan kustannusrakenteesta, mukaan lukien kiinteät ja muuttuvat kustannukset, joista on ilmoitettava vähintään energiankäytön kustannukset kuutiometriltä toimitettua vettä, veden toimittajien toimenpiteet 8 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun vaaran arvioinnin osalta, ihmisten käyttöön tarkoitetun veden käsittely ja jakelu, jäteveden keräys ja käsittely sekä kustannukset, jotka liittyvät 13 artiklan mukaisiin toimenpiteisiin, jos veden toimittajat ovat toteuttaneet niitä;
d)  silloin kun kustannukset katetaan maksujärjestelmällä, tiedot kuutiometristä vettä perittävän hinnan kustannusrakenteesta, mukaan lukien kiinteät ja muuttuvat kustannukset sekä kustannukset, jotka liittyvät veden toimittajien toimenpiteisiin 8 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun vaaran arvioinnin osalta, ihmisten käyttöön tarkoitetun veden käsittelyyn ja jakeluun sekä kustannuksiin, jotka liittyvät 13 artiklan mukaisiin toimenpiteisiin, jos veden toimittajat ovat toteuttaneet niitä;
Tarkistus 158
Ehdotus direktiiviksi
Liite IV – 1 kohta – 7 alakohta – e alakohta
e)  investointien määrä, jonka veden toimittaja katsoo tarpeelliseksi, jotta se voi varmistaa vesipalvelujen toimittamisen (mukaan lukien infrastruktuurin ylläpito) taloudellisen kestävyyden, sekä tosiasiassa saadut tai hankitut investoinnit;
e)  toteutettujen, käynnissä olevien ja suunniteltujen investointien määrä sekä rahoitussuunnitelma;
Tarkistus 159
Ehdotus direktiiviksi
Liite IV – 1 kohta– 7 alakohta – g alakohta
g)  yhteenveto ja tilastotiedot kuluttajien valituksista sekä ongelmien ratkaisemisen ajoista ja asianmukaisuudesta;
g)  yhteenveto ja tilastotiedot kuluttajien valituksista sekä siitä, miten ne ratkaistaan;
Tarkistus 160
Ehdotus direktiiviksi
Liite IV – 1 kohta – 8 alakohta
8)  10 vuotta kattavien 2 ja 3 kohdan tietojen historiallinen saatavuus pyynnöstä.
8)  10 vuotta kattavien 2 ja 3 kohdan tietojen historiallinen saatavuus pyynnöstä ja aikaisintaan siitä päivästä, jona direktiivi saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä.

(1) EUVL C 367, 10.10.2018, s. 107.
(2) EUVL C 361, 5.10.2018, s. 46.
(3) EYVL L 77, 28.3.2002, s. 1.
(4)Tämä kanta vastaa 23. lokakuuta 2018 hyväksyttyjä tarkistuksia (Hyväksytyt tekstit, P8_TA-PROV(2018)0397).


Uudelleenjärjestelyä, maksukyvyttömyyttä ja veloista vapauttamista koskevien menettelyjen tehostaminen ***I
PDF 364kWORD 117k
Päätöslauselma
Konsolidoitu teksti
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 28. maaliskuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi ennaltaehkäiseviä uudelleenjärjestelyjä koskevista puitteista, uudesta mahdollisuudesta ja toimenpiteistä uudelleenjärjestelyä, maksukyvyttömyyttä ja veloista vapauttamista koskevien menettelyjen tehostamiseksi sekä direktiivin 2012/30/EU muuttamisesta (COM(2016)0723 – C8-0475/2016 – 2016/0359(COD))
P8_TA-PROV(2019)0321A8-0269/2018

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2016)0723),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan sekä 53 ja 114 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0475/2016),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Irlannin edustajainhuoneen ja Irlannin senaatin, toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamista koskevan pöytäkirjan (N:o 2) mukaisesti antamat perustellut lausunnot, joiden mukaan esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 29. maaliskuuta 2017 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon alueiden komitean 12. heinäkuuta 2017 antaman lausunnon(2),

–  ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 69 f artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 19. joulukuuta 2018 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön sekä talous- ja raha-asioiden valiokunnan ja työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnot (A8-0269/2018),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 28. maaliskuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/… antamiseksi ennaltaehkäiseviä uudelleenjärjestelyjä koskevista puitteista, veloista vapauttamisesta ja elinkeinotoiminnan harjoittamiskiellosta sekä toimenpiteistä uudelleenjärjestelyä, maksukyvyttömyyttä ja veloista vapauttamista koskevien menettelyjen tehostamiseksi ja direktiivin (EU) 2017/1132 muuttamisesta (direktiivi uudelleenjärjestelystä ja maksukyvyttömyydestä)

P8_TC1-COD(2016)0359


(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 53 ja 114 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(3),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon(4),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä(5),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)  Tämän direktiivin tavoitteena on edistää sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa ja poistaa perusvapauksien, kuten pääoman vapaan liikkuvuuden ja sijoittautumisvapauden, käytön tiellä olevia esteitä, jotka johtuvat kansallisten lainsäädäntöjen sekä ennaltaehkäisevää uudelleenjärjestelyä, maksukyvyttömyyttä, veloista vapauttamista ja elinkeinotoiminnan harjoittamiskieltoa koskevien menettelyjen välisistä eroista. Tämän direktiivin tarkoituksena on poistaa tällaiset esteet varmistamalla, että taloudellisissa vaikeuksissa olevilla elinkelpoisilla yrityksillä ja yrittäjillä on käytettävissään tehokkaat kansalliset ennaltaehkäisevien uudelleenjärjestelyjen puitteet, joiden avulla ne voivat jatkaa toimintaansa, että rehelliset maksukyvyttömät tai ylivelkaantuneet yrittäjät voivat hyötyä täysimittaisesta veloista vapauttamisesta kohtuullisen ajan kuluttua, mikä antaa heille uuden mahdollisuuden, ja että uudelleenjärjestelyä, maksukyvyttömyyttä ja veloista vapautumista koskevia menettelyjä tehostetaan erityisesti niiden keston lyhentämiseksi, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta työntekijöiden perusoikeuksiin ja -vapauksiin.

(2)  Uudelleenjärjestelyn avulla taloudellisissa vaikeuksissa olevien velallisten olisi pystyttävä jatkamaan toimintaansa joko täysimittaisesti tai osittain muuttamalla omaisuutensa ja velkojensa tai pääomarakenteensa muun osan koostumusta, ehtoja tai rakennetta, myös myymällä yrityksen omaisuuseriä tai yrityksen osia taikka liiketoiminta kokonaisuutena, jos kansallisessa lainsäädännössä niin säädetään, sekä toteuttamalla toiminnallisia muutoksia. Ellei kansallisessa lainsäädännössä erityisesti toisin säädetä, toiminnallisten muutosten, kuten sopimusten irtisanomisen tai muuttamisen taikka omaisuuserien myynnin tai muun luovutuksen, olisi oltava niiden yleisten vaatimusten mukaisia, joista säädetään näitä toimenpiteitä koskevassa kansallisessa lainsäädännössä, erityisesti yksityisoikeudessa ja työlainsäädännössä. Myös velan muuntamisen osakkeiksi olisi tapahduttava kansallisessa lainsäädännössä säädettyjen takeiden mukaisesti. Ennaltaehkäisevien uudelleenjärjestelyjen puitteiden olisi ennen muuta annettava velallisille mahdollisuus toteuttaa uudelleenjärjestely tehokkaasti varhaisessa vaiheessa maksukyvyttömyyden välttämiseksi, millä rajoitetaan elinkelpoisten yritysten tarpeettomia likvidaatioita. Tällaisten puitteiden olisi autettava estämään työpaikkojen, osaamisen ja taitojen menetys ja maksimoimaan kokonaisarvo velkojille verrattuna siihen, mitä nämä olisivat saaneet yrityksen varojen likvidaation yhteydessä tai seuraavaksi parhaassa vaihtoehtoisessa skenaariossa, jos ohjelmaa ei ole, sekä omistajille ja koko taloudelle ▌.

(3)  Ennaltaehkäisevien uudelleenjärjestelyjen puitteiden olisi myös ehkäistävä järjestämättömien lainojen kasautuminen. Sillä, että käytettävissä on tehokkaita ennaltaehkäisevän uudelleenjärjestelyn puitteita, varmistettaisiin, että toimiin ryhdytään ennen kuin ollaan niin pitkällä, että yritykset eivät pysty maksamaan takaisin lainojaan, ja pienennettäisiin näin riskiä järjestämättömistä lainoista taloustilanteen laskusuhdanteen aikana ja lievennettäisiin kielteisiä vaikutuksia rahoitusalaan. Huomattava osa yrityksistä ja työpaikoista voitaisiin pelastaa, jos kaikissa niissä jäsenvaltioissa, joissa yrityksillä on toimipaikkoja, omaisuutta tai velkojia, olisi ennaltaehkäiseviä puitteita. Uudelleenjärjestelypuitteissa olisi suojattava tasapainoisesti kaikkien osapuolten, myös työntekijöiden, oikeuksia. Toisaalta kannattamattomat yritykset, joilla ei ole selviämismahdollisuuksia, olisi likvidoitava mahdollisimman nopeasti. Jos taloudellisissa vaikeuksissa oleva velallinen ei ole taloudellisesti elinkelpoinen tai sitä ei pystytä helposti palauttamaan taloudellisesti elinkelpoiseksi, uudelleenjärjestelytoimet voisivat kiihdyttää tappioiden kertymistä, mistä on haittaa velkojille, työntekijöille ja muille sidosryhmille sekä koko taloudelle.

(4)  Jäsenvaltioiden välillä on eroja sen suhteen, mitä menettelyjä taloudellisissa vaikeuksissa olevilla velallisilla on käytettävissään liiketoimintansa järjestämiseksi uudelleen. Joissakin jäsenvaltioissa on rajallisesti menettelyjä, jotka mahdollistavat yritysten uudelleenjärjestelyt vasta varsin myöhäisessä vaiheessa osana maksukyvyttömyysmenettelyjä. Toisissa jäsenvaltioissa uudelleenjärjestely on mahdollista jo aiemmin, mutta tarjolla olevat menettelyt eivät ole niin tehokkaita kuin ne voisivat olla tai ne ovat hyvin muodollisia, erityisesti koska ne rajoittavat tuomioistuinten ulkopuolisten järjestelyjen käyttöä. Maksukyvyttömyyslainsäädännössä suositaan yhä enemmän ennaltaehkäiseviä ratkaisuja. Suuntaus suosii toimintatapoja, jotka poikkeavat taloudellisissa vaikeuksissa olevan yrityksen likvidaatioon tähtäävästä perinteisestä menettelystä siten, että niiden tavoitteena on yrityksen elvyttäminen tai ainakin sen vielä taloudellisesti elinkelpoisten yksiköiden pelastaminen. Kyseisillä toimintatavoilla edistetään usein työpaikkojen säilymistä tai vähennetään työpaikkojen menetyksiä muiden taloudelle koituvien hyötyjen ohella. Myös lainkäyttö- tai hallintoviranomaisten tai näiden määräämien henkilöiden osallistuminen ennaltaehkäisevien uudelleenjärjestelyjen puitteisiin vaihtelee jäsenvaltiosta toiseen hyvin vähäisestä tai olemattomasta täysimittaiseen osallistumiseen. Myös sellaiset kansalliset säännöt, joilla yrittäjille tarjotaan uusi mahdollisuus erityisesti myöntämällä vapautus liiketoiminnasta syntyneistä veloista, vaihtelevat jäsenvaltioiden välillä veloista vapauttamiseen kuluvan ajan ja tällaisen vapautuksen myöntämisperusteiden suhteen.

(5)  Monissa jäsenvaltioissa maksukyvyttömiltä mutta rehellisiltä yrittäjiltä vie yli kolme vuotta vapautua veloistaan ja aloittaa uudestaan. Veloista vapauttamista ja elinkeinotoiminnan harjoittamiskieltoa koskevien puitteiden tehottomuuden vuoksi yrittäjät joutuvat siirtymään toiselle lainkäyttöalueelle voidakseen aloittaa uudelleen alusta kohtuullisessa ajassa, mistä aiheutuu huomattavia lisäkustannuksia sekä velkojille että yrittäjille itselleen. Veloista vapauttamista koskevaan menettelyyn liittyy usein pitkiä elinkeinotoiminnan harjoittamiskieltoja, jotka muodostavat esteen itsenäisen yritystoiminnan aloittamista ja jatkamista koskevalle vapaudelle.

(6)  Uudelleenjärjestelyä, maksukyvyttömyyttä ja veloista vapauttamista koskevien menettelyjen liian pitkä kesto on useissa jäsenvaltioissa merkittävä tekijä, joka johtaa alhaiseen perintäasteeseen ja estää sijoittajia harjoittamasta liiketoimintaa sellaisilla lainkäyttöalueilla, joilla on vaarana, että menettelyt kestävät liian kauan ja ovat kohtuuttoman kalliita.

(7)  Uudelleenjärjestelyä, maksukyvyttömyyttä ja veloista vapauttamista koskevien menettelyjen eroavuudet jäsenvaltioiden välillä aiheuttavat sijoittajille lisäkustannuksia, kun arvioidaan riskiä velallisten joutumisesta taloudellisiin vaikeuksiin yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa tai kun arvioidaan taloudellisissa vaikeuksissa olevien yritysten elinkelpoiseen toimintaan sijoittamiseen liittyviä riskejä ja lisäkustannuksia, jotka aiheutuvat sellaisten yritysten uudelleenjärjestelyistä, joilla on toimipaikka, velkojia tai omaisuuseriä muissa jäsenvaltioissa. Näin on erityisesti silloin, kun on kyse kansainvälisten konsernien uudelleenjärjestelystä. Sijoittajat mainitsevat maksukyvyttömyyssääntöjä koskevan epävarmuuden tai riskin toisessa jäsenvaltiossa toteutettavista pitkistä ja monimutkaisista maksukyvyttömyysmenettelyistä yhtenä suurimpana syynä sille, että sijoituksia ei tehdä eikä liikesuhteita solmita sen jäsenvaltion ulkopuolella, johon ne ovat sijoittautuneet. Tämä epävarmuus toimii pidäkkeenä, joka kaventaa yritysten sijoittautumisvapautta sekä haittaa yrittäjyyden edistämistä ja sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa. Erityisesti mikroyrityksillä sekä pienillä ja keskisuurilla yrityksillä, jäljempänä 'mikro- ja pk-yritykset', ei useimmiten ole rajat ylittävään toimintaan liittyvien riskien arvioimiseen tarvittavia resursseja.

(8)  Uudelleenjärjestelyä, maksukyvyttömyyttä ja veloista vapauttamista koskevien menettelyjen eroavuuksien seurauksena luotonsaannin edellytykset ja velkojen perintäaste eri jäsenvaltioissa vaihtelevat. Uudelleenjärjestelyä, maksukyvyttömyyttä, veloista vapauttamista ja elinkeinotoiminnan harjoittamiskieltoa koskevien menettelyjen suurempi yhdenmukaisuus on sen vuoksi välttämätöntä hyvin toimivien sisämarkkinoiden ja erityisesti toimivan pääomamarkkinaunionin varmistamiseksi sekä Euroopan talouksien mukautumiskyvyn takaamiseksi, työpaikkojen säilyttäminen ja luominen mukaan luettuina.

(9)  Olisi vähennettävä myös riskienarviointiin ja saatavien rajatylittävään täytäntöönpanoon liittyviä ylimääräisiä kustannuksia, joita velkojille aiheutuu, kun ylivelkaantuneet yrittäjät siirtyvät toiseen jäsenvaltioon saadakseen vapautuksen veloistaan paljon lyhyemmässä ajassa. Olisi vähennettävä myös niitä ylimääräisiä kustannuksia, joita yrittäjille aiheutuu siksi, että heidän on siirryttävä toiseen jäsenvaltioon saadakseen vapautuksen veloistaan. Lisäksi yrittäjän maksukyvyttömyyteen tai ylivelkaantumiseen liittyvistä pitkistä elinkeinotoiminnan harjoittamiskielloista johtuvat esteet estävät yrittäjyyttä.

(10)  Kaikkien uudelleenjärjestelytoimien, erityisesti sellaisen laajamittaisen toimen, jolla on huomattavia vaikutuksia, olisi perustuttava sidosryhmien kanssa käytävään vuoropuheluun. Kyseisen vuoropuhelun olisi katettava uudelleenjärjestelytoimien tavoitteiden saavuttamiseksi suunniteltujen toimenpiteiden valinta sekä mahdolliset vaihtoehdot, ja unionin ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti työntekijöiden edustajien olisi asianmukaisesti osallistuttava vuoropuheluun.

(11)  Perusvapauksien toteutumisen esteet eivät rajoitu pelkästään rajat ylittäviin tilanteisiin. Yhä yhdentyneemmät sisämarkkinat, missä tavarat, palvelut, pääoma ja työntekijät liikkuvat vapaasti ja missä digitaalinen ulottuvuus kasvaa, tarkoittavat, että erittäin harvat yritykset ovat puhtaasti kansallisia, kun tarkastellaan kaikkia keskeisiä tekijöitä, kuten asiakaspohjaa, toimitusketjua, toiminnan laajuutta sekä sijoittaja- ja pääomapohjaa. Myös puhtaasti kansalliset maksukyvyttömyysmenettelyt voivat vaikuttaa sisämarkkinoiden toimintaan aiheuttamalla niin sanotun dominovaikutuksen, jonka seurauksena yhden velallisen maksukyvyttömyys johtaa toimitusketjun kautta myös muiden yritysten maksukyvyttömyyteen.

(12)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2015/848(6) käsitellään tuomioistuimen toimivaltaa, tuomioiden tunnustamista ja täytäntöönpanoa, sovellettavaa lakia sekä yhteistyötä rajat ylittävissä maksukyvyttömyysmenettelyissä ja maksukyvyttömyysrekisterien yhteenliittämistä. Asetuksen soveltamisala kattaa ennaltaehkäisevät menettelyt, joilla parannetaan taloudellisesti elinkelpoisten velallisten pelastamismahdollisuuksia, sekä yrittäjien ja muiden luonnollisten henkilöiden veloista vapauttamista koskevat menettelyt. Kyseisellä asetuksella ei kuitenkaan puututa kyseisiä menettelyjä koskevien kansallisten lainsäädäntöjen eroihin. Säädöksellä, joka rajoittuu ainoastaan rajat ylittäviin maksukyvyttömyystapauksiin, ei myöskään voitaisi poistaa kaikkia vapaan liikkuvuuden esteitä, eivätkä sijoittajat voisi määrittää etukäteen, ovatko velallisen tulevaisuudessa mahdollisesti kohtaamat taloudelliset vaikeudet luonteeltaan rajat ylittäviä vai kotimaisia. Sen vuoksi on tarpeen käsitellä myös muita kuin oikeudelliseen yhteistyöhön liittyviä seikkoja ja vahvistaa aineelliset vähimmäisvaatimukset ennaltaehkäiseville uudelleenjärjestelymenettelyille ja menettelyille, joiden avulla yrittäjät voivat vapautua veloista.

(13)  Tämä direktiivi ei saisi vaikuttaa asetuksen (EU) 2015/848 soveltamisalaan mutta sen on tarkoitus olla täysin yhteensopiva kyseisen asetuksen kanssa ja täydentää sitä edellyttämällä, että jäsenvaltiot ottavat käyttöön ennaltaehkäisevät uudelleenjärjestelymenettelyt, jotka täyttävät tietyt tehokkuutta koskevat vähimmäisperiaatteet. Direktiivissä ei muuteta kyseisessä asetuksessa omaksuttua lähestymistapaa siihen, että jäsenvaltioiden annetaan pitää voimassa tai ottaa käyttöön menettelyjä, jotka eivät täytä vaatimusta ilmoittamisen julkisuudesta kyseisen asetuksen liitteen A mukaisesti. Vaikka tässä direktiivissä ei edellytetä, että sen soveltamisalaan kuuluvat menettelyt täyttävät kaikki vaatimukset ilmoittamiselle kyseisen liitteen mukaisesti, sen tarkoituksena on helpottaa kyseisten menettelyjen rajat ylittävää tunnustamista sekä tuomioiden tunnustamista ja täytäntöönpanoa.

(14)  Asetuksen (EU) 2015/848 soveltamisen etuna on, että siinä säädetään takeista velallisen pääintressien keskuksen vilpillisen vaihtamisen estämiseksi rajat ylittävissä maksukyvyttömyysmenettelyissä. Tiettyjä rajoituksia olisi myös sovellettava menettelyihin, jotka eivät kuulu kyseisen asetuksen soveltamisalaan.

(15)  On tarpeen vähentää kustannuksia, joita uudelleenjärjestelyistä aiheutuu sekä velallisille että velkojille. Tätä varten olisi vähennettävä jäsenvaltioiden välisiä eroja, jotka haittaavat taloudellisissa vaikeuksissa olevien elinkelpoisten velallisten varhaisessa vaiheessa toteutettavaa uudelleenjärjestelyä ja rehellisten yrittäjien veloista vapauttamista. Tällaisten erojen vähentämisen olisi lisättävä läpinäkyvyyttä, oikeusvarmuutta ja ennustettavuutta koko unionissa. Tämän olisi maksimoitava kaikentyyppisten velkojien ja sijoittajien saama tuotto ja kannustaa tekemään rajat ylittäviä investointeja. Uudelleenjärjestelymenettelyjen ja maksukyvyttömyysmenettelyjen suuremman yhdenmukaisuuden olisi myös helpotettava konsernien uudelleenjärjestelyjä riippumatta siitä, missä päin unionia konsernin jäsenet sijaitsevat.

(16)  Esteiden poistaminen taloudellisissa vaikeuksissa olevien elinkelpoisten velallisten tehokkailta ennaltaehkäiseviltä uudelleenjärjestelyiltä vähentää työpaikkojen menetyksiä ja toimitusketjuun kuuluvien velkojien menetyksiä, edistää osaamisen ja taitotiedon säilymistä ja hyödyttää siten taloutta laajemminkin. Yrittäjien veloista vapauttamisen helpottamisella edistettäisiin sitä, että yrittäjät eivät syrjäydy työmarkkinoilta vaan voivat aloittaa liiketoiminnan uudelleen aiemmista kokemuksistaan viisastuneina. Lisäksi ennaltaehkäisevien uudelleenjärjestelyä, maksukyvyttömyyttä ja veloista vapauttamista koskevien menettelyjen nopeuttaminen parantaisi velkojen perintäastetta, koska ajan myötä velallinen tai velallisen liiketoiminta yleensä menettää yhä suuremman osan arvostaan. Tehokkaiden ennaltaehkäisevien uudelleenjärjestelypuitteiden avulla voitaisiin myös arvioida paremmin lainanantoon ja -ottoon liittyviä riskejä ja helpottaa maksukyvyttömien tai ylivelkaantuneiden velallisten mukautumista minimoimalla velkaantumisen purkamiseen liittyvät taloudelliset ja sosiaaliset kustannukset. Tässä direktiivissä olisi sallittava jäsenvaltioiden soveltaa joustavasti yhteisiä periaatteita kansallisten oikeusjärjestelmiensä mukaisesti. Jäsenvaltioiden olisi voitava pitää voimassa tai ottaa käyttöön muita kuin tässä direktiivissä säädettyjä ennaltaehkäisevien uudelleenjärjestelyjen puitteita kansallisissa oikeusjärjestelmissään.

(17)  Yritykset ja etenkin mikro- ja pk-yritykset, jotka edustavat 99:ää prosenttia unionin kaikista yrityksistä, hyötyisivät yhdenmukaisemmasta lähestymistavasta unionin tasolla. Mikro- ja pk-yrityksiä ohjataan todennäköisemmin uudelleenjärjestelyn sijaan likvidaatioon, sillä kustannukset ovat niillä suhteessa suuremmat kuin suuremmilla yrityksillä. Varsinkaan taloudellisissa vaikeuksissa olevilla mikro- ja pk-yrityksillä ei usein ole tarvittavia resursseja selvitä suurista uudelleenjärjestelykustannuksista tai hyödyntää ainoastaan eräissä jäsenvaltioissa käytettävissä olevia tehokkaampia uudelleenjärjestelymenettelyjä. Jotta tällaisia velallisia voitaisiin auttaa toteuttamaan uudelleenjärjestely edullisesti, kansallisella tasolla olisi laadittava kattavat tarkistuslistat uudelleenjärjestelyohjelmille, jotka on mukautettu mikro- ja pk-yritysten tarpeisiin, ja asetettava ne saataville verkossa. Koska mikro- ja pk-yrityksillä on rajalliset resurssit palkata asiantuntija-apua, olisi lisäksi otettava käyttöön varhaisvaroitusvälineet, jotka kertovat velallisille, että on kiire toimia.

(18)  Mikro- ja pk-yrityksiä määritellessään jäsenvaltioiden voisivat ottaa asianmukaisesti huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/34/EU(7) tai mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä 6 päivänä toukokuuta 2003 annetun komission suosituksen(8).

(19)  On asianmukaista jättää tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle velalliset, jotka ovat Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/138/EY(9) 13 artiklan 1 ja 4 alakohdassa tarkoitettuja vakuutus- ja jälleenvakuutusyrityksiä, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013(10) 4 artiklan 1 kohdan 1 alakohdassa tarkoitettuja luottolaitoksia, asetuksen (EU) N:o 575/2013 4 artiklan 1 kohdan 2 ja 7 alakohdassa tarkoitettuja sijoituspalveluyrityksiä ja yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012(11) 2 artiklan 1 alakohdassa tarkoitettuja keskusvastapuolia, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 909/2014(12) 2 artiklan 1 kohdan 1 alakohdassa tarkoitettuja arvopaperikeskuksia ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/59/EU(13) 1 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa lueteltuja muita rahoituslaitoksia ja yhteisöjä. Tällaisiin velallisiin sovelletaan erityisiä järjestelyjä, ja kansallisilla valvonta- ja kriisinratkaisuviranomaisilla on laajat valtuudet puuttua niiden asioihin. Jäsenvaltioiden olisi voitava jättää soveltamisalan ulkopuolelle muut rahoituspalveluja tarjoavat rahoitusyhteisöt, joihin sovelletaan vastaavia järjestelyjä ja valtuuksia puuttua asioihin.

(20)  Samasta syystä kansallisen lainsäädännön mukaiset julkisyhteisöt on aiheellista jättää tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle. Jäsenvaltioiden olisi lisäksi voitava rajata ennaltaehkäisevien uudelleenjärjestelyjen puitteet ainoastaan oikeushenkilöiden käyttöön, koska yrittäjien taloudelliset vaikeudet voidaan ratkaista tehokkaasti paitsi ennaltaehkäisevillä uudelleenjärjestelymenettelyillä myös menettelyillä, joiden avulla veloista voi vapautua, tai sopimuksiin perustuvilla epävirallisilla uudelleenjärjestelyillä. Jos saman tyyppisillä yhteisöillä on erilainen oikeudellinen asema sellaisten jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmissä, joilla on erilaisia oikeusjärjestelmiä, kyseisten jäsenvaltioiden olisi voitava soveltaa yhtä yhdenmukaista järjestelmää tällaisin yhteisöihin. Tässä direktiivissä säädettyjen ennaltaehkäisevien uudelleenjärjestelyjen puitteet eivät saisi vaikuttaa velalliseen kohdistuviin työeläkejärjestelmistä johtuviin saataviin ja oikeuksiin, jos kyseiset saatavat ja oikeudet ovat kertyneet ennen uudelleenjärjestelyä.

(21)  Kuluttajien ylivelkaantuneisuus on suuri taloudellinen ja sosiaalinen huolenaihe, joka liittyy läheisesti velkataakan vähentämiseen. Usein ei myöskään ole mahdollista erottaa selkeästi toisistaan velkoja, joita yrittäjille on kertynyt heidän harjoittaessaan elinkeino- tai liiketoimintaansa, käsiteollisuutta tai ammattitoimintaa, ja velkoja, joita heille on kertynyt muusta toiminnasta. Yrittäjät eivät voisi tehokkaasti hyötyä uudesta mahdollisuudesta, jos heidän olisi käytävä läpi erilliset menettelyt, joissa olisi erilaiset pääsyedellytykset ja veloistavapautumisajat, voidakseen vapautua liiketoimintaansa liittyvistä veloista ja muista kuin liiketoimintaan liittyvistä veloista. Kyseisistä syistä jäsenvaltioiden olisi suotavaa soveltaa tämän direktiivin veloistavapautumista koskevia säännöksiä mahdollisimman pian myös kuluttajiin, vaikka tässä direktiivissä ei vahvistetakaan kuluttajien ylivelkaantuneisuutta koskevia sitovia sääntöjä.

(22)  Mitä varhaisemmassa vaiheessa velallinen voi havaita olevansa taloudellisissa vaikeuksissa ja ryhtyä tarvittaviin toimiin, sitä todennäköisemmin uhkaava maksukyvyttömyys voidaan välttää tai, jos kyseessä on yritys, jonka elinkelpoisuus on pysyvästi heikentynyt, sitä paremmin ja tehokkaammin likvidaatiomenettely voidaan toteuttaa. Sen vuoksi olisi laadittava selkeät, ajantasaiset, tiiviit ja helppotajuiset tiedot käytettävissä olevista ennaltaehkäisevistä uudelleenjärjestelymenettelyistä ja otettava käyttöön yksi tai useampi varhaisvaroitusväline, jotta taloudellisiin vaikeuksiin joutuvia velallisia voidaan kannustaa toteuttamaan toimia varhaisessa vaiheessa. Varoitusmekanismien kaltaiset varhaisvaroitusvälineet, jotka ilmoittavat, jos velallinen ei ole suorittanut tietyntyyppisiä maksuja, voitaisiin käynnistää esimerkiksi silloin, jos verot tai sosiaaliturvamaksut on jätetty maksamatta. Joko jäsenvaltiot tai yksityiset yhteisöt voisivat kehittää tällaiset välineet, kunhan kyseinen tavoite saavutetaan. Jäsenvaltioiden olisi saatettava tieto varhaisvaroitusvälineistä saataville verkkoon, esimerkiksi sille tarkoitetulla verkkosivustolla tai -sivulla. Jäsenvaltioiden olisi voitava mukauttaa varhaisvaroitusvälineet yrityksen kokoon ja vahvistaa erityisiä suuryritysten ja konsernien varhaisvaroitusvälineitä koskevia säännöksiä, joissa otetaan huomioon niiden erityispiirteet. Tässä direktiivissä ei olisi säädettävä jäsenvaltion korvausvastuusta, joka koskisi tällaisten varhaisvaroitusvälineiden perusteella käynnistetyistä uudelleenjärjestelymenettelyistä mahdollisesti aiheutuneita vahinkoja.

(23)  Pyrkiessään lisäämään tukea työntekijöille ja heidän edustajilleen jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että työntekijöiden edustajat saavat asianmukaiset ja ajantasaiset tiedot varhaisvaroitusvälineiden saatavuudesta, ja niiden olisi voitava myös avustaa työntekijöiden edustajia velallisen taloudellisen tilanteen arvioimisessa.

(24)  Uudelleenjärjestelypuitteiden olisi oltava velallisten käytettävissä, mukaan luettuina oikeushenkilöt ja, jos kansallisessa lainsäädännössä niin säädetään, luonnolliset henkilöt ja konsernit, jotta ne voivat puuttua taloudellisiin vaikeuksiinsa varhaisessa vaiheessa, kun on vielä todennäköistä, että maksukyvyttömyys voidaan välttää ja liiketoiminnan elinkelpoisuus voidaan varmistaa. Uudelleenjärjestelypuitteiden pitäisi olla käytettävissä ennen kuin velallisesta tulee kansallisen lainsäädännön mukaan maksukyvytön eli ennen kuin velallinen täyttää kansallisessa lainsäädännössä säädetyt sellaisen velallisen kaikkia velkoja koskevan maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisen edellytykset, jossa velallisen on yleensä luovuttava omaisuudestaan kokonaan ja jossa määrätään selvittäjä. Jotta voidaan välttää uudelleenjärjestelyjen puitteiden väärinkäyttö, velallisen taloudellisten vaikeuksien olisi oltava sellaisia, että ne johtavat todennäköisesti maksukyvyttömyyteen, ja uudelleenjärjestelyohjelman olisi voitava estää velallisen maksukyvyttömyys ja varmistaa liiketoiminnan elinkelpoisuus.

(25)   Jäsenvaltioiden olisi voitava määrittää, kuuluvatko saatavat, jotka erääntyvät tai syntyvät sen jälkeen, kun ennaltaehkäisevän uudelleenjärjestelymenettelyn aloittamista koskeva hakemus on jätetty tai menettely on aloitettu, ennaltaehkäisevien uudelleenjärjestelytoimenpiteiden tai yksittäisten täytäntöönpanotoimien keskeyttämisen piiriin. Jäsenvaltioiden olisi voitava päättää, vaikuttaako yksittäisten täytäntöönpanotoimien keskeyttäminen saatavista kertyvään korkoon.

(26)  Jäsenvaltioiden olisi voitava ottaa käyttöön elinkelpoisuustesti edellytyksenä pääsylle tässä direktiivissä säädettyyn ennaltaehkäisevään uudelleenjärjestelymenettelyyn. Tällainen testi olisi suoritettava niin, ettei siitä aiheudu vahinkoa velallisen omaisuudelle, mikä voisi tapahtua muun muassa yksittäisten täytäntöönpanotoimien väliaikaisen keskeytyksen myöntämisellä tai testin suorittamisella ilman aiheetonta viivytystä. Vahingon välttämisen edellytyksen ei kuitenkaan olisi estettävä jäsenvaltioita vaatimasta, että velalliset osoittavat elinkelpoisuutensa omalla kustannuksellaan.

(27)  Se, että jäsenvaltio voi rajoittaa uudelleenjärjestelyjen puitteisiin pääsyä niiden velallisten osalta, jotka ovat saaneet tuomion kirjanpitovelvoitteiden vakavasta rikkomisesta, ei saisi estää jäsenvaltioita rajoittamasta ennaltaehkäiseviin uudelleenjärjestelypuitteisiin pääsyä velallisilta, joiden kirjanpito on siinä määrin epätäydellistä tai puutteellista, että velallisten liiketoiminnan ja taloudellisen tilanteen todentaminen on mahdotonta.

(28)  Jäsenvaltioiden olisi voitava ulottaa tässä direktiivissä säädetyt ennaltaehkäisevien uudelleenjärjestelyjen puitteet kattamaan tilanteet, joissa velallisella on muita kuin taloudellisia vaikeuksia, edellyttäen että tällaiset vaikeudet voivat tosiasiallisesti ja vakavasti uhata velallisen tämänhetkistä tai tulevaa kykyä maksaa velkansa niiden erääntyessä. Tällaisen uhan määrittämisessä merkityksellinen ajanjakso saattaa käsittää useita kuukausia tai olla tätäkin pidempi sellaisten tapausten selville saamiseksi, joissa velallisella on sellaisia muita kuin taloudellisia vaikeuksia, jotka uhkaavat velallisen liiketoiminnan jatkamista ja keskipitkällä aikavälillä velallisen likviditeettiä. Näin saattaa olla esimerkiksi silloin, kun velallinen on menettänyt sille olennaisen tärkeän sopimuksen.

(29)  Jotta voitaisiin edistää tehokkuutta ja vähentää viiveitä ja kustannuksia, kansallisten ennaltaehkäisevien uudelleenjärjestelyjen puitteiden olisi sisällettävä joustavia menettelyjä. Jos tämä direktiivi pannaan täytäntöön uudelleenjärjestelyjen puitteisiin sisältyvissä useammassa kuin yhdessä menettelyssä, velallisella pitäisi olla käytössään kaikki ennaltaehkäisevää uudelleenjärjestelyä koskevat oikeudet ja takeet, joista tässä direktiivissä säädetään tehokkaan uudelleenjärjestelyn saavuttamiseksi. Lukuun ottamatta tilanteita, joissa on kyse tässä direktiivissä säädetystä lainkäyttö- tai hallintoviranomaisten pakollisesta osallistumisesta, jäsenvaltioiden olisi voitava rajata tällaisten viranomaisten osallistuminen tilanteisiin, joissa se on tarpeen ja oikeasuhteista, ottaen muun muassa huomioon velallisten ja asianosaisten osapuolten oikeuksien ja etujen suojaamistavoite sekä menettelyjen viiveiden ja kustannusten vähentämistavoite. Jos velkojat tai työntekijöiden edustajat voivat kansallisen lainsäädännön mukaan aloittaa uudelleenjärjestelymenettelyn ja jos velallinen on mikro- tai pk-yritys, jäsenvaltioiden olisi asetettava menettelyn aloittamisen edellytykseksi velallisen suostumus, ja niiden olisi voitava pystyä laajentamaan tämä vaatimus koskemaan myös velallisia, jotka ovat suuryrityksiä.

(30)   Jotta voitaisiin välttää tarpeettomat kustannukset ▌, ottaa huomioon ennaltaehkäisevän uudelleenjärjestelyn varhainen luonne ja kannustaa velallisia hakemaan ennaltaehkäisevään uudelleenjärjestelyyn taloudellisten vaikeuksiensa alkuvaiheessa, velallisten omaisuuserien ja päivittäisen liiketoiminnan olisi lähtökohtaisesti jäätävä velallisten määräysvaltaan. Uudelleenjärjestelyselvittäjän määräämisen joko valvomaan velallisen toimintaa tai ottamaan osittain määräysvaltaansa päivittäinen liiketoiminta ei pitäisi olla pakollista kaikissa tapauksissa, vaan se olisi tehtävä tapauskohtaisesti asian olosuhteiden tai velallisen erityistarpeiden perusteella. Jäsenvaltioiden olisi kuitenkin voitava määrittää, että uudelleenjärjestelyselvittäjän määrääminen on aina tarpeen tietyissä olosuhteissa, kuten silloin, kun velallisen hyväksi on hyväksytty yksittäisten täytäntöönpanotoimien yleinen keskeyttäminen, kun uudelleenjärjestelyohjelma on tarpeen vahvistaa pakottamalla ohjelmaa vastustaneet velkojaryhmät uudelleenjärjestelyyn, kun uudelleenjärjestelyohjelma sisältää työntekijöiden oikeuksiin vaikuttavia toimenpiteitä tai kun velallinen tai velallisen johto on toiminut liikesuhteissaan rikollisesti, vilpillisesti tai vahingollisesti.

(31)  Jäsenvaltioiden olisi kuitenkin säädettävä, että uudelleenjärjestelyselvittäjän määrääminen on pakollista osapuolten avustamiseksi uudelleenjärjestelyohjelman laatimisessa ja neuvottelemisessa, kun lainkäyttö- tai hallintoviranomainen myöntää velalliselle yksittäisten täytäntöönpanotoimien yleisen keskeyttämisen, edellyttäen, että tällaisessa tapauksessa selvittäjää tarvitaan turvaamaan osapuolten edut, kun lainkäyttö- tai hallintoviranomaisen on vahvistettava uudelleenjärjestelyohjelma pakottamalla eri mieltä olevat velkojaryhmät uudelleenjärjestelyyn, kun velallinen on sitä pyytänyt tai kun velkojien enemmistö pyytää sitä, edellyttäen, että velkojat huolehtivat selvittäjän kustannuksista.

(32)  Velallisen olisi voitava hyötyä joko lainkäyttö- tai hallintoviranomaisen myöntämästä tai lain nojalla myönnetystä yksittäisten täytäntöönpanotoimien määräaikaisesta keskeyttämisestä, jonka tarkoituksena on tukea uudelleenjärjestelyohjelmasta käytäviä neuvotteluja, jotta velallinen voi jatkaa toimintaansa tai ainakin säilyttää omaisuutensa arvon neuvottelujen ajan. Jos kansallisessa lainsäädännössä niin säädetään, keskeyttämistä olisi voitava soveltaa myös ulkopuolisten vakuudenantajien, kuten takaajien ja pantin antajien, eduksi. Jäsenvaltioiden olisi kuitenkin voitava säätää, että lainkäyttö- tai hallintoviranomaiset voivat kieltäytyä myöntämästä yksittäisten täytäntöönpanotoimien keskeyttämistä, jos keskeyttäminen ei ole välttämätöntä tai jos sillä ei saavutettaisi neuvottelujen tukemisen tavoitetta. Kieltäytymisperusteisiin saattaisi kuulua se, että vaadittujen velkojien enemmistöjen kannatus puuttuu tai, jos kansallisessa lainsäädännössä niin säädetään, ettei velallinen tosiasiassa pysty maksamaan velkojaan niiden erääntyessä.

(33)  Menettelyn helpottamiseksi ja nopeuttamiseksi jäsenvaltioiden olisi voitava ottaa käyttöön kumottavissa olevia olettamia keskeyttämisen kieltäytymisperusteiden olemassaolosta esimerkiksi silloin, kun velallinen toimii sellaiselle velalliselle tyypillisellä tavalla, joka ei pysty maksamaan velkojaan niiden erääntyessä eli ei esimerkiksi hoida työntekijöihin, verotukseen tai sosiaaliturvaan liittyviä velvollisuuksiaan, tai kun velallinen tai yrityksen nykyinen johto on syyllistynyt talousrikokseen, minkä perusteella voidaan olettaa, ettei velkojien enemmistö kannattaisi neuvottelujen aloittamista.

(34)  Yksittäisten täytäntöönpanotoimien keskeyttäminen voisi olla yleinen siten, että se koskee kaikkia velkojia, tai se voisi koskea vain joitakin yksittäisiä velkojia tai velkojaryhmiä. Jäsenvaltioiden olisi voitava tarkkaan määritellyissä olosuhteissa jättää yksittäisten täytäntöönpanotoimien keskeyttämisen ulkopuolelle tietyt saatavat tai saatavien tyypit, kuten saatavat, joiden vakuutena on omaisuuseriä, joiden poistaminen ei vaarantaisi liiketoiminnan uudelleenjärjestelyä, tai sellaisten velkojien saatavat, joille yksittäisten täytäntöönpanotoimien keskeyttäminen aiheuttaisi kohtuutonta haittaa esimerkiksi aiheuttamalla korvauksettomia tappiota tai alentamalla vakuuden arvoa.

(35)  Jotta voitaisiin saada aikaan tasapaino velallisen ja velkojien oikeuksien välille, yksittäisten täytäntöönpanotoimien keskeyttämisen olisi kestettävä enintään neljä kuukautta. Monimutkaiset uudelleenjärjestelyt saattavat kuitenkin vaatia enemmän aikaa. Jäsenvaltioiden olisi voitava säätää, että lainkäyttö- tai hallintoviranomainen voi tällaisissa tapauksissa ▌pidentää keskeyttämisen alkuperäistä kestoa ▌. Jos lainkäyttö- tai hallintoviranomainen ei tee päätöstä keskeyttämisen jatkamisesta ennen sen päättymistä, keskeyttämisen vaikutuksen olisi lakattava keskeyttämisen voimassaolon päättyessä. Oikeusvarmuuden vuoksi keskeyttämisen kokonaiskesto olisi rajoitettava kahteentoista kuukauteen. Jäsenvaltioiden olisi voitava säätää määrittelemättömän ajan voimassa olevasta keskeyttämisestä, jos velallisesta tulee maksukyvytön kansallisen lainsäädännön nojalla. Jäsenvaltioiden olisi voitava päättää, sovelletaanko tämän direktiivin mukaisia määräaikoja lyhyeen väliaikaiseen yksittäisten täytäntöönpanotoimien keskeyttämiseen, joka kestää siihen saakka, kunnes lainkäyttö- tai hallintoviranomainen tekee päätöksen ennaltaehkäisevien uudelleenjärjestelyjen puitteisiin pääsystä.

(36)  Jotta voitaisiin varmistaa, että yksittäisten täytäntöönpanotoimien keskeyttämisestä ei aiheudu velkojille tarpeetonta vahinkoa, jäsenvaltioiden olisi säädettävä, että lainkäyttö- tai hallintoviranomaiset voivat lopettaa yksittäisten täytäntöönpanotoimien keskeyttämisen, jos se ei enää täytä neuvottelujen tukemisen tavoitetta esimerkiksi tilanteessa, jossa ilmenee, ettei vaadittu velkojien enemmistö kannata neuvottelujen jatkamista. Keskeyttämistä ei myöskään olisi jatkettava, jos se aiheuttaa velkojille kohtuutonta haittaa, jos jäsenvaltiot säätävät tällaisesta mahdollisuudesta. Olisi sallittava se, että jäsenvaltiot rajaavat mahdollisuuden lopettaa keskeyttäminen tilanteisiin, joissa velkojilla ei ole ollut mahdollisuutta tulla kuulluiksi ennen keskeyttämisen voimaantuloa tai sen jatkamista. Jäsenvaltioiden olisi voitava myös säätää vähimmäisajasta, jonka kuluessa keskeyttämistä ei voida lopettaa. Sen selvittämiseksi, aiheuttaako keskeyttäminen velkojille kohtuutonta haittaa, lainkäyttö- tai hallintoviranomaisten olisi voitava ottaa huomioon se, turvaisiko keskeyttäminen velallisen omaisuuden kokonaisarvon, ja se, toimiiko velallinen vilpillisessä mielessä tai vahingonaiheuttamistarkoituksessa tai yleensä vastoin velkojien oikeutettuja odotuksia.

(37)  Tämä direktiivin soveltamisalaan eivät kuulu säännökset korvauksista tai takauksista velkojille, joiden vakuuden arvo todennäköisesti alenee keskeyttämisen aikana. Keskeyttämisen katsottaisiin aiheuttavan yksittäiselle velkojalle tai velkojaryhmälle kohtuutonta haittaa esimerkiksi, jos niiden saatavat joutuisivat keskeyttämisen seurauksena selvästi huonompaan asemaan kuin siinä tapauksessa, että sitä ei sovellettaisi, tai jos tietty velkoja joutuisi epäedullisempaan asemaan kuin muut vastaavassa tilanteessa olevat velkojat. Jäsenvaltiot voisivat säätää, että aina kun keskeyttämisen todetaan aiheuttavan yhdelle tai useammalle velkojalle tai yhdelle tai useammalle velkojaryhmälle kohtuutonta haittaa, se voidaan lopettaa näiden velkojien tai velkojaryhmien taikka kaikkien velkojien osalta. Jäsenvaltiot voivat vapaasti päättää, kuka voi pyytää keskeyttämisen lopettamista.

(38)  Yksittäisten täytäntöönpanotoimien keskeyttämisestä olisi myös seurattava, että keskeytetään velallisen velvollisuus hakea maksukyvyttömyysmenettelyyn, joka voisi johtaa velallisen likvidaatioon, tai velkojan pyynnöstä tapahtuva maksukyvyttömyysmenettelyn aloittaminen. Maksukyvyttömyysmenettelyjen, joita rajataan lainsäädännössä siten, että niiden ainoana mahdollisena tuloksena on velallisen likvidaatio, lisäksi tällaisiin maksukyvyttömyysmenettelyihin olisi kuuluttava myös menettelyt, jotka voisivat johtaa velallisen uudelleenjärjestelyyn. Velkojien pyynnöstä tapahtuva maksukyvyttömyysmenettelyn aloittaminen olisi voitava keskeyttää paitsi silloin, kun jäsenvaltio on säätänyt kaikkia velkojia koskevasta yksittäisten täytäntöönpanotoimien yleisestä keskeyttämisestä, myös silloin, kun jäsenvaltiot ovat säätäneet, että mahdollisuus keskeyttää yksittäiset täytäntöönpanotoimet koskee vain tiettyä määrää velkojia. Jäsenvaltioiden olisi kuitenkin voitava säätää, että maksukyvyttömyysmenettely voidaan aloittaa sellaisen viranomaisen pyynnöstä, joka ei toimi velkojan ominaisuudessa, vaan yleisen edun mukaisesti, kuten syyttäjä.

(39)  Tässä direktiivissä ei olisi estettävä sitä, että velalliset voivat tavanomaisen liiketoimintansa puitteissa maksaa sellaisten velkojien saatavat, joihin täytäntöönpanotoimien keskeyttäminen ei vaikuta, ja sellaisille velkojille, joihin se vaikuttaa, ne saatavat, jotka syntyvät yksittäisten täytäntöönpanotoimien keskeyttämisen aikana. Sen varmistamiseksi, että velkojat, joiden saatavat syntyivät ennen uudelleenjärjestelymenettelyn aloittamista tai yksittäisten täytäntöönpanotoimien keskeyttämistä, eivät painosta velallista maksamaan kyseisiä saatavia, joita muutoin leikattaisiin uudelleenjärjestelyohjelman toteuttamisen kautta, jäsenvaltioiden olisi voitava säätää kyseisiä saatavia koskevan velallisen maksuvelvoitteen lykkäämisestä.

(40)  Kun velallinen joutuu maksukyvyttömyysmenettelyyn, joillakin tavaroiden tai palvelujen toimittajilla voi olla niin sanottujen ipso facto -lausekkeiden mukainen sopimukseen perustuva oikeus irtisanoa toimitussopimus yksinomaan maksukyvyttömyyden perusteella, vaikka velallinen on täyttänyt velvoitteensa asianmukaisesti. Ipso facto -lausekkeet voisivat tulla sovellettaviksi, kun velallinen hakee ennalta ehkäisevää uudelleenjärjestelytoimenpiteitä. Jos tällaisiin lausekkeisiin vedotaan silloin, kun velallinen vasta neuvottelee uudelleenjärjestelyohjelmasta tai pyytää yksittäisten täytäntöönpanotoimien keskeyttämistä, tai minkä tahansa muun täytäntöönpanotoimien keskeyttämiseen liittyvän toimen yhteydessä, ennenaikainen irtisanominen voi vaikuttaa kielteisesti velallisen liiketoimintaan ja sen pelastamismahdollisuuksiin. Tällaisissa tapauksissa on tärkeää säätää, että velkojillaei ole mahdollisuutta vedota ipso facto ‑lausekkeisiin, joissa viitataan uudelleenjärjestelyohjelmaa koskeviin neuvotteluihin tai täytäntöönpanotoimien keskeyttämiseen tai mihinkään muuhun vastaavaan tapahtumaan, joka liittyy keskeyttämiseen.

(41)  Sopimusten ennenaikainen irtisanominen voi vaarantaa yrityksen liiketoiminnan jatkuvuuden uudelleenjärjestelyä koskevien neuvottelujen aikana, varsinkin silloin kun on kyse keskeisten perustarvikkeiden, kuten kaasun, sähkön ja veden sekä televiestintä- ja korttimaksupalvelujen, toimitusta koskevista sopimuksista. Jäsenvaltioiden olisi säädettävä, että yksittäisten täytäntöönpanotoimien keskeyttämisen piiriin kuuluvat velkojat, joiden saatavat syntyivät ennen keskeyttämisen voimaantuloa ja joiden saatavia velallinen ei ole maksanut, eivät saa keskeyttämisen aikana pidättyä täyttämättä oleviin sopimuksiin perustuvista suorituksista tai irtisanoa, nopeuttaa tai millään muulla tavoin muuttaa tällaisia sopimuksia, edellyttäen että velallinen noudattaa velvollisuuksiaan, jotka perustuvat tällaisiin keskeyttämisen aikana erääntyviin sopimuksiin. Täyttämättä olevia sopimuksia ovat esimerkiksi vuokra- tai lisenssisopimukset, pitkäaikaiset toimitussopimukset ja franchisingsopimukset.

(42)  Tässä direktiivissä olisi vahvistettava uudelleenjärjestelyohjelman sisällön vähimmäisvaatimukset. Jäsenvaltioiden olisi kuitenkin voitava edellyttää, että uudelleenjärjestelyohjelmassa annetaan sellaisia lisäselvennyksiä esimerkiksi perusteista, joiden mukaisesti velkojat on ryhmitelty, jotka voivat olla merkityksellisiä tilanteissa, joissa velka on vain osittain vakuudellinen. Jäsenvaltioita ei olisi velvoitettava vaatimaan asiantuntijalausuntoa ohjelmassa ilmoitettavasta varojen arvosta.

(43)  Velkojilla, joihin uudelleenjärjestelyohjelma vaikuttaa, työntekijät mukaan lukien, ja kansallisen lainsäädännön niin salliessa myös oman pääoman haltijoilla olisi oltava oikeus äänestää uudelleenjärjestelyohjelman hyväksymisestä. Jäsenvaltioiden olisi voitava säätää rajoitetuista poikkeuksista tähän sääntöön. Osapuolilla, joihin uudelleenjärjestelyohjelma ei vaikuta, ei pitäisi olla oikeutta äänestää siitä, eikä niiden tukea pitäisi edellyttää minkään ohjelman hyväksymistä varten. Työntekijöiden olisi kuuluttava asianosaisten osapuolten käsitteeseen vain velkojien ominaisuudessa. Näin ollen, jos jäsenvaltiot päättävät jättää ennaltaehkäisevien uudelleenjärjestelyjen puitteiden ulkopuolelle työntekijöiden saatavat, työntekijöitä ei olisi pidettävä asianomaisina osapuolina. Äänestys uudelleenjärjestelyohjelman hyväksymisestä voitaisiin toteuttaa joko virallisella äänestysmenettelyllä tai kuulemalla asianosaisia osapuolia, joista vaaditun enemmistön on hyväksyttävä uudelleenjärjestelyohjelma. Silloin kun äänestys tapahtuu vaaditun enemmistön antaman hyväksynnän muodossa, niille asianosaisille osapuolille, jotka eivät olleet osallisina hyväksynnässä, voitaisiin kuitenkin antaa mahdollisuus liittyä uudelleenjärjestelyohjelmaan.

(44)  Jotta voidaan varmistaa, että olennaisilta osin samanlaisia oikeuksia kohdellaan yhdenmukaisesti ja että uudelleenjärjestelyohjelmat voidaan hyväksyä aiheuttamatta asianosaisten osapuolten oikeuksille kohtuutonta haittaa, eri asianosaisten osapuolten saatavat olisi käsiteltävä erillisissä ryhmissä, jotka vastaavat kansallisen lainsäädännön mukaisia ryhmien muodostamiskriteerejä. Ryhmien muodostaminen tarkoittaa asianosaisten osapuolten ryhmittelyä siten, että hyväksyttävässä ohjelmassa asianosaisten osapuolten saatavat ja edut jaotellaan niihin liittyvien asianosaisten osapuolten oikeuksien ja etuoikeusaseman perusteella. Vähintäänkin vakuudellisten ja vakuudettomien velkojien saatavat olisi aina käsiteltävä erillisissä ryhmissä. Jäsenvaltioiden olisi kuitenkin voitava edellyttää, että muodostetaan enemmän kuin kaksi velkojaryhmää, mukaan lukien vakuudettomien ja vakuudellisten velkojien eri ryhmät ja velkojaryhmät, joiden saatavat ovat huonommassa etuoikeusasemassa. Jäsenvaltioiden olisi voitava myös käsitellä eri ryhmissä sen tyyppiset velkojat, joiden edut eivät ole riittävän yhtenevät, kuten vero- tai sosiaaliturvaviranomaiset. Jäsenvaltioiden olisi voitava säätää, että vakuudelliset saatavat voidaan jakaa vakuuksien arvostuksen perusteella vakuudellisiin ja vakuudettomiin osiin. Jäsenvaltioiden olisi myös voitava vahvistaa erityiset säännöt, joilla tuetaan ryhmien muodostamista silloin, kun siitä olisi hyötyä velkojille, jotka eivät hajauta sijoituksiaan tai jotka muutoin ovat muita haavoittuvammassa asemassa, kuten työntekijöille tai pienille tavaran tai palvelujen toimittajille.

(45)  Jäsenvaltioiden olisi voitava säätää, että velalliset, jotka ovat mikro- ja pk-yrityksiä, voidaan suhteellisen yksinkertaisen pääomarakenteensa johdosta vapauttaa velvollisuudesta käsitellä asianosaisia osapuolia eri ryhmissä. Jos mikro- ja pk-yritykset ovat päättäneet luoda ainoastaan yhden äänestysryhmän ja kyseinen ryhmä äänestää ohjelmaa vastaan, velallisten olisi voitava tämän direktiivin yleisten periaatteiden mukaan toimittaa uusi ohjelma.

(46)  Jäsenvaltioiden olisi joka tapauksessa varmistettava, että ryhmien muodostamisen kannalta erityisen merkittäviä seikkoja, kuten toisiinsa sidossuhteessa olevien osapuolten saatavat, käsitellään niiden kansallisessa lainsäädännössä asianmukaisella tavalla ja että niiden kansallisessa lainsäädännössä on säännöt, joita sovelletaan ehdollisiin ja riitautettuihin saataviin. Jäsenvaltioiden olisi voitava säännellä sitä, miten riitautetut saatavat on määrä käsitellä äänioikeuksien jakamisen näkökulmasta. Lainkäyttö- tai hallintoviranomaisen olisi tutkittava ryhmien muodostus, myös niiden velkojien valinta, joihin ohjelma vaikuttaa, silloin kun uudelleenjärjestelyohjelma toimitetaan vahvistettavaksi. Jäsenvaltioiden olisi kuitenkin voitava säätää, että tällainen viranomainen voi tutkia ryhmien muodostuksen jo aiemmin, jos ohjelman ehdottaja pyytää sen vahvistamista tai neuvoja etukäteen.

(47)  Kansallisessa lainsäädännössä olisi määriteltävä vaaditut enemmistöt, jotka vaaditaan sen varmistamiseksi, ettei eri ryhmien asianosaisten osapuolten vähemmistö pysty estämään sellaisen uudelleenjärjestelyohjelman hyväksymistä, joka ei epäoikeudenmukaisesti heikennä niiden oikeuksia ja etuja. Monissa tapauksissa varhainen uudelleenjärjestely ei olisi mahdollinen ilman enemmistösääntöä, joka sitoo eri mieltä olevia vakuudellisia velkojia, esimerkiksi silloin kun yritys tarvitsee taloudellista uudelleenjärjestelyä mutta on muutoin elinkelpoinen. Jotta voidaan varmistaa, että osapuolet voivat ottaa kantaa uudelleenjärjestelyohjelman hyväksymiseen sen mukaan, mikä on niiden panostus yrityksessä, vaaditun enemmistön olisi määräydyttävä kuhunkin ryhmään kuuluvien velkojien saatavien tai oman pääoman haltijoiden etujen arvon perusteella. Jäsenvaltioiden olisi lisäksi voitava edellyttää, että ohjelmaa kannattaa asianosaisten osapuolten lukumäärän perusteella laskettava enemmistö kussakin ryhmässä. Jäsenvaltioiden olisi voitava vahvistaa säännöt sellaisten äänioikeutettujen asianosaisten osapuolten osalta, jotka eivät käytä kyseistä oikeutta asianmukaisella tavalla tai jotka eivät ole edustettuina, kuten säännöt, joiden mukaan nämä asianosaiset osapuolet voitaisiin ottaa huomioon osallistumiskynnyksen määrittelyssä tai enemmistön laskennassa. Jäsenvaltioiden olisi myös voitava vapaasti säätää äänestyksen osallistumiskynnyksestä.

(48)  Lainkäyttö- tai hallintoviranomaisen on vahvistettava uudelleenjärjestelyohjelma, jotta voidaan varmistaa, että velkojien oikeuksien tai pääoman haltijoiden etujen kaventaminen on oikeassa suhteessa uudelleenjärjestelyn tuomaan hyötyyn ja että niillä on käytettävissään tehokkaat oikeussuojakeinot. Vahvistus on erityisen tarpeellinen silloin, kun asianosaiset osapuolet ovat eri mieltä, uudelleenjärjestelyohjelma sisältää määräyksiä uudesta rahoituksesta tai ohjelman johdosta yli 25 prosenttia työvoimasta menettää työpaikkansa. Jäsenvaltioiden olisi kuitenkin voitava säätää, että lainkäyttö- tai hallintoviranomaisen vahvistus tarvitaan myös muissa tapauksissa. Ohjelma, jonka johdosta yli 25 prosenttia työvoimasta menettää työpaikkansa, olisi vahvistettava vain, jos ennaltaehkäisevien uudelleenjärjestelyjen puitteissa voidaan kansallisen lainsäädännön mukaan toteuttaa suoraan työsopimuksiin vaikuttavia toimenpiteitä.

(49)  Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että lainkäyttö- tai hallintoviranomaiset voivat hylätä uudelleenjärjestelyohjelman, jos sen on todettu heikentävän sitä vastustavien velkojien tai oman pääoman haltijoiden oikeuksia joko alle tason, jonka ne kohtuudella voisivat olettaa saavansa siinä tapauksessa, että velallisen liiketoiminta likvidoitaisiin joko osina tai myymällä se toimintaa jatkavana yrityksenä ▌ kunkin velallisen erityisolosuhteista riippuen, tai alle tason, jonka ne kohtuudella voisivat olettaa saavansa seuraavaksi parhaassa vaihtoehtoisessa skenaariossa, jos uudelleenjärjestelyohjelmaa ei vahvisteta. Jos ohjelma vahvistetaan eri mieltä olevien velkojaryhmien uudelleenjärjestelyyn pakottamisella, olisi kuitenkin viitattava kyseisessä skenaariossa käytettävään suojamekanismiin. Jos jäsenvaltiot päättävät toteuttaa velallisen arvonmäärityksen toimivana yrityksenä, toimivan yrityksen arvossa (going concern -arvo) olisi otettava huomioon velallisen liiketoiminta pitkällä aikavälillä, toisin kuin likvidaatioarvoa määritettäessä. Toimivan yrityksen arvo on pääsääntöisesti suurempi kuin ▌ likvidaatioarvo, koska se perustuu oletukselle siitä, että yritys jatkaa toimintaansa mahdollisimman vähin häiriöin, säilyttää näin velkojien, osakkeenomistajien ja asiakkaiden luottamuksen, tuottaa edelleen tuloja, ja rajoittaa työntekijöihin kohdistuvia vaikutuksia.

