(Tavallinen lainsäätämisjärjestys – uudelleenlaatiminen)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2017)0753),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 192 artiklan 1 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0019/2018),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Tšekin edustajainhuoneen, Irlannin parlamentin, Itävallan liittoneuvoston ja Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentin alahuoneen toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan N:o 2 mukaisesti antamat perustellut lausunnot, joiden mukaan esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 12. heinäkuuta 2018 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon alueiden komitean 16. toukokuuta 2018 antaman lausunnon(2),

–  ottaa huomioon säädösten uudelleenlaatimistekniikan järjestelmällisestä käytöstä 28. marraskuuta 2001 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen(3),

–  ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnalle työjärjestyksen 104 artiklan 3 kohdan mukaisesti osoittaman 18. toukokuuta 2018 päivätyn kirjeen,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 104 ja 59 artiklan,

–  ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan mietinnön (A8-0288/2018),

A.  toteaa, että Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission oikeudellisista yksiköistä koostuvan neuvoa-antavan ryhmän mukaan komission ehdotus ei sisällä muita sisällöllisiä muutoksia kuin ne, jotka siinä on sellaisiksi yksilöity, ja siinä ainoastaan kodifioidaan aikaisemman säädöksen muuttumattomina säilyvät säännökset näiden muutosten kanssa säännösten asiasisältöä muuttamatta;

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan ja ottaa huomioon Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission oikeudellisista yksiköistä koostuvan neuvoa-antavan ryhmän suositukset(4);

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

(1) EUVL C 367, 10.10.2018, s. 107. (2) EUVL C 361, 5.10.2018, s. 46. (3) EYVL C 77, 28.3.2002, s. 1. (4) Tämä kanta vastaa 23. lokakuuta 2018 hyväksyttyjä tarkistuksia (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0397).

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 192 artiklan 1 1 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(1),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon(2),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä(3),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)  Neuvoston direktiiviä 98/83/EY(4) on muutettu useita kertoja ja huomattavilta osin(5). Koska siihen tehdään lisämuutoksia, kyseinen direktiivi olisi selkeyden vuoksi laadittava uudelleen.

(2)  Direktiivissä 98/83/EY asetetaan oikeudelliset puitteet, joiden tavoitteena on suojella ihmisten terveyttä ihmisten käyttöön tarkoitetun veden saastumisesta aiheutuvilta haitallisilta vaikutuksilta varmistamalla, että vesi on terveellistä ja puhdasta. Tällä direktiivillä olisi oltava sama tavoite, ja sillä olisi varmistettava tällaisen veden yleinen saatavuus kaikille unionissa. Tämän vuoksi on tarpeen vahvistaa unionin tasolla ne vähimmäisvaatimukset, jotka kyseiseen käyttöön tarkoitetun veden on täytettävä. Jäsenvaltioiden olisi toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että ihmisten käyttöön tarkoitettu vesi ei sisällä pieneliöitä tai loisia tai mitään aineita, joista tietyissä tapauksissa voi olla vaaraa ihmisten terveydelle, ja että se täyttää mainitut vähimmäisvaatimukset. [tark. 161, 187, 206 ja 213]

(2 a)   Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle 2 päivänä joulukuuta 2015 annetun komission tiedonannon ”Kierto kuntoon – Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma” mukaisesti tässä direktiivissä olisi pyrittävä edistämään vesivarojen tehokasta käyttöä ja kestävyyttä kiertotaloutta koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi. [tark. 2]

(2 b)   Yhdistyneiden kansakuntien (YK) yleiskokous tunnusti 28 päivänä heinäkuuta 2010 ihmisten oikeuden veteen ja sanitaatioon ihmisoikeutena, ja siten puhtaan juomaveden saantia ei saisi rajoittaa loppukäyttäjän varattomuuden vuoksi. [tark. 3]

(2 c)   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY(6) ja tämän direktiivin on oltava keskenään johdonmukaisia. [tark. 4]

(2 d)   Tässä direktiivissä asetettujen vaatimusten olisi vastattava kansallista tilannetta ja veden toimittajien olosuhteita jäsenvaltioissa. [tark. 5]

(3)  On tarpeen jättää tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle luonnolliset kivennäisvedet sekä lääkinnälliseen tarkoitukseen käytettävät vedet, sillä luonnolliset kivennäisvedet kuuluvat Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/54/EY(7) soveltamisalaan ja lääkinnälliseen tarkoitukseen käytettävät vedet Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/83/EY(8) soveltamisalaan. Direktiivissä 2009/43/EY käsitellään sekä kivennäisvesiä että lähdevesiä, ja niistä ainoastaan kivennäisvedet olisi jätettävä tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle. Direktiivin 2009/54/EY 9 artiklan 4 kohdan kolmannen alakohdan mukaisesti lähdevesien olisi noudatettava tämän direktiivin säännöksiä. Tätä velvoitetta ei pitäisi kuitenkaan ulottaa mikrobiologisiin muuttujiin, jotka esitetään tämän direktiivin liitteessä I olevassa A osassa. Kun kyseessä on myyntiin tarkoitettu tai elintarviketeollisuudessa tai elintarvikkeiden kaupallisessa tuotannossa, valmistuksessa tai käsittelyssä käytetty julkisesta vesihuollosta tai yksityisistä kaivoista peräisin oleva pullotettu tai säiliöissä oleva ihmisten käyttöön tarkoitettu vesi, veden olisi periaatteessa noudatettava edelleen tämän direktiivin säännöksiä vaatimustenmukaisuuden määrittelykohtaan (eli hanaan) saakka, ja sitä olisi tämän jälkeen pidettävä elintarvikkeena Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) 178/2002(9) 2 artiklan toisen alakohdan mukaisesti. Sovellettavien elintarviketurvallisuutta koskevien vaatimusten täyttyessä jäsenvaltioiden toimivaltaisilla viranomaisilla olisi oltava valtuudet antaa lupa veden uudelleenkäyttöön elintarvikejalostusteollisuudessa. [tark. 6]

(4)  Eurooppalaisen kansalaisaloitteen Eurooppalaisessa kansalaisaloitteessa ”Vesi on perusoikeus”(10) (Right2Water) kehotettiin unionia lisäämään toimiaan, jotta varmistettaisiin veden yleinen saatavuus kaikille, ja sen johdosta käynnistettiin unionin laajuinen julkinen kuuleminen ja tehtiin sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta koskeva REFIT-arviointi direktiivistä 98/83/EY(11). Sen perusteella oli selvää, että tietyt direktiivin 98/83/EY säännökset on saatettava ajan tasalle. Parantamisen varaa todettiin neljällä alalla: laatuun perustuvien muuttujien arvojen luettelo, riskiperusteisen riskiin perustuvan lähestymistavan rajallinen käyttö, kuluttajatietoja koskevat epätäsmälliset säännökset sekä erot niiden materiaalien hyväksymisjärjestelmissä, jotka ovat kosketuksissa ihmisten käyttöön tarkoitetun veden kanssa, ja tämän vaikutukset ihmisten terveyteen. Lisäksi eurooppalaisessa kansalaisaloitteessa ”Vesi on perusoikeus” havaittiin erillisenä ongelmana se, että osalla väestöstä, erityisesti syrjäytyneillä ryhmillä, heikoimmassa asemassa olevilla ja syrjäytyneissä ryhmissä on rajallinen mahdollisuus tai ei ole mahdollisuutta saada ihmisten käyttöön tarkoitettua edullista vettä. Tämä on vastoin sitoumusta, joka tehtiin Edullisen veden saannin varmistaminen on myös YK:n Agenda 2030 -ohjelmassa kestävän kehityksen tavoitteen 6 yhteydessä annettu sitoumus. Euroopan parlamentti tunnusti tässä yhteydessä kaikkien oikeuden saada ihmisten käyttöön tarkoitettua vettä unionissa. Lopuksi on todettu yleinen tietoisuuden puute vesivuodoista, jotka johtuvat siitä, että ettei vesi-infrastruktuurin huoltoon eikä uudistamiseen ole investoitu tarpeeksi. Tähän kiinnitettiin huomiota , kuten myös tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksessa vesi-infrastruktuurista(12) todetaan, ja siitä, ettei vedenjakelujärjestelmiä aina tunneta riittävän hyvin. [tark. 7]

(4 a)   YK:n kestävän kehityksen tavoitteen 6 mukaisten kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttamiseksi jäsenvaltioiden pitäisi olla velvollisia toteuttamaan toimintasuunnitelmia, joilla varmistetaan turvallisen ja edullisen juomaveden yleinen ja yhtäläinen saatavuus kaikille vuoteen 2030 mennessä. [tark. 8]

(4 b)   Euroopan parlamentti antoi 8 päivänä syyskuuta 2015 päätöslauselman eurooppalaisen kansalaisaloitteen Right2Water seurannasta. [tark. 9]

(5)  Maailman terveysjärjestön WHO:n Euroopan aluetoimisto teki yksityiskohtaisen arvioinnin muuttujien ja muuttujien arvojen luettelosta, joka sisältyy direktiiviin 98/83/EY, jotta voidaan todeta, onko tarvetta mukauttaa luetteloa tekniikan ja tieteen kehitykseen. Kyseisen arvioinnin(13) tulosten perusteella olisi seurattava suolistopatogeeneja ja legionellaa sekä lisättävä kuusi kemiallista muuttujaa tai muuttujaryhmää. Lisäksi olisi tarkasteltava kolmea hormonitoimintaan vaikuttavaa yhdistettä ja niiden varovaisuusperiaatteen mukaisia vertailuarvoja. Kolmen uuden muuttujan osalta olisi asetettavavarovaisuusperiaatteen mukaisesti muuttujien arvot, jotka ovat WHO:n ehdottamia raja-arvoja tiukempia mutta kuitenkin toteuttamiskelpoisia. Lyijyn osalta WHO totesi, että pitoisuuksien olisi oltava niin alhaisia kuin se on käytännössä mahdollista. Kromin osalta arvo säilyy WHO:n arvioitavana. Tämän vuoksi molempien muuttujien osalta olisi sovellettava kymmenen vuoden siirtymäaikaa ennen kuin arvot muuttuvat tiukemmiksi.

(5 a)   Ihmisten käyttöön tarkoitetulla vedellä on keskeinen rooli Euroopan unionin jatkuvissa pyrkimyksissä parantaa ihmisten terveyden ja ympäristön suojelua hormonitoimintaa häiritseviltä kemikaaleilta. Hormonitoimintaa häiritsevien yhdisteiden sääntely tässä direktiivissä on lupaava askel kohti unionin päivitettyä hormitoimintaa häiritseviä aineita koskevaa strategiaa, joka komission on nyt laadittava viipymättä. [tark. 11]

(6)  WHO suositteli myös, että kolmesta muuntaja-arvosta tehdään vähemmän tiukkoja ja että viisi muuttujaa poistetaan luettelosta. Näitä muutoksia ei kuitenkaan katsottu tarpeellisiksi, koska komission direktiivillä (EU) 2015/1787(14) käyttöön otettu riskiin perustuva lähestymistapa mahdollistaa sen, että veden toimittajat poistavat luettelosta muuttujan, jota seurataan tietyissä olosuhteissa. Käsittelytekniikat kyseisten muuttuja-arvojen saavuttamiseksi ovat jo käytössä.

(6 a)  Jos ei ole riittävästi tieteellisiä tietoja, joiden perusteella voitaisiin määrittää ihmisten käyttöön tarkoitetussa vedessä olevasta aineesta ihmisten terveydelle aiheutuva riski tai sen puuttuminen tai tällaisen aineen sallittu määrä, tällainen aine olisi otettava varovaisuusperiaatteen perusteella tarkkailtavien aineiden luetteloon, kunnes saadaan selvempiä tieteellisiä tietoja. Siksi jäsenvaltioiden olisi valvottava tällaisia uusia muuttujia erikseen. [tark. 13]

(6 b)   Osoitinmuuttujat eivät vaikuta suoraan kansanterveyteen. Ne ovat kuitenkin tärkeä keino määrittää, miten veden tuotanto- ja jakelulaitokset toimivat, ja arvioida veden laatua. Ne voivat auttaa tunnistamaan veden käsittelyyn liittyviä toimintahäiriöitä ja myös merkittävästi lujittaa ja ylläpitää kuluttajien luottamusta veden laatuun. Sen vuoksi jäsenvaltioiden olisi valvottava niitä. [tark. 14]

(7)  Jos se on tarpeen varovaisuusperiaatteen noudattamiseksi täysimääräisesti ja ihmisten terveyden turvaamiseksi niiden alueella, jäsenvaltioiden olisi edellytettävä asettavan arvoja lisämuuttujille, joita ei ole sisällytetty liitteeseen I. [tark. 15]

(8)  Ennaltaehkäisevää turvallisuussuunnittelua ja riskiin perustuvia osia tarkasteltiin direktiivissä 98/83/EY ainoastaan rajallisessa määrin. Riskiin perustuvan lähestymistavan ensimmäiset osat otettiin käyttöön vuonna 2015 direktiivillä (EU) 2015/1787, jolla muutettiin direktiiviä 98/83/EY siten, että jäsenvaltiot voivat poiketa perustamistaan seurantaohjelmista edellyttäen, että toteutetaan luotettavia riskinarviointeja riskin arviointeja, jotka voivat perustua WHO:n juomaveden laatua koskeviin suuntaviivoihin(15). Nämä suuntaviivat, joissa esitetään niin sanottu Water Safety Plan ‑konsepti, ja standardi EN 15975–2, joka koskee juomavesijärjestelmien turvallisuutta, ovat kansainvälisesti tunnustettuja periaatteita, joihin ihmisten käyttöön tarkoitetun veden tuotanto ja jakelu sekä muuttujien seuranta ja analysointi perustuvat. Ne olisi säilytettävä tässä direktiivissä. Sen varmistamiseksi, että nämä periaatteet eivät rajoitu seurantakysymyksiin, ja jotta voidaan keskittää aikaa ja resursseja merkityksellisiin riskeihin ja kustannustehokkaisiin lähteitä koskeviin toimenpiteisiin sekä välttää analyysejä ja toimia, jotka liittyvät merkityksettömiin kysymyksiin, on syytä ottaa käyttöön kattava riskiin perustuva lähestymistapa koko toimitusketjussa aina vedenottoalueesta jakeluun ja hanaan asti. Lähestymistavan olisi perustuttava direktiivin 2000/60/EY nojalla saatuun tietoon ja toteutettuihin toimiin, ja siinä olisi otettava entistä paremmin huomioon ilmastonmuutoksen vaikutus vesivaroihin. Riskiin perustuvan lähestymistavan olisi koostuttava kolmesta osasta: ensinnäkin jäsenvaltioiden arviointi vedenottoalueeseen liittyvistä vaaroista (”vaaran arviointi”) WHO:n suuntaviivojen ja Water Safety Plan -käsikirjan(16) mukaisesti; toiseksi veden toimittajien mahdollisuus mukauttaa seuranta pääasiallisiin riskeihin (”toimitukseen liittyvien riskien arviointi”); ja kolmanneksi jäsenvaltioiden suorittama arviointi mahdollisista riskeistä, jotka johtuvat kotitalouksien sisäisistä vedenjakelujärjestelmistä (esim. legionella tai lyijy) erityisesti ensisijaisissa tiloissa (”kotitalouksien sisäisiä vedenjakelujärjestelmiä koskeva riskin arviointi”). Näitä arviointeja olisi tarkistettava säännöllisesti, muun muassa jotta voidaan vastata ilmastosta johtuviin äärimmäisiin sääilmiöihin, ihmisten toiminnan tunnettuihin muutoksiin vedenottoalueella tai lähteistä johtuviin häiriöihin. Riskiin perustuvalla lähestymistavalla varmistetaan tietojen jatkuva vaihto toimivaltaisten viranomaisten ja , veden toimittajien ja muiden sidosryhmien, myös pilaantumislähteen tai -riskin aiheuttajien, välillä. Riskiin perustuvaa lähestymistapaa olisi poikkeuksellisesti mukautettava erityisiin rajoitteisiin, joita liittyy veden suolanpoistoa harjoittaviin ja matkustajia kuljettaviin merialuksiin. Euroopan unionin jäsenvaltion lipun alla purjehtivat merialukset noudattavat kansainvälistä sääntelykehystä liikkuessaan kansainvälisillä vesillä. Lisäksi ihmisten käyttöön tarkoitetun veden kuljetukseen ja tuotantoon aluksilla liittyy erityisiä rajoitteita, jotka edellyttävät tämän direktiivin säännösten mukauttamista. [tark. 16]

(8 a)   Vesivarojen tehoton käyttö, erityisesti vesihuoltoinfrastruktuurin vuodot, johtaa ihmisten käyttöön tarkoitettujen niukkojen vesivarojen liikakäyttöön. Tämä rajoittaa merkittävästi jäsenvaltioiden mahdollisuuksia saavuttaa direktiivissä 2000/60/EY asetetut tavoitteet. [tark. 17]

(9)  Vaaran arviointia arvioinnissa riskin arviointiin olisi ohjattava siten sovellettava kokonaisvaltaista lähestymistapaa, joka perustuu siihen nimenomaiseen tavoitteeseen, että vähennetään tarvittavan käsittelyn tasoa vähennetään ihmisten käyttöön tarkoitetun veden tuotannossa esimerkiksi vähentämällä paineita, jotka aiheuttavat ihmisten käyttöön tarkoitetun veden ottoon käytettyjen vesimuodostumien saastumista pilaantumista tai pilaantumisriskin. Tätä varten jäsenvaltioiden olisi tunnistettava kyseisiin vesimuodostumiin liittyvät vaarat ja mahdolliset pilaantumislähteet sekä seurattava epäpuhtauksia, jotka ne katsovat merkityksellisiksi. Tähän voivat olla syynä havaitut vaarat (esimerkiksi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY(17) yhteydessä tunnistetut mikromuovi, nitraatit, torjunta-aineet ja lääkkeet), luontainen esiintyminen vedenottoalueella (esim. arseeni) tai veden toimittajilta saadut tiedot (esim. tietyn muuttujan äkillinen lisääntyminen raakavedessä). Näitä muuttujia olisi käytettävä direktiivin 2000/60/EY mukaisesti merkkiaineina, jotka käynnistävät toimivaltaisten viranomaisten toimet vesimuodostumiin kohdistuvien paineiden vähentämiseksi, kuten ennaltaehkäisy- ja hillitsemistoimet, (mukaan lukien tarvittaessa tutkimus terveyteen kohdistuvien vaikutusten ymmärtämiseksi), vesimuodostumien suojelemiseksi ja pilaantumislähteeseen tai -riskiin tarttumiseksi puuttumiseksi. Toimet toteutetaan yhteistyössä veden toimittajien ja kaikkien sidosryhmien, myös epäpuhtauksista tai mahdollisista epäpuhtauksien lähteistä vastuussa olevien sidosryhmien, kanssa. Jos jäsenvaltio havaitsee vaaran arvioinnissa, että tietyllä vedenottoalueella ei ole jotakin muuttujaa esimerkiksi siksi, että ainetta ei koskaan esiinny pohja- tai pintavedessä, jäsenvaltion olisi ilmoitettava siitä asiaankuuluville veden toimittajille ja sen olisi voitava sallia niiden vähentää kyseisen muuttujan seurantatiheyttä tai poistaa kyseinen muuttuja seurattavien muuttujien luettelosta tekemättä toimitukseen liittyvien riskien arviointia. [tark. 18]

(10)  Vaaran arvioinnin osalta direktiivissä 2000/60/EY edellytetään, että jäsenvaltiot yksilöivät vesimuodostumat, joita käytetään ihmisten käyttöön tarkoitetun veden ottoon, seuraavat niitä ja toteuttavat tarvittavat toimenpiteet, joilla vältetään niiden laadun huononeminen, jotta ihmisten käyttöön kelpaavan veden tuottamisessa vaadittavan puhdistuskäsittelyn tasoa voidaan laskea. Jäsenvaltioiden olisi päällekkäisten velvoitteiden välttämiseksi hyödynnettävä vaaran arvioinnissa direktiivin 2000/60/EY 7 ja 8 artiklan sekä kyseisen direktiivin liitteen V mukaista seurantaa sekä direktiivin 2000/60/EY 11 artiklan mukaiseen toimenpideohjelmaansa sisältyviä toimenpiteitä.

