Hakemisto 
Hyväksytyt tekstit
Torstai 4. huhtikuuta 2019 - Bryssel 
Päätös olla vastustamatta delegoitua säädöstä: päivämäärä, johon saakka vastapuolet voivat jatkaa riskienpienentämistekniikoidensa soveltamista tiettyihin OTC-johdannaissopimuksiin, joita ei määritetä keskusvastapuolessa
 Päätös olla vastustamatta delegoitua säädöstä: tietyntyyppisiä sopimuksia koskevan määritysvelvollisuuden voimaantulopäivä
 Georgios Epitideiosin koskemattomuuden pidättämistä koskeva pyyntö
 Lampros Fountoulisin koskemattomuuden pidättämistä koskeva pyyntö
 Eleftherios Synadinosin koskemattomuuden pidättämistä koskeva pyyntö
 Luettelon vahvistaminen kolmansista maista, joiden kansalaisilla on oltava viisumi ulkorajoja ylittäessään, ja niistä kolmansista maista, joiden kansalaisia tämä vaatimus ei koske, Yhdistyneen kuningaskunnan unionista eroamisen osalta ***I
 Jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivat *
 Jätehuolto
 Maantieliikenteen alan työntekijöiden lähettämistä työhön toiseen jäsenvaltioon koskevat valvontavaatimukset ja erityiset säännöt ***I
 Päivittäinen ja viikoittainen enimmäisajoaika, vähimmäistauot ja lepoajat sekä ajopiirtureilla tapahtuva paikannus ***I
 Maantieliikennealan kehitykseen mukauttaminen ***I
 Maakaasun sisämarkkinoita koskevat yhteiset säännöt ***I
 Euroopan meri- ja kalatalousrahasto ***I
 Läntisen Välimeren pohjakalakantoja hyödyntäviä kalastuksia koskeva monivuotinen suunnitelma ***I
 Unionin kansalaisten henkilökorttien sekä oleskeluasiakirjojen turvallisuuden lisääminen ***I
 Tieinfrastruktuurin turvallisuuden hallinta ***I
 Yleiseurooppalainen yksilöllinen eläketuote (PEPP) ***I
 Vanhempien ja omaistaan hoitavien työ- ja yksityiselämän tasapainottaminen ***I
 Unionin talousarvion suojaaminen tilanteissa, joissa oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen jäsenvaltioissa kohdistuu yleisiä puutteita ***I
 Euroopan sosiaalirahasto plus (ESR+) ***I
 Valmisteveron alaisten tavaroiden siirtojen ja valvonnan tietokoneistaminen ***I
 Julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäyttö ***I
 Välimeren miekkakalan monivuotinen elvytyssuunnitelma ***I
 Merenkulkijoiden vähimmäiskoulutus ***I
 Vuosia 2021–2023 koskevien vuotuisten ennakkomaksujen mukauttaminen ***I
 Sisärajavalvonnan väliaikainen palauttaminen ***I
 Lausunnon pyytäminen unionin tuomioistuimesta EU:n liittymisestä yleissopimukseen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta
 Yksilöllisten eläketuotteiden, mukaan lukien yleiseurooppalaiset yksilölliset eläketuotteet, verokohtelu

Päätös olla vastustamatta delegoitua säädöstä: päivämäärä, johon saakka vastapuolet voivat jatkaa riskienpienentämistekniikoidensa soveltamista tiettyihin OTC-johdannaissopimuksiin, joita ei määritetä keskusvastapuolessa
PDF 122kWORD 39k
Euroopan parlamentin päätös olla vastustamatta OTC-johdannaisista, keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 täydentämisestä OTC-johdannaissopimuksiin, joita ei määritetä keskusvastapuolessa, sovellettavia riskienpienentämistekniikoita koskevilla teknisillä sääntelystandardeilla annetun delegoidun asetuksen (EU) 2016/2251 muuttamisesta 28. maaliskuuta 2019 annettua komission delegoitua asetusta ((C(2019)02530 – 2019/2679(DEA))
P8_TA-PROV(2019)0331B8-0234/2019

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission delegoidun asetuksen (C(2019)02530),

–  ottaa huomioon komission 28. maaliskuuta 2019 päivätyn kirjeen, jossa komissio pyytää parlamenttia ilmoittamaan, ettei se aio vastustaa delegoitua asetusta,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan 1. huhtikuuta 2019 päivätyn kirjeen valiokuntien puheenjohtajakokouksen puheenjohtajalle,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan,

–  ottaa huomioon OTC-johdannaisista, keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä 4. heinäkuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012(1) ja erityisesti sen 11 artiklan 5 kohdan ja 82 artiklan 6 kohdan,

–  ottaa huomioon OTC-johdannaisista, keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 täydentämisestä OTC-johdannaissopimuksiin, joita ei määritetä keskusvastapuolessa, sovellettavia riskienpienentämistekniikoita koskevilla teknisillä sääntelystandardeilla annetun delegoidun asetuksen (EU) 2016/2251 muuttamisesta 19. joulukuuta 2018 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/397(2),

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan suosituksen päätökseksi,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 105 artiklan 6 kohdan,

–  ottaa huomioon, että työjärjestyksen 105 artiklan 6 kohdan kolmannen ja neljännen luetelmakohdan mukaisessa määräajassa, joka päättyi 4. huhtikuuta 2019, ei ole esitetty vastalauseita,

A.  ottaa huomioon, että komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/397 4 artiklan mukaisesti asetusta sovelletaan sitä päivää seuraavasta päivästä, jona perussopimuksia on Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 50 artiklan 3 kohdan mukaisesti lakattu soveltamasta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa, ellei erosopimus ole tullut voimaan kyseiseen päivään mennessä tai ellei SEU-sopimuksen 50 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua kahden vuoden määräaikaa ole pidennetty;

B.  ottaa huomioon, että Eurooppa-neuvosto hyväksyi 22. maaliskuuta 2019 päätöksen (EU) 2019/476(3) Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 50 artiklan 3 kohdan mukaisen määräajan pidentämisestä yhteisymmärryksessä Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa ja että näin ollen jää täyttymättä toinen delegoidun asetuksen (EU) 2019/397 soveltamista koskeva edellytys eli se, että SEU-sopimuksen 50 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua kahden vuoden määräaikaa ei ole pidennetty;

C.  ottaa huomioon, että delegoidun asetuksen (EU) 2019/397 taustalla olevat syyt ovat edelleen olemassa SEU-sopimuksen 50 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun määräajan mahdollisesta pidentämisestä riippumatta ja että parlamentti ilmoitti 13. helmikuuta 2019, ettei se vastusta delegoitua asetusta (EU) 2019/397;

D.  toteaa, että parlamentti on edelleen samaa mieltä siitä, että toimivaltaisten viranomaisten ja rahoitusmarkkinoiden on tärkeää vapauttaa tietyt uudistamisesta johtuvat liiketoimet 12 kuukauden määräajaksi, jos Yhdistyneeseen kuningaskuntaan sijoittautunut vastapuoli vaihdetaan toiseen vastapuoleen 27 jäsenvaltion EU:n sisällä, ja pitää tässä yhteydessä myönteisenä 28. maaliskuuta 2019 annettua delegoitua asetusta, joka koskee Eurooppa-neuvoston päätöksen (EU) N:o 2019/476 mukaista uutta tilannetta Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 50 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun määräajan pidentämisen osalta;

1.  ilmoittaa, ettei se vastusta delegoitua asetusta;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen neuvostolle ja komissiolle.

(1) EUVL L 201, 27.7.2012, s. 1.
(2) EUVL L 71, 13.3.2019, s. 15.
(3) Eurooppa-neuvoston päätös (EU) 2019/476, tehty yhteisymmärryksessä Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa, annettu 22 päivänä maaliskuuta 2019, SEU 50 artiklan 3 kohdan mukaisen määräajan pidentämisestä (EUVL L 80I, 22.3.2019, s. 1).


Päätös olla vastustamatta delegoitua säädöstä: tietyntyyppisiä sopimuksia koskevan määritysvelvollisuuden voimaantulopäivä
PDF 121kWORD 39k
Euroopan parlamentin päätös olla vastustamatta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 täydentämisestä annettujen delegoidun asetuksen (EU) 2015/2205, delegoidun asetuksen (EU) 2016/592 ja delegoidun asetuksen (EU) 2016/1178 muuttamisesta tietyntyyppisiä sopimuksia koskevan määritysvelvollisuuden voimaantulopäivän osalta 28. maaliskuuta 2019 annettua komission delegoitua asetusta (C(2019)02533 – 2019/2680(DEA))
P8_TA-PROV(2019)0332B8-0235/2019

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission delegoidun asetuksen (C(2019)02533),

–  ottaa huomioon komission 28. maaliskuuta 2019 päivätyn kirjeen, jossa komissio pyytää parlamenttia ilmoittamaan, ettei se aio vastustaa delegoitua asetusta,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan 1. huhtikuuta 2019 päivätyn kirjeen valiokuntien puheenjohtajakokouksen puheenjohtajalle,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan,

–  ottaa huomioon OTC-johdannaisista, keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä 4. heinäkuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012(1) ja erityisesti sen 5 artiklan 2 kohdan ja 82 artiklan 6 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 täydentämisestä annettujen delegoidun asetuksen (EU) 2015/2205, delegoidun asetuksen (EU) 2016/592 ja delegoidun asetuksen (EU) 2016/1178 muuttamisesta tietyntyyppisiä sopimuksia koskevan määritysvelvollisuuden voimaantulopäivän osalta 19. joulukuuta 2018 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/396(2),

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan suosituksen päätökseksi,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 105 artiklan 6 kohdan,

–  ottaa huomioon, että työjärjestyksen 105 artiklan 6 kohdan kolmannen ja neljännen luetelmakohdan mukaisessa määräajassa, joka päättyi 4. huhtikuuta 2019, ei ole esitetty vastalauseita,

A.  ottaa huomioon, että komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/396 4 artiklan mukaisesti asetusta sovelletaan sitä päivää seuraavasta päivästä, jona perussopimuksia lakataan soveltamasta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 50 artiklan 3 kohdan mukaisesti, ellei erosopimus ole tullut voimaan kyseiseen päivään mennessä tai ellei SEU-sopimuksen 50 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua kahden vuoden määräaikaa ole pidennetty;

B.  ottaa huomioon, että Eurooppa-neuvosto hyväksyi 22. maaliskuuta 2019 päätöksen (EU) 2019/476(3) Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 50 artiklan 3 kohdan mukaisen määräajan pidentämisestä yhteisymmärryksessä Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa ja että näin ollen jää täyttymättä toinen delegoidun asetuksen (EU) 2019/396 soveltamista koskeva edellytys eli se, että SEU-sopimuksen 50 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua kahden vuoden määräaikaa ei ole pidennetty;

C.  ottaa huomioon, että delegoidun asetuksen (EU) 2019/396 taustalla olevat syyt ovat edelleen olemassa SEU-sopimuksen 50 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun määräajan mahdollisesta pidentämisestä riippumatta ja että parlamentti ilmoitti 13. helmikuuta 2019, ettei se vastusta delegoitua asetusta (EU) 2019/396;

D.  toteaa, että parlamentti on edelleen samaa mieltä siitä, että toimivaltaisten viranomaisten ja rahoitusmarkkinoiden on tärkeää vapauttaa tietyt uudistamisesta johtuvat liiketoimet 12 kuukauden määräajaksi, jos Yhdistyneeseen kuningaskuntaan sijoittautunut vastapuoli vaihdetaan toiseen vastapuoleen 27 jäsenvaltion EU:n sisällä, ja pitää tässä yhteydessä myönteisenä 28. maaliskuuta 2019 annettua delegoitua asetusta, joka koskee Eurooppa-neuvoston päätöksen (EU) N:o 2019/476 mukaista uutta tilannetta Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 50 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun määräajan pidentämisen osalta;

1.  ilmoittaa, ettei se vastusta delegoitua asetusta;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen neuvostolle ja komissiolle.

(1) EUVL L 201, 27.7.2012, s. 1.
(2) EUVL L 71, 13.3.2019, s. 11.
(3) Eurooppa-neuvoston päätös (EU) 2019/476, tehty yhteisymmärryksessä Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa, annettu 22 päivänä maaliskuuta 2019, SEU 50 artiklan 3 kohdan mukaisen määräajan pidentämisestä (EUVL L 80I, 22.3.2019, s. 1).


Georgios Epitideiosin koskemattomuuden pidättämistä koskeva pyyntö
PDF 126kWORD 40k
Euroopan parlamentin päätös 4. huhtikuuta 2019 Georgios Epitideiosin koskemattomuuden pidättämistä koskevasta pyynnöstä (2018/2268(IMM))
P8_TA-PROV(2019)0333A8-0185/2019

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Georgios Epitideiosin koskemattomuuden pidättämistä koskevan, Kreikan korkeimman oikeuden apulaissyyttäjän 12. lokakuuta 2018 välittämän pyynnön, joka liittyy vireillä olevaan asiaan nro ABM: 2017/10839 ja josta ilmoitettiin täysistunnossa 13. marraskuuta 2018,

–  on kuullut Georgios Epitideiosia työjärjestyksen 9 artiklan 6 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyssä pöytäkirjassa N:o 7 olevan 8 ja 9 artiklan sekä Euroopan parlamentin jäsenten valitsemisesta yleisillä välittömillä vaaleilla 20. syyskuuta 1976 annetun säädöksen 6 artiklan 2 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen 12. toukokuuta 1964, 10. heinäkuuta 1986, 15. ja 21. lokakuuta 2008, 19. maaliskuuta 2010, 6. syyskuuta 2011 ja 17. tammikuuta 2013 antamat tuomiot(1),

–  ottaa huomioon Kreikan perustuslain 62 pykälän,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 5 artiklan 2 kohdan, 6 artiklan 1 kohdan ja 9 artiklan,

–  ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön (A8-0185/2019),

A.  ottaa huomioon, että Kreikan korkeimman oikeuden apulaissyyttäjänvirasto on pyytänyt Euroopan parlamentin jäsenen Georgios Epitideiosin koskemattomuuden pidättämistä väitettyä rikosta koskevan mahdollisen kanteen yhteydessä;

B.  ottaa huomioon, että Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyssä pöytäkirjassa N:o 7 olevan 9 artiklan mukaan Euroopan parlamentin jäsenillä on oman valtionsa alueella sen valtion kansanedustajille myönnetty koskemattomuus;

C.  ottaa huomioon, että Kreikan perustuslain 62 pykälässä määrätään, että parlamentin jäsentä ei saa vaalikauden aikana asettaa syytteeseen, pidättää tai vangita eikä hänen vapauttaan muuten rajoittaa ilman parlamentin ennalta antamaa lupaa;

D.  toteaa, että Kreikan korkeimman oikeuden apulaissyyttäjän pyyntö liittyy asiaan, joka koskee väitettyä Kreikan rikoslain 45 ja 232 A pykälän rikkomista, ja että kyseiset määräykset koskevat osallisuutta tuomioistuimen päätöksen rikkomiseen;

E.  huomauttaa, että Georgios Epitideiosia syytetään siitä, että hän jätti noudattamatta yhden tuomarin kokoonpanossa toimivan Ateenan alioikeuden välitoimipäätöstä nro 3603/2015, jossa määrättiin poistamaan kaikki kamerat osoitteessa Odos Grammou 73 Maroúsissa (Attika) sijaitsevan rakennuksen pohjakerroksesta ja sisäänkäynniltä ja maksamaan 600 (kuudensadan) euron sakko jokaisesta 25. toukokuuta 2015 annetun ratkaisun rikkomisesta;

F.  toteaa, että Euroopan parlamentin työjärjestyksen 9 artiklan 8 kohdan nojalla oikeudellisten asioiden valiokunta ei missään tapauksessa ilmaise kantaansa jäsenen syyllisyyteen tai syyttömyyteen eikä siihen, oikeuttavatko lausumat tai teot, joihin jäsenen väitetään syyllistyneen, syytteeseen asettamisen, vaikka valiokunta pyyntöä käsitellessään saisi yksityiskohtaista tietoa tapaukseen liittyvistä tosiasioista;

G.  toteaa, että Euroopan parlamentin tehtävä ei myöskään ole ottaa kantaa jäsenen syyllisyyteen tai syyttömyyteen eikä siihen, oikeuttavatko teot, joihin jäsenen väitetään syyllistyneen, syytteeseen asettamisen, eikä myöskään ilmaista kantaansa kansallisten oikeus- ja tuomioistuinjärjestelmien suhteellisiin ansioihin;

H.  toteaa, että työjärjestyksen 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti parlamentaarinen koskemattomuus ei ole jäsenen henkilökohtainen erioikeus vaan tae koko parlamentin ja sen jäsenten riippumattomuudesta;

I.  toteaa, että parlamentaarisen koskemattomuuden tarkoituksena on suojella Euroopan parlamenttia ja sen jäseniä oikeusmenettelyiltä, jotka liittyvät toimintaan, jota harjoitetaan hoidettaessa parlamentin jäsenten tehtäviä ja jota ei voida erottaa kyseisistä tehtävistä;

J.  toteaa, että syytteeseenpanossa ei ole kyse Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyssä pöytäkirjassa N:o 7 olevassa 8 artiklassa tarkoitetuista Euroopan parlamentin jäsenen tehtäviään hoitaessaan ilmaisemista mielipiteistä tai suorittamista äänestyksistä;

K.  huomauttaa, että tässä asiassa annettujen tietojen ja selvitysten perusteella ei ole syytä epäillä, että rikosoikeudellisen menettelyn tarkoituksena olisi vahingoittaa jäsenen poliittista toimintaa tai mainetta ja siten parlamentin riippumattomuutta (fumus persecutionis -olettamus);

1.  päättää pidättää Georgios Epitideiosin koskemattomuuden;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen sekä asiasta vastaavan valiokunnan mietinnön viipymättä Kreikan viranomaisille ja Georgios Epitideiosille.

(1) Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 12.5.1964, Wagner v. Fohrmann ja Krier, 101/63, ECLI:EU:C:1964:28, yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 10.7.1986, Wybot v. Faure ym., 149/85, ECLI:EU:C:1986:310, yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio 15.10.2008, Mote v. parlamentti, T-345/05, ECLI:EU:T:2008:440, yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 21.10.2008, Marra v. De Gregorio ja Clemente, C-200/07 ja C-201/07, ECLI:EU:C:2008:579, unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 19.3.2010, Gollnisch v. parlamentti, T-42/06, ECLI:EU:T:2010:102, unionin tuomioistuimen tuomio 6.9.2011, Patriciello, C-163/10, ECLI:EU:C:2011:543 sekä unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 17.1.2013, Gollnisch v. parlamentti, T-346/11 ja T-347/11, ECLI:EU:T:2013:23.


Lampros Fountoulisin koskemattomuuden pidättämistä koskeva pyyntö
PDF 126kWORD 40k
Euroopan parlamentin päätös 4. huhtikuuta 2019 Lampros Fountoulisin koskemattomuuden pidättämistä koskevasta pyynnöstä (2018/2269(IMM))
P8_TA-PROV(2019)0334A8-0183/2019

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Lampros Fountoulisin koskemattomuuden pidättämistä koskevan, Kreikan korkeimman oikeuden apulaissyyttäjän 12. lokakuuta 2018 välittämän pyynnön, joka liittyy vireillä olevaan asiaan nro ABM: 2017/10839 ja josta ilmoitettiin täysistunnossa 13. marraskuuta 2018,

–  on kuullut Lampros Fountoulisia työjärjestyksen 9 artiklan 6 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyssä pöytäkirjassa N:o 7 olevan 8 ja 9 artiklan sekä Euroopan parlamentin jäsenten valitsemisesta yleisillä välittömillä vaaleilla 20. syyskuuta 1976 annetun säädöksen 6 artiklan 2 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen 12. toukokuuta 1964, 10. heinäkuuta 1986, 15. ja 21. lokakuuta 2008, 19. maaliskuuta 2010, 6. syyskuuta 2011 ja 17. tammikuuta 2013 antamat tuomiot(1),

–  ottaa huomioon Kreikan perustuslain 62 pykälän,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 5 artiklan 2 kohdan, 6 artiklan 1 kohdan ja 9 artiklan,

–  ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön (A8-0183/2019),

A.  ottaa huomioon, että Kreikan korkeimman oikeuden apulaissyyttäjänvirasto on pyytänyt Euroopan parlamentin jäsenen Lampros Fountoulisin koskemattomuuden pidättämistä väitettyä rikosta koskevan mahdollisen kanteen yhteydessä;

B.  ottaa huomioon, että Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyssä pöytäkirjassa N:o 7 olevan 9 artiklan mukaan Euroopan parlamentin jäsenillä on oman valtionsa alueella sen valtion kansanedustajille myönnetty koskemattomuus;

C.  ottaa huomioon, että Kreikan perustuslain 62 pykälässä määrätään, että parlamentin jäsentä ei saa vaalikauden aikana asettaa syytteeseen, pidättää tai vangita eikä hänen vapauttaan muuten rajoittaa ilman parlamentin ennalta antamaa lupaa;

D.  toteaa, että Kreikan korkeimman oikeuden apulaissyyttäjän pyyntö liittyy asiaan, joka koskee väitettyä Kreikan rikoslain 45 ja 232 A pykälän rikkomista, ja että kyseiset määräykset koskevat osallisuutta tuomioistuimen päätöksen rikkomiseen;

E.  huomauttaa, että Lampros Fountoulisia syytetään siitä, että hän jätti noudattamatta yhden tuomarin kokoonpanossa toimivan Ateenan alioikeuden välitoimipäätöstä nro 3603/2015, jossa määrättiin poistamaan kaikki kamerat osoitteessa Odos Grammou 73 Maroúsissa (Attika) sijaitsevan rakennuksen pohjakerroksesta ja sisäänkäynniltä ja maksamaan 600 (kuudensadan) euron sakko jokaisesta 25. toukokuuta 2015 annetun ratkaisun rikkomisesta;

F.  toteaa, että Euroopan parlamentin työjärjestyksen 9 artiklan 8 kohdan nojalla oikeudellisten asioiden valiokunta ei missään tapauksessa ilmaise kantaansa jäsenen syyllisyyteen tai syyttömyyteen eikä siihen, oikeuttavatko lausumat tai teot, joihin jäsenen väitetään syyllistyneen, syytteeseen asettamisen, vaikka valiokunta pyyntöä käsitellessään saisi yksityiskohtaista tietoa tapaukseen liittyvistä tosiasioista;

G.  toteaa, että Euroopan parlamentin tehtävä ei myöskään ole ottaa kantaa jäsenen syyllisyyteen tai syyttömyyteen eikä siihen, oikeuttavatko teot, joihin jäsenen väitetään syyllistyneen, syytteeseen asettamisen, eikä myöskään ilmaista kantaansa kansallisten oikeus- ja tuomioistuinjärjestelmien suhteellisiin ansioihin;

H.  toteaa, että työjärjestyksen 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti parlamentaarinen koskemattomuus ei ole jäsenen henkilökohtainen erioikeus vaan tae koko parlamentin ja sen jäsenten riippumattomuudesta;

I.  toteaa, että parlamentaarisen koskemattomuuden tarkoituksena on suojella Euroopan parlamenttia ja sen jäseniä oikeusmenettelyiltä, jotka liittyvät toimintaan, jota harjoitetaan hoidettaessa parlamentin jäsenten tehtäviä ja jota ei voida erottaa kyseisistä tehtävistä;

J.  toteaa, että syytteeseenpanossa ei ole kyse Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyssä pöytäkirjassa N:o 7 olevassa 8 artiklassa tarkoitetuista Euroopan parlamentin jäsenen tehtäviään hoitaessaan ilmaisemista mielipiteistä tai suorittamista äänestyksistä;

K.  huomauttaa, että tässä asiassa annettujen tietojen ja selvitysten perusteella ei ole syytä epäillä, että rikosoikeudellisen menettelyn tarkoituksena olisi vahingoittaa jäsenen poliittista toimintaa tai mainetta ja siten parlamentin riippumattomuutta (fumus persecutionis -olettamus);

1.  päättää pidättää Lampros Fountoulisin koskemattomuuden;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen sekä asiasta vastaavan valiokunnan mietinnön viipymättä Kreikan viranomaisille ja Lampros Fountoulisille.

(1) Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 12.5.1964, Wagner v. Fohrmann ja Krier, 101/63, ECLI:EU:C:1964:28, yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 10.7.1986, Wybot v. Faure ym., 149/85, ECLI:EU:C:1986:310, yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio 15.10.2008, Mote v. parlamentti, T-345/05, ECLI:EU:T:2008:440, yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 21.10.2008, Marra v. De Gregorio ja Clemente, C-200/07 ja C-201/07, ECLI:EU:C:2008:579, unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 19.3.2010, Gollnisch v. parlamentti, T-42/06, ECLI:EU:T:2010:102, unionin tuomioistuimen tuomio 6.9.2011, Patriciello, C-163/10, ECLI:EU:C:2011:543 sekä unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 17.1.2013, Gollnisch v. parlamentti, T-346/11 ja T-347/11, ECLI:EU:T:2013:23.


Eleftherios Synadinosin koskemattomuuden pidättämistä koskeva pyyntö
PDF 127kWORD 40k
Euroopan parlamentin päätös 4. huhtikuuta 2019 Eleftherios Synadinosin koskemattomuuden pidättämistä koskevasta pyynnöstä (2018/2270(IMM))
P8_TA-PROV(2019)0335A8-0184/2019

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Eleftherios Synadinosin koskemattomuuden pidättämistä koskevan, Kreikan korkeimman oikeuden apulaissyyttäjän 12. lokakuuta 2018 välittämän pyynnön, joka liittyy vireillä olevaan asiaan nro ABM: 2017/10839 ja josta ilmoitettiin täysistunnossa 13. marraskuuta 2018,

–  on kuullut Eleftherios Synadinosia työjärjestyksen 9 artiklan 6 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyssä pöytäkirjassa N:o 7 olevan 8 ja 9 artiklan sekä Euroopan parlamentin jäsenten valitsemisesta yleisillä välittömillä vaaleilla 20. syyskuuta 1976 annetun säädöksen 6 artiklan 2 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen 12. toukokuuta 1964, 10. heinäkuuta 1986, 15. ja 21. lokakuuta 2008, 19. maaliskuuta 2010, 6. syyskuuta 2011 ja 17. tammikuuta 2013 antamat tuomiot(1),

–  ottaa huomioon Kreikan perustuslain 62 pykälän,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 5 artiklan 2 kohdan, 6 artiklan 1 kohdan ja 9 artiklan,

–  ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön (A8-0184/2019),

A.  ottaa huomioon, että Kreikan korkeimman oikeuden apulaissyyttäjänvirasto on pyytänyt Euroopan parlamentin jäsenen Eleftherios Synadinosin koskemattomuuden pidättämistä väitettyä rikosta koskevan mahdollisen kanteen yhteydessä;

B.  ottaa huomioon, että Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyssä pöytäkirjassa N:o 7 olevan 9 artiklan mukaan Euroopan parlamentin jäsenillä on oman valtionsa alueella sen valtion kansanedustajille myönnetty koskemattomuus;

C.  ottaa huomioon, että Helleenien tasavallan perustuslain 62 pykälässä määrätään, että parlamentin jäsentä ei saa vaalikauden aikana asettaa syytteeseen, pidättää tai vangita eikä hänen vapauttaan muuten rajoittaa ilman parlamentin ennalta antamaa lupaa;

D.  toteaa, että Kreikan korkeimman oikeuden apulaissyyttäjän pyyntö liittyy asiaan, joka koskee väitettyä Kreikan rikoslain 45 ja 232 A pykälän rikkomista, ja että kyseiset määräykset koskevat osallisuutta tuomioistuimen päätöksen rikkomiseen;

E.  huomauttaa, että Eleftherios Synadinosia syytetään siitä, että hän jätti noudattamatta yhden tuomarin kokoonpanossa toimivan Ateenan alioikeuden välitoimipäätöstä nro 3603/2015, jossa määrättiin poistamaan kaikki kamerat osoitteessa Odos Grammou 73 Maroúsissa (Attika) sijaitsevan rakennuksen pohjakerroksesta ja sisäänkäynniltä ja maksamaan 600 (kuudensadan) euron sakko jokaisesta 25. toukokuuta 2015 annetun ratkaisun rikkomisesta;

F.  toteaa, että Euroopan parlamentin työjärjestyksen 9 artiklan 8 kohdan nojalla oikeudellisten asioiden valiokunta ei missään tapauksessa ilmaise kantaansa jäsenen syyllisyyteen tai syyttömyyteen eikä siihen, oikeuttavatko lausumat tai teot, joihin jäsenen väitetään syyllistyneen, syytteeseen asettamisen, vaikka valiokunta pyyntöä käsitellessään saisi yksityiskohtaista tietoa tapaukseen liittyvistä tosiasioista;

G.  toteaa, että Euroopan parlamentin tehtävä ei myöskään ole ottaa kantaa jäsenen syyllisyyteen tai syyttömyyteen eikä siihen, oikeuttavatko teot, joihin jäsenen väitetään syyllistyneen, syytteeseen asettamisen, eikä myöskään ilmaista kantaansa kansallisten oikeus- ja tuomioistuinjärjestelmien suhteellisiin ansioihin;

H.  toteaa, että työjärjestyksen 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti parlamentaarinen koskemattomuus ei ole jäsenen henkilökohtainen erioikeus vaan tae koko parlamentin ja sen jäsenten riippumattomuudesta;

I.  toteaa, että parlamentaarisen koskemattomuuden tarkoituksena on suojella Euroopan parlamenttia ja sen jäseniä oikeusmenettelyiltä, jotka liittyvät toimintaan, jota harjoitetaan hoidettaessa parlamentin jäsenten tehtäviä ja jota ei voida erottaa kyseisistä tehtävistä;

J.  toteaa, että syytteeseenpanossa ei ole kyse Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyssä pöytäkirjassa N:o 7 olevassa 8 artiklassa tarkoitetuista Euroopan parlamentin jäsenen tehtäviään hoitaessaan ilmaisemista mielipiteistä tai suorittamista äänestyksistä;

K.  huomauttaa, että tässä asiassa annettujen tietojen ja selvitysten perusteella ei ole syytä epäillä, että rikosoikeudellisen menettelyn tarkoituksena olisi vahingoittaa jäsenen poliittista toimintaa tai mainetta ja siten parlamentin riippumattomuutta (fumus persecutionis -olettamus);

1.  päättää pidättää Eleftherios Synadinosin koskemattomuuden;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen sekä asiasta vastaavan valiokunnan mietinnön viipymättä Kreikan viranomaisille ja Eleftherios Synadinosille.

(1) Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 12.5.1964, Wagner v. Fohrmann ja Krier, 101/63, ECLI:EU:C:1964:28, yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 10.7.1986, Wybot v. Faure ym., 149/85, ECLI:EU:C:1986:310, yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio 15.10.2008, Mote v. parlamentti, T-345/05, ECLI:EU:T:2008:440, yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 21.10.2008, Marra v. De Gregorio ja Clemente, C-200/07 ja C-201/07, ECLI:EU:C:2008:579, unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 19.3.2010, Gollnisch v. parlamentti, T-42/06, ECLI:EU:T:2010:102, unionin tuomioistuimen tuomio 6.9.2011, Patriciello, C-163/10, ECLI:EU:C:2011:543 sekä unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 17.1.2013, Gollnisch v. parlamentti, T-346/11 ja T-347/11, ECLI:EU:T:2013:23.


Luettelon vahvistaminen kolmansista maista, joiden kansalaisilla on oltava viisumi ulkorajoja ylittäessään, ja niistä kolmansista maista, joiden kansalaisia tämä vaatimus ei koske, Yhdistyneen kuningaskunnan unionista eroamisen osalta ***I
PDF 175kWORD 45k
Päätöslauselma
Konsolidoitu teksti
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 4. huhtikuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon vahvistamisesta kolmansista maista, joiden kansalaisilla on oltava viisumi ulkorajoja ylittäessään, ja niistä kolmansista maista, joiden kansalaisia tämä vaatimus ei koske, annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 539/2001 muuttamisesta Yhdistyneen kuningaskunnan unionista eroamisen osalta (COM(2018)0745 – C8-0483/2018 – 2018/0390(COD))
P8_TA-PROV(2019)0336A8-0047/2019

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0745),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 77 artiklan 2 kohdan a alakohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8‑0483/2018),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 69 f artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 2. huhtikuuta 2019 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön (A8-0047/2019),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 4. huhtikuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/… antamiseksi luettelon vahvistamisesta kolmansista maista, joiden kansalaisilla on oltava viisumi ulkorajoja ylittäessään, ja niistä kolmansista maista, joiden kansalaisia tämä vaatimus ei koske, annetun ▌asetuksen (EU) 2018/1806 muuttamisesta Yhdistyneen kuningaskunnan unionista eroamisen osalta

P8_TC1-COD(2018)0390


EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 77 artiklan 2 kohdan a alakohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä(1),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)  Yhdistynyt kuningaskunta ilmoitti 29 päivänä maaliskuuta 2017 Eurooppa-neuvostolle aikomuksestaan erota unionista Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 50 artiklan nojalla. Eurooppa-neuvosto hyväksyi 21 päivänä maaliskuuta 2019 Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 50 artiklan 3 kohdassa määrätyn määräajan pidentämisen 22 päivään toukokuuta 2019 edellyttäen, että Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentin alahuone hyväksyy sopimuksen Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan eroamisesta Euroopan unionista ja Euroopan atomienergiayhteisöstä(2), jäljempänä 'erosopimus'. Jos Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentin alahuone ei hyväksy erosopimusta, Eurooppa-neuvosto hyväksyi pidentämisen 12 päivään huhtikuuta 2019 saakka.

(2)  Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 21 artiklan ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/38/EY(3) mukaisesti unionin kansalaisilla on oikeus liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella, mukaan lukien oikeus saapua jäsenvaltioiden alueelle ilman viisumia tai muuta vastaavaa muodollisuutta.

(3)  Yhdistyneen kuningaskunnan erottua unionista perussopimuksia ja direktiiviä 2004/38/EY sekä oikeutta saapua jäsenvaltioiden alueelle ilman viisumia tai muuta vastaavaa muodollisuutta lakataan soveltamasta Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisiin, jotka ovat Britannian kansalaisia ▌. Tämän vuoksi on tarpeen sisällyttää Yhdistynyt kuningaskunta yhteen ▌Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1806(4) liitteistä. Liitteessä I luetellaan ne kolmannet maat, joiden kansalaisilla on oltava viisumi jäsenvaltioiden ulkorajoja ylittäessään, ja liitteessä II luetellaan ne kolmannet maat, joiden kansalaisia tämä vaatimus ei koske.

(4)  Gibraltar ei ole osa Yhdistynyttä kuningaskuntaa. Unionin oikeutta on sovellettu Gibraltariin vuoden 1972 liittymisasiakirjassa määrätyiltä osin ainoastaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 355 artiklan 3 kohdan perusteella. Yhdistyneen kuningaskunnan lisääminen asetuksen (EU) 2018/1806 liitteessä II olevaan 1 osaan ei kata ryhmään ’British overseas territories citizens’ kuuluvia henkilöitä, joiden kansalaisuus perustuu heidän yhteyteensä Gibraltariin. Gibraltar olisi siten mainittava yhdessä muiden Yhdistyneen kuningaskunnan merentakaisten alueiden kanssa asetuksen (EU) 2018/1806 liitteessä II olevassa 3 osassa.

(5)  Perusteista, jotka olisi otettava huomioon määritettäessä ▌tapauskohtaisen arvioinnin pohjalta ne kolmannet maat, joiden kansalaisilta vaaditaan viisumi, ja maat, joiden kansalaiset on vapautettu viisumipakosta, säädetään ▌asetuksen (EU) 2018/1806 1 artiklassa. Kyseiset perusteet liittyvät muun muassa laittomaan maahanmuuttoon, yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen, taloudellisiin etuihin erityisesti matkailun ja ulkomaankaupan kannalta sekä unionin ulkosuhteisiin näiden kolmansien maiden kanssa erityisesti ihmisoikeuksiin ja perusvapauksiin liittyvien seikkojen sekä alueelliseen yhtenäisyyteen ja vastavuoroisuuteen liittyvien seikkojen osalta.

(6)  Kun otetaan huomioon kaikki ▌asetuksen (EU) 2018/1806 1 artiklassa luetellut perusteet, on aiheellista vapauttaa viisumipakosta Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaiset, jotka ovat Britannian kansalaisia, heidän matkustaessaan jäsenvaltioiden alueelle. Kun lisäksi otetaan huomioon maantieteellinen läheisyys, talouksien välinen yhteys, kaupan määrä ja Yhdistyneen kuningaskunnan ja unionin välillä tehtävien lyhytkestoisten liike-, vapaa-ajan- ja muiden matkojen määrä, viisumivapaalla matkustamisella helpotettaisiin matkailua ja edistettäisiin taloutta, mikä hyödyttäisi unionia.

(7)   Yhdistynyt kuningaskunta olisi näin ollen sisällytettävä asetuksen (EU) 2018/1806 liitteeseen II Britannian kansalaisten osalta.

(8)  Tämä asetus perustuu siihen oletukseen, että läheisten suhteiden ylläpitämiseksi Yhdistynyt kuningaskunta myöntää kaikkien jäsenvaltioiden kansalaisille täysin vastavuoroisen viisumikohtelun. Jos Yhdistynyt kuningaskunta asettaa tulevaisuudessa viisumipakon vähintään yhden jäsenvaltion kansalaisille, olisi sovellettava asetuksen ▌(EU) 2018/1806 7 artiklassa säädettyä vastavuoroisuusmekanismia. Euroopan parlamentin, neuvoston, komission ja jäsenvaltioiden olisi sovellettava vastavuoroisuusmekanismia viipymättä. Komission olisi seurattava vastavuoroisuusperiaatteen noudattamista jatkuvasti ja tiedotettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle välittömästi kaikista tilanteista, jotka voisivat vaarantaa kyseisen periaatteen noudattamisen.

(9)  Islannin ja ▌Norjan osalta tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin neuvoston sekä Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välisessä sopimuksessa näiden kahden valtion osallistumisesta ▌Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen(5) ja jotka kuuluvat neuvoston päätöksen 1999/437/EY(6) 1 artiklan B kohdassa tarkoitettuun alaan.

(10)  Sveitsin osalta tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisessä sopimuksessa Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen(7) ja jotka kuuluvat päätöksen 1999/437/EY 1 artiklan B ja C kohdassa, tarkasteltuina yhdessä neuvoston päätöksen 2008/146/EY(8) 3 artiklan kanssa, tarkoitettuun alaan.

(11)  Liechtensteinin ▌osalta tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin, Euroopan yhteisön, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välisessä pöytäkirjassa Liechtensteinin ruhtinaskunnan liittymisestä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton väliseen sopimukseen Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen(9) ja jotka kuuluvat päätöksen 1999/437/EY 1 artiklan B ja C kohdassa, tarkasteltuina yhdessä neuvoston päätöksen 2011/350/EU(10) 3 artiklan kanssa, tarkoitettuun alaan.

(12)  Tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joihin Yhdistynyt kuningaskunta ei osallistu neuvoston päätöksen 2000/365/EY(11) mukaisesti; Yhdistynyt kuningaskunta ei sen vuoksi osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Yhdistynyttä kuningaskuntaa eikä sitä sovelleta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan.

(13)  Tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joihin Irlanti ei osallistu neuvoston päätöksen 2002/192/EY(12) mukaisesti; Irlanti ei sen vuoksi osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Irlantia eikä sitä sovelleta Irlantiin.

(14)  Tämä asetus on vuoden 2003 liittymisasiakirjan 3 artiklan 1 kohdassa, vuoden 2005 liittymisasiakirjan 4 artiklan 1 kohdassa ja vuoden 2011 liittymisasiakirjan 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu Schengenin säännöstöön perustuva tai muuten siihen liittyvä säädös.

(15)  Tämän asetuksen olisi tultava voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona unionin oikeutta lakataan soveltamasta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan.

(16)  Asetus (EU) 2018/1806 olisi sen vuoksi muutettava,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EU) 2018/1806 seuraavasti:

1)  Korvataan ▌6 artiklan 2 kohdan d alakohta seuraavasti:"

”d) pakolaisaseman saaneet ja kansalaisuudettomat henkilöt sekä muut henkilöt, joilla ei ole minkään maan kansalaisuutta, jotka asuvat Irlannissa ja joilla on Irlannin myöntämä ja asianomaisen jäsenvaltion tunnustama matkustusasiakirja, sanotun kuitenkaan rajoittamatta vaatimuksia, jotka johtuvat Strasbourgissa 20 päivänä huhtikuuta 1959 allekirjoitetusta, Euroopan neuvoston pakolaisten viisumivelvollisuuden poistamista koskevasta eurooppalaisesta sopimuksesta.”

"

2)  Lisätään liitteessä II olevaan 1 osaan kohta seuraavasti:"

”Yhdistynyt kuningaskunta (lukuun ottamatta 3 osassa tarkoitettuja Britannian kansalaisia)”;

"

3)  Korvataan liitteessä II olevan 3 osan otsikko seuraavasti:"

”BRITANNIAN KANSALAISET, JOTKA EIVÄT OLE BRITTILÄISEN KANSALAISUUDEN OMAAVIA HENKILÖITÄ”

"

4)  Lisätään liitteessä II olevaan 3 osaan sanojen ”British overseas territories citizens (BOTC)” jälkeen seuraava:"

”Näihin alueisiin kuuluvat Anguilla, Bermuda, Brittiläinen antarktinen alue, Brittiläinen Intian valtameren alue, Brittiläiset Neitsytsaaret, Caymansaaret, Etelä-Georgia ja Eteläiset Sandwichsaaret, Falklandinsaaret, Gibraltar*, Montserrat, Pitcairn, Saint Helena, Ascension ja Tristan da Cunha sekä Turks- ja Caicossaaret.

_____________________________

* Gibraltar on Ison-Britannian kruununsiirtomaa. Espanjan ja Yhdistyneen kuningaskunnan välillä on kiistaa Gibraltarin itsemääräämisoikeudesta; alueesta on päästävä ratkaisuun ottaen huomioon Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen asiaankuuluvat päätöslauselmat ja päätökset.”

"

2 artikla

Jos Yhdistynyt kuningaskunta asettaa viisumipakon vähintään yhden jäsenvaltion kansalaisille, on sovellettava asetuksen (EU) 2018/1806 7 artiklassa säädettyä vastavuoroisuusmekanismia. Euroopan parlamentin, neuvoston, komission ja jäsenvaltioiden on sovellettava vastavuoroisuusmekanismia viipymättä.

3 artikla

▌Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona unionin oikeuden soveltaminen Yhdistyneeseen kuningaskuntaan lakkaa.

▌Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan jäsenvaltioissa perussopimusten mukaisesti.

Tehty ...

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

(1)Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 4. huhtikuuta 2019.
(2) EUVL C 66I, 19.2.2019, s. 1.
(3)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/38/EY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella, asetuksen (ETY) N:o 1612/68 muuttamisesta ja direktiivien 64/221/ETY, 68/360/ETY, 72/194/ETY, 73/148/ETY, 75/34/ETY, 75/35/ETY, 90/364/ETY, 90/365/ETY ja 93/96/ETY kumoamisesta (EUVL L 158, 30.4.2004, s. 77).
(4)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1806, annettu 14 päivänä marraskuuta 2018, luettelon vahvistamisesta kolmansista maista, joiden kansalaisilla on oltava viisumi ulkorajoja ylittäessään, ja niistä kolmansista maista, joiden kansalaisia tämä vaatimus ei koske (EUVL L 303, 28.11.2018, s. 39).
(5)EYVL L 176, 10.7.1999, s. 36.
(6)Neuvoston päätös 1999/437/EY, tehty 17 päivänä toukokuuta 1999, tietyistä Euroopan unionin neuvoston, Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välillä näiden kahden valtion osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehdyn sopimuksen yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä (EYVL L 176, 10.7.1999, s. 31).
(7)EUVL L 53, 27.2.2008, s. 52.
(8)Neuvoston päätös 2008/146/EY, tehty 28 päivänä tammikuuta 2008, Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen, Sveitsin valaliiton osallistumista Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen koskevan sopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta (EUVL L 53, 27.2.2008, s. 1).
(9)EUVL L 160, 18.6.2011, s. 21.
(10)Neuvoston päätös 2011/350/EU, annettu 7 päivänä maaliskuuta 2011, Liechtensteinin ruhtinaskunnan liittymisestä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton väliseen sopimukseen, joka koskee Sveitsin valaliiton osallistumista Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen, Euroopan unionin, Euroopan yhteisön, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välillä tehtävän pöytäkirjan tekemisestä Euroopan unionin puolesta, siltä osin kuin kyse on tarkastusten poistamisesta sisärajoilta ja henkilöiden liikkumisesta rajojen yli (EUVL L 160, 18.6.2011, s. 19).
(11)Neuvoston päätös 2000/365/EY, tehty 29 päivänä toukokuuta 2000, Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin (EYVL L 131, 1.6.2000, s. 43).
(12)Neuvoston päätös 2002/192/EY, tehty 28 päivänä helmikuuta 2002, Irlannin pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin (EYVL L 64, 7.3.2002, s. 20).


Jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivat *
PDF 115kWORD 38k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 4. huhtikuuta 2019 ehdotuksesta neuvoston päätökseksi jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista (COM(2019)0151 – C8-0131/2019 – 2019/0056(NLE))
P8_TA-PROV(2019)0337A8-0177/2019

(Kuuleminen)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (COM(2019)0151),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 148 artiklan 2 kohdan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C8‑0131/2019),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 78 c artiklan,

–  ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan mietinnön (A8-0177/2019),

1.  hyväksyy komission ehdotuksen;

2.  pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

3.  pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia parlamentin hyväksymään tekstiin;

4.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.


Jätehuolto
PDF 133kWORD 45k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 4. huhtikuuta 2019 jätehuollosta (2019/2557(RSP))
P8_TA-PROV(2019)0338B8-0231/2019

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 191 artiklan,

–  ottaa huomioon jätteistä annetun direktiivin 2008/98/EY muuttamisesta 30. toukokuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/851(1) (jätehuollon puitedirektiivi),

–  ottaa huomioon kaatopaikoista annetun direktiivin 1999/31/EY muuttamisesta 30. toukokuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/850(2),

–  ottaa huomioon pakkauksista ja pakkausjätteestä annetun direktiivin 94/62/EY muuttamisesta 30. toukokuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/852(3),

–  ottaa huomioon romuajoneuvoista annetun direktiivin 2000/53/EY, paristoista ja akuista sekä käytetyistä paristoista ja akuista annetun direktiivin 2006/66/EY ja sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta annetun direktiivin 2012/19/EU muuttamisesta 30. toukokuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/849(4),

–  ottaa huomioon sitovista vuotuisista kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksistä jäsenvaltioissa vuosina 2021–2030, joilla edistetään ilmastotoimia Pariisin sopimuksen sitoumusten täyttämiseksi, sekä asetuksen (EU) N:o 525/2013 muuttamisesta 30. toukokuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/842(5) (ilmastotoimia koskeva asetus),

–  ottaa huomioon energiaan liittyvien tuotteiden ekologiselle suunnittelulle asetettavien vaatimusten puitteista 21. lokakuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/125/EY(6) sekä kyseisen direktiivin mukaisesti hyväksytyt täytäntöönpanoasetukset ja vapaaehtoiset sopimukset,

–  ottaa huomioon 13. syyskuuta 2018 antamansa päätöslauselman Euroopan unionin strategiasta muoveista kiertotaloudessa(7),

–  ottaa huomioon 17. huhtikuuta 2018 antamansa päätöslauselman seitsemännen ympäristöalan toimintaohjelman toteuttamisesta(8),

–  ottaa huomioon 6. heinäkuuta 2017 antamansa päätöslauselman kestävyyttä edistävistä EU:n toimista(9),

–  ottaa huomioon 4. heinäkuuta 2017 antamansa päätöslauselman ”Tuotteiden käyttöiän pidentäminen: kuluttajien ja yritysten saama hyöty”(10),

–  ottaa huomioon 31. toukokuuta 2018 antamansa päätöslauselman ekosuunnitteludirektiivin (2009/125/EY) täytäntöönpanosta)(11),

–  ottaa huomioon lainsäädäntövallan käyttäjien 19. joulukuuta 2018 saavuttamaan alustavan poliittisen yhteisymmärryksen ehdotuksesta direktiiviksi tiettyjen muovituotteiden ympäristövaikutuksen vähentämisestä,

–  ottaa huomioon 26. tammikuuta 2017 annetun komission tiedonannon ”Energian hyödyntäminen kiertotaloudessa” (COM(2017)0034),

–  ottaa huomioon 16. tammikuuta 2018 annetun komission tiedonannon kiertotalouspaketin täytäntöönpanosta: vaihtoehtoja kemikaali-, tuote- ja jätelainsäädännön rajapinnalla yksilöityjen ongelmien ratkaisemiseksi (COM(20180032) ja siihen liittyvän komission yksiköiden valmisteluasiakirjan (SWD(2018)0020),

–  ottaa huomioon 2. joulukuuta 2015 annetun komission tiedonannon ”Kierto kuntoon – Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma” (COM(2015)0614),

–  ottaa huomioon yli 60 jätehuoltoa koskevaa vetoomusta, jotka Euroopan parlamentti on muutaman viime vuoden aikana saanut Belgiasta, Bulgariasta, Kreikasta, Italiasta, Puolasta, Slovakiasta, Espanjasta ja Yhdistyneestä kuningaskunnasta,

–  ottaa huomioon jätehuoltokysymyksiä koskevat vetoomusvaliokunnan viime vuosina tekemät tiedonhankintamatkat Bulgariaan, Kreikkaan ja Italiaan ja erityisesti niiden jälkeen laadittujen kertomusten päätelmät ja erityiset suositukset,

–  ottaa huomioon 2. helmikuuta 2012 antamansa päätöslauselman vetoomuksen esittäjien esiin nostamista kysymyksistä jätehuoltodirektiivin ja siihen liittyvien direktiivien soveltamisesta Euroopan unionin jäsenvaltioissa(12),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 216 artiklan 2 kohdan,

A.  toteaa, että vaikka kaikkialla EU:ssa on edistytty ympäristöön ja ihmisen terveyteen kohdistuvien jätteen syntymisen vaikutusten vähentämisessä, jäljellä on edelleen monia haasteita, ja on toteutettava pikaisesti toimenpiteitä luonnonvarojen kestävän hoidon varmistamiseksi erityisesti siksi, että suhteellisen suuria määriä käsittelemätöntä jätettä sijoitetaan edelleen kaatopaikoille monissa jäsenvaltioissa;

B.  toteaa, että kaksi keskeistä tulevaisuuden haastetta ovat syntyvän jätteen määrän vähentäminen ja jätehuoltotavoitteiden sovittaminen yhteen kiertotalouden tavoitteiden kanssa erityisesti uudelleenkäyttöä ja kierrätystä edistämällä;

C.  toteaa, että ennaltaehkäisy on asetettu jätehierarkian tärkeimmäksi prioriteetiksi jätehuollon puitedirektiivissä 2008/98/EY;

D.  toteaa, että epäasianmukaisilla jätehuoltokäytännöillä on vakavia maaperän, veden ja ilman pilaantumista aiheuttavia ympäristövaikutuksia; toteaa, että vetoomusten esittäjät ovat korostaneet, että kaatopaikoille ja jätteenpolttolaitoksille on myönnetty lupia ja niitä on otettu käyttöön asuinalueiden ja maataloustuotantopaikkojen välittömässä läheisyydessä ja alueilla, joilla jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset eivät ole ottaneet geologisia ja hydrogeologisia olosuhteita asianmukaisesti huomioon, ja että ne muodostavat välittömän uhan kansanterveydelle;

E.  toteaa, että 80 prosenttia tuotteen ympäristövaikutuksesta määräytyy suunnitteluvaiheessa, jolla on näin ollen tärkeä rooli edistettäessä jätteiden syntymisen ehkäisemistä ja kaikkia kiertotalousnäkökohtia, kuten tuotteen kestävyyttä, päivitettävyyttä, korjattavuutta, uudelleenkäyttöä ja kierrättämistä;

F.  toteaa, että entistä kestävämpien ja resurssitehokkaampien tuotteiden valmistamisen ohella myös jakamis- ja palvelutalouden periaatteilla voidaan vähentää jätteiden syntymistä Euroopassa;

G.  toteaa, että komissio on käsitellyt lukuisia rikkomusmenettelyjä, jotka koskevat EU:n jätehuoltolainsäädännön rikkomista useissa eri jäsenvaltioissa; toteaa, että näistä tapauksista on monista nostettu kanne Euroopan unionin tuomioistuimessa, joistakin aivan hiljattain;

H.  toteaa, että unionin jätelainsäädännön täytäntöönpanoa koskevassa komission viimeisimmässä kertomuksessa, mukaan lukien varhaisvaroituskertomus jäsenvaltioista, joiden osalta on vaarana, että ne ovat jäämässä jälkeen vuodeksi 2020 asetettua yhdyskuntajätteen uudelleenkäyttöä/kierrätystä koskevan tavoitteen valmisteluissa, osoitti, että on olemassa vakavia puutteita, jotka on korjattava nopeasti, jos Eurooppa haluaa hyötyä kiertotalouden ympäristöön liittyvistä ja taloudellisista eduista;

I.  toteaa, että lukuisiin vetoomuksiin sisällytetyissä viimeaikaisissa tiedoissa on korostettu sitä, että jätehuollon tilanne useissa jäsenvaltioissa ja useilla alueilla on edelleen hyvin ongelmallinen, ja annettu vahvaa näyttöä siitä, että jätehuollon puitedirektiivin sekä jätteen syntymisen ehkäisemistä ja jätteiden käsittelytoimenpiteitä koskevan EU:n muun lainsäädännön täytäntöönpanoa on parannettava merkittävästi;

J.  toteaa, että talous, jossa etusijalla ovat materiaalien korjaaminen, uudelleenkäyttö, uudelleenvalmistus ja kierrättäminen, on työvoimavaltaisempaa kuin kertakäyttöfilosofiaan perustuva talous ja luo näin ollen lisää työllistymismahdollisuuksia; toteaa, että jätteen syntymisen ehkäisemistä ja jätehuoltoa koskevan nykyisen lainsäädännön asianmukainen täytäntöönpano voi edistää uudelleenkäyttöön ja kierrättämiseen liittyvien alojen työllistämispotentiaalin hyödyntämistä;

K.  toteaa, että asianmukainen jätehuolto ja jätteen syntymisen ehkäiseminen on olennaista, jotta Euroopassa saavutetaan parempi elämänlaatu ja myrkytön ympäristö;

1.  korostaa, että useissa vetoomuksissa, joita on esitetty siitä, että jäsenvaltiot eivät ole panneet täytäntöön jätelainsäädäntöä, korostetaan erinäisiä terveys- ja ympäristöongelmia, jotka liittyvät epäasianmukaisiin jätehuoltokäytäntöihin, kuten huonoon ilmanlaatuun kaupunkialueilla, maanalaisten vesivarojen saastumiseen, liialliseen melutasoon ja hajupäästöihin;

2.  korostaa, että jotta voidaan tukea siirtymistä suuremmassa määrin kohti kiertotaloutta, jätehuollon julkisen rahoituksen, joko kansallisella tasolla tai EU:n tasolla, olisi oltava johdonmukaista sen tavoitteen kanssa, että jätehuollon hierarkiassa siirrytään ylöspäin; katsoo tämän takia, että varat olisi suunnattava ehkäisemiseen, uudelleenkäyttöön, erilliskeräykseen sekä kierrätyssuunnitelmiin ja -hankkeisiin;

3.  kehottaa jäsenvaltioita toimimaan entistä ponnekkaammin laatiessaan tehokkaita suunnitelmia ja toteuttaessaan ehkäisyä, uudelleenkäyttöä, erilliskerätystä ja kierrätystä koskevia hankkeita, koska ne ovat ratkaisevan tärkeitä jätteen ympäristörasitteen vähentämisen, kiertotalouden taloudellisten etujen hyödyntämisen ja resurssitehokkuuden parantamisen kannalta; kehottaa komissiota tukemaan jäsenvaltioita toimien toteuttamisessa myös teknisen avun ja EU:n rahastojen kautta; ehdottaa ottamaan käyttöön riittäviä taloudellisia välineitä jätehuollon puitedirektiivin mukaisesti ja toteuttamaan vaikuttavia ja kustannustehokkaita laajennettua tuottajan vastuuta koskevia järjestelmiä, joilla edistetään siirtymistä kohti kiertotaloutta;

4.  kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan roskien siivoamista ja jätehuollon parantamista koskevia toimenpiteitä (kerääminen, lajittelu ja kierrätys) ja ottamaan käyttöön taloudellisia välineitä ja toteuttamaan tiedotuskampanjoita roskaamisen ehkäisemiseksi;

5.  suhtautuu myönteisesti komission halukkuuteen järjestää kiertotalouteen/ jätteisiin liittyviä korkean tason vierailuja jäsenvaltioihin, joiden osalta on vaarana, että vuodeksi 2020 asetettu yhdyskuntajätteen kierrättämistä koskeva tavoite jää täyttymättä, ja ottaa mukaan asianomaiset sidosryhmät, mukaan lukien paikallisten ja alueellisten toimijoiden yhdistykset ja Euroopan laajuiset organisaatiot, jotka edistävät aidosti jätteetöntä kulttuuria ja siihen liittyviä toimintapolitiikkoja;

6.  korostaa, että jäsenvaltioiden on lievennettävä jätteiden syntymisen aiheuttamia ympäristövaikutuksia erityisesti vähentämällä yhdyskuntajätteen syntymistä; kehottaa jäsenvaltioita tämän vuoksi toteuttamaan jätteen syntymisen ehkäisemistä koskevia toimenpiteitä tarkistetun jätehuollon puitedirektiivin mukaisesti;

7.  korostaa, että kansallisilla, alueellisilla ja paikallisilla toimijoilla on ratkaiseva rooli jätehuollossa sekä asiaa koskevan toimintapolitiikan kehittämisessä ja täytäntöönpanossa; muistuttaa, että johdonmukainen toimintapolitiikka sekä asianmukaisen infrastruktuurin edistäminen jätehierarkian mukaisesti voidaan toteuttaa ainoastaan koordinoimalla ja tekemällä yhteistyötä kaikilla tasoilla EU:ssa; kehottaa komissiota palkitsemaan parhaat käytännöt kaikilla tasoilla ja helpottamaan niiden vaihtoa sekä tukemaan konkreettisesti ja asianmukaisesti pioneerihankkeita;

8.  kehottaa jäsenvaltioita ja toimialoja lisäämään keskeisinä jätehuoltoalan kumppaneina osallistumistaan kiertotalouden toimitusketjuihin saadakseen usein kilpailukykyiseen hintaan korkealatuisia toisioraaka-aineita, joita olisi otettava talteen jatkokäyttöä ja ‑tuotantoa varten;

9.  kehottaa tarjoamaan koulutusta ja edistämään erilaisia työllisyyden muotoja, mukaan lukien taloudellinen tuki korkean tason osaamiskoulutukselle ja sosiaalisille työpaikoille, erityisesti korjauksen ja uudelleenkäytön valmistelun alalla;

10.  katsoo vakaasti, että jätteiden ehkäisyyn, uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen keskittyviä uusia liiketoimintamalleja on edistettävä ja tuettava riittävästi, jotta voidaan edistää entistä tehokkaammin siirtymistä kohti kiertotaloutta;

11.  korostaa, että kiertotalouspaketin asianmukainen täytäntöönpano tarjoaa mahdollisuuksia kaikkialla EU:ssa, mukaan lukien investoinnit, mikä auttaa järkeistämään luonnonvarojen käyttöä;

12.  korostaa, että resurssien tuottavuuden lisääminen parantamalla tehokkuutta ja vähentämällä resurssihävikkiä esimerkiksi uudelleenkäytön, kierrätyksen ja uudelleenvalmistuksen avulla voi merkittävästi vähentää sekä kulutusta että kasvihuonekaasupäästöjä, mikä on kiertotaloudessa keskeistä; korostaa, että kiertotaloudessa resurssit pysyvät talouden sisällä tuottavassa käytössä senkin jälkeen kun tuote on tullut elinkaarensa päähän, jolloin luonnonvarojen kulutus vähenee; katsoo jätelainsäädännön osalta, että kiertotalouden mukaisen tuotesuunnittelun parantaminen edesauttaa tuotekiertojen sulkemista ja muuttaa tuotanto- ja kulutuskäyttäytymistä, mikä vähentää myrkyllisten aineiden ja yleensä jätteen määrää;

13.  kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan täyden avoimuuden eri jätehuoltovaihtoehdoista peräisin olevien jätteiden määrän ja lopullisen määränpään osalta erityisesti yhteisöissä, joihin jätealueet ja uudet hankkeet mahdollisesti vaikuttavat, ja kuulemaan niitä päätöksentekoprosessin yhteydessä; kehottaa jäsenvaltioita lisäksi panemaan täysimääräisesti ja perusteellisesti täytäntöön tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista 13. joulukuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/92/EU (ympäristövaikutusten arviointia koskeva direktiivi)(13) sekä asiaa koskevaan muun EU:n lainsäädännön, jolla pyritään suojelemaan ympäristöä ja kansanterveyttä;

14.  katsoo, että ovelta ovelle tapahtuva erillinen jätteiden kerääminen on tehokas tapa lisätä väestön tietoisuutta kiertotalouden strategisesta merkityksestä ja saada entistä tehokkaammin aikaan kollektiivinen sitoutuminen asiaan; korostaa, että tällaisten järjestelmien avulla voidaan paremmin kirjata tuotetun kotitalousjätteen lajit ja määrät sekä niihin liittyvät käsittelytarpeet uudelleenkäytön ja kierrätyksen valmistelun maksimoimiseksi ja mahdollistaa oikeudenmukaisempien taloudellisia kannustimia lisäävien tai niitä vähentävien toimenpiteiden käyttöönotto;

15.  muistuttaa, että jätteenpoltto on kaatopaikkoja lukuun ottamatta edelleen alimpana jätehierarkiassa;

16.  muistuttaa, että vaarallisista jätteistä aiheutuu jätteenkäsittelyssä erityisiä haasteita, joita ei voida jättää huomiotta ja joihin on vastattava erityisesti; kehottaa jäsenvaltioita panemaan täysimääräisesti täytäntöön jätehuollon puitedirektiivin säännökset, jotka ovat vaarallisten jätteiden käsittelyn kannalta olennaisia;

17.  antaa komissiolle tukensa rikkomismenettelyissä, jotka ovat meneillään niitä jäsenvaltioita vastaan, jotka eivät noudata jätelainsäädäntöjä; kehottaa komissiota hyödyntämään tarkistetuissa jätedirektiiveissä säädetyn varhaisvaroitusjärjestelmän koko potentiaalia; ehdottaa, että komission keräämät sakot investoidaan uudelleen hankkeisiin, jotka ovat jätehierarkian korkeimpien tasojen mukaisia;

18.  pitää valitettavana, että vetoomusten esittäjien mukaan kaatopaikoille on myönnetty lupia, joiden mukaisesti niitä voidaan sijoittaa asuntoalueiden ja maatalousalueiden välittömään läheisyyteen; kehottaa jäsenvaltioita ja toimivaltaisia viranomaisia varmistamaan ihmisten terveyden täysimääräisen suojelun ja toteuttamaan rakenteellisia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on löytää ratkaisu pohjaveden saastumiseen;

19.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1) EUVL L 150, 14.6.2018, s. 109.
(2) EUVL L 150, 14.6.2018, s. 100.
(3) EUVL L 150, 14.6.2018, s. 141.
(4) EUVL L 150, 14.6.2018, s. 93.
(5) EUVL L 156, 19.6.2018, s. 26.
(6) EUVL L 285, 31.10.2009, s. 10.
(7) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0352.
(8) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0100.
(9) EUVL C 334, 19.9.2018, s. 151.
(10) EUVL C 334, 19.9.2018, s. 60.
(11) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0241.
(12) EUVL C 239 E, 20.8.2013, s. 60.
(13) EUVL L 26, 28.1.2012, s. 1.


Maantieliikenteen alan työntekijöiden lähettämistä työhön toiseen jäsenvaltioon koskevat valvontavaatimukset ja erityiset säännöt ***I
PDF 258kWORD 78k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 4. huhtikuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi direktiivin 2006/22/EY muuttamisesta valvontavaatimusten osalta ja direktiivejä 96/71/EY ja 2014/67/EU koskevien erityisten sääntöjen vahvistamisesta siltä osin kuin on kyse maantieliikenteen alan työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon (COM(2017)0278 – C8-0170/2017 – 2017/0121(COD))
P8_TA-PROV(2019)0339A8-0206/2018

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2017)0278),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 91 artiklan 1 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0170/2017),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon 18. tammikuuta 2018 annetun Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(1),

–  ottaa huomioon alueiden komitean 1. helmikuuta 2018 antaman lausunnon(2)