(50)  Vaikka lainkäyttö- tai hallintoviranomaisen olisi tutkittava velkojien etua koskevan testin täyttyminen ainoastaan, jos uudelleenjärjestelyohjelma riitautetaan sillä perusteella, että arvonmääritystä ei tarvitsisi tehdä jokaisessa tapauksessa, jäsenvaltioiden olisi voitava säätää, että muiden vahvistamisen edellytysten täyttyminen voidaan tutkia viran puolesta. Jäsenvaltioiden olisi voitava vapaasti lisätä muita edellytyksiä, joiden on täytyttävä, jotta uudelleenjärjestelyohjelma voidaan vahvistaa, kuten oman pääoman haltijoiden riittävä suojaaminen. Lainkäyttö- tai hallintoviranomaisten olisi voitava kieltäytyä vahvistamasta sellaisia uudelleenjärjestelyohjelmia, joiden perusteella ei voida kohtuudella odottaa, että vältetään velallisen maksukyvyttömyys tai että liiketoiminnan elinkelpoisuus varmistetaan. Jäsenvaltioilta ei kuitenkaan olisi edellytettävä sen varmistamista, että tällainen arviointi suoritetaan viran puolesta.

(51)  Yksi uudelleenjärjestelyohjelman vahvistamisen edellytyksistä olisi oltava, että siitä ilmoitetaan kaikille asianosaisille osapuolille. Jäsenvaltioiden olisi voitava määrittää ilmoituksen muoto, yksilöidä ajankohta, jolloin se on tehtävä, ja vahvistaa säännöksiä tuntemattomien saatavien käsittelystä ilmoittamisen osalta. Niiden olisi voitava säätää, että uudelleenjärjestelyohjelmasta on ilmoitettava myös muille kuin asianosaisille osapuolille.

(52)  Velkojien etua koskevan testin läpäisemisen olisi katsottava tarkoittavan, että yksikään eri mieltä oleva velkoja ei joudu uudelleenjärjestelyohjelman seurauksena huonompaan asemaan kuin joko siinä tapauksessa, että yritys likvidoitaisiinosina tai myymällä se toimintaa jatkavana yrityksenä, tai seuraavaksi parhaassa vaihtoehtoisessa skenaariossa, jos uudelleenjärjestelyohjelmaa ei vahvistettaisi. Jäsenvaltioiden olisi voitava valita jompikumpi kyseisistä vertailukohdista, kun ne täytäntöönpanevat velkojien etua koskevan testin kansallisessa lainsäädännössä. Testiä olisi joka tapauksessa sovellettava silloin, kun ohjelma on vahvistettava, jotta se voi sitoa eri mieltä olevia velkojia tai, tapauksen mukaan, eri mieltä olevia velkojaryhmiä. Jos julkisilla institutionaalisilla velkojilla on kansallisen lainsäädännön mukaan etuoikeutettu asema, jäsenvaltiot voisivat säätää, että ohjelmassa ei voida määrätä näiden velkojien saatavien peruuttamisesta kokonaan tai osittain.

(53)  Vaikka uudelleenjärjestelyohjelma olisi hyväksyttävä aina, jos sitä kannattaa vaadittu enemmistö kussakin sellaisessa ryhmässä, johon se vaikuttaa, lainkäyttö- tai hallintoviranomaisen olisi silti voitava velallisen ehdotuksesta tai sen suostumuksella vahvistaa uudelleenjärjestelyohjelma, jolla ei ole takanaan vaadittua enemmistöä kussakin asianomaisessa ryhmässä. Jäsenvaltioiden olisi voitava oikeushenkilön tapauksessa päättää, pidetäänkö velallisena uudelleenjärjestelyohjelman hyväksymistä tai vahvistamista varten oikeushenkilön johtokuntaa vai osakkeenomistajien tai oman pääoman haltijoiden tiettyä enemmistöä. Jotta ohjelma tulisi vahvistetuksi pakotettaessa eri mieltä olevia velkojaryhmiä uudelleenjärjestelyyn, sen olisi saatava asianosaisten osapuolten äänestysryhmien enemmistön kannatus. Ainakin yhden näistä ryhmistä olisi koostuttava vakuudellisista velkojista tai oltava maksunsaantijärjestyksessä tavallisten vakuudettomien velkojien edellä.

(54)  Olisi oltava mahdollista, että jos äänestysryhmien enemmistö ei kannata uudelleenjärjestelyohjelmaa, ohjelma voidaan silti vahvistaa, jos sitä kannattaa ainakin yksi sellainen velkojaryhmä, johon ohjelma vaikuttaa tai vaikuttaa kielteisesti ja joka velallisen toimivan yrityksen arvoon määrittämisen perusteella saa maksuja tai säilyttää etuja, tai, jos kansallisessa lainsäädännössä niin säädetään, jonka voidaan kohtuudella olettaa saavan maksuja tai säilyttävän etuja, jos kansallisen lainsäädännön mukaisesti sovelletaan likvidaatiomenettelyyn liittyvää tavanomaista maksunsaantijärjestystä. Tällaisessa tapauksessa jäsenvaltioiden olisi voitava lisätä niiden ryhmien määrää, joiden on hyväksyttävä ohjelma. Niiden ei kuitenkaan tarvitse välttämättä vaatia, että kaikkien kyseisten ryhmien olisi saatava kansallisen lainsäädännön mukaisesti maksuja tai säilytettävä etuja arvostettaessa velallinen toimintaa jatkavana yrityksenä. Jäsenvaltioiden ei kuitenkaan olisi edellytettävä kaikkien ryhmien suostumusta. Näin ollen jos velkojaryhmiä on ainoastaan kaksi, vähintään yhden ryhmän suostumus olisi katsottava riittäväksi, jos muut edellytykset eri mieltä olevien velkojaryhmien uudelleenjärjestelyyn pakottamiselle täyttyvät. Kielteinen vaikutus velkojiin olisi tulkittava niin, että velkojien saatavien arvo alenee.

(55)  Kun jäsenvaltiot käyttävät eri mieltä olevien velkojaryhmien uudelleenjärjestelyyn pakottamista, niiden olisi varmistettava, ettei ehdotettu ohjelma aiheuta kohtuutonta haittaa eri mieltä oleville asianosaisten velkojien ryhmille, ja jäsenvaltioiden olisi tarjottava näille eri mieltä oleville ryhmille riittävä suoja. Jäsenvaltioiden olisi voitava suojata eri mieltä olevaa asianosaisten velkojien ryhmää varmistamalla, että sitä kohdellaan vähintään yhtä suotuisasti kuin mitä tahansa muuta samassa etuoikeusasemassa olevaa ryhmää ja suotuisammin kuin etuoikeusasemaltaan heikompia ryhmiä. Vaihtoehtoisesti jäsenvaltiot voisivat suojata eri mieltä olevaa velkojaryhmää varmistamalla, että tällaisen eri mieltä olevan velkojaryhmän saatavat maksetaan täysimääräisesti, jos etuoikeusasemaltaan heikompi ryhmä saa suorituksia tai säilyttää etuja uudelleenjärjestelyohjelmassa, jäljempänä 'ehdotonta etuoikeutta koskeva sääntö'. Jäsenvaltioilla olisi oltava harkintavaltaa niiden pannessa täytäntöön täysimääräisen maksun käsitettä, mukaan luettuina maksun ajankohta, kunhan saatavan pääoma ja vakuudellisten velkojien tapauksessa vakuuden arvo on suojattu. Jäsenvaltioiden olisi voitava päättää myös vastaavista tavoista, joilla alkuperäinen saatava voitaisiin suorittaa täysimääräisesti.

(56)  Jäsenvaltioiden olisi voitava poiketa ehdotonta etuoikeutta koskevasta säännöstä esimerkiksi silloin, kun pidetään oikeudenmukaisena, että oman pääoman haltijat säilyttävät tiettyjä etuja ohjelmaa toteutettaessa, vaikka maksunsaantijärjestyksessä ylempänä oleva ryhmä joutuu hyväksymään saataviensa leikkaamisen, tai että yksittäisten täytäntöönpanotoimien keskeyttämistä koskevan säännöksen soveltamisalaan kuuluville olennaisten tavaroiden tai palvelujen toimittajille maksetaan ennen maksunsaantijärjestyksessä niitä edellä olevia velkojaryhmiä. Jäsenvaltioiden olisi voitava valita, kumman edellä mainituista suojamekanismeista ne ottavat käyttöön.

(57)  Samalla kun olisi suojattava osakkeenomistajien ja muiden oman pääoman haltijoiden oikeutettuja etuja, jäsenvaltioiden olisi varmistettava, etteivät ne voi kohtuuttomasti estää sellaisen uudelleenjärjestelyohjelman hyväksymistä, jonka avulla voitaisiin palauttaa velallisen elinkelpoisuus. Jäsenvaltioiden olisi voitava käyttää eri keinoja kyseisen tavoitteen saavuttamiseksi, esimerkiksi evätä oman pääoman haltijoilta oikeuden äänestää uudelleenjärjestelyohjelmasta ja päättää, ettei uudelleenjärjestelyohjelman hyväksyminen ▌riipu sellaisten oman pääoman haltijoiden hyväksynnästä, jotka yrityksen arvonmäärityksen perusteella eivät saisi mitään maksuja tai muuta korvausta, jos sovellettaisiin likvidaatioon liittyvää tavanomaista maksunsaantijärjestystä. ▌Jos oman pääoman haltijoilla on oikeus äänestää uudelleenjärjestelyohjelmasta, lainkäyttö- tai hallintoviranomaisen olisi kuitenkin voitava vahvistaa ohjelma soveltamalla eri mieltä olevien velkojaryhmien uudelleenjärjestelyyn pakottamisen sääntöjä siitä huolimatta, että yksi tai useampi oman pääoman haltijoiden ryhmä ei hyväksy sitä. Jäsenvaltioilta, jotka jättävät oman pääoman haltijat ilman äänioikeutta, ei olisi edellytettävä ehdotonta etuoikeutta koskevan säännön soveltamista velkojien ja oman pääoman haltijoiden välisessä suhteessa.

Toinen mahdollinen keino varmistaa, että oman pääoman haltijat eivät kohtuuttomasti estä uudelleenjärjestelyohjelman hyväksymistä, olisi varmistaa, että uudelleenjärjestelytoimenpiteisiin, jotka vaikuttavat suoraan oman pääoman haltijoiden oikeuksiin ja jotka on tarpeen hyväksyä yhtiöoikeuden mukaan osakkeenomistajien yhtiökokouksessa, ei sovelleta kohtuuttoman korkeita enemmistövaatimuksia, ja että oman pääoman haltijoilla ei ole toimivaltaa sellaisten uudelleenjärjestelytoimenpiteiden osalta, jotka eivät vaikuta suoraan niiden oikeuksiin.

(58)   Oman pääoman haltijat voi olla tarpeen jakaa useampaan ryhmään, jos on olemassa useita erilaisia osakeomistuksia, joihin liittyy erilaisia oikeuksia. Sellaiset mikro- ja pk-yritysten pääoman haltijat, jotka eivät ole pelkkiä sijoittajia vaan yrityksen omistajia ja jotka osallistuvat yrityksen toimintaan myös muulla tavoin, esimerkiksi tarjoamalla liikkeenjohdollista asiantuntemusta, eivät välttämättä olisi kiinnostuneita uudelleenjärjestelystä tällaisissa olosuhteissa. Sen vuoksi eri mieltä olevien velkojaryhmien uudelleenjärjestelyyn pakottamisen olisi oltava vapaaehtoista niille velallisille, jotka ovat mikro- ja pk-yrityksiä.

(59)  Uudelleenjärjestelyohjelman täytäntöönpanemiseksi ohjelmassa olisi annettava mikro- ja pk-yritysten oman pääoman haltijoille mahdollisuus avustaa uudelleenjärjestelyssä muuten kuin rahallisesti hyödyntämällä esimerkiksi kokemustaan, mainettaan tai liikesuhteitaan.

(60)  Työntekijöillä olisi oltava ennaltaehkäisevien uudelleenjärjestelymenettelyjen aikana täysimääräinen työlainsäädännönmukainen suoja. Tämän direktiivin ei pitäisi vaikuttaa varsinkaan niihin työntekijöiden oikeuksiin, jotka taataan neuvoston direktiiveillä 98/59/EY(14) ja 2001/23/EY(15) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiveillä 2002/14/EY(16), 2008/94/EY(17) ja 2009/38/EY(18). Työntekijöille tarkoitettua tiedottamista ja heidän kuulemistaan koskevat velvollisuudet, jotka perustuvat kyseisten direktiivien saattamiseen osaksi kansallista lainsäädäntöä, pysyvät voimassa sellaisinaan. Tämä koskee myös direktiivin 2002/14/EY mukaista velvollisuutta tiedottaa työntekijöiden edustajille ja kuulla heitä päätöksestä turvautua ennaltaehkäisevien uudelleenjärjestelyjen puitteisiin.

(61)  Työntekijöille ja heidän edustajilleen olisi annettava ehdotettua uudelleenjärjestelyohjelmaa koskevat tiedot siltä osin kuin tästä säädetään unionin lainsäädännössä, jotta heillä on mahdollisuus arvioida perusteellisesti mahdollisia eri skenaarioita. Työntekijät ja heidän edustajansa olisi lisäksi otettava mukaan siltä osin kuin on tarpeen unionin lainsäädännössä säädettyjen kuulemisvelvoitteiden täyttämiseksi. Koska on tarpeen varmistaa työntekijöiden suojelun asianmukainen taso, jäsenvaltioita olisi vaadittava suojaamaan työntekijöiden maksamatta olevat saatavat ▌kaikenlaiselta yksittäisten täytäntöönpanotoimien keskeyttämiseltä riippumatta siitä, ovatko kyseiset saatavat syntyneet ennen keskeyttämisen myöntämistä vai sen jälkeen. Työntekijöiden maksamatta olevien saatavien täytäntöönpanon keskeyttäminen olisi sallittava vain niiden määrien ja ajanjaksojen osalta, joilta tällaisten saatavien maksu taataan tehokkaasti vastaavan suuruisena muiden kansallisen lainsäädännön mukaisten keinojen avulla. Jos kansallisessa lainsäädännössä rajoitetaan palkkaturvajärjestelmän vastuuta joko turvan keston tai työntekijöille maksettavan määrän osalta, työntekijöiden olisi voitava hakea vastuun ulkopuolelle jäävien saataviensa täytäntöönpanoa työnantajaa vastaan myös keskeyttämisen voimassaoloaikana. Vaihtoehtoisesti jäsenvaltioiden olisi voitava sulkea työntekijöiden maksamatta olevat saatavat ennaltaehkäisevien uudelleenjärjestelyjen puitteiden ulkopuolelle ja säätää niiden suojasta kansallisessa lainsäädännössä.

(62)  Jos uudelleenjärjestelyohjelma edellyttää yrityksen tai liiketoiminnan osan luovutusta, työntekijöiden työsopimuksista tai työsuhteista johtuvat oikeudet ja erityisesti oikeus palkkasaatavaan olisi turvattava direktiivin 2001/23/EY 3 ja 4 artiklan mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kyseisen direktiivin 5 artiklassa säädettyjen erityissääntöjen soveltamista maksukyvyttömyysmenettelyissä ja erityisesti kyseisen direktiivin 5 artiklan 2 kohdassa säädettyjä mahdollisuuksia. Tämä direktiivi ei saisi vaikuttaa direktiivillä 2002/14/EY taattuihin oikeuksiin saada tietoa ja tulla kuulluksi muun muassa päätöksistä, jotka todennäköisesti voivat huomattavasti muuttaa työjärjestelyjä tai sopimussuhteita, niin että tällaisista päätöksistä voitaisiin päästä yhteisymmärrykseen. Lisäksi työntekijöillä, joiden saataviin uudelleenjärjestelyohjelma vaikuttaa, olisi tämän direktiivin nojalla oltava oikeus äänestää ohjelmasta. Uudelleenjärjestelyohjelmasta äänestettäessä jäsenvaltioiden olisi voitava sijoittaa työntekijät muista velkojien ryhmistä erilliseen ryhmään.

(63)  Lainkäyttö- tai hallintoviranomaisten olisi päätettävä yrityksen arvonmäärityksestä joko likvidaatiossa tai seuraavaksi parhaassa vaihtoehtoisessa skenaariossa, jos uudelleenjärjestelyohjelmaa ei vahvistettaisi,vain jos eri mieltä oleva asianosainen osapuoli riitauttaa uudelleenjärjestelyohjelman. Tämän ei pitäisi estää jäsenvaltioita määrittämästä arvoa muussa yhteydessä kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Tällaisen päätöksen olisi kuitenkin voitava muodostua myös siitä, että hyväksytään asiantuntijan toimittama arvonmääritys tai velallisen tai muun osapuolen menettelyn aiemmassa vaiheessa toimittama arvonmääritys. Kun päätös arvonmäärityksen suorittamisesta tehdään, jäsenvaltioiden olisi voitava säätää arvonmääritystä uudelleenjärjestelytapauksissa koskevista erityissäännöistä, jotka ovat yleisestä siviiliprosessioikeudesta erillisiä, sen varmistamiseksi, että arvostus suoritetaan joutuisasti. Mikään tässä direktiivissä ei saisi vaikuttaa kansallisen lainsäädännön mukaisiin todistustaakkaa koskeviin sääntöihin arvonmäärityksen yhteydessä.

(64)  Uudelleenjärjestelyohjelman sitovat vaikutukset olisi rajattava koskemaan niitä asianosaisia osapuolia, jotka osallistuivat ohjelman hyväksymiseen. Jäsenvaltioiden olisi voitava määrittää, mitä tarkoitetaan velkojan osallistumisella, myös tilanteissa, joissa velkoja on tuntematon tai saatavia ei ole vielä syntynyt. Jäsenvaltioiden olisi esimerkiksi voitava päättää, kuinka toimitaan sellaisten velkojien tapauksessa, joille on ilmoitettu menettelyistä asianmukaisesti mutta jotka eivät ole osallistuneet niihin.

(65)  Asianosaisten osapuolten olisi voitava hakea muutosta hallintoviranomaisen uudelleenjärjestelyohjelman vahvistamisesta tekemään päätökseen. Jäsenvaltioiden olisi voitava myös säätää mahdollisuudesta hakea muutosta lainkäyttöviranomaisen uudelleenjärjestelyohjelman vahvistamisesta tekemään päätökseen. Muutoksenhaun ei kuitenkaan säännönmukaisesti olisi lykättävä eikä näin ollen estettävä uudelleenjärjestelyohjelman täytäntöönpanoa, jotta voidaan varmistaa ohjelman tuloksellisuus, vähentää epävarmuutta ja välttää aiheettomat viivästykset. Jäsenvaltioiden olisi voitava määrittää muutoksenhaun perusteet ja rajoittaa niitä. Jos muutosta haetaan ohjelman vahvistamista koskevaan päätökseen, jäsenvaltioiden olisi voitava antaa lainkäyttöviranomaisen tehdä alustava päätös tai summaarinen päätös, jolla suojataan ohjelman toteutus ja täytäntöönpano vireillä olevan muutoksenhaun hyväksymisen vaikutuksilta. Jos muutoksenhaku hyväksytään, lainkäyttö- tai hallintoviranomaisten olisi voitava harkita, että vaihtoehtona ohjelman täytäntöönpanon kumoamiselle ohjelmaa voitaisiin muuttaa, jos jäsenvaltiot antavat tällaisen mahdollisuuden, ja ohjelma voitaisiin vahvistaa muutoksitta. Osapuolten olisi voitava ehdottaa ohjelmaan muutoksia tai äänestää niistä omasta aloitteestaan tai lainkäyttöviranomaisen pyynnöstä. Jäsenvaltiot voisivat myös säätää osapuolelle, jonka muutoksenhaku on hyväksytty, aiheutuneiden taloudellisten tappioiden korvaamisesta. Jos lainkäyttöviranomainen päättää antaa muutoksenhaulle lykkäävän vaikutuksen, kansallisessa lainsäädännössä olisi voitava säätää mahdollisesta uudesta yksittäisten täytäntöönpanotoimien keskeyttämisestä tai keskeyttämisen jatkamisesta.

(66)  Uudelleenjärjestelyohjelman onnistuminen riippuu usein siitä, ▌tarjotaanko velalliselle rahoitustukea ensinnäkin yrityksen toiminnan tukemiseen uudelleenjärjestelyä koskevien neuvottelujen aikana ja toiseksi ohjelman toteuttamiseen sen jälkeen, kun se on vahvistettu. Rahoitustuki olisi ymmärrettävä laajassa merkityksessä siten, että se käsittää myös rahan tai kolmannen osapuolen takausten antamisen sekä varasto-, raaka-aine- ja hyödyketoimitukset esimerkiksi siten, että velalliselle myönnetään pidempi maksuaika. Väliaikainen rahoitus ja uusi rahoitus olisi sen vuoksi suojattava takaisinsaantikanteilta, joilla tällainen rahoitus pyritään myöhemmissä maksukyvyttömyysmenettelyissä julistamaan pätemättömäksi, mitätöitävissä olevaksi tai täytäntöönpanokelvottomaksi velkojia vahingoittavana toimena.

(67)  Kansalliset maksukyvyttömyyslait, joissa säädetään väliaikaista ja uutta rahoitusta koskevien takaisinsaantikanteiden nostamisesta tai siitä, että uusille lainanantajille voidaan määrätä siviili-, hallinto- tai rikosoikeudellisia seuraamuksia sillä perusteella, että ne myöntävät lainaa taloudellisissa vaikeuksissa oleville velallisille, voisivat vaarantaa uudelleenjärjestelyohjelman neuvottelemista ja toteuttamista varten tarvittavan rahoituksen saannin. Tämä direktiivi ei saisi vaikuttaa muihin perusteisiin, joilla uusi tai väliaikainen rahoitus julistetaan pätemättömäksi, mitätöitävissä olevaksi tai täytäntöönpanokelvottomaksi tai joilla tällaisen rahoituksen tarjoajien siviili-, hallinto- ja rikosoikeudellinen vastuu syntyy kansallisen lainsäädännön nojalla. Tällaisia muita perusteita voisivat olla muun muassa petos, vilpillinen mieli, osapuolten välinen tietyntyyppinen suhde, joka voisi synnyttää eturistiriidan, kuten lähipiirin sisäiset tai osakkeenomistajien ja yrityksen väliset liiketoimet, ja liiketoimet, joissa osapuoli on saanut sellaista taloudellista hyötyä tai sellaisen vakuuden, johon sillä ei ollut oikeutta liiketoimen ajankohtana tai liiketoimen toteuttamistavan vuoksi.

(68)  Väliaikaista rahoitusta myönnettäessä osapuolet eivät vielä tiedä, vahvistetaanko uudelleenjärjestelyohjelma lopulta vai ei. Näin ollen jäsenvaltioita ei olisi vaadittava rajoittamaan väliaikaisen rahoituksen suojaa tapauksiin, joissa velkojat hyväksyvät ohjelman tai joissa lainkäyttö- tai hallintoviranomainen vahvistaa sen ▌. Mahdollisten väärinkäytösten välttämiseksi takaisinsaantikanteilta olisi suojattava ainoastaan rahoitus, jonka voidaan kohtuudella katsoa olevan välittömästi tarpeen, jotta velallisen liiketoiminta voi jatkua tai pelastua tai jotta voidaan säilyttää kyseisen liiketoiminnan arvo tai parantaa sitä siihen asti, että uudelleenjärjestelyohjelma vahvistetaan. Tämä direktiivi ei myöskään saisi estää jäsenvaltioita ottamasta käyttöön väliaikaisen rahoituksen ennakkovalvontamekanismia. Jäsenvaltioiden olisi voitava rajata uuden rahoituksen suoja koskemaan ainoastaan tapauksia, joissa lainkäyttö- tai hallintoviranomainen on vahvistanut ohjelman, ja väliaikaisen rahoituksen suoja koskemaan niitä tapauksia, joissa rahoitukseen sovelletaan ennakkovalvontaa. Väliaikaisen rahoituksen tai muiden liiketoimien ennakkovalvonnan voisi suorittaa uudelleenjärjestelyselvittäjä, velkojatoimikunta tai lainkäyttö- tai hallintoviranomainen. Suoja takaisinsaantikanteita vastaan ja suoja henkilökohtaista vastuuta vastaan ovat vähimmäistakeita, jotka olisi myönnettävä väliaikaiselle rahoitukselle ja uudelle rahoitukselle. Jotta uusia lainanantajia voitaisiin kannustaa ottamaan riski ja tekemään investointeja taloudellisissa vaikeuksissa oleviin mutta elinkelpoisiin velallisiin, saatetaan kuitenkin tarvita lisäkannustimia, kuten tällaisen rahoituksen asettaminen myöhemmissä maksukyvyttömyysmenettelyissä etusijalle ainakin vakuudettomiin saataviin nähden.

(69)  Jotta voitaisiin edistää kulttuuria, jossa kannustetaan varhaiseen ennaltaehkäisevään uudelleenjärjestelyyn, on suotavaa, että myöhemmissä maksukyvyttömyysmenettelyissä suojataan takaisinsaantikanteilta myös liiketoimet, jotka ovat kohtuullisia ja välittömästi tarpeen uudelleenjärjestelyohjelman neuvottelun tai toteuttamisen kannalta. Lainkäyttö- tai hallintoviranomaisten olisi voitava kustannusten ja maksujen kohtuullisuutta ja välitöntä tarpeellisuutta määrittäessään ottaa esimerkiksi huomioon ennusteet ja arviot, jotka on toimitettu asianosaisille osapuolille, velkojatoimikunnalle, uudelleenjärjestelyselvittäjälle tai lainkäyttö- tai hallintoviranomaiselle itselleen. Tätä varten jäsenvaltioiden olisi voitava myös edellyttää, että velalliset toimittavat asiaa koskevat arviot ja päivittävät niitä. Tällaisen suojelun olisi parannettava varmuutta liiketoimien toteuttamisessa sellaisten yritysten kanssa, joiden tiedetään olevan taloudellisissa vaikeuksissa, ja poistaisi velkojien ja sijoittajien pelon siitä, että kaikki tällaiset liiketoimet voitaisiin julistaa pätemättömiksi siinä tapauksessa, että uudelleenjärjestely epäonnistuu. Jäsenvaltioiden olisi voitava säätää ajankohdasta, joka edeltää ennaltaehkäisevän uudelleenjärjestelymenettelyn aloittamista ja yksittäisten täytäntöönpanotoimien keskeyttämisen myöntämistä ja josta lähtien uudelleenjärjestelyohjelman neuvottelemiseen, hyväksymiseen tai vahvistamiseen tai ohjelmaa koskevien asiantuntijaneuvojen hankkimisesta johtuvat kustannukset ja maksut suojataan takaisinsaantikanteilta. Muiden maksujen ja suoritusten ja työntekijöiden palkkojen maksun suojaamisen tapauksessa tällainen alkamisajankohta voisi olla myös keskeyttämisen myöntämispäivä tai ennaltaehkäisevän uudelleenjärjestelymenettelyn aloittamispäivä.

(70)  Jotta voitaisiin edelleen edistää ennaltaehkäiseviä uudelleenjärjestelyjä, on tärkeää varmistaa, ettei estetä johtajia tekemästä järkeviä liiketoimintaratkaisuja tai ottamasta kohtuullisia liiketoiminnallisia riskejä, etenkään silloin kun näin voitaisiin parantaa mahdollisesti elinkelpoisten yritysten edellytyksiä onnistua uudelleenjärjestelyssä. Jos yrityksellä on taloudellisia vaikeuksia, johtajien olisi toteutettava toimia tappioiden minimoimiseksi ja maksukyvyttömyyden välttämiseksi, kuten ▌ pyydettävä asiantuntijaneuvoja, myös uudelleenjärjestelyä ja maksukyvyttömyyttä koskevissa asioissa, esimerkiksi käyttäen tarvittaessa varhaisvaroitusvälineitä; suojattava yrityksen varat niin, että voidaan maksimoida niiden arvo ja välttää keskeisten omaisuuserien menettäminen; tarkasteltava yrityksen rakennetta ja toimintaa sen elinkelpoisuuden selvittämiseksi ja menojen vähentämiseksi; pitäydyttävä sitomasta yritystä sellaisiin liiketoimiin, joihin voidaan kohdistaa takaisinsaantikanteita, paitsi jos siihen on asianmukaiset liiketaloudelliset perusteet; jatkettava liiketoimintaa silloin, kun se on asianmukaista, jotta voidaan maksimoida yrityksen going concern -arvo; neuvoteltava velkojien kanssa ja hakeuduttava ennaltaehkäisevään uudelleenjärjestelymenettelyyn.

(71)  Jos velallinen on lähellä maksukyvyttömyyttä, on myös tärkeää suojata velkojien oikeutettuja etuja sellaisilta johdon päätöksiltä, jotka voisivat vaikuttaa velallisen omaisuuden koostumukseen, etenkin jos päätökset voivat edelleen vähentää sen omaisuuden arvoa, joka on käytettävissä uudelleenjärjestelyä varten tai joka voidaan jakaa velkojille. Sen vuoksi on tarpeen varmistaa, että tällaisissa olosuhteissa johtajat välttävät tahallisia tai törkeän huolimattomia toimia henkilökohtaisen edun hankkimiseksi sidosryhmien kustannuksella, ja välttävät suostumista liiketoimiin markkina-arvoa alhaisempaan hintaan tai sellaisten toimien toteuttamista, joilla suositaan perusteettomasti yhtä tai useampaa sidosryhmää verrattuna muihin. Jäsenvaltioiden olisi voitava panna tämän direktiivin vastaavat säännökset täytäntöön varmistamalla, että arvioidessaan, onko johtajan katsottava rikkoneen huolenpitovelvollisuuttaan, lainkäyttö- tai hallintoviranomaiset ottavat huomioon tässä direktiivissä säädetyt johtajien velvollisuuksia koskevat säännöt. Tällä direktiivillä ei ole tarkoitus asettaa tärkeysjärjestykseen eri osapuolia, joiden edut on otettava asianmukaisesti huomioon. Jäsenvaltioiden olisi kuitenkin voitava päättää tällaisen tärkeysjärjestyksen käyttöönottamisesta. Tämä direktiivi ei saisi vaikuttaa jäsenvaltioiden kansallisiin sääntöihin, jotka koskevat päätöksentekoa yrityksissä.

(72)  Yrittäjät, jotka harjoittavat elinkeino- tai liiketoimintaa, käsiteollisuutta tai itsenäistä ammattitoimintaa, voivat joutua vaaraan menettää maksukykynsä. Uutta mahdollisuutta koskevien mahdollisuuksien erot jäsenvaltioiden välillä voivat kannustaa ylivelkaantuneita tai maksukyvyttömiä yrittäjiä siirtymään muuhun jäsenvaltioon kuin sijoittautumisjäsenvaltioonsa, jotta he voivat vapautua veloistaan nopeammin tai suotuisammin ehdoin, mikä lisää oikeudellista epävarmuutta ja aiheuttaa lisäkustannuksia velkojille näiden periessä saataviaan. Lisäksi maksukyvyttömyyden vaikutukset, erityisesti sosiaalinen leimautuminen, oikeudelliset seuraukset, kuten yrittäjille määrättävä elinkeinotoiminnan harjoittamiskielto, ja jatkuva kyvyttömyys maksaa velkoja takaisin, ovat merkittäviä pidäkkeitä yrittäjille, jotka pyrkivät aloittamaan liiketoimintaa tai saamaan uuden mahdollisuuden, vaikka on näyttöä siitä, että maksukykynsä menettäneet yrittäjät onnistuvat todennäköisemmin seuraavalla kerralla.

(73)  Tästä syystä olisi pyrittävä vähentämään yrittäjille ylivelkaantuneisuudesta tai maksukyvyttömyydestä aiheutuvia kielteisiä vaikutuksia, erityisesti mahdollistamalla täysimittainen veloista vapauttaminen tietyn ajan kuluttua ja rajoittamalla yrittäjille ylivelkaantumisen tai maksukyvyttömyyden vuoksi määrättävien elinkeinotoiminnan harjoittamiskieltojen kestoa. Maksukyvyttömyyden käsite olisi määriteltävä kansallisessa lainsäädännössä ja sen olisi voitava olla muodoltaan ylivelkaantuneisuutta. Yrittäjän käsite tämän direktiivin mukaisessa merkityksessä ei saisi vaikuttaa johtajien asemaan yrityksessä, jota olisi kohdeltava kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Jäsenvaltioiden olisi voitava päättää, miten veloistavapauttamiseen päästään ja myös mahdollisuudesta edellyttää, että velallinen hakee veloista vapauttamista.

(74)  Jäsenvaltioiden olisi voitava säätää mahdollisuudesta mukauttaa maksukyvyttömien yrittäjien takaisinmaksuvelvoitteita, kun yrittäjän taloudellisessa tilanteessa on tapahtunut merkittävä muutos joko parempaan tai huonompaan suuntaan. Tässä direktiivissä ei olisi vaadittava, että velkojien enemmistön olisi kannatettava takaisinmaksuohjelmaa. Jäsenvaltioiden olisi voitava säätää, että yrittäjiä ei estetä aloittamasta uutta toimintaa samalla tai eri alalla takaisinmaksuohjelman täytäntöönpanon aikana.

(75)  Veloista vapauttamisen tulisi olla käytettävissä menettelyissä, joihin sisältyy takaisinmaksuohjelma, omaisuuserien rahaksi muuttaminen tai näiden yhdistelmä. Pannessaan täytäntöön kyseisiä sääntöjä jäsenvaltioiden olisi voitava valita vapaasti kyseisistä vaihtoehdoista. Jos kansallisen lainsäädännön mukaan on käytettävissä useampi kuin yksi veloista vapauttamiseen johtava menettely, jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että ainakin yhdessä näistä menettelyistä maksukyvyttömille yrittäjille annetaan mahdollisuus täysimittaiseen veloista vapauttamiseen enintään kolmen vuoden kuluessa. Menettelyissä, joissa yhdistyvät omaisuuserien rahaksi muuttaminen ja takaisinmaksuohjelma, veloista vapauttamiseen kuluvan ajan olisi alettava viimeistään siitä päivästä, jolloin tuomioistuin vahvistaa takaisinmaksuohjelman tai sitä aletaan panna täytäntöön, esimerkiksi ohjelman mukaisesta ensimmäisestä maksuerästä, mutta se voisi alkaa aiemminkin, esimerkiksi silloin kun tehdään päätös menettelyn aloittamisesta.

(76)  Menettelyissä, joihin ei sisälly takaisinmaksuohjelmaa, veloista vapauttamiseen kuluvan ajan olisi alettava viimeistään siitä päivästä, jolloin lainkäyttö- tai hallintoviranomainen tekee päätöksen menettelyn aloittamisesta, tai konkurssipesän muodostamispäivästä. Laskettaessa veloista vapauttamiseen kuluvaa aikaa tämän direktiivin mukaisesti jäsenvaltioiden olisi voitava säätää, että käsite 'menettelyn aloittaminen' ei sisällä väliaikaisia toimenpiteitä, kuten turvaamistoimia tai maksukyvyttömyysmenettelyn väliaikaisen selvittäjän määräämistä, ellei tällainen toimenpide mahdollista omaisuuden rahaksi muuttamista, mukaan lukien omaisuuden asettaminen velkojien käyttöön ja jakaminen velkojien kesken. Konkurssipesän muodostaminen ei välttämättä edellytä lainkäyttö- tai hallintoviranomaisen virallista päätöstä tai vahvistusta, jos tällaista päätöstä ei edellytetä kansallisessa lainsäädännössä, ja se voi muodostua varojen ja vastuiden luettelon toimittamisesta.

(77)  Jos veloista vapauttamista koskevaan menettelyyn kuuluu yrittäjän omaisuuserien muuttaminen rahaksi, jäsenvaltioita ei saisi estää säätämästä, että vapauttamispyyntö käsitellään omaisuuserien rahaksi muuttamisesta erillisenä toimena, edellyttäen, että tällainen pyyntö on tämän direktiivin mukaista veloista vapauttamista koskevan menettelyn erottamaton osa. Jäsenvaltioiden olisi voitava päättää todistustaakkaa koskevista säännöistä veloista vapauttamiseksi, mikä tarkoittaa mahdollisuutta sille, että yrittäjillä on lakisääteinen velvoite osoittaa velvoitteidensa täyttäminen.

(78)  Täysimittainen veloista vapauttaminen tai elinkeinotoiminnan harjoittamiskiellon päättyminen enintään kolmen vuoden jälkeen ei sovellu kaikkiin tilanteisiin, ja siksi poikkeuksia tästä säännöstä saattaa olla tarpeen ottaa käyttöön asianmukaisesti perustelluista syistä, joista säädetään kansallisessa lainsäädännössä. Tällaisia poikkeuksia olisi otettava käyttöön esimerkiksi tapauksissa, joissa velallinen on epärehellinen tai on toiminut vilpillisessä mielessä. Jos yrittäjään ei kansallisen lainsäädännön mukaisesti sovelleta rehellisyysolettamaa ja vilpitöntä mieltä koskevaa olettamaa, yrittäjien rehellisyyttä ja vilpitöntä mieltä koskeva todistustaakka ei saisi tehdä menettelyyn pääsyä heille tarpeettoman vaikeaksi tai hankalaksi.

(79)  Sen selvittämiseksi, onko yrittäjä toiminut epärehellisesti, lainkäyttö- tai hallintoviranomaiset saattavat ottaa huomioon esimerkiksi velan luonteen ja määrän, sen milloin velka on syntynyt ja miten yrittäjä on pyrkinyt maksamaan velkaa takaisin ja noudattamaan lakisääteisiä velvollisuuksiaan, mukaan lukien yleiset toimilupavaatimukset ja tarve asianmukaiselle kirjanpidolle, yrittäjän toimet velkojien kannetoimien estämiseksi ja niiden velvollisuuksien täyttämisen maksukyvyttömyyden ollessa todennäköinen, jotka kuuluvat sellaisille yrittäjille, jotka ovat yrityksen johtajia, sekä unionin ja kansallisen kilpailu- ja työlainsäädännön noudattamisen. Poikkeuksia olisi myös voitava ottaa käyttöön, jos yrittäjä ei ole noudattanut tiettyjä lakisääteisiä velvoitteitaan, esimerkiksi velvoitetta maksimoida velkojien saama tuotto, joka voisi olla muodoltaan yleinen velvoite tuottaa tuloa tai varoja. Erityisiä poikkeuksia olisi lisäksi voitava ottaa käyttöön tilanteissa, joissa on tarpeen taata velallisen ja yhden tai useamman velkojan oikeuksien välinen tasapaino, esimerkiksi kun velkoja on luonnollinen henkilö, joka tarvitsee enemmän suojaa kuin velallinen.

(80)  Poikkeus voisi olla perusteltu myös, kun velasta vapauttamiseen johtavan menettelyn kustannuksia, mukaan luettuina lainkäyttö- ja hallintoviranomaisten sekä selvittäjien kustannukset, ei ole katettu. Jäsenvaltioiden olisi voitava säätää, että edut kyseisestä vapauttamisesta voidaan peruuttaa esimerkiksi, jos velallisen taloudellinen tilanne paranee merkittävästi odottamattomien tapahtumien, kuten lottovoiton, perinnön tai lahjoituksen, myötä. Jäsenvaltioiden olisi voitava säätää lisäpoikkeuksista tarkkaan määritellyissä olosuhteissa ja silloin, kun se on asianmukaisesti perusteltua.

(81)  Jos on olemassa kansallisen lainsäädännön mukaisia asianmukaisesti perusteltuja syitä, voisi olla aiheellista rajoittaa veloistavapauttamismahdollisuus tiettyihin velkaluokkiin. Jäsenvaltioiden olisi voitava jättää vakuusvelat veloista vapauttamiskelpoisuuden ulkopuolelle ainoastaan vakuuden arvoon asti siten kuin se on määritelty kansallisessa lainsäädännössä, ja loppuosaa velasta olisi kohdeltava vakuudettomana velkana. Jäsenvaltioiden olisi voitava jättää veloista vapauttamisen ulkopuolelle myös muita velkaluokkia, kun se on asianmukaisesti perusteltua.

(82)  Jäsenvaltioiden olisi voitava säätää, että lainkäyttö- tai hallintoviranomaiset voivat tarkastaa joko viran puolesta tai sellaisen henkilön pyynnöstä, jolla on oikeutettu intressi, ovatko yrittäjät täyttäneet ehdot, joiden on täytyttävä, jotta nämä voivat saada täyden vapautuksen veloistaan.

(83)  Jos yrittäjän lupa jatkaa tiettyä elinkeino- tai liiketoimintaa, käsiteollisuutta tai itsenäistä ammattitoimintaa on evätty tai peruutettu elinkeinotoiminnan harjoittamiskiellon seurauksena, tämän direktiivin ei olisi estettävä jäsenvaltioita edellyttämästä, että yrittäjä toimittaa hakemuksen uuden luvan saamiseksi sen jälkeen, kun elinkeinotoiminnan harjoittamiskielto ei ole enää voimassa. Jos jäsenvaltion viranomainen tekee päätöksen, joka koskee erityisesti valvottua toimintaa, elinkeinotoiminnan harjoittamiskiellon päättymisen jälkeenkin olisi voitava ottaa lisäksi huomioon se, että maksukyvytön yrittäjä on saanut vapautuksen veloista tämän direktiivin mukaisesti.

(84)  Henkilökohtaisia ja ammattitoimintaan liittyviä velkoja, joita ei pystytä erottamaan kohtuudella toisistaan, esimerkiksi, jos varoja käytetään sekä yrittäjän ammattitoiminnan yhteydessä että sen ulkopuolella, olisi käsiteltävä yhdessä ainoassa maksukyvyttömyysmenettelyssä. Jos jäsenvaltiot säätävät, että tällaiset velat käsitellään erillisissä maksukyvyttömyysmenettelyissä, nämä menettelyt olisi tarpeen sovittaa yhteen. Tämä direktiivi ei saisi rajoittaa jäsenvaltioiden mahdollisuutta päättää käsitellä yrittäjien kaikkia velkoja yhdessä ainoassa menettelyssä. Jäsenvaltioiden, joissa yrittäjien sallitaan jatkaa liiketoimintaansa omaan lukuunsa maksukyvyttömyysmenettelyn aikana, olisi voitava säätää, että tällaiset yrittäjät voivat joutua uuden maksukyvyttömyysmenettelyn kohteiksi, jos liiketoiminta, jota on jatkettu, tulee maksukyvyttömäksi.

(85)  On tarpeen pitää yllä ja parantaa menettelyjen läpinäkyvyyttä ja ennustettavuutta, jotta voidaan edistää yritysten säilyttämistä ja antaa yrittäjille uusi mahdollisuus tai mahdollistaa elinkelvottomien yritysten tehokas likvidaatio. Monissa jäsenvaltioissa on myös tarpeen lyhentää maksukyvyttömyysmenettelyjen liian pitkää kestoa, joka aiheuttaa oikeudellista epävarmuutta velkojille ja sijoittajille ja alentaa takaisinperintäastetta. Kun otetaan huomioon asetuksen (EU) 2015/848 mukaisesti käyttöön otetut tuomioistuinten ja selvittäjien tehostetut yhteistyömekanismit rajat ylittäviä tapauksia varten, kaikkien osallistuvien toimijoiden toiminnan ammattimaisuus on nostettava yhtä korkealle tasolle kaikkialla unionissa. Kyseisten tavoitteiden saavuttamista varten jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että lainkäyttö- ja hallintoviranomaisten edustajilla, jotka hoitavat ennaltaehkäiseviä uudelleenjärjestelyjä, maksukyvyttömyyttä ja veloista vapauttamista koskevia menettelyjä, on asianmukainen koulutus ja tarvittava asiantuntemus tehtäviensä hoitamiseen. Tällainen koulutus ja asiantuntemus voitaisiin hankkia myös lainkäyttö- tai hallintoviranomaisen jäsenen tehtävissä tai muissa asiaan liittyvissä tehtävissä ennen nimitystä tällaisiin tehtäviin.

(86)  Tällaisen koulutuksen ja asiantuntemuksen olisi mahdollistettava päätösten, joilla on kenties huomattavia taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia, tekeminen tehokkaasti, eikä se saisi tarkoittaa, että lainkäyttöviranomaisen jäsenten on käsiteltävä yksinomaan uudelleenjärjestelyä, maksukyvyttömyyttä ja veloista vapauttamista koskevia asioita. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että uudelleenjärjestelyä, maksukyvyttömyyttä ja veloista vapauttamista koskevat menettelyt voidaan toteuttaa tehokkaasti ja nopeasti. Tehokas tapa saavuttaa oikeusvarmuuden saavuttamista ja menettelyjen tehokkuutta koskevat tavoitteet voisi olla erityistuomioistuinten tai tuomioistuinten erityisjaostojen perustaminen tai erikoistuneiden tuomarien nimittäminen kansallisen lainsäädännön mukaisesti sekä lainkäyttövallan keskittäminen rajoitetulle määrälle lainkäyttö- tai hallintoviranomaisia. Jäsenvaltioita ei olisi velvoitettava vaatimaan, että uudelleenjärjestelyä, maksukyvyttömyyttä ja veloista vapauttamista koskevat menettelyt on asetettava etusijalle muihin menettelyihin nähden.

(87)  Jäsenvaltioiden olisi myös varmistettava, että ▌ lainkäyttö- tai hallintoviranomaisten määräämät uudelleenjärjestelyä, maksukyvyttömyyttä ja veloista vapauttamista käsittelevät selvittäjät, jäljempänä 'selvittäjät', ovat saaneet asianmukaisen koulutuksen tehtäväänsä, että heidän määräämisensä tapahtuu läpinäkyvällä tavalla ottaen asianmukaisesti huomioon tarve varmistaa tehokkaat menettelyt, että heidän työskentelyään valvotaan ja että he hoitavat tehtävänsä rehellisesti. On tärkeää, että selvittäjät noudattavat tällaisia tehtäviä koskevia vaatimuksia, kuten ammatillisen vastuuvakuutuksen vaatimusta. Selvittäjät voisivat hankkia asianmukaisen koulutuksen, pätevyyden ja kokemuksen myös ammattiaan harjoittaessaan. Jäsenvaltioita ei olisi velvoitettava tarjoamaan heille tarvittavaa koulutusta, vaan sitä voisivat tarjota esimerkiksi ammatilliset yhdistykset tai muut elimet. Tämän direktiivin soveltamisalaan olisi sisällytettävä asetuksessa (EU) 2015/848 määritellyt selvittäjät.

(88)  Tämä direktiivi ei saisi estää jäsenvaltioita säätämästä siitä, että velallinen, velkojat tai velkojatoimikunta valitsee selvittäjän luettelosta tai ryhmästä, jonka lainkäyttö- tai hallintoviranomainen on ennakolta hyväksynyt. Selvittäjää valitessaan velallisella, velkojilla tai velkojatoimikunnalla voisi olla harkintavaltaa päättää, minkälaista asiantuntemusta ja kokemusta selvittäjillä on oltava yleisesti ja mitä tietyssä yksittäistapauksessa vaaditaan. Velalliset, jotka ovat luonnollisia henkilöitä, voitaisiin vapauttaa tästä tehtävästä kokonaan. Kun kyse on rajat ylittävistä tilanteista, selvittäjän määräämisessä olisi otettava huomioon muun muassa, pystyykö selvittäjä noudattamaan asetuksen (EU) 2015/848 mukaisia velvoitteita kommunikoida ja tehdä yhteistyötä muiden jäsenvaltioiden selvittäjien ja lainkäyttö- tai hallintoviranomaisten kanssa ja riittävätkö selvittäjän henkilöstö- ja hallintoresurssit mahdollisesti monimutkaisten tapausten käsittelyyn. Jäsenvaltioita ei saisi estää säätämästä siitä, että selvittäjä valitaan muilla valintamenetelmillä, esimerkiksi niin, että ohjelmisto valitsee selvittäjän satunnaisvalinnalla, edellyttäen, että käyttämällä kyseisiä menetelmiä selvittäjän kokemus ja asiantuntemus otetaan asianmukaisesti huomioon. Jäsenvaltioiden olisi voitava päättää, millä tavoin selvittäjän valintaa tai määräämistä voidaan vastustaa tai selvittäjän korvaamista pyytää esimerkiksi velkojatoimikunnan kautta.

(89)  Selvittäjiin olisi sovellettava valvonta- ja sääntelymekanismeja, joihin olisi kuuluttava ▌ tehokkaita toimenpiteitä sellaisten selvittäjien vastuuvelvollisuuden osalta, jotka ovat laiminlyöneet tehtävänsä, kuten selvittäjän palkkion alentaminen, selvittäjän poistaminen niiden selvittäjien luettelosta tai yhteenliittymästä, joita voidaan määrätä maksukyvyttömyystapauksiin, sekä tilanteen mukaan asianmukaiset kurinpidolliset, hallinnolliset tai rikosoikeudelliset seuraamukset. Nämä valvonta- ja sääntelymekanismit eivät saisi vaikuttaa kansallisen lainsäädännön säännöksiin siviilioikeudellisesta vahingonkorvausvastuusta sopimukseen perustuvien tai sopimukseen perustumattomien velvoitteiden laiminlyöntitapauksissa. Jäsenvaltioilta ei saisi vaatia erityisten viranomaisten tai elinten perustamista. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että tiedot niistä viranomaisista tai elimistä, jotka huolehtivat selvittäjien valvonnasta, ovat julkisesti saatavilla. Pelkän viittauksen esimerkiksi lainkäyttö- tai hallintoviranomaiseen olisi riitettävä. Tällaiset standardit olisi voitava lähtökohtaisesti saavuttaa ilman tarvetta ottaa käyttöön uusia kansallisen lainsäädännön mukaisia ammatti- tai pätevyysvaatimuksia. Jäsenvaltioiden olisi voitava ulottaa nämä selvittäjien koulutusta ja valvontaa koskevat säännökset koskemaan myös muita selvittäjiä, jotka eivät kuulu tämän direktiivin soveltamisalaan. Jäsenvaltioita ei olisi velvoitettava säätämään, että selvittäjien palkkioita koskevat riidat on asetettava etusijalle muihin menettelyihin nähden.

(90)  Jäsenvaltioiden olisi otettava käyttöön säännökset, joiden perusteella velalliset, velkojat, selvittäjät ja lainkäyttö- ja hallintoviranomaiset voivat käyttää sähköisiä viestintävälineitä ▌, jotta voitaisiin edelleen nopeuttaa menettelyjä, helpottaa velkojien osallistumista uudelleenjärjestelyä, maksukyvyttömyyttä ja veloista vapauttamista koskeviin menettelyihin ja turvata velkojille yhdenmukaiset edellytykset kaikkialla unionissa. Sen vuoksi sellaiset menettelylliset toimet kuin velkojien ilmoitus saatavasta, ilmoitusten toimittaminen velkojille tai riitauttamisten esittäminen ja muutoksenhaku voidaan toteuttaa sähköisillä viestintävälineillä. Jäsenvaltioiden olisi voitava säätää siitä, että ilmoitukset voidaan toimittaa velkojalle sähköisesti vain, jos kyseinen velkoja on ennakolta antanut suostumuksensa sähköiseen viestintään.

(91)  Uudelleenjärjestelyä, maksukyvyttömyyttä ja veloista vapauttamista koskevan menettelyn osapuolia ei olisi velvoitettava käyttämään sähköisiä viestintävälineitä, jos tällainen käyttö ei ole pakollista kansallisen lainsäädännön nojalla, tämän kuitenkaan vaikuttamatta jäsenvaltioiden mahdollisuuteen ottaa käyttöön pakollinen sähköistä hakemusten tekemistä ja asiakirjojen tiedoksiantoa koskeva järjestelmä uudelleenjärjestelyä, maksukyvyttömyyttä ja veloista vapauttamista koskevissa menettelyissä. Jäsenvaltioiden olisi voitava valita sähköiset viestintävälineet. Tällaisia välineitä voisivat olla esimerkiksi tiettyyn tarkoitukseen rakennettu, tällaisten asiakirjojen sähköiseen siirtoon tarkoitettu järjestelmä tai sähköpostin käyttö, ilman, että jäsenvaltioita estetään ottamasta käyttöön sähköisen allekirjoituksen kaltaisia toimintoja, joilla varmistetaan sähköisten siirtojen turvallisuus, tai luottamuspalveluja, kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 910/2014(19) mukaiset sähköiset rekisteröidyt jakelupalvelut.

(92)  On tärkeää kerätä luotettavia ja vertailukelpoisia tietoja uudelleenjärjestelyä, maksukyvyttömyyttä ja veloista vapauttamista koskevista menettelyistä, jotta voidaan seurata tämän direktiivin täytäntöönpanoa ja sen soveltamista. Sen vuoksi jäsenvaltioiden olisi kerättävä ja laadittava yhteenveto tiedoista, jotka ovat riittävän yksityiskohtaisia, jotta niiden avulla voidaan arvioida tarkasti tämän direktiivin toimivuutta käytännössä, ja toimitettava kyseiset tiedot komissiolle. Komissio laatii Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011(20) mukaisen komitean avustamana ilmoituslomakkeen tällaisten tietojen toimittamiseksi komissiolle. Lomakkeessa olisi esitettävä lyhyesti menettelyjen tärkeimmät tulokset, jotka ovat yhteisiä kaikille jäsenvaltioille. Esimerkiksi jos kyseessä on uudelleenjärjestelymenettely, kyseiset tärkeimmät tulokset voisivat olla seuraavia: se, että tuomioistuin vahvistaa ohjelman; se, että tuomioistuin ei vahvista ohjelmaa; se, että uudelleenjärjestelymenettelyt muutetaan likvidaatiomenettelyiksi tai lopetetaan, koska likvidaatiomenettelyt aloitettiin ennen kuin tuomioistuin oli vahvistanut ohjelman. Jäsenvaltioita ei olisi vaadittava erittelemään tuloksen perusteella niitä menettelyjä, jotka päättyvät ennen kuin mitään merkityksellisiä toimenpiteitä on toteutettu, mutta ne voisivat sen sijaan ilmoittaa kaikkien niiden menettelyjen kokonaismäärän, joita ei otettu käsiteltäviksi tai jotka hylättiin tai peruutettiin ennen menettelyn aloittamista.

(93)  Ilmoituslomakkeessa olisi esitettävä luettelo vaihtoehdoista, jotka jäsenvaltiot voisivat ottaa huomioon määritellessään velallisen kokoa, viittaamalla yhteen tai useampaan tekijään mikro- ja pk-yrityksen ja suuryrityksen määritelmässä, joka on yhteinen kaikissa jäsenvaltioissa. Luettelossa olisi oltava vaihtoehto, että velallisen koko määritellään ainoastaan työntekijöiden lukumäärän perusteella. Lomakkeessa olisi määritettävä keskimääräisten kustannusten ja takaisinperintäasteen tekijät, joista jäsenvaltioiden olisi voitava vapaaehtoisesti kerätä tietoja; siinä olisi annettava ohjeita niistä tekijöistä, jotka jäsenvaltiot voisivat ottaa huomioon otantatekniikkaa käyttäessään, esimerkiksi otoksen koko sen varmistamiseksi, että otos on maantieteellisesti edustava, sekä velallisten ja toimialan koko; ja se olisi laadittava niin, että jäsenvaltiot voivat antaa mahdollisesti käytettävissään olevia lisätietoja, esimerkiksi tiedot velallisten varojen ja vastuiden kokonaismäärästä.

(94)  Rahoitusmarkkinoiden vakaus riippuu suurelta osin rahoitusvakuusjärjestelyistä, erityisesti silloin kun vakuusjärjestelyjä tarjotaan yksilöityjen järjestelmien omistusosuuden tai keskuspankin liiketoimien yhteydessä ja kun marginaaleja tarjotaan keskusvastapuolille. Koska vakuudeksi annettujen rahoitusinstrumenttien arvo voi olla hyvin epävakaa, on olennaisen tärkeää realisoida niiden arvo ennen kuin se laskee. Sen vuoksi ▌ Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 98/26/EY(21) ja 2002/47/EY(22) ja asetuksen (EU) N:o 648/2012(23) säännöksiä olisi sovellettava riippumatta siitä, mitä tässä direktiivissä säädetään. Jäsenvaltioiden olisi voitava jättää nettoutusjärjestelyt, myös sulkeutuva nettoutus, yksittäisten täytäntöönpanotoimien keskeyttämisen vaikutuspiirin ulkopuolelle silloinkin, kun ne eivät kuulu direktiivien 98/26/EY ja 2002/47/EY ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 soveltamisalaan, jos nämä järjestelyt ovat täytäntöönpanokelpoisia asianomaisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti myös silloin, kun maksukyvyttömyysmenettely aloitetaan.

Tämä voisi koskea huomattavaa määrää päänettoutussopimuksia, joita finanssialalla toimivat ja finanssialan ulkopuoliset vastapuolet käyttävät yleisesti rahoitus-, energia- ja hyödykemarkkinoilla. Tällaisilla järjestelyillä vähennetään järjestelmäriskejä erityisesti johdannaismarkkinoilla. Kyseiset järjestelyt voitaisiin näin ollen vapauttaa rajoituksista, joita maksukyvyttömyyslainsäädännössä on asetettu täyttämättä oleville sopimuksille. Jäsenvaltioiden olisi vastaavasti voitava jättää yksittäisten täytäntöönpanotoimien keskeyttämisen vaikutuspiirin ulkopuolelle myös lakisääteiset nettoutusjärjestelyt, mukaan lukien sulkeutuvan nettoutuksen järjestelyt, jotka toimivat maksukyvyttömyysmenettelyiden aloittamisen yhteydessä. Yksittäisten täytäntöönpanotoimien keskeyttämisen olisi kuitenkin koskettava nettoutusjärjestelyjen, mukaan lukien sulkeutuvan nettoutuksen järjestelyt, toteuttamisen jälkeen jäljelle jäävää määrää.

(95)  Jäsenvaltioiden, jotka ovat Kapkaupungissa 16 päivänä marraskuuta 2001 allekirjoitetun liikkuvaan kalustoon kohdistuvista kansainvälisistä vakuusoikeuksista tehdyn yleissopimuksen ja sen pöytäkirjojen osapuolia, olisi voitava jatkaa voimassa olevien kansainvälisten velvoitteidensa noudattamista. Tämän direktiivin ennaltaehkäisevien uudelleenjärjestelyjen puitteita koskevia säännöksiä olisi sovellettava tarvittavin poikkeuksin, joilla varmistetaan, ettei niiden soveltaminen vaikuta kyseisen yleissopimuksen ja sen pöytäkirjojen soveltamiseen.

(96)  Yhtiöoikeuden ei olisi vaarannettava uudelleenjärjestelyohjelman hyväksymis- ja toteuttamisprosessien tehokkuutta. Sen vuoksi jäsenvaltioiden olisi voitava poiketa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä (EU) 2017/1132(24) vahvistetuista vaatimuksista, jotka koskevat velvollisuutta kutsua koolle yhtiökokous ja tarjota osakkeita etuoikeuksin osakkeenomistajille, siltä osin ja niin kauan kuin on tarpeen sen varmistamiseksi, että osakkeenomistajat eivät estä uudelleenjärjestelyä käyttämällä väärin kyseiseen direktiiviin perustuvia oikeuksiaan. Jäsenvaltioiden saattaa esimerkiksi olla tarpeen poiketa velvollisuudesta kutsua koolle osakkeenomistajien yhtiökokous tai normaaleista määräajoista silloin, kun johdon on toteutettava pikaisia toimia yrityksen omaisuuden turvaamiseksi esimerkiksi pyytämällä yksittäisten täytäntöönpanotoimien keskeyttämistä ja kun yritys menettää äkillisesti huomattavan osan merkitystä osakepääomastaan ja maksukyvyttömyys on todennäköinen. Yhtiöoikeudesta saattaa olla välttämätöntä poiketa myös silloin, jos uudelleenjärjestelyohjelmassa määrätään sellaisten uusien osakkeiden liikkeeseen laskusta, joita voitaisiin tarjota etuoikeutetusti velkojille muuntamalla velkaa osakkeiksi, tai merkityn osakepääoman alentamisesta siinä tapauksessa, että liiketoiminnan osia luovutetaan. Tällaisia poikkeuksia olisi rajoitettava ajallisesti siltä osin kuin jäsenvaltiot pitävät tällaista poikkeusta välttämättömänä ennaltaehkäisevien uudelleenjärjestelyjen puitteiden käyttöön ottamiseksi. Jäsenvaltioita ei kuitenkaan olisi velvoitettava poikkeamaan yhtiöoikeudesta kokonaan tai osittain määräämättömäksi tai määrätyksi ajaksi, jos ne varmistavat, että niiden yhtiöoikeuden vaatimukset eivät vaaranna uudelleenjärjestelyprosessin tehokkuutta, tai jos jäsenvaltioilla on muita yhtä tehokkaita välineitä sen varmistamiseksi, että osakkeenomistajat eivät kohtuuttomalla tavalla estä sellaisen uudelleenjärjestelyohjelman hyväksymistä tai toteuttamista, jonka avulla yrityksen elinkelpoisuus voitaisiin palauttaa. Tässä yhteydessä jäsenvaltioiden olisi kiinnitettävä erityistä huomiota niiden säännösten tehokkuuteen, jotka koskevat yksittäisten täytäntöönpanotoimien keskeyttämistä ja uudelleenjärjestelyohjelman vahvistamista, sillä vaatimus osakkeenomistajien yhtiökokouksen koolle kutsumisesta tai yhtiökokouksen päätökset eivät saisi heikentää niitä epäasianmukaisesti. ▌Direktiivi (EU) 2017/1132 olisi sen vuoksi muutettava vastaavasti. Jäsenvaltioilla olisi oltava harkintavaltaa niiden arvioidessa, mitkä poikkeukset ovat tarpeen kansallisen yhtiöoikeuden yhteydessä, jotta tämä direktiivi voidaan panna tehokkaasti täytäntöön, ja niiden olisi myös voitava säätää vastaavista poikkeuksista direktiivin (EU) 2017/1132 soveltamiseen tämän direktiivin soveltamisalaan kuulumattomissa maksukyvyttömyysmenettelyissä, joissa voidaan toteuttaa uudelleenjärjestelytoimenpiteitä.