(11)  Muuttujille asetettuja arvoja, joita käytetään arvioimaan ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laatua, on noudatettava siinä kohdassa, missä ihmisten käyttöön tarkoitettu vesi saatetaan asianomaisen kuluttajan käyttöön. Kotitalouksien Sisäiset vedenjakelujärjestelmät saattavat vaikuttaa ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laatuun. WHO toteaa, että unionissa legionella aiheuttaa kaikista vesivälitteisistä patogeeneista korkeimman rasituksen terveydelle, erityisesti Legionella pneumophila -bakteeri, joka aiheuttaa suurimman osan legioonalaistautitapauksista unionissa. Se siirtyy lämpimän veden järjestelmissä hengitysteitse esimerkiksi suihkussa, ja liittyy sen vuoksi selkeästi kotitalouksien sisäiseen vedenjakelujärjestelmään. Yksipuolinen velvoite seurata kaikkia yksityisiä ja julkisia tiloja tämän patogeenin osalta johtaisi suhteettoman korkeisiin kustannuksiin ja olisi vastoin toissijaisuusperiaatetta, joten tätä kysymystä voidaan paremmin käsitellä kotitalouksien sisäisiä vedenjakelujärjestelmiä koskevassa riskin arvioinnissa keskittyen erityisesti ensisijaisiin tiloihin. Lisäksi kotitalouksien sisäisiä vedenjakelujärjestelmiä koskevassa riskin arvioinnissa olisi tarkasteltava mahdollisia riskejä, joita aiheutuu ihmisten käyttöön tarkoitetun veden kanssa kosketuksiin joutuvista tuotteista ja materiaaleista. Kotitalouksien Sisäisiä vedenjakelujärjestelmiä koskevassa riskin arvioinnissa olisi sen vuoksi keskitettävä seuranta ensisijaisiin tiloihin, arvioitava riskejä, jotka ovat peräisin kotitalouksien sisäisistä vedenjakelujärjestelmistä ja niihin liittyvistä tuotteista ja materiaaleista, ja todennettava niiden rakennustuotteiden suorituskyky, jotka ovat kosketuksissa ihmisten käyttöön tarkoitetun veden kanssa, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 305/2011(18) mukaisen suoritustasoilmoituksen perusteella. Lisäksi yhdessä suoritustasoilmoituksen kanssa on toimitettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006(19) 31 ja 33 artiklassa tarkoitetut tiedot. Tämän arvioinnin perusteella jäsenvaltioiden olisi toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet muun muassa sen varmistamiseksi, että on toteutettu asianmukaiset valvonta- ja hallintotoimenpiteet (esim. taudinpurkausten yhteydessä) WHO:n(20) ohjeiden mukaisesti ja että aineiden irtoaminen rakennustuotteista siirtyminen ihmisten käyttöön tarkoitetun veden kanssa kosketuksissa olevista aineista ja materiaaleista ei vaaranna ihmisten terveyttä. Jos näistä toimenpiteistä kuitenkin aiheutuisi rajoituksia tuotteiden ja materiaalien vapaalle liikkuvuudelle unionissa, nämä rajoitukset on perusteltava asianmukaisesti ja niiden on oltava ehdottoman oikeasuhtaisia eivätkä ne saa olla keino mielivaltaiseen syrjintään tai jäsenvaltioiden välisen kaupan peiteltyyn rajoittamiseen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EU) N:o 305/2011 soveltamista. [tark. 19]

(12)  Direktiivin 98/83/EY säännöksillä käsittelyn, laitteiston ja materiaalien laadunvalvonnasta ei onnistuttu puuttumaan sisämarkkinoiden esteisiin, jotka liittyvät ihmisten käyttöön tarkoitetun veden kanssa kosketuksiin joutuvien rakennustuotteiden vapaaseen liikkuvuuteen, eikä tarjoamaan ihmisten terveyden riittävää suojelua. Kansalliset tuotehyväksynnät ovat edelleen käytössä, ja vaatimukset vaihtelevat jäsenvaltiosta toiseen. Tämän vuoksi valmistajien on vaikeaa ja kallista markkinoida tuotteitaan kaikkialla unionissa. Teknisten esteiden poisto voidaan saavuttaa tehokkaasti ainoastaan laatimalla yhdenmukaiset tekniset eritelmät ihmisten käyttöön tarkoitetun veden kanssa kosketuksiin joutuvia rakennustuotteita varten asetuksen (EU) N:o 305/2011 mukaisesti. Kyseisen asetuksen perusteella voidaan laatia eurooppalaisia standardeja, joilla yhdenmukaistetaan arviointimenetelmiä Tämä tilanne johtuu siitä, ettei unionissa ole ihmisten käyttöön tarkoitetun veden kanssa kosketuksiin joutuvia rakennustuotteita varten, sekä raja-arvoja ja luokkia joutuvien kaikkien tuotteiden ja materiaalien hygieniaa koskevia vähimmäisvaatimuksia, jotka asetetaan suhteessa perusominaisuuden suoritustasoon ovat ehdoton edellytys jäsenvaltioiden välisen vastavuoroisen tunnustamisen täysimääräiselle toteutumiselle. Tätä varten vuoden 2017 standardoinnin työohjelmaan(21) on sisällytetty standardointipyyntö, joka koskee erityisesti standardointityötä Teknisten esteiden poisto ja ihmisten käyttöön tarkoitetun veden kanssa kosketuksiin joutuvien kaikkien tuotteiden ja materiaalien hygieniaa ja turvallisuutta, asetuksen (EU) N:o 305/2011 mukaisesti, ja standardi on määrä antaa vuonna 2018 vaatimustenmukaisuus unionin tasolla voidaan siksi saavuttaa tehokkaasti ainoastaan vahvistamalla laatua koskevat vähimmäisvaatimukset unionin tasolla. Tämän yhdenmukaistetun standardin julkaiseminen Euroopan unionin virallisessa lehdessä varmistaa rationaalisen päätöksenteon ihmisten käyttöön tarkoitetun veden kanssa kosketuksiin joutuvien rakennustuotteiden markkinoille saattamiselle tai saataville asettamiselle. Tämän seurauksena vuoksi näitä säännöksiä olisi poistettava ihmisten käyttöön tarkoitetun veden kanssa kosketuksiin joutuvia rakennustuotteita koskevat säännökset. Ne korvataan osittain säännöksillä kotitalouksien vedenjakelujärjestelmiä koskevasta riskin arvioinnista sekä asetuksen (EU) N:o 305/2011 mukaisilla yhdenmukaisilla standardeilla lujitettava tällaisia tuotteita ja materiaaleja koskevalla yhdenmukaistamismenettelyllä. Tällaisen työn olisi perustuttava niiden jäsenvaltioiden kokemuksiin ja saavutuksiin, jotka ovat pyrkineet yhteistyössä jo joidenkin vuosien ajan sääntelyn lähentämiseen. [tark. 20]

(13)  Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että otetaan käyttöön seurantajärjestelmä sen tarkastamiseksi, että ihmisten käyttöön tarkoitettu vesi täyttää tämän direktiivin vaatimukset. Veden toimittajat suorittavat suurimman osan tämän direktiivin tarkoituksia varten suoritettavasta seurannasta mutta tarvittaessa jäsenvaltioiden olisi selvennettävä, mille toimivaltaiselle viranomaiselle kuuluvat velvoitteet, jotka johtuvat tämän direktiivin saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä. Veden toimittajille olisi suotava tietty joustavuus niiden muuttujien osalta, joita ne seuraavat veden toimitukseen liittyvien riskien arviointia varten. Jos muuttujaa ei havaita, veden toimittajien olisi voitava vähentää seurantatiheyttä tai lopettaa kyseisen muuttujan seuranta kokonaan. Veden toimitukseen liittyvien riskien arviointia olisi sovellettava useimpiin muuttujiin. Olisi kuitenkin aina seurattava keskeisen luettelon muuttujien arvoja tietyn vähimmäistiheyden mukaisesti. Tässä direktiivissä asetetaan säännökset pääasiassa seurantatiheydestä velvoitteiden noudattamista koskevia tarkastuksia varten ja ainoastaan rajallisessa määrin säännöksiä, jotka koskevat seurantaa operationaalisia tarkoituksia varten. Veden toimittajien harkinnanvarainen lisäseuranta operationaalisia tarkoituksia varten voi olla tarpeen, jotta varmistetaan veden käsittelyn asianmukainen toiminta. Tämän osalta veden toimittajat voivat turvautua WHO:n ohjeisiin ja Water Safety Plan -käsikirjaan. [tark. 21]

(14)  Kaikkien veden toimittajien, myös erittäin pienten, pienten ja keskisuurten veden toimittajien, olisi vähitellen noudatettava riskiin perustuvaa lähestymistapaa, koska direktiivin 98/83/EY arviointi osoitti puutteita tavassa, jolla veden toimittajat panevat sen täytäntöön, mikä joskus johtui tarpeettomista seurantatoimista johtuvista kustannuksista, kun taas erittäin pienille toimittajille olisi voitava myöntää poikkeuksia. Riskiperusteista Riskiin perustuvaa lähestymistapaa sovellet sovellettaessa olisi otettava huomioon turvallisuusnäkökohdat ja aiheuttaja maksaa -periaatteeseen liittyvät huolenaiheet. Toimivaltaisen viranomaisen olisi tuettava pienempien toimittajien seurantatoimia antamalla asiantuntija-apua. [tark. 188]

(14 a)   Kansanterveyden suojelemiseksi mahdollisimman hyvin jäsenvaltioiden olisi varmistettava selvä ja tasapuolinen vastuunjako riskiin perustuvan lähestymistavan soveltamista varten kansallisen institutionaalisen ja oikeudellisen kehyksensä mukaisesti. [tark. 24]

(15)  Niissä tapauksissa, joissa tässä direktiivissä säädettyjä standardeja ei ole noudatettu, asianomaisen jäsenvaltion olisi välittömästi tutkittava, mistä tämä johtuu, ja varmistettava, että tarvittaviin veden laatua korjaaviin toimenpiteisiin ryhdytään mahdollisimman pian. Tapauksissa, joissa veden toimituksesta aiheutuu mahdollinen vaara ihmisten terveydelle, kyseisen veden toimitus olisi kiellettävä tai sen käyttöä olisi rajoitettava ja asianmukaista tietoa olisi annettava niille kansalaisille, joihin tilanne voisi vaikuttaa. Lisäksi on tärkeää selventää, että, mikäli mikrobiologisia ja kemiallisia muuttujia koskevia vähimmäisvaatimuksia ei noudateta, jäsenvaltioiden on automaattisesti katsottava tämä mahdolliseksi vaaraksi olisi määritettävä, aiheutuuko arvojen ylittymisestä mahdollinen riski ihmisten terveydelle. Tätä varten jäsenvaltioiden olisi otettava erityisesti huomioon, kuinka paljon vähimmäisvaatimukset ylittyvät ja minkä tyyppisestä muuttujasta on kyse. Jos korjaavien toimenpiteiden katsotaan olevan tarpeen juomaveden laadun palauttamiseksi, perussopimuksen 191 artiklan 2 kohdan mukaisesti on ensisijaisiksi katsottava sellaiset toimenpiteet, jotka vaikuttavat ongelmaan sen lähteellä. [tark. 25]

(15 a)   On tärkeää estää se, että saastuneesta vedestä aiheutuu mahdollinen vaara ihmisten terveydelle. Siksi tällaisen veden jakelu olisi kiellettävä tai sen käyttöä olisi rajoitettava. [tark. 26]

(16)  Jäsenvaltioilla ei enää pitäisi olla lupaa lupa poiketa tämän direktiivin säännöksistä. Poikkeukset jättivät alunperin alun perin jäsenvaltioille jopa yhdeksän vuotta aikaa ratkaista tilanne, jossa jonkin muuttujan arvoa ei noudatettu. Menettely osoittautui hankalaksi sekä on osoittautunut jäsenvaltioille että komissiollehyödylliseksi direktiivin kunnianhimoisten tavoitteiden vuoksi. Lisäksi Olisi kuitenkin pantava merkille, että joissakin tapauksissa se johti kyseinen menettely on johtanut viivästyksiin korjaavien toimien toimenpiteiden toteuttamisessa, koska mahdollisuutta poikkeukseen pidettiin toisinaan siirtymäkautena. Kun otetaan huomioon, että laatua koskevia muuttujia olisi vahvistettava tässä direktiivissä ja että uusia epäpuhtauksia havaitaan entistä paremmin, mikä edellyttää tehostettuja arviointi-, valvonta- ja hallintatoimenpiteitä, olisi kuitenkin edelleen pidettävä voimassa poikkeusmenettely, joka soveltuu näihin olosuhteisiin, edellyttäen, ettei poikkeuksista aiheudu mahdollista vaaraa ihmisten terveydelle ja ettei ihmisten käyttöön tarkoitetun veden jakelusta kyseisellä alueella voida huolehtia millään muulla kohtuulliseksi katsotulla tavalla. Poikkeuksia koskeva säännös olisi sen vuoksi poistettava. Kun muuttujien arvoja ylitetään, korjaavia toimia koskevia säännöksiä olisi ihmisten terveyden suojelemiseksi sovellettava välittömästi ilman mahdollisuutta myöntää poikkeusta muuttujan arvosta koskevaa direktiivin 98/83/EY säännöstä olisi sen vuoksi muutettava sen varmistamiseksi, että jäsenvaltiot noudattavat tämän direktiivin vaatimuksia entistä nopeammin ja tehokkaammin. Poikkeuksia, jotka jäsenvaltiot ovat myöntäneet direktiivin 98/83/EY 9 artiklan mukaisesti ja joita edelleen sovelletaan tämän direktiivin voimaantulopäivänä, olisi kuitenkin edelleen sovellettava poikkeuksen voimassaolon loppuun saakka, mutta niitä ei tulisi uusia poikkeusmenettelyn aloittamishetkellä voimassa olleissa säännöksissä määriteltyjen järjestelyjen mukaisesti. [tark. 27]

(17)  Vastatessaan eurooppalaiseen kansalaisaloitteeseen ”Vesi on perusoikeus” vuonna 2014(22) komissio kehotti jäsenvaltioita varmistamaan vähimmäisvesihuollon saatavuuden kaikille kansalaisille Maailman terveysjärjestön (WHO) suositusten mukaisesti. Se myös sitoutui parantamaan ”koko väestön mahdollisuuksia turvallisen juomaveden […] – – saantiin ympäristöpolitiikan keinoin ”(23). Tämä vastaa Euroopan unionin perusoikeuskirjan 1 ja 2 artiklaa. Tämä vastaa myös YK:n kestävän kehityksen tavoitteen 6 alatavoitetta ”varmistaa turvallisen ja edullisen juomaveden saatavuus kaikille”. Yhdenvertaisen vedensaannin käsite kattaa monia erilaisia kysymyksiä kuten saatavuuden (joka liittyy maantieteellisiin tekijöihin, infrastruktuurin puutteeseen tai väestön tiettyjen osien erityiseen tilanteeseen), laadun, hyväksyttävyyden tai kohtuuhintaisuuden. Veden kohtuuhintaisuuden osalta on syytä muistaa, että asetettaessa vesimaksuja direktiivissä 2000/60/EY esitetyn kustannusten kattamisen periaatteen mukaisesti jäsenvaltiot voivat ottaa huomioon väestön taloudellisten ja sosiaalisten olosuhteiden erot ja ne voivat sen vuoksi ottaa käyttöön sosiaaliperusteisia tariffeja tai toteuttaa toimenpiteitä, joilla suojataan sosioekonomisesti epäedullisessa asemassa olevia väestönosia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kyseisen direktiivin 2000/60/EY 9 artiklan 4 kohdan soveltamista. Tässä direktiivissä käsitellään erityisesti vedensaantia koskevia kysymyksiä, jotka liittyvät laatuun ja saatavuuteen. Näiden kysymysten käsittelemiseksi ja osana vastausta eurooppalaiseen kansalaisaloitteeseen sekä jotta voidaan edistää Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin(24) periaatteen 20 toteutumista, jonka mukaan ”jokaisella on oikeus laadukkaisiin peruspalveluihin, joita ovat esimerkiksi vesihuolto”, jäsenvaltiot olisi velvoitettava puuttumaan vedensaantiin edullisen veden saamista koskevaan kysymykseen kansallisella tasolla mutta samalla niille olisi jätettävä tiettyä harkintavaltaa sen osalta, millaisia toimenpiteitä toteutetaan. Tämä voidaan tehdä toimilla, joiden tavoitteena on esimerkiksi parantaa ihmisten käyttöön tarkoitetun veden saantia kaikille, esimerkiksi pidättymällä tiukentamasta perusteettomasti veden laatua koskevia vaatimuksia kansanterveydellisistä syistä, mikä nostaisi kansalaisten vedestä maksamaa hintaa, tarjoamalla vapaasti käytettävissä olevat juomavesipisteet olevia juomavesipisteitä kaupungeissa, ja edistämällä ihmisten käyttöön tarkoitetun veden vapaata saatavuutta julkisissa rakennuksissa ja, ravintoloissa, kauppa- ja virkistyskeskuksissa ja erityisesti kauttakulkualueilla ja alueilla, joilla liikkuu paljon ihmisiä, kuten rautatie- ja lentoasemilla. Jäsenvaltioiden olisi voitava vapaasti määrittää tällaisten välineiden sopiva yhdistelmä erityinen kansallinen tilanteensa huomioon ottaen. [tark. 28]

(18)  Euroopan parlamentti totesi päätöslauselmassaan eurooppalaisen kansalaisaloitteen Right2Water seurannasta(25), että ”jäsenvaltioiden tulisi kiinnittää erityistä huomiota yhteiskunnan haavoittuviin ryhmiin”(26). Vähemmistöjen, kuten romanien romanit, sintit, ja travellerien travellerit, kaaleet ja liikkuva väestö, erityistilanne, olivatpa ne paikallaan pysyviä tai eivät, ja erityisesti niiden juomaveden puute, tunnustettiin myös komission kertomuksessa romanien integraatiota edistäviä strategioita koskevan EU:n puitekehyksen täytäntöönpanosta(27) sekä neuvoston suosituksessa romanien integraatiota jäsenvaltioissa edistävistä tuloksellisista toimenpiteistä(28). Tässä yleisessä tilanteessa on asianmukaista, että jäsenvaltiot kiinnittävät erityistä huomiota heikoimmassa asemassa oleviin ja syrjäytyneisiin ryhmiin toteuttamalla tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että kyseisillä ryhmillä on mahdollisuus saada vettä. Direktiivissä 2000/60/EY säädetyn kustannusten kattamisen periaatteen huomioon ottaen jäsenvaltioiden olisi parannettava heikoimmassa asemassa olevien ja syrjäytyneiden ryhmien mahdollisuutta saada vettä vaarantamatta edullisen ja korkealaatuisen veden toimittamista kaikille. Näihin ryhmiin olisi kuuluttava ainakin pakolaiset, nomadiyhteisöt, kodittomat ja vähemmistöt, kuten romanit, sintit, ja travellerit, kaaleet ja liikkuva väestö, olivatpa ne paikallaan pysyviä tai eivät, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden oikeutta määritellä tällaiset ryhmät. Tällaisia toimenpiteitä, joilla varmistetaan vedensaanti ja jotka kuuluvat jäsenvaltioiden harkintavaltaan, voisivat olla esimerkiksi vaihtoehtoiset toimitusjärjestelmät (erilliset käsittelylaitteet), vedentoimitus tankeilla (säiliöautot ja säilöt) sekä sen varmistaminen, että leireillä on tarvittava infrastruktuuri. Jos paikallisviranomaisille annetaan vastuu näiden velvoitteiden noudattamisesta, jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että paikallisviranomaisilla on riittävät taloudelliset resurssit sekä riittävät tekniset ja materiaaliset valmiudet, ja tuettava niitä tarjoamalla esimerkiksi asiantuntemusta. Varsinkaan vedenjakelu heikoimmassa asemassa oleville ja syrjäytyneille ryhmille ei saisi aiheuttaa paikallisviranomaisille kohtuuttomia kustannuksia. [tark. 29]