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan mietinnön ja työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnon (A8-0206/2018),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Komission teksti   Tarkistus
Tarkistus 764
Ehdotus direktiiviksi
1 otsikko
Ehdotus
Ehdotus
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI
direktiivin 2006/22/EY muuttamisesta valvontavaatimusten osalta ja direktiivejä 96/71/EY ja 2014/67/EU koskevien eritysten sääntöjen vahvistamisesta siltä osin kuin on kyse maantieliikenteen alan työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon
direktiivin 2006/22/EY muuttamisesta valvontavaatimusten osalta ja direktiivejä 96/71/EY ja 2014/67/EU koskevien erityisten sääntöjen vahvistamisesta siltä osin kuin on kyse maantieliikenteen alan työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon sekä hallinnollisesta yhteistyöstä sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmässä annetun asetuksen (EU) N:o 1024/2012 (IMI-asetus) muuttamisesta
Tarkistus 765
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan -1 kappale (uusi)
(-1)   Koska tieliikenteen alan työvoima on erittäin liikkuvaa, tarvitaan alakohtaiset säännöt sen varmistamiseksi, että liikenteenharjoittajien vapaus tarjota palveluja valtioiden rajojen yli, tavaroiden vapaa liikkuvuus ja kuljettajien sosiaalinen suojelu ovat tasapainossa. Tämän vuoksi tällä direktiivillä pyritään luomaan oikeusvarmuutta ja oikeudellista selvyyttä, edistämään yhdenmukaisuutta ja parantamaan valvontaa sekä torjumaan laittomia käytäntöjä ja vähentämään hallinnollista rasitetta.
Tarkistus 766
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 1 kappale
(1)  Jotta tieliikennesektorista saadaan turvallinen, tehokas ja sosiaalisesti vastuullinen, on tarpeen varmistaa kuljettajien kannalta asianmukaiset työolot ja sosiaalinen suojelu sekä liikenteenharjoittajien kannalta soveltuvat liiketoimintaedellytykset ja tasapuoliset kilpailuedellytykset.
(1)  Jotta tieliikennesektorista saadaan turvallinen, tehokas ja sosiaalisesti vastuullinen, on tarpeen varmistaa tavaroiden vapaa liikkuvuus ja palvelujen tarjoamisen vapaus, kuljettajien kannalta asianmukaiset työolot ja sosiaalinen suojelu sekä tarjota liikenteenharjoittajille sopiva liiketoiminta- ja kilpailuympäristö kunnioittaen samalla perussopimuksissa turvattuja perusvapauksia, erityisesti tavaroiden vapaata liikkuvuutta ja palvelujen tarjoamisen vapautta.
Tarkistus 767
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 1 a kappale (uusi)
(1 a)   Maantieliikenteeseen sovellettavien kansallisten sääntöjen on oltava oikeasuhteisia ja perusteltuja eivätkä ne saa haitata tai tehdä vähemmän houkuttelevaksi perussopimuksen takaamien perusvapauksien harjoittamista, kuten palvelujen vapaata liikkuvuutta, jotta voidaan ylläpitää tai jopa lisätä unionin kilpailukykyä kunnioittaen samalla kuljettajien työoloja ja sosiaalista suojelua.
Tarkistus 768
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 2 kappale
(2)  Tieliikennepalveluihin olennaisesti kuuluva suuri liikkuvuus edellyttää erityisen huomion kiinnittämistä siihen, että kuljettajat saavat ne edut, joihin heillä on oikeus, ja että liikenteenharjoittajiin ei kohdistu kohtuuttomia hallinnollisia esteitä, jotka rajoittavat aiheettomasti heidän vapauttaan tarjota valtioiden rajat ylittäviä palveluja.
(2)  Tieliikennepalveluihin olennaisesti kuuluva suuri liikkuvuus edellyttää erityisen huomion kiinnittämistä siihen, että kuljettajat saavat ne edut, joihin heillä on oikeus, ja että liikenteenharjoittajiin, joista suurin osa (90 prosenttia) on alle 10 henkilöä työllistäviä pk-yrityksiä, ei kohdistu kohtuuttomia hallinnollisia esteitä eikä loukkaavia ja syrjiviä tarkastuksia, jotka rajoittavat aiheettomasti heidän vapauttaan tarjota valtioiden rajat ylittäviä palveluja.
Tarkistus 769
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 2 a kappale (uusi)
(2 a)   Maantieliikenteeseen sovellettavien kansallisten sääntöjen on oltava oikeasuhteisia ja perusteltuja eivätkä ne saa haitata tai tehdä vähemmän houkuttelevaksi perussopimuksen takaamien perusvapauksien harjoittamista, kuten palvelujen vapaata liikkuvuutta, jotta voidaan ylläpitää tai jopa lisätä unionin kilpailukykyä, tuotteiden ja palvelujen hinnat mukaan luettuina, kunnioittaen samalla kuljettajien työoloja ja sosiaalista suojelua ja ottaen huomioon alan erityispiirteet, sillä kuljettajat ovat erittäin liikkuvia työntekijöitä, eivät lähetettyjä työntekijöitä.
Tarkistus 770
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 3 kappale
(3)  Sisämarkkinoiden jouhevan toiminnan kannalta on olennaisen tärkeää saavuttaa tasapaino sen välillä, että vahvistetaan kuljettajien sosiaalisia ja työoloja ja että helpotetaan kansallisten ja ulkomaisten liikenteenharjoittajien tasapuoliseen kilpailuun perustuvien tieliikennepalvelujen tarjoamisen vapautta.
(3)  Sisämarkkinoiden jouhevan toiminnan kannalta on olennaisen tärkeää saavuttaa tasapaino sen välillä, että vahvistetaan kuljettajien sosiaalisia ja työoloja ja että helpotetaan kansallisten ja ulkomaisten liikenteenharjoittajien tasapuoliseen, oikeasuhteiseen ja syrjimättömään kilpailuun perustuvien tieliikennepalvelujen tarjoamisen vapautta. Siksi kaiken liikennealan kansallisen lainsäädännön ja politiikan olisi edistettävä yhtenäisen Euroopan liikennealueen kehittämistä ja vahvistamista, eivätkä ne saisi millään tavalla edesauttaa sisämarkkinoiden pirstoutumista. 
Tarkistus 771
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 4 kappale
(4)  Tieliikenteen alalla voimassa olevan unionin sosiaalilainsäädännön vaikuttavuuden ja tehokkuuden arvioinnissa yksilöitiin säännöksiin liittyviä aukkoja ja niiden täytäntöönpanoon liittyviä puutteita. Lisäksi jäsenvaltioiden välillä on eroavaisuuksia sääntöjen tulkinnassa, soveltamisessa ja täytäntöönpanossa. Tämä saa aikaan oikeudellista epävarmuutta ja kuljettajien ja liikenteenharjoittajien eriarvoista kohtelua, mikä on haitallista alan työskentely-, kilpailu- ja sosiaalisten edellytysten kannalta.
(4)  Tieliikenteen alalla voimassa olevan unionin sosiaalilainsäädännön vaikuttavuuden ja tehokkuuden arvioinnissa yksilöitiin säännöksiin liittyviä aukkoja ja niiden täytäntöönpanoon liittyviä puutteita sekä laittomia käytäntöjä, kuten postilaatikkoyhtiöiden käyttöä. Liikenteen alalla harjoitettavan pimeän työn torjumista olisi painotettava entistä enemmän. Lisäksi jäsenvaltioiden välillä on eroavaisuuksia sääntöjen tulkinnassa, soveltamisessa ja täytäntöönpanossa, mikä aiheuttaa kuljettajille ja liikenteenharjoittajille raskaan hallinnollisen rasitteen. Tämä saa aikaan oikeudellista epävarmuutta, mikä on haitallista alan työskentely-, kilpailu- ja sosiaalisten edellytysten kannalta.
Tarkistus 772
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 4 a kappale (uusi)
(4 a)  Sen varmistamiseksi, että Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivejä 96/71/EU1a ja 2014/67/EU1b sovelletaan asianmukaisesti, olisi vahvistettava unionin tason tarkastuksia ja yhteistyötä kuljettajien lähettämiseen liittyvien petosten torjumiseksi ja tehtävä tiukempia tarkastuksia sen varmistamiseksi, että lähetettyjen kuljettajien sosiaaliturvamaksut todella maksetaan.
_________________
1 a.   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 96/71/EY, annettu 16 päivänä joulukuuta 1996, palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon (EYVL L 18, 21.1.1997, s. 1).
1 b  .Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/67/EU, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon annetun direktiivin 96/71/EY täytäntöönpanosta sekä hallinnollisesta yhteistyöstä sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmässä annetun asetuksen (EU) N:o 1024/2012 (IMI-asetus) muuttamisesta (EUVL L 159, 28.5.2014, s. 11).
Tarkistus 773
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 5 kappale
(5)  Työaikasäännösten asianmukainen, tehokas ja johdonmukainen täytäntöönpano on ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan suojella kuljettajien työoloja ja estää sääntöjen noudattamatta jättämisestä johtuva kilpailun vääristyminen. Sen vuoksi on suotavaa laajentaa direktiivissä 2006/22/EY vahvistetut yhdenmukaista täytäntöönpanoa koskevat vaatimukset koskemaan direktiivissä 2002/15/EY vahvistettujen työaikasäännösten noudattamisen valvontaa.
(5)  Työaika- ja leposäännösten asianmukainen, tehokas ja johdonmukainen täytäntöönpano on ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan parantaa liikenneturvallisuutta, suojella kuljettajien työoloja ja estää sääntöjen noudattamatta jättämisestä johtuva kilpailun vääristyminen. Sen vuoksi on suotavaa laajentaa direktiivissä 2006/22/EY vahvistetut yhdenmukaista täytäntöönpanoa koskevat vaatimukset koskemaan direktiivissä 2002/15/EY vahvistettujen työaikasäännösten noudattamisen valvontaa. Olisi oltava mahdollista yhdistää ajo- ja työaikoja koskevat tarkastukset kuljettajien lähettämistä koskeviin tarkastuksiin ilman ylimääräistä hallinnollista rasitetta. Työajan noudattamista koskevat tarkastukset olisi rajoitettava liikenteenharjoittajien tiloissa tehtäviin tarkastuksiin, kunnes on tarjolla teknologiaa, joka mahdollistaa käytännössä työaikaa koskevien tarkastusten toimittamisen tienvarsilla.
Tarkistus 774
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 5 a kappale (uusi)
(5 a)   Kun otetaan huomioon liikennepalvelujen erityisluonne ja välitön vaikutus tavaroiden vapaaseen liikkuvuuteen ja kiinnitetään erityistä huomiota liikenneturvallisuuteen, tienvarsitarkastukset olisi rajoitettava minimiin. Kuljettajien ei pitäisi olla vastuussa niiden yritysten ylimääräisistä hallinnollisista velvoitteista, joille he työskentelevät. Työaikasääntöjä olisi valvottava ainoastaan liikenteenharjoittajan tiloissa.
Tarkistus 775
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 5 b kappale (uusi)
(5 b)   Jotta tienvarsitarkastuksia voidaan tehdä entistä tehokkaammin, nopeammin ja useammin ja samalla vähentää kuljettajien hallinnollista rasitetta, direktiivin 2002/15/EY noudattamista olisi valvottava yritysten tiloissa tehtävien tarkastusten yhteydessä eikä tienvarsitarkastuksissa.
Tarkistus 776
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 6 a kappale (uusi)
(6 a)  Jotta voidaan edistää vaikuttavaa hallinnollista yhteistyötä ja tietojenvaihtoa, jäsenvaltioiden olisi liitettävä kansalliset sähköiset rekisterinsä yhteen maantiekuljetusyritysten eurooppalaisen rekisterin (ERRU) avulla, jonka oikeusperusta on asetuksen (EY) N:o 1071/2009 16 artiklan 5 kohta. Jäsenvaltioiden olisi ryhdyttävä kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin varmistaakseen kansallisten sähköisten rekistereidensä yhteenliittämisen, jotta jäsenvaltioiden toimivaltaisilla viranomaisilla, tienvarsitarkastajat mukaan luettuina, on suora ja reaaliaikainen pääsy ERRUn tietoihin.
Tarkistus 777
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 6 b kappale (uusi)
(6 b)  Jotta helpotettaisiin vähimmäisedellytysten parempaa ja yhdenmukaisempaa soveltamista asetuksen (EY) N:o 561/2006, asetuksen (EU) N:o 165/2014 ja direktiivin 2002/15/EY täytäntöönpanoa varten ja helpotettaisiin liikenteenharjoittajien hallinnollisten vaatimusten noudattamista niiden lähettäessä kuljettajia, komission olisi kehitettävä sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmään (IMI) yksi tai useampi moduuli työntekijöiden lähettämistä koskevien ilmoitusten toimittamista varten sekä sähköinen sovellus, jonka kautta tarkastajilla on tienvarsitarkastusten aikana suora reaaliaikainen pääsy ERRUun ja IMIin.
Tarkistus 778
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 7 a kappale (uusi)
(7 a)  Reilun kilpailun ja tasapuolisten toimintaedellytysten varmistamiseksi työntekijöille ja yrityksille on tarpeen edetä kohti älykästä täytäntöönpanoa ja tukea kaikin keinoin riskinarviointijärjestelmien täysimääräistä käyttöönottoa ja käyttöä. Tämän vuoksi lainvalvontaviranomaisille on tarjottava reaaliaikainen pääsy kansallisiin sähköisiin rekistereihin samalla kun maantiekuljetusyritysten eurooppalaista rekisteriä (ERRU) hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla.
Tarkistus 779
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 8 a kappale (uusi)
(8 a)   Maantieliikenteeseen sovellettavien työntekijöiden lähettämistä työhön toiseen jäsenvaltioon koskevien sääntöjen olisi oltava tasapainoisia ja yksinkertaisia ja niiden olisi aiheutettava jäsenvaltioille ja kuljetusyrityksille vain vähän hallinnollista rasitetta. Säännöillä ei pitäisi pyrkiä siihen, että yrityksen toiminta sijoittautumisvaltion ulkopuolella ei ole houkuttelevaa.
Tarkistus 780
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 9 kappale
(9)  Vaikeuksia on havaittu myös Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 96/71/EY15 vahvistettujen, työntekijöiden lähettämistä työhön toiseen jäsenvaltioon koskevien sääntöjen ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2014/67/EU16 vahvistettujen, hallinnollisia vaatimuksia koskevien sääntöjen soveltamisessa erittäin liikkuvalla tieliikenteen alalla. Työntekijöiden lähettämistä koskevien säännösten soveltamista ja täytäntöönpanoa tieliikenteen alalla koskevat koordinoimattomat kansalliset toimenpiteet ovat aiheuttaneet raskaan hallinnollisen rasitteen ulkomaisille unionin liikenteenharjoittajille. Tämä rajoittaa aiheettomasti vapautta tarjota valtioiden rajat ylittäviä tieliikennepalveluja, ja sillä on negatiivisia sivuvaikutuksia työllisyyteen.
(9)  Vaikeuksia on havaittu myös Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 96/71/EY15 vahvistettujen, työntekijöiden lähettämistä työhön toiseen jäsenvaltioon koskevien sääntöjen ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2014/67/EU16 vahvistettujen, hallinnollisia vaatimuksia koskevien sääntöjen soveltamisessa erittäin liikkuvalla tieliikenteen alalla. Työntekijöiden lähettämistä koskevien säännösten soveltamista ja täytäntöönpanoa tieliikenteen alalla koskevat koordinoimattomat kansalliset toimenpiteet ovat aiheuttaneet oikeudellista epävarmuutta, tieliikennealan kilpailun vääristymistä ja raskaan hallinnollisen rasitteen ulkomaisille unionin liikenteenharjoittajille. Tämä rajoittaa aiheettomasti vapautta tarjota valtioiden rajat ylittäviä tieliikennepalveluja, ja sillä on negatiivisia sivuvaikutuksia työllisyyteen ja liikennealan yritysten kilpailukykyyn. Hallinnollisia vaatimuksia ja valvontatoimenpiteitä on yhdenmukaistettava, jotta liikenteenharjoittajat eivät joudu kärsimään tarpeettomista tai mielivaltaisista viivästyksistä.
_________________
_________________
15 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 96/71/EY, annettu 16 päivänä joulukuuta 1996, palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon (EYVL L 18, 21.1.1997, s. 1).
15 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 96/71/EY, annettu 16 päivänä joulukuuta 1996, palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon (EYVL L 18, 21.1.1997, s. 1).
16 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/67/EU, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon annetun direktiivin 96/71/EY täytäntöönpanosta sekä hallinnollisesta yhteistyöstä sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmässä annetun asetuksen (EU) N:o 1024/2012 (IMI-asetus) muuttamisesta (EUVL L 159, 28.5.2014, s. 11).
16 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/67/EU, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon annetun direktiivin 96/71/EY täytäntöönpanosta sekä hallinnollisesta yhteistyöstä sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmässä annetun asetuksen (EU) N:o 1024/2012 (IMI-asetus) muuttamisesta (EUVL L 159, 28.5.2014, s. 11).
Tarkistus 781
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 9a kappale (uusi)
(9 a)  Sääntöjen täysimääräisen noudattamisen varmistamiseksi jäsenvaltioiden olisi vaihdettava tietoja, tehtävä hallinnollista yhteistyötä ja annettava keskinäistä apua sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmän (IMI) avulla, jonka oikeusperusta on asetus (EU) N:o 1034/2012. IMIä olisi käytettävä myös työntekijöiden lähettämistä koskevien ilmoitusten toimittamiseen ja ajan tasalle saattamiseen liikenteenharjoittajien ja vastaanottavien jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välillä. Viimeksi mainitun tavoitteen saavuttamiseksi IMIin olisi kehitettävä rinnakkainen julkinen käyttöliittymä, johon liikenteenharjoittajilla olisi pääsy.
Tarkistus 782
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 9 b kappale (uusi)
(9 b)  Tavaroiden toimitusketjun kaikkien toimijoiden olisi kannettava oikeudenmukainen osuutensa vastuusta, jos tässä direktiivissä vahvistettuja sääntöjä rikotaan. Näin olisi tapahduttava, jos toimija on todella ollut tietoinen rikkomisista tai jos hänen olisi kaikkien asiaan liittyvien olosuhteiden valossa oltava niistä tietoinen.
Tarkistus 783
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 9 c kappale (uusi)
(9 c)  Sen varmistamiseksi, että kuljettajien lähettämiseen työhön toiseen jäsenvaltioon tieliikenteen alalla sovellettavia valvontatoimia sovelletaan asianmukaisesti direktiiveissä 96/71/EY ja 2014/67/EU määritetyllä tavalla, olisi vahvistettava valvontaa ja yhteistyötä unionin tasolla kuljettajien lähettämiseen liittyvien petosten torjumiseksi.
Tarkistus 784
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 9 d kappale (uusi)
(9 d)  Hankkijoita olisi kannustettava toimimaan yhteiskuntavastuun mukaisesti käyttämällä liikenteenharjoittajia, jotka noudattavat tässä direktiivissä vahvistettuja sääntöjä. Jotta hankkijat löytäisivät helpommin tällaisia liikenteenharjoittajia, komission olisi arvioitava nykyisiä välineitä ja parhaita käytäntöjä, joilla edistetään tavaroiden toimitusketjun kaikkien toimijoiden yhteiskuntavastuun mukaisia toimintamalleja, jotta voidaan tarvittaessa luoda luotettujen liikennöitsijöiden eurooppalainen foorumi.
Tarkistus 785
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 9 e kappale (uusi)
(9 e)  Kansainvälisen kuljetusliikkeen perustamista koskevien sääntöjen noudattamatta jättäminen luo sisämarkkinoille eroavuuksia ja myötävaikuttaa yritysten välisen epäreilun kilpailun kehittymiseen. Näin ollen kansainvälisten kuljetusliikkeiden perustamisedellytyksiä olisi tiukennettava ja edellytysten olisi oltava helpommin valvottavissa, jotta voidaan etenkin torjua postilaatikkoyhtiöiden perustamista.
Tarkistus 786
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 10 a kappale (uusi)
(10 a)   Koska Euroopassa on pulaa kuljettajista, työoloja olisi parannettava huomattavasti ammatin houkuttelevuuden lisäämiseksi.
Tarkistus 787
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 11 kappale
(11)  Jotta voidaan varmistaa direktiivin 96/71/EY vaikuttava ja oikeasuhteinen täytäntöönpano tieliikenteen alalla, on tarpeen vahvistaa alakohtaisia sääntöjä, joissa tulevat esiin tieliikenteen alan erittäin liikkuvan työvoiman erityispiirteet ja joissa tasapainotetaan kuljettajien sosiaalinen suojelu ja liikenteenharjoittajien vapaus tarjota palveluja valtioiden rajojen yli.
(11)  Jotta voidaan varmistaa direktiivin 96/71/EY vaikuttava ja oikeasuhteinen täytäntöönpano tieliikenteen alalla, on tarpeen vahvistaa alakohtaisia sääntöjä, joissa tulevat esiin tieliikenteen alan erittäin liikkuvan työvoiman erityispiirteet ja joissa tasapainotetaan kuljettajien sosiaalinen suojelu ja liikenteenharjoittajien vapaus tarjota palveluja valtioiden rajojen yli. Direktiivissä 96/71/EY vahvistettuja työntekijöiden lähettämistä koskevia säännöksiä sekä direktiivissä 2014/67/EU vahvistettuja näiden säännösten täytäntöönpanoa koskevia säännöksiä olisi sovellettava tieliikennealaan tämän direktiivin säännösten mukaisesti.
Tarkistus 788
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 12 kappale
(12)  Tällaisten tasapuolisten perusteiden olisi perustuttava käsitteeseen, jonka mukaan kuljettajalla on oltava riittävä yhteys vastaanottavaan jäsenvaltioon. Sen vuoksi olisi vahvistettava aikaraja, jonka jälkeen sovelletaan vastaanottavan jäsenvaltion vähimmäispalkkaa ja palkallista vähimmäisvuosilomaa, kun kyseessä on kansainvälinen kuljetustoiminta. Tätä aikarajaa ei pitäisi soveltaa asetuksissa (EY) N:o 1072/2009 ja 1073/2009 määriteltyyn kabotaasitoimintaan, koska kuljetustoiminta tapahtuu kokonaisuudessaan vastaanottavassa jäsenvaltiossa, Näin ollen vastaanottavan jäsenvaltion vähimmäispalkkaa ja palkallista vähimmäisvuosilomaa olisi sovellettava kabotaasitoimintaan kuljettajan harjoittaman toiminnan tiheydestä ja kestosta riippumatta.
(12)  Tällaisten tasapuolisten perusteiden olisi perustuttava käsitteeseen, jonka mukaan kuljettajalla on oltava riittävä yhteys vastaanottavaan jäsenvaltioon. Tämä riittävä yhteys on olemassa asetuksissa (EY) N:o 1072/2009 ja 1073/2009 määritellyn kabotaasitoiminnan tapauksessa, koska kuljetustoiminta tapahtuu kokonaisuudessaan vastaanottavassa jäsenvaltiossa. Näin ollen kabotaasitoimintaan olisi sovellettava direktiiviä 96/71/EY ja direktiiviä 2014/67/EU.
Tarkistus 789
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 12 a kappale (uusi)
(12 a)  Jos kyseessä on kansainvälinen liikenne, kuljettajan pääasiallinen yhteys kahdenvälisessä kansainvälisessä liikenteessä olisi kuljetusyhtiön sijoittautumisjäsenvaltioon, koska kuljettaja palaa säännöllisesti kuljetusyhtiön sijoittautumisjäsenvaltioon. Kuljettaja voi suorittaa yhden matkan aikana useita kahdenvälisiä kuljetuksia. Toisaalta riittävä yhteys vastaanottavan jäsenvaltion alueeseen on olemassa, kun kuljettaja harjoittaa muun tyyppistä toimintaa, erityisesti muita kuin kahdenvälisiä kansainvälisiä kuljetuksia kyseisessä jäsenvaltiossa.
Tarkistus 790
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 12 b kappale (uusi)
(12 b)  Kuljetusresurssien tehokkaan käytön varmistamiseksi olisi otettava huomioon toiminnalliset realiteetit ja vähennettävä tyhjien ajojen määrää, mikä on Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamisen kannalta tärkeä tekijä CO2-päästöjen vähentämisessä, joten olisi voitava toteuttaa rajallinen määrä täydentäviä kuljetustoimintoja ilman, että on otettava käyttöön lähettämistä koskevia sääntöjä. Tällainen toiminta koostuu toimista, jotka toteutetaan ajanjaksona, joka tapahtuu sijoittautumisjäsenvaltiosta alkavan kahdenvälisen kansainvälisen kuljetustoiminnan aikana tai sitä seuraavan ajanjakson aikana, ja ennen paluumatkaa sijoittautumisjäsenvaltioon.
Tarkistus 791
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 12 c kappale (uusi)
(12 c)  Kun kuljettaja ajaa yhdistettyä kuljetusta, tarjottavan palvelun luonne maantieosuuden alku- ja loppuosuudella on tiiviisti yhteydessä sijoittautumisjäsenvaltioon, jos maantieosuus itsessään muodostaa kahdenvälisen kuljetuksen. Toisaalta yhteys vastaanottavan jäsenvaltion alueeseen on riittävä, kun kuljetus kyseisellä maantieosuudella tapahtuu vastaanottavassa jäsenvaltiossa tai muuna kuin kahdenvälisenä kansainvälisenä kuljetuksena, ja siksi tällaisessa tapauksessa olisi sovellettava työntekijöiden lähettämistä koskevia sääntöjä.
Tarkistus 792
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 12 d kappale (uusi)
(12 d)   Kauttakulkutoimintaa ei pitäisi katsoa lähettämistilanteeksi, koska kuljettajan ja kauttakulkujäsenvaltion välillä ei ole riittävää yhteyttä. Olisi myös selvennettävä, että se, että matkustajat poistuvat linja-autosta pysähtymisen ajaksi hygieniasyistä, ei muuta kuljetuksen laatua.
Tarkistus 793
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 12 e kappale (uusi)
(12 e)  Maantiekuljetukset ovat erittäin liikkuva ala ja edellyttävät yhteistä lähestymistapaa tiettyihin alan palkkionäkökohtiin. Kuljetusyritykset tarvitsevat oikeusvarmuutta säännöistä ja vaatimuksista, joita niiden on noudatettava. Näiden sääntöjen ja vaatimusten olisi oltava selkeitä, ymmärrettäviä ja helposti liikennealan yritysten saavutettavissa sekä mahdollistettava tehokkaat tarkastukset. On tärkeää, että uusilla säännöillä ei oteta käyttöön tarpeetonta hallinnollista rasitetta ja että niissä otetaan aiheellisella tavalla huomioon pk-yritysten edut.
Tarkistus 794
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 12 f kappale (uusi)
(12 f)  Sikäli kuin direktiivin 96/71/EY 3 artiklassa tarkoitetut työehdot vahvistetaan kansallisen lain, perinteen ja käytännön mukaisesti sekä työmarkkinaosapuolten itsenäisyyttä kunnioittaen työehtosopimuksissa kyseisen direktiivin 3 artiklan 1 ja 8 kohdan mukaisesti, jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että direktiivin 2014/67/EU mukaisesti nämä työehdot asetetaan helpolla ja avoimella tavalla muista jäsenvaltioista olevien kuljetusyritysten ja lähetettyjen kuljettajien saataville, ja niiden olisi pyrittävät saamaan työmarkkinaosapuolet mukaan tähän tehtävään. Asiaankuuluvien tietojen olisi katettava etenkin erilaiset palkat ja niiden osatekijät, mukaan lukien paikallisesti tai alueellisesti sovellettavissa työehtosopimuksissa määrättyjen palkkojen osatekijät, maksettavan palkan laskutapa ja tarvittaessa perusteet eri palkkaluokkiin sijoittamiselle. Direktiivin 96/71/EY muuttamisesta annetun direktiivin (EU) 2018/957 mukaisesti kuljetusyrityksiä ei saisi rankaista siitä, että ne eivät noudata sellaisia palkkojen osatekijöitä, maksettavan palkan laskutapaa ja tarvittaessa eri palkkaluokkiin sijoittamisen perusteita, jotka eivät ole julkisesti saatavilla.
Tarkistus 795
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 13 kappale
(13)  Jotta varmistetaan työntekijöiden lähettämistä koskevien alakohtaisten sääntöjen vaikuttava ja tehokas täytäntöönpano ja vältetään ulkomaisten liikenteenharjoittajien suhteeton hallinnollinen rasite, tieliikenteen alalle olisi vahvistettava erityisiä hallinnollisia ja valvontavaatimuksia, joissa hyödynnetään täysimääräisesti digitaalisen ajopiirturin kaltaisia valvontavälineitä.
(13)  Jotta varmistetaan työntekijöiden lähettämistä koskevien alakohtaisten sääntöjen vaikuttava ja tehokas täytäntöönpano ja vältetään ulkomaisten liikenteenharjoittajien suhteeton hallinnollinen rasite, tieliikenteen alalle olisi vahvistettava erityisiä hallinnollisia ja valvontavaatimuksia, joissa hyödynnetään täysimääräisesti digitaalisen ajopiirturin kaltaisia valvontavälineitä. Jotta voidaan minimoida tässä direktiivissä ja direktiivissä 96/71/EY säädettyjen velvollisuuksien monimutkaisuus, jäsenvaltioiden olisi voitava määrätä tieliikenteenharjoittajille ainoastaan tässä direktiivissä määriteltyjä hallinnollisia vaatimuksia, jotka on mukautettu tieliikenteen alaa varten.
Tarkistus 796
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 13 a kappale (uusi)
(13 a)   Jotta voidaan minimoida kuljettajien hallinnollinen rasite ja asiakirjojen hallinnointitehtävät, liikenteenharjoittajien olisi asetettava saataville liikenteenharjoittajan sijoittautumisjäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten pyynnöstä kaikki tarvittavat asiakirjat direktiivin 2014/67/EU jäsenvaltioiden välistä keskinäistä avunantoa ja yhteistyötä koskevan III luvun säännösten mukaisesti.
arkistus 797
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 13 b kappale (uusi)
(13 b)   Jäsenvaltioiden olisi käytettävä asetuksella (EU) N:o 1024/2012 perustettua sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmää (IMI) alueellisten ja paikallisten viranomaisten tehostettuun rajatylittävään tietojenvaihtoon tämän direktiivin täytäntöönpanon, soveltamisen ja valvonnan helpottamiseksi. Myös IMIn ominaisuuksien laajentaminen siten, että se käsittäisi yksinkertaisten ilmoitusten jättämisen ja siirtämisen, voisi olla hyödyllistä.
Tarkistus 798
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 13 c kappale (uusi)
(13 c)   Liikenteenharjoittajien, jotka usein ovat pieniä ja keskisuuria yrityksiä, hallinnollisen rasitteen vähentämiseksi olisi asianmukaista yksinkertaistaa menettelyä, jonka mukaisesti liikenteenharjoittajat lähettävät työntekijöiden lähettämistä koskevia ilmoituksia, vakiolomakkeiden avulla, joissa ennalta määrätyt osatekijät olisi käännetty kaikille unionin virallisille kielille.
Tarkistus 799
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 13 d kappale (uusi)
(13 d)   Työntekijöiden lähettämistä koskevien sääntöjen yleinen täytäntöönpano ja soveltaminen tieliikenteen alalla saattavat vaikuttaa unionin maanteiden rahtiliikenteen rakenteeseen. Jäsenvaltioiden ja komission olisi tämän vuoksi seurattava tarkkaan prosessin vaikutuksia.
Tarkistus 800
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 13 e kappale (uusi)
(13 e)   Valvonnassa olisi keskityttävä yritysten tiloissa tehtäviin tarkastuksiin. Tienvarsitarkastuksista ei pitäisi luopua, mutta niitä olisi toteutettava syrjimättömällä tavalla vain kuljetusasiakirjojen tai niiden sähköisten versioiden, ennakkorekisteröitymisen vahvistamisen ja liikenteenharjoittajan sijoittautumisvaltioon tai kuljettajan asuinvaltioon paluuta koskevien todistusten osalta. Tienvarsitarkastuksissa olisi valvottava ensisijaisesti ajopiirturitietoja, jotka ovat tärkeitä kuljettajan ja ajoneuvon toiminnan määrittämisessä neljän viikon ajanjakson aikana sekä toiminnan kattaman maantieteellisen alueen määrittämisessä. Maatunnuksen kirjaamisesta voi olla apua.
Tarkistus 801
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 13 f kappale (uusi)
(13 f)   Komission olisi arvioitava toistuvasti työntekijöiden lähettämistä koskevien sääntöjen täytäntöönpanon ja sen valvonnan vaikutuksia tieliikenteen alalla ja raportoitava niistä parlamentille ja neuvostolle. Komission olisi myös esitettävä ehdotuksia sääntöjen yksinkertaistamiseksi edelleen ja hallinnollisen rasitteen vähentämiseksi.
Tarkistus 802
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 13 g kappale (uusi)
(13 g)   Liikkuvuus kuuluu liikennealalla olennaisena osana kuljettajien työhön, ja siksi alan tarvitseman erityiskohtelun tunnustamiseksi on tarpeen, että direktiiviä 96/71/EU aletaan soveltaa tieliikennealaan päivänä, jona direktiivin 2006/22/EY muuttamisesta valvontavaatimusten osalta ja direktiivejä 96/71/EY ja 2014/67/EU koskevien erityisten sääntöjen vahvistamisesta siltä osin kuin on kyse maantieliikenteen alan työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon annettu direktiivi tulee voimaan.
Tarkistus 803
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 13 h kappale (uusi)
(13 h)   Komissiolle olisi tämän direktiivin liitteiden mukauttamiseksi parhaiden käytäntöjen kehitykseen siirrettävä valta hyväksyä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa\* vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.
Tarkistus 804
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 14 a kappale (uusi)
(14 a)  Jäsenvaltioiden välisen tehokkaan hallinnollisen yhteistyön ja keskinäisen avunannon puitteissa harjoitettavassa tietojenvaihdossa olisi noudatettava asetuksessa (EU) 2016/679 vahvistettuja henkilötietojen suojaa koskevia sääntöjä.
Tarkistus 805
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 14 b kappale (uusi)
(14 b)   Kaikkien toimitusketjuun kuuluvien kumppanien olisi Euroopan koko tavaraliikenteen markkinoilla noudatettava hyvien sosiaalisten olosuhteiden turvaamista koskevia sääntöjä. Taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävien unionin sisämarkkinoiden luomiseksi olisi perustettava ja otettava käyttöön vastuuketju, joka kattaa kaikki logistiikkaketjun toimijat. Avoimuuden ja vastuullisuuden vahvistaminen sekä sosiaalisen ja taloudellisen tasa-arvon parantaminen lisää kuljettajan ammatin houkuttelevuutta ja edistää tervettä kilpailua.
Tarkistus 806
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 3 alakohta – a alakohta
Direktiivi 2006/22/EY
2 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
”Näiden tarkastusten on katettava joka vuosi laaja ja edustava otos asetusten (EY) N:o 561/2006 ja (EU) N:o 165/2014 soveltamisalaan kuuluvista liikkuvassa työssä olevista työntekijöistä, kuljettajista, yrityksistä ja ajoneuvoista sekä direktiivin 2002/15/EY soveltamisalaan kuuluvista liikkuvista työntekijöistä ja kuljettajista.”;
”Näiden tarkastusten on katettava joka vuosi laaja ja edustava otos asetusten (EY) N:o 561/2006 ja (EU) N:o 165/2014 soveltamisalaan kuuluvista liikkuvassa työssä olevista työntekijöistä, kuljettajista, yrityksistä ja ajoneuvoista sekä yritysten tiloissa tehtävien tarkastusten osalta direktiivin 2002/15/EY soveltamisalaan kuuluvista liikkuvista työntekijöistä ja kuljettajista. Jäsenvaltioiden on järjestettävä direktiivin 2002/15 täytäntöönpanoa koskevia tienvarsitarkastuksia vasta, kun vaikuttavat tarkastukset mahdollistava teknologia on otettu käyttöön. Siihen asti tarkastukset suoritetaan yksinomaan liikennöitsijöiden tiloissa.”;
Tarkistus 807
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 3 alakohta – b alakohta
Direktiivi 2006/22/EY
2 artikla – 3 kohta – 1 alakohta
”Kunkin jäsenvaltion on järjestettävä tarkastukset siten, että asetuksen (EY) N:o 561/2006, asetuksen (EU) N:o 165/2014 ja direktiivin 2002/15/EY soveltamisalaan kuuluvien ajoneuvojen kuljettajien työssäolopäivistä tarkastetaan vähintään 3 prosenttia.”;
”Kunkin jäsenvaltion on järjestettävä tarkastukset siten, että asetuksen (EY) N:o 561/2006, asetuksen (EU) N:o 165/2014 ja direktiivin 2002/15/EY soveltamisalaan kuuluvien ajoneuvojen kuljettajien työssäolopäivistä tarkastetaan vähintään 3 prosenttia.”; Tienvarsitarkastusten jälkeen, mikäli kuljettaja ei pysty esittämään yhtä tai useampia vaadituista asiakirjoista, kuljettajan on annettava jatkaa kuljetustoimintaansa, ja liikenteenharjoittaja sijoittautumisjäsenvaltiossa on velvollinen toimittamaan vaaditut asiakirjat toimivaltaisten viranomaisten kautta.”;
Tarkistus 808
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 3 alakohta – c alakohta
Direktiivi 2006/22/EY
2 artikla – 4 kohta
4.  Asetuksen (EY) N:o 561/2006 17 artiklan mukaisesti komissiolle toimitettaviin tietoihin on sisällyttävä teiden varsilla tarkastettujen kuljettajien lukumäärä, yritysten tiloissa tehtyjen tarkastusten lukumäärä, tarkastettujen työssäolopäivien lukumäärä, ilmoitettujen säännösten rikkomisten lukumäärä ja luonne sekä tiedot siitä, kuljetettiinko matkustajia vai tavaroita.”;
4.  Asetuksen (EY) N:o 561/2006 17 artiklan mukaisesti komissiolle toimitettaviin tietoihin on sisällyttävä teiden varsilla tarkastettujen kuljettajien lukumäärä, yritysten tiloissa tehtyjen tarkastusten lukumäärä, yritysten tiloissa tarkastettujen työssäolopäivien lukumäärä, ilmoitettujen säännösten rikkomisten lukumäärä ja luonne sekä tiedot siitä, kuljetettiinko matkustajia vai tavaroita.”;
Tarkistus 809
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 3 a alakohta (uusi)
Direktiivi 2006/22/EY
5 artikla
(3 a)  Korvataan 5 artikla seuraavasti:
5 artikla
5 artikla
Yhteistarkastukset
Yhteistarkastukset
Jäsenvaltioiden on toteutettava vähintään kuusi kertaa vuodessa yhteistoimia, joilla tarkastetaan asetusten (ETY) N:o 3820/85 ja (ETY) N:o 3821/85 soveltamisalaan kuuluvia kuljettajia ja ajoneuvoja teiden varsilla. Kahden tai useamman jäsenvaltion valvontaviranomaisten on toteutettava tällaiset tarkastukset samanaikaisesti kunkin toimiessa omalla alueellaan.
Jäsenvaltioiden on toteutettava vähintään kuusi kertaa vuodessa yhteistoimia, joilla tarkastetaan asetusten (EY) N:o 561/2006 tai (EU) N:o 165/2014 soveltamisalaan kuuluvia kuljettajia ja ajoneuvoja teiden varsilla ja yritysten tiloissa. Kahden tai useamman jäsenvaltion valvontaviranomaisten on toteutettava tällaiset tarkastukset samanaikaisesti kunkin toimiessa omalla alueellaan. Yhteenveto yhteisten tarkastusten tuloksista on julkistettava luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 27 päivänä huhtikuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679 mukaisesti.
Tarkistus 810
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 4 alakohta
Direktiivi 2006/22/EY
6 artikla – 1 kohta
1.  Yritysten tiloissa tehtävät tarkastukset on suunniteltava eri liikennetyypeistä ja yrityksistä saatujen aikaisempien kokemusten perusteella. Tarkastuksia on myös toteutettava, jos tienvarsitarkastuksissa on havaittu asetusten (EY) N:o 561/2006 tai (EU) N:o 165/2014 tai direktiivin 2002/15/EY vakavia rikkomisia.”;
1.  Yritysten tiloissa tehtävät tarkastukset on suunniteltava eri liikennetyypeistä ja yrityksistä saatujen aikaisempien kokemusten perusteella. Tarkastuksia on myös toteutettava, jos tienvarsitarkastuksissa on havaittu asetusten (EY) N:o 561/2006 ja (EU) N:o 165/2014 vakavia rikkomisia.”;
Tarkistus 811
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 4 a alakohta (uusi)
Direktiivi 2006/22/EY
7 artikla – 1 kohta – b alakohta
(4 a)  Korvataan 7 artiklan 1 kohdan b alakohta seuraavasti:
b)   toimittaa joka toinen vuosi tilastotiedot komissiolle asetuksen (ETY) N:o 3820/85 16 artiklan 2 kohdan mukaisesti;
toimittaa joka toinen vuosi tilastotiedot komissiolle asetuksen (ETY) N:o 561/2006 17 artiklan mukaisesti;
Tarkistus 812
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 6 alakohta – -a alakohta (uusi)
Direktiivi 2006/22/EY
8 artikla – 1 kohta – johdantokappale
-a)  Korvataan 8 artiklan 1 kohdan johdantokappale seuraavasti:
1.  Nimettyjen elinten, joista on ilmoitettu komissiolle 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti, on vaihdettava keskenään asetuksen (ETY) N:o 3820/85 17 artiklan kohdan tai asetuksen (ETY) N:o 3821/85 19 artiklan 3 kohdan mukaisesti kahdenvälisesti saatavilla olevia tietoja:
1.  Nimettyjen elinten, joista on ilmoitettu komissiolle 7 artiklan mukaisesti, on vaihdettava keskenään asetuksen (EY) N:o 561/2006 22 artiklan kohdan tai asetuksen (EU) N:o 165/2014 40 artiklan mukaisesti kahdenvälisesti saatavilla olevia tietoja:
Tarkistus 813
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 6 alakohta – a alakohta
Direktiivi 2006/22/EY
8 artikla – 1 kohta – b alakohta
b)  yksittäisissä tapauksissa jäsenvaltion perustellusta pyynnöstä.”;
b)  yksittäisissä tapauksissa jäsenvaltion nimenomaisesta pyynnöstä, mikäli pyydetyt tiedot eivät ole saatavilla suoraan asetuksen (EY) N:o 1071/2009 16 artiklan 5 kohdassa tarkoitetuissa kansallisissa sähköisissä rekistereissä.
Tarkistus 814
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 6 alakohta – b alakohta
Direktiivi 2006/22/EY
8 artikla – 1 a kohta – 1 alakohta
1 a.  Jäsenvaltioiden on toimitettava toisen jäsenvaltion tämän artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti pyytämät tiedot 25 työpäivän kuluessa pyynnön vastaanottamisesta tapauksissa, jotka edellyttävät perusteellista tutkimista tai joihin liittyy tarkastuksia kyseisten yritysten tiloissa. Jäsenvaltiot voivat sopia keskenään lyhemmästä aikarajasta. Kiireellisissä tapauksissa tai tapauksissa, jotka vaativat rekistereiden, kuten riskiluokitusjärjestelmän, yksinkertaista tutkimista, pyydetyt tiedot on toimitettava kolmen työpäivän kuluessa.
1 a.  Jäsenvaltioiden on toimitettava toisen jäsenvaltion tämän artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti pyytämät tiedot 10 työpäivän kuluessa pyynnön vastaanottamisesta. Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa, jotka edellyttävät perusteellista tutkimista tai joihin liittyy tarkastuksia kyseisten yritysten tiloissa, tiedot on toimitettava 20 työpäivän kuluessa. Jäsenvaltiot voivat sopia keskenään lyhemmästä aikarajasta. Kiireellisissä tapauksissa tai tapauksissa, jotka vaativat rekistereiden, kuten riskiluokitusjärjestelmän, yksinkertaista tutkimista, pyydetyt tiedot on toimitettava kolmen työpäivän kuluessa.
Tarkistus 815
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 6 alakohta – b alakohta
Direktiivi 2006/22/EY
8 artikla – 1 a kohta – 2 alakohta
Jos pyynnön vastaanottanut jäsenvaltio katsoo, että pyyntö ei ole riittävästi perusteltu, sen on ilmoitettava tästä pyynnön esittäneelle jäsenvaltiolle 10 työpäivän kuluessa. Pyynnön esittäneen jäsenvaltion on esitettävä pyynnölleen lisäperusteita. Jos tämä ei ole mahdollista, jäsenvaltio voi hylätä pyynnön.
Jos pyynnön vastaanottanut jäsenvaltio katsoo, että pyyntö ei ole riittävästi perusteltu, sen on ilmoitettava tästä pyynnön esittäneelle jäsenvaltiolle viiden työpäivän kuluessa. Pyynnön esittäneen jäsenvaltion on esitettävä pyynnölleen lisäperusteita. Jos tämä ei ole mahdollista, jäsenvaltio voi hylätä pyynnön.
Tarkistus 816
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 6 alakohta – b alakohta
Direktiivi 2006/22/EY
8 artikla – 1 a kohta – 3 alakohta
Jos tietopyynnön täyttäminen tai tarkastusten tai tutkimusten tekeminen on vaikeaa tai mahdotonta, kyseisen jäsenvaltion on ilmoitettava tästä pyynnön esittäneelle jäsenvaltiolle 10 työpäivän kuluessa ja esitettävä perustelut. Asianomaisten jäsenvaltioiden on keskusteltava keskenään löytääkseen ratkaisun esiin otettuihin ongelmiin.”;
Jos tietopyynnön täyttäminen tai tarkastusten tai tutkimusten tekeminen on vaikeaa tai mahdotonta, pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion on ilmoitettava tästä pyynnön esittäneelle jäsenvaltiolle viiden työpäivän kuluessa ja perusteltava asianmukaisesti, miksi kyseisten tietojen antaminen on vaikeaa tai mahdotonta. Asianomaisten jäsenvaltioiden on keskusteltava keskenään löytääkseen ratkaisun esiin otettuihin ongelmiin.”;
Tarkistus 817
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 6 alakohta – b alakohta
Direktiivi 2006/22/EY
8 artikla – 1 a kohta – 3 a alakohta (uusi)
Jos komissio havaitsee, että tietojen vaihdossa ilmenee jatkuvia ongelmia tai että tietojen toimittamisesta jatkuvasti kieltäydytään, se voi toteuttaa kaikki aiheelliset toimenpiteet tilanteen korjaamiseksi, eli se voi muun muassa käynnistää tutkinnan tai mahdollisesti määrätä seuraamuksia jäsenvaltiolle.
Tarkistus 818
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 6 alakohta – b a alakohta (uusi)
Direktiivi 2006/22/EY
8 artikla – 2 kohta
b a)  Korvataan 2 kohta seuraavasti:
2.  Jäsenvaltioiden on pyrittävä perustamaan sähköistä tietojenvaihtoa varten järjestelmiä. Komissio määrittelee 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen yhteisen tehokkaan tietojenvaihtomenetelmän.
2.  Poiketen siitä mitä direktiivin 2014/67/EU 21 artiklassa säädetään, tämän artiklan 1 ja 1 a kohdassa edellytetty jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välinen tietojenvaihto on toteutettava asetuksella (EU) N:o 1024/2012 perustetun sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmän (IMI) kautta. Jäsenvaltioiden toimivaltaisilla viranomaisilla on oltava suora reaaliaikainen pääsy kansallisten sähköisten rekistereiden tietoihin asetuksen (EY) N:o 1071/2009 16 artiklassa tarkoitetun maantiekuljetusyritysten eurooppalaisen rekisterin (ERRU) kautta.
Tarkistus 819
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 6 alakohta – b b alakohta (uusi)
Direktiivi 2006/22/EY
8 artikla – 2 a kohta
b b)  Lisätään 8 artiklaan kohta seuraavasti:
”2 a. Komissio kehittää vuoteen 2020 mennessä kaikille EU:n jäsenvaltioille yhteisen sähköisen sovelluksen, jonka kautta tarkastajilla on tienvarsitarkastusten ja yritysten tiloissa tehtävien tarkastusten aikana suora reaaliaikainen pääsy ERRUun ja IMIin. Sovellus kehitetään pilottihankkeen avulla.”;
Tarkistus 820
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 7 alakohta – a alakohta
Direktiivi 2006/22/EY
9 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä yhteisen kaavan, jolla yritysten riskiluokitus lasketaan ja jossa otetaan huomioon esiintyneiden rikkomusten lukumäärä, vakavuus ja tiheys sekä tarkastusten tulokset, jos rikkomuksia ei ole havaittu, sekä se, onko liikenneyritys käyttänyt asetuksen (EU) N:o 165/2014 II luvun mukaista älykästä ajopiirturia kaikissa ajoneuvoissaan. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään tämän direktiivin 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.”;
Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 15 a artiklan mukaisesti sellaisen yhteisen kaavan hyväksymiseksi, jolla yritysten riskiluokitus lasketaan ja jossa otetaan huomioon esiintyneiden rikkomusten lukumäärä, vakavuus ja tiheys sekä tarkastusten tulokset, jos rikkomuksia ei ole havaittu, sekä se, onko liikenneyritys käyttänyt asetuksen (EU) N:o 165/2014 II luvun mukaista älykästä ajopiirturia kaikissa ajoneuvoissaan.”;
Tarkistus 821
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 7 alakohta – b a alakohta (uusi)
Direktiivi 2006/22/EY
9 artikla – 3 kohta – 1 alakohta
b a)  Korvataan 3 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:
3.  Luettelo asetuksiin (ETY) N:o 3820/85 ja (ETY) N:o 3821/85 kohdistuvista rikkomuksista vahvistetaan ensimmäisen kerran liitteessä III.
3.  Luettelo asetuksiin (EY) N:o 561/2006 ja (EU) N:o 165/2014 kohdistuvista rikkomuksista vahvistetaan ensimmäisen kerran liitteessä III.
Tarkistus 822
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 7 alakohta – b b alakohta (uusi)
Direktiivi 2006/22/EY
9 artikla – 3 kohta – 2 alakohta
b b)  Korvataan 3 kohdan toinen alakohta seuraavasti:
Annettaessa asetusten (ETY) N:o 3820/85 ja (ETY) N:o 3821/85 rikkomisen vakavuuden arviointia koskevia ohjeita komissio voi tapauksen mukaan ja 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen mukauttaa liitettä III suuntaviivojen antamiseksi rikkomuksiin sovellettavan yhteisen luokituksen laatimiseksi sekä rikkomusten luokittelemiseksi ryhmiin niiden vakavuuden perusteella.
”Annettaessa asetusten (EY) N:o 561/2006 ja (EU) N:o 165/2014 rikkomisen vakavuuden arviointia koskevia ohjeita siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 15 a artiklan mukaisesti liitteen III muuttamiseksi, jotta voidaan antaa suuntaviivoja rikkomuksiin sovellettavan yhteisen luokituksen laatimiseksi sekä rikkomusten luokittelemiseksi ryhmiin niiden vakavuuden perusteella.”;
Tarkistus 823
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 7 alakohta – b c alakohta (uusi)
Direktiivi 2006/22/EY
9 artikla – 3 kohta – 3 alakohta
b c)  Korvataan 3 kohdan kolmas alakohta seuraavasti:
Kaikkein vakavimpien rikkomusten luokkaan olisi sisällytettävä asetusten (ETY) N:o 3820/85 ja (ETY) N:o 3821/85 asianomaisten säännösten rikkominen tavalla, josta aiheutuu huomattava kuoleman tai vakavan loukkaantumisen riski.
”Kaikkein vakavimpien rikkomusten luokkaan olisi sisällytettävä asetusten (EY) N:o 561/2006 ja (EU) N:o 165/2014 asianomaisten säännösten rikkominen tavalla, josta aiheutuu huomattava kuoleman tai vakavan loukkaantumisen riski.”;
Tarkistus 824
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 7 alakohta – c alakohta
Direktiivi 2006/22/EY
9 artikla – 4 kohta
4.  Kohdennettujen tienvarsitarkastusten helpottamiseksi kansalliseen riskiluokitusjärjestelmään sisältyvien tietojen on oltava asianomaisen jäsenvaltion kaikkien toimivaltaisten valvontaviranomaisten saatavilla valvonnan aikana.
4.  Kohdennettujen tienvarsitarkastusten helpottamiseksi kansalliseen riskiluokitusjärjestelmään ja liikennealan yrityksiä ja toimintoja koskeviin kansallisiin rekistereihin sisältyvien tietojen on oltava asianomaisen jäsenvaltion kaikkien toimivaltaisten valvontaviranomaisten saatavilla valvonnan aikana ainakin EU:n kaikille jäsenvaltioille yhteisen sähköisen sovelluksen kautta, jonka välityksellä viranomaisilla on suora reaaliaikainen pääsy ERRU-rekisteriin.
Tarkistus 825
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 7 alakohta – c alakohta
Direktiivi 2006/22/EY
9 artikla – 5 kohta
5.  Jäsenvaltioiden on asetettava kansalliseen riskiluokitusjärjestelmään sisältyvät tiedot pyynnöstä tai suoraan muiden jäsenvaltioiden kaikkien toimivaltaisten viranomaisten saataville 8 artiklassa vahvistetuissa määräajoissa.”;
5.  Jäsenvaltioiden on asetettava kansalliseen riskiluokitusjärjestelmään sisältyvät tiedot asetuksen (EY) N:o 1071/2009 16 artiklassa tarkoitettujen yhteentoimivien kansallisten sähköisten rekisterien kautta suoraan muiden jäsenvaltioiden kaikkien toimivaltaisten viranomaisten saataville (tark. 228, 229, 230, 231). Tässä yhteydessä tietojenvaihto liikenteenharjoittajien rikkomuksista ja riskiluokituksista keskitetään yhteen paikkaan ja toteutetaan yhteenliitännällä, jonka ERRU muodostaa jäsenvaltioiden erilaisten kansallisten rekistereiden välille.”;
Tarkistus 826
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 8 alakohta
Direktiivi 2006/22/EY
11 artikla – 3 kohta
3.  Komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä yhteisen lähestymistavan, jota sovelletaan asetuksen (EY) N:o 561/2006 4 artiklan e alakohdassa määritetyn muun työn kausien kirjaamiseen ja valvomiseen ja sellaisen vähintään yhden viikon kauden kirjaamiseen ja valvomiseen, jonka aikana kuljettaja ei ole ajoneuvossa. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.”;
3.  Siirretään komissiolle valta antaa 15 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla vahvistetaan yhteinen lähestymistapa, jota sovelletaan asetuksen (EY) N:o 561/2006 4 artiklan e alakohdassa määritetyn muun työn kausien kirjaamiseen ja valvomiseen, mukaan lukien kirjaamisen muoto ja erityistapaukset, joissa se on suoritettava, sekä sellaisen vähintään yhden viikon kauden kirjaamiseen ja valvomiseen, jonka aikana kuljettaja ei ole ajoneuvossa eikä voi harjoittaa toimintaa kyseisellä ajoneuvolla.”;
Tarkistus 827
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 8 a alakohta (uusi)
Direktiivi 2006/22/EY
12 artikla
(8 a)  Korvataan 12 artikla seuraavasti:
12 artikla
12 artikla
Komiteamenettely
Komiteamenettely
1.  Komissiota avustaa asetuksen (EY) N:o 3821/85 18 artiklan 1 kohdassa perustettu komitea.
1.  Komissiota avustaa asetuksen (EU) N:o 165/2014 42 artiklan 1 kohdalla perustettu komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.
2.  Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.
2.  Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.
Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitetuksi määräajaksi vahvistetaan kolme kuukautta.
3.  Komitea vahvistaa työjärjestyksensä.
Tarkistus 828
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 8 b alakohta (uusi)
Direktiivi 2006/22/EY
13 artikla – b alakohta
(8 b)  Korvataan 13 artiklan b alakohta seuraavasti:
b)  edistää lähestymistapojen johdonmukaisuutta ja asetuksen (ETY) N:o 3820/85 yhdenmukaista tulkintaa valvontaviranomaisten kesken;
”b) edistää lähestymistapojen johdonmukaisuutta ja asetuksen (EY) N:o 561/2006 yhdenmukaista tulkintaa valvontaviranomaisten kesken;
Tarkistus 829
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 8 c alakohta (uusi)
Direktiivi 2006/22/EY
14 artikla
(8 c)  Korvataan 14 artikla seuraavasti:
14 artikla
14 artikla
Neuvottelut kolmansien maiden kanssa
Neuvottelut kolmansien maiden kanssa
Yhteisö aloittaa heti tämän direktiivin voimaantultua neuvottelut asianomaisten kolmansien maiden kanssa tällä direktiivillä vahvistettuja sääntöjä vastaavien sääntöjen soveltamiseksi.
Unioni aloittaa heti tämän direktiivin voimaantultua neuvottelut asianomaisten kolmansien maiden kanssa tällä direktiivillä vahvistettuja sääntöjä vastaavien sääntöjen soveltamiseksi.
Jäsenvaltiot toimittavat tiedot, jotka koskevat kolmansista maista tulevien ajoneuvojen osalta tehtyjä tarkastuksia, komissiolle asetuksen (ETY) N:o 3820/85 16 artiklan 2 kohdan mukaisesti toimittamiensa tietojen yhteydessä siihen asti, kun kyseiset neuvottelut saadaan päätökseen.
Jäsenvaltiot toimittavat tiedot, jotka koskevat kolmansista maista tulevien ajoneuvojen osalta tehtyjä tarkastuksia, komissiolle asetuksen (EY) N:o 561/2006 17 artiklan mukaisesti toimittamiensa tietojen yhteydessä siihen asti, kun kyseiset neuvottelut saadaan päätökseen.
Tarkistus 830
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 8 d alakohta (uusi)
Direktiivi 2006/22/EY
15 artikla
(8 d)  Korvataan 15 artikla seuraavasti:
15 artikla
15 artikla
Liitteiden ajantasaistaminen
Liitteiden ajantasaistaminen
Parhaiden käytäntöjen kehittymisen edellyttämät muutokset liitteisiin hyväksytään 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.
Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 15 a artiklan mukaisesti, jotta liitteitä I ja II voidaan muuttaa tarvittavien mukautusten tekemiseksi parhaiden käytäntöjen kehityksen pohjalta.
Tarkistus 831
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 8 e alakohta (uusi)
Direktiivi 2006/22/EY
15 aartikla (uusi)
(8 e)  Lisätään artikla seuraavasti:
”15 a artikla
Siirretyn säädösvallan käyttäminen
1.   Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä tässä artiklassa säädetyin edellytyksin.
2.   Siirretään komissiolle ... päivästä ...kuuta ... [tämän direktiivin voimaantulopäivä] viiden vuoden ajaksi 9 artiklan 3 kohdassa ja 15 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.
3.   Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 9 artiklan 3 kohdassa ja 15 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.
4.   Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.
5.   Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.
6.   Edellä olevien 9 artiklan 3 kohdan ja 15 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.”
Tarkistus 832
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 9 alakohta – a alakohta (uusi)
Direktiivi 2006/22/EY
Liite I – A osa – 1 kohta
-a)  Korvataan A osan 1 kohta seuraavasti:
1)  päivittäiset ja viikoittaiset ajoajat, tauot sekä päivittäiset ja viikoittaiset lepoajat; lisäksi on tarkastettava edeltävien päivien piirturilevyt, joiden on oltava ajoneuvossa asetuksen (ETY) N:o 3821/85 15 artiklan 7 kohdan mukaisesti, ja/tai saman ajanjakson osalta tiedot, jotka on tallennettu kuljettajakorttiin ja/tai tämän direktiivin liitteen II mukaisesti tallennuslaitteen muistiin, ja/tai tulosteille;
1)päivittäiset ja viikoittaiset ajoajat, tauot sekä päivittäiset ja viikoittaiset lepoajat; lisäksi on tarkastettava edeltävien päivien piirturilevyt, joiden on oltava ajoneuvossa asetuksen (EU) N:o 165/2014 36 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti, ja/tai saman ajanjakson osalta tiedot, jotka on tallennettu kuljettajakorttiin ja/tai tämän direktiivin liitteen II mukaisesti tallennuslaitteen muistiin, ja/tai tulosteille;
Tarkistus 833
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 9 alakohta – -a a alakohta (uusi)
Direktiivi 2006/22/EY
Liite I – A osa – 2 kohta
-a a) Korvataan A osan 2 kohta seuraavasti:
2)   asetuksen (ETY) N:o 3821/85 15 artiklan kohdassa tarkoitetulta ajanjaksolta tapaukset, joissa on ylitetty ajoneuvon suurin sallittu nopeus, jolloin tällaisina tapauksina pidetään kaikkia yli yhden minuutin pituisia ajanjaksoja, joina N3-luokan ajoneuvon nopeus on ollut yli 90 kilometriä tunnissa tai M3-luokan ajoneuvon nopeus yli 105 kilometriä tunnissa (ajoneuvoluokat N3 ja M3 sellaisina kuin ne määritellään moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen tyyppihyväksyntää koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 6 päivänä helmikuuta 1970 annetun neuvoston direktiivin 70/156/ETY1 a liitteessä II olevassa A osassa);
2) asetuksen (EU) N:o 165/2014 36 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetulta ajanjaksolta tapaukset, joissa on ylitetty ajoneuvon suurin sallittu nopeus, jolloin tällaisina tapauksina pidetään kaikkia yli yhden minuutin pituisia ajanjaksoja, joina N3-luokan ajoneuvon nopeus on ollut yli 90 kilometriä tunnissa tai M3-luokan ajoneuvon nopeus yli 105 kilometriä tunnissa (ajoneuvoluokat N3 ja M3 sellaisina kuin ne on määritelty direktiivissä 2007/46/EY1 a);
__________________
__________________
1 a   EYVL L 42, 23.2.1970, s. 1. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission direktiivillä 2006/28/EY (EUVL L 65, 7.3.2006, s. 27).
1 a   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/46/EY, annettu 5 päivänä syyskuuta 2007, puitteiden luomisesta moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen sekä tällaisiin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden hyväksymiselle (puitedirektiivi).
Tarkistus 834
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 9 alakohta – -a b alakohta (uusi)
Direktiivi 2006/22/EY
Liite I – A osa – 4 alakohta
-a b) Korvataan A osan 4 kohta seuraavasti:
4)  valvontalaitteen moitteeton toiminta (laitteen ja/tai kuljettajakortin ja/tai piirturilevyjen mahdollisen väärinkäytön määrittäminen) tai tarvittaessa asetuksen (ETY) N:o 3820/85 14 artiklan 5 kohdassa tarkoitettujen asiakirjojen mukanaolo;
4) valvontalaitteen moitteeton toiminta (laitteen ja/tai kuljettajakortin ja/tai piirturilevyjen mahdollisen väärinkäytön määrittäminen) tai tarvittaessa asetuksen (EY) N:o 561/2006 16 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen asiakirjojen mukanaolo;
Tarkistus 835
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 9 alakohta – a alakohta
Direktiivi 2006/22/EY
Liite I – A osa – 6 alakohta
”6) direktiivin 2002/15/EY 4 ja 5 artiklassa säädetty viikoittainen työaika.”;
”6) direktiivin 2002/15/EY 4 ja 5 artiklassa säädetty viikoittainen työaika edellyttäen, että tekniikka mahdollistaa tehokkaat tarkastukset.”;
Tarkistus 836
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 9 alakohta – b a alakohta (uusi)
Direktiivi 2006/22/EY
Liite I – B osa – 2 kohta
b a)  Korvataan B osan toinen kohta seuraavasti:
Jos säännöksiä todetaan rikotun, jäsenvaltiot voivat tarvittaessa määrittää muiden kuljetusketjuun kuuluvien yllyttäjien tai osallisten, kuten lähettäjien, huolitsijoiden tai alihankkijoiden, yhteisvastuun sekä varmistaa, että kuljetussopimukset mahdollistavat asetusten (ETY) N:o 3820/85 ja (ETY) N:o 3821/85 noudattamisen.
Jos säännöksiä todetaan rikotun, jäsenvaltiot voivat tarvittaessa määrittää muiden kuljetusketjuun kuuluvien yllyttäjien tai osallisten, kuten lähettäjien, huolitsijoiden tai alihankkijoiden, yhteisvastuun sekä varmistaa, että kuljetussopimukset mahdollistavat asetusten (EY) N:o 561/2006 ja (EU) N:o 165/2014 noudattamisen.”;
Tarkistus 837
Ehdotus direktiiviksi
2 artikla – 2 kohta – 1 alakohta
1 a.  Näitä erityisiä sääntöjä sovelletaan jäsenvaltioon sijoittautuneiden sellaisten yritysten palvelukseen ottamiin kuljettajiin, jotka toteuttavat jotain direktiivin 96/71/EY 1 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitetuista valtioiden välisistä toimenpiteistä.
2.  Jäsenvaltiot eivät saa soveltaa direktiivin 96/71/EY 3 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan b ja c alakohtaa tieliikenteen alan kuljettajiin, joiden työnantaja on kyseisen direktiivin 1 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettu yritys, kun suoritetaan asetuksissa (EY) N:o 1072/2009 ja 1073/2009 määriteltyä kansainvälistä kuljetustoimintaa, jos työntekijä lähetetään niiden alueelle tämän toiminnan hoitamista varten enintään 3 päivän ajaksi yhden kalenterikuukauden aikana.
2.  Kuljettajaa ei pidetä direktiivissä 96/71/EY tarkoitettuna lähetettynä työntekijänä, kun suoritetaan kahdenvälistä kuljetusta.
Tässä direktiivissä kahdenvälisellä kuljetuksella tarkoitetaan tavaroiden osalta tavaroiden siirtoa kuljetussopimuksen pohjalta asetuksen (EY) N:o 1071/2009 2 artiklan 8 kohdassa määritellyn mukaisesta sijoittautumisjäsenvaltiosta toiseen jäsenvaltioon tai kolmanteen maahan tai toisesta jäsenvaltiosta tai kolmannesta maasta sijoittautumisjäsenvaltioon.
2 a.  Alkaen siitä päivästä, jona kuljettajan on kirjattava rajanylitykset manuaalisesti, kuten asetuksen (EU) N:o 165/2014 34 artiklan 7 kohdassa edellytetään, jäsenvaltioiden on sovellettava myös 2 kohdassa tarkoitettua vapautusta tavaraliikenteen osalta, kun
–  kuljettaja kahdenvälisen kuljetuksen lisäksi suorittaa yhden kuormaamis- ja/tai purkamistoiminnon jäsenvaltioissa tai kolmansissa maissa, joiden kautta kuljettaja ajaa, edellyttäen, että kuljettaja ei kuormaa ja pura tavaroita samassa jäsenvaltiossa.
Jos sijoittautumisjäsenvaltiosta alkavaa kahdenvälistä kuljetusta, jonka aikana ei ole ollut muita toimintoja, seuraa kahdenvälinen kuljetus sijoittautumisjäsenvaltioon, poikkeusta sovelletaan enintään kahteen kuormaus- ja/tai purkamistoimintoon edellä säädetyin edellytyksin.
Tätä vapautusta sovelletaan ainoastaan siihen päivään saakka, jona älykäs ajopiirturi, joka kirjaa asetuksen (EU) N:o 165/2014 8 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut rajanylitykset ja lisätoiminnan, on asennettava ensimmäistä kertaa jäsenvaltioissa rekisteröityihin ajoneuvoihin kyseisen asetuksen 8 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan mukaisesti. Mainitusta päivästä alkaen ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua vapautusta sovelletaan ainoastaan kuljettajiin, jotka käyttävät ajoneuvoja, joihin on asennettu älykäs ajopiirturi, josta säädetään mainitun asetuksen 8, 9 ja 10 artiklassa.
2 b.  Asetuksessa (EY) N:o 1073/2009 määriteltyä satunnaista tai säännöllistä kansainvälistä henkilöliikennettä harjoittavaa kuljettajaa ei pidetä direktiivissä 96/71/EY tarkoitettuna lähetettynä työntekijänä, kun
–  matkustajia otetaan kyytiin sijoittautumisjäsenvaltiossa ja jätetään kyydistä toisen jäsenvaltion alueella tai kolmannessa maassa tai
–  matkustajia otetaan kyytiin jäsenvaltiossa tai kolmannessa maassa ja jätetään kyydistä sijoittautumisjäsenvaltiossa tai
matkustajia otetaan kyytiin tai jätetään kyydistä sijoittautumisjäsenvaltiossa asetuksessa (EY) N:o 1073/2009 määriteltyjen paikallisten retkien yhteydessä.
2 c.  Asetuksissa (EY) N:o 1072/2009 ja 1073/2009 määriteltyä kabotaasia harjoittavaa kuljettajaa on pidettävä direktiivin 96/71/EY nojalla lähetettynä työntekijänä.
2 d.  Sen estämättä, mitä direktiivin 96/71/EY 2 artiklan 1 kohdassa säädetään, kuljettajan ei katsota olevan lähetetty sen jäsenvaltion alueelle, jonka kautta kuljettaja ajaa lastaamatta tai purkamatta lastia ja poimimatta tai jättämättä matkustajia.
2 e.  Siinä tapauksessa, että kuljettaja suorittaa direktiivissä 92/106/ETY määritellyn yhdistetyn kuljetuksen maantieosuuden alku- tai loppuosuuden, kuljettajaa ei pidetä direktiivissä 96/71/EY tarkoitettuna lähetettynä työntekijänä, jos tieosuus itsessään koostuu 2 kohdassa määritellyistä kahdenvälisistä kuljetuksista.
2 f.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että direktiivin 96/71/EY 3 artiklassa tarkoitetut työehdot, jotka vahvistetaan työehtosopimuksissa mainitun direktiivin 3 artiklan 1 ja 8 kohdan mukaisesti, asetetaan direktiivin 2014/67/EU mukaisesti helposti ja avoimesti muiden jäsenvaltioiden kuljetusyritysten ja lähetettyjen kuljettajien saataville. Asiaankuuluvien tietojen on katettava etenkin erilaiset palkat ja niiden osatekijät, mukaan lukien paikallisesti tai alueellisesti sovellettavissa työehtosopimuksissa määrättyjen palkkojen osatekijät, maksettavan palkan laskutapa ja tarvittaessa perusteet eri palkkaluokkiin sijoittamiselle. Direktiivin 96/71/EY muuttamisesta annetun direktiivin (EU) 2018/957/EU mukaisesti kuljetusyrityksiä ei saa rankaista siitä, että ne eivät noudata sellaisia palkkojen osatekijöitä, maksettavan palkan laskutapaa ja tarvittaessa eri palkkaluokkiin sijoittamisen perusteita, jotka eivät ole julkisesti saatavilla.
2 g.  Muuhun kuin jäsenvaltioon sijoittautuneet kuljetusyritykset eivät voi saada suotuisampaa kohtelua kuin jäsenvaltioon sijoittautuneet yritykset.
Jäsenvaltioiden on pantava kolmansien maiden kanssa tekemissään kahdenvälisissä sopimuksissa täytäntöön toimenpiteitä, jotka vastaavat direktiivissä 96/71/EY ja tässä direktiivissä [XX/XX] (lex specialis) säädettyjä toimenpiteitä, myöntäessään pääsyn EU:n markkinoille tällaisiin kolmansiin maihin sijoittautuneille maantieliikenteen harjoittajille. Jäsenvaltioiden on myös pyrittävä toteuttamaan vastaavat toimenpiteet kolmansien maiden kanssa tehtyjen monenvälisten sopimusten puitteissa. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kolmansien maiden kanssa tekemissään kahden- ja monenvälisissä sopimuksissa olevista asianomaisista säännöksistä.
Jotta voidaan asianmukaisesti valvoa kolmansien maiden liikenteenharjoittajien toteuttamia työntekijöiden lähettämistä koskevia vastaavia toimenpiteitä, jäsenvaltioiden on varmistettava, että asetuksen (EU) XXX/XXX tarkistetut säännöt, jotka koskevat ajopiirtureilla tapahtuvaa paikannusta [asetus, jolla muutetaan asetusta 165/2014], pannaan täytäntöön kansainvälisessä maantieliikenteessä toimivien ajoneuvojen miehistöjen työstä tehdyn eurooppalaisen sopimuksen (AETR) puitteissa.
Tarkistus 838
Ehdotus direktiiviksi
2 artikla – 2 kohta – 2 alakohta
Jos työntekijä lähetetään pidemmäksi kuin 3 päivän ajaksi, jäsenvaltioiden on sovellettava direktiivin 96/71/EY 3 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan b ja c alakohtaa koko sen ajan, jonka työntekijä on lähetettynä niiden alueella ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun yhden kalenterikuukauden aikana.
Poistetaan.
Tarkistus 839
Ehdotus direktiiviksi
2 artikla – 3 kohta – johdantokappale
3.   Edellä 2 kohdassa tarkoitettujen työntekijän lähettämisen kausien laskemista varten:
Poistetaan.
Tarkistus 840
Ehdotus direktiiviksi
2 artikla – 3 kohta – a alakohta
a)   vastaanottavan jäsenvaltion alueella vietettyä päivittäistä työaikaa, joka on lyhyempi kuin kuusi tuntia, on pidettävä puolena päivänä;
Poistetaan.
Tarkistus 841
Ehdotus direktiiviksi
2 artikla – 3 kohta – b alakohta
b)   vastaanottavan jäsenvaltion alueella vietettyä päivittäistä työaikaa, joka on vähintään kuusi tuntia, on pidettävä täytenä päivänä;
Poistetaan.
Tarkistus 842
Ehdotus direktiiviksi
2 artikla – 3 kohta – c alakohta
c)  vastaanottavan jäsenvaltion alueella vietettyjä taukoja ja lepoaikoja sekä varallaoloaikoja on pidettävä työskentelykausina.
Poistetaan.
Tarkistus 843
Ehdotus direktiiviksi
2 artikla – 4 kohta – johdantokappale
4.  Jäsenvaltiot voivat edellyttää vain seuraavia hallinnollisia vaatimuksia ja valvontatoimenpiteitä:
4.  Direktiivin 2014/67/EU 9 artiklasta poiketen jäsenvaltiot voivat edellyttää vain seuraavia hallinnollisia vaatimuksia ja valvontatoimenpiteitä:
Tarkistus 844
Ehdotus direktiiviksi
2 artikla – 4 kohta – a alakohta – johdantokappale
a)  toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneen liikenteenharjoittajan velvollisuus lähettää kansallisille toimivaltaisille viranomaisille viimeistään lähettämisen alkaessa vastaanottavan jäsenvaltion virallisella kielellä tai englannin kielellä sähköisessä muodossa työntekijän lähettämistä koskeva ilmoitus, joka sisältää vain seuraavat tiedot:
a)  toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneen liikenteenharjoittajan velvollisuus toimittaa viimeistään lähettämisen alkaessa jollakin Euroopan unionin virallisella kielellä sähköisessä muodossa asetuksella (EU) N:o 1024/2012 perustetun sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmän (IMI) välityksellä sen jäsenvaltion kansallisille toimivaltaisille viranomaisille, johon kuljettaja on lähetetty, ilmoitus, mukaan lukien sen mahdollinen päivitys, joka sisältää vain seuraavat tiedot:
Tarkistus 845
Ehdotus direktiiviksi
2 artikla – 4 kohta – a alakohta – i alakohta
i)  liikenteenharjoittajan henkilöllisyys;
i)  liikenteenharjoittajan henkilöllisyys tämän yhteisön sisäisen yhteisen verotunnisteen tai yhteisön liikenneluvan numeron avulla;
Tarkistus 846
Ehdotus direktiiviksi
2 artikla – 4 kohta – a alakohta – iii alakohta
iii)  lähetettyjen kuljettajien ennakoitu lukumäärä ja henkilöllisyydet;
iii)  tiedot lähetetystä kuljettajasta, mukaan lukien seuraavat tiedot: henkilöllisyys, asuinmaa, maa, johon sosiaaliturvamaksut maksetaan, sosiaaliturvatunnus ja ajokortin numero;
Tarkistus 847
Ehdotus direktiiviksi
2 artikla – 4 kohta – a alakohta – iv alakohta
iv)  työntekijöiden lähettämisen ennakoitu kesto sekä suunniteltu alkamis- ja päättymispäivä;
iv)  työntekijöiden lähettämisen ennakoitu alkamispäivä, arvioitu kesto ja päättymispäivä sekä työsopimukseen sovellettava lainsäädäntö;
Tarkistus 848
Ehdotus direktiiviksi
2 artikla – 4 kohta – a alakohta – iv a alakohta (uusi)
iv a)  maanteiden tavaraliikenteen harjoittajien osalta: lähetysten vastaanottajien henkilöllisyys ja yhteystiedot, mikäli liikenteenharjoittaja ei käytä sähköisiä kuljetusasiakirjoja (e‑CMR);
Tarkistus 849
Ehdotus direktiiviksi
2 artikla – 4 kohta – a alakohta – vi a alakohta (uusi)
vi a)  maanteiden tavaraliikenteen harjoittajien osalta: lähetysten lastaus- ja purkuosoitteet, mikäli liikenteenharjoittaja ei käytä sähköisiä kuljetusasiakirjoja (e-CMR).
Tarkistus 850
Ehdotus direktiiviksi
2 artikla – 4 kohta – b alakohta
b)  kuljettajan velvollisuus säilyttää ja asettaa saataville, jos sitä pyydetään tienvarsitarkastuksessa, paperisessa tai sähköisessä muodossa kopio lähettämistä koskevasta ilmoituksesta ja näyttöä vastaanottavassa jäsenvaltiossa toteutettavasta kuljetustoiminnasta, esimerkiksi sähköiset kuljetusasiakirjat (e‑CMR) tai Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1072/2009 8 artiklassa tarkoitetut todisteet;
b)  liikenteenharjoittajan velvollisuus varmistaa, että kuljettajalla on saatavilla, jos sitä pyydetään tienvarsitarkastuksessa, paperisessa tai sähköisessä muodossa kopio ilmoituksesta ja näyttöä vastaanottavassa jäsenvaltiossa toteutettavasta kuljetustoiminnasta, esimerkiksi sähköiset kuljetusasiakirjat (e‑CMR) tai Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1072/2009 8 artiklassa tarkoitetut todisteet;
Tarkistus 851
Ehdotus direktiiviksi
4 artikla – 4 kohta – c alakohta
c)  kuljettajan velvollisuus säilyttää ja asettaa saataville, jos sitä pyydetään tienvarsitarkastuksessa, ajopiirturirekisterit ja erityisesti niiden jäsenvaltioiden maakoodit, joissa kuljettaja on ollut harjoittaessaan kansainvälistä tieliikennetoimintaa tai kabotaasiliikennettä;
c)  liikenteenharjoittajan velvollisuus varmistaa, että kuljettajalla on saatavilla, jos sitä pyydetään tienvarsitarkastuksessa, ajopiirturirekisterit ja erityisesti niiden jäsenvaltioiden maakoodit, joissa kuljettaja on ollut harjoittaessaan kansainvälistä tieliikennetoimintaa tai kabotaasiliikennettä;
Tarkistus 852
Ehdotus direktiiviksi
2 artikla – 1 kohta – c a alakohta (uusi)
c a)  tämän artiklan b ja c kohdassa tarkoitettujen tienvarsitarkastuksen aikana kuljettajalla on oltava mahdollisuus ottaa yhteyttä päätoimipaikkaan, liikenteestä vastaavaan henkilöön tai muuhun henkilöön tai tahoon, joka voi toimittaa pyydetyt asiakirjat;
Tarkistus 854
Ehdotus direktiiviksi
2 artikla – 4 kohta – d alakohta
d)  kuljettajan velvollisuus säilyttää ja asettaa saataville, jos sitä pyydetään tienvarsitarkastuksessa, paperisessa tai sähköisessä muodossa kopio työsopimuksesta tai neuvoston direktiivin 91/533/ETY20 3 artiklassa tarkoitetusta vastaavasta asiakirjasta, joka on käännetty yhdelle vastaanottavan jäsenvaltion viralliselle kielelle tai englannin kielelle;
Poistetaan.
__________________
20 Neuvoston direktiivi 91/533/ETY, annettu 14 päivänä lokakuuta 1991, työnantajan velvollisuudesta ilmoittaa työntekijöille työsopimuksessa tai työsuhteessa sovellettavista ehdoista (EYVL L 288, 18.10.1991, s. 32).
Tarkistus 855
Ehdotus direktiiviksi
2 artikla – 4 kohta – e alakohta
e)  kuljettajan velvollisuus säilyttää ja asettaa saataville, jos sitä pyydetään tienvarsitarkastuksessa, paperisessa tai sähköisessä muodossa kopio edeltävien kahden kuukauden palkkakuiteista; tienvarsitarkastuksen aikana kuljettajalla on oltava mahdollisuus ottaa yhteyttä päätoimipaikkaan, liikenteestä vastaavaan henkilöön tai muuhun henkilöön tai tahoon, joka voi toimittaa tämän kopion;
Poistetaan.
Tarkistus 853
Ehdotus direktiiviksi
2 artikla – 4 kohta – f alakohta
f)  liikenteenharjoittajan velvollisuus toimittaa vastaanottavan jäsenvaltion viranomaisten pyynnöstä kohtuullisessa ajassa lähettämiskauden jälkeen paperisessa tai sähköisessä muodossa kopiot b, c ja e alakohdassa tarkoitetuista asiakirjoista.
f)   liikenteenharjoittajan velvollisuus lähettää IMIn julkisen rajapinnan kautta sen jäsenvaltion viranomaisten pyynnöstä, johon kuljettaja on lähetetty, lähettämiskauden jälkeen [...] kopiot b ja c alakohdassa tarkoitetuista asiakirjoista sekä lähetettyjen kuljettajien palkkioita koskevat asiakirjat, jotka liittyvät lähettämiskauteen, ja heidän työsopimuksensa tai neuvoston direktiivin 91/533/ETY1 a 3 artiklassa tarkoitettu vastaava asiakirja, kuljettajan työtä koskeva työaikakirjanpito sekä maksutosite.
Liikenteenharjoittajan on toimitettava pyydetyt asiakirjat IMIn julkisen rajapinnan kautta kahden kuukauden kuluessa pyynnön esittämisestä.
Jos liikenteenharjoittaja ei toimita kaikkia pyydettyjä asiakirjoja IMIn julkisen rajapinnan kautta asetetun määräajan kuluessa, lähettämisen kohteena olevan jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset voivat direktiivin 2014/67 6 ja 7 artiklan mukaisesti pyytää apua liikenteenharjoittajan sijoittautumisjäsenvaltion toimivaltaisilta viranomaisilta. Kun tällainen pyyntö esitetään IMIn välityksellä, liikenteenharjoittajan sijoittautumisjäsenvaltion toimivaltaisilla viranomaisilla on oltava käyttöoikeudet lähettämistä koskevaan ilmoitukseen ja muihin asiaankuuluviin tietoihin, jotka liikenteenharjoittaja on toimittanut julkisen IMIn julkisen rajapinnan kautta.
Liikenteenharjoittajan sijoittautumisjäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava, että lähettämisen kohteena olevan jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten pyytämät asiakirjat toimitetaan IMIn välityksellä 25 työpäivän kuluessa pyynnön esittämisestä.
__________________
1 a   Neuvoston direktiivi 91/533/ETY, annettu 14 päivänä lokakuuta 1991, työnantajan velvollisuudesta ilmoittaa työntekijöille työsopimuksessa tai työsuhteessa sovellettavista ehdoista (EYVL L 288, 18.10.1991, s. 32).
Tarkistus 856
Ehdotus direktiiviksi
2 artikla – 5 kohta
5.  Edellä 4 kohdan a alakohtaa sovellettaessa liikenteenharjoittaja voi toimittaa työntekijän lähettämistä koskevan ilmoituksen, joka kattaa enintään kuuden kuukauden kauden.
5.  Edellä 4 kohdan a alakohtaa sovellettaessa liikenteenharjoittaja voi toimittaa ilmoituksen, joka kattaa enintään kuuden kuukauden kauden.
Tarkistus 857
Ehdotus direktiiviksi
2 artikla – 5 a kohta (uusi)
5 a.  Ilmoitusten sisältämät tiedot on tallennettava tarkastuksia varten IMIn hakemistoon 18 kuukauden kaudeksi, ja niiden on oltava suoraan ja reaaliaikaisesti kaikkien direktiivin 2014/67/EU 3 artiklan, asetuksen (EY) N:o 1071/2009 18 artiklan ja direktiivin 2006/22/EY 7 artiklan mukaisesti nimettyjen muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten saatavilla.
Kansallinen toimivaltainen viranomainen voi antaa kansallisen lainsäädännön ja käytäntöjen mukaisesti työmarkkinaosapuolille mahdollisuuden tutustua tietoihin, jos
–  ne koskevat lähettämistä kyseisen jäsenvaltion alueelle,
–  niitä käytetään lähettämistä koskevien sääntöjen valvontaan sekä
–  jos tietojen käsittely tapahtuu luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 27 päivänä huhtikuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679 mukaisesti.
Tarkistus 858
Ehdotus direktiiviksi
2 artikla – 5 b kohta (uusi)
5 b.  Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan kaikilla unionin virallisilla kielillä vakiolomakkeet IMIn julkisen rajapinnan kautta tapahtuvaa ilmoitusten toimittamista varten, täsmennetään IMIssä tehtävän ilmoituksen toiminnot ja se, kuinka 4 kohdan a alakohdan i–via alakohdan tiedot on esitettävä ilmoituksessa, ja varmistetaan, että ilmoitusten tiedot käännetään automaattisesti vastaanottavan jäsenvaltion kielelle. Täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 2 a artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
Tarkistus 859
Ehdotus direktiiviksi
2 artikla – 5 c kohta (uusi)
5 c.   Jäsenvaltioiden on vältettävä tarkastustoimenpiteissä tarpeettomia viivästyksiä, jotka voivat vaikuttaa lähettämisen kestoon ja päivämääriin.
Tarkistus 860
Ehdotus direktiiviksi
2 artikla – 5 d kohta (uusi)
5 d.   Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on tehtävä tiivistä yhteistyötä ja annettava toisilleen apua ja kaikki tarvittavat tiedot direktiivissä 2014/67/EU ja asetuksessa (EY) N:o 1071/2009 säädettyjen edellytysten mukaisesti.
Tarkistus 861
Ehdotus direktiiviksi
2 aartikla (uusi)
2 a  artikla
1.   Komissiota avustaa asetuksen (EU) N:o 165/2014 42 artiklan 1 kohdalla perustettu komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.
2.   Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.
Tarkistus 862
Ehdotus direktiiviksi
2 bartikla (uusi)
2 b artikla
Jäsenvaltioiden on säädettävä lähettäjille, huolitsijoille, hankkijoille ja alihankkijoille tämän direktiivin 2 artiklan säännösten noudattamatta jättämisestä määrättävistä seuraamuksista, jos nämä ovat tietoisia tai jos heidän olisi kaikkien asiaan liittyvien olosuhteiden valossa oltava tietoisia siitä, että heidän tilaamansa kuljetuspalvelut ovat tämän direktiivin vastaisia.
Jäsenvaltioiden on säädettävä tämän direktiivin säännösten rikkomiseen sovellettavia seuraamuksia koskevista säännöistä ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että ne pannaan täytäntöön. Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia, varoittavia ja syrjimättömiä.
Tarkistus 863
Ehdotus direktiiviksi
2 cartikla (uusi)
2 c artikla
Komissio arvioi nykyisiä välineitä ja parhaita käytäntöjä, joilla edistetään tavaroiden toimitusketjun kaikkien toimijoiden yhteiskuntavastuun mukaisia toimintamalleja, ja antaa tarvittaessa [kaksi vuotta tämän direktiivin voimaantulosta] mennessä lainsäädäntöehdotuksen luotettujen liikennöitsijöiden eurooppalaisen foorumin perustamisesta.
Tarkistus 864
Ehdotus direktiiviksi
2 dartikla (uusi)
2 d  artikla
Älykäs valvonta
1.   Rajoittamatta direktiivin 2014/67/EU soveltamista jäsenvaltioiden on tämän direktiivin 2 artiklan velvoitteiden täytäntöönpanon valvonnan tehostamiseksi entisestään varmistettava, että niiden alueella on käytössä johdonmukainen kansallinen valvontastrategia. Strategiassa on keskityttävä yrityksiin, joilla on Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/22/EY 9 artiklassa tarkoitettu korkea riskiluokitus.
2.   Kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että direktiivin 2006/22/EY 2 artiklassa tarkoitettuihin tarkastuksiin kuuluu tarvittaessa työntekijöiden lähettämistä koskeva tarkastus ja että tarkastukset suoritetaan syrjimättömästi, etenkin ilman työntekijöiden lähettämisessä käytettävien ajoneuvojen rekisterikilpien perusteella tapahtuvaa syrjintää.
3.   Jäsenvaltioiden on keskitettävä tarkastukset yrityksiin, jotka on luokiteltu sellaisiksi, että niillä on lisääntynyt riski rikkoa niihin sovellettavia tämän direktiivin 2 artiklan säännöksiä. Tätä varten jäsenvaltioiden on Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/22/EY 9 artiklan mukaisesti perustetussa ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1071/2009 12 artiklan mukaisesti laajennetussa riskiluokitusjärjestelmässä pidettävä tällaisten rikkomusten riskiä erillisenä riskinä.
4.   Sovellettaessa 3 kohtaa jäsenvaltioilla on oltava pääsy asiaa koskeviin, asetuksen (EU) N:o 165/2014 II luvussa tarkoitettujen älykkäiden ajopiirturien kirjaamiin, käsittelemiin tai tallentamiin tietoihin sekä tietoihin, jotka sisältyvät tämän direktiivin 2 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuihin työntekijän lähettämistä koskeviin ilmoituksiin ja sähköisiin kuljetusasiakirjoihin, kuten tavaran kansainvälisessä tiekuljetuksessa käytettävästä rahtisopimuksesta tehdyn yleissopimuksen mukaisiin sähköisiin rahtikirjoihin (e-CMR).
5.   Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä, joissa säädetään niiden tietojen erityispiirteistä, joihin jäsenvaltioilla on oltava pääsy, niiden käyttöä koskevista ehdoista ja niiden toimittamista tai niihin pääsyä koskevista teknisistä eritelmistä, ja joissa täsmennetään erityisesti:
a)   yksityiskohtainen luettelo tiedoista, joihin kansallisilla toimivaltaisilla viranomaisilla on oltava pääsy ja joihin on sisällyttävä ainakin rajanylitysten sekä lastaus- ja purkutoimintojen ajankohta ja paikka, ajoneuvon rekisterinumero ja kuljettajan tiedot;
b)   toimivaltaisten viranomaisten pääsyoikeudet, tarvittaessa eriteltyinä toimivaltaisen viranomaisen tyypin, pääsyn tyypin ja tietojen käyttötarkoituksen mukaan;
c)   a alakohdassa tarkoitettujen tietojen toimittamista tai niihin pääsyä koskevat tekniset eritelmät, mukaan lukien tapauksen mukaan tietojen säilyttämisen enimmäiskesto, tarvittaessa eriteltyinä tietojen tyypin mukaan.
6.   Tässä artiklassa tarkoitettuja henkilötietoja ei saa käyttää tai säilyttää pidempään kuin on ehdottoman välttämätöntä niihin tarkoituksiin, joita varten tiedot on kerätty tai joita varten niitä myöhemmin käsitellään. Kun tällaisia tietoja ei enää tarvita näihin tarkoituksiin, ne on hävitettävä.
7.   Jäsenvaltioiden on toteutettava vähintään kolme kertaa vuodessa yhteistoimia, joilla tarkastetaan lähetettyjä työntekijöitä teiden varsilla ja jotka voidaan toteuttaa direktiivin 2006/22/EY 5 artiklan mukaisesti toteutettavien tarkastusten yhteydessä. Kahden tai useamman jäsenvaltion työntekijöiden lähettämistä koskevien sääntöjen täytäntöönpanon valvonnasta vastaavien kansallisten viranomaisten on toteutettava tällaiset tarkastukset samanaikaisesti kunkin toimiessa omalla alueellaan. Jäsenvaltioiden on vaihdettava tietoja yhteisten tienvarsitarkastusten jälkeen havaittujen säännösten rikkomusten lukumäärästä ja luonteesta.
Yhteenveto yhteisten tarkastusten tuloksista on julkistettava luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 27 päivänä huhtikuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679 mukaisesti.
Tarkistus 865
Ehdotus direktiiviksi
2 eartikla (uusi)
2 e  artikla
Asetuksen (EU) N:o 1024/2012 muuttaminen
Lisätään asetuksen (EU) N:o 1024/2012 liitteeseen kohdat seuraavasti:
”12 a. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/22/EY, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2006, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 561/2006 ja (EU) N:o 165/2014 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/15/EY täytäntöönpanoa koskevista vähimmäisedellytyksistä siltä osin kuin on kyse tieliikenteen sosiaalilainsäädännöstä sekä neuvoston direktiivin 88/599/ETY kumoamisesta: 8 artikla
12 b.   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi direktiivin 2006/22/EY muuttamisesta valvontavaatimusten osalta ja direktiivejä 96/71/EY ja 2014/67/EU koskevien eritysten sääntöjen vahvistamisesta siltä osin kuin on kyse maantieliikenteen alan työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon: 2 artiklan 5 kohta.
Tarkistus 866
Ehdotus direktiiviksi
3 artikla
3 artikla
Raportointi ja uudelleentarkastelu
1.  Komissio arvioi tämän direktiivin täytäntöönpanoa ja erityisesti 2 artiklan vaikutusta [3 vuotta direktiivin saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä] mennessä ja toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen direktiivin soveltamisesta. Komission kertomukseen liitetään tarvittaessa lainsäädäntöehdotus.
1.  Jäsenvaltioiden on annettava komissiolle vuosittain kertomus tämän direktiivin täytäntöönpanosta, erityisesti 2 d artiklassa tarkoitetun älykkään valvonnan täytäntöönpanosta ja mahdollisista täytäntöönpanon valvonnan ongelmista.
Jotta voidaan arvioida valvontaan liittyvien tietojen vaikuttavuutta, kertomuksessa on oltava tietoja seuraavien vaikuttavuudesta:
–  asetuksen (EU) N:o 165/2014 II luvussa tarkoitettu älykäs ajopiirturi;
–  tämän direktiivin 2 artiklan 5 a ja 5 b artiklassa tarkoitettujen IMIen käyttö;
–  sähköisten kuljetusasiakirjojen, kuten tavaran kansainvälisessä tiekuljetuksessa käytettävästä rahtisopimuksesta tehdyn yleissopimuksen mukaisen sähköisen rahtikirjan (e-CMR), käyttö;
–  tietojen vaihtaminen toimivaltaisten viranomaisten välillä ERRUn ja IMIn kautta sekä sellaisten direktiivin 2006/22/EY 8 ja 9 artiklassa tarkoitettujen tietojen vaihtaminen, jotka koskevat viranomaisten tosiasiallista suoraa ja reaaliaikaista pääsyä sekä ERRUun että IMIin EU-sovelluksen kautta tienvarsitarkastuksen aikana; sekä
–  sellaisen koulutusohjelman toteuttaminen, jonka tarkoituksena on auttaa kuljettajia ja kaikkia muita menettelyyn osallistuvia toimijoita, mukaan lukien yritykset, viranomaiset ja tarkastajat, mukautumaan näihin vaikuttaviin uusiin sääntöihin ja vaatimuksiin.
2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitetun kertomuksen laatimisen jälkeen komissio arvioi säännöllisesti direktiiviä ja toimittaa arvioinnin tulokset Euroopan parlamentille ja neuvostolle.
2.  Komissio voi antaa täytäntöönpanosäännöksiä, joissa täsmennetään 1 kohdassa tarkoitetun raportoinnin muoto ja annetaan sitä koskevia suuntaviivoja.
Näihin täytäntöönpanosäädöksiin voi sisältyä sääntöjä, joissa edellytetään, että jäsenvaltiot toimittavat komissiolle tietoja liikennevirroista ja jäsenvaltioiden tietullijärjestelmien keräämien ajoneuvojen rekisteröintijäsenvaltioista, jos tällaisia tietoja on olemassa, tämän direktiivin täytäntöönpanon tehokkuuden arvioimiseksi.
3.  Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuihin kertomuksiin liitetään tarvittaessa asianmukaiset ehdotukset.
3.  Komissio antaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2025 Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän direktiivin täytäntöönpanosta ja vaikutuksista, erityisesti täytäntöönpanon tehokkuudesta, mukaan lukien punnitus- ja purkupisteiden automaattista kirjaamista varten tarkoitettujen punnitusantureiden kustannus-hyötyanalyysit. Komission kertomukseen liitetään tarvittaessa lainsäädäntöehdotus. Kertomus julkistetaan.
Tarkistus 867
Ehdotus direktiiviksi
3 aartikla (uusi)
3 a  artikla
Koulutukset
Tämän direktiivin säännösten noudattamiseksi sekä komission että jäsenvaltioiden on perustettava kattava ja yhtenäinen koulutus- ja sopeutumisohjelma, joka koskee uusia normeja ja vaatimuksia, joita sovelletaan kuljettajiin, kaikkiin menettelyyn osallistuviin toimijoihin, yrityksiin, viranomaisiin ja tarkastajiin.
Tarkistus 868
Ehdotus direktiiviksi
4 artikla – 1 kohta – 1 alakohta
Jäsenvaltioiden on annettava ja julkaistava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset viimeistään […] päivänä […]kuuta […]. [Täytäntöönpanon määräaika on mahdollisimman lyhyt ja yleensä enintään kaksi vuotta] Niiden on viipymättä toimitettava nämä säännökset kirjallisina komissiolle.
Jäsenvaltioiden on annettava ja julkaistava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset viimeistään 30 päivänä heinäkuuta 2020. Niiden on viipymättä toimitettava nämä säännökset kirjallisina komissiolle.
Tarkistus 869
Ehdotus direktiiviksi
4 artikla – 1 kohta – 1 a alakohta (uusi)
Direktiivin 96/71/EY muuttamisesta annetusta säädöksestä aiheutuvia toimenpiteitä ei sovelleta liikennealaan sen tunnustetusti erittäin liikkuvan luonteen takia, ennen kuin tätä direktiiviä aletaan soveltaa.
Tarkistus 870
Ehdotus direktiiviksi
4 artikla – 1 kohta – 1 b alakohta (uusi)
Liikenneala jätetään direktiivin 96/71/EY muuttamisesta annetusta säädöksestä aiheutuvien toimenpiteiden soveltamisalan ulkopuolelle, kunnes tämän direktiivin valvontavaatimukset tulevat voimaan ja niissä vahvistetaan erityiset liikennettä koskevat säännöt.

(1) EUVL C 197, 8.6.2018, s. 45.
(2) EUVL C 176, 23.5.2018, s. 57.


