Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2019/2003(BUD)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0182/2019

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0182/2019

Keskustelut :

PV 27/03/2019 - 22
CRE 27/03/2019 - 22

Äänestykset :

PV 28/03/2019 - 8.8

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2019)0326

Hyväksytyt tekstit
PDF 165kWORD 54k
Torstai 28. maaliskuuta 2019 - Strasbourg Väliaikainen painos
Ennakkoarvio tuloista ja menoista varainhoitovuodeksi 2020 – Pääluokka I – Euroopan parlamentti
P8_TA-PROV(2019)0326A8-0182/2019

Euroopan parlamentin päätöslauselma 28. maaliskuuta 2019 Euroopan parlamentin ennakkoarviosta tuloista ja menoista varainhoitovuodeksi 2020 (2019/2003(BUD))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046(1),

–  ottaa huomioon vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 2. joulukuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013(2),

–  ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2. joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(3),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja unionin muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen muuttamisesta 22. lokakuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1023/2013(4),

–  ottaa huomioon 26. lokakuuta 2017 antamansa päätöslauselman seksuaalisen häirinnän ja hyväksikäytön torjumisesta EU:ssa(5),

–  ottaa huomioon 19. huhtikuuta 2018 antamansa päätöslauselman Euroopan parlamentin ennakkoarviosta tuloista ja menoista varainhoitovuodeksi 2019(6),

–  ottaa huomioon 11. syyskuuta 2018 antamansa päätöslauselman toimenpiteistä kiusaamisen ja seksuaalisen häirinnän ehkäisemiseksi ja torjumiseksi työpaikoilla, julkisissa tiloissa ja poliittisessa elämässä EU:ssa(7),

–  ottaa huomioon 24. lokakuuta 2018 antamansa päätöslauselman neuvoston kannasta esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2019(8),

–  ottaa huomioon 12. joulukuuta 2018 antamansa päätöslauselman neuvoston kannasta toiseen esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2019(9),

–  ottaa huomioon 15. tammikuuta 2019 antamansa päätöslauselman sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisesta Euroopan parlamentin toiminnassa(10),

–  ottaa huomioon pääsihteerin raportin puhemiehistölle parlamentin alustavasta ennakkoarvioesityksestä varainhoitovuodeksi 2020,

–  ottaa huomioon puhemiehistön 25. maaliskuuta 2019 työjärjestyksen 25 artiklan 7 kohdan ja 96 artiklan 1 kohdan mukaisesti laatiman alustavan ennakkoarvioesityksen,

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan työjärjestyksen 96 artiklan 2 kohdan mukaisesti laatiman ennakkoarvioesityksen,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 96 artiklan,

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A8-0182/2019),

A.  ottaa huomioon, että tämä menettely on uuden vaalikauden viides kokonainen talousarviomenettely ja vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen seitsemäs voimassaolovuosi;

B.  ottaa huomioon, että pääsihteerin raporttiin sisältyvä ehdotus vuoden 2020 talousarvioksi perustuu otsakkeen 5 enimmäismäärän vuotuiseen (sekä inflaatioasteeseen nojautuvaan että reaaliseen) kasvuun ja tarjoaa lisämahdollisuuksia kasvuun ja investointeihin, ja samalla jatketaan säästötoimia ja pyritään parantamaan tehokkuutta;

C.  ottaa huomioon, että pääsihteeri ehdotti vuoden 2020 talousarviolle muun muassa seuraavia ensisijaisia tavoitteita: tarjotaan uudelle parlamentille ja komissiolle riittävät resurssit niiden valinnan jälkeiseksi ensimmäiseksi kokonaiseksi toimintavuodeksi ja tarjotaan resurssit ensisijaisiin hankkeisiin, jotka liittyvät yhteydenpitoon kansalaisten kanssa, monivuotisiin rakennushankkeisiin, turvallisuuteen ja tietotekniikan kehitykseen;

D.  ottaa huomioon, että pääsihteeri ehdotti varainhoitovuoden 2020 alustavassa ennakkoarvioesityksessä parlamentin talousarvioksi 2 068 530 000:a euroa, mikä tarkoittaa 3,58 prosentin kokonaislisäystä vuoden 2019 talousarviosta ja 18,38 prosentin osuutta vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeesta 5;