(19)  Vuoteen 2020 ulottuvassa seitsemännessä ympäristöalan toimintaohjelmassa ”Hyvä elämä maapallon resurssien rajoissa”(29) edellytetään, että yleisöllä on mahdollisuus saada selkeää ympäristötietoa kansallisella tasolla. Direktiivissä 98/83/EY säädettiin ainoastaan passiivisesta pääsystä tietoihin eli jäsenvaltioiden oli ainoastaan varmistettava, että tiedot olivat käytettävissä. Nämä säännökset olisi sen vuoksi korvattava sen varmistamiseksi, että ajantasaiset, kattavat ja kuluttajan kannalta helposti ymmärrettävät tiedot ovat helposti saatavilla esimerkiksi verkkosivustoilla, joiden osoitetta olisi aktiivisesti jaettava esitteenä, verkkosivustoilla tai älykkäinä sovelluksina. Ajantasaisten tietojen tulisi sisältää seurantaohjelmien tulosten lisäksi myös lisätietoja, joita yleisö voi pitää hyödyllisenä, kuten tiedot indikaattoreista (rauta, kovuus, mineraalit jne.), jotka usein vaikuttavat kuluttajien käsitykseen hanavedestä. Tätä varten direktiivin 98/83/EY indikaattorimuuttujat, joista ei saatu terveyteen liittyvää tietoa, olisi korvattava kyseisiä muuttujia koskevilla tiedoilla verkossa veden toimittajien seuraamiseksi toteutettujen toimien tulokset veden laatua koskevien muuttujien osalta ja tiedot liitteessä I olevassa B a osassa luetelluista osoitinmuuttujista. Erittäin suurten vedentoimittajien veden toimittajien osalta verkossa olisi oltava saatavilla lisätietoja esimerkiksi energiatehokkuudesta, hallinnoinnista, hallinnasta, kustannusrakenteesta maksurakenteesta sekä käytetystä käsittelystä. Oletuksena on, että paremmat kuluttajatiedot ja parempi avoimuus auttavat Merkityksellisiä tietoja koskevilla paremmilla kuluttajatiedoilla ja paremmalla avoimuudella olisi pyrittävä lisäämään kuluttajien luottamusta niille toimitettuun veteen. Tämän puolestaan odotetaan lisäävän ja vesihuoltopalveluihin ja lisäämään hanaveden käyttöä ja siten vähentävän muoviroskia juomavetenä, mikä voisi vähentää muovin käyttöä, roskia ja kasvihuonekaasujen päästöjä sekä edistävän edistää positiivista vaikutusta ilmastonmuutoksen hillintään ja ympäristöön yleensä. [tark. 30]

(20)  Samoista syistä ja jotta kuluttajat saataisiin tietoisemmiksi vedenkulutuksen vaikutuksista, niiden olisi myös saatava helposti saatavilla olevalla tavalla, (esimerkiksi laskussaan tai älykkäiden sovellusten kautta) , tietoa kulutetuista määristä, vedentoimittajan vuotta kohti, kulutuksen muuttumisesta, vertailusta kotitalouksien keskimääräiseen kulutukseen, jos nämä tiedot ovat veden toimittajan saatavilla, veden toimittajan perimien maksujen kustannusrakenteesta rakenteesta, mukaan lukien sen muuttuvat ja kiinteät kustannukset osat, sekä hinnasta ihmisten käyttöön tarkoitettua vesilitraa kohti, mikä mahdollistaa vertailun pullotetun veden hinnan kanssa. [tark. 31]

(21)  Periaatteet Perusperiaatteet, joita vesimaksujen määrittämisessä on otettava huomioon rajoittamatta kuitenkaan direktiivin 2000/60/EY 9 artiklan 4 kohdan soveltamista, kuten vesihuoltopalvelujen kustannusten kattaminen ja aiheuttaja maksaa -periaate, esitetään direktiivissä 2000/60/EY kyseisessä direktiivissä. Vesihuoltopalveluiden Vesihuoltopalvelujen taloudellista kestävyyttä ei kuitenkaan aina ole varmistettu, mikä joskus johtaa siihen, että investoinnit vesi-infrastruktuurin huoltamiseen ovat liian alhaisia. Kun seurantatekniikat ovat parantuneet, pääasiassa tästä investointien vähäisyydestä johtuvien vuotojen määrä on käynyt yhä selvemmäksi, ja vesihävikin vähentämistä olisi edistettävä unionin tasolla, jotta voidaan parantaa vesi-infrastruktuurin tehokkuutta. Jotta kyseinen ongelma tiedostettaisiin paremmin, siitä olisi toissijaisuusperiaatteen mukaisesti kyseiseen ongelmaan olisi puututtava lisäämällä avoimuutta ja kuluttajatietoja vuotojen määristä ja energiatehokkuudesta annettava avoimemmin tietoja kuluttajille. [tark. 32]

(22)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2003/4/EY(30) pyritään takaamaan ympäristötiedon saatavuus jäsenvaltioissa Århusin yleissopimuksen mukaisesti. Se sisältää laajoja velvoitteita, jotka liittyvät sekä siihen, että ympäristötietoja saatetaan saataville pyynnöstä, että siihen, että kyseisiä tietoja levitetään aktiivisesti. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2007/2/EY(31) on myös laaja soveltamisala, joka kattaa paikkatietojen vaihdon, mukaan lukien eri ympäristöaiheita koskevat tietokokonaisuudet. On tärkeää, että tämän direktiivin säännökset, jotka liittyvät tietojen saantiin ja tiedonvaihtojärjestelyihin, täydentävät kyseisiä direktiivejä eikä niillä luoda erillistä oikeudellista järjestelmää. Tämän vuoksi tämän direktiivin säännöksillä, jotka koskevat tietojen antamista yleisölle sekä täytäntöönpanon seurantaa koskevia tietoa, ei tulisi rajoittaa direktiivien 2003/4/EY ja 2007/2/EY soveltamista.

(23)  Direktiivissä 98/83/EY ei asetettu raportointivelvoitteita pienille veden toimittajille. Jotta voidaan korjata tämä ja puuttua täytäntöönpanoa ja vaatimusten noudattamista koskevien tietojen tarpeeseen, olisi otettava käyttöön uusi järjestelmä, jossa jäsenvaltioita vaaditaan perustamaan, pitämään ajan tasalla ja asettamaan komission ja Euroopan ympäristökeskuksen saataville tietokokonaisuudet, jotka sisältävät ainoastaan merkittäviä tietoja, kuten muuttujien arvojen ylitykset ja tietyn merkityksen omaavat häiriöt. Tämän tulisi varmistaa, että kaikkiin osapuoliin kohdistuva hallinnollinen rasite pysyy mahdollisimman rajallisena. Jotta varmistetaan yleisen saatavuuden kannalta asianmukainen infrastruktuuri, raportointi ja tietojen vaihto viranomaisten kesken, jäsenvaltioiden olisi laadittavat dataeritelmät direktiivin 2007/2/EY ja sen täytäntöönpanosäädösten pohjalta.

(24)  Jäsenvaltioiden raportoimia tietoja ei tarvita ainoastaan velvoitteiden noudattamista koskevia tarkastuksia varten vaan komissio tarvitsee niitä seuratakseen ja arvioidakseen lainsäädännön tuloksellisuutta verrattuna sen tavoitteisiin, jotta saadaan tietoa mahdollisiin lainsäädännön tuleviin arviointeihin Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission 13 päivänä huhtikuuta 2016 tekemän sääntelyn parantamista koskevan toimielinten sopimuksen(32) 22 kohdan mukaisesti. Tässä yhteydessä tarvitaan asianmukaista tietoa, jonka avulla voidaan paremmin arvioida direktiivin tehokkuutta, tuloksellisuutta, merkityksellisyyttä ja EU:n tasolla saatavaa lisäarvoa. Sen vuoksi tarvitaan asianmukaisia raportointimekanismeja, jotka voivat toimia myös indikaattoreina tämän direktiivin tulevia arviointeja varten.

(25)  Sääntelyn parantamista koskevan toimielinten sopimuksen 22 kohdan mukaisesti komission olisi tehtävä tästä direktiivistä arviointi tietyn ajan kuluttua päivästä, jona se saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä. Kyseinen arviointi olisi perustettava direktiivin täytäntöönpanon aikana saatuihin kokemuksiin ja kerättyihin tietoihin, asianmukaisiin käytettävissä oleviin WHO:n suosituksiin sekä merkityksellisiin tieteellisiin, analyyttisiin ja epidemiologisiin tietoihin sekä mahdollisesti käytettävissä oleviin WHO:n suosituksiin. [tark. 34]

(26)  Tässä direktiivissä kunnioitetaan perusoikeuksia ja Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustettuja periaatteita. Tällä direktiivillä pyritään erityisesti edistämään periaatteita, jotka liittyvät terveydenhuoltoon, mahdollisuuteen käyttää yleistä taloudellista etua koskevia palveluja, ympäristönsuojeluun ja kuluttajansuojaan.

(27)  Kuten unionin tuomioistuin on useaan otteeseen todennut, SEUT-sopimuksen 288 artiklan kolmannessa kohdassa direktiiville annetun pakottavan luonteen kanssa olisi ristiriidassa se, että henkilöt, joita asia koskee, eivät lähtökohtaisesti voisi vedota direktiivillä asetettuihin velvollisuuksiin. Tämä näkökohta pätee erityisesti direktiiviin, jonka tavoitteena on suojella ihmisten terveyttä ihmisten käyttöön tarkoitetun veden saastumisesta aiheutuvilta haitallisilta vaikutuksilta. Tämän vuoksi tiedon saantia, yleisön osallistumisoikeutta päätöksentekoon sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeutta ympäristöasioissa koskevan Århusin yleissopimuksen(33) mukaisesti niillä yleisön jäsenillä, joita asia koskee, olisi oltava muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeus, joka on riittävä suojelemaan yksilön oikeutta elää terveytensä ja hyvinvointinsa kannalta riittävän laadukkaassa ympäristössä. Lisäksi jos suuri joukko henkilöitä voi joutua kärsimään vahinkoa samasta tai samanlaisesta laittomasta käytännöstä, joka liittyy tähän direktiiviin perustuvien oikeuksien loukkaukseen, heillä pitäisi olla mahdollisuus käyttää kollektiivisia oikeussuojamekanismeja, jos jäsenvaltiot ovat perustaneet kyseisiä mekanismeja komission suosituksen 2013/396/EU(34) mukaisesti.

(28)  Jotta tämä direktiivi voitaisiin mukauttaa tieteen ja tekniikan kehitykseen tai jotta voitaisiin määrittää seurantavaatimukset vaaran arviointeja ja kotitalouksien sisäisiä vedenjakelujärjestelmiä koskevia riskin arviointeja varten, komissiolle olisi siirrettävä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti valta muuttaa tämän direktiivin liitteitä I–IV ja toteuttaa tarvittavia toimenpiteitä 10 a artiklassa säädettyjen muutosten mukaisesti. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä. Lisäksi liitteessä I olevan C osan huomautuksessa 10 säädetty valtuutus, joka koskee radioaktiivisen aineen seurantatiheyden ja -menetelmien määrittämistä, on vanhentunut neuvoston direktiivin 2013/51/Euratom(35) antamisen vuoksi ja se olisi sen vuoksi poistettava. Direktiivin 98/83/EY liitteessä III olevassa A osassa säädetty valtuutus, joka koskee direktiivin muutoksia, ei enää ole tarpeellinen ja se olisi poistettava. [tark. 35]

(29)  Jotta voidaan varmistaa tämän direktiivin yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa hyväksyä tietojen muoto ja esittämisjärjestelyt ihmisten käyttöön tarkoitettua vettä koskeville tiedoille, jotka on toimitettava kaikille veden toimituksen kattamille henkilöille, sekä muoto ja esittämisjärjestelyt tämän direktiivin täytäntöönpanoa koskeville tiedoille, jotka toimitetaan jäsenvaltioille ja jotka Euroopan ympäristökeskus kokoaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011(36) mukaisesti.

(30)  Jäsenvaltioiden olisi hyväksyttävä tämän direktiivin säännösten rikkomiseen sovellettavia seuraamuksia koskevat säännöt ja varmistettava niiden täytäntöönpano, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/99/EY(37) vaatimusten soveltamista. Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.

(31)  Direktiivissä 2013/51/Euratom säädetään erityisjärjestelyistä ihmisten käyttöön tarkoitetussa vedessä olevien radioaktiivisten aineiden seuraamiseksi. Tämän vuoksi tässä direktiivissä ei tulisi asettaa radioaktiivisuutta koskevia muuttujien arvoja.

(32)  Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta, joka on ihmisten terveyden suojelu, vaan se voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(33)  Velvollisuus saattaa tämä direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöä olisi rajoitettava koskemaan ainoastaan niitä säännöksiä, joilla muutetaan aikaisempien direktiivien sisältöä. Velvollisuus saattaa sisällöltään muuttumattomat säännökset osaksi kansallista lainsäädäntöä perustuu aikaisempiin direktiiveihin.

(34)  Tämä direktiivi ei vaikuta liitteessä V olevassa B osassa mainittuihin jäsenvaltioita velvoittaviin määräaikoihin, joiden kuluessa jäsenvaltioiden on saatettava direktiivit osaksi kansallista lainsäädäntöä,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Tavoite

1.  Tämä direktiivi koskee kaikkien ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laatua unionissa. [tark. 36]

2.  Tämän direktiivin tavoitteena on suojella ihmisten terveyttä ihmisten käyttöön tarkoitetun veden saastumisesta aiheutuvilta vaikutuksilta varmistamalla, että vesi on terveellistä ja puhdasta, ja varmistaa ihmisten käyttöön tarkoitetun veden yleinen saatavuus. [tark. 163, 189, 207 ja 215]

2 artikla

Määritelmät

Tässä direktiivissä tarkoitetaan:

1.  ’ihmisten käyttöön tarkoitetulla vedellä’ kaikkea vettä, joka alkuperäisessä tilassaan tai käsittelyn jälkeen on tarkoitettu juomavedeksi, ruoanlaittoon, ruoanvalmistukseen tai -tuotantoon tai muuhun elintarvikekäyttöön taikka muihin kotitaloustarkoituksiin sekä julkisissa että yksityisissä tiloissa, elintarvikeyritykset mukaan luettuina, riippumatta sen alkuperästä tai siitä, toimitetaanko se jakeluverkon kautta, tankeista, tai lähdeveden ollessa kyseessä, pulloissa tai säiliöissä. [tark. 38]

2.  ’kotitalouden sisäisellä vedenjakelujärjestelmällä’: putkistoja, putkivarusteita ja laitteita, jotka on asennettu sekä julkisissa että yksityisissä tiloissa yleensä ihmisten käyttöön tarkoitettujen hanojen ja jakeluverkon väliin, mutta vain jos veden toimittaja ei ole sovellettavan kansallisen oikeuden mukaan veden toimittajan ominaisuudessa vastuussa niistä. [tark. 39]

3.  ’veden toimittajalla’ yhteisöäoikeushenkilöä, joka toimittaa keskimäärin vähintään 10 m3 ihmisten käyttöön tarkoitettua vettä päivässä. [tark. 40]

3 a.  ’erittäin pienellä veden toimittajalla’ veden toimittajaa, joka toimittaa vettä alle 50 m3 päivässä tai jonka toimitukset kattavat alle 250 ihmistä. [tark. 41]

4.  ’pienellä veden toimittajalla’ veden toimittajaa, joka toimittaa vettä alle 500 m3 päivässä tai jonka toimitukset kattavat alle 5 0002 500 ihmistä. [tark. 42]

4 a.  ’keskisuurella veden toimittajalla’ veden toimittajaa, joka toimittaa vettä vähintään 500 m3 päivässä tai jonka toimitukset kattavat vähintään 2 500 ihmistä. [tark. 43]

5.  ’suurella veden toimittajalla’ veden toimittajaa, joka toimittaa vettä vähintään 5005 000 m3 päivässä tai jonka toimitukset kattavat vähintään 5 000 25 000 ihmistä. [tark. 44]

6.  ’erittäin suurella veden toimittajalla’ veden toimittajaa, joka toimittaa vettä vähintään 5000 20 000 m3 päivässä tai jonka toimitukset kattavat vähintään 50 000 100 000 ihmistä. [tark. 45]

7.  ’ensisijaisilla tiloilla’ suuria muita kuin kotitalouden käyttöön tarkoitettuja tiloja, joissa monet käyttäjät ihmiset ja erityisesti heikoimmassa asemassa olevat ihmiset mahdollisesti altistuvat veteen liittyville riskeille, kuten sairaalat, terveydenhuollon toimintayksiköt, vanhainkodit, koulut, yliopistot ja muut oppilaitokset, päiväkodit, urheilu-, virkistys-, vapaa-ajan- ja näyttelytilat, rakennukset, joissa on majoitustila, rangaistuslaitokset ja leirintäalueet, sellaisina kuin jäsenvaltiot ovat ne määrittäneet. [tark. 46]

8.  ’heikoimmassa asemassa olevilla ja syrjäytyneillä ryhmillä’ ihmisiä, jotka ovat eristyksissä yhteiskunnasta joko syrjinnän tai oikeuksien, resurssien tai mahdollisuuksien puuttumisen seurauksena ja jotka altistuvat muuta yhteiskuntaa enemmän monille erilaisille riskeille, jotka liittyvät heidän terveyteensä, turvallisuuteen, koulutuksen puutteeseen tai osallistumiseen haitallisiin käytäntöihin, tai muille riskeille.

8 a.   ’elintarvikeyrityksellä’ elintarvikealan yritystä, sellaisena kuin se on määritelty asetuksen (EY) N:o 178/2002 3 artiklan 2 kohdassa. [tark. 47]

3 artikla

Vapautukset

1.  Tätä direktiiviä ei sovelleta:

a)  luonnollisiin kivennäisvesiin, jotka direktiivissä 2009/54/EY tarkoitetut vastuussa olevat viranomaiset tunnustavat sellaisiksi,

b)  vesiin, jotka ovat direktiivissä 2001/83/EY tarkoitettuja lääkevalmisteita.