(97)  Tietolomakkeen laatimista ja sen myöhempää muuttamista varten komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti.

(98)  Komission olisi tehtävä tutkimus sen arvioimiseksi, onko tarpeen esittää säädösehdotuksia, jotka koskevat sellaisten henkilöiden maksukyvyttömyyttä, jotka eivät harjoita elinkeino- tai liiketoimintaa, käsiteollisuutta tai ammattitoimintaa ja jotka kuluttajina ovat vilpittömässä mielessä tilapäisesti tai pysyvästi kykenemättömiä maksamaan velkojaan niiden erääntyessä. Tällaisessa tutkimuksessa olisi selvitettävä, olisiko näille henkilöille turvattava perushyödykkeiden ja -palvelujen saatavuus, jotta heille voitaisiin taata ihmisarvoiset elinolot.

(99)  Jäsenvaltiot ovat selittävistä asiakirjoista 28 päivänä syyskuuta 2011 annetun jäsenvaltioiden ja komission yhteisen poliittisen lausuman(25) mukaisesti sitoutuneet perustelluissa tapauksissa liittämään ilmoitukseen toimenpiteistä, jotka koskevat direktiivin saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä, yhden tai useamman asiakirjan, joista käy ilmi direktiivin osien ja kansallisen lainsäädännön osaksi saattamiseen tarkoitettujen välineiden vastaavien osien suhde. Tämän direktiivin osalta lainsäätäjä pitää tällaisten asiakirjojen toimittamista perusteltuna.

(100)  Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitteita, koska uudelleenjärjestelyä ja maksukyvyttömyyttä koskevien kansallisten puitteiden eroavuudet aiheuttaisivat edelleen esteitä pääoman vapaan liikkuvuuden ja sijoittautumisvapauden käytölle, vaan ne voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi ▌.

(101)  Euroopan keskuspankki antoi lausunnon 7 päivänä kesäkuuta 2017(26),

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

I OSASTO

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

1.  Tässä direktiivissä vahvistetaan säännöt, jotka koskevat

a)  ennaltaehkäisevien uudelleenjärjestelyjen puitteita, joita voidaan soveltaa taloudellisissa vaikeuksissa oleviin velallisiin, joita koskee todennäköinen maksukyvyttömyys, maksukyvyttömyyden estämiseksi ja velallisen elinkelpoisuuden varmistamiseksi;

b)  menettelyjä, joiden avulla maksukyvyttömät yrittäjät voivat vapautua veloista; ja ▌

c)  toimenpiteitä, joilla parannetaan uudelleenjärjestelyä, maksukyvyttömyyttä ja veloista vapauttamista koskevien menettelyjen tehokkuutta ▌.

2.  Tätä direktiiviä ei sovelleta 1 kohdassa tarkoitettuihin menettelyihin silloin, kun ne koskevat velallisia, jotka ovat

a)  direktiivin 2009/138/EY 13 artiklan 1 ja 4 alakohdassa määriteltyjä vakuutus- tai jälleenvakuutusyrityksiä;

b)  asetuksen (EU) N:o 575/2013 4 artiklan 1 kohdan 1 alakohdassa määriteltyjä luottolaitoksia;

c)  asetuksen (EU) N:o 575/2013 4 artiklan 1 kohdan 2 alakohdassa määriteltyjä sijoituspalveluyrityksiä tai 7 alakohdassa määriteltyjä yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä;

d)  asetuksen (EU) N:o 648/2012 2 artiklan 1 alakohdassa määriteltyjä keskusvastapuolia;

e)  asetuksen (EU) N:o 909/2014 2 artiklan 1 alakohdassa määriteltyjä arvopaperikeskuksia;

f)  direktiivin 2014/59/EU 1 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa lueteltuja muita rahoituslaitoksia ja yhteisöjä;

g)  kansallisen lainsäädännön mukaisia julkisyhteisöjä; ja

h)  luonnollisia henkilöitä, jotka eivät ole yrittäjiä.

3.  Jäsenvaltiot voivat jättää tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle 1 kohdassa tarkoitetut menettelyt silloin, kun ne koskevat velallisia, jotka ovat muita kuin 2 kohdassa tarkoitettuja rahoituspalveluja tarjoavia rahoitusyhteisöjä, joihin sovelletaan erityisiä järjestelyjä, joiden mukaan kansallisilla valvonta- tai kriisinratkaisuviranomaisilla on vastaavat laajat valtuudet puuttua niiden asioihin kuin ne valtuudet, joista säädetään unionin ja kansallisessa lainsäädännössä 2 kohdassa tarkoitettujen rahoitusyhteisöjen osalta. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava näistä erityisistä järjestelyistä komissiolle.

4.  Jäsenvaltiot voivat ulottaa 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen menettelyjen soveltamisen koskemaan maksukyvyttömiä luonnollisia henkilöitä, jotka eivät ole yrittäjiä.

Jäsenvaltiot voivat rajata 1 kohdan a alakohdan soveltamisen koskemaan ainoastaan oikeushenkilöitä.

5.  Jäsenvaltiot voivat säätää, että seuraavat saatavat jätetään 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen ennaltaehkäisevien uudelleenjärjestelyjen puitteiden soveltamisalan tai vaikutuksen ulkopuolelle:

a)  nykyisten ja entisten työntekijöiden maksamatta olevat nykyiset ja tulevat saatavat;

b)  elatusapusaatavat, jotka johtuvat perhe-, sukulaisuus-, avio- tai lankoussuhteesta; tai

c)  velallisen sopimussuhteen ulkopuolisesta vahingonkorvausvastuusta johtuvat saatavat.

6.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että ennaltaehkäisevien uudelleenjärjestelyjen puitteet eivät vaikuta kertyneisiin ammatillista lisäeläkettä koskeviin oikeuksiin.

2 artikla

Määritelmät

1.  Tässä direktiivissä tarkoitetaan

1)  'uudelleenjärjestelyllä' toimenpiteitä, joilla pyritään velallisen liiketoiminnan uudelleenjärjestelyyn ja joihin kuuluu velallisen varojen ja velkojen koostumuksen, ehtojen ▌ tai rakenteen tai velallisen pääomarakenteen minkä tahansa muun osan muuttaminen, kuten varojen tai yrityksen osien myynti ja, jos kansallisessa lainsäädännössä niin säädetään, yrityksen myynti toimintaa jatkavana yrityksenä sekä tarvittavat toiminnalliset muutokset, tai näiden yhdistelmä;

2)  'asianosaisilla osapuolilla' velkojia, mukaan lukien soveltuvin osin kansallisen lainsäädännön mukaisesti työntekijät, tai velkojaryhmiä, joiden saataviin uudelleenjärjestelyohjelma suoraan vaikuttaa, ja soveltuvin osin kansallisen lainsäädännön mukaisesti sellaisia oman pääoman haltijoita, joiden etuihin uudelleenjärjestelyohjelma suoraan vaikuttaa;

3)  'oman pääoman haltijalla' henkilöä, jolla on omistusosuus velallisesta tai velallisen liiketoiminnasta, mukaan luettuna osakkeenomistaja, siltä osin kuin kyseinen henkilö ei ole velkoja;

4)  'yksittäisten täytäntöönpanotoimien keskeyttämisellä' tilannetta, jossa lainkäyttö- tai hallintoviranomaisen hyväksynnällä tai lain nojalla pidätetään väliaikaisesti velkojan oikeus vaatia saatavaa velalliselta ja, kansallisen lainsäädännön niin salliessa, ulkopuoliselta vakuudenantajalta oikeudellisessa, hallinnollisessa tai muussa menettelyssä taikka oikeus ulosmitata velallisen omaisuus tai liiketoiminta tai muuttaa se rahaksi tuomioistuinten ulkopuolella;

5)  'täyttämättä olevalla sopimuksella' velallisen ja yhden tai useamman velkojan välistä sopimusta, jonka nojalla osapuolilla on velvoitteita täyttämättä silloin, kun yksittäisten täytäntöönpanotoimien keskeyttäminen myönnetään tai sitä sovelletaan;

6)  'velkojien etua koskevalla testillä' testiä, joka suoritetaan hyväksytysti, jos eri mieltä oleva velkoja ei joutuisi uudelleenjärjestelyohjelman seurauksena huonompaan asemaan kuin asemaan, jossa tällainen velkoja olisi siinä tapauksessa, että sovellettaisiin likvidaatioon liittyvää kansallisen lainsäädännön mukaista tavanomaista maksunsaantijärjestystä, joko niin, että yrityksen toiminta likvidoitaisiin osina tai myymällä se toimintaa jatkavana yrityksenä, tai seuraavaksi parhaassa vaihtoehtoisessa skenaariossa, jos uudelleenjärjestelyohjelmaa ei vahvistettaisi;

7)  'uudella rahoituksella' mitä tahansa olemassa olevan tai uuden velkojan uudelleenjärjestelyohjelman toteuttamiseksi antamaa uutta rahoitustukea, joka sisältyy kyseiseen ohjelmaan ▌;

8)  'väliaikaisella rahoituksella' olemassa olevan tai uuden velkojan antamaa uutta rahoitustukea, joka käsittää vähintään yksittäisten täytäntöönpanotoimien keskeyttämisen aikana annetun kohtuullisen rahoitustuen, joka on välittömästi tarpeen, jotta velallisen liiketoiminta voi jatkua ▌ tai jotta voidaan säilyttää kyseisen liiketoiminnan arvo tai lisätä sitä ▌;

9)  '▌yrittäjällä' elinkeino- tai liiketoimintaa, käsiteollisuutta tai itsenäistä ammattitoimintaa harjoittavaa luonnollista henkilöä ▌;

10)  'täysimittaisella veloista vapauttamisella' sitä, että yrittäjien jäljellä olevien vapautettavissa olevien velkojen täytäntöönpano poissuljetaan tai että jäljellä oleva vapautettavissa oleva velka sellaisenaan peruutetaan osana menettelyä, johon voi sisältyä omaisuuserien rahaksi muuttaminen ▌ tai takaisinmaksuohjelma tai molemmat;

11)  'takaisinmaksuohjelmalla' maksuohjelmaa, jossa maksukyvytön yrittäjä maksaa velkojille tietyt summat tiettyinä päivinä, tai säännöllistä siirtoa, jossa hän siirtää velkojille tietyn osan veloista vapauttamiseen kuluvana aikana käytettävissä olevista yrittäjän tuloista;

12)  'uudelleenjärjestelyselvittäjällä' henkilöä tai elintä, jonka lainkäyttö- tai hallintoviranomainen on määrännyt toteuttamaan erityisesti yhden tai useamman seuraavista tehtävistä:

a)  velallisen tai velkojien avustaminen uudelleenjärjestelyohjelman laatimisessa tai sitä koskevissa neuvotteluissa;

b)  velallisen toiminnan valvonta uudelleenjärjestelyohjelmaa koskevien neuvottelujen aikana ja siitä raportoiminen lainkäyttö- tai hallintoviranomaiselle;

c)  velallisen omaisuuserien tai liiketoiminnan ottaminen osittaiseen määräysvaltaan neuvottelujen ajaksi.

2.  Tässä direktiivissä seuraavat käsitteet on ymmärrettävä siten kuin ne on määritelty kansallisessa lainsäädännössä:

a)  maksukyvyttömyys;

b)  maksukyvyttömyyden todennäköisyys;

c)  mikroyritykset sekä pienet ja keskisuuret yritykset ('mikro- ja pk-yritykset').

3 artikla

Varhaisvaroitusvälineet ja tiedonsaanti

1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että velallisilla ▌ on käytettävissään ainakin yksi selkeä ja läpinäkyvä varhaisvaroitusväline, jonka avulla voidaan havaita maksukyvyttömyyden todennäköisyyteen mahdollisesti johtavia seikkoja ja joka voi ilmaista velallisille, että toimenpiteisiin on ryhdyttävä viipymättä.

Ensimmäisen alakohdan soveltamiseksi jäsenvaltiot voivat hyödyntää ilmoituksissa ja viestinnässä ajantasaisia tietotekniikoita.

2.  Varhaisvaroitusvälineet voivat sisältää

a)  mekanismeja, jotka varoittavat, jos velallinen ei ole suorittanut tietyntyyppisiä maksuja;

b)  julkisten tai yksityisten organisaatioiden tarjoamia neuvontapalveluja;

c)  kansallisen oikeuden mukaisia kannustimia kolmansille osapuolille, joilla on hallussaan merkityksellistä tietoa velallisesta, kuten kirjanpitäjille sekä vero- ja sosiaaliturvaviranomaisille, joilla näitä kannustetaan ilmoittamaan velalliselle negatiivisesta kehityksestä.

3.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että velallisilla ja työntekijöiden edustajilla on käytettävissään asianmukaiset ja ajantasaiset ▌tiedot varhaisvaroitusvälineiden sekä uudelleenjärjestelyä ja veloista vapauttamista koskevien menettelyiden ja toimenpiteiden saatavuudesta.

4.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tiedot varhaisvaroitusvälineiden saatavuudesta on julkisesti saatavilla verkossa ja että kyseiset tiedot ovat erityisesti mikro- ja pk-yritysten osalta saatavilla helposti ja että ne esitetään käyttäjäystävällisessä muodossa ▌.

5.  Jäsenvaltiot voivat avustaa työntekijöiden edustajia velallisen taloudellisen tilanteen arvioinnissa.

II OSASTO

ENNALTAEHKÄISEVIEN UUDELLEENJÄRJESTELYJEN PUITTEET

1 LUKU

Ennaltaehkäisevien uudelleenjärjestelyjen puitteiden saatavuus

4 artikla

Ennaltaehkäisevien uudelleenjärjestelyjen puitteiden saatavuus

1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kun maksukyvyttömyys näyttää todennäköiseltä, ▌ velallisilla on käytettävissään ennaltaehkäisevien uudelleenjärjestelyjen puitteet, joiden avulla ne voivat toteuttaa uudelleenjärjestelyt välttääkseen maksukyvyttömyyden ja varmistaakseen elinkelpoisuutensa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muita ratkaisuja maksukyvyttömyyden välttämiseksi ja näin suojella työpaikkoja ja jatkaa liiketoimintaa.

2.  Jäsenvaltiot voivat säätää, että velalliset, jotka ovat saaneet tuomion kansallisen lainsäädännön mukaisten kirjanpitovelvoitteiden vakavasta rikkomisesta, saavat käyttää ennaltaehkäisevien uudelleenjärjestelyjen puitteita vasta sitten, kun kyseiset velalliset ovat toteuttaneet asianmukaiset toimenpiteet korjatakseen seikat, jotka olivat tuomion perusteina, jotta velkojille voidaan antaa tarvittavat tiedot päätöksentekoa varten uudelleenjärjestelyä koskevien neuvottelujen aikana.

3.  Jäsenvaltiot voivat säilyttää tai ottaa käyttöön kansallisen lainsäädännön mukaisen elinkelpoisuustestin edellyttäen, että testin tarkoituksena on sulkea menettelyn ulkopuolelle velalliset, joilla ei ole elinkelpoisuusnäkymiä, ja että testi voidaan suorittaa ilman vahinkoa velallisen omaisuudelle.

4.  Jäsenvaltiot voivat rajoittaa niiden kertojen määrää, jolloin velallinen voi käyttää tässä direktiivissä säädettyjä ennaltaehkäisevien uudelleenjärjestelyjen puitteita tietyn ajanjakson aikana.

5.  Tässä direktiivissä säädetyt ennaltaehkäisevien uudelleenjärjestelyjen puitteet voivat muodostua yhdestä tai useammasta menettelystä, toimenpiteestä tai säännöksestä, joista jotkin voidaan toteuttaa tuomioistuimen ulkopuolella, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta muihin kansallisen lainsäädännön mukaisiin uudelleenjärjestelyjen puitteisiin.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että uudelleenjärjestelyn puitteissa annetaan velallisille ja asianosaisille osapuolille tässä osastossa säädetyt oikeudet ja takeet johdonmukaisella tavalla.

6.  Jäsenvaltiot voivat antaa säännöksiä, joilla rajoitetaan lainkäyttö- tai hallintoviranomaisten osallistuminen ennaltaehkäisevien uudelleenjärjestelyjen puitteissa tilanteisiin, joissa se on välttämätöntä ja oikeasuhteista, kuitenkin siten, että turvataan asianosaisten osapuolten ja asiaankuuluvien sidosryhmien oikeudet.

7.  Tässä direktiivissä säädettyjen ennaltaehkäisevien uudelleenjärjestelyjen puitteiden on oltava käytettävissä velallisten hakemuksesta.

8.  Jäsenvaltiot voivat myös säätää, että tämän direktiivin mukaiset ennaltaehkäisevien uudelleenjärjestelyjen puitteet ovat käytettävissä myös velkojien ja työntekijöiden edustajien pyynnöstä velallisen suostumuksella. Jäsenvaltiot voivat rajoittaa tämän velallisen hyväksyntää koskevan vaatimuksen tilanteisiin, joissa velalliset ovat mikro- ja pk-yrityksiä.

2 LUKU

Ennaltaehkäiseviä uudelleenjärjestelyjä koskevien neuvottelujen helpottaminen

5 artikla

Velallisen määräysvalta omaisuuteensa

1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että velalliset, jotka aloittavat ennaltaehkäisevän uudelleenjärjestelymenettelyn, saavat pitää täydellisen tai ainakin osittaisen määräysvallan omaisuuteensa ja päivittäiseen liiketoimintaansa.

2.  Lainkäyttö- tai hallintoviranomainen tarvittaessa päättää uudelleenjärjestelyselvittäjän määräämisestä tapauskohtaisesti, lukuun ottamatta tiettyjä olosuhteita, joissa jäsenvaltiot voivat edellyttää selvittäjän määräämistä aina.

3.  Jäsenvaltioiden on säädettävä, että uudelleenjärjestelyselvittäjä määrätään avustamaan velallista ja velkojia ohjelman laatimisessa ja sitä koskevissa neuvotteluissa ainakin seuraavissa tapauksissa:

a)  ▌ kun lainkäyttö- tai hallintoviranomainen on myöntänyt 6 artiklan 3 kohdan mukaisesti yksittäisten täytäntöönpanotoimien yleisen keskeyttämisen ja lainkäyttö- tai hallintoviranomainen päättää, että tällainen uudelleenjärjestelyselvittäjä tarvitaan turvaamaan osapuolten edut;

b)  kun lainkäyttö- tai hallintoviranomaisen on vahvistettava uudelleenjärjestelyohjelma menettelyllä, jossa eri mieltä olevat velkojaryhmät pakotetaan uudelleenjärjestelyyn 11 artiklan mukaisesti; tai

c)  kun velallinen tai velkojien enemmistö pyytää sitä edellyttäen, että viimeksi mainitussa tapauksessa velkojat huolehtivat uudelleenjärjestelyselvittäjän kuluista.

6 artikla

Yksittäisten täytäntöönpanotoimien keskeyttäminen

1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että velallisille ▌ voidaan myöntää yksittäisten täytäntöönpanotoimien keskeyttäminen ▌ uudelleenjärjestelyohjelmaa koskevien neuvottelujen tukemiseksi ennaltaehkäisevien uudelleenjärjestelyjen puitteissa.

Jäsenvaltiot voivat säätää, että lainkäyttö- tai hallintoviranomaiset voivat kieltäytyä myöntämästä yksittäisten täytäntöönpanotoimien keskeyttämistä, jos se ei ole välttämätön tai jos sillä ei saavutettaisi ensimmäisessä alakohdassa säädettyä tavoitetta.

2.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että yksittäisten täytäntöönpanotoimien keskeyttäminen voi koskea kaikentyyppisiä saatavia, myös vakuudellisia saatavia ja etuoikeutettuja saatavia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 4 ja 5 kohdan soveltamista.

3.  Jäsenvaltiot voivat säätää, että yksittäisten täytäntöönpanotoimien keskeyttäminen voi olla luonteeltaan yleinen, jolloin se koskee kaikkia velkojia, tai rajoitettu, jolloin se koskee yhtä tai useampaa yksittäistä velkojaa tai velkojaryhmää.

Jos keskeyttäminen on rajoitettu, sitä sovelletaan vain velkojiin, joille on ilmoitettu kansallisen lainsäädännön mukaisesti 1 kohdassa tarkoitetuista uudelleenjärjestelyohjelmaa koskevista neuvotteluista tai keskeyttämisestä.

4.  Jäsenvaltiot voivat tarkkaan määritellyissä olosuhteissa jättää yksittäisten täytäntöönpanotoimien keskeyttämisen ulkopuolelle tietyt saatavat tai saatavien tyypit, kun se on asianmukaisesti perusteltua ja kun

a)  täytäntöönpano ei todennäköisesti vaaranna liiketoiminnan uudelleenjärjestelyä; tai

b)  keskeyttäminen aiheuttaisi näiden saatavien velkojille kohtuutonta haittaa.

5.  Edellä olevaa 2 kohtaa ei sovelleta työntekijöiden maksamatta oleviin saataviin.

Poiketen siitä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat soveltaa 2 kohtaa työntekijöiden saataviin, jos ja siltä osin kuin jäsenvaltiot varmistavat ▌, että tällaisten saatavien maksamiselle annetaan ennaltaehkäisevien uudelleenjärjestelyjen puitteissa samantasoinen suoja ▌.

6.  Yksittäisten täytäntöönpanotoimien keskeyttämisen alkuperäinen kesto on rajoitettava enintään neljään kuukauteen.

7.  Sen estämättä, mitä 6 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat ▌ sallia lainkäyttö- tai hallintoviranomaisten jatkaa yksittäisten täytäntöönpanotoimien keskeyttämisen ▌ kestoa tai myöntää uuden yksittäisten täytäntöönpanotoimien keskeyttämisen velallisen, velkojan tai tarvittaessa uudelleenjärjestelyselvittäjän pyynnöstä. Tällainen yksittäisten täytäntöönpanotoimien keskeyttämisen jatkaminen tai uusi keskeyttäminen myönnetään vain tarkkaan määritellyissä olosuhteissa, kun tällainen jatkaminen tai uuden keskeyttämisen myöntäminen on asianmukaisesti perusteltua, kuten silloin kun

a)  uudelleenjärjestelyohjelmaa koskevissa neuvotteluissa on edistytty; ▌

b)  yksittäisten täytäntöönpanotoimien keskeyttämisen jatkaminen ei aiheuta kohtuutonta haittaa asianosaisten osapuolten oikeuksille tai eduille; tai

c)  maksukyvyttömyysmenettelyä, joka saattaa kansallisen lainsäädännön mukaisesti johtaa velallisen likvidaatioon, ei vielä ole aloitettu velallisen osalta.

8.  Yksittäisten täytäntöönpanotoimien keskeyttämisen, sen jatkaminen ja uusiminen mukaan lukien, kokonaiskesto ei saa ylittää kahtatoista kuukautta.

Jos jäsenvaltiot aikovat panna tämän direktiivin täytäntöön yhden tai useamman sellaisen menettelyn tai toimenpiteen avulla, joka ei täytä asetuksen (EU) 2015/848 liitteen A mukaisia ilmoittamisedellytyksiä, keskeyttämisen kokonaiskesto rajoitetaan enintään neljään kuukauteen, jos velallisen pääintressien keskus on siirretty toisesta jäsenvaltiosta ennaltaehkäisevän uudelleenjärjestelymenettelyn aloittamista koskevan pyynnön tekemistä edeltäneiden kolmen kuukauden aikana.

9.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että lainkäyttö- tai hallintoviranomaiset voivat lopettaa yksittäisten täytäntöönpanotoimien keskeyttämisen ▌seuraavissa tapauksissa:

a)  keskeyttäminen ei enää täytä neuvottelujen tukemisen tavoitetta esimerkiksi, jos käy ilmeiseksi, että sellainen osa velkojia, joka kansallisen lainsäädännön nojalla pystyisi estämään uudelleenjärjestelyohjelman hyväksymisen, ei kannata neuvottelujen jatkamista; ▌

b)  velallisen tai uudelleenjärjestelyselvittäjän pyynnöstä ▌;

c)  kansallisen lainsäädännön niin salliessa, jos yksittäisten täytäntöönpanotoimien keskeyttäminen aiheuttaa tai aiheuttaisi kohtuutonta haittaa yhdelle tai useammalle velkojalle tai yhdelle tai useammalle velkojaryhmälle; tai

d)  kansallisen lainsäädännön niin salliessa, jos keskeyttäminen johtaa velkojan maksukyvyttömyyteen.

Jäsenvaltiot voivat rajoittaa ensimmäisen alakohdan mukaisen yksittäisten täytäntöönpanotoimien keskeyttämisen lopettamista koskevan toimivallan tilanteisiin, joissa velkojilla ei ole ollut mahdollisuutta tulla kuulluiksi ennen keskeyttämisen voimaantuloa tai ennen lainkäyttö- tai hallintoviranomaisen myöntämää keskeyttämisen jatkamista.

Jäsenvaltiot voivat säätää vähimmäisajasta, joka ei ylitä 6 kohdassa tarkoitettua aikarajaa ja jonka kuluessa yksittäisten täytäntöönpanotoimien keskeyttämistä ei voida lopettaa.

7 artikla

Yksittäisten täytäntöönpanotoimien keskeyttämisen seuraukset

1.  Jos kansallisessa lainsäädännössä säädetty velallisen velvollisuus hakea sellaisen maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamista, ▌joka voisi johtaa velallisen likvidaatioon, tulee ajankohtaiseksi yksittäisten täytäntöönpanotoimien keskeyttämisen aikana, velvollisuuden soveltaminen keskeytyy kyseisen keskeyttämisen ajaksi.

2.  Edellä olevan 6 artiklan mukainen yksittäisten täytäntöönpanotoimien keskeyttäminen tarkoittaa sitä, ettei keskeyttämisen aikana voida aloittaa yhden tai useamman velkojan pyynnöstä maksukyvyttömyysmenettelyä, joka voisi johtaa velallisen likvidaatioon.

3.  Jäsenvaltiot voivat poiketa 1 ja 2 kohdasta tilanteissa, joissa velallinen ▌ ei pysty maksamaan velkojaan niiden erääntyessä. Tällaisissa tapauksissa jäsenvaltioiden on varmistettava, että ▌ lainkäyttö- tai hallintoviranomainen voi ▌ päättää pitää yksittäisten täytäntöönpanotoimien keskeyttämisen voimassa, jos sellaisen maksukyvyttömyysmenettelyn aloittaminen, joka voisi johtaa velallisen likvidaatioon, ei olisi kyseisen tapauksen olosuhteiden perusteella velkojien yleisen edun mukaista.

4.  Jäsenvaltioiden on säädettävä säännöistä, joilla estetään velkojia, joita täytäntöönpanotoimien keskeyttäminen koskee, pidättymästä suorituksesta tai irtisanomasta, nopeuttamasta tai millään muulla tavoin muuttamasta välttämättömiä täyttämättä olevia sopimuksia velallisen vahingoksi sellaisten velkojen vuoksi, jotka syntyivät ennen täytäntöönpanotoimien keskeyttämistä, ainoastaan sillä perusteella, että velallinen ei ole maksanut niitä. Välttämättöminä täyttämättä olevina sopimuksina on pidettävä täyttämättä olevia sopimuksia, jotka ovat välttämättömiä päivittäisen liiketoiminnan jatkamisen kannalta, mukaan lukien kaikkia sellaisia toimituksia koskevat sopimukset, joiden keskeyttäminen johtaisi velallisen toiminnan keskeytymiseen.

Ensimmäinen alakohta ei estä jäsenvaltioita antamasta tällaisille velkojille asianmukaisia takeita sen estämiseksi, että kyseinen alakohta aiheuttaa tällaisille velkojille kohtuutonta haittaa.

Jäsenvaltiot voivat säätää, että tätä kohtaa sovelletaan myös täyttämättä oleviin sopimuksiin, jotka eivät ole välttämättömiä.

5.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että velkojien ei anneta pidättyä suorituksesta tai irtisanoa, nopeuttaa tai millään muulla tavoin muuttaa tällaisia täyttämättä olevia sopimuksia velallisen vahingoksi sellaisen sopimuslausekkeen nojalla, jossa määrätään tällaisista toimenpiteistä, yksinomaan sillä perusteella että ▌

a)  ennaltaehkäisevän uudelleenjärjestelymenettelyn aloittamista on pyydetty;

b)  yksittäisten täytäntöönpanotoimien keskeyttämistä on haettu;

c)  ennaltaehkäisevä uudelleenjärjestelymenettely on aloitettu; tai

d)  yksittäisten täytäntöönpanotoimien keskeyttäminen on myönnetty.

6.  Jäsenvaltiot voivat säätää, ettei yksittäisten täytäntöönpanotoimien keskeyttämistä sovelleta rahoitus-, energia- ja hyödykemarkkinoilla nettoutusjärjestelyihin, mukaan luettuna sulkeutuvan nettoutuksen järjestelyt, myöskään sellaisissa tilanteissa, joissa ei sovelleta 31 artiklan 1 kohtaa, jos tällaiset järjestelyt ovat täytäntöönpanokelpoisia kansallisen maksukyvyttömyyslainsäädännön mukaan. Keskeytystä sovelletaan kuitenkin velkojan velalliseen kohdistaman sellaisen saatavan täytäntöönpanoon, joka on syntynyt nettoutusjärjestelyn toteuttamisen tuloksena.

Ensimmäistä alakohtaa ei sovelleta tavaroiden, palvelujen tai energian toimituksia koskeviin sopimuksiin, jotka ovat välttämättömiä velallisen liiketoiminnan jatkuvuuden kannalta, elleivät nämä sopimukset ole muodoltaan pörssissä tai muilla markkinoilla kaupankäynnin kohteena olevia sellaisia positioita, jotka voidaan milloin tahansa lunastaa niiden markkina-arvoon.

7.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jos uudelleenjärjestelyohjelmaa ei ole hyväksytty ▌ yksittäisten täytäntöönpanotoimien keskeyttämisen päättyessä, tämä ei itsessään johda sellaisen maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamiseen, joka voisi johtaa velallisen likvidaatioon, paitsi jos muut kansallisessa lainsäädännössä säädetyt edellytykset menettelyn aloittamiseksi täyttyvät.

3 LUKU

Uudelleenjärjestelyohjelmat

8 artikla

Uudelleenjärjestelyohjelmien sisältö

1.  Jäsenvaltioiden on vaadittava, että uudelleenjärjestelyohjelmissa, jotka on toimitettu hyväksyttäviksi 9 artiklan mukaisesti tai lainkäyttö- tai hallintoviranomaisen vahvistettaviksi 10 artiklan mukaisesti, on ainakin seuraavat tiedot:

a)  velallisen henkilöllisyys ▌;

b)  velallisen varat ja velat uudelleenjärjestelyohjelman toimittamisen hetkellä, mukaan lukien varojen arvo, kuvaus velallisen taloudellisesta tilanteesta ja työntekijöiden asemasta ja kuvaus velallisen ▌vaikeuksien laajuudesta ja syistä;

c)  asianosaiset osapuolet ▌, joko mainittuina nimeltä tai kuvailtuina ▌velkatyypeittäin kansallisen lainsäädännön mukaisesti, sekä niiden saatavat tai edut, jotka sisältyvät uudelleenjärjestelyohjelmaan;

d)  tarvittaessa ryhmät, joihin asianosaiset osapuolet on jaoteltu uudelleenjärjestelyohjelman hyväksymistä varten, ▌ ja kunkin ryhmän saatavien ja etujen arvot;

e)  tarvittaessa osapuolet, joihin ▌ uudelleenjärjestelyohjelma ei vaikuta, joko mainittuina nimeltä tai kuvattuina ▌ velkatyypeittäin kansallisen lainsäädännön mukaisesti, sekä kuvaus syistä, joiden vuoksi ehdotetaan, että ohjelma ei vaikuta niiden saataviin tai etuihin;

f)  tarvittaessa uudelleenjärjestelyselvittäjän henkilöllisyys;

g)  uudelleenjärjestelyohjelman ehdot, erityisesti seuraavat:

i)  edellä 2 artiklan 1 kohdan 1 alakohdassa tarkoitetut ehdotetut uudelleenjärjestelytoimenpiteet;

ii)  tarvittaessa ehdotettujen uudelleenjärjestelytoimenpiteiden ehdotettu kesto;

iii)  järjestelyt, jotka koskevat työntekijöiden edustajille tiedottamista ja heidän kuulemistaan unionin oikeuden ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti;

iv)  tarvittaessa yleiset kokonaisvaikutukset työpaikkoihin, kuten irtisanomiset, lyhennetty työaika tai muut vastaavat;

v)  velallisen arvioidut rahoitusvirrat, jos tästä säädetään kansallisessa lainsäädännössä; ja

vi)  uusi rahoitus, joka on tarkoitus saada uudelleenjärjestelyohjelman perusteella, ja syyt, joiden vuoksi uutta rahoitusta tarvitaan ohjelman toteuttamiseksi;

h)  perustelut, joissa selostetaan, miksi velallisen maksukyvyttömyyden välttäminen ja liiketoiminnan elinkelpoisuuden varmistaminen on ohjelman avulla kohtuudella odotettavissa, mukaan luettuina ohjelman onnistumisen kannalta välttämättömät ennakkoedellytykset. Jäsenvaltiot voivat edellyttää, että perustelut laatii tai hyväksyy joko ulkopuolinen asiantuntija tai uudelleenjärjestelyselvittäjä, jos tällainen selvittäjä on määrätty.

2.  Jäsenvaltioiden on asetettava saataville verkossa uudelleenjärjestelyohjelmien kattava tarkistuslista, joka on mukautettu mikro- ja pk-yritysten tarpeisiin. Tarkistuslistan on sisällettävä käytännön ohjeita siitä, miten uudelleenjärjestelyohjelma on laadittava kansallisen lainsäädännön mukaan.

Tarkistuslista on asetettava saataville jäsenvaltion kaikilla virallisilla kielillä. Jäsenvaltioiden on harkittava tarkistuslistan asettamista saataville vähintään yhdellä muulla, erityisesti kansainvälisessä liiketoiminnassa käytettävällä kielellä. ▌

9 artikla

Uudelleenjärjestelyohjelmien hyväksyminen

1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että siitä riippumatta, kuka hakee ennaltaehkäisevän uudelleenjärjestelymenettelyn aloittamista 4 artiklan mukaisesti, velallisilla on oikeus toimittaa uudelleenjärjestelyohjelmia asianosaisten osapuolten hyväksyttäväksi.

Jäsenvaltiot voivat myös säätää, että velkojilla ja uudelleenjärjestelyselvittäjillä on oikeus toimittaa uudelleenjärjestelyohjelmia, ja vahvistaa toimittamista koskevat edellytykset.

2.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että ▌asianosaisilla osapuolilla on oikeus äänestää uudelleenjärjestelyohjelman hyväksymisestä.

Osapuolilla, joihin uudelleenjärjestelyohjelma ei vaikuta, ei ole oikeutta äänestää sen hyväksymisestä.

3.  Sen estämättä, mitä 2 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat jättää äänioikeudetta seuraavat:

a)  oman pääoman haltijat;

b)  velkojat, joiden saatavat ovat tavallisten vakuudettomien velkojien saatavia huonommassa asemassa likvidaatiomenettelyyn liittyvässä tavanomaisessa maksunsaantijärjestyksessä; tai

c)  velalliseen tai velallisen liiketoimintaan yhteydessä oleva osapuoli, joka on kansallisen lainsäädännön mukaisessa eturistiriitatilanteessa.

4.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että asianosaiset osapuolet käsitellään eri ryhminä, jotka perustuvat todennettavissa oleviin riittävän yhteneviin etuihin kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Vähintäänkin vakuudellisten ja vakuudettomien saatavien velkojat on käsiteltävä erillisinä ryhminä uudelleenjärjestelyohjelman hyväksymiseksi.

Jäsenvaltiot voivat myös säätää, että työntekijöiden saatavat on käsiteltävä omana ryhmänään.

Jäsenvaltiot voivat säätää, että velalliset, jotka ovat mikro- ja pk-yrityksiä, voivat päättää olla käsittelemättä asianosaisia osapuolia erillisinä ryhminä.

Jäsenvaltioiden on toteutettava asianmukaiset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että ryhmien muodostaminen tehdään ottaen erityisesti huomioon muita heikommassa asemassa olevien velkojien, kuten pienten toimittajien, suojelu.

5.  Lainkäyttö- tai hallintoviranomainen tutkii äänestysoikeudet ja ryhmien muodostamisen, kun uudelleenjärjestelyohjelman vahvistamista koskeva pyyntö on toimitettu.

Jäsenvaltiot voivat edellyttää, että lainkäyttö- tai hallintoviranomainen tutkii ja vahvistaa äänestysoikeudet ja ryhmien muodostamisen aikaisemmin kuin ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetussa vaiheessa.

6.  Asianosaiset osapuolet ovat ▌ hyväksyneet uudelleenjärjestelyohjelman, kun sitä kannattaa kussakin ryhmässä saatavien tai etujen arvon perusteella määritelty enemmistö. Jäsenvaltiot voivat lisäksi edellyttää, että ohjelmaa kannattaa asianosaisten osapuolten lukumäärän perusteella määritelty enemmistö kussakin ryhmässä.

Jäsenvaltioiden on vahvistettava uudelleenjärjestelyohjelman hyväksymistä varten vaaditut enemmistöt. Nämä enemmistöt eivät saa ▌ olla suurempia kuin 75 prosenttia kunkin ryhmän saatavien tai etujen arvosta tai tapauksen mukaan kunkin ryhmän asianosaisten osapuolten lukumäärästä.

7.  Sen estämättä, mitä 2–6 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat säätää, että muodollinen äänestys uudelleenjärjestelyohjelmasta voidaan korvata vaaditun enemmistön kanssa tehdyllä sopimuksella.

10 artikla

Uudelleenjärjestelyohjelmien vahvistaminen

1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että ainakin seuraavat uudelleenjärjestelyohjelmat sitovat osapuolia vain, jos lainkäyttö- tai hallintoviranomainen on vahvistanut ne:

a)  uudelleenjärjestelyohjelmat, jotka vaikuttavat eri mieltä olevien asianosaisten osapuolten saataviin tai etuihin;

b)  uudelleenjärjestelyohjelmat, joihin sisältyy uutta rahoitusta;

c)  uudelleenjärjestelyohjelmat, joiden johdosta yli 25 prosenttia työvoimasta menettää työpaikkansa, jos tällainen menetys sallitaan kansallisessa lainsäädännössä.

2.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että edellytykset, joiden täyttyessä lainkäyttö- tai hallintoviranomainen voi vahvistaa uudelleenjärjestelyohjelman, on määritelty selkeästi ja että niihin sisältyvät vähintään seuraavat:

a)  uudelleenjärjestelyohjelma on hyväksytty 9 artiklan mukaisesti ▌;

b)  samaan ryhmään kuuluvia velkojia, joiden edut ovat riittävän yhtenevät, kohdellaan yhdenvertaisesti ja tavalla, joka on niiden saatavien mukaisessa suhteessa;

c)  ilmoitus uudelleenjärjestelyohjelmasta on toimitettu kaikille ▌ asianosaisille osapuolille kansallisen lainsäädännön mukaisesti;

d)  eri mieltä olevien velkojien tapauksessa uudelleenjärjestelyohjelma on velkojien etua koskevan testin mukainen;

e)  tapauksen mukaan uusi rahoitus on tarpeen udelleenjärjestelyohjelman toteuttamiseksi eikä aiheuta velkojien eduille kohtuutonta haittaa.

Lainkäyttö- tai hallintoviranomainen tutkii ensimmäisen alakohdan d alakohdan noudattamisen ainoastaan, jos uudelleenjärjestelyohjelma riitautetaan kyseisellä perusteella.

3.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että lainkäyttö- tai hallintoviranomaiset voivat kieltäytyä vahvistamasta uudelleenjärjestelyohjelmaa, jos velallisen maksukyvyttömyyden välttäminen tai liiketoiminnan elinkelpoisuuden varmistaminen ei ole sen avulla kohtuudella odotettavissa.

4.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jos lainkäyttö- tai hallintoviranomaista vaaditaan vahvistamaan uudelleenjärjestelyohjelma, jotta siitä tulisi sitova, päätös on tehtävä tehokkaasti asian joutuisaa käsittelyä silmällä pitäen.

11 artikla

Eri mieltä olevien velkojaryhmien pakottaminen uudelleenjärjestelyyn

1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että lainkäyttö- tai hallintoviranomainen voi vahvistaa uudelleenjärjestelyohjelman, jota asianosaiset osapuolet jokaisessa äänestysryhmässä eivät ole hyväksyneet 9 artiklan 6 kohdassa tarkoitetulla tavalla, joko velallisen ehdotuksesta tai ▌ velallisen hyväksynnällä, niin että ohjelma sitoo ▌ eri mieltä olevia äänestysryhmiä, edellyttäen että uudelleenjärjestelyohjelma ▌täyttää ainakin seuraavat edellytykset ▌:

a)  se on 10 artiklan 2 ja 3 kohdan mukainen;

b)  sen on hyväksynyt

i)  asianosaisten osapuolten äänestysryhmien enemmistö edellyttäen, että ainakin yksi näistä ryhmistä on vakuudellisten velkojien ryhmä tai maksunsaantijärjestyksessä tavallisten vakuudettomien velkojien edellä, tai jos tämä ei toteudu,

ii)  vähintään yksi asianosaisten osapuolten äänestysryhmistä, tai kansallisen lainsäädännön niin salliessa, sellaisten osapuolten äänestysryhmä, joihin ohjelma vaikuttaa kielteisesti, ja joka on muu kuin oman pääoman haltijoista muodostuva ryhmä tai mikä tahansa muu ryhmä, joka velallisen toimivan yrityksen arvoon määrittämisen perusteella ei saisi mitään maksuja tai säilyttäisi mitään etuja tai, jos kansallisessa lainsäädännössä niin säädetään, josta voitaisiin kohtuudella olettaa, ettei se saa mitään maksuja eikä säilytä mitään etuja, jos sovellettaisiin likvidaatiomenettelyyn liittyvää tavanomaista maksunsaantijärjestystä kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

c)  siinä varmistetaan, että eri mieltä olevien asianosaisten velkojien äänestysryhmiä kohdellaan vähintään yhtä suotuisasti kuin mitä tahansa muuta samassa etuoikeusasemassa olevaa ryhmää ja suotuisammin kuin etuoikeusasemaltaan heikompia ryhmiä; ja

d)  uudelleenjärjestelyohjelman mukaan mikään asianosaisten osapuolten ryhmä ei voi saada tai pitää itsellään saataviensa tai etujensa yhteenlaskettua määrää enempää.

Ensimmäisestä alakohdasta poiketen jäsenvaltiot voivat rajata velallisen hyväksynnän saamista koskevan vaatimuksen niihin tapauksiin, joissa velalliset ovat mikro- ja pk-yrityksiä.

Jäsenvaltiot voivat nostaa ohjelman hyväksymistä varten ensimmäisen alakohdan b alakohdan ii alakohdassa säädettyä tarvittavaa asianosaisten osapuolten ryhmien vähimmäismäärää tai, kansallisen lainsäädännön niin salliessa, niiden osapuolten ryhmien vähimmäismäärää, joihin uudelleenjärjestelyohjelma vaikuttaa kielteisesti.

2.  Edellä 1 kohdan c alakohdasta poiketen jäsenvaltiot voivat säätää, että eri mieltä olevaan äänestysryhmään kuuluvien asianosaisten velkojien saatavat suoritetaan täysimääräisesti samalla tavalla tai vastaavilla tavoilla, jos etuoikeusasemaltaan heikomman ryhmän on tarkoitus saada maksuja tai säilyttää etuja uudelleenjärjestelyohjelmassa.

Jäsenvaltiot voivat pitää voimassa tai ottaa käyttöön säännöksiä, jotka poikkeavat ensimmäisestä alakohdasta, jos ne ovat välttämättömiä uudelleenjärjestelyohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi ja jos ohjelma ei aiheuta kohtuutonta haittaa minkään asianosaisen osapuolen oikeuksille tai eduille.

12 artikla

Oman pääoman haltijat

1.  Jos jäsenvaltiot jättävät oman pääoman haltijat 9–11 artiklan soveltamisalan ulkopuolelle, niiden on muilla keinoin varmistettava, että kyseiset oman pääoman haltijat eivät saa kohtuuttomalla tavalla estää tai haitata uudelleenjärjestelyohjelman hyväksymistä ja vahvistamista.

2.  Jäsenvaltioiden on myös varmistettava, että oman pääoman haltijat eivät saa kohtuuttomalla tavalla estää tai haitata uudelleenjärjestelyohjelman toteuttamista.

3.  Jäsenvaltiot voivat mukauttaa sitä, mitä tarkoitetaan tämän artiklan mukaisella kohtuuttomalla tavalla estämisellä tai haittaamisella, ottaen huomioon esimerkiksi sen, onko velallinen mikro- ja pk-yritys vai suuryritys, oman pääoman haltijoiden oikeuksiin vaikuttavat ehdotetut uudelleenjärjestelytoimenpiteet, oman pääoman haltijan tyypin, sen, onko velallinen oikeushenkilö vai luonnollinen henkilö, tai sen, onko yhtiömiesten vastuu rajoitettu vai rajoittamaton.

13 artikla

Työntekijät

1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että ennaltaehkäisevää uudelleenjärjestelyä koskevat puitteet eivät vaikuta työntekijöiden yksilöllisiin ja kollektiivisiin oikeuksiin, jotka on vahvistettu unionin ja kansallisessa työlainsäädännössä, kuten seuraaviin oikeuksiin:

a)  kollektiivinen neuvotteluoikeus ja oikeus työtaistelutoimiin; ja

b)  oikeus saada tietoja ja tulla kuulluksi direktiivin 2002/14/EY ja direktiivin 2009/38/EY mukaisesti, erityisesti:

i)  työntekijöiden edustajille tiedottaminen yrityksen tai laitoksen toiminnan ja taloudellisen tilanteen viimeaikaisesta ja oletettavissa olevasta kehityksestä, jotta he voivat viestiä velalliselle liiketoiminnan tilanteeseen liittyvistä huolista ja tarpeesta harkita uudelleenjärjestelymekanismeja;

ii)  työntekijöiden edustajille tiedottaminen mahdollisista ennaltaehkäisevistä uudelleenjärjestelymenettelyistä, joilla saattaa olla vaikutusta työpaikkoihin, kuten työntekijöiden mahdollisuuteen periä palkkasaataviaan ja kaikkia tulevia maksuja, myös ammatillisia lisäeläkkeitä;

iii)  työntekijöiden edustajille tiedottaminen ja heidän kuulemisensa uudelleenjärjestelyohjelmista ennen niiden esittämistä hyväksyttäviksi 9 artiklan mukaisesti tai lainkäyttö- tai hallintoviranomaisen vahvistettaviksi 10 artiklan mukaisesti;

c)  direktiiveillä 98/59/EY, 2001/23/EY ja 2008/94/EY taatut oikeudet.

2.  Kun uudelleenjärjestelyohjelma sisältää toimenpiteitä, jotka muuttavat työjärjestelyjä tai sopimussuhteita työntekijöiden kanssa, toimenpiteiden on saatava kyseisten työntekijöiden hyväksyntä, jos kansallisessa lainsäädännössä tai työehtosopimuksissa säädetään hyväksynnästä tällaisissa tapauksissa.

14 artikla

Lainkäyttö- tai hallintoviranomaisen suorittama arvonmääritys

1.  Lainkäyttö- tai hallintoviranomaisen on tehtävä päätös velallisen liiketoiminnan arvonmäärityksestä ainoastaan, jos eri mieltä oleva asianosainen osapuoli riitauttaa uudelleenjärjestelyohjelman joko sillä perusteella, että

a)  edellä 2 artiklan 1 kohdan 6 alakohdassa säädettyä velkojien etua koskevaa testiä ei väitetysti suoritettu hyväksytysti; tai

b)  edellä 11 artiklan 1 kohdan b alakohdan ii alakohdassa säädettyjä eri mieltä olevien velkojaryhmien uudelleenjärjestelyyn pakottamista koskevia edellytyksiä väitetysti rikottiin.

2.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että lainkäyttö- tai hallintoviranomaiset voivat nimittää asianmukaisen pätevyyden omaavia asiantuntijoita tai kuulla heitä tehdessään 1 kohdan mukaisen päätöksen arvonmäärityksestä.

3.  Sovellettaessa 1 kohtaa jäsenvaltioiden on varmistettava, että eri mieltä oleva asianosainen osapuoli voi esittää riitauttamisen lainkäyttö- tai hallintoviranomaiselle, jonka on määrä vahvistaa uudelleenjärjestelyohjelma ▌.

Jäsenvaltiot voivat säätää, että tällainen riitauttaminen voidaan esittää uudelleenjärjestelyohjelman vahvistamispäätöstä koskevan muutoksenhaun yhteydessä.

15 artikla

Uudelleenjärjestelyohjelmien vaikutukset

1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että lainkäyttö- tai hallintoviranomaisen vahvistamat uudelleenjärjestelyohjelmat velvoittavat kaikkia asianosaisia osapuolia, jotka on nimetty tai kuvattu 8 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti.

2.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että uudelleenjärjestelyohjelma ei vaikuta niihin velkojiin, jotka eivät osallistuneet sen hyväksymiseen kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

16 artikla

Muutoksenhaku

1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansallisessa lainsäädännössä säädetyllä tavalla muutosta uudelleenjärjestelyohjelman vahvistamista tai hylkäämistä koskevaan lainkäyttöviranomaisen päätökseen haetaan ylemmältä lainkäyttöviranomaiselta ▌.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että muutosta uudelleenjärjestelyohjelman vahvistamista tai hylkäämistä koskevaan hallintoviranomaisen päätökseen haetaan lainkäyttöviranomaiselta.

2.  Muutoksenhaut on ratkaistava tehokkaasti joutuisaa käsittelyä silmällä pitäen.

3.  Uudelleenjärjestelyohjelman vahvistamispäätöstä koskeva muutoksenhaku ei keskeytä ohjelman täytäntöönpanoa.

Ensimmäisestä alakohdasta poiketen jäsenvaltiot voivat säätää, että lainkäyttöviranomaiset voivat keskeyttää uudelleenjärjestelyohjelman tai sen osien täytäntöönpanon, jos se on tarpeen ja asianmukaista tietyn osapuolen etujen suojaamiseksi.

4.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jos 3 kohdan nojalla tehty muutoksenhaku hyväksytään, lainkäyttöviranomainen voi joko

a)  kumota uudelleenjärjestelyohjelman; tai

b)  vahvistaa uudelleenjärjestelyohjelman joko muutettuna, jos kansallisessa lainsäädännössä niin säädetään, tai muutoksitta.

Jäsenvaltiot voivat säätää, että jos ohjelma vahvistetaan ensimmäisen alakohdan b alakohdan mukaisesti, korvaus myönnetään osapuolelle, jolle on aiheutunut taloudellista tappiota ja jonka muutoksenhaku on hyväksytty.

4 LUKU

Uuden rahoituksen, väliaikaisen rahoituksen ja muiden uudelleenjärjestelyyn liittyvien liiketoimien suojaaminen

17 artikla

Uuden rahoituksen ja väliaikaisen rahoituksen suojaaminen

1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että uutta rahoitusta ja väliaikaista rahoitusta ▌ suojataan asianmukaisella tavalla. Vähimmäisvaatimuksena on, että jos velallisesta tulee myöhemmin maksukyvytön,

a)  uutta rahoitusta ja väliaikaista rahoitusta ei julisteta pätemättömäksi, mitätöitävissä olevaksi tai täytäntöönpanokelvottomaksi; ja että

b)  tällaisen rahoituksen myöntäjille ei aiheudu siviili-, hallinto- tai rikosoikeudellista vastuuta

sillä perusteella, että tällainen rahoitus on velkojille vahingollinen, paitsi jos muut kansallisessa lainsäädännössä säädetyt lisäperusteet ovat käsillä.

2.  Jäsenvaltiot voivat säätää, että 1 kohtaa sovelletaan uuteen rahoitukseen ainoastaan, jos lainkäyttö- tai hallintoviranomainen on vahvistanut uudelleenjärjestelyohjelman, ja väliaikaiseen rahoitukseen, jos siihen on sovellettu ennakkovalvontaa.

3.  Jäsenvaltiot voivat jättää 1 kohdan soveltamisalan ulkopuolelle väliaikaisen rahoituksen, joka myönnetään sen jälkeen, kun velallisesta on tullut kyvytön maksamaan velkojaan niiden erääntyessä.

4.  Jäsenvaltiot voivat säätää, että uuden tai väliaikaisen rahoituksen antajilla on myöhemmissä maksukyvyttömyysmenettelyissä etuoikeus maksunsaantiin muihin velkojiin nähden, joiden saatavat muutoin olisivat maksunsaantijärjestyksessä vahvemmassa tai samassa asemassa ▌.

18 artikla

Muiden uudelleenjärjestelyyn liittyvien liiketoimien suojaaminen

1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jos velallinen tulee myöhemmin maksukyvyttömäksi, liiketoimia, jotka ovat kohtuullisia ja välittömästi tarpeen uudelleenjärjestelyohjelman neuvottelemisen kannalta, ▌ ei julisteta pätemättömiksi, mitätöitävissä oleviksi tai täytäntöönpanokelvottomiksi sillä perusteella, että nämä liiketoimet ovat velkojille vahingollisia, paitsi jos muut kansallisessa lainsäädännössä säädetyt lisäperusteet ovat käsillä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 17 artiklan soveltamista.

2.  Jäsenvaltiot voivat säätää, että 1 kohtaa sovelletaan ainoastaan, jos lainkäyttö- tai hallintoviranomainen on vahvistanut ohjelman tai jos kyseisiin liiketoimiin on sovellettu ennakkovalvontaa.

3.  Jäsenvaltiot voivat jättää 1 kohdan soveltamisalan ulkopuolelle liiketoimet, jotka on toteutettu sen jälkeen, kun velallisesta on tullut kyvytön maksamaan velkojaan niiden erääntyessä.

4.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettuihin ▌ liiketoimiin kuuluvat vähintään seuraavat:

a)  uudelleenjärjestelyohjelman neuvottelemisesta, hyväksymisestä tai vahvistamisesta ▌ johtuvien maksujen ja -kustannusten maksaminen;

b)  uudelleenjärjestelyyn läheisesti liittyvän asiantuntijaneuvonnan hankkimisesta aiheutuvien ▌ maksujen ja kustannusten maksaminen;

c)  työntekijöille jo tehdystä työstä kuuluvien palkkojen maksaminen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta unionin tai kansallisessa lainsäädännössä säädettyä muuta suojaa;

d)  muut ▌kuin a–c alakohdassa tarkoitetut tavanomaiseen liiketoimintaan liittyvät maksut ja suoritukset.

5.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jos velallinen tulee myöhemmin maksukyvyttömäksi, liiketoimia, jotka ovat kohtuullisia ja välittömästi tarpeen uudelleenjärjestelyohjelman toteuttamiseksi ja jotka toteutetaan lainkäyttö- tai hallintoviranomaisen vahvistaman uudelleenjärjestelyohjelman mukaisesti, ei julisteta pätemättömiksi, mitätöitävissä oleviksi tai täytäntöönpanokelvottomiksi sillä perusteella, että kyseiset liiketoimet ovat velkojille vahingollisia, paitsi jos muut kansallisessa lainsäädännössä säädetyt lisäperusteet ovat käsillä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 17 artiklan soveltamista.

5 LUKU

Johtajien velvollisuudet

19 artikla

Johtajien velvollisuudet, kun maksukyvyttömyys on todennäköinen

Jäsenvaltioiden on ▌varmistettava, että jos maksukyvyttömyys on todennäköinen, johtajat ottavat asianmukaisesti huomioon ainakin seuraavat seikat:

a)  velkojien, ▌ oman pääoman haltijoiden ja muiden sidosryhmien intressit;

b)  tarpeen toteuttaa ▌toimenpiteitä maksukyvyttömyyden välttämiseksi; ja

c)  tarpeen välttää tahallista tai törkeän huolimatonta menettelyä, joka vaarantaa yrityksen elinkelpoisuuden.

III OSASTO

VELOISTA VAPAUTTAMINEN JA ELINKEINOTOIMINNAN HARJOITTAMISKIELTO

20 artikla

Mahdollisuus vapautua veloista

1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että maksukyvyttömillä yrittäjillä on mahdollisuus ainakin yhteen menettelyyn, joka voi johtaa täysimittaiseen veloista vapauttamiseen tämän direktiivin mukaisesti.

Jäsenvaltiot voivat vaatia, että elinkeino- tai liiketoiminta, käsiteollisuus tai ammattitoiminta, johon maksukyvyttömän yrittäjän velat liittyvät, on lopetettu.

2.  Niiden jäsenvaltioiden, joissa täysimittainen veloista vapauttaminen edellyttää, että yrittäjä maksaa takaisin osan veloista, on varmistettava, että tällainen takaisinmaksuvelvoite perustuu yrittäjän henkilökohtaiseen tilanteeseen ja erityisesti, että se on ▌oikeasuhteinen yrittäjän ulosmittauskelpoisiin tai ▌veloista vapauttamiseen kuluvana aikana käytettävissä oleviin tuloihin ja omaisuuseriin nähden ja että siinä otetaan huomioon velkojien kohtuudenmukaiset intressit.

3.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että yrittäjillä, jotka on vapautettu veloista, on pääsy asiaankuuluviin ja ajantasaisiin tietoihin olemassa olevista kansallisista puitteista, joilla tuetaan yrittäjien liiketoimintaa, ja että yrittäjät voivat hyötyä tällaisista puitteista.

21 artikla

Veloista vapauttamiseen kuluva aika

1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että ajanjakso ▌, jonka kuluttua maksukyvyttömät yrittäjät voidaan vapauttaa kokonaan veloistaan, on enintään kolme vuotta alkaen viimeistään joko

a)  päivästä, jona menettelyssä, johon sisältyy takaisinmaksuohjelma, lainkäyttö- tai hallintoviranomainen tekee päätöksen ohjelman vahvistamisesta tai ohjelman täytäntöönpano alkaa; tai

b)  missä tahansa muussa menettelyssä päivästä, jona lainkäyttö- tai hallintoviranomainen tekee päätöksen menettelyn aloittamisesta, tai yrittäjän konkurssipesän muodostamisesta.

2.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että maksukyvyttömät yrittäjät, jotka ovat noudattaneet velvollisuuksiaan, silloin kun tällaisia velvollisuuksia on kansallisen lainsäädännön mukaan olemassa, vapautetaan veloistaan veloista vapauttamiseen kuluvan ajan päätyttyä ▌ ilman tarvetta ▌pyytää lainkäyttö- tai hallintoviranomaista aloittamaan menettely 1 kohdassa tarkoitettujen menettelyjen lisäksi.

Jäsenvaltiot voivat pitää voimassa tai ottaa käyttöön säännöksiä, joiden mukaan lainkäyttö- tai hallintoviranomainen tarkistaa, onko yrittäjä noudattanut velvollisuuksiaan saadakseen vapautuksen veloistaan, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta ensimmäisen alakohdan soveltamiseen.

3.  Jäsenvaltiot voivat säätää, että täysimittainen veloista vapauttaminen ei estä sellaisen maksukyvyttömyysmenettelyn jatkamista, johon sisältyy yrittäjän sen omaisuuden muuttaminen rahaksi ja jakaminen, joka muodosti osan kyseisen yrittäjän konkurssipesästä veloista vapauttamiseen kuluvan ajan päättymispäivänä.