E.  ottaa huomioon, että lähes kaksi kolmasosaa talousarviosta on pääasiassa nykyisten tai eläkkeellä olevien parlamentin jäsenten (21 prosenttia) ja henkilöstön jäsenten (35 prosenttia) palkkioihin tai palkkoihin, eläkkeisiin, sairauskuluihin ja korvauksiin sekä rakennuksiin (13 prosenttia) liittyviä indeksisidonnaisia menoja, joita mukautetaan henkilöstösääntöjen ja jäsenten asemaa koskevien sääntöjen, alakohtaisen indeksoinnin tai inflaatioasteen perusteella;

F.  toteaa parlamentin painottaneen jo 29. huhtikuuta 2015 antamassaan päätöslauselmassa Euroopan parlamentin ennakkoarviosta tuloista ja menoista varainhoitovuodeksi 2016(11), että parlamentin talousarviolla olisi alusta alkaen oltava realistinen perusta ja että siinä olisi noudatettava talousarvion kurinalaisuuden ja moitteettoman varainhoidon periaatteita; toteaa, että kiinteämääräiset korvaukset ovat hyödyllinen ja laajalti tunnustettu keino lisätä joustavuutta ja avoimuutta;

G.  ottaa huomioon, että parlamentin talousarvion olisi taattava sille täysi lainsäädännöllinen toimivalta ja mahdollistettava sen moitteeton toiminta;

H.  katsoo, että parlamentin uskottavuus budjettivallan käyttäjänä on tietyssä määrin riippuvainen sen kyvystä hallinnoida omia menojaan ja kehittää demokratiaa unionin tasolla;

I.  toteaa, että vuosi 2020 on vaalien jälkeen ensimmäinen kokonainen toimintavuosi, jolloin keskeisten poliittisten toimintojen sekä tukitoimintojen tahti palautuu ennalleen;

J.  ottaa huomioon, että vapaaehtoinen eläkerahasto perustettiin vuonna 1990 puhemiehistön antamilla (vapaaehtoista) lisäeläkerahastoa koskevilla säännöillä(12);

K.  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen 16. kesäkuuta 1999 antaman lausunnon nro 5/99 Euroopan parlamentin jäsenten vapaaehtoisesta lisäeläkejärjestelmästä ja ‑rahastosta;

Yleiset puitteet

1.  korostaa, että vuonna 2020 parlamentin talousarvion osuuden olisi pysyttävä alle 20 prosentissa otsakkeen 5 enimmäismäärästä; panee merkille, että vuoden 2020 ennakkoarviossa osuus on 18,22 prosenttia eli pienempi kuin vuoden 2019 toteuma (18,51 prosenttia) ja pienin osuus otsakkeesta 5 yli viiteentoista vuoteen;

2.  tähdentää, että suurin osa parlamentin talousarviosta määräytyy sääntömääräisten velvoitteiden tai sopimusvelvoitteiden perusteella ja että siihen sovelletaan vuotuista indeksointia;

3.  pyytää pääsihteeriä ja puhemiehistöä esittelemään budjettivaliokunnalle seuraavan parlamentin ennakkoarvion pitäen periaatteena sitä, että se on lähempänä komission ennustamaa inflaatioastetta, ellei peräti sen tasolla;

4.  hyväksyy puhemiehistön ja budjettivaliokunnan välisissä sovitteluissa 19. maaliskuuta 2019 saavutetun yhteisymmärryksen, jonka mukaan määrärahoja lisätään vuoden 2019 talousarviosta 2,68 prosenttia, jolloin vuoden 2020 ennakkoarvio on kokonaisuudessaan 2 050 430 000 euroa, ja menoja vähennetään puhemiehistön 11. maaliskuuta 2019 hyväksymästä alustavasta ennakkoarvioesityksestä 18,1 miljoonaa euroa ja vähennykset kohdennetaan seuraaviin budjettikohtiin: 1004 – Tavanomaiset matkakulut; 1200 – Palkat ja palkanlisät; 1402 – Muu henkilöstö: autonkuljettajat pääsihteeristössä; 2007 – Kiinteistöjen rakennuttaminen ja tilojen kunnostus; 2022 – Kiinteistöjen huolto, kunnossapito, hoito ja siivous 2024 – Energiankulutus; 2101 – Tietojenkäsittely ja televiestintä: yleiset toimet – infrastruktuuri; 212 – Irtain omaisuus; 214 – Tekniset tarvikkeet ja laitteistot; 300 – Kulut henkilöstön virkamatkoista ja matkoista kolmen työskentelypaikkakunnan välillä; 302 – Vastaanotto- ja edustuskulut; 3040 – Sisäisistä kokouksista aiheutuvat sekalaiset kulut; 3042 – Kokoukset, kongressit, konferenssit ja valtuuskunnat; 422 – Parlamentin jäsenten avustajiin liittyvät menot; päättää kohdentaa alamomentille 1650 ”Työterveyshuolto” 140 000 euron lisäyksen, momentille 320 ”Asiantuntemuksen hankinta” 160 000 euron lisäyksen ja alamomentille 3211 ”Euroopan tiedemediakeskuksesta aiheutuvat menot” 400 000 euron lisäyksen; panee tyytyväisenä merkille, että puhemiehistö hyväksyi nämä muutokset 25. maaliskuuta 2019;