Päivittäinen ja viikoittainen enimmäisajoaika, vähimmäistauot ja lepoajat sekä ajopiirtureilla tapahtuva paikannus ***I
PDF 234kWORD 92k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 4. huhtikuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EY) N:o 561/2006 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse päivittäistä ja viikoittaista enimmäisajoaikaa, vähimmäistaukoja sekä päivittäisiä ja viikoittaisia lepoaikoja koskevista vähimmäisvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 165/2014 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse ajopiirtureilla tapahtuvasta paikannuksesta (COM(2017)0277 – C8-0167/2017 – 2017/0122(COD))
P8_TA-PROV(2019)0340A8-0205/2018

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2017)0277),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan sekä 91 artiklan 1 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0167/2017),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon 18. tammikuuta 2018 annetun Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(1),

–  ottaa huomioon alueiden komitean 1. helmikuuta 2018 antaman lausunnon(2),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan mietinnön sekä työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnon (A8-0205/2018),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Komission teksti   Tarkistus
Tarkistus 346
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 1 kappale
(1)  Kuljettajien hyvät työolot ja liikenteenharjoittajien tasapuoliset liiketoimintaedellytykset ovat keskeisen tärkeitä, jotta voidaan luoda turvallinen, tehokas ja sosiaalisesti vastuullinen tieliikennesektori. Prosessin helpottamiseksi on olennaista, että unionin sosiaalialan säännöt ovat selkeitä, tarkoituksenmukaisia, helppoja soveltaa ja valvoa ja että ne pannaan täytäntöön tehokkaasti ja johdonmukaisesti kaikkialla unionissa.
(1)  Kuljettajien hyvät työolot ja liikenteenharjoittajien tasapuoliset liiketoimintaedellytykset ovat keskeisen tärkeitä, jotta voidaan luoda turvallinen, tehokas, sosiaalisesti vastuullinen ja syrjimätön tieliikennesektori, joka houkuttaa päteviä työntekijöitä. Prosessin helpottamiseksi on olennaista, että unionin sosiaalialan säännöt ovat selkeitä, oikeasuhteisia, tarkoituksenmukaisia sekä helppoja soveltaa ja valvoa ja että ne pannaan täytäntöön tehokkaasti ja johdonmukaisesti kaikkialla unionissa.
Tarkistus 347
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 2 kappale
(2)  Voimassa olevien tieliikennettä koskevien unionin sosiaalialan sääntöjen ja etenkin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 561/20069 täytäntöönpanon tehokkuuden ja vaikuttavuuden arvioinnin jälkeen oikeudellisissa puitteissa yksilöitiin tiettyjä puutteita. Viikoittaista lepoaikaa, lepotiloja ja monimiehitystilanteessa pidettäviä taukoja koskevien sääntöjen epäselvyys ja soveltumattomuus sekä kuljettajien kotiin palaamista koskevien sääntöjen puute johtavat erilaisiin tulkintoihin ja täytäntöönpanokäytäntöihin jäsenvaltioissa. Useissa jäsenvaltioissa on hiljattain hyväksytty yksipuolisesti toimenpiteitä, joilla pahennetaan entisestään oikeudellista epävarmuutta ja kuljettajien ja liikenteenharjoittajien eriarvoista kohtelua.
(2)  Voimassa olevien tieliikennettä koskevien unionin sosiaalialan sääntöjen ja etenkin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 561/20069 täytäntöönpanon tehokkuuden ja vaikuttavuuden arvioinnin jälkeen oikeudellisten puitteiden täytäntöönpanossa yksilöitiin tiettyjä puutteita. Viikoittaista lepoaikaa, lepotiloja ja monimiehitystilanteessa pidettäviä taukoja koskevien sääntöjen epäselvyys sekä kuljettajien kotiin tai muuhun valitsemaansa paikkaan palaamista koskevien sääntöjen puute johtavat erilaisiin tulkintoihin ja täytäntöönpanokäytäntöihin jäsenvaltioissa. Useissa jäsenvaltioissa on hiljattain hyväksytty yksipuolisesti toimenpiteitä, joilla pahennetaan entisestään oikeudellista epävarmuutta ja kuljettajien ja liikenteenharjoittajien eriarvoista kohtelua.
Sitä vastoin asetuksessa (EY) N:o 561/2006 säädetyillä vuorokautisilla ja viikoittaisilla enimmäisajoajoilla parannetaan tehokkaasti kuljettajien sosiaalisia oloja sekä yleistä liikenneturvallisuutta, ja tämän vuoksi niiden noudattaminen olisi varmistettava.
–––––––––––––––––––––––
––––––––––––––––––––––
9 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 561/2006, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2006, tieliikenteen sosiaalilainsäädännön yhdenmukaistamisesta ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 3821/85 ja (EY) N:o 2135/98 muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3820/85 kumoamisesta (EUVL L 102, 11.4.2006, s. 1).
9 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 561/2006, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2006, tieliikenteen sosiaalilainsäädännön yhdenmukaistamisesta ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 3821/85 ja (EY) N:o 2135/98 muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3820/85 kumoamisesta (EUVL L 102, 11.4.2006, s. 1).
Tarkistus 348
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 2 a kappale (uusi)
(2 a)   Liikenneturvallisuuden ja täytäntöönpanon kannalta on tärkeää, että kaikki kuljettajat ovat täysin tietoisia sekä ajo- ja lepoaikoja koskevista säännöistä että lepotilojen saatavuudesta. Tämän vuoksi on aiheellista, että jäsenvaltiot toteuttavat toimia sellaisten ohjeiden antamiseksi, joissa tämä asetus esitetään selvästi ja yksinkertaisesti, annetaan hyödyllistä tietoa pysäköinti- ja lepotiloista ja painotetaan väsymyksen torjunnan tärkeyttä.
Tarkistus 349
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 2 b kappale (uusi)
(2 b)   Liikenneturvallisuuden kannalta on tärkeää, että kannustetaan kuljetusyrityksiä omaksumaan turvallisuuskulttuuri, joka kattaa ylemmän johdon laatimat turvallisuuspolitiikat ja -menettelyt, keskijohdon osoittaman sitoutumisen turvallisuuspolitiikan täytäntöönpanoon ja työntekijöiden halukkuuden noudattaa turvallisuussääntöjä. Olisi painotettava selvästi liikenneturvallisuuteen liittyviä seikkoja, kuten väsymystä, vastuuta, matkojen suunnittelua, työvuorolistoja, suoritusperusteista palkkaa ja ”juuri oikeaan tarpeeseen” -johtamista.
Tarkistus 350
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 3 kappale
(3)  Asetuksen (EY) N:o 561/2006 jälkiarvioinnissa vahvistettiin, että unionin sosiaalialan sääntöjen epäjohdonmukainen ja tehoton täytäntöönpano johtuu pääasiassa epäselvistä säännöistä, valvontavälineiden tehottomasta käytöstä ja jäsenvaltioiden välisestä riittämättömästä hallinnollisesta yhteistyöstä.
(3)  Asetuksen (EY) N:o 561/2006 jälkiarvioinnissa vahvistettiin, että unionin sosiaalialan sääntöjen epäjohdonmukainen ja tehoton täytäntöönpano johtuu pääasiassa epäselvistä säännöistä, valvontavälineiden tehottomasta ja vaihtelevasta käytöstä sekä jäsenvaltioiden välisestä riittämättömästä hallinnollisesta yhteistyöstä, mikä lisää unionin sisämarkkinoiden pirstoutuneisuutta.
Tarkistus 351
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 4 kappale
(4)  Selvät, alalle soveltuvat ja tasapuolisesti täytäntöönpannut säännöt ovat ratkaisevan tärkeitä myös siltä kannalta, että saavutetaan kuljettajien työolojen kohentamista koskevat poliittiset tavoitteet ja varmistetaan erityisesti vääristymätön kilpailu liikenteenharjoittajien välillä ja edistetään kaikkien tienkäyttäjien liikenneturvallisuutta.
(4)  Selvät, alalle soveltuvat ja tasapuolisesti täytäntöönpannut säännöt ovat ratkaisevan tärkeitä myös siltä kannalta, että saavutetaan kuljettajien työolojen kohentamista koskevat poliittiset tavoitteet ja varmistetaan erityisesti vääristymätön ja oikeudenmukainen kilpailu liikenteenharjoittajien välillä ja edistetään kaikkien tienkäyttäjien liikenneturvallisuutta.
Tarkistus 352
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 4 a kappale (uusi)
(4 a)   Maantieliikenteeseen sovellettavien kansallisten sääntöjen on oltava oikeasuhteisia ja perusteltuja, eivätkä ne saa haitata tai tehdä vähemmän houkuttelevaksi perussopimuksen takaamien perusvapauksien harjoittamista, kuten tavaroiden vapaata liikkuvuutta ja palvelujen tarjoamisen vapautta, jotta voidaan ylläpitää tai jopa lisätä unionin kilpailukykyä.
Tarkistus 353/rev
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 4 b kappale (uusi)
(4 b)  Jotta varmistetaan tasapuoliset toimintaedellytykset maantieliikenteessä koko unionissa, tätä asetusta olisi sovellettava kaikkiin kansainvälisissä kuljetuksissa käytettäviin ajoneuvoihin, joiden massa on yli 2,4 tonnia.
Tarkistus 354
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 5 a kappale (uusi)
(5 a)   Tavaraliikenne eroaa olennaisesti henkilöliikenteestä. Linja-autonkuljettajat ovat tiiviissä yhteydessä matkustajiin ja voivat pitää taukoja joustavammin pidentämättä ajoaikoja tai lyhentämättä lepoaikoja ja taukoja.
Tarkistus 355
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 6 kappale
(6)  Pitkän matkan kansainvälisiä kuljetuksia suorittavat kuljettajat viettävät pitkiä kausia poissa kotoa. Säännöllistä viikoittaista lepoaikaa koskevat nykyiset vaatimukset pidentävät näitä kausia tarpeettomasti. Sen vuoksi on suotavaa mukauttaa säännöllistä viikoittaista lepoaikaa koskevaa säännöstä niin, että kuljettajien on helpompi suorittaa kuljetuksia sääntöjen mukaisesti ja mennä kotiinsa säännöllistä viikoittaista lepoaikaa varten ja saada täysi korvaus kaikista lyhennetyistä viikoittaisista lepoajoista. On myös tarpeen säätää, että liikenteenharjoittajat järjestävät kuljettajien työn niin, että nämä kotoapoissaolon kaudet eivät ole kohtuuttoman pitkiä.
(6)  Pitkän matkan kansainvälisiä kuljetuksia suorittavat kuljettajat viettävät pitkiä kausia poissa kotoa. Säännöllistä viikoittaista lepoaikaa koskevat nykyiset vaatimukset pidentävät näitä kausia tarpeettomasti. Sen vuoksi on suotavaa mukauttaa säännöllistä viikoittaista lepoaikaa koskevaa säännöstä niin, että kuljettajien on helpompi suorittaa kuljetuksia sääntöjen mukaisesti ja mennä kotiinsa tai valitsemaansa kohteeseen säännöllistä viikoittaista lepoaikaa varten ja saada täysi korvaus kaikista lyhennetyistä viikoittaisista lepoajoista. On myös tarpeen säätää, että liikenteenharjoittajat järjestävät kuljettajien työn niin, että nämä kotoapoissaolon kaudet eivät ole kohtuuttoman pitkiä. Jos kuljettaja päättää pitää lepoajan kotona, kuljetusyrityksen olisi tarjottava hänelle keinot kotiin palaamiseksi.
Tarkistus 356
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 6 a kappale (uusi)
(6 a)   Jos on ennakoitavissa, että kuljettajan työhön sisältyy ammatillisten kuljetustehtävien lisäksi työnantajan puolesta toteutettavia toimia, kuten lastaaminen/purkaminen, pysäköintipaikan etsiminen, ajoneuvon kunnossapito tai reitin valmisteleminen, kyseisten toimien suorittamiseen tarvittava aika olisi otettava huomioon määritettäessä kuljettajan työaikaa, tarkasteltaessa riittävän levon mahdollisuutta ja laskettaessa palkkaa.
Tarkistus 357
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 6 b kappale (uusi)
(6 b)   Kuljettajien työolojen turvaamiseksi lastaus- ja purkupaikoilla tällaisten tilojen omistajien ja ylläpitäjien olisi tarjottava kuljettajille pääsy hygieniatiloihin.
Tarkistus 358
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 6 c kappale (uusi)
(6 c)  Nopean teknisen edistyksen tuloksena itseohjautuvat ajojärjestelmät ovat entistä kehittyneempiä. Tulevaisuudessa kyseiset järjestelmät voivat mahdollistaa ajoneuvon eriytetyn käytön ja sen, että kuljettaja ei osallistu ajoneuvon liikuttamiseen. Tämä voisi johtaa kuorma-autojen saattueajon kaltaisten uusien toimintamahdollisuuksien käyttöönottoon. Nykyistä lainsäädäntöä, myös ajo- ja lepoaikoja koskevia sääntöjä, on tämän johdosta tarpeen mukauttaa, ja siksi on keskeisen tärkeää, että UNECEn työryhmä edistyy työssään. Komissio esittää itseohjautuvien ajojärjestelmien käyttöä jäsenvaltioissa koskevan arviointikertomuksen, johon se liittää tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksen itseohjautuvia ajojärjestelmiä koskeviin teknologioihin liittyvien hyötyjen huomioon ottamiseksi. Tämän lainsäädännön tavoitteena on taata liikenneturvallisuus, tasapuoliset toimintaedellytykset ja asianmukaiset työolot ja tarjota samalla EU:lle mahdollisuus toimia uusien innovoivien tekniikkojen ja käytäntöjen uranuurtajana.
Tarkistus 359
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 7 kappale
(7)  Jäsenvaltioiden välillä on eroja viikoittaista lepoaikaa koskevien vaatimusten tulkinnassa ja täytäntöönpanossa sen paikan osalta, jossa viikoittainen lepoaika olisi pidettävä. Sen vuoksi on aiheellista selventää vaatimusta sen varmistamiseksi, että kuljettajille tarjotaan asianmukainen majoituspaikka säännöllisiä viikoittaisia lepoaikoja varten, jos he eivät ole kotona.
(7)  Jäsenvaltioiden välillä on eroja viikoittaista lepoaikaa koskevien vaatimusten tulkinnassa ja täytäntöönpanossa sen paikan osalta, jossa viikoittainen lepoaika olisi pidettävä. Jotta voidaan taata kuljettajien hyvät työolot ja turvallisuus, on sen vuoksi aiheellista selventää vaatimusta sen varmistamiseksi, että kuljettajille tarjotaan laadukas ja kullekin sukupuolelle sopiva majoituspaikka tai muu kuljettajan valitsema ja työnantajan maksama paikka säännöllisiä viikoittaisia lepoaikoja varten, jos he eivät ole kotona. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että saatavilla on riittävästi kuljettajien tarpeiden mukaisia turvallisia pysäköintialueita.
Tarkistus 360
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 7 a kappale (uusi)
(7 a)  Erillispysäköintialueilla olisi oltava saatavilla kaikki hyviä lepo-olosuhteita varten tarvittavat palvelut eli peseytymis-, ruokailu- ja turvallisuuspalvelut sekä muut palvelut.
Tarkistus 361
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 7 b kappale (uusi)
(7 b)  Asianmukaiset lepotilat ovat keskeisessä asemassa, jotta parannetaan kuljettajien työoloja alalla ja ylläpidetään liikenneturvallisuutta. Koska kuljetusalalle on luonteenomaista, että lepoajat vietetään hytissä, mikä on tietyissä tapauksissa suotavaa mukavuuden ja tarkoituksenmukaisuuden kannalta, kuljettajien olisi voitava pitää lepoaikansa ajoneuvossaan, jos siinä on asianmukaiset nukkumistilat. Näin ollen jäsenvaltiot eivät saisi kohtuuttomasti haitata tai estää erillispysäköintialueiden perustamista.
Tarkistus 362
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 7 c kappale (uusi)
(7 c)  Euroopan laajuista liikenneverkkoa koskevien tarkistettujen suuntaviivojen mukaan moottoriteille on määrä rakentaa noin 100 kilometrin välein pysäköintialueita, jotta kaupallisille tienkäyttäjille on tarjolla asiaankuuluvan turvallisia pysäköintialueita, ja tämän vuoksi jäsenvaltioita olisi kannustettava panemaan Euroopan laajuista liikenneverkkoa koskevat suuntaviivat täytäntöön ja tukemaan riittävästi turvallisia ja asianmukaisesti mukautettuja pysäköintialueita ja investoimaan niihin.
Tarkistus 363
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 7 d kappale (uusi)
(7 d)  Laadukkaiden ja edullisten lepotilojen tarjoamiseksi komission ja jäsenvaltioiden olisi kannustettava perustamaan yhteisötalouden yrityksiä sekä kaupallisia yrityksiä, julkisia yhtiöitä ja muita yrityksiä, jotka vastaavat erillispysäköintialueiden toiminnasta.
Tarkistus 364
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 8 a kappale (uusi)
(8 a)  Unionissa harjoitettavassa tieliikenteessä käytetään usein osalla matkaa lauttaa tai rautatietä. Sen vuoksi olisi annettava selvät ja asianmukaiset säännökset tällaista liikennettä koskevista lepoajoista ja tauoista.
Tarkistus 365
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 9 a kappale (uusi)
(9 a)  Vaatimusten noudattamisen tehokkaan valvonnan varmistamiseksi on olennaisen tärkeää, että toimivaltaiset viranomaiset voisivat tienvarsitarkastuksissa varmistaa sekä kyseisen päivän että sitä edeltävien 56 päivän osalta ajo- ja lepoaikojen asianmukaisen noudattamisen.
Tarkistus 366
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 9 b kappale (uusi)
(9 b)   Kuljettajille olisi annettava tietoa sen varmistamiseksi, että säännöt ovat selkeitä sekä helposti ymmärrettäviä ja täytäntöönpanokelpoisia. Tämä olisi toteutettava komission koordinointitoimilla. Kuljettajille olisi myös annettava tietoa levähdysalueista ja turvallisista pysäköintialueista, jotta he voivat suunnitella matkansa paremmin. Lisäksi komission koordinointitoimilla olisi perustettava maksuton vihjepuhelin, jotta voidaan varoittaa valvontayksikköjä, mikäli havaitaan kuljettajien epäasianmukaista painostusta, petoksia tai lainvastaista toimintaa.
Tarkistus 367
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 9 c kappale (uusi)
(9 c)  Jäsenvaltiot ovat asetuksen (EY) N:o 1071/2009 6 artiklan mukaisesti velvollisia soveltamaan yhteistä rikkomusten luokittelua hyvämaineisuutta arvioidessaan. Jäsenvaltioiden olisi toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että asetuksen (EY) N:o 561/2006 ja asetuksen (EU) N:o 165/2014 rikkomisesta määrättyjä seuraamuksia koskevat kansalliset säännöt pannaan täytäntöön tehokkaalla, oikeasuhteisella ja varoittavalla tavalla. Lisäksi on tarpeen toteuttaa muita toimia, jotta varmistetaan, että kaikki jäsenvaltioiden soveltamat seuraamukset ovat syrjimättömiä ja oikeassa suhteessa rikkomuksen vakavuuteen nähden.
Tarkistus 368
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 11 kappale
(11)  Sosiaalialan sääntöjen täytäntöönpanon kustannustehokkuuden parantamiseksi nykyisten ja tulevien ajopiirturijärjestelmien potentiaalia olisi hyödynnettävä täysimääräisesti. Sen vuoksi ajopiirturin toimintoja olisi parannettava, jotta paikannus olisi tarkempaa, etenkin kansainvälisissä kuljetuksissa.
(11)  Sosiaalialan sääntöjen täytäntöönpanon kustannustehokkuuden parantamiseksi nykyisten ja älykkäiden ajopiirturijärjestelmien olisi oltava pakollisia kansainvälisissä kuljetuksissa. Sen vuoksi ajopiirturin toimintoja olisi parannettava, jotta paikannus olisi tarkempaa.
Tarkistus 369
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 11 a kappale (uusi)
(11 a)   Uusien teknologioiden ja unionin koko talouden digitalisaation nopean kehittymisen vuoksi ja ottaen huomioon tarve varmistaa kansainvälisen maantieliikenteen alan yritysten tasapuoliset toimintaedellytykset on välttämätöntä lyhentää älykkäiden ajopiirtureiden asentamista rekisteröityihin ajoneuvoihin koskevaa siirtymäaikaa. Älykkäillä ajopiirtureilla edistetään valvonnan yksinkertaistamista ja helpotetaan siten kansallisten viranomaisten työtä.
Tarkistus 370
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 11 b kappale (uusi)
(11 b)   Kun otetaan huomioon älypuhelinten käytön laajuus ja niiden toimintojen jatkuva kehittyminen sekä Galileo-järjestelmän käyttöönotto, joka lisää mahdollisuuksia reaaliaikaiseen paikannukseen, jota useat matkapuhelimet jo nyt hyödyntävät, komission olisi tarkasteltava mahdollisuutta kehittää ja sertifioida mobiilisovellus, joka tarjoaa samat hyödyt kuin älykäs ajopiirturi ja jonka liitännäiskulut ovat samat kuin älykkään ajopiirturin.
Tarkistus 371
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 11 c kappale (uusi)
(11 c)  Jotta taataan asianmukaisten terveys- ja turvallisuusvaatimusten soveltaminen kuljettajiin, on tarpeen perustaa tai kohentaa turvattuja pysäköintialueita, asianmukaisia peseytymistiloja sekä laadukkaita majoitustiloja. Unionissa olisi oltava riittävä pysäköintialueiden verkosto.
Tarkistus 372
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 12 a kappale (uusi)
(12 a)  Tavaraliikenne on erilaista kuin matkustajaliikenne. Linja-autonkuljettajat ovat tiiviissä yhteydessä matkustajiin ja tällä asetuksella heille olisi annettava paremmat työolot pidentämättä ajoaikoja tai lyhentämättä lepoaikoja ja taukoja. Siksi komission olisi arvioitava, voidaanko antaa tätä alaa koskevia erityisiä sääntöjä, erityisesti kansainvälisen linja-autoliikenteen markkinoille pääsyä koskevista yhteisistä säännöistä 21 päivänä lokakuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/2009 2 artiklan 1 kohdan 4 alakohdassa säädetyn määritelmän mukaisia satunnaisia palveluja varten.
Tarkistus 373
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – -1 alakohta (uusi)
Asetus (EY) N:o 561/2006
2 artikla – 1 kohta – -a a alakohta (uusi)
-1)  Lisätään 2 artiklan 1 kohtaan alakohta seuraavasti:
”-a a) kansainväliseen tavaraliikenteeseen, jossa ajoneuvon suurin sallittu massa, mahdollinen perävaunu tai puoliperävaunu mukaan luettuna, on yli 2,4 tonnia; tai”;
Tarkistus 374
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – -1 a alakohta (uusi)
Asetus (EY) N:o 561/2006
3 artikla – 1 kohta – a a alakohta

Nykyinen teksti

Tarkistus

 

(-1 a) Korvataan 3 artiklan a a alakohta seuraavasti:

a a)  ajoneuvot tai ajoneuvoyhdistelmät, joiden suurin sallittu massa on enintään 7,5 tonnia ja joita käytetään kuljettajan työssään tarvitsemien materiaalien, laitteiden tai koneiden kuljettamiseen ja joita käytetään enintään 100 kilometrin säteellä yrityksen toimipaikasta ja sillä ehdolla, että ajoneuvon kuljettaminen ei ole kuljettajan päätyö;

”a a) ajoneuvot tai ajoneuvoyhdistelmät, joiden suurin sallittu massa on enintään 7,5 tonnia ja joita käytetään kuljettajan työssään tarvitsemien materiaalien, laitteiden tai koneiden kuljettamiseen tai sellaisten tavaroiden kuljettamiseen, jotka kuljettajan työnantajana toimiva yritys on valmistanut käsiteollisuustuotteina ja joita käytetään enintään 150 kilometrin säteellä yrityksen toimipaikasta ja sillä ehdolla, että ajoneuvon kuljettaminen ei ole kuljettajan päätyö;

Tarkistus 375
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 1 a alakohta (uusi)
Asetus (EY) N:o 561/2006
3 artikla – h a alakohta (uusi)
1 a)  Lisätään 3 artiklaan alakohta seuraavasti:
”h a) tavarankuljetukseen tarkoitetut kevyet hyötyajoneuvot, jos liikennettä ei harjoiteta toisen lukuun vaan yrityksen tai kuljettajan omaan lukuun ja jos kuljettaminen ei ole ajoneuvoa kuljettavan henkilön päätyö;”
Tarkistus 376
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Asetus (EY) N:o 561/2006
4 artikla – r alakohta
”r) ’ei-kaupallisella kuljetuksella’ muuta kuin omaan tai toisen lukuun tapahtuvaa maantiekuljetusta, josta ei saada korvausta tai joka ei tuota tuloa.”;
”r) ’ei-kaupallisella kuljetuksella’ muuta kuin omaan tai toisen lukuun tapahtuvaa maantiekuljetusta, josta ei saada korvausta tai joka ei tuota tuloa tai liikevaihtoa.”;
Tarkistus 377
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 2 a alakohta (uusi)
Asetus (EY) N:o 561/2006
4 artikla – r a alakohta (uusi)
2 a)   Lisätään 4 artiklaan alakohta seuraavasti:
”r a) ’kodilla’ kuljettajan rekisteröityä asuinpaikkaa jäsenvaltiossa;”;
Tarkistus 378
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 2 b alakohta (uusi)
Asetus (EY) N:o 561/2006
5 artikla – 1 kohta
2 b)   Korvataan 5 artiklan 1 kohta seuraavasti:
1.  Rahastajien alaikäraja on 18 vuotta.
1. Kuljettajien alaikäraja on 18 vuotta.”;
Tarkistus 379
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 5 alakohta – a alakohta
Asetus (EY) N:o 561/2006
8 artikla – 6 kohta – 1 alakohta
a)  Korvataan 6 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:
Poistetaan.
”6. Neljän peräkkäisen viikon aikana kuljettajan on pidettävä vähintään
a)  neljä säännöllistä viikoittaista lepoaikaa, tai
b)  kaksi vähintään 45 tunnin pituista säännöllistä viikoittaista lepoaikaa ja kaksi vähintään 24 tunnin pituista lyhennettyä viikoittaista lepoaikaa.
Edellä b alakohtaa sovellettaessa lyhennetyt viikoittaiset lepoajat on korvattava vastaavalla yhtäjaksoisella vapaa-ajalla ennen kyseistä viikkoa seuraavan kolmannen viikon loppua.”;.
Tarkistus 381
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 5 alakohta – b alakohta
Asetus (EY) N:o 561/2006
8 artikla – 7 kohta
7.  Lyhennetystä viikoittaisesta lepoajasta annettavan korvaavan lepoajan on edellettävä tai seurattava välittömästi vähintään 45 tunnin pituista säännöllistä viikoittaista lepoaikaa.”;
7.  Lyhennetystä viikoittaisesta lepoajasta annettava korvaava lepoaika on liitettävä vähintään 45 tunnin pituiseen säännölliseen viikoittaiseen lepoaikaan.”;
Tarkistus 382
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 5 alakohta – c alakohta
Asetus (EY) N:o 561/2006
8 artikla – 8 a kohta – johdantokappale
”8 a. Säännöllisiä viikoittaisia lepoaikoja ja yli 45 tunnin pituisia viikoittaisia lepoaikoja, jotka pidetään korvauksena aiemmista lyhennetyistä viikoittaisista lepoajoista, ei saa pitää ajoneuvossa. Ne on pidettävä asianmukaisessa majoituspaikassa, jossa on kunnolliset nukkumis- ja saniteettitilat
”8 a. Säännöllisiä viikoittaisia lepoaikoja ja yli 45 tunnin pituisia viikoittaisia lepoaikoja, jotka pidetään korvauksena aiemmista lyhennetyistä viikoittaisista lepoajoista, ei saa pitää ajoneuvossa. Ne on pidettävä muualla kuin hytissä laadukkaassa ja kullekin sukupuolelle sopivassa majoituspaikassa, jossa on kunnolliset saniteetti- ja nukkumistilat kuljettajaa varten. Tällaisen majoituspaikan on
Tarkistus 383
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 5 alakohta – c alakohta
Asetus (EY) N:o 561/2006
8 artikla – 8 a kohta – a alakohta
a)  ja jotka joko tarjoaa tai maksaa työnantaja, tai
a)  oltava joko työnantajan tarjoama tai maksama, tai
Tarkistus 384
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 5 alakohta – c alakohta
Asetus (EY) N:o 561/2006
8 artikla – 8 a kohta – b alakohta
b)  kuljettajan kotona tai muussa kuljettajan valitsemassa yksityistilassa.
b)  oltava kuljettajan kotona tai muussa kuljettajan valitsemassa yksityistilassa.
Tarkistus 385
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 5 alakohta – c alakohta
Asetus (EY) N:o 561/2006
8 artikla – 8 b kohta – 1 alakohta
8 b.  Kuljetusyrityksen on järjestettävä kuljettajien työ niin, että kuljettajat pystyvät viettämään vähintään yhden säännöllisen viikoittaisen lepoajan tai yli 45 tunnin pituisen viikoittaisen lepoajan, joka pidetään korvauksena aiemmista lyhennetyistä viikoittaisista lepoajoista, kotona kunkin kolmen peräkkäisen viikon jaksolla.”;
8 b.  Kuljetusyrityksen on järjestettävä kuljettajien työ niin, että kuljettajat pystyvät viettämään vähintään yhden säännöllisen viikoittaisen lepoajan tai yli 45 tunnin pituisen viikoittaisen lepoajan, joka pidetään korvauksena aiemmista lyhennetyistä viikoittaisista lepoajoista, kotona tai muussa kuljettajan valitsemassa paikassa ennen kunkin neljän peräkkäisen viikon jakson päättymistä. Kuljettajan on ilmoitettava kuljetusyritykselle kirjallisesti viimeistään kaksi viikkoa ennen lepoajan alkua aikomuksestaan pitää lepoaika muualla kuin kotonaan. Jos kuljettaja päättää pitää kyseisen lepoajan kotona, kuljetusyrityksen on tarjottava hänelle keinot kotiin palaamiseksi. Yrityksen on dokumentoitava, kuinka se täyttää tämän velvoitteen, ja säilytettävä asiakirja-aineisto tiloissaan, jotta se voidaan esittää valvontaviranomaisille näiden pyynnöstä.”;
Tarkistus 386
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 5 alakohta – c alakohta
Asetus (EY) N:o 561/2006
8 artikla – 8 b kohta – 1 a alakohta (uusi)
Lisätään 8 artiklan 8 b kohtaan alakohta seuraavasti:
”Kuljettajan on ilmoitettava, että säännöllinen viikoittainen lepoaika tai lyhennetystä viikoittaisesta lepoajasta korvauksena pidettävä yli 45 tuntia kestävä viikoittainen vapaa-aika on pidetty kuljettajan valitsemassa paikassa. Ilmoitus on säilytettävä yrityksen tiloissa.”;
Tarkistus 380
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 5 alakohta – c a alakohta (uusi)
Asetus (EY) N:o 561/2006
8 artikla – 9 a kohta (uusi)
c a)  Lisätään kohta seuraavasti:
”9 a. Komissio arvioi viimeistään... päivänä ...kuuta ... [kahden vuoden kuluttua tämän muutossäädöksen voimaantulosta], voidaanko kansainvälisen linja-autoliikenteen markkinoille pääsyä koskevista yhteisistä säännöistä 21 päivänä lokakuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/2009 2 artiklan 4 alakohdassa säädetyn määritelmän mukaista satunnaista matkustajaliikennettä harjoittavia kuljettajia varten antaa asianmukaisempia sääntöjä, ja antaa asiasta kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle.”;
Tarkistus 387
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 5 a alakohta (uusi)
Asetus (EY) N:o 561/2006
8 aartikla (uusi)
5 a)  Lisätään artikla seuraavasti:
”8 a artikla
1.  Jäsenvaltioiden on viimeistään ...päivänä ...kuuta ... [kuuden kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta] ilmoitettava komissiolle alueellaan käytettävissä olevien erillispysäköintialueiden sijainti ja tämän jälkeen ilmoitettava mahdollisista muutoksista näihin tietoihin. Komissio luetteloi kaikki yleisessä käytössä olevat erillispysäköintialueet yhdellä virallisella verkkosivustolla, jota päivitetään säännöllisesti.
2.  Kaikki pysäköintialueet, joilla on ainakin tämän asetuksen liitteessä 1 vahvistetut palvelut ja ominaisuudet ja jotka komissio on julkistanut 2 kohdan mukaisesti, voivat ilmoittaa sisäänkäyntinsä luona, että ne ovat erillispysäköintialueita.
3.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että satunnaistarkastuksia toteutetaan säännöllisesti sen tarkistamiseksi, että kyseiset pysäköintialueet täyttävät erillispysäköintialueille liitteessä vahvistetut kriteerit.
4.  Jäsenvaltioiden on tutkittava valitukset, jotka on tehty sertifioiduista erillispysäköintialueista, jotka eivät täytä liitteessä vahvistettuja kriteereitä.
5.  Jäsenvaltioiden on edistettävä erillispysäköintialueiden perustamista asetuksen (EU) N:o 1315/2013 39 artiklan 2 kohdan c alakohdan säännösten mukaisesti.
Komissio esittää viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2020 Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen kuljettajille sopivien lepotilojen ja turvattujen pysäköintialueiden saatavuudesta. Kertomukseen liitetään asetusehdotus vaatimuksista ja menettelyistä tämän artiklan 4 kohdassa tarkoitettua erillispysäköintialueiden sertifiointia varten. Kertomusta päivitetään vuosittain komission 5 kohdan nojalla keräämien tietojen perusteella, ja se sisältää luettelon ehdotetuista toimenpiteistä kuljettajille sopivien lepotilojen ja turvattujen pysäköintialueiden määrän ja laadun parantamiseksi.”
Tarkistus 388
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 6 alakohta
Asetus (EY) N:o 561/2006
9 artikla – 1 kohta
1.  Kun kuljettaja seuraa lautalla tai junassa kuljetettavaa ajoneuvoa ja pitää säännöllisen päivittäisen lepoajan tai lyhennetyn viikoittaisen lepoajan, kyseinen lepoaika voidaan poiketen siitä, mitä 8 artiklassa säädetään, keskeyttää korkeintaan kaksi kertaa muun toiminnan vuoksi, joka saa kestää yhteensä enintään yhden tunnin. Tällaisen säännöllisen päivittäisen lepoajan tai lyhennetyn viikoittaisen lepoajan aikana kuljettajalla on oltava käytettävissään vuode tai makuusija.”;
1.  Kun kuljettaja seuraa lautalla tai junassa kuljetettavaa ajoneuvoa ja pitää säännöllisen päivittäisen lepoajan tai lyhennetyn viikoittaisen lepoajan, kyseinen lepoaika voidaan poiketen siitä, mitä 8 artiklassa säädetään, keskeyttää korkeintaan kaksi kertaa muun toiminnan vuoksi, joka saa kestää yhteensä enintään yhden tunnin. Tällaisen säännöllisen päivittäisen lepoajan tai lyhennetyn viikoittaisen lepoajan aikana kuljettajalla on oltava käytettävissään lepohytti, vuode tai makuusija.”;
Tarkistus 389
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 6 a alakohta (uusi)
Asetus (EY) N:o 561/2006
9 artikla – 1 a kohta (uusi)
6 a)  Lisätään 9 artiklaan kohta seuraavasti:
”1 a. Edellä 1 kohdassa tarkoitettua poikkeusta voidaan soveltaa myös säännölliseen viikoittaiseen lepoaikaan, kun lauttamatka kestää vähintään 12 tuntia. Tällaisen viikottaisen lepoajan aikana kuljettajalla on oltava käytettävissään lepohytti.”;
Tarkistus 390
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 6 a alakohta (uusi)
Asetus (EY) N:o 561/2006
10 artikla – 1 kohta
6 a)  Korvataan 10 artiklan 1 kohta seuraavasti:
1.  Kuljetusyritys ei saa maksaa palveluksessaan tai käytössään oleville kuljettajille ajomatkan ja/tai kuljetettujen tavaroiden määrän perusteella palkkioita edes lisäpalkkioiden tai palkanlisien muodossa, jos tällaiset palkkiot saattavat vaarantaa liikenneturvallisuutta ja/tai saattavat kannustaa rikkomaan tämän asetuksen säännöksiä.
1. Kuljetusyritys ei saa maksaa palveluksessaan tai käytössään oleville kuljettajille ajomatkan, toimituksen ripeyden ja/tai kuljetettujen tavaroiden määrän perusteella ylimääräisiä palkkioita edes lisäpalkkioiden tai palkanlisien muodossa, jos tällaiset palkkiot kannustavat rikkomaan tämän asetuksen säännöksiä.
Tarkistus 391
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 7 alakohta
Asetus (EY) N:o 561/2006
12 artikla – 2 kohta
Edellyttäen että liikenneturvallisuus ei vaarannu, kuljettaja voi poiketa siitä, mitä 8 artiklan 2 kohdassa ja 8 artiklan 6 kohdan toisessa alakohdassa säädetään, jotta hän saavuttaa 8 artiklan 8 a kohdassa tarkoitetun asianmukaisen majoituspaikan pitääkseen päivittäisen tai viikoittaisen lepoajan siellä. Tällainen poikkeaminen ei saa johtaa päivittäisen tai viikoittaisen ajoajan ylittymiseen tai päivittäisten tai viikoittaisen lepoaikojen lyhentymiseen. Kuljettajan on tehtävä tällaisen poikkeamisen luonteesta ja syystä käsin merkintä valvontalaitteen piirturilevyyn tai valvontalaitteesta tulostettuun asiakirjaan tai työvuorolistaan viimeistään saavuttuaan sopivaan majoituspaikkaan.
Edellyttäen että liikenneturvallisuus ei vaarannu, kuljettaja voi 30 minuutin lepoajan jälkeen poikkeuksellisesti poiketa siitä, mitä 6 artiklan 1 ja 2 kohdassa säädetään, jotta hän saavuttaa kahdessa tunnissa säännöllisenä asemapaikkanaan olevan työnantajan toimipisteen, jossa kuljettajan säännöllinen viikoittainen lepoaika alkaa. Kuljettajan on tehtävä tällaisen poikkeamisen luonteesta ja syystä käsin merkintä valvontalaitteesta tulostettuun asiakirjaan. Tämä enintään kahden tunnin jakso on korvattava vastaavalla lepoajalla, joka voidaan pitää minkä tahansa muun lepojakson yhteydessä ennen kyseistä viikkoa seuraavan kolmannen viikon loppua.
Tarkistus 392
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 7 a alakohta (uusi)
Asetus (EY) N:o 561/2006
13 artikla – 1 kohta – d alakohta
7 a)  Korvataan 13 artiklan 1 kohdan d alakohta seuraavasti:
d)  ajoneuvot tai ajoneuvoyhdistelmät, joiden suurin sallittu massa on enintään 7,5 tonnia ja joita yhteisön postipalvelujen sisämarkkinoiden kehittämistä ja palvelun laadun parantamista koskevista yhteisistä säännöistä 15 päivänä joulukuuta 1997 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 97/67/EY 2 artiklan 13 kohdassa määritellyt yleispalvelun tarjoajat käyttävät yleispalvelussa lähetysten toimittamiseen.
d) ajoneuvot tai ajoneuvoyhdistelmät, joiden suurin sallittu massa on enintään 7,5 tonnia ja joita yhteisön postipalvelujen sisämarkkinoiden kehittämistä ja palvelun laadun parantamista koskevista yhteisistä säännöistä 15 päivänä joulukuuta 1997 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 97/67/EY 2 artiklan 13 kohdassa määritellyt yleispalvelun tarjoajat käyttävät direktiivin 97/67/EY 2 artiklan 6 kohdassa annetun määritelmän mukaisten postilähetysten toimittamiseen.”;
Tarkistus 393
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 7 b alakohta (uusi)
Asetus (EY) N:o 561/2006
13 artikla – 1 kohta – e alakohta
7 b)   Korvataan 13 artiklan 1 kohdan e alakohta seuraavasti:
e)  ajoneuvot, joita käytetään yksinomaan pinta-alaltaan enintään 2 300 neliökilometrin suuruisilla saarilla, joita moottoriajoneuvoliikenteen käytettävissä oleva silta, kahlaamo tai tunneli ei yhdistä valtion muuhun osaan;
e) ajoneuvot, joita käytetään yksinomaan pinta-alaltaan enintään 2 300 neliökilometrin suuruisilla saarilla tai muusta kansallisesta alueesta eristyksissä olevilla alueilla, joita moottoriajoneuvoliikenteen käytettävissä oleva silta, kahlaamo tai tunneli ei yhdistä valtion muuhun osaan ja jotka eivät rajoitu mihinkään toiseen jäsenvaltioon;”;
Tarkistus 394
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 7 c alakohta (uusi)
Asetus (EY) N:o 561/2006
13 artikla – 1 kohta – p a alakohta (uusi)
7 c)  Lisätään 13 artiklan 1 kohtaan alakohta seuraavasti:
”p a) ajoneuvot tai ajoneuvoyhdistelmät, joiden suurin sallittu massa on enintään 44 tonnia ja joita käytetään rakennusyrityksen lukuun 100 kilometrin säteellä yrityksen toimipaikasta ja sillä ehdolla, että ajoneuvojen kuljettaminen ei ole kuljettajan päätyö;”;
Tarkistus 395
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 8 alakohta
Asetus (EY) N:o 561/2006
14 artikla – 2 kohta
”2. Kiireellisissä tapauksissa jäsenvaltiot voivat myöntää poikkeuksellisissa olosuhteissa enintään 30 päivän ajaksi tilapäisen poikkeuksen, joka on perusteltava asianmukaisesti ja josta on ilmoitettava komissiolle välittömästi.”;
”2. Kiireellisissä tapauksissa jäsenvaltiot voivat myöntää poikkeuksellisissa olosuhteissa enintään 30 päivän ajaksi tilapäisen poikkeuksen, joka on perusteltava asianmukaisesti ja josta on ilmoitettava komissiolle välittömästi.
Tiedot on julkaistava kaikilla unionin virallisilla kielillä komission tätä varten ylläpitämällä julkisella verkkosivustolla.”;
Tarkistus 396
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 9 alakohta
Asetus (EY) N:o 561/2006
15 artikla
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 3 artiklan a alakohdassa tarkoitettujen ajoneuvojen kuljettajiin sovelletaan kansallisia sääntöjä, jotka antavat sallittuja ajoaikoja sekä pakollisia taukoja ja lepoaikoja koskevan asianmukaisen suojan. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle tällaisiin kuljettajiin sovellettavista asiaa koskevista kansallisista säännöistä.”;
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 3 artiklan a alakohdassa tarkoitettujen ajoneuvojen kuljettajiin sovelletaan kansallisia sääntöjä, jotka antavat sallittuja ajoaikoja sekä pakollisia taukoja ja lepoaikoja koskevan asianmukaisen suojan. On kuljettajien työolojen sekä liikenneturvallisuuden ja täytäntöönpanon valvonnan edun mukaista, että jäsenvaltiot tarjoavat pysäköinti- ja levähdysalueita, joilta puhdistetaan talviaikaan lumi ja jää, erityisesti Euroopan unionin syrjäisimmillä alueilla ja/tai syrjäseutualueilla.”;
Tarkistus 397
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 9 a alakohta (uusi)
Asetus (EY) N:o 561/2006
17 artikla – 3 a kohta (uusi)
9 a)  Lisätään 17 artiklaan kohta seuraavasti:
”3 a. Kertomukseen on sisällytettävä arvio itseohjautuvien ajojärjestelmien käytöstä jäsenvaltioissa sekä kuljettajan mahdollisuudesta kirjata ajanjaksot, jolloin itseohjautuva ajojärjestelmä on toiminnassa, ja siihen on tarvittaessa liitettävä lainsäädäntöehdotus tämän asetuksen muuttamiseksi, mukaan luettuina tarvittavat vaatimukset, jotka koskevat kuljettajan mahdollisuuksia kirjata kyseiset tiedot älykkääseen ajopiirturin.”
Tarkistus 398
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 10 alakohta
Asetus (EY) N:o 561/2006
19 artikla – 1 kohta
1.  Jäsenvaltioiden on vahvistettava tämän asetuksen ja asetuksen (EU) N:o 165/2014 säännösten rikkomiseen sovellettavia seuraamuksia koskevat säännöt sekä toteutettava tarvittavat toimenpiteet niiden täytäntöönpanon varmistamiseksi. Näiden seuraamusten on oltava vaikuttavia, oikeasuhteisia rikkomusten vakavuuteen nähden Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/22/EY12 liitteessä III määritellyn mukaisesti, sekä varoittavia ja oikeasuhteisia. Tämän asetuksen ja asetuksen (EU) N:o 165/2014 rikkominen ei saa johtaa useampaan kuin yhteen seuraamukseen tai menettelyyn. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava näistä toimenpiteistä ja seuraamuksia koskevista säännöistä komissiolle 29 artiklan toisessa kohdassa säädettyyn päivään mennessä. Niiden on ilmoitettava niihin tehdyistä muutoksista viipymättä. Komissio ilmoittaa asiasta muille jäsenvaltioille.”;
1.  Jäsenvaltioiden on vahvistettava tämän asetuksen ja asetuksen (EU) N:o 165/2014 säännösten rikkomiseen sovellettavia seuraamuksia koskevat säännöt sekä toteutettava tarvittavat toimenpiteet niiden täytäntöönpanon varmistamiseksi. Näiden seuraamusten on oltava vaikuttavia, oikeasuhteisia rikkomusten vakavuuteen nähden Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/22/EY12 liitteen III mukaisesti sekä varoittavia ja syrjimättömiä. Tämän asetuksen ja asetuksen (EU) N:o 165/2014 rikkominen ei saa johtaa useampaan kuin yhteen seuraamukseen tai menettelyyn. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava näistä toimenpiteistä ja seuraamuksia koskevista säännöistä sekä niiden oikeasuhteisuuden arvioimiseen kansallisella tasolla valituista menetelmistä ja kriteereistä komissiolle 29 artiklan toisessa kohdassa säädettyyn päivään mennessä. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava niihin vaikuttavista muutoksista viipymättä. Komissio ilmoittaa kyseisistä säännöistä ja toimenpiteistä sekä niihin tehdyistä muutoksista jäsenvaltioille.
Tiedot on julkaistava komission kaikilla unionin virallisilla kielillä tätä varten ylläpitämällä julkisella verkkosivustolla, jolla esitetään yksityiskohtaiset tiedot kyseisistä EU:n jäsenvaltioissa sovellettavista seuraamuksista.”;
__________________
__________________
12 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/22/EY, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2006, tieliikenteen sosiaalilainsäädännöstä annettujen neuvoston asetusten (ETY) N:o 3820/85 ja (ETY) N:o 3821/85 täytäntöönpanoa koskevista vähimmäisedellytyksistä ja neuvoston direktiivin 88/599/ETY kumoamisesta (EUVL L 102, 11.4.2006, s. 35).
12 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/22/EY, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2006, tieliikenteen sosiaalilainsäädännöstä annettujen neuvoston asetusten (ETY) N:o 3820/85 ja (ETY) N:o 3821/85 täytäntöönpanoa koskevista vähimmäisedellytyksistä ja neuvoston direktiivin 88/599/ETY kumoamisesta (EUVL L 102, 11.4.2006, s. 35).
Tarkistus 399
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 12 alakohta
Asetus (EY) N:o 561/2006
25 artikla – 2 kohta
2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joissa esitetään yhteinen lähestymistapa 24 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.”.
2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joissa esitetään tämän asetuksen täytäntöönpanoa koskeva yhteinen lähestymistapa 24 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.”.
Tarkistus 400
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 12 a alakohta (uusi)
Asetus (EY) N:o 561/2006
Liite (uusi)
12 a)  Lisätään liite seuraavasti:
”Pysäköintialueita koskevat vähimmäisvaatimukset
A osa: Palvelut
1.  Puhtaat, toimivat ja säännöllisesti tarkastettavat käymälät, joissa on vesihanat:
–  alueella enintään 10 pysäköintipaikkaa: vähintään yksi käymälätila, jossa on neljä käymälää
–  alueella 10–25 pysäköintipaikkaa: vähintään yksi käymälätila, jossa on kahdeksan käymälää
–  alueella 25–50 pysäköintipaikkaa: vähintään kaksi käymälätilaa, joissa on kussakin 10 käymälää
–  alueella 50–75 pysäköintipaikkaa: vähintään kaksi käymälätilaa, joissa on kussakin 15 käymälää
–  alueella 75–125 pysäköintipaikkaa: vähintään neljä käymälätilaa, joissa on kussakin 15 käymälää
–  alueella yli 125 pysäköintipaikkaa: vähintään kuusi käymälätilaa, joissa on kussakin 15 käymälää.
2)  Puhtaat, toimivat ja säännöllisesti tarkastettavat suihkut:
–  alueella enintään 10 pysäköintipaikkaa: vähintään yksi suihkutila, jossa on kaksi suihkua
–  alueella 25–50 pysäköintipaikkaa: vähintään kaksi suihkutilaa, joissa on kussakin viisi suihkua
–  alueella 50–75 pysäköintipaikkaa: vähintään kaksi suihkutilaa, joissa on kussakin 10 suihkua
–  alueella 75–125 pysäköintipaikkaa: vähintään neljä suihkutilaa, joissa on kussakin 12 suihkua
–  alueella yli 125 pysäköintipaikkaa: vähintään kuusi suihkutilaa, joissa on kussakin 15 suihkua.
3)  Riittävä juomaveden saanti
4)  Asianmukaiset ruuanlaittomahdollisuudet, pikaruokala tai ravintola
5)  Alueella tai sen läheisyydessä sijaitseva myymälä, josta voi ostaa muun muassa erilaisia ruokia ja juomia
6)  Riittävä määrä riittävän suuria roskapönttöjä
7)  Pysäköintialueen lähellä sijaitseva suoja sadetta tai aurinkoa vastaan
8)  Varautumissuunnitelma / johto tavoitettavissa / yhteydet hätätilanteissa henkilökunnan tiedossa
9)  Riittävästi omien eväiden nauttimiseen tarkoitettuja pöytiä penkkeineen tai vastaavia
10)  Erillinen wifi-palvelu
11)  Ilman käteistä toimiva varaus-, maksu- ja laskutusjärjestelmä
12)  Järjestelmä, joka ilmoittaa vapaiden paikkojen määrän paikalla ja verkossa
13)  Sukupuolineutraalit palvelut
B osa: Turvaominaisuudet
1)  Pysäköintialue on erotettu aukottomasti ympäristöstään, esimerkiksi aidoilla tai muilla esteillä, jotka ehkäisevät tai haittaavat satunnaista sisääntuloa sekä tahallista laitonta sisääntuloa
2)  Pääsy pysäköintialueelle on sallittu ainoastaan rekkaparkin käyttäjille ja henkilökunnalle
3)  Alueella on digitaalinen kameravalvonta (vähintään 25 fps). Järjestelmä tallentaa joko jatkuvasti tai liikeilmaisimen aktivoimana
4)  Kameravalvontajärjestelmä on asennettu niin, että se kattaa koko aitauksen ja varmistaa sen, että kaikki toiminta aidan luona tai sen lähistöllä voidaan tallentaa selkeästi (tallentava kameravalvontajärjestelmä)
5)  Aluetta valvotaan kiertovartioinnilla tai muulla tavoin
6)  Kaikista rikostapauksista ilmoitetaan rekkaparkin henkilökunnalle ja poliisille. Ajoneuvon on jos mahdollista jäätävä alueelle poliisin ohjeita odotettaessa
7)  Kaikkina aikoina valaistut ajokaistat ja jalankulkuväylät
8)  Jalankulkijoiden turvallisuus erillispysäköintialueilla on varmistettu
9)  Pysäköintialuetta valvotaan asianmukaisten ja oikeasuhteisten turvatarkastusten avulla;
10)  Selkeästi osoitetut hätäpalveluiden puhelinnumerot.”
Tarkistus 401
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – -1 alakohta (uusi)
Asetus (EU) N:o 165/2014
1 artikla – 1 kohta
-1)  Korvataan 1 artiklan 1 kohta seuraavasti:
1.  Tässä asetuksessa säädetään asetuksen (EY) N:o 561/2006, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/15/EY14 ja neuvoston direktiivin 92/6/ETY15 noudattamisen varmistamiseksi tieliikenteessä käytettävien ajopiirturien rakennetta, asennusta, käyttöä, testausta ja valvontaa koskevista velvoitteista ja vaatimuksista.
”1. Tässä asetuksessa säädetään asetuksen (EY) N:o 561/2006, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/15/EY14 ja neuvoston direktiivin 92/6/ETY15, asetuksen (EY) N:o 1072/2009, neuvoston direktiivin 92/106/ETY15 a, direktiivin 96/71/EY ja direktiivin 2014/67/EU, siltä osin kuin on kyse tieliikenteen alan työntekijöiden lähettämisestä, sekä direktiivin, jolla vahvistetaan tieliikenteen kuljettajien lähettämistä koskevat erityiset säännöt direktiivin 96/71/EY ja direktiivin 2014/67/EU osalta, noudattamisen varmistamiseksi tieliikenteessä käytettävien ajopiirturien rakennetta, asennusta, käyttöä, testausta ja valvontaa koskevista velvoitteista ja vaatimuksista.
__________________
__________________
14 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/15/EY, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2002, maantieliikenteen liikkuvissa tehtävissä toimivien henkilöiden työajan järjestämisestä (EYVL L 80, 23.3.2002, s. 35).
14 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/15/EY, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2002, maantieliikenteen liikkuvissa tehtävissä toimivien henkilöiden työajan järjestämisestä (EYVL L 80, 23.3.2002, s. 35).
15 Neuvoston direktiivi 92/6/ETY, annettu 10 päivänä helmikuuta 1992, tiettyjen moottoriajoneuvoluokkien nopeudenrajoittimien asentamisesta ja käytöstä yhteisössä (EYVL L 57, 2.3.1992, s. 27).
15 Neuvoston direktiivi 92/6/ETY, annettu 10 päivänä helmikuuta 1992, tiettyjen moottoriajoneuvoluokkien nopeudenrajoittimien asentamisesta ja käytöstä yhteisössä (EYVL L 57, 2.3.1992, s. 27).
15 a  Neuvoston direktiivi 92/106/ETY, annettu 7 päivänä joulukuuta 1992, tietynlaisia jäsenvaltioiden välisiä tavaroiden yhdistettyjä kuljetuksia koskevista yhteisistä säännöistä (EYVL L 368, 17.12.1992, s. 38).
Tarkistus 402
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – -1 a alakohta (uusi)
Asetus (EU) N:o 165/2014
2 artikla – 2 kohta – h a alakohta (uusi)
-1 a) Lisätään 2 artiklan 2 kohtaan alakohta seuraavasti:
”h a) ’älykkäällä ajopiirturilla’ digitaalista ajopiirturia, joka käyttää satelliittinavigointijärjestelmään perustuvaa paikannuspalvelua ajoneuvon sijainnin määrittämiseksi automaattisesti tämän asetuksen mukaisesti;”
Tarkistus 403
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – -1 b alakohta (uusi)
Asetus (EU) N:o 165/2014
3 artikla – 4 kohta
-1 b) Korvataan 3 artiklan 4 kohta seuraavasti:
4.  Viidentoista vuoden kuluttua siitä, kun ensimmäistä kertaa rekisteröidyissä ajoneuvoissa edellytetään olevan ajopiirturi tämän asetuksen 8, 9 ja 10 artiklan mukaisesti, muussa jäsenvaltiossa kuin rekisteröintijäsenvaltiossa toimiviin ajoneuvoihin on asennettava tällainen ajopiirturi.
”4. Viimeistään1... [EUVL: kolme vuotta tämän muutosasetuksen voimaantulosta] seuraaviin ajoneuvoihin on asennettava älykäs ajopiirturi:
a)  muussa jäsenvaltiossa kuin rekisteröintijäsenvaltiossaan toimivat ajoneuvot, jotka on varustettu analogisella ajopiirturilla,
b)  muussa jäsenvaltiossa kuin rekisteröintijäsenvaltiossaan toimivat ajoneuvot, jotka on varustettu digitaalisella ajopiirturilla, joka vastaa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 3821/85 olevan liitteen IB, sellaisena kuin sitä sovelletaan 30 päivään syyskuuta 2011, teknisiä eritelmiä, tai
c)  muussa jäsenvaltiossa kuin rekisteröintijäsenvaltiossaan toimivat ajoneuvot, jotka on varustettu digitaalisella ajopiirturilla, joka vastaa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 3821/85 olevan liitteen IB, sellaisena kuin sitä sovelletaan 1 päivästä lokakuuta 2011, teknisiä eritelmiä,”
__________________
Jos oletetaan, että maantiepaketti tulee voimaan vuona 2019, älykästä ajopiirturia koskevan komission täytäntöönpanosäädöksen 2. versio vuoteen 2019/2020 mennessä (katso alla oleva 11 artikla), minkä jälkeen jälkiasennuksiin sovelletaan porrastettua lähestymistapaa.
Tarkistus 404
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – -1 c alakohta (uusi)
Asetus (EU) N:o 165/2014
3 artikla – 4 a kohta (uusi)
-1 c) Lisätään 3 artiklaan kohta seuraavasti:
”4 a. Viimeistään... [EUVL: neljä vuotta tämän muutosasetuksen voimaantulosta] muussa jäsenvaltiossa kuin rekisteröintijäsenvaltiossaan toimiviin ajoneuvoihin, jotka on varustettu digitaalisella ajopiirturilla, joka vastaa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 3821/85 olevaa liitettä IB, sellaisena kuin sitä sovelletaan 1 päivästä lokakuuta 2012, on asennettava älykäs ajopiirturi.”;
Tarkistus 405
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – -1 d alakohta (uusi)
Asetus (EU) N:o 165/2014
3 artikla – 4 b kohta (uusi)
-1 d) Lisätään 3 artiklaan kohta seuraavasti:
”4 b. Viimeistään... [EUVL: viisi vuotta tämän muutosasetuksen voimaantulosta] muussa jäsenvaltiossa kuin rekisteröintijäsenvaltiossaan toimiviin ajoneuvoihin, jotka on varustettu digitaalisella ajopiirturilla, joka vastaa komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2016/7991 olevaa liitettä IC, on asennettava älykäs ajopiirturi.”;
_____________________________
1 a   Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2016/799, annettu 18 päivänä maaliskuuta 2016, ajopiirturien ja niiden osien rakentamista, testaamista, asentamista, käyttöä ja korjaamista koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 165/2014 täytäntöön panemisesta (EUVL L 139, 26.5.2016, s. 1).
Tarkistus 406
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – -1 e alakohta (uusi)
Asetus (EU) N:o 165/2014
4 artikla – 2 kohta – 3 a luetelmakohta (uusi)
-1 e) Lisätään 4 artiklan 2 kohtaan luetelmakohta seuraavasti:
”– sisällettävä riittävästi muistikapasiteettia kaiken tämän asetuksen nojalla vaaditun tiedon varastointiin;”;
Tarkistus 407
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – -1 f alakohta (uusi)
Asetus (EU) N:o 165/2014
7 artikla – 1 kohta
-1 f) Korvataan 7 artiklan 1 kohta seuraavasti:
1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tämän asetuksen nojalla tapahtuva henkilötietojen käsittely toteutetaan ainoastaan sen toteamiseksi, että tämän asetuksen ja asetuksen (EY) N:o 561/2006 säännöksiä noudatetaan, direktiivien 95/46/EY ja 2002/58/EY mukaisesti sekä direktiivin 95/46/EY 28 artiklassa tarkoitetun jäsenvaltion valvontaviranomaisen valvonnassa.
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tämän asetuksen nojalla tapahtuva henkilötietojen käsittely toteutetaan ainoastaan sen toteamiseksi, että tämän asetuksen ja asetuksen (EY) N:o 561/2006, direktiivin 2002/15/EY, neuvoston direktiivin 92/6/ETY, neuvoston direktiivin 92/106/ETY, asetuksen (EY) N:o 1072/2009, direktiivin 96/71/EY ja direktiivin 2014/67/EU, siltä osin kuin on kyse työntekijöiden lähettämisestä tieliikenteen alalla, sekä direktiivejä 96/71/EY ja 2014/67/EU koskevien eritysten sääntöjen vahvistamisesta siltä osin kuin on kyse maantieliikenteen alan työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon annetun direktiivin, säännöksiä noudatetaan, asetuksen (EU) 2016/679 ja direktiivin 2002/58/EY mukaisesti sekä asetuksen (EU) 2016/679 51 artiklassa tarkoitetun jäsenvaltion valvontaviranomaisen valvonnassa.”;
Tarkistus 408
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – -1 g alakohta (uusi)
Asetus (EU) N:o 165/2014
7 artikla – 2 kohta – johdantokappale
2.  Jäsenvaltioiden on erityisesti varmistettava henkilötietojen suojaaminen muulta kuin tiukasti tämän asetuksen ja asetuksen (EY) N:o 561/2006 tapahtuvalta, 1 kohdan mukaiselta seuraaviin liittyvältä käytöltä:
2. Jäsenvaltioiden on erityisesti varmistettava henkilötietojen suojaaminen muulta kuin tiukasti tähän asetukseen ja asetukseen (EY) N:o 561/2006, direktiiviin 2002/15/EY, neuvoston direktiiviin 92/6/ETY, neuvoston direktiiviin 92/106/ETY, asetukseen (EY) N:o 1072/2009, direktiiviin 96/71/EY ja direktiiviin 2014/67/EU, siltä osin kuin on kyse työntekijöiden lähettämisestä tieliikenteen alalla, sekä direktiivejä 96/71/EY ja 2014/67/EU koskevien eritysten sääntöjen vahvistamisesta siltä osin kuin on kyse maantieliikenteen alan työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon annettuun direktiiviin liittyvältä, 1 kohdan mukaiselta seuraaviin liittyvältä käytöltä:”;
Tarkistus 409
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 1 alakohta
Asetus (EU) N:o 165/2014
8 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – 2 luetelmakohta
–  kertyneellä yhteenlasketulla ajoajalla kolmen tunnin välein ja aina, kun ajoneuvo ylittää valtioiden rajan;
–  kertyneellä yhteenlasketulla ajoajalla kolmen tunnin välein ja aina, kun ajoneuvo ylittää jäsenvaltion rajan;
Tarkistus 410
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 1 alakohta
Asetus (EU) N:o 165/2014
8 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – 2 a luetelmakohta (uusi)
–  aina, kun ajoneuvo suorittaa kuormaus- tai purkamistoimia;
Tarkistus 411
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 1 a alakohta (uusi)
Asetus (EU) N:o 165/2014
8 artikla – 1 kohta – 1 a alakohta (uusi)
1 a)  Lisätään 8 artiklan 1 kohtaan alakohta seuraavasti:
”Jotta helpotetaan valvontaviranomaisten toimintaa vaatimusten noudattamisen varmentamiseksi, älykkään ajopiirturin on asetuksessa (EY) N:o 561/2006 säädettyjen vaatimusten mukaisesti kirjattava myös, onko ajoneuvoa käytetty tavara- tai henkilöliikenteessä.”;
Tarkistus 412
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 1 b alakohta (uusi)
Asetus (EU) N:o 165/2014
8 artikla – 1 kohta – 2 a alakohta (uusi)
1 b)  Lisätään 8 artiklan 1 kohtaan alakohta seuraavasti:
”Ajoneuvoihin, jotka rekisteröidään ensimmäisen kerran ... päivänä ...kuuta ... [24 kuukautta tämän muutosasetuksen voimaantulosta] tai sen jälkeen, on asennettava ajopiirturi tämän asetuksen 8 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan toisen luetelmakohdan sekä toisen alakohdan mukaisesti.”;
Tarkistus 413/rev
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 1 c alakohta (uusi)
Asetus (EU) N:o 165/2014
9 artikla – 2 kohta
1 c)  Korvataan 9 artiklan 2 kohta seuraavasti:
2.  Viidentoista vuoden kuluttua siitä, kun ensimmäistä kertaa rekisteröidyissä ajoneuvoissa edellytetään olevan ajopiirturi tämän artiklan ja 8 ja 10 artiklassa säädetyn mukaisesti, jäsenvaltioiden on varustettava valvontaviranomaisensa varhaiseen havaitsemiseen tarkoitetuilla etäyhteyslaitteilla tässä artiklassa tarkoitetun tietoliikenneyhteyden luomiseksi, siinä määrin kuin se on tarkoituksenmukaista ottaen huomioon niiden omat lainvalvontavaatimukset ja -strategiat. Kyseiseen ajankohtaan saakka jäsenvaltiot voivat itse päättää, varustavatko ne valvontaviranomaisensa kyseisillä varhaiseen havaitsemiseen tarkoitetuilla etäyhteyslaitteilla.
2. Jäsenvaltioiden on ... ennen päivää ....kuuta ... [Virallinen lehti: lisätään päivämäärä, joka on yksi vuosi tämän asetuksen voimaantulosta] varustettava valvontaviranomaisensa varhaiseen havaitsemiseen tarkoitetuilla etäyhteyslaitteilla tässä artiklassa tarkoitetun tietoliikenneyhteyden luomiseksi, siinä määrin kuin se on tarkoituksenmukaista ottaen huomioon niiden omat lainvalvontavaatimukset ja -strategiat. Kyseiseen ajankohtaan saakka jäsenvaltiot voivat itse päättää, varustavatko ne valvontaviranomaisensa kyseisillä varhaiseen havaitsemiseen tarkoitetuilla etäyhteyslaitteilla.”;
Tarkistus 414
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 1 d alakohta (uusi)
Asetus (EU) N:o 165/2014
9 artikla – 3 kohta
1 d)  Korvataan 9 artiklan 3 kohta seuraavasti:
3.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettu yhteys ajopiirturiin luodaan ainoastaan valvontaviranomaisten laitteista lähetetystä pyynnöstä. Yhteys on suojattava tietojen paikkansapitävyyden varmistamiseksi ja valvonta- ja hallintalaitteiden tunnistamiseksi. Yhteyden kautta saatuja tietoja saavat käyttää ainoastaan valvontaviranomaiset, joilla on valtuudet tarkastaa asetukseen (EY) N:o 561/2006 ja tähän asetukseen kohdistuvia rikkomuksia, ja korjaamot siltä osin kuin se on tarpeen ajopiirturin moitteettoman toiminnan varmistamiseksi.
3. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu yhteys ajopiirturiin luodaan ainoastaan valvontaviranomaisten laitteista lähetetystä pyynnöstä. Yhteys on suojattava tietojen paikkansapitävyyden varmistamiseksi ja valvonta- ja hallintalaitteiden tunnistamiseksi. Yhteyden kautta saatuja tietoja saavat käyttää ainoastaan valvontaviranomaiset, joilla on valtuudet tarkastaa 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin unionin säädöksiin ja tähän asetukseen kohdistuvia rikkomuksia, ja korjaamot siltä osin kuin se on tarpeen ajopiirturin moitteettoman toiminnan varmistamiseksi.”;
Tarkistus 415
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 1 e alakohta (uusi)
Asetus (EU) N:o 165/2014
11 artikla – 1 kohta
1 e)  Korvataan 11 artiklan ensimmäinen kohta seuraavasti:
Sen varmistamiseksi, että älykkäät ajopiirturit ovat tässä asetuksessa asetettujen periaatteiden ja vaatimusten mukaisia, komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksillä 8, 9 ja 10 artiklan yhdenmukaista soveltamista varten yksityiskohtaiset säännökset lukuun ottamatta säännöksiä, jotka koskevat lisätietojen kirjaamista ajopiirturilla. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 42 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
Sen varmistamiseksi, että älykkäät ajopiirturit ovat tässä asetuksessa asetettujen periaatteiden ja vaatimusten mukaisia, komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksillä 8, 9 ja 10 artiklan yhdenmukaista soveltamista varten yksityiskohtaiset säännökset lukuun ottamatta säännöksiä, jotka koskevat lisätietojen kirjaamista ajopiirturilla.
Komissio hyväksyy viimeistään ... päivänä ...kuuta ... [Virallinen lehti: 12 kuukautta tämän muutosasetuksen voimaantulosta] täytäntöönpanosäädöksiä, joilla vahvistetaan 8 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan toisessa luetelmakohdassa sekä toisessa alakohdassa tarkoitetun ajoneuvon jokaisen rajanylityksen kirjaamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt.
Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 42 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.”;
Tarkistus 416
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 1 f alakohta (uusi)
Asetus (EU) N:o 165/2014
34 artikla – 5 kohta – b alakohta – iv alakohta
1 f)  Korvataan 34 artiklan 5 kohdan b alakohta seuraavasti:
iv)  merkin alle20190404-P8_TA-PROV(2019)0340_FI-p0000002.png: tauot ja lepoajat.
iv) merkin alle20190404-P8_TA-PROV(2019)0340_FI-p0000003.png: tauot, lepoajat, vuosiloma tai sairausloma;
merkin ”autolautta/juna” alle: merkin lisäksi20190404-P8_TA-PROV(2019)0340_FI-p0000004.png: asetuksen (EY) 561/2006 9 artiklan mukaisesti autolautalla tai junassa pidetty lepoaika.
Tarkistus 417
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Asetus (EU) N:o 165/2014
34 artikla – 7 kohta – 1 alakohta
7.  Saapuessaan soveltuvaan pysähdyspaikkaan kuljettajan on syötettävä digitaaliseen ajopiirturiin niiden maiden tunnukset, joissa hän aloittaa ja lopettaa vuorokautisen työjaksonsa, ja se, missä ja milloin hän on ylittänyt rajan ajoneuvossa. Jäsenvaltiot voivat vaatia, että niiden alueella kuljetustoimintoja suorittavien ajoneuvojen kuljettajien on lisättävä maan tunnukseen tarkemmat maantieteelliset erittelyt, edellyttäen että kyseiset jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet nämä tarkemmat maantieteelliset erittelyt komissiolle ennen 1 päivää huhtikuuta 1998.”.
7.  Kun ajopiirturi ei kykene automaattisesti kirjaamaan rajanylitystä, kuljettajan on ensimmäiseen mahdolliseen ja saatavilla olevaan pysähdyspaikkaan saapuessaan syötettävä digitaaliseen ajopiirturiin niiden maiden tunnukset, joissa hän aloittaa ja lopettaa vuorokautisen työjaksonsa, ja se, missä ja milloin hän on ylittänyt rajan. Sen jälkeen kun raja uuteen maahan on ylitetty, on maan tunnus merkittävä ajopiirturiin otsakkeen ”BEGIN” alle. Jäsenvaltiot voivat vaatia, että niiden alueella kuljetustoimintoja suorittavien ajoneuvojen kuljettajien on lisättävä maan tunnukseen tarkemmat maantieteelliset erittelyt, edellyttäen että kyseiset jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet nämä tarkemmat maantieteelliset erittelyt komissiolle ennen 1 päivää huhtikuuta 1998.”.
Tarkistus 418
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 2 a alakohta (uusi)
Asetus (EU) N:o 165/2014
34 artikla – 7 a kohta (uusi)
2 a)   Lisätään 34 artiklaan kohta seuraavasti:
”7 a. Kuljettajille on tarjottava koulutusta ajopiirturin asianmukaisesta käytöstä täysimääräisen hyödyn saamiseksi laitteesta. Kuljettajan ei pidä olla vastuussa koulutuksen kustannuksista, vaan työnantajan on vastattava niistä.”;
Tarkistus 419
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 2 b alakohta (uusi)
Asetus (EU) N:o 165/2014
34 artikla – 7 b kohta (uusi)
2 b)   Lisätään 34 artiklaan kohta seuraavasti:
”7 b. Mahdollisimman suuri määrä valvontaviranomaisia olisi koulutettava ajopiirturin asianmukaiseen lukemiseen ja seurantaan.”;
Tarkistus 420
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 2 c alakohta (uusi)
Asetus (EU) N:o 165/2014
36 artikla – 1 kohta – i alakohta
2 c)  Korvataan 36 artiklan 1 kohdan i alakohta seuraavasti:
i)   kuluvan vuorokauden piirturilevyt sekä kuljettajan edellisten 28 päivän kuluessa käyttämät piirturilevyt;
i) kuluvan vuorokauden piirturilevyt sekä kuljettajan edellisten 56 päivän kuluessa käyttämät piirturilevyt;”;
Tarkistus 421
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 2 d alakohta (uusi)
Asetus (EU) N:o 165/2014
36 artikla – 1 kohta – iii alakohta
2 d)  Korvataan 36 artiklan 1 kohdan iii alakohta seuraavasti:
iii)  kaikki sellaiset käsin tehdyt merkinnät ja tulosteet kuluvalta vuorokaudelta ja edeltäviltä 28 päivältä, joita tässä asetuksessa ja asetuksessa (EY) N:o 561/2006 edellytetään.
iii) kaikki sellaiset käsin tehdyt merkinnät ja tulosteet kuluvalta vuorokaudelta ja edeltäviltä 56 päivältä, joita tässä asetuksessa ja asetuksessa (EY) N:o 561/2006 edellytetään.”;
Tarkistus 422
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 2 e alakohta (uusi)
Asetus (EU) N:o 165/2014
36 artikla – 2 kohta – ii alakohta
2 e)  Korvataan 36 artiklan 2 kohdan ii alakohta seuraavasti:
ii)   kaikki sellaiset käsin tehdyt merkinnät ja tulosteet kuluvalta vuorokaudelta ja edeltäviltä 28 päivältä, joita tässä asetuksessa ja asetuksessa (EY) N:o 561/2006 edellytetään;
ii) kaikki sellaiset käsin tehdyt merkinnät ja tulosteet kuluvalta vuorokaudelta ja edeltäviltä 56 päivältä, joita tässä asetuksessa ja asetuksessa (EY) N:o 561/2006 edellytetään;”;

(1)EUVL C 197, 8.6.2018, s. 45.
(2)EUVL C 176, 23.5.2018, s. 57.


Maantieliikennealan kehitykseen mukauttaminen ***I
PDF 224kWORD 67k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 4. huhtikuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EY) N:o 1071/2009 ja asetuksen (EY) N:o 1072/2009 muuttamisesta niiden mukauttamiseksi alan kehitykseen (COM(2017)0281 – C8-0169/2017 – 2017/0123(COD))
P8_TA-PROV(2019)0341A8-0204/2018

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2017)0281),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 91 artiklan 1 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8‑0169/2017),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 18. tammikuuta 2018 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon alueiden komitean 1. helmikuuta 2018 antaman lausunnon(2),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan mietinnön ja työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnon (A8-0204/2018),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Komission teksti   Tarkistus
Tarkistus 110
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 2 kappale
(2)  Ellei kansallisessa lainsäädännössä toisin säädetä, maanteiden tavaraliikenteen harjoittajan ammattiin pääsyä koskevia sääntöjä ei nykyisellään sovelleta yrityksiin, jotka harjoittavat maanteiden tavaraliikenteen harjoittajan ammattia yksinomaan sellaisilla moottoriajoneuvoilla tai ajoneuvoyhdistelmillä, joiden sallittu kokonaismassa on enintään 3,5 tonnia. . Sekä kansallista että kansainvälistä liikennettä harjoittavien tällaisten yritysten määrä on ollut kasvussa. Tästä syystä useat jäsenvaltiot ovat päättäneet soveltaa asetuksessa (EY) N:o 1071/2009 vahvistettuja, maanteiden tavaraliikenteen harjoittajan ammattiin pääsyä koskevia sääntöjä näihin yrityksiin. Tämä säännös olisi poistettava, jotta ajoneuvoilla, joiden sallittu kokonaismassa on enintään 3,5 tonnia, harjoitettavan liikenteen alalla voidaan varmistaa ammattimaisuuden vähimmäistaso yhteisillä säännöillä ja lähentää siten kilpailuedellytyksiä toimijoiden välillä, kun taas tosiasiallista ja pysyvää toimipaikkaa sekä asianmukaista vakavaraisuutta koskevat vaatimukset olisi tehtävä pakollisiksi.
(2)  Ellei kansallisessa lainsäädännössä toisin säädetä, maanteiden tavaraliikenteen harjoittajan ammattiin pääsyä koskevia sääntöjä ei nykyisellään sovelleta yrityksiin, jotka harjoittavat maanteiden tavaraliikenteen harjoittajan ammattia yksinomaan sellaisilla moottoriajoneuvoilla joiden sallittu kokonaismassa, perävaunut mukaan lukien, on enintään 3,5 tonnia. Tällaisten yritysten määrä on ollut kasvussa. Tästä syystä useat jäsenvaltiot ovat päättäneet soveltaa asetuksessa (EY) N:o 1071/2009 vahvistettuja, maanteiden tavaraliikenteen harjoittajan ammattiin pääsyä koskevia sääntöjä näihin yrityksiin. Mahdollisten porsaanreikien välttämiseksi ja ammattimaisuuden vähimmäistason varmistamiseksi alalla, jossa kansainvälisessä liikenteessä käytettävien moottoriajoneuvojen sallittu kokonaismassa, perävaunut mukaan lukien, on 2,4–3,5 tonnia, olisi yhteisiä sääntöjä noudattaen ja siten toimijoiden välisiä kilpailuedellytyksiä lähentäen sovellettava yhtäläisesti maantieliikenteen harjoittajan ammatin harjoittamista koskevia vaatimuksia ja vältettävä samalla suhteetonta hallinnollista rasitetta. Koska tätä asetusta sovelletaan ainoastaan sellaisiin yrityksiin, jotka kuljettavat tavaroita toisen lukuun, yritykset, jotka harjoittava kuljetusliikennettä omaan lukuunsa, eivät kuulu tämän säännöksen soveltamisalaan.
Tarkistus 111
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 2 a kappale (uusi)
(2 a)  Komission vaikutustenarvioinnin mukaan yrityksille syntyy säästöjä 2,7–5,2 miljardia euroa kaudella 2020–2035.
Tarkistus 112
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 4 kappale
(4)  On tarpeen varmistaa, että johonkin jäsenvaltioon sijoittautuneet maantieliikenteen harjoittajat ovat tosiasiallisesti ja jatkuvasti läsnä kyseisessä jäsenvaltiossa ja harjoittavat toimintaansa sieltä käsin. Tästä syystä ja kokemuksen perusteella on tarpeen selkeyttää tosiasiallista ja pysyvää toimipaikkaa koskevia säännöksiä.
(4)  Niin sanottujen postilaatikkoyhtiöiden torjumiseksi ja reilun kilpailun ja tasapuolisten toimintaedellytysten takaamiseksi sisämarkkinoilla tarvitaan selkeämpiä toimipaikkaa koskevia kriteereitä, tehokkaampaa seurantaa ja täytäntöönpanon valvontaa sekä jäsenvaltioiden välistä tehokkaampaa yhteistyötä. Johonkin jäsenvaltioon sijoittautuneiden maantieliikenteen harjoittajien olisi oltava tosiasiallisesti ja jatkuvasti läsnä kyseisessä jäsenvaltiossa ja niiden olisi harjoitettava liikennetoimintaansa ja merkittävää toimintaansa tosiasiallisesti sieltä käsin, Tästä syystä ja kokemuksen perusteella on tarpeen selkeyttää ja vahvistaa tosiasiallista ja pysyvää toimipaikkaa koskevia säännöksiä samalla kun vältetään suhteetonta hallinnollista rasitetta.
Tarkistus 113
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 7 kappale
(7)  Koska työntekijöiden lähettämistä koskevien EU:n sääntöjen ja sopimusvelvoitteisiin sovellettavan lainsäädännön vakavilla rikkomisilla voi olla merkittävä vaikutus maanteiden tavaraliikenteen alaan sekä työntekijöiden sosiaaliseen suojeluun, tällaiset rikkomukset olisi lisättävä hyvän maineen arvioimisen kannalta merkityksellisiin seikkoihin.
(7)  Koska työntekijöiden lähettämistä koskevien EU:n sääntöjen ja sopimusvelvoitteisiin sovellettavan lainsäädännön vakavilla rikkomisilla voi olla merkittävä vaikutus maanteiden tavaraliikenteen alaan, kabotaasiin sekä työntekijöiden sosiaaliseen suojeluun, tällaiset rikkomukset olisi lisättävä hyvän maineen arvioimisen kannalta merkityksellisiin seikkoihin.
Tarkistus 114
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 10 kappale
(10)  Yrityksille, jotka harjoittavat maanteiden tavaraliikenteen harjoittajan ammattia yksinomaan sellaisilla moottoriajoneuvoilla tai ajoneuvoyhdistelmillä, joiden sallittu kokonaismassa on enintään 3,5 tonnia, olisi asetettava vakavaraisuuden vähimmäistaso sen varmistamiseksi, että niillä on riittävät varat harjoittaa liikennettä vakaalta ja pitkäaikaiselta pohjalta. Koska tällainen toiminta on kuitenkin yleensä laajuudeltaan rajoitettua, sitä koskevien vaatimusten olisi oltava vähemmän vaativia kuin vaatimukset, joita sovelletaan toimijoihin, jotka harjoittavat toimintaansa mainitun rajan ylittävillä ajoneuvoilla tai ajoneuvoyhdistelmillä.
(10)  Yrityksille, jotka harjoittavat maanteiden tavaraliikenteen harjoittajan ammattia yksinomaan sellaisilla moottoriajoneuvoilla, joiden sallittu kokonaismassa, perävaunut mukaan lukien, on 2,4–3,5 tonnia, ja joita käytetään kansainvälisissä kuljetuksissa, olisi asetettava vakavaraisuuden vähimmäistaso sen varmistamiseksi, että niillä on riittävät varat harjoittaa liikennettä vakaalta ja pitkäaikaiselta pohjalta. Koska näillä ajoneuvoilla harjoitettu toiminta on kuitenkin yleensä laajuudeltaan rajoitettua, sitä koskevien vaatimusten olisi oltava vähemmän vaativia kuin vaatimukset, joita sovelletaan toimijoihin, jotka harjoittavat toimintaansa mainitun rajan ylittävillä ajoneuvoilla tai ajoneuvoyhdistelmillä.
Tarkistus 115
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 11 kappale
(11)  Liikenteenharjoittajista kansallisissa sähköisissä rekistereissä olevien tietojen olisi oltava mahdollisimman täydellisiä, jotta asianomaisten sääntöjen täytäntöönpanon valvonnasta vastaavat kansalliset viranomaiset saavat riittävän kuvan tarkastuksen kohteena olevista liikenteenharjoittajista. Erityisesti ne tiedot, jotka koskevat liikenteenharjoittajan käytössä olevien ajoneuvojen rekisterinumeroita, palkattujen työntekijöiden määrää, riskiluokitusta ja rahoitusasemaa, helpottavat asetusten (EY) N:o 1071/2009 ja (EY) N:o 1072/2009 säännösten täytäntöönpanon kansallisesti ja rajojen yli tapahtuvaa valvontaa. Sen vuoksi kansallista sähköistä rekisteriä koskevia sääntöjä olisi muutettava.
(11)  Liikenteenharjoittajista kansallisissa sähköisissä rekistereissä olevien tietojen olisi oltava täydellisiä ja ajantasaisia, jotta asianomaisten sääntöjen täytäntöönpanon valvonnasta vastaavat kansalliset viranomaiset saavat riittävän kuvan tarkastuksen kohteena olevista liikenteenharjoittajista. Erityisesti ne tiedot, jotka koskevat liikenteenharjoittajan käytössä olevien ajoneuvojen rekisterinumeroita, palkattujen työntekijöiden määrää ja riskiluokitusta, helpottavat asetusten (EY) N:o 1071/2009 ja (EY) N:o 1072/2009 sekä unionin muiden säännösten täytäntöönpanon kansallista ja rajojen yli tapahtuvaa valvontaa. Jotta lisäksi voidaan antaa lainvalvontaviranomaisille, myös tienvarsitarkastuksia suorittaville viranomaisille, selkeä ja kattava yleiskuva tarkastettavista liikenteen toimijoista, niille olisi annettava suora ja reaaliaikainen pääsy kaikkiin asiaa koskeviin tietoihin. Siksi kansallisten sähköisten rekisterien olisi oltava aidosti yhteentoimivia ja kaikkien jäsenvaltioiden kaikilla nimetyillä valvontaviranomaisilla olisi oltava suora ja reaaliaikainen pääsy niiden sisältämiin tietoihin. Sen vuoksi kansallista sähköistä rekisteriä koskevia sääntöjä olisi muutettava.
Tarkistus 116
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 13 kappale
(13)  Muun kuin jäsenvaltiosta peräisin olevan liikenteenharjoittajan vastaanottavassa jäsenvaltiossa tilapäisesti harjoittamaa kansallista liikennettä (’kabotaasi’) koskevien sääntöjen olisi oltava selkeitä ja yksinkertaisia ja niiden täytäntöönpanon valvonnan helppoa, ja samalla olisi säilytettävä tähän mennessä saavutettu taso sääntöjen purkamisessa.
(13)  Muun kuin jäsenvaltiosta peräisin olevan liikenteenharjoittajan vastaanottavassa jäsenvaltiossa tilapäisesti harjoittamaa kansallista liikennettä (’kabotaasi’) koskevien sääntöjen olisi oltava selkeitä ja yksinkertaisia ja niiden täytäntöönpanon valvonnan helppoa.
Tarkistus 117
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 14 kappale
(14)  Tätä tarkoitusta varten sekä tarkastusten helpottamiseksi ja epävarmuuden poistamiseksi kansainvälisten kuljetusten jälkeisten kabotaasimatkojen lukumäärää koskeva rajoitus olisi poistettava ja vähennettävä sen sijaan tällaisiin matkoihin käytettävissä olevien päivien lukumäärää.
(14)  Turhien ajojen välttämiseksi kabotaasimatkat olisi sallittava soveltaen tiettyjä rajoituksia vastaanottavassa jäsenvaltiossa. Tätä tarkoitusta varten sekä tarkastusten helpottamiseksi ja epävarmuuden poistamiseksi kansainvälisten kuljetusten jälkeisten kabotaasimatkojen lukumäärää koskeva rajoitus olisi poistettava ja vähennettävä sen sijaan tällaisiin matkoihin käytettävissä olevien päivien lukumäärää.
Tarkistus 118
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 14 a kappale (uusi)
(14 a)  Kabotaasimatkoihin käytettävissä olevaa ajanjaksoa yhdessä vastaanottavassa jäsenvaltiossa olisi lyhennettävä, jotta voidaan estää kabotaasimatkojen järjestelmällinen toteuttaminen, mikä voisi synnyttää kansallisia markkinoita vääristävän pysyvän tai jatkuvan toiminnan. Lisäksi liikenteenharjoittajat eivät saisi toteuttaa uusia kabotaasimatkoja saman vastaanottavan jäsenvaltioin alueella tietyn ajanjakson aikana ja siihen asti kunnes ne ovat suorittaneet uuden kansainvälisen kuljetuksen siitä jäsenvaltiosta, johon yritys on sijoittautunut. Tämä säännös ei vaikuta kansainvälisen liikenteen harjoittamiseen.
Tarkistus 119
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 15 kappale
(15)  Olisi selkeytettävä, millä tavoin maantieliikenteen harjoittajat voivat osoittaa kabotaasiliikennettä koskevien sääntöjen noudattamisen. Sähköisten kuljetustietojen käyttö ja toimittaminen olisi tunnustettava sellaisiksi tavoiksi, jolloin asianmukaisten todisteiden toimittaminen ja niiden käsittely toimivaltaisessa viranomaisessa yksinkertaistuvat. Tiedot olisi toimitettava sellaisessa muodossa, jolla varmistetaan tietojen luotettavuus ja aitous. Koska kuljetuksessa ja logistiikassa käytetään yhä enemmän tehokasta sähköistä tiedonvaihtoa, on tärkeä varmistaa johdonmukaisuus sääntelykehysten sekä hallinnollisten menettelyjen yksinkertaistamista koskevien sääntöjen välillä.
(15)  Sääntöjen täytäntöönpanon tosiasiallinen ja tehokas valvonta on ennakkoedellytys tasapuoliselle kilpailulle sisämarkkinoilla. Valvontavälineiden digitalisoinnin jatkaminen on olennaisen tärkeää, jotta voidaan vapauttaa valvontakapasiteettia, vähentää kansainvälisten liikenteenharjoittajien ja erityisesti pk-yritysten tarpeetonta hallinnollista taakkaa, kohdistaa valvonta paremmin suuririskisiin liikenteenharjoittajiin ja havaita vilpilliset käytännöt. Jotta kuljetusasiakirjat voisivat olla paperittomia, tulevaisuudessa sääntönä olisi oltava, että käytetään sähköisiä asiakirjoja ja erityisesti tavaran kansainvälisessä tiekuljetuksessa käytettävästä rahtisopimuksesta tehdyn yleissopimuksen mukaista sähköistä rahtikirjaa. Olisi selkeytettävä, millä tavoin maantieliikenteen harjoittajat voivat osoittaa kabotaasiliikennettä koskevien sääntöjen noudattamisen. Sähköisten kuljetustietojen käyttö ja toimittaminen olisi tunnustettava sellaisiksi tavoiksi, jolloin asianmukaisten todisteiden toimittaminen ja niiden käsittely toimivaltaisessa viranomaisessa yksinkertaistuvat. Tiedot olisi toimitettava sellaisessa muodossa, jolla varmistetaan tietojen luotettavuus ja aitous. Koska kuljetuksessa ja logistiikassa käytetään yhä enemmän tehokasta sähköistä tiedonvaihtoa, on tärkeä varmistaa johdonmukaisuus sääntelykehysten sekä hallinnollisten menettelyjen yksinkertaistamista koskevien sääntöjen välillä.
Tarkistus 120
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 15 a kappale (uusi)
(15 a)  Erityisen tärkeää on ottaa pikaisesti käyttöön älykäs ajopiirturi, koska sen avulla valvontaviranomaiset voisivat toteuttaa tienvarsitarkastuksia rikkomusten ja poikkeamien havaitsemiseksi aiempaa nopeammin ja tehokkaammin, mikä parantaisi tämän asetuksen täytäntöönpanoa.
Tarkistus 121
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 16 kappale
(16)  Kuljetusyrityksiä sitovat kansainvälisiä kuljetuksia koskevat säännöt, joiden rikkomisesta on niille seurauksia. Kuljetuspalveluja maantieliikenteen tavaraliikenteen harjoittajilta sopimussuhteisesti hankkivien yritysten väärinkäytösten estämiseksi jäsenvaltioiden olisi kuitenkin säädettävä myös rahtaajille ja huolitsijoille määrättävistä seuraamuksista silloin, jos ne tietoisesti tilaavat kuljetuspalveluja, joihin liittyy asetuksen (EY) N:o 1072/2009 säännösten rikkomista.
(16)  Kuljetusyrityksiä sitovat kansainvälisiä kuljetuksia koskevat säännöt, joiden rikkomisesta on niille seurauksia. Kuljetuspalveluja maantieliikenteen tavaraliikenteen harjoittajilta sopimussuhteisesti hankkivien yritysten väärinkäytösten estämiseksi jäsenvaltioiden olisi kuitenkin säädettävä myös lähettäjille, rahtaajille, huolitsijoille, hankkijoille ja alihankkijoille määrättävistä seuraamuksista silloin, jos ne tietävät, että niiden tilaamiin kuljetuspalveluihin liittyy asetuksen (EY) N:o 1072/2009 säännösten rikkomista. Kun kuljetuspalveluja hankkivat yritykset tilaavat näitä palveluja kuljetusyrityksiltä, joilla on alhainen riskiluokitus, niiden vastuuvelvollisuutta olisi vähennettävä.
Tarkistus 122
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 16 a kappale (uusi)
(16 a)   Ehdotetulla Euroopan työviranomaisella [...] pyritään tukemaan ja helpottamaan kansallisten toimivaltaisten viranomaisten välistä yhteistyötä ja tietojenvaihtoa, jotta asiaan liittyvän unionin lainsäädännön täytäntöönpanoa voidaan valvoa tehokkaasti. Työviranomaisella voi olla tärkeä rooli tämän asetuksen täytäntöönpanon tukemisessa ja edistämisessä, kun se auttaa toimivaltaisia viranomaisia vaihtamaan tietoja, tukee jäsenvaltioiden valmiuksien kehittämistä henkilöstön vaihdon ja koulutuksen avulla ja avustaa jäsenvaltioita järjestämään yhteisiä tarkastuksia. Näin vahvistettaisiin jäsenvaltioiden keskinäistä luottamusta, kehitettäisiin tehokasta yhteistyötä toimivaltaisten viranomaisten välillä ja autettaisiin torjumaan petoksia ja sääntöjen väärinkäyttöä.
Tarkistus 123
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 16 b kappale (uusi)
(16 b)   Tieliikennelainsäädäntöä olisi vahvistettava, jotta varmistetaan Rooma I -asetuksen asianmukainen soveltaminen ja täytäntöönpano siten, että työsopimuksissa otetaan huomioon työntekijöiden tavanomainen työpaikka. Rooma I -asetusta täydentävät ja ovat siihen suoraan yhteydessä asetuksen (EY) N:o 1071/2009 perussäännökset, joiden tarkoituksena on torjua postilaatikkoyhtiöitä ja varmistaa yritysten sijoittautumista koskevat asianmukaiset kriteerit. Näitä sääntöjä on vahvistettava, jotta taataan työntekijöiden oikeudet, kun he työskentelevät tilapäisesti tavanomaisen työskentelyvaltionsa ulkopuolella, ja jotta varmistetaan liikenteenharjoittajien välinen oikeudenmukainen kilpailu.
Tarkistus 124
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – a alakohta – i alakohta
Asetus (EY) N:o 1071/2009
1 artikla – 4 kohta – a alakohta
i)  poistetaan a alakohta;
i)  korvataan a alakohta seuraavasti:
a)  yrityksiin, jotka harjoittavat maanteiden tavaraliikenteen harjoittajan ammattia yksinomaan sellaisilla moottoriajoneuvoilla, joiden massa, perävaunut mukaan lukien, on enintään 2,4 tonnia;
a a)  yrityksiin, jotka harjoittavat maanteiden tavaraliikenteen harjoittajan ammattia yksinomaan sellaisilla ainoastaan kansalliseen liikenteeseen tarkoitetuilla moottoriajoneuvoilla, joiden sallittu kokonaismassa, perävaunut mukaan lukien, on enintään 3,5 tonnia;”
Tarkistus 125
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – a alakohta – ii alakohta
Asetus (EY) N:o 1071/2009
1 artikla – 4 kohta – b alakohta – 2 alakohta
Ainoastaan ei-kaupalliseksi kuljetukseksi katsotaan kaikenlainen maanteillä tapahtuva kuljetus, josta ei makseta korvausta ja joka ei tuota tuloja, kuten henkilökuljetus hyväntekeväisyystarkoituksessa tai puhdas yksityiskäyttö;”
Ei-kaupalliseksi kuljetukseksi katsotaan kaikenlainen maanteillä tapahtuva kuljetus, jonka tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa kuljettajalle tai muille tahoille, kuten kuljetuspalvelu, hyväntekeväisyyden tai avustustyön pohjalta;”
Tarkistus 126
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – b alakohta
Asetus (EY) N:o 1071/2009
1 artikla – 6 kohta
b)  Lisätään 6 kohta seuraavasti:
Poistetaan.
”6. Yrityksiin, jotka harjoittavat maanteiden tavaraliikenteen harjoittajan ammattia yksinomaan sellaisilla moottoriajoneuvoilla tai ajoneuvoyhdistelmillä, joiden sallittu kokonaismassa on enintään 3,5 tonnia, ei sovelleta 3 artiklan 1 kohdan b ja d alakohtaa eikä 4, 6, 8, 9, 14, 19 ja 21 artiklaa.
Jäsenvaltiot voivat kuitenkin
a)  vaatia näitä yrityksiä soveltamaan joitakin ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuista säännöksistä tai niitä kaikkia;
b)  alentaa ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua rajaa joidenkin tai kaikkien maantiekuljetusluokkien osalta.”
Tarkistus 127
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 3 alakohta – a alakohta
Asetus (EY) N:o 1071/2009
5 artikla – 1 kohta – a alakohta
”a) yrityksellä on tilat, joissa se säilyttää yrityksen keskeisiä asiakirjoja, erityisesti sen kaupallisia sopimuksia, kirjanpitoon ja henkilöstöhallintoon liittyviä asiakirjoja, työsopimuksia, ajo- ja lepoaikoja koskevia tietoja sisältäviä asiakirjoja sekä muita asiakirjoja, jotka toimivaltaisen viranomaisen on voitava saada käyttöönsä tarkistaakseen tässä asetuksessa säädettyjen edellytysten noudattamisen.”
”a) yrityksellä on oltava toimintansa kannalta asianmukaiset tilat, joissa se voi saada käyttöönsä ydinliiketoimintansa alkuperäiset asiakirjat joko sähköisessä tai muussa muodossa, erityisesti kaupalliset sopimukset, kirjanpitoon ja henkilöstöhallintoon liittyvät asiakirjat, työsopimukset, sosiaaliturvaan liittyvät asiakirjat, kabotaasia, työntekijöiden lähettämistä sekä ajo- ja lepoaikoja koskevia tietoja sisältävät asiakirjat sekä muut asiakirjat, jotka toimivaltaisen viranomaisen on voitava saada käyttöönsä tarkistaakseen tässä asetuksessa säädettyjen edellytysten noudattamisen.”
Tarkistus 128
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 3 alakohta – a a alakohta (uusi)
Asetus (EY) N:o 1071/2009
5 artikla – 1 kohta – a a alakohta (uusi)
a a)  lisätään alakohta seuraavasti:
”a a) b alakohdassa tarkoitetuilla ajoneuvoilla tehdään kuljetussopimuksen yhteydessä vähintään yksi tavaroiden lastaus tai tavaroiden purku joka neljäs viikko sijoittautumisvaltiossa;”
Tarkistus 129
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 3 alakohta – b alakohta
Asetus (EY) N:o 1071/2009
5 artikla – 1 kohta – c alakohta
c)  yrityksen on hoidettava tosiasiallisesti ja yhtäjaksoisesti hallinnollista ja kaupallista toimintaansa niin, että sillä on asianmukaiset hallinnolliset välineet ja toimitilat kyseisessä jäsenvaltiossa sijaitsevissa tiloissa.”
c)  yrityksen on hoidettava tosiasiallisesti ja yhtäjaksoisesti hallinnollista ja kaupallista toimintaansa niin, että sillä on a alakohdassa tarkoitetut asianmukaiset välineet ja toimitilat kyseisessä jäsenvaltiossa sijaitsevissa tiloissa.”
Tarkistus 130
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 3 alakohta – c alakohta
Asetus (EY) N:o 1071/2009
5 artikla – 1 kohta – d alakohta
d)  yrityksen on hallinnoitava b alakohdassa tarkoitetuilla ajoneuvoilla harjoitettavaa liikennettä kyseisessä jäsenvaltiossa sijaitsevilla asianmukaisilla teknisillä välineillä;”
d)  yrityksen on hallinnoitava tosiasiallisesti ja yhtäjaksoisesti b alakohdassa tarkoitetuilla ajoneuvoilla harjoitettavaa liikennettä kyseisessä jäsenvaltiossa sijaitsevilla asianmukaisilla teknisillä välineillä;”
Tarkistus 131
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 3 alakohta – d a alakohta (uusi)
Asetus (EY) N:o 1071/2009
5 artikla – 1 kohta – f alakohta (uusi)
d a)  Lisätään f alakohta seuraavasti:
”f) yrityksellä on oltava suoritetun kuljetustoiminnan ja sijoittautumisjäsenvaltion välinen suora yhteys, varikko ja mahdollisuus käyttää riittäviä pysäköintitiloja niin, että yritys voi käyttää säännöllisesti b kohdassa tarkoitettuja ajoneuvoja.”
Tarkistus 132
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 3 alakohta – d b alakohta (uusi)
Asetus (EY) N:o 1071/2009
5 artikla – 1 kohta – g d alakohta (uusi)
d b)  Lisätään g alakohta seuraavasti:
”g) yrityksen on otettava palvelukseen ja työllistettävä kuljettajia kyseisen jäsenvaltion työsopimuksiin sovellettavan lainsäädännön mukaisesti.”
Tarkistus 133
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 3 alakohta – d c alakohta (uusi)
Asetus (EY) N:o 1071/2009
5 artikla – 1 kohta – h alakohta (uusi)
d c)  Lisätään h alakohta seuraavasti:
”h) yrityksen on varmistettava, että toimipaikka on paikka, jossa tai josta työntekijät tavanomaisesti tekevät työtään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 593/20081 a ja/tai Rooman yleissopimuksen mukaisesti.
_______________________
1 a   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 593/2008, annettu 17 päivänä kesäkuuta 2008 , sopimusvelvoitteisiin sovellettavasta laista (Rooma I) (EUVL L 177, 4.7.2008, s. 6).”
Tarkistus 134
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 4 alakohta – a alakohta – iii alakohta
Asetus (EY) N:o 1071/2009
6 artikla – 3 kohta – b alakohta
iii)  lisätään kolmannen alakohdan b alakohtaan xi ja xii alakohta seuraavasti:
iii)  lisätään kolmannen alakohdan b alakohtaan xi, xii ja xiii alakohta seuraavasti:
”xi) työntekijöiden lähettäminen;
”xi) työntekijöiden lähettäminen;
xii)   sopimusvelvoitteisiin sovellettava laki.”
xii)  sopimusvelvoitteisiin sovellettava laki.
xiii)  kabotaasiliikenne.;
Tarkistus 135
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 4 alakohta – c alakohta
Asetus (EY) N:o 1071/2009
6 artikla – 2 a kohta – 2 alakohta – b alakohta
b)  määrittää rikkomusten vakavuuden sen mukaan, miten todennäköisesti niihin liittyy kuolonuhrien tai vakavien loukkaantumisten riski ja kilpailun vääristymistä maantieliikennemarkkinoilla; riski voi aiheutua muun muassa kuljetusalan työntekijöiden työolojen heikkenemisestä;
b)  määrittää rikkomusten vakavuuden sen mukaan, miten todennäköisesti niihin liittyy kuolonuhrien tai vakavien loukkaantumisten riski tai kilpailun vääristymistä maantieliikennemarkkinoilla; riski voi aiheutua muun muassa kuljetusalan työntekijöiden työolojen heikkenemisestä;
Tarkistus 136
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 5 alakohta – a alakohta
Asetus (EY) N:o 1071/2009
7 artikla – 1 kohta – 1 alakohta
”Täyttääkseen 3 artiklan 1 kohdan c alakohdassa säädetyn vaatimuksen yrityksen on pystyttävä pysyvästi vastaamaan taloudellisista velvoitteistaan vuotuisen tilikauden aikana. Yrityksen on osoitettava tilintarkastajan tai asianmukaisesti hyväksytyn henkilön vahvistaman vuosittaisen tilinpäätöksen pohjalta, että sillä on kunakin vuonna käytössään omaa pääomaa yhteensä vähintään 9 000 euron arvosta, kun käytössä on vain yksi ajoneuvo, ja vähintään 5 000 euron arvosta kunkin sen lisäksi käytetyn ajoneuvon osalta. Yritysten, jotka harjoittavat maanteiden tavaraliikenteen harjoittajan ammattia yksinomaan sellaisilla moottoriajoneuvoilla tai ajoneuvoyhdistelmillä, joiden sallittu kokonaismassa on enintään 3,5 tonnia, on osoitettava tilintarkastajan tai asianmukaisesti hyväksytyn henkilön vahvistaman vuosittaisen tilinpäätöksen pohjalta, että niillä on kunakin vuonna käytössään omaa pääomaa yhteensä vähintään 1 800 euron arvosta, kun käytössä on vain yksi ajoneuvo, ja vähintään 900 euron arvosta kunkin sen lisäksi käytetyn ajoneuvon osalta.”
”Täyttääkseen 3 artiklan 1 kohdan c alakohdassa säädetyn vaatimuksen yrityksen on pystyttävä pysyvästi vastaamaan taloudellisista velvoitteistaan vuotuisen tilikauden aikana. Yrityksen on osoitettava tilintarkastajan tai asianmukaisesti hyväksytyn henkilön vahvistaman vuosittaisen tilinpäätöksen pohjalta, että sillä on kunakin vuonna käytössään omaa pääomaa yhteensä vähintään 9 000 euron arvosta, kun käytössä on vain yksi ajoneuvo, ja vähintään 5 000 euron arvosta kunkin sen lisäksi käytetyn ajoneuvon osalta, jonka sallittu kokonaismassa, perävaunut mukaan lukien, on enintään 3,5 tonnia, ja 900 euron arvosta kunkin sen lisäksi käytetyn ajoneuvon osalta, jonka sallittu kokonaismassa, perävaunut mukaan lukien, on 2,4–3,5 tonnia. Yritysten, jotka harjoittavat maanteiden tavaraliikenteen harjoittajan ammattia yksinomaan sellaisilla moottoriajoneuvoilla tai ajoneuvoyhdistelmillä, joiden sallittu kokonaismassa, perävaunut mukaan lukien, on 2,4–3,5 tonnia, on osoitettava tilintarkastajan tai asianmukaisesti hyväksytyn henkilön vahvistaman vuosittaisen tilinpäätöksen pohjalta, että niillä on kunakin vuonna käytössään omaa pääomaa yhteensä vähintään 1 800 euron arvosta, kun käytössä on vain yksi ajoneuvo, ja vähintään 900 euron arvosta kunkin sen lisäksi käytetyn ajoneuvon osalta.”
Tarkistus 137
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 5 alakohta – b alakohta
Asetus (EY) N:o 1071/2009
7 artikla – 2 kohta – 1 alakohta
2.  Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, varmennetun tilinpäätöksen puuttuessa toimivaltaisen viranomaisen on hyväksyttävä, että yritys osoittaa vakavaraisuutensa pankkitakauksen kaltaisella todistuksella, rahoituslaitoksen antamalla asiakirjalla, joka osoittaa, että tämä on valmis antamaan yritykselle luottoa, tai muulla sitovalla asiakirjalla, joka osoittaa, että yrityksellä on käytettävissään 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa vahvistetut määrät.”
2.  Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, varmennetun tilinpäätöksen puuttuessa toimivaltaisen viranomaisen on hyväksyttävä, että yritys osoittaa vakavaraisuutensa yhden tai useamman pankin tai muiden rahoituslaitosten, vakuutusyhtiöt mukaan luettuina, antamalla todistuksella, esimerkiksi pankkitakauksella tai vakuutuksella, kuten ammatillisella vastuuvakuutuksella, tai muulla sitovalla asiakirjalla, joka osoittaa, että yritykselle on annettu yhteisvastuullinen takaus 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa vahvistetuille määrille.”
Tarkistus 138
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 5 a alakohta (uusi)
Asetus (EY) N:o 1071/2009
8 artikla – 5 kohta
5 a)  Korvataan 8 artiklan 5 kohta seuraavasti:
Jäsenvaltiot voivat edistää liitteessä I lueteltuja aihepiirejä koskevaa jatkokoulutusta kymmenen vuoden välein, jotta varmistetaan, että liikenteestä vastaavat henkilöt ovat tietoisia alan kehityksestä.
Jäsenvaltiot voivat edistää liitteessä I lueteltuja aihepiirejä koskevaa jatkokoulutusta kolmen vuoden välein, jotta varmistetaan, että 1 kohdassa tarkoitettu henkilö tai tarkoitetut henkilöt ovat riittävän tietoisia alan kehityksestä.
Tarkistus 139
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 8 alakohta
Asetus (EY) N:o 1071/2009
12 artikla – 2 kohta – 2 alakohta
8)  Poistetaan 12 artiklan 2 kohdan toinen alakohta;
8)  Korvataan 12 artiklan 2 kohdan toinen alakohta seuraavasti:
”Jäsenvaltioiden on suoritettava vähintään joka kolmas vuosi tarkastuksia varmistaakseen, että yritykset täyttävät kaikki 3 artiklassa säädetyt vaatimukset.”
Tarkistus 140
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 10 a alakohta (uusi)
Asetus (EY) N:o 1071/2009
14 artikla – 2 kohta
10 a)  Korvataan 14 artiklan 2 kohta seuraavasti:
2.   Kunnes asiaankuuluvien kansallisten säännösten mukainen korjaava toimenpide on toteutettu, liikenteestä vastaavan henkilön, joka on julistettu ammattiin soveltumattomaksi, 8 artiklan 8 kohdassa tarkoitettu todistus ammatillisesta pätevyydestä ei ole enää voimassa missään jäsenvaltiossa.
”2. Ammattiin soveltumattomaksi julistetun liikenteestä vastaavan henkilön 8 artiklan 8 kohdassa tarkoitettu todistus ammatillisesta pätevyydestä ei ole enää voimassa missään jäsenvaltiossa siihen asti, kunnes on toteutettu asiaankuuluvien kansallisten säännösten mukainen korjaava toimenpide. Komissio laatii luettelon korjaavista toimenpiteistä, joilla hyvä maine voidaan palauttaa.”
Tarkistus 141
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 11 alakohta – a alakohta – -i a alakohta (uusi)
Asetus (EY) N:o 1071/2009
16 artikla – 2 kohta – c alakohta
-i a) Korvataan c alakohta seuraavasti:
c)  hyvää mainetta ja ammatillista pätevyyttä koskevan vaatimuksen täyttämiseksi nimettyjen liikenteestä vastaavien henkilöiden nimet tai tarvittaessa laillisen edustajan nimi;
”c) ”hyvään maineeseen ja ammatilliseen pätevyyteen liittyvien 3 artiklassa säädettyjen vaatimusten täyttämiseksi nimettyjen liikenteestä vastaavien henkilöiden nimet tai tarvittaessa laillisen edustajan nimi;
Tarkistus 142
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 11 alakohta – a alakohta – i alakohta
Asetus (EY) N:o 1071/2009
16 artikla – 2 kohta – h alakohta
h)  työntekijöiden lukumäärä;
h)  yrityksen palveluksessa viimeisen kalenterivuoden aikana olleiden työntekijöiden lukumäärä;
Tarkistus 143
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 11 alakohta – a alakohta – i a alakohta (uusi)
Asetus (EY) N:o 1071/2009
16 artikla – 2 kohta – j a alakohta (uusi)
i a)  lisätään j a alakohta seuraavasti:
”j a) kansainvälisten kuljettajien työsopimukset viimeksi kuluneiden kuuden kuukauden aikana;”
Tarkistus 144
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 11 alakohta – a alakohta – ii alakohta
Asetus (EY) N:o 1071/2009
16 artikla – 2 kohta – 2 alakohta
”Jäsenvaltiot voivat säilyttää ensimmäisen alakohdan e–j alakohdassa tarkoitetut tiedot erillisissä rekistereissä. Siinä tapauksessa tietojen on oltava kyseisen jäsenvaltion kaikkien toimivaltaisten viranomaisten saatavilla pyynnöstä tai suoraan niiden käytettävissä. Pyydetyt tiedot on toimitettava viiden työpäivän kuluessa pyynnön vastaanottamisesta. Ensimmäisen alakohdan a–d alakohdassa tarkoitettujen tietojen on oltava julkisesti käytettävissä henkilötietojen suojaa koskevien asiaankuuluvien säännösten mukaisesti.
Ensimmäisen alakohdan a–d alakohdassa tarkoitettujen tietojen on oltava julkisesti käytettävissä henkilötietojen suojaa koskevien asiaankuuluvien säännösten mukaisesti.
Tarkistus 145
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 11 alakohta – a alakohta – ii alakohta
Asetus (EY) N:o 1071/2009
16 artikla – 2 kohta – 3 alakohta
Joka tapauksessa ensimmäisen alakohdan e–j alakohdassa tarkoitetut tiedot ovat muiden viranomaisten kuin toimivaltaisten viranomaisten käytettävissä ainoastaan siinä tapauksessa, että niillä on asianmukainen toimivalta tehdä tarkastuksia ja määrätä seuraamuksia tieliikenteen alalla ja niiden virkamiehet ovat valantehneitä tai heitä muutoin koskee virallinen salassapitovelvollisuus.”
Ensimmäisen alakohdan e–j alakohdassa tarkoitetut tiedot ovat muiden viranomaisten kuin toimivaltaisten viranomaisten käytettävissä ainoastaan siinä tapauksessa, että niillä on asianmukainen toimivalta tehdä tarkastuksia ja määrätä seuraamuksia tieliikenteen alalla ja niiden virkamiehet ovat valantehneitä tai heitä muutoin koskee virallinen salassapitovelvollisuus.”
Tarkistus 146
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 11 alakohta – a alakohta – ii alakohta
Asetus (EY) N:o 1071/2009
16 artikla – 2 kohta
”Jäsenvaltiot voivat säilyttää ensimmäisen alakohdan e–j alakohdassa tarkoitetut tiedot erillisissä rekistereissä. Siinä tapauksessa tietojen on oltava kyseisen jäsenvaltion kaikkien toimivaltaisten viranomaisten saatavilla pyynnöstä tai suoraan niiden käytettävissä. Pyydetyt tiedot on toimitettava viiden työpäivän kuluessa pyynnön vastaanottamisesta. Ensimmäisen alakohdan a–d alakohdassa tarkoitettujen tietojen on oltava julkisesti käytettävissä henkilötietojen suojaa koskevien asiaankuuluvien säännösten mukaisesti.
”Jäsenvaltiot voivat säilyttää ensimmäisen alakohdan e–j alakohdassa tarkoitetut tiedot erillisissä rekistereissä. Siinä tapauksessa tietojen on oltava kyseisen jäsenvaltion kaikkien toimivaltaisten viranomaisten saatavilla pyynnöstä tai suoraan niiden käytettävissä. Pyydetyt tiedot on toimitettava viiden työpäivän kuluessa pyynnön vastaanottamisesta. Ensimmäisen alakohdan a–d alakohdassa tarkoitettujen tietojen on oltava julkisesti käytettävissä henkilötietojen suojaa koskevien asiaankuuluvien säännösten mukaisesti.
Joka tapauksessa ensimmäisen alakohdan e–j alakohdassa tarkoitetut tiedot ovat muiden viranomaisten kuin toimivaltaisten viranomaisten käytettävissä ainoastaan siinä tapauksessa, että niillä on asianmukainen toimivalta tehdä tarkastuksia ja määrätä seuraamuksia tieliikenteen alalla ja niiden virkamiehet ovat valantehneitä tai heitä muutoin koskee virallinen salassapitovelvollisuus.
Joka tapauksessa ensimmäisen alakohdan e–j alakohdassa tarkoitetut tiedot ovat muiden viranomaisten kuin toimivaltaisten viranomaisten käytettävissä ainoastaan siinä tapauksessa, että niillä on asianmukainen toimivalta tehdä tarkastuksia ja määrätä seuraamuksia tieliikenteen alalla ja niiden virkamiehet ovat valantehneitä tai heitä muutoin koskee virallinen salassapitovelvollisuus.
Asetuksen (EY) N:o 1072/2009 14 a artiklan soveltamiseksi j alakohdassa tarkoitettujen tietojen on oltava saatavilla pyynnöstä lähettäjille, huolitsijoille, hankkijoille ja alihankkijoille.”
Tarkistus 147
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 11 alakohta – b a alakohta (uusi)
Asetus (EY) N:o 1071/2009
16 artikla – 5 kohta
b a)  Korvataan 5 kohta seuraavasti:
5.  Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että kansalliset sähköiset rekisterit on liitetty yhteen ja niihin on pääsy koko yhteisössä 18 artiklassa tarkoitettujen kansallisten yhteyspisteiden kautta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 ja 2 kohdan soveltamista. Pääsy kansallisten yhteyspisteiden kautta ja yhteenliittäminen on toteutettava 31 päivään joulukuuta 2012 mennessä siten, että kaikkien jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat hakea tietoja kaikkien jäsenvaltioiden kansallisista sähköisistä rekistereistä.
”5. Rajat ylittävän valvonnan tehokkuuden parantamiseksi jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansalliset sähköiset rekisterit on liitetty yhteen ja että ne ovat yhteentoimivia koko unionissa komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2016/48 tarkoitetun maantiekuljetusyritysten eurooppalaisen rekisterin (ERRU) kautta niin, että edellä 2 kohdassa tarkoitetut tiedot ovat suoraan kaikkien jäsenvaltioiden kaikkien toimivaltaisten valvontaviranomaisten ja tarkastuslaitosten saatavilla reaaliaikaisesti.
Tarkistus 148
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 11 alakohta – b b alakohta (uusi)
Asetus (EY) N:o 1071/2009
16 artikla – 6 kohta
b b)  Korvataan 6 kohta seuraavasti:
6.  Komissio päättää 25 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen ja ensimmäisen kerran viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2010 5 kohdan täytäntöönpanoa koskevista yhteisistä säännöistä, kuten vaihdettavien tietojen muodosta, muiden jäsenvaltioiden kansallisissa sähköisissä rekistereissä tehtäviin automaattisiin tiedonhakuihin liittyvistä teknisistä menettelyistä sekä näiden rekistereiden ja muiden asianomaisten tietokantojen välisen yhteentoimivuuden edistämisestä. Näissä yhteisissä säännöissä on määritettävä, mikä viranomainen on vastuussa tietojen saatavuudesta, niiden myöhemmästä käytöstä ja ajan tasalle saattamisesta niiden saannin jälkeen, ja tätä varten niiden on sisällettävä tietojen kirjausta ja valvontaa koskevia sääntöjä.
6. Siirretään komissiolle valta antaa 24 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla laaditaan ja saatetaan ajan tasalle yhteiset säännöt sen varmistamiseksi, että kansalliset sähköiset rekisterit ovat täysin yhteen liitettyjä ja yhteentoimivia, jotta toimivaltainen viranomainen tai tarkastuslaitos missä tahansa jäsenvaltiossa voi käyttää niitä suoraan reaaliajassa kaikkien jäsenvaltioiden kansallisista sähköisistä rekistereistä, kuten 5 kohdassa säädetään. Näiden yhteisten sääntöjen on sisällettävä sääntöjä vaihdettavien tietojen muodosta, muiden jäsenvaltioiden kansallisten sähköisten rekisterien käyttämistä koskevista teknisistä menettelyistä ja näiden rekisterien yhteentoimivuudesta, sekä erityisiä sääntöjä tietojen saatavuudesta, kirjaamisesta ja valvonnasta.