22 artikla

Elinkeinotoiminnan harjoittamiskiellon voimassaoloaika

1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jos maksukyvyttömälle yrittäjälle myönnetään vapautus veloista tämän direktiivin mukaisesti, elinkeinotoiminnan harjoittamiskielto, joka estää häntä aloittamasta tai jatkamasta elinkeino- tai liiketoimintaa, käsiteollisuutta tai ammattitoimintaa ainoastaan sillä perusteella, että yrittäjä on maksukyvytön, lakkaa olemasta voimassa viimeistään veloista vapauttamiseen kuluvan ajan päättyessä.

2.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että veloista vapauttamiseen kuluvan ajan päätyttyä tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen elinkeinotoiminnan harjoittamiskieltojen voimassaolo lakkaa ilman, että lainkäyttö- tai hallintoviranomaista on tarpeen pyytää aloittamaan menettely 21 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen menettelyjen lisäksi.

23 artikla

Poikkeukset

1.  Jäsenvaltioiden on 20–22 artiklasta poiketen pidettävä voimassa tai otettava käyttöön säännöksiä, joilla evätään mahdollisuus veloista vapauttamiseen tai rajoitetaan sitä, peruutetaan myönnetty vapauttaminen tai pidennetään täysimittaiseen veloista vapauttamiseen kuluvaa aikaa tai elinkeinotoiminnan harjoittamiskieltoa silloin, kun maksukyvytön yrittäjä toimi kansallisen lainsäädännön mukaan velkojia tai muita sidosryhmiä kohtaan epärehellisesti tai vilpillisessä mielessä velkaantumisen yhteydessä, maksukyvyttömyysmenettelyn aikana tai velkojen takaisinmaksun yhteydessä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kansallisia todistustaakkaa koskevia sääntöjä.

2.  Jäsenvaltiot voivat 20–22 artiklasta poiketen pitää voimassa tai ottaa käyttöön säännöksiä, joilla evätään mahdollisuus veloista vapauttamiseen tai rajoitetaan sitä, peruutetaan myönnetty vapauttaminen tai pidennetään täysimittaiseen veloista vapauttamiseen kuluvaa aikaa tai elinkeinotoiminnan harjoittamiskieltoa tietyissä tarkkaan määritellyissä olosuhteissa ja silloin kun tällaiset poikkeukset ovat asianmukaisesti perusteltuja, esimerkiksi kun

a)  maksukyvytön yrittäjä on merkittävällä tavalla rikkonut takaisinmaksuohjelman mukaisia velvoitteitaan tai ▌ muuta velkojien etujen turvaamiseen tarkoitettua oikeudellista velvoitetta, kuten velvoitetta maksimoida velkojien saama tuotto;

b)  maksukyvytön yrittäjä ei ole noudattanut kansallisen ja unionin lainsäädännön mukaisia ilmoitus- tai yhteistyövelvoitteitaan;

c)  on tehty veloista vapauttamista koskevia hakemuksia, joihin liittyy väärinkäyttöä;

d)  on tehty uusi veloista vapauttamista koskeva hakemus tietyn ajan kuluessa siitä, kun maksukyvyttömälle yrittäjälle myönnettiin täysimittainen veloista vapauttaminen tai kun häneltä evättiin täysimittainen veloista vapauttaminen ilmoitus- tai yhteistyövelvoitteiden vakavan rikkomisen vuoksi;

e)  velasta vapauttamiseen johtavasta menettelystä aiheutuneita kustannuksia ei ole katettu; tai

f)  poikkeus on välttämätön velallisen ja yhden tai useamman velkojan oikeuksien välisen tasapainon takaamiseksi.

3.  Poiketen siitä, mitä 21 artiklassa säädetään, jäsenvaltiot voivat pidentää veloista vapauttamiseen kuluvaa aikaa silloin, kun ▌

a)  lainkäyttö- tai hallintoviranomainen on hyväksynyt tai määrännyt suojatoimenpiteitä maksukyvyttömän yrittäjän ja tilanteen mukaan yrittäjän perheen vakituisen asunnon turvaamiseksi tai yrittäjän elinkeino- tai liiketoiminnan, käsiteollisuuden tai ammattitoiminnan jatkamisen kannalta olennaisten varojen turvaamiseksi; tai

b)  maksukyvyttömän yrittäjän ja soveltuvin osin yrittäjän perheen vakituista asuntoa ei ole muutettu rahaksi.

4.  Jäsenvaltiot voivat jättää tiettyjä velkatyyppejä ▌veloista vapauttamisen ulkopuolelle tai rajoittaa mahdollisuutta veloista vapauttamiseen taikka säätää niitä koskevasta pidemmästä vapauttamisajasta silloin, kun tällaiset poissulkemiset, rajoitukset tai pidemmät ajanjaksot ovat asianmukaisesti perusteltuja, kuten seuraavissa tapauksissa:

a)  vakuusvelat;

b)  rikosoikeudellisista seuraamuksista johtuvat tai niihin liittyvät velat;

c)  sopimussuhteen ulkopuolisesta vahingonkorvausvastuusta johtuvat velat;

d)  elatusvelvoitteita, jotka johtuvat perhe-, sukulaisuus-, avio- tai lankoussuhteesta, koskevat velat;

e)  veloista vapauttamiseen johtavan menettelyn hakemisen tai aloittamisen jälkeen syntyneet velat; ja

f)  veloista vapauttamiseen johtavan menettelyn kustannusten maksamisvelvoitteesta johtuvat velat.

5.  Jäsenvaltiot voivat 22 artiklasta poiketen säätää pidemmästä tai toistaiseksi voimassa olevasta elinkeinotoiminnan harjoittamiskiellosta, jos maksukyvytön yrittäjä kuuluu ammattikuntaan,

a)  johon sovelletaan erityisiä eettisiä sääntöjä tai erityisiä mainetta tai asiantuntemusta koskevia sääntöjä, ja yrittäjä on rikkonut kyseisiä sääntöjä; tai

b)  joka hoitaa toisten omaisuutta.

Ensimmäistä alakohtaa sovelletaan myös, jos maksukyvytön yrittäjä aikoo hakeutua kyseisen alakohdan a tai b alakohdassa tarkoitettuun ammattiin.

6.  Tämä direktiivi ei vaikuta kansallisiin sääntöihin, jotka koskevat muiden kuin 22 artiklassa tarkoitettujen lainkäyttö- tai hallintoviranomaisten määräämiä elinkeinotoiminnan harjoittamiskieltoja.

24 artikla

Ammattitoimintaan liittyviä ja henkilökohtaisia velkoja koskevien menettelyjen yhdistäminen

1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jos maksukyvyttömillä yrittäjillä on sekä velkoja, jotka ovat syntyneet heidän elinkeino- tai liiketoimintansa, käsiteollisuutensa tai ammattitoimintansa yhteydessä että henkilökohtaisia velkoja, jotka ovat syntyneet tällaisen toiminnan ulkopuolella ja joita ei voida kohtuudella erottaa toisistaan, tällaisia velkoja, jos niistä voidaan vapauttaa, on käsiteltävä yhdessä ainoassa menettelyssä täysimittaisen veloista vapauttamisen saamista varten.

2.  Jäsenvaltiot voivat säätää, että jos ammattitoimintaan liittyvät velat ja henkilökohtaiset velat voidaan eritellä, täysimittaisen veloista vapauttamisen myöntämiseksi kyseisiä velkoja on käsiteltävä joko erillisissä mutta koordinoiduissa menettelyissä tai samassa menettelyssä.

IV OSASTO

TOIMENPITEET UUDELLEENJÄRJESTELYÄ, MAKSUKYVYTTÖMYYTTÄ JA VELOISTA VAPAUTTAMISTA KOSKEVIEN MENETTELYJEN TEHOSTAMISEKSI

25 artikla

Lainkäyttö- ja hallintoviranomaiset

▌Jollei oikeuslaitoksen riippumattomuudesta ja sen organisaation mahdollisista eroavuuksista eri puolilla unionia muuta johdu, ▌jäsenvaltioiden on varmistettava, että

a)  lainkäyttö- ja hallintoviranomaisten edustajat, jotka hoitavat uudelleenjärjestelyä, maksukyvyttömyyttä ja veloista vapauttamista koskevia menettelyjä, saavat asianmukaisen koulutuksen ja että heillä on tarvittava asiantuntemus tehtäviensä hoitamiseen; ja

b)  uudelleenjärjestelyä, maksukyvyttömyyttä ja veloista vapauttamista koskevat menettelyt hoidetaan tehokkaasti asian käsittelyn jouduttamiseksi.

26 artikla

Uudelleenjärjestelyä, maksukyvyttömyyttä ja veloista vapauttamista koskevia menettelyjä hoitavat selvittäjät

1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että

a)  lainkäyttö- tai hallintoviranomaisen uudelleenjärjestelyjä, maksukyvyttömyyttä ja veloista vapauttamista koskeviin menettelyihin määräämät selvittäjät saavat asianmukaisen koulutuksen ja että heillä on tarvittava asiantuntemus tehtäviensä hoitamiseen;

b)  selvittäjien kelpoisuusedellytykset sekä määräämis-, erottamis- ja eroamismenettely ovat selkeät, läpinäkyvät ja oikeudenmukaiset;

c)  määrättäessä selvittäjä tiettyä tapausta varten, mukaan lukien tapaukset, joihin liittyy rajat ylittäviä tekijöitä, on otettava asianmukaisella tavalla huomioon selvittäjän kokemus ja asiantuntemus sekä tapauksen erityispiirteet; ja

d)  eturistiriitojen välttämiseksi velallisilla ja velkojilla on mahdollisuus joko vastustaa selvittäjän valintaa tai määräämistä taikka vaatia selvittäjän korvaamista.

2.  Komissio edistää parhaiden käytäntöjen vaihtamista jäsenvaltioiden välillä koulutuksen laadun parantamiseksi kaikkialla unionissa, myös kokemusten vaihdon sekä valmiuksien kehittämisvälineiden avulla.

27 artikla

Selvittäjien valvonta ja palkkio ▌

1.  Jäsenvaltioiden on otettava käyttöön asianmukaiset valvonta- ja sääntelymekanismit sen varmistamiseksi, että selvittäjien toimintaa valvotaan tehokkaasti; tavoitteena on varmistaa, että he tarjoavat palvelujaan tehokkaasti ja pätevästi ja että se tapahtuu puolueettomasti ja riippumattomasti suhteessa asianosaisiin. Näiden mekanismien on käsitettävä myös toimenpiteet niiden selvittäjien vastuun osalta, jotka ovat laiminlyöneet velvollisuutensa.

2.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tiedot niistä viranomaisista tai elimistä, jotka huolehtivat selvittäjien valvonnasta, ovat julkisesti saatavilla.

3.  Jäsenvaltiot voivat kannustaa selvittäjiä laatimaan käytännesääntöjä ja noudattamaan niitä.

4.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että selvittäjien palkkioihin sovelletaan sääntöjä, jotka ovat johdonmukaiset menettelyjen tehokkaan toteuttamisen ▌tavoitteen kanssa.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että käytettävissä on asianmukaiset menettelyt palkkiota koskevien kiistojen ratkaisemiseksi ▌.

28 artikla

Sähköisten viestintävälineiden käyttö

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että uudelleenjärjestelyä, maksukyvyttömyyttä ja veloista vapauttamista koskevissa menettelyissä menettelyn osapuolet, selvittäjä ja lainkäyttö- tai hallintoviranomainen voivat suorittaa sähköisiä viestintävälineitä käyttäen, myös rajat ylittävissä tilanteissa, vähintään seuraavat toimet:

a)  saatavien ilmoittaminen;

b)  uudelleenjärjestely- tai takaisinmaksuohjelmien toimittaminen ▌;

c)  ilmoitusten toimittaminen velkojille;

d)  riitauttamisten esittäminen ja muutoksenhaku.

V OSASTO

UUDELLEENJÄRJESTELYÄ, MAKSUKYVYTTÖMYYTTÄ JA VELOISTA VAPAUTTAMISTA KOSKEVIEN MENETTELYJEN SEURANTA

29 artikla

Tiedonkeruu

1.  ▌ Jäsenvaltioiden on kerättävä ja koottava vuosittain kansallisella tasolla ▌tiedot uudelleenjärjestelyä, maksukyvyttömyyttä ja veloista vapauttamista koskevista menettelyistä jaoteltuina menettelytyypin mukaan ja annettava vähintään seuraavat tiedot:

a)  haettujen tai aloitettujen menettelyjen lukumäärä, jos aloittamisesta säädetään kansallisessa lainsäädännössä, ja vireillä olevien tai lopetettujen menettelyjen määrä;

b)  menettelyjen keskimääräinen kesto hakemuksen jättämisestä tai menettelyn aloittamisesta, jos aloittamisesta säädetään kansallisessa lainsäädännössä, menettelyn lopettamiseen saakka;

c)  muiden kuin d alakohdan mukaisesti vaadittujen menettelyjen lukumäärä jaoteltuina tulosten tyypin mukaan;

d)  niiden uudelleenjärjestelymenettelyjä koskevien hakemusten lukumäärä, joita ei otettu käsiteltäviksi, jotka hylättiin tai jotka peruutettiin ennen menettelyn aloittamista.

2.  Jäsenvaltioiden on kerättävä ja koottava vuosittain kansallisella tasolla tiedot niiden velallisten lukumäärästä, joihin sovellettiin uudelleenjärjestelymenettelyjä tai maksukyvyttömyysmenettelyjä ja joilla oli kolmen vuoden aikana ennen hakemuksen toimittamista tai tällaisten menettelyjen aloittamista, jos tällaisesta aloittamisesta säädetään kansallisessa lainsäädännössä, uudelleenjärjestelyohjelma, joka oli vahvistettu II osaston täytäntöönpanevassa aiemmassa uudelleenjärjestelymenettelyssä.

3.  Jäsenvaltiot voivat kerätä ja koota vuosittain kansallisella tasolla tiedot

a)  kunkin tyyppisen menettelyn keskimääräisistä kustannuksista;

b)  keskimääräisestä takaisinperintäasteesta vakuusvelkojien ja vakuudettomien velkojien osalta ja tilanteen mukaan muun tyyppisten velkojien osalta;

c)  niiden yrittäjien lukumäärästä, jotka 1 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisen menettelyn läpi käytyään ovat perustaneet uuden yrityksen;

d)  uudelleenjärjestely- ja maksukyvyttömyysmenettelyihin liittyvien menetettyjen työpaikkojen lukumäärästä.

4.  Jäsenvaltioiden on jaoteltava 1 kohdan a–c alakohdassa tarkoitetut tiedot sekä tilanteen mukaan 3 alakohdassa tarkoitetut tiedot, jos ne ovat käytettävissä, seuraavasti:

a)  niiden velallisten koko, jotka eivät ole luonnollisia henkilöitä;

b)  ovatko uudelleenjärjestelyä tai maksukyvyttömyyttä koskevien menettelyjen velalliset luonnollisia vai oikeushenkilöitä; ja

c)  ▌ koskeeko veloista vapauttamiseen johtava menettely ainoastaan yrittäjiä vai kaikkia luonnollisia henkilöitä.

5.  Jäsenvaltiot voivat kerätä ja koota 1–4 kohdassa tarkoitettuja tietoja otantatekniikalla, jossa on varmistettu, että otokset ovat edustavia koon ja monipuolisuuden näkökulmasta.

6.  Jäsenvaltioiden on kerättävä ja koottava 1, 2, 4 ja tilanteen mukaan 3 kohdassa tarkoitetut tiedot kokonaisilta kalenterivuosilta, jotka päättyvät kunakin vuonna 31 päivänä joulukuuta, 7 kohdassa tarkoitettujen täytäntöönpanosäännösten soveltamispäivää seuraavasta ensimmäisestä kokonaisesta kalenterivuodesta alkaen ▌. Tiedot on toimitettava komissiolle vakiomuotoisella tietolomakkeella vuosittain viimeistään sitä kalenterivuotta seuraavan vuoden 31 päivänä joulukuuta, jolta tiedot on kerätty.

7.  Komissio vahvistaa tämän artiklan 6 kohdassa tarkoitetun tietolomakkeen täytäntöönpanosäädöksillä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 30 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

8.  Komissio julkaisee 6 kohdan mukaisesti toimitetut tiedot verkkosivustollaan niin, että ne ovat saatavilla helposti ja käyttäjäystävällisesti.

30 artikla

Komiteamenettely

1.  Komissiota avustaa komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.  Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

Jos komitea ei anna lausuntoa, komissio ei hyväksy ehdotusta täytäntöönpanosäädökseksi, ja tuolloin sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklan 4 kohdan kolmatta alakohtaa.

VI OSASTO

LOPPUSÄÄNNÖKSET

31 artikla

Suhde muihin säädöksiin ja kansainvälisiin välineisiin

1.  Seuraavia säädöksiä sovelletaan tästä direktiivistä riippumatta:

a)  direktiivi 98/26/EY;

b)  direktiivi 2002/47/EY; ja

c)  asetus (EU) N:o 648/2012.

2.   Tämä direktiivi ei vaikuta varojen suojaamista koskeviin vaatimuksiin, jotka on asetettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2015/2366(27) säädetyille maksulaitoksille ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2009/110/EY(28) säädetyille sähköisen rahan liikkeeseenlaskijalaitoksille.

3.  Tämä direktiivi ei vaikuta liikkuvaan kalustoon kohdistuvista kansainvälisistä vakuusoikeuksista tehdyn yleissopimuksen ja siihen liitetyn, lentokalustoon liittyviä erityiskysymyksiä koskevan pöytäkirjan, jotka allekirjoitettiin Kapkaupungissa 16 päivänä marraskuuta 2001 ja joiden osapuolia jotkin jäsenvaltiot ovat tämän direktiivin hyväksymisajankohtana, soveltamiseen.

32 artikla

Direktiivin (EU) 2017/1132 muuttaminen

Lisätään direktiivin (EU) 2017/1132 84 artiklaan kohta seuraavasti:"

"4. Jäsenvaltioiden on poikettava siitä, mitä säädetään 58 artiklan 1 kohdassa, 68 artiklassa, 72, 73 ja 74 artiklassa, 79 artiklan 1 kohdan b alakohdassa, 80 artiklan 1 kohdassa ja 81 artiklassa, siltä osin ja niin kauan kuin tällainen poikkeaminen on tarpeen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2019/…* säädettyjen ennaltaehkäisevää uudelleenjärjestelyä koskevien puitteiden käyttöön ottamiseksi. ▌

Ensimmäinen alakohta ei rajoita osakkeenomistajien yhdenvertaisen kohtelun periaatteen soveltamista.

_____________________

* Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi ennaltaehkäiseviä uudelleenjärjestelyjä koskevista puitteista, veloista vapauttamisesta ja elinkeinotoiminnan harjoittamiskiellosta sekä toimenpiteistä uudelleenjärjestelyä, maksukyvyttömyyttä ja veloista vapauttamista koskevien menettelyjen tehostamiseksi sekä direktiivin (EU) 2017/1132 muuttamisesta (direktiivi uudelleenjärjestelystä ja maksukyvyttömyydestä) (EUVL...)."

"

33 artikla

Uudelleentarkastelu

Komissio esittää Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle viimeistään … päivänä …kuuta … [seitsemän vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta] ja sen jälkeen viiden vuoden välein tämän direktiivin soveltamista ja vaikutuksia koskevan kertomuksen, jossa käsitellään myös ryhmien muodostamista ja äänestyssääntöjä muita heikommassa asemassa olevien velallisten, kuten työntekijöiden, osalta. Kyseisen arvioinnin perusteella komissio antaa tarvittaessa säädösehdotuksen, jossa tarkastellaan tarvetta toteuttaa lisätoimia uudelleenjärjestelyjä, maksukyvyttömyyttä ja veloista vapauttamista koskevan oikeudellisen kehyksen lujittamiseksi ja yhdenmukaistamiseksi.

34 artikla

Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

1.  Jäsenvaltioiden on annettava ja julkaistava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset viimeistään … päivänä …kuuta … [kahden vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta], lukuun ottamatta 28 artiklan a, b ja c alakohdan noudattamisen edellyttämiä säännöksiä, jotka on annettava ja julkaistava viimeistään … päivänä …kuuta … [viiden vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta] ja 28 artiklan d alakohdan noudattamisen edellyttämiä säännöksiä, jotka on annettava ja julkaistava viimeistään … päivänä …kuuta … [seitsemän vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta]. Niiden on välittömästi toimitettava komissiolle kirjallisina nämä säännökset.

Jäsenvaltioiden on sovellettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämiä lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä … päivästä …kuuta … [kahden vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta] alkaen, lukuun ottamatta 28 artiklan a, b ja c alakohdan noudattamisen edellyttämiä säännöksiä, joita on sovellettava … päivästä …kuuta …[viiden vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta] alkaen ja 28 artiklan d alakohdan noudattamisen edellyttämiä säännöksiä, joita on sovellettava …päivästä …kuuta … [seitsemän vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta] alkaen.

2.  Edellä 1 kohdasta poiketen jäsenvaltiot, joilla on erityisiä vaikeuksia tämän direktiivin täytäntöönpanossa, voivat pidentää 1 kohdassa säädettyä täytäntöönpanojaksoa enintään yhdellä vuodella. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle siitä, että niiden on turvauduttava mahdollisuuteen pidentää täytäntöönpanojaksoa, viimeistään … päivänä …kuuta … [18 kuukauden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta].

3.  Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

35 artikla

Voimaantulo

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

36 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

(1) EUVL C 209, 30.6.2017, s. 21.
(2) EUVL C 342, 12.10.2017, s. 43.
(3)EUVL C ▌209, 30.6.2017, s. ▌21.
(4)EUVL C 342, 12.10.2017, s. 43.
(5)Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 28. maaliskuuta 2019.
(6)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/848, annettu 20 päivänä toukokuuta 2015, maksukyvyttömyysmenettelyistä (EUVL L 141, 5.6.2015, s. 19).
(7)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/34/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, tietyntyyppisten yritysten vuositilinpäätöksistä, konsernitilinpäätöksistä ja niihin liittyvistä kertomuksista, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/43/EY muuttamisesta ja neuvoston direktiivien 78/660/ETY ja 83/349/ETY kumoamisesta (EUVL L 182, 29.6.2013, s. 19).
(8)Komission suositus, annettu 6 päivänä toukokuuta 2003, mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä (EUVL L 124, 20. 5.2003, s. 36).
(9)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/138/EY, annettu 25 päivänä marraskuuta 2009, vakuutus- ja jälleenvakuutustoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta (Solvenssi II) (EUVL L 335, 17.12.2009, s. 1).
(10)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 575/2013, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 176, 27.6.2013, s. 1).
(11)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 648/2012, annettu 4 päivänä heinäkuuta 2012, OTC-johdannaisista, keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä (EUVL L 201, 27.7.2012, s. 1).
(12)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 909/2014, annettu 23 päivänä heinäkuuta 2014, arvopaperitoimituksen parantamisesta Euroopan unionissa sekä arvopaperikeskuksista ja direktiivien 98/26/EY ja 2014/65/EU sekä asetuksen (EU) N:o 236/2012 muuttamisesta (EUVL L 257, 28.8.2014, s. 1).
(13)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/59/EU, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten elvytys- ja kriisinratkaisukehyksestä sekä neuvoston direktiivin 82/891/ETY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2001/24/EY, 2002/47/EY, 2004/25/EY, 2005/56/EY, 2007/36/EY, 2011/35/EU, 2012/30/EU ja 2013/36/EU ja asetusten (EU) N:o 1093/2010 ja (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 173, 12.6.2014, s. 190).
(14)Neuvoston direktiivi 98/59/EY, annettu 20 päivänä heinäkuuta 1998, työntekijöiden joukkovähentämistä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä (EYVL L 225, 12.8.1998, s. 16).
(15)Neuvoston direktiivi 2001/23/EY, annettu 12 päivänä maaliskuuta 2001, työntekijöiden oikeuksien turvaamista yrityksen tai liikkeen taikka yritys- tai liiketoiminnan osan luovutuksen yhteydessä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä (EYVL L 82, 22.3.2001, s. 16).
(16)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/14/EY, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2002, työntekijöille tiedottamista ja heidän kuulemistaan koskevista yleisistä puitteista Euroopan yhteisössä (EYVL L 80, 23.3.2002, s. 29).
(17)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/94/EY, annettu 22 päivänä lokakuuta 2008, työntekijöiden suojasta työnantajan maksukyvyttömyystilanteessa (EUVL L 283, 28.10.2008, s. 36).
(18)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/38/EY, annettu 6 päivänä toukokuuta 2009, eurooppalaisen yritysneuvoston perustamisesta tai työntekijöiden tiedottamis- ja kuulemismenettelyn käyttöönottamisesta yhteisönlaajuisissa yrityksissä tai yritysryhmissä (EUVL L 122, 16.5.2009, s. 28).
(19)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 910/2014, annettu 23 päivänä heinäkuuta 2014, sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisiin transaktioihin liittyvistä luottamuspalveluista sisämarkkinoilla ja direktiivin 1999/93/EY kumoamisesta (EUVL L 257, 28.8.2014, s. 73).
(20)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).
(21)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 98/26/EY, annettu 19 päivänä toukokuuta 1998, selvityksen lopullisuudesta maksujärjestelmissä ja arvopaperien selvitysjärjestelmissä (EYVL L 166, 11.6.1998, s. 45).
(22)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/47/EY, annettu 6 päivänä kesäkuuta 2002, rahoitusvakuusjärjestelyistä (EYVL L 168, 27.6.2002, s. 43).
(23)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 648/2012, annettu 4 päivänä heinäkuuta 2012, OTC-johdannaisista, keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä (EUVL L 201, 27.7.2012, s. 1).
(24)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi EU) 2017/1132, annettu 14 päivänä kesäkuuta 2017, tietyistä yhtiöoikeuden osa-alueista (EUVL L 169, 30.6.2017, s. 46).
(25)EUVL C 369, 17.12.2011, s. 14.
(26) EUVL C 236, 21.7.2017, s. 2.
(27)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2015/2366, annettu 25 päivänä marraskuuta 2015, maksupalveluista sisämarkkinoilla, direktiivien 2002/65/EY, 2009/110/EY ja 2013/36/EU ja asetuksen (EU) N:o 1093/2010 muuttamisesta sekä direktiivin 2007/64/EY kumoamisesta (EUVL L 337, 23.12.2015, s. 35).
(28)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/110/EY, annettu 16 päivänä syyskuuta 2009, sähköisen rahan liikkeeseenlaskijalaitosten liiketoiminnan aloittamisesta, harjoittamisesta ja toiminnan vakauden valvonnasta, direktiivien 2005/60/EY ja 2006/48/EY muuttamisesta sekä direktiivin 2000/46/EY kumoamisesta (EUVL L 267, 10.10.2009, s. 7).


Tiettyihin verkkolähetyksiin ja televisio- ja radio-ohjelmien edelleenlähetyksiin sovellettavat tekijänoikeuden ja lähioikeuksien käyttämistä koskevat säännöt ***I
PDF 204kWORD 56k
Päätöslauselma
Konsolidoitu teksti
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 28. maaliskuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi lähetystoimintaa harjoittavien organisaatioiden tiettyihin verkkolähetyksiin ja televisio- ja radio-ohjelmien edelleenlähetyksiin sovellettavien tekijänoikeuden ja lähioikeuksien käyttämistä koskevien sääntöjen vahvistamisesta (COM(2016)0594 – C8–0384/2016 – 2016/0284(COD))
P8_TA-PROV(2019)0322A8-0378/2017

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2016)0594),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 114 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8–0384/2016),

–  ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnon ehdotetusta oikeusperustasta,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan, 53 artiklan 1 kohdan ja 62 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 25. tammikuuta 2017 antaman lausunnon(1),

–  on kuullut alueiden komiteaa,

–  ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 69 f artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 18. tammikuuta 2019 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 ja 39 artiklan,

–  ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön sekä kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan, teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan ja sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan lausunnot (A8-0378/2017),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 28. maaliskuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/… antamiseksi lähetystoimintaa harjoittavien organisaatioiden tiettyihin verkkolähetyksiin ja televisio- ja radio-ohjelmien edelleenlähetyksiin sovellettavien tekijänoikeuden ja lähioikeuksien käyttämistä koskevien sääntöjen vahvistamisesta ja neuvoston direktiivin 93/83/ETY muuttamisesta

P8_TC1-COD(2016)0284


(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 53 artiklan 1 kohdan ja 62 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(2),

ovat kuulleet alueiden komiteaa,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä(3),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)  Sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan edistämiseksi on tarpeen mahdollistaa muista jäsenvaltioista peräisin olevien televisio- ja radio-ohjelmien laajempi levitys jäsenvaltioissa käyttäjien hyödyksi kaikkialla unionissa helpottamalla tietyntyyppisten televisio- ja radio-ohjelmien lähetyksiin sisältyvien teosten ja muun suojatun aineiston tekijänoikeuden ja lähioikeuksien lisensointia. Televisio- ja radio-ohjelmilla on tärkeä asema kulttuurisen ja kielellisen monimuotoisuuden ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistämisessä sekä tiedonsaannin parantamisessa.

(2)  Digitaalisten teknologioiden ja internetin kehittyminen on mullistanut televisio- ja radio-ohjelmien levittämisen ja saatavuuden. Yhä useammat käyttäjät haluavat pääsyn sekä suoriin että tilattaviin lähetyksiin hyödyntämällä niin perinteisiä kanavia, kuten satelliitin tai kaapelin välityksellä tapahtuvia lähetyksiä, kuin verkkopalveluja. Omien televisio- ja radio-ohjelmiensa lisäksi lähetystoimintaa harjoittavat organisaatiot tarjoavatkin yhä enemmän lähetysten oheismateriaalina tarjottavia verkkopalveluja, kuten rinnakkaislähetyspalveluja (simulcasting) ja ns. catch up -palveluja. Edelleenlähetyspalvelujen tarjoajat, jotka yhdistävät televisio- ja radio-ohjelmien lähetyksiä paketeiksi ja tarjoavat niitä muuttamattomina ja lyhentämättöminä käyttäjille samanaikaisesti alkuperäisten lähetysten kanssa, käyttävät useita eri edelleenlähetystekniikoita. Näitä ovat mm. kaapeli, satelliitti, digitaalinen maanpäällinen verkko, matkaviestinverkko tai sisäiseen internetprotokollaan perustuva verkko sekä avoin internet. Lisäksi televisio- ja radio-ohjelmia käyttäjille levittävät tarjoajat saavat ohjelmasignaalit lähetystoimintaa harjoittavilta organisaatioilta eri keinoin, esimerkiksi suoran siirron menetelmällä. Yhä useammat käyttäjät toivovat pääsyä paitsi kotijäsenvaltiostaan myös muista jäsenvaltioista peräisin olevien televisio- ja radio-ohjelmien lähetyksiin. Tällaisia käyttäjiä ovat muun muassa unionin kielellisiin vähemmistöihin kuuluvat ja muussa kuin kotijäsenvaltiossaan asuvat unionin kansalaiset.

(3)  ▌Lähetystoimintaa harjoittavat organisaatiot lähettävät päivittäin useiden tuntien ajan televisio- ja radio-ohjelmia. Näissä ohjelmissa on paljon erilaista sisältöä, joka on unionin oikeuden nojalla suojattu tekijänoikeudella tai lähioikeuksilla taikka molemmilla, kuten musiikkiteoksia tai audiovisuaalisia, kirjallisia tai graafisia teoksia. Oikeuksien hankkiminen on monimutkainen prosessi, kun niitä on hankittava useilta oikeudenhaltijoilta ja teosten ja muun suojatun aineiston eri luokkia varten. Oikeudet on usein hankittava lyhyessä ajassa, erityisesti kun kyse on uutisten tai ajankohtaislähetysten kaltaisten ohjelmien valmistelusta. Jotta verkkopalvelut olisivat käytettävissä yli maiden rajojen, lähetystoimintaa harjoittavien organisaatioiden on saatava vaaditut oikeudet teosten ja muun suojatun aineiston käyttöön kaikilla asianomaisilla alueilla, mikä hankaloittaa edelleen oikeuksien hankkimista.

(4)  Edelleenlähetyspalvelujen tarjoajilla, jotka tyypillisesti tarjoavat monia ohjelmia, jotka muodostuvat monista erilaisista teoksista ja muusta suojatusta aineistosta, on vain hyvin vähän aikaa tarvittavien lisenssien hankkimiseen, ja niille aiheutuukin merkittävä taakka oikeuksien hankkimisesta. Tekijöiden, tuottajien ja muiden oikeudenhaltijoiden kannalta on olemassa myös vaara, että niiden teoksia tai muuta suojattua aineistoa käytetään ilman lupaa tai asianmukaista korvausta. Teosten ja muun suojatun aineiston edelleenlähettämisestä maksettavat tällaiset korvaukset ovat tärkeitä, jotta voidaan varmistaa monipuolinen sisältötarjonta, mikä on myös kuluttajien edun mukaista.

(5)  Teosten ja muun suojatun aineiston oikeudet on yhdenmukaistettu muun muassa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2001/29/EY(4) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2006/115/EY(5), joissa taataan oikeudenhaltijoiden korkeatasoinen suoja.

(6)  Neuvoston direktiivillä 93/83/ETY(6) helpotetaan valtioiden rajat ylittävää satelliittivälitystä ja muista jäsenvaltioista tulevien televisio- ja radio-ohjelmien edelleenlähettämistä kaapeleitse. Direktiivin säännökset lähetystoimintaa harjoittavien organisaatioiden lähetyksistä koskevat vain satelliittilähetyksiä, eikä niitä sen vuoksi sovelleta lähetysten oheismateriaalina tarjottaviin verkkopalveluihin. Lisäksi säännökset muista jäsenvaltioista tulevien televisio- ja radio-ohjelmien edelleenlähetyksistä koskevat vain samanaikaisia, muuttamattomia ja lyhentämättömiä kaapeleitse tai mikroaalloilla tehtäviä edelleenlähetyksiä, eivätkä ne kata muiden tekniikoiden välityksellä tehtäviä edelleenlähetyksiä.

(7)  Näin ollen lähetysten oheismateriaalina tarjottavien verkkopalvelujen ja muista jäsenvaltioista peräisin olevien televisio- ja radio-ohjelmien edelleenlähetysten tarjoamista maiden rajojen yli olisi helpotettava mukauttamalla kyseisen toiminnan kannalta olennaisten tekijänoikeuden ja lähioikeuksien käyttämistä koskevaa oikeudellista kehystä. Tässä mukauttamisessa olisi otettava huomioon luovan sisällön ja erityisesti audiovisuaalisten teosten rahoitus ja tuotanto.

(8)  Tämän direktiivin soveltamisalaan olisi kuuluttava verkossa tarjottavat oheispalvelut, joita tarjoaa lähetystoimintaa harjoittava organisaatio, ja joilla on selkeä ja toissijainen suhde lähetystoimintaa harjoittavien organisaatioiden lähetyksiin. Näihin palveluihin kuuluvat palvelut, joilla annetaan pääsy televisio- ja radio-ohjelmiin yksinomaan lineaarisella tavalla samanaikaisesti lähetyksen kanssa, ja palvelut, joilla annetaan pääsy televisio- ja radio-ohjelmiin määrätyksi ajaksi siitä, kun lähetystoimintaa harjoittava organisaatio on ne lähettänyt (ns. catch up -palvelut). Tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluviin verkossa tarjottaviin oheispalveluihin kuuluvat lisäksi palvelut, joilla annetaan pääsy aineistoon, jolla lähetystoimintaa harjoittavan organisaation televisio- ja radio-ohjelmalähetyksiä monipuolistetaan tai käsitellään muulla tavalla. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi ohjelman sisällön esikatselua, syvällisempää käsittelyä, täydentämistä tai kommentoimista. Tätä direktiiviä olisi sovellettava verkossa tarjottaviin oheispalveluihin, joita lähetystoimintaa harjoittavat organisaatiot tarjoavat käyttäjille lähetyspalveluun yhdistettyinä. Sitä olisi sovellettava myös verkossa tarjottaviin oheispalveluihin, jotka ovat selkeästi toissijaisia lähetykseen nähden mutta joita käyttäjät voivat käyttää erillään lähetyspalvelusta ilman, että heidän on hankittava lähetyspalveluun käyttöoikeus esimerkiksi tilaamalla. Tämä ei vaikuta lähetystoimintaa harjoittavien organisaatioiden vapauteen tarjota tällaisia oheispalveluja verkossa maksutta tai maksua vastaan. Pääsyn antamisen televisio- tai radio-ohjelmiin sisällytettyihin yksittäisiin teoksiin tai muuhun suojattuun aineistoon tai teoksiin tai muuhun suojattuun aineistoon, joka ei liity mihinkään lähetystoimintaa harjoittavan organisaation lähettämään ohjelmaan, kuten palveluihin, jotka antavat pääsyn yksittäisiin musiikkiteoksiin, audiovisuaalisiin teoksiin, musiikkialbumeihin tai -videoihin esimerkiksi tilausvideopalvelujen välityksellä, ei olisi kuuluttava tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluviin palveluihin.

(9)  Jotta voidaan helpottaa oikeuksien hankkimista verkossa tarjottavien oheispalvelujen tarjoamiseksi maiden rajojen yli, on tarpeen vahvistaa alkuperämaan periaate tekijänoikeuden ja lähioikeuksien sellaisia käyttötapauksia varten, jotka tapahtuvat verkossa tarjottavien oheispalvelujen tarjoamisen, saamisen tai käyttämisen aikana. Tähän periaatteeseen olisi sisällyttävä kaikkien niiden oikeuksien hankkiminen, joita lähetystoimintaa harjoittava organisaatio tarvitsee voidakseen välittää yleisölle tai saattaa yleisön saataville ohjelmiaan tarjotessaan oheispalveluja verkossa, mukaan lukien ohjelmissa käytettyjen teosten tai muun suojatun aineiston mahdollisten tekijänoikeuden ja lähioikeuksien, esimerkiksi äänitteiden tai esitysten oikeuksien, hankkiminen. Alkuperämaan periaatetta olisi sovellettava yksinomaan oikeudenhaltijoiden tai oikeudenhaltijoita edustavien tahojen, kuten yhteishallinnointiorganisaatioiden ja lähetystoimintaa harjoittavien organisaatioiden väliseen suhteeseen ja vain verkossa tarjottavan oheispalvelun tarjoamista, saamista tai käyttöä varten. Alkuperämaan periaatetta ei pitäisi soveltaa mihinkään myöhempään teosten tai muun suojatun aineiston langalliseen tai langattomaan yleisölle välittämiseen tai mihinkään myöhempään teosten tai muun suojatun aineiston langalliseen tai langattomaan yleisön saataviin saattamiseen siten, että yleisöön kuuluvilla henkilöillä on mahdollisuus saada ne saataviinsa itse valitsemastaan paikasta ja itse valitsemanaan aikana, tai mihinkään myöhempään kappaleen valmistamiseen verkossa tarjottavaan oheispalveluun sisältyvästä teoksesta tai muusta suojatusta aineistosta.

(10)  Kun otetaan huomioon, että tiettyjen audiovisuaalisten teosten rahoitus- ja lisensointimekanismit perustuvat usein alueelliseen yksinoikeuslisensointiin, tässä direktiivissä säädetyn alkuperämaan periaatteen soveltaminen on televisio-ohjelmien osalta syytä rajoittaa tiettyihin ohjelmatyyppeihin. Näihin ohjelmatyyppeihin olisi kuuluttava uutis- ja ajankohtaisohjelmat sekä lähetystoimintaa harjoittavien organisaatioiden kokonaan rahoittamat omat tuotannot, mukaan lukien tapaukset, joissa lähetystoimintaa harjoittavan organisaation omiin tuotantoihinsa käyttämät varat ovat peräisin julkisista varoista. Tässä direktiivissä lähetystoimintaa harjoittavien organisaatioiden omien tuotantojen olisi katsottava tarkoittavan lähetystoimintaa harjoittavien organisaatioiden omia resurssejaan käyttäen toteuttamia tuotantoja, pois lukien tuotannot, jotka lähetystoimintaa harjoittavat organisaatiot tilaavat lähetystoimintaa harjoittavista organisaatioista riippumattomilta tuottajilta, ja yhteistuotannot. Samasta syystä tässä direktiivissä säädettyä alkuperämaan periaatetta ei pitäisi soveltaa urheilutapahtumien televisiolähetyksiin. Alkuperämaan periaatetta olisi sovellettava ainoastaan, kun lähetystoimintaa harjoittava organisaatio käyttää ohjelmia omissa oheispalveluissaan verkossa. Sitä ei pitäisi soveltaa lähetystoimintaa harjoittavan organisaation omien tuotantojen lisensointiin kolmansille osapuolille, mukaan lukien muut lähetystoimintaa harjoittavat organisaatiot. Alkuperämaan periaatteen ei pitäisi vaikuttaa oikeudenhaltijoiden ja lähetystoimintaa harjoittavien organisaatioiden vapauteen sopia näiden oikeuksien käyttöä koskevista rajoituksista, myös alueellisista rajoituksista, kunhan noudatetaan unionin oikeutta.

(11)  Tässä direktiivissä säädetyn alkuperämaan periaatteen ei olisi aiheutettava lähetystoimintaa harjoittaville organisaatioille velvollisuutta välittää tai saattaa yleisön saataville ohjelmia oheispalveluissaan verkossa tai tarjoamaan tällaisia oheispalveluja verkossa muussa jäsenvaltiossa kuin siinä, jossa niiden päätoimipaikka sijaitsee.

(12)  Koska verkossa tarjottavan oheispalvelun tarjoamisen, saamisen tai käytön katsotaan tämän direktiivin nojalla tapahtuvan vain siinä jäsenvaltiossa, jossa lähetystoimintaa harjoittavan organisaation päätoimipaikka sijaitsee, mutta palveluja voidaan tosiasiassa tarjota maiden rajojen yli muihin jäsenvaltioihin, on tarpeen varmistaa, että oikeuksista maksettavaa korvausta määritettäessä osapuolet ottavat huomioon kaikki verkossa tarjottavan oheispalvelun muuttujat, kuten palvelun ominaisuudet, mukaan lukien ajan, jonka palveluun sisältyvät ohjelmat ovat saatavissa verkossa, yleisön, mukaan lukien yleisön lähetystoimintaa harjoittavan organisaation päätoimipaikkana olevassa jäsenvaltiossa ja muissa jäsenvaltioissa, joissa palveluun päästään ja sitä käytetään, ja saatavissa olevat kieliversiot. Alkuperämaan periaatteen soveltamisalaan kuuluvista oikeuksista maksettavan korvauksen määrän laskemiseksi olisi kuitenkin edelleen voitava käyttää erityisiä menetelmiä, kuten lähetystoimintaa harjoittavan organisaation verkkopalvelusta saamiin tuloihin perustuvia menetelmiä, joita erityisesti radiolähetystoimintaa harjoittavat organisaatiot käyttävät.

(13)  Sopimusvapauden periaatteen vuoksi on edelleen mahdollista rajoittaa niiden oikeuksien hyödyntämistä, joihin tässä direktiivissä säädetty alkuperämaan periaate vaikuttaa, ▌edellyttäen kuitenkin, että tällainen rajoittaminen tapahtuu unionin oikeuden mukaisesti.

(14)  ▌Edelleenlähetyspalvelujen tarjoajat voivat käyttää eri tekniikoita tarjotessaan yleisön vastaanotettavaksi toisesta jäsenvaltiosta peräisin olevaa televisio- tai radio-ohjelmaa muuttamattomana ja lyhentämättömänä samanaikaisesti alkuperäisen lähetyksen kanssa ▌. Edelleenlähetyspalvelujen tarjoajat voivat saada ohjelmasignaalit lähetystoimintaa harjoittavilta organisaatioilta, jotka itse lähettävät nämä yleisölle, eri keinoin, esimerkiksi kaappaamalla lähetystoimintaa harjoittavien organisaatioiden lähettämiä signaaleja tai vastaanottamalla signaaleja suoraan niiltä suoran siirron menetelmällä. Tällaisten tarjoajien palveluja voidaan tarjota satelliitin, digitaalisen maanpäällisen verkon, matkaviestinverkon tai sisäiseen internetprotokollaan perustuvan verkon ja vastaavien verkkojen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/2120(7) mukaisen internetyhteyspalvelun välityksellä. Näitä tekniikoita edelleenlähetyksiinsä käyttävien edelleenlähetyspalvelujen tarjoajien olisi sen vuoksi kuuluttava tämän direktiivin soveltamisalaan ja hyödyttävä käyttöön otettavasta oikeuksien pakollisen kollektiivisen hallinnoinnin järjestelmästä. Jotta voidaan varmistaa, että on olemassa riittävät suojatoimet teosten ja muun suojatun aineiston luvattomalta käytöltä, mikä on erityisen tärkeää maksullisten palvelujen tapauksessa, edelleenlähetyspalvelut, joita tarjotaan internetyhteyspalvelun välityksellä, olisi sisällytettävä tämän direktiivin soveltamisalaan ainoastaan silloin, kun kyseiset edelleenlähetyspalvelut tarjotaan ympäristössä, jossa edelleenlähetykset ovat ainoastaan luvan saaneiden käyttäjien käytettävissä ja sisällön suojaustaso on verrattavissa hallinnoitujen verkkojen, joiden sisältö on koodattu, esimerkiksi kaapeliverkon tai sisäiseen internetprotokollaan perustuvan verkon, kautta lähetetyn sisällön suojaustasoon. Näiden vaatimusten olisi oltava toteutettavissa ja soveltuvia.

(15)  Televisio- ja radio-ohjelmien alkuperäisten lähetysten edelleenlähettämiseksi edelleenlähetyspalvelujen tarjoajien on saatava lupa oikeudenhaltijoilta, joilla on yksinoikeus teosten tai muun suojatun aineiston yleisölle välittämiseen. Oikeusvarmuuden takaamiseksi ▌ edelleenlähetyspalvelujen tarjoajille ja eroavaisuuksien poistamiseksi mainittuja edelleenlähetyspalveluja koskevasta kansallisesta lainsäädännöstä olisi sovellettava direktiivissä 93/83/ETY vahvistettuja, kaapeleitse tapahtuvan edelleenlähetyksen sääntöjä vastaavia sääntöjä. Kyseisen direktiivin mukaisiin sääntöihin sisältyy velvoite edelleenlähetyspalvelun tarjoajan hakeman luvan antamisesta tai sen epäämisestä yhteishallinnointiorganisaation välityksellä. Näiden sääntöjen mukaan itse oikeus myöntää tai evätä lupa säilyy ennallaan, ja ainoastaan kyseisen oikeuden käyttämistä säännellään tietyiltä osin. Oikeudenhaltijoiden olisi saatava asianmukainen korvaus teostensa tai muun suojatun aineiston edelleenlähettämisestä. Kohtuullisten lisensointiehtojen, myös lisenssimaksun, määrittämiseksi edelleenlähettämiselle Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/26/EU(8) mukaisesti olisi otettava huomioon muun muassa oikeuksien käytön taloudellinen arvo liiketoiminnassa, mukaan lukien edelleenlähetystavalle osoitettu arvo. Tämän ei olisi vaikutettava direktiivin 2006/115/EY 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun, kaupallisessa tarkoituksessa julkaistujen äänitteiden esittäjille ja äänitteiden tuottajille maksettavaa kohtuullista kertakorvausta yleisölle välittämisestä koskevan oikeuden kollektiiviseen hallinnointiin eikä direktiivin 2014/26/EU soveltamiseen erityisesti niiden kyseisen direktiivin säännösten osalta, jotka koskevat oikeudenhaltijoiden oikeutta valita yhteishallinnointiorganisaatio.

(16)  Tässä direktiivissä olisi ulotettava sopimusten tekeminen yhteishallinnointiorganisaation ja edelleenlähetyspalvelujen tarjoajien välillä oikeuksista, jotka tämän direktiivin mukaisesti kuuluvat pakollisen kollektiivisen hallinnoinnin piiriin, koskemaan myös niiden oikeudenhaltijoiden oikeuksia, jotka eivät kuulu kyseiseen yhteishallinnointiorganisaatioon, siten, ettei oikeudenhaltijoilla ole mahdollisuutta sulkea teoksiaan tai muuta suojattua aineistoa tämän mekanismin soveltamisen ulkopuolelle. Tapauksissa, joissa useampi kuin yksi yhteishallinnointiorganisaatio hallinnoi tähän lajiin kuuluvia oikeuksia alueellaan, sen jäsenvaltion, jonka alueella edelleenlähetyspalvelujen tarjoaja haluaa hankkia oikeudet edelleenlähettämiseen, olisi määritettävä, mikä yhteishallinnointiorganisaatio on oikeutettu tai mitkä yhteishallinnointiorganisaatiot ovat oikeutettuja myöntämään tai epäämään edelleenlähetysluvan.

(17)  Lähetystoimintaa harjoittavien organisaatioiden oikeuksiin omiin lähetyksiinsä, oikeudet ohjelmien sisältöön mukaan lukien, ei olisi sovellettava edelleenlähetyksiin sovellettavien oikeuksien pakollista kollektiivista hallinnointia. Edelleenlähetyspalvelujen tarjoajilla ja lähetystoimintaa harjoittavilla organisaatioilla on yleensä pysyvä liikesuhde, joten edelleenlähetyspalvelujen tarjoavat tietävät, mistä lähetystoimintaa harjoittavasta organisaatiosta on kyse. Näiden tarjoajien on siten verrattain helppoa selvittää oikeudet lähetystoimintaa harjoittavan organisaation kanssa. Hankkiessaan tarvittavat lisenssit lähetystoimintaa harjoittavilta organisaatioilta edelleenlähetyspalvelujen tarjoajat pääsevät näin ollen vähemmällä kuin hankkiessaan lisenssejä televisio- ja radio-ohjelmien edelleenlähettämiensä teosten ja muun suojatun aineiston oikeudenhaltijoilta. Lisensointiprosessia ei siksi ole tarpeen yksinkertaistaa lähetystoimintaa harjoittavien organisaatioiden hallussa olevien oikeuksien osalta. On kuitenkin tarpeen varmistaa, että lähetystoimintaa harjoittavien organisaatioiden ja edelleenlähetyspalvelujen tarjoajien väliset neuvottelut tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvien edelleenlähetysoikeuksien lisensoinnista käydään aina vilpittömässä mielessä. Direktiivissä 2014/26/EU on vahvistettu vastaavat säännöt, joita sovelletaan yhteishallinnointiorganisaatioihin.

(18)  Tässä direktiivissä vahvistetuilla säännöillä, jotka koskevat lähetystoimintaa harjoittavien organisaatioiden oikeuksia niiden omien lähetysten edelleenlähetykseen, ei pitäisi rajoittaa oikeudenhaltijoiden mahdollisuutta luovuttaa oikeutensa joko lähetystoimintaa harjoittavalle organisaatiolle tai yhteishallinnointiorganisaatiolle ja siten saada suoraan osuus edelleenlähetyspalvelun tarjoajan maksamasta korvauksesta.

(19)  Jäsenvaltioiden olisi voitava soveltaa tässä direktiivissä ja direktiivissä 93/83/ETY vahvistettuja edelleenlähetystä koskevia sääntöjä tilanteisiin, joissa alkuperäinen lähetys ja edelleenlähetys tapahtuvat molemmat niiden alueella.

(20)  Oikeusvarmuuden takaamiseksi ja oikeudenhaltijoiden korkeatasoisen suojan ylläpitämiseksi on syytä säätää, että kun lähetystoimintaa harjoittavat organisaatiot lähettävät ohjelmasignaalinsa suoran toiston menetelmällä ainoastaan signaalien jakelijoille, ilman että lähetystoimintaa harjoittavat organisaatiot lähettävät ohjelmansa suoraan myös yleisölle, ja kun signaalien jakelijat lähettävät ohjelmasignaalit käyttäjilleen ohjelmien katsomista tai kuuntelemista varten, katsotaan, että kyseessä on yksi ja sama yleisölle välittäminen, johon sekä lähetystoimintaa harjoittavat organisaatiot että signaalien jakelijat osallistuvat omilla osuuksillaan. Lähetystoimintaa harjoittavien organisaatioiden ja signaalien jakelijoiden olisi sen vuoksi saatava oikeudenhaltijoilta lupa omiin osuuksiinsa tässä yhdessä ja samassa yleisölle välittämisessä. Lähetystoimintaa harjoittavan organisaation ja signaalien jakelijan osallistuminen yhteen ja samaan yleisölle välittämiseen ei saisi johtaa lähetystoimintaa harjoittavan organisaation ja signaalien jakelijan yhteisvastuuseen tästä yleisölle välittämisestä. Jäsenvaltioiden olisi jatkossakin voitava vahvistaa kansallisella tasolla järjestelyt tällaisen yhtä ja samaa yleisölle välittämistä koskevan luvan saamiselle, myös kyseisille oikeudenhaltijoille maksettavat asiaan kuuluvat maksut, ja säännöissä olisi otettava huomioon, miten lähetystoimintaa harjoittava organisaatio ja signaalien jakelija hyödyntävät yhteen ja samaan yleisölle välittämiseen liittyviä teoksia ja muuta suojattua aineistoa. Signaalien jakelijoille aiheutuu edelleenlähetyspalvelujen tarjoajien tapaan merkittävä rasite oikeuksien hankkimisesta, lukuun ottamatta lähetystoimintaa harjoittavien organisaatioiden hallussa olevia oikeuksia. Jäsenvaltioiden olisi näin ollen voitava säätää, että signaalien jakelijat hyötyvät niiden lähetyksiä koskevien oikeuksien pakollisen kollektiivisen hallinnoinnin järjestelmästä samaan tapaan ja samassa laajuudessa kuin direktiivin 93/83/ETY ja tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvat edelleenlähetysten edelleenlähetyspalvelujen tarjoajat. Jos signaalien jakelijat ainoastaan tarjoavat lähetystoimintaa harjoittaville organisaatioille Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä tarkoitetun "teknisen tavan" kyseisen lähetyksen vastaanoton varmistamiseksi tai parantamiseksi, signaalien jakelijoiden ei pitäisi katsoa osallistuvan yleisölle välittämiseen.

(21)  Kun lähetystoimintaa harjoittavat organisaatiot lähettävät ohjelmasignaalinsa suoraan yleisölle ja näin toteuttavat alkuperäisen välittämisen ja samanaikaisesti myös siirtävät signaalit toisille organisaatioille suoran siirron menetelmällä esimerkiksi varmistaakseen signaalien laadun edelleenlähetystä varten, näiden muiden organisaatioiden toteuttamat lähetykset katsotaan yleisölle välittämiseksi, joka on erillinen lähetystoimintaa harjoittavan organisaation toteuttamasta välittämisestä. Näissä tilanteissa olisi sovellettava tässä direktiivissä ja direktiivissä 93/83/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna tällä direktiivillä, vahvistettuja edelleenlähetystä koskevia sääntöjä.

(22)  Jotta voidaan varmistaa oikeuksien tehokas kollektiivinen hallinnointi ja tällä direktiivillä käyttöön otetun pakollisen kollektiivisen hallinnoinnin järjestelmän kautta kerättyjen tulojen oikea jakautuminen, on tärkeää, että yhteishallinnointiorganisaatiot pitävät asianmukaisesti kirjaa jäsenistä, lisensseistä sekä teosten ja muun suojatun aineiston käytöstä direktiivissä 2014/26/EU vahvistettujen avoimuutta koskevien vaatimusten mukaisesti.

(23)  Sen estämiseksi, että alkuperämaan periaatetta kierrettäisiin verkossa tarjottavan oheispalvelun ja sen saamisen tai käytön kannalta merkityksellisten tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevien voimassa olevien sopimusten kestoaikaa pidentämällä, alkuperämaan periaatetta olisi sovellettava myös voimassa oleviin sopimuksiin mutta kuitenkin noudattaen siirtymäaikaa. Kyseisenä siirtymäaikana periaatetta ei pitäisi soveltaa kyseisiin voimassa oleviin sopimuksiin, jolloin jää aikaa niiden mukauttamiseksi tarvittaessa tähän direktiiviin. Lisäksi on tarpeen säätää siirtymäajasta, jotta lähetystoiminnan harjoittajat, signaalien jakelijat ja oikeudenhaltijat voivat mukautua tässä direktiivissä ohjelmien lähetyksestä suoran siirron menetelmällä vahvistettuihin uusiin sääntöihin, jotka koskevat teosten ja muun suojatun aineiston hyödyntämistä suoran siirron menetelmällä.

(24)   Paremman sääntelyn periaatteiden mukaisesti tätä direktiiviä, suoran siirron menetelmää koskevat säännökset mukaan lukien, olisi tarkistettava sen oltua voimassa tietyn ajan, jotta voidaan arvioida muun muassa direktiivin unionin kuluttajille tuomia hyötyjä, sen vaikutusta unionin luoviin toimialoihin ja uuteen sisältöön tehtävien investointien määrään sekä sitä, miten se on vaikuttanut unionin kulttuurista monimuotoisuutta kehittävällä tavalla.

(25)  Tässä direktiivissä kunnioitetaan perusoikeuksia ja noudatetaan Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustettuja periaatteita. Koska tämä direktiivi voi häiritä oikeudenhaltijoiden oikeuksien käyttämistä siltä osin kuin edelleenlähetyspalvelujen osalta yleisölle välittämisen oikeuden käyttämisessä sovelletaan pakollista kollektiivista hallinnointia, on tarpeen säätää pakollisen kollektiivisen hallinnoinnin soveltamisesta kohdennetusti ja rajoittaa se tiettyihin palveluihin.

(26)  Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitteita eli edistää verkossa tarjottavien tietyntyyppisten ohjelmien oheispalvelujen tarjoamista maiden rajojen yli ja helpottaa muista jäsenvaltioista peräisin olevien televisio- ja radio-ohjelmien edelleenlähettämistä, vaan ne voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Tässä direktiivissä lähetystoimintaa harjoittavia organisaatioita ei velvoiteta tarjoamaan kyseisiä verkossa tarjottavia oheispalveluja yli rajojen. Tässä direktiivissä ei myöskään velvoiteta edelleenlähetyspalvelujen tarjoajia sisällyttämään palveluihinsa muista jäsenvaltioista peräisin olevia televisio- tai radio-ohjelmia. Tämä direktiivi koskee pelkästään tiettyjen edelleenlähetysoikeuksien käyttöä siinä määrin kuin on tarpeen kyseisiin palveluihin liittyvien tekijänoikeuden ja lähioikeuksien lisensoinnin yksinkertaistamiseksi ja muista jäsenvaltioista peräisin olevien televisio- ja radio-ohjelmien osalta.

(27)  Jäsenvaltiot ovat selittävistä asiakirjoista 28 päivänä syyskuuta 2011 annetun jäsenvaltioiden ja komission yhteisen poliittisen lausuman(9) mukaisesti sitoutuneet perustelluissa tapauksissa liittämään ilmoitukseen toimenpiteistä, jotka koskevat direktiivin saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä, yhden tai useamman asiakirjan, joista käy ilmi direktiivin osien ja kansallisen lainsäädännön osaksi saattamiseen tarkoitettujen välineiden vastaavien osien suhde. Tämän direktiivin osalta lainsäätäjä pitää tällaisten asiakirjojen toimittamista perusteltuna,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

I LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde

Tässä direktiivissä vahvistetaan säännöt, joilla pyritään parantamaan suuremman määrän televisio- ja radio-ohjelmia rajaylittävää käytettävyyttä helpottamalla oikeuksien hankkimista tietyntyyppisten televisio- ja radio-ohjelmien oheispalvelujen tarjoamiseen verkossa sekä televisio- ja radio-ohjelmien edelleenlähettämiseen. Siinä vahvistetaan myös säännöt, jotka koskevat televisio- ja radio-ohjelmien lähettämistä suoran siirron menetelmällä.

2 artikla

Määritelmät

Tässä direktiivissä tarkoitetaan

1)  ’verkossa tarjottavalla oheispalvelulla’ verkkopalvelua, joka koostuu televisio- tai radio-ohjelmien tarjoamisesta yleisölle lähetystoimintaa harjoittavan organisaation toimesta tai sen valvonnassa ja vastuulla samanaikaisesti tai määrätyn ajan sen jälkeen, kun lähetystoimintaa harjoittava organisaatio on lähettänyt ne, sekä kaikesta ▌materiaalista, joka toimii tällaisen lähetyksen oheismateriaalina;

2)  ’edelleenlähetyksellä’ ▌yleisön vastaanotettavaksi tarkoitetun toisesta jäsenvaltiosta peräisin olevan alkuperäisen televisio- tai radiolähetyksen samanaikaista, muuttamatonta ja lyhentämätöntä yleisön vastaanotettavaksi tarkoitettua edelleenlähetystä, lukuun ottamatta direktiivissä 93/83/ETY määriteltyä edelleenlähetystä kaapeleitse ▌, kun alkuperäinen lähetys tehdään johtimitse tai vapaasti etenevillä radioaalloilla, satelliittivälitys mukaan lukien mutta verkkolähetys pois lukien, edellyttäen että

a)  edelleenlähetys suoritetaan muun osapuolen kuin sen lähetystoimintaa harjoittavan organisaation toimesta, jonka toimesta tai jonka valvonnassa ja vastuulla kyseinen alkuperäinen lähetys tehtiin, riippumatta tavasta, jolla edelleenlähetyksen toteuttava osapuoli saa ohjelmasignaalit lähetystoimintaa harjoittavalta organisaatiolta edelleenlähettämistä varten, ja

b)  jos edelleenlähetys tapahtuu asetuksen (EU) 2015/2120 2 artiklan toisen kohdan 2 alakohdassa määritellyn internetyhteyspalvelun kautta, se tapahtuu hallinnoidussa ympäristössä;

3)  ’hallinnoidulla ympäristöllä’ mitä tahansa ympäristöä, jossa edelleenlähetyspalvelun tarjoaja tarjoaa turvallista edelleenlähetystä luvan saaneille käyttäjille;

4)  ’suoralla siirrolla’ teknistä prosessia, jossa lähetystoimintaa harjoittava organisaatio lähettää ohjelmasignaalinsa muulle organisaatiolle kuin lähetystoimintaa harjoittavalle organisaatiolle siten, että ohjelmasignaalit eivät ole yleisön saatavissa tämän lähetyksen aikana.