5.  suosittaa, että parlamentin yksiköt muuttavat selvitysosia budjettikohdassa 1650 ”Työterveyshuolto”, sillä 140 000 euron lisämäärärahasta on tarkoitus kattaa kulut sovittelijan ja psykologin palveluksista työpaikkakiusaamisen ja seksuaalisen häirinnän ennaltaehkäisemiseksi ja torjumiseksi, ja budjettikohdassa 320 ”Asiantuntemuksen hankinta”, sillä 160 000 euron lisämäärärahasta on tarkoitus kattaa työpaikkakiusaamisen ja seksuaalisen häirinnän ennaltaehkäisyn, tutkimisen ja torjunnan alan asiantuntemuksen ja asiantuntijoiden käytöstä aiheutuvat kulut;

6.  panee merkille, että Yhdistyneen kuningaskunnan unionista eroa koskevat suunnitelmat perustuvat sopimukselliseen, hallittuun eroon ja brexit-erosopimuksen hyväksymiseen sekä Eurooppa-neuvoston 25. marraskuuta 2018 antamaan poliittiseen julistukseen, jonka mukaan Yhdistynyt kuningaskunta jatkaa maksuja unionin talousarvioon vuoteen 2020 saakka; toteaa, että suurin osa erosta johtuvista säästöistä on jo sisällytetty vuoden 2019 talousarvioon ja että menot vähenevät vuonna 2020 vain vähän tiettyjen menojen osalta, kun jäsenten määrä vähenee 46:lla;

7.  toteaa, että ellei Yhdistynyt kuningaskunta eroakaan unionista tai ero tapahtuu ilman sopimusta, puhemiehistö, budjettivaliokunta tai täysistunto voi mukauttaa ehdotettuja määrärahoja talousarviomenettelyn aikana;

8.  tähdentää, että parlamentin keskeisiä tehtäviä ovat lainsäätäjänä toimiminen neuvoston rinnalla ja unionin talousarviosta päättäminen, kansalaisten edustaminen ja muiden toimielinten työn valvominen;

9.  korostaa parlamentin roolia eurooppalaisen poliittisen tietoisuuden muodostamisessa ja unionin arvojen edistämisessä;

10.  korostaa, että pääsihteerin ehdottamista määristä on säästettävä, jotta tämän ehdotuksen mukainen kasvu olisi lähempänä vuodelle 2020 odotettua yleistä inflaatioastetta, ja kannustaa voimakkaasti kaikkiin toimiin julkisten varojen käytön tehostamiseksi ja niiden käytön avoimuuden lisäämiseksi;

Avoimuus ja totuudenmukaisuus

11.  panee merkille, että pääsihteerin raportin valmistelu on ollut avoimempaa kuin ennen: sen yhteydessä on annettu lisätietoja muun muassa keskipitkän ja pitkän aikavälin suunnittelusta, investoinneista, sääntömääräisistä velvoitteista, hallintomenoista ja menetelmästä, ja toteaa tämän vastaavan parlamentin ja neuvoston pyyntöä;

12.  edellyttää, että parlamentin talousarvio varainhoitovuodeksi 2020 on realistinen ja totuudenmukainen, kun tarpeet ja niihin liittyvät kustannukset pyritään sovittamaan yhteen, jotta vältetään ylibudjetointia;

13.  tähdentää, että erityisen tarkkaan olisi pidettävä huolta siitä, että kaikki parlamentin käytössä olevat talousarvio- ja henkilöresurssit käytetään mahdollisimman taloudellisesti, jotta parlamentti ja parlamentin jäsenet pystyvät hoitamaan tärkeimmän tehtävänsä eli lainsäädäntötehtävän menestyksekkäästi; toistaa, että tämä edellyttää huolellista suunnittelua ja parlamentin työskentelymenetelmien organisointia sekä, jos suinkin mahdollista, toimintojen ja rakenteiden yhdistämistä, jotta vältettäisiin tarpeeton byrokratia ja toimintojen, tehtävien ja resurssien päällekkäisyydet;