Tarkistus 149
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 12 alakohta
Asetus (EY) N:o 1071/2009
18 artikla – 1 kohta
1.  Jäsenvaltioiden on nimettävä kansallinen yhteyspiste, joka vastaa tämän asetuksen soveltamista koskevien tietojen vaihdosta muiden jäsenvaltioiden kanssa. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kansallisen yhteyspisteensä nimi ja osoite viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2018. Komissio laatii luettelon kaikista yhteyspisteistä ja toimittaa sen jäsenvaltioille. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle välittömästi yhteyspisteitä koskevien tietojen muutoksista.
1.  Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on toimittava tiiviissä yhteistyössä ja annettava toisilleen nopeasti vastavuoroista apua ja muuta asiaankuuluvaa tietoa tämän asetuksen täytäntöönpanon ja valvonnan helpottamiseksi.
Tarkistus 150
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 12 alakohta
Asetus (EY) N:o 1071/2009
18 artikla – 1 a kohta (uusi)
1 a.  Edellä olevan 1 kohdan soveltamiseksi tässä artiklassa edellytetyssä hallinnollisessa yhteistyössä on käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1024/20121 a perustettua sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmää (IMI), jonka ansiosta kaikki liikenteenharjoittajat voivat ilmoittaa tietoja omalla kielellään.
__________________
1 a   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1024/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, hallinnollisesta yhteistyöstä sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmässä ja komission päätöksen 2008/49/EY kumoamisesta (IMI-asetus) (EUVL L 316, 14.11.2012, s. 1).
Tarkistus 151
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 12 alakohta
Asetus (EY) N:o 1071/2009
18 artikla – 3 kohta
3.  Jäsenvaltioiden on vastattava kaikkien toisen jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten tietopyyntöihin ja tarvittaessa tarkastettava ja tutkittava, täyttävätkö niiden alueelle sijoittautuneet maantieliikenteen harjoittajat 3 artiklan 1 kohdan a alakohdassa vahvistetun vaatimuksen. Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on perusteltava tietopyyntönsä. Pyynnöissä on tätä varten esitettävä uskottavaa näyttöä 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan mahdollisesta rikkomisesta.
3.  Jäsenvaltioiden on vastattava kaikkien toisen jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten tietopyyntöihin ja tarkastettava ja tutkittava, täyttävätkö niiden alueelle sijoittautuneet maantieliikenteen harjoittajat 3 artiklan 1 kohdan a alakohdassa vahvistetun vaatimuksen. Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on perusteltava tietopyyntönsä asianmukaisesti. Pyynnöissä on tätä varten esitettävä uskottavaa näyttöä 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan mahdollisesta rikkomisesta.
Tarkistus 152
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 12 alakohta
Asetus (EY) N:o 1071/2009
18 artikla – 4 kohta
4.  Jos pyynnön vastaanottanut jäsenvaltio katsoo, ettei pyynnölle ole riittäviä perusteita, sen on ilmoitettava tästä pyynnön esittäneelle jäsenvaltiolle kymmenen työpäivän kuluessa. Tämän jälkeen pyynnön esittäneen jäsenvaltion on esitettävä lisäperusteita. Jos tämä ei ole mahdollista, pyynnön vastaanottanut jäsenvaltio voi hylätä pyynnön.
4.  Jos pyynnön vastaanottanut jäsenvaltio katsoo, ettei pyynnölle ole riittäviä perusteita, sen on ilmoitettava tästä pyynnön esittäneelle jäsenvaltiolle viiden työpäivän kuluessa. Tämän jälkeen pyynnön esittäneen jäsenvaltion on esitettävä lisäperusteita. Jos tämä ei ole mahdollista, pyynnön vastaanottanut jäsenvaltio voi hylätä pyynnön.
Tarkistus 153
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 12 alakohta
Asetus (EY) N:o 1071/2009
18 artikla – 5 kohta
5.  Jos tietopyyntöön vastaaminen taikka tarkastusten ja tutkimusten suorittaminen on vaikeaa tai mahdotonta, jäsenvaltion on ilmoitettava asiasta pyynnön esittäneelle jäsenvaltiolle kymmenen työpäivän kuluessa ja esitettävä syyt tähän. Kyseisten jäsenvaltioiden on keskusteltava keskenään, jotta esiin tulleet ongelmat saataisiin ratkaistua.
5.  Jos tietopyyntöön vastaaminen taikka tarkastusten ja tutkimusten suorittaminen on vaikeaa tai mahdotonta, jäsenvaltion on ilmoitettava asiasta pyynnön esittäneelle jäsenvaltiolle viiden työpäivän kuluessa ja esitettävä perustelut kyseiselle vaikeudelle tai mahdottomuudelle. Kyseisten jäsenvaltioiden on tehtävä keskenään yhteistyötä, jotta esiin tulleet ongelmat saataisiin ratkaistua. Jos tietojen vaihdossa ilmenee jatkuvia ongelmia tai jos tietojen toimittamisesta jatkuvasti kieltäydytään esittämättä asianmukaisia perusteluja, komissio voi asiasta tiedon saatuaan ja asiaankuuluvia jäsenvaltioita kuultuaan toteuttaa kaikki aiheelliset toimenpiteet tilanteen korjaamiseksi.
Tarkistus 154
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 12 alakohta
Asetus (EY) N:o 1071/2009
18 artikla – 6 kohta
6.  Jäsenvaltioiden on reagoitava 3 kohdan mukaisiin pyyntöihin toimittamalla pyydetyt tiedot ja suorittamalla tarvittavat tarkastukset ja tutkimukset 25 työpäivän kuluessa pyynnön vastaanottamisesta, elleivät ne ole ilmoittaneet pyynnön esittäneelle jäsenvaltiolle 4 kohdan mukaisesti, ettei pyynnölle ole riittäviä perusteita, tai 5 kohdan mukaisesti, että vastaaminen on mahdotonta tai vaikeaa.
6.  Jäsenvaltioiden on reagoitava 3 kohdan mukaisiin pyyntöihin toimittamalla pyydetyt tiedot ja suorittamalla tarvittavat tarkastukset ja tutkimukset 15 työpäivän kuluessa pyynnön vastaanottamisesta, elleivät ne ole sopineet muusta määräajasta kyseisen jäsenvaltion kanssa tai elleivät ne ole ilmoittaneet pyynnön esittäneelle jäsenvaltiolle 4 kohdan mukaisesti, ettei pyynnölle ole riittäviä perusteita, tai 5 kohdan mukaisesti, että vastaaminen on mahdotonta tai vaikeaa eikä kyseisille vaikeuksille ole löydetty ratkaisua.
Tarkistus 155
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 12 a alakohta (uusi)
Asetus (EY) N:o 1071/2009
18 aartikla (uusi)
12 a)  Lisätään 18 a artikla seuraavasti:
”18 a artikla
Liitännäistoimenpiteet
1.  Jäsenvaltioiden on toteutettava liitännäistoimenpiteitä, joilla kehitetään, helpotetaan ja edistetään tietojenvaihtoa hallinnollisen yhteistyön ja keskinäisen avunannon toteuttamisesta sekä tämän asetuksen sovellettavien sääntöjen noudattamisen seurannasta ja noudattamisen varmistamisesta vastaavien virkamiesten välillä.
2.  Komissio antaa teknistä ja muuta tukea hallinnollisen yhteistyön edelleen kehittämiseksi ja jäsenvaltioiden keskinäisen luottamuksen lisäämiseksi esimerkiksi edistämällä henkilöstön vaihtoa ja yhteisiä koulutusohjelmia ja kehittämällä, helpottamalla ja edistämällä parhaisiin käytäntöihin liittyviä aloitteita. Komissio voi käyttää käytettävissä olevia rahoitusvälineitä, joilla pyritään kehittämään valmiuksia ja lujittamaan jäsenvaltioiden välistä hallinnollista yhteistyötä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan parlamentin ja neuvoston erioikeuksia talousarviomenettelyssä.
3.  Jäsenvaltioiden on laadittava vertaisarviointeja koskeva ohjelma, johon kaikkien toimivaltaisten täytäntöönpanon valvontaviranomaisten on osallistuttava ja jolla varmistetaan sekä tarkastuksia toteuttavien että niiden kohteena olevien toimivaltaisten täytäntöönpanon valvontaviranomaisten asianmukainen kierto. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava näistä ohjelmista komissiolle joka toinen vuosi osana 26 artiklassa tarkoitettua kertomusta, joka koskee toimivaltaisten viranomaisten toimintaa.”
Tarkistus 156
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 16 alakohta
Asetus (EY) N:o 1071/2009
26 artikla – 3 kohta – johdantokappale
3.  Jäsenvaltioiden on vuosittain laadittava kertomus sellaisten moottoriajoneuvojen tai ajoneuvoyhdistelmien käytöstä niiden alueella, joiden sallittu kokonaismassa on enintään 3,5 tonnia, ja toimitettava se komissiolle viimeistään 30 päivänä kesäkuuta raportointikauden päättymistä seuraavana vuonna. Kertomuksen on sisällettävä seuraavat tiedot:
3.  Jäsenvaltioiden on vuosittain laadittava kertomus sellaisten kansainvälisessä liikenteessä käytettyjen ja niiden alueelle sijoittautuneiden moottoriajoneuvojen käytöstä, joiden sallittu kokonaismassa, perävaunut mukaan lukien, on 2,4– 3,5 tonnia, ja toimitettava se komissiolle viimeistään 30 päivänä kesäkuuta raportointikauden päättymistä seuraavana vuonna. Kertomuksen on sisällettävä seuraavat tiedot:
Tarkistus 157
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 16 alakohta
Asetus (EY) N:o 1071/2009
26 artikla – 3 kohta – a alakohta
a)  liikenteenharjoittajille, jotka harjoittavat maanteiden tavaraliikenteen harjoittajan ammattia yksinomaan sellaisilla moottoriajoneuvoilla tai ajoneuvoyhdistelmillä, joiden sallittu kokonaismassa on enintään 3,5 tonnia, myönnettyjen lupien lukumäärä;
a)  liikenteenharjoittajille, jotka harjoittavat maanteiden tavaraliikenteen harjoittajan ammattia yksinomaan sellaisilla kansainvälisessä liikenteessä käytetyillä moottoriajoneuvoilla, joiden sallittu kokonaismassa, perävaunut mukaan lukien, on 2,4–3,5 tonnia, myönnettyjen lupien lukumäärä;
Tarkistus 158
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 16 alakohta
Asetus (EY) N:o 1071/2009
26 artikla – 3 kohta – b alakohta
b)  jäsenvaltiossa kunakin kalenterivuonna rekisteröityjen ajoneuvojen, joiden sallittu kokonaismassa on enintään 3,5 tonnia, lukumäärä;
b)  jäsenvaltiossa kunakin kalenterivuonna rekisteröityjen kansainvälisessä liikenteessä käytettyjen moottoriajoneuvojen, joiden sallittu kokonaismassa, perävaunut mukaan lukien, on 2,4–3,5 tonnia, lukumäärä;
Tarkistus 159
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 16 alakohta
Asetus (EY) N:o 1071/2009
26 artikla – 3 kohta – c alakohta
c)  jäsenvaltiossa kunkin vuoden 31 päivään joulukuuta mennessä rekisteröityjen ajoneuvojen, joiden sallittu kokonaismassa on enintään 3,5 tonnia, kokonaismäärä;
c)  jäsenvaltiossa kunkin vuoden 31 päivään joulukuuta mennessä rekisteröityjen kansainvälisessä liikenteessä käytettyjen moottoriajoneuvojen, joiden sallittu kokonaismassa, perävaunut mukaan lukien, on 2,4–3,5 tonnia, kokonaismäärä;
Tarkistus 160
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 16 alakohta
Asetus (EY) N:o 1071/2009
26 artikla – 3 kohta – d alakohta
d)  arvio sellaisten moottoriajoneuvojen tai ajoneuvoyhdistelmien, joiden sallittu kokonaismassa on enintään 3,5 tonnia, osuudesta suhteessa kaikilla jäsenvaltiossa rekisteröidyillä ajoneuvoilla kaiken kaikkiaan harjoitettavaan maantieliikenteeseen jaoteltuna kansalliseen, kansainväliseen ja kabotaasiliikenteeseen.
d)  arvio sellaisten moottoriajoneuvojen, joiden sallittu kokonaismassa, perävaunut mukaan lukien, on 2,4–3,5 tonnia, sekä moottoriajoneuvojen, joiden sallittu kokonaismassa on alle 2,4 tonnia, osuudesta suhteessa kaikilla jäsenvaltiossa rekisteröidyillä ajoneuvoilla kaiken kaikkiaan harjoitettavaan maantieliikenteeseen jaoteltuna kansalliseen, kansainväliseen ja kabotaasiliikenteeseen.
Tarkistus 161
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 16 alakohta
Asetus (EY) N:o 1071/2009
26 artikla – 4 kohta
4.  Komissio esittää viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2024 Euroopan parlamentille ja neuvostolle 3 kohdan mukaisesti keräämiinsä tietoihin ja lisänäyttöön perustuvan kertomuksen siitä, kuinka kansallisessa ja kansainvälisessä maantieliikenteessä käytettävien sellaisten moottoriajoneuvojen tai ajoneuvoyhdistelmien, joiden sallittu kokonaismassa on enintään 3,5 tonnia, kokonaismäärä on muuttunut. Tämän kertomuksen perusteella komissio arvioi, onko tarpeen ehdottaa lisätoimenpiteitä.
4.  Komissio esittää viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2024 Euroopan parlamentille ja neuvostolle 3 kohdan mukaisesti keräämiinsä tietoihin ja lisänäyttöön perustuvan kertomuksen siitä, kuinka maantieliikenteessä käytettävien sellaisten moottoriajoneuvojen, joiden sallittu kokonaismassa, perävaunut mukaan lukien, on 2,4–3,5 tonnia, kokonaismäärä on muuttunut. Tämän kertomuksen perusteella komissio arvioi, onko tarpeen ehdottaa lisätoimenpiteitä.
Tarkistus 162
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 16 alakohta
Asetus (EY) N:o 1071/2009
26 artikla – 5 kohta
5.  Jäsenvaltioiden on vuosittain raportoitava komissiolle niille 18 artiklan 3 ja 4 kohdan mukaisesti esitetyistä pyynnöistä, muilta jäsenvaltioilta saamistaan vastauksista ja toimista, joita ne ovat toteuttaneet toimitettujen tietojen perusteella.”
5.  Jäsenvaltioiden on vuosittain raportoitava komissiolle niille 18 artiklan mukaisesti esitetyistä pyynnöistä, muilta jäsenvaltioilta saamistaan vastauksista ja toimista, joita ne ovat toteuttaneet toimitettujen tietojen perusteella.”
Tarkistus 163
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 16 a alakohta (uusi)
Asetus (EY) N:o 1071/2009
26 artikla – 5 a kohta (uusi)
16 a)  Lisätään 5a kohta seuraavasti:
”5 a. Komission 5 kohdan mukaisesti keräämien tietojen ja muiden todisteiden perusteella komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2020 yksityiskohtaisen kertomuksen jäsenvaltioiden välisen hallinnollisen yhteistyön laajuudesta, mahdollisista puutteista tässä suhteessa ja mahdollisista tavoista parantaa yhteistyötä. Tämän kertomuksen perusteella komissio arvioi, onko tarpeen ehdottaa lisätoimenpiteitä.”
Tarkistus 164
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 1 a alakohta (uusi)
Asetus (EY) N:o 1072/2009
1 artikla – 1 kohta – 1 b alakohta (uusi)
1 a)  Lisätään 1 artiklan 1 kohtaan alakohta seuraavasti:
”Tämän asetuksen 8 artiklan 2 ja 2a kohdassa tarkoitettuja määräaikoja sovelletaan myös neuvoston direktiivin 92/106/ETY niihin säännöksiin, jotka koskevat saapuvaa tai lähtevää maanteiden tavaraliikennettä yhdistettyjen kuljetusten kotimaisen kuormauspaikan ja/tai purkupaikan yhteydessä.”
Tarkistus 165
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 1 b alakohta (uusi)
Asetus (EY) N:o 1072/2009
1 artikla – 2 kohta
1 b)  Korvataan 1 artiklan 2 kohta seuraavasti:
2.  Kun on kyse kuljetuksesta jäsenvaltiosta kolmanteen maahan tai päinvastoin, tätä asetusta sovelletaan siihen osaan matkasta, joka tapahtuu minkä tahansa jäsenvaltion alueella, jonka kautta liikennöidään. Sitä ei sovelleta sen jäsenvaltion alueella tapahtuvaan matkan osaan, jossa kuormaus tai purkaminen tapahtuu, kunnes yhteisön ja kyseisen kolmannen maan välillä on tehty tarvittava sopimus.
2. Kun on kyse kuljetuksesta jäsenvaltiosta kolmanteen maahan tai päinvastoin, tätä asetusta sovelletaan siihen osaan matkasta, joka tapahtuu minkä tahansa jäsenvaltion alueella, jonka kautta liikennöidään. Tämä kauttakulkumatka jää kuitenkin lähetettyjä työntekijöitä koskevan direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle. Sitä ei sovelleta sen jäsenvaltion alueella tapahtuvaan matkan osaan, jossa kuormaus tai purkaminen tapahtuu, kunnes yhteisön ja kyseisen kolmannen maan välillä on tehty tarvittava sopimus.”
Tarkistus 166
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 1 c alakohta (uusi)
Asetus (EY) N:o 1072/2009
1 artikla – 5 kohta – c alakohta
1 c)  Korvataan 5 kohdan c alakohta seuraavasti:
c)  tavarankuljetus moottoriajoneuvoilla, joiden sallittu kokonaismassa, perävaunut mukaan lukien, on enintään 3,5 tonnia;
c) tavarankuljetus moottoriajoneuvoilla, joiden sallittu kokonaismassa, perävaunut mukaan lukien, on alle 2,tonnia;
Tarkistus 167
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – a a alakohta (uusi)
Asetus (EY) N:o 1072/2009
2 artikla – 7 a kohta (uusi)
a a)  Lisätään alakohta seuraavasti:
”7 a. ’kauttakululla’ kuormatulla ajoneuvolla yhden tai useamman jäsenvaltion tai kolmannen maan kautta suoritettavaa matkaa, jonka lähtö- ja saapumispaikka eivät sijaitse näissä jäsenvaltioissa tai kolmansissa maissa.”
Tarkistus 168
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 3 alakohta – -a alakohta (uusi)
Asetus (EY) N:o 1072/2009
4 artikla – 1 kohta – b a alakohta (uusi)
-a)  lisätään 1 kohtaan alakohta seuraavasti:
”b a) joka harjoittaa kansainvälistä kuljetustoimintaa ajoneuvoilla, joissa on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 165/20141a 3 artiklassa ja luvussa II säädetty älykäs ajopiirturi.
__________________
1 a   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 165/2014, annettu 4 päivänä helmikuuta 2014, tieliikenteessä käytettävistä ajopiirtureista, tieliikenteen valvontalaitteista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3821/85 kumoamisesta sekä tieliikenteen sosiaalilainsäädännön yhdenmukaistamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 561/2006 muuttamisesta (EUVL L 60, 28.2.2014, s. 1).”
Tarkistus 169
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 5 alakohta – a alakohta
Asetus (EY) N:o 1072/2009
8 artikla – 2 kohta
”2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut liikenteenharjoittajat saavat harjoittaa samalla ajoneuvolla tai, jos kyseessä on ajoneuvoyhdistelmä, sen vetovaunulla, kabotaasiliikennettä vastaanottavassa jäsenvaltiossa tai viereisissä jäsenvaltioissa, kun kyseisessä kansainvälisessä kuljetuksessa toisesta jäsenvaltiosta tai kolmannesta maasta vastaanottavaan jäsenvaltioon tuodut tavarat on toimitettu. Viimeisin kabotaasimatkaan kuuluva kuorma on purettava viiden päivän kuluessa siitä, kun kansainvälisessä kuljetuksessa vastaanottavaan jäsenvaltioon tuotu kuorma viimeksi purettiin.
”2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut liikenteenharjoittajat saavat harjoittaa samalla ajoneuvolla tai, jos kyseessä on ajoneuvoyhdistelmä, sen vetovaunulla, kabotaasiliikennettä vastaanottavassa jäsenvaltiossa, kun kyseisessä kansainvälisessä kuljetuksessa toisesta jäsenvaltiosta tai kolmannesta maasta vastaanottavaan jäsenvaltioon tuodut tavarat on toimitettu. Viimeisin kabotaasimatkaan kuuluva kuorma on purettava kolmen päivän kuluessa siitä, kun kansainvälisessä kuljetuksessa vastaanottavaan jäsenvaltioon sovellettavalla kuljetussopimuksella tuotu kuorma viimeksi purettiin.
Tarkistus 170
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 5 alakohta – a a alakohta (uusi)
Asetus (EY) N:o 1072/2009
8 artikla – 2 a kohta (uusi)
a a)  Lisätään kohta seuraavasti:
”2 a. Edellä 2 kohdassa tarkoitetun kolmen päivän ajanjakson päätyttyä liikenteenharjoittajat eivät saa harjoittaa samalla ajoneuvolla tai, jos kyseessä on ajoneuvoyhdistelmä, sen vetovaunulla, kabotaasiliikennettä samassa vastaanottavassa jäsenvaltiossa 60 tunnin kuluessa liikenteenharjoittajan sijoittautumisjäsenvaltioon palaamisen jälkeen ja siihen asti kunnes ne ovat suorittaneet uuden kansainvälisen kuljetuksen siitä jäsenvaltioista, johon yritys on sijoittautunut.”
Tarkistus 171
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 5 alakohta – c alakohta
Asetus (EY) N:o 1072/2009
8 artikla – 4 a kohta
”4 a. Edellä 3 kohdassa tarkoitetut todisteet on esitettävä tai toimitettava vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaiselle tarkastusviranomaiselle pyynnöstä ja tienvarsitarkastuksen kuluessa. Ne voidaan esittää tai toimittaa sähköisesti käyttämällä mukautettavaa ja suoraan tallennettavaksi ja tietokoneella käsiteltäväksi soveltuvaa jäsenneltyä mallipohjaa, esimerkiksi eCMR:ää.* Kuljettaja saa tienvarsitarkastuksen aikana ottaa yhteyttä pääkonttoriin, liikenteestä vastaavaan henkilöön tai muuhun tahoon, joka voi antaa 3 kohdassa tarkoitetut todisteet.
”4 a. Edellä 3 kohdassa tarkoitetut todisteet on esitettävä tai toimitettava vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaiselle tarkastusviranomaiselle pyynnöstä ja tienvarsitarkastuksen kuluessa. Jäsenvaltioiden on hyväksyttävä, että todisteet esitetään tai toimitetaan sähköisesti käyttämällä mukautettavaa ja suoraan tallennettavaksi ja tietokoneella käsiteltäväksi soveltuvaa jäsenneltyä mallipohjaa, kuten tavaran kansainvälisessä tiekuljetuksessa käytettävästä rahtisopimuksesta tehdyn yleissopimuksen mukaista sähköistä rahtikirjaa (eCMR). Kuljettaja saa tienvarsitarkastuksen aikana ottaa yhteyttä pääkonttoriin, liikenteestä vastaavaan henkilöön tai muuhun tahoon, joka voi antaa 3 kohdassa tarkoitetut todisteet.
Tarkistus 172
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 5 a alakohta (uusi)
Asetus (EY) N:o 1072/2009
9 artikla – 1 kohta – e a alakohta (uusi)
5 a)  lisätään 9 artiklan 1 kohtaan alakohta seuraavasti:
”e a) palkka ja palkallinen vuosiloma Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 96/71/EY 3 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan b ja c alakohdan mukaisesti1a.
__________________
1 aEuroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 96/71/EY, annettu 16 päivänä joulukuuta 1996, palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon (EYVL L 18, 21.1.1997, s. 1).”
Tarkistus 173
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 7 alakohta
Asetus (EY) N:o 1072/2009
10 aartikla – otsikko
Tarkastukset
Älykäs valvonta
Tarkistus 174
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 7 alakohta
Asetus (EY) N:o 1072/2009
10 aartikla – 1 kohta
1.  Jokaisen jäsenvaltion on järjestettävä tarkastukset niin, että 1 päivästä tammikuuta 2020 vähintään kaksi prosenttia kaikesta niiden alueella harjoitettavasta kabotaasiliikenteestä tarkastetaan kerran kalenterivuoden aikana. Niiden on nostettava tämä osuus vähintään kolmeen prosenttiin 1 päivästä tammikuuta 2022. Prosenttiosuuden laskentaperuste on Eurostatin raportoima kabotaasiliikenteen kokonaismäärä jäsenvaltioissa tonnikilometreinä vuonna t-2.
1.  Tässä luvussa määrättyjen velvoitteiden täytäntöön panemiseksi jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden alueella on käytössä johdonmukainen kansallinen valvontastrategia. Strategiassa on keskityttävä yrityksiin, joilla on Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/22/EY 9 artiklassa tarkoitettu korkea riskiluokitus.
__________________
1 aEuroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/22/EY, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2006, tieliikenteen sosiaalilainsäädännöstä annettujen neuvoston asetusten (ETY) N:o 3820/85 ja (ETY) N:o 3821/85 täytäntöönpanoa koskevista vähimmäisedellytyksistä (EUVL L 102, 11.4.2006, s. 35).
Tarkistus 175
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 7 alakohta
Asetus (EY) N:o 1072/2009
10 aartikla – 1 a kohta (uusi)
1 a.  Jokaisen jäsenvaltion on varmistettava, että direktiivin 2006/22/EY 2 artiklassa tarkoitettuihin tarkastuksiin sisältyy tarvittaessa myös kabotaasiliikenteen tarkastus.
Tarkistus 176
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 7 alakohta
Asetus (EY) N:o 1072/2009
10 aartikla – 2 a kohta (uusi)
2 a.  Edellä olevan 2 kohdan soveltamista varten jäsenvaltioilla on oltava pääsy asiaa koskeviin, asetuksen (EU) N:o 165/2014 II luvussa tarkoitettujen älykkäiden ajopiirtureiden kirjaamiin, käsittelemiin tai tallentamiin tietoihin sekä sähköisiin kuljetusasiakirjoihin, kuten tavaran kansainvälisessä tiekuljetuksessa käytettävästä rahtisopimuksesta tehdyssä yleissopimuksessa tarkoitettuihin sähköisiin rahtikirjoihin (eCMR).
Tarkistus 177
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 7 alakohta
Asetus (EY) N:o 1072/2009
10 aartikla – 2 b kohta (uusi)
2 b.  Jäsenvaltioiden on annettava pääsy tällaisiin tietoihin ainoastaan toimivaltaisille viranomaille, joilla on valtuudet tarkastaa tässä asetuksessa määrättyjen oikeudellisten asiakirjojen rikkomista. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle niiden kaikkien alueellaan olevien toimivaltaisten viranomaisten yhteystiedot, joille jäsenvaltiot ovat antaneet pääsyn kyseisiin tietoihin. Komissio laatii ... päivään ...kuuta ... mennessä luettelon kaikista toimivaltaisista viranomaisista ja toimittaa sen jäsenvaltioille. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava myöhemmistä muutoksista yhteystietoihin viipymättä.
Tarkistus 178
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 7 alakohta
Asetus (EY) N:o 1072/2009
10 aartikla – 2 c kohta (uusi)
2 c.  Siirretään komissiolle valta antaa 14 b artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa säädetään niiden tietojen erityispiirteistä, joihin jäsenvaltioilla on oltava pääsy, niiden käyttöä koskevista ehdoista ja niiden toimittamisen tai niiden saatavuuden teknisistä eritelmistä ja joissa täsmennetään etenkin:
a)  yksityiskohtainen luettelo tiedoista, joihin kansallisilla toimivaltaisilla viranomaisilla on oltava pääsy ja joihin on sisällyttävä ainakin rajanylitysten sekä kuormaamis- ja purkamistoimintojen ajankohta ja paikka, ajoneuvon rekisterinumero ja kuljettajan tiedot;
b)  toimivaltaisten viranomaisten pääsyoikeudet, tarvittaessa eriteltyinä toimivaltaisen viranomaisen tyypin, pääsyn tyypin ja tietojen käyttötarkoituksen mukaan;
c)  a alakohdassa tarkoitettujen tietojen toimittamista tai niihin pääsyä koskevat tekniset eritelmät, mukaan lukien tapauksen mukaan tietojen säilyttämisen enimmäiskesto, tarvittaessa eriteltyinä tietojen tyypin mukaan.
Tarkistus 179
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 7 alakohta
Asetus (EY) N:o 1072/2009
10 aartikla – 2 d kohta (uusi)
2 d.  Tässä artiklassa tarkoitettuja henkilötietoja ei saa käyttää tai säilyttää pidempään kuin on ehdottoman välttämätöntä niihin tarkoituksiin, joita varten tiedot on kerätty tai joita varten niitä myöhemmin käsitellään. Kun tällaisia tietoja ei enää tarvita näihin tarkoituksiin, ne on hävitettävä.
Tarkistus 180
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 7 alakohta
Asetus (EY) N:o 1072/2009
10 aartikla – 3 kohta
3.  Jäsenvaltioiden on tehtävä kabotaasiliikenteeseen kohdistuvia yhteisiä tienvarsitarkastuksia ainakin kolme kertaa vuodessa. Maantieliikennealan sääntöjen täytäntöönpanon valvonnasta vastaavien kahden tai useamman jäsenvaltion kansallisten viranomaisten on tehtävä tällaisia tarkastuksia samanaikaisesti niin, että jokainen toimii omalla alueellaan. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1071/2009**** 18 artiklan 1 kohdan mukaisesti nimettyjen kansallisten yhteyspisteiden on yhteisten tienvarsitarkastusten päättymisen jälkeen vaihdettava tietoja havaittujen rikkomusten lukumäärästä ja tyypistä.
3.  Jäsenvaltioiden on tehtävä kabotaasiliikenteeseen kohdistuvia yhteisiä tienvarsitarkastuksia ainakin kolme kertaa vuodessa, ja ne voivat olla samoja kuin direktiivin 2006/22/EY 5 artiklan mukaisesti suoritetut tarkastukset. Maantieliikennealan sääntöjen täytäntöönpanon valvonnasta vastaavien kahden tai useamman jäsenvaltion kansallisten viranomaisten on tehtävä tällaisia tarkastuksia samanaikaisesti niin, että jokainen toimii omalla alueellaan. Jäsenvaltioiden on vaihdettava tietoja yhteisten tienvarsitarkastusten jälkeen havaittujen säännösten rikkomusten lukumäärästä ja luonteesta.
Tarkistus 181
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 8 alakohta
Asetus (EY) N:o 1072/2009
14 aartikla – 1 kohta
Jäsenvaltioiden on säädettävä lähettäjille, huolitsijoille, hankkijoille ja alihankkijoille II ja III luvun säännösten noudattamatta jättämisestä määrättävistä seuraamuksista, jos nämä tietoisesti tilaavat kuljetuspalveluja, joihin liittyy tämän asetuksen rikkomista.
Jäsenvaltioiden on säädettävä lähettäjille, huolitsijoille, hankkijoille ja alihankkijoille II ja III luvun säännösten noudattamatta jättämisestä määrättävistä tehokkaista, oikeasuhteisista ja varoittavista seuraamuksista, jos nämä tietävät tai näiden voidaan kohtuudella odottaa tietävän, että näiden tilaamiin kuljetuspalveluihin liittyy tämän asetuksen rikkomista.
Jos lähettäjät, huolitsijat, hankkijat ja alihankkijat tilaavat kuljetuspalveluja kuljetusyrityksiltä, joiden direktiivin 2006/22/EY 9 artiklassa tarkoitettu ristiluokitus on alhainen, niitä ei voida pitää vastuussa säännösten rikkomisesta määrättävistä seuraamuksista, ellei ole osoitettu, että ne olivat tosiasiallisesti tietoisia näistä rikkomuksista.
Tarkistus 182
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 10 alakohta
Asetus (EY) N:o 1072/2009
17 artikla – 3 kohta
3.  Viimeistään kunkin vuoden 31 päivään tammikuuta mennessä jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle edellisen kalenterivuoden aikana 10 a artiklan mukaisesti suoritettujen kabotaasitarkastusten lukumäärä. Ilmoituksessa on oltava tarkastettujen ajoneuvojen ja tarkastettujen tonnikilometrien lukumäärät.”
3.  Jäsenvaltioiden on viimeistään ... [kaksi vuotta tämän asetuksen voimaantulopäivästä] toimitettava komissiolle 10 a artiklan mukaisesti hyväksytyt kansalliset valvontastrategiansa. Viimeistään kunkin vuoden 31 päivään tammikuuta mennessä jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle edellisen kalenterivuoden aikana 10 a artiklan mukaisesti suoritetuista valvontatoimista ja niihin mahdollisesti sisältyneiden tarkastusten lukumäärästä. Ilmoituksessa on oltava tarkastettujen ajoneuvojen ja tarkastettujen tonnikilometrien lukumäärät.
Tarkistus 183
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 10 alakohta
Asetus (EY) N:o 1072/2009
17 artikla – 3 a kohta (uusi)
3 a.  Komissio laatii kertomuksen unionin maantieliikennemarkkinoiden tilanteesta vuoden 2022 loppuun mennessä. Kertomuksessa on oltava arviointi markkinatilanteesta, mukaan lukien arvio tarkastusten tehokkuudesta ja alan työehtojen kehityksestä.

(1)EUVL C 197, 8.6.2018, s. 38.
(2)EUVL C 176, 23.5.2018, s. 57.


Maakaasun sisämarkkinoita koskevat yhteiset säännöt ***I
PDF 189kWORD 50k
Päätöslauselma
Konsolidoitu teksti
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 4. huhtikuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi maakaasun sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä annetun direktiivin 2009/73/EY muuttamisesta (COM(2017)0660 – C8-0394/2017 – 2017/0294(COD))
P8_TA-PROV(2019)0342A8-0143/2018

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2017)0660),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 194 artiklan 2 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0394/2017),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Ranskan senaatin toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan N:o 2 mukaisesti antaman perustellun lausunnon, jonka mukaan esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 19. huhtikuuta 2018 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon alueiden komitean 16. toukokuuta 2018 antaman lausunnon(2),

–  ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 69 f artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 20. helmikuuta 2019 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön (A8-0143/2018),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 4. huhtikuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/… antamiseksi maakaasun sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä annetun direktiivin 2009/73/EY muuttamisesta

P8_TC1-COD(2017)0294


(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 194 artiklan 2 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(3),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon(4),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä(5),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)  Unionissa on vuodesta 1999 lähtien toteutettu asteittain maakaasun sisämarkkinoita, joilla pyritään luomaan todellisia valinnanmahdollisuuksia kaikille unionin loppukäyttäjille, niin kansalaisille kuin yrityksillekin, luomaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja tasapuolisia kilpailuedellytyksiä, tarjoamaan kilpailukykyisiä hintoja, tehokkaita investointisignaaleja ja parempi palvelutaso sekä edistämään toimitusvarmuutta ja kestävyyttä.

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivit 2003/55/EY(6) ja 2009/73/EY(7) ovat merkittävästi edistäneet maakaasun sisämarkkinoiden luomista.

(3)  Tällä direktiivillä pyritään puuttumaan maakaasun sisämarkkinoiden toteuttamisen ▌ esteisiin, jotka johtuvat siitä, ettei unionin markkinasääntöjä sovelleta kolmansista maista tulevien ja niihin menevien kaasunsiirtoputkien osalta. Tällä direktiivillä tehtävillä muutoksilla pyritään varmistamaan, että kahta tai useampaa jäsenvaltiota yhdistäviin kaasunsiirtoputkiin sovellettavia sääntöjä sovelletaan myös kolmansista maista tuleviin ja niihin meneviin kaasunsiirtoputkiin unionin alueella. Näin luodaan yhdenmukainen oikeudellinen kehys unionin alueelle samalla kun vältetään kilpailun vääristyminen energian sisämarkkinoilla unionissa ja kielteiset vaikutukset toimitusvarmuuteen. Muutokset lisäävät myös läpinäkyvyyttä ja tarjoavat oikeudellista varmuutta markkinaosapuolille, etenkin kaasuinfrastruktuuriin investoijille ja verkon käyttäjille, sovellettavien sääntöjen suhteen.

(4)  Jotta voitaisiin ottaa huomioon se, ettei unionissa ole ennen tämän direktiiviin voimaantulopäivää ollut kolmansista maista tuleviin ja niihin meneviin kaasunsiirtoputkiin sovellettavia erityisiä sääntöjä, jäsenvaltioiden olisi voitava myöntää poikkeuksia direktiivin 2009/73/EY joidenkin säännösten soveltamisesta tällaisille kaasunsiirtoputkille, jotka ovat valmiita ennen tämän direktiivin voimaantulopäivää. Muiden eriyttämismallien kuin omistuksen eriyttämisen soveltamispäivää olisi mukautettava kolmansista maista tulevien ja niihin menevien kaasunsiirtoputkien osalta.

(5)   Putkia, jotka yhdistävät kolmannen maan öljyn tai kaasun tuotantohankkeen jalostuslaitokseen tai lopulliseen maihintuontiasemaan jäsenvaltiossa, olisi pidettävä tuotantovaiheen putkistoina. Putkia, jotka yhdistävät jäsenvaltion öljyn tai kaasun tuotantohankkeen jalostuslaitokseen tai lopulliseen maihintuontiasemaan kolmannessa maassa, ei olisi pidettävä tuotantovaiheen putkistoina tätä direktiiviä sovellettaessa, koska tällaisilla putkilla ei todennäköisesti ole merkittävää vaikutusta energian sisämarkkinoihin.

(6)  Siirtoverkonhaltijoiden olisi voitava tehdä kolmansien maiden siirtoverkonhaltijoiden tai muiden toimijoiden kanssa teknisiä sopimuksia kysymyksistä, jotka koskevat siirtoverkkojen toimintaa ja yhteenliittämistä edellyttäen, että tällaisten sopimusten sisältö on yhteensopiva unionin oikeuden kanssa.

(7)   Siirtoverkonhaltijoiden ja kolmansien maiden siirtoverkonhaltijoiden tai muiden toimijoiden välisten siirtoputkien toimintaa koskevien teknisten sopimusten olisi pysyttävä voimassa edellyttäen, että ne ovat unionin oikeuden ja kansallisen sääntelyviranomaisen asiaankuuluvien päätösten mukaisia.

(8)  Kun tällaisia teknisiä sopimuksia on olemassa, tällä direktiivillä ei edellytetä asiaankuuluvan kaasunsiirtoputken toimintaa koskevan, jäsenvaltion ja kolmannen maan välisen kansainvälisen sopimuksen tai unionin ja kolmannen maan välisen sopimuksen tekemistä.

(9)  Direktiivin 2009/73/EY soveltaminen kolmansista maista tuleviin ja niihin meneviin kaasunsiirtoputkiin rajoittuu jäsenvaltioiden alueeseen. Merellä sijaitsevien kaasunsiirtoputkien osalta direktiiviä 2009/73/EY olisi sovellettava sen jäsenvaltion aluemerellä, jossa ensimmäinen jäsenvaltioiden verkossa sijaitseva yhteenliitäntäpiste sijaitsee.

(10)  Jäsenvaltion ja kolmannen maan välillä tehtyjen olemassa olevien sopimusten, jotka koskevat siirtoputkien toimintaa, olisi voitava pysyä voimassa tämän direktiivin mukaisesti.

(11)  Kolmansien maiden kanssa tehtyjen sopimusten tai sopimusten osien, jotka saattavat vaikuttaa unionin yhteisiin sääntöihin, osalta olisi otettava käyttöön yhdenmukainen ja läpinäkyvä menettely, jolla jäsenvaltiolle on mahdollista antaa sen pyynnöstä lupa muuttaa tai mukauttaa kolmannen maan kanssa tehtyä sopimusta jäsenvaltion ja kolmannen maan välisen siirtoputken tai tuotantovaiheen putkiston toiminnasta taikka pidentää tällaisen sopimuksen voimassaoloa taikka uusia tai tehdä tällainen sopimus. Menettely ei saisi viivästyttää tämän direktiivin täytäntöönpanoa eikä vaikuttaa toimivallan jakoon unionin ja jäsenvaltioiden välillä, ja sitä olisi sovellettava olemassa oleviin ja uusiin sopimuksiin.

(12)   Jos on ilmeistä, että sopimuksen kohde kuuluu osittain unionin ja osittain jäsenvaltion toimivaltaan, on olennaisen tärkeää huolehtia läheisestä yhteistyöstä kyseisen jäsenvaltion ja unionin toimielinten välillä.

(13)   Komission asetusta (EU) 2015/703(8), komission asetusta (EU) 2017/459 (9), komission päätöstä 2012/490/EU(10) sekä komission asetuksen (EU) 2017/460(11) III, V, VI ja IX lukua sekä 28 artiklaa sovelletaan kolmansiin maihin yhteydessä oleviin syöttö- ja ottokohtiin, jollei asiaankuuluvan kansallisen sääntelyviranomaisen asiaankuuluvista päätöksistä muuta johdu, kun taas komission asetusta (EU) N:o 312/2014(12) sovelletaan yksinomaisesti unionin rajojen sisäpuolisiin tasehallinta-alueisiin.

(14)  Jotta voidaan antaa päätöksiä, joilla jäsenvaltiolle annetaan tai jätetään antamatta valtuutus muuttaa tai mukauttaa kolmannen maan kanssa tehtyä sopimusta jäsenvaltion ja kolmannen maan välisen siirtoputken toiminnasta taikka pidentää tällaisen sopimuksen voimassaoloa taikka uusia tai tehdä tällainen sopimus, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011(13) mukaisesti.

(15)   Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitetta eli oikeudellisen kehyksen yhdenmukaisuuden varmistamista unionin alueella välttäen samalla kilpailun vääristyminen energian sisämarkkinoilla unionissa, vaan se voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen kyseisen tavoitteen saavuttamiseksi.

(16)  Jäsenvaltiot ovat selittävistä asiakirjoista 28 päivänä syyskuuta 2011 annetun jäsenvaltioiden ja komission yhteisen poliittisen lausuman(14) mukaisesti sitoutuneet perustelluissa tapauksissa liittämään ilmoitukseen toimenpiteistä, jotka koskevat direktiivin saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä, yhden tai useamman asiakirjan, joista käy ilmi direktiivin osien ja kansallisen lainsäädännön osaksi saattamiseen tarkoitettujen välineiden vastaavien osien suhde. Tämän direktiivin osalta lainsäätäjä pitää tällaisten asiakirjojen toimittamista perusteltuna.

(17)  Direktiivi 2009/73/EY olisi sen vuoksi muutettava,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Direktiivin 2009/73/EY muuttaminen

Muutetaan direktiivi 2009/73/EY seuraavasti:

1)  Korvataan 2 artiklan 17 alakohta seuraavasti:"

"17) 'yhdysputkella' siirtoputkea, joka ylittää jäsenvaltioiden välisen rajan tai kulkee sen poikki ja jonka tarkoituksena on yhdistää kyseisten jäsenvaltioiden kansalliset siirtoverkot toisiinsa tai jäsenvaltion ja kolmannen maan välistä siirtoputkea jäsenvaltioiden alueen tai kyseisen jäsenvaltion aluemeren rajaan saakka,";

"

2)  Muutetaan 9 artikla seuraavasti:

a)  korvataan 8 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:"

"8. Jos siirtoverkko kuului 3 päivänä syyskuuta 2009 vertikaalisesti integroituneeseen yritykseen, jäsenvaltio voi päättää olla soveltamatta 1 kohtaa. Jos siirtoverkko kuuluu … päivänä …kuuta … [tämän muutosdirektiivin voimaantulopäivä] vertikaalisesti integroituneeseen yritykseen, jäsenvaltio voi päättää olla soveltamatta 1 kohtaa sellaisen siirtoverkon osan osalta, joka yhdistää jäsenvaltion kolmanteen maahan kyseisen jäsenvaltion rajan ja kyseisen jäsenvaltion verkossa sijaitsevan ensimmäisen liitäntäpisteen välillä.

"

b)  korvataan 9 kohta seuraavasti:"

"9. Jos siirtoverkko kuului 3 päivänä syyskuuta 2009 vertikaalisesti integroituneeseen yritykseen ja käytössä on järjestelyjä, jotka takaavat siirtoverkonhaltijalle tehokkaamman riippumattomuuden kuin IV luvun säännökset, jäsenvaltio voi päättää olla soveltamatta tämän artiklan 1 kohtaa.

Jos siirtoverkko kuuluu … päivänä …kuuta … [tämän muutosdirektiivin voimaantulopäivä] vertikaalisesti integroituneeseen yritykseen ja jos on käytössä järjestelyjä, jotka takaavat siirtoverkonhaltijalle tehokkaamman riippumattomuuden kuin IV luvun säännökset, kyseinen jäsenvaltio voi päättää olla soveltamatta tämän artiklan 1 kohtaa sellaisen siirtoverkon osan osalta, joka yhdistää jäsenvaltion kolmanteen maahan kyseisen jäsenvaltion rajan ja kyseisen jäsenvaltion verkossa sijaitsevan ensimmäisen liitäntäpisteen välillä.";

"

3)  Korvataan 14 artiklan 1 kohta seuraavasti:"

"1. Jos siirtoverkko kuului 3 päivänä syyskuuta 2009 vertikaalisesti integroituneeseen yritykseen, jäsenvaltio voi päättää olla soveltamatta 9 artiklan 1 kohtaa ja nimetä riippumattoman järjestelmävastaavan siirtoverkon omistajan ehdotuksesta.

Jos siirtoverkko kuuluu … päivänä …kuuta … [tämän muutosdirektiivin voimaantulopäivä] vertikaalisesti integroituneeseen yritykseen, kyseinen jäsenvaltio voi päättää olla soveltamatta 9 artiklan 1 kohtaa ja nimetä riippumattoman järjestelmävastaavan siirtoverkon omistajan ehdotuksesta sellaisen siirtoverkon osan osalta, joka yhdistää jäsenvaltion kolmanteen maahan kyseisen jäsenvaltion rajan ja kyseisen jäsenvaltion verkossa sijaitsevan ensimmäisen liitäntäpisteen välillä.

Riippumattoman järjestelmävastaavan nimeäminen edellyttää komission hyväksyntää."

"

4)  Korvataan 34 artiklan 4 kohta seuraavasti:"

"4. Rajojen yli ulottuvat riitatapaukset ratkaistaan sen jäsenvaltion riitojenratkaisumenettelyn mukaisesti, jonka lainkäyttövaltaan kuuluvat ne tuotantovaiheen putkistot, joihin pääsy on evätty. Jos rajojen yli ulottuvassa riitatapauksessa riidanalainen putkisto ulottuu useamman kuin yhden jäsenvaltion alueelle, asianomaiset jäsenvaltiot neuvottelevat keskenään varmistaakseen, että tämän direktiivin säännöksiä sovelletaan johdonmukaisesti. Kun tuotantovaiheen putkisto lähtee kolmannesta maasta ja on liitetty vähintään yhteen jäsenvaltioon ▌, asianomaiset jäsenvaltiot neuvottelevat keskenään ja jäsenvaltio, jossa ensimmäinen jäsenvaltioiden verkossa sijaitseva syöttökohta sijaitsee, kuulee ▌ asianomaista kolmatta maata, josta tuotantovaiheen putkisto lähtee, varmistaakseen kyseessä olevan verkon osalta, että tätä direktiiviä sovelletaan johdonmukaisesti jäsenvaltioiden alueella.”

"

5)   Muutetaan 36 artikla seuraavasti:

a)   korvataan 1 kohdan e alakohta seuraavasti:"

"e) vapautus ei saa haitata kilpailua merkityksellisillä markkinoilla, joihin investointi todennäköisesti vaikuttaa, maakaasun sisämarkkinoiden tehokasta toimintaa eikä asianomaisten säänneltyjen verkkojen tehokasta toimintaa tai maakaasun toimitusvarmuutta unionissa.”;

"

b)  korvataan 3 kohta seuraavasti:"

”3. Jäljempänä VIII luvussa tarkoitettu sääntelyviranomainen voi tapauskohtaisesti päättää 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen vapautusten myöntämisestä.

Kansallisen sääntelyviranomaisen tai tarvittaessa kyseisen jäsenvaltion muun toimivaltaisen viranomaisen on ennen vapautusta koskevan päätöksen tekemistä kuultava

   a) kansallisia sääntelyviranomaisia jäsenvaltioissa, joiden markkinoihin uusi infrastruktuuri todennäköisesti vaikuttaa; ja
   b) niiden kolmansien maiden asiaankuuluvia viranomaisia, joissa kyseinen infrastruktuuri on liitetty unionin verkkoon jäsenvaltion lainkäyttövallan nojalla ja se lähtee yhdestä tai useammasta kolmannesta maasta tai päättyy yhteen tai useampaan kolmanteen maahan.

Jos kuulemisen kohteena olleet kolmansien maiden viranomaiset eivät vastaa kuulemiseen kohtuullisen ajan kuluessa tai asetetussa määräajassa, joka saa olla enintään kolme kuukautta, asianomainen kansallinen sääntelyviranomainen voi tehdä tarvittavan päätöksen.”;

"

c)  korvataan 4 kohdan toinen alakohta seuraavasti:"

”Kun kaikki asianomaiset sääntelyviranomaiset ovat päässeet sopimukseen vapautuspäätöksestä kuuden kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona viimeinen näistä sääntelyviranomaisista vastaanotti vapautusta koskevan hakemuksen, ne ilmoittavat virastolle päätöksestään. Kun asianomainen infrastruktuuri on jäsenvaltion ja kolmannen maan välinen siirtoputki, ennen vapautusta koskevan päätöksen tekemistä sen jäsenvaltion, jossa ensimmäinen jäsenvaltioiden verkossa sijaitseva yhteenliitäntäpiste sijaitsee, kansallinen sääntelyviranomainen tai tarvittaessa muu toimivaltainen viranomainen voi kuulla kyseisen kolmannen maan asiaankuuluvaa viranomaista varmistaakseen kyseessä olevan infrastruktuurin osalta, että tätä direktiiviä sovelletaan johdonmukaisesti kyseisen jäsenvaltion alueella ja tapauksen mukaan aluemerellä. Jos kuulemisen kohteena ollut kolmannen maan viranomainen ei vastaa kuulemiseen kohtuullisen ajan kuluessa tai asetetussa määräajassa, joka ei ylitä kolmea kuukautta, asianomainen kansallinen sääntelyviranomainen voi tehdä tarvittavan päätöksen.”

"

6)   Korvataan 41 artiklan 1 kohdan c alakohta seuraavasti:"

”c) tehdä rajat ylittävissä asioissa yhteistyötä kyseisten jäsenvaltioiden sääntelyviranomaisen tai sääntelyviranomaisten ja viraston kanssa ▌. Kolmannesta maasta tulevan ja kolmanteen maahan menevän infrastruktuurin tapauksessa sen jäsenvaltion sääntelyviranomainen, jossa ensimmäinen jäsenvaltioiden verkossa sijaitseva yhteenliitäntäpiste sijaitsee, voi tehdä yhteistyötä kolmannen maan asianomaisten viranomaisten kanssa kuultuaan muiden asianomaisten jäsenvaltioiden sääntelyviranomaisia pyrkimyksenä varmistaa tämän infrastruktuurin osalta tämän direktiivin johdonmukainen soveltaminen jäsenvaltioiden alueella;"

"

7)   Lisätään 42 artiklaan kohta seuraavasti:"

"6. Sääntelyviranomaiset tai tarvittaessa muut toimivaltaiset viranomaiset voivat kuulla kolmansien maiden asianomaisia viranomaisia ja tehdä yhteistyötä niiden kanssa kolmansiin maihin menevän ja niistä tulevan kaasuinfrastruktuurin toimintaan liittyen varmistaakseen kyseessä olevan infrastruktuurin osalta, että tätä direktiiviä sovelletaan johdonmukaisesti jäsenvaltion alueella ja aluemerellä."

"

8)  Lisätään artikla seuraavasti:"

"48 a artikla

Siirtoputkien toimintaa koskevat tekniset sopimukset

Tällä direktiivillä ei vaikuteta siirtoverkonhaltijoiden tai muiden talouden toimijoiden vapauteen pitää voimassa tai tehdä teknisiä sopimuksia asioista, jotka koskevat jäsenvaltion ja kolmannen maan välisten siirtoverkkojen toimintaa edellyttäen, että kyseiset sopimukset ovat yhteensopivia unionin oikeuden ja asianomaisten jäsenvaltioiden kansallisten sääntelyviranomaisten asiaankuuluvien päätösten kanssa. Tällaisista sopimuksista on ilmoitettava asianomaisten jäsenvaltioiden sääntelyviranomaisille."

"

9)  Lisätään artiklat seuraavasti:"

"49 a artikla

Kolmansiin maihin meneviä ja niistä tulevia siirtoputkia koskevat poikkeukset

1.  Sellaisten jäsenvaltion ja kolmannen maan välisten kaasunsiirtoputkien osalta, jotka ovat valmistuneet ennen … päivää …kuuta … [tämän muutosdirektiivin voimaantulopäivä], se jäsenvaltio, jossa tällaisen siirtoputken ensimmäinen jäsenvaltioiden verkossa sijaitseva liitäntäpiste sijaitsee, voi päättää poiketa 9, 10, 11 ja 32 artiklasta ja 41 artiklan 6, 8 ja 10 kohdasta alueellaan ja aluemerellään sijaitsevissa tällaisen kaasunsiirtoputken osissa objektiivisista syistä, kuten tehdyn investoinnin takaisinmaksun mahdollistamiseksi tai toimitusvarmuuteen liittyvistä syistä, sillä edellytyksellä, että poikkeus ei haittaa kilpailua maakaasun sisämarkkinoilla tai niiden tehokasta toimintaa eikä toimitusvarmuutta unionissa.

Poikkeuksen on oltava kestoltaan rajattu enintään 20 vuoteen objektiivisin perustein, se voidaan uusia perustelluista syistä ja siihen voidaan soveltaa ehtoja, jotka edesauttavat edellä mainittujen edellytysten täyttämistä.

Tällaisia poikkeuksia ei sovelleta jäsenvaltion ja sellaisen kolmannen maan välisiin siirtoputkiin, jonka edellytetään saattavan tämän direktiivin osaksi kansallista lainsäädäntöään ja joka on pannut tämän direktiivin tosiasiallisesti täytäntöön unionin kanssa tehdyn sopimuksen nojalla.

2.  Jos asianomainen siirtoputki sijaitsee useamman kuin yhden jäsenvaltion alueella, kyseistä siirtoputkea koskevan poikkeuksen myöntämisestä päättää se jäsenvaltio, jonka alueella ensimmäinen jäsenvaltioiden verkossa sijaitseva liitäntäpiste sijaitsee, kuultuaan kaikkia asianomaisia jäsenvaltioita.

Asianomaisten jäsenvaltioiden pyynnöstä komissio voi päättää toimia tarkkailijana kuulemisessa sen jäsenvaltion, jonka alueella ensimmäinen liitäntäpiste sijaitsee, ja kolmannen maan välillä, kun kyse on tämän direktiivin johdonmukaisesta soveltamisesta sen jäsenvaltion alueella ja aluemerellä, jossa ensimmäinen liitäntäpiste sijaitsee, mukaan lukien poikkeuksien myöntäminen tällaisia siirtoputkia varten.

3.  Edellä 1 ja 2 kohdan mukaiset päätökset on tehtävä viimeistään … päivänä …kuuta … [vuoden kuluttua tämän muutosdirektiivin voimaantulosta]. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava tällaisista päätöksistä komissiolle ja julkaistava ne.

49 b artikla

Valtuutusmenettely

1.   Jäsenvaltion ja kolmannen maan väliset olemassa olevat sopimukset siirtoputken tai tuotantovaiheen putkiston toiminnasta voidaan pitää voimassa, kunnes myöhemmin tehtävä sopimus unionin ja saman kolmannen maan välillä tulee voimaan tai kunnes sovelletaan tämän artiklan 2–15 kohdan mukaista menettelyä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muita unionin oikeuden mukaisia velvoitteita sekä toimivallan jakoa unionin ja jäsenvaltioiden välillä.

2.   Jos jäsenvaltio aikoo aloittaa neuvottelut kolmannen maan kanssa muuttaakseen tai mukauttaakseen kolmannen maan kanssa tehtyä sopimusta siirtoputken toiminnasta taikka pidentääkseen tällaisen sopimuksen voimassaoloa taikka uusiakseen tai tehdäkseen tällaisen sopimuksen tämän direktiivin soveltamisalaan kokonaan tai osittain kuuluvien asioiden osalta, sen on ilmoitettava aikomuksestaan kirjallisesti komissiolle, sanotun kuitenkaan rajoittamatta toimivallan jakoa unionin ja jäsenvaltioiden välillä.

Tällaiseen ilmoitukseen on sisällytettävä asiaankuuluva asiakirja-aineisto, ja siinä on esitettävä neuvotteluissa käsiteltävät määräykset tai määräykset, jotka on tarkoitus neuvotella uudelleen, neuvottelujen tavoitteet ja muut mahdolliset merkitykselliset tiedot, ja se on toimitettava komissiolle vähintään viisi kuukautta ennen neuvottelujen suunniteltua alkamisajankohtaa.

3.   Edellä olevan 2 kohdan mukaisen ilmoituksen antamisen jälkeen komissio antaa asianomaiselle jäsenvaltiolle luvan aloittaa viralliset neuvottelut kolmannen maan kanssa sen osan osalta, joka voi vaikuttaa unionin yhteisiin sääntöihin, jollei se katso, että tällaisten neuvottelujen aloittaminen:

   a) on ristiriidassa unionin oikeuden kanssa muutoin kuin koskien unionin ja jäsenvaltioiden välisen toimivallan jakoon liittyviä yhteensopimattomuuksia;
   b) on haitallista maakaasun sisämarkkinoiden toiminnalle, kilpailulle tai toimitusvarmuudelle jäsenvaltiossa tai unionissa;
   c) vaarantaa unionin ja kolmannen maan hallitustenvälisiä sopimuksia koskevien vireillä olevien neuvottelujen tavoitteet;
   d) on syrjivää.

4.   Kun komissio tekee 3 kohdan mukaista arviota, sen on otettava huomioon, koskeeko aiottu sopimus siirtoputkea tai tuotantovaiheen putkea, jolla edistetään maakaasutoimitusten ja -toimittajien monipuolistamista uusien maakaasulähteiden avulla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta edellä esitetyn soveltamista.

5.   Komissio antaa 90 päivän kuluessa 2 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen vastaanottamisesta päätöksen, jolla jäsenvaltiolle annetaan lupa tai jolla kieltäydytään antamasta jäsenvaltiolle lupa aloittaa neuvottelut kolmannen maan kanssa tehdyn sopimuksen muuttamiseksi, pidentämiseksi, mukauttamiseksi, uusimiseksi tai tekemiseksi. Jos päätöksen antamiseksi tarvitaan lisätietoja, 90 päivän määräajan laskeminen alkaa tällaisten lisätietojen vastaanottamispäivästä.

6.   Siinä tapauksessa, että komissio antaa päätöksen, jolla kieltäydytään antamasta jäsenvaltiolle lupa aloittaa neuvottelut kolmannen maan kanssa tehdyn sopimuksen muuttamiseksi, pidentämiseksi, mukauttamiseksi, uusimiseksi tai tekemiseksi, se ilmoittaa asiasta asianomaiselle jäsenvaltiolle ja esittää perustelut.

7.   Päätökset, joilla jäsenvaltiolle annetaan lupa tai jolla kieltäydytään antamasta jäsenvaltiolle lupa aloittaa neuvottelut kolmannen maan kanssa tehdyn sopimuksen muuttamiseksi, pidentämiseksi, mukauttamiseksi, uusimiseksi tai tekemiseksi annetaan täytäntöönpanopäätöksillä 51 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

8.   Komissio voi antaa ohjeita ja voi pyytää erityisten lausekkeiden sisällyttämistä suunniteltuun sopimukseen, jotta voidaan varmistaa yhteensopivuus unionin oikeuden kanssa Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen (EU) 2017/684* mukaisesti.

9.   Komissiolle on ilmoitettava sopimuksen muuttamista tai mukauttamista taikka sopimuksen voimassaolon pidentämistä taikka sopimuksen uusimista tai tekemistä koskevien neuvottelujen edistymisestä ja tuloksista eri vaiheissa, ja se voi pyytää osallistua tällaisiin jäsenvaltion ja kolmannen maan välisiin neuvotteluihin päätöksen (EU) 2017/684 mukaisesti.

10.   Komissio ilmoittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle 5 kohdan nojalla annetuista päätöksistä.

11.   Ennen sopimuksen allekirjoittamista kolmannen maan kanssa asianomaisen jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle neuvottelutulos ja toimitettava sille neuvotellun sopimuksen teksti.

12.   Edellä olevan 11 kohdan mukaisen ilmoituksen saatuaan komissio arvioi neuvotellun sopimuksen 3 kohdan nojalla. Jos komissio toteaa, että neuvottelujen tuloksena on sopimus, joka noudattaa 3 kohtaa, se antaa jäsenvaltiolle luvan sopimuksen allekirjoittamiseen ja tekemiseen.

13.   Komissio antaa päätöksen, jolla jäsenvaltiolle annetaan lupa allekirjoittaa ja tehdä sopimus kolmannen maan kanssa, tai jolla kieltäydytään antamasta jäsenvaltiolle lupa allekirjoittaa ja tehdä sopimus kolmannen maan kanssa, 90 päivän kuluessa 11 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen vastaanottamisesta. Jos päätöksen antamiseksi tarvitaan lisätietoja, 90 päivän määräajan laskeminen alkaa tällaisten lisätietojen vastaanottamispäivästä.

14.   Jos komissio tekee 13 kohdan nojalla päätöksen, jolla jäsenvaltiolle annetaan lupa allekirjoittaa ja tehdä sopimus kolmannen maan kanssa, jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle sopimuksen tekemisestä ja voimaantulosta sekä kyseisen sopimuksen asemaa koskevista mahdollisista myöhemmistä muutoksista.

15.   Siinä tapauksessa, että komissio antaa 13 kohdan nojalla päätöksen, jolla kieltäydytään antamasta jäsenvaltiolle lupa allekirjoittaa ja tehdä sopimus kolmannen maan kanssa, se ilmoittaa asiasta asianomaiselle jäsenvaltiolle ja esittää perustelut.

________________

* Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös (EU) 2017/684, annettu 5 päivänä huhtikuuta 2017, energia-alalla tehtyjä jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välisiä hallitustenvälisiä sopimuksia ja ei-sitovia välineitä koskevan tietojenvaihtomekanismin perustamisesta sekä päätöksen N:o 994/2012/EU kumoamisesta (EUVL L 99, 12.4.2017, p. 1)".

"

2 artikla

Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

1.  Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään … päivänä …kuuta … [yhdeksän kuukauden kuluttua tämän muutosdirektiivin voimaantulopäivästä], sanotun kuitenkaan rajoittamatta direktiivin 2009/73/EY 49 a artiklan mukaista mahdollista poikkeusta. Niiden on viipymättä toimitettava nämä säännökset kirjallisina komissiolle.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne julkaistaan virallisesti. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

Poiketen siitä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, sisämaajäsenvaltioilla, joilla ei ole maantieteellistä rajoja kolmansien maiden kanssa eikä siirtoputkia kolmansien maiden kanssa, ei ole velvollisuutta saattaa voimaan toimenpiteitä, jotka ovat tarpeen tämän direktiivin noudattamiseksi.

Poiketen siitä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, myöskään Kyproksella ja Maltalla ei ole maantieteellisen tilanteensa vuoksi velvollisuutta saattaa voimaan toimenpiteitä, jotka ovat tarpeen tämän direktiivin noudattamiseksi, niin kauan kuin niillä ei ole infrastruktuureja, jotka yhdistäisivät ne kolmansiin maihin, mukaan lukien tuotantovaiheen putkistot.

2.  Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

3 artikla

Voimaantulo

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

4 artikla

Osoitus

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

(1) EUVL C 262, 25.7.2018, s. 64
(2) EUVL C 361, 5.10.2018, s. 72.
(3)EUVL C 262, 25.7.2018, s. 64.
(4)EUVL C 361, 5.10.2018, s. 72.
(5)Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 4. huhtikuuta 2019.
(6)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/55/EY, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2003, maakaasun sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä (EUVL L 176, 15.7.2003, s. 57).
(7)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/73/EY, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, maakaasun sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 2003/55/EY kumoamisesta (EUVL L 211, 14.8.2009, s. 94).
(8)Komission asetus (EU) 2015/703, annettu 30 päivänä huhtikuuta 2015, yhteentoimivuuteen ja tiedonvaihtoon liittyviä sääntöjä koskevan verkkosäännön vahvistamisesta (EUVL L 113, 1.5.2015, s. 13).
(9)Komission asetus (EU) 2017/459, annettu 16 päivänä maaliskuuta 2017, kaasunsiirtojärjestelmien kapasiteetinjakomekanismien verkkosäännön vahvistamisesta ja asetuksen (EU) N:o 984/2013 kumoamisesta (EUVL L 72, 17.3.2017, s. 1).
(10)Komission päätös 2012/490/EU, annettu 24 päivänä elokuuta 2012, maakaasunsiirtoverkkoihin pääsyä koskevista edellytyksistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 715/2009 liitteen I muuttamisesta (EUVL L 231, 28.8.2012, s. 16).
(11)Komission asetus (EU) 2017/460, annettu 16 päivänä maaliskuuta 2017, kaasun yhdenmukaistettuja siirtotariffirakenteita koskevasta verkkosäännöstä (EUVL L 72, 17.3.2017, s. 29).
(12)Komission asetus (EU) N:o 312/2014, annettu 26 päivänä maaliskuuta 2014, kaasunsiirtoverkkojen tasehallintaa koskevan verkkosäännön vahvistamisesta (EUVL L 91, 27.3.2014, s. 15).
(13)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).
(14)EUVL C 369, 17.12.2011, s. 14.


Euroopan meri- ja kalatalousrahasto ***I
PDF 438kWORD 163k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 4. huhtikuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 508/2014 kumoamisesta (COM(2018)0390 – C8-0270/2018 – 2018/0210(COD))
P8_TA(2019)0343A8-0176/2019

Tätä tekstiä ei ole vielä julkaistu omalla kielelläsi. Voit tutustua PDF- tai Word-versioon napsauttamalla yllä oikealla olevaa kuvaketta.


Läntisen Välimeren pohjakalakantoja hyödyntäviä kalastuksia koskeva monivuotinen suunnitelma ***I
PDF 237kWORD 66k
Päätöslauselma
Konsolidoitu teksti
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 4. huhtikuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi läntisen Välimeren pohjakalakantoja hyödyntäviä kalastuksia koskevasta monivuotisesta suunnitelmasta (COM(2018)0115 – C8-0104/2018 – 2018/0050(COD))
P8_TA-PROV(2019)0344A8-0005/2019

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0115),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 43 artiklan 2 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0104/2018),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 11. heinäkuuta 2018 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 69 f artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 14. helmikuuta 2019 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon kalatalousvaliokunnan mietinnön ja ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden kannan tarkistuksina (A8-0005/2019),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  hyväksyy tähän päätöslauselmaan liitetyn Euroopan parlamentin ja neuvoston yhteisen lausuman, joka julkaistaan Euroopan unionin virallisen lehden L-sarjassa yhdessä lopullisen säädöksen kanssa;

3.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

4.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 4. huhtikuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/… antamiseksi läntisen Välimeren pohjakalakantoja hyödyntäviä kalastuksia koskevasta monivuotisesta suunnitelmasta ja asetuksen (EU) N:o 508/2014 muuttamisesta

P8_TC1-COD(2018)0050


EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 43 artiklan 2 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(2),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä(3),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)  Joulukuun 10 päivänä 1982 tehdyssä Yhdistyneiden kansakuntien merioikeusyleissopimuksessa, jossa unioni on sopimuspuolena, määrätään luonnonvarojen säilyttämistä koskevista velvoitteista, mukaan lukien velvoite pitää hyödynnettävät kannat sellaisilla tasoilla, joilla voidaan saavuttaa kestävä enimmäistuotto (MSY), tai palauttaa ne tällaisille tasoille.