1 a.  Vesiin, joita käytetään elintarvikeyrityksissä ihmisten käyttöön tarkoitettujen tuotteiden tai aineiden valmistukseen, jalostukseen, säilytykseen tai markkinoille saattamiseen, sovelletaan vain tämän direktiivin 4, 5, 6 ja 11 artiklaa. Mitään tämän direktiivin artikloista ei kuitenkaan sovelleta, jos elintarvikealan toimija voi osoittaa toimivaltaisia kansallisia viranomaisia tyydyttävällä tavalla, että sen käyttämän veden laatu ei vaikuta sen toiminnan tuloksena syntyvien tuotteiden tai aineiden hygieenisyyteen ja että nämä tuotteet tai aineet ovat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 852/2004(38) mukaisia. [tark. 48]

1 b.  Ihmisten käyttöön tarkoitetun pullotetun tai säiliöissä olevan veden tuottajaa ei pidetä veden toimittajana.

Tämän direktiivin säännöksiä sovelletaan pullotettuun tai säiliöissä olevaan ihmisten käyttöön tarkoitettuun veteen vain siinä tapauksessa, että muussa unionin lainsäädännössä ei säädetä niitä koskevista velvoitteista. [tark. 49]

1 c.  Merialuksiin, jotka harjoittavat veden suolanpoistoa, kuljettavat matkustajia ja toimivat veden toimittajina, sovelletaan ainoastaan tämän direktiivin 1–7 ja 9–12 artiklaa ja sen liitteitä. [tark. 50]

2.  Jäsenvaltiot voivat myöntää vapautuksen tämän direktiivin säännösten noudattamisesta:

a)  vesille, jotka on tarkoitettu yksinomaan sellaiseen käyttöön, jonka osalta toimivaltaiset viranomaiset ovat vakuuttuneita siitä, että kyseisen veden laadulla ei ole suoraa tai epäsuoraa vaikutusta asianomaisten kuluttajien terveyteen,

b)  sellaisille ihmisten käyttöön tarkoitetuille vesille, jotka otetaan yksittäisestä, alle 10 kuutiometriä päivässä keskimäärin tuottavasta vesilähteestä tai josta otetaan vettä alle 50 henkilön tarpeisiin, jollei vettä tarjota osana kaupallista tai julkista toimintaa.

3.  Niiden jäsenvaltioiden, jotka soveltavat 2 kohdan b alakohdan mukaisia vapautuksia, on varmistettava, että kyseessä olevalle väestölle on tiedotettu asiasta ja kaikista toimista, joihin voidaan ryhtyä ihmisten terveyden suojelemiseksi niiltä haitallisilta vaikutuksilta, jotka johtuvat ihmisten käyttöön tarkoitetun veden saastumisesta. Lisäksi jos on ilmeistä, että veden laatu voi aiheuttaa vaaran ihmisten terveydelle, kyseessä olevalle väestölle on annettava välittömästi asianmukaiset ohjeet.

4 artikla

Yleiset velvoitteet

1.  Rajoittamatta unionin muiden säännösten mukaisten velvoitteiden noudattamista jäsenvaltioiden on toteutettava tarpeelliset toimenpiteet varmistaakseen, että ihmisten käyttöön tarkoitettu vesi on terveellistä ja puhdasta. Tämän direktiivin vähimmäisvaatimusten täyttymiseksi ihmisten käyttöön tarkoitettu vesi on terveellistä ja puhdasta, jos se täyttää seuraavat edellytykset:

a)  se ei sisällä pieneliöitä tai loisia tai mitään aineita sellaisina määrinä tai pitoisuuksina, joista voi olla vaaraa ihmisten terveydelle,

b)  se täyttää liitteessä I olevissa A ja B osassa määritellyt vähimmäisvaatimukset,

c)  jäsenvaltiot ovat toteuttaneet kaikki muut tarpeelliset toimenpiteet täyttääkseen tämän direktiivin 5–12 artiklassa esitetyt vaatimukset. , jotka on esitetty seuraavasti:

i)   tämän direktiivin 4–12 artiklassa loppukuluttajille jakeluverkon kautta tai tankista toimitetun ihmisten käyttöön tarkoitetun veden osalta;

ii)  tämän direktiivin 4, 5 ja 6 artiklassa ja 11 artiklan 4 kohdassa elintarvikeyrityksessä pullotetun tai säiliöissä olevan ihmisten käyttöön tarkoitetun veden osalta;

iii)  tämän direktiivin 4, 5, 6 ja 11 artiklassa elintarvikeyrityksessä elintarvikkeiden tuotantoa, jalostusta ja jakelua varten tuotetun ja käytetyn ihmisten käyttöön tarkoitetun veden osalta. [tark. 51]

2.  Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että kaikki tämän direktiivin soveltamiseksi tarkoitetut toimenpiteet ovat täysin varovaisuusperiaatteen mukaisia ja sellaisia, ettei niillä missään tapauksessa välittömästi tai välillisesti aiheuteta ihmisten käyttöön tarkoitetun veden nykyisen laadun heikkenemistä tai lisätä ihmisten käyttöön tarkoitetun veden tuotantoon käytettyjen vesien pilaantumista. [tark. 52]

2 a.  Jäsenvaltioiden on toteutettava toimenpiteitä varmistaakseen, että toimivaltaiset viranomaiset tekevät arvion vesivuotojen määrästä alueellaan ja mahdollisuudesta tehostaa vesivuotojen vähentämistä juomavesialalla. Arvioinnissa on otettava huomioon merkitykselliset kansanterveydelliset, ympäristölliset, tekniset ja taloudelliset näkökohdat. Jäsenvaltioiden on hyväksyttävä viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2022 kansalliset tavoitteensa veden toimittajien vesivuotojen määrän vähentämiseksi alueellaan 31 päivään joulukuuta 2030 mennessä. Jäsenvaltiot voivat tarjota mielekkäitä kannustimia varmistaakseen, että veden toimittajat niiden alueella täyttävät kansalliset tavoitteet. [tark. 53]

2 b.  Jos ihmisten käyttöön tarkoitetun veden tuotannosta ja jakelusta vastaava toimivaltainen viranomainen siirtää kyseisen veden tuotantoa tai toimittamista koskevan toiminnan kokonaan tai osittain veden toimittajalle, toimivaltaisen viranomaisen ja veden toimittajan sopimuksessa on täsmennettävä kullekin osapuolelle tämän direktiivin nojalla kuuluvat vastuut. [tark. 54]

5 artikla

Laatuvaatimukset

1.  Jäsenvaltioiden on asetettava ihmisten käyttöön tarkoitettuun veteen sovellettavat arvot liitteessä I esitetyille muuttujille, eivätkä ne saa olla vähemmän tiukkoja kuin liitteessä I asetetut arvot. [tark. 55]

1 a.  Edellä 1 kohdan mukaisesti asetetut arvot eivät saa olla vähemmän tiukkoja kuin liitteessä I olevassa A, B ja B a osassa asetetut arvot. Liitteessä I olevassa B a osassa esitetyille muuttujille vahvistetaan arvot ainoastaan seurantatarkoituksiin ja 12 artiklassa säädettyjen velvoitteiden noudattamista varten. [tark. 56]

2.  Jäsenvaltioiden on asetettava raja-arvot muille kuin liitteessä I esitetyille muuttujille silloin, kun ihmisten terveyden suojeleminen jäsenvaltioiden alueella tai osassa sen aluetta niin vaatii. Asetettujen arvojen on täytettävä vähintään 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa esitetyt vaatimukset.

Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että vedenjakelujärjestelmissä desinfiointitarkoituksiin käytetyt käsittelyaineet, materiaalit ja desinfiointimenetelmät eivät vaikuta haitallisesti ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laatuun. Ihmisten käyttöön tarkoitetun veden saastuminen näiden aineiden, materiaalien ja menetelmien käytöstä on minimoitava heikentämättä kuitenkaan desinfioinnin tehokkuutta. [tark. 57]

6 artikla

Vaatimustenmukaisuuden määrittelykohta

Edellä 5 artiklan mukaisesti liitteessä I olevissa A ja, B ja C osassa esitetyille muuttujille asetettujen muuttujien arvojen on oltava vaatimusten mukaisia:[tark. 58]

a)  jakeluverkosta toimitetun veden osalta tilan tai laitoksen siinä kohdassa, mistä sitä otetaan hanoista, jotka on yleensä tarkoitettu ihmisten käyttöön,

b)  tankissa toimitetun veden osalta siinä kohdassa, jossa vesi otetaan tankista,

c)  lähdeveden pullotetun tai säiliöissä olevan ihmisten käyttöön tarkoitetun veden osalta kohdassa, jossa vesi pullotetaan. tai pannaan säiliöihin; [tark. 59]

c a)  elintarvikeyrityksessä käytetyn veden toimittajan toimittaman veden osalta kohdassa, jossa kyseinen vesi toimitetaan yritykseen. [tark. 60]

1 a.  Edellä 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun veden osalta jäsenvaltioiden katsotaan täyttäneen tämän artiklan mukaiset velvoitteensa, jos 5 artiklan mukaisesti asetettujen muuttujien arvojen poikkeaman voidaan todeta johtuvan sisäisestä vedenjakelujärjestelmästä tai sen kunnossapidosta, paitsi ensisijaisissa tiloissa. [tark. 61]

7 artikla

Riskiin perustuva lähestymistapa veden turvallisuuteen

1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että ihmisten käyttöön tarkoitetun veden toimitukseen, käsittelyyn ja jakeluun sovelletaan riskiin perustuvaa lähestymistapaa, joka koostuu seuraavista osista:

a)  jäsenvaltioiden suorittama vaaran arviointi vesimuodostumista tai niiden osista, joista otetaan ihmisten käyttöön tarkoitettua vettä, 8 artiklan mukaisesti; [tark. 62]

b)  toimitukseen liittyvien riskien arviointi, jonka veden toimittajat suorittavat kunkin vedentoimitusjärjestelmän osalta toimittamansa veden laadun suojaamista ja seurantaa varten 9 artiklan ja liitteessä II olevan C osan mukaisesti; [tark. 63]

c)  kotitalouksien vedenjakelujärjestelmiä koskeva riskin arviointi 10 artiklan mukaisesti.

1 a.  Jäsenvaltiot voivat mukauttaa riskiin perustuvan lähestymistavan soveltamista vaarantamatta kuitenkaan tämän direktiivin tavoitetta, joka koskee ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laatua ja kuluttajien terveyttä, jos maantieteelliset olosuhteet, kuten syrjäinen sijainti tai vedenjakelualueen saavutettavuus, aiheuttavat erityisiä rajoitteita. [tark. 64]

1 b.  Jäsenvaltioiden on varmistettava selvä ja asianmukainen jäsenvaltioiden määrittelemien sidosryhmien välinen vastuunjako riskiin perustuvan lähestymistavan soveltamiseksi vesimuodostumiin, joista otetaan ihmisten käyttöön ja sisäisiin vedenjakelujärjestelmiin tarkoitettua vettä. Tällainen vastuunjako on räätälöitävä jäsenvaltioiden institutionaalisen ja oikeudellisen kehyksen mukaisesti. [tark. 65]

2.  Vaaran arvioinnit on tehtävä viimeistään ... päivänä ... kuuta ... [kolmen vuoden kuluttua kolme vuotta päivästä, jona tämä direktiivi on viimeistään saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä]. Ne on tarkistettava kolmen vuoden välein ottaen huomioon direktiivin 2000/60/EY 7 artiklassa säädetty vaatimus, jonka mukaan jäsenvaltioiden on yksilöitävä vesimuodostumat, ja saatettava tarvittaessa ajan tasalle. [tark. 66]

3.  Erittäin suurten Veden toimittajien ja suurten vedentoimittajien on tehtävä toimitukseen liittyvien riskien arviointi viimeistään [kolmen vuoden kuluttua päivästä, jona tämä direktiivi on viimeistään saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä] ja pienten veden toimittajien viimeistään ... päivänä ... kuuta ... [kuusi vuotta kuuden vuoden kuluttua päivästä, jona tämä direktiivi on viimeistään saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä]. Ne on tarkistettava säännöllisin väliajoin ja enintään kuuden vuoden välein ja saatettava tarvittaessa ajan tasalle. [tark. 67]

3 a.  Tämän direktiivin 8 ja 9 artiklan mukaisesti jäsenvaltioiden on ryhdyttävä tarvittaviin korjaaviin toimenpiteisiin direktiivin 2000/60/EY 11 artiklassa tarkoitettujen toimenpideohjelmien ja 13 artiklassa tarkoitettujen vesipiirin hoitosuunnitelmien nojalla. [tark. 68]

4.  Kotitalouksien Sisäisiä vedenjakelujärjestelmiä koskevat riskin arvioinnit 10 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa tiloissa on tehtävä viimeistään ... päivänä ... kuuta ... [kolmen vuoden kuluttua kolme vuotta päivästä, jona tämä direktiivi on viimeistään saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä]. Ne on tarkistettava kolmen vuoden välein ja saatettava tarvittaessa ajan tasalle. [tark. 69]

8 artikla

Vaaran arviointi vesimuodostumista, joista otetaan ihmisten käyttöön tarkoitettua vettä, ja vesimuodostumien seuranta ja hallinta [tark. 70]

1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava toimivaltaisten vesiviranomaistensa kanssa, että tehdään vaaran arviointi, joka kattaa vesimuodostumat, joista otetaan ihmisten käyttöön tarkoitettua vettä keskimäärin yli 10 m3 päivässä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta direktiivin 2000/60/EY 6 ja 7 erityisesti sen 4–8 artiklan soveltamista. Vaaran arvioinnin on sisällettävä seuraavat osat: [tark. 71]

a)  kaikkien vaaran arvioinnin kattamissa vesimuodostumissa tai niiden osissa olevien vedenottopisteiden tunnistaminen ja georeferointi. Koska tässä kohdassa tarkoitetut tiedot voivat olla arkaluontoisia erityisesti kansanterveyden suojelun kannalta, jäsenvaltioiden on varmistettava, että tällaiset tiedot suojataan ja ne annetaan ainoastaan asiaankuuluville viranomaisille; [tark. 72]

b)  kartoitus suojavyöhykkeistä, jos kyseisiä vyöhykkeitä on perustettu direktiivin 2000/60/EY 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti, sekä mainitun direktiivin 6 artiklassa tarkoitetuista suojelualueista; [tark. 73]

c)  niiden vaarojen ja mahdollisten pilaantumislähteiden tunnistaminen, jotka vaikuttavat vaaran arvioinnin kattamiin vesimuodostumiin. Pilaantumislähteiden tutkimus- ja tunnistamistoimia on päivitettävä säännöllisesti, jotta havaitaan uudet aineet, jotka vaikuttavat mikromuoveihin, erityisesti PFAS-aineet. Tätä varten jäsenvaltiot voivat käyttää direktiivin 2000/60/EY 5 artiklan mukaisesti tehtyä tarkastelua ihmistoiminnan vaikutuksesta sekä kyseisen direktiivin liitteessä II olevan 1.4 kohdan mukaisesti kerättyjä tietoja merkittävistä paineista; [tark. 216]

d)  säännöllinen seuranta vesimuodostumista tai niiden osista, jotka kuuluvat vedentoimituksen kannalta merkityksellisiä ja seuraavasta luettelosta valittuja epäpuhtauksia koskevan vaaran arvioinnin piiriin: [tark. 75]

i)  tämän direktiivin liitteessä I olevissa A ja B osassa luetellut muuttujat;

ii)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/118/EY(39) liitteessä I luetellut pohjaveden pilaavat aineet sekä pilaavat aineet ja pilaantumisen indikaattorit, joille jäsenvaltiot ovat asettaneet raja-arvot kyseisen direktiivin liitteen II mukaisesti;

iii)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/105/EY(40) liitteessä I luetellut prioriteettiaineet ja tietyt muut pilaavat aineet;

iv)  liitteessä I olevassa C a osassa esitetyt muuttujat ainoastaan seurantatarkoituksiin tai muut merkitykselliset epäpuhtaudet, kuten mikromuovit, edellyttäen, että 11 artiklan 5 b kohdassa tarkoitettu mikromuovien mittausmenetelmä on otettu käyttöön, tai vesialuekohtaiset epäpuhtaudet, jotka jäsenvaltiot ovat määrittäneet direktiivin 2000/60/EY 5 artiklan mukaisesti tehdyn ihmistoiminnan vaikutusta koskevan tarkastelun sekä kyseisen direktiivin liitteessä II olevan 1.4 kohdan mukaisesti merkittävistä paineista kerättyjen tietojen perusteella. [tark. 76]

Jäsenvaltioiden on valittava seurantaa varten i–iv alakohdasta muuttujat, aineet tai epäpuhtaudet, jotka katsotaan merkityksellisiksi c alakohdassa määritettyjen vaarojen perusteella tai veden toimittajien 2 kohdan mukaisesti toimittamien tietojen perusteella.

Jäsenvaltiot voivat käyttää säännöllistä seurantaa varten ja uusien haitallisten aineiden havaitsemiseksi uusien tutkimusten avulla seuranta- ja tutkimusvalmiuksia sekä seurantaa, joka suoritetaan unionin muun lainsäädännön mukaisesti. [tark. 217]

Erittäin pienet veden toimittajat voidaan vapauttaa tämän kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitetuista vaatimuksista, edellyttäen, että toimivaltaisella viranomaisella on ennalta saatua ja ajantasaista dokumentoitua tietoa kyseisissä alakohdissa tarkoitetuista merkityksellisistä muuttujista. Toimivaltaisen viranomaisen on tarkasteltava tätä vapautusta uudelleen vähintään kolmen vuoden välein ja saatettava se tarvittaessa ajan tasalle. [tark. 77]

2.  Niiden veden toimittajien, jotka seuraavat raakavettä operationaalista seurantaa varten, on ilmoitettava toimivaltaisille viranomaisille seurattavien muuttujien, aineiden tai epäpuhtauksien suuntauksista ja epätavallisista pitoisuuksista.

3.  Jäsenvaltioiden on ilmoitettava veden toimittajille, jotka käyttävät vaaran arvioinnin kattamaa vedenmuodostumaa, 1 kohdan d alakohdan mukaisesti suoritetun seurannan tuloksista, ja ne voivat kyseisten seurannan tulosten perusteella:

a)  vaatia, että veden toimittajat suorittavat tiettyjen muuttujien lisäseurantaa tai -käsittelyä;

b)  sallia sen, että veden toimittajat pienentävät tiettyjen muuttujien seurantatiheyttä ilman, että niitä vaaditaan suorittamaan toimituksiin liittyvien riskien arviointi, edellyttäen, että kyseessä eivät ole liitteessä II olevan B osan 1 kohdassa tarkoitetut keskeiset muuttujat ja ettei yksikään kohtuudella odotettava tekijä todennäköisesti huononna ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laatua.[tark. 78]

4.  Tapauksissa, joissa veden toimittajan sallitaan pienentävän seurantatiheyttä siten kuin 2 kohdan b alakohdassa on tarkoitettu, jäsenvaltioiden on jatkettava kyseisten muuttujien seurantaa vaaran arvioinnin kattamassa vesimuodostelmassa. [tark. 79]

5.  Jäsenvaltioiden on 1 ja 2 kohdan ja direktiivin 2000/60/EY mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella toteutettava yhteistyössä veden toimittajien ja muiden sidosryhmien kanssa seuraavat toimenpiteet tai varmistettava, että veden toimittajat toteuttavat kyseiset toimenpiteet: [tark. 80]

a)  ennaltaehkäisytoimet, joilla vähennetään tarvittavaa käsittelyä ja suojellaan veden laatua, mukaan lukien toimenpiteet, joihin viitataan direktiivin 2000/60/EY 11 artiklan 3 kohdan d alakohdassa; [tark. 178]

a a)  toimenpiteet, joilla varmistetaan, että pilaantumisen aiheuttajat toteuttavat yhteistyössä veden toimittajien ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa ennaltaehkäisytoimenpiteitä, joilla vähennetään tarvittavan käsittelyn tasoa tai vältetään se ja suojellaan veden laatua, mukaan lukien direktiivin 2000/60/EY 11 artiklan 3 kohdan d alakohdassa tarkoitetut toimenpiteet sekä lisätoimenpiteet, jotka katsotaan tarpeellisiksi tämän artiklan 1 kohdan d alakohdan mukaisesti suoritettavan seurannan perusteella; [tark. 82]

b)  vähentämistoimenpiteet, jotka katsotaan tarpeellisiksi 1 kohdan d alakohdan mukaisesti suoritettavan seurannan perusteella, jotta voidaan tunnistaa pilaantumisen lähde pilaantumislähde ja puuttua siihen ja välttää mahdollinen lisäkäsittely, mikäli ennaltaehkäisytoimenpiteitä ei pidetä toteuttamiskelpoisina tai riittävän tehokkaina, jotta pilaantumislähteeseen voidaan puuttua nopeasti; [tark. 83]

b a)  jos edellä a a ja b alakohdassa säädettyjä toimenpiteitä ei ole pidetty riittävinä tarjoamaan asianmukaista suojelua ihmisten terveydelle, toimenpiteet, jotka veden toimittajien on toteutettava tiettyjen muuttujien lisäseurannan suorittamiseksi vedenotto- tai vedenkäsittelypisteessä, jos tämä on ehdottoman välttämätöntä terveysriskien ehkäisemiseksi. [tark. 84]

Jäsenvaltioiden on säännöllisesti tarkasteltava uudelleen kaikkia tällaisia toimenpiteitä.

