Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2018/0113(COD)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0422/2018

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0422/2018

Keskustelut :

PV 17/04/2019 - 21
CRE 17/04/2019 - 21

Äänestykset :

PV 18/04/2019 - 10.8
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2019)0428

Hyväksytyt tekstit
PDF 275kWORD 78k
Torstai 18. huhtikuuta 2019 - Strasbourg Väliaikainen painos
Digitaalisten välineiden ja prosessien käyttö yhtiöoikeuden alalla ***I
P8_TA-PROV(2019)0428A8-0422/2018
Päätöslauselma
 Konsolidoitu teksti

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 18. huhtikuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi direktiivin (EU) 2017/1132 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse digitaalisten välineiden ja prosessien käytöstä yhtiöoikeuden alalla (COM(2018)0239 – C8-0166/2018 – 2018/0113(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0239),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan, 50 artiklan 1 kohdan ja 50 artiklan 2 kohdan b, c, f, ja g alakohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8‑0166/2018),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 17. lokakuuta 2018 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 69 f artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 14. helmikuuta 2019 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön (A8-0422/2018),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

(1)EUVL C 62, 15.2.2019, s. 24.


Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 18. huhtikuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/… antamiseksi direktiivin (EU) 2017/1132 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse digitaalisten välineiden ja prosessien käytöstä yhtiöoikeuden alalla
P8_TC1-COD(2018)0113

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 50 artiklan 1 kohdan sekä 2 kohdan b, c, f ja g alakohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(1),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä(2),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2017/1132(3) säädetään muun muassa säännöistä, jotka koskevat julkistamista ja jäsenvaltioiden keskus-, kauppa- ja yhtiörekistereiden yhteenliittämistä.

(2)  Digitaalisten välineiden ja prosessien käyttäminen, jotta voidaan edistää taloudellisen toiminnan helppoa, nopeaa, aikaa säästävää ja kustannustehokasta aloittamista perustamalla yhtiö tai avaamalla kyseisen yhtiön sivuliike toisessa jäsenvaltiossa sekä tarjota kattavaa ja helposti saatavilla olevaa tietoa yhtiöistä, on yksi edellytyksistä kilpailukykyisten sisämarkkinoiden tehokkaalle toiminnalle, nykyaikaistamiselle ja hallinnolliselle järkeistämiselle ja yhtiöiden kilpailukyvyn ja luotettavuuden varmistamiselle.

(3)  On välttämätöntä taata oikeudellinen ja hallinnollinen ympäristö, joka pystyy vastaamaan globalisaation ja digitalisaation asettamiin uusiin sosiaalisiin ja taloudellisiin haasteisiin, jotta voidaan yhtäältä tarjota tarvittavat suojatoimet väärinkäytösten ja petosten varalta ja toisaalta pyrkiä tavoitteisiin, jotka koskevat muun muassa talouskasvun edistämistä, työpaikkojen luomista ja investointien houkuttelemista unioniin, mistä kaikesta olisi taloudellista ja sosiaalista hyötyä koko yhteiskunnalle.

(4)  Jäsenvaltioiden välillä on tällä hetkellä suuria eroja siinä, missä määrin yrittäjien ja yhtiöiden käytettävissä on verkkotyökaluja, jotka mahdollistavat viranomaisten kanssa asioinnin yhtiöoikeuden alalla. Sähköiset viranomaispalvelut vaihtelevat jäsenvaltioittain. Jotkin jäsenvaltiot tarjoavat kattavia ja helppokäyttöisiä täysin sähköisiä palveluja, kun taas toiset eivät pysty tarjoamaan sähköisiä ratkaisuja tietyissä yrityksen elinkaaren tärkeissä vaiheissa. Jotkin jäsenvaltiot esimerkiksi sallivat yhtiöiden perustamisen tai rekisterin sisältämiin asiakirjoihin ja tietoihin tehdyistä muutoksista ilmoittamisen ainoastaan henkilökohtaisesti, kun taas toiset sallivat kyseiset toimet joko henkilökohtaisesti tai sähköisesti ja joissakin jäsenvaltioissa ne voidaan tehdä ainoastaan sähköisesti.

(5)  Lisäksi unionin lainsäädännössä säädetään yritystietoihin pääsyn osalta, että tietyt vähimmäistiedot on aina annettava maksutta. Näiden tietojen laajuus on kuitenkin edelleen vähäinen. Yritystietoihin pääsy vaihtelee niin, että joissakin jäsenvaltioissa tietoja asetetaan saataville maksutta enemmän kuin muissa jäsenvaltioissa, mikä johtaa epätasapainoiseen tilanteeseen unionissa.