Yhteydenpito kansalaisten kanssa

14.  panee tyytyväisenä merkille Europa Experience -keskusten eli Brysselin Parlamentariumin onnistunutta konseptia pienemmässä mittakaavassa jäljittelevien näyttelytilojen avaamisen; toteaa, että yhteystoimistoihin on suunniteltu sijoitettavaksi vuoteen 2020 mennessä viisi uutta Europa Experience -keskusta;

15.  toteaa, että viiden uuden Europa Experience -keskuksen perustamiseen yhteystoimistoihin budjetoitu määrä kattaa näyttelyinfrastruktuurin, jota hallinnoi viestinnän pääosasto, mutta ei näyttelyalueita; pyytää lisätietoja odotettavissa olevien kokonaiskustannusten suuruusluokasta ennen talousarvion käsittelyä parlamentissa syksyllä 2019;

16.  panee merkille siirrettävät näyttelyt, jotka kiertäisivät jäsenvaltioissa ja lähentäisivät unionia kansalaisiin;

17.  pyytää pääsihteeriltä yksityiskohtaista, asiapitoista ja perusteellista raporttia viestinnän pääosaston 51 toimen lisäarvosta; pyytää esittelemään tämän raportin julkisesti budjettivaliokunnalle ennen heinäkuun 2019 loppua;

Kiinteistö- ja liikennepolitiikka

18.  toistaa pyyntönsä, jonka mukaan kiinteistöpoliittisen päätöksenteon olisi oltava avointa ja perustuttava varhaisessa vaiheessa tiedottamiseen ottaen asianmukaisesti huomioon varainhoitoasetuksen 266 artiklan;

19.  ei hyväksy voimassa olevaa käytäntöä, jonka mukaan vuoden lopussa tehtävällä keräilysiirrolla rahoitetaan meneillään olevia kiinteistöhankkeita; korostaa, että tällainen keräilysiirto tehdään järjestelmällisesti aina samoista luvuista, osastoista ja usein aivan samoista budjettikohdista, ja miettii, onko näiden kohtien määrärahat arvioitu suunnitelmallisesti liian suuriksi, jotta saadaan varoja parlamentin kiinteistöpolitiikan rahoittamiseen; katsoo, että kiinteistöpolitiikka olisi rahoitettava avoimesti siihen osoitetuista budjettikohdista;

20.  suosittelee, että kaikkia rakennuksia koskevassa talousarvion vuotuisessa suunnittelussa varataan huolto- ja korjauskustannuksiin määräraha, joka vastaa kolmea prosenttia uuden kiinteistön kokonaiskustannuksista, osana sääntöjenmukaista ja ennakoivaa kiinteistöpolitiikkaa; korostaa, että tarvitaan kiinteistöstrategia, jossa huolehditaan kustannustehokkuudesta, ja tähdentää rakennusten läheisyydestä mahdollisesti saatavia hyötyjä, kuten synergioita, joita saadaan tukitoimintojen ja toimistotilojen ja toimistojen jakamisesta;

21.  toteaa, että uuden Kondad Adenauer -rakennuksen koko itäsiipi on tarkoitus ottaa vastaan ja käyttöön vuonna 2020 ja että heti tämän jälkeen käynnistyvät työt uuden länsisiiven rakentamiseksi; toteaa, että rakentamisen loppuvaiheissa projektinhallinnassa on varauduttava menoihin, joita aiheutuu muun muassa mittavista muutto-operaatioista, uusista kalusteista ja rakennustyömaan turvallisuuden valvonnasta;

22.  toteaa, että Luxemburgin kaikkien nykyisten rakennusten vuokraus- ja huoltokustannukset otetaan talousarvioon edelleen koko vuodeksi, koska muutto nykyisistä rakennuksista voi tapahtua vain vaiheittain; pyytää pääsihteeriltä yksityiskohtaisia tietoja vaiheittaisesta muutosta ja selitystä sille, miksi säästöt eivät ole mahdollisia jo vuonna 2020;

23.  pyytää lisätietoja teknisistä valmistelutöistä, myös muun muassa PHS-rakennuksen toimintojen siirtämisestä muihin rakennuksiin; pyytää antamaan budjettivaliokunnalle tästä asiasta yksityiskohtaisia arvioita ja kustannuseritelmän ennen talousarvion käsittelyä parlamentissa syksyllä 2019;