5 a.  Jäsenvaltioiden on ilmoitettava veden toimittajille, jotka käyttävät vaaran arvioinnin kattamia vesimuodostumia tai niiden osia, 1 kohdan d alakohdan mukaisesti suoritetun seurannan tuloksista, ja ne voivat kyseisten seurannan tulosten sekä 1 ja 2 kohdan nojalla koottujen ja direktiivin 2000/60/EY nojalla kerättyjen tietojen perusteella:

a)  sallia sen, että veden toimittajat pienentävät tiettyjen muuttujien seurantatiheyttä tai seurattavien muuttujien määrää ilman, että niitä vaaditaan suorittamaan toimituksiin liittyvien riskien arviointi, edellyttäen, että kyseessä eivät ole liitteessä II olevan B osan 1 kohdassa tarkoitetut keskeiset muuttujat ja ettei yksikään kohtuudella odotettava tekijä todennäköisesti huononna ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laatua;

b)  jos veden toimittajan sallitaan pienentävän seurantatiheyttä a alakohdassa tarkoitetulla tavalla, jatkaa kyseisten muuttujien säännöllistä seurantaa vaaran arvioinnin kattamassa vesimuodostumassa. [tark. 85]

9 artikla

Toimituksiin liittyvien riskien arviointi, seuranta ja hallinta [tark. 86]

1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että veden toimittajat suorittavat liitteessä II olevan C osan mukaisesti toimituksiin liittyvien riskien arvioinnin, jossa annetaan mahdollisuus mukauttaa minkä tahansa liitteessä I olevassa A ja, B ja B a osassa mainitun muuttujan seurantatiheyttä – kun kyseessä ei ole liitteessä II olevan B osan mukainen keskeinen muuttuja – riippuen niiden esiintymisestä raakavedessä. [tark. 87]

Näiden muuttujien osalta jäsenvaltioiden on varmistettava, että veden toimittajat voivat poiketa liitteessä II olevassa B osassa esitetyistä näytteenottotiheyksistä liitteessä II olevassa C osassa esitettyjen eritelmien mukaisesti riippuen niiden esiintymisestä raakavedessä ja käsittelyjärjestelyistä. [tark. 88]

Tätä varten veden toimittajien on otettava toimittajat ottavat huomioon tämän direktiivin 8 artiklan mukaisesti suoritetun vaaran arvioinnin sekä direktiivin 2000/60/EY 7 artiklan 1 kohdan ja 8 artiklan mukaisesti suoritetun seurannan tulokset. [tark. 89]

1 a.  Jäsenvaltiot voivat vapauttaa erittäin pienet veden toimittajat 1 kohdan soveltamisesta edellyttäen, että toimivaltaisella viranomaisella on ennalta saatua ja ajantasaista dokumentoitua tietoa merkityksellisistä muuttujista ja että se katsoo, että tällaisen poikkeuksen vuoksi ei aiheudu riskiä ihmisten terveydelle, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 4 artiklan mukaisia viranomaisen velvoitteita.

Toimivaltaisen viranomaisen on tarkasteltava vapautusta uudelleen kolmen vuoden välein tai silloin, kun valuma-alueella havaitaan uusia pilaantumisvaaroja, ja saatettava se tarvittaessa ajan tasalle. [tark. 90]

2.  Toimituksiin liittyvien riskien arviointien on oltava toimivaltaisten viranomaisten hyväksymiä veden toimittajien vastuulla, joiden on varmistettava, että ne ovat tämän direktiivin mukaisia. Tätä varten veden toimittajat voivat pyytää tukea toimivaltaisilta viranomaisilta.

Jäsenvaltiot voivat vaatia toimivaltaisia viranomaisia hyväksymään tai seuraamaan veden toimittajien riskin arviointeja. [tark. 91]

2 a.  Jäsenvaltioiden on varmistettava 1 kohdan mukaisesti suoritetun toimituksiin liittyvien riskien arvioinnin tulosten perusteella, että veden toimittajat ottavat käyttöön vesiturvallisuussuunnitelman, joka on räätälöity tunnistettujen riskien mukaisesti ja oikeasuhteinen veden toimittajan kokoon nähden. Vesiturvallisuussuunnitelma voi koskea esimerkiksi veden kanssa kosketuksiin joutuvia materiaaleja, vedenkäsittelytuotteita, vuotavista putkista aiheutuvia mahdollisia riskejä tai toimenpiteitä mukautumiseksi olemassa oleviin tai tuleviin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen, ja jäsenvaltioiden on määriteltävä suunnitelmien sisältö tarkemmin. [tark. 92]

10 artikla

Kotitalouksien Sisäisiä vedenjakelujärjestelmiä koskevat riskin arvioinnit, seuranta ja hallinta [tark. 93]

1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että ensisijaisissa tiloissa tehdään kotitalouksien sisäisiä vedenjakelujärjestelmiä koskevat riskin arvioinnit, joissa on seuraavat osat: [tark. 94]

a)  arviointi mahdollisista riskeistä, jotka liittyvät kotitalouksien sisäisiin vedenjakelujärjestelmiin ja niihin liittyviin tuotteisiin ja materiaaleihin, sekä siitä, vaikuttavatko riskit veden laatuun siinä kohdassa, mistä sitä otetaan hanoista, jotka on yleensä tarkoitettu ihmisten käyttöön, erityisesti kun vettä toimitetaan yleisölle ensisijaisissa tiloissa; [tark. 95]

b)  liitteessä I olevassa C osassa lueteltujen muuttujien säännöllinen seuranta ensisijaisissa tiloissa, joissa mahdollinen vaara ihmisten terveydelle katsotaan suurimmaksi. Asianmukaiset muuttujat ja tilat seurantaa varten valitaan a kohdan on tunnistettu erityisiä veden laatuun liittyviä riskejä a alakohdan mukaisesti tehdyn arvioinnin perusteella aikana. [tark. 96]

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun säännölliseenSäännöllisen seurannan osalta jäsenvaltiot jäsenvaltioiden on varmistettava pääsy ensisijaisissa tiloissa sijaitseviin laitteistoihin näytteenottoa varten, ja ne voivat luoda erityisesti Legionella pneumophila -bakteeria koskevan seurantastrategian, jossa keskitytään ensisijaisiin tiloihin; [tark. 97]

c)  sen todentaminen, onko ihmisten käyttöön tarkoitetun veden kanssa kosketuksiin joutuvien rakennustuotteiden tuotteiden ja materiaalien toimivuus asianmukainen suhteessa rakennuskohteen perusvaatimuksiin liittyviin keskeisiin ominaisuuksiin, jotka määritetään asetuksen (EU) N:o 305/2011 liitteessä I olevan 3 kohdan e alakohdassa ihmisten terveyden suojeluun. [tark. 98]

c a)  sen todentaminen, soveltuvatko käytetyt materiaalit olemaan kosketuksissa ihmisten käyttöön tarkoitetun veden kanssa ja täyttyvätkö 11 artiklassa täsmennetyt vaatimukset. [tark. 99]

2.  Jos jäsenvaltiot katsovat 1 kohdan a alakohdan mukaisesti tehdyn arvioinnin perusteella, että kotitalouksien ensisijaisten tilojen sisäisistä vedenjakelujärjestelmistä ja niihin liittyvistä tuotteista ja materiaaleista aiheutuu riski ihmisten terveydelle tai jos 1 kohdan b alakohdan mukaisesti suoritettu seuranta osoittaa, että liitteessä I olevassa C osassa esitettyjä muuttujien arvoja ei noudateta, jäsenvaltioiden on: varmistettava, että toteutetaan asianmukaisia toimenpiteitä sen riskin poistamiseksi tai vähentämiseksi, ettei liitteessä I olevassa C osassa asetettujen muuttujien arvoja noudateta.

a)  toteutettava asianmukaisia toimenpiteitä sen riskin poistamiseksi tai vähentämiseksi, ettei liitteessä I olevassa C osassa asetettujen muuttujien arvoja noudateta;

b)  toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että ihmisten käyttöön tarkoitetun veden käsittelyssä tai jakelussa käytetyistä rakennustuotteista irtoavat aineet tai kemikaalit eivät suoraan tai välillisesti vaaranna ihmisten terveyttä;

c)  toteutettava yhteistyössä veden toimittajien kanssa muita toimenpiteitä, kuten asianmukaisia mukautustekniikoita, joiden avulla muutetaan veden luonne tai sen ominaisuudet ennen sen jakelua niin, että vähennetään tai poistetaan riski siitä, että muuttujien arvosta poiketaan jakelun jälkeen,

d)  asianmukaisesti ilmoitettava ja tiedotettava kuluttajille veden kulutuksen ja käytön edellytyksistä sekä mahdollisista toimista, joilla vältetään riskin toistuminen,

e)  järjestettävä koulutusta putkiasentajille ja muille ammattilaisille, jotka käsittelevät kotitalouksien vedenjakelujärjestelmiä ja asentavat rakennustuotteita,

f)  legionellan osalta varmistettava, että toteutetaan toimivia valvonta- ja hallintatoimenpiteitä, joilla ehkäistään ja käsitellään mahdollisia tautiesiintymiä. [tark. 100]

2 a.  Sisäisiin vedenjakelujärjestelmiin liittyvien riskien vähentämiseksi kaikissa sisäisissä vedenjakelujärjestelmissä jäsenvaltioiden on:

a)  kannustettava julkisten ja yksityisten tilojen omistajia toteuttamaan sisäisiin vedenjakelujärjestelmiin liittyvien riskien arviointi;

b)  tiedotettava kuluttajille ja julkisten ja yksityisten tilojen omistajille toimenpiteistä sen riskin poistamiseksi tai vähentämiseksi, ettei ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laatuvaatimuksia noudateta sisäiseen vedenjakelujärjestelmään liittyvästä syystä;

c)  asianmukaisesti ilmoitettava ja tiedotettava kuluttajille veden kulutuksen ja käytön edellytyksistä sekä mahdollisista toimista, joilla vältetään riskin toistuminen;

d)  edistettävä koulutusta putkiasentajille ja muille ammattilaisille, jotka käsittelevät sisäisiä vedenjakelujärjestelmiä ja asentavat veden kanssa kosketuksiin joutuvia materiaaleja ja tuotteita; ja

e)  legionellan ja erityisesti Legionella pneumophila -bakteerin osalta varmistettava, että toteutetaan toimivia ja riskiin nähden oikeasuhteisia valvonta- ja hallintatoimenpiteitä, joilla ehkäistään ja käsitellään mahdollisia tautiesiintymiä. [tark. 101]

10 a artikla

Ihmisten käyttöön tarkoitetun veden kanssa kosketuksiin joutuviin tuotteisiin, aineisiin ja materiaaleihin sovellettavat hygieniaa koskevat vähimmäisvaatimukset

1.   Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että aineet ja materiaalit, joita käytetään veden ottoon, käsittelyyn tai jakeluun tarkoitettujen uusien, ihmisten käyttöön tarkoitetun veden kanssa kosketuksiin joutuvien markkinoille saatettavien tuotteiden valmistukseen, tai näihin aineisiin liittyvät epäpuhtaudet

a)  eivät aiheuta suoraan tai epäsuoraan haittaa ihmisten terveydelle tässä asetuksessa tarkoitetulla tavalla;

b)  eivät vaikuta ihmisten käyttöön tarkoitetun veden hajuun tai makuun;

c)  eivät esiinny ihmisten käyttöön tarkoitetussa vedessä sellaista pitoisuutta suurempina pitoisuuksina, jota tarvitaan niiden käyttötarkoituksen saavuttamiseen; ja

d)  eivät lisää mikrobiologista kasvua.

2.   Edellä olevan 1 kohdan yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi komissio antaa viimeistään ... päivänä ... kuuta ... [kolme vuotta tämän direktiivin voimaantulopäivästä] 19 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä direktiiviä vahvistamalla hygieniaa koskevat vähimmäisvaatimukset ja luettelo aineista, joita käytetään ihmisten käyttöön tarkoitetun veden kanssa kosketuksiin joutuvien materiaalien tuotantoon ja jotka on hyväksytty unionissa, mukaan lukien tarvittaessa erityiset siirtymisen raja-arvot ja erityiset käyttöehdot. Komissio tarkastelee luetteloa säännöllisesti uudelleen ja saattaa sen ajan tasalle uusimman tieteellisen ja teknisen kehityksen perusteella.

3.  Komission tukemiseksi sen antaessa ja muuttaessa 2 kohdan mukaisia delegoituja säädöksiä perustetaan pysyvä komitea, johon kuuluu jäsenvaltioiden nimittämiä edustajia, jotka voivat pyytää tukea asiantuntijoilta tai neuvonantajilta.

4.  Ihmisten käyttöön tarkoitetun veden kanssa kosketuksiin joutuvien materiaalien, joista säädetään muussa unionin lainsäädännössä, kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 305/2011(41), on oltava tämän artiklan 1 ja 2 kohdan vaatimusten mukaisia. [tark. 102]

11 artikla

Seuranta

1.  Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laatua seurataan säännöllisesti, jotta kuluttajien saatavilla oleva vesi täyttäisi tämän direktiivin vaatimukset ja noudattaisi erityisesti 5 artiklan mukaisesti asetettuja muuttujien arvoja. Näytteet on otettava niin, että ne edustavat koko vuoden aikana kulutettavan veden laatua. Jäsenvaltioiden on lisäksi toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen takaamiseksi, että silloin kun desinfiointi kuuluu ihmisten käyttöön tarkoitetun veden käsittelyyn tai jakeluun, desinfiointimenetelmien tehokkuus varmistetaan, ja että desinfioinnin sivutuotteista aiheutuva saastuminen pidetään mahdollisimman vähäisenä desinfiointia vaarantamatta. [tark. 103]

2.  Edellä 1 kohdassa asetettujen velvoitteiden täyttämiseksi on laadittava asianmukaiset seurantaohjelmat kaikkea ihmisten käyttöön tarkoitettua vettä varten liitteessä II olevan A osan mukaisesti. Näiden seurantaohjelmien on koostuttava seuraavista osista:

a)  liitteessä I olevissa A ja B osassa lueteltujen muuttujien sekä 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti asetettujen muuttujien seuranta liitteen II mukaisesti ja, kun tehdään toimituksiin liittyvien riskien arviointi, 9 artiklan mukaisesti;

b)  liitteessä I olevassa C osassa lueteltujen muuttujien seuranta kotitalouksien vedenjakelujärjestelmiä koskevaa riskin arviointia varten 10 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti;

c)  vaaran arviointia varten tehtävä seuranta 8 artiklan 1 kohdan d alakohdan mukaisesti.

3.  Näytteenottokohdat määrää toimivaltainen kansallinen viranomainen, ja niiden on oltava liitteessä II olevassa D osassa olevien asianmukaisten vaatimusten mukaiset.

4.  Jäsenvaltioiden on noudatettava liitteessä III esitettyjä muuttujien määrityksiä koskevia eritelmiä seuraavien periaatteiden mukaisesti:

a)  muita kuin liitteessä III olevassa A osassa esitettyjä analyysimenetelmiä voidaan käyttää sillä edellytyksellä, että voidaan osoittaa niillä saatavien tulosten olevan vähintään yhtä luotettavia kuin käytettäväksi määritellyillä menetelmillä saavutetut tulokset toimittamalla komissiolle kaikki asianmukainen tieto kyseisestä menetelmästä ja sen vastaavuudesta;

b)  liitteessä III olevassa B osassa luetelluille muuttujille voidaan käyttää mitä tahansa määritysmenetelmää sillä edellytyksellä, että se täyttää kyseisissä osissa säädetyt vaatimukset.

5.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että lisäseurantaa suoritetaan tapauskohtaisesti sellaisten aineiden ja pieneliöiden osalta, joille ei ole asetettu 5 artiklan mukaisia muuttujien arvoja, jos on syytä epäillä niitä olevan sellaisia määriä, joista voi olla vaaraa ihmisten terveydelle.

5 a.  Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle liitteessä I olevassa C a osassa lueteltujen muuttujien mukaisesti suoritetun valvonnan tulokset viimeistään ... päivänä ... kuuta ... [kolme vuotta tämän direktiivin voimaantulopäivästä] ja tämän jälkeen kerran vuodessa.

Siirretään komissiolle valta antaa 19 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan tätä direktiiviä ajantasaistamalla liitteessä I olevassa C a osassa esitetty tarkkailtavien aineiden luettelo. Komissio voi päättää lisätä luetteloon aineita, jos on olemassa riski, että tällaisia aineita esiintyy ihmisten käyttöön tarkoitetussa vedessä ja että niistä voi aiheutua mahdollinen riski ihmisten terveydelle, mutta joiden osalta tieteelliset tiedot eivät ole osoittaneet riskiä ihmisten terveydelle. Tätä varten komissio hyödyntää erityisesti WHO:n tieteellistä tutkimusta. Uusien aineiden lisääminen on perusteltava asianmukaisesti tämän direktiivin 1 artiklan nojalla. [tark. 104]

5 b.  Komissio antaa viimeistään ... päivänä ... kuuta ... [yksi vuosi tämän direktiivin voimaantulopäivästä] 19 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä direktiiviä hyväksymällä menetelmä, jolla mitataan liitteessä I olevassa C a osassa esitetyssä tarkkailtavien aineiden luettelossa mainittuja mikromuoveja. [tark. 105]

12 artikla

Korjaavat toimenpiteet ja käytön rajoittaminen

1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikki puutteet 5 artiklan mukaisesti asetettujen muuttujien arvojen noudattamisessa 6 artiklassa tarkoitetussa vaatimustenmukaisuuden määrittelykohdassa tutkitaan heti syiden selville saamiseksi. [tark. 106]

2.  Jos ihmisten käyttöön tarkoitettu vesi ei 4 artiklan 1 kohdassa asetettujen velvoitteiden täyttämiseksi toteutetuista toimenpiteistä huolimatta noudata 5 artiklan mukaisesti asetettujen muuttujien arvoja, asianomaisten jäsenvaltioiden on varmistettava, että korjaavat toimenpiteet laadun parantamiseksi toteutetaan mahdollisimman pian ottaen huomioon muun muassa sen, missä määrin kyseinen muuttujan arvo on ylittynyt, sekä ihmisten terveydelle mahdollisesti aiheutuvan vaaran.