(2)  New Yorkissa vuonna 2015 pidetyssä Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen huippukokouksessa unioni ja sen jäsenvaltiot sitoutuivat sääntelemään vuoteen 2020 mennessä tehokkaasti pyyntiä ja lopettamaan liikakalastuksen, laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen sekä vahingolliset kalastuskäytännöt ja panemaan täytäntöön tieteeseen perustuvia hoitosuunnitelmia kalakantojen elvyttämiseksi mahdollisimman nopeasti vähintään sellaisille tasoille, joilla voidaan saavuttaa näiden kantojen biologisten ominaisuuksien mukainen kestävä enimmäistuotto.

(3)  Maltassa 30 päivänä maaliskuuta 2017 järjestetyn ministerikokouksen julkilausumassa (MedFish4Ever)(4) luodaan uusi kehys kalastuksen hallinnalle Välimerellä ja esitetään viisi konkreettista toimea sisältävä työohjelma seuraaville kymmenelle vuodelle. Yksi sitoumuksista on laatia monivuotisia suunnitelmia.

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1380/2013(5) vahvistetaan yhteisen kalastuspolitiikan, jäljempänä 'YKP', säännöt unionin kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti. YKP:n olisi edistettävä meriympäristön suojelua, kaikkien kaupallisesti hyödynnettävien lajien kestävää hoitoa ja erityisesti ympäristön hyvän tilan saavuttamista vuoteen 2020 mennessä.

(5)  YKP:n tavoitteena on muun muassa varmistaa, että kalastus ja vesiviljely ovat ympäristön, yhteiskunnan ja talouden kannalta kestäviä pitkällä aikavälillä, soveltaa kalastuksenhoitoon ennalta varautuvaa lähestymistapaa ja ottaa kalastuksenhoidossa käyttöön ekosysteemilähtöinen toimintatapa. Lisäksi YKP edistää kohtuullisen elintason saavuttamista kalastusalalla, myös pienimuotoisen kalastuksen ja rannikkokalastuksen aloilla. Näiden tavoitteiden saavuttaminen parantaa myös elintarvikkeiden saatavuutta ja tuo työllisyyteen liittyviä etuja.

(6)  Jotta YKP:n tavoitteet voitaisiin saavuttaa, olisi hyväksyttävä useita säilyttämistoimenpiteitä, kuten monivuotiset suunnitelmat, tekniset toimenpiteet sekä suurimman sallitun pyyntiponnistuksen vahvistaminen ja jakaminen.

(7)  Monivuotisten suunnitelmien olisi perustuttava asetuksen (EU) N:o 1380/2013 9 ja 10 artiklan mukaisesti tieteellisiin, teknisiin ja taloudellisiin lausuntoihin. Tässä asetuksessa vahvistettuun monivuotiseen suunnitelmaan, jäljempänä 'suunnitelma', olisi kyseisten säännösten mukaisesti sisällyttävä tavoitteita, määrällisiä tavoitteita selvine aikarajoineen, säilyttämisen viitearvoja, suojatoimenpiteitä ja teknisiä toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on tahattomien saaliiden välttäminen ja vähentäminen.

(8)  'Parhaita käytettävissä olevia tieteellisiä lausuntoja' olisi tulkittava siten, että niillä tarkoitetaan julkisesti saatavilla olevia tieteellisiä lausuntoja, joiden tukena on uusimpia tieteellisiä tietoja ja menetelmiä ja jotka on joko antanut tai arvioinut unionin tai kansainvälisellä tasolla tunnustettu riippumaton tieteellinen elin.

(9)  Komission olisi saatava suunnitelman soveltamisalaan kuuluvista kannoista parhaat käytettävissä olevat tieteelliset lausunnot. Tätä varten sen olisi kuultava erityisesti tieteellis-teknis-taloudellista kalastuskomiteaa (STECF). Komission olisi erityisesti saatava julkisesti käytettävissä olevat tieteelliset lausunnot, mukaan lukien lausunnot sekakalastuksesta, joissa otetaan huomioon suunnitelma ja esitetään FMSY-arvon vaihteluvälit ja säilyttämisen viitearvot (BPA ja BLIM).

(10)  Neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1967/2006(6) vahvistetaan Välimeren kalavarojen kestävää hyödyntämistä koskeva hoitokehys ja edellytetään kalastuksenhoitosuunnitelmien hyväksymistä kalastuksissa, jota harjoitetaan trooliverkoilla, aluksesta vedettävillä nuotilla, rannalta vedettävillä nuotilla, saartopyydyksillä ja pohjaharoilla jäsenvaltioiden aluevesillä.

(11)  Ranska, Italia ja Espanja ovat hyväksyneet asetuksen (EY) N:o 1967/2006 mukaiset hoitosuunnitelmat. Nämä suunnitelmat eivät kuitenkaan ole keskenään johdonmukaisia eikä niissä oteta huomioon kaikkia pyydyksiä, joilla pohjakalakantoja pyydetään, eikä sitä, että tietyt kannat ja kalastuslaivastot sijaitsevat hajallaan. Lisäksi suunnitelmat ovat osoittautuneet tehottomiksi YKP:n tavoitteiden täyttämisessä. Jäsenvaltiot ja sidosryhmät ovat ilmaisseet kannattavansa asianomaisia kantoja koskevan monivuotisen suunnitelman laatimista ja toteuttamista unionin tasolla.

(12)  STECF on osoittanut, että monien läntisen Välimeren pohjakalakantojen hyödyntäminen ylittää tuntuvasti kestävän enimmäistuoton saavuttamiseksi vaaditut tasot.

(13)  Sen vuoksi on aiheellista vahvistaa suunnitelma pohjakalakantojen säilyttämistä ja kestävää hyödyntämistä varten läntisellä Välimerellä.

(14)  Suunnitelmassa olisi otettava huomioon kalastuksen monilajinen luonne ja pyydettävien kantojen eli kummeliturskan (Merluccius merluccius), rusotäplämullon (Mullus barbatus), syvänmerenkatkaravun (Parapenaeus longirostris), keisarihummerin (Nephrops norvegicus), Aristeus antennatus -katkaravun ja Aristaeomorpha foliacea -katkaravun välinen vuorovaikutus. Siinä olisi otettava huomioon myös pohjakalojen kalastuksessa saaliiksi saadut sivusaalislajit sekä pohjakalakannat, joista ei ole saatavilla riittävästi tietoja. Suunnitelmaa olisi sovellettava pohjakalojen kalastukseen (erityisesti trooliverkkoihin, pohjaverkkoihin, mertoihin ja pitkäsiimoihin), jota harjoitetaan unionin vesillä tai jota unionin kalastusalukset harjoittavat unionin vesien ulkopuolella läntisellä Välimerellä.

(15)  Jos virkistyskalastuksesta aiheutuvalla kuolevuudella on merkittävä vaikutus asianomaisiin kantoihin, neuvoston olisi voitava asettaa syrjimättömiä rajoituksia virkistyskalastajille. Tällaisia rajoituksia asettaessaan neuvoston olisi sovellettava avoimia ja objektiivisia perusteita. Jäsenvaltioiden olisi tarvittaessa toteutettava tarvittavat ja oikeasuhteiset toimenpiteet seurantaa ja tietojenkeruuta varten, jotta virkistyskalastuksen tosiasiallisia saalistasoja voitaisiin arvioida luotettavasti. Lisäksi virkistyskalastuksessa olisi oltava mahdollista toteuttaa teknisiä säilyttämistoimenpiteitä.

(16)  Suunnitelman maantieteellisen soveltamisalan olisi perustuttava parhaissa käytettävissä olevissa tieteellisissä lausunnoissa esitettyyn kantojen maantieteelliseen jakautumiseen. Suunnitelmassa esitettyä kantojen maantieteellistä jakautumista saatetaan joutua muuttamaan tieteellisen tiedon parantuessa. Komissiolle olisi sen vuoksi siirrettävä valta antaa delegoituja säädöksiä, joilla tarkistetaan suunnitelmassa esitettyä kantojen maantieteellistä jakautumista, jos tieteellisten lausuntojen mukaan asianomaisten kantojen maantieteellisessä jakautumisessa on tapahtunut muutos.

(17)  Suunnitelmalla olisi pyrittävä edistämään YKP:n tavoitteiden saavuttamista, erityisesti kestävän enimmäistuoton saavuttamista ja säilyttämistä kohdekantojen osalta, purkamisvelvoitteen täytäntöönpanoa säilyttämisen vähimmäisviitekokojen alaisten pohjakalakantojen ja pohjakalojen kalastuksessa saaliiksi saatujen pelagisten sivusaaliiden osalta ja kalastustoiminnasta riippuvaisten tahojen kohtuullisen elintason turvaamista, ottaen huomioon rannikkokalastus ja sosioekonomiset näkökohdat. Suunnitelmassa olisi otettava käyttöön ekosysteemilähtöinen toimintatapa kalastuksenhoitoon, jotta kalastustoiminnan kielteiset vaikutukset meriekosysteemiin voitaisiin minimoida. Suunnitelman olisi oltava linjassa unionin ympäristölainsäädännön ja erityisesti ympäristön hyvän tilan saavuttamista vuoteen 2020 mennessä koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/56/EY(7) mukaisen tavoitteen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2009/147/EY(8) ja neuvoston direktiivissä 92/43/ETY(9) säädettyjen tavoitteiden kanssa.

(18)  On aiheellista vahvistaa kalastuskuolevuustavoite (F), joka vastaa kestävän enimmäistuoton (MSY) saavuttamisen ja ylläpitämisen tavoitetta, niiden arvojen vaihteluväleinä, jotka mahdollistavat kestävän enimmäistuoton (FMSY) saavuttamisen. Nämä parhaisiin käytettävissä oleviin tieteellisiin lausuntoihin perustuvat vaihteluvälit ovat tarpeen, jotta voidaan joustavasti ottaa huomioon tieteellisten lausuntojen kehitys, edistää purkamisvelvoitteen täytäntöönpanoa ja ottaa huomioon sekakalastusten ominaispiirteet. Suunnitelman perusteella kyseiset vaihteluvälit on johdettu niin, että pitkän aikavälin tuottoon aiheutuu enintään viiden prosentin vähennys kestävään enimmäistuottoon verrattuna. Lisäksi FMSY-arvon vaihteluvälin yläraja on asetettu niin, että todennäköisyys kannan alenemisesta biomassan rajaviitearvoa (BLIM) pienemmäksi on enintään viisi prosenttia.

(19)  Suurimman sallitun pyyntiponnistuksen vahvistamiseksi FMSY-arvon vaihteluvälit olisi esitettävä normaalikäyttöä varten ja, jos asianomaisten kantojen tilan katsotaan olevan hyvä, olisi voitava vahvistaa suurin sallittu pyyntiponnistus haavoittuvimman kannan osalta FMSY-arvon vaihteluvälien yläpuolelle vain, jos se on tieteellisten lausuntojen perusteella tarpeen tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi sekakalastuksessa, lajien sisäisestä tai niiden välisestä vuorovaikutuksesta kannalle aiheutuvan haitan välttämiseksi tai suurimman sallitun pyyntiponnistuksen vuotuisten vaihtelujen rajoittamiseksi. Kyseisiä FMSY-arvon vaihteluvälejä noudattava kalastuskuolevuustavoite olisi mahdollisuuksien mukaan saavutettava asteittain vuoteen 2020 mennessä ja viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2025.

(20)  Niiden kantojen osalta, joille kestävän enimmäistuoton tavoitteet ovat saatavilla, sekä suojatoimenpiteiden soveltamiseksi on tarpeen vahvistaa säilyttämisen viitearvot, jotka ilmaistaan varovertailupisteinä (BPA) ja rajaviitearvoina (BLIM).

(21)  Olisi säädettävä asianmukaisista suojatoimenpiteistä sen varmistamiseksi, että tavoitteet täyttyvät, ja käynnistettävä tarvittaessa korjaavia toimenpiteitä, muun muassa jos kannat laskevat säilyttämisen viitearvojen alapuolelle. Korjaaviin toimenpiteisiin olisi sisällyttävä kiireellisiä toimenpiteitä asetuksen (EU) N:o 1380/2013 12 ja 13 artiklan mukaisesti, suurin sallittu pyyntiponnistus ja muita erityisiä säilyttämistoimenpiteitä.

(22)  Jotta voidaan varmistaa läpinäkyvä pääsy kalastukseen sekä kalastuskuolevuustavoitteen saavuttaminen, olisi vahvistettava unionin pyyntiponnistusjärjestelmä trooleille, jotka ovat tärkeimmät käytetyt pyydykset läntisen Välimeren pohjakalakantojen hyödyntämisessä. Tätä varten on aiheellista määrittää pyyntiponnistusryhmät, jotta neuvosto voi vuosittain vahvistaa suurimman sallitun pyyntiponnistuksen ilmaistuna kalastuspäivien lukumääränä. Tarvittaessa pyyntiponnistusjärjestelmän piiriin olisi sisällytettävä muita pyydyksiä.

(23)  Koska monien läntisen Välimeren pohjakalakantojen tilanne on huolestuttava ja jotta voitaisiin vähentää nykyistä korkeaa kalastuskuolevuutta, pyyntiponnistusjärjestelmässä pyyntiponnistusta olisi vähennettävä merkittävästi suunnitelman viiden ensimmäisen täytäntöönpanovuoden aikana.

(24)  Jäsenvaltioiden olisi toteutettava erityistoimenpiteitä varmistaakseen, että pyyntiponnistusjärjestelmä on tehokas ja toimiva, ottamalla käyttöön menetelmä pyyntiponnistuskiintiöiden jakamiseksi asetuksen (EU) N:o 1380/2013 17 artiklan mukaisesti, laatimalla alusluettelo, myöntämällä kalastusluvat sekä kirjaamalla ja toimittamalla pyyntiponnistustiedot.

(25)  Suunnitelman tavoitteiden saavuttamisen edistämiseksi ja asetuksen (EU) N:o 1380/2013 3 artiklassa säädettyjen hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti jäsenvaltioiden olisi voitava edistää osallistavia hoitojärjestelmiä paikallistasolla.

(26)  Jotta suojeltaisiin kasvualueita ja herkkiä luontotyyppejä ja suojattaisiin pienimuotoista kalastusta, rannikkoalueet olisi yleisesti ottaen varattava valikoivampaan kalastukseen. Suunnitelmassa olisi sen vuoksi kiellettävä troolauksen harjoittaminen kuuden meripeninkulman päähän rannikosta ulottuvalla alueella, lukuun ottamatta alueita, jotka ovat syvemmällä kuin 100 metrin syvyyskäyrä, kolmen kuukauden ajan vuosittain. Olisi oltava mahdollista vahvistaa muita kieltoalueita, jos sillä voidaan varmistaa vähintään 20 prosentin vähennys nuorten kummeliturskien saaliissa.

(27)  Pohjakalakantojen osalta olisi toteutettava myös muita säilyttämistoimenpiteitä. Erityisesti on aiheellista asettaa tieteellisten lausuntojen perusteella muitakin kalastuskieltoja alueilla, joilla on paljon kutevia yksilöitä, vakavassa vaarassa olevan täysikasvuisen kummeliturskan suojelemiseksi.

(28)  Ennalta varautuvaa lähestymistapaa olisi sovellettava sivusaaliskantoihin sekä pohjakalakantoihin, joista ei ole saatavilla riittävästi tietoja. Olisi toteutettava erityisiä säilyttämistoimenpiteitä asetuksen (EU) N:o 1380/2013 18 artiklan mukaisesti, jos tieteelliset lausunnot osoittavat, että korjaavat toimenpiteet ovat tarpeen.

(29)  Suunnitelmaan olisi sisällytettävä ylimääräisiä teknisiä säilyttämistoimenpiteitä, jotka hyväksytään delegoiduilla säädöksillä. Tämä on tarpeen suunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi, erityisesti pohjakalakantojen säilyttämiseksi ja valikoivuuden parantamiseksi.

(30)  Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 1 kohdassa säädetyn purkamisvelvoitteen noudattamiseksi ▌suunnitelmassa olisi määrättävä ylimääräisistä hoitotoimenpiteistä, jotka olisi täsmennettävä asetuksen (EU) N:o 1380/2013 18 artiklan mukaisesti.

(31)  Jotta ▌suunnitelmaa voidaan mukauttaa ajoissa tekniikan ja tieteen kehitykseen, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti, jotka koskevat tämän asetuksen täydentämistä korjaavilla toimenpiteillä ja teknisillä säilyttämistoimenpiteillä, purkamisvelvoitteen panemiseksi täytäntöön ja suunnitelman tiettyjen osien muuttamiseksi. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa(10) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(32)  Olisi vahvistettava määräaika jäsenvaltioiden, joilla on välitön kalastuksenhoitoetu, yhteisten suositusten toimittamiselle, kuten asetuksessa (EU) N:o 1380/2013 edellytetään.

(33)  Jotta voidaan arvioida edistymistä kohti kestävää enimmäistuottoa, ▌ suunnitelmassa olisi sallittava asianomaisten kantojen ja mahdollisuuksien mukaan sivusaaliskantojen säännöllinen tieteellinen seuranta.

(34)  Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 10 artiklan 3 kohdan mukaisesti komission olisi säännöllisesti arvioitava tämän asetuksen asianmukaisuutta ja tehokkuutta. Tällaisen arvioinnin olisi noudatettava suunnitelmalle määräajoin tehtyä tieteellisiin lausuntoihin perustuvaa arviointia, jonka STECF tekee viimeistään … päivänä …kuuta … [viisi vuotta tämän asetuksen voimaantulopäivästä] ja sen jälkeen aina kolmen vuoden välein, ja pohjauduttava siihen. Kyseinen ajanjakso mahdollistaa purkamisvelvoitteen täysimääräisen täytäntöönpanon ja alueellistettujen toimenpiteiden hyväksymisen ja toteutuksen sekä vaikutusten näkymisen kannoissa ja kalastuksessa. ▌

(35)  Oikeusvarmuuden takaamiseksi on aiheellista selventää, että suunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi hyväksyttyjä väliaikaista lopettamista koskevia toimenpiteitä voidaan pitää tukikelpoisina Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 508/2014(11) nojalla.

(36)  Jotta laivaston kalastuskapasiteetin ja käytettävissä olevan suurimman sallitun pyyntiponnistuksen välillä saavutettaisiin tasapaino, kalastustoiminnan pysyvään lopettamiseen myönnettävää Euroopan meri- ja kalatalousrahaston tukea olisi oltava saatavissa tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvissa epätasapainoisissa laivaston osissa. Sen vuoksi asetusta (EU) N:o 508/2014 olisi muutettava tämän mukaisesti.

(37)  Ennen kuin suunnitelma laadittiin, arvioitiin sen todennäköiset taloudelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset asetuksen (EU) N:o 1380/2013 9 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

(38)  Ottaen huomioon, että suurin sallittu pyyntiponnistus vahvistetaan kullekin kalenterivuodelle, pyyntiponnistusjärjestelmän säännöksiä olisi sovellettava 1 päivästä tammikuuta 2020. Ympäristöön liittyvä, sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys huomioon ottaen säännöksiä, jotka liittyvät FMSY-arvon vaihteluväleihin ja BPA-arvoa alempia kantoja koskeviin suojatoimenpiteisiin, olisi sovellettava 1 päivästä tammikuuta 2025,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

1.  Tässä asetuksessa vahvistetaan monivuotinen suunnitelma, jäljempänä 'suunnitelma', pohjakalakantojen säilyttämistä ja kestävää hyödyntämistä varten läntisellä Välimerellä.

2.  Tätä asetusta sovelletaan seuraaviin kantoihin:

a)  Aristeus antennatus -katkarapu GFCM:n osa-alueilla 1, 5, 6 ja 7;

b)  syvänmerenkatkarapu (Parapenaeus longirostris) GFCM:n osa-alueilla 1, 5, 6 ja 9-10-11;

c)  Aristaeomorpha foliacea -katkarapu GFCM:n osa-alueilla 9-10-11;

d)  kummeliturska (Merluccius merluccius) GFCM:n osa-alueilla 1-5-6-7 ja 9-10-11;

e)  keisarihummeri (Nephrops norvegicus) GFCM:n osa-alueilla 5, 6, 9 ja 11;

f)  rusotäplämullo (Mullus barbatus) GFCM:n osa-alueilla 1, 5, 6, 7, 9, 10 ja 11.

3.  Tätä asetusta sovelletaan myös läntisellä Välimerellä saatuihin sivusaaliskantojen saaliisiin, jotka saadaan kalastettaessa 2 kohdassa lueteltuja kantoja. Sitä sovelletaan myös muihin pohjakalakantoihin, jotka pyydetään läntisellä Välimerellä mutta joista ei ole tarpeeksi tietoja saatavilla.

4.  Tätä asetusta sovelletaan kaupalliseen ▌ kalastukseen, jossa saadaan saaliiksi 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuja pohjakalakantoja, kun kalastetaan unionin vesillä tai kun unionin kalastusalukset kalastavat unionin vesien ulkopuolella läntisellä Välimerellä.

5.  Tässä asetuksessa täsmennetään myös yksityiskohtaiset säännöt purkamisvelvoitteen panemiseksi täytäntöön unionin vesillä läntisellä Välimerellä kaikkien niiden lajien kantojen osalta, joihin sovelletaan purkamisvelvoitetta asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 1 kohdan nojalla ja jotka pyydetään pohjakalojen kalastuksessa.

6.  Tässä asetuksessa säädetään läntisellä Välimerellä kaikkiin kantoihin sovellettavista teknisistä toimenpiteistä, jotka esitetään 13 artiklassa.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa sovelletaan asetuksen (EU) N:o 1380/2013 4 artiklassa, neuvoston asetuksen (EY) N:o 1224/2009(12) 4 artiklassa ja asetuksen (EY) N:o 1967/2006 2 artiklassa vahvistettujen määritelmien lisäksi seuraavia määritelmiä:

1)  'läntisellä Välimerellä' tarkoitetaan GFCM:n maantieteellisiä osa-alueita 1 (pohjoinen Alboráninmeri), 2 (Isla de Alborán), 5 (Baleaarit), 6 (Pohjois-Espanja), 7 (Lioninlahti), 8 (Korsika), 9 (Ligurianmeri ja pohjoinen Tyrrhenanmeri), 10 (eteläinen Tyrrhenanmeri) ja 11 (Sardinia), sellaisena kuin ne määritellään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1343/2011(13) liitteessä I;

2)  'asianomaisilla kannoilla' tarkoitetaan 1 artiklan 2 kohdassa lueteltuja kantoja;

3)  'haavoittuvimmalla kannalla' tarkoitetaan kantaa, jonka edeltävän vuoden kalastuskuolevuus on suurimman sallitun pyyntiponnistuksen vahvistamishetkellä kauimpana FMSY-pistearvosta, joka on määritetty parhaissa käytettävissä olevissa tieteellisissä lausunnoissa;

4)   'FMSY-arvon vaihteluvälillä' tarkoitetaan parhaissa käytettävissä olevissa tieteellisissä lausunnoissa ja erityisesti STECF:n tai vastaavan unionin tai kansainvälisellä tasolla tunnustetun riippumattoman tieteellisen elimen tieteellisissä lausunnoissa esitettyä arvojen vaihteluväliä, jonka sisällä kaikki kalastuskuolevuustasot johtavat kestävään enimmäistuottoon (MSY) pitkällä aikavälillä tietyn kalastuskäytännön huomioon ottaen ja nykyisissä keskimääräisissä ympäristöolosuhteissa vaikuttamatta merkittävästi asianomaisten kantojen lisääntymisprosessiin. Vaihteluväli on johdettu niin, että siitä aiheutuu pitkän aikavälin tuottoon enintään viiden prosentin vähennys kestävään enimmäistuottoon verrattuna. Sen yläraja on asetettu niin, että todennäköisyys kannan alenemisesta rajaviitearvoa (BLIM) pienemmäksi on enintään viisi prosenttia;

5)   'FMSY-pistearvolla' tarkoitetaan sitä kalastuskuolevuusarvoa, jonka kalastuskäytäntö huomioon ottaen ja nykyisissä keskimääräisissä ympäristöolosuhteissa arvioidaan tuottavan pitkän aikavälin enimmäistuoton;

6)   'MSY FLOWER -arvolla' tarkoitetaan FMSY-arvon vaihteluvälin alinta arvoa;

7)   'MSY FUPPER -arvolla' tarkoitetaan FMSY-arvon vaihteluvälin ylintä arvoa;

8)   'FMSY-arvon ala-arvoilla' tarkoitetaan vaihteluväliä, joka sisältää arvot alkaen MSY FLOWER -arvosta FMSY -pistearvoon saakka;

9)   'FMSY-arvon yläarvoilla' tarkoitetaan vaihteluväliä, joka sisältää arvot alkaen FMSY-pistearvosta MSY FUPPER -arvoon saakka;

10)   'BLIM-arvolla' tarkoitetaan parhaissa käytettävissä olevissa tieteellisissä lausunnoissa ja erityisesti STECF:n tai vastaavan unionin tai kansainvälisellä tasolla tunnustetun riippumattoman tieteellisen elimen tieteellisissä lausunnoissa esitettyä, kutukannan biomassana ilmaistua rajaviitearvoa, jonka alittuessa lisääntymiskyky saattaa alentua;

11)   'BPA-arvolla' tarkoitetaan parhaissa käytettävissä olevissa tieteellisissä lausunnoissa ja erityisesti STECF:n tai vastaavan unionin tai kansainvälisellä tasolla tunnustetun riippumattoman tieteellisen elimen tieteellisissä lausunnoissa esitettyä, kutukannan biomassana ilmaistua varovertailupistettä, jolla varmistetaan, että kutukannan biomassalla on alle viiden prosentin todennäköisyys olla alle BLIM-arvon;

12)   'pyyntiponnistusryhmällä' tarkoitetaan jäsenvaltion laivaston hallinnollista yksikköä, jolle asetetaan suurin sallittu pyyntiponnistus;

13)  'kantaryhmällä' tarkoitetaan liitteessä I esitettyjä yhdessä pyydettävien kantojen ryhmiä;

14)   'kalastuspäivällä' tarkoitetaan mitä tahansa yhtäjaksoista 24 tunnin jaksoa, jonka aikana alus on läntisellä Välimerellä ja poissa satamasta, tai sellaisen ajanjakson osaa.

3 artikla

Tavoitteet

1.  Suunnitelman on perustuttava pyyntiponnistusjärjestelmään ja sillä pyritään edistämään asetuksen (EU) N:o 1380/2013 2 artiklassa lueteltujen YKP:n tavoitteiden saavuttamista, erityisesti soveltamalla ennalta varautuvaa lähestymistapaa kalastuksenhoitoon, ja varmistamaan, että meren elollisia luonnonvaroja hyödynnetään siten, että pyydettävien lajien kannat palautetaan sellaisia tasoja suuremmiksi, joilla voidaan saavuttaa kestävä enimmäistuotto, ja pidetään tällaisilla tasoilla.

2.  Suunnitelmalla edistetään saaliiden poisheittämisen lopettamista välttämällä ja vähentämällä mahdollisimman pitkälti tahattomia saaliita sekä edistetään asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklassa säädetyn purkamisvelvoitteen täytäntöönpanoa tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien, unionin lainsäädännön mukaisten säilyttämisen vähimmäisviitekokojen alaisten lajien osalta.

3.  Suunnitelmassa otetaan käyttöön ekosysteemilähtöinen toimintatapa kalastuksenhoitoon sen varmistamiseksi, että kalastustoiminnan kielteiset vaikutukset meriekosysteemiin minimoidaan. Sen on oltava linjassa unionin ympäristölainsäädännön ja erityisesti ympäristön hyvän tilan saavuttamista vuoteen 2020 mennessä koskevan, direktiivin 2008/56/EY 1 artiklan 1 kohdassa säädetyn tavoitteen ▌kanssa.

4.  Suunnitelmalla pyritään erityisesti

a)   varmistamaan, että direktiivin 2008/56/EY liitteessä I säädetyt kuvaajassa 3 esitetyt olosuhteet toteutuvat; ▌

b)   edistämään muiden kyseisen direktiivin 2008/56/EY liitteessä I esitettyjen asiaankuuluvien kuvaajien toteutumista suhteessa siihen, missä määrin kalastus vaikuttaa kuvaajien toteutumiseen; ja

c)  edistämään direktiivin 2009/147/EY 4 ja 5 artiklassa ja direktiivin 92/43/ETY 6 ja 12 artiklassa asetettujen tavoitteiden saavuttamista, erityisesti haavoittuviin elinympäristöihin ja suojeltuihin lajeihin kohdistuvien kalastustoiminnan kielteisten vaikutusten minimoimiseksi.

5.  Suunnitelman mukaiset toimenpiteet on toteutettava parhaiden käytettävissä olevien tieteellisten lausuntojen perusteella. ▌

II LUKU

PÄÄMÄÄRÄT, SÄILYTTÄMISEN VIITEARVOT JA SUOJATOIMENPITEET

4 artikla

Päämäärät

1.  Edellä 2 artiklassa esitetyn määritelmän mukaisia FMSY-arvon vaihteluvälejä noudattava kalastuskuolevuustavoite on mahdollisuuksien mukaan saavutettava asianomaisten kantojen osalta ▌ asteittain vuoteen 2020 mennessä ja viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2025, ja sen jälkeen kalastuskuolevuustavoite on säilytettävä FMSY-arvon vaihteluvälien sisällä.

2.  Suunnitelmaan perustuvat FMSY-arvon vaihteluvälit on pyydettävä erityisesti STECF:ltä tai vastaavalta unionin tai kansainvälisellä tasolla tunnustetulta riippumattomalta tieteelliseltä elimeltä.

3.  Kun neuvosto vahvistaa suurimman sallitun pyyntiponnistuksen, se vahvistaa tämän pyyntiponnistuksen asetuksen (EU) N:o 1380/2013 16 artiklan 4 kohdan mukaisesti kullekin pyyntiponnistusryhmälle haavoittuvimman kannan osalta sillä hetkellä käytettävissä olevan FMSY-arvon vaihteluvälin sisällä.

4.  Sen estämättä, mitä 1 ja 3 kohdassa säädetään, suurin sallittu pyyntiponnistus voidaan vahvistaa tasolle, joka on alhaisempi kuin FMSY-arvon vaihteluvälit.

5.  Sen estämättä, mitä 1 ja 3 kohdassa säädetään, suurin sallittu pyyntiponnistus voidaan vahvistaa haavoittuvimman kannan osalta sillä hetkellä käytettävissä olevan FMSY-arvon vaihteluvälin yläpuolelle edellyttäen, että kaikki asianomaiset kannat ovat BPA-arvon yläpuolella,

a)   jos se on parhaiden käytettävissä olevien tieteellisten lausuntojen tai tieteellisen näytön perusteella tarpeen 3 artiklassa säädettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi, kun kyse on sekakalastuksesta;

b)   jos se on parhaiden käytettävissä olevien tieteellisten lausuntojen tai tieteellisen näytön perusteella tarpeen lajien sisäisestä tai niiden välisestä vuorovaikutuksesta kannalle aiheutuvan vakavan haitan välttämiseksi; tai

c)   jotta suurimmassa sallitussa pyyntiponnistuksessa peräkkäisinä vuosina esiintyvät vaihtelut saadaan rajoitettua enintään 20 prosenttiin.

6.  Jos FMSY-arvon vaihteluvälejä ei voida määrittää jonkin 1 artiklan 2 kohdassa luetellun kannan osalta, koska tieteellisiä tietoja ei ole riittävästi, asianomaista kantaa hoidetaan 12 artiklan mukaisesti, kunnes FMSY-arvon vaihteluvälit ovat käytettävissä tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti.

5 artikla

Säilyttämisen viitearvot

Jäljempänä olevan 6 artiklan soveltamiseksi seuraavat säilyttämisen viitearvot on suunnitelman perusteella pyydettävä erityisesti STECF:ltä tai vastaavalta unionin tai kansainvälisellä tasolla tunnustetulta riippumattomalta tieteelliseltä elimeltä:

a)   kutukannan biomassana ilmaistut varovertailupisteet (BPA); ja

b)   kutukannan biomassana ilmaistut rajaviitearvot (BLIM).

6 artikla

Suojatoimenpiteet

1.  Jos tieteellisten lausuntojen mukaan jossakin asianomaisista kannoista kutukannan biomassa on BPA-arvoa alhaisempi, on toteutettava kaikki asianmukaiset korjaavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että asianomaiset kannat palautetaan nopeasti kestävän enimmäistuoton mahdollistavan tason yläpuolelle. Sen estämättä, mitä 4 artiklan 3 kohdassa säädetään, suurin sallittu pyyntiponnistus on erityisesti vahvistettava tasoille, jotka vastaavat haavoittuvimman kannan FMSY-arvon vaihteluvälien mukaiselle tasolle alennettua kalastuskuolevuutta, ottaen huomioon biomassan vähentyminen.

2.  Jos tieteellisten lausuntojen mukaan jossakin asianomaisista kannoista kutukannan biomassa on BLIM-arvoa pienempi, on toteutettava korjaavia lisätoimenpiteitä sen varmistamiseksi, että asianomaiset kannat palautetaan nopeasti kestävän enimmäistuoton mahdollistavan tason yläpuolelle. Sen estämättä, mitä 4 artiklan 3 ▌kohdassa säädetään, tällaisiin korjaaviin toimenpiteisiin voi kuulua erityisesti kohdennetun kalastuksen keskeyttäminen asianomaisten kantojen osalta sekä suurimman sallitun pyyntiponnistuksen asianmukainen vähentäminen.

3.  Tässä artiklassa tarkoitettuihin korjaaviin toimenpiteisiin voivat kuulua

a)   tämän asetuksen 7, 8 ja 11–14 artiklan mukaiset toimenpiteet; ja

b)   asetuksen (EU) N:o 1380/2013 12 ja 13 artiklan mukaiset kiireelliset toimenpiteet.

4.  Tässä artiklassa tarkoitetut toimenpiteet on valittava sen tilanteen luonteen, vakavuuden, keston ja toistuvuuden, jossa kutukannan biomassa on 5 artiklassa tarkoitettuja tasoja pienempi, mukaisesti.

III LUKU

PYYNTIPONNISTUS

7 artikla

Pyyntiponnistusjärjestelmä

1.  Pyyntiponnistusjärjestelmää sovelletaan kaikkiin liitteessä I määritellyillä alueilla ja määritellyissä kantaryhmissä ja pituusluokissa trooleilla pyytäviin aluksiin.

2.  Neuvosto vahvistaa vuosittain tieteellisten lausuntojen perusteella ja 4 artiklan mukaisesti kullekin pyyntiponnistusryhmälle suurimman sallitun pyyntiponnistuksen jäsenvaltioittain.

3.  Edellä olevan 3 artiklan 1 kohdasta poiketen ja sen estämättä, mitä tämän artiklan 2 kohdassa säädetään, suunnitelman ensimmäisinä viitenä täytäntöönpanovuonna toimitaan seuraavasti:

a)  suunnitelman ensimmäisenä täytäntöönpanovuonna suurinta sallittua pyyntiponnistusta on vähennettävä 10 prosenttia perustasoon verrattuna lukuun ottamatta maantieteellisiä osa-alueita, joilla pyyntiponnistusta on jo vähennetty yli 20 prosenttia perustasoa koskevan jakson aikana;

b)  suunnitelman toisena, kolmantena, neljäntenä ja viidentenä täytäntöönpanovuonna suurinta sallittua pyyntiponnistusta on vähennettävä enintään 30 prosenttia kyseisen kauden aikana. Pyyntiponnistuksen vähennystä voidaan täydentää millä tahansa asiaankuuluvilla teknisillä tai muilla unionin oikeuden mukaisesti toteutetuilla säilyttämistoimenpiteillä, jotta FMSY voidaan saavuttaa viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2025.

4.  Edellä 3 kohdassa tarkoitetun perustason ▌laskee kukin jäsenvaltio kunkin pyyntiponnistusryhmän tai maantieteellisen osa-alueen osalta keskimääräisenä pyyntiponnistuksena, joka ilmaistaan kalastuspäivien lukumääränä 1 päivän tammikuuta 2015 ja 31 päivän joulukuuta 2017 välisenä aikana ja siinä otetaan huomioon ainoastaan ne alukset, jotka kalastivat kyseisellä kaudella aktiivisesti ▌.

5.  Jos parhaat käytettävissä olevat tieteelliset lausunnot osoittavat, että tietystä kannasta saadaan merkittäviä saaliita muilla pyydyksillä kuin trooleilla, tällaisille pyydyksille voidaan vahvistaa suurin sallittu pyyntiponnistus asianomaisten tieteellisten lausuntojen perusteella.

8 artikla

Virkistyskalastus

1.  Jos tieteelliset lausunnot osoittavat, että virkistyskalastuksella on merkittävä vaikutus jonkin 1 artiklan 2 kohdassa luetellun kannan kalastuskuolevuuteen, neuvosto voi asettaa virkistyskalastajille syrjimättömiä rajoituksia.

2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja rajoituksia asettaessaan neuvosto soveltaa avoimia ja objektiivisia perusteita, mukaan lukien ympäristöön liittyvät, sosiaaliset ja taloudelliset perusteet. Käytettäviä perusteita voivat olla erityisesti virkistyskalastuksen vaikutus ympäristöön, kyseisen toiminnan yhteiskunnallinen merkitys ja sen panos rannikkoalueiden talouteen.

3.  Jäsenvaltioiden on tapauksen mukaan toteutettava tarvittavat ja oikeasuhteiset toimenpiteet seurantaa ja tietojenkeruuta varten, jotta virkistyskalastuksen tosiasiallisia saalistasoja voitaisiin arvioida luotettavasti.

9 artikla

Jäsenvaltioiden velvoitteet

1.  Jäsenvaltioiden on hallinnoitava suurinta sallittua pyyntiponnistusta asetuksen (EY) N:o 1224/2009 26–34 artiklassa säädettyjen edellytysten mukaisesti.

2.  Kunkin jäsenvaltion on päätettävä menetelmästä, jolla suurin sallittu pyyntiponnistus jaetaan sen lipun alla purjehtiville yksittäisille aluksille tai alusten ryhmille asetuksen (EU) N:o 1380/2013 17 artiklassa säädettyjen perusteiden mukaisesti. ▌

3.  Jäsenvaltio voi muuttaa pyyntiponnistustensa jakoa siirtämällä kalastuspäiviä pyyntiponnistusryhmältä toiselle samalla maantieteellisellä alueella, edellyttäen että se soveltaa sellaista muuntokerrointa, jota parhaat käytettävissä olevat tieteelliset lausunnot tukevat. Vaihdetut kalastuspäivät ja muuntokerroin on asetettava komission ja muiden jäsenvaltioiden saataville viipymättä ja viimeistään kymmenen työpäivän kuluttua.

4.  Jos jäsenvaltio sallii lippunsa alla purjehtivien alusten kalastaa trooleilla, sen on varmistettava, että tällaista kalastusta harjoitetaan enintään 15 tuntia kunakin kalastuspäivänä viitenä kalastuspäivänä viikossa tai vastaavissa määrin.

Jäsenvaltiot voivat myöntää poikkeuksen, jonka kesto on enintään 18 tuntia kalastuspäivää kohden, ottaakseen huomioon satamasta pyyntialueelle siirtymiseen kuluvan ajan. Tällaisista poikkeuksista on ilmoitettava komissiolle ja muille asianomaisille jäsenvaltioille viipymättä.

5.  Sen estämättä, mitä 3 kohdassa säädetään, silloin kun alus kalastaa kahta eri kantaryhmää yhden kalastuspäivän aikana, kyseiselle alukselle kummankin kantaryhmän osalta myönnetystä suurimmasta sallitusta pyyntiponnistuksesta on vähennettävä puoli kalastuspäivää.

6.  Kunkin jäsenvaltion on myönnettävä lippunsa alla purjehtiville ja asianomaisia kantoja kalastaville aluksille kalastusluvat liitteessä I tarkoitetuille alueille asetuksen (EY) N:o 1224/2009 7 artiklan mukaisesti.

7.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, ettei 6 kohdan mukaisesti myönnettyjä kalastuslupia vastaavaa, bruttotonneina (GT) ja kilowatteina (kW) ilmaistua kokonaiskapasiteettia lisätä suunnitelman soveltamiskaudella.

8.  Kunkin jäsenvaltion on laadittava luettelo aluksista, joilla on 6 kohdan mukaisesti myönnetty kalastuslupa, pidettävä luettelo ajan tasalla ja saatettava se komission ja muiden jäsenvaltioiden käyttöön. Jäsenvaltioiden on toimitettava luettelonsa ensimmäisen kerran kolmen kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta ja sen jälkeen viimeistään kunkin vuoden 30 päivänä marraskuuta.

9.  Jäsenvaltioiden on seurattava pyyntiponnistusjärjestelmäänsä ja varmistettava, ettei 7 artiklassa tarkoitettu suurin sallittu pyyntiponnistus ylitä asetettuja rajoja.

10.  Jäsenvaltiot voivat asetuksen (EU) N:o 1380/2013 3 artiklassa vahvistettujen hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti edistää paikallistasolla osallistavia hoitojärjestelmiä suunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi.

10 artikla

Tietojen toimittaminen

1.  Jäsenvaltioiden on kerättävä ja toimitettava pyyntiponnistustiedot komissiolle asetuksen (EY) N:o 1224/2009 33 artiklan ja komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 404/2011(14) 146 c, 146 d ja 146 e artiklan mukaisesti.

2.  Pyyntiponnistustiedot on koottava yhteen kuukausikohtaisesti, ja niiden on sisällettävä liitteessä II vahvistetut tiedot. Yhdistettyjen tietojen on noudatettava XML-skeemamäärittelyä, joka perustuu standardiin UN/CEFACT P1000-12.

3.  Jäsenvaltioiden on toimitettava 1 kohdassa tarkoitetut pyyntiponnistustiedot komissiolle ennen kunkin kuukauden 15 päivää.

IV LUKU

TEKNISET SÄILYTTÄMISTOIMENPITEET

11 artikla

Kalastuskieltoalueet

1.  Sen lisäksi, mitä asetuksen (EY) N:o 1967/2006 13 artiklassa säädetään, troolien käyttö läntisellä Välimerellä kielletään kuuden meripeninkulman päähän rannikosta ulottuvalla alueella, lukuun ottamatta alueita, jotka ovat syvemmällä kuin 100 metrin syvyyskäyrä, kolmen kuukauden ajan vuosittain ja tarvittaessa peräkkäisinä kuukausina, parhaiden käytettävissä olevien tieteellisten lausuntojen perusteella. Kukin jäsenvaltio määrittää tämän kolmen kuukauden vuosittaisen kalastuskiellon, ja sitä sovelletaan parhaiden käytettävissä olevien tieteellisten lausuntojen perusteella määritetyn tarkoituksenmukaisimman kauden aikana. Tämä kausi on ilmoitettava komissiolle ja muille asianomaisille jäsenvaltioille viipymättä.

2.  Edellä olevasta 1 kohdasta poiketen ja jos se on perusteltua maantieteellisistä erityissyistä, joita ovat esimerkiksi mannerjalustan kapeus tai pitkät etäisyydet kalastusalueille, jäsenvaltiot voivat perustaa parhaiden käytettävissä olevien tieteellisten lausuntojen perusteella muita kalastuskieltoalueita, edellyttäen että saavutetaan vähintään 20 prosentin vähennys nuorten kummeliturskien saaliista kullakin maantieteellisellä osa-alueella. Tällaisesta poikkeuksesta on ilmoitettava komissiolle ja muille asianomaisille jäsenvaltioille viipymättä.

3.  Asianomaisten jäsenvaltioiden on perustettava viimeistään … päivänä …kuuta … [kaksi vuotta tämän asetuksen voimaantulopäivästä] ja parhaiden käytettävissä olevien tieteellisten lausuntojen perusteella muita kalastuskieltoalueita, jos on näyttöä nuorten, säilyttämisen vähimmäisviitekokoa pienempien kalojen suuresta määrästä tai pohjakalakantojen kutualueista, erityisesti asianomaisten kantojen osalta.

4.  Erityisesti STECF:n tai vastaavan unionin tai kansainvälisellä tasolla tunnustetun riippumattoman tieteellisen elimen on arvioitava 3 kohdan mukaisesti perustettuja muita kalastuskieltoalueita. Jos tästä arvioinnista ilmenee, että kyseiset kalastuskieltoalueet eivät ole tavoitteidensa mukaisia, jäsenvaltioiden on tarkasteltava näitä kalastuskieltoalueita uudelleen kyseisten suositusten perusteella.

5.  Jos tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitetut kalastuskieltoalueet vaikuttavat useiden jäsenvaltioiden kalastusaluksiin, siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä asetuksen (EU) N:o 1380/2013 8 artiklan ja tämän asetuksen 18 artiklan mukaisesti ja parhaiden käytettävissä olevien tieteellisten lausuntojen perusteella kyseisten kalastuskieltoalueiden perustamiseksi.

12 artikla

Sivusaaliskantojen ja sellaisten pohjakalakantojen kalastuksenhoito, joista ei ole saatavilla riittävästi tietoja

1.  Tämän asetuksen 1 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen kantojen hoidossa on noudatettava asetuksen (EU) N:o 1380/2013 4 artiklan 1 kohdan 8 alakohdassa määriteltyä kalastuksenhoidon ennalta varautuvaa lähestymistapaa.

2.  Edellä 1 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen kantojen hoitotoimenpiteet, erityisesti tekniset säilyttämistoimenpiteet, esimerkiksi ne, jotka luetellaan 13 artiklassa, on vahvistettava ottaen huomioon parhaat käytettävissä olevat tieteelliset lausunnot.

13 artikla

Erityiset säilyttämistoimenpiteet

1.  Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä tämän asetuksen 18 artiklan ja asetuksen (EU) N:o 1380/2013 18 artiklan mukaisesti tämän asetuksen täydentämiseksi vahvistamalla seuraavat tekniset säilyttämistoimenpiteet:

a)  pyydysten ominaisuuksien eritelmät ja pyydysten käyttöä koskevat säännöt valikoivuuden varmistamiseksi tai parantamiseksi, tahattomien saaliiden vähentämiseksi tai ekosysteemiin kohdistuvien kielteisten vaikutusten minimoimiseksi;

b)  pyydysten muutosten tai lisälaitteiden eritelmät valikoivuuden varmistamiseksi tai parantamiseksi, tahattomien saaliiden vähentämiseksi tai ekosysteemiin kohdistuvien kielteisten vaikutusten minimoimiseksi;

c)  tiettyjen pyydysten käytön ja kalastustoiminnan rajoittaminen tai kieltäminen tietyillä alueilla tai tiettyinä aikoina kutevien kalojen, säilyttämisen vähimmäisviitekokoa pienempien kalojen tai muiden kalalajien kuin kohdelajien suojelemiseksi taikka ekosysteemiin kohdistuvien kielteisten vaikutusten minimoimiseksi;

d)  säilyttämisen vähimmäisviitekokojen vahvistaminen kaikkien tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien kantojen osalta nuorten meren eliöiden suojelun varmistamiseksi; ja

e)  virkistyskalastusta koskevat toimenpiteet.

2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitetuilla toimenpiteillä edistetään 3 artiklassa säädettyjen tavoitteiden saavuttamista.

V LUKU

PURKAMISVELVOITE

14 artikla

Purkamisvelvoitetta koskevat säännökset

Kaikkien läntisen Välimeren niiden lajien kantojen osalta, joihin sovelletaan purkamisvelvoitetta asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 1 kohdan nojalla, ja pelagisten lajien tahattomien saaliiden osalta kalastuksissa, joissa pyydetään tämän asetuksen 1 artiklan 2 kohdassa lueteltuja kantoja, joihin sovelletaan purkamisvelvoitetta, siirretään komissiolle valta antaa jäsenvaltioita kuultuaan tämän asetuksen 18 artiklan ja asetuksen (EU) N:o 1380/2013 18 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä tämän asetuksen täydentämiseksi erittelemällä kyseistä velvoitetta koskevat yksityiskohdat asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 5 kohdan a–e alakohdassa tarkoitetulla tavalla.

VI LUKU

ALUEELLISTAMINEN

15 artikla

Alueellinen yhteistyö

1.  Tämän asetuksen 11–14 artiklassa tarkoitettuihin toimenpiteisiin sovelletaan asetuksen (EU) N:o 1380/2013 18 artiklan 1–6 kohtaa.

2.  Tämän artiklan 1 kohdan soveltamiseksi jäsenvaltiot, joilla on välitön kalastuksenhoitoetu, voivat toimittaa yhteisiä suosituksia asetuksen (EU) N:o 1380/2013 18 artiklan 1 kohdan mukaisesti:

a)   ensimmäisen kerran viimeistään kahdentoista kuukauden kuluttua … päivästä …kuuta … [tämän asetuksen voimaantulopäivä] ja sen jälkeen vähintään kahdentoista kuukauden kuluttua suunnitelman kunkin arvioinnin esittämisestä tämän asetuksen 17 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

b)   viimeistään 1 päivänä heinäkuuta toimenpiteiden soveltamisvuotta edeltävänä vuonna; ja/tai

c)   milloin tahansa ne katsovat sen tarpeelliseksi, erityisesti tapauksissa, joissa minkä tahansa tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvan kannan tilanteessa tapahtuu äkillinen muutos.

3.  Tämän asetuksen 11–14 artiklan nojalla annetut valtuudet eivät rajoita komissiolle muiden unionin oikeuden määräysten ja säännösten, asetus (EU) N:o 1380/2013 mukaan lukien, nojalla annettujen valtuuksien soveltamista.

VII LUKU

MUUTOKSET JA SEURANTA

16 artikla

Suunnitelman muutokset

1.  Jos tieteellisten lausunnot osoittavat, että asianomaisten kantojen maantieteellisessä jakautumisessa on tapahtunut muutos, siirretään komissiolle valta antaa 18 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä tämän asetuksen muuttamiseksi mukauttamalla 1 artiklan 2 kohdassa ja liitteessä I täsmennettyjä alueita todetun muutoksen huomioon ottamiseksi.

2.  Jos komissio katsoo tieteellisten lausuntojen perusteella, että asianomaisista kannoista laadittua luetteloa on tarpeen muuttaa, komissio voi tehdä ehdotuksen kyseisen luettelon muuttamiseksi.

17 artikla

Suunnitelman seuranta ja arviointi

1.  Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 50 artiklassa säädettyä vuosikertomusta varten määrällisiin indikaattoreihin on sisällytettävä vuotuiset arviot FMSY-arvon ylittävästä nykyisestä kalastuskuolevuudesta (F/FMSY-arvo), kutukannan biomassasta (SSB) ja asianomaisia kantoja koskevista sosioekonomisista indikaattoreista sekä, jos mahdollista, sivusaaliskannoista. Arvioita voidaan täydentää muilla indikaattoreilla tieteellisten lausuntojen perusteella.

2.  Komissio antaa viimeistään … päivänä …kuuta … [viisi vuotta tämän asetuksen voimaantulopäivästä] ja sen jälkeen joka kolmas vuosi Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen suunnitelman tuloksista ja vaikutuksista asianomaisiin kantoihin ja näitä kantoja hyödyntäviin kalastuksiin, erityisesti 3 artiklassa säädettyjen tavoitteiden saavuttamisen osalta.

VIII LUKU

MENETTELYSÄÄNNÖKSET

18 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.  Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.  Siirretään komissiolle … päivästä …kuuta … [tämän asetuksen voimaantulopäivä] viiden vuoden ajaksi 11–14 ja 16 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.

3.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 11–14 ja 16 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.  Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.  Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.  Edellä olevan 11–14 ja 16 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

IX LUKU

EUROOPAN MERI- JA KALATALOUSRAHASTO

19 artikla

Euroopan meri- ja kalatalousrahaston tuki

Suunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi hyväksytyt väliaikaista lopettamista koskevat toimenpiteet katsotaan kalastustoiminnan väliaikaiseksi lopettamiseksi asetuksen (EU) N:o 508/2014 33 artiklan 1 kohdan a ja c alakohtaa sovellettaessa.

20 artikla

Asetuksen (EU) N:o 508/2014 muuttaminen Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevien tiettyjen sääntöjen osalta

Muutetaan asetuksen (EU) N:o 508/2014 34 artikla seuraavasti:

1)  Korvataan 4 kohta seuraavasti:"

"4. Tämän artiklan nojalla tukea voidaan myöntää 31 päivään joulukuuta 2017 asti, paitsi jos pysyvää lopettamista koskevat toimenpiteet toteutetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) …/…(15)* vahvistetun, pohjakalakantojen säilyttämistä ja kestävää hyödyntämistä varten läntisellä Välimerellä laaditun monivuotisen suunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi.

_______________

* Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) …/…, annettu … päivänä …kuuta …, läntisen Välimeren pohjakalakantoja hyödyntäviä kalastuksia koskevasta monivuotisesta suunnitelmasta ja asetuksen (EU) N:o 508/2014 muuttamisesta (EUVL L …, …, s. …)."

"

2)  Lisätään kohta seuraavasti:"

"4 a. Asetuksen (EU) …/…(16) tavoitteiden saavuttamiseksi toteutettuihin pysyvää lopettamista koskeviin toimenpiteisiin liittyviin menoihin voidaan myöntää EMKR:n tukea kyseisen asetuksen tultua voimaan."

"

X LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

21 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Ympäristöön liittyvä, sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys huomioon ottaen 4 artiklaa ja 6 artiklan 1 kohtaa sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2025.

Edellä olevaa 7 artiklaa sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2020.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty …

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

LIITE I

Pyyntiponnistusjärjestelmä

(7 artiklassa tarkoitettu)

Pyyntiponnistusryhmät määritellään seuraavasti:

A)  Rusotäplämulloa, kummeliturskaa, syvänmerenkatkarapua ja keisarihummeria mannerjalustalla ja mannerrinteen yläreunalla pyytävät troolit

Pyydystyyppi

Maantieteellinen alue

Kantaryhmät

Alusten suurin pituus

Pyyntiponnistus-ryhmän koodi

Troolit

(TBB, OTB, PTB, TBN, TBS, TB, OTM, PTM, TMS, TM, OTT, OT, PT, TX, OTP, TSP)

GFCM:n osa-alueet 1-2-5-6-7

Rusotäplämullo maantieteellisillä osa-alueilla 1, 5, 6 ja 7; kummeliturska maantieteellisillä osa-alueilla 1-5-6-7; syvänmeren-katkarapu maantieteellisillä osa-alueilla 1, 5 ja 6; ja keisarihummeri maantieteellisillä osa-alueilla 5 ja 6.

< 12 m

EFF1/MED1_TR1

≥ 12 m ja < 18 m

EFF1/MED1_TR2

≥ 18 m ja < 24 m

EFF1/MED1_TR3

≥ 24 m

EFF1/MED1_TR4

GFCM:n osa-alueet 8-9-10-11

Rusotäplämullo maantieteellisillä osa-alueilla 9, ▌10 ja 11; kummeliturska maantieteellisillä osa-alueilla 9-10-11; syvänmeren-katkarapu maantieteellisillä osa-alueilla 9-10-11; ja keisarihummeri maantieteellisillä osa-alueilla 9 ja 10.

< 12 m

EFF1/MED2_TR1

≥ 12 m ja < 18 m

EFF1/MED2_TR2

≥ 18 m ja < 24 m

EFF1/MED2_TR3

≥ 24 m

EFF1/MED1_TR4

B)  Katkarapuja (Aristeus antennatus) ja (Aristaeomorpha foliacea) syvissä vesissä pyytävät troolit

Pyydystyyppi

Maantieteellinen alue

Kantaryhmät

Alusten suurin pituus

Pyyntiponnistus-ryhmän koodi

Troolit

(TBB, OTB, PTB, TBN, TBS, TB, OTM, PTM, TMS, TM, OTT, OT, PT, TX, OTP, TSP)

GFCM:n osa-alueet 1-2-5-6-7

Katkarapu (Aristeus antennatus)

maantieteellisillä osa-alueilla 1, 5, 6 ja 7.

< 12 m

EFF2/MED1_TR1

≥ 12 m ja < 18 m

EFF2/MED1_TR2

≥ 18 m ja < 24 m

EFF2/MED1_TR3

≥ 24 m

EFF2/MED1_TR4

GFCM:n osa-alueet 8-9-10-11

Katkarapu (Aristaeomorpha foliacea)

maantieteellisillä osa-alueilla 9, 10 ja 11

< 12 m

EFF2/MED2_TR1

≥ 12 m ja < 18 m

EFF2/MED2_TR2

≥ 18 m ja < 24 m

EFF2/MED2_TR3

≥ 24 m

EFF2/MED1_TR4

LIITE II

Luettelo pyyntiponnistustiedoista

(10 artiklassa tarkoitettu)

Tiedot

Määrittely ja huomautukset

1)  Jäsenvaltio

Raportoivan lippujäsenvaltion 3-kirjaiminen ISO-koodi

2)  Pyyntiponnistusryhmä

Liitteessä I määritelty pyyntiponnistusryhmän koodi

3)  Pyyntiponnistuskausi

Raportoidun kuukauden alkamis- ja päättymispäivä

4)  Pyyntiponnistusilmoitus

Kalastuspäivien kokonaismäärä

LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAN LIITE

Euroopan parlamentin ja neuvoston yhteinen lausuma

Euroopan parlamentti ja neuvosto aikovat peruuttaa valtuutukset hyväksyä teknisiä toimenpiteitä delegoiduilla säädöksillä tämän asetuksen 13 artiklan mukaisesti, kun ne hyväksyvät uuden teknisiä toimenpiteitä koskevan asetuksen, johon sisältyy valtuutus, joka kattaa samat toimenpiteet.

(1) EUVL C 367, 10.10.2018, s. 103.
(2)EUVL C 367, 10.10.2018, s. 10.
(3)Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 4. huhtikuuta 2019.
(4)Maltassa järjestetyn ministerikokouksen julkilausuma (MedFish4Ever). Välimeren kalastuksen kestävyyttä käsitellyt ministerikokous (Malta, 30 päivänä maaliskuuta 2017).
(5)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1380/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, yhteisestä kalastuspolitiikasta, neuvoston asetusten (EY) N:o 1954/2003 ja (EY) N:o 1224/2009 muuttamisesta sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 2371/2002 ja (EY) N:o 639/2004 ja neuvoston päätöksen 2004/585/EY kumoamisesta (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 22).
(6)Neuvoston asetus (EY) N:o 1967/2006, annettu 21 päivänä joulukuuta 2006, kalavarojen kestävää hyödyntämistä koskevista hoitotoimenpiteistä Välimerellä, asetuksen (ETY) N:o 2847/93 muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1626/94 kumoamisesta (EUVL 409, 30.12.2006, s. 11).
(7)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/56/EY, annettu 17 päivänä kesäkuuta 2008, yhteisön meriympäristöpolitiikan puitteista (meristrategiadirektiivi) (EUVL L 164, 25.6.2008, s. 19).
(8)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/147/EY, annettu 30 päivänä marraskuuta 2009, luonnonvaraisten lintujen suojelusta (EUVL L 20, 26.1.2010, s. 7).
(9)Neuvoston direktiivi 92/43/ETY, annettu 21 päivänä toukokuuta 1992, luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta (EYVL L 206, 22.7.1992, s. 7).
(10)EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.
(11)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 508/2014, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta ja neuvoston asetusten (EY) N:o 2328/2003, (EY) N:o 861/2006, (EY) N:o 1198/2006 ja (EY) N:o 791/2007 sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1255/2011 kumoamisesta (EUVL L 149, 20.5.2014, s. 1).
(12)Neuvoston asetus (EY) N:o 1224/2009 annettu 20 päivänä marraskuuta 2009, unionin valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen, asetusten (EY) N:o 847/96, (EY) N:o 2371/2002, (EY) N:o 811/2004, (EY) N:o 768/2005, (EY) N:o 2115/2005, (EY) N:o 2166/2005, (EY) N:o 388/2006, (EY) N:o 509/2007, (EY) N:o 676/2007, (EY) N:o 1098/2007, (EY) N:o 1300/2008 ja (EY) N:o 1342/2008 muuttamisesta sekä asetusten (ETY) N:o 2847/93, (EY) N:o 1627/94 ja (EY) N:o 1966/2006 kumoamisesta (EUVL L 343, 22.12.2009, s. 1).
(13)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1343/2011, annettu 13 päivänä joulukuuta 2011, eräistä kalastusta koskevista säännöksistä GFCM:n (Välimeren yleisen kalastuskomission) sopimusalueella ja kalavarojen kestävää hyödyntämistä koskevista hoitotoimenpiteistä Välimerellä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1967/2006 muuttamisesta (EUVL L 347, 30.12.2011, s. 44).
(14)Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 404/2011, annettu 8 päivänä huhtikuuta 2011, yhteisön valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen, annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1224/2009 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä (EUVL L 112, 30.4.2011, s. 1).
(15)+Virallinen lehti: lisätään tekstiin asiakirjassa PE-CONS 32/19 (2018/0050 (COD)) olevan asetuksen numero ja alaviitteeseen kyseisen asetuksen numero, päivämäärä ja julkaisuviite.
(16)+Virallinen lehti: lisätään tekstiin asiakirjassa PE-CONS 32/19 (2018/0050 (COD)) olevan asetuksen numero.


Unionin kansalaisten henkilökorttien sekä oleskeluasiakirjojen turvallisuuden lisääminen ***I
PDF 224kWORD 60k
Päätöslauselma
Konsolidoitu teksti
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 4. huhtikuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin kansalaisten henkilökorttien sekä oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen käyttäville unionin kansalaisille ja heidän perheenjäsenilleen myönnettävien oleskeluasiakirjojen turvallisuuden lisäämisestä (COM(2018)0212 – C8-0153/2018 – 2018/0104(COD))
P8_TA-PROV(2019)0345A8-0436/2018

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0212),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 21 artiklan 2 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8‑0153/2018),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 11. heinäkuuta 2018 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 69 f artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 27. helmikuuta 2019 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön sekä tarkistusten muodossa annetun naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnon (A8-0436/2018),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 4. huhtikuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/… antamiseksi unionin kansalaisten henkilökorttien sekä oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen käyttäville unionin kansalaisille ja heidän perheenjäsenilleen myönnettävien oleskeluasiakirjojen turvallisuuden lisäämisestä

P8_TC1-COD(2018)0104


(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 21 artiklan 2 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(2),

ovat kuulleet alueiden komiteaa,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä(3),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)  Euroopan unionista tehdyssä sopimuksessa sitoudutaan helpottamaan henkilöiden vapaata liikkuvuutta varmistaen samalla kansojen suoja ja turvallisuus toteuttamalla Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen määräysten mukaisesti vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuva alue.

(2)  Unionin kansalaisuus antaa jokaiselle unionin kansalaiselle oikeuden liikkua vapaasti tietyin rajoituksin ja edellytyksin. Kyseinen oikeus pannaan täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2004/38/EY(4). Myös Euroopan unionin perusoikeuskirjan, jäljempänä ’perusoikeuskirja’, 45 artiklassa määrätään liikkumis- ja oleskeluvapaudesta. Vapaa liikkuvuus sisältää oikeuden poistua jäsenvaltioista ja tulla niihin voimassa olevan henkilökortin tai passin avulla.

(3)  Direktiivin 2004/38/EY mukaan jäsenvaltioiden on myönnettävä ja uusittava kansalaistensa henkilökortit tai passit oman lainsäädäntönsä mukaisesti. Lisäksi kyseisessä direktiivissä säädetään, että jäsenvaltiot voivat vaatia unionin kansalaisia ja heidän perheenjäseniään rekisteröitymään asianomaisten viranomaisten luona. Jäsenvaltioiden on myönnettävä unionin kansalaisille rekisteröintitodistukset kyseisessä direktiivissä säädetyin edellytyksin. Kyseisen direktiivin mukaan jäsenvaltioiden on myös myönnettävä oleskelukortit perheenjäsenille, jotka eivät ole minkään jäsenvaltion kansalaisia, ja direktiivin 2004/38/EY 20 artiklan mukaan niiden on hakemuksesta myönnettävä pysyvän oleskeluoikeuden osoittava todistus ja pysyvä oleskelukortti.

(4)  Direktiivissä 2004/38/EY säädetään, että jäsenvaltiot voivat toteuttaa tarpeelliset toimenpiteet evätäkseen, lopettaakseen tai peruuttaakseen direktiivissä tarkoitetut oikeudet, jos ne on saatu oikeuksien väärinkäytöllä tai petoksella. Asiakirjojen väärentäminen tai oleskeluoikeuteen liittyviä ehtoja koskevien aineellisten tosiseikkojen väärä esittäminen on yksilöity tyypillisiksi kyseiseen direktiiviin liittyviksi petoksiksi.

(5)  Jäsenvaltioiden myöntämien kansallisten henkilökorttien ja toisessa jäsenvaltiossa asuvien unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oleskelulupien turvallisuustaso vaihtelee merkittävästi. Nämä vaihtelut lisäävät väärentämisen ja asiakirjapetosten riskiä ja aiheuttavat myös kansalaisille käytännön ongelmia heidän halutessaan käyttää oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen. Asiakirjapetoksiin liittyvän eurooppalaisen riskianalyysiverkoston tilastot osoittavat, että vilpilliset henkilökortit ovat lisääntyneet ajan myötä.

(6)  Komissio korosti 14 päivänä syyskuuta 2016 antamassaan tiedonannossa ”Lisää turvallisuutta liikkuvuuden maailmassa: parannuksia tiedonvaihtoon terrorismin torjumiseksi ja vahvemmat ulkorajat” luotettavien matkustus- ja henkilöasiakirjojen tärkeyttä, kun on tarpeen varmistua henkilön henkilöllisyydestä. Se ilmoitti myös esittävänsä toimintasuunnitelman matkustusasiakirjapetosten torjumiseksi. Kyseisen tiedonannon mukaan parannettu lähestymistapa perustuu vakaisiin järjestelmiin, joilla ehkäistään asiakirjaturvallisuuden puutteista johtuvia väärinkäytöksiä ja sisäiseen turvallisuuteen kohdistuvia uhkia, jotka liittyvät erityisesti terrorismiin ja rajat ylittävään rikollisuuteen.

(7)  Komission 8 päivänä joulukuuta 2016 antaman toimintasuunnitelman matkustusasiakirjoihin liittyvien petosten torjunnan lujittamiseksi EU:ssa, jäljempänä ’vuoden 2016 toimintasuunnitelma’, mukaan ainakin kolmessa neljäsosassa vilpillisistä asiakirjoista, jotka on havaittu ulkorajoilla sekä alueella, jolla ei suoriteta sisärajavalvontaa, esitetään niiden olevan myönnetyn jäsenvaltioissa ja Schengenin säännöstöön osallistuvissa maissa. Jäsenvaltioiden myöntämät vähemmän turvalliset kansalliset henkilökortit ovat yleisimmin havaittuja vilpillisiä asiakirjoja Schengen-alueen sisäisessä matkustamisessa.

(8)  Jäsenvaltioiden olisi henkilöllisyyspetosten ehkäisemiseksi varmistettava, että niiden kansallisessa lainsäädännössä rangaistaan asianmukaisesti henkilöllisyyttä osoittavien asiakirjojen väärentämisestä sekä tällaisten väärennettyjen asiakirjojen käytöstä.

(9)  Vuoden 2016 toimintasuunnitelmassa käsiteltiin vilpillisesti saaduista henkilökorteista ja oleskeluasiakirjoista johtuvia riskejä. Vuoden 2016 toimintasuunnitelmassa ja Euroopan unionin kansalaisuutta vuonna 2017 koskevassa katsauksessa komissio pyrki analysoimaan toimintavaihtoehtoja henkilökorttien ja oleskeluasiakirjojen turvallisuuden parantamiseksi.

(10)  Vuoden 2016 toimintasuunnitelman mukaan aitojen ja turvallisten henkilökorttien myöntäminen edellyttää luotettavaa henkilöllisyyden rekisteröintiprosessia ja turvallisia lähdeasiakirjoja hakemusmenettelyn tueksi. Komission, jäsenvaltioiden ja asianomaisten unionin virastojen olisi jatkettava yhteistyötä, jotta lähdeasiakirjat olisivat vähemmän alttiita petoksille, kun otetaan huomioon väärennettyjen lähdeasiakirjojen käytön lisääntyminen.

(11)  Tässä asetuksessa ei edellytetä, että jäsenvaltiot ottavat käyttöön henkilökortteja tai oleskeluasiakirjoja, jos kansallisessa lainsäädännössä ei säädetä niistä, eikä se vaikuta jäsenvaltioiden toimivaltaan myöntää kansallisen lainsäädännön mukaisesti muita oleskeluasiakirjoja, jotka jäävät unionin oikeuden soveltamisalan ulkopuolelle, esimerkiksi oleskelukortteja, jotka myönnetään kaikille alueella asuville henkilöille heidän kansalaisuudestaan riippumatta.

(12)  Tämä asetus ei estä jäsenvaltioita hyväksymästä syrjimättömällä tavalla henkilöllisyyden tunnistamista varten muita asiakirjoja kuin matkustusasiakirjoja, kuten ajokortteja.

(13)  Henkilöllisyyttä osoittavien asiakirjojen, jotka on myönnetty kansalaisille, joiden vapaata liikkuvuutta koskevia oikeuksia on rajoitettu unionin oikeuden tai kansallisen lainsäädännön mukaisesti, ja joissa todetaan nimenomaisesti, ettei niitä voida käyttää matkustusasiakirjoina, ei pitäisi katsoa kuuluvan tämän asetuksen soveltamisalaan.

(14)  Koneellisesti luettavia matkustusasiakirjoja koskevan kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) asiakirjan 9303 (seitsemäs painos, 2015), jäljempänä ’ICAOn asiakirja 9303’, osan 5 mukaisten sellaisten matkustusasiakirjojen, joita ei käytetä myöntämisjäsenvaltioissa henkilöllisyyden tunnistamista varten, kuten Irlannin myöntämä passikortti, ei pitäisi katsoa kuuluvan tämän asetuksen soveltamisalaan.

(15)  Tämä asetus ei vaikuta siihen, että jäsenvaltiot voivat käyttää muihin tarkoituksiin henkilökortteja ja oleskeluasiakirjoja, jotka voidaan tunnistaa sähköisesti (eID), eikä se vaikuta sääntöihin, jotka on vahvistettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 910/2014(5), jossa säädetään unionin laajuisesta sähköisen tunnistamisen vastavuoroisesta tunnustamisesta, kun on kyse julkisiin palveluihin pääsystä, ja helpotetaan kansalaisten siirtymistä toiseen jäsenvaltioon edellyttämällä sähköisten tunnistamisen menetelmien vastavuoroista tunnustamista tietyin edellytyksin . Parempien henkilökorttien avulla olisi parannettava henkilöllisyyden selvittämistä ja palvelujen saatavuutta.

(16)  Henkilökorttien ja oleskeluasiakirjojen asianmukainen todentaminen edellyttää, että jäsenvaltiot käyttävät oikeaa nimitystä kustakin tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvasta asiakirjatyypistä. Jotta helpotettaisiin kustakin tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien asiakirjojen tarkastamista muissa jäsenvaltioissa, asiakirjan nimi olisi myös esitettävä vähintään yhdellä muulla unionin toimielinten virallisella kielellä. Jos jäsenvaltiot käyttävät jo henkilökorteista muita vakiintuneita nimityksiä kuin ’henkilökortti’, niiden olisi voitava jatkaa niiden käyttöä virallisella kielellään tai virallisilla kielillään. Tulevaisuudessa ei kuitenkaan enää pitäisi ottaa käyttöön uusia nimityksiä.

(17)  Turvaominaisuudet ovat tarpeen asiakirjan aitouden todentamiseksi ja henkilön henkilöllisyyden toteamiseksi. Turvallisuutta koskevien vähimmäisvaatimusten vahvistaminen ja biometristen tietojen sisällyttäminen henkilökortteihin ja sellaisten perheenjäsenten oleskelukortteihin, jotka eivät ole minkään jäsenvaltion kansalaisia, ovat tärkeitä askelia tehtäessä niiden käytöstä unionissa turvallisempaa. Tällaisten biometristen tunnisteiden lisäämisen pitäisi mahdollistaa se, että unionin kansalaiset voivat täysimääräisesti hyödyntää oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen.

(18)  Kasvokuvan ja kahden sormenjäljen, jäljempänä ’biometristen tietojen’, tallentaminen henkilö- ja oleskelukortteihin, kuten jo tehdään biometrisissä passeissa ja kolmansien maiden kansalaisten oleskeluluvissa, on asianmukaisin tapa yhdistää luotettava todentaminen ja aitouden varmistaminen alhaisempaan petosriskiin, jotta voidaan lisätä henkilö- ja oleskelukorttien turvallisuutta.

(19)  Jäsenvaltioiden olisi yleisenä käytäntönä asiakirjan aitouden ja haltijan henkilöllisyyden todentamiseksi tarkastettava ensisijaisesti kasvokuva, ja kun se on tarpeen aitouden ja henkilöllisyyden varmistamiseksi, tarvittaessa myös sormenjäljet.

(20)  Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että tapauksissa, joissa biometristen tietojen todentaminen ei vahvista asiakirjan aitoutta tai sen haltijan henkilöllisyyttä, pätevä henkilöstö suorittaa pakollisen manuaalisen tarkastuksen.

(21)  Tämä asetus ei anna oikeusperustaa kansallisen tason tietokantojen perustamiselle tai ylläpitämiselle biometristen tietojen tallentamista varten jäsenvaltioissa, mikä kuuluu kansallisen lainsäädännön piiriin, jonka on oltava tietosuojaa koskevan unionin oikeuden mukainen. Asetus ei myöskään anna oikeusperustaa unionin tason keskitetyn tietokannan perustamiselle tai ylläpitämiselle.

(22)  Biometriset tunnisteet olisi kerättävä ja tallennettava henkilökorttien ja oleskeluasiakirjojen tallennusvälineeseen asiakirjan aitouden ja haltijan henkilöllisyyden todentamiseksi. Vain asianmukaisesti valtuutetun henkilöstön olisi tehtävä tällainen todentaminen, ja se olisi tehtävä ainoastaan, kun asiakirja on lain mukaan esitettävä. Lisäksi henkilökorttien tai oleskeluasiakirjojen yksilöintiä varten tallennetut biometriset tiedot olisi säilytettävä erittäin turvallisesti ja ainoastaan asiakirjan noutopäivään asti ja joka tapauksessa enintään 90 päivää kyseisen asiakirjan myöntämispäivästä. Tämän jälkeen biometriset tiedot olisi välittömästi poistettava tai hävitettävä. Tämä ei saisi vaikuttaa näiden tietojen muuhun käsittelyyn tietosuojaa koskevan unionin oikeuden ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

(23)  Tässä asetuksessa olisi otettava huomioon ICAOn asiakirjan 9303 eritelmät, joilla varmistetaan maailmanlaajuinen yhteentoimivuus, mukaan lukien koneellinen luettavuus ja visuaalinen tarkastus.

(24)  Jäsenvaltioiden olisi voitava päättää, sisällytetäänkö henkilön sukupuoli tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvaan asiakirjaan. Jos jäsenvaltio sisällyttää sukupuolen tällaiseen asiakirjaan, olisi tilanteen mukaan käytettävä ICAOn asiakirjan 9303 eritelmiä ’F’, ’M’ tai ’X’ taikka kyseisen jäsenvaltion kielessä käytettävää vastaavaa yksittäistä alkukirjainta.

(25)  Komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa, jotta voidaan varmistaa, että neuvoston asetuksen (EY) N:o 1030/2002(6) nojalla hyväksytyt tulevat turvallisuusvaatimukset ja tekniset eritelmät otetaan asianmukaisesti huomioon henkilö-ja oleskelukorteissa sekä pysyvissä oleskelukorteissa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N: o 182/2011(7) mukaisesti. Tätä varten Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1683/95(8) 6 artiklalla perustetun komitean olisi avustettava komissiota. Hyväksytyt täytäntöönpanosäädökset olisi tarvittaessa voitava tarvittaessa pitää salassa väärentämisen estämiseksi.

(26)  Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että biometristen tunnisteiden keräämisessä käytetään asianmukaisia ja tehokkaita menettelyjä, joissa kunnioitetaan oikeuksia ja periaatteita, joista määrätään perusoikeuskirjassa, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyssä Euroopan neuvoston yleissopimuksessa ja YK:n yleissopimuksessa lapsen oikeuksista. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että lapsen etu otetaan ensisijaisesti huomioon koko keräämismenettelyn ajan. Pätevän henkilöstön olisi saatava asianmukainen koulutus lapsiystävällisistä käytännöistä biometristen tunnisteiden keräämistä varten.

(27)  Jos biometristen tunnisteiden keräämisessä ilmenee vaikeuksia, jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että käytössä on asianmukaiset menettelyt asianomaisen henkilön ihmisarvon kunnioittamiseksi. Sen vuoksi olisi otettava huomioon sukupuoleen sekä lasten ja haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden erityistarpeisiin liittyvät näkökohdat.

(28)  Henkilökorttien turvallisuutta ja muotoa koskevien vähimmäisvaatimusten käyttöönoton myötä jäsenvaltioiden olisi voitava luottaa näiden asiakirjojen aitouteen, kun unionin kansalaiset käyttävät oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen. Tiukennettujen turvavaatimusten käyttöönoton olisi tarjottava viranomaisille ja yksityisille tahoille riittävät takeet siitä, että ne voivat luottaa henkilökorttien aitouteen, kun unionin kansalaiset käyttävät niitä henkilöllisyyden tunnistamista varten.

(29)  Asiakirjan myöntävän jäsenvaltion kaksikirjaiminen maakoodi negatiivina sinisessä suorakulmiossa ja kahdentoista keltaisen tähden ympäröimänä olisi tunnus, joka helpottaa asiakirjan visuaalista tarkastusta erityisesti silloin, kun haltija käyttää oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen.

(30)  Mahdollisuus säätää muista kansallisista ominaisuuksista säilytetään, mutta jäsenvaltioiden olisi varmistettava, etteivät nämä ominaisuudet vähennä yhteisten turvaominaisuuksien tehokkuutta tai vaikuta kielteisesti henkilökorttien rajatylittävään yhteensopivuuteen, kuten esimerkiksi siihen mahdollisuuteen, että henkilökortit voidaan lukea muiden kuin myöntävien jäsenvaltioiden käyttämillä laitteilla.

(31)  Turvavaatimusten käyttöönotto henkilökorteissa ja sellaisten perheenjäsenten oleskelukorteissa, jotka eivät ole minkään jäsenvaltion kansalaisia, ei saisi johtaa unionin tai kolmansien maiden kansalaisille aiheutuvien maksujen kohtuuttomaan nousuun. Jäsenvaltioiden olisi otettava tämä periaate huomioon tarjouspyyntömenettelyjen yhteydessä.

(32)  Jäsenvaltioiden olisi toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että biometrisillä tiedoilla tunnistetaan oikein henkilö, jolle henkilökortti on myönnetty. Tätä varten jäsenvaltiot voisivat harkita, että henkilökortteja myöntävät kansalliset viranomaiset keräävät biometriset tunnisteet, erityisesti kasvokuvan, henkilökohtaisella rekisteröinnillä.

(33)  Jäsenvaltioiden olisi vaihdettava keskenään tällaisia tietoja siltä osin kuin on tarpeen turvalliseen tallennusvälineeseen sisältyviin tietoihin pääsyyn, niiden aitouden varmistamiseen sekä niiden todentamiseen. Turvallisessa tallennusvälineessä käytettävien tiedostomuotojen olisi oltava yhteentoimivia, myös automatisoitujen rajanylityspaikkojen suhteen.

(34)  Direktiivissä 2004/38/EY käsitellään tilannetta, jossa unionin kansalaisille tai unionin kansalaisten perheenjäsenille, jotka eivät ole minkään jäsenvaltion kansalaisia ja joilla ei ole tarvittavia matkustusasiakirjoja, on annettava kaikki kohtuulliset mahdollisuudet osoittaa muilla keinoin, että heillä on oikeus vapaaseen liikkuvuuteen. Tällaisia keinoja voivat olla esimerkiksi henkilöllisyyttä osoittavat asiakirjat, joita käytetään väliaikaisesti, ja oleskelukortit, jotka myönnetään tällaisille perheenjäsenille.

(35)  Tässä asetuksessa kunnioitetaan velvoitteita, jotka on vahvistettu perusoikeuskirjassa ja vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevassa Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksessa. Jäsenvaltioita kannustetaan tämän vuoksi työskentelemään komission kanssa lisätäkseen ominaisuuksia, jotka tekevät henkilökorteista helppokäyttöisempiä ja käyttäjäystävällisempiä vammaisille henkilöille, kuten näkövammaisille. Jäsenvaltioiden on aiheellista tarkastella rekisteröintiin käytettävien mobiililaitteiden kaltaisten ratkaisujen käyttöä henkilökorttien myöntämisessä henkilöille, jotka eivät pysty tulemaan henkilökorttien myöntämisestä vastuussa olevien viranomaisten luo.

(36)  Unionin kansalaisille myönnetyissä oleskeluasiakirjoissa olisi oltava tiettyjä tietoja sen varmistamiseksi, että ne tunnistetaan oleskeluasiakirjoiksi kaikissa jäsenvaltioissa. Tämän pitäisi helpottaa sen tunnustamista, että unionin kansalainen käyttää oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen, ja tähän käyttöön liittyviä oikeuksia, mutta yhdenmukaistaminen ei saisi ylittää sitä, mikä on asianmukaista nykyisten asiakirjojen heikkouksiin puuttumiseksi. Jäsenvaltiot voivat vapaasti valita asiakirjojen myöntämismuodon, ja voivat antaa ne muodossa, joka täyttää ICAO:n asiakirjan nro 9303 eritelmät.

(37)  Sellaisten oleskeluasiakirjojen osalta, jotka myönnetään perheenjäsenille, jotka eivät ole minkään jäsenvaltion kansalaisia, on aiheellista käyttää samaa kaavaa ja samoja turvaominaisuuksia kuin asetuksessa (EY) N:o 1030/2002 sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2017/1954(9). Sen lisäksi, että näiden asiakirjojen haltijat voivat todistaa oleskeluoikeutensa, he vapautuvat asiakirjojen myötä myös viisumivelvollisuudesta, jota muuten sovellettaisiin heihin, kun he saapuvat unionin alueelle unionin kansalaisen mukana tai seuraavat häntä myöhemmin.

(38)  Direktiivissä 2004/38/EY säädetään, että niitä asiakirjoja, jotka myönnetään perheenjäsenille, jotka eivät ole minkään jäsenvaltion kansalaisia, on kutsuttava nimellä ”Unionin kansalaisen perheenjäsenen oleskelukortti”. Niiden tunnistamisen helpottamiseksi unionin kansalaisen perheenjäsenen oleskelukortilla olisi oltava vakiomuotoinen nimi ja koodi.

(39)  Kun otetaan huomioon sekä turvallisuusriski että jäsenvaltioille aiheutuvat kustannukset, henkilökortit ja unionin kansalaisen perheenjäsenen oleskelukortit, joiden turvavaatimukset ovat riittämättömät, olisi poistettava vaiheittain käytöstä. Periaatteessa kymmenen vuoden vaiheittaisen käytöstä poistamisajanjakson henkilökorttia varten ja viiden vuoden vaiheittaisen käytöstä poistamisajanjakson oleskelukorttia varten pitäisi olla riittävä ja tasapainoinen ratkaisu, kun tarkastellaan sitä, kuinka usein asiakirjoja yleensä korvataan, ja sitä, että unionissa nykyisin oleva turvallisuuspuute on korjattava. Kuitenkin sellaisten korttien osalta, joissa ei ole ▌tärkeitä turvaominaisuuksia tai joita ei voida lukea koneellisesti, tarvitaan turvallisuussyistä lyhyempi vaiheittainen käytöstä poistaminen.

(40)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o 2016/679(10) sovelletaan tämän asetuksen soveltamisen yhteydessä käsiteltäviin henkilötietoihin. On tarpeen täsmentää käsiteltyihin henkilötietoihin ja erityisesti arkaluonteisiin tietoihin kuten biometrisiin tunnisteisiin sovellettavat suojatoimet. Rekisteröityjen olisi saatava tietoa siitä, että heidän asiakirjoissaan on tallennusväline, jossa on heidän biometrisiä tietojaan, ja myös siitä, että asiakirjaan on kontaktiton pääsy, sekä kaikista tapauksista, joissa heidän henkilökortteihinsa ja oleskeluasiakirjoihinsa sisältyviä tietoja käytetään. Rekisteröidyillä olisi joka tapauksessa oltava pääsy henkilökorteissaan ja oleskeluasiakirjoissaan käsiteltyihin henkilötietoihin ja mahdollisuus oikaista niitä siten, että myönnetään uusi asiakirja, jos kyseiset tiedot ovat virheellisiä tai puutteellisia. Tallennusvälineen olisi oltava erittäin turvallinen ja suojattava siihen tallennetut henkilötiedot tehokkaasti luvattomalta pääsyltä.

(41)  Jäsenvaltioiden olisi vastattava biometristen tietojen asianmukaisesta käsittelystä aina keräämisestä tietojen sisällyttämiseen erittäin turvalliseen tallennusvälineeseen asetuksen (EU) 2016/679 mukaisesti.

(42)  Jäsenvaltioiden olisi noudatettava erityistä varovaisuutta tehdessään yhteistyötä ulkoisen palveluntarjoajan kanssa. Tällainen yhteistyö ei saisi sulkea pois unionin oikeudesta tai kansallisesta lainsäädännöstä johtuvaa jäsenvaltion vastuuta henkilötietovelvoitteiden rikkomisesta.

(43)  Tässä asetuksessa on tarpeen täsmentää perusta tietojen keräämiselle ja tallentamiselle henkilökorttien ja oleskeluasiakirjojen tallennusvälineeseen. Jäsenvaltioiden olisi unionin oikeuden tai kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti sekä tarpeellisuus- ja suhteellisuusperiaatteita noudattaen voitava tallentaa ▌muita tietoja tallennusvälineeseen sähköisiä palveluja varten tai muihin henkilökorttiin tai oleskeluasiakirjaan liittyviin tarkoituksiin. Tällaisten muiden tietojen käsittelyyn, mukaan lukien niiden kerääminen ja niiden mahdolliset käyttötarkoitukset, olisi annettava lupa unionin oikeudessa tai kansallisessa lainsäädännössä. Kaikkien tällaisten kansallisten tietojen olisi oltava fyysisesti tai loogisesti erillään tässä asetuksessa tarkoitetuista biometrisistä tiedoista, ja niitä olisi käsiteltävä asetuksen (EU) 2016/679 mukaisesti.

(44)  Jäsenvaltioiden olisi sovellettava tätä asetusta viimeistään 24 kuukauden kuluttua sen voimaantulopäivästä. Tämän asetuksen soveltamispäivästä alkaen jäsenvaltioiden olisi myönnettävä vain tässä asetuksessa säädetyt vaatimukset täyttäviä asiakirjoja.