24.  asettaa kyseenalaiseksi hyvin suuret kustannukset, jotka liittyvät joihinkin ehdotettuihin kehityshankkeisiin ja joita ovat vierailijoille tarkoitettujen kokoushuoneiden asentaminen Atrium-rakennukseen (8,720 miljoonaa euroa), Esplanadi-alueen monitoimitilat (2,610 miljoonaa euroa) ja itsepalveluruokalan rakentaminen Strasbourgin SDM-rakennukseen (1,9 miljoonaa euroa); kehottaa pääsihteeriä esittämään budjettivaliokunnalle kaikki näitä päätöksiä koskevat tiedot ennen talousarvion käsittelyä parlamentissa syksyllä 2019;

25.  katsoo, että jäsenten ja heidän avustajiensa toimistojen kalustamisessa olisi saatava aikaan lisäsäästöjä: kyseiset toimistot kunnostetaan kokonaan toimikauden alkaessa vuonna 2019;

26.  on huolissaan parlamentin aikeista laajentaa toimintaansa ja diplomaattista läsnäoloaan Indonesiassa (Jakarta), Etiopiassa (Addis Abeba) ja Yhdysvalloissa (New York); pitää valitettavana, että puhemiehistö hyväksyi ehdotuksen ja sen, että parlamentin Washingtonin toimiston nykyinen päällikkö nimitettiin Jakartan uuden toimiston päälliköksi, vaikka tästä ei tehty kattavaa kustannus-hyötyanalyysia eikä näiden nimenomaisten sijaintien valintaperusteista keskusteltu syvemmin; vaatii näin ollen pääsihteeriä määrittämään kyseiset budjettikohdat ja selventämään tätä epäselvää asiaintilaa valaisemalla prosessia, jolla näistä eri sijainneista ja uuden Jakartan toimiston päällikön nimittämisestä päätettiin; katsoo, että tällä välin päätöksen täytäntöönpanoa on lykättävä;

27.  katsoo, että yhden toimipaikan ratkaisu auttaisi parlamentti säästämään talousarviomenoissaan; palauttaa mieliin Euroopan tilintarkastustuomioistuimen vuonna 2014 tekemän arvion, jonka mukaan parlamentin toiminnan maantieteellisestä hajauttamisesta aiheutuvat kustannukset olisivat 114 miljoonaa euroa vuodessa; muistuttaa lisäksi, että kaikista parlamentin henkilöstösääntöjen alaisen henkilöstön virkamatkoista 78 prosenttia on seurausta parlamentin maantieteellisestä hajauttamisesta ja siitä aiheutuu ympäristövaikutuksina 11 000–19 000 tonnin hiilidioksidipäästöt; kehottaa siksi laatimaan etenemissuunnitelman, jolla edistetään yhden toimipaikan ratkaisua;

Turvallisuus

28.  toteaa, että vuoden 2020 talousarvioon sisältyy loppueriä vuonna 2016 käynnistetyistä merkittävistä investoinneista, joiden tarkoituksena on parantaa merkittävästi parlamentin turvallisuutta; huomauttaa, että hankkeet liittyivät useisiin aloihin, pääasiassa kiinteistöihin, laitteistoihin ja henkilöstöön mutta myös kyberturvallisuuden ja viestinnän turvallisuuden parantamiseen;

29.  korostaa, että iPACS-hanke tarjoaa parlamentille nykyaikaista ja integroitua turvallisuusteknologiaa, jonka ansiosta kiinteistöjen turvallisuuteen liittyvät jäljellä olevat puutteet voidaan poistaa, ja vuosi 2020 on hankkeen viides ja lopullinen toteutusvuosi; kehottaa pääsihteeriä laatimaan yksityiskohtaisen yhteenvedon kaikista kiinteistöjen turvallisuusmenoista vuodesta 2016 alkaen;

30.  toteaa, että tietotekniset välineet ovat tärkeitä jäsenten ja henkilöstön työssä mutta ne voivat olla alttiita kyberhyökkäyksille; panee näin ollen tyytyväisenä merkille, että kyberturvallisuustoimista vastaavaa ryhmää on kahden viime vuoden vahvistettu, ja on tyytyväinen etenkin siihen, että vaikka sen toiminta on päässyt täyteen vauhtiin ja parlamentin kyberturvallisuutta koskevan toimintasuunnitelman toteuttamista jatketaan, kyseiset määrärahat kasvavat ainoastaan inflaatioasteen verran;