Jos liitteessä I olevassa C osassa esitettyjä muuttujien arvoja ei noudateta, korjaaviin toimiin on kuuluttava 10 artiklan 2 kohdan a–f alakohdassa a kohdassa esitetyt toimenpiteet. [tark. 107]

3.  Riippumatta siitä, onko muuttujan arvoista poikettu vai ei, jäsenvaltioiden on varmistettava, että ihmisten terveyttä mahdollisesti vaarantavan ihmisten käyttöön tarkoitetun veden jakelu kielletään tai sen käyttöä rajoitetaan taikka toteutetaan muita korjaavia toimenpiteitä, jotka ovat välttämättömiä ihmisten terveyden suojelemiseksi.

Jos liitteessä I olevassa A ja B osassa esitettyjä muuttujia koskevia vähimmäisvaatimuksia ei noudateta, jäsenvaltioiden on automaattisesti katsottava tämä mahdolliseksi vaaraksi ihmisten terveydelle, paitsi jos toimivaltaiset viranomaiset katsovat muuttujien arvojen poikkeaman olevan merkitykseltään vähäinen. [tark. 108]

4.  Edellä 2 ja 3 kohdassa kuvatuissa tapauksissa jäsenvaltioiden on mahdollisimman nopeasti toteutettava kaikki seuraavat toimenpiteet, jos muuttujien arvon poikkeama katsotaan mahdolliseksi vaaraksi ihmisten terveydelle: [tark. 109]

a)  ilmoitetaan kaikille asianomaisille kuluttajille mahdollisesta vaarasta ihmisten terveydelle ja sen syystä, muuttujan arvon ylityksestä sekä toteutetuista korjaavista toimista, mukaan lukien kiellot, rajoitukset tai muut toimet;

b)  annetaan kuluttajille ja saatetaan säännöllisesti ajan tasalle neuvoja veden kulutuksen ja käytön edellytyksistä ja otetaan erityisesti huomioon mahdolliset heikoimmassa asemassa olevat ryhmät;

c)  ilmoitetaan kuluttajille tilanteesta, kun on todettu, ettei ihmisten terveydelle enää aiheudu vaaraa ja että palvelu on palautunut normaaliksi.

Edellä a, b ja c alakohdassa tarkoitetut toimenpiteet toteutetaan yhteistyössä kyseisen veden toimittajan kanssa. [tark. 110]

5.  Jos poikkeama todetaan vaatimustenmukaisuuden määrittelykohdassa, toimivaltaisten viranomaisten tai muiden asianmukaisten tahojen on päätettävä, mihin toimiin 3 kohdan perusteella on ryhdyttävä, ottaen huomioon myös ne riskit ihmisten terveydelle, joita ihmisten käyttöön tarkoitetun veden jakelun keskeyttäminen tai sen käytön rajoittaminen aiheuttaisi. [tark. 111]

12 a artikla

Poikkeukset

1.  Jäsenvaltiot voivat säätää poikkeuksista liitteessä I olevassa B osassa esitettyjen tai 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti asetettujen muuttujien arvoihin niiden itse määrittämään enimmäisarvoon asti sillä edellytyksellä, ettei tällaisista poikkeuksista aiheudu mahdollista vaaraa ihmisten terveydelle ja ettei ihmisten käyttöön tarkoitetun veden jakelusta kyseisellä alueella voida huolehtia millään muulla kohtuulliseksi katsotulla tavalla. Tällaiset poikkeukset on rajoitettava seuraaviin tapauksiin:

a)  uusi vedenjakelualue;

b)  vedenjakelualueella havaittu uusi pilaantumislähde tai äskettäin tutkitut tai havaitut uudet muuttujat.

Poikkeuksien voimassaoloaika on rajoitettava mahdollisimman lyhyeksi, eikä se saa ylittää kolmea vuotta, jonka ajanjakson loppupuolella jäsenvaltioiden on laadittava tilannekatsaus sen määrittämiseksi, onko riittävää edistystä tapahtunut.

Poikkeuksellisissa olosuhteissa jäsenvaltio voi myöntää toisen poikkeuksen ensimmäisen alakohdan a ja b alakohdan osalta. Jos jäsenvaltio aikoo myöntää toisen poikkeuksen, sen on toimitettava komissiolle tilannekatsaus sekä perustelut toisen poikkeuksen myöntämispäätökselle. Myöskään tämä toinen poikkeus ei saa olla yli kolmen vuoden pituinen.

2.  Edellä 1 kohdan mukaisesti tehdyssä poikkeuksessa on määriteltävä seuraavat seikat:

a)  poikkeuksen syy;

b)  kyseinen muuttuja, aiemmat asiaa koskevat seurantatulokset ja suurin poikkeuksen nojalla sallittu arvo;

c)  maantieteellinen alue, toimitetun veden määrä päivää kohden, väestö, jota asia koskee, sekä tieto siitä, vaikuttaako tilanne johonkin asiaankuuluvaan elintarvikkeita tuottavaan yritykseen;

d)  asianmukainen seurantasuunnitelma, tarvittaessa tihennetty seuranta;

e)  yhteenveto tarvittavia korjaavia toimenpiteitä koskevasta suunnitelmasta aikatauluineen sekä kustannusarvio ja määräykset tilannekatsauksen laatimisesta; ja

f)  anottu poikkeuksen kesto.

3.  Jos toimivaltaiset viranomaiset katsovat poikkeamien muuttujien arvoista olevan merkitykseltään vähäisiä ja jos 12 artiklan 2 kohdan mukaisesti toteutettavat toimet mahdollistavat ongelman korjaamisen enintään 30 päivän kuluessa, tämän artiklan 2 kohdassa esitettyjä tietoja ei tarvitse määritellä poikkeuksessa.

Tällaisessa tapauksessa toimivaltaisten viranomaisten tai muiden asiaankuuluvien elinten on asetettava vain kyseisen muuttujan korkein sallittu arvo sekä aika, jonka kuluessa ongelma on korjattava.

4.  Edellä olevaan 3 kohtaan ei voi enää vedota, jos tietyn muuttujan arvo on poikennut sallitusta arvosta tietyssä vedenottamossa yhteensä yli 30 päivänä edeltäneiden 12 kuukauden aikana.

5.  Jäsenvaltion, joka turvautuu tässä artiklassa tarkoitettuihin poikkeuksiin, on varmistettava, että poikkeuksesta ja sen ehdoista ilmoitetaan poikkeuksen vaikutuspiiriin kuuluvalle väestölle heti asianmukaisella tavalla. Jäsenvaltion on lisäksi huolehdittava siitä, että väestöryhmille, joille poikkeuksesta voi koitua erityinen riski, annetaan tarvittaessa ohjeet.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja velvoitteita ei sovelleta 3 kohdassa tarkoitetuissa tilanteissa, jolleivat toimivaltaiset viranomaiset toisin päätä.

6.  Lukuun ottamatta 3 kohdan mukaisesti tehtyjä poikkeuksia, jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle kahden kuukauden kuluessa kaikista poikkeuksista, joiden soveltamisalaan kuuluva veden toimitus käsittää keskimäärin yli 1 000 m3 päivässä tai yli 5 000 ihmistä, ja liitettävä mukaan 2 kohdassa määritellyt tiedot.

7.  Tätä artiklaa ei sovelleta pulloissa tai säiliöissä myytävään, ihmisten käyttöön tarkoitettuun veteen. [tark. 112]

13 artikla

Ihmisten käyttöön tarkoitetun veden saatavuus

1.  Jäsenvaltioiden on vedenjakelua koskevat paikalliset ja alueelliset näkymät ja olosuhteet huomioon ottaen toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet, joilla parannetaan ihmisten käyttöön tarkoitetun veden yleistä saatavuutta kaikille, ja edistettävä sen käyttöä alueellaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta direktiivin 2000/60/EY 9 artiklan ja toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden soveltamista. Toimenpiteisiin on kuuluttava kaikki seuraavat toimenpiteet:

a)  tunnistetaan ihmiset, joilla ei ole mahdollisuutta tai joilla on rajalliset mahdollisuudet saada ihmisten käyttöön tarkoitettua vettä, kuten haavoittuvat ja syrjäytyneet ryhmät, sekä syyt saatavuuden puuttumiseen (kuten kuuluminen heikoimmassa asemassa oleviin ja syrjäytyneisiin ryhmiin), arvioidaan mahdollisuuksia parantaa kyseisten ihmisten mahdollisuuksia saada vettä ja toteutetaan toimia saannin parantamiseksi ja tiedotetaan heille mahdollisuuksista liittyä vedenjakeluverkkoon sekä vaihtoehtoisista keinoista saada vettä;

a a)   varmistetaan ihmisten käyttöön tarkoitetun veden yleinen toimitus;

b)  perustetaan ja ylläpidetään ulkona ja sisätiloissa laitteistoja, myös täyttöpisteitä, joilla tarjotaan ilmaiseksi ihmisten käyttöön tarkoitettua vettä julkisissa tiloissa, erityisesti paikoissa, joissa on runsaasti kävijöitä; näin on toimittava, jos se on teknisesti toteuttamiskelpoista ja oikeasuhteista tällaisten toimenpiteiden tarpeellisuuteen nähden, ja ottaen huomioon paikalliset erityisolosuhteet, kuten ilmaston ja maantieteen;

c)  edistetään ihmisten käyttöön tarkoitetun veden saatavuutta

i)  käynnistämällä kampanjoita, joilla tiedotetaan kansalaisille kyseisen veden hanaveden korkeasta laadusta ja lähimmästä nimetystä täyttöpisteestä;

i a)  käynnistämällä kampanjoita, joilla kannustetaan kansalaisia käyttämään uudelleen käytettäviä vesipulloja, ja käynnistämällä aloitteita, joilla lisätään tietoisuutta täyttöpisteiden sijainnista;

ii)  edistämällä varmistamalla kyseisen veden saatavuutta vapaa saatavuus hallinnoissa ja julkisissa rakennuksissa ja kannustamalla luopumaan kertakäyttöisiin muovipulloihin pullotetun veden käytöstä näissä hallinnoissa ja rakennuksissa;

iii)  edistämällä kyseisen veden vapaata saatavuutta ilmaiseksi tai pientä palvelumaksua vastaan asiakkaille ravintoloissa, ruokaloissa ja ateriapalveluissa. [tark. 113, 165, 191, 208, 166, 192, 169, 195, 170, 196, 197 ja 220]

2.  Jäsenvaltioiden on 1 kohdan a alakohdan mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella toteutettava kaikki tarvittavat tarpeellisiksi ja asianmukaisiksi katsomansa toimenpiteet, joilla varmistetaan ihmisten käyttöön tarkoitetun veden saatavuus heikoimmassa asemassa oleville ja syrjäytyneille ryhmille. [tark. 114]

Jos kyseisillä ryhmillä ei ole mahdollisuutta saada ihmisten käyttöön tarkoitettua vettä, jäsenvaltioiden on välittömästi tiedotettava näille ryhmille niiden käyttämän veden laadusta ja kaikista toimista, joihin voidaan ryhtyä ihmisten terveyden suojaamiseksi niiltä haitallisilta vaikutuksilta, jotka johtuvat ihmisten käyttöön tarkoitetun veden mahdollisesta saastumisesta.

2 a.   Jos tässä artiklassa säädetyt velvoitteet kuuluvat kansallisen lainsäädännön nojalla paikallisviranomaisille, jäsenvaltioiden on varmistettava, että kyseisillä viranomaisilla on keinot ja resurssit varmistaa ihmisten käyttöön tarkoitetun veden saatavuus ja että kaikki tältä osin toteutetut toimenpiteet ovat oikeasuhteisia asianomaisen jakeluverkoston kapasiteettiin ja kokoon nähden. [tark. 173, 199 ja 209]

2 b.   Jäljempänä 15 artiklan 1 kohdan a alakohdan säännösten mukaisesti kerätyt tiedot huomioon ottaen komissio tekee yhteistyötä jäsenvaltioiden ja Euroopan investointipankin kanssa sellaisten unionin kuntien tukemiseksi, joilla ei ole tarvittavaa pääomaa voidakseen hankkia teknistä tukea, saatavilla olevaa unionin rahoitusta ja pitkäaikaisia lainoja tavallista alhaisemmalla korolla, erityisesti vesi-infrastruktuurin ylläpitämistä ja uudistamista varten, jotta varmistetaan korkealaatuisen veden saanti ja asetetaan vesi- ja jätevesipalvelut myös heikoimmassa asemassa olevien ja syrjäytyneiden väestöryhmien saataville. [tark. 174, 200 ja 210]

14 artikla

Tiedottaminen yleisölle

1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että ihmisten käyttöön tarkoitettua vettä koskevat asianmukaiset ja , ajan tasalle saatetut ja saatavissa olevat tiedot ovat verkossa tai muilla käyttäjäystävällisillä tavoilla kaikkien vedentoimituksen kattamien henkilöiden saatavilla liitteen IV mukaisesti ja sovellettavia tietosuojasääntöjä noudattaen. [tark. 116]

2.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikki vedentoimituksen kattavat henkilöt saavat säännöllisesti ja vähintään kerran vuodessa kaikkein sopivimmassa ja helposti saatavilla olevassa toimivaltaisen viranomaisen määrittelemässä muodossa (esimerkiksi laskussaan tai älykkäiden sovellusten kautta) pyytämättä seuraavat tiedot: [tark. 117]

a)  silloin kun kustannukset katetaan maksujärjestelmällä, tiedot ihmisten käyttöön tarkoitetusta vedestä kuutiometriä kohti perittävien maksujen kustannusrakenteesta, mukaan lukien muuttuvat muuttuvien ja kiinteät kustannukset ja vähintään ne, jotka liittyvät seuraaviin: kiinteiden kustannusten jakautuminen; [tark. 118]

i)  veden toimittajien 8 artiklan 5 kohdan mukaisesti vaaran arviointia varten toteuttamat toimenpiteet; [tark. 119]

ii)  ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadun käsittely ja jakelu; [tark. 120]

iii)  jäteveden keräys ja käsittely; [tark. 121]

iv)  13 artiklan mukaisesti toteutetut toimenpiteet, jos veden toimittajat ovat toteuttaneet kyseisiä toimenpiteitä; [tark. 122]

a a)  tiedot ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadusta, mukaan lukien osoitinmuuttujat; [tark. 123]

b)  toimitetun silloin kun kustannukset katetaan maksujärjestelmällä,ihmisten käyttöön tarkoitetun veden hinta litraa toimitushinta kuutiometriä kohti ja kuutiometriä litraa kohti laskutettu hinta; silloin kun kustannuksia ei kateta maksujärjestelmällä, tämän direktiivin noudattamisen varmistamisesta vesijärjestelmälle aiheutuvat vuotuiset kokonaiskustannukset sekä merkitykselliset taustatiedot siitä, miten ihmisten käyttöön tarkoitettu vesi toimitetaan alueelle; [tark. 124]

b a)   ihmisten käyttöön tarkoitetun veden käsittely ja jakelu; [tark. 125]

c)  kotitalouden kuluttama määrä, vähintään vuosi- ja laskutuskausikohtaisesti, yhdessä kotitalouksien kulutuksen vuosittaisten suuntausten kanssa, jos tämä on teknisesti toteutettavissa, ja ainoastaan, jos nämä tiedot ovat veden toimittajan saatavilla; [tark. 126]

d)  kotitalouden vuosittaisen vedenkulutuksen vertaaminen samaan luokkaan kuuluvan kotitalouden keskimääräisen kulutuksen kanssa c alakohdan mukaisesti soveltuvissa tapauksissa; [tark. 127]

e)  linkki verkkosivustoon, joka sisältää liitteessä IV esitetyt tiedot.

Jäsenvaltioiden on määriteltävä selkeä vastuunjako, joka koskee tietojen antamista ensimmäisen alakohdan nojalla veden toimittajien, sidosryhmien ja toimivaltaisten paikallisviranomaisten välillä. Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä antaa 19 artiklan mukaisesti tämän direktiivin täydentämiseksi delegoituja säädöksiä, joissa täsmennetään ensimmäisen alakohdan perusteella toimitettavien tietojen muoto ja järjestelyt. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 20 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. [tark. 128]

3.  Edellä olevan 1 ja 2 kohdan ei tulisi rajoittaa direktiivien 2003/4/EY ja 2007/2/EY soveltamista.

15 artikla

Täytäntöönpanon seurantaa koskevat tiedot

1.  Rajoittamatta direktiivin 2003/4/EY ja direktiivin 2007/2/EY soveltamista jäsenvaltioiden on Euroopan ympäristökeskuksen avustamana:

a)  luotava ... päivään ... kuuta ... [kuuden vuoden kuluttua kuusi vuotta päivästä, jona tämä direktiivi on viimeistään saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä] mennessä ja saatettava ajan tasalle joka kuudes vuosi sen jälkeen tietokokonaisuus, joka sisältää tiedot 13 artiklan mukaisesti toteutetuista toimenpiteistä sekä siitä väestön osuudesta, jolla on mahdollisuus saada ihmisten käyttöön tarkoitettua vettä;

b)  luotava ... päivään ... kuuta ... [kolmen vuoden kuluttua kolme vuotta päivästä, jona tämä direktiivi on viimeistään saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä] mennessä ja saatettava ajan tasalle joka kolmas vuosi sen jälkeen tietokokonaisuus, joka sisältää 8 artiklan mukaisesti tehdyn vaaran arvioinnin ja 10 artiklan mukaisesti tehdyn kotitalouksien vedenjakelujärjestelmiä koskevan riskin arvioinnin, ja jossa esitetään seuraavat tiedot:

i)  8 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti tunnistetut vedenottopisteet;

ii)  8 artiklan 1 kohdan d alakohdan ja 10 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti kerätyt seurantatulokset; ja

iii)  tiivistetyt tiedot 8 artiklan 5 kohdan ja 10 artiklan 2 kohdan mukaisesti toteutetuista toimenpiteistä;

c)  luotava ja saatettava sen jälkeen vuosittain ajan tasalle tietokokonaisuus, joka sisältää seurantatulokset, jotka liittyvät liitteessä I olevissa A ja B osassa esitettyjen muuttujien arvojen ylityksiin ja jotka on kerätty 9 ja 11 artiklan mukaisesti, sekä tiedot korjaavista toimista, jotka on suoritettu 12 artiklan mukaisesti;

d)  luotava ja saatettava sen jälkeen vuosittain ajan tasalle tietokokonaisuus, joka sisältää tiedot juomavesihäiriöistä, joista on aiheutunut mahdollinen vaara riski ihmisten terveydelle, riippumatta siitä, onko muuttujien arvoja jäänyt noudattamatta, jos häiriöt ovat kestäneet yli 10 peräkkäistä päivää ja vaikuttaneet yli 1000 ihmiseen, mukaan lukien kyseisten häiriöiden syyt ja 12 artiklan mukaisesti toteutetut korjaavat toimet. [tark. 129]

Jos mahdollista, kyseisten tietokokonaisuuksien esittämiseen on käytettävä paikkatietopalveluja sellaisina kuin ne on määritetty direktiivin 2007/2/EY 3 artiklan 4 kohdassa.

2.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että komissiolla, Euroopan ympäristökeskuksella ja Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksella on pääsy 1 kohdassa tarkoitettuihin tietokokonaisuuksiin.

3.  Euroopan ympäristökeskuksen on julkaistava ja saatettava ajan tasalle unionin laajuinen yleiskatsaus jäsenvaltioiden säännöllisesti keräämien tietojen perusteella tai vastaanotettuaan komission pyynnön.