(45)  Komission olisi kahden ja vastaavasti yhdentoista vuoden kuluttua tämän asetuksen soveltamispäivästä annettava sen täytäntöönpanosta kertomus, jossa käsitellään myös turvallisuustason asianmukaisuutta ja otetaan huomioon sen vaikutus perusoikeuksiin ja tietosuojaperiaatteisiin. Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen(11) mukaisesti komission olisi kuuden vuoden kuluttua asetuksen soveltamispäivästä ja sen jälkeen kuuden vuoden välein tehtävä tätä asetusta koskeva arviointi erityisten seurantajärjestelyjen avulla kerättyjen tietojen perusteella, jotta voidaan arvioida asetuksen todellisia vaikutuksia ja mahdollisten lisätoimenpiteiden tarvetta. Jäsenvaltioiden olisi seurantaa varten kerättävä tilastoja myöntämiensä henkilökorttien ja oleskeluasiakirjojen lukumäärästä.

(46)  Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita eli turvallisuuden parantamista ja unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeuden vapaaseen liikkuvuuteen käyttämisen helpottamista, vaan ne voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(47)  Tässä asetuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon erityisesti perusoikeuskirjassa tunnustetut periaatteet, kuten ihmisarvo, oikeus henkilökohtaiseen koskemattomuuteen, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun kielto, oikeus yhdenvertaisuuteen lain edessä, syrjimättömyys, lasten ja ikääntyneiden henkilöiden oikeudet, yksityis- ja perhe-elämän kunnioittaminen, oikeus henkilötietojen suojaan, oikeus vapaaseen liikkuvuuteen ja oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin, ja jäsenvaltioiden olisi noudatettava perusoikeuskirjaa pannessaan tätä asetusta täytäntöön.

(48)  Euroopan tietosuojavaltuutettua on antanut lausunnon 10 päivänä elokuuta 2018(12) jaEuroopan unionin perusoikeusvirastoa on antanut lausunnon 5 päivänä syyskuuta 2018(13).

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

KOHDE, SOVELTAMISALA JA MÄÄRITELMÄT

1 artikla

Kohde

Tässä asetuksessa vahvistetaan turvavaatimukset, joita sovelletaan henkilökortteihin, joita jäsenvaltiot myöntävät kansalaisilleen, ja oleskeluasiakirjoihin, joita jäsenvaltiot myöntävät unionin kansalaisille ja heidän perheenjäsenilleen heidän käyttäessään oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen unionissa.

2 artikla

Soveltamisala

Tätä asetusta sovelletaan

a)  henkilökortteihin, joita jäsenvaltiot myöntävät omille kansalaisilleen direktiivin 2004/38/EY 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti;

tätä asetusta ei sovelleta alle kuusi kuukautta voimassa olevien väliaikaisten henkilöllisyyttä osoittavien asiakirjojen myöntämiseen;

b)  rekisteröintitodistuksiin, joita myönnetään direktiivin 2004/38/EY 8 artiklan mukaisesti unionin kansalaisille, jotka oleskelevat vastaanottavassa jäsenvaltiossa yli kolme kuukautta, ja unionin kansalaisille hakemuksesta myönnettäviin direktiivin 2004/38/EY 19 artiklan mukaisesti pysyvän oleskeluoikeuden osoittaviin todistuksiin;

c)  oleskelukortteihin, joita myönnetään direktiivin 2004/38/EY 10 artiklan mukaisesti unionin kansalaisten perheenjäsenille, jotka eivät ole minkään jäsenvaltion kansalaisia, ja pysyviin oleskelukortteihin, joita myönnetään direktiivin 2004/38/EY 20 artiklan mukaisesti unionin kansalaisten perheenjäsenille, jotka eivät ole minkään jäsenvaltion kansalaisia.

II LUKU

KANSALLISET HENKILÖKORTIT

3 artikla

Turvavaatimukset/muoto/eritelmät

1, Jäsenvaltioiden myöntämät henkilökortit on valmistettava ID-1-muodossa, ja niissä on oltava koneellisesti luettava alue (MRZ). Tällaisten henkilökorttien on perustuttava ICAO:n asiakirjassa 9303 vahvistettuihin eritelmiin ja turvallisuutta koskeviin vähimmäisvaatimuksiin, ja niiden on täytettävä asetuksen (EY) N:o 1030/2002 liitteessä olevan c, d, f ja g kohdan mukaiset vaatimukset.

2.  Henkilökorttien sisältämien dataelementtien on täytettävä ICAOn asiakirjan 9303 osassa 5 vahvistettujen eritelmien vaatimukset.

Poiketen siitä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, asiakirjan numero voidaan lisätä alueelle I ja henkilön sukupuolta koskeva merkintä on vapaaehtoinen.

3.  Asiakirjassa on oltava nimi ”henkilökortti” tai muu vakiintunut kansallinen nimi myöntävän jäsenvaltion virallisella kielellä tai virallisilla kielillä ja sana ’henkilökortti’ vähintään yhdellä muulla unionin toimielinten virallisella kielellä.

4.  Henkilökortin etupuolella on oltava kortin myöntävän jäsenvaltion kaksikirjaiminen maakoodi negatiivina sinisessä suorakulmiossa ja 12 keltaisen tähden ympäröimänä.

5.  Henkilökortteihin on sisällyttävä erittäin turvallinen tallennusväline, jonka on sisällettävä biometrisiä tietoja, jotka ovat kortin haltijan kasvokuva ja kaksi sormenjälkeä yhteentoimivassa digitaalisessa muodossa. Jäsenvaltioiden on biometristen tunnisteiden keräämisessä sovellettava komission päätöksessä C(2018)7767(14) vahvistettuja teknisiä eritelmiä.

6.  Tallennusvälineellä on oltava riittävä kapasiteetti ja kyky varmistaa tietojen eheys, aitous ja luottamuksellisuus. Tallennettavien tietojen on oltava käytettävissä kontaktittomasti ja suojatusti päätöksen C(2018)7767 mukaisesti. Jäsenvaltioiden on vaihdettava tietoja, jotka ovat tarpeen tallennusvälineen aitouden varmistamiseksi ja pääsyn saamiseksi 5 kohdassa tarkoitettuihin biometrisiin tietoihin sekä niiden todentamiseksi.

7.  Alle 12-vuotiaisiin lapsiin ei tarvitse soveltaa sormenjälkien antamista koskevaa vaatimusta.

Alle 6-vuotiaisiin lapsiin ei sovelleta sormenjälkien antamista koskevaa vaatimusta.

▌Henkilöihin, jotka eivät fyysisten rajoitteiden vuoksi pysty antamaan sormenjälkiä, ei sovelleta sormenjälkien antamista koskevaa vaatimusta.

8.  Jos tavoitteen saavuttamisen kannalta on tarpeen ja oikeasuhtaista, jäsenvaltiot voivat lisätä tällaisia kansalliseen käyttöön tarkoitettuja tietoja ja huomautuksia, jotka saattavat olla tarpeen niiden omien kansallisten säännösten mukaisesti. Turvallisuutta koskevien vähimmäisvaatimusten tehokkuus ja henkilökorttien rajatylittävä yhteensopivuus eivät saa heikentyä tämän seurauksena.

9.  Jos jäsenvaltiot sisällyttävät henkilökorttiin duaalisirun (dual interface) tai erillisen tallennusvälineen, ylimääräisen tallennusvälineen on oltava asiaankuuluvien ISO-standardien mukainen eikä se saa vaikuttaa 5 kohdassa tarkoitettuun tallennusvälineeseen.

10.  Jos jäsenvaltiot tallentavat henkilökortteihin tietoja sähköisiä palveluja kuten sähköistä hallintoa ja sähköistä liiketoimintaa varten, tällaiset kansalliset tiedot on erotettava fyysisesti tai loogisesti 5 kohdassa tarkoitetuista biometrisistä tiedoista.

11.  Jos jäsenvaltiot lisäävät henkilökortteihin muita turvaominaisuuksia, tällaisten henkilökorttien rajatylittävää yhteensopivuutta ja turvallisuutta koskevien vähimmäisvaatimusten tehokkuutta ei saa heikentää tämän seurauksena.

4 artikla

Voimassaoloaika

1.  Henkilökorttien voimassaoloaika on vähintään viisi vuotta ja enintään kymmenen vuotta.

2.  Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat säätää, että voimassaoloaika on

a)  alle viisi vuotta, kun on kyse alaikäisille myönnetyistä henkilökorteista;

b)  poikkeustapauksissa alle viisi vuotta, kun on kyse henkilökorteista, jotka on myönnetty erityisissä ja rajoitetuissa olosuhteissa oleville henkilöille ja joiden voimassaoloaika on rajoitettu unionin oikeuden ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti;

c)  yli kymmenen vuotta, kun on kyse vähintään 70-vuotiaille henkilöille myönnetyistä henkilökorteista.

3.  Jos sormenjälkeä ei tilapäisesti saa otettua mistään sormesta, jäsenvaltioiden on myönnettävä enintään kaksitoista kuukautta voimassa oleva henkilökortti.

5 artikla

Vaiheittainen käytöstä poistaminen

1.   Henkilökortit, jotka eivät täytä 3 artiklassa säädettyjä vaatimuksia, lakkaavat olemasta voimassa niiden voimassaolon päättyessä tai ... päivänä ...kuuta .... [kymmenen vuoden kuluttua tämän asetuksen soveltamispäivästä] sen mukaan, kumpi ajankohta on aikaisempi. ▌

2.   Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään,

a)   henkilökortit, jotka eivät täytä ICAO:n asiakirjan 9303 osassa 2 vahvistettuja turvallisuutta koskevia vähimmäisvaatimuksia tai jotka eivät sisällä 3 kohdassa määriteltyä toiminnallista koneellisesti luettavaa aluetta, lakkaavat olemasta voimassa niiden voimassaolon päättyessä tai ... päivänä ...kuuta .... [viiden vuoden kuluttua tämän asetuksen soveltamispäivästä] sen mukaan, kumpi ajankohta on aikaisempi;

b)  ... päivänä ...kuuta .... [tämän asetuksen soveltamispäivänä] vähintään 70-vuotiaiden henkilöiden henkilökortit, jotka täyttävät ICAO:n asiakirjan 9303 osassa 2 vahvistetut turvallisuutta koskevat vähimmäisvaatimukset ja joissa on 3 kohdassa määritelty toiminnallinen koneellisesti luettava alue, lakkaavat olemasta voimassa niiden voimassaolon päättyessä.

3.   Edellä olevan 2 kohdan soveltamiseksi toiminnallisella koneellisesti luettavalla alueella tarkoitetaan

a)  ICAO:n asiakirjan 9303 osan 3 mukaista koneellisesti luettavaa aluetta; tai

b)  muuta koneellisesti luettavaa aluetta, jonka osalta myöntävä jäsenvaltio ilmoittaa sen sisältämien tietojen lukemista ja esittämistä koskevat säännöt, paitsi jos jokin jäsenvaltio ilmoittaa komissiolle ... päivänä ...kuuta .... [tämän asetuksen soveltamispäivä] mennessä, että se ei pysty lukemaan ja esittämään näitä tietoja.

Saatuaan ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitetun ilmoituksen, komissio ilmoittaa asiasta asianomaiselle jäsenvaltiolle ja neuvostolle.

III LUKU

Unionin kansalaisille tarkoitetut oleskeluasiakirjat

6 artikla

Mainittavat vähimmäistiedot

Jäsenvaltioiden unionin kansalaisille myöntämissä oleskeluasiakirjoissa on mainittava vähintään seuraavat tiedot:

a)  asiakirjan nimi asianomaisen jäsenvaltion virallisella kielellä tai virallisilla kielillä ja vähintään yhdellä muulla unionin toimielinten virallisella kielellä;

b)  selkeä maininta siitä, että asiakirja on myönnetty unionin kansalaiselle direktiivin 2004/38/EY mukaisesti;

c)  asiakirjan numero;

d)  haltijan nimi (sukunimi ja etunimi/etunimet);

e)  haltijan syntymäaika;

f)   direktiivin 2004/38/EY 8 ja 19 artiklan mukaisesti myönnettyihin rekisteröintitodistuksiin ja pysyvän oleskeluoikeuden osoittaviin asiakirjoihin sisällytettävät tiedot;

g)  myöntävä viranomainen;

h)  etupuolella asiakirjan myöntävän jäsenvaltion kaksikirjaiminen maakoodi negatiivina sinisessä suorakulmiossa ja kahdentoista keltaisen tähden ympäröimänä.

Jos jäsenvaltio päättää, että sormenjäljet otetaan, sovelletaan 3 artiklan 7 kohtaa vastaavasti.

Henkilöihin, jotka eivät fyysisten rajoitteiden vuoksi pysty antamaan sormenjälkiä, ei sovelleta sormenjälkien antamista koskevaa vaatimusta.

IV LUKU

Perheenjäsenille, jotka eivät ole minkään jäsenvaltion kansalaisia, myönnettävät oleskelukortit

7 artikla

Yhtenäinen kaava

1.  Myönnettäessä oleskelukortteja sellaisille unionin kansalaisten perheenjäsenille, jotka eivät ole minkään jäsenvaltion kansalaisia, jäsenvaltioiden on käytettävä samaa kaavaa, joka on vahvistettu asetuksessa (EY) N:o 1030/2002 sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EU) 2017/1954 ja pantu täytäntöön päätöksellä C(2018)7767.

2.  Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, kortissa on mainittava selvästi ▌nimi ”▌Oleskelukortti” tai ”▌Pysyvä oleskelukortti”. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava, että nämä asiakirjat myönnetään unionin kansalaisen perheenjäsenelle direktiivin 2004/38/EY mukaisesti. Tätä varten jäsenvaltioiden on käytettävä asetuksen (EY) N:o 1030/2002, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EU) 2017/1954, liitteessä datakentässä [10] tarkoitettua vakiokoodia ”Perheenjäsen EU Art 10 DIR 2004/38/EY” tai ”Perheenjäsen EU Art 20 DIR 2004/38/EY”.

3.  Jäsenvaltiot voivat lisätä kansalliseen käyttöön tarkoitettuja tietoja kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Tällaisten tietojen lisäämisen ja tallentamisen osalta jäsenvaltioiden on noudatettava vaatimuksia, jotka vahvistetaan neuvoston asetuksen (EY) N:o 1030/2002, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EU) 2017/1954, 4 artiklan toisessa kohdassa.

8 artikla

Nykyisten oleskelukorttien vaiheittainen käytöstä poistaminen

1.  Unionin kansalaisten perheenjäsenten, jotka eivät ole minkään jäsenvaltion kansalaisia, oleskelukortit, jotka eivät täytä 7 artiklan vaatimuksia, lakkaavat olemasta voimassa niiden voimassaolon päättyessä tai ... päivänä ...kuuta .... [viiden vuoden kuluttua tämän asetuksen soveltamispäivästä] sen mukaan, kumpi ajankohta on aikaisempi.

2.  Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, unionin kansalaisten perheenjäsenten, jotka eivät ole minkään jäsenvaltion kansalaisia, oleskelukortit, jotka eivät täytä ICAO:n asiakirjan nro 9303 osassa 2 vahvistettuja turvallisuutta koskevia vähimmäisvaatimuksia tai joihin ei sisälly ICAO:n asiakirjan 9303 osan 3 mukaista toiminnallista koneellisesti luettavaa aluetta, lakkaavat olemasta voimassa niiden voimassaolon päättyessä tai ... päivänä ...kuuta .... [kahden vuoden kuluttua tämän asetuksen soveltamispäivästä] sen mukaan, kumpi ajankohta on aikaisempi.

V LUKU

YHTEISET SÄÄNNÖKSET

9 artikla

Yhteyspiste

1.  Kunkin jäsenvaltion on nimettävä vähintään yksi keskusviranomainen yhteyspisteeksi tämän asetuksen täytäntöönpanoa varten. Jos jäsenvaltio on nimennyt useamman kuin yhden keskusviranomaisen, sen on ilmoitettava, mikä näistä viranomaisista on yhteyspiste tämän asetuksen täytäntöönpanoa varten. Jäsenvaltion on ilmoitettava tämän viranomaisen nimi komissiolle ja muille jäsenvaltioille. Jos jäsenvaltio muuttaa nimettyä viranomaistaan, sen on ilmoitettava siitä komissiolle ja muille jäsenvaltioille.

2.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että yhteyspisteet ovat tietoisia ▌asiaankuuluvista unionin tason tieto- ja neuvontapalveluista, jotka sisältyvät yhteiseen digitaaliseen palveluväylään, josta on säädetty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2018/1724(15), ja pystyvät tekemään niiden kanssa yhteistyötä.

10 artikla

Biometristen tunnisteiden kerääminen

1.  Biometriset tunnisteet saa kerätä yksinomaan henkilö- tai oleskelukorttien myöntämisestä vastaavien viranomaisten nimeämä pätevä ja asianmukaisesti valtuutettu henkilöstö 3 artiklan 5 kohdassa (henkilökortit) ja 7 artiklan 1 kohdassa (oleskelukortit) säädettyyn erittäin turvalliseen tallennusvälineeseen sisällyttämiseksi. Ensimmäisestä virkkeestä poiketen sormenjäljet saa ottaa yksinomaan tällaisten viranomaisten pätevä ja asianmukaisesti valtuutettu henkilöstö, lukuun ottamatta hakemuksia, jotka on jätetty jäsenvaltion diplomaatti- ja konsuliviranomaisille.

Jotta varmistetaan biometristen tunnisteiden yhtäpitävyys hakijan henkilöllisyyden kanssa, hakijan on oltava henkilökohtaisesti läsnä vähintään kerran kunkin hakemuksen myöntämisprosessin yhteydessä.

2.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että biometristen tunnisteiden keräämisessä käytetään asianmukaisia ja tehokkaita menettelyjä ja että näissä menettelyissä kunnioitetaan oikeuksia ja periaatteita, jotka on vahvistettu perusoikeuskirjassa, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyssä yleissopimuksessa ja YK:n yleissopimuksessa lapsen oikeuksista.

Jos biometristen tunnisteiden keräämisessä ilmenee vaikeuksia, jäsenvaltioiden on varmistettava, että käytössä on asianmukaiset menettelyt asianomaisen henkilön ihmisarvon kunnioittamisen varmistamiseksi.

3.  Lukuun ottamatta unionin oikeudessa ja kansallisessa lainsäädännössä vaadittua käsittelyä, henkilökorttien tai oleskeluasiakirjojen yksilöintiä varten tallennetut biometriset tunnisteet on säilytettävä erittäin turvallisesti ja ainoastaan asiakirjan noutopäivään asti ja joka tapauksessa enintään 90 päivää kyseisen asiakirjan myöntämispäivästä. Tämän jälkeen biometriset tunnisteet on välittömästi poistettava tai hävitettävä.

11 artikla

Henkilötietojen suoja sekä vastuu

1.  Rajoittamatta asetuksen (EU) 2016/679 soveltamista jäsenvaltioiden on varmistettava tämän asetuksen soveltamista varten kerättyjen ja tallennettujen tietojen turvallisuus, eheys, aitous ja luottamuksellisuus.

2.  Tässä asetuksessa henkilökorttien ja oleskeluasiakirjojen myöntämisestä vastaavat viranomaiset katsotaan asetuksen (EU) 2016/679 4 artiklan 7 kohdassa tarkoitetuksi rekisterinpitäjäksi, ja ne ovat vastuussa henkilötietojen käsittelystä.

3.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että valvontaviranomaiset voivat täysimääräisesti hoitaa asetuksessa (EU) 2016/679 tarkoitetut tehtävänsä, mukaan lukien pääsy kaikkiin henkilötietoihin ja kaikkiin tarvittaviin tietoihin sekä pääsy kaikkiin toimivaltaisten viranomaisten tiloihin tai tietojenkäsittelylaitteisiin.

4.  Yhteistyö ulkoisten palveluntarjoajien kanssa ei sulje pois unionin oikeudesta tai kansallisesta lainsäädännöstä johtuvaa mahdollista jäsenvaltion vastuuta henkilötietovelvoitteiden rikkomisesta.

5.  Tiedot saa sisällyttää henkilökorttiin tai oleskeluasiakirjaan koneellisesti luettavassa muodossa ainoastaan tämän asetuksen ja myöntävän jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

6.  Henkilökorttien ja oleskeluasiakirjojen tallennusvälineeseen tallennettuja biometrisiä tietoja saa käyttää ainoastaan toimivaltaisten kansallisten viranomaisten ja unionin virastojen asianmukaisesti valtuutettu henkilöstö unionin oikeuden ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti

a)  henkilökortin tai oleskeluasiakirjan aitouden todentamiseen;

b)  asiakirjan haltijan henkilöllisyyden todentamiseen vertaamalla biometrisiä tunnisteita suoraan saatavilla ja verrattavissa oleviin tunnisteisiin tilanteessa, jossa henkilökortti tai oleskeluasiakirja on lain mukaan esitettävä.

7.  Jäsenvaltioiden on ylläpidettävä luetteloa toimivaltaisista viranomaisista, joilla on pääsy tämän asetuksen 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuun tallennusvälineeseen tallennettuihin biometrisiin tietoihin, ja toimitettava se komissiolle vuosittain. Komissio julkaisee verkossa koosteen tällaisista kansallisista luetteloista.

12 artikla

Seuranta

Komissio laatii tämän asetuksen tuotosten, tulosten ja vaikutusten, sen vaikutus perusoikeuksiin mukaan lukien, yksityiskohtaisen seurantaohjelman viimeistään ... päivänä ...kuuta ... [12 kuukauden kuluttua asetuksen voimaantulopäivästä].

Seurantaohjelmassa esitetään keinot, joilla tiedot ja muu tarvittava näyttö on kerättävä, ja se, kuinka usein keruu toteutetaan. Siinä täsmennetään, mitä toimia komissio ja jäsenvaltiot toteutettavat tietojen ja muun näytön keräämistä ja analysointia varten.

Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle tällaiseen seurantaan tarvittavat tiedot ja muu näyttö.

13 artikla

Raportointi ja arviointi

1.  Komissio antaa kahden ja vastaavasti 11 vuoden kuluttua tämän asetuksen soveltamispäivästä Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle kertomuksen sen täytäntöönpanosta ja erityisesti perusoikeuksien suojelusta ja henkilötietojen suojasta.

2.  Komissio arvioi tätä asetusta ▌kuuden vuoden kuluttua soveltamispäivästä ja sen jälkeen kuuden vuoden välein ja esittää Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle kertomuksen tärkeimmistä havainnoista. Arviointi toteutetaan paremmasta sääntelystä annettujen komission suuntaviivojen mukaisesti. Kertomuksessa käsitellään erityisesti

a)  tämän asetuksen vaikutusta perusoikeuksiin;

b)  unionin kansalaisten liikkuvuutta;

c)  biometrisen todennuksen tehokkuutta matkustusasiakirjojen turvallisuuden varmistamisessa;

d)  oleskelukortin mahdollista käyttöä matkustusasiakirjana;

e)  henkilökortin ulkoasun mahdollista yhdenmukaistamista edelleen;

f)  tarvetta ottaa käyttöön väliaikaisesti käytettäville henkilöllisyyttä osoittaville asiakirjoille yhteisiä turvaominaisuuksia niiden parempaa tunnustamista varten.

3.  Jäsenvaltioiden ja asianomaisten unionin virastojen on toimitettava komissiolle kertomusten laatimista varten tarvittavat tiedot.

14 artikla

Tekniset lisäeritelmät

1.  Jotta voidaan tarvittaessa varmistaa, että 2 artiklan a ja c alakohdassa tarkoitetut henkilökortit ja oleskeluasiakirjat ovat tulevien turvallisuutta koskevien vähimmäisvaatimusten mukaisia, komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä tekniset lisäeritelmät, jotka koskevat seuraavia seikkoja:

a)   turvallisuutta koskevat lisäominaisuudet ja -vaatimukset, mukaan lukien tehostetut vaatimukset väärentämisen estämiseksi;

b)  3 artiklan 5 kohdassa tarkoitetut tekniset eritelmät biometristen tunnisteiden tallennusvälinettä ja näiden tunnisteiden turvallisuutta varten, mukaan lukien luvattoman pääsyn estäminen ja helpotettu todentaminen;

c)  kasvokuvaa ja sormenjälkiä koskevat laatuvaatimukset ja yhteiset tekniset vaatimukset.

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

2.  Jäljempänä 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen voidaan päättää, että tässä artiklassa tarkoitetut eritelmät ovat salaisia eikä niitä julkaista. Tällaisessa tapauksessa niiden on oltava ainoastaan jäsenvaltioiden nimeämien, painatuksesta vastaavien elinten ja jäsenvaltion tai komission asianmukaisesti valtuuttamien henkilöiden saatavilla.

3.  Kunkin jäsenvaltion on nimettävä yksi elin, joka on vastuussa henkilökorttien painatuksesta, ja yksi elin, joka on vastuussa unionin kansalaisten perheenjäsenten oleskelukorttien painatuksesta, ja ilmoitettava näiden nimet komissiolle ja muille jäsenvaltioille. Jäsenvaltiot voivat muuttaa tällaisia nimettyjä elimiään, ja niiden on ilmoitettava asiasta komissiolle ja muille jäsenvaltioille.

Jäsenvaltiot voivat myös päättää nimetä yhden elimen sekä henkilökorttien että unionin kansalaisten perheenjäsenten oleskelukorttien tulostusta varten, ja niiden on ilmoitettava kyseisen elimen nimi komissiolle ja muille jäsenvaltioille.

Kaksi tai useampi jäsenvaltio voi myös päättää nimetä yhden elimen näitä tarkoituksia varten, ja niiden on ilmoitettava asiasta komissiolle ja muille jäsenvaltioille.

15 artikla

Komiteamenettely

1.  Komissiota avustaa asetuksen (EY) N:o 1683/95 6 artiklalla perustettu komitea.

Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.  Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa. Jos komitea ei anna lausuntoa, komissio ei hyväksy ehdotusta täytäntöönpanosäädökseksi, ja tuolloin sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklan 4 kohdan kolmatta alakohtaa.

16 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 24 kuukauden kuluttua sen voimaantulosta.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty …ssa/ssä … päivänä …kuuta … .

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

(1) EUVL C 367, 10.10.2018, s. 78.
(2)EUVL C 367, 10.10.2018, s. 78.
(3) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 4. huhtikuuta 2019.
(4)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/38/EY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella (EUVL L 158, 30.4.2004, s. 77).
(5)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 910/2014, annettu 23 päivänä heinäkuuta 2014, sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisiin transaktioihin liittyvistä luottamuspalveluista sisämarkkinoilla ja direktiivin 1999/93/EY kumoamisesta (EUVL L 257, 28.8.2014, s. 73).
(6) Neuvoston asetus (EY) N:o 1030/2002, annettu 13 päivänä kesäkuuta 2002, kolmansien maiden kansalaisten oleskeluluvan yhtenäisestä kaavasta (EYVL L 157, 15.6.2002, s. 1).
(7) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).
(8) Neuvoston asetus (EY) N:o 1683/95, annettu 29 päivänä toukokuuta 1995, yhtenäisestä viisumin kaavasta (EYVL L 164, 14.7.1995, s. 1).
(9)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/1954, annettu 25 päivänä lokakuuta 2017, kolmansien maiden kansalaisten oleskeluluvan yhtenäisestä kaavasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1030/2002 muuttamisesta (EUVL L 286, 1.11.2017, s. 9).
(10)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1).
(11)EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.
(12) EUVL C 338, 21.9.2018, s. 22.
(13) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.
(14) Komission täytäntöönpanopäätös C(2018)7767, annettu 30 päivänä marraskuuta 2018, teknisistä eritelmistä kolmansien maiden kansalaisten oleskeluluvan yhtenäistä kaavaa varten.
(15) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1724, annettu 2 päivänä lokakuuta 2018, tietoja, menettelyjä sekä neuvonta- ja ongelmanratkaisupalveluja saataville tarjoavan yhteisen digitaalisen palveluväylän perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 1024/2012 muuttamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 1).


Tieinfrastruktuurin turvallisuuden hallinta ***I
PDF 222kWORD 64k
Päätöslauselma
Konsolidoitu teksti
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 4. huhtikuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi tieinfrastruktuurin turvallisuuden hallinnasta annetun direktiivin 2008/96/EY muuttamisesta (COM(2018)0274 – C8-0196/2018 – 2018/0129(COD))
P8_TA-PROV(2019)0346A8-0008/2019

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0274),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan c alakohdan sekä 91 artiklan 1 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8‑0196/2018),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Ruotsin valtiopäivien toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan N:o 2 mukaisesti antaman perustellun lausunnon, jonka mukaan esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 17. lokakuuta 2018 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon alueiden komitean 6. helmikuuta 2019 antaman lausunnon(2),

–  ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 69 f artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 27. helmikuuta 2019 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan mietinnön (A8-0008/2018),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 4. huhtikuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/… antamiseksi tieinfrastruktuurin turvallisuuden hallinnasta annetun direktiivin 2008/96/EY muuttamisesta(3)

P8_TC1-COD(2018)0129


EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 91 artiklan 1 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(4),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon(5),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä(6),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)  Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle heinäkuun 20 päivänä 2010 annetussa komission tiedonannossa ”Kohti eurooppalaista tieliikenneturvallisuusaluetta: tieliikenneturvallisuuden poliittiset suuntaviivat 2011–2020” ilmoitettiin, että unionin strateginen tavoite on puolittaa vuoteen 2020 mennessä liikennekuolemien määrä vuoden 2010 tasosta ja saada se lähelle nollaa vuoteen 2050 mennessä. Edistyminen kyseisten tavoitteiden saavuttamisessa on kuitenkin pysähtynyt viime vuosina. Neuvosto hyväksyi 8 päivänä kesäkuuta 2017 maaliskuussa 2017 annetun Vallettan julistuksen tukemiseksi liikenneturvallisuudesta antamissaan päätelmissä uuden välitavoitteen vakavien loukkaantumisten määrän puolittamisesta vuoteen 2030 mennessä vuoden 2020 tasoon verrattuna. Tämän vuoksi tarvitaan tehokkaampia toimia, jotta kyseiset tavoitteet voidaan saavuttaa.

(2)  Safe System -lähestymistavan mukaan liikenneonnettomuuksista johtuvat kuolemat ja vakavat vammautumiset ovat suurelta osin ehkäistävissä. Kaikilla tasoilla olisi oltava yhteinen vastuu varmistaa, että liikenneonnettomuudet eivät johda vakaviin loukkaantumisiin tai kuolemiin. Teiden hyvä suunnittelu ja asianmukainen ylläpito sekä selkeät tiemerkinnät ja liikennemerkit voivat vähentää liikenneonnettomuuksien todennäköisyyttä. Jos tiet suunnitellaan älykkäästi siten, että ajovirheistä ei välittömästi ole vakavia tai kohtalokkaita seurauksia (”forgiving roads”), liikenneonnettomuuksien vakavuusasteen pitäisi vähentyä. Komission olisi annettava kaikista jäsenvaltioista saatujen kokemusten perusteella ohjeita niin sanottujen myötäävien tienvarsien (”forgiving roadsides”) rakentamiseksi ja ylläpitämiseksi.

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1315/2013(7) yksilöidyillä Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) teillä on keskeinen merkitys Euroopan yhdentymisen tukemisessa. Sen vuoksi olisi varmistettava, että kyseisillä teillä turvallisuuden taso on korkea.

(4)  Euroopan laajuisessa liikenneverkossa toteutetut tieinfrastruktuurin turvallisuuden hallinnan menettelyt ovat auttaneet vähentämään liikennekuolemia ja vakavia loukkaantumisia unionissa. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/96/EY(8) vaikutuksia arvioitaessa on käynyt selvästi ilmi, että jäsenvaltiot, jotka ovat soveltaneet tieinfrastruktuurin turvallisuuden hallinnan periaatteita vapaaehtoiselta pohjalta Euroopan laajuisen liikenneverkon ulkopuolisilla kansallisilla teillään, ovat saavuttaneet huomattavasti paremman turvallisuustason kuin jäsenvaltiot, jotka eivät ole tehneet niin. Tämän vuoksi on suotavaa, että tieinfrastruktuurin turvallisuuden hallintaa koskevia periaatteita sovelletaan myös muihin Euroopan tieverkon osiin.

(5)  On tärkeää, että silloille rakennetut tieosuudet ja sellaisten tunneleiden kautta kulkevat tieosuudet, jotka ovat osa tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvaa verkkoa, kuuluvat myös tämän direktiivin soveltamisalaan liikenneturvallisuuden osalta, lukuun ottamatta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/54/EY(9) soveltamisalaan kuuluvia tunneleita.

(6)  Liikenneturvallisuussyistä on tärkeää, että tämän direktiivin soveltamisalaan kuluvan tieverkon, erityisesti moottoriteiden ja pääteiden, varrella sijaitsevien pysäköintialueiden sisään- ja ulosajoliittymät kuuluvat myös tämän direktiivin soveltamisalaan.

(7)  Olosuhteet eri vuodenaikoina vaihtelevat huomattavasti eri jäsenvaltioissa ja eri alueilla. Tämän vuoksi on tärkeää, että kyseiset olosuhteet otetaan asianmukaisesti huomioon kansallisissa säännöksissä, joilla tämä direktiivi saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä.

(8)  Suuri osa liikenneonnettomuuksia tapahtuu pienellä osalla tiestöä. Nämä ovat teitä, joilla liikennemäärät ja nopeudet ovat suuria ja joilla liikkuu erilaista liikennettä erilaisilla nopeuksilla. Sen vuoksi direktiivin 2008/96/EY soveltamisalan rajoitetun laajentamisen moottoriteihin ja muihin TEN-T-verkon ulkopuolisiin pääteihin pitäisi edistää merkittävästi tieinfrastruktuurin turvallisuuden parantamista koko unionissa.

(9)  Jotta voidaan varmistaa, että soveltamisalan laajentamisella on tavoiteltu vaikutus, on loogista, että muihin pääteihin kuin moottoriteihin sisällytetään kaikki tiet, jotka kuuluvat kansallisessa tieluokituksessa ylimpään tieluokkaan luokan ”moottoritie” jälkeen. Samasta syystä jäsenvaltioita olisi kannustettava varmistamaan, että vähintään kaikkiin niihin teihin, joihin ennen tämän direktiivin voimaantuloa sovellettiin direktiiviä 2008/96/EY, vapaaehtoinen soveltaminen mukaan luettuna, olisi sovellettava edelleen tämän direktiivin säännöksiä.

(10)  Direktiivissä 2008/96/EY säädettyjen menettelyjen pakollisen soveltamisen kaikkiin kaupunkialueiden ulkopuolella toteutettaviin tieinfrastruktuurihankkeisiin, joiden toteuttamiseen käytetään unionin varoja, pitäisi varmistaa, että EU:n varoja ei käytetä turvattomien teiden rakentamiseen.

(11)  Direktiivi 2008/96/EY kattaa yksinomaan tieinfrastruktuurin. Tämä direktiivi ei siten vaikuta tieliikennelainsäädäntöön eikä jäsenvaltioiden toimivaltaan tehdä omasta aloitteestaan tieliikennelainsäädäntöön liittyviä päätöksiä. Yhdistyneiden kansakuntien 19 päivänä syyskuuta 1949 tehtyä Geneven tieliikennesopimusta ja 8 päivänä marraskuuta 1968 tehtyä Wienin tieliikennesopimusta sekä 8 päivänä marraskuuta 1968 tehtyä liikennemerkkejä ja -opasteita koskevaa Wienin yleissopimusta olisi noudatettava.

(12)  Riskinarviointiin perustuva koko verkon laajuinen turvallisuusarviointi on osoittautunut tehokkaaksi ja toimivaksi välineeksi tunnistaa verkon osat, joihin olisi kohdistettava yksityiskohtaisempia tieturvallisuustarkastuksia. Lisäksi se auttaa priorisoimaan investointeja sen suhteen, miten tarkastuksilla voitaisiin parhaiten tuottaa koko verkon laajuisia parannuksia turvallisuuteen. Koko tämä direktiivin kattamaa tieverkkoa olisi sen vuoksi arvioitava järjestelmällisesti, myös sähköisesti ja digitaalisesti kerättyjen tietojen avulla, jotta voidaan parantaa tieliikenteen turvallisuutta kaikkialla unionissa.

(13)  Aikaisemman ”käytössä olevan tieverkon turvallisuuden luokittelun ja turvallisuuden hallinnan” toimivimpien osatekijöiden sisällyttämisen uuteen verkon laajuiseen tieturvallisuusarvioinnin menettelyyn pitäisi auttaa paremmin tunnistamaan tieosuudet, joilla on parhaat mahdollisuudet parantaa turvallisuutta ja joihin kohdennetuilla investoinneilla voidaan saada aikaan huomattavimpia parannuksia.

(14)  Tieinfrastruktuurin turvallisuuden hallintamenettelyjen laadun, objektiivisuuden ja tehokkuuden parantamiseksi on tarkoituksenmukaista antaa jäsenvaltioille mahdollisuus soveltuvissa tapauksissa hyödyntää jatkuvasti kehittyviä teknologioita tieosuuksien tarkastamisessa, tieturvallisuustilanteen dokumentoinnissa ja muiden tieverkon turvallisuuteen liittyvien tietojen keräämisessä.

(15)  Tieinfrastruktuurin turvallisuuden hallintamenettelyjen tulosten järjestelmällinen seuranta on ratkaisevan tärkeää unionin tieliikenneturvallisuuden edellyttämien tieinfrastruktuurin turvallisuusparannusten toteuttamiseksi. Tätä varten etusijalle asetetuissa toimintasuunnitelmissa olisi varmistettava, että tarvittavat toimet toteutetaan niin pian kuin mahdollista. Erityisesti verkon laajuisen tieturvallisuusarvioinnin tulosten perusteella olisi toteutettava seurantatoimina joko kohdennettuja tieturvallisuustarkastuksia tai, mikäli mahdollista ja kustannustehokasta, välittömiä korjaustoimia, joilla pyritään poistamaan tieliikenteen turvallisuusriskit tai vähentämään niitä, aiheuttamatta kuitenkaan tarpeetonta hallinnollista rasitusta.

(16)  Jo käytössä olevien teiden turvallisuustasoa olisi parannettava suuntaamalla investointeja niihin tieosuuksiin, joilla onnettomuuksia tapahtuu eniten ja joilla niitä voidaan vähentää eniten.

(17)  Tällaisia investointeja voidaan sovellettavien ehtojen mukaisesti tukea unionin tason rahoituksella ja taloudellisilla kannustimilla, joilla täydennetään vastaavia kansallisia investointeja ja kannustimia.

(18)  Direktiivin 2004/54/EY soveltamisalaan kuuluviin Euroopan laajuisen tieverkon tunneleihin yhteydessä olevilla tieverkon osuuksilla on erityisen korkea onnettomuusriski. Sen vuoksi kyseisillä tieosuuksilla olisi otettava käyttöön yhteisiä tieturvallisuustarkastuksia, joihin osallistuvat sekä teiden että tunnelien osalta toimivaltaiset viranomaiset, jotta voidaan parantaa tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvan tieverkon turvallisuutta.

(19)  Suojattomien tienkäyttäjien osuus tieliikenteen kuolonuhreista unionissa oli 47 prosenttia vuonna 2017. Suojattomien tienkäyttäjien turvallisuutta teillä voitaisiin parantaa varmistamalla heidän etujensa huomioon ottaminen kaikissa tieinfrastruktuurin turvallisuuden hallintamenettelyissä ja kehittämällä suojattomien tienkäyttäjien infrastruktuuriin sovellettavia laatuvaatimuksia.

(20)  Jotta jäsenvaltiot voisivat tehostaa menettelyjään, joilla varmistetaan niiden tiemerkintöjen ja liikennemerkkien toimivuus käytössä, olisi vahvistettava yhteisiä teknisiä ohjeita, jotta voidaan parantaa tiemerkintöjen ja liikennemerkkien luettavuutta ja havaittavuutta ihmiskuljettajien ja automaattisten kuljettajaa avustavien järjestelmien kannalta.

(21)  Myös rautatieristeysten turvallisuuden parantaminen (eli merkkivalolaitteet ja infrastruktuurien parantaminen) on ensisijaisen tärkeää. Rautateiden turvallisuutta ja yhteentoimivuutta käsitelleen Euroopan rautatieviraston vuoden 2018 raportin mukaan vuonna 2016 unionin 108 000 tasoristeyksessä tapahtui 433 merkittävää onnettomuutta, joissa kuoli 255 ja loukkaantui vakavasti 217 henkilöä. Siksi olisi yksilöitävä tasoristeykset, joissa turvallisuusriski on huomattava, jotta voidaan parantaa niitä.

(22)  Korkealaatuiset tiemerkinnät ja liikennemerkit tarjoavat erittäin tärkeää tukea kuljettajille sekä verkottuneille ja automaattisille ajoneuvoille. Tiemerkintöjä ja liikennemerkkejä koskevien yhteisten teknisten ohjeiden olisi muodostettava perusta, jolla helpotetaan verkkoon liitettyjen ja automatisoitujen edistyneiden liikkumisjärjestelmien käyttöönottoa. Kaikkialla unionissa olisi suositeltavaa soveltaa liikennemerkeistä ja -opasteista vuonna 1968 tehdyn Wienin yleissopimuksen mukaista yhteistä lähestymistapaa.

(23)  Tämän direktiivin soveltamisesta odotettavien tulosten vahvistamiseksi ja riittävän turvallisuustason varmistamiseksi hätätilanteissa jäsenvaltiot voisivat helpottaa pelastuspalvelu- ja hätäapuviranomaistensa sekä liikennepoliisin välistä yhteistyötä aina kun se on tarpeen ja erityisesti rajat ylittävillä tieosuuksilla. Kun kyseisissä toimissa tarvitaan jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä, Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1313/2013/EU(10) mukainen unionin pelastuspalvelumekanismi tarjoaa siihen puitteet.

(24)  Turvallisuuteen liittyvät tekniset ohjeet olisi asetettava yleisön saataville, kun toteutetaan tieinfrastruktuurin alan julkisia hankintoja, rajoittamatta julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön, erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/25/EU(11), säännösten soveltamista.

(25)  Avoimuuden vuoksi ja vastuullisuuden parantamiseksi olisi raportoitava tieturvallisuusarvioinneista, jotta tienkäyttäjille voidaan tiedottaa infrastruktuurin tilasta ja lisätä heidän yleistä tietoisuuttaan.

(26)  Olisi kannustettava Safe System -menetelmiä koskevien kokemusten vaihtoon toimijoiden välillä ja tieturvallisuusauditoijien väliseen tiedonvaihtoon.

(27)  Verkon laajuisten tieturvallisuusarviointien tulosten julkaisemisen pitäisi mahdollistaa infrastruktuurin turvallisuuden tason vertailu koko unionissa.

(28)  Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitetta, joka on menettelyjen vahvistaminen tieturvallisuuden yhdenmukaisen ja korkean tason turvaamiseksi koko Euroopan laajuisessa tieverkossa sekä moottoriteiden ja pääteiden verkossa kaikkialla unionissa, vaan se voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla, koska parannuksia tarvitaan kaikkialla unionissa, jotta voidaan edistyä korkeamman tieturvallisuuden tason saavuttamisessa. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Unionin tason toimien tuloksena liikkumisesta pitäisi tulla turvallisempaa kaikkialla unionissa, ja tämän pitäisi puolestaan parantaa sisämarkkinoiden toimintaa ja tukea taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden tavoitetta.

(29)  Sen varmistamiseksi, että tieinfrastruktuurin turvallisuuden hallintamenettelyjen sisältö vastaa jatkossakin parasta saatavilla olevaa teknistä tietämystä, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat tämän direktiivin liitteiden mukauttamista tekniikan kehitykseen. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa(12) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(30)  Tarvitaan erityistoimenpiteitä, jotta voidaan jatkuvasti parantaa tieturvallisuuden hallinnan käytäntöjä ja helpottaa sitä, että tiemerkinnät ja liikennemerkit ovat kuljettajaa avustavilla järjestelmillä varustettujen tai pitkälle automatisoitujen ajoneuvojen tunnistettavissa. Jotta voidaan varmistaa tämän direktiivin asianomaisten säännösten yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011(13) mukaisesti.

(31)  Direktiiviä 2008/96/EY olisi sen vuoksi muutettava,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Direktiivin 2008/96/EY muuttaminen

Muutetaan direktiivi 2008/96/EY seuraavasti:

1)  Korvataan 1 artikla seuraavasti:"

”1 artikla

Kohde ja soveltamisala

1.  Tässä direktiivissä edellytetään, että jäsenvaltiot vahvistavat ja panevat täytäntöön tieturvallisuuden vaikutustenarviointeihin, turvallisuusauditointeihin, tieturvallisuustarkastuksiin ja verkon laajuisiin tieturvallisuusarviointeihin liittyvät menettelyt.

2.  Tätä direktiiviä sovelletaan Euroopan laajuisen tieverkon teihin sekä moottoriteihin ja muihin pääteihin riippumatta siitä, ovatko ne suunnitteluvaiheessa, rakenteilla vai jo käytössä.

3.  Tätä direktiiviä sovelletaan myös teihin ja tieinfrastruktuurihankkeisiin, jotka eivät kuulu 2 kohdan soveltamisalaan ja sijaitsevat kaupunkialueiden ulkopuolella, joille niiden varrella olevilta kiinteistöiltä ei ole välittömiä liittymiä ja joiden toteuttamiseen käytetään unionin rahoitusta, lukuun ottamatta teitä, jotka eivät ole avoinna yleiselle moottoriajoneuvoliikenteelle (esimerkiksi pyörätiet), tai teitä, joita ei ole suunniteltu yleisen liikenteen käyttöön (esimerkiksi teollisuus-, maatalous- tai metsätalousalueille johtavat kulkuväylät).

4.  Jäsenvaltiot voivat jättää tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle päätiet, joilla turvallisuuteen kohdistuva riski on alhainen, liikennemääriin ja onnettomuustilastoihin liittyvistä asianmukaisesti perustelluista syistä.

Jäsenvaltiot voivat sisällyttää tämän direktiivin soveltamisalaan teitä, joita ei mainita 2 ja 3 kohdassa.

Kunkin jäsenvaltion on annettava komissiolle tiedoksi viimeistään ... päivänä ...kuuta ... [24 kuukautta tämän muutosdirektiivin voimaantulosta] luettelo alueellaan olevista moottoriteistä ja pääteistä ja tämän jälkeen luetteloon mahdollisesti tehdyt muutokset. Lisäksi kunkin jäsenvaltion on annettava komissiolle tiedoksi tämän kohdan mukaisesti tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle jätetyt tai soveltamisalaan sisällytetyt tiet ja tämän jälkeen luetteloon mahdollisesti tehdyt muutokset.

Komissio julkistaa tämän artiklan mukaisesti tiedoksi annettujen teiden luettelon.

5.  Tätä direktiiviä ei sovelleta tietunneleihin, jotka kuuluvat direktiivin 2004/54/EY soveltamisalaan.”;

"

2)  Muutetaan 2 artikla seuraavasti:

a)  korvataan 1 kohta seuraavasti:"

”1. ’Euroopan laajuisella tieverkolla’ tarkoitetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1315/2013* yksilöityjä tieverkkoja;

_____________________

* Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1315/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi ja päätöksen N:o 661/2010/EU kumoamisesta (EUVL L 348, 20.12.2013, s. 1).”;

"

b)  lisätään alakohdat seuraavasti:"

”2 a. ’moottoritiellä’ tarkoitetaan tietä, joka on erityisesti suunniteltu ja rakennettu moottoriajoneuvoliikennettä varten ja jolle sen varrella olevilta kiinteistöiltä ei ole välittömiä liittymiä ja joka täyttää seuraavat vaatimukset:

   a) siinä on, yksittäisiä alueita lukuun ottamatta tai muutoin kuin tilapäisesti, molempiin ajosuuntiin kulkevat erilliset ajoradat, jotka erotetaan toisistaan joko maa-alueella, jota ei ole tarkoitettu liikenteelle, tai poikkeustapauksissa jollain muulla tavalla;
   b) se ei risteä samassa tasossa minkään tien, rautatien, raitiotien, pyörätien tai jalankulkutien kanssa;
   c) sen on erityisesti osoitettu olevan moottoritie;

2 b.  ’päätiellä’ tarkoitetaan kaupunkialueiden ulkopuolella sijaitsevaa tietä, joka yhdistää suuria kaupunkeja tai alueita tai molempia ja joka kuuluu ... päivänä ...kuuta ... [tämän muutosdirektiivin julkaisupäivä virallisessa lehdessä] voimassa olevassa kansallisessa tieluokituksessa ylimpään tieluokkaan luokan ”moottoritie” jälkeen;”

"

c)  kumotaan 5 alakohta;

d)  korvataan 6 ja 7 alakohta seuraavasti:"

”6. ’turvallisuusluokittelulla’ tarkoitetaan nykyisen tieverkon osien luokittelua niiden objektiivisesti mitatun sisäänrakennetun turvallisuuden mukaan;

7.  ’kohdennetulla tieturvallisuustarkastuksella’ tarkoitetaan olemassa olevan tien tai tieosuuden paikalla tehtävään tarkastukseen perustuvaa kohdennettua tutkimusta, jonka tarkoituksena on tunnistaa vaaralliset olosuhteet, viat ja ongelmat, jotka lisäävät onnettomuuksien ja vammojen riskiä;”;

"

e)   lisätään alakohta seuraavasti:"

”7 a. ’määräaikaisella tieturvallisuustarkastuksella’ tarkoitetaan määräajoin tehtävää rutiinitarkastusta, jossa todennetaan ne ominaisuudet ja puutteet, jotka turvallisuussyistä vaativat kunnostamista;”;

"

f)  lisätään alakohta seuraavasti:"

”10. ’suojattomalla tienkäyttäjällä’ tarkoitetaan ilman moottorin apua kulkevia tienkäyttäjiä, erityisesti pyöräilijöitä ja jalankulkijoita, sekä kaksipyöräistä moottoriajoneuvoa käyttäviä tienkäyttäjiä.”;

"

3)  Lisätään 4 artiklaan kohta seuraavasti:"

”5 a. Komissio antaa ohjeita niin sanottujen myötäävien tienvarsien ja käyttäjää ohjaavien teiden suunnittelemiseksi suunnitteluvaiheen alustavassa tarkastuksessa sekä ohjeita suojattomia tienkäyttäjiä koskevista laatuvaatimuksista. Nämä ohjeet laaditaan tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden asiantuntijoiden kanssa.”;

"

4)  Korvataan 5 artikla seuraavasti:"

”5 artikla

Verkon laajuinen tieturvallisuusarviointi

1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että koko tämän direktiivin kattamasta käytössä olevasta tieverkosta tehdään verkon laajuinen tieturvallisuusarviointi. ▌

2.  Verkon laajuisissa tieturvallisuusarvioinneissa on arvioitava onnettomuuksien riski ja vaikutusten vakavuus seuraavin perustein:

   a) ensisijaisesti teiden suunnitteluominaisuuksien (sisäänrakennettu turvallisuus) silmämääräinen tarkastus joko paikalla tai sähköisesti; ja
   b) analyysi niistä tieverkon osuuksista, jotka ovat olleet käytössä yli kolme vuotta ja joilla on sattunut suuri määrä vakavia onnettomuuksia suhteessa liikennevirtaan.

3.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että ensimmäinen verkon laajuinen tieturvallisuusarviointi tehdään viimeistään vuonna 2024. Seuraavat verkon laajuiset tieturvallisuusarvioinnit on tehtävä riittävän usein, jotta voidaan varmistaa riittävä turvallisuustaso, ja joka tapauksessa vähintään joka viides vuosi.

4.  Verkon laajuista tieturvallisuusarviointia tehdessään jäsenvaltiot voivat ottaa huomioon liitteessä III vahvistetut ohjeelliset osatekijät.

5.  Komissio antaa ohjeita menetelmistä järjestelmällisten verkon laajuisten tieturvallisuusarviointien ja turvallisuusluokitusten tekemiseksi.

6.  Edellä 1 kohdassa tarkoitetun arvioinnin tulosten perusteella ja myöhemmin tarvittavien toimien asettamiseksi tärkeysjärjestykseen jäsenvaltioiden on luokiteltava kaikki tieverkon osuudet vähintään kolmeen luokkaan niiden turvallisuustason mukaan.”;

"

5)  Muutetaan 6 artikla seuraavasti:

a)  korvataan otsikko seuraavasti:"

”6 artikla

Määräaikaiset tieturvallisuustarkastukset”;

"

b)  korvataan 1 kohta seuraavasti:"

”1 Jäsenvaltioiden on varmistettava, että määräaikaisia tieturvallisuustarkastuksia tehdään riittävän usein, jotta voidaan turvata kyseisen tieinfrastruktuurin riittävä turvallisuustaso.”;

"

c)  kumotaan 2 kohta;

d)   korvataan 3 kohta seuraavasti:"

”3. Jäsenvaltioiden on varmistettava direktiiviin 2004/54/EY soveltamisalaan kuuluviin tunneleihin yhteydessä olevien tieosuuksien turvallisuus yhteisillä tieturvallisuustarkastuksilla, joihin osallistuvat tämän direktiivin ja direktiivin 2004/54/EY täytäntöönpanoon osallistuvat toimivaltaiset tahot. Yhteiset tieturvallisuustarkastukset on tehtävä riittävän usein, jotta voidaan taata riittävä turvallisuustaso, ja joka tapauksessa vähintään joka kuudes vuosi.”;

"

6)  Lisätään artiklat seuraavasti:"

”6 a artikla

Käytössä olevia teitä koskevien menettelyjen seuranta

1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 5 artiklan mukaisesti tehtyjen verkon laajuisten tieturvallisuusarviointien tulosten seurantatoimina toteutetaan joko kohdennettuja tieturvallisuustarkastuksia tai suoria korjaustoimia.

2.  Kohdennettuja tieturvallisuustarkastuksia tehdessään jäsenvaltiot voivat ottaa huomioon liitteessä II a vahvistetut ohjeelliset osatekijät.

3.  Kohdennettujen tieturvallisuustarkastusten suorittamisesta vastaavat asiantuntijaryhmät. Asiantuntijaryhmän jäsenistä vähintään yhden on täytettävä 9 artiklan 4 kohdan a alakohdassa säädetyt vaatimukset.

4.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kohdennettujen tieturvallisuustarkastusten tulosten seurantatoimina tehdään perusteltuja päätöksiä siitä, ovatko korjaustoimet tarpeen. Jäsenvaltioiden on erityisesti yksilöitävä tieosuudet, joilla tarvitaan tieinfrastruktuurin turvallisuuden parannuksia, ja määriteltävä toimet, jotka asetetaan etusijalle kyseisten tieosuuksien turvallisuuden parantamiseksi.

5.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että korjaustoimet kohdennetaan ensisijaisesti tieosuuksiin, joiden turvallisuustaso on alhainen ja jotka tarjoavat tilaisuuden toteuttaa toimenpiteitä, joilla voidaan parantaa merkittävästi turvallisuutta ja vähentää onnettomuuskustannuksia.

6.  Jäsenvaltioiden on laadittava ja päivitettävä säännöllisesti riskiperusteinen painopisteet määrittelevä toimintasuunnitelma päätettyjen korjaavien toimien täytäntöönpanon seuraamiseksi. ▌

6 b artikla

Suojattomien tienkäyttäjien suojelu

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että suojattomien tienkäyttäjien tarpeet otetaan huomioon 3–6 artiklassa säädettyjen menettelyjen täytäntöönpanossa.

6 c artikla

Tiemerkinnät ja liikennemerkit

1.  Jäsenvaltioiden on kiinnitettävä nykyisissä ja tulevissa tiemerkintöjä ja liikennemerkkejä koskevissa menettelyissään erityistä huomiota luettavuuteen ja havaittavuuteen ihmiskuljettajien ja automaattisten kuljettajaa avustavien järjestelmien kannalta. Kyseisissä menettelyissä on otettava huomioon yhteiset tekniset ohjeet, silloin kun tällaisia yhteisiä teknisiä ohjeita on vahvistettu 3 kohdan mukaisesti.

2.  Komission perustama asiantuntijaryhmä arvioi viimeistään kesäkuussa 2021 mahdollisuutta vahvistaa teknisiä ohjeita, jotka sisältävät eri osatekijöitä, joilla varmistetaan jäsenvaltioiden tiemerkintöjen ja liikennemerkkien toimivuus käytössä, jotta voidaan edistää tiemerkintöjen ja liikennemerkkien luettavuutta ja havaittavuutta ihmiskuljettajien ja automaattisten kuljettajaa avustavien järjestelmien kannalta. Ryhmä muodostetaan jäsenvaltioiden nimeämistä asiantuntijoista. Arvioinnissa kuullaan myös Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomissiota.

Arvioinnissa otetaan huomioon erityisesti:

   a) kuljettajaa avustavien eri teknologioiden ja infrastruktuurin välinen vuorovaikutus;
   b) sään ja ilmakehään liittyvien ilmiöiden sekä liikenteen vaikutus unionin alueella käytössä oleviin tiemerkintöihin ja liikennemerkkeihin;
   c) eri teknologioiden edellyttämien huoltotoimien tyyppi ja tiheys, mukaan luettuna kustannusarvio.

3.  Komissio voi 2 kohdassa tarkoitetun arvioinnin huomioon ottaen hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä vahvistaakseen yhteisiä teknisiä ohjeita, jotka koskevat 1 kohdassa tarkoitettuja jäsenvaltioiden menettelyjä, joilla varmistetaan niiden tiemerkintöjen ja liikennemerkkien toimivuus käytössä, jotta voidaan parantaa tiemerkintöjen ja liikennemerkkien luettavuutta ja havaittavuutta ihmiskuljettajien ja automaattisten kuljettajaa avustavien järjestelmien kannalta.

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 13 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

Täytäntöönpanosäädökset eivät rajoita Euroopan standardointikomitean toimivaltaa tiemerkintöjen ja liikennemerkkien standardien suhteen.

6 d artikla

Tiedotus ja avoimuus

Komissio julkaisee tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvasta tieverkosta eurooppalaisen kartan, joka on saatavilla verkossa ja jossa tuodaan esille 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitetut eri luokat.

6 e artikla

Vapaaehtoinen raportointi

Jäsenvaltioiden on pyrittävä perustamaan vapaaehtoista raportointia varten kansallinen järjestelmä, joka on sähköisesti kaikkien tienkäyttäjien käytettävissä ja joka helpottaa tienkäyttäjien ja ajoneuvojen toimittamien poikkeamien sekä muiden sellaisten turvallisuuteen liittyvien tietojen keräämistä, jotka ilmoittajan mielestä aiheuttavat todellisen tai mahdollisen vaaran tieinfrastruktuurin turvallisuudelle.”;

"

7)  Lisätään 7 artiklaan kohta seuraavasti:"

”1 a. Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksillä ohjeita siitä, miten onnettomuuden vakavuusasteesta, myös kuolleiden ja loukkaantuneiden määrästä, on raportoitava. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 13 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.”;

"

8)  Lisätään 9 artiklaan kohta seuraavasti:"

”1 a. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden tieturvallisuusauditoijien, jotka suorittavat koulutuksensa ... päivän ...kuuta ... jälkeen [5 vuotta tämän muutosdirektiivin täytäntöönpanosta], koulutussuunnitelma sisältää suojattomiin tienkäyttäjiin ja kyseisten käyttäjien infrastruktuuriin liittyviä näkökohtia.”;

"

9)  Korvataan 10 artikla seuraavasti:"

”10 artikla

Parhaiden käytäntöjen vaihto

Komissio perustaa unionin teiden turvallisuuden parantamiseksi järjestelmän, jossa vaihdetaan jäsenvaltioiden kesken tietoja ja parhaita käytäntöjä, jotka koskevat muun muassa tieturvallisuuden koulutusohjelmia, olemassa olevan tieinfrastruktuurin turvallisuushankkeita ja hyväksi havaittua tieturvallisuustekniikkaa;”;

"

10)  Kumotaan 11 artiklan 2 kohta;

11)  Lisätään artikla seuraavasti:"

”11 a artikla

Kertomukset

1.  Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle 31 päivään lokakuuta 2025 mennessä kertomus 5 artiklan mukaisesti arvioidun koko tieverkon turvallisuusluokituksesta. Kertomuksen on mahdollisuuksien mukaan perustuttava yhteiseen menetelmään. Kertomuksen on tapauksen mukaan katettava luettelo ajantasaistetuista kansallisista suuntaviivoista, myös erityisesti teknologian kehityksessä ja suojattomien tienkäyttäjien suojelemisessa aikaansaaduista parannuksista. Kertomukset on 31 päivästä lokakuuta 2025 alkaen toimitettava viiden vuoden välein.

2.  Komissio laatii 1 kohdassa tarkoitetuista kansallisista kertomuksista tehdyn analyysin perusteella ensimmäisen kerran ennen 31 päivää lokakuuta 2027 ja sen jälkeen viiden vuoden välein kertomuksen tämän direktiivin täytäntöönpanosta, erityisesti 1 kohdassa tarkoitetuista osatekijöistä, sekä mahdollisista jatkotoimenpiteistä, mukaan lukien tämän direktiivin tarkistaminen ja mahdollinen mukauttaminen tekniikan kehitykseen, ja toimittaa sen Euroopan parlamentille ja neuvostolle.”;

"

12)  Korvataan 12 artikla seuraavasti:"

”12 artikla

Liitteiden muuttaminen

Siirretään komissiolle valta antaa 12 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitteitä niiden mukauttamiseksi tekniikan kehitykseen.”;

"

13)  Lisätään artikla seuraavasti:"

”12 a artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.  Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.  Siirretään komissiolle … päivästä …kuuta … [tämän muutosdirektiivin voimaantulopäivä] viiden vuoden ajaksi 12 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.

3.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 12 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.  Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa* vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.  Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.  Edellä olevan 12 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

_____________________

* EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.”;

"

14)  Korvataan 13 artikla seuraavasti:"

”13 artikla

Komiteamenettely

1.  Komissiota avustaa komitea. Tämä komitea on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 182/2011* tarkoitettu komitea.

2.  Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

_____________________

* Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).”;

"

15)  Muutetaan liitteet tämän direktiivin liitteen mukaisesti.

2 artikla

Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

1.  Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään ... päivänä …kuuta … [24 kuukauden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta]. Niiden on viipymättä toimitettava nämä säännökset kirjallisina komissiolle.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne julkaistaan virallisesti. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2.  Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä säännellyistä kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

3 artikla

Voimaantulo

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

4 artikla

Osoitus

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty …ssa/ssä … päivänä …kuuta … .

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

LIITE

Muutetaan direktiivin 2008/96/EY liitteet seuraavasti:

1)  Muutetaan liite I seuraavasti:

a)  korvataan otsikko seuraavasti:

”LIITE I

TIETURVALLISUUDEN VAIKUTUSTENARVIOINTIEN OHJEELLISET OSATEKIJÄT”;

b)  korvataan 2 kohdan e alakohta seuraavasti:

”e) liikenne (esimerkiksi liikennemäärät, liikenteen koostumus), mukaan lukien arvioidut jalankulkija- ja polkupyörävirrat lähialueiden maankäytön perusteella;”;

2)  Muutetaan liite II seuraavasti:

a)  korvataan otsikko seuraavasti:

”LIITE II

TIETURVALLISUUSAUDITOINTIEN OHJEELLISET OSATEKIJÄT”,

b)  Lisätään 1 jaksoon alakohta seuraavasti:

”n) suojattomia tienkäyttäjiä koskevat säännökset:

i)  jalankulkijoita koskevat säännökset,

ii)  pyöräilijöitä koskevat säännökset, mukaan lukien mahdollisuus käyttää vaihtoehtoisia reittejä tai kulkea erillään suurten nopeuksien moottoriajoneuvoliikenteestä,

iii)  kaksipyöräistä moottoriajoneuvoa käyttäviä tienkäyttäjiä koskevat säännökset,

iv)  jalankulkijoille ja pyöräilijöille tarkoitettujen ylityskohtien tiheys ja sijainti,

v)  alueen teillä liikkuvia jalankulkijoita ja pyöräilijöitä koskevat säännökset,

vi)  jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden erottaminen suurten nopeuksien moottoriajoneuvoliikenteestä tai suorat vaihtoehtoiset reitit alemman luokan teillä;”;

c)  korvataan 2 jakson h alakohta seuraavasti:

”h) suojattomia tienkäyttäjiä koskevat säännökset:

i)  jalankulkijoita koskevat säännökset,

ii)  pyöräilijöitä koskevat säännökset,

iii)  kaksipyöräistä moottoriajoneuvoa käyttäviä tienkäyttäjiä koskevat säännökset.”;

3)  Lisätään liite seuraavasti:

”LIITE II a

KOHDENNETTUJEN TIETURVALLISUUSTARKASTUSTEN OHJEELLISET OSATEKIJÄT

1.  Tien suuntaus ja poikkileikkaus:

a)  näkyvyys ja näkemät;

b)  nopeusrajoitus ja nopeusrajoitusalue;

c)  käyttäjää ohjaava tien suuntaus (eli tien suuntauksen ”ymmärrettävyys” tienkäyttäjien kannalta);

d)  pääsy kiinteistöille ja asuntoalueille;

e)  hätä- ja huoltoajoneuvojen pääsy;

f)  käytetyt tekniikat siltojen ja rumpujen kohdalla;

g)  tienvarren ominaisuudet (pientareet, päällysteen reuna, leikkaus- ja pengerluiskat).

2.  Taso- ja eritasoliittymät:

a)  taso- tai eritasoliittymän soveltuvuus;

b)  taso- tai eritasoliittymän järjestelyjen geometria;

c)  tasoliittymien näkyvyys ja ymmärrettävyys (havaittavuus);

d)  näkyvyys tasoliittymässä;

e)  tasoliittymien lisäkaistajärjestelyt;

f)  tasoliittymien liikenteen ohjaus (esim. pysäyttämispakko, liikennevalot jne.);

g)  jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden tienylityskohdat.

3.  Suojattomia tienkäyttäjiä koskevat säännökset:

a)  jalankulkijoita koskevat säännökset;

b)  pyöräilijöitä koskevat säännökset;

c)  kaksipyöräistä moottoriajoneuvoa käyttäviä tienkäyttäjiä koskevat säännökset;

d)  julkisen liikenteen järjestelyt ja infrastruktuuri;

e)  tasoristeykset (erityisesti risteyksen tyyppi ja se, onko risteys vartioitu vai vartioimaton ja manuaalisesti vai automaattisesti ohjattu).

4.  Valaistus, liikennemerkit ja merkinnät:

a)  yhtenäiset liikennemerkit, ei haittaa näkyvyydelle;

b)  liikennemerkkien luettavuus (sijainti, koko, väri);

c)  tienviitat/viitoitus;

d)  yhtenäiset tiemerkinnät ja reunapaalut;

e)  tiemerkintöjen luettavuus (sijainti, mitat ja paluuheijastavuus kuivissa ja märissä olosuhteissa);

f)  tiemerkintöjen asianmukainen kontrasti;

g)  valaistujen teiden ja risteysten valaistus;

h)  asianmukaiset tienvarsilaitteet.

5.  Liikennevalot:

a)  toiminta;

b)  näkyvyys.

6.  Esteet, turva-alueet ja tien turvalaitteet:

a)  tieympäristö, mukaan lukien kasvillisuus;

b)  tienvarren vaaratekijät ja etäisyys ajoradan tai pyörätien reunasta;

c)  tien turvalaitteiden järjestely siten, että tienkäyttäjien tarpeet otetaan huomioon (keskialueet ja suojakaiteet suojattomille tienkäyttäjille aiheutuvien vaarojen estämiseksi);

d)  suojakaiteiden päätyjen rakenne;

e)  asianmukaiset tien turvalaitteet siltojen ja rumpujen kohdalla;

f)  aidat (teillä, joille pääsyä rajoitetaan).

7.  Päällyste:

a)  päällysteen vauriot;

b)  kitka;

c)  irtonainen aines / sora / kivet;

d)  veden kerääntyminen ja poisto.

8.  Sillat ja tunnelit:

a)  mahdollisten siltojen lukumäärä;

b)  mahdollisten tunneleiden lukumäärä;

c)  visuaaliset elementit, jotka esittävät infrastruktuurin turvallisuudelle aiheutuvia riskejä.

9.  Muut asiat:

a)  turvalliset pysäköinti- ja levähdysalueet;

b)  raskaiden ajoneuvojen huomioon ottaminen;

c)  ajovalojen häikäisy;

d)  tietyöt;

e)  vaarallinen toiminta tien varrella;

f)  älykkäiden liikennejärjestelmien laitteiden tietojen asianmukaisuus (esim. muuttuvat opasteet);

g)  villieläimet ja muut eläimet;

h)  varoitukset koulujen läheisyydestä (tarvittaessa).”;

4)  Korvataan liite III seuraavasti:

”Liite III

VERKON LAAJUISTEN TIETURVALLISUUSARVIOINTIEN OHJEELLISET OSATEKIJÄT

1.  Yleistä:

a)  tien tyyppi suhteessa niiden alueiden/kaupunkien tyyppiin ja kokoon, joita se yhdistää;

b)  tieosuuden pituus;

c)  alueen tyyppi (maaseutu/kaupunki);

d)  maankäyttö (opetuskäyttö, kaupallinen, teollisuuden tai valmistusteollisuuden käyttö, asuminen, maatalous, rakentamattomat alueet);

e)  kiinteistöille johtavien liittymien tiheys;

f)  huoltotiet (esim. kauppoihin);

g)  tietyöt;

h)  pysäköintialueet.

2.  Liikenteen määrät:

a)  liikenteen määrät;

b)  todetut moottoripyörien määrät;

c)  todetut jalankulkijoiden määrät kummallakin puolella, sekä ”suuntaisesti” että ”yli”;

d)  todetut polkupyörien määrät kummallakin puolella, sekä ”suuntaisesti” että ”yli”;

e)  todetut raskaiden ajoneuvojen määrät;

f)  arvioidut jalankulkijavirrat lähialueiden maankäytön perusteella;

g)  arvioidut polkupyörävirrat lähialueiden maankäytön perusteella.

3.  Onnettomuustiedot:

a)  kuolonuhreja vaatineiden onnettomuuksien määrä sekä niiden onnettomuuspaikat ja syyt tienkäyttäjäryhmien mukaan;

b)  vakavien loukkaantumisten määrä ja vakavia loukkaantumisia vaatineet onnettomuuspaikat tienkäyttäjäryhmien mukaan.

4.  Toiminnalliset ominaispiirteet:

a)  nopeusrajoitus (yleinen, moottoripyörät; kuorma-autot);

b)  turvallinen enimmäisnopeus (85. prosenttipiste);

c)  nopeudenhallinta ja/tai liikenteen rauhoittaminen;

d)  älykkäiden liikennejärjestelmien laitteet: jonovaroitukset, muuttuvat opasteet;

e)  varoitus koulun läheisyydestä;

f)  valvoja koulujen luona olevilla suojateillä tiettyinä aikoina.

5.  Geometriset ominaisuudet:

a)  poikkileikkauksen ominaisuudet (kaistojen määrä, tyyppi ja leveys, keskipientareiden järjestely ja materiaali, pyörätiet, kävelytiet jne.), mukaan lukien niiden vaihtelevuus;

b)  horisontaalinen kaarevuus;

c)  kaltevuus ja tasausviiva;

d)  näkyvyys ja näkemät.

6.  Esteet, turva-alueet ja tien turvalaitteet:

a)  tieympäristö ja turva-alueet;

b)  kiinteät esteet tien varressa (esim. valaisinpylväät, puut jne.);

c)  esteiden etäisyys tien reunasta;

d)  estetiheys;

e)  tärinäraidat;

f)  tien turvalaitteet.

7.  Sillat ja tunnelit:

a)  mahdollisten siltojen lukumäärä, mukaan lukien niitä koskevat asiaankuuluvat tiedot;

b)  mahdollisten tunneleiden lukumäärä, mukaan lukien niitä koskevat asiaankuuluvat tiedot;

c)  visuaaliset elementit, jotka esittävät infrastruktuurin turvallisuudelle aiheutuvia riskejä.

8.  Risteykset:

a)  risteyksen tyyppi ja haarojen lukumäärä (erityisesti liikenteenohjaus ja suojattu kääntyminen);

b)  kanavointi;

c)  risteyksen laatu;

d)  risteävän tien liikennemäärä;

e)  tasoristeykset (erityisesti risteyksen tyyppi ja se, onko risteys vartioitu vai vartioimaton ja manuaalisesti vai automaattisesti ohjattu).

9.  Ylläpito:

a)  päällysteen vauriot;

b)  päällysteen kitka;

c)  pientareiden kunto (kasvillisuus mukaan lukien);

d)  liikennemerkkien, tiemerkintöjen ja reunapaalujen kunto;

e)  tien turvalaitteiden kunto.

10.  Suojattomia tienkäyttäjiä koskevat rakenteet:

a)  jalankulkijoille ja pyöräilijöille tarkoitetut ylityskohdat (tasossa ja eritasossa);

b)  pyöräilijöiden ylityskohdat (tasossa ja eritasossa);

c)  jalankulun erottaminen aidalla/kaiteella;

d)  jalkakäytävä tai erillinen järjestely;

e)  polkupyöräilyä koskevat järjestelyt ja niiden tyyppi (pyörätiet, pyöräkaistat ja muut);

f)  jalankulkijoille tarkoitettujen ylityskohtien laatu havaittavuuden ja merkitsemisen suhteen;

g)  jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden ylitysjärjestelyt tieverkkoon liittyvällä sivutiellä;

h)  jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden vaihtoehtoiset reitit, jos heitä varten ei ole erillisiä järjestelyjä.

11.  Liikenneloukkaantumisiin liittyvät järjestelmät ennen törmäystä ja sen jälkeen ja vakavuuden lieventämistä koskevat osatekijät:

a)  verkon toimintakeskukset ja muut valvontajärjestelyt;

b)  mekanismit, joilla tienkäyttäjiä tiedotetaan ajo-olosuhteista onnettomuuksien ja vaaratilanteiden ehkäisemiseksi;

c)  liikennehäiriön automaattiset havainnointijärjestelmät: anturit ja kamerat;

d)  vaaratilanteiden hallintajärjestelmät;

e)  järjestelmät, joilla viestitään pelastuspalvelujen kanssa.”;

5)  Muutetaan liite IV seuraavasti:

a)  korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1) onnettomuuden mahdollisimman tarkka tapahtumapaikka, GNSS-koordinaatit mukaan lukien;”;

b)  korvataan 5 kohta seuraavasti:

”5) onnettomuuden vakavuusaste;”.

(1) EUVL C 62, 15.2.2019, s. 261.
(2) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.
(3)*TEKSTIÄ EI OLE VIELÄ VIIMEISTELTY OIKEUDELLISESTI JA KIELELLISESTI.
(4) EUVL C 62, 15.2.2019, s. 261.
(5) EUVL C ...
(6) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 4. huhtikuuta2019.
(7) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1315/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi ja päätöksen N:o 661/2010/EU kumoamisesta (EUVL L 348, 20.12.2013, s. 1).
(8) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/96/EY, annettu 19 päivänä marraskuuta 2008, tieinfrastruktuurin turvallisuuden hallinnasta (EUVL L 319, 29.11.2008, s. 59).
(9) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/54/EY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, Euroopan laajuisen tieverkon tunnelien turvallisuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista (EUVL L 167, 30.4.2004, s. 39).
(10) Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1313/2013/EU, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, unionin pelastuspalvelumekanismista (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 924).
(11) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/25/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja direktiivin 2004/17/EY kumoamisesta (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 243).
(12) EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.
(13) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).


Yleiseurooppalainen yksilöllinen eläketuote (PEPP) ***I
PDF 391kWORD 131k
Päätöslauselma
Konsolidoitu teksti
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 4. huhtikuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yleiseurooppalaisesta yksilöllisestä eläketuotteesta (PEPP) (COM(2017)0343 – C8-0219/2017 – 2017/0143(COD))
P8_TA-PROV(2019)0347A8-0278/2018

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2017)0343),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 114 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8‑0219/2017),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon 19. lokakuuta 2017 annetun Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(1),

–  ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 69 f artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 13. helmikuuta 2019 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön sekä työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan ja sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan lausunnot (A8-0278/2018),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 4. huhtikuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/… antamiseksi yleiseurooppalaisesta yksilöllisestä eläketuotteesta (PEPP)

P8_TC1-COD(2017)0143


(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 114 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(2),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä(3),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)  Unionin kotitaloudet ovat maailman suurimpien säästäjien joukossa, mutta enin osa näistä säästöistä on lyhyen maturiteetin pankkitileillä. Pääomamarkkinoille tehtävien sijoitusten lisääntyminen auttaisi vastaamaan väestön ikääntymisen ja matalien korkojen aiheuttamiin haasteisiin.

(2)  Vanhuuseläkkeet muodostavat olennaisen osan eläkeläisten tuloista, ja monille ihmisille riittävä eläke on ratkaiseva tekijä vanhuuden riittävän tulotason ja köyhyyden välillä. Ne ovat edellytys sille, että henkilö voi käyttää perusoikeuksia, jotka on vahvistettu Euroopan unionin perusoikeuskirjassa, muun muassa ikääntyneiden henkilöiden oikeuksia koskevassa 25 artiklassa, jossa todetaan seuraavaa: ”Unioni tunnustaa ikääntyneiden henkilöiden oikeuden ihmisarvoiseen ja itsenäiseen elämään sekä oikeuden osallistua yhteiskunnalliseen elämään ja kulttuurielämään ja kunnioittaa näitä oikeuksia.”

(3)  Unionilla on vastassaan useita muun muassa väestörakenteeseen liittyviä haasteita, koska Eurooppa on ikääntyvä maanosa. Lisäksi työurat, työmarkkinat ja varallisuuden jakautuminen ovat muuttumassa ratkaisevasti, mikä johtuu suurelta osin digitaalisesta vallankumouksesta.

(4)   Julkiset järjestelmät tarjoavat merkittävän osan vanhuuseläkkeistä. Eläkejärjestelmien järjestäminen kuuluu yksinomaisen kansallisen toimivallan piiriin, kuten perussopimuksissa määrätään, mutta tulojen riittävyys ja kansallisten eläkejärjestelmien rahoituksen kestävyys ovat ratkaisevan tärkeitä koko unionin vakaudelle. Ohjaamalla eurooppalaisten säästöjä yhä enemmän käteisestä ja pankkitalletuksista pitkän aikavälin sijoitustuotteisiin, kuten vapaaehtoisiin eläketuotteisiin, joilla on pitkän aikavälin eläkeluonne, saataisiin näin ollen aikaan hyödyllisiä vaikutuksia sekä yksittäisille henkilöille (jotka saisivat korkeampia tuottoja ja paremmin riittävän eläkkeen) että taloudelle laajemmin.

(5)  Vuonna 2015 unionin työikäisestä väestöstä (20–64-vuotiaat) 11,3 miljoonaa asui muussa jäsenvaltiossa kuin siinä, jonka kansalaisia he ovat, ja 1,3 miljoonaa unionin kansalaista työskenteli muussa jäsenvaltiossa kuin asuinjäsenvaltiossaan.

(6)  Siirrettävän yleiseurooppalaisen yksilöllisen eläketuotteen (PEPP), jolla on pitkän aikavälin eläkeluonne, houkuttelevuus tuotteena kasvaa erityisesti nuorten sekä liikkuvien työntekijöiden kannalta, ja sen avulla unionin kansalaisten on nykyistä helpompi käyttää oikeuttaan asua ja työskennellä kaikkialla unionissa.

(7)  Yksilöllisillä eläkkeillä on tärkeä tehtävä pitkän aikavälin säästäjien ja pitkän aikavälin sijoitusmahdollisuuksien yhdistämisessä. Laajemmat eurooppalaiset yksilöllisten eläkkeiden markkinat tukisivat yhteisösijoittajille tarjolla olevaa rahoitusta ja investointeja reaalitalouteen.

(8)  Tämä asetus antaa mahdollisuuden luoda yksilöllinen eläketuote, jolla on pitkän aikavälin eläkeluonne, jossa otetaan mahdollisimman tarkoin huomioon Yhdistyneiden kansakuntien tukemissa vastuullisen sijoittamisen periaatteissa mainitut ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvät tekijät (ESG-tekijät), joka on yksinkertainen, turvallinen, kohtuuhintainen, avoin, kuluttajaystävällinen ja siirrettävissä unionin laajuisesti ja joka täydentää jäsenvaltioiden nykyisiä järjestelmiä.

(9)   Yksilöllisten eläkkeiden sisämarkkinat eivät tällä hetkellä toimi kitkattomasti. Joissakin jäsenvaltioissa ei vielä ole markkinoita yksilöllisille eläketuotteille. Toisissa jäsenvaltioissa yksilöllisiä eläketuotteita on saatavilla, mutta kansallisten markkinoiden välillä on suuria eroja. Tämän vuoksi yksilölliset eläketuotteet ovat siirrettävissä vain rajallisesti. Yksittäisten henkilöiden saattaa siksi olla vaikea hyödyntää perusvapauksiaan. He eivät ehkä esimerkiksi pysty ottamaan vastaan työpaikkaa toisesta jäsenvaltiosta tai jäämään eläkkeelle toisessa jäsenvaltiossa. Lisäksi nykyisten yksilöllisten eläketuotteiden standardoinnin puute haittaa palveluntarjoajien mahdollisuutta hyödyntää sijoittautumisvapautta ja palvelujen tarjoamisen vapautta.

(10)  Yksilöllisten eläketuotteiden sisämarkkinat ovat erittäin hajanaiset ja keskenään erilaiset, joten PEPP-tuotteiden vaikutus saattaa olla hyvin erilainen eri jäsenvaltioissa ja kohderyhmät saattavat vaihdella yhtä paljon. Joissakin jäsenvaltioissa PEPP-tuotteet voisivat olla ratkaisu ihmisille, joiden saatavilla ei tällä hetkellä ole riittävästi tarjontaa. Joissakin muissa jäsenvaltioissa PEPP-tuotteet taas voisivat lisätä kuluttajien valinnanvaraa tai tarjota ratkaisun liikkuville kansalaisille. PEPP-tuotteiden ei kuitenkaan ole tarkoitus korvata nykyisiä kansallisia eläkejärjestelmiä, vaan se on täydentävä yksilöllinen lisäeläketuote.

(11)  Pääomamarkkinaunionin avulla voidaan edistää pääoman mobilisointia Euroopassa ja sen kanavoimista kaikille yrityksille, myös pienille ja keskisuurille yrityksille, sekä infrastruktuurihankkeisiin ja pitkän aikavälin kestäviin hankkeisiin, jotka tarvitsevat sitä laajentuakseen ja luodakseen työpaikkoja. Yksi pääomamarkkinaunionin keskeisistä tavoitteista on lisätä yksityissijoittajien sijoituksia ja valinnanvaraa ottamalla eurooppalaiset säästöt paremmin käyttöön. Tässä tarkoituksessa PEPP-tuote on edistysaskel pääomamarkkinoiden yhdentymisen tehostamisessa, koska sillä tuetaan reaalitalouden rahoittamista pitkällä aikavälillä ottaen huomioon tuotteen pitkän aikavälin eläkeluonne ja sijoitusten kestävyys.

(12)  Syyskuun 30 päivänä 2015 esitetyssä pääomamarkkinaunionin luomista koskevassa toimintasuunnitelmassa komissio ilmoitti, että se ”arvioi tarvetta luoda toimintapuitteet, joiden avulla Eurooppaan luodaan menestyksekkäät markkinat yksinkertaisille, tehokkaille ja kilpailukykyisille henkilökohtaisille eläkkeille, ja määrittää, edellyttävätkö tällaiset markkinat EU:n lainsäädäntöä”.

(13)  Euroopan parlamentti korosti aiheesta ”Saavutukset ja haasteet rahoituspalveluja koskevan EU:n lainsäädännön alalla: vaikutukset ja eteneminen kohti tehokkaampia ja toimivampia EU:n puitteita rahoituspalvelujen sääntelylle ja pääomamarkkinaunionille” 19 päivänä tammikuuta 2016 antamassaan päätöslauselmassa(4), että ”on luotava toimintaedellytykset, jotka kannustavat rahoitustuotteiden innovointiin, edistävät monimuotoisuutta, hyödyttävät reaalitaloutta, tarjoavat lisäkannustimia investointeihin ja voivat lisäksi edistää riittävien, turvattujen ja kestävien eläkkeiden maksamista”, ja mainitsi esimerkkinä yksinkertaisen ja avoimen yleiseurooppalaisen eläketuotteen kehittämisen.

(14)  Eurooppa-neuvosto edellytti 28 päivänä kesäkuuta 2016 antamissaan päätelmissä ”ripeää ja määrätietoista edistymistä”, jotta voidaan ”varmistaa yrityksille helpompi rahoituksen saanti ja tukea investointeja reaalitalouteen edistämällä pääomamarkkinaunionin tavoitteita”.

(15)  Syyskuun 14 päivänä 2016 julkaistussa tiedonannossaan ”Pääomamarkkinaunioni – Vauhtia uudistuksiin” komissio totesi, että se ”harkitsee tekevänsä yksinkertaista, tehokasta ja kilpailukykyistä yksilöllistä EU:n eläketuotetta koskevia ehdotuksia. [...] Tarkastelussa on myös se vaihtoehto, että tehdään lainsäädäntöehdotus vuonna 2017”.

(16)  Pääomamarkkinaunionia koskevan toimintasuunnitelman väliarvioinnista 8 päivänä kesäkuuta 2017 antamassaan tiedonannossa komissio ilmoitti yleiseurooppalaista yksilöllistä eläketuotetta koskevasta lainsäädäntöehdotuksesta vuoden 2017 kesäkuun loppuun mennessä. Tiedonannon mukaan ”tällä luodaan perusta turvallisemmille, kustannustehokkaammille ja avoimemmille kohtuuhintaisen, vapaaehtoisen ja yleiseurooppalaisesti hallittavan yksilöllisen eläkesäästämisen markkinoille. Näin voidaan ottaa huomioon niiden ihmisten tarpeet, jotka haluavat parantaa eläkesäästöjensä riittävyyttä, vastata väestörakenteen aiheuttamaan haasteeseen, täydentää nykyisiä eläketuotteita ja -järjestelmiä ja edistää yksilöllisten eläkkeiden kustannustehokkuutta tukemalla mahdollisuuksia tehdä pitkän aikavälin investointeja yksilöllisiin eläkkeisiin.”

(17)  PEPP-tuotteen kehittämisellä lisätään eläkesäästämisen vaihtoehtoja etenkin liikkuville työntekijöille ja luodaan unionin markkinat PEPP-tarjoajille. Sen olisi kuitenkin vain täydennettävä julkisia eläkejärjestelmiä.

(18)  Talousvalistuksella voidaan tukea kotitalouksien ymmärrystä ja lisätä niiden tietoa säästämisvaihtoehdoista vapaaehtoisten yksilöllisten eläketuotteiden alalla. Säästäjillä olisi myös oltava kohtuulliset mahdollisuudet saada kunnollinen käsitys PEPP-tuotteeseen liittyvistä riskeistä ja sen ominaisuuksista.

(19)  PEPP-tuotteita koskevalla lainsäädäntökehyksellä luodaan perusta yleiseurooppalaisesti hallinnoitavien kohtuuhintaisten ja vapaaehtoisten eläkkeisiin liittyvien sijoitusten menestyville markkinoille. Tällä lainsäädäntökehyksellä täydennetään nykyisiä lakisääteisiä eläkejärjestelmiä ja -tuotteita ja ammatillisia lisäeläkejärjestelmiä ja ‑tuotteita ja voidaan ottaa huomioon niiden ihmisten tarpeet, jotka haluavat parantaa eläkesäästöjensä riittävyyttä, vastata väestörakenteen aiheuttamaan haasteeseen ja tarjota uusi merkittävä yksityisen pääoman lähde pitkän aikavälin sijoituksia varten. Tällä kehyksellä ei korvata eikä yhdenmukaisteta nykyisiä kansallisia yksilöllisiä eläketuotteita tai -järjestelmiä, eikä sillä ole vaikutusta nykyisiin kansallisiin lakisääteisiin eläkejärjestelmiin ja -tuotteisiin ja ammatillisiin lisäeläkejärjestelmiin ja -tuotteisiin.