II LUKU

LÄHETYSTOIMINTAA HARJOITTAVIEN ORGANISAATIOIDEN VERKOSSA TARJOTTAVAT OHEISPALVELUT

3 artikla

Alkuperämaan periaatteen soveltaminen verkossa tarjottaviin oheispalveluihin

1.  Teosten tai muun suojatun aineiston langallinen tai langaton yleisölle välittäminen ja teosten tai muun suojatun aineiston langallinen tai langaton yleisön saataviin saattaminen siten, että yleisöön kuuluvilla henkilöillä on mahdollisuus saada ne saataviinsa itse valitsemastaan paikasta ja itse valitsemanaan aikana ja joka tapahtuu tarjottaessa yleisölle:

a)  radio-ohjelmia ja

b)  televisio-ohjelmia, jotka ovat

i)  uutis- ja ajankohtaisohjelmia tai

ii)  lähetystoimintaa harjoittavan organisaation kokonaan rahoittamia omia tuotantoja,

lähetystoimintaa harjoittavan organisaation toimesta tai sen valvonnassa ja vastuulla verkossa tarjottavassa oheispalvelussa sekä tällaisten teosten ja muun suojatun aineiston kappaleiden valmistamisen, joka on tällaisen verkossa tarjottavan palvelun tarjoamisen, saamisen tai käytön edellytyksenä näiden ohjelmien osalta, katsotaan näiden toimintojen kannalta merkityksellisten tekijänoikeuden ja lähioikeuksien käytön kannalta tapahtuvan vain siinä jäsenvaltiossa, jossa lähetystoimintaa harjoittavalla organisaatiolla on pääasiallinen toimipaikkansa.

Ensimmäisen alakohdan b alakohtaa ei sovelleta urheilutapahtumien lähetyksiin eikä niihin sisältyviin teoksiin ja muuhun suojattuun aineistoon.

2.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että määritettäessä 1 kohdassa vahvistetun alkuperämaan periaatteen soveltamisalaan kuuluvista oikeuksista maksettavan korvauksen määrää osapuolet ottavat huomioon kaikki verkossa tarjottavaan oheispalveluun liittyvät muuttujat, kuten palvelun ominaisuudet, mukaan lukien aika, jonka palveluun sisältyvät ohjelmat ovat saatavissa verkossa, yleisö ja saatavissa olevat kieliversiot.

Ensimmäisellä alakohdalla ei suljeta pois vaihtoehtoa, että maksettavan korvauksen määrä lasketaan lähetystoimintaa harjoittavan organisaation tulojen perusteella.

3.  Edellä 1 kohdassa säädetty alkuperämaan periaate ei vaikuta oikeudenhaltijoiden ja lähetystoimintaa harjoittavien organisaatioiden sopimusvapauteen sopia tällaisten oikeuksien, myös direktiivin 2001/29/EY mukaisten oikeuksien, hyödyntämisen rajoittamisesta, kunhan noudatetaan unionin oikeutta.

III LUKU

TELEVISIO- JA RADIO-OHJELMIEN EDELLEENLÄHETYS

4 artikla

Muiden oikeudenhaltijoiden kuin lähetystoimintaa harjoittavien organisaatioiden edelleenlähetysoikeuksien käyttö

1.  Ohjelmien edelleenlähetykseen on oltava lupa yleisölle välittämistä koskevan yksinoikeuden haltijoilta.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että oikeudenhaltijat voivat käyttää oikeuttaan myöntää tai evätä lupa edelleenlähettämiseen vain yhteishallinnointiorganisaation välityksellä.

2.  Jos oikeudenhaltija ei ole siirtänyt 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetun oikeuden hallinnointia yhteishallinnointiorganisaatiolle, pidetään sitä yhteishallinnointiorganisaatiota, joka hallinnoi samaan lajiin kuuluvia oikeuksia sen jäsenvaltion alueella, jolle edelleenlähetyspalvelun tarjoaja haluaa hankkia edelleenlähetysoikeudet, oikeutettuna myöntämään tai epäämään edelleenlähetystä koskeva lupa kyseisen oikeudenhaltijan puolesta.

Jos kuitenkin tähän lajiin kuuluvia oikeuksia kyseessä olevan jäsenvaltion alueella hallinnoivia yhteishallinnointiorganisaatioita on useita, ▌ se jäsenvaltio, jonka alueelle edelleenlähetyspalvelun tarjoaja haluaa hankkia edelleenlähetysoikeudet, päättää yhden tai useamman yhteishallinnointiorganisaation, jolla on oikeus myöntää tai evätä lupa edelleenlähetykseen.

3.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että oikeudenhaltijalla on ▌ samat oikeudet ja velvoitteet edelleenlähetyspalvelun tarjoajan ja 2 kohdan nojalla toimivan yhden tai useamman yhteishallinnointiorganisaation välisen sopimuksen perusteella kuin niillä oikeudenhaltijoilla, jotka ovat antaneet oikeuksiensa puolustamisen kyseisen yhden tai useamman yhteishallinnointiorganisaation tehtäväksi. Jäsenvaltioiden on myös varmistettava, että oikeudenhaltijan on mahdollista vedota näihin oikeuksiinsa kyseessä olevan jäsenvaltion vahvistamassa määräajassa, jonka on oltava vähintään kolme vuotta oikeudenhaltijan teoksen tai muuta suojattua aineistoa sisältävän edelleenlähetyksen päivämäärästä.

5 artikla

Lähetystoimintaa harjoittavien organisaatioiden edelleenlähetysoikeuksien käyttö

1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 4 artiklaa ei sovelleta lähetystoimintaa harjoittavien organisaatioiden omia lähetyksiä koskeviin edelleenlähetysoikeuksiin siitä riippumatta, ovatko kyseiset oikeudet niiden omia vai ovatko oikeudenhaltijat siirtäneet kyseiset oikeudet niille.

2.  Jäsenvaltioiden on säädettävä, että lähetystoimintaa harjoittavien organisaatioiden ja edelleenlähetyspalvelujen tarjoajien väliset neuvottelut tämän direktiivin mukaisesta edelleenlähetystä koskevasta luvasta käydään aina vilpittömässä mielessä.

6 artikla

Välitys

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että on mahdollista pyytää yhden tai useamman välittäjän apua direktiivin 93/83/ETY 11 artiklassa tarkoitetulla tavalla silloin, kun yhteishallinnointiorganisaatio ja edelleenlähetyspalvelun tarjoaja tai edelleenlähetyspalvelun tarjoaja ja lähetystoimintaa harjoittava organisaatio eivät tee sopimusta lähetysten edelleenlähetystä koskevasta luvasta.

7 artikla

Samasta jäsenvaltiosta peräisin olevan alkuperäisen lähetyksen edelleenlähetykset

Jäsenvaltiot voivat säätää, että tämän luvun ja direktiivin 93/83/ETY III luvun sääntöjä sovelletaan tilanteisiin, joissa alkuperäinen lähetys ja edelleenlähetys tapahtuvat molemmat niiden alueella.

IV LUKU

OHJELMIEN LÄHETYS SUORAN SIIRRON MENETELMÄLLÄ

8 artikla

Ohjelmien lähetys suoran siirron menetelmällä

1.  Kun lähetystoimintaa harjoittava organisaatio lähettää ohjelmasignaalinsa suoran siirron menetelmällä signaalien jakelijalle, ilman että lähetystoimintaa harjoittava organisaatio samanaikaisesti itse lähettää kyseiset ohjelmasignaalit suoraan yleisölle, ja signaalien jakelija lähettää nämä ohjelmasignaalit yleisölle, lähetystoimintaa harjoittavan organisaation ja signaalien jakelijan katsotaan osallistuvan yhteen ja samaan yleisölle välittämiseen, johon niiden on saatava lupa oikeudenhaltijoilta. Jäsenvaltiot voivat vahvistaa järjestelyt luvan saamiselle oikeudenhaltijoilta.

2.  Jäsenvaltiot voivat säätää, että tämän direktiivin 4, 5 ja 6 artiklaa sovelletaan soveltuvin osin sen oikeuden käyttöön, jonka nojalla oikeudenhaltijat myöntävät signaalien jakelijoille luvan 1 kohdassa tarkoitettuun lähetykseen jollakin direktiivin 93/83/ETY 1 artiklan 3 kohdassa tai tämän direktiivin 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla teknisellä keinolla tai epäävät sen.

V LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

9 artikla

Direktiivin 93/83/ETY muuttaminen

Korvataan direktiivin 93/83/ETY 1 artiklan 3 kohta seuraavasti:"

”3. Tässä direktiivissä ’edelleenlähetyksellä kaapeleitse’ tarkoitetaan toisesta jäsenvaltiosta peräisin olevien johtimitse tai vapaasti etenevillä radioaalloilla, myös satelliitin välityksellä, lähetettävän yleisön vastaanotettavaksi tarkoitetun alkuperäisen televisio- tai radiolähetyksen samanaikaista, muuttamatonta ja lyhentämätöntä edelleenlähetystä kaapeleitse tai mikroaalloilla toimivan lähetysjärjestelmän välityksellä yleisön vastaanotettavaksi, riippumatta siitä, millä tavalla kaapeleitse tapahtuvan edelleenlähetyspalvelun tarjoaja saa ohjelmasignaalit lähetystoimintaa harjoittavalta organisaatiolta edelleenlähetystä varten.”

"

10 artikla

Uudelleentarkastelu

1.  Komissio tarkastelee tätä direktiiviä uudelleen viimeistään ... päivänä ...kuuta ... [kuusi vuotta tämän direktiivin voimaantulon jälkeen] ja esittää Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle kertomuksen tärkeimmistä uudelleentarkastelun aikana tehdyistä havainnoista. Kertomus julkaistaan ja asetetaan yleisön saataville komission verkkosivustolla.

2.  Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle ajoissa kaikki asiaankuuluvat 1 kohdassa tarkoitetun kertomuksen laatimista varten tarvittavat tiedot.

11 artikla

Siirtymäsäännökset

Tekijänoikeuden ja lähioikeuksien käyttöä koskeviin sopimuksiin, jotka koskevat verkossa tarjottavan oheispalvelun aikana tapahtuvan teoksen tai muun suojatun aineiston langallista tai langatonta yleisölle välittämistä ja teoksen tai muun suojatun aineiston langallista tai langatonta yleisön saataviin saattamista siten, että yleisöön kuuluvilla henkilöillä on mahdollisuus saada ne saataviinsa itse valitsemastaan paikasta ja itse valitsemanaan aikana, sekä verkossa tarjottavan kyseisen palvelun tarjoamisen, saamisen tai käytön edellytyksenä olevaa kappaleen valmistamista, jotka ovat voimassa ... päivänä ...kuuta ... [kaksi vuotta tämän direktiivin voimaantulon jälkeen], sovelletaan 3 artiklaa ... päivästä ...kuuta ... [neljä vuotta tämän direktiivin voimaantulon jälkeen], jos ne raukeavat kyseisen päivämäärän jälkeen.

Edellä olevan 8 artiklan soveltamisalaan kuuluvaan yleisölle välittämiseen saatuihin lupiin, jotka ovat voimassa ... päivänä ...kuuta ... [kaksi vuotta tämän direktiivin voimaantulon jälkeen], sovelletaan 8 artiklaa ... päivästä ...kuuta ... [kuusi vuotta tämän direktiivin voimaantulon jälkeen], jos ne raukeavat kyseisen päivämäärän jälkeen.

12 artikla

Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

1.  Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään ... päivänä ...kuuta ... [kaksi vuotta tämän direktiivin voimaantulon jälkeen]. Niiden on viipymättä ilmoitettava tästä komissiolle.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne julkaistaan virallisesti. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2.  Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä säännellyistä kysymyksistä antamansa kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

13 artikla

Voimaantulo

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

14 artikla

Osoitus

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty …ssa/ssä … päivänä …kuuta … .

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

(1) EUVL C 125, 21.4.2017, s. 27.
(2)EUVL C 125, 21.4.2017, s. 27.
(3)Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 28. maaliskuuta 2019.
(4)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/29/EY, annettu 22 päivänä toukokuuta 2001, tekijänoikeuden ja lähioikeuksien tiettyjen piirteiden yhdenmukaistamisesta tietoyhteiskunnassa (EYVL L 167, 22.6.2001, s. 10).
(5)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/115/EY, annettu 12 päivänä joulukuuta 2006, vuokraus- ja lainausoikeuksista sekä tietyistä tekijänoikeuden lähioikeuksista henkisen omaisuuden alalla (EUVL L 376, 27.12.2006, s. 28).
(6)Neuvoston direktiivi 93/83/ETY, annettu 27 päivänä syyskuuta 1993, tiettyjen satelliitin välityksellä tapahtuvaan yleisradiointiin ja kaapeleitse tapahtuvaan edelleen lähettämiseen sovellettavien tekijänoikeutta sekä lähioikeuksia koskevien sääntöjen yhteensovittamisesta (EYVL L 248, 6.10.1993, s. 15).
(7)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/2120, annettu 25 päivänä marraskuuta 2015, avointa internetyhteyttä koskevista toimenpiteistä ja yleispalvelusta ja käyttäjien oikeuksista sähköisten viestintäverkkojen ja ‑palvelujen alalla annetun direktiivin 2002/22/EY sekä verkkovierailuista yleisissä matkaviestinverkoissa unionin alueella annetun asetuksen (EU) N:o 531/2012 muuttamisesta (EUVL L 310, 26.11.2015, s. 1).
(8)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/26/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, tekijänoikeuden ja lähioikeuksien kollektiivisesta hallinnoinnista sekä usean valtion alueen kattavasta musiikkiteosten oikeuksien lisensioinnista verkkokäyttöä varten sisämarkkinoilla (EUVL L 84, 20.3.2014, s. 72).
(9)EUVL C 369, 17.12.2011, s. 14.


Luova Eurooppa -ohjelma (2021–2027) ***I
PDF 283kWORD 94k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 28. maaliskuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Luova Eurooppa -ohjelman perustamisesta (2021–2027) ja asetuksen (EU) N:o 1295/2013 kumoamisesta (COM(2018)0366 – C8-0237/2018 – 2018/0190(COD))
P8_TA-PROV(2019)0323A8-0156/2019