31.  panee tyytyväisenä merkille pyrkimykset parantaa jäsenille tarjottavia palveluja investoimalla jatkuvasti tietoteknisten sovellusten kehittämiseen, sähköistä parlamenttia koskevan ohjelman jatkamiseen, koneoppimista ja siihen liittyvää käännösmuistiohjelmaa koskevaan tutkimukseen ja kehittämiseen ja kokoustilojen teknistä hallinnointia koskevaan monivuotiseen hankkeeseen; pyytää lisätietoja näihin ohjelmiin viime vuosina käytetystä kokonaismäärästä; panee merkille, että nämä hankkeet toteutetaan vaiheittain pitkän ajan kuluessa, jotta kustannukset jakautuisivat eri varainhoitovuosille;

Euroopan parlamentin jäseniin ja valtuutettuihin avustajiin liittyvät kysymykset

32.  pyytää puhemiehistöä kehittämään teknisen ratkaisun, jonka avulla parlamentin jäsenet voivat käyttää äänioikeuttaan ollessaan äitiys-, isyys- tai sairauslomalla;

33.  katsoo, että parlamentin jäsenten valtuutettujen avustajien sosiaaliturvaan ja eläkkeeseen liittyviä oikeuksia olisi kunnioitettava; kehottaa tältä osin jälleen etsimään toimivaa ratkaisua ongelmaan, joka koskee niitä valtuutettuja avustajia, jotka ovat nykyisen vaalikauden päättyessä työskennelleet parlamentissa keskeytyksettä kahden vaalikauden ajan mutta eivät ole eläkeiän saavuttaessaan oikeutettuja saamaan eläkettä unionin eläkejärjestelmästä, koska he eivät aivan täysin täytä henkilöstösäännöissä vahvistettua kymmenen palvelusvuoden vaatimusta johtuen vuoden 2014 ennenaikaisista vaaleista ja valtuutettujen avustajien uusien työsopimusten validoinnin viivästymisestä vuosien 2009 vaalien jälkeisen raskaan työtaakan vuoksi; kehottaa näin ollen pääsihteeriä esittämään uusia, käytännöllisiä ja vakuuttavia ehdotuksia, joilla tämä ongelma voitaisiin ratkaista lopullisesti;

34.  panee merkille, että valtuutettujen avustajien virkamatkoista kolmen työskentelypaikkakunnan välillä maksettavia korvauksia on tarkistettu; muistuttaa kuitenkin pyytäneensä toistuvasti puhemiehistöä ryhtymään toimiin, jotta parlamentin kolmen työskentelypaikkakunnan välisistä virkamatkoista virkamiehille, muille toimihenkilöille ja valtuutetuille avustajille aiheutuvia kustannuksia yhdenmukaistettaisiin kautta linjan seuraavasta vaalikaudesta alkaen;

35.  on tyytyväinen puhemiehistön 10. joulukuuta 2018 tekemään jäsenten harjoittelijoita koskevaan päätökseen, joka tulee voimaan 2. heinäkuuta 2019; korostaa, että harjoittelijoiden sitovan vähimmäispalkan olisi taattava heille kohtuulliset tulot samalla tavalla kuin unionin toimielinten hallinnossa työskenteleville harjoittelijoille;

36.  odottaa parlamentin käännöspalvelujen täyttävän päätehtävänsä eli unionin lainsäädäntöön ja jäsenten avustamiseen liittyvän tukitehtävänsä tarjoamalla korkealaatuisia käännettyjä asiakirjoja tulevaisuuteen suuntautuvan kestävän strategian puitteissa;

37.  ilmaisee jälleen huolensa lisäkustannuksista, joita aiheutuu suullisten äänestysselitysten tulkkauksesta täysistuntojen aikana; kehottaa pääsihteeriä esittämään yksityiskohtaisen arvion suullisiin äänestysselityksiin liittyvistä kustannuksista; muistuttaa, että jäsenillä on äänestyskäyttäytymisensä selittämiseen tai valitsijakunnalleen tärkeiden asioiden esiin tuomiseen erilaisia vaihtoehtoja, kuten kirjalliset äänestysselitykset sekä monenlaiset julkiset tiedotuskanavat; on tältä osin sitä mieltä, että merkittävien säästöjen aikaansaamiseksi suulliset äänestysselitykset voitaisiin lakkauttaa;