Unionin laajuisen yleiskatsauksen on tilanteen mukaan sisällettävä tämän direktiivin tuotosten, tulosten ja vaikutusten indikaattorit, unionin laajuiset yleiskartat ja jäsenvaltioiden yleiskatsaukset.

4.  Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä antaa 19 artiklan mukaisesti tämän direktiivin täydentämiseksi delegoituja säädöksiä, joissa täsmennetään 1 ja 3 alakohdan perusteella toimitettavien tietojen muoto ja järjestelyt, mukaan lukien yksityiskohtaiset vaatimukset 3 kohdassa tarkoitetuista indikaattoreista, unionin laajuisista yleiskartoista ja jäsenvaltioiden yleiskatsauksista. [tark. 130]

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 20 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. [tark. 131]

16 artikla

Oikeus saattaa asia tuomioistuimen käsiteltäväksi

1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että luonnollisilla henkilöillä ja oikeushenkilöillä on kansallisen lainsäädännön tai käytännön mukaisesti mahdollisuus saattaa tuomioistuimessa tai muussa laillisesti perustetussa riippumattomassa ja puolueettomassa elimessä 4, 5, 12, 13 ja 14 artiklan täytäntöönpanoon liittyvien päätösten, toimien tai laiminlyöntien asiasisällön taikka niihin liittyvien menettelyjen laillisuus uudelleen tutkittavaksi, jos yksi seuraavista edellytyksistä täyttyy:

a)  asia koskee riittävästi niiden etua;

b)  kyseessä olevat henkilöt väittävät oikeuttaan heikennettävän, jos jäsenvaltion hallintolainkäyttöä koskevassa säännöstössä edellytetään tällaista ennakkoehtoa.

2.  Jäsenvaltioiden on määritettävä, missä vaiheessa moite päätöksiä, toimia tai laiminlyöntejä vastaan voidaan esittää.

3.  Jäsenvaltioiden on määriteltävä, mikä muodostaa riittävän edun tai oikeuden heikentämisen, tavoitteenaan antaa yleisölle, jota asia koskee, laaja muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeus.

Ympäristönsuojelua edistävien ja kansallisen lainsäädännön vaatimukset täyttävien valtioista riippumattomien järjestöjen edun katsotaan olevan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetulla tavalla riittävä.

Näillä järjestöillä katsotaan myös olevan oikeuksia, joita on mahdollista loukata 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetulla tavalla.

4.  Edellä olevan 1, 2 ja 3 kohdan säännökset eivät estä sitä mahdollisuutta, että hallintoviranomainen alustavasti tutkii asian uudelleen, eivätkä ne vaikuta vaatimukseen hallinnollisten uudelleentarkastusmenettelyjen loppuunsaattamisesta ennen kuin asia saatetaan tuomioistuimessa tutkittavaksi, silloin kun kansallisessa lainsäädännössä on tällainen vaatimus.

5.  Edellä 1-4 kohdassa mainittujen menettelyjen tulee olla oikeudenmukaisia, tasapuolisia ja nopeita, eivätkä ne saa olla niin kalliita, että se olisi esteenä menettelyyn osallistumiselle.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että yleisölle tiedotetaan mahdollisuudesta turvautua hallinnollisiin ja tuomioistuimessa tapahtuviin muutoksenhakumenettelyihin.

17 artikla

Arviointi

1.  Komissio tekee viimeistään ... päivään ... kuuta ... [12 vuoden kuluttua vuotta päivästä, jona tämä direktiivi on viimeistään saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä] arvioinnin tästä direktiivistä. Tämän arvioinnin on perustuttava muun muassa seuraaviin tekijöihin:

a)  tämän direktiivin täytäntöönpanosta saatu kokemus;

b)  jäsenvaltioiden 15 artiklan 1 kohdan mukaisesti luomat tietokokonaisuudet ja Euroopan ympäristökeskuksen 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti laatimat unionin laajuiset yleiskatsaukset;

c)  asianmukaiset tieteelliset, analyyttiset ja epidemiologiset tiedot;

d)  Maailman terveysjärjestön (WHO) suositukset, jos niitä on käytettävissä.

2.  Komissio kiinnittää tämän arvioinnin puitteissa erityistä huomiota tämän direktiivin toimivuuteen seuraavissa suhteissa:

a)  7 artiklassa esitetty riskiin perustuva lähestymistapa;

b)  13 artiklassa esitetyt veden saatavuuteen liittyvät säännökset ja sen väestön osuus, jolla ei ole mahdollisuutta saada vettä; [tark. 132]

c)  14 artiklassa ja liitteessä IV esitetyt säännökset yleisölle toimitettavista tiedoista, mukaan lukien käyttäjäystävällinen unionin tason yhteenveto liitteessä IV olevassa 7 kohdassa mainituista tiedoista. [tark. 133]

2 a.   Komissio esittää viimeistään ... päivänä ... kuuta ... [viisi vuotta päivästä, jona tämä direktiivi on viimeistään saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä] ja sen jälkeen tarpeen mukaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen mikromuovien, lääkkeiden ja tarvittaessa muiden äskettäin ilmaantuneiden epäpuhtauksien aiheuttamasta mahdollisesta uhasta ihmisten käyttöön tarkoitetun veden lähteille ja siihen liittyvistä mahdollisista terveysriskeistä. Siirretään komissiolle valta antaa tarvittaessa 19 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä direktiiviä määrittämällä mikromuovin, lääkkeiden ja muiden äskettäin ilmaantuneiden epäpuhtauksien enimmäisarvot ihmisten käyttöön tarkoitetussa vedessä. [tark. 134]

18 artikla

Liitteiden tarkistaminen ja muuttaminen

1.  Komission on vähintään viiden vuoden välein tarkistettava liite I tieteen ja tekniikan kehityksen pohjalta.

Komissio tarkastelee liitettä II uudelleen jäsenvaltioiden 15 artiklan mukaisesti luomiin tietokokonaisuuksiin sisältyvien vaaran arvioinnin ja kotitalouksien vedenjakelujärjestelmiä koskevan riskin arvioinnin perusteella ja arvioi, onko tarpeen mukauttaa sitä tai ottaa käyttöön uusia seurantaeritelmiä kyseisiä riskin arviointeja varten.

2.  Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 19 artiklan mukaisesti liitteen I–IV muuttamiseksi siten, että otetaan huomioon tekniikan ja sääntelyn kehitys tai määritetään seurantavaatimukset 8 artiklan 1 kohdan d alakohdan mukaista vaaran arviointia ja 10 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaista kotitalouksien vedenjakelujärjestelmiä koskevaa riskin arviointia varten.

2 a.   Komissio arvioi viimeistään ... päivänä ... kuuta ... [viisi vuotta tämän direktiivin voimaantulopäivästä], onko 10 a artiklan säännöksillä saatu aikaan ihmisten käyttöön tarkoitetun veden kanssa kosketuksiin joutuviin materiaaleihin ja tuotteisiin sovellettavien hygieniavaatimusten riittävä yhdenmukaistamisen taso, ja toteuttaa tarvittaessa muita asianmukaisia toimenpiteitä. [tark. 135]

19 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.  Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.  Siirretään komissiolle … päivästä …kuuta … [tämän direktiivin voimaantulopäivä] määräämättömäksi ajaksi 18 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä

3.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 18 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.  Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.  Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.  Edellä olevan 18 artiklan 2 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

20 artikla

Komiteamenettely

1.  Komissiota avustaa komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.  Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan asetuksen (EU) 182/2011 5 artiklaa.

21 artikla

Seuraamukset

Jäsenvaltioiden on säädettävä tämän direktiivin nojalla annettujen kansallisten säännösten rikkomiseen sovellettavista seuraamuksista ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet niiden täytäntöönpanon varmistamiseksi. Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. Jäsenvaltioiden on [kahden vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta] ilmoitettava nämä säännökset ja toimenpiteet komissiolle, ja jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kaikki niitä koskevat myöhemmät muutokset.

22 artikla

Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

1.  Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin 2 artiklan ja 5–21 artiklan ja liitteiden I–IV noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään ... päivänä ... kuuta ... [kahden vuoden kuluttua kaksi vuotta tämän direktiivin voimaantulosta]. Niiden on Niiden on viipymättä toimitettava komissiolle kirjallisina nämä säännökset.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Niissä on myös mainittava, että voimassa oleviin lakeihin, asetuksiin ja hallinnollisiin määräyksiin sisältyviä viittauksia tällä direktiivillä kumottuihin direktiiveihin pidetään viittauksina tähän direktiiviin. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset ja maininnat tehdään.

2.  Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

23 artikla

Kumoaminen

1.  Kumotaan direktiivi 98/83/EY, sellaisena kuin se on muutettuna liitteessä V olevassa A osassa luetelluilla säädöksillä, [22 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa vahvistettua päivää seuraavasta päivästä], sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden velvoitteita, jotka koskevat määräaikoja liitteessä V olevassa B osassa mainittujen direktiivien saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä.

Viittaukset kumottuun direktiiviin katsotaan viittauksiksi tähän direktiiviin ja luetaan liitteessä VI vahvistetun vastaavuustaulukon mukaisesti.

2.  Vapautuksia Poikkeuksia, jotka jäsenvaltiot ovat myöntäneet direktiivin 98/83/EY 9 artiklan mukaisesti ja joita edelleen sovelletaan [määräaika tämän direktiivin saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä], olisi kuitenkin edelleen sovellettava vapautuksen poikkeuksien voimassaolon loppuun saakka. Niitä ei voida uusia. [tark. 136]

24 artikla

Voimaantulo

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

25 artikla

Osoitus

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty ...

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

LIITE I

IHMISTEN KÄYTTÖÖN TARKOITETUN VEDEN LAADUN ARVIOIMISEKSI KÄYTETTÄVIÄ PARAMETRIEN ARVOJA KOSKEVAT VÄHIMMÄISVAATIMUKSET

A OSA

Mikrobiologiset muuttujat

Huomautus Tässä osassa esitettyjä muuttujia ei sovelleta direktiivin 2009/54/EY mukaisiin lähde- ja kivennäisvesiin. [tark. 179]

B OSA

Kemialliset muuttujat

[tark. 138 ja 180]

B a osa

Huomautus 1: Vesi ei saa olla syövyttävää.

Huomautus 2: Tätä muuttujaa ei tarvitse mitata, ellei vesi ole peräisin pintavedestä tai pintavesi vaikuta siihen. Jos arvo ei toteudu, asianomaisen jäsenvaltion on tutkittava jakelu varmistuakseen siitä, ettei patogeeneistä, esim. Cryptosporidium-alkueläimistä, aiheudu mahdollista vaaraa ihmisten terveydelle.

Huomautus 3:

Pulloissa tai säiliöissä olevan hiilihapottoman veden osalta vähimmäisarvo voidaan alentaa 4,5 pH-yksikköön.

Vähimmäisarvo voi olla alempi sellaisen pulloissa tai säiliöissä olevan veden osalta, joka sisältää luonnollista hiilihappoa tai johon sitä on keinotekoisesti lisätty.

Vähimmäisarvo voi olla alempi sellaisen pulloissa tai säiliöissä olevan veden osalta, joka sisältää luonnollista hiilihappoa tai johon sitä on keinotekoisesti lisätty.

[tark. 139]

C OSA

KotitalouksienSisäisiä vedenjakelujärjestelmiä koskevan riskinarvioinnin riskin arvioinnin muuttujat

[tark. 140]

C a osa

[tark. 141]

LIITE II

SEURANTA

A OSA

Ihmisten käyttöön tarkoitettua vettä koskevat yleiset tavoitteet ja seurantaohjelmat

1.  Ihmisten käyttöön tarkoitettua vettä koskevien, 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti vahvistettujen seurantaohjelmien avulla on

a)  todennettava, että toimenpiteet, joita toteutetaan ihmisten terveydelle aiheutuvien riskien torjumiseksi kaikkialla vedenjakeluketjussa ( vedenottoalueelta käsittelyn ja varastoinnin kautta vedenjakeluun), ovat tehokkaita ja että vesi on vaatimustenmukaisuuden määrittelykohdassa terveellistä ja puhdasta;

b)  annettava tietoa ihmisten käyttöön toimitetun veden laadusta sen osoittamiseksi, että 4 artiklassa vahvistetut velvoitteet ja vaatimukset sekä 5 artiklan mukaisesti asetetut muuttujien arvot täyttyvät;

c)  tunnistettava kaikkein tarkoituksenmukaisimmat keinot rajoittaa ihmisten terveydelle aiheutuvia riskejä.

2.  Seurantaohjelmiin, joita laaditaan 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti, on sisällyttävä jompikumpi seuraavista:

a)  erillisten vesinäytteiden ottaminen ja laboratorioanalyysit;

b)  jatkuvatoimisen seurantaprosessin mittaukset.

Lisäksi seurantaohjelmiin on todentamisen seurannan lisäksi sisällyttävä operatiivinen seurantaohjelma, jonka avulla on mahdollista saada nopeasti käsitys operatiivisesta suoritustasosta ja veden laatuun liittyvistä ongelmista ja joka mahdollistaa nopeat ennalta suunnitellut korjaustoimet. Tällaisissa operatiivisissa seurantaohjelmissa on keskityttävä veden toimittamiseen ja otettava huomioon vaaran ja toimituksiin liittyvien riskien arviointien tulokset, ja niiden tavoitteena on oltava varmistaa kaikkien vedenottoa, -käsittelyä, -jakelua ja varastointia koskevien valvontatoimenpiteiden tehokkuus. Operatiivisiin seurantaohjelmiin on sisällyttävä sameutta koskevan muuttujan seuranta siten, että voidaan säännöllisesti valvoa suodattamalla tapahtuvan fyysisen poistamisen toimivuutta muuttujan arvojen mukaisesti ja seuraavassa taulukossa ilmoitetulla tiheydellä:

Lisäksi ne voivat koostua

a)  laitteiston toimintaa ja kunnossapitoa koskevien raporttien tarkastuksesta;

b)  vedenottoalueen sekä käsittely-, varastointi- ja jakeluinfrastruktuurin tarkastuksesta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 8 artiklan 1 kohdan c alakohdassa ja 10 artiklan 1 kohdan b alakohdassa säädettyjen seurantaa koskevien vaatimusten soveltamista.

3.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että seurantaohjelmia tarkistetaan jatkuvasti ja että ne ajantasaistetaan tai vahvistetaan uudelleen vähintään kuuden vuoden välein.

B OSA

Keskeiset muuttujat ja näytteenotto tiheydet

1.  Keskeiset muuttujat

Escherichia coli (E. coli), Clostridium perfringens (itiöt) ja somaattiset lambda-faagit enterokokit ovat keskeisiä muuttujia, joista ei voi tehdä toimituksiin liittyvien riskien arviointia tämän liitteen C osan mukaisesti. Niitä on aina seurattava taulukossa 1 olevassa 2 kohdassa esitetyllä tiheydellä. [tark. 142]

2.  Näytteenottotiheydet

Kaikki 5 artiklan mukaisesti asetettuja muuttujia on seurattava vähintään seuraavassa taulukossa esitetyillä tiheyksillä, ellei päätetä muusta näytteenottotiheydestä 9 artiklan ja tämän liitteen C osan mukaisen toimituksiin liittyvien riskien arvioinnin perusteella:

a: kaikki näytteet on otettava aikoina, jolloin on olemassa suuri riski siitä, että käsittelystä pääsee läpi suolistopatogeeneja.

b: vähintään 10 näytettä on otettava aikoina, jolloin on olemassa suuri riski siitä, että käsittelystä pääsee läpi suolistopatogeeneja.

Huomautus 1: Vedenjakelualue on maantieteellisesti määritelty alue, josta ihmisten käyttöön tarkoitettu vesi on peräisin yhdestä tai useammasta lähteestä ja jolla tulevan veden laatua voidaan pitää jokseenkin tasaisena.

Huomautus 2: Määrät lasketaan kalenterivuoden keskiarvoina. Vedenjakelualueella asuvien asukkaiden lukumäärää voidaan käyttää vesimäärän sijaan määritettäessä vähimmäistiheyttä olettaen, että veden kulutus on 200 litraa/ (pv*/hlö).

Huomautus 3: Ilmoitettu tiheys lasketaan seuraavasti: esim. 4 300 m3/pv = 16 näytettä (neljä näytettä ensimmäistä 1 000 m3/pv kohti + 12 näytettä seuraavaa 3 300 m3/pv kohti)

Huomautus 3 4: Jäsenvaltiot, jotka ovat päättäneet myöntää vapautuksen yksittäisille vedentoimituksille tämän direktiivin 3 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti, soveltavat näitä tiheyksiä ainoastaan niillä vedenjakelualueilla, joille vettä toimitetaan 10–100 m3/pv. [tark. 186]

C OSA

Toimituksiin liittyvien riskien arviointi

1.  Edellä 9 artiklassa tarkoitetun toimituksiin liittyvien riskien arvioinnin on perustuttava riskinarvioinnin yleisiin periaatteisiin, jotka on vahvistettu kansainvälisissä standardeissa, kuten standardissa EN 15975–2 (Juomavesijärjestelmien turvallisuus. Suuntaviivat riskien- ja kriisienhallintaan).

2.  Toimituksiin liittyvien riskien arvioinnin perusteella seurannassa huomioon otettavien muuttujien luetteloa laajennetaan ja B osassa kuvattuja näytteenottotiheyksiä lisätään, jos jokin seuraavista ehdoista täyttyy:

a)  tässä liitteessä luetellut muuttujat tai tiheydet eivät riitä täyttämään 11 artiklan 1 kohdassa asetettuja velvoitteita;

b)  lisäseuranta on tarpeen 11 artiklan 6 kohdan soveltamiseksi;

c)  on annettava näyttöä A osan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti;

d)  näytteenottotiheyden lisääminen on tarpeen 8 artiklan 3 kohdan a alakohdan soveltamiseksi.

3.  Toimituksiin liittyvien riskien arvioinnin perusteella voidaan vähentää seurannassa huomioon otettavien muuttujien luetteloa ja B osan ssa esitettyjä näytteenottotiheyksiä, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)  näytteenottopaikka ja -tiheys määritetään muuttujan alkuperän sekä sen pitoisuuden vaihtelun ja pitkän aikavälin kehityssuunnan mukaan ottaen huomioon 6 artikla;

b)  muuttujan vähimmäisnäytteenottotiheyden pienentämiseksi tulosten, jotka saadaan vähintään kolmen vuoden ajan säännöllisin väliajoin koko vedenjakelualuetta edustavista näytteenottopisteistä otettavista näytteistä, on kaikkien oltava alle 60 prosenttia muuttujan enimmäisarvosta;

c)  muuttujan poistamiseksi seurattavien muuttujien luettelosta tulosten, jotka saadaan vähintään kolmen vuoden ajan säännöllisin väliajoin koko vedenjakelualuetta edustavista näytteenottopisteistä otettavista näytteistä, on kaikkien oltava alle 30 prosenttia muuttujan enimmäisarvosta;

d)  päätös muuttujan poistamisesta seurattavien muuttujien luettelosta perustuu riskinarviointiin, jossa otetaan huomioon ihmisten käyttöön tarkoitetun veden lähteiden seurannan tulokset ja jolla varmistetaan, että ihmisten terveyttä suojellaan ihmisten käyttöön tarkoitetun veden kaikenlaisen saastumisen haittavaikutuksilta 1 artiklan mukaisesti;

e)  näytteenottotiheyttä voidaan pienentää tai muuttuja voidaan poistaa seurattavien muuttujien luettelosta, jos riskinarvioinnilla voidaan osoittaa, ettei mikään kohtuudella ennakoitavissa oleva tekijä todennäköisesti heikennä ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laatua.