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0366),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan sekä 167 artiklan 5 kohdan ja 173 artiklan 3 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8‑0237/2018),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 12. joulukuuta 2018 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon alueiden komitean 6. helmikuuta 2019 antaman lausunnon(2),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan mietinnön sekä budjettivaliokunnan lausunnon (A8-0156/2019),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Komission teksti   Tarkistus
Tarkistus 1
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 1 kappale
(1)  Kulttuuri, kulttuuriperintö ja kulttuurinen monimuotoisuus ovat kulttuuriselta, ympäristöön liittyvältä, yhteiskunnalliselta ja taloudelliselta kannalta arvokkaita eurooppalaiselle yhteiskunnalle, ja niitä olisi edistettävä ja tuettava. Maaliskuun 25 päivänä 2017 annetussa Rooman julistuksessa ja joulukuussa 2017 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmissä todettiin, että koulutus ja kulttuuri ovat keskeisessä asemassa, kun rakennetaan kaikkien kannalta osallistavia ja yhtenäisiä yhteiskuntia ja ylläpidetään kilpailukykyä.
(1)  Kulttuuri, taiteet, kulttuuriperintö ja kulttuurinen monimuotoisuus ovat kulttuuriselta, koulutukseen, demokratiaan ja ympäristöön liittyvältä, yhteiskunnalliselta, taloudelliselta ja ihmisoikeuksien kannalta arvokkaita eurooppalaiselle yhteiskunnalle, ja niitä olisi edistettävä ja tuettava. Maaliskuun 25 päivänä 2017 annetussa Rooman julistuksessa ja joulukuussa 2017 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmissä todettiin, että koulutus ja kulttuuri ovat keskeisessä asemassa, kun rakennetaan kaikkien kannalta osallistavia ja yhtenäisiä yhteiskuntia ja ylläpidetään kilpailukykyä.
Tarkistus 2
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 2 kappale
(2)  Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEU-sopimus’, 2 artiklan mukaan unionin perustana olevat arvot ovat ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vähemmistöihin kuuluvien oikeudet mukaan luettuina. Nämä ovat jäsenvaltioille yhteisiä arvoja yhteiskunnassa, jolle on ominaista moniarvoisuus, syrjimättömyys, suvaitsevaisuus, oikeudenmukaisuus, yhteisvastuu sekä naisten ja miesten tasa-arvo. Nämä arvot esitetään myös Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettujen oikeuksien, vapauksien ja periaatteiden yhteydessä; perusoikeuskirjalla on sama oikeudellinen arvo kuin perussopimuksilla, kuten SEU-sopimuksen 6 artiklassa todetaan.
(2)  Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEU-sopimus’, 2 artiklan mukaan unionin perustana olevat arvot ovat ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vähemmistöihin kuuluvien oikeudet mukaan luettuina. Nämä ovat jäsenvaltioille yhteisiä arvoja yhteiskunnassa, jolle on ominaista moniarvoisuus, syrjimättömyys, suvaitsevaisuus, oikeudenmukaisuus, yhteisvastuu sekä naisten ja miesten tasa-arvo. Nämä arvot esitetään myös Euroopan unionin perusoikeuskirjassa, jäljempänä ’perusoikeuskirja’, vahvistettujen oikeuksien, vapauksien ja periaatteiden yhteydessä; perusoikeuskirjalla on sama oikeudellinen arvo kuin perussopimuksilla, kuten SEU-sopimuksen 6 artiklassa todetaan. Erityisesti perusoikeuskirjan 11 artiklassa vahvistetaan sananvapaus ja tiedonvälityksen vapaus ja 13 artiklassa turvataan taiteen ja tieteellisen tutkimuksen vapaus.
Tarkistus 3
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 4 kappale
(4)  Euroopan uudesta kulttuuriohjelmasta annetussa komission tiedonannossa15 esitetään unionin tavoitteet kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla. Sen mukaan tavoitteena on valjastaa kulttuuri ja kulttuurinen monimuotoisuus sosiaalisen yhtenäisyyden ja hyvinvoinnin edistämiseen, edistää kulttuurialan ja luovien toimialojen rajaylittävää ulottuvuutta, tukea niiden kasvumahdollisuuksia, kannustaa kulttuuriin pohjautuvaan luovuuteen koulutuksessa ja innovoinnissa sekä hyödyntää sitä työpaikkojen ja kasvun lisäämisessä ja kansainvälisten kulttuurisuhteiden vahvistamisessa. Luova Eurooppa -ohjelmasta – yhdessä unionin muiden ohjelmien kanssa – olisi tuettava tämän Euroopan uuden kulttuuriohjelman toteuttamista. Tämä on myös kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemisesta ja edistämisestä vuonna 2005 tehdyn UNESCOn yleissopimuksen mukaista. Sopimus tuli voimaan 18 päivänä maaliskuuta 2007 ja unioni on sen sopimuspuoli.
(4)  Euroopan uudesta kulttuuriohjelmasta annetussa komission tiedonannossa15 esitetään unionin tavoitteet kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla. Sen mukaan tavoitteena on valjastaa kulttuuri ja kulttuurinen monimuotoisuus sosiaalisen yhtenäisyyden ja hyvinvoinnin edistämiseen, edistää kulttuurialan ja luovien toimialojen rajaylittävää ulottuvuutta, tukea niiden kasvumahdollisuuksia, kannustaa kulttuuriin pohjautuvaan luovuuteen koulutuksessa ja innovoinnissa sekä hyödyntää sitä työpaikkojen ja kasvun lisäämisessä ja kansainvälisten kulttuurisuhteiden vahvistamisessa. Luova Eurooppa -ohjelmasta – yhdessä unionin muiden ohjelmien kanssa – olisi tuettava tämän Euroopan uuden kulttuuriohjelman toteuttamista, ottaen huomioon, että kulttuurin ja taiteellisen ilmaisun itseisarvo olisi aina turvattava ja sitä olisi edistettävä ja että luova taiteellinen toiminta on yhteistyöhankkeiden keskiössä. Euroopan uuden kulttuuriohjelman toteuttamisen tukeminen on myös kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemisesta ja edistämisestä vuonna 2005 tehdyn UNESCOn yleissopimuksen mukaista. Sopimus tuli voimaan 18 päivänä maaliskuuta 2007 ja unioni on sen sopimuspuoli.
__________________
__________________
15 COM(2018) 267 final.
15 COM(2018) 267 final.
Tarkistus 4
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 4 a kappale (uusi)
(4 a)  Unionin politiikkatoimilla täydennetään jäsenvaltioiden toimia kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla ja tuotetaan näille toimille lisäarvoa. Unionin toimien vaikutusta olisi arvioitava säännöllisesti ottaen huomioon sellaiset laadulliset ja määrälliset indikaattorit, kuten kansalaisille koituvat hyödyt, kansalaisten aktiivinen osallistuminen, unionin taloudelle kasvun ja työpaikkojen muodossa koituvat hyödyt, heijastusvaikutukset muihin talouden aloihin sekä kulttuurialan ja luovien toimialojen toimijoiden taidot ja osaaminen.
Tarkistus 5
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 4 b kappale (uusi)
(4 b)  Euroopan kulttuuriperinnön vaaliminen ja edistäminen ovat ohjelman tavoitteita. Näiden tavoitteiden on myös tunnustettu sisältyvän olennaisesti oikeuteen tuntea kulttuuriperintö ja osallistua kulttuurielämään, joka vahvistetaan 1 päivänä kesäkuuta 2011 voimaan tulleessa Euroopan neuvoston puiteyleissopimuksessa kulttuuriperinnön yhteiskunnallisesta merkityksestä (Faron yleissopimus). Puiteyleissopimuksessa korostetaan kulttuuriperinnön merkitystä rauhanomaisen ja demokraattisen yhteiskunnan rakentamisessa sekä kestävän kehityksen ja kulttuurisen monimuotoisuuden edistämisen prosesseissa.
Tarkistus 6
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 5 kappale
(5)  Euroopan kulttuurisen monimuotoisuuden edistäminen edellyttää, että on olemassa kukoistavia ja joustavia kulttuurialoja ja luovia toimialoja, jotka kykenevät luomaan, tuottamaan ja levittämään teoksiaan suurelle ja monimuotoiselle eurooppalaiselle yleisölle. Tämä laajentaa niiden liiketoimintapotentiaalia ja edistää kestävää kasvua ja työpaikkojen luomista. Lisäksi luovuuden edistämisellä edistetään myös kilpailukykyä ja innovointia teollisissa arvoketjuissa. Hiljattaisesta edistyksestä huolimatta Euroopan kulttuurialan ja luovien toimialojen markkinat ovat edelleen jakautuneet kansallisten ja kielellisten rajojen mukaan, mikä ei anna näille aloille mahdollisuutta hyödyntää täysimääräisesti Euroopan sisämarkkinoita, etenkään digitaalisia sisämarkkinoita.
(5)  Euroopan kulttuurisen monimuotoisuuden ja yhteisten juurten tiedostamisen edistäminen pohjaa taiteellisen ilmaisun vapauteen, taiteilijoiden ja kulttuurialan toimijoiden valmiuksiin ja osaamiseen sekä kukoistaviin ja joustaviin julkisen ja yksityisen sektorin kulttuurialoihin ja luoviin toimialoihin, jotka kykenevät luomaan, innovoimaan, tuottamaan ja levittämään teoksiaan suurelle ja monimuotoiselle eurooppalaiselle yleisölle. Tämä laajentaa niiden liiketoimintapotentiaalia, parantaa luovan sisällön, taiteen tutkimuksen ja luovan toiminnan tulosten saatavuutta ja edistämistä ja edistää kestävää kasvua ja työpaikkojen luomista. Lisäksi luovuuden edistäminen ja uusi tieto lisäävät kilpailukykyä ja saavat aikaan innovointia teollisissa arvoketjuissa. Taide- ja kulttuurikasvatuksessa ja taiteen tutkimuksessa olisi omaksuttava laajempi lähestymistapa, joka pohjautuisi STEM-aineiden (luonnontieteet, teknologia, insinööritieteet ja matematiikka) sijasta STEAM-aineisiin (luonnontieteet, teknologia, insinööritieteet, taiteet ja matematiikka). Hiljattaisesta kääntämisen ja tekstityksen tukemisen alalla tapahtuneesta edistyksestä huolimatta Euroopan kulttuurialan ja luovien toimialojen markkinat ovat edelleen jakautuneet kansallisten ja kielellisten rajojen mukaan. Kulttuurialaa ja luovia toimialoja on mahdollista tukea ponnekkaammin, jotta nämä alat saavat täyden hyödyn sisämarkkinoista ja etenkin digitaalisista sisämarkkinoista, kunnioittaen silti eri markkinoiden erityispiirteitä ja ottaen huomioon teollis- ja tekijänoikeuksien suojan.
Tarkistus 7
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 5 a kappale (uusi)
(5 a)  Digitalisaatio merkitsee ajattelutavan muutosta ja on kulttuurialan ja luovien toimialojen suurimpia haasteita. Digitaalinen innovointi on muuttanut tottumuksia, suhteita ja tuotanto- ja kulutusmalleja sekä yksilön että yhteiskunnan tasolla, ja sen odotetaan vahvistavan luovaa ja kulttuuri-ilmaisua sekä kulttuuriin liittyvää ja luovaa narratiivia niin, että samalla kunnioitetaan kulttuurialan ja luovien toimialojen erityisarvoa digitaalisessa toimintaympäristössä.
Tarkistus 8
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 6 kappale
(6)  Ohjelmassa olisi otettava huomioon kulttuurialan ja luovien toimialojen kaksitahoinen luonne ja tunnustettava yhtäältä kulttuurin itseisarvo ja taiteellinen arvo sekä toisaalta näiden alojen taloudellinen arvo, myös niiden laajempi yhteiskunnallinen vaikutus kasvuun ja kilpailukykyyn sekä luovuuteen ja innovointiin. Tämä edellyttää vahvoja eurooppalaisia kulttuurialoja ja luovia toimialoja, erityisesti elinvoimaista Euroopan audiovisuaalialaa, kun otetaan huomioon sen kyky saavuttaa suuri yleisömäärä ja sen taloudellinen merkitys, myös muiden luovien alojen ja kulttuurimatkailun kannalta. Kilpailu globaaleilla audiovisuaalimarkkinoilla on kuitenkin koventunut entisestään digitaalialan murroksen syventyessä (esim. muutokset median tuotannossa ja käytössä ja globaalien alustojen kasvava asema sisällön jakelussa). Sen vuoksi on tehostettava eurooppalaiselle toimialalle annettavaa tukea.
(6)  Ohjelmassa olisi otettava huomioon kulttuurialan ja luovien toimialojen kaksitahoinen luonne ja tunnustettava yhtäältä kulttuurin itseisarvo ja taiteellinen arvo sekä toisaalta näiden alojen taloudellinen arvo, myös niiden laajempi yhteiskunnallinen vaikutus kasvuun ja kilpailukykyyn, luovuuteen, innovointiin, kulttuurienväliseen vuoropuheluun, sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen ja tiedon tuottamiseen. Tämä edellyttää vahvoja eurooppalaisia kulttuurialoja ja luovia toimialoja sekä voittoa tavoittelevalla että sitä tavoittelemattomalla sektorilla, erityisesti elinvoimaista Euroopan audiovisuaalialaa, kun otetaan huomioon sen kyky saavuttaa suuri yleisömäärä paikallisella, kansallisella ja unionin tasolla ja sen taloudellinen merkitys, myös muiden luovien alojen ja kulttuurimatkailun sekä alueellisen, paikallisen ja kaupunkikehityksen kannalta. Kilpailu globaaleilla audiovisuaalimarkkinoilla on kuitenkin koventunut entisestään digitaalialan murroksen syventyessä (esim. muutokset median tuotannossa ja käytössä ja globaalien alustojen kasvava asema sisällön jakelussa). Sen vuoksi on tehostettava eurooppalaiselle toimialalle annettavaa tukea.
Tarkistus 9
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 6 a kappale (uusi)
(6 a)  Aktiivinen unionin kansalaisuus, yhteiset arvot, luovuus ja innovointi tarvitsevat lujan kasvualustan. Ohjelmasta olisi tuettava elokuvakasvatusta ja audiovisuaalisen kulttuurin tuntemusta, etenkin lasten ja nuorten keskuudessa.
Tarkistus 10
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 7 kappale
(7)  Jotta ohjelma olisi vaikuttava, siinä olisi otettava huomioon eri alojen erityispiirteet, niiden erilaiset kohderyhmät ja niiden erityistarpeet soveltamalla räätälöityjä toimintamalleja audiovisuaalialaan keskittyvässä lohkossa, muihin kulttuurialoihin ja luoviin toimialoihin keskittyvässä lohkossa sekä monialaisessa lohkossa.
(7)  Jotta ohjelma olisi vaikuttava, siinä olisi otettava huomioon eri alojen erityispiirteet ja haasteet, niiden erilaiset kohderyhmät ja niiden erityistarpeet soveltamalla räätälöityjä toimintamalleja audiovisuaalialaan keskittyvässä lohkossa, muihin kulttuurialoihin ja luoviin toimialoihin keskittyvässä lohkossa sekä monialaisessa lohkossa. Ohjelmasta olisi tuettava yhtäläisesti kaikkia kulttuurialoja ja luovia toimialoja yhteisiin tarpeisiin keskittyvien horisontaalisten järjestelmien kautta. Ohjelmassa olisi myös toteutettava tämän asetuksen liitteessä luetellut alakohtaiset toimet pilottihankkeiden, valmistelutoimien ja tutkimusten pohjalta.
Tarkistus 11
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 7 a kappale (uusi)
(7 a)  Musiikin kaikki lajit ja ilmaisumuodot ja erityisesti nykymusiikki ja elävä musiikki ovat tärkeä osa unionin kulttuuriperintöä ja taiteellista ja taloudellista perintöä. Musiikki vaikuttaa myönteisesti sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen, monikulttuuriseen integraatioon ja nuorten sosiaalistumiseen, ja se on tärkeä kulttuurin, muun muassa kulttuurimatkailun, edistämisen väline. Siksi musiikkialan olisi oltava keskeisellä sijalla tämän asetuksen mukaisissa Kulttuuri-lohkon erityistoimissa sekä rahoituksen jakautumisen että toimien kohdentamisen suhteen. Räätälöidyillä ehdotuspyynnöillä ja välineillä olisi pyrittävä lisäämään musiikkialan kilpailukykyä ja ratkaisemaan joitakin alan erityishaasteista.
Tarkistus 12
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 7 b kappale (uusi)
(7 b)  Unionin tukea kansainvälisille kulttuurisuhteille olisi lisättävä. Tällä ohjelmalla olisi pyrittävä edistämään Euroopan uuden kulttuuriohjelman kolmatta strategista tavoitetta valjastamalla kulttuuri ja kulttuurienvälinen vuoropuhelu kestävän sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen käyttövoimaksi. Uusi kulttuuripolitiikka on sekä unionissa että muualla maailmassa kaupunkivetoista. Erilaiset keskittymät, yrityshautomot ja muut luovan toiminnan tilat eri puolilla maailmaa ovat koonneet yhteen suuren määrän luovia yhteisöjä. Unioni voisi merkittävästi edistää kyseisten unionin ja kolmansien maiden yhteisöjen verkostoitumista sekä monialaista yhteistyötä luovan, taiteellisen ja digitaalisen osaamisen laajalla kentällä.
Tarkistus 13
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 8 kappale
(8)  Monialaisessa lohkossa pyritään hyödyntämään yhteistyömahdollisuuksia eri kulttuurialojen ja luovien toimialojen kesken. Yhteisestä monialaisesta lähestymistavasta voidaan saada tietämyksen siirtoon ja hallinnon tehokkuuteen liittyviä etuja.
(8)  Monialaisessa lohkossa pyritään vastaamaan kulttuurialan ja luovien toimialojen yhteisiin haasteisiin ja hyödyntämään mahdollisuudet niiden keskinäiseen yhteistyöhön. Yhteisestä monialaisesta lähestymistavasta voidaan saada tietämyksen siirtoon ja hallinnon tehokkuuteen liittyviä etuja.
Tarkistus 14
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 9 kappale
(9)  Unionin toimia tarvitaan audiovisuaalialalla unionin digitaalisia sisämarkkinoita koskevan politiikan yhteyteen. Tämä koskee erityisesti tekijänoikeuspuitteiden nykyaikaistamista ja lähetystoimintaa harjoittavien organisaatioiden verkkolähetyksiä koskevaa asetusehdotusta16 sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/13/EU muutosehdotusta17. Niillä pyritään vahvistamaan Euroopan audiovisuaalialan toimijoiden valmiuksia rahoittaa, tuottaa ja levittää teoksia, jotka voivat saada riittävää näkyvyyttä eri viestintävälineissä (kuten TV:ssä, elokuvissa tai tilausvideopalvelussa) ja houkuttelevat yleisöä avoimemmilla ja kilpaillummilla markkinoilla Euroopassa ja sen ulkopuolella. Tukea olisi kasvatettava, jotta voidaan puuttua markkinoiden hiljattaiseen kehitykseen ja etenkin globaalien jakelualustojen vahvempaan asemaan verrattuna kansallisiin lähetystoiminnan harjoittajiin, jotka ovat perinteisesti investoineet eurooppalaisten teosten tuotantoon.
(9)  Unionin toimia tarvitaan audiovisuaalialalla unionin digitaalisia sisämarkkinoita koskevan politiikan yhteyteen. Tämä koskee erityisesti tekijänoikeuspuitteiden nykyaikaistamista ja lähetystoimintaa harjoittavien organisaatioiden verkkolähetyksiä koskevaa asetusehdotusta16 sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä (EU) 2018/180817. Niillä pyritään vahvistamaan Euroopan audiovisuaalialan toimijoiden valmiuksia luoda, rahoittaa, tuottaa ja levittää eri formaateissa ja eri viestintävälineissä (kuten TV:ssä, elokuvissa tai tilausvideopalvelussa) teoksia, jotka houkuttelevat yleisöä avoimemmilla ja kilpaillummilla markkinoilla Euroopassa ja sen ulkopuolella. Tukea olisi kasvatettava, jotta voidaan puuttua markkinoiden hiljattaiseen kehitykseen ja etenkin globaalien jakelualustojen vahvempaan asemaan verrattuna kansallisiin lähetystoiminnan harjoittajiin, jotka ovat perinteisesti investoineet eurooppalaisten teosten tuotantoon.
__________________
__________________
16 COM(2016) 594 final
16 COM(2016) 594 final
17 COM(2016) 287 final.
17 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/1808, annettu 14 päivänä marraskuuta 2018, audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoamista koskevien jäsenvaltioiden tiettyjen lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annetun direktiivin 2010/13/EU (audiovisuaalisia mediapalveluja koskeva direktiivi) muuttamisesta vaihtuvien markkinarealiteettien vuoksi (EUVL L 303, 28.11.2018, s. 69).
Tarkistus 15
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 10 kappale
(10)  Luova Eurooppa -ohjelmaan kuuluvat erityistoimet, kuten Euroopan kulttuuriperintötunnus, Euroopan kulttuuriperintöpäivät, eurooppalaiset palkinnot nyky-, rock- ja pop-musiikin, kirjallisuuden, kulttuuriperinnön ja arkkitehtuurin alalla sekä Euroopan kulttuuripääkaupungit, ovat saavuttaneet suoraan miljoonia eurooppalaisia ja osoittaneet eurooppalaisen kulttuuripolitiikan sosiaaliset ja taloudelliset edut, minkä vuoksi niitä olisi jatkettava ja mahdollisuuksien mukaan laajennettava.
(10)  Luova Eurooppa -ohjelmaan kuuluvat erityistoimet, kuten Euroopan kulttuuriperintötunnus, Euroopan kulttuuriperintöpäivät, eurooppalaiset palkinnot nyky-, rock- ja pop-musiikin, kirjallisuuden, kulttuuriperinnön ja arkkitehtuurin alalla sekä Euroopan kulttuuripääkaupungit, ovat saavuttaneet suoraan miljoonia eurooppalaisia ja osoittaneet eurooppalaisen kulttuuripolitiikan sosiaaliset ja taloudelliset edut, minkä vuoksi niitä olisi jatkettava ja mahdollisuuksien mukaan laajennettava. Ohjelmasta olisi tuettava Euroopan kulttuuriperintötunnuksen saaneiden kohteiden verkostoitumistoimia.
Tarkistus 16
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 10 a kappale (uusi)
(10 a)  Asetukseen (EU) N:o 1295/2013 perustuva Luova Eurooppa -ohjelma on antanut kipinän innovatiivisiin ja onnistuneisiin hankkeisiin, joissa on kehitetty hyviä toimintatapoja Euroopan valtioiden välistä luovien toimialojen ja kulttuurialan yhteistyötä varten. Tämä on puolestaan tuonut Euroopan kulttuurista monimuotoisuutta paremmin yleisön saataville ja vahvistanut eurooppalaisen kulttuuripolitiikan sosiaalisia ja taloudellisia hyötyjä. Toiminnan tehostamiseksi tällaisia menestystarinoita olisi korostettava ja mahdollisuuksien mukaan levitettävä laajemmalle.
Tarkistus 17
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 10 b kappale (uusi)
(10 b)  Kulttuurialan ja luovien toimialojen kaikkien tasojen toimijoiden olisi osallistuttava aktiivisesti ohjelman tavoitteiden saavuttamiseen ja sen kehittämiseen. Koska kokeilu, jossa sidosryhmät osallistuivat virallisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä (EU) 2017/8641 a perustetun kulttuuriperinnön eurooppalaisen teemavuoden osallistavaan hallintomalliin, osoitti tämän tehokkaaksi kulttuurin valtavirtaistamisen keinoksi, kyseistä mallia olisi hyvä soveltaa myös tähän ohjelmaan. Osallistavan hallinnon malliin olisi sisällyttävä monialainen lähestymistapa, jotta voidaan luoda synergiavaikutuksia kulttuuriin ja luovuuteen liittyvien unionin eri ohjelmien ja aloitteiden kanssa.
___________________
1 a   Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös (EU) 2017/864, annettu 17 päivänä toukokuuta 2017, kulttuuriperinnön eurooppalaisesta teemavuodesta (2018) (EUVL L 131, 20.5.2017, s. 1).
Tarkistus 18
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 10 c kappale (uusi)
(10 c)  Ohjelman erityistoimiin olisi sisällytettävä monialainen lippulaivatoimi, jolla eurooppalaista luovaa toimintaa ja kulttuurista monimuotoisuutta esiteltäisiin jäsenvaltioille ja kolmansille maille. Toimessa olisi painotettava eurooppalaisen kulttuuriin pohjautuvan luovan toiminnan erinomaisia tuloksia laajemmin kansantaloudessa monialaisen innovoinnin edistäjänä myöntämällä asiaan liittyvä erityispalkinto.
Tarkistus 19
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 11 kappale
(11)  Kulttuuri on avainasemassa osallisuutta ja yhteenkuuluvuutta edistävien yhteisöjen vahvistamisessa. Maahanmuuttopaineiden ympäristössä kulttuurilla on merkittävä rooli maahanmuuttajien integroimisessa: sen kautta voidaan lisätä yhteenkuuluvuuden tunnetta vastaanottavaan yhteiskuntaan ja kehittää hyviä suhteita maahanmuuttajien ja uusien yhteisöjen välille.
(11)  Kulttuuri on avainasemassa osallisuutta ja yhteenkuuluvuutta edistävien ja ajattelevien yhteisöjen vahvistamisessa, alueiden elvyttämisessä ja sellaisten ihmisten sosiaalisen osallisuuden edistämisessä, jotka ovat taustansa vuoksi muita heikommassa asemassa. Maahanmuuttokysymysten ja kotouttamishaasteiden kontekstissa kulttuuri on keskeisessä osassa, kun pyritään luomaan osallistavia tiloja kulttuurienvälistä vuoropuhelua ja maahanmuuttajien ja pakolaisten kotouttamista varten, jotta he voivat tuntea kuuluvansa vastaanottavaan yhteiskuntaan, sekä kehittämään hyviä suhteita maahanmuuttajien ja uusien yhteisöjen välille.
Tarkistus 20
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 11 a kappale (uusi)
(11 a)  Kulttuuri turvaa kestävyyden taloudelliselta, sosiaaliselta ja ympäristön kannalta ja vaalii sitä. Siksi sen pitäisi olla politiikan kehittämisstrategioiden keskiössä. Kulttuurin osuutta koko yhteiskunnan hyvinvointiin olisi tuotava esiin. Davosissa 22 päivänä tammikuuta 2018 annetussa julistuksessa ”Towards a high-quality Baukultur for Europe” pidettiin tarpeellisena ryhtyä toimiin uuden integroidun lähestymistavan omaksumiseksi sellaisen laadukkaan rakennetun ympäristön muokkaamiseen, joka pohjaa kulttuuriin, lujittaa sosiaalista yhteenkuuluvuutta, takaa ympäristön kestävyyden ja edistää koko väestön terveyttä ja hyvinvointia. Kyseisessä lähestymistavassa ei pitäisi keskittyä vain kaupunkialueisiin vaan ensi sijassa reuna-alueiden, syrjäseutujen ja maaseutualueiden yhteenliitettävyyteen. Baukultur-käsite pitää sisällään kaikki tekijät, jotka vaikuttavat suoraan kansalaisten ja yhteisöjen elämänlaatuun ja hyvin konkreettisella tavalla edistävät osallisuutta, yhteenkuuluvuutta ja kestävyyttä.
Tarkistus 21
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 11 b kappale (uusi)
(11 b)  On ensisijaisen tärkeää, että kulttuuri, mukaan lukien kulttuuri- ja audiovisuaalialan hyödykkeet ja palvelut, tuodaan paremmin vammaisten henkilöiden saataville, jotta he voisivat toteuttaa itseään kaikin puolin ja osallistua aktiivisesti ja jotta voidaan edistää aidosti osallistavaa, solidaarisuuteen perustuvaa yhteiskuntaa. Ohjelman olisi siksi edistettävä ja lisättävä kulttuurielämään osallistumista kautta unionin, etenkin kun kyseessä ovat vammaiset henkilöt, taustansa vuoksi muita heikommassa asemassa olevat henkilöt sekä maaseudun ja syrjäseutujen asukkaat.
Tarkistus 22
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 12 kappale
(12)  Taiteellinen vapaus on keskeisen tärkeää elinvoimaiselle kulttuurialalle ja luoville aloille, mukaan luettuna uutismedia-ala. Ohjelmalla olisi edistettävä audiovisuaalialan ja julkaisualan välistä toimintaa ja yhteistyötä, jotta saataisiin aikaan moniarvoinen mediatoimintaympäristö.
(12)  Taiteellisen ja kulttuuri-ilmaisun vapaus, sananvapaus ja tiedotusvälineiden moniarvoisuus ovat keskeisen tärkeitä elinvoimaiselle kulttuurialalle ja luoville aloille sekä uutismedia-alalle. Ohjelmalla olisi edistettävä audiovisuaalialan ja julkaisualan välisiä vaikutuksia ja yhteistyötä, jotta voidaan edistää moniarvoista ja riippumatonta mediatoimintaympäristöä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/13/EU1 a mukaisesti. Ohjelmasta olisi tuettava uusia media-alan ammattilaisia ja edistettävä kansalaisten ja erityisesti nuorten kriittisen ajattelun kehittymistä medialukutaitoa parantamalla.
__________________
1 a   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/13/EU, annettu 10 päivänä maaliskuuta 2010, audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoamista koskevien jäsenvaltioiden tiettyjen lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta (audiovisuaalisia mediapalveluja koskeva direktiivi) (EUVL L 95, 15.4.2010, s. 1).
Tarkistus 23
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 12 a kappale (uusi)
(12 a)  Taiteilijoiden ja kulttuurialan työntekijöiden liikkuvuus taitojen kehittämisen, oppimisen, kulttuuritietoisuuden, teosten yhteisen luomisen, yhteistuotantojen, taideteosten levityksen ja jakelun sekä kansainvälisille messuille, festivaaleille ja vastaaviin tapahtumiin osallistumisen muodossa on olennainen perusedellytys, jotta voidaan tiivistää unionin kulttuurialan ja luovien toimielojen yhteyksiä ja tehdä niistä vahvempia ja kestävämpiä. Tällaista liikkuvuutta rajoittavat usein oikeudellisen aseman puuttuminen, vaikeudet viisumin saannissa ja oleskeluluvan kesto, kaksinkertaisen verotuksen riski sekä sosiaaliturvan epävarmuus ja epävakaus.
Tarkistus 24
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 13 kappale
(13)  Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 8 ja 10 artiklan mukaisesti ohjelmalla olisi kaikissa sen toimissa tuettava sukupuolten tasa-arvonäkökohtien ja syrjimättömyyttä koskevien tavoitteiden huomioon ottamista ja olisi tarpeen mukaan määritettävä asianmukaiset sukupuolten tasapuolista edustusta koskevat kriteerit.
(13)  Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 8 ja 10 artiklan mukaisesti ohjelmalla olisi kaikissa sen toimissa tuettava sukupuolten tasa-arvonäkökohtien ja syrjimättömyyttä koskevien tavoitteiden huomioon ottamista ja olisi tarpeen mukaan määritettävä asianmukaiset sukupuolten tasapuolista edustusta ja monimuotoisuutta koskevat kriteerit. Ohjelmassa olisi pyrittävä varmistamaan, että ohjelmaan ja sen nojalla toteutettaviin hankkeisiin osallistuminen on mahdollista eurooppalaisen yhteiskunnan moninaisille ryhmille ja että se heijastaa tätä moninaisuutta. Ohjelman mukaisesti toteutettavia toimia olisi seurattava ja niistä olisi raportoitava, jotta varmistetaan ohjelman tuloksellisuus tältä osin ja annetaan päättäjille mahdollisuus tehdä laajempaan tietoon perustuvia päätöksiä tulevista ohjelmista.
Tarkistus 25
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 13 a kappale (uusi)
(13 a)  Naiset ovat hyvin edustettuina taiteen ja kulttuurin kentällä unionissa paitsi kirjailijoina, ammattilaisina ja opettajina myös yleisönä ja yhä enemmän kulttuurin kuluttajina. Eri tutkimusten ja selvitysten – kuten elokuvaohjaajien European Women’s Audiovisual Network -verkoston tutkimuksen ja musiikkialan We Must -hankkeen – mukaan miesten ja naisten palkoissa on eroja, ja naisilla on heikommat edellytykset saada teoksensa tehtyä ja päästä päätöksentekoasemiin kulttuuri- ja taidealan tai luovien alojen laitoksissa. Siksi olisi tuotava esiin lahjakkaita naisia ja levitettävä heidän teoksiaan, jotta voidaan tukea naisten taitelijauraa.
Tarkistus 26
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 14 a kappale (uusi)
(14 a)  Kulttuuriperinnön eurooppalaisesta teemavuodesta 2018 tehtyjen johtopäätösten mukaisesti ohjelman olisi lisättävä alan valmiuksia yhteistyöhön ja edunvalvontaan tukemalla kulttuuriperinnön eurooppalaisen teemavuoden 2018 tuloksiin liittyviä toimia ja arvioimalla kyseisiä tuloksia. Tässä yhteydessä olisi kiinnitettävä huomiota kulttuuriministerien neuvoston marraskuussa 2018 antamaan lausumaan ja 7 päivänä joulukuuta 2018 pidetyssä neuvoston päätöstilaisuudessa annettuihin lausumiin. Ohjelmalla olisi edistettävä Euroopan kulttuuriperinnön kestävää pitkän aikavälin säilyttämistä toteuttamalla toimia kulttuuriperinnön entistämiseen liittyvien perinteisten ammattien taitajien ja käsityöläisten tukemiseksi.
Tarkistus 27
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 15 kappale
(15)  Asiaa koskevissa toimintalinjoissa ja välineissä olisi 22 päivänä heinäkuuta 2014 annetun komission tiedonannon ”Tavoitteena kulttuuriperintöä koskeva yhdennetty lähestymistapa Euroopassa”19 mukaisesti hyödynnettävä paremmin Euroopan kulttuuriperinnön kestävää, pitkän aikavälin arvoa ja laadittava yhtenäisempi lähestymistapa kulttuuriperinnön säilyttämiseen, arvon lisäämiseen ja tukemiseen.
(15)  Asiaa koskevissa toimintalinjoissa ja välineissä olisi 22 päivänä heinäkuuta 2014 annetun komission tiedonannon ”Tavoitteena kulttuuriperintöä koskeva yhdennetty lähestymistapa Euroopassa” mukaisesti hyödynnettävä paremmin Euroopan historiallisen, nykyisen, aineellisen, aineettoman ja digitaalisen kulttuuriperinnön kestävää, pitkän aikavälin arvoa ja laadittava yhtenäisempi lähestymistapa kulttuuriperinnön säilyttämiseen, entistämiseen, mukautuvaan uudelleenkäyttöön, levittämiseen, arvon lisäämiseen ja tukemiseen tukemalla ammatillisen tietämyksen laadukasta ja koordinoitua jakamista, yhteisten tiukkojen laatuvaatimusten kehittämistä alalle ja alan ammattilaisten liikkuvuutta. Kulttuuriperintö on olennainen osa unionin yhteenkuuluvuutta, ja se lujittaa perinteiden ja innovoinnin välistä yhteyttä. Kulttuuriperinnön säilyttämisen ja taiteilijoiden, luovan työn tekijöiden ja käsityöläisten tukemisen olisi oltava ohjelman ensisijainen tavoite.
__________________
__________________
19 COM(2014) 477 final.
19 COM(2014) 477 final.
Tarkistus 28
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 15 a kappale (uusi)
(15 a)  Ohjelmalla olisi lisättävä kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden sitoutumista ja osallistumista kulttuuri- ja yhteiskuntaelämään, edistettävä kulttuurikasvatusta ja tuotava kulttuurin tuntemus ja kulttuuriperintö yleisesti saataville. Ohjelmalla olisi lisäksi vaalittava luovan toiminnan ja säilyttämistoimien laatua ja innovointia myös luomalla synergiavaikutuksia kulttuurin, taiteiden, tieteen, tutkimuksen ja teknologian kesken.
Tarkistus 29
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 16 a kappale (uusi)
(16 a)  Kuten kulttuurialaa ja luovia toimialoja koskevasta EU:n johdonmukaisesta politiikasta 13 päivänä joulukuuta 2016 annetussa Euroopan parlamentin päätöslauselmassa todetaan, kulttuurialan ja luovien toimialojen tukemisen olisi oltava monialaista. Ohjelman kaikkien hankkeiden olisi oltava integroituja, jotta voidaan tukea uusia liiketoimintamalleja ja taitoja ja toisaalta perinteistä taitotietoa sekä muuntaa luovat ja monialaiset ratkaisut taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti arvokkaiksi tuloksiksi. Unionin politiikkatoimien mahdolliset synergiavaikutukset olisi hyödynnettävä täysin, jotta voidaan käyttää tehokkaasti rahoitusta, jota on saatavissa unionin ohjelmista, kuten Horisontti Eurooppa, Verkkojen Eurooppa, Erasmus+, EaSI ja InvestEU.
Tarkistus 30
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 18 kappale
(18)  Kolmannet maat, jotka ovat Euroopan talousalueen (ETA) jäseniä, voivat osallistua unionin ohjelmiin ETA-sopimukseen perustuvan yhteistyön puitteissa; ETA-sopimuksessa määrätään ohjelmien toteuttamisesta kyseisen sopimuksen mukaisesti tehtävällä päätöksellä. Myös kolmannet maat voivat osallistua muiden säädösten nojalla. Tässä asetuksessa olisi säädettävä tarvittavien valtuuksien myöntämisestä toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle, Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF) ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle, jotta ne voivat käyttää toimivaltaansa kattavasti.
(18)  Kolmannet maat, jotka ovat Euroopan talousalueen (ETA) jäseniä, voivat osallistua unionin ohjelmiin ETA-sopimukseen perustuvan yhteistyön puitteissa; ETA-sopimuksessa määrätään ohjelmien toteuttamisesta kyseisen sopimuksen mukaisesti tehtävällä päätöksellä. Myös kolmannet maat voivat osallistua muiden säädösten nojalla. Tässä asetuksessa olisi säädettävä tarvittavien valtuuksien myöntämisestä toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle, Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF) ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle, jotta ne voivat käyttää toimivaltaansa kattavasti. Kolmansien maiden rahoitusosuuksista ohjelmaan olisi raportoitava vuosittain budjettivallan käyttäjälle.
Tarkistus 31
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 22 kappale
(22)  Euroopan elokuva-akatemia on perustamisestaan lähtien rakentanut ainutlaatuista asiantuntemusta ja saavuttanut ainutlaatuisen aseman, josta käsin se voi luoda Euroopan laajuisen filmintekijöiden ja alan ammattihenkilöiden yhteisön, jotta voidaan edistää ja levittää eurooppalaisia elokuvia kansallisten rajojen yli ja saada aikaan aidosti eurooppalaisia yleisöjä. Sille olisi sen vuoksi voitava myöntää suoraa unionin tukea.
(22)  Euroopan elokuva-akatemia on perustamisestaan lähtien osallistunut erikoisasiantuntemustaan ja ainutlaatuista asemaansa hyödyntäen Euroopan laajuisen filmintekijöiden ja alan ammattihenkilöiden yhteisön kehittämiseen, jotta voidaan edistää ja levittää eurooppalaisia elokuvia kansallisten rajojen yli ja vaikuttaa kaikenikäisistä katsojista muodostuvan kansainvälisen yleisön kehittymiseen. Sille olisi sen vuoksi voitava poikkeuksellisesti myöntää suoraa unionin tukea, joka liittyy sen Euroopan parlamentin kanssa LUX-elokuvapalkinnon järjestämiseksi tekemään yhteistyöhön. Suoran tuen ehtona olisi kuitenkin oltava erityisiä tehtäviä ja tavoitteita sisältävän yhteistyösopimuksen neuvotteleminen näiden kahden osapuolen välillä, ja suoraa tukea olisi voitava antaa vasta, kun sopimus on tehty. Tämä ei estä Euroopan elokuva-akatemiaa hakemasta rahoitusta muille aloitteille ja hankkeille ohjelman eri lohkoista.
Tarkistus 32
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 23 kappale
(23)  Euroopan unionin nuoriso-orkesteri on perustamisestaan lähtien rakentanut ainutlaatuista asiantuntemusta ja edistänyt kulttuurienvälistä vuoropuhelua, keskinäistä kunnioitusta ja ymmärtämystä kulttuurin kautta. Euroopan unionin nuoriso-orkesteri on erityinen, koska se on kulttuurirajat ylittävä eurooppalainen orkesteri ja koostuu nuorista muusikoista, jotka on valittu vaativien taiteellisten kriteerien mukaisesti kaikissa jäsenvaltioissa vuosittain järjestettävän tiukan koe-esiintymisen perusteella. Sille olisi sen vuoksi voitava myöntää suoraa unionin tukea.
(23)  Euroopan unionin nuoriso-orkesteri on perustamisestaan lähtien rakentanut ainutlaatuista asiantuntemusta ja edistänyt Euroopan rikasta musiikkiperintöä, musiikin saatavuutta ja kulttuurienvälistä vuoropuhelua sekä keskinäistä kunnioitusta ja ymmärtämystä kulttuurin kautta. Se on myös vahvistanut nuorten muusikoiden ammattitaitoa ja antanut heille taitoja, joita tarvitaan uraan kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla. Jäsenvaltiot ja unionin toimielimet, muun muassa komission puheenjohtajat ja Euroopan parlamentin puhemiehet eri aikoina, ovat tunnustaneet Euroopan unionin nuoriso-orkesterin panoksen. Euroopan unionin nuoriso-orkesteri on erityinen, koska se on kulttuurirajat ylittävä eurooppalainen orkesteri ja koostuu nuorista muusikoista, jotka on valittu vaativien taiteellisten kriteerien mukaisesti kaikissa jäsenvaltioissa vuosittain järjestettävän tiukan ja avoimen koe-esiintymisen perusteella. Sille olisi sen vuoksi voitava poikkeuksellisesti myöntää suoraa unionin tukea komission vahvistamien ja säännöllisesti arvioimien erityisten tehtävien ja tavoitteiden pohjalta. Tukea saadakseen Euroopan unionin nuoriso-orkesterin olisi lisättävä näkyvyyttään, pyrittävä saavuttamaan orkesterin muusikoiden tasapainoisempi edustus kaikista jäsenvaltiosta ja monipuolistettava tulojaan hakemalla aktiivisesti muuta rahoitustukea kuin unionin rahoitusta.
Tarkistus 33
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 26 kappale
(26)  Taloudellista tukea olisi käytettävä toimiin, joilla puututaan oikeasuhteisesti markkinoiden toimintapuutteisiin tai optimaalista heikompiin investointitilanteisiin, eikä toimien pitäisi olla päällekkäisiä yksityisen rahoituksen kanssa tai syrjäyttää sitä taikka vääristää kilpailua sisämarkkinoilla. Toimilla olisi saatava aikaan selvä Euroopan tason lisäarvo.
(26)  Taloudellista tukea olisi käytettävä toimiin, joilla puututaan oikeasuhteisesti markkinoiden toimintapuutteisiin tai optimaalista heikompiin investointitilanteisiin, eikä toimien pitäisi olla päällekkäisiä yksityisen rahoituksen kanssa tai syrjäyttää sitä taikka vääristää kilpailua sisämarkkinoilla. Toimilla olisi saatava aikaan selvä Euroopan tason lisäarvo, ja niiden olisi sovelluttava hyvin hankkeisiin, joita niillä tuetaan. Ohjelmassa olisi otettava huomioon paitsi hankkeiden taloudellinen arvo myös niiden kulttuurinen ja luova ulottuvuus sekä asianomaisten alojen erityispiirteet.
Tarkistus 34
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 26 a kappale (uusi)
(26 a)  Asetuksella …/…[naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön väline]1 a ja asetuksella …/… [IPA III]1 b perustetuista ohjelmista saatavaa rahoitusta olisi myös käytettävä hankkeiden rahoittamiseen tämän ohjelman kansainvälisen ulottuvuuden mukaisesti. Nämä toimet olisi toteutettava tämän asetuksen mukaisesti.
__________________
1 a 2018/0243(COD).
1 b 2018/0247(COD).
Tarkistus 35
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 27 kappale
(27)  Yksi kulttuurialan ja luovien toimialojen suurimmista haasteista on rahoituksen saaminen, jotta niillä olisi mahdollisuus kasvattaa toimintaansa, pitää yllä tai lisätä kilpailukykyään tai kansainvälistää toimintaansa. Tämän ohjelman poliittisia tavoitteita olisi käsiteltävä myös InvestEU-rahaston asianomaisen politiikanalan ikkunoihin kuuluvilla rahoitusvälineillä ja talousarviotakuulla.
(27)  Kulttuuriala ja luovat toimialat ovat innovatiivisia, selviytymiskykyisiä ja kasvavia unionin talouden aloja, jotka tuottavat henkisestä omaisuudesta ja yksilöllisestä luovuudesta taloudellista arvoa ja kulttuuriarvoa. Näiden alojen pirstoutuneisuus ja niiden omaisuuserien aineeton luonne kuitenkin rajoittavat niiden mahdollisuuksia saada yksityistä rahoitusta. Yksi kulttuurialan ja luovien toimialojen suurimmista haasteista on parantaa mahdollisuuksiaan saada rahoitusta, mikä on välttämätöntä niiden toiminnan kasvattamisen ja kansainvälisen tason kilpailukyvyn ylläpitämisen tai lisäämisen kannalta. Tämän ohjelman poliittisia tavoitteita olisi käsiteltävä myös InvestEU-rahaston asianomaisen politiikanalan ikkunoihin kuuluvilla, erityisesti pk-yrityksille tarkoitetuilla rahoitusvälineillä ja talousarviotakuulla noudattaen toimintatapoja, jotka on kehitetty asetuksella (EU) N:o 1295/2013 perustetun kulttuurialan ja luovien alojen lainantakausvälineen puitteissa.
Tarkistus 36
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 28 kappale
(28)  Kun otetaan huomioon tekninen asiantuntemus, jota vaaditaan ohjelman erityistoimiin liittyvien ehdotusten arvioimiseen, olisi säädettävä, että arviointikomiteat voivat tarpeen mukaan koostua ulkopuolisista asiantuntijoista.
(28)  Hankkeen vaikuttavuuden, laadukkuuden ja toteutuksen tehokkuuden olisi oltava tärkeimmät hankkeen valinnassa käytettävät arviointikriteerit. Kun otetaan huomioon tekninen asiantuntemus, jota vaaditaan ohjelman erityistoimiin liittyvien ehdotusten arvioimiseen, olisi säädettävä, että arviointikomiteat voivat tarpeen mukaan koostua ulkopuolisista asiantuntijoista, joilla olisi oltava arvioitavaan soveltamisalaan liittyvä ammatillinen tausta ja alan hallintokokemusta. Tarvittaessa olisi otettava huomioon tarve varmistaa yleinen johdonmukaisuus yleisön osallistamista ja monimuotoisuutta koskevien tavoitteiden kanssa.
Tarkistus 37
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 29 kappale
(29)  Ohjelmaan olisi sisällyttävä realistinen ja hallinnoitavissa oleva tulosindikaattoreiden järjestelmä, joka liittyy sen toimiin ja jolla seurataan tuloksia jatkuvasti. Tämän seurannan sekä ohjelmaan ja sen toimiin liittyvien tiedotus- ja viestintätoimien olisi pohjauduttava ohjelman kolmeen lohkoon.
(29)  Ohjelmaan olisi sisällyttävä realistinen ja hallinnoitavissa oleva määrällisten ja laadullisten tulosindikaattoreiden järjestelmä, joka liittyy sen toimiin ja jolla seurataan tuloksia jatkuvasti, ottaen huomioon taide- ja kulttuurialan sekä luovien toimialojen itseisarvo. Tällaiset tulosindikaattorit olisi kehitettävä sidosryhmien kanssa. Tämän seurannan sekä ohjelmaan ja sen toimiin liittyvien tiedotus- ja viestintätoimien olisi pohjauduttava ohjelman kolmeen lohkoon. Lohkoissa olisi otettava huomioon yksi tai useampi määrällinen ja laadullinen indikaattori. Indikaattoreita olisi arvioitava tämän asetuksen mukaisesti.
Tarkistus 38
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 29 a kappale (uusi)
(29 a)  Koska tietojen löytäminen, analysointi ja mukauttaminen, kulttuuripoliittisten toimien vaikutuksen mittaaminen ja indikaattoreiden määrittäminen on monimutkaista ja vaikeaa, komission olisi tiivistettävä yksiköidensä, kuten yhteisen tutkimuskeskuksen ja Eurostatin, yhteistyötä, jotta kerättäisiin asianmukaisia tilastotietoja. Komission olisi tehtävä yhteistyötä unionin huippuosaamiskeskusten, kansallisten tilastolaitosten ja Euroopan kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla merkityksellisten organisaatioiden kanssa sekä oltava yhteistoiminnassa Euroopan neuvoston, Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) ja Unescon kanssa.
Tarkistus 39
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 32 kappale
(32)  Tämän asetuksen mukaisen rahoituksen muodot ja toteutusmenetelmät olisi valittava sen perusteella, miten hyvin niillä saavutetaan toimien erityistavoitteet ja saavutetaan tuloksia, kun otetaan huomioon erityisesti tarkastusten kustannukset, hallinnollinen rasitus ja oletettu noudattamatta jättämisen riski. Tässä olisi harkittava kertakorvausten, kiinteiden määrien ja yksikkökustannusten käyttämistä sekä varainhoitoasetuksen 125 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun rahoituksen, joka ei perustu toimien kustannuksiin, käyttämistä.
(32)  Tämän asetuksen mukaisen rahoituksen muodot ja toteutusmenetelmät olisi valittava käyttäen perusteena hankkeen toteuttajan kykyä saavuttaa toimien erityistavoitteet ja tuottaa tuloksia, kun otetaan huomioon erityisesti hankkeen toteuttajan ja itse hankkeen koko, tarkastusten kustannukset, hallinnollinen rasitus ja oletettu noudattamatta jättämisen riski. Tässä olisi harkittava kertakorvausten, kiinteiden määrien ja yksikkökustannusten käyttämistä sekä varainhoitoasetuksen 125 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun rahoituksen, joka ei perustu toimien kustannuksiin, käyttämistä.
Tarkistus 40
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 33 a kappale (uusi)
(33 a)  Jotta unionin rahastojen ja suoraan hallinnoitavien välineiden välillä saataisiin aikaan mahdollisimman paljon synergiavaikutuksia, olisi helpotettava tuen myöntämistä toimiin, jotka ovat jo saaneet huippuosaamismerkin.
Tarkistus 41
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 34 kappale
(34)  Merentakaisiin maihin ja merentakaisille alueille sijoittautuneet henkilöt ja yhteisöt voivat neuvoston päätöksen 2013/755/EU28 94 artiklan nojalla saada rahoitusta ohjelman sääntöjen ja tavoitteiden sekä sellaisten mahdollisten järjestelyjen mukaisesti, joita sovelletaan siihen jäsenvaltioon, johon kyseinen merentakainen maa tai alue on sidoksissa.
(34)  Merentakaisiin maihin ja merentakaisille alueille sijoittautuneet henkilöt ja yhteisöt voivat neuvoston päätöksen 2013/755/EU28 94 artiklan nojalla saada rahoitusta ohjelman sääntöjen ja tavoitteiden sekä sellaisten mahdollisten järjestelyjen mukaisesti, joita sovelletaan siihen jäsenvaltioon, johon kyseinen merentakainen maa tai alue on sidoksissa. Kyseisten maiden tai alueiden syrjäisyydestä johtuvat rajoitteet olisi otettava huomioon ohjelmaa toteutettaessa ja niiden käytännön osallistumista ohjelmaan olisi seurattava ja arvioitava säännöllisesti.
__________________
__________________
28 Neuvoston päätös 2013/755/EU, annettu 25 päivänä marraskuuta 2013, merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan unioniin (MMA-assosiaatiopäätös) (EUVL L 344, 19.12.2013, s. 1).
28 Neuvoston päätös 2013/755/EU, annettu 25 päivänä marraskuuta 2013, merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan unioniin (MMA-assosiaatiopäätös) (EUVL L 344, 19.12.2013, s. 1).
Tarkistus 42
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 34 a kappale (uusi)
(34 a)  SEUT-sopimuksen 349 artiklan mukaisesti olisi toteutettava toimenpiteitä, joilla lisätään syrjäisimpien alueiden osallistumista kaikkiin toimiin. Näiden alueiden taiteilijoiden ja heidän teostensa liikkuvuutta olisi edistettävä vaihto-ohjelmilla ja näillä alueilla, niiden naapurimaissa ja kolmansissa maissa asuvien ihmisten ja toimivien organisaatioiden välistä yhteistyötä olisi edistettävä. Näin ihmiset voisivat hyötyä yhtäläisesti kulttuurialan ja luovien toimialojen tarjoamista kilpailueduista, etenkin talouskasvusta ja työllisyysvaikutuksista. Tällaisia toimenpiteitä olisi seurattava ja arvioitava säännöllisesti.
Tarkistus 43
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 36 kappale
(36)  Ohjelman jouhevan toteuttamisen varmistamiseksi avustuksensaajalle ennen avustushakemuksen jättämistä aiheutuneita kustannuksia, erityisesti teollis- ja tekijänoikeuksiin liittyviä kustannuksia, voidaan pitää avustuskelpoisina, kunhan ne liittyvät suoraan tuettujen toimien toteutukseen.
(36)  Jotta voidaan varmistaa ohjelmasta annettavan rahoituksen jatkuvuus ja paikata avustuksensaajien yhä useammin kohtaama rahoitusvaje, avustuksensaajalle ennen avustushakemuksen jättämistä aiheutuneita kustannuksia, erityisesti teollis- ja tekijänoikeuksiin liittyviä kustannuksia, olisi pidettävä avustuskelpoisina, kunhan ne liittyvät suoraan tuettujen toimien toteutukseen.
Tarkistus 44
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 38 kappale
(38)  Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa työohjelman hyväksymistä varten. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti. On tarpeen varmistaa edeltävän ohjelman asianmukainen saattaminen päätökseen, erityisesti monivuotisten hallinnointijärjestelyjen, esimerkiksi teknisen ja hallinnollisen avun rahoituksen, jatkuminen. Teknisellä ja hallinnollisella avulla olisi tarvittaessa varmistettava [1 päivästä tammikuuta 2021] alkaen niiden toimien hallinto, joita ei ole edellisen ohjelman puitteissa [31 päivään joulukuuta 2020] mennessä vielä saatettu loppuun.
(38)  Komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä SEUT-sopimuksen 290 artiklan mukaisesti työohjelmien hyväksymiseksi. On tarpeen varmistaa edeltävän ohjelman asianmukainen saattaminen päätökseen, erityisesti monivuotisten hallinnointijärjestelyjen, esimerkiksi teknisen ja hallinnollisen avun rahoituksen, jatkuminen. Teknisellä ja hallinnollisella avulla olisi tarvittaessa varmistettava [1 päivästä tammikuuta 2021] alkaen niiden toimien hallinto, joita ei ole edellisen ohjelman puitteissa [31 päivään joulukuuta 2020] mennessä vielä saatettu loppuun.
___________________________
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).
Tarkistus 45
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 38 a kappale (uusi)
(38 a)  Jotta voidaan taata ohjelman tehokas ja vaikuttava toteutus, komission olisi varmistettava, ettei hakijoille aiheuteta tarpeetonta byrokratiaa hakemusvaiheessa eikä hakemusten käsittelyvaiheessa.
Tarkistus 46
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 38 b kappale
(38 b)  Kulttuurialan ja luovien toimialojen erityispiirteiden vuoksi erityistä huomiota olisi kiinnitettävä pienimuotoisiin hankkeisiin ja niistä saatavaan lisäarvoon.
Tarkistus 47
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
(2)  ’kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla’ kaikkia aloja, joiden toiminta perustuu kulttuuriarvoihin tai taiteelliseen ja muuhun yksilölliseen ja kollektiiviseen luovaan ilmaisuun. Tällaiseen toimintaan voi sisältyä sellaisten tavaroiden ja palvelujen kehittäminen, luominen, tuotanto, levittäminen ja säilyttäminen, joihin sisältyy kulttuuri-ilmaisuja taikka taiteellista tai muuta luovaa ilmaisua, sekä tähän liittyvä toiminta, kuten koulutus tai johtaminen. Niillä on potentiaalia synnyttää innovointia ja työpaikkoja, erityisesti henkiseen omaisuuteen liittyen. Näihin aloihin kuuluvat arkkitehtuuri, arkistot, kirjastot ja museot, taidekäsityö, audiovisuaaliala (mukaan lukien elokuva, televisio, videopelit ja multimedia), aineellinen ja aineeton kulttuuriperintö, muotoilu (mukaan luettuna muotisuunnittelu), festivaalit, musiikki, kirjallisuus, esittävät taiteet, kirjat ja julkaisutoiminta, radio ja kuvataiteet;
(2)  ’kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla’ kaikkia aloja, joiden toiminta perustuu kulttuuriarvoihin tai taiteelliseen ja muuhun yksilölliseen ja kollektiiviseen luovaan ilmaisuun tai käytäntöön, riippumatta siitä, onko toiminta markkinasuuntautunutta vai ei. Tällaiseen toimintaan voi sisältyä sellaisten käytäntöjen, tavaroiden ja palvelujen kehittäminen, luominen, tuotanto, levittäminen ja säilyttäminen, joihin sisältyy kulttuuri-ilmaisuja taikka taiteellista tai muuta luovaa ilmaisua, sekä tähän liittyvä toiminta, kuten koulutus tai johtaminen. Monilla niistä on potentiaalia synnyttää innovointia ja työpaikkoja, erityisesti henkiseen omaisuuteen liittyen. Näihin aloihin kuuluvat arkkitehtuuri, arkistot, kirjastot ja museot, taidekäsityö, audiovisuaaliala (mukaan lukien elokuva, televisio, videopelit ja multimedia), aineellinen ja aineeton kulttuuriperintö, musiikki, kirjallisuus, esittävät taiteet, kirjat ja julkaisutoiminta, radio, kuvataiteet, festivaalit ja muotoilu, myös muotisuunnittelu;
Tarkistus 48
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 1 kohta – -a alakohta (uusi)
(-a)  edistetään kulttuurin itseisarvon tunnustamista ja tunnetuksi tekemistä, suojataan ja edistetään Euroopan kulttuurin ja luovan toiminnan laatua henkilökohtaisen kehityksen, koulutuksen, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden, ilmaisun- ja mielipiteenvapauden ja taiteen vapauden erityisenä ulottuvuutena sekä lujitetaan ja kehitetään demokratiaa, kriittistä ajattelua, yhteenkuuluvuuden tunnetta ja kansalaisuutta moniarvoisen median ja kulttuurimaiseman lähteinä;
Tarkistus 49
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 1 kohta – a alakohta
(a)  edistetään kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuutta ja kulttuuriperintöä koskevaa eurooppalaista yhteistyötä;
(a)  edistetään kulttuurista, taiteellista ja kielellistä monimuotoisuutta koskevaa eurooppalaista yhteistyötä, myös vahvistamalla taiteilijoiden ja kulttuurialan toimijoiden roolia, kehittämällä Euroopan kulttuurin ja taiteen tuotannon laatua ja kohentamalla yhteistä eurooppalaista aineellista ja aineetonta kulttuuriperintöä;
Tarkistus 50
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 1 kohta – b alakohta
(b)  parannetaan kulttuurialan ja luovien toimialojen kilpailukykyä, erityisesti audiovisuaalialalla.
(b)  edistetään kaikkien kulttuurialojen ja luovien toimialojen kilpailukykyä ja lisätään niiden taloudellista painoarvoa, erityisesti audiovisuaalialalla, luomalla näiden alojen työpaikkoja ja kehittämällä niiden innovointi- ja luomiskykyä.
Tarkistus 51
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 2 kohta – a alakohta
(a)  vahvistetaan Euroopan tason yhteistyön taloudellista, sosiaalista ja ulkoista ulottuvuutta Euroopan kulttuurisen monimuotoisuuden ja kulttuuriperinnön kehittämiseksi ja edistämiseksi ja vahvistetaan Euroopan kulttuurialan ja luovien toimialojen kilpailukykyä ja kansainvälisiä kulttuurisuhteita;
(a)  vahvistetaan Euroopan tason yhteistyön taloudellista, taiteellista, kulttuurista, sosiaalista ja ulkoista ulottuvuutta Euroopan kulttuurisen monimuotoisuuden ja aineellisen ja aineettoman kulttuuriperinnön kehittämiseksi ja edistämiseksi, vahvistetaan Euroopan kulttuurialan ja luovien toimialojen kilpailukykyä ja innovointia ja tiivistetään kansainvälisiä kulttuurisuhteita;
Tarkistus 52
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 2 kohta – a a alakohta (uusi)
(a a)  tehdään kulttuurialaa ja luovia toimialoja, myös audiovisuaalialaa, tunnetuksi ja tuetaan taiteilijoita, toimijoita ja käsityöläisiä sekä yleisön osallistumista kiinnittäen erityistä huomiota sukupuolten tasa-arvoon ja aliedustettuihin ryhmiin;
Tarkistus 53
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 2 kohta – b alakohta
(b)  edistetään Euroopan audiovisuaalialan kilpailukykyä ja skaalattavuutta;
(b)  edistetään Euroopan audiovisuaalialan, erityisesti kulttuurialan ja luovien toimialojen pk-yritysten, riippumattomien tuotantoyhtiöiden ja organisaatioiden, kilpailukykyä, innovointia ja skaalattavuutta ja edistetään Euroopan audiovisuaalialan toimintojen laatua kestävästi ja soveltaen tasapainoista, eri alat ja maantieteelliset alueet kattavaa lähestymistapaa;