38.  palauttaa mieliin Euroopan parlamentin jäsenten asemaa koskevien sääntöjen 27 artiklan 1 ja 2 kohdan, joiden mukaan” parlamentin perustaman vapaaehtoisen eläkerahaston toimintaa jatketaan näiden sääntöjen voimaantulon jälkeen niiden jäsenten tai entisten jäsenten osalta, jotka jo ovat hankkineet tähän rahastoon liittyviä oikeuksia tai odotusoikeuksia” ja ”hankitut oikeudet ja odotusoikeudet säilyvät täysimääräisinä”; kehottaa pääsihteeriä ja puhemiehistöä noudattamaan kaikilta osin jäsenten asemaa koskevia sääntöjä ja laatimaan eläkerahaston kanssa kiireellisesti selkeän suunnitelman parlamentille, jotta se ottaa vastuulleen ja hoitaakseen jäsentensä vapaaehtoista eläkejärjestelmää koskevat velvollisuutensa ja tehtävänsä; kehottaa jälleen Euroopan tilintarkastustuomioistuinta tutkimaan jäsenten vapaaehtoista eläkerahastoa ja pyytää tutkimaan keinoja varmistaa vapaaehtoisen eläkerahaston kestävä rahoitus jäsenten asemaa koskevien sääntöjen mukaisesti ja huolehtimaan tässä suhteessa täydestä avoimuudesta;

39.  toistaa vaatimuksensa jäsenten yleistä kulukorvausta koskevasta avoimuudesta; pitää valitettavana, että puhemiehistö ei ole onnistunut lisäämään avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta tässä suhteessa; kehottaa parlamentin jäseniä raportoimaan kattavasti tämän korvauksen käytöstä;

Henkilöstöön liittyvät kysymykset

40.  toteaa, että unionin toimielinten rahoitus- ja henkilöresursseja rajoitetaan jatkossa todennäköisesti entistä enemmän, ja pitää näin ollen tärkeänä määrittää sellaisia aloja, kuten tietotekniikkapalvelut ja turvallisuus, tulkkaus- ja käännöspalvelut tai kuljettajapalvelu, joissa tukitoimintojen välisiä synergioita voitaisiin lisätä hyödyntäen parlamentin ja muiden unionin toimielinten kokemuksia ja ottaen täysin huomioon hallintoon liittyvät vaikeudet ja mittakaavaerot, jotta yhteistyösopimukset olisivat oikeudenmukaisia;

41.  kehottaa ottamaan käyttöön vaatimuksen, jonka mukaan jäsenten on annettava yleiseen kulukorvaukseen liittyvät tilinsä ulkopuolisen tilintarkastajan tarkastettaviksi ainakin edustajantoimensa päättyessä; kehottaa lisäksi julkistamaan menot lisäämällä Euroopan parlamentin verkkosivustolla oleville jäsenten omille verkkosivuille linkki näihin tietoihin;

42.  panee tyytyväisenä merkille parlamentin, alueiden komitean ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitean väliset nykyiset yhteistyösopimukset, joiden perusteella olisi määritettävä muita aloja, joilla tukitoimintoja voitaisiin jakaa; kehottaa pääsihteeriä arvioimaan unionin toimielinten nykyistä yhteistyötä mahdollisten synergioiden ja säästöjen löytämiseksi;

43.  pitää kiinni kaikkia kansalaisia koskevasta saavutettavuuden periaatteesta; ottaa huomioon, että täysistunto on hyväksynyt pyynnön kansainvälisen viittomakielen tulkkauksen käyttöön ottamisesta kaikissa täysistuntokeskusteluissa, ja kehottaa pääsihteeriä arvioimaan tämän hankkeen toteutusmahdollisuuksia;

44.  palauttaa mieliin 26. lokakuuta 2017, 11. syyskuuta 2018 ja 15. tammikuuta 2019 annetuissa parlamentin päätöslauselmissa esitetyt suositukset seksuaalisen häirinnän ja hyväksikäytön torjumisesta unionissa sekä toimenpiteistä kiusaamisen ja seksuaalisen häirinnän ehkäisemiseksi ja torjumiseksi; pyytää tukea sellaisesta ulkopuolisesta asiantuntemuksesta aiheutuvien kulujen kattamiseen, jota tarvitaan laajentamaan ulkoista tarkastusta, joka koskee häirinnän ehkäisemistä käsittelevää parlamentin henkilöstön neuvoa-antavaa komiteaa; pyytää määrärahoja, jotta voidaan kattaa kaikki uudistustoimet, jotka parlamentti mainitsi häirinnän torjuntaa koskevassa päätöslauselmassa, muun muassa järjestelmällä koko henkilöstölle, parlamentin jäsenten valtuutetuille avustajille ja parlamentin jäsenille säännöllisesti häirinnän torjuntaa liittyvää pakollista koulutusta; katsoo lisäksi, että sovittelijoita ja muita asiantuntijoita koskevien kustannusten kattamiseen on varattava määrärahoja parlamentissa tapahtuvien häirintätapausten ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi yhdessä luottamuksellista neuvontaa antavien henkilöiden verkoston kanssa ja nykyisten rakenteiden avulla;