(20)  PEPP-tuote on yksilöllinen muu kuin ammatillinen eläketuote, jonka PEPP-säästäjä hankkii vapaaehtoisesti eläkkeelle siirtymistä varten. Koska PEPP-tuotteen olisi tarjottava pääoman karttuminen pitkällä aikavälillä, pääoman ennenaikaiseen nostoon olisi oltava vain rajoitetut mahdollisuudet ja siitä voisi olla seuraamuksia.

(21)  Tällä asetuksella yhdenmukaistetaan joitakin PEPP-tuotteen keskeisiä ominaisuuksia, jotka liittyvät avaintekijöihin, kuten jakeluun, sopimusten vähimmäissisältöön, sijoituspolitiikkaan, palveluntarjoajan vaihtoon taikka rajatylittävään tarjoamiseen ja siirrettävyyteen. Näiden keskeisten ominaisuuksien yhdenmukaistamisella parannetaan kaiken kaikkiaan yksilöllisten eläkkeiden tarjoajien tasapuolisia toimintaedellytyksiä ja edistetään pääomamarkkinaunionin toteuttamista sekä yksilöllisten eläkkeiden sisämarkkinoiden yhdentymistä. Näin luodaan pitkälti standardoitu yleiseurooppalainen tuote, joka on saatavilla kaikissa jäsenvaltioissa ja jonka ansiosta kuluttajat voivat hyödyntää sisämarkkinoita täysimääräisesti, koska heillä on mahdollisuus siirtää eläkeoikeudet ulkomaille ja tarjolla on laajempi valikoima eri tyyppisiä palveluntarjoajia, myös valtioiden rajat ylittävästi. Kun valtioiden rajat ylittävään eläkepalvelujen tarjoamiseen kohdistuu vähemmän esteitä, PEPP-tuote lisää kilpailua palveluntarjoajien välillä yleiseurooppalaisella tasolla ja luo mittakaavaetuja, joista pitäisi olla hyötyä säästäjille.

(22)  Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 114 artiklassa annetaan mahdollisuus hyväksyä säädöksiä sekä asetusten että direktiivien muodossa. Asetuksen hyväksymistä on pidetty parempana vaihtoehtona, koska se on suoraan sovellettavissa kaikissa jäsenvaltioissa. Näin ollen asetuksella voidaan ottaa PEPP-tuote nopeammin käyttöön ja puuttua pikaisemmin tarpeeseen lisätä eläkesäästämistä ja -sijoituksia pääomamarkkinaunionin puitteissa. Tällä asetuksella yhdenmukaistetaan PEPP-tuotteen keskeisiä ominaisuuksia, joihin ei tarvitse soveltaa erityisiä kansallisia sääntöjä, joten asetus vaikuttaa tässä tapauksessa soveltuvammalta kuin direktiivi. Sitä vastoin ominaisuuksiin, jotka eivät kuulu tämän asetuksen soveltamisalaan (esimerkiksi kerryttämisvaihetta koskevat ehdot), sovelletaan kansallisia sääntöjä.

(23)  Tässä asetuksessa olisi vahvistettava PEPP-tuotteiden rekisteröintiä, tarjontaa, jakelua ja valvontaa koskevat yhdenmukaiset säännöt. PEPP-tuotteisiin olisi sovellettava tämän asetuksen, asiaa koskevan alakohtaisen unionin lainsäädännön sekä vastaavien delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten säännöksiä. Lisäksi olisi sovellettava jäsenvaltioiden alakohtaisen unionin lainsäädännön täytäntöönpanemiseksi antamaa lainsäädäntöä. Jos tietty asia ei jo kuulu tämän asetuksen tai alakohtaisen unionin lainsäädännön soveltamisalaan, olisi sovellettava asiaa koskevaa jäsenvaltioiden lainsäädäntöä. PEPP-tuotteesta olisi myös tehtävä PEPP-säästäjän ja PEPP-tarjoajan välinen sopimus, jäljempänä ’PEPP-sopimus’. PEPP-sopimukseen olisi sisällytettävä joitakin tuotteen keskeisiä ominaisuuksia. Tällä asetuksella ei rajoiteta niiden unionin sääntöjen soveltamista, jotka koskevat kansainvälistä yksityisoikeutta ja erityisesti tuomioistuimen toimivaltaa ja sovellettavaa lakia. Tällä asetuksella ei myöskään rajoiteta kansallisen sopimus-, sosiaali-, työ- ja vero-oikeuden soveltamista.

(24)  Tässä asetuksessa olisi tehtävä selväksi, että PEPP-sopimuksen on oltava kaikkien sovellettavien sääntöjen mukainen. Lisäksi PEPP-sopimuksessa olisi vahvistettava osapuolten oikeudet ja velvollisuudet ja siihen olisi sisällyttävä joitakin tuotteen keskeisiä ominaisuuksia. PEPP-sopimuksen voi tehdä myös PEPP-säästäjien ryhmän edustaja, kuten riippumaton säästäjien yhdistys, joka toimii kyseisen ryhmän puolesta, edellyttäen, että tämä tapahtuu tämän asetuksen ja sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaisesti ja että PEPP-tuotteen tällä tavoin hankkivat PEPP-säästäjät saavat samat tiedot ja neuvot kuin PEPP‑säästäjät, jotka tekevät PEPP-sopimuksen joko suoraan PEPP-tarjoajan kanssa tai PEPP-jakelijan kautta.

(25)  PEPP-tarjoajilla olisi oltava pääsy koko unionin markkinoille tuotetta koskevalla yhdellä rekisteröinnillä, joka myönnetään yksien sääntöjen perusteella. Jotta tuotetta voidaan markkinoida nimityksellä ’PEPP’, rekisteröintiä hakevien PEPP-tarjoajien olisi haettava rekisteröintiä toimivaltaisilta viranomaisilta. Tämä asetus ei estä tässä asetuksessa säädetyt edellytykset täyttävän olemassa olevan yksilöllisen eläketuotteen rekisteröintiä. Toimivaltaisten viranomaisten olisi tehtävä rekisteröintipäätös, jos rekisteröintiä hakeva PEPP-tarjoaja on toimittanut kaikki tarvittavat tiedot ja jos tämän asetuksen vaatimusten noudattamista varten tarvittavat järjestelyt ovat käytössä. Tehtyään rekisteröintipäätöksen toimivaltaisten viranomaisten olisi ilmoitettava asiasta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1094/2010(5) perustetulle Euroopan valvontaviranomaiselle (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen) (EIOPA) PEPP-tarjoajan ja PEPP-tuotteen kirjaamiseksi julkiseen keskusrekisteriin. Tällaisen rekisteröinnin olisi oltava voimassa koko unionin alueella. Tässä asetuksessa säädettyjen yhdenmukaisten vaatimusten noudattamisen tehokkaan valvonnan varmistamiseksi toimivaltaisille viranomaisille ja tarvittaessa EIOPAlle olisi ilmoitettava viipymättä kaikista myöhemmistä muutoksista rekisteröintimenettelyssä toimitettuihin tietoihin ja asiakirjoihin.

(26)  EIOPAn olisi luotava julkinen keskusrekisteri, joka sisältää tietoja rekisteröidyistä PEPP-tuotteista, joita voitaisiin tarjota ja jaella unionissa, ja PEPP-tarjoajista sekä luettelon jäsenvaltioista, joissa PEPP-tuotetta tarjotaan. Jos PEPP-tarjoajat eivät jakele PEPP-tuotetta jäsenvaltion alueella mutta niiden on mahdollista avata alatili kyseistä jäsenvaltiota varten varmistaakseen PEPP-asiakkaidensa PEPP-tuotteiden siirrettävyyden, kyseisessä rekisterissä olisi oltava tietoa myös jäsenvaltioista, joita varten PEPP‑tarjoaja tarjoaa alatilejä.

(27)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2016/2341(6) tarkoitettujen ammatillisia lisäeläkkeitä tarjoavien laitosten (lisäeläkelaitosten) organisointi- ja sääntelytavoissa on merkittäviä eroja jäsenvaltioiden välillä. Joissakin jäsenvaltioissa kyseiset laitokset saavat harjoittaa ainoastaan ammatillisiin lisäeläkkeisiin liittyvää toimintaa, kun taas toisissa jäsenvaltioissa kyseiset laitokset, myös hyväksytyt yhteisöt, jotka vastaavat lisäeläkelaitosten johtamisesta ja hallinnoinnista ja toimivat niiden puolesta, jos niillä ei ole oikeushenkilöyttä, saavat harjoittaa ammatillisiin lisäeläkkeisiin ja yksilöllisiin eläkkeisiin liittyvää toimintaa. Tämän vuoksi lisäeläkelaitoksilla on erilaisia organisaatiorakenteita ja myös niiden valvonta kansallisella tasolla vaihtelee. Erityisesti sellaisten lisäeläkelaitosten vakavaraisuusvalvonta, joilla on lupa harjoittaa ammatillisiin lisäeläkkeisiin ja yksilöllisiin eläkkeisiin liittyvää toimintaa, on laajempaa kuin ainoastaan ammatillisiin lisäeläkkeisiin liittyvää toimintaa harjoittavien lisäeläkelaitosten vakavaraisuusvalvonta.

Jotta rahoitusvakaus ei vaarannu ja voidaan ottaa huomioon organisaatiorakenteen ja valvonnan erot, PEPP-tuotteiden tarjoamisen olisi oltava sallittua ainoastaan lisäeläkelaitoksille, joilla on kansallisen lainsäädännön nojalla lupa tarjota myös yksilöllisiä eläketuotteita ja joiden tällaista toimintaa valvotaan. Tämän lisäksi ja rahoitusvakauden turvaamiseksi kaikki PEPP-tuotteiden tarjoamista koskevaa liiketoimintaa vastaavat varat ja vastuut olisi pidettävä erillään muista toiminnoista eikä niitä saisi voida siirtää laitoksen muuhun eläkeliiketoimintaan. PEPP-tuotteita tarjoavien lisäeläkelaitosten olisi myös aina noudatettava direktiivissä (EU) 2016/2341 asetettuja asiaankuuluvia vaatimuksia, myös sijoittamista koskevia yksityiskohtaisempia sääntöjä, joita jäsenvaltiot, joissa ne on rekisteröity tai hyväksytty direktiivin (EU) 2016/2341 mukaisesti, ovat säätäneet saattaessaan mainitun direktiivin osaksi kansallista lainsäädäntöä, sekä hallintojärjestelmää koskevia säännöksiä. Kuten muidenkin PEPP-tarjoajien kohdalla, jos tässä asetuksessa säädetään tiukempia vaatimuksia, tällaisia vaatimuksia olisi sovellettava.

(28)  Yhdellä yhtenäisellä PEPP-passilla varmistetaan PEPP-tuotteiden sisämarkkinoiden luominen.

(29)  PEPP-tarjoajien olisi voitava jaella kehittämiään PEPP-tuotteita ja PEPP-tuotteita, joita ne eivät ole kehittäneet, edellyttäen, että tämä on asiaa koskevan alakohtaisen lainsäädännön mukaista. PEPP-jakelijoilla olisi oltava oikeus jaella PEPP-tuotteita, joita ne eivät ole kehittäneet. PEPP-jakelijoiden olisi jaeltava ainoastaan sellaisia tuotteita, joita varten niillä on asianmukaiset tiedot ja pätevyys asiaa koskevan alakohtaisen lainsäädännön mukaisesti.

(30)  PEPP-tarjoajien tai PEPP-jakelijoiden olisi annettava potentiaalisille PEPP-säästäjille ennen PEPP‑sopimuksen tekemistä neuvontaa, jossa otetaan huomioon tuotteen pitkän aikavälin eläkeluonne, PEPP-säästäjän yksilölliset tarpeet ja vaatimukset sekä rajoitettu lunastettavuus. Neuvonnalla olisi erityisesti pyrittävä tiedottamaan PEPP-säästäjälle sijoitusvaihtoehtojen ominaisuuksista, pääomasuojan tasosta ja maksusuoritusten muodoista.

(31)   PEPP-tarjoajat voivat tarjota ja PEPP-jakelijat voivat jaella PEPP-tuotteita vastaanottavan jäsenvaltion alueella palvelujen tarjoamisen vapauden tai sijoittautumisvapauden nojalla avattuaan alatilin kyseistä vastaanottavaa jäsenvaltiota varten. Jotta varmistetaan palvelujen laadukkuus ja kuluttajansuojan tehokkuus, kotijäsenvaltion ja vastaanottavan jäsenvaltion olisi tehtävä tiivistä yhteistyötä tässä asetuksessa säädettyjen velvollisuuksien täytäntöönpanossa. Jos PEPP-tarjoajat ja PEPP-jakelijat harjoittavat liiketoimintaa eri jäsenvaltioissa palvelujen tarjoamisen vapauden nojalla, kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten olisi oltava vastuussa tässä asetuksessa asetettujen velvollisuuksien noudattamisen varmistamisesta, koska niillä on tiiviimmät yhteydet PEPP-tarjoajaan. Jos vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset saavat tietoonsa, että velvollisuuksia on rikottu niiden alueella, niiden olisi ilmoitettava tästä kotijäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, joiden olisi tämän jälkeen toteutettava aiheelliset toimenpiteet, jotta varmistetaan kotijäsenvaltion ja vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten vastuulle kuuluvien tehtävien oikeudenmukainen jakautuminen. Lisäksi vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten olisi voitava puuttua asiaan, jos kotijäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset eivät toteuta aiheellisia toimenpiteitä tai jos toteutetut toimenpiteet eivät ole riittävät.

(32)  Jäsenvaltioiden toimivaltaisilla viranomaisilla olisi siksi oltava käytettävissään kaikki tarpeelliset keinot sen varmistamiseksi, että PEPP-tarjoajien ja PEPP-jakelijoiden liiketoiminta on asianmukaista koko unionissa riippumatta siitä, perustuuko se sijoittautumisvapauteen vai palveluiden tarjoamisen vapauteen. Valvonnan tehokkuuden varmistamiseksi kaikkien toimivaltaisten viranomaisten toteuttamien toimien olisi oltava oikeassa suhteessa tietyn tarjoajan tai jakelijan liiketoimintaan liittyvien riskien luonteeseen, laajuuteen ja monitahoisuuteen▐.

(33)  PEPP-tuotteen yleiseurooppalaista ulottuvuutta voidaan kehittää tarjoajan tasolla rajatylittävän toiminnan tarjoamien mahdollisuuksien kautta mutta myös PEPP-säästäjän tasolla PEPP-tuotteen siirrettävyyden ja vaihtopalvelun kautta; näin edistetään sellaisten henkilöiden yksilöllisten eläkeoikeuksien suojaamista, jotka käyttävät Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 21 ja 45 artiklan mukaista oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen. Siirrettävyyteen liittyy PEPP-säästäjän asuinpaikan vaihtaminen toiseen jäsenvaltioon vaihtamatta PEPP-tarjoajaa, kun taas PEPP-tarjoajan vaihtoon ei välttämättä liity asuinpaikan muutosta.

(34)  PEPP-tuotteeseen olisi sisällyttävä kansallisia alatilejä, joista jokaisessa otetaan huomioon yksilöllisen eläketuotteen ominaisuudet, jotka mahdollistavat sen, että PEPP-tuotteeseen suoritettavat maksut tai PEPP-tuotteesta tehtävät maksusuoritukset ovat kannustinkelpoisia, jos kannustimia on saatavilla jäsenvaltioissa, joita varten PEPP‑tarjoaja asettaa saataville alatilin. Alatiliä olisi käytettävä kerryttämisvaiheen aikana suoritettujen maksujen ja maksatusvaiheen aikana tehtyjen maksusuoritusten kirjaamiseen sen jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti, jota varten alatili on avattu. PEPP-säästäjän tasolla ensimmäinen alatili olisi luotava PEPP-sopimuksen tekemisen yhteydessä.

(35)  Jotta siirtymävaihe olisi jouheva PEPP-tarjoajien kannalta, velvollisuutta tarjota PEPP‑tuotteita, joissa on alatilejä vähintään kahta jäsenvaltiota varten, olisi sovellettava viimeistään kolme vuoden kuluttua tämän asetuksen soveltamispäivästä. PEPP‑tuotetta käyttöön ottaessaan PEPP-tarjoajan olisi ▌ annettava tietoa siitä, mitkä alatilit ovat välittömästi saatavilla, jotta vältetään mahdollinen PEPP-säästäjien harhaanjohtaminen. Jos PEPP-säästäjä muuttaa toiseen jäsenvaltioon ja jos tätä jäsenvaltiota varten ei ole saatavilla alatiliä, PEPP-tarjoajan olisi tarjottava PEPP‑säästäjälle mahdollisuutta vaihtaa viipymättä ja veloituksetta toiseen PEPP‑tarjoajaan, joka tarjoaa alatilin kyseistä jäsenvaltiota varten. PEPP-säästäjä voisi myös jatkaa maksujen suorittamista alatilille, jolle maksuja suoritettiin ennen asuinpaikan vaihtamista.

(36)  Kun otetaan huomioon PEPP-tuotteen pitkän aikavälin eläkeluonne ja siihen liittyvä hallinnollinen rasite, PEPP-tarjoajien ja PEPP-jakelijoiden olisi tarjottava potentiaalisille PEPP‑säästäjille ja -edunsaajille selviä, helposti ymmärrettäviä ja riittäviä tietoja eläkkeelle siirtymistä koskevan päätöksenteon tueksi. Samasta syystä PEPP-tarjoajien ja PEPP‑jakelijoiden olisi varmistettava erittäin laaja avoimuus PEPP-tuotteen eri vaiheissa eli muun muassa ennen sopimuksen tekemistä, sopimuksen tekemisen aikana, kerryttämisvaiheessa (mukaan lukien eläkkeelle siirtymistä edeltävä vaihe) ja maksatusvaiheessa. Erityisesti olisi annettava tiedot kertyneistä eläkeoikeuksista, ennustetuista PEPP-eläke-etuuksien tasoista, riskeistä ja takeista, ESG-tekijöiden huomioon ottamisesta sekä kustannuksista. Jos ennustettu PEPP-eläke-etuuksien taso perustuu talousskenaarioihin, tietoa olisi annettava myös parhaasta estimaattiskenaariosta ja epäedullisesta skenaariosta, jonka olisi oltava ääritapaus mutta kuitenkin realistinen.

(37)  Ennen PEPP-sopimuksen tekemistä potentiaalisille PEPP-säästäjille olisi annettava kaikki tarvittavat tiedot, jotta he voivat tehdä tietoon perustuvia valintoja. Ennen PEPP‑sopimuksen tekemistä olisi määritettävä eläkkeeseen liittyvät tarpeet ja vaatimukset ja annettava neuvontaa.

(38)  Tuotteen mahdollisimman suuren avoimuuden varmistamiseksi PEPP-tarjoajien olisi laadittava kehittämistään PEPP-tuotteista PEPP-avaintietoasiakirja ennen kuin kyseisiä PEPP-tuotteita voidaan jaella PEPP-säästäjille. Niiden olisi myös oltava vastuussa PEPP-avaintietoasiakirjan tietojen paikkansapitävyydestä. PEPP-avaintietoasiakirjalla olisi korvattava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1286/2014(7) mukainen vähittäismarkkinoille tarkoitettuja paketoituja ja vakuutusmuotoisia sijoitustuotteita (PRIIP-tuotteita) koskeva avaintietoasiakirja, jota ei sen seurauksena tarvitse toimittaa PEPP-tuotteiden osalta, ja mukautettava sitä. PEPP-perustuotteesta olisi laadittava erillinen PEPP-avaintietoasiakirja. Jos PEPP-tarjoaja tarjoaa vaihtoehtoisia sijoitusvaihtoehtoja, näitä vaihtoehtoisia sijoitusvaihtoehtoja varten olisi myös tarjottava yleinen avaintietoasiakirja, joka voisi myös sisältää viittauksia muihin asiakirjoihin. Jos vaihtoehtoisista sijoitusvaihtoehdoista ei voida antaa vaadittavia tietoja yhdessä erillisessä avaintietoasiakirjassa, olisi vaihtoehtoisesti annettava erillinen avaintietoasiakirja jokaisesta vaihtoehtoisesta sijoitusvaihtoehdosta. Näin olisi kuitenkin meneteltävä ainoastaan, jos yleisen avaintietoasiakirjan antaminen vaihtoehtoisista sijoitusvaihtoehdoista ei olisi PEPP-asiakkaiden edun mukaista. Arvioidessaan, onko PEPP-avaintietoasiakirja tämän asetuksen mukainen, toimivaltaisten viranomaisten olisi siksi tarvittaessa varmistettava eri sijoitusvaihtoehtojen optimaalinen vertailtavuus ottaen erityisesti huomioon käyttäytymisanalyysiin liittyvät ajantasaiset tiedot, jotta vältetään tietojen esitystavasta aiheutuva kognitiivinen vinouma.

(39)  Tässä asetuksessa olisi PEPP-avaintietoasiakirjojen laajan levityksen ja saatavuuden varmistamiseksi säädettävä, että PEPP-tarjoajan on julkaistava PEPP-avaintietoasiakirjat verkkosivustollaan. PEPP-tarjoajan olisi julkaistava kutakin jäsenvaltiota varten, jossa PEPP-tuotetta jaellaan palvelujen tarjoamisen vapauden tai sijoittautumisvapauden nojalla, PEPP-avaintietoasiakirja, joka sisältää tarkemmat tiedot kerryttämisvaiheeseen ja maksatusvaiheeseen liittyvistä ehdoista kyseisessä jäsenvaltiossa.

(40)  Kansallisella tasolla ollaan jo kehittämässä yksilöllisiä eläketuotteita koskevia laskureita. Jotta tällaiset laskurit olisivat mahdollisimman hyödyllisiä kuluttajien kannalta, niiden olisi kuitenkin katettava eri PEPP-tarjoajien perimät kulut ja palkkiot sekä mahdolliset muut välittäjien tai sijoitusketjun muiden osien perimät kulut ja palkkiot, joita PEPP-tarjoajat eivät ole jo sisällyttäneet hintaan.

(41)  PEPP-avaintietoasiakirjaan sisällytettävien tietojen yksityiskohdat ▌ ja tietojen esitystapa olisi yhdenmukaistettava laajemmin teknisillä sääntelystandardeilla ▌ ottaen huomioon aiemmat ja käynnissä olevat kuluttajien käyttäytymistä tarkastelevat tutkimukset, mukaan luettuina tulokset testeistä, joissa tarkastellaan, kuinka tehokkaita erilaiset tietojen esitystavat ovat kuluttajien kannalta. Komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä tekniset sääntelystandardit. EIOPAn olisi kehitettävä luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi kuultuaan muita Euroopan valvontaviranomaisia – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1093/2010(8) perustettu Euroopan valvontaviranomainen (Euroopan pankkiviranomainen) (EBA) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1095/2010(9) perustettu Euroopan valvontaviranomainen (arvopaperimarkkinaviranomainen) (ESMA) – soveltuvin osin sekä Euroopan keskuspankkia ja toimivaltaisia viranomaisia ja sen jälkeen kun on toteutettu tässä asetuksessa säädettyjä kuluttaja- ja toimialatestejä, ja täsmennettävä niissä PEPP‑avaintietoasiakirjan esitystapa ja siihen sisällytettävien tietojen sisältö; PEPP‑avaintietoasiakirjan uudelleentarkastelun ja tarkistamisen edellytykset; edellytykset, jotka täyttämällä noudatetaan vaatimusta PEPP-avaintietoasiakirjan toimittamisesta; säännöt, joiden perusteella määritetään eläke-ennusteita koskevat olettamat; PEPP-etuusotteessa olevien tietojen esitystapa; ja vähimmäiskriteerit, jotka riskien vähentämistekniikoiden on täytettävä. Laatiessaan luonnoksia teknisiksi sääntelystandardeiksi EIOPAn olisi otettava huomioon PEPP-tuotteiden eri tyypit, PEPP-tuotteiden pitkäaikainen luonne, PEPP-säästäjien valmiudet ja PEPP-tuotteiden ominaisuudet. Ennen kuin luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi toimitetaan komissiolle, olisi tarvittaessa suoritettava tosiasiallisiin tietoihin perustuvia kuluttaja- ja toimialatestejä. Komission olisi hyväksyttävä nämä tekniset sääntelystandardit delegoiduilla säädöksillä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan nojalla asetuksen (EU) N:o 1094/2010 10–14 artiklan mukaisesti. Komissiolle olisi myös siirrettävä valta hyväksyä täytäntöönpanosäädöksillä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 291 artiklan nojalla asetuksen (EU) N:o 1094/2010 15 artiklan mukaisesti EIOPAn laatimat tekniset täytäntöönpanostandardit, jotka koskevat yhteistyön ja tiedonvaihdon yksityiskohtia sekä vaatimuksia, joiden mukaisesti mainitut tiedot on mahdollista esittää standardoidussa muodossa niiden vertailun mahdollistamiseksi, ja – sen jälkeen kun muita Euroopan valvontaviranomaisia ja kansallisia toimivaltaisia viranomaisia on kuultu ja kun on tehty toimialatestejä – tekniset täytäntöönpanostandardit valvontaa koskevien raporttien muodosta.

(42)  PEPP-avaintietoasiakirjan olisi erotuttava selkeästi ja oltava erillään mahdollisesta markkinointiaineistosta.

(43)  PEPP-tarjoajien olisi laadittava PEPP-säästäjille osoitettu PEPP-etuusote, jotta heille voidaan esittää yksilöllisiä ja yleisiä avaintietoja PEPP-tuotteesta ja jotta voidaan varmistaa sitä koskevat ajantasaiset tiedot. PEPP-etuusotteen olisi oltava selkeä ja kattava, ja sen olisi sisällettävä merkitykselliset ja asianmukaiset tiedot, jotta eläkeoikeuksien ymmärtäminen olisi helpompaa eri aikoina ja eri eläketuotteissa ja jotta ote palvelisi työvoiman liikkuvuutta. PEPP-etuusotteen olisi myös sisällettävä avaintietoja ESG‑tekijöihin liittyvästä sijoituspolitiikasta ja siinä olisi esitettävä, mistä ja millä tavalla PEPP-säästäjät voivat saada lisätietoja ESG-tekijöiden huomioon ottamisesta. PEPP-etuusote olisi toimitettava PEPP-säästäjille vuosittain.

(44)  PEPP-tarjoajien olisi ilmoitettava PEPP-säästäjille kaksi kuukautta ennen päivämääriä, joina PEPP-säästäjillä on mahdollisuus muuttaa maksatusvaihtoehtojaan, maksatusvaiheen tulevasta alkamisesta, maksusuoritusten mahdollisista muodoista ja mahdollisuudesta muuttaa maksusuoritusten muotoa. Jos on avattu useampi kuin yksi alatili, PEPP-säästäjälle olisi ilmoitettava kunkin alatilin maksatusvaiheen mahdollisesta alkamisesta.

(45)  Maksatusvaiheessa PEPP-edunsaajien olisi edelleen saatava tietoa PEPP-etuuksistaan ja vastaavista maksatusvaihtoehdoista. Tämä on erityisen tärkeää silloin, kun PEPP‑edunsaajat kantavat merkittävän osan sijoitusriskistä maksatusvaiheen aikana.

(46)  PEPP-säästäjien ja -edunsaajien etujen suojaamiseksi riittävästi PEPP-tarjoajien olisi voitava valita varojensa allokoinnissa tapa, joka parhaiten soveltuu niiden vastuiden, myös pitkän aikavälin vastuiden, luonteeseen ja kestoon. Tehokas valvonta on siksi tarpeen ja sijoittamista koskeviin sääntöihin olisi sovellettava lähestymistapaa, joka tarjoaa PEPP‑tarjoajille riittävästi joustavuutta turvallisimmasta ja tehokkaimmasta sijoituspolitiikasta päättämiseen mutta velvoittaa ne myös toimimaan varovaisesti ja kaikkien PEPP-säästäjien pitkän aikavälin edun mukaisesti. Varovaisuusperiaatteen noudattaminen edellyttää siksi PEPP-tarjoajan asiakasrakenteen mukaan sovitettua sijoituspolitiikkaa.

(47)  Asettamalla varovaisuusperiaate perusperiaatteeksi pääomasijoitusten osalta ja mahdollistamalla PEPP-tarjoajien rajatylittävä toiminta kannustetaan säästöjen suuntaamista yksilöllisiin eläkkeisiin, mikä myötävaikuttaa taloudelliseen ja sosiaaliseen edistykseen. Varovaisuusperiaatteessa olisi otettava nimenomaisesti huomioon myös ESG-tekijöiden merkitys sijoitusprosessissa.

(48)  Tällä asetuksella olisi varmistettava asianmukainen sijoitusten vapaus PEPP-tarjoajille. Koska PEPP-tarjoajat ovat erittäin pitkän aikavälin sijoittajia, joiden maksuvalmiusriskit ovat vähäisiä, niillä on mahdollisuus edistää pääomamarkkinaunionin kehittämistä sijoittamalla varovaisuusperiaatetta noudattaen osakkeiden kaltaisiin epälikvideihin varoihin samoin kuin muihin sijoitusinstrumentteihin, joilla on pitkän aikavälin taloudellista merkitystä ja joilla ei käydä kauppaa säännellyillä markkinoilla, monenkeskisissä kaupankäyntijärjestelmissä tai organisoiduissa kaupankäyntijärjestelmissä. Lisäksi ne voivat hyötyä kansainvälisen hajauttamisen eduista. Sijoittamista osakkeisiin muissa valuutoissa kuin niissä, joissa vastuut ovat, ja muihin sijoitusinstrumentteihin, joilla on pitkän aikavälin taloudellista merkitystä ja joilla ei käydä kauppaa säännellyillä markkinoilla, monenkeskisissä kaupankäyntijärjestelmissä tai organisoiduissa kaupankäyntijärjestelmissä, olisi sen vuoksi varovaisuusperiaatteen mukaisesti rajoitettava ainoastaan varovaisuussyistä, jotta suojellaan PEPP-säästäjien ja ‑edunsaajien etuja.

(49)  Pääomamarkkinaunionin syventämiseen liittyen sijoitusinstrumentit, joilla on pitkän aikavälin taloudellista merkitystä, ymmärretään laajasti. Tällaiset sijoitusinstrumentit ovat arvopapereita, jotka eivät ole siirtokelpoisia, minkä vuoksi jälkimarkkinoiden likviditeettiä ei voida käyttää. Ne edellyttävät usein määräaikaisia sitoumuksia, jotka rajoittavat niiden markkinoitavuutta, ja niihin olisi katsottava sisältyvän myös osakkuudet ja listaamattomia yrityksiä koskevat velkainstrumentit ja tällaisille yrityksille myönnetyt lainat. Listaamattomiin yrityksiin sisältyvät infrastruktuurihankkeet, listaamattomat kasvuyritykset, kiinteistöt tai muut omaisuuserät, jotka voisivat olla sopivia pitkän aikavälin sijoitustarkoituksiin. Vähähiiliset ja ilmastonmuutoksen kestävät infrastruktuurihankkeet ovat usein listaamattomia omaisuuseriä ja perustuvat hankerahoitukseen liittyviin pitkäaikaisiin luottoihin. Kun otetaan huomioon PEPP‑tarjoajien vastuiden pitkäaikainen luonne, niitä kannustetaan jakamaan riittävä osa sijoitussalkustaan reaalitalouteen tehtäviin kestäviin sijoituksiin, joista saadaan pitkän aikavälin taloudellisia hyötyjä, erityisesti infrastruktuurihankkeisiin ja -yrityksiin.

(50)  ESG-tekijät ovat PEPP-tarjoajien sijoituspolitiikan ja riskienhallintajärjestelmien tärkeitä näkökohtia. PEPP-tarjoajia olisi kannustettava ottamaan huomioon tällaiset tekijät sijoituspäätöksissä sekä ottamaan huomioon se, miten ne muodostavat osan niiden riskienhallintajärjestelmää, jotta voidaan välttää hukkainvestoinnit. ESG-tekijöitä koskevien tietojen olisi oltava EIOPAn, toimivaltaisten viranomaisten ja PEPP‑säästäjien saatavilla.

(51)  Yhtenä PEPP-tuotteiden sääntelyn tavoitteena on turvallisen ja kustannusystävällisen pitkän aikavälin eläkesäästötuotteen luominen. Koska yksilöllisiä eläketuotteita koskevat sijoitukset ovat pitkäaikaisia, erityistä huomiota olisi kiinnitettävä varojen allokoinnin pitkän aikavälin seurauksiin. Erityisesti olisi otettava huomioon ESG-tekijät. PEPP‑säästöt olisi sijoitettava ottaen huomioon ESG-tekijät, esimerkiksi tekijät, jotka esitetään unionin ilmasto- ja kestävyystavoitteissa sellaisina kuin ne esitetään Pariisin ilmastosopimuksessa (Pariisin sopimuksessa), Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteissa sekä yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevissa Yhdistyneiden kansakuntien ohjaavissa periaatteissa.

(52)  Pyrittäessä varmistamaan, että PEPP-tarjoajat noudattavat velvollisuuttaan varovaisuusperiaatteen mukaiseen sijoituspolitiikkaan, niitä olisi estettävä tekemästä sijoituksia ▌ yhteistyöhaluttomalle lainkäyttöalueelle, joka sisältyy asiaa koskevissa neuvoston päätelmissä vahvistettuun luetteloon veroasioissa yhteistyöhaluttomista lainkäyttöalueista, sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/849(10) 9 artiklan nojalla hyväksytyssä sovellettavassa komission delegoidussa asetuksessa suuririskiseksi yksilöityyn kolmanteen maahan, jossa on strategisia puutteita.

(53)  Kun otetaan huomioon PEPP-tuotteen pitkän aikavälin eläketavoite, PEPP-säästäjille tarjottavissa sijoitusvaihtoehdoissa olisi määriteltävä tekijät, jotka antavat sijoittajille mahdollisuuden sijoituspäätöksen tekemiseen, mukaan luettuna niiden sijoitusvaihtoehtojen lukumäärä, joista he voivat valita. PEPP-tuotteen hankkimisen yhteydessä tehdyn alkuperäisen valinnan jälkeen PEPP-säästäjillä olisi oltava mahdollisuus muuttaa valintaansa, kun PEPP-tuotteen hankkimisesta tai, jos sijoitusvaihtoehtoa muutetaan myöhemmin, sen muuttamisesta edellisen kerran on kulunut vähintään viisi vuotta, jotta tarjoajille tarjotaan riittävä vakaus pitkän aikavälin sijoitusstrategiaa varten mutta samalla varmistetaan sijoittajien suoja. PEPP-tarjoajien olisi kuitenkin voitava sallia PEPP-säästäjien muuttaa valittua sijoitusvaihtoehtoa tätä useammin.

(54)  PEPP-perustuotteen olisi oltava turvallinen tuote ja oletusarvoinen sijoitusvaihtoehto. Sen muotona voisi olla joko riskien vähentämistekniikka, jolla pyritään turvaamaan PEPP-säästäjän mahdollisuus saada sijoitettu pääoma takaisin, tai sijoitetulle pääomalle annettava takuu. Riskien vähentämistekniikka, jolla pyritään turvaamaan PEPP-säästäjän mahdollisuus saada sijoitettu pääoma takaisin, voisi olla varovainen sijoitusstrategia tai elinkaaristrategia, jossa kokonaisriskiä vähennetään asteittain ajan mittaan. Oletusarvoisen sijoitusvaihtoehdon yhteydessä annettujen takuiden olisi katettava ainakin kerryttämisvaiheessa suoritetut maksuosuudet kaikkien palkkioiden ja maksujen vähentämisen jälkeen. Takuut voisivat kattaa myös palkkiot ja maksut ja ne voisivat kattaa inflaation kokonaan tai osittain. Sijoitetulle pääomalle annetun takuun olisi tultava maksettavaksi maksatusvaiheen alkaessa ja tapauksen mukaan maksatusvaiheen aikana.

(55)  Kustannustehokkuuden ja riittävän suorituskyvyn takaamiseksi PEPP-säästäjien kannalta PEPP-perustuotteen kulut ja palkkiot olisi rajattava kiinteään prosenttiosuuteen kertyneestä pääomasta. Rajaksi olisi vahvistettava prosentti kertyneestä pääomasta, mutta olisi aiheellista määrittää tarkemmin niiden kulujen ja palkkioiden tyypit, jotka olisi otettava huomioon teknisissä sääntelystandardeissa, jotta voidaan varmistaa tasapuoliset edellytykset eri PEPP-tarjoajille ja kulu- ja palkkiorakenteiltaan eri tyyppisille PEPP-tuotteille. Komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä tällaiset tekniset sääntelystandardit, jotka EIOPAn olisi laadittava. Laatiessaan luonnoksia teknisiksi sääntelystandardeiksi EIOPAn olisi erityisesti otettava huomioon PEPP-tuotteiden pitkäaikainen luonne, eri tyyppiset PEPP-tuotteet ja niiden erityisominaisuuksiin liittyvät kustannusten kannalta merkitykselliset tekijät, jotta voidaan varmistaa eri PEPP-tarjoajien ja näiden tuotteiden oikeudenmukainen ja tasapuolinen kohtelu sekä PEPP-perustuotteen luonne yksinkertaisena, kustannustehokkaana ja avoimena tuotteena, joka tarjoaa sijoitukselle pitkällä aikavälillä riittävän reaalituoton. Koska tavoitteena on säilyttää tuotteen pitkäaikainen eläkeluonne, olisi myös arvioitava tarkkaan maksusuoritusten muotoa etenkin elinikäisten elinkorkojen tapauksessa. Tämä huomioon ottaen ja sen varmistamiseksi, että pääomatakuuta tarjoavilla PEPP-tarjoajilla ja muilla tarjoajilla on tasapuoliset toimintaedellytykset, EIOPAn olisi otettava kulu- ja palkkiorakenne asianmukaisesti huomioon. Lisäksi kulujen ja palkkioiden prosenttiarvoja olisi tarkistettava säännöllisesti, jotta varmistetaan niiden jatkuva riittävyys ottaen huomioon mahdolliset kustannustason muutokset. Komission olisi hyväksyttävä nämä tekniset sääntelystandardit delegoiduilla säädöksillä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan nojalla asetuksen (EU) N:o 1094/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

Jotta voidaan varmistaa jatkuva kustannustehokkuus ja suojella PEPP-asiakkaita lian raskailta kustannusrakenteilta, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan tätä prosenttiarvoa ottaen huomioon sen uudelleentarkastelut, erityisesti kulujen ja palkkioiden tosiasiallinen taso ja sen muutokset sekä kulukaton vaikutus PEPP-tuotteiden saatavuuteen samoin kuin eri tyyppisiä PEPP-tuotteita tarjoavien eri PEPP-tarjoajien asianmukainen pääsy markkinoille.

(56)  Toimivaltaisten viranomaisten olisi käytettävä toimivaltaansa, jonka keskeisinä tavoitteina ovat PEPP-säästäjien ja -edunsaajien oikeuksien turvaaminen sekä PEPP-tarjoajien vakaus ja hyvä kunto.

(57)  Jos PEPP-tarjoaja on lisäeläkelaitos tai unioniin sijoittautunut vaihtoehtoisen sijoitusrahaston hoitaja, sen olisi nimettävä säilytysyhteisö PEPP-tuotteiden tarjoamista koskevaa liiketoimintaa vastaavien varojen säilyttämiseen. Tarvitaan säilytysyhteisönä toimivaa yhteisöä ja sen tehtäviä koskevia lisätakeita, sillä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2011/61/EU(11) vahvistetut säilytysyhteisöön liittyvät nykyiset säännöt koskevat rahastoja, joita markkinoidaan ainoastaan ammattimaisille sijoittajille, lukuun ottamatta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/760(12) soveltamisalaan kuuluvia eurooppalaisia pitkäaikaissijoitusrahastoja, joita markkinoidaan yksityissijoittajille, ja lisäeläkelaitoksiin ▌ sovellettavassa alakohtaisessa lainsäädännössä ei edellytetä säilytysyhteisön nimeämistä kaikissa tapauksissa. Jotta voidaan varmistaa mahdollisimman korkea sijoittajansuoja PEPP-tuotteiden tarjoamista koskevaa liiketoimintaa vastaavien varojen säilyttämisen osalta, tässä asetuksessa edellytetään, että PEPP-tuotteita tarjoavat lisäeläkelaitokset ja unioniin sijoittautuneet vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat noudattavat Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/65/EY(13) sääntöjä, jotka koskevat säilytysyhteisön nimeämistä, sen tehtävien suorittamista ja sen valvontatehtäviä.

(58)  Kulujen ja palkkioiden avoimuus ja kohtuullisuus ovat olennaisen tärkeitä, jotta saavutetaan PEPP-säästäjien luottamus ja annetaan heille mahdollisuus tehdä tietoon perustuvia valintoja. Näin ollen läpinäkymättömien hinnoittelumenetelmien käyttö olisi kiellettävä.

(59)  Komissiolle olisi tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädöksiä, joissa määritetään edellytykset, joiden mukaisesti EIOPA sekä toimivaltaiset viranomaiset käyttävät valtuuksia toteuttaa interventiotoimia, sekä perusteet ja seikat, jotka EIOPA ottaa huomioon määrittäessään, milloin on olemassa merkittävä PEPP-säästäjän suojaa koskeva ongelma. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa(14) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(60)  Rajoittamatta PEPP-asiakkaiden oikeutta panna vireille kanne tuomioistuimessa olisi perustettava helposti saatavilla oleva, asianmukainen, riippumaton, puolueeton, avoin ja tehokas vaihtoehtoinen riitojenratkaisumenettely tässä asetuksessa vahvistettuihin oikeuksiin ja velvollisuuksiin liittyvien riitojen ratkaisua varten PEPP-tarjoajien tai PEPP‑jakelijoiden ja PEPP-asiakkaiden välillä.

(61)  Tehokkaan ja vaikuttavan riitojenratkaisumenettelyn perustamista varten PEPP-tarjoajien ja PEPP-jakelijoiden olisi otettava käyttöön tehokas valitusmenettely, jota niiden asiakkaat voivat käyttää ennen kuin riita viedään vaihtoehtoiseen riitojenratkaisumenettelyyn tai tuomioistuimen käsiteltäväksi. Valitusmenettelyn olisi sisällettävä lyhyet ja selkeästi määritellyt määräajat, joihin mennessä PEPP-tarjoajan tai PEPP-jakelijan olisi vastattava valitukseen. Vaihtoehtoisilla riitojenratkaisuelimillä olisi oltava riittävät valmiudet osallistua asianmukaisella ja tehokkaalla tavalla rajatylittävään yhteistyöhön riidoissa, jotka koskevat tämän asetuksen mukaisia oikeuksia ja velvollisuuksia.

(62)  Jotta PEPP-säästäjät saisivat paremmat ehdot sijoituksilleen, heillä olisi oltava oikeus vaihtaa toiseen samassa tai muussa jäsenvaltiossa sijaitsevaan PEPP-tarjoajaan kerryttämisvaiheen aikana selkeän, nopean ja turvallisen menettelyn kautta, mikä myös lisää PEPP-tarjoajien välistä kilpailua. PEPP-tarjoajilla ei kuitenkaan saisi olla maksatusvaiheen aikana velvollisuutta tarjota vaihtopalvelua sellaisten PEPP-tuotteiden osalta, joissa säästäjät saavat maksusuorituksia elinkorkoina koko eliniän ajan. Siirtävän PEPP‑tarjoajan olisi vaihdon aikana siirrettävä vastaavat rahamäärät tai tapauksen mukaan apporttiomaisuus PEPP-tililtä ja suljettava se. PEPP-säästäjien olisi tehtävä vastaanottavien PEPP-tarjoajien kanssa sopimus uuden PEPP-tilin avaamisesta. Uudessa PEPP-tilissä olisi oltava sama alatilirakenne kuin aiemmassa PEPP-tilissä.

(63)  PEPP-säästäjät voivat vaihtopalvelun aikana päättää siirtää apporttiomaisuuden ainoastaan, jos vaihto tapahtuu sellaisten PEPP-tarjoajien, kuten sijoituspalveluyritysten tai muiden hyväksyttävien lisätoimiluvan saaneiden tarjoajien, välillä, jotka harjoittavat salkunhoitoa PEPP-säästäjien puolesta. Tällöin tarvitaan vastaanottavan tarjoajan kirjallinen suostumus. Jos kyseessä on yhteissijoitusten hoito, vaihdon yhteydessä ei ole mahdollista siirtää apporttiomaisuutta, sillä eri PEPP‑säästäjien varoja ei ole eroteltu.

(64)  Vaihtomenettelyn olisi oltava yksinkertainen PEPP-säästäjän kannalta. Tämän vuoksi vastaanottavan PEPP-tarjoajan olisi oltava vastuussa menettelyn käynnistämisestä ja hoitamisesta PEPP-säästäjän puolesta ja tämän pyynnöstä. Vaihtopalvelua perustaessaan PEPP-tarjoajien olisi pystyttävä käyttämään vapaaehtoisia lisäkeinoja, kuten jotakin teknistä ratkaisua. Tuotteen yleiseurooppalaisen luonteen vuoksi PEPP-säästäjien olisi voitava vaihtaa tarjoajaa viipymättä ja veloituksetta, jos jäsenvaltiossa, johon PEPP-säästäjä muuttaa, ei ole tarjolla alatiliä.

(65)  PEPP-säästäjälle olisi ennen vaihdon hyväksymistä ilmoitettava kaikista vaihdon toteuttamisen edellyttämistä menettelyvaiheista ja kuluista, jotta PEPP-säästäjä voi tehdä tietoon perustuvan päätöksen vaihtopalvelusta.

(66)  Vaihdon onnistuminen edellyttää yhteistyötä siirtävän PEPP-tarjoajan kanssa. Sen vuoksi siirtävän PEPP-tarjoajan olisi annettava vastaanottavalle PEPP-tarjoajalle kaikki tarvittavat tiedot maksujen jatkamiseksi toisella PEPP-tilillä. Tällaiset tiedot olisi kuitenkin rajattava vaihdon toteuttamisen kannalta tarpeellisiin tietoihin.

(67)  PEPP-säästäjille ei saisi aiheutua maksuja, korkoja tai muuta taloudellista tappiota kummankaan vaihtoprosessiin osallistuvan PEPP-tarjoajan mahdollisten virheiden vuoksi. PEPP-säästäjille ei erityisesti saisi aiheutua taloudellista tappiota lisämaksujen, korkojen tai muiden veloitusten maksamisesta taikka sakoista, seuraamuksista tai muista taloudellisista vahingoista, jotka johtuvat vaihdon toteuttamisen viivästymisestä. Koska maksatusvaiheen alkaessa ja tapauksen mukaan sen aikana olisi varmistettava pääomasuoja, siirtävää PEPP-tarjoajaa ei saisi velvoittaa varmistamaan pääomasuojaa tai tarjoamaan takuuta vaihdon hetkellä. PEPP-tarjoaja saattaa myös päättää varmistaa pääomasuojan tai tarjota takuuta vaihdon hetkellä.

(68)  PEPP-säästäjillä olisi oltava mahdollisuus tehdä tietoon perustuva päätös ennen vaihtoa. Vastaanottavan PEPP-tarjoajan olisi noudatettava kaikkia jakelua ja tietojen antamista koskevia vaatimuksia, jotka koskevat muun muassa PEPP‑avaintietoasiakirjan tarjoamista, neuvontaa ja riittävien tietojen antamista vaihdosta aiheutuvista kuluista ja mahdollisista kielteisistä vaikutuksista pääomasuojaan, kun vaihdetaan PEPP-tuote, johon sisältyy takuu. Siirtävän PEPP‑tarjoajan vaihtamisesta perimät kulut olisi rajattava määrään, joka ei muodosta estettä liikkuvuudelle ja joka on joka tapauksessa enintään 0,5 prosenttia siirrettävistä vastaavista rahamääristä tai apporttiomaisuuden rahallisesta arvosta.

(69)  PEPP-säästäjillä olisi oltava vapaus päättää PEPP-tuotteen hankkimisen ja uuden alatilin avaamisenyhteydessä maksatusvaihetta varten valitsemastaan vaihtoehdosta (elinkorko, kertasuoritus vai muu), mutta heillä olisi oltava mahdollisuus tarkistaa valintaansa vuotta ennen maksatusvaiheen alkamista, maksatusvaiheen alkaessa ja vaihdon hetkellä, jotta valittu maksatusvaihtoehto vastaa parhaiten heidän tarpeitaan eläkkeelle siirtymisen lähestyessä. Jos PEPP-tarjoaja asettaa saataville useamman kuin yhden maksusuoritusten muodon, PEPP-säästäjän olisi voitava valita eri maksatusvaihtoehto kutakin avattua PEPP-tiliin alatiliä varten.

(70)  PEPP-tarjoajilla olisi oltava mahdollisuus tarjota PEPP-säästäjille laaja valikoima maksusuoritusten muotoja. Näin saavutettaisiin tavoite PEPP-tuotteen vilkkaammasta käyttöönotosta, kun lisätään joustavuutta ja valinnanvaraa PEPP-säästäjien kannalta. Tämä lähestymistapa antaisi PEPP-tarjoajille tilaisuuden suunnitella PEPP-tuotteensa mahdollisimman kustannustehokkaasti. Se on johdonmukainen muun unionin politiikan kanssa ja poliittisesti toteuttamiskelpoinen, koska sillä annetaan riittävästi joustavuutta jäsenvaltioille päättää, mitä maksusuoritusten muotoja ne haluavat kannustaa. Jäsenvaltioiden olisi tuotteen pitkän aikavälin eläkeluonteen mukaisesti voitava toteuttaa toimenpiteitä, joilla suositaan tiettyjä maksusuoritusten muotoja, kuten kertasuoritusten määrällisiä rajoituksia, jotta voidaan kannustaa edelleen käyttämään elinikäisiä elinkorkoja ja nostoeriä.

(71)   PEPP-tuotteen yleiseurooppalaisen luonteen vuoksi on tarpeen varmistaa PEPP‑säästäjien suojan johdonmukaisen korkea taso kaikkialla sisämarkkinoilla. Tämä edellyttää asianmukaisia välineitä rikkomusten tehokkaaseen torjuntaan ja kuluttajille aiheutuvien haittojen ehkäisemiseen. Sen vuoksi EIOPAn ja toimivaltaisten viranomaisten valtuuksia olisi täydennettävä erillisellä järjestelyllä, jolla kielletään sellaisten PEPP-tuotteiden markkinointi, jakelu tai myynti tai rajoitetaan sitä, joihin liittyy PEPP-säästäjien suojaa koskevia, muun muassa tuotteen pitkän aikavälin eläkeluonteeseen, finanssimarkkinoiden moitteettomaan toimintaan ja eheyteen tai koko finanssijärjestelmän tai sen osan vakauteen liittyviä vakavia huolenaiheita, ja EIOPAlle olisi annettava asianmukaiset koordinointi- ja valmiusvaltuudet.

EIOPAn valtuuksien olisi perustuttava asetuksen (EU) N:o 1094/2010 9 artiklan 5 kohtaan, jotta voidaan varmistaa, että tällaisia interventiojärjestelyjä voidaan soveltaa tapauksiin, joissa on kyse merkittävistä PEPP-säästäjien suojaa koskevista huolenaiheista, jotka liittyvät muun muassa PEPP-tuotteen erityiseen pitkän aikavälin eläkeluonteeseen. Näiden edellytysten täyttyessä toimivaltaisten viranomaisen olisi voitava varotoimenpiteenä asettaa kielto tai rajoitus ennen PEPP-tuotteen markkinointia, jakelua tai myyntiä PEPP-säästäjille. Nämä valtuudet eivät vapauta PEPP-tarjoajaa vastuusta noudattaa kaikkia tämän asetuksen asiaankuuluvia vaatimuksia.

(72)  PEPP-tuotteeseen tehtäviin sijoituksiin liittyvien kulujen ja palkkioiden täysi avoimuus olisi taattava. Palveluntarjoajien välille luotaisiin tasapuoliset toimintaedellytykset niin, että samalla varmistetaan kuluttajien suoja. Eri tuotteista olisi saatavilla vertailutietoja hinnoittelukilpailun kannustamiseksi.

(73)  Toimivaltaiset ▌ viranomaiset vastaavat PEPP-tarjoajien valvonnasta, mutta EIOPAn olisi koordinoitava PEPP-tuotteiden valvontaa, jotta voidaan taata yhtenäisen valvontamenetelmän johdonmukainen soveltaminen ja edistää näin PEPP-tuotteiden yleiseurooppalaista luonnetta ja pitkän aikavälin eläkeluonnetta.

(74)  Kuluttajien oikeuksien vahvistamiseksi ja valitusmenettelyjen käytettävyyden helpottamiseksi PEPP-säästäjien olisi voitava tehdä valituksia joko yksittäin tai kollektiivisesti oman asuinjäsenvaltionsa toimivaltaisille viranomaisille riippumatta siitä, missä rikkominen tapahtui.

(75)  EIOPAn olisi tehtävä yhteistyötä toimivaltaisten viranomaisten kanssa ja helpotettava niiden välistä yhteistyötä ja johdonmukaisuutta. Tältä osin EIOPAlla olisi oltava toimivaltaisten viranomaisten toimivaltaan liittyvä tehtävä valvontatoimenpiteiden soveltamisen osalta siten, että se toimittaa näyttöä PEPP‑järjestelmään liittyvistä rikkomisista. EIOPAn olisi myös tarjottava sitovaa sovittelua siinä tapauksessa, että toimivaltaiset viranomaiset ovat eri mieltä valtioiden rajat ylittävissä tilanteissa.

(76)  Jotta varmistetaan, että PEPP-tarjoajat ja PEPP-jakelijat noudattavat tätä asetusta ja että niihin sovelletaan samanlaista kohtelua kaikkialla unionissa, olisi säädettävä hallinnollisista seuraamuksista ja muista toimenpiteistä, jotka ovat tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.

(77)  Komission 8 päivänä joulukuuta 2010 antaman tiedonannon ”Seuraamusjärjestelmien lujittaminen finanssipalvelujen alalla” mukaisesti ja tämän asetuksen vaatimusten noudattamisen varmistamiseksi on tärkeää, että jäsenvaltiot toteuttavat tarvittavat toimet varmistaakseen, että tämän asetuksen rikkomisesta määrätään asianmukaiset hallinnolliset seuraamukset ja muut toimenpiteet.

(78)  Vaikka jäsenvaltiot voivat antaa hallinnollisia ja rikosoikeudellisia seuraamuksia koskevia sääntöjä samojen rikkomisten osalta, jäsenvaltioiden ei olisi edellytettävä antavan hallinnollisia seuraamuksia koskevia sääntöjä sellaisten tähän asetukseen kohdistuvien rikkomisten osalta, joihin sovelletaan kansallista rikosoikeutta. Tämän asetuksen rikkomisesta aiheutuvien rikosoikeudellisten seuraamusten säilyttäminen hallinnollisten seuraamusten sijaan ei kuitenkaan saisi vähentää toimivaltaisten viranomaisten mahdollisuuksia tehdä yhteistyötä, tutustua tietoihin ja vaihtaa tietoja oikea-aikaisesti muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa tätä asetusta sovellettaessa eikä muullakaan tavoin vaikuttaa näihin mahdollisuuksiin senkään jälkeen, kun asianomaiset rikkomiset on saatettu toimivaltaisten oikeusviranomaisten käsiteltäviksi syytetoimia varten.

(79)  Toimivaltaisille viranomaisille olisi annettava valtuudet määrätä taloudellisia seuraamuksia, jotka ovat riittävän suuria ylittääkseen tosiasialliset tai mahdolliset hyödyt ja joilla on varoittava vaikutus myös suurempiin rahoitusalan yrityksiin ja niiden johtajiin.

(80)  Jotta varmistetaan seuraamusten johdonmukainen soveltaminen kaikkialla unionissa, toimivaltaisten viranomaisten olisi otettava huomioon kaikki asiaan vaikuttavat olosuhteet määrittäessään hallinnollisen seuraamuksen tai muun toimenpiteen tyyppiä ja taloudellisen seuraamuksen tasoa.

(81)  Jotta varmistetaan, että rikkomisia ja seuraamuksia koskevilla toimivaltaisten viranomaisten päätöksillä on varoittava vaikutus yleisesti, ja jotta vahvistetaan kuluttajansuojaa varoittamalla kuluttajia tämän asetuksen vastaisesti jaelluista PEPP‑tuotteista, nämä päätökset olisi julkistettava, paitsi jos tällainen julkistaminen vaarantaa finanssimarkkinoiden vakauden tai meneillään olevan tutkinnan.

(82)  Mahdollisten rikkomisten havaitsemiseksi toimivaltaisilla viranomaisilla olisi oltava tarvittavat tutkintavaltuudet, ja niiden olisi luotava tehokkaat mekanismit, jotta mahdollisista tai tosiasiallisista rikkomisista voidaan ilmoittaa.

(83)  Tällä asetuksella ei olisi rajoitettava rikoksiin liittyvien jäsenvaltioiden lainsäädännön säännösten soveltamista.

(84)  Tämän asetuksen yhteydessä harjoitettavan henkilötietojen käsittelyn, kuten toimivaltaisten viranomaisten välisen henkilötietojen vaihdon tai siirron tai PEPP-tarjoajien tai PEPP‑jakelijoiden suorittaman henkilötietojen käsittelyn, olisi tapahduttava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679(15) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/58/EY(16) mukaisesti. Euroopan valvontaviranomaisten harjoittaman tietojen vaihdon tai siirron olisi tapahduttava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1725(17) mukaisesti.

(85)   Henkilökohtaisten rahoitustietojen arkaluonteisuuden vuoksi vahva tietosuoja on erittäin tärkeä. Sen vuoksi on suositeltavaa, että tietosuojaviranomaiset osallistuvat tiiviisti tämän asetuksen täytäntöönpanoon ja valvontaan.

(86)  Tässä asetuksessa säädetty rekisteröinti- ja ilmoitusmenettely ei saisi korvata mahdollisesti käytössä olevia kansallisia lisämenettelyjä, joiden avulla voi hyötyä kansallisella tasolla vahvistetuista eduista ja kannustimista.

(87)  Asetuksesta olisi suoritettava arviointi, jossa tarkastellaan muun muassa markkinoilla tapahtuvaa kehitystä, kuten uusien PEPP-tuotetyyppien markkinoille tuloa, sekä unionin oikeuden muilla aloilla tapahtuvaa kehitystä ja jäsenvaltioiden kokemuksia. Tällaisessa arvioinnissa olisi otettava huomioon hyvin toimivien PEPP-markkinoiden luomisen erilaiset tavoitteet ja tarkoitukset ja arvioitava erityisesti, onko tämä asetus johtanut siihen, että nykyistä useammat unionin kansalaiset säästävät kestäviä ja riittäviä eläkkeitä varten. PEPP-tarjoajien valvontaa koskevien unionin tason vähimmäisvaatimusten merkityksen vuoksi on myös tarpeen arvioida, noudattavatko PEPP-tarjoajat tätä asetusta ja sovellettavaa alakohtaista lainsäädäntöä.

(88)  Kun otetaan huomioon tämän asetuksen mahdolliset pitkän aikavälin vaikutukset, kehitystä on tärkeä seurata tiiviisti soveltamisen alkuvaiheessa. Arviointia suorittaessaan komission olisi otettava huomioon myös EIOPAn, sidosryhmien ja asiantuntijoiden kokemukset ja raportoitava Euroopan parlamentille ja neuvostolle mahdollisista havainnoistaan.

(89)  Tässä asetuksessa olisi varmistettava perusoikeuksien noudattaminen ja otettava huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustetut periaatteet, erityisesti ikääntyneiden henkilöiden oikeus ihmisarvoiseen ja itsenäiseen elämään sekä oikeus osallistua yhteiskunnalliseen elämään ja kulttuurielämään, oikeus henkilötietojen suojaan, omistusoikeus, elinkeinovapaus, naisten ja miesten tasa-arvon periaate sekä korkeatasoisen kuluttajansuojan periaate.

(90)  Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, joita ovat PEPP-säästäjien suojan vahvistaminen ja PEPP-säästäjien luottamuksen lujittaminen PEPP-tuotteita kohtaan, mukaan lukien tilanteet, joissa kyseisiä tuotteita jaellaan valtioiden rajojen yli, vaan ne voidaan vaikutustensa vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde

Tässä asetuksessa vahvistetaan yhdenmukaiset säännöt, joita sovelletaan unionissa nimityksellä "yleiseurooppalainen yksilöllinen eläketuote" eli "PEPP" jaeltujen yksilöllisten eläketuotteiden rekisteröintiin, kehittämiseen, jakeluun ja valvontaan.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1)  ’yksilöllisellä eläketuotteella’ tuotetta,

a)  joka perustuu yksityisen säästäjän ja jonkin yhteisön vapaaehtoiseen sopimukseen ja joka täydentää lakisääteistä eläketuotetta tai ammatillista lisäeläketuotetta;

b)  jolla kartutetaan pääomaa pitkällä aikavälillä, jonka nimenomaisena tavoitteena on tuottaa tuloa eläkkeelle siirryttäessä ja jossa tarjotaan rajoitetut mahdollisuudet ennenaikaisiin nostoihin ennen eläkkeelle siirtymistä;

c)  joka ei ole lakisääteinen eläketuote eikä ammatillinen lisäeläketuote;

2)  ’yleiseurooppalaisella yksilöllisellä eläketuotteella’ tai ’PEPP-tuotteella’ pitkän aikavälin yksilöllistä eläkesäästötuotetta, jonka tarjoaa 6 artiklan 1 kohdan mukaisesti hyväksyttävä rahoitusalan yritys PEPP-sopimuksen nojalla ja jonka ▌ PEPP-säästäjä hankkii tai riippumaton PEPP-säästäjien yhdistys hankkii jäsentensä puolesta eläkkeelle siirtymistä varten, jossa ei ole mahdollisuutta tai jossa on hyvin rajoitetut mahdollisuudet ennenaikaiseen lunastukseen ja joka on rekisteröity tämän asetuksen mukaisesti;

3)  ’PEPP-säästäjällä’ luonnollista henkilöä, joka on tehnyt PEPP-sopimuksen PEPP‑tarjoajan kanssa;

4)  ’PEPP-sopimuksella’ PEPP-säästäjän ja PEPP-tarjoajan välistä sopimusta, joka täyttää 4 artiklassa säädetyt edellytykset;

5)  ’PEPP-tilillä’ PEPP-säästäjän tai PEPP-edunsaajan nimissä olevaa henkilökohtaista eläketiliä, jota käytetään niiden liiketoimien kirjaamiseen, joiden avulla PEPP-säästäjä voi siirtää säännöllisesti summia eläkettä varten ja PEPP-edunsaaja saada PEPP-etuuksia;

6)  ’PEPP-edunsaajalla’ luonnollista henkilöä, joka saa PEPP-etuuksia;

7)  ’PEPP-asiakkaalla’ PEPP-säästäjää, potentiaalista PEPP-säästäjää tai PEPP-edunsaajaa;

8)  ’PEPP-tuotteen jakelulla’ PEPP-tuotteen tarjoamiseen liittyviä sopimuksia koskevaa neuvontaa, ehdottamista tai muuta niiden tekemiseen liittyvää valmistelevaa toimintaa, tällaisten sopimusten tekemistä tai avustamista niiden hoidossa ja täyttämisessä, mukaan lukien tietojen antaminen yhdestä tai useammasta PEPP-sopimuksesta PEPP-asiakkaiden valitsemien kriteereiden perusteella verkkosivuston tai muun välineen avulla sekä paremmuusjärjestykseen asetettujen PEPP-tuotteiden luettelon laatiminen, mukaan lukien hinta- ja tuotevertailu, tai PEPP-tuotteen hinnanalennuksen tarjoaminen, kun PEPP‑asiakas voi tehdä PEPP-sopimuksen suoraan tai välillisesti verkkosivuston tai muun välineen avulla;

9)  ’PEPP-eläke-etuuksilla’ etuuksia, jotka suoritetaan eläkkeelle siirtymisen tai odotettavissa olevan eläkkeelle siirtymisen perusteella jossakin 58 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa muodossa.

10)  ’PEPP-etuuksilla’ PEPP-eläke-etuuksia ja muita lisäetuuksia, joihin PEPP-edunsaaja on oikeutettu PEPP-sopimuksen mukaisesti, erityisesti hyvin rajoitetuissa tapauksissa, joissa on kyseessä ennenaikainen lunastus, tai jos PEPP-sopimuksessa määrätään biometristen riskien kattamisesta;

11)  ’kerryttämisvaiheella’ jaksoa, jonka aikana varoja kerrytetään PEPP-tilille ja joka tavallisesti jatkuu maksatusvaiheen alkamiseen asti;

12)  ’maksatusvaiheella’ jaksoa, jonka aikana PEPP-tilille kertyneet varat voidaan nostaa eläkkeen rahoittamista tai muita tulovaatimuksia varten;

13)  ’elinkorolla’ summaa, joka maksetaan tietyin välein tietyn jakson aikana, kuten PEPP‑edunsaajan eliniän tai tietyn vuosimäärän aikana, vastineena sijoitukselle;

14)  ’nostoerillä’ ▌ harkinnanvaraisia rahamääriä, joita PEPP-edunsaajat voivat nostaa määräajoin tiettyyn rajaan asti;

15)  ▌ ’PEPP-tarjoajalla’ 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua rahoitusalan yritystä, joka on hyväksytty PEPP-tuotteen kehittämistä ja jakelua varten;

16)  ▌ ’PEPP-jakelijalla’ 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua rahoitusalan yritystä, joka on hyväksytty jakelemaan PEPP-tuotteita, joita se ei ole kehittänyt, sijoitusneuvontaa tarjoavaa sijoituspalveluyritystä tai Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/97(18) 2 artiklan 1 kohdan 3 alakohdassa määriteltyä vakuutusedustajaa;

17)  ’pysyvällä välineellä’ välinettä,

a)  jonka avulla PEPP-asiakas voi säilyttää hänelle henkilökohtaisesti osoitettuja tietoja siten, että tiedot ovat saatavilla myöhempää käyttöä varten tietojen käyttötarkoituksen kannalta asianmukaisen ajan; ja

b)  joka mahdollistaa säilytettävien tietojen jäljentämisen muuttumattomina;

18)  ▌ ’toimivaltaisilla viranomaisilla’ kansallisia viranomaisia, jotka jäsenvaltio on nimennyt valvomaan PEPP-tarjoajia tai tapauksen mukaan PEPP-jakelijoita taikka suorittamaan tässä asetuksessa säädettyjä tehtäviä;

19)  ’PEPP-tarjoajan kotijäsenvaltiolla’ 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa asiaankuuluvassa säädöksessä määriteltyä kotijäsenvaltiota;

20)  ’PEPP-jakelijan kotijäsenvaltiolla’

a)  jos jakelija on luonnollinen henkilö, jäsenvaltiota, jossa hänellä on asuinpaikka;

b)  jos jakelija on oikeushenkilö, jäsenvaltiota, jossa sen sääntömääräinen kotipaikka sijaitsee, tai, jos jakelijalla ei kansallisen lainsäädännön mukaan ole sääntömääräistä kotipaikkaa, jäsenvaltiota, jossa sen keskushallinto sijaitsee;

21)  ’PEPP-tarjoajan vastaanottavalla jäsenvaltiolla’ sellaista muuta jäsenvaltiota kuin PEPP-tarjoajan kotijäsenvaltiota, jossa PEPP-tarjoaja tarjoaa PEPP-tuotteita palvelujen tarjoamisen vapauden tai sijoittautumisvapauden nojalla tai jossa PEPP-tarjoaja on avannut alatilin;

22)  ’PEPP-jakelijan vastaanottavalla jäsenvaltiolla’ sellaista muuta jäsenvaltiota kuin PEPP-jakelijan kotijäsenvaltiota, jossa PEPP-jakelija jakelee PEPP-tuotteita palvelujen tarjoamisen vapauden tai sijoittautumisvapauden nojalla;

23)  ’alatililläkansallista osaa, joka avataan kunkin PEPP-tilin sisällä ja joka vastaa mahdollisten kannustimien käyttöä koskevia oikeudellisia vaatimuksia ja ehtoja, jotka PEPP-säästäjän asuinpaikan jäsenvaltiossa on kansallisella tasolla vahvistettu PEPP‑tuotteisiin sijoittamiselle; henkilö voi näin ollen olla PEPP-säästäjä tai PEPP‑edunsaaja kussakin alatilissä kerryttämisvaihetta ja maksatusvaihetta koskevien oikeudellisten vaatimusten mukaisesti;

24)  ’pääomalla’ yhteenlaskettuja pääomasijoituksia ▌, jotka on laskettu sijoitettavissa olevien sellaisten määrien perusteella, joista on vähennetty kaikki palkkiot, maksut ja kulut, jotka koituvat suoraan tai välillisesti PEPP-säästäjien maksettaviksi;

25)  ’rahoitusvälineillä’ Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/65/EU(19) liitteessä I olevassa C osassa määriteltyjä välineitä;

26)  ’säilytysyhteisöllä’ laitosta, jonka tehtävänä on varojen säilyttäminen ja rahaston sääntöjen ja sovellettavan lainsäädännön noudattamisen valvominen;

27)   ’PEPP-perustuotteella’ 45 artiklassa säädettyä sijoitusvaihtoehtoa;

28)  ’riskien vähentämistekniikoilla’ tekniikoita, joilla järjestelmällisesti vähennetään altistumista riskeille ja/tai riskien esiintymisen todennäköisyyttä;

29)  ’biometrisillä riskeillä’ kuolemaan, työkyvyttömyyteen ja/tai pitkäikäisyyteen liittyviä riskejä;

30)  ’palveluntarjoajan vaihdolla’ sitä, että PEPP-säästäjän pyynnöstä siirretään yhdeltä PEPP‑tarjoajalta toiselle PEPP-tarjoajalle yhden PEPP-tilin vastaavat rahamäärät tai tapauksen mukaan apporttiomaisuus 52 artiklan 4 kohdan mukaisesti toiselle PEPP‑tilille ▌ niin, että aiempi PEPP-tili suljetaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 53 artiklan 4 kohdan e alakohdan soveltamista;

31)  ’neuvonnalla’ PEPP-tarjoajan tai PEPP-jakelijan antamaa henkilökohtaista suositusta PEPP-asiakkaalle yhdestä tai useammasta PEPP-sopimuksesta;

32)  ’kumppanuudella’ PEPP-tarjoajien välistä yhteistyötä alatilien tarjoamiseksi eri jäsenvaltioita varten 19 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun siirrettävyyspalvelun yhteydessä;

33)  ’ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvillä tekijöillä’ tai ’ESG‑tekijöillä’ esimerkiksi Pariisin sopimuksessa, Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteissa, Yhdistyneiden kansakuntien yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevissa ohjaavissa periaatteissa ja Yhdistyneiden kansakuntien tukemissa vastuullisen sijoittamisen periaatteissa tarkoitettuja ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyviä asioita.

3 artikla

Sovellettavat säännöt

PEPP-tuotteiden rekisteröintiin, kehittämiseen, jakeluun ja valvontaan sovelletaan

a)  tätä asetusta ja

b)   niiden asioiden osalta, joita ei ole säännelty tässä asetuksessa ▌

i)  asiaa koskevaa alakohtaista unionin lainsäädäntöä, vastaavat delegoidut säädökset ja täytäntöönpanosäädökset mukaan luettuina,

ii)  jäsenvaltioiden lainsäädäntöä, joka on annettu asiaa koskevan alakohtaisen unionin lainsäädännön sekä nimenomaisesti PEPP-tuotetta koskevien toimenpiteiden täytäntöönpanemiseksi,

iii)  PEPP-tuotteisiin sovellettavaa muuta kansallista lainsäädäntöä.

4 artikla

PEPP-sopimus

1.  PEPP-sopimuksessa on vahvistettava PEPP-tuotetta koskevat erityismääräykset 3 artiklassa tarkoitettujen sovellettavien sääntöjen mukaisesti.

2.  PEPP-sopimukseen on sisällyttävä erityisesti seuraavat seikat:

a)  kuvaus 45 artiklassa tarkoitetusta PEPP-perustuotteesta, mukaan lukien tiedot sijoitetulle pääomalle annetusta takuusta tai pääomasuojan varmistamiseen tähtäävästä sijoitusstrategiasta;

b)  tapauksen mukaan kuvaus 42 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista vaihtoehtoisista sijoitusvaihtoehdoista;

c)  44 artiklassa tarkoitetut sijoitusvaihtoehdon muuttamisen edellytykset;

d)  jos PEPP-tuote tarjoaa biometristen riskien kattamista, yksityiskohtaiset tiedot tällaisesta suojasta, mukaan lukien olosuhteet, joissa riskit katetaan;

e)  kuvaus PEPP-eläke-etuuksista, erityisesti maksusuoritusten mahdollisista muodoista ja oikeudesta muuttaa 58 artiklassa tarkoitettua maksusuorituksen muotoa;

f)  17–20 artiklassa tarkoitetun siirrettävyyspalvelun edellytykset, mukaan lukien tiedot jäsenvaltioista, joita varten alatili on saatavilla;

g)  52–55 artiklassa tarkoitetun vaihtopalvelun edellytykset;

h)  kustannusluokat ja yhteenlasketut kokonaiskustannukset prosentteina ja rahamääräisinä ilmaistuina tapauksen mukaan;

i)  47 artiklassa tarkoitetut PEPP-säästäjän asuinjäsenvaltiota koskevan alatilin kerryttämisvaiheeseen liittyvät ehdot;

j)  57 artiklassa tarkoitetut PEPP-säästäjän asuinjäsenvaltiota koskevan alatilin maksatusvaiheeseen liittyvät ehdot;

k)  tapauksen mukaan ehdot, joiden mukaisesti myönnetyt edut tai kannustimet maksetaan takaisin PEPP-säästäjän asuinjäsenvaltiolle.

II LUKU

REKISTERÖINTI

5 artikla

Rekisteröinti

1.  PEPP-tuotetta voidaan tarjota ja ▌ jaella unionissa vain, jos se on rekisteröity EIOPAn ylläpitämään julkiseen keskusrekisteriin 13 artiklan mukaisesti.

2.  PEPP-tuotteen rekisteröinti on voimassa kaikissa jäsenvaltioissa. Se antaa PEPP‑tarjoajalle oikeuden tarjota ja PEPP-jakelijalle oikeuden jaella 13 artiklassa tarkoitettuun julkiseen keskusrekisteriin rekisteröityä PEPP-tuotetta ▌.

Tämän asetuksen noudattamisen jatkuvaa valvontaa on harjoitettava luvun IX mukaisesti.

6 artikla

PEPP-tuotteen rekisteröintiä koskeva hakemus

1.  Vain seuraavat unionin oikeuden nojalla hyväksytyt tai rekisteröidyt rahoitusalan yritykset voivat hakea PEPP-tuotteen rekisteröintiä:

a)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/36/EU(20) mukaisesti toimiluvan saaneet luottolaitokset;

b)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/138/EY(21) mukaisesti toimiluvan saaneet vakuutusyritykset, jotka harjoittavat henkivakuutuksen ensivakuutustoimintaa direktiivin 2009/138/EY 2 artiklan 3 kohdan ja liitteen II mukaisesti;

c)  direktiivin (EU) 2016/2341 mukaisesti hyväksytyt tai rekisteröidyt ▌ ammatillisia lisäeläkkeitä tarjoavat laitokset (lisäeläkelaitokset), joilla on kansallisen lainsäädännön nojalla lupa tarjota myös yksilöllisiä eläketuotteita ja joiden tällaista toimintaa valvotaan. Tässä tapauksessa kaikki PEPP-tuotteiden tarjoamista koskevaa liiketoimintaa vastaavat varat ja vastuut on pidettävä erillään muista toiminnoista ilman mahdollisuutta siirtää niitä laitoksen muuhun eläkeliiketoimintaan;

d)  direktiivin 2014/65/EU mukaisesti toimiluvan saaneet sijoituspalveluyritykset, jotka tarjoavat salkunhoitoa ▌;

e)  direktiivin 2009/65/EY mukaisesti toimiluvan saaneet sijoitusyhtiöt tai rahastoyhtiöt;

f)   direktiivin 2011/61/EU mukaisesti toimiluvan saaneet unioniin sijoittautuneet vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat.

2.  Edellä 1 kohdassa lueteltujen rahoitusalan yritysten on toimitettava PEPP-tuotteen rekisteröintiä koskeva hakemus niiden suhteen toimivaltaisille viranomaisille. Hakemuksessa on oltava

a)  4 artiklassa tarkoitetut PEPP-säästäjille ehdotettavat PEPP-sopimuksen vakioehdot;

b)  tiedot hakijan henkilöllisyydestä ▌;

c)  tiedot järjestelyistä, jotka liittyvät PEPP-tuotteen salkunhoitoon, riskienhallintaan ja hallintoon, mukaan lukien 19 artiklan 2 kohdassa, 42 artiklan 5 kohdassa ja 49 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut järjestelyt;

d)  tarvittaessa luettelo jäsenvaltioista, joissa rekisteröintiä hakeva PEPP-tarjoaja aikoo markkinoida PEPP-tuotetta;

e)  tarvittaessa tiedot säilytysyhteisön henkilöllisyydestä;

f)  26 artiklassa tarkoitetut PEPP-avaintiedot;

g)   luettelo jäsenvaltioista, joiden osalta rekisteröintiä hakeva PEPP-tarjoaja pystyy varmistamaan alatilin välittömän avaamisen.

3.   Toimivaltaisten viranomaisten on arvioitava 15 työpäivän kuluessa 2 kohdassa tarkoitetun hakemuksen vastaanottamisesta, onko hakemus täydellinen.

Toimivaltaisten viranomaisten on asetettava määräaika, johon mennessä hakijan on toimitettava lisätietoja, jos hakemus ei ole täydellinen. Kun hakemuksen katsotaan olevan täydellinen, toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava asiasta hakijalle.

4.   Toimivaltaisten viranomaisten on tehtävä päätös PEPP-tuotteen rekisteröinnistä kolmen kuukauden kuluessa 3 kohdan mukaisen täydellisen hakemuksen jättämisestä ainoastaan, jos hakija voidaan hyväksyä tarjoamaan PEPP-tuotteita 1 kohdan mukaisesti ja jos 2 kohdassa tarkoitetut rekisteröintihakemuksessa toimitetut tiedot ja asiakirjat ovat tämän asetuksen mukaisia.

5.   Toimivaltaisten viranomaisten on viiden työpäivän kuluessa PEPP-tuotteen rekisteröintiä koskevan päätöksen tekemisestä toimitettava päätös sekä 2 kohdan a, b, d, f ja g alakohdassa tarkoitetut tiedot ja asiakirjat EIOPAlle ja ilmoitettava asiasta rekisteröintiä hakevalle PEPP-tarjoajalle.

EIOPA ei ole vastuussa eikä sitä voida asettaa vastuuseen toimivaltaisten viranomaisten tekemästä rekisteröintipäätöksestä.

Jos toimivaltaiset viranomaiset epäävät rekisteröinnin, niiden on annettava perusteltu päätös, johon on voitava hakea muutosta.

6.  Jos jäsenvaltiossa on useampi kuin yksi toimivaltainen viranomainen tietyn tyyppistä 1 kohdassa tarkoitettua rahoitusalan yritystä kohden, kyseisen jäsenvaltion on nimettävä kunkin tyyppistä 1 kohdassa tarkoitettua yritystä kohden yksi toimivaltainen viranomainen, joka vastaa rekisteröintimenettelystä ja yhteydenpidosta EIOPAan.

Kaikista myöhemmistä muutoksista 2 kohdassa tarkoitettuihin hakemuksessa toimitettuihin asiakirjoihin ja tietoihin on ilmoitettava viipymättä toimivaltaisille viranomaisille. Jos muutokset liittyvät 2 kohdan a, b, d, f ja g alakohdassa tarkoitettuihin tietoihin ja asiakirjoihin, toimivaltaisten viranomaisten on toimitettava nämä muutokset EIOPAlle ilman aiheetonta viivytystä.

7 artikla

PEPP-tuotteen rekisteröinti

1.  EIOPA rekisteröi PEPP-tuotteen 13 artiklassa tarkoitettuun julkiseen keskusrekisteriin viiden työpäivän kuluessa rekisteröintipäätöksen sekä tietojen ja asiakirjojen toimittamisesta 6 artiklan 5 kohdan mukaisesti ja ilmoittaa asiasta toimivaltaisille viranomaisille ilman aiheetonta viivytystä.

2.  Toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava asiasta rekisteröintiä hakevalle PEPP‑tarjoajalle viiden työpäivän kuluessa 1 kohdassa tarkoitetun PEPP-tuotteen rekisteröintiä koskevan ilmoituksen vastaanottamisesta.

3.   PEPP-tarjoaja voi tarjota ja PEPP-jakelija jaella PEPP-tuotetta siitä päivästä, jona PEPP-tuote rekisteröidään 13 artiklassa tarkoitettuun julkiseen keskusrekisteriin.

8 artikla

PEPP-tuotteen rekisteristä poistamista koskevat edellytykset

1.  Toimivaltaisten viranomaisten on annettava päätös PEPP-tuotteen poistamisesta rekisteristä silloin, kun

a)  PEPP-tarjoaja nimenomaisesti luopuu rekisteröinnistä;

b)  PEPP-tarjoaja on saanut rekisteröinnin virheellisten tietojen perusteella tai muilla sääntöjenvastaisilla keinoilla;

c)  PEPP-tarjoaja on rikkonut vakavasti ja järjestelmällisesti tätä asetusta; tai

d)  PEPP-tarjoaja tai PEPP-tuote ei täytä enää niitä edellytyksiä, joiden perusteella rekisteröinti on myönnetty.

2.  Toimivaltaisten viranomaisten on viiden työpäivän kuluessa PEPP-tuotteen rekisteristä poistamista koskevan päätöksen tekemisestä toimitettava se EIOPAlle sekä ilmoitettava asiasta PEPP-tarjoajalle.

3.  EIOPA poistaa PEPP-tuotteen rekisteristä viiden työpäivän kuluessa siitä, kun se on vastaanottanut 2 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen rekisteristä poistamista koskevasta päätöksestä, ja ilmoittaa asiasta toimivaltaisille viranomaisille.

4.  Toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava asiasta PEPP-tarjoajalle viiden työpäivän kuluessa siitä, kun ne ovat vastaanottaneet 3 kohdassa tarkoitetun PEPP-tuotteen rekisteristä poistamista koskevan ilmoituksen, johon sisältyy myös rekisteristä poistamisen päivämäärä.

5.  PEPP-tarjoaja ei enää saa tarjota eikä PEPP-jakelija jaella PEPP-tuotetta siitä päivästä, jona PEPP-tuote poistetaan 13 artiklassa tarkoitetusta julkisesta keskusrekisteristä.

6.  Jos EIOPA on saanut tietoja jonkin tämän artiklan 1 kohdan b tai c alakohdassa tarkoitetun olosuhteen olemassaolosta, se pyytää 66 artiklassa tarkoitetun toimivaltaisten viranomaisten ja EIOPAn välisen yhteistyövelvollisuuden mukaisesti PEPP-tarjoajan suhteen toimivaltaisia viranomaisia selvittämään, ovatko kyseessä tällaiset olosuhteet, ja toimivaltaisten viranomaisten on toimitettava EIOPAlle havaintonsa ja niitä koskevat tiedot.

7.  Ennen PEPP-tuotteen rekisteristä poistamista koskevan päätöksen tekemistä toimivaltaiset viranomaiset ja EIOPA pyrkivät parhaansa mukaan varmistamaan, että PEPP-säästäjien edut turvataan.

9 artikla

Nimitys ▌

Nimitystä "yleiseurooppalainen yksilöllinen eläketuote" tai "PEPP-tuote" voidaan käyttää yksilöllisestä eläketuotteesta vain, jos EIOPA on rekisteröinyt kyseisen yksilöllisen eläketuotteen jaeltavaksi käyttäen nimitystä ’PEPP-tuote’ tämän asetuksen mukaisesti.

10 artikla

PEPP-tuotteiden jakelu

1.  Edellä 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut rahoitusalan yritykset voivat jaella PEPP-tuotteita, jotka ne ovat kehittäneet. Ne voivat myös jaella PEPP-tuotteita, joita ne eivät ole kehittäneet, edellyttäen, että ne noudattavat asiaankuuluvaa alakohtaista lainsäädäntöä, jonka mukaisesti ne voivat jaella tuotteita, joita ne eivät ole kehittäneet.

2.  Direktiivin (EU) 2016/97 mukaisesti rekisteröityneet vakuutusedustajat ja direktiivin 2014/65/EU mukaisesti toimiluvan mainitun direktiivin 4 artiklan 1 kohdan 4 alakohdassa määritellyn sijoitusneuvonnan tarjoamista varten saaneet sijoituspalveluyritykset voivat jaella PEPP-tuotteita, joita ne eivät ole kehittäneet.

11 artikla

Eri tyyppisiin palveluntarjoajiin sovellettava vakavaraisuusjärjestely

PEPP-tarjoajien ja PEPP-jakelijoiden on noudatettava tätä asetusta samoin kuin niihin 6 artiklan 1 kohdassa ja 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen säädösten mukaisesti sovellettavaa asianmukaista vakavaraisuusjärjestelyä.

12 artikla

Kansallisten säännösten julkaiseminen

1.  Asianomaisen kansallisen viranomaisen on julkaistava ja pidettävä ajan tasalla kansalliset lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset, jotka koskevat 47 artiklassa tarkoitettuja kerryttämisvaiheeseen liittyviä ehtoja sekä 57 artiklassa tarkoitettuja maksatusvaiheeseen liittyviä ehtoja, mukaan lukien tapauksen mukaan tiedot mahdollisesti käytössä olevista muista kansallisista menettelyistä kansallisella tasolla vahvistettujen etujen ja kannustimien hakemiseksi.

2.  Kaikkien jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten verkkosivustoilla on oltava ajantasainen linkki 1 kohdassa tarkoitettuihin teksteihin.

3.  Edellä 1 kohdassa tarkoitetut tekstit on julkaistava ainoastaan tiedoksi, eivätkä ne saa aiheuttaa asianomaisille kansallisille viranomaisille oikeudellisia velvoitteita tai vastuita.

13 artikla

Julkinen keskusrekisteri

1.  EIOPA pitää julkista keskusrekisteriä, jossa yksilöidään kukin tämän asetuksen nojalla rekisteröity PEPP-tuote, PEPP-tuotteen rekisteröintinumero, kyseisen PEPP-tuotteen PEPP-tarjoaja, PEPP-tarjoajan suhteen toimivaltaiset viranomaiset, PEPP-tuotteen rekisteröintipäivä, täydellinen luettelo jäsenvaltioista, joissa PEPP-tuotetta tarjotaan, ja täydellinen luettelo jäsenvaltioista, joita varten PEPP-tarjoaja tarjoaa alatilin. Rekisteri asetetaan julkisesti saataville sähköisessä muodossa ja pidetään ajan tasalla.

2.  Toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava EIOPAlle 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista linkeistä ja pidettävä nämä tiedot ajan tasalla.