Tarkistus 54
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 2 kohta – c alakohta
(c)  edistetään poliittista yhteistyötä ja innovatiivisia toimia, joilla tuetaan ohjelman kaikkia lohkoja, mukaan luettuna monimuotoisen ja moniarvoisen mediaympäristön, medialukutaidon ja sosiaalisen osallisuuden edistäminen.
(c)  edistetään poliittista yhteistyötä ja innovatiivisia toimia, myös uusia liiketoiminta- ja hallintomalleja ja luovia ratkaisuja, joilla tuetaan ohjelman kaikkia lohkoja ja kaikkia kulttuurialoja ja luovia toimialoja, sekä turvataan taiteellisen ilmaisun vapaus ja monimuotoisen, riippumattoman ja moniarvoisen kulttuuri- ja mediaympäristön, medialukutaidon, digitaalisten taitojen, kulttuuri- ja taidekasvatuksen, sukupuolten tasa-arvon, aktiivisen kansalaisuuden, kulttuurienvälisen vuoropuhelun, selviytymiskyvyn ja sosiaalisen osallisuuden, etenkin vammaisten henkilöiden osallisuuden, edistäminen, myös parantamalla kulttuurihyödykkeiden ja -palvelujen saatavuutta;
Tarkistus 55
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 2 kohta – c a alakohta (uusi)
(c a)  edistetään taiteilijoiden sekä kulttuurialan ja luovien toimialojen toimijoiden liikkuvuutta ja heidän teostensa levitystä;
Tarkistus 56
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 2 kohta – c b alakohta (uusi)
(c b)  tarjotaan kulttuurialalle ja luoville toimialoille tietoja, analyysejä ja sopiva valikoima laadullisia ja määrällisiä indikaattoreita ja kehitetään yhtenäinen arviointi- ja vaikutustenarviointijärjestelmä, myös monialaisia arviointeja varten.
Tarkistus 57
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 3 kohta – c alakohta
(c)  ”Monialainen lohko”, joka kattaa kaikkia kulttuurialoja ja luovia toimialoja risteävät toimet.
(c)  ”Monialainen lohko”, joka kattaa kaikkia kulttuurialoja ja luovia toimialoja, uutismedia-ala mukaan lukien, risteävät toimet.
Tarkistus 58
Ehdotus asetukseksi
3 a artikla (uusi)
3 a artikla
Euroopan tason lisäarvo
Ohjelmassa tunnustetaan kulttuurin ja luovan toiminnan itseisarvo ja taloudellinen arvo ja kunnioitetaan unionin arvojen ja toimien laatua ja moninaisuutta.
Ohjelmasta tuetaan vain sellaisia toimia ja toimintaa, jotka saattavat tuottaa Euroopan tason lisäarvoa ja jotka edistävät 3 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamista.
Ohjelman toimien ja toiminnan Euroopan tason lisäarvo varmistetaan esimerkiksi seuraavin tavoin:
(a)  toimilla ja toiminnalla, jotka ovat luonteeltaan rajatylittäviä, täydennetään alueellisia, kansallisia, kansainvälisiä ja muita unionin ohjelmia ja toimintalinjoja sekä vaikutetaan myönteisesti kulttuurin yleiseen saatavuuteen ja kansalaisten aktiiviseen osallistumiseen, koulutukseen, sosiaaliseen osallisuuteen ja kulttuurienväliseen vuoropuheluun;
(b)  kehitetään ja edistetään kulttuurialan ja luovien toimialojen toimijoiden, kuten taiteilijoiden, audiovisuaalialan ammattilaisten, kulttuurialan ja luovien toimialojen organisaatioiden ja pk‑yritysten sekä audiovisuaalialan toimijoiden, rajatylittävää ja kansainvälistä yhteistyötä, jolla pyritään vastaamaan globaaleihin haasteisiin, etenkin digitalisaatioon, entistä kattavammin, nopeammin, tehokkaammin ja pitkällä aikavälillä;
(c)  hyödynnetään mittakaavaetuja ja unionin tuen synnyttämää kasvua ja työllisyysvaikutusta lisärahoitusta tuovan vipuvaikutuksen luomiseksi;
(d)  varmistetaan entistä tasapuolisemmat toimintaedellytykset kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla ottamalla huomioon eri maiden erityispiirteet, mukaan lukien maat tai alueet, joiden tilanne on maantieteellisesti tai kielellisesti erikoinen, kuten SEUT-sopimuksen 349 artiklassa tunnustetut syrjäisimmät alueet ja SEUT-sopimuksen liitteessä II luetellut, jonkin jäsenvaltion alaisuuteen kuuluvat merentakaiset maat ja alueet;
(e)  tehdään tunnetuksi eurooppalaisten yhteisistä juurista ja moninaisuudesta kertovaa narratiivia.
Tarkistus 59
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 1 kohta – -a alakohta (uusi)
(-a)  edistetään taiteellista ilmaisua ja luovaa toimintaa;
Tarkistus 60
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 1 kohta – -a a alakohta (uusi)
(-a a) tuetaan lahjakkuuksia, osaamista ja taitoja ja edistetään yhteistyötä ja innovointia kautta koko kulttuurialan ja luovien toimialojen ketjun, kulttuuriperintö mukaan lukien;
Tarkistus 61
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 1 kohta – a alakohta
(a)  vahvistetaan eurooppalaisten kulttuurialan ja luovien toimialojen toimijoiden ja teosten rajatylittävää ulottuvuutta ja levitystä;
(a)  vahvistetaan eurooppalaisten kulttuurialan ja luovien toimialojen toimijoiden ja heidän teostensa rajatylittävää ulottuvuutta, levitystä ja näkyvyyttä, myös residenssiohjelmien, kiertueiden, tapahtumien, työpajojen, näyttelyjen ja festivaalien avulla, sekä helpotetaan hyvien toimintatapojen vaihtoa ja kehitetään ammatillisia valmiuksia;
Tarkistus 62
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 1 kohta – b alakohta
(b)  lisätään osallistumista kulttuuritoimintaan kaikkialla Euroopassa;
(b)  lisätään kulttuurin saatavuutta, osallistumista kulttuuritoimintaan, kulttuuritietoisuutta sekä yleisön osallistumista kaikkialla Euroopassa, etenkin kun kyseessä ovat vammaiset henkilöt ja taustansa vuoksi muita heikommassa asemassa olevat henkilöt;
Tarkistus 63
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 1 kohta – c alakohta
(c)  edistetään yhteiskunnan selviytymiskykyä ja sosiaalista osallisuutta kulttuurin ja kulttuuriperinnön kautta;
(c)  edistetään yhteiskunnan selviytymiskykyä ja lisätään sosiaalista osallisuutta, kulttuurienvälistä ja demokraattista vuoropuhelua ja kulttuurivaihtoa taiteiden, kulttuurin ja kulttuuriperinnön kautta;
Tarkistus 64
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 1 kohta – d alakohta
(d)  vahvistetaan Euroopan kulttuurialan ja luovien toimialojen kapasiteettia menestyä ja luoda työpaikkoja ja kasvua;
(d)  vahvistetaan Euroopan kulttuurialan ja luovien toimialojen kapasiteettia menestyä ja innovoida, luoda taideteoksia, luoda ja kehittää avaintaitoja, tietämystä ja taitoja, uudenlaista taiteellista toimintaa ja kestäviä työpaikkoja ja kasvua sekä edistää paikallista ja alueellista kehitystä;
Tarkistus 65
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 1 kohta – d a alakohta (uusi)
(d a)  kehitetään kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla toimivien henkilöiden ammatillisia valmiuksia ja vaikutusmahdollisuuksia asianmukaisin toimenpitein;
Tarkistus 66
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 1 kohta – e alakohta
(e)  lujitetaan eurooppalaista identiteettiä ja arvoja kulttuuritietoisuudella, taidekasvatuksella ja kulttuuriin pohjautuvalla luovuudella koulutuksessa;
(e)  lujitetaan eurooppalaista identiteettiä, aktiivista kansalaisuutta, yhteisöllisyyttä ja demokraattisia arvoja edistämällä kulttuuritietoisuutta, kulttuuriperintöä, kulttuuri-ilmaisua, kriittistä ajattelua, taiteellista ilmaisua, luovan työn tekijöiden näkyvyyttä ja arvostusta, taidekasvatusta ja kulttuuriin pohjautuvaa luovuutta elinikäisessä virallisessa, epävirallisessa ja arkioppimisessa;
Tarkistus 67
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 1 kohta – f alakohta
(f)  edistetään Euroopan kulttuurialan ja luovien toimialojen kansainvälisten valmiuksien kehittämistä, jotta ne voivat toimia kansainvälisesti;
(f)  edistetään Euroopan kulttuurialan ja luovien toimialojen, ruohonjuuritason organisaatiot ja mikro-organisaatiot mukaan lukien, kansainvälisten valmiuksien kehittämistä, jotta ne voivat toimia kansainvälisesti;
Tarkistus 68
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 1 kohta – g alakohta
(g)  edistetään kansainvälisiin suhteisiin liittyvää unionin globaalia strategiaa kulttuuridiplomatian kautta.
(g)  edistetään kansainvälisiin kulttuurisuhteisiin liittyvää unionin globaalia strategiaa ja pyritään varmistamaan strategian pitkän aikavälin vaikutus soveltamalla lähestymistapaa, joka perustuu ihmisten välisiin yhteyksiin sekä kulttuuriverkostojen, kansalaisyhteiskunnan ja ruohonjuuritason organisaatioiden osallistumiseen.
Tarkistus 69
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 2 a kohta (uusi)
Musiikkialan on oltava keskeisellä sijalla Kulttuuri-lohkon erityistoimissa sekä rahoituksen jakautumisen että toimien kohdentamisen suhteen. Musiikkialan kilpailukykyä on lisättävä ja alan erityishaasteita ratkaistava räätälöityjen ehdotuspyyntöjen ja välineiden avulla.
Tarkistus 70
Ehdotus asetukseksi
5 artikla – 1 kohta – a alakohta
(a)  tuetaan lahjakkuutta ja osaamista ja edistetään yhteistyötä ja innovointia eurooppalaisten audiovisuaalialan teosten luomisessa ja tuotannossa;
(a)  tuetaan lahjakkuutta, osaamista, taitoja ja digitaaliteknologian käyttöä ja edistetään yhteistyötä, liikkuvuutta ja innovointia eurooppalaisten audiovisuaalialan teosten luomisessa ja tuotannossa, myös yli rajojen;
Tarkistus 71
Ehdotus asetukseksi
5 artikla – 1 kohta – b alakohta
(b)  vahvistetaan teatteri- ja verkkolevitystä ja tarjotaan eurooppalaisia audiovisuaalisia teoksia laajemmin saataville valtioiden rajojen yli, myös hyödyntämällä innovatiivisia liiketoimintamalleja ja uutta teknologiaa;
(b)  vahvistetaan eurooppalaisten audiovisuaalisten teosten rajatylittävää ja kansainvälistä levitystä ja verkossa ja muualla tapahtuvaa jakelua, etenkin elokuvateatterilevitystä, uudessa digitaalisessa toimintaympäristössä;
Tarkistus 72
Ehdotus asetukseksi
5 artikla – 1 kohta – b a alakohta (uusi)
(b a)  parannetaan unionin audiovisuaalisten teosten kansainvälistä saatavuutta, etenkin mainonnan, tapahtumien, elokuvakasvatustoimien ja festivaalien avulla;
Tarkistus 73
Ehdotus asetukseksi
5 artikla – 1 kohta – b b alakohta (uusi)
(b b)  vahvistetaan audiovisuaalista perintöä ja helpotetaan tutustumista audiovisuaalisiin arkistoihin ja kirjastoihin sekä tuetaan ja edistetään niitä opetuksessa, muistivarantona ja uudelleenkäytön ja uusien liikeideoiden lähteenä, myös viimeisintä digitaaliteknologiaa hyödyntäen;
Tarkistus 74
Ehdotus asetukseksi
5 artikla – 1 kohta – c alakohta
(c)  markkinoidaan eurooppalaisia audiovisuaalialan teoksia ja tuetaan yleisöpohjan laajentamista Euroopassa ja sen ulkopuolella.
(c)  markkinoidaan eurooppalaisia audiovisuaalialan teoksia ja tuetaan kaikenikäisten yleisöjen, etenkin nuorten ja vammaisten henkilöiden, osallistumista, jotta voidaan lisätä audiovisuaalisten teosten aktiivista ja laillista käyttöä Euroopassa ja sen ulkopuolella ja käyttäjien niistä tuottaman sisällön jakamista, myös edistämällä elokuvakasvatusta ja audiovisuaalisen kulttuurin tuntemusta.
Tarkistus 75
Ehdotus asetukseksi
5 artikla – 2 kohta
Näitä painopisteitä käsitellään tukemalla eurooppalaisten teosten luomista, edistämistä, saatavuutta ja levitystä tarjoamalla mahdollisuus saavuttaa suuremmat yleisömäärät Euroopan sisällä ja sen ulkopuolella. Näin mukaudutaan uuteen markkinakehitykseen ja noudatetaan audiovisuaalisia mediapalveluja koskevaa direktiiviä.
Näitä painopisteitä käsitellään tukemalla eurooppalaisten teosten luomista, edistämistä, saatavuutta ja levitystä esittelemällä eurooppalaisia arvoja ja yhteistä eurooppalaista identiteettiä ja tarjoamalla mahdollisuus saavuttaa suuremmat yleisömäärät kaikenikäisten katsojien keskuudessa Euroopan sisällä ja sen ulkopuolella. Näin mukaudutaan uuteen markkinakehitykseen ja noudatetaan audiovisuaalisia mediapalveluja koskevaa direktiiviä.
Tarkistus 76
Ehdotus asetukseksi
6 artikla – 1 kohta – a alakohta
(a)  tuetaan alojen välistä kansainvälistä poliittista yhteistyötä, mukaan luettuna kulttuurin rooli sosiaalisessa osallisuudessa, ja edistetään tietämystä ohjelmasta ja tuetaan tulosten siirrettävyyttä;
(a)  tuetaan alojen välistä kansainvälistä poliittista yhteistyötä, jossa muun muassa edistetään kulttuurin roolia sosiaalisessa osallisuudessa, etenkin vammaisten henkilöiden osalta, ja lujitetaan demokratiaa sekä edistetään tietämystä ohjelmasta ja tuetaan tulosten siirrettävyyttä ohjelman näkyvyyden lisäämiseksi;
Tarkistus 77
Ehdotus asetukseksi
6 artikla – 1 kohta – b alakohta
(b)  edistetään innovatiivisten toimintamallien soveltamista sisällön luomiseen, saatavuuteen, levitykseen ja markkinointiin kaikilla kulttuurialoilla ja luovilla toimialoilla;
(b)  edistetään innovatiivisten toimintamallien soveltamista taiteellisen sisällön luomiseen ja taiteen tutkimukseen, saatavuuteen, levitykseen ja markkinointiin tekijänoikeussuojaa kunnioittaen kaikilla kulttuurialoilla ja luovilla toimialoilla ottaen huomioon sekä markkinanäkökohdat että muut näkökohdat;
Tarkistus 78
Ehdotus asetukseksi
6 artikla – 1 kohta – c alakohta
(c)  edistetään monialaisia toimia, jotka kattavat useita aloja ja joilla pyritään sopeutumaan media-alaan kohdistuviin rakenteellisiin muutoksiin, myös vahvistamalla vapaata, monimuotoista ja moniarvoista mediaympäristöä, korkealaatuista journalismia ja medialukutaitoa;
(c)  edistetään monialaisia toimia, jotka kattavat useita aloja ja joilla pyritään sopeutumaan media-alaan kohdistuviin rakenteellisiin ja teknisiin muutoksiin, myös vahvistamalla vapaata, monimuotoista ja moniarvoista media-, taide- ja kulttuuriympäristöä, journalismin ammattietiikkaa, kriittistä ajattelua ja medialukutaitoa, etenkin nuorten keskuudessa, auttamalla omaksumaan median uudet välineet ja formaatit ja ehkäisemällä disinformaation leviämistä;
Tarkistus 79
Ehdotus asetukseksi
6 artikla – 1 kohta – d alakohta
(d)  perustetaan ja tuetaan ohjelmayhteyspisteitä edistämään ohjelmaa omissa maissaan ja rajatylittävää yhteistyötä kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla.
(d)  perustetaan ohjelmaan osallistuviin maihin ohjelmayhteyspisteitä ja tuetaan niiden aktiivista osallistumista ohjelman edistämiseen omassa maassaan tasapuolisesti ja -painoisesti, myös kentällä toteutettavin verkostoitumistoimin, tuetaan hakijoita ohjelmaan liittyvissä asioissa ja annetaan perustietoa muiden unionin rahoittamien ohjelmien tarjoamista tukimahdollisuuksista ja kannustetaan rajatylittävään yhteistyöhön ja hyvien toimintatapojen vaihtoon kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla.
Tarkistus 80
Ehdotus asetukseksi
7 artikla – 1 kohta – 1 alakohta
Ohjelman toteuttamiseen varatut rahoituspuitteet vuosiksi 2021–2027 ovat 1 850 000 000 euroa käypinä hintoina.
Ohjelman toteuttamiseen varatut rahoituspuitteet vuosiksi 2021–2027 ovat 2 806 000 000 euroa kiinteinä hintoina.
Tarkistus 81
Ehdotus asetukseksi
7 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – 1 luetelmakohta
–  enintään 609 000 000 euroa 3 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettuun tavoitteeseen (Kulttuuri-lohko);
–  vähintään 33 prosenttia 3 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettuun tavoitteeseen (Kulttuuri-lohko);
Tarkistus 82
Ehdotus asetukseksi
7 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – 2 luetelmakohta
–  enintään 1 081 000 000 euroa 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuun tavoitteeseen (Media-lohko);
–  vähintään 58 prosenttia 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuun tavoitteeseen (Media-lohko);
Tarkistus 83
Ehdotus asetukseksi
7 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – 3 luetelmakohta
–  enintään 160 000 000 euroa 3 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettuun tavoitteeseen (monialainen lohko).
–  enintään 9 prosenttia 3 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettuun tavoitteeseen (monialainen lohko) niin, että varmistetaan kullekin kansalliselle Luova Eurooppa -yhteyspisteelle vähintään asetuksessa (EU) N:o 1295/2013 säädetyn tasoiset määrärahat.
Tarkistus 84
Ehdotus asetukseksi
7 artikla – 3 kohta
3.  Edellä 1 kohdassa esitettyjen rahoituspuitteiden lisäksi ohjelman kansainvälisen ulottuvuuden edistämistä varten voidaan asettaa käyttöön lisärahoitusosuus ulkoisen rahoituksen välineistä [naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineestä, liittymistä valmistelevasta tukivälineestä (IPA III)] tämän asetuksen mukaisesti toteutettujen ja hallinnoitavien toimien tukemiseksi. Osuus rahoitetaan kyseisten välineiden perustamisesta annettujen asetusten mukaisesti.
3.  Edellä 1 kohdassa esitettyjen rahoituspuitteiden lisäksi ohjelman kansainvälisen ulottuvuuden edistämistä varten voidaan asettaa käyttöön lisärahoitusosuus ulkoisen rahoituksen välineistä [naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineestä, liittymistä valmistelevasta tukivälineestä (IPA III)] tämän asetuksen mukaisesti toteutettujen ja hallinnoitavien toimien tukemiseksi. Osuus rahoitetaan kyseisten välineiden perustamisesta annettujen asetusten mukaisesti, ja siitä sekä kolmansien maiden rahoitusosuuksista ohjelmaan raportoidaan vuosittain budjettivallan käyttäjälle.
Tarkistus 85
Ehdotus asetukseksi
8 artikla – 1 kohta – 1 a alakohta (uusi)
Kolmannet maat voivat osallistua ohjelman hallintorakenteisiin ja sidosryhmäfoorumeihin tiedonvaihdon helpottamiseksi.
Tarkistus 151
Ehdotus asetukseksi
8 artikla – 2 kohta
2.  Edellä 1 kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitetut maat voivat osallistua Media-lohkoon ja monialaiseen lohkoon edellyttäen, että direktiivissä 2010/13/EU säädettyjä edellytyksiä noudatetaan.
2.  Edellä 1 kohdan a–d alakohdassa tarkoitetut maat voivat osallistua Media-lohkoon ja monialaiseen lohkoon edellyttäen, että direktiivissä 2010/13/EU säädettyjä edellytyksiä noudatetaan.
Tarkistus 86
Ehdotus asetukseksi
8 artikla – 3 a kohta (uusi)
3 a.  Sopimusten tekemistä ohjelmaan tämän asetuksen mukaisesti assosioituneiden kolmansien maiden kanssa helpotetaan asetuksen (EU) N:o 1295/2013 menettelyjä nopeammilla menettelyillä. Sopimusten tekemistä uusien maiden kanssa on edistettävä aktiivisesti.
Tarkistus 87
Ehdotus asetukseksi
9 artikla – 1 kohta
1.  Ohjelman soveltamisalaan kuuluvilla aloilla toimivat kansainväliset organisaatiot voivat osallistua ohjelmaan varainhoitoasetuksen mukaisesti.
1.  Ohjelman soveltamisalaan kuuluvilla aloilla toimivat kansainväliset organisaatiot, kuten Unesco, Euroopan neuvosto – paremmin jäsennetyllä yhteistyöllä kulttuurireittien ja Eurimages-rahaston kanssa – EUIPO:n seurantakeskus, Maailman henkisen omaisuuden järjestö ja OECD, voivat osallistua ohjelmaan yhteisten rahoitusosuuksien pohjalta ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi ja varainhoitoasetuksen mukaisesti.
Tarkistus 152
Ehdotus asetukseksi
9 artikla – 2 kohta
2.  Unioni on Euroopan audiovisuaalialan seurantakeskuksen jäsen koko ohjelman ajan. Unionin osallistuminen seurantakeskuksen toimintaan edistää osaltaan Media-lohkon painpisteiden toteutumista. Komissio edustaa unionia sen suhteissa seurantakeskukseen. Media-lohkosta tuetaan seurantakeskuksen jäsenmaksun maksamista unionin puolesta audiovisuaalialaa koskevien tietojen keruun ja analysoinnin edistämiseksi.
2.  Unioni on Euroopan audiovisuaalialan seurantakeskuksen jäsen koko ohjelman ajan. Unionin osallistuminen seurantakeskuksen toimintaan edistää osaltaan Media-lohkon painpisteiden toteutumista. Komissio edustaa unionia sen suhteissa seurantakeskukseen. Media-lohkosta tuetaan seurantakeskuksen jäsenmaksun maksamista unionin puolesta sekä audiovisuaalialaa koskevien tietojen keruuta ja analysointia.
Tarkistus 88
Ehdotus asetukseksi
9 a artikla (uusi)
9 a artikla
Tietojen kerääminen kulttuurialasta ja luovista toimialoista
Komissio tiivistää yksiköidensä, kuten yhteisen tutkimuskeskuksen ja Eurostatin, yhteistyötä asianmukaisten tilastotietojen keräämiseksi, jotta voidaan mitata ja analysoida kulttuuripoliittisten toimien vaikutusta. Tätä varten komissio tekee yhteistyötä unionin huippuosaamiskeskusten ja kansallisten tilastolaitosten kanssa ja on yhteistoiminnassa Euroopan neuvoston, OECD:n ja Unescon kanssa. Näin se auttaa osaltaan saavuttamaan Kulttuuri-lohkon tavoitteet ja seuraa tiiviisti kulttuuripolitiikan kehitystä sekä ottaa sidosryhmät varhaisessa vaiheessa mukaan eri aloille yhteisten tai toiminta-alakohtaisten indikaattorien kehittämiseen ja mukauttamiseen. Komissio antaa näistä toimista säännöllisesti kertomuksen Euroopan parlamentille.
Tarkistus 89
Ehdotus asetukseksi
10 artikla – 3 kohta
3.  Tämän ohjelman mukaiset rahoitusta yhdistävät toimet toteutetaan [InvestEU-asetuksen] ja varainhoitoasetuksen X osaston mukaisesti.
3.  Tämän ohjelman mukaiset rahoitusta yhdistävät toimet toteutetaan varainhoitoasetuksen X osaston ja [InvestEU-asetuksessa] säädettyjen menettelyjen mukaisesti. Luova Eurooppa -ohjelmassa perustetun asiaan liittyvän takausvälineen käyttö jatkuu [InvestEU-asetuksen] mukaisesti, ja siinä otetaan huomioon täytäntöönpanokäytännöt, jotka on kehitetty asetuksella (EU) N:o 1295/2013 perustetun kulttuurialan ja luovien alojen lainantakausvälineen puitteissa.
Tarkistus 90
Ehdotus asetukseksi
10 artikla – 4 kohta
4.  Riski, joka liittyy varojen perintään takaisin tuensaajilta, voidaan kattaa keskinäiseen vakuutusjärjestelmään suoritettavilla maksuilla, jotka katsotaan varainhoitoasetuksessa tarkoitetuksi riittäväksi vakuudeksi. Asetuksen XXX [takuurahastosta annetun asetuksen seuraaja] [X artiklan] säännöksiä sovelletaan.
4.  Riski, joka liittyy varojen perintään takaisin tuensaajilta, voidaan kattaa keskinäiseen vakuutusjärjestelmään suoritettavilla maksuilla, jotka katsotaan varainhoitoasetuksessa tarkoitetuksi riittäväksi vakuudeksi. Sovelletaan asetuksen XXX [takuurahastosta annetun asetuksen seuraaja] [X artiklan] säännöksiä, jotka perustuvat jo kehitettyihin täytäntöönpanokäytäntöihin ja joissa otetaan huomioon nämä käytännöt.
Tarkistus 91
Ehdotus asetukseksi
10 artikla – 4 a kohta (uusi)
4 a.  Ohjelman kansainvälisen ulottuvuuden edistämiseksi asetuksella …/… [naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön väline] ja asetuksella …/… [IPA III] perustettujen ohjelmien on osallistuttava tämän asetuksen nojalla toteutettavien toimien rahoittamiseen. Tätä asetusta sovelletaan kyseisten ohjelmien käyttöön ja samalla varmistetaan yhdenmukaisuus niitä koskevien asetusten kanssa.
Tarkistus 92
Ehdotus asetukseksi
12 artikla – 1 kohta
1.  Ohjelma toteutetaan varainhoitoasetuksen 110 artiklassa tarkoitetuilla työohjelmilla. Työohjelmissa esitetään tarvittaessa rahoitusta yhdistäviä toimia varten varattu kokonaismäärä.
1.  Ohjelma toteutetaan varainhoitoasetuksen 110 artiklassa tarkoitetuilla vuotuisilla työohjelmilla. Ennen työohjelmien hyväksymistä kuullaan eri sidosryhmiä, jotta suunnitellut toimet tukisivat asianomaisia aloja mahdollisimman hyvin. Työohjelmissa esitetään tarvittaessa rahoitusta yhdistäviä toimia varten varattu kokonaismäärä, joka ei kuitenkaan korvaa avustusten muodossa myönnettävää suoraa rahoitusta.
Ohjelman yleistavoitteet ja erityistavoitteet sekä vastaavat poliittiset painopisteet ja toimet samoin kuin kullekin toimelle osoitetut määrärahat esitetään yksityiskohtaisesti vuosittaisessa työohjelmassa. Vuotuisessa työohjelmassa on myös oltava alustava toteutusaikataulu.
Tarkistus 93
Ehdotus asetukseksi
12 artikla – 2 kohta
2.  Komissio hyväksyy työohjelman täytäntöönpanosäädöksellä.
2.  Komissio antaa 19 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä tämän asetuksen täydentämiseksi hyväksymällä vuotuiset työohjelmat.
Tarkistus 94
Ehdotus asetukseksi
13 artikla – 1 a kohta (uusi)
1 a.  Ehdotuspyynnöissä voidaan ottaa huomioon tarve varmistaa riittävä tuki Kulttuuri-lohkon pienimuotoisille hankkeille toteuttamalla toimenpiteitä, joihin voi sisältyä korkeampi yhteisrahoitusosuus.
Tarkistus 95
Ehdotus asetukseksi
13 artikla – 1 b kohta (uusi)
1 b.  Avustukset myönnetään ottaen huomioon hankkeen seuraavat ominaisuudet:
(a)  laatu;
(b)  vaikutus;
(c)  toteutuksen laatu ja tehokkuus.
Tarkistus 96
Ehdotus asetukseksi
13 artikla – 2 kohta
2.  Arviointikomitea voi koostua ulkopuolisista asiantuntijoista.
2.  Arviointikomitea voi koostua ulkopuolisista asiantuntijoista. Sen kokoontuessa jäsenet voivat olla läsnä fyysisesti tai osallistua etäyhteyden välityksellä.
Asiantuntijoilla on oltava arvioitavaan alaan liittyvä ammatillinen tausta. Arviointikomitea voi pyytää lausunnon sen maan asiantuntijoilta, josta hakemus on esitetty.
Tarkistus 97
Ehdotus asetukseksi
13 artikla – 3 kohta
3.  Poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen [130 artiklan 2 kohdassa] säädetään ja asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa avustuksen saajalle ennen avustushakemuksen jättämistä aiheutuneita kustannuksia voidaan pitää avustuskelpoisina, kunhan ne liittyvät suoraan tuettujen toimien toteutukseen.
3.  Poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen [130 artiklan 2 kohdassa] säädetään ja asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa avustuksen saajalle ennen avustushakemuksen jättämistä aiheutuneita kustannuksia on pidettävä avustuskelpoisina, kunhan ne liittyvät suoraan tuettujen toimien toteutukseen.
Tarkistus 98
Ehdotus asetukseksi
14 artikla – 5 kohta – johdantokappale
5.  Seuraaville yhteisöille voidaan myöntää avustuksia ilman ehdotuspyyntöä:
5.  Seuraaville yhteisöille voidaan poikkeuksellisesti myöntää avustuksia ilman ehdotuspyyntöä komission määrittämien ja säännöllisesti arvioimien erityisten tehtävien ja tavoitteiden pohjalta ohjelman tavoitteiden mukaisesti:
Tarkistus 99
Ehdotus asetukseksi
14 artikla – 5 kohta – a alakohta
(a)  Euroopan elokuva-akatemia;
(a)  Euroopan elokuva-akatemialle, kun on kyse sen Euroopan parlamentin kanssa LUX-elokuvapalkinnon järjestämiseksi tekemästä yhteistyöstä ja kun osapuolet ovat neuvotelleet ja tehneet yhteistyösopimuksen yhteistoiminnassa Europa Cinemas -verkoston kanssa. Asiaankuuluvat määrärahat otetaan varaukseen, kunnes kyseinen yhteistyösopimus on tehty;
Tarkistus 100
Ehdotus asetukseksi
14 artikla – 5 kohta – b alakohta
(b)  Euroopan unionin nuoriso-orkesteri.
(b)  Euroopan unionin nuoriso-orkesterille sen toimintaan, mukaan lukien nuorten muusikoiden säännöllinen valitseminen kaikista jäsenvaltioista ja kouluttaminen residenssiohjelmissa, jotka tarjoavat tilaisuuden liikkuvuuteen ja esiintymiseen festivaaleilla ja kiertueilla unionin alueella ja kansainvälisellä tasolla sekä edistävät Euroopan kulttuuritarjonnan levitystä yli rajojen ja nuorten muusikoiden kansainvälistä urakehitystä ja joissa pyritään maantieteelliseen tasapainoon osanottajien keskuudessa. Euroopan unionin nuoriso-orkesterin on jatkuvasti monipuolistettava tulojaan hakemalla aktiivisesti rahoitustukea uusista lähteistä ja vähentämällä riippuvuuttaan unionin rahoituksesta. Euroopan unionin nuoriso-orkesterin toiminnan on oltava tämän ohjelman ja Kulttuuri-lohkon tavoitteiden ja painopisteiden mukaista, etenkin yleisön osallistumisen osalta.
Tarkistus 101
Ehdotus asetukseksi
15 artikla – 1 kohta
Komissio varmistaa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa ohjelman yleisen yhdenmukaisuuden ja täydentävyyden asiaankuuluvien toimintalinjojen ja ohjelmien kanssa, erityisesti niiden, jotka liittyvät sukupuolten tasapuoliseen edustukseen, koulutukseen, nuorisoon, solidaarisuuteen, työllisyyteen ja sosiaaliseen osallisuuteen, tutkimukseen ja innovointiin, elinkeinoelämään ja yrityksiin, maatalouteen ja maaseudun kehittämiseen, ympäristöön ja ilmastotoimiin, koheesioon, alue- ja kaupunkipolitiikkaan, valtiontukeen sekä kansainväliseen yhteistyöhön ja kehitystyöhön.
Komissio varmistaa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa ohjelman yleisen yhdenmukaisuuden ja täydentävyyden asiaankuuluvien toimintalinjojen ja ohjelmien kanssa, erityisesti niiden, jotka liittyvät sukupuolten tasapuoliseen edustukseen, koulutukseen, etenkin digitaaliseen koulutukseen ja medialukutaitoon, nuorisoon, solidaarisuuteen, työllisyyteen ja sosiaaliseen osallisuuteen, etenkin marginaaliryhmien ja vähemmistöjen osallisuuteen, tutkimukseen ja innovointiin, myös sosiaaliseen innovointiin, elinkeinoelämään ja yrityksiin, maatalouteen ja maaseudun kehittämiseen, ympäristöön ja ilmastotoimiin, koheesioon, alue- ja kaupunkipolitiikkaan, kestävään matkailuun, valtiontukeen, liikkuvuuteen sekä kansainväliseen yhteistyöhön ja kehitystyöhön, myös julkisten varojen tehokkaan käytön edistämiseksi.
Komissio varmistaa, että kun [InvestEU-ohjelmassa] säädettyjä menettelyjä sovelletaan tämän ohjelman toteuttamiseksi, niissä otetaan huomioon käytännöt, joita on kehitetty asetuksella (EU) N:o 1295/2013 perustetun kulttuurialan ja luovien alojen lainantakausvälineen puitteissa.
Tarkistus 102
Ehdotus asetukseksi
16 artikla – 2 kohta – b alakohta
(b)  se täyttää ehdotuspyynnössä esitetyt laatua koskevat vähimmäisvaatimukset;
(b)  se täyttää ehdotuspyynnössä esitetyt tiukat laatuvaatimukset;
Tarkistus 103
Ehdotus asetukseksi
16 artikla – 2 a kohta (uusi)
2 a.  Ehdotukset, joille on myönnetty huippuosaamismerkki, voivat saada rahoitusta suoraan muista ohjelmista ja asetuksella [yleisiä säännöksiä koskeva asetus – COM(2018)0375] säännellyistä rahastoista kyseisen asetuksen 67 artiklan 5 kohdan mukaisesti edellyttäen, että ehdotukset ovat yhteensopivia tämän ohjelman tavoitteiden kanssa. Komissio varmistaa, että niiden hankkeiden valinta- ja myöntämisperusteet, joille on määrä myöntää huippuosaamismerkki, ovat johdonmukaiset, selkeät ja avoimet mahdollisten avustuksensaajien kannalta.
Tarkistus 104
Ehdotus asetukseksi
16 a artikla (uusi)
16 a artikla
Kulttuurialan ja luovien toimialojen lainantakausväline InvestEU-ohjelmassa
1.  Uudesta InvestEU-ohjelmasta myönnettävä rahoitustuki pohjaa kulttuurialan ja luovien toimialojen lainantakausvälineen tavoitteisiin ja perusteisiin alan erityispiirteet huomioon ottaen.
2.  InvestEU-ohjelma
(a)  tarjoaa kulttuurialan ja luovien toimialojen pk-yrityksille sekä mikro-organisaatioille ja pienille ja keskisuurille organisaatioille mahdollisuuden saada rahoitusta;
(b)  myöntää takauksia mistä tahansa lainantakausvälineeseen osallistuvasta maasta peräisin oleville osallistuville rahoituksen välittäjille;
(c)  tarjoaa osallistuville rahoituksen välittäjille lisäasiantuntemusta pk-yrityksiin, mikro-organisaatioihin ja pieniin ja keskisuuriin organisaatioihin sekä niiden kulttuurialan ja luovien toimialojen hankkeisiin liittyvien riskien arvioimiseksi;
(d)  tarjoaa velkarahoitusta pk-yrityksille, mikro-organisaatioille ja pienille ja keskisuurille organisaatioille;
(e)  tarjoaa kaikkien alueiden ja alojen pk-yrityksille, mikro-organisaatioille sekä pienille ja keskisuurille organisaatioille valmiudet koota hajautettu lainasalkku ja ehdottaa markkinointi- ja edistämissuunnitelmaa;
(f)  kattaa seuraavat lainatyypit: investoinnit aineellisiin tai aineettomiin omaisuuseriin, lukuun ottamatta henkilökohtaisia vakuuksia; omistajanvaihdokset; käyttöpääoma, kuten väliaikaisrahoitus, täydennysrahoitus, kassavirta ja luottolimiitit.
Tarkistus 105
Ehdotus asetukseksi
17 artikla – 1 a kohta (uusi)
1 a.  Ohjelman lohkoissa sovelletaan yhteisiä laadullisia indikaattoreita. Kussakin lohkossa sovelletaan tiettyjä lohkokohtaisia indikaattoreita.
Tarkistus 106
Ehdotus asetukseksi
17 artikla – 2 kohta
2.  Jotta varmistetaan tuloksellinen arviointi, jolla mitataan ohjelman edistymistä tavoitteidensa saavuttamisessa, komissiolle siirretään valta antaa 19 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä seuranta- ja arviointikehystä koskevien säännösten laatimiseksi, mukaan luettuna muuttamalla liitettä III indikaattorien tarkistamiseksi tai täydentämiseksi, jos se on tarpeen seurannan ja arvioinnin kannalta.
2.  Jotta varmistetaan tuloksellinen arviointi, jolla mitataan ohjelman edistymistä tavoitteidensa saavuttamisessa, komissiolle siirretään valta antaa 19 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä seuranta- ja arviointikehystä koskevien säännösten laatimiseksi, mukaan luettuna muuttamalla liitettä III indikaattorien tarkistamiseksi tai täydentämiseksi. Komissio antaa delegoidun säädöksen indikaattoreista viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2022.
Tarkistus 107
Ehdotus asetukseksi
18 artikla – 1 a kohta (uusi)
1 a.  Saatavilla olevat tiedot niiden maksusitoumus- ja maksumäärärahojen määrästä, jotka olisi tarvittu sellaisten hankkeiden rahoittamiseen, joille on myönnetty huippuosaamismerkki, on ilmoitettava vuosittain kummallekin budjettivallan käyttäjälle viimeistään kolme kuukautta ennen päivää, jona niiden kannat unionin seuraavan vuoden talousarviosta julkaistaan vuotuista talousarviomenettelyä koskevan yhteisesti sovitun aikataulun mukaisesti.
Tarkistus 108
Ehdotus asetukseksi
18 artikla – 2 kohta
2.  Ohjelman väliarviointi on suoritettava heti kun ohjelman toteuttamisesta on saatavilla riittävästi tietoa, kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua siitä, kun ohjelman toteutus on käynnistynyt.
2.  Ohjelman väliarviointi on suoritettava viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2024.
Komissio antaa väliarviointikertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2024.
Komissio antaa tarvittaessa ja väliarvioinnin perusteella lainsäädäntöehdotuksen tämän asetuksen muuttamisesta.
Tarkistus 109
Ehdotus asetukseksi
18 artikla – 3 kohta
3.  Komissio suorittaa ohjelman toteutuksen päätyttyä, kuitenkin viimeistään kahden vuoden kuluttua 1 artiklassa mainitun ajanjakson päättymisestä, ohjelman lopullisen arvioinnin.
3.  Komissio esittää ohjelman toteutuksen päätyttyä, kuitenkin viimeistään kahden vuoden kuluttua 1 artiklassa mainitun ajanjakson päättymisestä, ohjelman lopullisen arvioinnin.
Tarkistus 110
Ehdotus asetukseksi
20 artikla – 1 kohta
1.  Unionin rahoituksen saajien on ilmaistava rahoituksen alkuperä ja varmistettava unionin rahoituksen näkyvyys (erityisesti kun ne tekevät tunnetuksi toimia ja niiden tuloksia) tarjoamalla johdonmukaista, olennaista ja oikeasuhteista kohdennettua tietoa eri kohderyhmille, tiedotusvälineet ja suuri yleisö mukaan lukien.
1.  Unionin rahoituksen saajien on ilmaistava rahoituksen alkuperä ja varmistettava unionin rahoituksen näkyvyys (erityisesti kun ne tekevät tunnetuksi toimia ja niiden tuloksia) tarjoamalla johdonmukaista, olennaista ja oikeasuhteista kohdennettua tietoa eri kohderyhmille, tiedotusvälineet ja suuri yleisö mukaan lukien, etenkin mainitsemalla ohjelman nimi ja käyttämällä Media-lohkosta rahoitettujen toimien tapauksessa Media-lohkon logoa. Komissio kehittää Kulttuuri-lohkolle logon, jota on käytettävä Kulttuuri-lohkosta rahoitetuissa toimissa.
Tarkistus 111
Ehdotus asetukseksi
Liite I – 1 kohta – 1 alakohta – 1 alakohta – a alakohta
(a)  Yhteistyöhankkeet;
(a)  Rajatylittävät yhteistyöhankkeet, joissa erotetaan selvästi toisistaan pienet, keskisuuret ja suuret hankkeet ja kiinnitetään erityistä huomiota kulttuurialan mikro-organisaatioihin ja pieniin organisaatioihin;
Tarkistus 112
Ehdotus asetukseksi
Liite I – 1 kohta – 1 alakohta – 1 alakohta – d alakohta
(d)  Taiteilijoiden ja kulttuurialan ja luovien alojen toimijoiden liikkuvuus;
(d)  Taiteilijoiden, käsityöläisten ja kulttuurialan ja luovien alojen toimijoiden liikkuvuus rajatylittävässä toiminnassaan, mukaan lukien taiteelliseen toimintaan sekä taide- ja kulttuuriteosten levitykseen liittyvien kulujen kattaminen;
Tarkistus 113
Ehdotus asetukseksi
Liite I – 1 kohta – 1 alakohta – 1 alakohta – e alakohta
(e)  Tuki kulttuurialan ja luovien toimialojen organisaatioille kansainvälisen tason toimintaa varten;
(e)  Tuki kulttuurialan ja luovien toimialojen organisaatioille kansainvälisen tason toimintaa ja valmiuksien kehittämistä varten;
Tarkistus 114
Ehdotus asetukseksi
Liite I – 1 kohta – 1 alakohta – 2 alakohta – a alakohta
(a)  Musiikkialan tuki: toimet, joilla edistetään monimuotoisuutta, luovuutta ja innovointia musiikkialalla, erityisesti musiikkiohjelmiston levitystä Euroopassa ja sen ulkopuolella, koulutustoimia ja yleisöpohjan laajentamista eurooppalaisen musiikkiohjelmiston osalta sekä tiedonkeruun ja analysoinnin tukemista;
(a)  Musiikkialan tuki: toimet, joilla edistetään monimuotoisuutta, luovuutta ja innovointia musiikkialalla ja erityisesti elävän musiikin alalla, myös verkostoitumisen avulla, monenlaisten eurooppalaisten musiikkiteosten ja ‑ohjelmistojen levitystä Euroopassa ja sen ulkopuolella, koulutusta, musiikkitoimintaan osallistumista ja sen saatavuutta, yleisöpohjan laajentamista, tekijöiden, promoottorien ja taitelijoiden, etenkin nuorten ja nousevien lahjakkuuksien, näkyvyyttä ja arvostusta sekä tiedonkeruun ja analysoinnin tukemista;
Tarkistus 115
Ehdotus asetukseksi
Liite I – 1 kohta – 1 alakohta – 2 alakohta – b alakohta
(b)  Kirja- ja kustannusalan tuki: kohdennetut toimet, joilla edistetään monimuotoisuutta, luovuutta ja innovointia, erityisesti eurooppalaisen kirjallisuuden kääntämistä ja markkinointia valtioiden rajojen yli Euroopassa ja sen ulkopuolella, koulutusta ja vaihtoja alan ammattihenkilöiden, kirjailijoiden ja kääntäjien osalta sekä alan kansainvälisiä yhteistyö-, innovointi- ja kehittämishankkeita;
(b)  Kirja- ja kustannusalan tuki: kohdennetut toimet, joilla edistetään monimuotoisuutta, luovuutta ja innovointia, erityisesti eurooppalaisen kirjallisuuden kääntämistä, muuntamista vammaisille henkilöille esteettömään muotoon ja markkinointia valtioiden rajojen yli Euroopassa ja sen ulkopuolella, myös kirjastoissa, koulutusta ja vaihtoja alan ammattihenkilöiden, kirjailijoiden ja kääntäjien osalta sekä alan kansainvälisiä yhteistyö-, innovointi- ja kehittämishankkeita;
Tarkistus 116
Ehdotus asetukseksi
Liite I – 1 kohta – 1 alakohta – 2 alakohta – c alakohta
(c)  Arkkitehtuuri- ja kulttuuriperintöalan tuki: kohdennetut toimet, jotka koskevat toimijoiden liikkuvuutta, valmiuksien kehittämistä, yleisöpohjan laajentamista ja kansainvälistämistä kulttuuriperintö- ja arkkitehtuurialalla, korkealaatuisen rakennuskulttuurin edistämistä, tukea kulttuuriperinnön ja sen arvojen turvaamiselle, säilyttämiselle ja vahvistamiselle tiedotus-, verkostoitumis- ja vertaisoppimistoimien kautta;
(c)  Kulttuuriperintö- ja arkkitehtuurialan tuki: kohdennetut toimet, jotka koskevat toimijoiden liikkuvuutta, tutkimusta, tiukkojen laatuvaatimusten asettamista, valmiuksien kehittämistä, käsityöläisten ammatillisen tietämyksen ja taitojen jakamista, yleisön osallistumista, tukea elintilojen turvaamiseen, säilyttämiseen ja elvyttämiseen, kulttuuriperinnön mukautuvaa uudelleenkäyttöä, rakennuskulttuurin (Baukultur) edistämistä, kulttuuriperinnön ja sen arvojen kestävyyttä, levittämistä, vahvistamista ja kansainvälistämistä tiedotus-, verkostoitumis- ja vertaisoppimistoimien kautta;
Tarkistus 117
Ehdotus asetukseksi
Liite I – 1 kohta – 1 alakohta – 2 alakohta – d alakohta
(d)  Muiden alojen tuki: kohdennetut toimet, joilla edistetään muotoilu- ja muotialan ja kulttuurimatkailun luovien näkökohtien kehittämistä sekä niiden markkinointia ja edustamista Euroopan unionin ulkopuolella.
(d)  Muiden alojen tuki: kohdennetut promootiotoimet, joilla edistetään muiden alojen, muun muassa muotoilu- ja muotialan ja kestävän kulttuurimatkailun, luovien näkökohtien kehittämistä sekä niiden markkinointia ja edustamista Euroopan unionin ulkopuolella.
Tarkistus 118
Ehdotus asetukseksi
Liite I – 1 kohta – 1 alakohta – 2 a alakohta (uusi)
Tuki kaikille kulttuurialoille ja luoville toimialoille alueilla, joilla niillä on yhteisiä tarpeita, kuitenkin niin, että alakohtaisia toimia voidaan kehittää tarpeen mukaan ja kun kohdennettu lähestymistapa on perusteltu tietyn osa-alueen erityispiirteiden vuoksi. Horisontaalista lähestymistapaa sovelletaan rajatylittäviin yhteistyö-, liikkuvuus- ja kansainvälistymishankkeisiin, joihin kuuluu esimerkiksi residenssiohjelmia, kiertueita, tapahtumia, live-esityksiä, näyttelyjä ja festivaaleja, sekä moninaisuuden, luovuuden ja innovoinnin edistämiseen, alan ammattilaisten koulutukseen ja henkilövaihtoon, valmiuksien kehittämiseen, verkostoitumiseen, taitoihin, yleisöpohjan laajentamiseen ja tietojen keräämiseen ja analysointiin. Alakohtaisiin toimiin osoitetaan määrärahoja oikeassa suhteessa alan ensisijaisuuteen nähden. Alakohtaisilla toimilla olisi autettava ratkaisemaan tässä liitteessä ensisijaisiksi määritettyjen alojen erityisiä haasteita olemassa olevien pilottihankkeiden ja valmistelutoimien pohjalta.
Tarkistus 119
Ehdotus asetukseksi
Liite I – 1 kohta – 1 alakohta – 3 alakohta – johdantokappale
Erityistoimet, joilla tehdään Euroopan kulttuurin monimuotoisuutta ja kulttuuriperintöä näkyvämmäksi ja konkreettisemmaksi ja vaalitaan kulttuurienvälistä vuoropuhelua:
Erityistoimet, joilla tehdään eurooppalaista identiteettiä ja Euroopan kulttuurin monimuotoisuutta ja kulttuuriperintöä näkyvämmäksi ja konkreettisemmaksi ja vaalitaan kulttuurienvälistä vuoropuhelua:
Tarkistus 120
Ehdotus asetukseksi
Liite I – 1 kohta – 1 alakohta – 3 alakohta – b alakohta
(b)  Euroopan kulttuuriperintötunnus (varmistetaan rahoitustuki Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökselle N:o 1194/2011/EU34);
(b)  Euroopan kulttuuriperintötunnus (varmistetaan rahoitustuki Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökselle N:o 1194/2011/EU34 ja Euroopan kulttuuriperintötunnuksen saaneiden kohteiden verkostolle);
__________________
__________________
34 Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1194/2011/EU, annettu 16 päivänä marraskuuta 2011, Euroopan kulttuuriperintötunnusta koskevan Euroopan unionin toimen perustamisesta (EUVL L 303, 22.11.2011, s. 1).
34 Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1194/2011/EU, annettu 16 päivänä marraskuuta 2011, Euroopan kulttuuriperintötunnusta koskevan Euroopan unionin toimen perustamisesta (EUVL L 303, 22.11.2011, s. 1).
Tarkistus 121
Ehdotus asetukseksi
Liite I – 1 kohta – 1 alakohta – 3 alakohta – c alakohta
(c)  EU:n kulttuuripalkinnot;
(c)  EU:n kulttuuripalkinnot, mukaan lukien Euroopan teatteripalkinto;
Tarkistus 122
Ehdotus asetukseksi
Liite I – 1 kohta – 1 alakohta – 3 alakohta – d a alakohta (uusi)
(d a)  toimet, joilla kannustetaan Euroopasta ja sen arvoista kertoviin monialaisiin tuotantoihin;
Tarkistus 123
Ehdotus asetukseksi
Liite I – 2 kohta – 1 alakohta – johdantokappale
Ohjelman 5 artiklassa tarkoitetun Media-lohkon painopisteissä on otettava huomioon maiden väliset erot audiovisuaalisen sisällöntuotannon, levityksen ja saatavuuden sekä markkinoiden koon ja erityispiirteiden osalta, ja niihin pyritään muun muassa seuraavin toimin:
Ohjelman 5 artiklassa tarkoitetun Media-lohkon painopisteissä on otettava huomioon direktiivin 2010/13/EU vaatimukset ja maiden väliset erot audiovisuaalisen sisällöntuotannon, levityksen ja saatavuuden sekä markkinoiden koon ja erityispiirteiden osalta, ja niihin pyritään muun muassa seuraavin toimin:
Tarkistus 124
Ehdotus asetukseksi
Liite I – 2 kohta – 1 alakohta – a alakohta
(a)  Audiovisuaaliteosten kehittäminen;
(a)  Eurooppalaisten audiovisuaaliteosten kehittäminen ja erityisesti sellaisten elokuvien ja televisio-ohjelmien, kuten näytelmä- ja lyhytelokuvat, dokumentti-, lasten- ja animaatioelokuvat, sekä vuorovaikutteisten teosten, kuten laadukkaat ja kerronnalliset videopelit ja multimedia, kehittäminen, joita riippumattomien eurooppalaisten tuotantoyhtiöiden on mahdollista saada rajatylittävään levitykseen;
Tarkistus 125
Ehdotus asetukseksi
Liite I – 2 kohta – 1 alakohta – b alakohta
(b)  Innovatiivisen TV-sisällön ja sarjamaisen tarinankerronnan tuottaminen;
(b)  Innovatiivisen ja laadukkaan TV-sisällön ja sarjamaisen tarinankerronnan tuottaminen kaikenikäisille yleisöille tukemalla riippumattomia eurooppalaisia tuotantoyhtiöitä;
Tarkistus 126
Ehdotus asetukseksi
Liite I – 2 kohta – 1 alakohta – b a alakohta (uusi)
(b a)  Tuki aloitteille, joissa luodaan ja markkinoidaan teoksia, jotka liittyvät Euroopan yhdentymiskehitykseen ja kertovat eurooppalaisia tarinoita.
Tarkistus 127
Ehdotus asetukseksi
Liite I – 2 kohta – 1 alakohta – c alakohta
(c)  Mainonta- ja markkinointivälineet, myös verkossa ja käyttämällä tietojen analysointia, jotta lisätään eurooppalaisten teosten esille saamista, näkyvyyttä, saatavuutta valtioiden rajojen yli sekä yleisön saavuttamista;
(c)  Promootio-, mainonta- ja markkinointivälineet, myös verkossa ja käyttämällä tietojen analysointia, jotta lisätään eurooppalaisten teosten esille saamista, näkyvyyttä, saatavuutta valtioiden rajojen yli sekä yleisön saavuttamista;
Tarkistus 128
Ehdotus asetukseksi
Liite I – 2 kohta – 1 alakohta – d alakohta
(d)  Tuki muiden kuin kotimaisten eurooppalaisten teosten kansainväliselle myynnille ja levitykselle kaikilla alustoilla, myös hyödyntämällä useita maita kattavaa koordinoitua jakelustrategiaa;
(d)  Tuki muiden kuin kotimaisten eurooppalaisten teosten – sekä pienimuotoisten että mittavien tuotantojen – kansainväliselle myynnille ja levitykselle kaikilla alustoilla, myös hyödyntämällä useita maita kattavaa koordinoitua jakelustrategiaa, tekstitystä, jälkiäänittämistä ja kuvailutulkkausta;
Tarkistus 129
Ehdotus asetukseksi
Liite I – 2 kohta – 1 alakohta – d a alakohta (uusi)
(d a)  Toimet, joilla tuetaan alhaisen kapasiteetin maita todettujen puutteiden korjaamisessa;
Tarkistus 130
Ehdotus asetukseksi
Liite I – 2 kohta – 1 alakohta – e alakohta
(e)  Tuki yritysten välisille vaihto- ja verkostoitumistoimille, jotta helpotetaan eurooppalaisia ja kansainvälisiä yhteistuotantoja;
(e)  Tuki yritysten välisille vaihto- ja verkostoitumistoimille, jotta helpotetaan eurooppalaisia ja kansainvälisiä yhteistuotantoja ja eurooppalaisten teosten levitystä;
Tarkistus 131
Ehdotus asetukseksi
Liite I – 2 kohta – 1 alakohta – e a alakohta (uusi)
(e a)  Tuki audiovisuaalisen teosten erimaalaisten tekijöiden eurooppalaisille verkostoille, jotka pyrkivät kehittämään luovia lahjakkuuksia audiovisuaalialalla;
Tarkistus 132
Ehdotus asetukseksi
Liite I – 2 kohta – 1 alakohta – e b alakohta (uusi)
(e b)  Erityistoimenpiteet, joilla edistetään luovien lahjakkuuksien oikeudenmukaista kohtelua audiovisuaalialalla;
Tarkistus 133
Ehdotus asetukseksi
Liite I – 2 kohta – 1 alakohta – g alakohta
(g)  Aloitteet, joilla edistetään yleisöpohjan laajentamista ja elokuvakasvatusta ja jotka on kohdistettu erityisesti nuorille katsojille;
(g)  Aloitteet, joilla edistetään yleisöpohjan laajentamista ja yleisön osallistumista, erityisesti elokuvateattereissa, sekä elokuvakasvatusta ja audiovisuaalisten kulttuurin tuntemusta ja jotka on kohdistettu erityisesti nuorille katsojille;
Tarkistus 134
Ehdotus asetukseksi
Liite I – 2 kohta – 1 alakohta – h alakohta
(h)  Koulutus- ja mentoritoimet, joilla kehitetään audiovisuaalialan toimijoiden valmiuksia mukautua markkinoiden kehitykseen ja digitaaliteknologiaan;
(h)  Koulutus- ja mentoritoimet, joilla kehitetään audiovisuaalialan toimijoiden, myös käsityöläisten, valmiuksia mukautua markkinoiden kehitykseen ja digitaaliteknologiaan;
Tarkistus 135
Ehdotus asetukseksi
Liite I – 2 kohta – 1 alakohta – i alakohta
(i)  Eurooppalaisten tilausvideopalvelujen tarjoajien verkosto, jonka ohjelmistosta merkittävä osa on muita kuin kotimaisia eurooppalaisia teoksia;
(i)  Yksi tai useampi eurooppalaisten tilausvideopalvelujen tarjoajien verkosto, jonka ohjelmistosta merkittävä osa on muita kuin kotimaisia eurooppalaisia teoksia;
Tarkistus 136
Ehdotus asetukseksi
Liite I – 2 kohta – 1 alakohta – j alakohta
(j)  Eurooppalaisten festivaalien verkosto, jonka ohjelmistosta merkittävä osa on muita kuin kotimaisia eurooppalaisia teoksia;
(j)  Eurooppalaiset festivaalit ja festivaalien verkostot, jotka esittävät ja markkinoivat monenlaisia eurooppalaisia audiovisuaalialan teoksia ja joiden ohjelmistosta merkittävä osa on muita kuin kotimaisia eurooppalaisia teoksia;
Tarkistus 137
Ehdotus asetukseksi
Liite I – 2 kohta – 1 alakohta – k alakohta
(k)  Eurooppalaisten elokuvateatteritoimijoiden verkosto, jonka ohjelmistosta merkittävä osa on muita kuin kotimaisia eurooppalaisia elokuvia;
(k)  Eurooppalaisten elokuvateatteritoimijoiden verkosto, jonka ohjelmistosta merkittävä osa on muita kuin kotimaisia eurooppalaisia elokuvia ja jotka vahvistavat elokuvateattereiden asemaa arvoketjussa ja painottavat elokuvanäytäntöjen luonnetta sosiaalisena kokemuksena;
Tarkistus 138
Ehdotus asetukseksi
Liite I – 2 kohta – 1 alakohta – l alakohta
(l)  Erityistoimenpiteet, joilla edistetään sukupuolten tasapuolisempaa edustusta audiovisuaalialalla;
(l)  Erityistoimenpiteet, myös mentori- ja verkostoitumistoimet, joilla edistetään sukupuolten tasapuolisempaa edustusta audiovisuaalialalla;
Tarkistus 139
Ehdotus asetukseksi
Liite I – 2 kohta – 1 alakohta – n a alakohta (uusi)
(n a)  Tuki television kulttuurisisällön levitykselle ja monikieliselle tarjonnalle verkossa ja muualla, myös tekstityksen avulla, jotta edistetään Euroopan kulttuuriperinnön, nykyteosten ja kielten rikkautta ja moninaisuutta.
Tarkistus 140
Ehdotus asetukseksi
Liite I – 3 kohta – 1 alakohta – 1 alakohta – a alakohta
(a)  Luonteeltaan monialaisen politiikan kehittäminen, kokemusten ja osaamisen kansainvälinen vaihto, vertaisoppimistoiminta sekä kulttuurialan ja luovien toimialojen organisaatioiden ja poliittisten päättäjien verkostuminen;
(a)  Luonteeltaan monialaisen politiikan kehittäminen, kokemusten ja osaamisen kansainvälinen vaihto, vertaisoppimistoiminta, mukaan lukien ohjelman uusien osallistujien vertaismentorointi, tietoisuuden lisääminen sekä kulttuurialan ja luovien toimialojen organisaatioiden ja poliittisten päättäjien verkostuminen, myös käymällä pysyvää rakenteellista vuoropuhelua sidosryhmien kanssa sekä kulttuurialan ja luovien toimialojen foorumin kanssa mainitun vuoropuhelun lujittamiseksi ja kyseisten alojen politiikan ohjaamiseksi;
Tarkistus 141
Ehdotus asetukseksi
Liite I – 3 kohta – 1 alakohta – 2 alakohta – a alakohta
(a)  Kannustetaan uusia luovuuden muotoja eri kulttuurialojen ja luovien toimialojen risteyskohdissa, esimerkiksi hyödyntämällä innovatiivista teknologiaa;
(a)  Kannustetaan uusia luovuuden muotoja eri kulttuurialojen ja luovien toimialojen risteyskohdissa sekä yhdessä muiden alojen toimijoiden kanssa, esimerkiksi hyödyntämällä ja opastamalla käyttämään innovatiivista teknologiaa kulttuurijärjestöissä ja tekemällä yhteistyötä digitaalisissa keskittymissä;
Tarkistus 142
Ehdotus asetukseksi
Liite I – 3 kohta – 1 alakohta – 2 alakohta – b a alakohta (uusi)
(b a)  toimet, joilla kannustetaan Euroopasta ja sen arvoista kertoviin monialaisiin tuotantoihin;
Tarkistus 143
Ehdotus asetukseksi
Liite I – 3 kohta – 1 alakohta – 3 alakohta – a alakohta
(a)  Edistetään ohjelmaa kansallisella tasolla ja tarjotaan tietoa unionin politiikan nojalla saatavilla olevan rahoitustuen eri tyypeistä;
(a)  Edistetään ohjelmaa kansallisella tasolla ja tarjotaan merkityksellistä tietoa unionin politiikan nojalla saatavilla olevan rahoitustuen eri tyypeistä sekä arviointiperusteista, menettelystä ja tuloksista;
Tarkistus 144
Ehdotus asetukseksi
Liite I – 3 kohta – 1 alakohta – 3 alakohta – b alakohta
(b)  Edistetään valtioiden rajat ylittävää yhteistyötä alan toimijoiden, laitosten, foorumeiden ja verkostojen välillä ohjelman soveltamisalaan kuuluvien toiminta-alojen ja sektoreiden sisällä ja välillä;
(b)  Tuetaan mahdollisia avustuksensaajia hakemusprosessissa ja edistetään valtioiden rajat ylittävää yhteistyötä ja hyvien toimintatapojen vaihtoa alan toimijoiden, laitosten, foorumeiden ja verkostojen välillä ohjelman soveltamisalaan kuuluvien toiminta-alojen ja sektoreiden sisällä ja välillä;
Tarkistus 145
Ehdotus asetukseksi
Liite I – 3 kohta – 1 alakohta – 3 alakohta – c alakohta
(c)  Tuetaan komissiota sen varmistamisessa, että ohjelman tuloksista tiedotetaan ja niitä levitetään asianmukaisesti kansalaisille;
(c)  Tuetaan komissiota sen varmistamisessa, että ohjelman tuloksista tiedotetaan ”alhaalta ylös” ja ”ylhäältä alas” ja niitä levitetään asianmukaisesti kansalaisille ja toimijoille;
Tarkistus 146
Ehdotus asetukseksi
Liite I – 3 kohta – 1 alakohta – 4 alakohta – a alakohta
(a)  Puututaan media-alaan kohdistuviin rakenteellisiin muutoksiin edistämällä ja seuraamalla monimuotoista ja moniarvoista mediaympäristöä;
(a)  Puututaan uutismedia-alaan kohdistuviin rakenteellisiin ja teknisiin muutoksiin edistämällä riippumatonta ja moniarvoista mediaympäristöä ja tukemalla riippumatonta seurantaa tiedotusvälineiden moniarvoisuuteen ja vapauteen kohdistuvien riskien arvioimiseksi;
Tarkistus 147
Ehdotus asetukseksi
Liite I – 3 kohta – 1 alakohta – 4 alakohta – b alakohta
(b)  Tuetaan mediatuotannon korkeita standardeja edistämällä yhteistyötä, rajatylittävää yhteistyöhön perustuvaa journalismia ja korkealaatuista sisältöä;
(b)  Tuetaan mediatuotannon korkeita standardeja edistämällä yhteistyötä, digitaalisia taitoja, rajatylittävää yhteistyöhön perustuvaa journalismia ja korkealaatuista sisältöä sekä median kestäviä talousmalleja journalismin ammattietiikan takaamiseksi;
Tarkistus 148
Ehdotus asetukseksi
Liite I – 3 kohta – 1 alakohta – 4 alakohta – c alakohta
(c)  Edistetään medialukutaitoa, jotta kansalaisilla on mahdollisuus kehittyä median kriittisessä tarkastelussa.
(c)  Edistetään medialukutaitoa, jotta kansalaisilla ja etenkin nuorilla on mahdollisuus kehittyä median kriittisessä tarkastelussa, tuetaan unionin tason foorumin perustamista medialukutaitoon liittyvien hyvien toimintatapojen ja politiikkatoimien jakamiseksi kaikkien jäsenvaltioiden kesken, myös hyödyntämällä Eurooppa-asioita käsitteleviä yliopistojen radio- ja mediaverkostoja, sekä tarjotaan uutismedia-alan ammattilaisille koulutusohjelmia, jotta he osaisivat tunnistaa ja torjua disinformaatiota.
Tarkistus 149
Ehdotus asetukseksi
Liite I – 3 kohta – 1 alakohta – 4 alakohta – c a alakohta (uusi)
(c a)  Vaalitaan ja varjellaan poliittista ja kansalaisyhteiskunnan vuoropuhelua tiedotusvälineiden vapauteen ja tiedotusvälineiden moniarvoisuuteen Euroopassa kohdistuvista uhkista;
Tarkistus 150
Ehdotus asetukseksi
Liite II – -1 kohta (uusi)
-1.  OHJELMAN YHTEISET LAADULLISET JA MÄÄRÄLLISET VAIKUTUSINDIKAATTORIT
(1)  Hyöty kansalaisille ja yhteisöille
(2)  Hyöty Euroopan kulttuurin monimuotoisuuden ja kulttuuriperinnön lujittamiselle
(3)  Hyöty unionin taloudelle ja työllisyydelle, erityisesti kulttuurialalle ja luoville toimialoille sekä pk-yrityksille
(4)  Unionin toimintapolitiikan valtavirtaistaminen, kansainväliset kulttuurisuhteet mukaan lukien
(5)  Hankkeiden Euroopan tason lisäarvo
(6)  Kumppanuuksien ja kulttuurihankkeiden laatu
(7)  Ohjelmasta tukea saaneisiin eurooppalaisiin kulttuurialan ja luovien toimialojen teoksiin tutustuvien henkilöiden lukumäärä
(8)  Rahoitettuihin hankkeisiin liittyvien työpaikkojen lukumäärä
(9)  Sukupuolten tasapuolinen edustus (aiheellisissa tapauksissa) kulttuurialan ja luovien toimialojen toimijoiden keskuudessa, kyseisten toimijoiden liikkuvuus ja heidän vaikutusmahdollisuuksiensa parantaminen