45.  suosittelee, että hyödynnetään enemmän videokonferensseja ja muita teknisiä mahdollisuuksia ympäristön suojelemiseksi ja resurssien säästämiseksi vähentämällä etenkin henkilöstön virkamatkoja kolmen työskentelypaikkakunnan välillä;

Muut kysymykset

46.  katsoo, että parlamentin ennakkoarvion hyväksymismenettelyä olisi tarkistettava ottaen huomioon parlamentin sisäistä talousarviomenettelyä käsittelevän työryhmän valmisteluasiakirjan siten, että kunnioitetaan poliittisten ryhmien toivetta nykyisen menettelyn yksinkertaistamisesta, tehostetaan menettelyä vähentämällä jäsenten ja henkilöstön työmäärää, lisätään avoimuutta ja selkeytetään menettelyyn osallistuvien toimijoiden välistä vastuunjakoa; palauttaa mieliin, että nykyisessä menettelyssä budjettivaliokunta suorittaa samat tehtävät kahdesti, ensin keväällä (parlamentin ennakkoarvion hyväksymistä koskeva sovittelu puhemiehistön kanssa) ja sitten syksyllä (budjettitarkistusten jättäminen), joten kokouksia on paljon, asiakirjoja laaditaan runsaasti ja oheiskustannukset (kääntämisestä, tulkkauksesta jne.) ovat korkeita;

47.  pyytää säilyttämään riittävän rahoituksen Euroopan tiedemediakeskukselle, jotta voitaisiin tehdä yhteistyötä televisiokanavien, sosiaalisen median ja muiden kumppanien kanssa koulutusmahdollisuuksien tarjoamiseksi nuorille toimittajille etenkin aloilla, jotka liittyvät uusiin tieteellisiin ja teknologisiin kehityskulkuihin ja tosiasioihin perustuviin vertaisarvioituihin uutisiin;

48.  kehottaa pääsihteeriä ja puhemiehistöä istuttamaan tulosbudjetoinnin ja ympäristökestävyyden kulttuurin parlamentin koko hallintoon ja noudattamaan hallintorakenteen keventämistä koskevaa toimintatapaa, jotta voidaan parantaa toimielimen sisäisen työskentelyn tehokkuutta sekä vähentää paperityötä ja byrokratiaa; painottaa, että hallintorakenteen keventyessä työskentelymenettelyt paranevat entisestään yksinkertaistamisen ja hallintohenkilöstön kokemuksen karttumisen ansiosta;

49.  pyytää täyttä avoimuutta Euroopan tason poliittisten puolueiden ja säätiöiden rahoituksen käytössä ja hallinnoinnissa; pyytää arvioimaan perusteellisesti ja valvomaan Euroopan tason poliittisten puolueiden ja säätiöiden talousarviomenoja; kehottaa kiinnittämään huomiota eturistiriitoihin, jotka johtuvat siitä, että yksityisyritykset sponsoroivat Euroopan tason poliittisten puolueiden toimintaa; kehottaa siksi kieltämään kaikki yksityisyritysten tekemät lahjoitukset ja sponsoroinnit Euroopan tason poliittisille puolueille ja säätiöille;

o
o   o

50.  vahvistaa ennakkoarvion varainhoitovuodeksi 2020;

51.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman ja ennakkoarvion neuvostolle ja komissiolle.

(1) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(2) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884.
(3) EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.
(4) EUVL L 287, 29.10.2013, s. 15.
(5) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0417.
(6) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0182.
(7) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0331.
(8) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0404.
(9) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0503.
(10) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0010.
(11) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0172.
(12) Puhemiehistön hyväksymät tekstit, PE 113.116/BUR./rev. XXVI/01-04-2009.

Päivitetty viimeksi: 29. maaliskuuta 2019Oikeudellinen huomautus