3.  EIOPA julkaisee 2 kohdassa tarkoitetut linkit 1 kohdassa tarkoitetussa julkisessa keskusrekisterissä ja pitää ne ajan tasalla.

III LUKU

PEPP-TUOTTEEN TARJOAMINEN JA SIIRRETTÄVYYS VALTIOIDEN RAJOJEN YLI

I JAKSO

PALVELUJEN TARJOAMISEN VAPAUS JA SIJOITTAUTUMISVAPAUS

14 artikla

PEPP-tarjoajien ja PEPP-jakelijoiden käyttämä palvelujen tarjoamisen vapaus ja sijoittautumisvapaus

1.   PEPP-tarjoajat voivat tarjota ja PEPP-jakelijat voivat jaella PEPP-tuotteita vastaanottavan jäsenvaltion alueella palvelujen tarjoamisen vapauden tai sijoittautumisvapauden nojalla, kunhan ne noudattavat asiaa koskevia sääntöjä ja menettelyjä, jotka on vahvistettu 6 artiklan 1 kohdan a, b, d ja e alakohdassa tai 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla niihin sovellettavalla unionin lainsäädännöllä tai sen nojalla, ja ilmoitettuaan aikomuksestaan avata kyseistä vastaanottavaa jäsenvaltiota varten alatili 21 artiklan mukaisesti..

2.   Edellä 6 artiklan 1 kohdan c ja f alakohdassa tarkoitettujen PEPP-tarjoajien on noudatettava 15 artiklassa vahvistettuja sääntöjä.

15 artikla

Lisäeläkelaitosten ja unioniin sijoittautuneiden vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien palvelujen tarjoamisen vapauden käyttäminen

1.  Edellä 6 artiklan 1 kohdan c ja f alakohdassa tarkoitettujen PEPP-tarjoajien, jotka aikovat tarjota PEPP-tuotteita PEPP-säästäjille vastaanottavan jäsenvaltion alueella ensimmäistä kertaa palvelujen tarjoamisen vapauden nojalla ja jotka ovat ilmoittaneet aikomuksestaan avata kyseistä vastaanottavaa jäsenvaltiota varten alatili 21 artiklan mukaisesti, on toimitettava kotijäsenvaltionsa toimivaltaisille viranomaisille seuraavat tiedot:

a)  PEPP-tarjoajan nimi ja osoite;

b)  jäsenvaltio, jossa PEPP-tarjoaja aikoo tarjota tai jaella PEPP-tuotetta PEPP‑säästäjille.

2.  Kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on toimitettava kyseiset tiedot sekä vahvistus siitä, että tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettu PEPP-tarjoaja täyttää 6 artiklan 1 kohdassa säädetyt vaatimukset, vastaanottavalle jäsenvaltiolle 10 työpäivän kuluessa tietojen vastaanottamisesta. Tiedot toimitetaan vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, paitsi jos kotijäsenvaltion toimivaltaisilla viranomaisilla on syytä epäillä 6 artiklan 1 kohdan c ja f alakohdassa tarkoitetun PEPP-tarjoajan PEPP-tuotteiden tarjoamiseen liittyvän hallinnollisen rakenteen tai taloudellisen tilanteen riittävyyttä.

Jos kotijäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset kieltäytyvät toimittamasta tietoja vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, niiden on perusteltava kieltäytymisensä kyseiselle PEPP-tarjoajalle kuukauden kuluessa kaikkien tietojen ja asiakirjojen vastaanottamisesta. Kieltäytyminen tai vastaamatta jättäminen on voitava saattaa PEPP-tarjoajan kotijäsenvaltion tuomioistuimen käsiteltäväksi.

3.  Vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen vastaanottamisesta 10 työpäivän kuluessa niiden vastaanottamisesta. Kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on tämän jälkeen ilmoitettava PEPP-tarjoajalle, että vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset ovat vastaanottaneet tiedot ja että PEPP-tarjoaja voi aloittaa PEPP‑tuotteiden tarjoamisen PEPP-säästäjille kyseisessä jäsenvaltiossa.

4.  Jos tietojen vastaanottamisesta ei ilmoiteta 3 kohdan mukaisesti 10 työpäivän kuluessa 2 kohdassa tarkoitetusta tietojen toimittamispäivästä, kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava PEPP-tarjoajalle, että PEPP-tarjoaja voi aloittaa palvelujen tarjoamisen kyseisessä vastaanottavassa jäsenvaltiossa.

5.  Jos 1 kohdassa tarkoitetut tiedot muuttuvat, PEPP-tarjoajan on ilmoitettava muutoksesta kotijäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille viimeistään kuukautta ennen muutoksen toteuttamista. Kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava muutoksesta vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille mahdollisimman pian ja viimeistään kuukauden kuluttua ilmoituksen vastaanottamisesta.

6.   Vastaanottavat jäsenvaltiot voivat nimetä tätä menettelyä varten muita toimivaltaisia viranomaisia kuin 2 artiklan 18 alakohdassa tarkoitetut viranomaiset käyttämään vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille annettuja valtuuksia. Niiden on ilmoitettava tästä sekä mahdollisesta näiden tehtävien jaosta komissiolle ja EIOPAlle.

16 artikla

Vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten valtuudet

1.  Jos vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisilla viranomaisilla on perusteet uskoa, että PEPP-tuotetta jaellaan sen alueella tai kyseistä jäsenvaltiota varten on avattu alatili 3 artiklassa tarkoitetuista sovellettavista säännöistä johtuvien velvoitteiden vastaisesti, niiden on ilmoitettava havaintonsa PEPP-tarjoajan tai PEPP-jakelijan kotijäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille.

2.  Kun kotijäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset ovat arvioineet 1 kohdan mukaisesti saamansa tiedot, niiden on tarvittaessa toteutettava viipymättä aiheelliset toimenpiteet tilanteen korjaamiseksi. Niiden on ilmoitettava vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille tällaisista toteutetuista toimenpiteistä.

3.  Kun kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten toteuttamat toimenpiteet osoittautuvat riittämättömiksi tai niitä ei ole toteutettu ja PEPP-tarjoaja tai PEPP-jakelija edelleenkin jakelee PEPP-tuotetta tavalla, joka selvästi vahingoittaa vastaanottavan jäsenvaltion PEPP-säästäjien etuja tai haittaa yksilöllisten eläketuotteiden markkinoiden moitteetonta toimintaa kyseisessä jäsenvaltiossa, vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset voivat ilmoitettuaan asiasta kotijäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille toteuttaa aiheelliset toimenpiteet estääkseen säännösten vastaisen toiminnan jatkumisen ja, jos se on ehdottoman tarpeellista, estää PEPP-tarjoajaa tai PEPP-jakelijaa jatkamasta PEPP-tuotteiden jakelua alueellaan.

Kotijäsenvaltion tai vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset voivat lisäksi saattaa asian EIOPAn käsiteltäväksi ja pyytää siltä apua asetuksen (EU) N:o 1094/2010 19 artiklan mukaisesti.

4.  Edellä olevat 1–3 kohta eivät vaikuta vastaanottavan jäsenvaltion valtuuksiin toteuttaa aiheellisia ja syrjimättömiä toimenpiteitä ehkäistäkseen säännösten vastaisen toiminnan alueellaan tai rangaistakseen siitä, kun välittömät toimet ovat ehdottoman tarpeellisia vastaanottavan jäsenvaltion kuluttajien oikeuksien suojelemiseksi ja kun kotijäsenvaltion vastaavat toimenpiteet ovat riittämättömät tai niitä ei ole toteutettu tai kun säännösten vastainen toiminta on vastoin yleistä etua suojaavia kansallisia säännöksiä, jos se on ehdottoman tarpeellista. Tällaisissa tilanteissa vastaanottavalla jäsenvaltiolla on oltava mahdollisuus estää PEPP-tarjoajaa tai PEPP-jakelijaa jatkamasta uutta liiketoimintaansa alueellaan.

5.  Kaikista vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten tämän artiklan mukaisesti toteuttamista toimenpiteistä on ilmoitettava kyseiselle PEPP-tarjoajalle tai PEPP‑jakelijalle hyvin perustellussa asiakirjassa sekä ilmoitettava ilman aiheetonta viivytystä kotijäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille.

II JAKSO

SIIRRETTÄVYYS

17 artikla

Siirrettävyyspalvelu

1.  PEPP-säästäjillä on oikeus käyttää siirrettävyyspalvelua, joka antaa heille oikeuden jatkaa maksamista olemassa olevalle PEPP-tililleen, kun he vaihtavat asuinpaikkaa toiseen jäsenvaltioon.

2.  Kun PEPP-säästäjä käyttää siirrettävyyspalvelua, hänellä on oikeus säilyttää kaikki PEPP‑tarjoajan myöntämät edut ja kannustimet, jotka liittyvät heidän PEPP-tuotteeseensa tehtäviin jatkuviin sijoituksiin.

18 artikla

Siirrettävyyspalvelun tarjoaminen

1.  PEPP-tarjoajien on tarjottava 17 artiklassa tarkoitettu siirrettävyyspalvelu PEPP‑säästäjille, joilla on niiden ylläpitämä PEPP-tili ja jotka pyytävät tätä palvelua.

2.  Ehdottaessaan PEPP-tuotetta PEPP-tarjoajan tai PEPP-jakelijan on annettava potentiaalisille PEPP-säästäjille tietoja siirrettävyyspalvelusta ja siitä, mitkä kansalliset alatilit ovat välittömästi saatavilla.

3.  Kolmen vuoden kuluessa tämän asetuksen soveltamispäivästä kussakin PEPP‑tuotteessa on tarjottava kansallisia alatilejä vähintään kahden jäsenvaltion osalta PEPP-tarjoajalle osoitetusta pyynnöstä.

19 artikla

PEPP-tuotteen alatilit

1.  Tarjotessaan PEPP-säästäjille siirrettävyyspalvelua 17 artiklan mukaisesti PEPP‑tarjoajien on varmistettava, että kun PEPP-tilin sisällä avataan uusi alatili, sen on vastattava 47 ja 57 artiklassa tarkoitettuja oikeudellisia vaatimuksia ja ehtoja, jotka on määritetty kansallisella tasolla PEPP-tuotteelle PEPP-säästäjän uudessa asuinjäsenvaltiossa ▌. Kaikki PEPP-tilillä olevat liiketoimet on kirjattava vastaavalle alatilille. Alatilille suoritettuihin maksuihin ja alatililtä tehtyihin nostoihin voidaan soveltaa erillisiä sopimusehtoja.

2.  PEPP-tarjoajat voivat myös varmistaa 1 kohdassa tarkoitettujen vaatimusten noudattamisen perustamalla kumppanuuden toisen rekisteröidyn PEPP‑tarjoajan, jäljempänä ’kumppani’, kanssa.

Kumppanin on oltava pätevä ja kykenevä hoitamaan sille siirrettyjä tehtäviä ottaen huomioon kumppanin hoitamien tehtävien laajuus. PEPP-tarjoajan on tehtävä kirjallinen sopimus kumppanin kanssa. Sopimuksen on oltava oikeudellisesti täytäntöönpanokelpoinen, ja siinä on selkeästi määriteltävä PEPP-tarjoajan ja kumppanin oikeudet ja velvollisuudet. Sopimuksessa on noudatettava 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa niihin sovellettavalla unionin lainsäädännöllä tai sen nojalla vahvistettuja tehtävien siirtämistä ja ulkoistamista koskevia asiaankuuluvia sääntöjä ja menettelyjä. Kyseisestä sopimuksesta huolimatta PEPP-tarjoaja on edelleen yksin vastuussa tämän asetuksen mukaisista velvollisuuksistaan.

20 artikla

Uuden alatilin avaaminen

1.   Kun PEPP-tarjoajalle on ilmoitettu siitä, että PEPP-säästäjä on vaihtanut asuinpaikkaa toiseen jäsenvaltioon, PEPP-tarjoajan on ilmoitettava viipymättä tämän jälkeen PEPP‑säästäjälle mahdollisuudesta avata uusi alatili PEPP-säästäjän PEPP-tilin sisällä ja määräajasta, jonka kuluessa alatili voidaan avata ▌.

Siinä tapauksessa PEPP-tarjoajan on tarjottava PEPP-säästäjälle veloituksetta PEPP‑avaintietoasiakirja, joka sisältää 28 artiklan 3 kohdan g alakohdassa tarkoitetut PEPP-säästäjän uutta asuinjäsenvaltiota koskevaan alatiliin sovellettavat erityiset vaatimukset.

Jos uutta alatiliä ei ole käytettävissä, PEPP-tarjoajan on ilmoitettava PEPP-säästäjälle oikeudesta vaihtaa PEPP-tarjoajaa viipymättä ja veloituksetta ja mahdollisuudesta jatkaa säästämistä käyttäen viimeksi avattua alatiliä.

2.  Jos PEPP-säästäjä aikoo käyttää mahdollisuutta avata alatili, PEPP-säästäjän on ilmoitettava PEPP-tarjoajalle ▌ seuraavat tiedot:

a)  PEPP-säästäjän uusi asuinjäsenvaltio;

b)  päivämäärä, josta lähtien maksut on suunnattava uudelle alatilille;

c)  merkitykselliset tiedot PEPP-tuotetta koskevista muista ehdoista.

3.  PEPP-säästäjä voi jatkaa maksujen suorittamista viimeksi avatulle alatilille.

4.   PEPP-tarjoajan on tarjottava PEPP-säästäjälle henkilökohtaista suositusta, jossa selitetään, olisiko uuden alatilin avaaminen PEPP-säästäjän PEPP-tilin sisällä ja maksujen suorittaminen uudelle alatilille parempi ratkaisu kuin maksujen jatkaminen viimeksi avatulle alatilille.

5.  Jos PEPP-tarjoaja ei pysty varmistamaan PEPP-säästäjän uutta asuinjäsenvaltiota koskevan uuden alatilin avaamista, PEPP-säästäjän on valintansa mukaan voitava

a)  vaihtaa PEPP-tarjoajaa viipymättä ja veloituksetta 52 artiklan 3 kohdassa säädetyistä vaihtotiheyttä koskevista vaatimuksista riippumatta; tai

b)  jatkaa maksujen suorittamista viimeksi avatulle alatilille.

6.  Uusi alatili avataan ▌ muuttamalla voimassa olevaa PPP-säästäjän ja PEPP-tarjoajan välistä PEPP-sopimusta sopimukseen sovellettavan lain mukaisesti. Avaamispäivä on määritettävä sopimuksessa ▌.

21 artikla

Siirrettävyyttä koskevien tietojen toimittaminen toimivaltaisille viranomaisille

1.  PEPP-tarjoajan, joka haluaa avata ensimmäistä kertaa uuden alatilin vastaanottavaa jäsenvaltiota varten, on ilmoitettava asiasta kotijäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille.

2.  PEPP-tarjoajan on sisällytettävä ilmoitukseen seuraavat tiedot ja asiakirjat:

a)  4 artiklassa tarkoitetut PEPP-sopimuksen vakioehdot, mukaan lukien uutta alatiliä koskeva liite;

b)  PEPP-avaintietoasiakirja, joka sisältää uutta alatiliä vastaavat alatiliin sovellettavat erityiset vaatimukset 28 artiklan 3 kohdan g alakohdan mukaisesti;

c)   36 artiklassa tarkoitettu PEPP-etuusote;

d)  tapauksen mukaan tiedot 19 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista sopimusjärjestelyistä.

3.  Kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on tarkistettava, ovatko toimitetut asiakirjat täydellisiä, ja toimitettava ne 10 työpäivän kuluessa täydellisten asiakirjojen vastaanottamisesta vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille.

4.  Vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava viipymättä 2 kohdassa tarkoitettujen tietojen ja asiakirjojen vastaanottamisesta.

5.  Kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on tämän jälkeen ilmoitettava PEPP‑tarjoajalle, että vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset ovat vastaanottaneet tiedot ja että PEPP-tarjoaja voi avata alatilin kyseistä jäsenvaltiota varten.

Jos asiakirjojen vastaanottamisesta ei ilmoiteta 4 kohdan mukaisesti 10 työpäivän kuluessa 3 kohdassa tarkoitetusta asiakirjojen toimittamispäivästä, kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava PEPP-tarjoajalle, että alatili voidaan avata kyseistä jäsenvaltiota varten.

6.  Jos 2 kohdassa tarkoitetut tiedot ja asiakirjat muuttuvat, PEPP-tarjoajan on ilmoitettava muutoksesta kotijäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille viimeistään kuukautta ennen muutoksen toteuttamista. Kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava muutoksesta vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille mahdollisimman pian ja viimeistään kuukauden kuluttua ilmoituksen vastaanottamisesta.

IV LUKU

JAKELUA JA TIETOJEN ANTAMISTA KOSKEVAT VAATIMUKSET

I JAKSO

YLEISET SÄÄNNÖKSET

22 artikla

Yleisperiaate

Harjoittaessaan PEPP-tuotteiden jakelutoimintaa PEPP-tarjoajien ja PEPP-jakelijoiden on aina toimittava rehellisesti, tasapuolisesti ja ammattimaisesti PEPP-asiakkaidensa etujen mukaisesti.

23 artikla

Erityyppisiin PEPP-tarjoajiin ja PEPP-jakelijoihin sovellettava jakelujärjestely

1.   PEPP-tuotteiden jakelua varten eri tyyppisten PEPP-tarjoajien ja PEPP-jakelijoiden on noudatettava seuraavia sääntöjä:

a)  tämän asetuksen 6 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen vakuutusyritysten ja tämän asetuksen 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen vakuutusedustajien on noudatettava sovellettavaa kansallista lainsäädäntöä, jolla pannaan täytäntöön ▌ direktiivin (EU) 2016/97 V ja VI luvussa vakuutusmuotoisten sijoitustuotteiden jakelua varten annetut säännöt, lukuun ottamatta kyseisen direktiivin 20, 23 ja 25 artiklaa sekä 30 artiklan 3 kohtaa, sekä suoraan sovellettavaa unionin lainsäädäntöä, joka on annettu kyseisten sääntöjen nojalla tällaisten tuotteiden jakelusta, ja tätä asetusta, lukuun ottamatta 34 artiklan 4 kohtaa;

b)  tämän asetuksen 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen sijoituspalveluyritysten on noudatettava sovellettavaa kansallista lainsäädäntöä, jolla pannaan täytäntöön ▌ direktiivin 2014/65/EU 16 artiklan 3 kohdan ensimmäisessä alakohdassa ja 23, 24 ja 25 artiklassa esitetyt rahoitusvälineiden markkinointia ja jakelua koskevat säännöt, lukuun ottamatta kyseisen direktiivin 24 artiklan 2 kohtaa ja 25 artiklan 3 ja 4 kohtaa, sekä suoraan sovellettavaa unionin lainsäädäntöä, joka on annettu kyseisten säännösten nojalla, ja tätä asetusta, lukuun ottamatta 34 artiklan 4 kohtaa;

c)  kaikkien muiden PEPP-tarjoajien ja PEPP-jakelijoiden on noudatettava sovellettavaa kansallista lainsäädäntöä, jolla pannaan täytäntöön direktiivin 2014/65/EU 16 artiklan 3 kohdan ensimmäisessä alakohdassa ja 23, 24 ja 25 artiklassa annetut rahoitusvälineiden markkinointia ja jakelua koskevat säännöt, lukuun ottamatta kyseisen direktiivin 24 artiklan 2 kohtaa ja 25 artiklan 2, 3 ja 4 kohtaa, sekä suoraan sovellettavaa unionin lainsäädäntöä, joka on annettu kyseisten säännösten ja tämän asetuksen nojalla.

2.  Edellä 1 kohdan a alakohdassa vahvistettuja sääntöjä sovelletaan vain siltä osin kuin sovellettavassa kansallisessa lainsäädännössä, jolla pannaan täytäntöön direktiivin (EU) 2016/97 V ja VI luvussa annetut säännöt, ei ole tiukempia sääntöjä.

24 artikla

Sähköinen jakelu ja muut pysyvät välineet

PEPP-tarjoajien ja PEPP-jakelijoiden on toimitettava kaikki tässä luvussa säädetyt asiakirjat ja tiedot veloituksetta PEPP-asiakkaille sähköisesti, edellyttäen että PEPP-asiakas voi säilyttää nämä tiedot siten, että ne ovat saatavilla myöhempää käyttöä varten tietojen käyttötarkoituksen kannalta asianmukaisen ajan ja että väline mahdollistaa säilytettävien tietojen jäljentämisen muuttumattomina.

PEPP-tarjoajien ja PEPP-jakelijoiden on pyynnöstä toimitettava nämä asiakirjat ja tiedot veloituksetta myös muulla pysyvällä välineellä, mukaan lukien paperimuodossa. PEPP-tarjoajien ja PEPP‑jakelijoiden on ilmoitettava PEPP-asiakkaille näiden oikeudesta saada veloituksetta pyynnöstä jäljennös kyseiseistä asiakirjoista muulla pysyvällä välineellä, mukaan lukien paperimuodossa.

25 artikla

Tuotehallintavaatimukset

1.  PEPP-tarjoajien on pidettävä yllä, käytettävä ja arvioitava menettelyä, jonka mukaisesti kukin PEPP-tuote tai olemassa olevan PEPP-tuotteen merkittävät muutokset hyväksytään ennen sen jakelua PEPP-asiakkaille.

Tuotteiden hyväksymismenettelyn on oltava PEPP-tuotteen luonteen kannalta oikeasuhteinen ja asianmukainen.

Tuotteiden hyväksymismenettelyssä on määritettävä kullekin PEPP-tuotteelle tarkoitetut yksilöidyt kohdemarkkinat, varmistettava, että kaikki tällaisten kohdemarkkinoiden kannalta merkitykselliset riskit arvioidaan ja että suunniteltu jakelustrategia vastaa yksilöityjä kohdemarkkinoita, sekä toteutettava kohtuullisia toimia sen varmistamiseksi, että PEPP-tuotetta jaellaan yksilöidyille kohdemarkkinoille.

PEPP-tarjoajan on ymmärrettävä tarjoamansa PEPP-tuotteet ja tarkasteltava niitä säännöllisesti uudelleen ottaen huomioon kaikki tapahtumat, jotka voivat olennaisesti vaikuttaa yksilöityihin kohdemarkkinoihin kohdistuvaan potentiaaliseen riskiin, arvioidakseen ainakin sitä, onko PEPP-tuote edelleen yksilöityjen kohdemarkkinoiden tarpeiden mukainen ja onko suunniteltu jakelustrategia edelleen asianmukainen.

PEPP-tarjoajien on asetettava PEPP-jakelijoiden saataville kaikki aiheelliset tiedot PEPP‑tuotteesta ja tuotteiden hyväksymismenettelystä, mukaan luettuina PEPP-tuotteen yksilöidyt kohdemarkkinat.

PEPP-jakelijoilla on oltava käytössä asianmukaiset järjestelyt viidennessä alakohdassa tarkoitettujen tietojen vastaanottamiseksi ja kunkin PEPP-tuotteen ominaisuuksien ja yksilöityjen kohdemarkkinoiden ymmärtämiseksi.

2.  Tässä artiklassa tarkoitetut toimintatavat, menettelyt ja järjestelyt eivät rajoita muita tämän asetuksen mukaisia tai sen nojalla sovellettavia vaatimuksia, mukaan lukien tietojen julkistamista, soveltuvuutta tai asianmukaisuutta, eturistiriitojen tunnistamista ja hallintaa, kannustimia ja ESG-tekijöitä koskevat vaatimukset.

II JAKSO

SOPIMUSTA EDELTÄVÄT TIEDOT

26 artikla

PEPP-avaintietoasiakirja

1.  Ennen PEPP-tuotteen tarjoamista PEPP-säästäjille PEPP-tarjoajan on laadittava kyseisestä PEPP-tuotteesta tämän jakson vaatimusten mukainen PEPP-avaintietoasiakirja ja julkaistava se verkkosivustollaan.

2.  PEPP-avaintietoasiakirjassa olevat tiedot ovat ennen sopimuksen tekoa annettavaa tietoa. PEPP-avaintietoasiakirjan on oltava täsmällinen, tasapuolinen ja selkeä, eikä se saa olla harhaanjohtava. Siinä on annettava avaintiedot, ja sen on oltava sitovien sopimusasiakirjojen, tarjousasiakirjojen asiaankuuluvien osien sekä PEPP-tuotteen ehtojen mukainen.

3.  PEPP-avaintietoasiakirjan on oltava erillinen asiakirja, joka on selkeästi erillään markkinointiaineistosta. Siinä ei saa olla viittauksia markkinointiaineistoon. Siinä saa olla viittauksia muihin asiakirjoihin, muun muassa mahdolliseen esitteeseen, ainoastaan, jos viittaus liittyy tietoihin, jotka on sisällytettävä PEPP‑avaintietoasiakirjaan tämän asetuksen nojalla.

PEPP-perustuotteesta on laadittava erillinen PEPP-avaintietoasiakirja.

4.  Jos PEPP-tarjoaja tarjoaa PEPP-säästäjälle niin monia vaihtoehtoisia sijoitusvaihtoehtoja, että kaikkien 28 artiklan 3 kohdassa edellytettyjen, kyseisiä sijoitusvaihtoehtoja koskevien tietojen esittäminen yhdessä ytimekkäässä erillisessä PEPP-avaintietoasiakirjassa ei ole mahdollista, PEPP-tarjoajien on laadittava jompikumpi seuraavista:

a)  erillinen PEPP-avaintietoasiakirja kustakin vaihtoehtoisesta sijoitusvaihtoehdosta;

b)  yleinen PEPP-avaintietoasiakirja, jossa esitetään ainakin yleinen kuvaus vaihtoehtoisista sijoitusvaihtoehdoista ja ilmoitetaan, mistä ja millä tavalla voi saada yksityiskohtaisempia sopimusta edeltäviä tietoja kyseisiä sijoitusvaihtoehtoja tukevista sijoituksista.

5.  PEPP-avaintietoasiakirja on laadittava 24 artiklan mukaisesti lyhyenä, ytimekkäästi kirjoitettuna asiakirjana. Sen on

a)  oltava esitystapansa, asettelunsa ja kirjasinkokonsa puolesta helppolukuinen;

b)  keskityttävä PEPP-asiakkaiden tarvitsemiin avaintietoihin;

c)  oltava selkeästi laadittu ja kirjoitettu sellaisella kielellä ja tyylillä, joka auttaa ymmärtämään tiedot, ja erityisesti selkeällä, ytimekkäällä ja helppotajuisella kielellä.

6.  Jos PEPP-avaintietoasiakirjassa käytetään värejä, ne eivät saa vähentää tietojen ymmärrettävyyttä, jos PEPP-avaintietoasiakirja tulostetaan tai valokopioidaan mustavalkoisena.

7.  Jos PEPP-avaintietoasiakirjassa käytetään PEPP-tarjoajan tai yritysryhmän, johon se kuuluu, tuotemerkkiä tai logoa, se ei saa viedä huomiota asiakirjan tiedoista eikä häiritä tekstin ymmärrettävyyttä.

8.  PEPP-avaintietoasiakirjan lisäksi PEPP-tarjoajien ja PEPP-jakelijoiden on toimitettava potentiaalisille PEPP-säästäjille viittaukset PEPP-tarjoajan ▌ taloudellista tilaa, myös vakavaraisuutta, koskeviin julkisesti saatavilla oleviin kertomuksiin, joista potentiaaliset PEPP-säästäjät löytävät nämä tiedot ▌ helposti.

9.   Potentiaalisille PEPP-säästäjille on toimitettava myös tietoja PEPP-säästäjän sijoitusvaihtoehdon aiemmasta tuotto- tai arvonkehityksestä vähintään kymmenen vuoden ajalta tai tapauksissa, joissa PEPP-tuotetta on tarjottu alle kymmenen vuoden ajan, kaikilta niiltä vuosilta, joina PEPP-tuotetta on tarjottu. Aiempaa tuotto- tai arvonkehitystä koskeviin tietoihin on liitettävä maininta ”aiempi tuotto- tai arvonkehitys ei ole osoitus tulevasta tuotosta”.

27 artikla

PEPP-avaintietoasiakirjan kieli

1.  PEPP-avaintietoasiakirja on laadittava siinä jäsenvaltion osassa, jossa PEPP-tuotetta jaellaan, käytettävillä virallisilla kielillä tai ainakin yhdellä siellä käytettävistä virallisista kielistä taikka muulla kyseisen jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten hyväksymällä kielellä tai, jos se on laadittu eri kielellä, se on käännettävä jollekin näistä kielistä.

Käännöksen on vastattava tarkoin ja täsmällisesti alkuperäisen PEPP‑avaintietoasiakirjan sisältöä.

2.  Jos PEPP-tuotetta markkinoidaan jäsenvaltiossa käyttäen kyseisen jäsenvaltion yhdellä tai useammalla virallisella kielellä laadittua markkinointiaineistoa, PEPP‑avaintietoasiakirja on laadittava ainakin samoilla virallisilla kielillä.

3.  PEPP-avaintietoasiakirja on asetettava pyynnöstä näkövammaisten PEPP-säästäjien saataville sopivassa muodossa.

28 artikla

PEPP-avaintietoasiakirjan sisältö

1.  Otsikko ”PEPP-avaintietoasiakirja” on merkittävä näkyvästi PEPP-avaintietoasiakirjan ensimmäisen sivun yläosaan.

PEPP-avaintietoasiakirja on esitettävä 2 ja 3 kohdassa säädettyä järjestystä noudattaen.

2.  Suoraan nimen alapuolella on oltava selittävä teksti. Sen sanamuodon on oltava seuraava:"

”Tässä asiakirjassa annetaan sijoittajalle avaintiedot tarjottavasta yleiseurooppalaisesta yksilöllisestä eläketuotteesta (PEPP-tuote). Asiakirja ei ole markkinointiaineistoa. Laissa edellytetään kyseisten tietojen antamista, jotta sijoittaja ymmärtäisi tämän yksilöllisen eläketuotteen luonteen ja siihen liittyvät riskit, kulut sekä mahdolliset voitot ja tappiot ja jotta sijoittajan olisi helpompi vertailla sitä muihin PEPP-tuotteisiin.”

"

3.  PEPP-avaintietoasiakirjassa on oltava seuraavat tiedot:

a)  asiakirjan alussa: PEPP-tuotteen nimi, maininta siitä, onko kyseessä PEPP‑perustuote, PEPP-tarjoajan tunniste- ja yhteystiedot, tiedot PEPP-tarjoajan suhteen toimivaltaisista viranomaisista, numero, jolla PEPP-tuote on kirjattu julkiseen keskusrekisteriin, ja asiakirjan päiväys;

b)  maininta: ”Tässä asiakirjassa kuvattu eläketuote on pitkän aikavälin tuote, jossa on rajoitettu lunastettavuus ja jota ei voida irtisanoa milloin tahansa.”;

c)  osiossa ”Mikä tämä tuote on?” PEPP-tuotteen luonne ja tärkeimmät ominaisuudet, mukaan lukien

i)  PEPP-tuotteen pitkän aikavälin tavoitteet sekä keinot niiden saavuttamiseksi, erityisesti se, saavutetaanko tavoitteet sijoitusomaisuuteen suoraan tai välillisesti liittyvän riskin kautta, mukaan lukien kuvaus sijoituskohteena olevista rahoitusvälineistä tai viitearvoista ja niiden markkinoiden määrittely, joille PEPP-tarjoaja sijoittaa, sekä kuvaus siitä, miten tuotto määräytyy;

ii)  kuvaus PEPP-säästäjätyypistä, jolle PEPP-tuotetta on tarkoitus markkinoida, erityisesti PEPP-säästäjän tappionsietokyvyn ja sijoitusajan osalta;

iii)  maininta siitä,

–  sisältyykö PEPP-perustuotteeseen pääomatakuu tai käytetäänkö siinä riskien vähentämistekniikkaa, jolla pyritään turvaamaan PEPP‑säästäjän mahdollisuus saada sijoitettu pääoma takaisin, tai

–  sisältyykö mahdolliseen vaihtoehtoiseen sijoitusvaihtoehtoon tällainen takuu tai käytetäänkö siinä riskien vähentämistekniikkaa ja missä määrin;

iv)  kuvaus PEPP-eläke-etuuksista, erityisesti maksusuoritusten mahdollisista muodoista ja oikeudesta muuttaa maksusuoritusten muotoa 59 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

v)  kun PEPP-tuotteessa katetaan biometriset riskit: yksityiskohtaiset tiedot katetuista riskeistä ja vakuutusetuuksista, mukaan lukien olosuhteet, joissa kyseisiä etuuksia voidaan vaatia;

vi)  tiedot siirrettävyyspalvelusta, mukaan lukien viittaus 13 artiklassa tarkoitettuun julkiseen keskusrekisteriin, jossa on tiedot kerryttämisvaiheeseen ja maksatusvaiheeseen liittyvistä ehdoista, jotka jäsenvaltiot määrittävät 47 ja 57 artiklan mukaisesti;

vii)  maininta seurauksista, joita PEPP-säästäjälle aiheutuu PEPP-varojen ennenaikaisesta nostosta, mukaan lukien kaikki sovellettavat palkkiot ja seuraamukset sekä mahdollinen pääomasuojan ja muiden mahdollisten etujen ja kannustimien menetys;

viii)  maininta seurauksista, joita PEPP-säästäjälle aiheutuu, jos hän lopettaa maksujen suorittamisen PEPP-tuotteeseen;

ix)  tiedot käytettävissä olevista alatileistä ja 20 artiklan 5 kohdassa tarkoitetuista PEPP-säästäjän oikeuksista;

x)  tiedot PEPP-säästäjän oikeudesta vaihtaa PEPP-tarjoajaa ja oikeudesta saada 56 artiklassa tarkoitetut tiedot vaihtopalvelusta;

xi)  44 artiklassa tarkoitetut valitun sijoitusvaihtoehdon muuttamisen edellytykset;

xii)  mahdollisesti saatavilla olevat tiedot PEPP-tarjoajan sijoitusten tuotoista ESG-tekijöiden kannalta;

xiii)  PEPP-sopimukseen sovellettava laki, kun osapuolet eivät voi valita sitä vapaasti, tai, jos osapuolet voivat vapaasti valita sovellettavan lain, tiedot siitä laista, jota PEPP-tarjoaja ehdottaa valittavaksi;

xiv)  tapauksen mukaan maininta siitä, koskeeko PEPP-säästäjää harkinta-aika tai peruutusaika;

d)  osiossa ”Mitkä ovat riskit ja mitä tuottoa sijoittaja voi saada?” lyhyt kuvaus riski‑tuottoprofiilista, mukaan lukien seuraavat seikat:

i)  yleinen riski-indikaattori ja sitä täydentävä kuvaus kyseisestä indikaattorista, sen keskeiset rajoitukset ja kuvaus riskeistä, jotka ovat PEPP-tuotteen kannalta olennaisia ja joita yleinen riski-indikaattori ei kuvaa asianmukaisesti;

ii)  sijoitetun pääoman suurin mahdollinen menetys, mukaan lukien tiedot seuraavista:

–  voiko PEPP-säästäjä menettää koko sijoitetun pääoman tai

–  onko PEPP-säästäjällä riski ylimääräisistä taloudellisista sitoumuksista tai velvoitteista;

iii)  asianmukaiset tuottonäkymät ja oletukset, joihin ne pohjautuvat;

iv)  tapauksen mukaan PEPP-säästäjille koituvia tuottoja koskevat edellytykset tai tuotteisiin sisällytetyt enimmäistuotot;

v)  maininta siitä, että PEPP-säästäjän kotijäsenvaltion verolainsäädäntö voi vaikuttaa sijoittajan lopulliseen tuottoon;

e)  osiossa ”Mitä tapahtuu, jos [PEPP-tarjoajan nimi] on maksukyvytön?” lyhyt kuvaus siitä, voiko asiaan liittyvästä tappiosta saada korvauksen sijoittajan korvaus- tai takausjärjestelmästä ja, jos näin on, mistä järjestelmästä on kyse, kuka takaaja on, mitä riskejä järjestelmä kattaa ja mitä riskejä se ei kata;

f)  osiossa ”Mitä kuluja sijoittajalle aiheutuu?” PEPP-tuotteeseen tehtävästä sijoituksesta aiheutuvat kulut, jotka muodostuvat PEPP-säästäjälle aiheutuvista sekä suorista että välillisistä kuluista, mukaan lukien kertaluontoiset ja toistuvat kulut, jotka esitetään yhteenlaskettujen kululukujen avulla, ja vertailtavuuden varmistamiseksi yhteenlasketut kokonaiskulut rahamääräisinä ja prosenttiosuuksina ilmaistuina, jotta voidaan osoittaa kokonaiskulujen yhteisvaikutukset sijoitukseen.

PEPP-avaintietoasiakirjaan on sisällytettävä selkeä maininta siitä, että PEPP‑tarjoajan tai PEPP-jakelijan on annettava tiedot, joissa eritellään sellaiset mahdolliset jakelukulut, jotka eivät jo sisälly edellä esitettyihin kuluihin, jotta PEPP-säästäjä voi ymmärtää yhteisvaikutuksen, joka näillä yhteenlasketuilla kuluilla on sijoituksen tuottoon;

g)  osiossa ”Mitä erityisiä vaatimuksia liittyy [sijoittajan asuinjäsenvaltiota] koskevaan alatiliin?”:

i)  alaosiossa: ”Kerryttämisvaihetta koskevat vaatimukset”:

kuvaus kerryttämisvaiheeseen liittyvistä ehdoista, sellaisina kuin PEPP‑säästäjän asuinjäsenvaltio on ne määrittänyt 47 artiklan mukaisesti;

ii)  alaosiossa: ”Maksatusvaihetta koskevat vaatimukset”:

kuvaus maksatusvaiheeseen liittyvistä ehdoista, sellaisina kuin PEPP‑säästäjän asuinjäsenvaltio on ne määrittänyt 57 artiklan mukaisesti;

h)  osiossa ”Kuinka sijoittaja voi valittaa?”: tiedot siitä, millä tavoin ja kenelle PEPP‑säästäjä voi tehdä valituksen PEPP-tuotteesta taikka PEPP-tarjoajan tai PEPP‑jakelijan toiminnasta.

4.  Kun PEPP-avaintietoasiakirja toimitetaan sähköisessä muodossa, 3 kohdassa vaadittujen tietojen kerrostaminen on sallittua niin, että yksityiskohtaiset tiedot voidaan esittää ponnahdusikkunoiden tai muille tasoille johtavien linkkien avulla. Tällöin PEPP-avaintietoasiakirjan tiedot on voitava tulostaa yhteen asiakirjaan.

5.  Jotta voidaan varmistaa tämän artiklan yhdenmukainen soveltaminen, EIOPA laatii muita Euroopan valvontaviranomaisia kuultuaan ja kuluttaja- ja toimialatestejä suoritettuaan luonnoksia teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa täsmennetään:

a)  3 kohdassa tarkoitettujen eri tietojen esitystapaa, myös asiakirjan muotoa ja pituutta, ja sisältöä koskevat yksityiskohdat;

b)  3 kohdan d alakohdan i ja iv alakohdassa tarkoitettujen riskien ja tuottojen esittämisessä käytettävät menetelmät;

c)  menetelmä 3 kohdan f alakohdassa tarkoitettujen kulujen laskemiseksi, mukaan lukien yhteenlaskettujen kululukujen määrittely;

d)  kun tiedot esitetään sähköisessä muodossa ja kerrostettuina, se, mitkä tiedot on esitettävä etualalla ja mitkä voidaan esittää muilla, yksityiskohtaisia tietoja sisältävillä tasoilla.

Laatiessaan luonnoksia teknisiksi sääntelystandardeiksi EIOPA ottaa huomioon PEPP‑tuotteiden eri tyypit, niiden pitkäaikaisen luonteen, PEPP-säästäjien valmiudet ja PEPP-tuotteiden ominaisuudet, jotta PEPP-säästäjä voi valita jonkun sijoitusvaihtoehdoista ja muita PEPP-tuotteeseen liittyviä vaihtoehtoja, myös tilanteissa, joissa tämä valinta voidaan tehdä eri ajankohtina tai joissa sitä voidaan muuttaa myöhemmin.

EIOPA toimittaa kyseiset teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään ... päivänä ...kuuta ... [12 kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulopäivästä].

Siirretään komissiolle valta täydentää tätä asetusta hyväksymällä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1094/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

29 artikla

Markkinointiaineisto

Markkinointiaineisto, joka sisältää PEPP-tuotteeseen liittyviä erityisiä tietoja, ei saa sisältää mainintoja, jotka ovat ristiriidassa PEPP-avaintietoasiakirjaan sisältyvien tietojen kanssa tai vähentävät PEPP-avaintietoasiakirjan merkitystä. Markkinointiaineistossa on oltava tieto siitä, että saatavilla on PEPP-avaintietoasiakirja, ja siitä, miten ja mistä sen voi saada, mukaan lukien PEPP-tarjoajan verkkosivusto.

30 artikla

PEPP-avaintietoasiakirjan tarkistaminen

1.  PEPP-tarjoajan on tarkasteltava PEPP-avaintietoasiakirjaan sisältyviä tietoja vähintään vuosittain uudelleen ja tarkistettava asiakirjaa nopeasti, jos uudelleentarkastelussa ilmenee muutoksia, jotka siihen on tarpeen tehdä. Tarkistettu versio on asetettava nopeasti saataville.

2.  Jotta voidaan varmistaa tämän artiklan yhdenmukainen soveltaminen, EIOPA laatii muita Euroopan valvontaviranomaisia kuultuaan ja kuluttaja- ja toimialatestejä suoritettuaan luonnoksia teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa täsmennetään PEPP‑avaintietoasiakirjan uudelleentarkastelun ja tarkistamisen edellytykset.

EIOPA toimittaa kyseiset teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään ... päivänä ...kuuta ... [12 kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulopäivästä].

Siirretään komissiolle valta täydentää tätä asetusta hyväksymällä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1094/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

31 artikla

Siviilioikeudellinen vastuu

1.  PEPP-tarjoaja ei joudu siviilioikeudelliseen vastuuseen yksinomaan PEPP‑avaintietoasiakirjan perusteella, sen käännökset mukaan lukien, jollei se ole harhaanjohtava, epätarkka tai ristiriidassa oikeudellisesti sitovien, sopimusta edeltävien asiakirjojen tai sopimusasiakirjojen olennaisten osien tai 28 artiklassa säädettyjen vaatimusten kanssa.

2.  PEPP-säästäjä, joka esittää näyttöä vahingosta, joka on aiheutunut PEPP‑avaintietoasiakirjan johdosta 1 kohdassa tarkoitetuissa olosuhteissa hänen tehdessään PEPP-sopimuksen, josta PEPP-avaintietoasiakirja oli laadittu, voi vaatia kyseisestä vahingosta vahingonkorvausta PEPP-tarjoajalta kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

3.  Edellä 2 kohdassa tarkoitetun kaltaisia ilmaisuja kuten ’vahinko’ tai ’vahingonkorvaus’, joita ei ole määritelty, tulkitaan ja sovelletaan asiaa koskevien kansainvälisen yksityisoikeuden sääntöjen mukaan määräytyvän sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

4.  Tämä artikla ei estä nostamasta muita siviilioikeudelliseen vastuuseen perustuvia kanteita kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

5.  Tämän artiklan mukaisia velvoitteita ei saa rajoittaa eikä niistä voi saada vapautusta sopimuslausekkeilla.

32 artikla

PEPP-sopimukset, joihin sisältyy biometristen riskien kattaminen

Kun PEPP-avaintietoasiakirja koskee biometriset riskit kattavaa PEPP-sopimusta, PEPP‑tarjoajalla on tämän jakson mukaiset velvoitteet ainoastaan PEPP-säästäjää kohtaan.

33 artikla

PEPP-avaintietoasiakirjan toimittaminen

1.  PEPP-tarjoajan tai PEPP-jakelijan on toimitettava potentiaalisille PEPP-säästäjille kaikki 26 artiklan mukaisesti laaditut PEPP-avaintietoasiakirjat, kun se antaa PEPP-tuotteesta neuvontaa tai tarjoaa PEPP-tuotetta myytäväksi, hyvissä ajoin ennen kuin kyseiseen PEPP-tuotteeseen liittyvä sopimus tai tarjous sitoo kyseisiä PEPP-säästäjiä.

2.  PEPP-tarjoaja tai PEPP-jakelija voi täyttää 1 kohdan vaatimukset toimittamalla PEPP‑avaintietoasiakirjan luonnolliselle henkilölle, jolla on kirjallinen valtuutus tehdä sijoituspäätöksiä PEPP-säästäjän lukuun kyseisen kirjallisen valtuutuksen nojalla toteutettujen liiketoimien osalta.

3.  Jotta voidaan varmistaa tämän artiklan yhdenmukainen soveltaminen, EIOPA laatii tarvittaessa muita Euroopan valvontaviranomaisia kuultuaan luonnoksia teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa täsmennetään edellytykset, jotka täyttämällä noudatetaan 1 kohdan mukaista vaatimusta PEPP-avaintietoasiakirjan toimittamisesta.

EIOPA toimittaa kyseiset teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään ... päivänä ...kuuta ... [12 kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulopäivästä].

Siirretään komissiolle valta täydentää tätä asetusta hyväksymällä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1094/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

III JAKSO

NEUVONTA ▌

34 artikla

Tarpeiden ja vaatimusten täsmentäminen ja neuvonnan antaminen

1.  Ennen PEPP-sopimuksen tekemistä ▌ PEPP-tarjoajan tai PEPP-jakelijan on täsmennettävä potentiaaliselta PEPP-säästäjältä pyydettyjen ja saatujen tietojen perusteella kyseisen potentiaalisen PEPP-säästäjän eläkkeeseen liittyvät tarpeet ja vaatimukset, mukaan lukien mahdollinen tarve tuotteelle, jossa tarjotaan maksusuorituksia elinkorkoina, ja annettava potentiaaliselle PEPP-säästäjälle puolueetonta tietoa PEPP-tuotteesta ymmärrettävässä muodossa, jotta PEPP-säästäjä voi tehdä tietoon perustuvan päätöksen.

Ehdotetun PEPP-sopimuksen on vastattava PEPP-säästäjän eläkkeeseen liittyviä tarpeita ja vaatimuksia ottaen huomioon PEPP-säästäjälle kertyneet eläkeoikeudet.

2.  PEPP-tarjoajan tai PEPP-jakelijan on annettava potentiaaliselle PEPP-säästäjälle neuvontaa ▌ ennen PEPP-sopimuksen tekemistä ja annettava potentiaaliselle PEPP-säästäjälle henkilökohtainen suositus, jossa selitetään, miksi tietty PEPP-tuote, sekä tapauksen mukaan tietty sijoitusvaihtoehto, vastaisi parhaiten PEPP-säästäjän tarpeita ja vaatimuksia.

PEPP-tarjoajan tai PEPP-jakelijan on myös toimitettava potentiaaliselle PEPP-säästäjälle yksilöllisiä ennusteita suositellun tuotteen tuottamasta eläkkeestä, jotka perustuvat päivään, jona maksatusvaihe voi aikaisintaan alkaa, ja vastuuvapauslauseke, jossa todetaan, että kyseiset eläke-ennusteet saattavat poiketa saatujen PEPP-etuuksien lopullisesta arvosta. Jos eläke-ennusteet perustuvat talousskenaarioihin, tietoihin on sisällyttävä myös ennusteen kannalta paras mahdollinen skenaario ja epäedullinen skenaario ottaen huomioon PEPP-sopimuksen erityisluonne.

3.  Jos tarjotaan PEPP-perustuote ilman, että siihen kuuluu ainakin pääomatakuu, PEPP‑tarjoajan tai PEPP-jakelijan on selkeästi selitettävä, että on olemassa myös pääomatakuun sisältäviä PEPP-tuotteita, sekä kerrottava, mistä syistä suositellaan sellaista riskien vähentämistekniikkaa käyttävää PEPP-perustuotetta, jolla pyritään turvaamaan PEPP-säästäjän mahdollisuus saada sijoitettu pääoma takaisin, sekä osoitettava selvästi kaikki lisäriskit, joita tällaisiin PEPP-tuotteisiin voi liittyä verrattuna pääomatakuun sisältävään PEPP-perustuotteeseen. Nämä selitykset on annettava kirjallisesti.

4.  Antaessaan ▌ neuvontaa tämän asetuksen 23 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetun PEPP-tarjoajan tai PEPP-jakelijan on pyydettävä potentiaalista PEPP-säästäjää toimittamaan tarjotun tai pyydetyn PEPP-tuotteen kannalta merkityksellisestä tietoa sijoitusalan tietämyksestään ja kokemuksestaan, taloudellisesta tilanteestaan, myös tappionsietokyvystään, sekä sijoitustavoitteistaan ja riskinsietokyvystään, jotta PEPP-tarjoaja tai PEPP-jakelija voi suositella potentiaaliselle PEPP-säästäjälle yhtä tai useampaa, tälle soveltuvaa ja etenkin tämän riskinsietokykyä ja tappionkantokykyä vastaavaa PEPP-tuotetta.

5.  PEPP-tarjoajan tai PEPP-jakelijan vastuuta ei vähennä se, että neuvonta annetaan kokonaan tai osittain käyttäen automaattista tai puoliautomaattista järjestelmää.

6.  Rajoittamatta sovellettavan alakohtaisen lainsäädännön tiukempien säännösten soveltamista PEPP-tarjoajien ja PEPP-jakelijoiden on varmistettava ja osoitettava pyynnöstä toimivaltaisille viranomaisille, että PEPP-tuotteisiin liittyvää neuvontaa antavilla luonnollisilla henkilöillä on riittävä tietämys ja pätevyys tämän asetuksen mukaisten velvollisuuksien täyttämiseksi. Jäsenvaltioiden on julkaistava tällaisen tietämyksen ja pätevyyden arvioimiseksi käytetyt perusteet.

IV JAKSO

SOPIMUKSEN VOIMASSAOLON AIKANA ANNETTAVAT TIEDOT

35 artikla

Yleiset säännökset

1.  PEPP-tarjoajien on laadittava kutakin PEPP-säästäjää varten kerryttämisvaiheen aikana toimitettava räätälöity tiivis asiakirja, joka sisältää keskeiset tiedot, ottaen huomioon kansallisten eläkejärjestelmien ja mahdollisen asiaa koskevan lainsäädännön, myös kansallisen sosiaali-, työ- ja vero-oikeuden erityispiirteet, jäljempänä ’PEPP-etuusote’. Asiakirjan otsikossa on oltava maininta ”PEPP-etuusote”.

2.  ▌ Tarkka päivämäärä, johon PEPP-etuusotteen tiedot viittaavat, on ilmoitettava selkeästi.

3.  PEPP-etuusotteen tietojen on oltava tarkkoja ja ajantasaisia.

4.  PEPP-tarjoajan on asetettava PEPP-etuusote jokaisen PEPP-säästäjän saataville vuosittain.

5.  PEPP-etuusotteeseen sisältyvien tietojen merkittävät muutokset edelliseen otteeseen verrattuna on ilmoitettava selkeästi.

6.  PEPP-etuusotteen lisäksi PEPP-säästäjälle on tiedotettava nopeasti koko sopimuksen voimassaoloajan kaikista muutoksista seuraaviin tietoihin:

a)  sopimusehdot, mukaan lukien yleiset ja erityiset sopimusehdot;

b)  PEPP-tarjoajan nimi, oikeudellinen muoto tai kotipaikka ja tarvittaessa sen sivuliikkeen osoite, jonka kanssa sopimus on tehty;

c)  tiedot siitä, miten sijoituspolitiikassa otetaan huomioon ESG-tekijät.

36 artikla

PEPP-etuusote

1.  PEPP-etuusotteessa on ilmoitettava PEPP-säästäjille vähintään seuraavat keskeiset tiedot:

a)  PEPP-säästäjän henkilötiedot ja päivä, jona maksatusvaihe voi aikaisintaan alkaa minkä hyvänsä alatilin osalta;

b)  PEPP-tarjoajan nimi ja yhteystiedot ja PEPP-sopimuksen tunnistetiedot;

c)  jäsenvaltio, jossa PEPP-tarjoaja on hyväksytty tai rekisteröity, ja toimivaltaisten viranomaisten nimet;

d)  tiedot a alakohdassa tarkoitetun päivämäärän perusteella tehdyistä eläke-ennusteista sekä vastuuvapauslauseke, jossa todetaan, että kyseiset ennusteet saattavat poiketa saatujen PEPP-etuuksien lopullisesta arvosta. Jos eläke-ennusteet perustuvat talousskenaarioihin, tietoihin on sisällyttävä myös ennusteen kannalta paras mahdollinen skenaario ja epäedullinen skenaario ottaen huomioon PEPP‑sopimuksen erityisluonne;

e)  PEPP-säästäjän tai mahdollisen kolmannen osapuolen PEPP-tilille suorittamat maksut viimeksi kuluneiden 12 kuukauden ajalta;

f)   erittely PEPP-säästäjälle suoraan ja välillisesti aiheutuneista kuluista viimeksi kuluneiden 12 kuukauden ajalta, mukaan lukien hallintokulut, varojen säilyttämisestä aiheutuneet kulut, salkkutapahtumiin liittyvät kulut ja muut kulut sekä arvio näiden kulujen vaikutuksesta lopullisiin PEPP-etuuksiin; nämä kulut olisi ilmaistava sekä rahamääräisinä että prosenttiosuutena maksuista viimeksi kuluneiden 12 kuukauden ajalta;

g)  tarvittaessa 46 artiklassa tarkoitettujen takuun tai riskien vähentämistekniikoiden luonne ja mekanismi;

h)  tapauksen mukaan PEPP-säästäjän maksuosuuksia vastaavien yksiköiden lukumäärä ja arvo viimeksi kuluneiden 12 kuukauden ajalta;

i)  PEPP-säästäjän PEPP-tilillä olevien varojen kokonaismäärä 35 artiklassa tarkoitetun otteen päivämääränä;

j)  tiedot ▌ PEPP-säästäjän sijoitusvaihtoehdon aiemmasta tuotto- tai arvonkehityksestä vähintään kymmenen vuoden ajalta tai tapauksissa, joissa PEPP-tuotetta on tarjottu alle kymmenen vuoden ajan, kaikilta niiltä vuosilta, joina PEPP-tuotetta on tarjottu. Aiempaa tuotto- tai arvonkehitystä koskeviin tietoihin on liitettävä maininta ”aiempi tuotto- tai arvonkehitys ei ole osoitus tulevasta tuotosta”;

k)  kun PEPP-tiliin sisältyy useampi kuin yksi alatili, PEPP-etuusotteen tiedot on esitettävä eriteltyinä kunkin olemassa olevan alatilin mukaan;

l)  tiivistetyt tiedot ESG-tekijöihin liittyvästä sijoituspolitiikasta.

2.  EIOPA laatii yhteistyössä Euroopan keskuspankin ja toimivaltaisten viranomaisten kanssa luonnoksia teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa täsmennetään säännöt, joiden perusteella määritetään tämän artiklan 1 kohdan d alakohdassa ja 34 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja eläke-ennusteita koskevat olettamat. PEPP-tarjoajien on sovellettava näitä sääntöjä, kun ne määrittävät tarvittaessa sijoitusten vuotuisen nimellistuottoprosentin, vuotuisen inflaation ja tulevan palkkasuuntauksen.

EIOPA toimittaa kyseiset teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään ... päivänä ...kuuta ... [12 kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulopäivästä]. Siirretään komissiolle valta täydentää tätä asetusta hyväksymällä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1094/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

37 artikla

Lisätiedot

1.  PEPP-etuusotteessa on ilmoitettava, mistä ja millä tavalla saa muun muassa seuraavia lisätietoja:

a)  ▌ käytännön lisätiedot PEPP-säästäjän oikeuksista ja valinnanmahdollisuuksista, myös sijoitusten, maksatusvaiheen, vaihtopalvelun ja siirrettävyyspalvelun suhteen;

b)  ▌ PEPP-tarjoajan ▌ tilinpäätökset ja vuosikertomukset, jotka ovat julkisesti saatavilla;

c)  PEPP-tarjoajan sijoituspolitiikan periaatteita koskeva kirjallinen selvitys, joka sisältää ainakin tiedot sijoitusriskien mittaamismenetelmistä, riskienhallintaprosesseista sekä varojen allokointistrategiasta ottaen huomioon PEPP-vastuiden luonne ja kesto sekä se, miten sijoituspolitiikassa otetaan huomioon ESG-tekijät;

d)  tapauksen mukaan tiedot olettamista, joita käytetään elinkorkoina ilmaistuihin määriin, erityisesti kun kyse on elinkoron tasosta, PEPP-tarjoajan tyypistä ja elinkoron kestosta;

e)  PEPP-etuuksien taso, kun lunastus tapahtuu ennen 36 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettua päivää.

2.  Jotta voidaan varmistaa 36 artiklan ja tämän artiklan yhdenmukainen soveltaminen, EIOPA laatii muita Euroopan valvontaviranomaisia kuultuaan ja kuluttaja- ja toimialatestejä suoritettuaan luonnoksia teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa täsmennetään 36 artiklassa ja tässä artiklassa tarkoitettujen tietojen esitystapa. Kun esitetään 36 artiklan 1 kohdan j alakohdassa tarkoitettuja tietoja aiemmasta tuotto- tai arvonkehityksestä, on otettava huomioon eri sijoitusvaihtoehtojen väliset erot etenkin, jos PEPP-säästäjä kantaa sijoitusriskin taikka jos sijoitusvaihtoehto on ikäsidonnainen tai siihen sisältyy keston täsmäytys.

EIOPA toimittaa kyseiset teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään ... päivänä ...kuuta ... [12 kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulopäivästä].

Siirretään komissiolle valta täydentää tätä asetusta hyväksymällä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1094/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

3.  Jotta vertailu kansallisiin tuotteisiin olisi mahdollista, jäsenvaltiot voivat vaatia PEPP‑tarjoajia toimittamaan PEPP-säästäjille täydentäviä eläke-ennusteita, joita koskevat olettamat määritetään kunkin jäsenvaltion vahvistamien sääntöjen mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 34 artiklan 2 kohdan ja 36 artiklan 1 kohdan d alakohdan soveltamista.

38 artikla

PEPP-säästäjille eläkkeelle siirtymistä edeltävässä vaiheessa ja PEPP-edunsaajille maksatusvaiheessa annettavat tiedot

1.  PEPP-tarjoajien on toimitettava kullekin PEPP-säästäjälle PEPP-etuusotteen lisäksi kaksi kuukautta ennen 59 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettuja ajankohtia tai PEPP-säästäjän pyynnöstä tiedot maksatusvaiheen tulevasta alkamisesta, maksusuoritusten mahdollisista muodoista ja PEPP-säästäjän mahdollisuudesta muuttaa maksusuoritusten muotoa 59 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

2.   Maksatusvaiheen aikana PEPP-tarjoajien on annettava PEPP-edunsaajille vuosittain tiedot maksettavaksi tulevista PEPP-etuuksista ja sitä koskevasta maksusuoritusten muodosta.

Jos PEPP-säästäjä jatkaa maksujen suorittamista tai kantaa edelleen sijoitusriskin maksatusvaiheen aikana, PEPP-tarjoajan on edelleen toimitettava merkitykselliset tiedot sisältävä PEPP-etuusote.

39 artikla

PEPP-säästäjille ja PEPP-edunsaajille pyynnöstä annettavat tiedot

PEPP-tarjoajan on PEPP-säästäjän tai PEPP-edunsaajan tai heidän edustajansa pyynnöstä annettava 37 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut lisätiedot ja lisätiedot olettamista, joita on käytetty 36 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettujen ennusteiden tuottamiseen.

V JAKSO

RAPORTOINTI KANSALLISILLE VIRANOMAISILLE

40 artikla

Yleiset säännökset

1.  PEPP-tarjoajien on niiden tietojen lisäksi, joista säädetään asiaankuuluvassa alakohtaisessa lainsäädännössä, toimitettava niiden suhteen toimivaltaisille viranomaisille valvonnan kannalta tarvittavat tiedot. Näiden lisätietojen on sisällettävä tarvittaessa tiedot, jotka ovat tarpeen, jotta valvontaprosessissa voidaan:

a)  arvioida PEPP-tarjoajien soveltamia hallintojärjestelmiä, niiden harjoittamaa liiketoimintaa, niiden vakavaraisuustarkoituksiin soveltamia arvostusperiaatteita, todettuja riskejä ja riskienhallintajärjestelmiä sekä niiden pääomarakennetta, tarpeita ja johtamista;

b)  tehdä jäsenvaltioiden valvontaoikeuksien ja -velvollisuuksien käyttämisestä ja täyttämisestä johtuvia tarpeellisia päätöksiä.

2.  Toimivaltaisilla viranomaisilla on oltava kansalliseen lainsäädäntöön perustuvien valtuuksien lisäksi valtuudet:

a)  määrittää niiden 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen luonne, laajuus ja muoto, jotka ne vaativat PEPP-tarjoajia toimittamaan ennalta määritetyin määräajoin, ennalta määritettyjen olosuhteiden toteutuessa tai PEPP-tarjoajan tilanteeseen kohdistuvien tutkimusten aikana;

b)  saada PEPP-tarjoajilta niiden hallussa olevia sopimuksia tai kolmansien osapuolten kanssa tehtyjä sopimuksia koskevia tietoja; ja

c)  pyytää tietoja ulkopuolisilta asiantuntijoilta kuten tilintarkastajilta ja vakuutusmatemaatikoilta.

3.  Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuihin tietoihin on sisällyttävä seuraavat:

a)  laadulliset tai määrälliset tekijät tai niiden asianmukainen yhdistelmä;

b)  menneet, nykyiset ja tulevaisuuteen liittyvät tekijät tai niiden asianmukainen yhdistelmä;

c)  sisäisistä ja ulkoisista lähteistä saatavat tiedot tai niiden asianmukainen yhdistelmä.

4.  Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen tietojen osalta edellytetään, että

a)  niistä käy ilmi asianomaisen PEPP-tarjoajan liiketoiminnan luonne, laajuus ja monimutkaisuus ja etenkin kyseiseen liiketoimintaan liittyvät riskit;

b)  ne ovat käytettävissä, täydelliset kaikilta osin sekä vertailukelpoiset ja yhdenmukaiset eri aikoina;

c)  ne ovat merkityksellisiä, luotettavia ja ymmärrettäviä.

5.  PEPP-tarjoajien on toimitettava toimivaltaisille viranomaisille vuosittain seuraavat tiedot:

a)  mitä jäsenvaltioita varten PEPP-tarjoaja tarjoaa alatilejä;

b)  asuinpaikkansa toiseen jäsenvaltioon vaihtaneiden PEPP-säästäjien antamien 20 artiklan 1 kohdan mukaisten ilmoitusten lukumäärä;

c)  alatilin avaamista koskevien pyyntöjen lukumäärä ja 20 artiklan 2 kohdan mukaisesti avattujen alatilien lukumäärä;

d)  PEPP-säästäjien esittämien vaihtopyyntöjen lukumäärä ja 20 artiklan 5 kohdan a alakohdan mukaiset tosiasialliset siirrot;

e)  PEPP-säästäjien esittämien vaihtopyyntöjen lukumäärä ja 52 artiklan 3 kohdan mukaiset tosiasialliset siirrot.

Toimivaltaisten viranomaisten on toimitettava nämä tiedot EIOPAlle.

6.  PEPP-tarjoajilla on oltava käytössä asianmukaiset järjestelmät ja rakenteet 1–5 kohdassa säädettyjen vaatimusten täyttämiseksi samoin kuin PEPP-tarjoajan johto-, valvonta- tai hallintoelimen hyväksymät kirjalliset toimintaperiaatteet, joilla varmistetaan, että annettavat tiedot ovat jatkuvasti asianmukaisia.

7.  EIOPAn on saatava PEPP-tarjoajien toimittamat tiedot toimivaltaisille viranomaisille esitetyn pyynnön perusteella suorittaakseen sille tällä asetuksella annetut tehtävät.

8.  Jos PEPP-maksut ja PEPP-etuudet oikeuttavat etuihin tai kannustimiin, PEPP-tarjoajan on asiaa koskevan kansallisen lainsäädännön mukaisesti toimitettava asiaankuuluvalle kansalliselle viranomaiselle tapauksen mukaan kaikki tiedot, joita tarvitaan tällaisiin maksuihin ja etuuksiin liittyvien etujen ja kannustimien myöntämiseen tai hyödyntämiseen.

9.  Komissio antaa 72 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta määrittämällä tämän artiklan 1–5 kohdassa tarkoitetut lisätiedot, jotta varmistetaan valvontaa koskevan raportoinnin riittävä yhdenmukaisuus.

Kuultuaan muita Euroopan valvontaviranomaisia ja toimivaltaisia viranomaisia ja toimialatestejä suoritettuaan EIOPA laatii luonnokset teknisiksi täytäntöönpanostandardeiksi valvontaa koskevien raporttien muodosta.

EIOPA toimittaa kyseiset teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset komissiolle viimeistään ... päivänä ...kuuta ... [12 kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulopäivästä].

Siirretään komissiolle valta hyväksyä toisessa alakohdassa tarkoitetut tekniset täytäntöönpanostandardit asetuksen (EU) N:o 1094/2010 15 artiklan mukaisesti.

V LUKU

KERRYTTÄMISVAIHE

I JAKSO

PEPP-TARJOAJIA KOSKEVAT SIJOITTAMISSÄÄNNÖT

41 artikla

Sijoittamista koskevat säännöt

1.  PEPP-tarjoajien on sijoitettava PEPP-tuotetta vastaavat varat varovaisuusperiaatteen mukaisesti ja noudattaen etenkin seuraavia sääntöjä:

a)  varat on sijoitettava kaikkien PEPP-säästäjien pitkän aikavälin edun mukaisesti. Mahdollisessa eturistiriitatapauksessa PEPP-tarjoaja tai sen sijoitussalkkua hoitava yhteisö varmistaa, että sijoitukset tehdään pelkästään PEPP-säästäjien edun mukaisesti;

b)  PEPP-tarjoajien on otettava varovaisuusperiaatteen puitteissa huomioon sijoituspäätöksiin liittyvät riskit ja sijoituspäätösten mahdolliset pitkän aikavälin vaikutukset ESG-tekijöihin;

c)  varat on sijoitettava siten, että varmistetaan sijoitussalkun suojaus, laadukkuus, likvidiys ja tuottavuus kokonaisuutena;

d)  varat on sijoitettava pääasiallisesti säännellyillä markkinoilla. Sijoitukset varoihin, joita ei ole otettu kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä rahoitusmarkkinoilla, on joka tilanteessa pidettävä varovaisuuden edellyttämällä tasolla;

e)  johdannaisiin tehdyt sijoitukset ovat mahdollisia sikäli kuin tällaiset välineet osaltaan pienentävät sijoitusriskiä tai helpottavat sijoitusten tehokasta hoitoa. Tällaiset välineet on arvostettava varovaisesti ottaen huomioon niiden kohde-etuus, ja ne on sisällytettävä PEPP-tarjoajan omaisuuden arvostukseen. PEPP-tarjoajien on myös vältettävä liiallista altistumista yhteen vastapuoleen ja muihin johdannaisoperaatioihin liittyville riskeille;

f)  varat on hajautettava riittävästi, jotta vältetään liiallinen riippuvuus jostakin yksittäisestä varojen lajista, liikkeeseenlaskijasta tai yritysryhmästä ja sijoitussalkun riskien kasautuminen kokonaisuutena. Sijoitukset saman liikkeeseenlaskijan tai samaan ryhmään kuuluvien liikkeeseenlaskijoiden varoihin eivät saa asettaa PEPP‑tarjoajaa alttiiksi liialliselle riskien keskittymiselle;

g)  varoja ei saa sijoittaa veroasioissa yhteistyöhaluttomalle lainkäyttöalueelle, joka sisältyy asiaa koskevissa neuvoston päätelmissä vahvistettuun luetteloon veroasioissa yhteistyöhaluttomista lainkäyttöalueista, eikä direktiivin (EU) 2015/849 9 artiklan nojalla hyväksytyssä sovellettavassa komission delegoidussa asetuksessa suuririskiseksi yksilöityyn kolmanteen maahan, jossa esiintyy strategisia puutteita;

h)  PEPP-tarjoaja ei saa altistua eikä saa altistaa PEPP-tuotetta vastaavia varoja riskeille, jotka johtuvat liiallisesta vivutuksen käytöstä ja maturiteettitransformaatiosta.

2.  Edellä 1 kohdan a–h alakohdassa vahvistettuja sääntöjä sovelletaan vain siltä osin kuin PEPP-tarjoajaan sovellettavassa asiaa koskevassa alakohtaisessa lainsäädännössä ei ole tiukempia sääntöjä.

II JAKSO

PEPP-SÄÄSTÄJIEN SIJOITUSVAIHTOEHDOT

42 artikla

Yleiset säännökset

1.  PEPP-tarjoajat voivat tarjota PEPP-säästäjille enintään kuusi sijoitusvaihtoehtoa.

2.  Näihin sijoitusvaihtoehtoihin on sisällyttävä PEPP-perustuote, ja ne voivat sisältää vaihtoehtoisia sijoitusvaihtoehtoja.

3.  PEPP-tarjoajien on perustettava kaikki sijoitusvaihtoehdot sellaiseen takuuseen tai riskien vähentämistekniikkaan, jolla varmistetaan PEPP-säästäjien riittävä suojelu.

4.  Takuiden antamiseen sovelletaan PEPP-tarjoajaan sovellettavaa asiaankuuluvaa alakohtaista lainsäädäntöä.

5.  Edellä 6 artiklan 1 kohdan c, d, e ja f alakohdassa tarkoitetut PEPP-tarjoajat voivat tarjota takuun sisältäviä PEPP-tuotteita vain yhteistyössä sellaisten luottolaitosten tai vakuutusyritysten kanssa, jotka voivat antaa tällaisia takuita niihin sovellettavan alakohtaisen lainsäädännön mukaisesti. Kyseiset luottolaitokset tai vakuutusyritykset ovat yksin vastuussa takuusta.

43 artikla

PEPP-säästäjän tekemä sijoitusvaihtoehdon valinta

Saatuaan merkitykselliset tiedot ja neuvontaa PEPP-säästäjän on valittava sijoitusvaihtoehto PEPP-sopimuksen tekemisen yhteydessä.

44 artikla

Valitun sijoitusvaihtoehdon muuttamisen edellytykset

1.  Jos PEPP-tarjoaja tarjoaa vaihtoehtoisia sijoitusvaihtoehtoja, PEPP-säästäjän on samalla, kun hän kerryttää varoja PEPP-tuotteeseen, voitava valita eri sijoitusvaihtoehto, kun PEPP-sopimuksen tekemisestä on kulunut vähintään viisi vuotta ja, jos sijoitusvaihtoehtoa muutetaan myöhemmin, kun sen muuttamisesta edellisen kerran on kulunut viisi vuotta. PEPP-tarjoaja voi sallia PEPP-säästäjän muuttaa valittua sijoitusvaihtoehtoa tätä useammin.

2.  Sijoitusvaihtoehdon muuttamisen on oltava PEPP-säästäjälle maksutonta.

45 artikla

PEPP-perustuote

1.  PEPP-perustuotteen on oltava turvallinen tuote ja oletusarvoinen sijoitusvaihtoehto. PEPP-tarjoajien on perustettava se sellaiseen pääomatakuuseen, joka tulee maksettavaksi maksatusvaiheen alkaessa ja tapauksen mukaan maksatusvaiheen aikana, tai käytettävä siinä sellaista riskien vähentämistekniikkaa, jolla pyritään turvaamaan PEPP-säästäjän mahdollisuus saada sijoitettu pääoma takaisin.

2.  PEPP-perustuotteesta aiheutuvat kulut ja palkkiot saavat olla enintään prosentin vuodessa kertyneestä pääomasta.

3.  Varmistaakseen tasapuoliset edellytykset eri PEPP-tarjoajille ja eri tyyppisille PEPP‑tuotteille EIOPA laatii tarvittaessa muita Euroopan valvontaviranomaisia kuultuaan luonnoksia teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa täsmennetään 2 kohdassa tarkoitettujen kulujen ja palkkioiden tyypit.

Laatiessaan luonnoksia teknisiksi sääntelystandardeiksi EIOPA ottaa huomioon PEPP‑tuotteiden eri tyypit, niiden pitkän aikavälin eläkeluonteen ja PEPP-tuotteiden eri ominaisuudet, erityisesti maksujen suorittaminen pitkäkestoisina elinkorkoina tai vuosittaisina nostoerinä vähintään siihen ikään asti, joka vastaa PEPP-säästäjän keskimääräistä elinajanodotetta. EIOPA arvioi myös pääomasuojan erityisluonnetta erityisesti pääomatakuun osalta. EIOPA toimittaa kyseiset teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään ... päivänä ...kuuta ... [12 kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulopäivästä].

Siirretään komissiolle valta täydentää tätä asetusta hyväksymällä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1094/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

4.  Komissio tarkastelee kahden vuoden välein tämän asetuksen soveltamisen alkamispäivästä EIOPAa ja tarvittaessa muita Euroopan valvontaviranomaisia kuultuaan uudelleen 2 kohdassa tarkoitetun prosenttiosuuden asianmukaisuutta. Komissio ottaa erityisesti huomioon kulujen ja palkkioiden tosiasiallisen tason ja siinä tapahtuneet muutokset sekä niiden vaikutuksen PEPP-tuotteiden saatavuuteen.

Siirretään komissiolle valta antaa 72 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettua prosenttiosuutta komission suorittamien uudelleentarkastelujen perusteella, jotta PEPP-tarjoajille turvataan asianmukainen pääsy markkinoille.

46 artikla

Riskien vähentämistekniikat

1.  Riskien vähentämistekniikoiden käytöllä on varmistettava, että PEPP-tuotteen sijoitusstrategia on suunniteltu niin, että PEPP-tuotteesta kehittyy vakaa ja riittävä yksilöllinen tulevaisuuden eläketulo ja että varmistetaan kaikkien PEPP-säästäjien sukupolvien oikeudenmukainen kohtelu.

Kaikkien riskien vähentämistekniikoiden, sovellettiinpa niitä PEPP-perustuotteessa tai vaihtoehtoisiin sijoitusvaihtoehtoihin, on oltava luotettavia ja vahvoja ja asianomaisen sijoitusvaihtoehdon riskiprofiilin mukaisia.

2.  Sovellettaviin riskien vähentämistekniikkoihin voi sisältyä muun muassa järjestelyjä, joilla

a)  mukautetaan asteittain sijoitusten allokointia sijoitusten taloudellisten riskien vähentämiseksi jäljellä olevaa kestoa vastaavien kohorttien osalta (sijoittajan iän myötä pienenevä sijoitusriski);

b)  luodaan maksuista tai sijoitustuotoista varantoja, jotka jaetaan PEPP-säästäjille oikeudenmukaisella ja avoimella tavalla sijoitustappioiden pienentämiseksi; tai

c)  käytetään sopivia takuita sijoitustappioilta suojautumista varten.

3.  Jotta voidaan varmistaa tämän artiklan yhdenmukainen soveltaminen, EIOPA laatii muita Euroopan valvontaviranomaisia kuultuaan ja toimialatestejä suoritettuaan luonnoksia teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa täsmennetään vähimmäiskriteerit, jotka riskien vähentämistekniikoiden on täytettävä, ottaen huomioon PEPP-tuotteiden eri tyypit ja niiden erityisominaisuudet sekä PEPP-tarjoajien eri tyypit ja niiden vakavaraisuusjärjestelyn väliset erot.

EIOPA toimittaa kyseiset teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään ... päivänä ...kuuta ... [12 kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulopäivästä].

Siirretään komissiolle valta täydentää tätä asetusta hyväksymällä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1094/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

III JAKSO

KERRYTTÄMISVAIHETTA KOSKEVAT MUUT NÄKÖKOHDAT

47 artikla

Kerryttämisvaiheeseen liittyvät ehdot

1.  Jäsenvaltioiden on ▌ määritettävä kansallisten alatilien kerryttämisvaiheeseen liittyvät ehdot, ellei niitä ole täsmennetty tässä asetuksessa.

2.  Tällaisiin ehtoihin voivat sisältyä erityisesti ikärajat kerryttämisvaiheen aloittamiselle, kerryttämisvaiheen vähimmäiskesto, maksujen enimmäis- ja vähimmäismäärä ja niiden jatkuvuus ▌.

VI LUKU

SIJOITTAJANSUOJA

48 artikla

Säilytysyhteisö

1.  Edellä 6 artiklan 1 kohdan c, e ja f alakohdassa tarkoitettujen PEPP-tarjoajien on nimettävä yksi tai useampi säilytysyhteisö PEPP-tuotteiden tarjoamista koskevaa liiketoimintaa vastaavien varojen säilyttämistä ja valvontatehtäviä varten.

2.  Säilytysyhteisön nimeämiseen, sen varojensäilytystehtävien hoitamiseen, säilytysyhteisön vastuuseen ja sen valvontatehtäviin sovelletaan vastaavasti direktiivin 2009/65/EY IV lukua.

49 artikla

Biometristen riskien kattaminen

1.  PEPP-tarjoajat voivat tarjota PEPP-tuotteita, joihin voi sisältyä biometristen riskien kattaminen. ▌

2.  Biometristen riskien kattamiseen sovelletaan PEPP-tarjoajaan sovellettavaa asiaankuuluvaa alakohtaista lainsäädäntöä. Biometristen riskien kattamisessa voi olla eroja alatilien välillä.

3.  Edellä 6 artiklan 1 kohdan a, c, d, e ja f alakohdassa tarkoitetut PEPP-tarjoajat voivat tarjota PEPP-tuotteita, joihin voi sisältyä biometristen riskien kattaminen. Tällaista suojaa voidaan tarjota vain yhteistyössä sellaisten vakuutusyritysten kanssa, jotka voivat niihin sovellettavan alakohtaisen lainsäädännön mukaisesti kattaa tällaisia riskejä. Vakuutusyrityksellä on täysi vastuu biometristen riskien kattamisesta.

50 artikla

Valitukset

1.  PEPP-tarjoajien ja PEPP-jakelijoiden on otettava käyttöön ja sovellettava asianmukaisia ja vaikuttavia menettelyjä PEPP-asiakkaiden tästä asetuksesta johtuviin oikeuksiin ja velvollisuuksiin liittyvien valitusten ratkaisemiseksi.

2.  Tällaisia menettelyjä on sovellettava kaikissa jäsenvaltioissa, joissa PEPP-tarjoaja tai PEPP‑jakelija tarjoaa palvelujaan, ja niiden on oltava käytettävissä kyseisen jäsenvaltion virallisella kielellä PEPP-asiakkaan valinnan mukaan tai muulla kielellä, jos PEPP-tarjoaja tai PEPP-jakelija ja PEPP-asiakas ovat näin sopineet.

3.  PEPP-tarjoajien ja PEPP-jakelijoiden on pyrittävä kaikin mahdollisin keinoin vastaamaan joko sähköisesti tai ▌muulla pysyvällä välineellä 24 artiklan mukaisesti PEPP-asiakkaiden valituksiin. Vastauksessa on käsiteltävä kaikkia esille otettuja seikkoja asianmukaisessa määräajassa ja viimeistään 15 työpäivän kuluessa valituksen vastaanottamisesta. Jos vastausta ei poikkeustilanteissa voida antaa 15 työpäivän kuluessa syistä, joihin PEPP‑tarjoaja tai PEPP-jakelija ei voi vaikuttaa, sen edellytetään antavan väliaikaisen vastauksen, jossa ilmoitetaan selkeästi syyt valitukseen annettavan vastauksen viivästymiseen ja määräaika, johon mennessä PEPP-asiakas saa lopullisen vastauksen. Lopullisen vastauksen saamisen määräaika ei saa kuitenkaan olla pidempi kuin 35 työpäivää.

4.  PEPP-tarjoajien ja PEPP-jakelijoiden on ilmoitettava PEPP-asiakkaalle vähintään yhdestä vaihtoehtoisesta riidanratkaisuelimestä, joka on toimivaltainen käsittelemään PEPP‑asiakkaiden tästä asetuksesta johtuviin oikeuksiin ja velvollisuuksiin liittyviä riitoja.

5.  Tiedot 1 kohdassa tarkoitetuista menettelyistä on esitettävä selvästi, kattavasti ja helposti saatavilla olevalla tavalla PEPP-tarjoajan tai PEPP-jakelijan verkkosivustolla, sivuliikkeessä sekä PEPP-tarjoajan tai PEPP-jakelijan ja PEPP-asiakkaan välillä tehdyn sopimuksen yleisissä ehdoissa. Lisäksi on ilmoitettava, miten kyseessä olevasta vaihtoehtoisesta riidanratkaisuelimestä ja sen käyttöön liittyvistä edellytyksistä on saatavilla lisätietoja.

6.  Toimivaltaisten viranomaisten on perustettava menettelyjä, joiden avulla PEPP-asiakkaat ja muut asianomaiset osapuolet, mukaan luettuina kuluttajajärjestöt, voivat tehdä valituksia toimivaltaisille viranomaisille tätä asetusta koskevista PEPP-tarjoajien ja PEPP-jakelijoiden väitetyistä rikkomisista. Kaikissa tapauksissa on varmistettava, että valituksen tekijät saavat vastauksen valitukseensa.

7.  Tapauksissa, jotka koskevat useampaa kuin yhtä jäsenvaltiota, valittaja voi tehdä valituksensa oman asuinjäsenvaltionsa toimivaltaisten viranomaisten kautta riippumatta siitä, missä rikkominen tapahtui.

51 artikla

Tuomioistuinten ulkopuolinen muutoksenhaku

1.  PEPP-asiakkaiden ja PEPP-tarjoajien tai PEPP-jakelijoiden välisten tästä asetuksesta johtuviin oikeuksiin ja velvollisuuksiin liittyvien riitojen ratkaisua varten on perustettava Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/11/EU(22) mukainen asianmukainen, riippumaton, puolueeton, avoin ja tehokas vaihtoehtoinen riitojenratkaisumenettely hyödyntäen tapauksen mukaan olemassa olevia toimivaltaisia elimiä. Tällaisten vaihtoehtoisten riitojenratkaisumenettelyjen on oltava sovellettavissa PEPP-tarjoajiin tai PEPP-jakelijoihin, joita kohtaan menettely on käynnistetty, ja asianomaisen vaihtoehtoisen riitojenratkaisuelimen toimivallan on ulotuttava näihin PEPP-tarjoajiin tai PEPP-jakelijoihin.

2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen elinten on tehtävä tuloksekasta yhteistyötä tästä asetuksesta johtuviin oikeuksiin ja velvollisuuksiin liittyvien valtioiden rajat ylittävien riitojen ratkaisemiseksi.

VII LUKU

PEPP-TARJOAJAN VAIHTO

52 artikla

Vaihtopalvelun tarjoaminen

1.  PEPP-tarjoajien on tarjottava PEPP-säästäjän pyynnöstä vaihtopalvelu, jossa vastaavat rahamäärät tai tapauksen mukaan apportti 4 kohdan mukaisesti siirretään siirtävän PEPP‑tarjoajan ylläpitämältä PEPP-tililtä uudelle PEPP-tilille, jonka vastaanottava PEPP-tarjoaja on avannut ja johon sisältyvät samat alatilit, ja aiempi PEPP-tili suljetaan.

Vaihtopalvelua käyttäessään siirtävän PEPP-tarjoajan on siirrettävä kaikkiin aiemman PEPP-tilin alatileihin liittyvät tiedot kokonaisuudessaan vastaanottavalle PEPP‑tarjoajalle, raportointivaatimukset mukaan lukien. Vastaanottavan PEPP‑tarjoajan on kirjattava nämä tiedot asianomaisiin alatileihin.

PEPP-säästäjä voi pyytää vaihtoa PEPP-tarjoajaan, joka on sijoittautunut samaan jäsenvaltioon (kotimainen vaihto) tai eri jäsenvaltioon (rajatylittävä vaihto). PEPP‑säästäjä voi käyttää oikeuttaan vaihtaa tarjoajaa PEPP-tuotteen kerryttämisvaiheen ja maksatusvaiheen aikana.

2.  Sen estämättä, mitä 1 kohdassa säädetään, PEPP-tarjoajilla ei ole maksatusvaiheen aikana velvollisuutta tarjota vaihtopalvelua sellaisten PEPP-tuotteiden osalta, joissa PEPP-säästäjät saavat maksusuorituksia elinkorkoina koko eliniän ajan.

3.  PEPP-säästäjä voi vaihtaa PEPP-tarjoajaa, kun PEPP-sopimuksen tekemisestä on kulunut vähintään viisi vuotta ja, jos tarjoajaa vaihdetaan myöhemmin uudelleen, kun edellisestä vaihdosta on kulunut viisi vuotta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 20 artiklan 5 kohdan a alakohdan soveltamista. PEPP-tarjoaja voi sallia PEPP-säästäjän vaihtaa PEPP-tarjoajaa tätä useammin.

4.  Kun vaihto tapahtuu yksilöllistä salkunhoitoa PEPP-säästäjien lukuun harjoittavien PEPP-tarjoajien välillä, PEPP-säästäjät voivat halutessaan siirtää apporttiomaisuuden tai vastaavat rahamäärät. Kaikissa muissa tapauksissa sallitaan vain vastaavien rahamäärien siirtäminen.

Kun PEPP-säästäjä pyytää apporttiomaisuuden siirtämistä, siihen tarvitaan vastaanottavan PEPP-tarjoajan kirjallinen suostumus.

53 artikla

Vaihtopalvelu

1.  Vastaanottavan PEPP-tarjoajan on käynnistettävä vaihtopalvelu PEPP-säästäjän pyynnöstä, kun PEPP-säästäjä on tehnyt tietoon perustuvan päätöksen PEPP-tarjoajilta saamiensa 56 artiklassa täsmennettyjen tietojen perusteella. ▌

2.  PEPP-säästäjän pyyntö on laadittava sen jäsenvaltion virallisella kielellä, jossa vaihtopalvelu käynnistetään, tai millä tahansa muulla osapuolten sopimalla kielellä. Pyynnössään PEPP-säästäjän on

a)  annettava siirtävälle PEPP-tarjoajalle erikseen suostumus kunkin 4 kohdassa tarkoitetun tehtävän suorittamiseen ja annettava vastaanottavalle PEPP-tarjoajalle erikseen suostumus kunkin 5 kohdassa tarkoitetun tehtävän suorittamiseen;

b)   täsmennettävä yhteisymmärryksessä vastaanottavan PEPP-tarjoajan kanssa päivämäärä, josta lähtien maksut on suoritettava vastaanottavan PEPP-tarjoajan avaamalle PEPP-tilille.

Tämän päivämäärän on oltava vähintään kaksi viikkoa sen päivämäärän jälkeen, jona vastaanottava PEPP-tarjoaja vastaanottaa siirtävän PEPP-tarjoajan 4 kohdan mukaisesti siirtämät asiakirjat.

Jäsenvaltiot voivat edellyttää, että PEPP-säästäjä esittää pyynnön kirjallisena ja että PEPP‑säästäjälle annetaan jäljennös hyväksytystä pyynnöstä.

3.  Vastaanottavan PEPP-tarjoajan on viiden työpäivän kuluessa 2 kohdassa tarkoitetun pyynnön vastaanottamisesta pyydettävä siirtävää PEPP-tarjoajaa suorittamaan 4 kohdassa tarkoitetut tehtävät.

4.  Saatuaan vastaanottavan PEPP-tarjoajan pyynnön siirtävän PEPP-tarjoaj