(1) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.
(2) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.


Erasmus: unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelma ***I
PDF 338kWORD 124k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 28. maaliskuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelman ”Erasmus” perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 1288/2013 kumoamisesta (COM(2018)0367 – C8–0233/2018 – 2018/0191(COD))
P8_TA(2019)0324A8-0111/2019

Tätä tekstiä ei ole vielä julkaistu omalla kielelläsi. Voit tutustua PDF- tai Word-versioon napsauttamalla yllä oikealla olevaa kuvaketta.


Kestävää sijoittamista helpottava kehys ***I
PDF 287kWORD 89k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 28. maaliskuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä (COM(2018)0353 – C8-0207/2018 – 2018/0178(COD))
P8_TA-PROV(2019)0325A8-0175/2019

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0353),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan sekä 114 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8‑0207/2018),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 17. lokakuuta 2018 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon alueiden komitean 5. joulukuuta 2018 antaman lausunnon(2),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan sekä ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan työjärjestyksen 55 artiklan mukaisesti järjestämät yhteiskokoukset,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan ja ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan mietinnön (A8-0175/2019),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

<
Komission teksti   Tarkistus
Tarkistus 80
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 6 kappale
(6)  Komissio julkaisi maaliskuussa 2018 kestävän kasvun rahoitusta koskevan toimintasuunnitelmansa25, jossa esitetään kestävää rahoitusta koskeva kunnianhimoinen ja kattava strategia. Yksi toimintasuunnitelmassa asetetuista tavoitteista on ohjata pääomavirtoja kestävään sijoittamiseen kestävän ja osallistavan kasvun saavuttamiseksi. Tärkein ja kiireellisin toimintasuunnitelmassa kaavailluista toimista on perustaa kestävien toimintojen yhtenäinen luokitusjärjestelmä. Toimintasuunnitelmassa tunnustetaan, että pääomavirtojen ohjaaminen kestävämpiin toimintoihin edellyttää yhteisymmärrystä siitä, mitä ”kestävällä” tarkoitetaan. Ensimmäisenä toimena olisi annettava selkeät ohjeet toiminnoista, joiden voidaan katsoa edistävän ympäristötavoitteita, jotta sijoittajien olisi helpompi tietää, millä sijoituksilla rahoitetaan ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimintoja. Myöhemmässä vaiheessa voidaan laatia lisäohjeita toiminnoista, jotka edistävät muita kestävyystavoitteita, yhteiskunnalliset tavoitteet mukaan luettuina.
(6)  Komissio julkaisi maaliskuussa 2018 kestävän kasvun rahoitusta koskevan toimintasuunnitelmansa25, jossa esitetään kestävää rahoitusta koskeva kunnianhimoinen ja kattava strategia. Yksi toimintasuunnitelmassa asetetuista tavoitteista on ohjata pääomavirtoja kestävään sijoittamiseen kestävän ja osallistavan kasvun saavuttamiseksi. Tärkein ja kiireellisin toimintasuunnitelmassa kaavailluista toimista on perustaa toimintojen yhtenäinen luokitusjärjestelmä ja indikaattorit kestävyyden asteen määrittämiseksi. Toimintasuunnitelmassa tunnustetaan, että pääomavirtojen ohjaaminen kestävämpiin toimintoihin edellyttää kokonaisvaltaista yhteisymmärrystä siitä, mitä taloudellisten toimintojen vaikutuksella ja sijoituksilla ympäristökestävyyteen ja resurssitehokkuuteen tarkoitetaan. Ensimmäisenä toimena olisi annettava selkeät ohjeet toiminnoista, joiden voidaan katsoa edistävän ympäristötavoitteita, jotta sijoittajien olisi helpompi tietää, millä sijoituksilla rahoitetaan taloudellisia toimintoja niiden kestävyyden asteen mukaan. Ottaen huomioon YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja 20. kesäkuuta 2017 annetut Eurooppa-neuvoston päätelmät olisi laadittava lisäohjeita toiminnoista, jotka edistävät muita kestävyystavoitteita, yhteiskunnalliset ja hallinnolliset tavoitteet mukaan luettuina, jotta voidaan panna täytäntöön Agenda 2030 -toimintaohjelma täysipainoisella, johdonmukaisella, kattavalla, yhdennetyllä ja tehokkaalla tavalla.
_________________
_________________
25 COM(2018) 97 final.
25 COM(2018) 97 final.
Tarkistus 2
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 6 a kappale (uusi)
(6 a)  Samalla kun tunnustetaan, että ilmastonmuutosta on torjuttava pikaisesti, hiiliriskin kapea-alainen painottaminen saattaisi aiheuttaa kielteisiä kerrannaisvaikutuksia suuntaamalla sijoitusvirrat uudelleen kohteisiin, joihin liittyy muita ympäristöriskejä. Siksi on annettava riittävät takeet sen varmistamiseksi, että taloudelliset toiminnot eivät aiheuta haittaa muille ympäristötavoitteille, kuten biologiselle monimuotoisuudelle ja energiatehokkuudelle. Sijoittajat tarvitsevat vertailukelpoista ja kokonaisvaltaista tietoa ympäristöriskeistä ja niiden vaikutuksesta arvioidakseen salkkujaan muutenkin kuin hiiliriskien osalta.
Tarkistus 3
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 6 b kappale (uusi)
(6 b)  Useiden toisiinsa liittyvien ympäristön pilaantumisen osa-alueiden kiireellisyyden ja resurssien liikakäytön vuoksi on omaksuttava järjestelmällinen lähestymistapa eksponentiaalisesti kasvaviin kielteisiin suuntauksiin, kuten biologisen monimuotoisuuden vähenemiseen, resurssien maailmanlaajuisen liikakäyttöön, uusien uhkien, kuten vaarallisten kemikaalien ja niiden yhteisvaikutusten, syntymiseen, ravitsemuksen puutteellisuuteen, ilmastonmuutokseen, otsonikerroksen ohenemiseen, valtamerien happamoitumiseen, makean veden vähenemiseen ja maankäyttöjärjestelmien muutokseen. Siksi on tarpeen, että toteutettavat toimet ovat ennakoivia ja niillä pystytään vastaamaan esiin tuleviin haasteisiin. Näiden haasteiden mittakaava edellyttää kokonaisvaltaista ja kunnianhimoista lähestymistapaa ja tiukan ennalta varautumisen periaatteen soveltamista.
Tarkistus 4
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 7 a kappale (uusi)
(7 a)  Euroopan parlamentin 29 päivänä toukokuuta 2018 antamassa valiokunta-aloitteisessa mietinnössä kestävästä rahoituksesta esitetään keskeiset kestävyysindikaattorien ja luokitusjärjestelmän osatekijät kestävien sijoitusten kannustimena. Asiaa koskevan lainsäädännön johdonmukaisuus olisi varmistettava.
Tarkistus 5
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 8 a kappale (uusi)
(8 a)  Haasteiden mittakaavan vuoksi koko rahoitusjärjestelmää on asteittain muutettava siten, että se tukee talouden kestävää toimintaa. Tätä tarkoitusta varten on valtavirtaistettava kestävä rahoitus ja tarkasteltava kaikkien rahoitustuotteiden ja -palvelujen kestävyysvaikutuksia.
Tarkistus 6
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 9 kappale
(9)  Tarjoamalla rahoitustuotteita, jotka edistävät ympäristön kannalta kestävien tavoitteiden saavuttamista, voidaan tehokkaasti ohjata yksityisiä sijoituksia kestäviin toimintoihin. Kansallisilla vaatimuksilla, jotka koskevat rahoitustuotteiden ja yritysjoukkovelkakirjalainojen markkinoimista kestävinä sijoituksina, ja erityisesti sellaisilla vaatimuksilla, jotka antavat asianomaisille markkinatoimijoille mahdollisuuden käyttää kansallista merkkiä, pyritään lujittamaan sijoittajien luottamusta, luomaan näkyvyyttä ja käsittelemään ”viherpesuun” liittyviä ongelmia. Viherpesulla tarkoitetaan käytäntöä, jossa saadaan epäoikeudenmukaista kilpailuetua markkinoimalla rahoitustuotetta ympäristöystävällisenä tuotteena, vaikka se ei itse asiassa täytä perusluonteisia ympäristövaatimuksia. Nykyään joissakin jäsenvaltioissa on käytössä merkintäjärjestelmiä. Ne perustuvat erilaisiin ympäristön kannalta kestävien taloudellisten toimintojen luokitusjärjestelmiin. Ottaen huomioon Pariisin sopimuksen mukaiset ja unionin tasolla tehdyt poliittiset sitoumukset on todennäköistä, että yhä useammat jäsenvaltiot ottavat käyttöön merkintäjärjestelmiä tai asettavat markkinatoimijoille muita vaatimuksia, jotka koskevat ympäristön kannalta kestävinä markkinoituja rahoitustuotteita tai yritysjoukkovelkakirjalainoja. Tehdessään näin jäsenvaltiot käyttäisivät omia kansallisia luokitusjärjestelmiään sen määrittämiseen, mitä sijoituksia voidaan pitää kestävinä. Jos tällaiset kansalliset vaatimukset perustuvat erilaisiin kriteereihin siitä, millaista taloudellista toimintaa voidaan pitää ympäristön kannalta kestävänä, sijoittajat ovat haluttomia tekemään sijoituksia yli rajojen, koska eri sijoitusmahdollisuuksia on vaikea verrata keskenään. Lisäksi talouden toimijoiden, jotka haluavat houkutella sijoituksia eri puolilta unionia, olisi täytettävä erilaiset kriteerit eri jäsenvaltioissa, jotta niiden toiminnot täyttäisivät eri merkkien ympäristökestävyysvaatimukset. Sen vuoksi yhdenmukaisten kriteerien puuttuminen lisää talouden toimijoiden kustannuksia ja on niille merkittävä haitta, joka estää pääsyn rajat ylittäville kestävien sijoitusten pääomamarkkinoille. Nämä esteet, joiden vuoksi on vaikea päästä rajat ylittäville pääomamarkkinoille hankkimaan varoja kestäviin hankkeisiin, todennäköisesti kasvavat entisestään. Sen vuoksi kriteerit, joilla määritetään, onko jokin taloudellinen toiminta ympäristön kannalta kestävää, olisi yhdenmukaistettava unionin tasolla, jotta voidaan poistaa sisämarkkinoiden toimintaa haittaavat esteet ja ehkäistä niiden syntyminen tulevaisuudessa. Yhdenmukaistamisen ansiosta talouden toimijoiden on helpompi hankkia rahoitusta vihreisiin toimintoihinsa yli rajojen, koska niiden taloudellisia toimintoja voidaan verrata yhdenmukaisilla kriteereillä, joiden perusteella ne voidaan valita ympäristön kannalta kestäviksi sijoituskohteiksi. Sen vuoksi yhdenmukaistaminen helpottaa rajat ylittävää sijoittamista unionissa.
(9)  Tarjoamalla rahoitustuotteita, jotka edistävät ympäristön kannalta kestävien tavoitteiden saavuttamista, voidaan tehokkaasti asteittain siirtää yksityisiä sijoituksia kestävämpiin toimintoihin toiminnoista, joilla on kielteisiä ympäristövaikutuksia. Kansallisilla vaatimuksilla, jotka koskevat rahoitustuotteiden ja -palvelujen ja yritysjoukkovelkakirjalainojen markkinoimista kestävinä sijoituksina tämän asetuksen määritelmän mukaisesti, ja erityisesti sellaisilla vaatimuksilla, jotka antavat asianomaisille markkinatoimijoille mahdollisuuden käyttää kansallista merkkiä, pyritään lujittamaan sijoittajien luottamusta ja tietoisuutta riskeistä, luomaan näkyvyyttä ja käsittelemään ”viherpesuun” liittyviä ongelmia. Viherpesulla tarkoitetaan käytäntöä, jossa saadaan epäoikeudenmukaista kilpailuetua markkinoimalla rahoitustuotetta ympäristöystävällisenä tuotteena, vaikka se ei itse asiassa täytä perusluonteisia ympäristövaatimuksia. Nykyään joissakin jäsenvaltioissa on käytössä merkintäjärjestelmiä. Ne perustuvat erilaisiin ympäristön kannalta kestävien taloudellisten toimintojen luokitusjärjestelmiin. Ottaen huomioon Pariisin sopimuksen mukaiset ja unionin tasolla tehdyt poliittiset sitoumukset on todennäköistä, että yhä useammat jäsenvaltiot ottavat käyttöön merkintäjärjestelmiä tai asettavat markkinatoimijoille muita vaatimuksia, jotka koskevat ympäristön kannalta kestävinä markkinoituja rahoitustuotteita tai yritysjoukkovelkakirjalainoja. Tehdessään näin jäsenvaltiot käyttäisivät omia kansallisia luokitusjärjestelmiään sen määrittämiseen, mitä sijoituksia voidaan pitää kestävinä. Jos tällaiset kansalliset vaatimukset perustuvat erilaisiin kriteereihin ja indikaattoreihin siitä, millaista taloudellista toimintaa voidaan pitää ympäristön kannalta kestävänä, sijoittajat ovat haluttomia tekemään sijoituksia yli rajojen, koska eri sijoitusmahdollisuuksia on vaikea verrata keskenään. Lisäksi talouden toimijoiden, jotka haluavat houkutella sijoituksia eri puolilta unionia, olisi täytettävä erilaiset kriteerit eri jäsenvaltioissa, jotta niiden toiminnot täyttäisivät eri merkkien ympäristökestävyysvaatimukset. Yhdenmukaisten kriteerien ja indikaattorien puuttuminen ohjaa sijoituksia ympäristön kannalta tehottomalla ja joissakin tapauksissa haitallisella tavalla ja johtaa siihen, että ympäristö- ja kestävyystavoitteita ei saavuteta. Siten niiden puuttuminen lisää talouden toimijoiden kustannuksia ja aiheuttaa niille merkittävän haitan, joka estää pääsyn rajat ylittäville kestävien sijoitusten pääomamarkkinoille. Nämä esteet, joiden vuoksi on vaikea päästä rajat ylittäville pääomamarkkinoille hankkimaan varoja kestäviin hankkeisiin, todennäköisesti kasvavat entisestään. Sen vuoksi kriteerit ja indikaattorit, joilla määritetään jonkin taloudellisen toiminnan kestävyyden aste, olisi asteittain yhdenmukaistettava unionin tasolla, jotta voidaan poistaa sisämarkkinoiden toimintaa haittaavat esteet ja ehkäistä niiden syntyminen tulevaisuudessa. Tällaisen tietojen, mittarien ja kriteerien yhdenmukaistamisen ansiosta talouden toimijoiden on helpompi hankkia rahoitusta ympäristön kannalta kestäviin toimintoihinsa yli rajojen, koska niiden taloudellisia toimintoja voidaan verrata yhdenmukaisilla kriteereillä ja indikaattoreilla, joiden perusteella ne voidaan valita ympäristön kannalta kestäviksi sijoituskohteiksi. Sen vuoksi yhdenmukaistaminen helpottaa rajat ylittävää sijoittamista unionissa.
Tarkistus 7
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 9 a kappale (uusi)
(9 a)   Yksityisiä sijoituksia on saatava liikkeelle, jotta unioni voi noudattaa ympäristöä ja ilmastoa koskevia sitoumuksiaan. Tämän saavuttaminen edellyttää sekä pitkän aikavälin suunnitelmia että sääntelyn vakautta ja ennakoitavuutta sijoittajien kannalta. Kestävien sijoitusten johdonmukaisen poliittisen kehyksen takaamiseksi onkin siis tärkeää, että tämän asetuksen säännökset perustuvat olemassa olevaan unionin lainsäädäntöön.
Tarkistus 8
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 10 kappale
(10)  Jos markkinatoimijat eivät anna sijoittajille mitään selityksiä siitä, miten toiminnoilla, joihin nämä sijoittavat, edistetään ympäristötavoitteita, tai jos markkinatoimijat käyttävät eri käsitteitä selittäessään, mitä ”kestävä” taloudellinen toiminta on, sijoittajien on kohtuuttoman raskasta arvioida ja verrata näitä erilaisia rahoitustuotteita keskenään. Sijoittajien on tästä syystä todettu olevan haluttomia sijoittamaan vihreisiin rahoitustuotteisiin. Lisäksi sijoittajien luottamuksen puute vaikuttaa hyvin haitallisesti kestävien sijoitusten markkinoihin. On myös osoitettu, että kansalliset säännöt tai markkinaperusteiset aloitteet, joihin on ryhdytty tämän ongelman ratkaisemiseksi kansallisten rajojen sisäpuolella, hajottavat sisämarkkinoita. Jos finanssimarkkinatoimijat ilmoittavat, miten rahoitustuotteet, joiden ne väittävät olevan ympäristöystävällisiä, täyttävät ympäristötavoitteet, ja käyttävät näissä ilmoituksissaan koko unionissa yhteisiä kriteerejä sen määrittämiseen, mitä ympäristön kannalta kestävä taloudellinen toiminta on, sijoittajien on helpompi vertailla ympäristöystävällisiä sijoitusmahdollisuuksia yli rajojen. Tällöin sijoittajat sijoittavat vihreisiin rahoitustuotteisiin suuremmalla varmuudella koko unionissa, mikä parantaa sisämarkkinoiden toimintaa.
(10)  Jos markkinatoimijat eivät anna tietoja siitä, miten toiminnot, joihin sijoittajat sijoittavat, vaikuttavat kielteisesti tai myönteisesti ympäristötavoitteisiin, tai jos markkinatoimijat käyttävät eri mittareita tai kriteerejä vaikutusten märittämiseen selittäessään taloudellisen toiminnan kestävyyden astetta ympäristön kannalta, sijoittajien on kohtuuttoman raskasta arvioida ja verrata näitä erilaisia rahoitustuotteita keskenään. Sijoittajien on tästä syystä todettu olevan haluttomia sijoittamaan kestäviin rahoitustuotteisiin. Lisäksi sijoittajien luottamuksen puute vaikuttaa hyvin haitallisesti kestävien sijoitusten markkinoihin. On myös osoitettu, että kansalliset säännöt tai markkinaperusteiset aloitteet, joihin on ryhdytty tämän ongelman ratkaisemiseksi kansallisten rajojen sisäpuolella, hajottavat sisämarkkinoita. Jos finanssimarkkinatoimijat ilmoittavat, miten rahoitustuotteet, joiden ne väittävät olevan ympäristöystävällisiä, täyttävät ympäristötavoitteet, ja käyttävät näissä ilmoituksissaan koko unionissa yhteisiä kriteerejä sen määrittämiseen, mitä ympäristön kannalta kestävä taloudellinen toiminta on, sijoittajien on helpompi vertailla sijoitusmahdollisuuksien ympäristövaikutuksia yli rajojen ja tämä kannustaa kohdeyhtiöitä tekemään liiketoimintamalleistaan kestävämpiä. Tällöin sijoittajat sijoittavat vihreisiin rahoitustuotteisiin suuremmalla varmuudella koko unionissa, mikä parantaa sisämarkkinoiden toimintaa.
Tarkistus 9
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 10 a kappale (uusi)
(10 a)  Merkittävän ympäristöön ja laajemmin kestävyyteen kohdistuvan vaikutuksen saavuttamiseksi, finanssimarkkinatoimijoiden ja muiden sidosryhmien tarpeettoman hallinnollisen rasitteen vähentämiseksi ja kestäviä taloudellisia toimintoja rahoittavien Euroopan rahoitusmarkkinoiden kasvun helpottamiseksi luokitusjärjestelmän olisi perustuttava yhdenmukaistettuihin, vertailukelpoisiin ja yhtenäisiin kriteereihin ja indikaattoreihin, joihin kuuluvat ainakin kiertotalouden indikaattorit. Näiden indikaattorien olisi oltava johdonmukaisia yhtenäistetyn elinkaarianalyysin menetelmän kanssa ja niitä olisi sovellettava unionin alueen sääntelyaloitteissa. Niiden olisi muodostettava perusta taloudellisten toimintojen ja sijoitusriskien sekä ympäristöön kohdistuvien vaikutusten arvioinnille. Mahdollista sääntelyn päällekkäisyyttä olisi vältettävä, sillä se ei olisi paremman sääntelyn periaatteen, suhteellisuusperiaatteen eikä johdonmukaisen terminologian ja selkeän sääntelykehyksen luomista koskevan tavoitteen mukaista. Lisäksi olisi vältettävä rasittamasta tarpeettomasti sekä viranomaisia että rahoituslaitoksia. Samasta syystä teknisten seulontakriteerien ulottuvuus ja käyttö sekä niiden yhteys muihin aloitteisiin olisi määriteltävä selkeästi ennen luokitusjärjestelmän ja siihen liittyvien kriteerien voimaantuloa. Vahvistettaessa yhdenmukaistettuja kriteerejä ympäristön kannalta kestäville taloudellisille toiminnoille olisi otettava huomioon jäsenvaltioiden toimivalta eri politiikanaloilla. Tämän asetuksen vaatimuksia olisi sovellettava suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa määriteltyihin pieniin ja yhdestä osasta muodostuviin laitoksiin.
Tarkistus 10
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 10 b kappale (uusi)
(10 b)  Indikaattorit olisi yhdenmukaistettava olemassa olevien hankkeiden, kuten komission, Euroopan ympäristökeskuksen ja OECD:n työn, perusteella, ja niillä olisi mitattava hiilidioksidiin ja muihin päästöihin, biologiseen monimuotoisuuteen, jätteiden syntymiseen, energian ja uusiutuvan energian käyttöön, raaka-aineisiin, veteen sekä suoraan ja epäsuoraan maankäyttöön liittyviä ympäristövaikutuksia komission kiertotalouden seurantakehyksestä antaman tiedonannon (COM(2018)0029), kiertotaloutta koskevan EU:n toimintasuunnitelman (COM(2015)0614) ja Euroopan parlamentin 9 päivänä heinäkuuta 2015 resurssitehokkuudesta antaman päätöslauselman ”Siirtyminen kohti kiertotaloutta” (2014/2208(INI)) mukaisesti. Lisäksi indikaattorien suunnittelussa olisi otettava huomioon myös kiertotalouden rahoittamisen tukemista käsittelevän Euroopan komission korkean tason työryhmän suositukset. Komission olisi arvioitava, miten tämän asiantuntijaryhmän työ yhdennetään teknisten asiantuntijoiden ryhmän työhön. Indikaattoreissa olisi otettava huomioon kansainvälisesti tunnustetut kestävyyttä koskevat normit.
Tarkistus 11
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 11 kappale
(11)  Jotta voidaan puuttua sisämarkkinoiden toimintaa nykyään haittaaviin esteisiin ja estää uusien esteiden syntyminen tulevaisuudessa, jäsenvaltiot olisi velvoitettava käyttämään yhteistä ympäristön kannalta kestävän sijoituksen käsitettä, kun ne asettavat markkinatoimijoille ympäristön kannalta kestävinä markkinoituja rahoitustuotteita tai yritysjoukkovelkakirjalainoja koskevia merkintävaatimuksia kansallisella tasolla. Samoista syistä rahastonhoitajien ja yhteisösijoittajien, jotka väittävät edistävänsä ympäristötavoitteita, olisi käytettävä samaa ympäristön kannalta kestävän sijoituksen käsitettä ilmoittaessaan, miten ne edistävät näitä tavoitteita.
(11)  Jotta voidaan puuttua sisämarkkinoiden toimintaa nykyään haittaaviin esteisiin ja estää uusien esteiden syntyminen tulevaisuudessa, jäsenvaltiot ja unioni olisi velvoitettava käyttämään yhteistä sijoitusten ympäristökestävyyden asteen käsitettä, kun ne asettavat markkinatoimijoille ympäristön kannalta kestävinä markkinoituja rahoitustuotteita ja -palveluita tai yritysjoukkovelkakirjalainoja koskevia merkintävaatimuksia kansallisella tasolla. Samoista syistä rahastonhoitajien ja yhteisösijoittajien, jotka väittävät edistävänsä ympäristötavoitteita, olisi käytettävä samaa ympäristön kannalta kestävän sijoituksen käsitettä sekä samoja indikaattoreita, mittareita ja kriteerejä ympäristövaikutusten arviointia varten ilmoittaessaan, miten ne edistävät näitä tavoitteita.
Tarkistus 12
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 12 kappale
(12)  Kriteerien vahvistaminen ympäristön kannalta kestäville taloudellisilla toiminnoille voi kannustaa yrityksiä antamaan tietoja harjoittamistaan ympäristön kannalta kestävistä taloudellisista toiminnoista vapaaehtoisesti verkkosivustoillaan. Tällaisten tietojen avulla finanssimarkkinoiden asianomaiset toimijat voivat helpommin yksilöidä yritykset, jotka harjoittavat ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimintoja, ja kyseiset yritykset voivat helpommin hankkia rahoitusta vihreisiin toimintoihinsa.
(12)  Toimintojen ympäristövaikutuksia koskevien tietojen avulla finanssimarkkinoiden asianomaiset toimijat voivat helpommin yksilöidä ja määrittää yritysten taloudellisten toimintojen ympäristökestävyyden asteen, ja yritykset voivat helpommin hankkia rahoitusta.
Tarkistus 13
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 13 kappale
(13)  Tarkoitus on, että unionin käyttöön ottama ympäristön kannalta kestävien taloudellisten toimintojen luokitus antaa mahdollisuuden kehittää unionin tulevia politiikkoja, mihin sisältyvät ympäristön kannalta kestäviä rahoitustuotteita koskevat unionin laajuiset standardit ja lopulta sellaisten merkkien käyttöönotto, joilla tunnustetaan virallisesti näiden standardien noudattaminen koko unionissa. Yhdenmukaisia oikeudellisia vaatimuksia, joiden täyttyessä sijoituksia pidetään ympäristön kannalta kestävinä ja jotka perustuvat ympäristön kannalta kestävien taloudellisten toimintojen yhdenmukaisiin kriteereihin, tarvitaan vertailuperustana unionin tulevaa lainsäädäntöä varten, jonka tavoitteena on mahdollistaa tällaiset sijoitukset.
(13)  Tarkoitus on, että unionin laajuiset indikaattorit, jotka ovat tärkeitä taloudellisten toimintojen ympäristövaikutuksen määrittämisen kannalta, antaisivat mahdollisuuden kehittää unionin tulevia politiikkoja ja strategioita, mihin sisältyvät ympäristön kannalta kestäviä rahoitustuotteita koskevat unionin laajuiset standardit ja lopulta sellaisten merkkien käyttöönotto, joilla tunnustetaan virallisesti näiden standardien noudattaminen koko unionissa, ja voisivat olla perustana muille taloutta, sääntelyä ja vakautta koskeville mittareille. Yhdenmukaisia oikeudellisia vaatimuksia sijoitusten ympäristökestävyyden asteen määrittämiseksi taloudellisten toimintojen kestävyyden tasoa ympäristön kannalta koskevien kriteerien ja sijoitusten ympäristövaikutusten arvioimiseen tarkoitettujen yhteisten indikaattorien perusteella, tarvitaan vertailuperustana unionin tulevaa lainsäädäntöä varten, jonka tavoitteena on helpottaa siirtymistä sijoituksista, joilla on kielteinen ympäristövaikutus, sijoituksiin, joilla on myönteinen vaikutus.
Tarkistus 14
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 14 kappale
(14)  Unionin pyrkimyksissä saavuttaa kestävän kehityksen tavoitteita on käynyt ilmi, että sellaiset toimintavaihtoehdot kuin Euroopan strategisten investointien rahaston luominen ovat tehokas keino edistää yksityisten varojen ohjaamista kestäviin sijoituksiin julkisten menojen ohella. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2015/101727 asetetaan tavoitteeksi, että ilmastoinvestointien osuus rahoituksesta, joka myönnetään Euroopan strategisten investointien rahastosta infrastruktuuri- ja innovointihankkeisiin, on 40 prosenttia. Yhteisillä taloudellisten toimintojen kestävyyskriteereillä voitaisiin tukea samanlaisia tulevia unionin aloitteita, joilla tuetaan ilmastoon liittyviin tai muihin ympäristötavoitteisiin tähtääviä sijoituksia.
(14)  Unionin pyrkimyksissä saavuttaa kestävän kehityksen tavoitteita sellaiset toimintavaihtoehdot kuin Euroopan strategisten investointien rahaston luominen voisivat olla tehokas keino edistää yksityisten varojen liikkeelle saamista ja niiden ohjaamista kestäviin sijoituksiin julkisten menojen ohella. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2015/101727 asetetaan tavoitteeksi, että horisontaalisten ilmastoinvestointien osuus rahoituksesta, joka myönnetään Euroopan strategisten investointien rahastosta infrastruktuuri- ja innovointihankkeisiin, on 40 prosenttia. Yhteisillä taloudellisten toimintojen kestävyyskriteereillä ja ympäristövaikutusten arvioinnin yhteisillä indikaattoreilla voitaisiin tukea samanlaisia tulevia unionin aloitteita, joilla saadaan liikkeelle ilmastoon liittyviä tai muihin ympäristötavoitteisiin tähtääviä sijoituksia.
__________________
__________________
27 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/2396, annettu 13 päivänä joulukuuta 2017, asetusten (EU) N:o 1316/2013 ja (EU) 2015/1017 muuttamisesta Euroopan strategisten investointien rahaston voimassaolon pidentämisen osalta sekä kyseistä rahastoa ja Euroopan investointineuvontakeskusta koskevien teknisten parannusten tekemiseksi (EUVL L 345, 27.12.2017, s. 34).
27 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/2396, annettu 13 päivänä joulukuuta 2017, asetusten (EU) N:o 1316/2013 ja (EU) 2015/1017 muuttamisesta Euroopan strategisten investointien rahaston voimassaolon pidentämisen osalta sekä kyseistä rahastoa ja Euroopan investointineuvontakeskusta koskevien teknisten parannusten tekemiseksi (EUVL L 345, 27.12.2017, s. 34).
Tarkistus 15
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 15 kappale
(15)  Jotta vältettäisiin markkinoiden pirstoutuminen ja kuluttajien etuihin kohdistuvat haitat, jotka johtuvat keskenään erilaisista ympäristön kannalta kestävien taloudellisten toimintojen käsitteistä, kansallisten vaatimusten, joita markkinatoimijoiden on noudatettava halutessaan markkinoida rahoitustuotteita tai yritysjoukkovelkakirjalainoja ympäristön kannalta kestävinä, olisi perustuttava ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimintoja koskeviin yhdenmukaisiin kriteereihin. Kyseisiin markkinatoimijoihin kuuluvat ”vihreitä” rahoitustuotteita tarjoavat finanssimarkkinatoimijat ja ”vihreitä” yritysjoukkovelkakirjalainoja tarjoavat finanssialan ulkopuoliset yritykset.
(15)  Jotta vältettäisiin markkinoiden pirstoutuminen ja kuluttajien etuihin kohdistuvat haitat, jotka johtuvat keskenään erilaisista taloudellisten toimintojen ympäristökestävyyden astetta koskevista käsitteistä, kansallisten vaatimusten, joita markkinatoimijoiden on noudatettava halutessaan markkinoida rahoitustuotteita tai yritysjoukkovelkakirjalainoja tässä asetuksessa määritetyllä tavalla ympäristön kannalta kestävinä, olisi perustuttava ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimintoja koskeviin yhdenmukaisiin kriteereihin. Kyseisiin markkinatoimijoihin kuuluvat kestäviä rahoitustuotteita tai -palveluja tarjoavat finanssimarkkinatoimijat ja kestäviä yritysjoukkovelkakirjalainoja tarjoavat finanssialan ulkopuoliset yritykset.
Tarkistus 16
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 17 kappale
(17)  Tiedonantovelvollisuuden kiertämisen estämiseksi kyseistä velvollisuutta olisi sovellettava myös silloin, kun rahoitustuotteita tarjotaan ympäristön kannalta kestävien sijoitusten kaltaisina sijoituksina, mukaan luettuina rahoitustuotteet, joiden tavoitteena on ympäristönsuojelu sen laajassa merkityksessä. Finanssimarkkinatoimijoilta ei saisi vaatia, että ne sijoittavat ainoastaan ympäristön kannalta kestäviin taloudellisiin toimintoihin, jotka määritetään tässä asetuksessa vahvistettujen teknisten seulontakriteerien mukaisesti. Niitä olisi kannustettava siihen, että jos ne katsovat, että taloudellista toimintaa, joka ei täytä teknisiä seulontakriteerejä tai jolle ei ole vielä vahvistettu tällaisia kriteerejä, olisi pidettävä ympäristön kannalta kestävänä, ne ilmoittavat asiasta komissiolle ja auttavat siten komissiota arvioimaan, onko teknisiä seulontakriteerejä aiheellista täydentää tai päivittää.
(17)  Tiedonantovelvollisuuden kiertämisen estämiseksi kyseistä velvollisuutta olisi sovellettava myös kaikkiin rahoitustuotteisiin, joita tarjotaan ympäristön kannalta kestävien sijoitusten kaltaisina sijoituksina, mukaan luettuina rahoitustuotteet, joiden tavoitteena on ympäristönsuojelu sen laajassa merkityksessä. Finanssimarkkinatoimijoilta ei saisi vaatia, että ne sijoittavat ainoastaan ympäristön kannalta kestäviin taloudellisiin toimintoihin, jotka määritetään tässä asetuksessa vahvistettujen teknisten seulontakriteerien mukaisesti. Finanssimarkkinatoimijoita ja muita toimijoita olisi kannustettava siihen, että jos ne katsovat, että niiden rahoittaman toiminnan kannalta merkityksellisiä teknisiä seulontakriteerejä ei vielä ole vahvistettu ja että niiden rahoitustuotteita olisi näin olen pidettävä ympäristön kannalta kestävinä, ne ilmoittavat asiasta komissiolle ja auttavat siten komissiota arvioimaan, onko teknisiä seulontakriteerejä aiheellista täydentää tai päivittää.
Tarkistus 17
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 18 kappale
(18)   Sen määrittämiseksi, onko taloudellinen toiminta ympäristön kannalta kestävää, olisi vahvistettava tyhjentävä luettelo ympäristötavoitteista.
(18)   Taloudellisen toiminnan ympäristökestävyyden asteen määrittämiseksi olisi vahvistettava ympäristövaikutusta mittaaviin indikaattoreihin perustuva tyhjentävä luettelo ympäristötavoitteista ja otettava siinä huomioon toiminnan vaikutus teollisuuden koko arvoketjuun ja varmistettava johdonmukaisuus unionin nykyisen lainsäädännön, kuten puhtaan energian säädöspaketin, kanssa.
Tarkistus 18
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 20 kappale
(20)  Kutakin ympäristötavoitetta varten olisi vahvistettava yhdenmukaiset kriteerit, joiden perusteella taloudellisten toimintojen katsotaan edistävän merkittävästi kyseistä tavoitetta. Yhtenä yhdenmukaisten kriteerien osatekijöistä pitäisi olla se, ettei aiheuteta huomattavaa haittaa millekään tässä asetuksessa vahvistetuista ympäristötavoitteista. Tällä pyritään välttämään se, että sijoituksia pidetään ympäristön kannalta kestävinä, vaikka taloudelliset toiminnot, joita sijoitukset hyödyttävät, aiheuttavat ympäristölle enemmän haittaa kuin edistävät ympäristötavoitetta. Merkittävää edistämistä ja huomattavan haitan puuttumista koskevien edellytysten olisi mahdollistettava ympäristön kannalta kestäviin taloudellisiin toimintoihin tehtävät sijoitukset, joilla tosiasiallisesti edistetään ympäristötavoitteiden saavuttamista.
(20)  Kutakin ympäristötavoitetta varten olisi vahvistettava yhdenmukaiset kriteerit, jotka perustuvat yhdenmukaistettujen indikaattorien avulla toimitettuihin tietoihin ja joiden perusteella taloudellisten toimintojen katsotaan edistävän merkittävästi kyseistä tavoitetta. Yhtenä yhdenmukaisten kriteerien osatekijöistä pitäisi olla se, ettei aiheuteta huomattavaa haittaa millekään tässä asetuksessa vahvistetuista ympäristötavoitteista. Tällä pyritään välttämään se, että sijoituksia pidetään ympäristön kannalta kestävinä, vaikka taloudelliset toiminnot, joita sijoitukset hyödyttävät, aiheuttavat ympäristölle enemmän haittaa kuin edistävät ympäristötavoitetta. Merkittävää edistämistä ja huomattavan haitan puuttumista koskevien edellytysten olisi mahdollistettava ympäristön kannalta kestäviin taloudellisiin toimintoihin tehtävät sijoitukset, joilla tosiasiallisesti edistetään ympäristötavoitteiden saavuttamista.
Tarkistus 19
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 22 kappale
(22)  Ottaen huomioon erityiset tekniset tiedot, jotka tarvitaan taloudellisen toiminnan ympäristövaikutusten arvioimiseen, sekä tieteen ja teknologian nopeasti muuttuva luonne, ympäristön kannalta kestävien taloudellisten toimintojen kriteerejä olisi mukautettava säännöllisesti tällaisiin muutoksiin. Jotta kriteerit olisivat tieteellisen näytön sekä asiantuntijoiden ja asianomaisten sidosryhmien kannanottojen perusteella ajantasaisia, merkittävää edistämistä ja huomattavaa haittaa koskevia edellytyksiä olisi täsmennettävä erilaisten taloudellisten toimintojen osalta ja päivitettävä säännöllisesti. Tätä varten komission olisi vahvistettava tarkat ja kalibroidut tekniset seulontakriteerit erilaisille taloudellisille toiminnoille kestävän rahoituksen sidosryhmäfoorumin antaman teknisen työpanoksen perusteella.
(22)  Ottaen huomioon erityiset tekniset tiedot, jotka tarvitaan taloudellisen toiminnan ympäristövaikutusten arvioimiseen, sekä tieteen ja teknologian nopeasti muuttuva luonne, ympäristökestävyyden asteen määrittämisen kannalta olennaisia taloudellisten toimintojen kriteerejä olisi mukautettava säännöllisesti tällaisiin muutoksiin. Jotta kriteerit ja indikaattorit olisivat tieteellisen näytön sekä asiantuntijoiden ja asianomaisten sidosryhmien kannanottojen perusteella ajantasaisia, merkittävää edistämistä ja huomattavaa haittaa koskevia edellytyksiä olisi täsmennettävä erilaisten taloudellisten toimintojen osalta ja päivitettävä säännöllisesti. Tätä varten komission olisi vahvistettava tarkat ja kalibroidut tekniset seulontakriteerit ja yhdenmukaiset indikaattorit erilaisille taloudellisille toiminnoille kestävän rahoituksen sidosryhmäfoorumin antaman teknisen työpanoksen perusteella.
Tarkistus 20
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 23 kappale
(23)  Joillakin taloudellisilla toiminnoilla on kielteisiä ympäristövaikutuksia, joita vähentämällä voidaan edistää merkittävästi yhtä tai useampaa ympäristötavoitetta. Näille taloudellisille toiminnoille on aiheellista vahvistaa tekniset seulontakriteerit, joissa edellytetään ympäristötehokkuuden merkittävää parantamista verrattuna muun muassa toimialan keskiarvoon. Kriteereissä olisi otettava huomioon myös tietyn taloudellisen toiminnan aiheuttamat pitkän aikavälin vaikutukset.
(23)  Joillakin taloudellisilla toiminnoilla on kielteisiä ympäristövaikutuksia, joita vähentämällä voidaan edistää merkittävästi yhtä tai useampaa ympäristötavoitetta. Näille taloudellisille toiminnoille on aiheellista vahvistaa tekniset seulontakriteerit, joissa edellytetään ympäristötehokkuuden merkittävää parantamista verrattuna muun muassa toimialan keskiarvoon, sen arvioimiseksi, voiko tietty toiminto osaltaan edistää merkittävästi yhtä tai useampaa ympäristötavoitetta. Kriteereissä olisi otettava huomioon myös tietyn taloudellisen toiminnan aiheuttamat pitkän aikavälin (toisin sanoen yli kolmen vuoden) vaikutukset, erityisesti tuotteiden ja palvelujen ekologiset edut sekä välituotteiden osuus, ja arvioitava siten kaikkien valmistus- ja käyttövaiheiden vaikutus koko arvoketjun ja elinkaaren ajalta.
Tarkistus 21
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 24 kappale
(24)  Taloudellista toimintaa ei saisi pitää ympäristön kannalta kestävänä, jos se aiheuttaa ympäristölle enemmän haittaa kuin hyötyä. Teknisissä seulontakriteereissä olisi määritettävä vähimmäisvaatimukset, jotka tarvitaan sen vuoksi, ettei muille tavoitteille aiheudu huomattavaa haittaa. Vahvistaessaan ja päivittäessään teknisiä seulontakriteerejä komission olisi varmistettava, että kriteerit perustuvat saatavilla olevaan tieteelliseen näyttöön ja niitä päivitetään säännöllisesti. Jos riskiä ei voida määrittää tieteellisessä arvioinnissa riittävän varmasti, olisi sovellettava ennalta varautumisen periaatetta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 191 artiklan mukaisesti.
(24)  Taloudellista toimintaa ei saisi pitää ympäristön kannalta kestävänä, jos siitä ei seuraa ympäristölle nettohyötyä. Teknisissä seulontakriteereissä olisi määritettävä vähimmäisvaatimukset, jotka tarvitaan sen vuoksi, ettei muille tavoitteille aiheudu huomattavaa haittaa. Vahvistaessaan ja päivittäessään teknisiä seulontakriteerejä komission olisi varmistettava, että kriteerit ovat kohtuullisia ja oikeasuhteisia ja perustuvat saatavilla olevaan tieteelliseen näyttöön ja että niissä otetaan huomioon teknologioiden koko arvoketju ja elinkaari. Sen olisi myös varmistettava, että niitä päivitetään säännöllisesti. Jos riskiä ei voida määrittää tieteellisessä arvioinnissa riittävän varmasti, olisi sovellettava ennalta varautumisen periaatetta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 191 artiklan mukaisesti.
Tarkistus 22
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 25 kappale
(25)  Vahvistaessaan ja päivittäessään teknisiä seulontakriteerejä komission olisi otettava huomioon asiaankuuluva unionin lainsäädäntö ja jo käytössä olevat ei-oikeudelliset unionin välineet, mukaan luettuina Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 66/201037, EU:n ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmä38, EU:n asettamat ympäristöä säästävien julkisten hankintojen kriteerit39 ja tuotteen ympäristöjalanjälkeä ja organisaation ympäristöjalanjälkeä koskeviin sääntöihin liittyvä käynnissä oleva työ40. Jottei syntyisi tarpeettomia epäjohdonmukaisuuksia suhteessa taloudellisten toimintojen luokituksiin, jotka ovat jo olemassa muita tarkoituksia varten, komission olisi otettava huomioon myös ympäristöliiketoimintaa koskevat tilastoluokitukset eli ympäristönsuojelutoimien ja -menojen tilastoluokitus (CEPA) ja luonnonvarojen hallintatoimintojen luokitus (CReMA)41.
(25)  Vahvistaessaan ja päivittäessään teknisiä seulontakriteerejä ja yhdenmukaistettuja indikaattoreita komission olisi otettava huomioon asiaankuuluva unionin lainsäädäntö ja jo käytössä olevat ei-oikeudelliset unionin välineet, mukaan luettuina Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 66/201037, EU:n ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmä38, EU:n asettamat ympäristöä säästävien julkisten hankintojen kriteerit39, komission kiertotalousfoorumi, eurooppalainen elinkaarianalyysin foorumi ja tuotteen ympäristöjalanjälkeä ja organisaation ympäristöjalanjälkeä koskeviin sääntöihin liittyvä käynnissä oleva työ40. Jottei syntyisi tarpeettomia epäjohdonmukaisuuksia suhteessa taloudellisten toimintojen luokituksiin, jotka ovat jo olemassa muita tarkoituksia varten, komission olisi otettava huomioon myös ympäristöliiketoimintaa koskevat tilastoluokitukset eli ympäristönsuojelutoimien ja -menojen tilastoluokitus (CEPA) ja luonnonvarojen hallintatoimintojen luokitus (CReMA)41.
__________________
__________________
37 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 66/2010, annettu 25 päivänä marraskuuta 2009, EU-ympäristömerkistä (EUVL L 27, 30.1.2010, s. 1).
37 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 66/2010, annettu 25 päivänä marraskuuta 2009, EU-ympäristömerkistä (EUVL L 27, 30.1.2010, s. 1).
38 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1221/2009, annettu 25 päivänä marraskuuta 2009, organisaatioiden vapaaehtoisesta osallistumisesta yhteisön ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmään (EMAS-järjestelmä) ja asetuksen (EY) N:o 761/2001 ja komission päätösten 2001/681/EY ja 2006/193/EY kumoamisesta (EUVL L 342, 22.12.2009, s. 1–45).
38 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1221/2009, annettu 25 päivänä marraskuuta 2009, organisaatioiden vapaaehtoisesta osallistumisesta yhteisön ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmään (EMAS-järjestelmä) ja asetuksen (EY) N:o 761/2001 ja komission päätösten 2001/681/EY ja 2006/193/EY kumoamisesta (EUVL L 342, 22.12.2009, s. 1–45).
39 Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle – Ympäristöä säästävät julkiset hankinnat, SEC(2008) 2124 SEC(2008) 2125 SEC(2008) 2126 (KOM(2008) 400 lopullinen).
39 Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle – Ympäristöä säästävät julkiset hankinnat, SEC(2008) 2124 SEC(2008) 2125 SEC(2008) 2126 (KOM(2008) 400 lopullinen).
40 Komission suositus 2013/179/EU, annettu 9 päivänä huhtikuuta 2013, yhteisten menetelmien käyttämisestä tuotteiden ja organisaatioiden elinkaaren ympäristötehokkuuden mittaamiseen ja siitä tiedottamiseen (EUVL L 124, 4.5.2013, s. 1–210).
40 Komission suositus 2013/179/EU, annettu 9 päivänä huhtikuuta 2013, yhteisten menetelmien käyttämisestä tuotteiden ja organisaatioiden elinkaaren ympäristötehokkuuden mittaamiseen ja siitä tiedottamiseen (EUVL L 124, 4.5.2013, s. 1–210).
41 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 538/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, Euroopan ympäristötilinpidosta annetun asetuksen (EU) N:o 691/2011 muuttamisesta, liite 4 ja 5 (EUVL L 158, 27.5.2014).
41 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 538/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, Euroopan ympäristötilinpidosta annetun asetuksen (EU) N:o 691/2011 muuttamisesta, liite 4 ja 5 (EUVL L 158, 27.5.2014).
Tarkistus 23
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 26 kappale
(26)  Vahvistaessaan ja päivittäessään teknisiä seulontakriteerejä komission olisi otettava huomioon myös infrastruktuurialan erityispiirteet sekä ulkoiset ympäristövaikutukset, sosiaaliset vaikutukset ja talousvaikutukset kustannus-hyötyanalyysissä. Tältä osin komission olisi otettava huomioon kansainvälisissä järjestöissä, kuten OECD:ssä, tehty työ, asiaankuuluvat unionin lainsäädäntö ja standardit, mukaan luettuina Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/42/EY42, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/92/EU43, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/23/EU44, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/24/EU45 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/25/EU46, sekä nykyiset menetelmät. Teknisillä seulontakriteereillä olisi tässä yhteydessä edistettävä asianmukaisia hallintokehyksiä, joissa Yhdistyneiden kansakuntien tukemissa vastuullisen sijoittamisen periaatteissa47 mainitut sosiaaliset sekä ympäristöön ja hallintotapaan liittyvät tekijät otetaan huomioon kaikissa hankkeen elinkaaren vaiheissa.
(26)  Vahvistaessaan ja päivittäessään teknisiä seulontakriteerejä ja yhdenmukaistettuja indikaattoreita komission olisi otettava huomioon myös eri alojen erityispiirteet sekä ulkoiset ympäristövaikutukset, sosiaaliset vaikutukset ja talousvaikutukset kustannus-hyötyanalyysissä. Tältä osin komission olisi otettava huomioon kansainvälisissä järjestöissä, kuten OECD:ssä, tehty työ, asiaankuuluvat unionin lainsäädäntö ja standardit, mukaan luettuina Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/42/EY42, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/92/EU43, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/23/EU44, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/24/EU45 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/25/EU46, sekä nykyiset menetelmät. Teknisillä seulontakriteereillä ja indikaattoreilla olisi tässä yhteydessä edistettävä asianmukaisia hallintokehyksiä, joissa Yhdistyneiden kansakuntien tukemissa vastuullisen sijoittamisen periaatteissa47 mainitut sosiaaliset sekä ympäristöön ja hallintotapaan liittyvät tekijät otetaan huomioon kaikissa hankkeen elinkaaren vaiheissa.
__________________
__________________
42 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/42/EY, annettu 27 päivänä kesäkuuta 2001, tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (EYVL L 197, 21.7.2001, s. 30).
42 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/42/EY, annettu 27 päivänä kesäkuuta 2001, tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (EYVL L 197, 21.7.2001, s. 30).
43 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/92/EU, annettu 13 päivänä joulukuuta 2011, tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista (EUVL L 26, 28.1.2012, s. 1).
43 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/92/EU, annettu 13 päivänä joulukuuta 2011, tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista (EUVL L 26, 28.1.2012, s. 1).
44 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/23/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, käyttöoikeussopimusten tekemisestä (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 1).
44 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/23/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, käyttöoikeussopimusten tekemisestä (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 1).
45 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/24/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004/18/EY kumoamisesta (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 65).
45 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/24/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004/18/EY kumoamisesta (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 65).
46 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/25/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja direktiivin 2004/17/EY kumoamisesta (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 243).
46 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/25/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja direktiivin 2004/17/EY kumoamisesta (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 243).
47 https://www.unpri.org/download?ac=1534
47 https://www.unpri.org/download?ac=1534
Tarkistus 24
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 26 a kappale (uusi)
(26 a)  Määrittäessään teknisiä seulontakriteerejä komission olisi otettava huomioon myös sellaisia toimintoja tukevat siirtymätoimenpiteet, joilla edistetään siirtymistä kestävämpään ja vähähiilisempään talouteen. Sellaisia yrityksiä, jotka tällä hetkellä harjoittavat ympäristölle erittäin vahingollista taloudellista toimintaa, olisi kannustettava siirtymään nopeasti ympäristön kannalta kestävään tai ainakin ympäristön kannalta ongelmattomaan toimintaan. Teknisillä seulontakriteereillä olisi edistettävä tällaisia siirtymisprosesseja niiden ollessa käynnissä. Jos suurin osa tiettyä haitallista toimintaa harjoittavista yrityksistä on todistettavasti käynnistänyt tällaisen siirtymän, se voidaan ottaa huomioon seulontakriteereissä. Merkittävien siirtymistoimien toteuttaminen voidaan osoittaa muun muassa jatkuvalla tutkimus- ja kehittämistoiminnalla, huomattavilla hankkeilla investointipääomien kohdistamiseksi uusiin ja aiempaa ympäristöystävällisempiin teknologioihin tai konkreettisilla siirtymäsuunnitelmilla, jotka ovat vähintään täytäntöönpanonsa alkuvaiheessa.
Tarkistus 25
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 27 kappale
(27)  Jottei vääristettäisi kilpailua, kun hankitaan rahoitusta ympäristön kannalta kestäviin taloudellisiin toimintoihin, teknisillä seulontakriteereillä olisi varmistettava, että kaikkia tietyn toimialan asiaankuuluvia taloudellisia toimintoja voidaan pitää ympäristön kannalta kestävinä ja että niitä käsitellään samalla tavoin, jos ne edistävät samalla tavoin yhden tai useamman tässä asetuksessa vahvistetun ympäristötavoitteen saavuttamista. Mahdollinen kyky edistää näiden ympäristötavoitteiden saavuttamista voi kuitenkin vaihdella eri alojen välillä, mikä olisi otettava kriteereissä huomioon. Kriteerit eivät saisi kuitenkaan millään alalla asettaa epäoikeudenmukaisesti sellaisia taloudellisia toimintoja muita huonompaan asemaan, jotka edistävät ympäristötavoitteiden saavuttamista samassa määrin kuin kyseiset muut toiminnot.
(27)  Jotta kannustettaisiin ympäristön kannalta kestäviä innovaatioita eikä vääristettäisi kilpailua, kun hankitaan rahoitusta ympäristön kannalta kestäviin taloudellisiin toimintoihin, teknisillä seulontakriteereillä olisi varmistettava, että kaikkia makrosektorin (toisin sanoen maatalouden, metsätalouden ja kalastuksen, valmistuksen, sähkö-, kaasu‑, lämpö- ja ilmastointihuollon, rakentamisen, liikenteen ja varastointipalvelujen kaltaisten NACE-toimialojen) asiaankuuluvia taloudellisia toimintoja voidaan pitää ympäristön kannalta kestävinä ja että niitä käsitellään samalla tavoin, jos ne edistävät samalla tavoin yhden tai useamman tässä asetuksessa vahvistetun ympäristötavoitteen saavuttamista eivätkä aiheuta huomattavaa haittaa muille 3 ja 12 artiklassa tarkoitetuille ympäristötavoitteille. Mahdollinen kyky edistää näiden ympäristötavoitteiden saavuttamista voi kuitenkin vaihdella eri alojen välillä, mikä olisi otettava seulontakriteereissä huomioon. Kriteerit eivät saisi kuitenkaan millään talouden makrosektorilla asettaa epäoikeudenmukaisesti sellaisia taloudellisia toimintoja muita huonompaan asemaan, jotka edistävät ympäristötavoitteiden saavuttamista samassa määrin kuin kyseiset muut toiminnot eivätkä aiheuta huomattavaa haittaa muille 3 ja 12 artiklassa tarkoitetuille ympäristötavoitteille.
Tarkistus 26
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 27 a kappale (uusi)
(27 a)  Ympäristön kannalta kestävät toiminnot ovat seurausta koko arvoketjussa kehitetyistä teknologioista ja tuotteista. Tämän vuoksi teknisissä seulontakriteereissä olisi otettava huomioon koko arvoketju raaka-aineiden käsittelystä aina lopputuotteeseen ja sen jätevaiheeseen ympäristön kannalta kestävien toimintojen lopullisessa tarjonnassa.
Tarkistus 27
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 27 b kappale (uusi)
(27 b)   Jotta vältetään hyvin toimivien arvoketjujen keskeyttäminen, teknisissä seulontakriteereissä olisi otettava huomioon, että ympäristön kannalta kestävät toiminnot mahdollistavien teknologioiden ja tuotteiden kehittämiseen osallistuu useita taloudellisia toimijoita.
Tarkistus 28
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 28 kappale
(28)  Vahvistaessaan teknisiä seulontakriteerejä komission olisi arvioitava, johtaako ympäristön kannalta kestäviä toimintoja koskevien kriteerien vahvistaminen arvonsa menettävien sijoituskohteiden syntymiseen tai epäjohdonmukaisten kannustimien luomiseen ja olisiko sillä kielteisiä vaikutuksia rahoitusmarkkinoiden likviditeettiin.
(28)  Vahvistaessaan teknisiä seulontakriteerejä komission olisi arvioitava siirtymiseen liittyviä mahdollisia riskejä, sekä sitä, johtaako ympäristön kannalta kestäviä toimintoja koskevien kriteerien vahvistamisen tahti arvonsa menettävien sijoituskohteiden syntymiseen tai epäjohdonmukaisten kannustimien luomiseen.
Tarkistus 29
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 30 kappale
(30)  Sen varmistamiseksi, että sijoitukset ohjataan taloudellisiin toimintoihin, joilla on kaikkein suurimmat myönteiset vaikutukset ympäristötavoitteisiin, komission olisi vahvistettava tekniset seulontakriteerit ensi sijassa sellaisille taloudellisille toiminnoille, joilla voidaan eniten edistää ympäristötavoitteita.
(30)  Sen varmistamiseksi, että sijoitukset ohjataan taloudellisiin toimintoihin, joilla on kaikkein suurimmat myönteiset vaikutukset ympäristötavoitteisiin, komission olisi vahvistettava tekniset seulontakriteerit ensi sijassa sellaisille taloudellisille toiminnoille, joilla voidaan eniten edistää ympäristötavoitteita. Uusien teknologioiden määrittämisen ja kehittämisen helpottamiseksi sekä näiden teknologioiden laajentamismahdollisuuksien huomioon ottamiseksi seulontakriteereissä olisi otettava huomioon hankkeiden tulokset.
Tarkistus 30
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 31 kappale
(31)  Liikennealaa varten, liikkuva kalusto mukaan luettuna, olisi vahvistettava asianmukaiset tekniset seulontakriteerit, joissa olisi otettava huomioon, että lähes 26 prosenttia unionin kaikista kasvihuonekaasupäästöistä on peräisin liikennealalta, kansainvälinen merenkulku mukaan luettuna. Kuten kestävän kasvun rahoitusta koskevasta toimintasuunnitelmasta48 käy ilmi, liikennealan osuus on noin 30 prosenttia kestävän kehityksen vuotuisista lisäinvestointitarpeista unionissa, kun mukaan luetaan sähköistämisen ja puhtaampiin liikennemuotoihin siirtymisen lisääminen edistämällä liikennemuotosiirtymää ja liikenteenhallintaa.
(31)  Liikennealaa varten, liikkuva kalusto mukaan luettuna, olisi vahvistettava asianmukaiset tekniset seulontakriteerit, joissa olisi otettava huomioon teknologioiden koko elinkaari ja se, että lähes 26 prosenttia unionin kaikista kasvihuonekaasupäästöistä on peräisin liikennealalta, kansainvälinen merenkulku mukaan luettuna. Kuten kestävän kasvun rahoitusta koskevasta toimintasuunnitelmasta48 käy ilmi, liikennealan osuus on noin 30 prosenttia kestävän kehityksen vuotuisista lisäinvestointitarpeista unionissa, kun mukaan luetaan sähköistämisen ja puhtaampiin liikennemuotoihin siirtymisen lisääminen edistämällä liikennemuotosiirtymää ja liikenteenhallintaa.
__________________
__________________
48 COM(2018)0097 final.
48 COM(2018)0097 final.
Tarkistus 31
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 32 kappale
(32)  Erityisen tärkeää on, että komissio valmistellessaan teknisten seulontakriteerien laadintaa, toteuttaa asianmukaiset kuulemiset parempaa sääntelyä koskevien vaatimusten mukaisesti. Teknisten arviointikriteerien vahvistamis- ja päivittämisprosessissa olisi oltava mukana myös asianomaisia sidosryhmiä, ja prosessin olisi perustuttava sellaisten asiantuntijoiden antamiin neuvoihin, joilla on osoitettua tietämystä ja kokemusta asiaankuuluvilta aloilta. Tätä varten komission olisi perustettava kestävän rahoituksen foorumi. Foorumin olisi koostuttava sekä julkisen sektorin että yksityisen sektorin asiantuntijoista. Julkisen sektorin edustajiin olisi kuuluttava Euroopan ympäristökeskuksen, Euroopan valvontaviranomaisten ja Euroopan investointipankin asiantuntijoita. Yksityisen sektorin asiantuntijoihin olisi kuuluttava asianomaisten sidosryhmien edustajia, finanssimarkkinatoimijoiden, yliopistojen, tutkimuslaitosten, yhdistysten ja organisaatioiden edustajat mukaan luettuina. Foorumin olisi annettava komissiolle neuvoja teknisten seulontakriteerien laadinnasta, analysoinnista ja tarkistamisesta, mukaan luettuina kriteerien mahdolliset vaikutukset sellaisten omaisuuserien arvostamiseen, joita on ennen teknisten seulontakriteerien hyväksymistä pidetty vihreinä omaisuuserinä voimassa olevien markkinakäytäntöjen perusteella. Foorumin olisi myös annettava komissiolle neuvoja siitä, soveltuvatko tekniset seulontakriteerit muihin käyttötarkoituksiin unionin tulevissa poliittisissa aloitteissa, joiden tavoitteena on helpottaa kestävää sijoittamista.
(32)  Erityisen tärkeää on, että komissio valmistellessaan teknisten seulontakriteerien laadintaa, toteuttaa asianmukaiset kuulemiset parempaa sääntelyä koskevien vaatimusten mukaisesti. Teknisten arviointikriteerien ja yhdenmukaistettujen indikaattorien vahvistamis- ja päivittämisprosessissa olisi oltava mukana myös asianomaisia sidosryhmiä, ja prosessin olisi perustuttava tieteelliseen näyttöön, sosioekonomisiin vaikutuksiin, parhaisiin käytäntöihin, nykyiseen työhön ja nykyisiin tahoihin, erityisesti komission kiertotalousfoorumiin, sekä sellaisten asiantuntijoiden antamiin neuvoihin, joilla on osoitettua tietämystä ja kokemusta asiaankuuluvilta aloilta eri puolilta maailmaa. Tätä varten komission olisi perustettava kestävän rahoituksen foorumi. Sen varmistamiseksi, että kaikkien asianomaisten alojen erityispiirteet otetaan asianmukaisesti huomioon, foorumin olisi koostuttava suuresta määrästä sekä julkisen sektorin että yksityisen sektorin asiantuntijoita. Julkisen sektorin edustajiin olisi kuuluttava Euroopan ympäristökeskuksen ja kansallisten ympäristönsuojeluvirastojen, Euroopan valvontaviranomaisten, Euroopan tilinpäätösraportoinnin neuvoa-antavan ryhmän ja Euroopan investointipankin asiantuntijoita. Yksityisen sektorin asiantuntijoihin olisi kuuluttava asianomaisten sidosryhmien edustajia, finanssimarkkinatoimijoiden ja muiden kuin finanssimarkkinatoimijoiden, monia teollisuudenaloja edustavan reaalitalouden, yliopistojen, tutkimuslaitosten, yhdistysten ja organisaatioiden edustajat mukaan luettuina. Tarvittaessa foorumin olisi voitava pyytää neuvoa myös muilta kuin jäseniltä. Foorumin olisi annettava komissiolle neuvoja teknisten seulontakriteerien ja yhdenmukaistettujen indikaattorien laadinnasta, analysoinnista ja tarkistamisesta, mukaan luettuina kriteerien mahdolliset vaikutukset sellaisten omaisuuserien arvostamiseen, joita on ennen teknisten seulontakriteerien hyväksymistä pidetty kestävinä omaisuuserinä voimassa olevien markkinakäytäntöjen perusteella. Foorumin olisi myös annettava komissiolle neuvoja siitä, soveltuvatko tekniset seulontakriteerit ja indikaattorit muihin käyttötarkoituksiin unionin tulevissa poliittisissa aloitteissa, joiden tavoitteena on helpottaa kestävää sijoittamista. Foorumin olisi annettava komissiolle neuvoja kestävyyttä koskevien tilinpäätösstandardien ja integroitujen raportointistandardien kehittämiseksi yrityksille ja finanssimarkkinatoimijoille, myös direktiivin 2013/34/EU tarkistamisen avulla.
Tarkistus 32
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 33 kappale
(33)  Jotta voidaan täsmentää tässä asetuksessa säädettyjä vaatimuksia ja erityisesti vahvistaa ja päivittää tarkat ja kalibroidut tekniset seulontakriteerit erilaisille taloudellisille toiminnoille siltä osin, mitä ympäristötavoitteiden merkittävällä edistämisellä tai niille aiheutuvalla huomattavalla haitalla tarkoitetaan, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti tiedoista, jotka tarvitaan 4 artiklan 3 kohdassa vahvistetun tiedonantovelvollisuuden ja 6 artiklan 2 kohdassa, 7 artiklan 2 kohdassa, 8 artiklan 2 kohdassa, 9 artiklan 2 kohdassa, 10 artiklan 2 kohdassa ja 11 artiklan 2 kohdassa mainittujen teknisten seulontakriteerien noudattamiseksi. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle olisi toimitettava kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla olisi järjestelmällisesti oltava oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.
(33)  Jotta voidaan täsmentää tässä asetuksessa säädettyjä vaatimuksia ja erityisesti vahvistaa ja päivittää tarkat ja kalibroidut tekniset seulontakriteerit ja indikaattorit erilaisille taloudellisille toiminnoille siltä osin, mitä ympäristötavoitteiden merkittävällä edistämisellä tai niille aiheutuvalla huomattavalla haitalla tarkoitetaan, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti tiedoista, jotka tarvitaan 4 artiklan 3 kohdassa vahvistetun tiedonantovelvollisuuden ja 6 artiklan 2 kohdassa, 7 artiklan 2 kohdassa, 8 artiklan 2 kohdassa, 9 artiklan 2 kohdassa, 10 artiklan 2 kohdassa ja 11 artiklan 2 kohdassa mainittujen teknisten seulontakriteerien noudattamiseksi. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset julkiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle olisi toimitettava kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla olisi järjestelmällisesti oltava oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.
Tarkistus 33
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 35 kappale
(35)  Tämän asetuksen soveltamista olisi tarkasteltava säännöllisesti uudelleen, jotta voidaan arvioida ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimintoja koskevien teknisten seulontakriteerien laadinnan edistymistä, ympäristön kannalta kestävän sijoituksen määritelmän käyttöä sekä sitä, onko tarpeen perustaa mekanismi, jolla tarkistetaan velvoitteiden noudattaminen. Lisäksi uudelleentarkastelussa olisi arvioitava, olisiko tämän asetuksen soveltamisalaa laajennettava käsittämään yhteiskunnallisen kestävyyden tavoitteita.
(35)  Tämän asetuksen soveltamista olisi tarkasteltava säännöllisesti ja viimeistään kahden vuoden kuluttua uudelleen, jotta voidaan arvioida ympäristön kannalta kestäviä ja ympäristön kannalta haitallisia taloudellisia toimintoja koskevien teknisten seulontakriteerien ja yhdenmukaistettujen indikaattorien laadinnan edistymistä, ympäristön kannalta kestävän sijoituksen tai sijoitusten, joilla on kielteinen ympäristövaikutus, määritelmän käyttöä sekä sitä, onko tarpeen perustaa lisämekanismi, jolla tarkistetaan velvoitteiden noudattaminen. Lisäksi uudelleentarkastelussa olisi arvioitava, mitä säännöksiä tarvitaan tämän asetuksen soveltamisalan laajentamiseksi käsittämään yhteiskunnallisen kestävyyden tavoitteita. Komission olisi tarvittaessa 31 päivään maaliskuuta 2020 mennessä julkaistava lisää lainsäädäntöehdotuksia sellaisen mekanismin perustamisesta, jolla tarkistetaan vaatimusten noudattaminen.
Tarkistus 34
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 36 kappale
(36)  Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, vaan ne voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla, koska on tarpeen ottaa unionin tasolla käyttöön ympäristön kannalta kestävien taloudellisten toimintojen yhdenmukaiset kriteerit, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi,
(36)  Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, vaan ne voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla, koska on tarpeen ottaa unionin tasolla käyttöön ympäristön kannalta kestävien taloudellisten toimintojen yhdenmukaiset kriteerit ja indikaattorit, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi,
Tarkistukset 35, 55, 59, 87 ja 96
Ehdotus asetukseksi
1 artikla
1 artikla
1 artikla
Kohde ja soveltamisala
Kohde ja soveltamisala
1.  Tässä asetuksessa vahvistetaan kriteerit sen määrittämiseksi, onko jokin taloudellinen toiminta ympäristön kannalta kestävää, jotta voidaan määrittää sijoituksen ympäristökestävyyden aste.
1.  Tässä asetuksessa vahvistetaan kriteerit sen määrittämiseksi, mikä on taloudellisen toiminnon ympäristövaikutusten ja -kestävyyden aste, jotta voidaan määrittää sijoituksen ympäristökestävyyden aste.
2.  Tätä asetusta sovelletaan seuraaviin:
2.  Tätä asetusta sovelletaan seuraaviin:
a)  jäsenvaltioiden tai unionin toteuttamat toimenpiteet, joissa markkinatoimijoille asetetaan ympäristön kannalta kestävinä markkinoituja rahoitustuotteita tai yritysjoukkovelkakirjalainoja koskevia vaatimuksia;
a)  jäsenvaltioiden tai unionin toteuttamat toimenpiteet, joissa finanssimarkkinatoimijoille asetetaan unionissa ympäristön kannalta kestävinä markkinoituja rahoitustuotteita tai yritysjoukkovelkakirjalainoja koskevia vaatimuksia;
b)  finanssimarkkinatoimijat, jotka tarjoavat rahoitustuotteita ympäristön kannalta kestävinä sijoituksina tai niiden kaltaisina sijoituksina.
b)  finanssimarkkinatoimijat, jotka tarjoavat unionissa rahoitustuotteita ympäristön kannalta kestävinä sijoituksina tai niiden kaltaisina sijoituksina, ja
b a)  finanssimarkkinatoimijat, jotka tarjoavat muita rahoitustuotteita, paitsi jos
i)  finanssimarkkinatoimija antaa kohtuullisiin ja toimivaltaisten viranomaisten hyväksymiin todisteisiin perustuvan selvityksen siitä, että sen rahoitustuotteilla rahoitetuilla taloudellisilla toiminnoilla ei ole merkittävää kestävyysvaikutusta 3 ja 3 a artiklassa tarkoitettujen teknisten seulontakriteereiden mukaan, jolloin II ja III luvun säännöksiä ei sovelleta, tai ne tarjoavat kyseiset tiedot esitteessään tai
ii)  finanssimarkkinatoimija ilmoittaa esitteessään, että kyseisellä rahoitustuotteella ei pyritä saavuttamaan kestävyyttä koskevia tavoitteita ja että tuotteeseen liittyy muita suurempi riski siitä, että sillä tuetaan sellaisia taloudellisia toimintoja, joita ei pidetä kestävinä tämän asetuksen mukaisesti.
2 a.  Edellä 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kriteerejä on sovellettava oikeasuhteisesti, kohtuutonta hallinnollista rasitusta välttäen ja ottaen huomioon finanssimarkkinatoimijan ja luottolaitosten luonteen, laajuuden ja monimutkaisuuden noudattamalla pieniä ja rakenteeltaan yksinkertaisia yhteisöjä koskevia yksinkertaistettuja säännöksiä 4 artiklan 2 d kohdan säännösten mukaisesti.
2 b.  Rahoituspalvelujen tarjoajat, joita 1 artiklan 2 kohta ei koske, voivat käyttää tämän artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettuja kriteerejä kyseisessä kohdassa mainitussa tarkoituksessa vapaaehtoisesti ja muihin kuin 2 artiklassa vahvistettuihin rahoitustuotteisiin.
2 c.  Komissio hyväksyy delegoidun säädöksen niiden tietojen täsmentämiseksi, jotka finanssimarkkinatoimijoiden on toimitettava asiasta vastaaville toimivaltaisille viranomaisille 2 kohdan a alakohdassa säädettyä tarkoitusta varten.
Tarkistukset 36, 88 ja 89
Ehdotus asetukseksi
2 artikla
2 artikla
2 artikla
Määritelmät
Määritelmät
1.  Tässä asetuksessa tarkoitetaan:
1.  Tässä asetuksessa tarkoitetaan:
a)   ’ympäristön kannalta kestävällä sijoituksella’ sijoitusta, jolla rahoitetaan yhtä tai useampaa taloudellista toimintaa, joita voidaan tämän asetuksen nojalla pitää ympäristön kannalta kestävinä;
a)  ’ympäristön kannalta kestävällä sijoituksella’ sijoitusta, jolla rahoitetaan yhtä tai useampaa taloudellista toimintaa, joita voidaan tämän asetuksen nojalla pitää ympäristön kannalta kestävinä;
b)  ’finanssimarkkinatoimijalla’ [komission ehdotuksen asetukseksi kestäviin sijoituksiin ja kestävyysriskeihin liittyvien tietojen antamisesta ja direktiivin (EU) 2016/2341 muuttamisesta] 2 artiklan a alakohdassa määriteltyä finanssimarkkinatoimijaa;
b)  ’finanssimarkkinatoimijalla’ mitä tahansa seuraavista [komission ehdotuksen asetukseksi kestäviin sijoituksiin ja kestävyysriskeihin liittyvien tietojen antamisesta ja direktiivin (EU) 2016/2341 muuttamisesta] 2 artiklan a alakohdassa määritellyistä toimijoista:
i)  asetuksen (EU) N:o 575/2013 4 artiklan 1 kohdan 1 alakohdassa tarkoitettua luottolaitosta [julkaisutoimisto lisää viittauksen asianmukaiseen artiklaan] asetuksen (EU) N:o 575/2013 mukaan määriteltynä;
b a)  ’liikkeeseenlaskijalla’ Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/71/EY1 a 2 artiklan 1 kohdan h alakohdassa ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/11291 b 2 artiklan h kohdassa määriteltyä julkisesti noteerattua liikkeeseenlaskijaa;
c)  ’rahoitustuotteella’ [komission ehdotuksen asetukseksi kestäviin sijoituksiin ja kestävyysriskeihin liittyvien tietojen antamisesta ja direktiivin (EU) 2016/2341 muuttamisesta] 2 artiklan j alakohdassa määriteltyä rahoitustuotetta;
c)  ’rahoitustuotteella’ [komission ehdotuksen asetukseksi kestäviin sijoituksiin ja kestävyysriskeihin liittyvien tietojen antamisesta ja direktiivin (EU) 2016/2341 muuttamisesta] 2 artiklan j alakohdassa määriteltyä salkunhoitoa, vaihtoehtoista sijoitusrahastoa, vakuutusmuotoista sijoitustuotetta, eläketuotetta, eläkejärjestelmää, yhteissijoitusyritystä tai yritysjoukkovelkakirjalainaa sekä direktiivissä 2003/71/EU ja asetuksessa (EU) 2017/1129 tarkoitettuja liikkeeseenlaskuja;
c a)  ’ympäristöindikaattoreilla’ vähintään resurssien, kuten raaka-aineiden, energian, uusiutuvan energian ja veden, kulutuksen, ekosysteemipalveluihin kohdistuvan vaikutuksen, hiilidioksidi- ja muiden päästöjen, biologiseen monimuotoisuuteen kohdistuvien vaikutusten, maankäytön ja jätteiden syntymisen mittaamista tieteellisen näytön perusteella komission elinkaariarvioinnin menetelmän avulla komission kiertotalouden seurantakehyksessä (COM(2018)0029) vahvistetulla tavalla;
c b)  ’asiasta vastaavalla kansallisella toimivaltaisella viranomaisella’ asetuksen (EU) N:o 1095/2010, asetuksen (EU) N:o 1093/2010 ja asetuksen (EU) N:o 1094/2010 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa unionin säädöksissä määritettyä jäsenvaltion toimivaltaista viranomaista tai valvontaviranomaista tai niissä määritettyjä jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia tai valvontaviranomaisia, joiden toimivaltaan kuuluu se finanssimarkkinatoimijoiden luokka, jota koskee tämän asetuksen 4 artiklassa tarkoitettu tiedonantovaatimus;
c c)  ’asiasta vastaavalla eurooppalaisella valvontaviranomaisella’ asetuksen (EU) N:o 1093/2010, asetuksen (EU) N:o 1094/2010 ja/tai asetuksen (EU) N:o 1095/2010 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa unionin säädöksissä määritettyä yhtä tai useampaa eurooppalaista valvontaviranomaista, joiden toimivaltaan kuuluu se finanssimarkkinatoimijoiden luokka, jota koskee tämän asetuksen 4 artiklassa tarkoitettu tiedonantovaatimus;
d)  ’ilmastonmuutoksen hillinnällä’ prosessia, jossa maapallon keskilämpötilan nousu pidetään selvästi alle 2°C:ssa suhteessa esiteolliseen aikaan ja lämpötilan nousu rajoitetaan 1,5°C:seen suhteessa esiteolliseen aikaan;
d)  ’ilmastonmuutoksen hillinnällä’ prosesseja, myös siirtymävaiheen toimenpiteitä, jotka ovat tarpeen maapallon keskilämpötilan nousun pitämiseksi selvästi alle 2°C:ssa suhteessa esiteolliseen aikaan ja lämpötilan nousun rajoittamiseen 1,5°C:seen suhteessa esiteolliseen aikaan tähtäävien toimien ylläpitämiseksi Pariisin sopimuksen mukaisesti;
e)  ’ilmastonmuutokseen sopeutumisella’ prosessia, jossa sopeudutaan nykyiseen ja odotettavissa olevaan ilmastoon ja sen vaikutuksiin;
e)  ’ilmastonmuutokseen sopeutumisella’ prosessia, jossa sopeudutaan nykyiseen ja odotettavissa olevaan ilmastonmuutokseen ja sen vaikutuksiin;
f)  ’kasvihuonekaasulla’ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/201349 liitteessä I mainittua kasvihuonekaasua;
f)  ’kasvihuonekaasulla’ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/201349 liitteessä I mainittua kasvihuonekaasua;
g)  ’kiertotaloudella’ tuotteiden, materiaalien ja resurssien arvon säilyttämistä taloudessa mahdollisimman pitkään ja jätteiden minimoimista, myös soveltamalla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/98/EY50 4 artiklassa säädettyä jätehierarkiaa;
g)  ’kiertotaloudella’ tuotteiden, materiaalien ja kaikkien muiden resurssien arvon ja käytettävyyden säilyttämistä taloudessa korkeimmalla tasollaan mahdollisimman pitkään vähentäen siten ympäristövaikutuksia ja minimoiden jätteitä, myös soveltamalla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/98/EY50 4 artiklassa säädettyä jätehierarkiaa, sekä resurssien käytön minimoimista keskeisten kiertotalouden indikaattorien perusteella siirtymistä kohti kiertotalouteen koskevan seurantakehyksen mukaisesti, mikä koskee tuotannon, kulutuksen ja jätehuollon eri vaiheita;
h)  ’pilaamisella’
h)  ’pilaamisella’
i)  aineiden, tärinän, lämmön, melun tai muiden epäpuhtauksien päästämistä ihmisen toimesta suoraan tai epäsuorasti ilmaan, veteen tai maaperään siten, että seuraukset voivat aiheuttaa haittaa ihmisten terveydelle tai ympäristön laadulle, vahingoittaa aineellista omaisuutta tai heikentää tai estää ympäristön virkistyskäyttöä tai ympäristön muuta oikeutettua käyttöä;
i)  aineiden, tärinän, lämmön, melun, valon tai muiden epäpuhtauksien päästämistä ihmisen toimesta suoraan tai epäsuorasti ilmaan, veteen tai maaperään siten, että seuraukset voivat aiheuttaa haittaa ihmisten terveydelle tai ympäristön laadulle, vahingoittaa aineellista omaisuutta tai heikentää tai estää ympäristön virkistyskäyttöä tai ympäristön muuta oikeutettua käyttöä;
ii)  meriympäristön osalta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/56/EY51 3 artiklan 8 alakohdassa määriteltyä pilaantumista;
ii)  meriympäristön osalta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/56/EY51 3 artiklan 8 alakohdassa määriteltyä pilaantumista;
ii a)   vesiympäristön osalta direktiivin 2000/60/EY 2 artiklan 33 alakohdassa määriteltyä pilaantumista;
i)  ’terveellä ekosysteemillä’ ekosysteemiä, jonka fysikaalinen, kemiallinen ja biologinen kunto tai fysikaalinen, kemiallinen ja biologinen laatu on hyvä;
i)  ’terveellä ekosysteemillä’ ekosysteemiä, jonka fysikaalinen, kemiallinen ja biologinen kunto tai fysikaalinen, kemiallinen ja biologinen laatu on hyvä ja joka on itselisääntymiskykyinen tai kykenee palautumaan tasapainoon ja ylläpitää biologista monimuotoisuutta;
j)  ’energiatehokkuudella’ tehokkaampaa energiankäyttöä kaikissa energiaketjun vaiheissa tuotannosta loppukulutukseen saakka;
j)  ’energiatehokkuudella’ tehokkaampaa energiankäyttöä kaikissa energiaketjun vaiheissa tuotannosta loppukulutukseen saakka;
k)  ’ympäristön hyvällä tilalla’ direktiivin 2008/56/EY 3 artiklan 5 alakohdassa määriteltyä ympäristön hyvää tilaa;
k)  ’ympäristön hyvällä tilalla’ direktiivin 2008/56/EY 3 artiklan 5 alakohdassa määriteltyä ympäristön hyvää tilaa;
l)  ’merivesillä’ direktiivin 2008/56/EY 3 artiklan 1 alakohdassa määriteltyjä merivesiä;
l)  ’merivesillä’ direktiivin 2008/56/EY 3 artiklan 1 alakohdassa määriteltyjä merivesiä;
m)  ’pintavedellä’, ’sisämaan vedellä’, ’jokisuiden vaihettumisalueilla’ ja ’rannikkovesillä’ samaa kuin direktiivin 2000/60/EY52 2 artiklan 1, 3, 6 ja 7 alakohdassa;
m)  ’pintavedellä’, ’sisämaan vedellä’, ’jokisuiden vaihettumisalueilla’ ja ’rannikkovesillä’ samaa kuin direktiivin 2000/60/EY52 2 artiklan 1, 3, 6 ja 7 alakohdassa;
n)  ’metsien kestävällä hoidolla ja käytöllä’ metsien ja metsämaan käyttöä sellaisella tavalla ja tehokkuudella, että ne säilyttävät monimuotoisuutensa, tuottavuutensa, uusiutumiskykynsä, elinvoimansa ja kykynsä täyttää nyt ja tulevaisuudessa asiaankuuluvat ekologiset, taloudelliset ja sosiaaliset tehtävänsä paikallisella, kansallisella ja maailmanlaajuisella tasolla aiheuttamatta haittaa muille ekosysteemeille.
n)  ’metsien kestävällä hoidolla ja käytöllä’ metsien ja metsämaan käyttöä sovellettavan lainsäädännön mukaisesti.
__________________
__________________
1 a   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/71/EY, annettu 4. marraskuuta 2003, arvopapereiden yleisölle tarjoamisen tai kaupankäynnin kohteeksi ottamisen yhteydessä julkistettavasta esitteestä ja direktiivin 2001/34/EY muuttamisesta (EUVL L 345, 31.12.2003, s. 64).
1 b   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/1129, annettu 14. kesäkuuta 2017, arvopapereiden yleisölle tarjoamisen tai kaupankäynnin kohteeksi säännellyllä markkinalla ottamisen yhteydessä julkaistavasta esitteestä ja direktiivin 2003/71/EY kumoamisesta (EUVL L 168, 30.6.2017, s. 12).
49 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 525/2013 järjestelmästä kasvihuonekaasupäästöjen seuraamiseksi ja niistä raportoimiseksi sekä muista ilmastonmuutosta koskevista tiedoista raportoimiseksi kansallisella ja unionin tasolla sekä päätöksen N:o 280/2004/EY kumoamisesta (EUVL L 165, 18.6.2013, s. 13).
49 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 525/2013 järjestelmästä kasvihuonekaasupäästöjen seuraamiseksi ja niistä raportoimiseksi sekä muista ilmastonmuutosta koskevista tiedoista raportoimiseksi kansallisella ja unionin tasolla sekä päätöksen N:o 280/2004/EY kumoamisesta (EUVL L 165, 18.6.2013, s. 13).
50 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/98/EY, annettu 19 päivänä marraskuuta 2008, jätteistä ja tiettyjen direktiivien kumoamisesta (EUVL L 312, 22.11.2008, s. 3).
50 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/98/EY, annettu 19 päivänä marraskuuta 2008, jätteistä ja tiettyjen direktiivien kumoamisesta (EUVL L 312, 22.11.2008, s. 3).
51 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/56/EY, annettu 17 päivänä kesäkuuta 2008, yhteisön meriympäristöpolitiikan puitteista (meristrategiadirektiivi) (EUVL L 164, 25.6.2008, s. 19).
51 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/56/EY, annettu 17 päivänä kesäkuuta 2008, yhteisön meriympäristöpolitiikan puitteista (meristrategiadirektiivi) (EUVL L 164, 25.6.2008, s. 19).
52 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY, annettu 23 päivänä lokakuuta 2000, yhteisön vesipolitiikan puitteista (EYVL L 327, 22.12.2000, s. 1).
52 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY, annettu 23 päivänä lokakuuta 2000, yhteisön vesipolitiikan puitteista (EYVL L 327, 22.12.2000, s. 1).
Tarkistus 37
Ehdotus asetukseksi
3 artikla
3 artikla
3 artikla
Ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimintoja koskevat kriteerit
Ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimintoja koskevat kriteerit
Määritettäessä sijoituksen ympäristökestävyyden astetta taloudellinen toiminta on ympäristön kannalta kestävää, jos toiminta täyttää kaikki seuraavat kriteerit:
Määritettäessä sijoituksen ympäristökestävyyden astetta taloudellinen toiminta on ympäristön kannalta kestävää, jos toiminta täyttää kaikki seuraavat kriteerit:
a)  taloudellinen toiminta edistää merkittävästi yhtä tai useampaa 5 artiklassa asetettua ympäristötavoitetta 6–11 artiklan mukaisesti;
a)  taloudellinen toiminta edistää merkittävästi yhtä tai useampaa 5 artiklassa asetettua ympäristötavoitetta 6–11 artiklan mukaisesti;
b)  taloudellinen toiminta ei aiheuta 12 artiklan mukaista huomattavaa haittaa 5 artiklassa asetetuille ympäristötavoitteille;
b)  taloudellinen toiminta ei aiheuta 12 artiklan mukaista huomattavaa haittaa 5 artiklassa asetetuille ympäristötavoitteille;
c)  taloudellinen toiminta toteutetaan 13 artiklassa säädettyjen vähimmäistason suojatoimien mukaisesti;
c)  taloudellinen toiminta toteutetaan 13 artiklassa säädettyjen vähimmäistason suojatoimien mukaisesti;
d)  taloudellinen toiminta täyttää tekniset seulontakriteerit, jos komissio on määrittänyt sellaiset 6 artiklan 2 kohdan, 7 artiklan 2 kohdan, 8 artiklan 2 kohdan, 9 artiklan 2 kohdan, 10 artiklan 2 kohdan ja 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti.
d)  taloudellinen toiminta täyttää tekniset seulontakriteerit, jos komissio on määrittänyt sellaiset taloudelliseen toimintaan kuuluvan yrityksen tai suunnitelman tasolla suoritetun yhdenmukaistetun kestävyysvaikutusten mittauksen perusteella ja 6 artiklan 2 kohdan, 7 artiklan 2 kohdan, 8 artiklan 2 kohdan, 9 artiklan 2 kohdan, 10 artiklan 2 kohdan ja 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti.
Tarkistus 38
Ehdotus asetukseksi
3 aartikla (uusi)
3 a  artikla
Kriteerit taloudellisille toiminnoille, joilla on merkittävä kielteinen ympäristövaikutus
Komissio suorittaa 31 päivään joulukuuta 2021 mennessä vaikutustenarvioinnin seurauksista, jotka aiheutuvat tämän asetuksen tarkistamisesta siten, että kestävän sijoittamisen kehykseen lisätään kehys, jota käytetään kriteereiden määrittämiseksi sille, milloin ja miten taloudellisella toiminnalla on merkittävä kielteinen vaikutus kestävyyteen.
Tarkistus 39
Ehdotus asetukseksi
4 artikla
4 artikla
4 artikla
Ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimintoja koskevien kriteerien käyttö
Taloudellisten toimintojen ympäristökestävyyden asteen määrittämistä koskevien kriteerien soveltaminen ja noudattaminen
1.  Jäsenvaltioiden on sovellettava 3 artiklassa säädettyjä ympäristön kannalta kestävien taloudellisten toimintojen määrityskriteerejä kaikissa toimenpiteissä, joissa markkinatoimijoille asetetaan ”ympäristön kannalta kestävinä” markkinoituja rahoitustuotteita tai yritysjoukkovelkakirjalainoja koskevia vaatimuksia.
1.  Jäsenvaltioiden ja unionin on sovellettava 3 artiklassa säädettyjä taloudellisten toimintojen ympäristökestävyyden asteen määrityskriteerejä kaikissa toimenpiteissä, joissa markkinatoimijoille asetetaan rahoitustuotteita tai yritysjoukkovelkakirjalainoja koskevia kestävyysvaatimuksia.
2.  Finanssimarkkinatoimijoiden, jotka tarjoavat rahoitustuotteita ympäristön kannalta kestävinä sijoituksina tai niiden kaltaisina sijoituksina, on annettava tiedot siitä, miten ja missä määrin 3 artiklassa säädettyjä, ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimintoja koskevia kriteerejä käytetään sijoituksen ympäristökestävyyden määrittämiseen. Jos finanssimarkkinatoimijat katsovat, että taloudellista toimintaa, joka ei täytä tämän asetuksen mukaisesti vahvistettuja teknisiä seulontakriteerejä tai jolle ei ole vielä vahvistettu tällaisia kriteerejä, olisi pidettävä ympäristön kannalta kestävänä, ne voivat ilmoittaa tästä komissiolle.
2.  Finanssimarkkinatoimijoiden, jotka tarjoavat rahoitustuotteita tai yritysjoukkovelkakirjalainoja, on annettava asiaan liittyvät tiedot, joiden perusteella voidaan päättää, onko niiden tarjoamia tuotteita pidettävä ympäristön kannalta kestävinä sijoituksina 3 artiklan kriteerien nojalla. Jos finanssimarkkinatoimijat katsovat, että taloudellista toimintaa, jolle ei ole vielä vahvistettu tällaisia kriteerejä, olisi pidettävä ympäristön kannalta kestävänä, niiden on ilmoitettava tästä komissiolle. Komissio ilmoittaa tarvittaessa 15 artiklassa tarkoitetulle kestävän rahoituksen foorumille tällaisista finanssimarkkinatoimijoiden pyynnöistä. Finanssimarkkinatoimijat eivät saa tarjota rahoitustuotteita ympäristön kannalta kestävinä sijoituksina tai niiden kaltaisina sijoituksina, jos näitä tuotteita ei pidetä ympäristön kannalta kestävinä.
2 a.   Jäsenvaltioiden on tiiviissä yhteistyössä asiasta vastaavan Euroopan valvontaviranomaisen kanssa seurattava 2 kohdassa mainittuja tietoja. Finanssimarkkinatoimijoiden on raportoitava niistä asiasta vastaavalle kansalliselle toimivaltaiselle viranomaiselle, joka ilmoittaa ne asiasta vastaavalle Euroopan valvontaviranomaiselle viipymättä. Jos asiasta vastaava kansallinen toimivaltainen viranomainen tai asiasta vastaava Euroopan valvontaviranomainen ei hyväksy 2 ja 2 a artiklassa tarkoitettuja raportoituja tietoja, finanssimarkkinatoimijoiden on tarkistettava ja korjattava annetut tiedot.
2 b.  Tässä artiklassa tarkoitettuja tietoja annettaessa on noudatettava direktiiveihin (EU) 2014/65/EU ja (EU) 2016/97 sisältyviä periaatteita, joiden mukaan tietojen on oltava tasapuolisia ja selkeitä eivätkä ne saa johtaa harhaan, ja tämän artiklan 2 c kohdassa tarkoitettuja interventiovaltuuksia sovellettaessa on noudatettava asetukseen (EU) N:o 600/2014 sisältyviä periaatteita.
2 c.  Tässä asetuksessa ei esitetä tiedonantovelvollisuuksia, jotka esitetään jo [julkaisutoimisto lisää viittauksen kestäviin sijoituksiin ja kestävyysriskeihin liittyvien tietojen antamisesta ja direktiivin (EU) 2016/2341 muuttamisesta annettuun asetukseen].
2 d.  Edellä 2 artiklan 2 b ja 2 c kohdassa tarkoitettuihin pieniin ja rakenteeltaan yksinkertaisiin yrityksiin sovelletaan yksinkertaistettuja säännöksiä.
3.  Edellä olevan 2 kohdan täydentämiseksi komissio antaa 16 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa täsmennetään, mitkä tiedot tarvitaan kyseisen kohdan noudattamiseksi, ottaen huomioon tämän asetuksen mukaisesti vahvistetut tekniset seulontakriteerit. Kyseisten tietojen avulla sijoittajien on voitava saada selville
3.  Edellä olevan 2, 2 a ja 2 b kohdan täydentämiseksi komissio antaa 16 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa täsmennetään, mitkä tiedot tarvitaan kyseisten kohtien noudattamiseksi, luettelo sijoituksista, joilla on kestävien sijoitusten kaltaisia ominaisuuksia, ja asiaan liittyvät kelpoisuuskynnykset 2 kohdan soveltamiseksi mukaan luettuina, ottaen huomioon asianmukaisten tietojen saatavuuden ja tämän asetuksen mukaisesti vahvistetut tekniset seulontakriteerit. Kyseisten tietojen avulla sijoittajien on voitava saada selville
a)  ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimintoja harjoittavista yrityksistä olevien osuuksien prosenttiosuus;
a)  ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimintoja harjoittavista eri yrityksistä olevien osuuksien prosenttiosuus;
b)  sellaisen sijoituksen osuus, jolla rahoitetaan ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimintoja, prosenttiosuutena kaikista taloudellisista toiminnoista.
b)  sellaisen sijoituksen osuus, jolla rahoitetaan ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimintoja, prosenttiosuutena kaikista taloudellisista toiminnoista.
b a)  edellä 2 b artiklassa tarkoitettuja pieniä ja rakenteeltaan yksinkertaisia yrityksiä koskevat asiaan liittyvät määritelmät sekä niihin sovellettavat yksinkertaistetut säännökset.
3 a.  Finanssimarkkinatoimijoiden on julkistettava 3 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetut tiedot.
4.  Komissio antaa delegoidun säädöksen 3 kohdan mukaisesti viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2019 sen varmistamiseksi, että säädöksen soveltaminen alkaa 1 päivänä heinäkuuta 2020. Komissio voi muuttaa kyseistä delegoitua säädöstä ottaen erityisesti huomioon 6 artiklan 2 kohdan, 7 artiklan 2 kohdan, 8 artiklan 2 kohdan, 9 artiklan 2 kohdan, 10 artiklan 2 kohdan ja 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti annettujen delegoitujen säädösten muutokset.
4.  Komissio antaa delegoidun säädöksen 3 kohdan mukaisesti viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2019 sen varmistamiseksi, että säädöksen soveltaminen alkaa 1 päivänä heinäkuuta 2020. Komissio voi muuttaa kyseistä delegoitua säädöstä ottaen erityisesti huomioon 6 artiklan 2 kohdan, 7 artiklan 2 kohdan, 8 artiklan 2 kohdan, 9 artiklan 2 kohdan, 10 artiklan 2 kohdan ja 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti annettujen delegoitujen säädösten muutokset.
Tarkistus 40
Ehdotus asetukseksi
4 aartikla (uusi)
4 a  artikla
Markkinoiden seuranta
1.  Asetuksen (EU) N:o 1093/2010, (EU) N:o 1094/2010 ja (EU) N:o 1095/2010 9 artiklan 2 kohdan mukaisesti asiasta vastaava Euroopan valvontaviranomainen valvoo tämän asetuksen 1 artiklassa tarkoitettujen unionissa markkinoitavien, jaeltavien tai myytävien rahoitustuotteiden markkinoita.
2.  Toimivaltaisten viranomaisten on valvottava jäsenvaltioissaan tai niistä käsin markkinoitavien, tarjottavien tai myytävien rahoitustuotteiden markkinoita.
3.  Asetuksen (EU) N:o 1093/2010, (EU) N:o 1094/2010 ja (EU) N:o 1095/2010 9 artiklan 5 kohdan mukaisesti asiasta vastaava Euroopan valvontaviranomainen voi tapaukissa, joissa 1 artiklassa tarkoitetut yhteisöt rikkovat tätä asetusta, tilapäisesti kieltää 1 artiklassa tarkoitettujen rahoitustuotteiden markkinoinnin, jakamisen tai myymisen unionissa tai rajoittaa niiden markkinointia, jakamista tai myyntiä unionissa.
Edellä 3 artiklassa tarkoitettua kieltoa tai rajoitusta voidaan soveltaa asiasta vastaavan Euroopan valvontaviranomaisen vahvistamissa olosuhteissa, tai niistä voidaan myöntää kyseisen viranomaisen vahvistamia poikkeuksia.
4.  Toteuttaessaan toimenpiteitä tämän artiklan nojalla asiasta vastaava Euroopan valvontaviranomainen varmistaa, että toimi
a)  ei vaikuta sillä saavutettaviin etuihin nähden kohtuuttoman haitallisesti finanssimarkkinoiden tehokkuuteen tai sijoittajiin; ja
b)  ei luo riskiä sääntelyn katvealueiden hyväksikäytöstä.
Jos toimivaltainen viranomainen on toteuttanut tai toimivaltaiset viranomaiset ovat toteuttaneet toimenpiteen tämän artiklan nojalla, asiasta vastaava Euroopan valvontaviranomainen voi toteuttaa minkä tahansa 1 kohdassa tarkoitetuista toimenpiteistä.
5.  Ennen kuin asiasta vastaava Euroopan valvontaviranomainen päättää toteuttaa toimia tämän artiklan nojalla, se ilmoittaa toimivaltaisille viranomaisille toimesta, jota se ehdottaa.
6.  Asiasta vastaava Euroopan valvontaviranomainen tarkastelee sopivin väliajoin ja vähintään joka kolmas kuukausi 1 kohdan mukaisesti asetettua kieltoa tai rajoitusta. Jos kiellon tai rajoituksen voimassaoloa ei jatketa tämän kolmen kuukauden ajanjakson jälkeen, sen voimassaolo lakkaa.
7.  Toimenpide, jonka asiasta vastaava Euroopan valvontaviranomainen on toteuttanut tämän artiklan mukaisesti, on etusijalla suhteessa mahdolliseen aiempaan toimenpiteeseen, jonka toimivaltainen viranomainen on toteuttanut.
Tarkistus 41
Ehdotus asetukseksi
5 artikla
5 artikla
5 artikla
Ympäristötavoitteet
Kestävyystavoitteet
Tässä asetuksessa ympäristötavoitteilla tarkoitetaan seuraavia:
1.  Tässä asetuksessa ympäristötavoitteilla tarkoitetaan seuraavia:
1)  ilmastonmuutoksen hillintä;
1)  ilmastonmuutoksen hillintä;
2)  ilmastonmuutokseen sopeutuminen;
2)  ilmastonmuutokseen sopeutuminen;
3)  vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu;
3)  vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu;
4)  siirtyminen kiertotalouteen, jätteen synnyn ehkäisyyn ja kierrätykseen;
4)  siirtyminen kiertotalouteen, jätteen synnyn ehkäisy ja uusioraaka-aineiden käytön lisääminen mukaan luettuina;
5)  ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen;
5)  ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen;
6)  terveiden ekosysteemien suojelu.
6)  biologisen monimuotoisuuden ja terveiden ekosysteemien suojelu ja pilaantuneiden ekosysteemien ennallistaminen.
1 a.  Ensimmäisessä kohdassa vahvistettuja tavoitteita on mitattava yhdenmukaistetuilla indikaattoreilla, elinkaarianalyysilla ja tieteellisillä kriteereillä, ja ne on saavutettava, jotta varmistetaan, että kyetään vastaamaan tuleviin ympäristöhaasteisiin.
Tarkistukset 42, 66 ja 99
Ehdotus asetukseksi
6 artikla
6 artikla
6 artikla
Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen
Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen
1.   Taloudellisen toiminnan katsotaan edistävän merkittävästi ilmastonmuutoksen hillintää, jos kyseinen toiminta edistää merkittävästi kasvihuonekaasujen pitoisuuksien vakiintumista ilmakehässä sellaiselle tasolle, jolla ihmisen toiminnasta ei aiheudu vaarallista häiriötä ilmastojärjestelmässä, erityisesti siten, että vältetään tai pienennetään kasvihuonekaasupäästöjä tai lisätään kasvihuonekaasujen poistumia jollakin seuraavista tavoista, myös prosessi- ja tuoteinnovoinnin avulla:
1.   Taloudellisen toiminnan katsotaan edistävän merkittävästi ilmastonmuutoksen hillintää, jos kyseinen toiminta edistää merkittävästi kasvihuonekaasujen pitoisuuksien vakiintumista ilmakehässä sellaiselle tasolle, jolla ihmisen toiminnasta ei aiheudu vaarallista häiriötä ilmastojärjestelmässä, erityisesti siten, että vältetään tai pienennetään kasvihuonekaasupäästöjä tai lisätään kasvihuonekaasujen poistumia jollakin seuraavista tavoista, myös prosessi- ja tuoteinnovoinnin avulla:
a)  uusiutuvan energian tai ilmastoneutraalin energian (mukaan luettuna hiilineutraali energia) tuottaminen, varastoiminen tai käyttö, myös käyttämällä innovatiivista teknologiaa, joka antaa mahdollisuuden merkittäviin tuleviin säästöihin, tai toteuttamalla tarvittava verkon vahvistaminen;
a)  uusiutuvan energian tuottaminen, varastoiminen, jakelu tai käyttö uusiutuvaa energiaa koskevan direktiivin mukaisesti, myös käyttämällä innovatiivista teknologiaa, joka antaa mahdollisuuden merkittäviin tuleviin säästöihin, tai toteuttamalla tarvittava verkon vahvistaminen;
b)  energiatehokkuuden parantaminen
b)  energiatehokkuuden parantaminen kaikilla aloilla, paitsi kiinteitä fossiilisia polttoaineita käyttävässä energiatuotannossa, ja energiaketjun kaikissa vaiheissa primääri- ja loppuenergian kulutuksen vähentämiseksi;
c)  puhtaan tai ilmastoneutraalin liikkuvuuden lisääminen;
c)  puhtaan tai ilmastoneutraalin liikkuvuuden lisääminen;