4.  Jos seurannan tulokset, jotka osoittavat 3 kohdan b–e alakohdassa vahvistettujen edellytysten täyttyvän, ovat jo saatavilla [tämän direktiivin voimaantulopäivä], kyseisiä tuloksia voidaan kyseisestä päivästä alkaen käyttää toimituksiin liittyvien riskien arviointia seuraavan seurannan mukauttamiseen.

D OSA

Näytteenottomenetelmät ja -pisteet

1.  Näytteenottopisteet määritetään siten, että varmistetaan 6 artiklassa tarkoitettujen vaatimustenmukaisuuden määrittelykohtien noudattaminen. Jakeluverkon osalta jäsenvaltio voi ottaa näytteitä joko vedenjakelualueelta tai vedenkäsittelylaitokselta, jos voidaan osoittaa, ettei muuttujien mitattu arvo heikkene näytteenottopisteen jälkeen. Näytteiden lukumäärän on mahdollisuuksien mukaan jakauduttava tasaisesti sekä ajallisesti että paikallisesti.

2.  Vaatimustenmukaisuuden määrittelykohdassa tapahtuvan näytteenoton on täytettävä seuraavat vaatimukset:

a)  tiettyjen kemiallisten muuttujien (erityisesti kupari, lyijy, legionella ja nikkeli) vaatimustenmukaisuusnäytteet otetaan käyttäjän hanasta ilman edeltävää veden juoksutusta. Yhden litran suuruinen näyte otetaan satunnaisesti päivän aikana. Vaihtoehtoisesti jäsenvaltiot voivat käyttää menetelmiä, joissa sovelletaan tiettyä veden verkostossa seisomisen aikaa, mikä kuvastaa paremmin kansallista tilannetta. Edellytyksenä on kuitenkin, ettei vedenjakelualuetasolla ole tämän menetelmän myötä vähemmän vaatimustenvastaisuustapauksia kuin satunnaismenetelmää käytettäessä;

b)  vaatimustenmukaisuuden määrittelykohdassa mikrobiologisia muuttujia koskevat vaatimustenmukaisuusnäytteet otetaan ja käsitellään standardin EN ISO 19458 mukaisesti (näytteenottotarkoitus B).

2 a.  Sisäisistä jakelujärjestelmistä legionella-näytteet otetaan nopean lisääntymisen riskikohdista ja/tai Legionella pneumofilialle altistumisen kohdista. Jäsenvaltiot laativat legionellan näytteenottomenetelmiä koskevat suuntaviivat. [tark. 144]

3.  Näytteenoton vedenjakeluverkostosta, lukuun ottamatta näytteenottoa käyttäjien hanoista, on noudatettava standardia ISO 5667–5. Mikrobiologisia muuttujia varten jakeluverkoston näytteet otetaan ja käsitellään standardin EN ISO 19458 mukaisesti (näytteenottotarkoitus A).

LIITE IIa

Hygieniaa koskevat vähimmäisvaatimukset aineille ja materiaaleille, joita käytetään sellaisten uusien tuotteiden valmistuksessa, jotka joutuvat kosketuksiin ihmisten käyttöön tarkoitetun veden kanssa:

a)  luettelo hyväksytyistä aineista, joita käytetään materiaalien valmistuksessa, mukaan luettuina, muttei niihin rajoittuen, orgaaniset materiaalit, elastomeerit, silikonit, metallit, sementti, ioninvaihtohartsi ja komposiittimateriaalit sekä niistä valmistetut tuotteet;

b)  aineiden käyttöä materiaaleissa ja niistä valmistetuissa tuotteissa koskevat erityisvaatimukset;

c)  tiettyjen aineiden ihmisten käyttöön tarkoitettuun veteen siirtymistä koskevat erityiset rajoitukset;

d)  muita ominaisuuksia koskevat hygieniasäännöt, joita tarvitaan vaatimustenmukaisuuden noudattamiseksi;

e)  perussäännöt, joiden mukaan a–d alakohdan noudattamista valvotaan;

f)  näytteenottoa ja analyysimenetelmiä koskevat säännöt, joiden mukaan a–d alakohdan noudattamista valvotaan. [tark. 145]

LIITE III

MUUTTUJIEN MÄÄRITYKSIÄ KOSKEVAT ERITELMÄT

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että analyysimenetelmät, joita käytetään seurannan toteuttamiseen ja tämän direktiivin noudattamisen osoittamiseen, validoidaan ja dokumentoidaan standardin EN ISO/IEC 17025 tai jonkin muun vastaavan kansainvälisesti hyväksytyn standardin mukaisesti. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että laboratoriot tai niiden alihankkijat soveltavat laadunhallintakäytäntöjä EN ISO/IEC 17025 -standardin tai jonkin muun kansainvälisesti hyväksytyn standardin mukaisesti.

Jos saatavilla ei ole analyysimenetelmää, joka täyttää B osassa asetetut vähimmäissuoritusarvot, jäsenvaltioiden on varmistettava, että seuranta toteutetaan käyttäen parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa, josta ei aiheudu kohtuuttomia kustannuksia.

A OSA

Mikrobiologiset muuttujat, joille on asetettu määritysmenetelmät

Mikrobiologisia muuttujia koskevat menetelmät ovat seuraavat:

a)  Escherichia coli (E. coli) ja koliformiset bakteerit (EN ISO 9308–1 tai EN ISO 9308-2)

b)  Enterokokit (EN ISO 7899–2)

c)  Pseudomonas aeruginosa (EN ISO 16266)

d)  pesäkkeiden lukumäärä tai heterotrofinen pesäkeluku 22 °C:ssa (EN ISO 6222)

e)  Clostridium perfringens, mukaan lukien itiöt (EN ISO 14189).

f)  Sameus (EN ISO 7027)

g)  Legionella (EN ISO 11731)

h)  Somaattiset lambda-faagit (EN ISO 10705-2)

B OSA

Kemialliset muuttujat, joille on määritelty suoritusarvot

1.  Kemialliset muuttujat

Taulukossa 1 esitettyjen muuttujien analyysimenetelmällä on kyettävä vähintään mittaamaan muuttujan arvoa vastaava pitoisuus, joka on enintään 30 prosenttia asianomaisen muuttujan enimmäisarvosta, kun käytetään komission direktiivin 2009/90/EY(43) 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua määritysrajan määritelmää, ja että analyysimenetelmän mittausepävarmuus vastaa taulukossa 1 esitettyä arvoa. Tulos ilmaistaan vähintään yhtä monen merkitsevän numeron tarkkuudella kuin liitteessä I olevassa B osassa asetettu muuttujan enimmäisarvo.

Taulukossa 1 esitettyä mittausepävarmuutta ei saa käyttää ylimääräisenä toleranssina liitteessä I vahvistetuista muuttujien arvoista.

[tark. 177 ja 224]

2.  Huomautukset taulukkoon 1

LIITE IV

TIEDOT, JOTKA ON ANNETTAVA SAATAVILLE VERKOSSA TIEDOTTAMINEN YLEISÖLLE [tark. 146]

Seuraavien tietojen on oltava kuluttajien saatavilla verkossa tai muussa yhtä käyttäjäystävällisessä ja soveltuvassa muodossa: [tark. 147]

1)  vedentoimittajan veden toimittajan tunnistetiedot, toimituksen kattama alue ja henkilömäärä sekä vedentuotantomenetelmä; [tark. 148]

2)  liitteessä katsaus liitteessä I olevassa A, B ja B a osassa lueteltujen muuttujien viimeisimmät seurannan tulokset viimeisimpiin seurantatuloksiin, mukaan lukien kyseisen vedenkäyttäjän kannalta merkitykselliset merkityksellinen näytteenottotiheys ja näytteenottopaikkojen sijainti, sekä 5 artiklan mukaisesti asetettu muuttujan arvo. Seurantatulokset eivät saa olla vanhempia kuin [tark. 149]

a)  kuukauden, jos on kyse erittäin suurista veden toimittajista;

b)  kuusi kuukautta, jos on kyse keskisuurista ja suurista veden toimittajista; [tark. 202]

c)  vuoden, jos on kyse hyvin pienistä ja pienistä veden toimittajista; [tark. 203]

3)  jos 5 artiklan mukaisesti asetetut muuttujien arvot ylittyvätylittyvät ja tästä aiheutuu toimivaltaisten viranomaisten määrittelemä mahdollinen vaara ihmisten terveydelle, tiedot mahdollisesta vaarasta ihmisten terveydelle sekä siihen liittyvä terveyttä ja kulutusta koskeva neuvonta tai hyperlinkki, jonka kautta tällaiset tiedot ovat saatavilla; [tark. 150]

4)  yhteenveto asiaa koskevasta toimituksiin liittyvien riskien arvioinnista; [tark. 151]

5)  tiedot seuraavista liitteessä I olevassa B a osassa luetelluista osoitinmuuttujista ja niihin liittyvistä muuttujien arvoista: ;

a)  väri;

b)  pH (vetyionipitoisuus);

c)  johtavuus;

d)  rauta;

e)  mangaani;

f)  haju;

g)  maku;

h)  kovuus;

i)  veteen liuenneet mineraalit, anionit/kationit:

–  boraatti BO3-

–  karbonaatti CO32-

–  kloridi Cl

–  fluoridi F-

–  vetykarbonaatti HCO3-

–  nitraatti NO3-

–  nitriitti NO2-

–  fosfaatti PO43-

–  silikaatti SiO2

–  sulfaatti SO42-

–  sulfidi S2

–  alumiini Al

–  ammonium NH4+

–  kalsium Ca

–  magnesium Mg

–  kalium K

–  natrium Na

Näiden muuttujien arvojen sekä muiden ionisoimattomien yhdisteiden ja hivenaineiden yhteydessä voidaan ilmoittaa viitearvo ja/tai selitys; [tark. 152]

6)  ohjeet kuluttajille, myös tarvittaessa vedenkulutuksen vähentämiseksi vähentämisestä ja paikallisiin olosuhteisiin nähden vastuullisesta vedenkulutuksesta; [tark. 153]

7)  suurten ja erittäin suurten veden toimittajien tapauksessa vuotuiset tiedot seuraavista: [tark. 154]

a)  vesijärjestelmän yleinen suoritustaso tehokkuutena ilmaistuna, mukaan lukien jäsenvaltioiden määrittelemät vuotojen määrät ja energian kulutus kuutiometriä toimitettua vettä kohden; [tark. 155]

b)  veden toimittajan antamat tiedot veden toimittajan hallinnosta hallintomallista ja hallintorakenteesta, mukaan lukien johtokunnan kokoonpano omistusrakenteesta; [tark. 156]

c)  vuosittain toimitetun veden määrä ja suuntaukset;

d)  silloin kun kustannukset katetaan maksujärjestelmällä, tiedot kuluttajilta kuutiometristä vettä perittävän hinnan kustannusrakenteesta, mukaan lukien kiinteät ja muuttuvat kustannukset, joista on ilmoitettava vähintään energiankäytön sekä kustannukset kuutiometriltä toimitettua vettä, , jotka liittyvät veden toimittajien toimenpiteet toimenpiteisiin 8 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun vaaran arvioinnin osalta, ihmisten käyttöön tarkoitetun veden käsittely käsittelyyn ja jakelu, jäteveden keräys ja käsittely jakeluun sekä kustannuksetkustannuksiin, jotka liittyvät 13 artiklan mukaisiin toimenpiteisiin, jos veden toimittajat ovat toteuttaneet niitä; [tark. 157]

e)  toteutettujen, käynnissä olevien ja suunniteltujen investointien määrä, jonka veden toimittaja katsoo tarpeelliseksi, jotta se voi varmistaa vesipalvelujen toimittamisen (mukaan lukien infrastruktuurin ylläpito) taloudellisen kestävyyden, sekä tosiasiassa saadut tai hankitut investoinnit rahoitussuunnitelma; [tark. 158]

f)  veden käsittely- ja desinfiointitavat;

g)  yhteenveto ja tilastotiedot kuluttajien valituksista sekä ongelmien ratkaisemisen ajoista ja asianmukaisuudesta siitä, miten ne on ratkaistu; [tark. 159]

8)  10 vuotta kattavien 2 ja 3 kohdan tietojen historiallinen saatavuus pyynnöstä ja aikaisintaan siitä päivästä, jona direktiivi saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä. [tark. 160]

LIITE V

A osa

Kumottu direktiivi

ja sen muutokset

(23 artiklassa tarkoitetut)

B osa

Määräajat saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä

(23 artiklassa tarkoitetut)

LIITE VI

Vastaavuustaulukko

(1) EUVL C 367, 10.10.2018, s. 107. (2) EUVL C 361, 5.10.2018, s. 46. (3) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 28. maaliskuuta 2019. (4) Neuvoston direktiivi 98/83/EY, annettu 3 päivänä marraskuuta 1998, ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadusta (EYVL L 330, 5.12.1998, s. 32). (5) Katso liite V. (6) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY, annettu 23 päivänä lokakuuta 2000, yhteisön vesipolitiikan puitteista (EYVL L 327, 22.12.2000, s. 1). (7) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/54/EY, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2009, luontaisten kivennäisvesien hyödyntämisestä ja markkinoille saattamisesta (Uudelleenlaadittu toisinto) (EUVL L 164, 4.3.2006 26.6.2009, s. 45). (8) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/83/EY, annettu 6 päivänä marraskuuta 2001, ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisön säännöistä (EUVL L 311, 28.11.2001, s. 67). (9) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 178/2002, annettu 28 päivänä tammikuuta 2002, elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustamisesta sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä (EYVL L 31, 1.2.2002, s. 1). (10) COM(2014)0177. (11) SWD(2016)0428. (12) Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus SR nro 12/2017: ”Juomavesidirektiivin täytäntöönpano: veden laatu ja saatavuus ovat parantuneet Bulgariassa, Unkarissa ja Romaniassa, mutta investointitarpeet ovat yhä huomattavat”. (13) Drinking Water Parameter Cooperation Project of the WHO Regional Office for Europe "Support to the revision of Annex I Council Directive 98/83/EC on the quality of water intended for human consumption (Drinking Water Directive) Recommendation", 11. syyskuuta 2017. (14) Komission direktiivi (EU) 2015/1787, annettu 6 päivänä lokakuuta 2015, ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadusta annetun direktiivin 98/83/EY liitteiden II ja III muuttamisesta (EUVL L 260, 7.10.2015, s. 6). (15) Guidelines for drinking water quality, Fourth Edition, World Health Organisation, 2011 http://www.who.int/water_sanitation_health/publications/2011/dwq_guidelines/en/index.html (16) Water Safety Plan Manual: step-by-step risk management for drinking water suppliers, World Health Organisation, 2009, http://apps.who.int/iris/bitstream/10665/75141/1/9789241562638_eng.pdf (17) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY, annettu 23 päivänä lokakuuta 2000, yhteisön vesipolitiikan puitteista (EYVL L 327, 22.12.2000, s. 1). (18) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 305/2011, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2011, rakennustuotteiden kaupan pitämistä koskevien ehtojen yhdenmukaistamisesta ja neuvoston direktiivin 89/106/ETY kumoamisesta (EUVL L 88, 4.4.2011, s. 5). (19) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1907/2006, annettu 18 päivänä joulukuuta 2006, kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH), Euroopan kemikaaliviraston perustamisesta, direktiivin 1999/45/EY muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 793/93, komission asetuksen (EY) N:o 1488/94, neuvoston direktiivin 76/769/ETY ja komission direktiivien 91/155/ETY, 93/67/ETY, 93/105/EY ja 2000/21/EY kumoamisesta (EUVL L 396, 30.12.2006, s.1). (20) "Legionella and the prevention of Legionellosis", World Health Organisation, 2007, http://www.who.int/water_sanitation_health/emerging/legionella.pdf (21) SWD(2016)0185 final (22) COM(2014)0177. (23) COM(2014)177, s. 12. (24) Toimielinten välinen julistus Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista (2017/C 428/09), 17.11 2017 (EUVL C 428, 13.12.2017, s. 10). (25) P8_TA(2015)0294. (26) P8_TA(2015)0294, 62 kohta. (27) COM(2014)0209. (28) Neuvoston suositus (2013/C 378/01), annettu 9 päivänä joulukuuta 2013, jäsenvaltioissa toteutettavista romanien integraatiota edistävistä tuloksellisista toimenpiteistä (EUVL C 378, 24.12.2013, s. 1). (29) Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1386/2013/EU, annettu 20 päivänä marraskuuta 2013, vuoteen 2020 ulottuvasta yleisestä unionin ympäristöalan toimintaohjelmasta ”Hyvä elämä maapallon resurssien rajoissa” (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 171). (30) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/4/EY, annettu 28 päivänä tammikuuta 2003, ympäristötiedon julkisesta saatavuudesta ja neuvoston direktiivin 90/313/ETY kumoamisesta (EUVL L 41, 14.2.2003, s. 26). (31) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/2/EY, annettu 14 päivänä maaliskuuta 2007, Euroopan yhteisön paikkatietoinfrastruktuurin (INSPIRE) perustamisesta (EUVL L 108, 25.4.2007, s. 1). (32) EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1. (33) EUVL L 124, 17.5.2005, s. 4. (34) Komission suositus, annettu 11 päivänä kesäkuuta 2013, unionin lainsäädäntöön perustuvien oikeuksien loukkauksiin perustuvia kieltokanteita ja vahingonkorvausvaatimuksia koskeviin jäsenvaltioiden kollektiivisiin oikeussuojakeinoihin sovellettavista yhteisistä periaatteista (EUVL L 201, 26.7.2013, s. 60). (35) Neuvoston direktiivi 2013/51/Euratom, annettu 22 päivänä lokakuuta 2013, väestön terveyden suojelemista ihmisten käyttöön tarkoitetussa vedessä olevilta radioaktiivisilta aineilta koskevista vaatimuksista (EUVL L 296, 7.11.2013, s. 12). (36) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13). (37) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/99/EY, annettu 19 päivänä marraskuuta 2008, ympäristönsuojelusta rikosoikeudellisin keinoin (EUVL L 328, 6.12.2008, s. 28). (38) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 852/2004, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, elintarvikehygieniasta (EUVL L 139, 30.4.2004, s. 1). (39) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/118/EY, annettu 12 päivänä joulukuuta 2006, pohjaveden suojelusta pilaantumiselta ja huononemiselta (EUVL L 372, 27.12.2006, s. 19). (40) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/105/EY, annettu 16 päivänä joulukuuta 2008, ympäristönlaatunormeista vesipolitiikan alalla, neuvoston direktiivien 82/176/ETY, 83/513/ETY, 84/156/ETY, 84/491/ETY ja 86/280/ETY muuttamisesta ja myöhemmästä kumoamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY muuttamisesta (EUVL L 348, 24.12.2008, s. 84). (41) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 305/2011, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2011, rakennustuotteiden kaupan pitämistä koskevien ehtojen yhdenmukaistamisesta ja neuvoston direktiivin 89/106/ETY kumoamisesta (EUVL L 88, 4.4.2011, s. 5). (42) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1107/2009, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta sekä neuvoston direktiivien 79/117/ETY ja 91/414/ETY kumoamisesta (EUVL L 309, 24.11.2009, s. 1). (43) Komission direktiivi 2009/90/EY, annettu 31 päivänä heinäkuuta 2009, veden tilaa koskevan kemiallisen analysoinnin ja seurannan teknisten eritelmien määrittämisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY mukaisesti (EUVL L 201, 1.8.2009, s. 36).