(6)  Komissio korosti tiedonannossaan ”Digitaalisten sisämarkkinoiden strategia Euroopalle” ja tiedonannossaan ”EU:n sähköisen hallinnon toimintaohjelma 2016–2020: Hallinnon digitalisaatiokehityksen vauhdittaminen” roolia, joka julkishallinnoilla on yritysten auttamisessa siinä, että ne voivat helposti aloittaa yritystoiminnan, toimia verkossa ja laajentaa toimintaansa rajojen yli. EU:n sähköisen hallinnon toimintaohjelmassa tunnustettiin nimenomaisesti se, kuinka tärkeää on tehostaa digitaalisten välineiden käyttöä yhtiöoikeuteen liittyvien vaatimusten noudattamisessa. Lisäksi sähköisestä hallinnosta 6 päivänä lokakuuta 2017 annetussa Tallinnan julistuksessa jäsenvaltiot kehottivat vahvoin äänenpainoin tehostamaan toimia tehokkaiden, käyttäjäkeskeisten sähköisten menettelyjen tarjoamiseksi unionissa.

(7)  Jäsenvaltioiden keskus-, kauppa- ja yhtiörekistereiden yhteenliittämisjärjestelmä aloitti toimintansa kesäkuussa 2017, mikä helpottaa suuresti rajatylittävää pääsyä yritystietoihin unionissa, ja sen ansiosta jäsenvaltioiden rekisterit pystyvät viestimään keskenään sähköisesti tietyistä rajatylittävistä järjestelyistä, jotka vaikuttavat yhtiöihin.

(8)  Yhtiöiden perustamisen ja niiden sivuliikkeiden rekisteröinnin helpottamiseksi ja näihin prosesseihin liittyvien kustannusten, ajan ja hallinnollisten rasitteiden vähentämiseksi, erityisesti komission suosituksessa 2003/361/EY(4) määriteltyjen mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten (”pk-yritysten”) osalta, olisi otettava käyttöön menettelyjä, joilla mahdollistetaan yhtiöiden perustamisen ja sivuliikkeiden rekisteröinnin saattaminen päätökseen täysin sähköisesti. Tällä direktiivillä ei saisi velvoittaa yhtiöitä käyttämään tällaisia menettelyjä. Jäsenvaltioiden olisi kuitenkin voitava päättää tehdä jotkin tai kaikki sähköiset menettelyt pakollisiksi. ▌ Perustamis- ja rekisteröintimenettelyjen kustannuksia ja rasitteita ei nykyisin aiheudu pelkästään yhtiön perustamisesta tai sivuliikkeen rekisteröimisestä perittävistä hallinnollisista maksuista, vaan myös muista vaatimuksista, jotka pidentävät prosessiin kuluvaa kokonaisaikaa, erityisesti kun edellytetään hakijan ▌ fyysistä läsnäoloa. Lisäksi tällaisista menettelyistä olisi annettava tietoja verkossa maksutta.

(9)  Yhteisen digitaalisen palveluväylän perustamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2018/1724(5) säädetään yleisistä säännöistä, jotka koskevat sisämarkkinoiden toiminnan kannalta merkityksellisten tietojen, menettelyjen ja neuvontapalvelujen tarjontaa verkossa. Tässä direktiivissä vahvistetaan erityiset säännöt, jotka koskevat kyseisen asetuksen ulkopuolelle jäävien pääomayhtiöiden perustamista, sivuliikkeiden rekisteröintiä sekä yhtiöiden ja sivuliikkeiden asiakirjoista ja tietoista tekemiä ilmoituksia, jäljempänä 'sähköiset menettelyt'. Jäsenvaltioiden olisi erityisesti asetettava tietyt tässä direktiivissä säädettyjä sähköisiä menettelyjä koskevat tiedot ja perustamiskirjan mallit saataville yhteisen digitaalisen palveluväylän kautta käytettävissä olevilla verkkosivustoilla.

(10)  Sen mahdollistaminen, että yhtiöt perustetaan, sivuliikkeet rekisteröidään sekä asiakirjojat ja tiedot toimitetaan täysin sähköisesti, antaisi yhtiöille mahdollisuuden käyttää digitaalisia välineitä niiden asioidessa jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa. Luottamuksen lisäämiseksi jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että turvallinen sähköinen tunnistaminen ja luottamuspalvelujen käyttäminen on mahdollista sekä kansallisille että rajatylittäville käyttäjille Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 910/2014(6) mukaisesti. Lisäksi jäsenvaltioiden olisi rajatylittävän sähköisen tunnistamisen mahdollistamiseksi perustettava sähköisen tunnistamisen järjestelmiä, jotka tarjoavat käyttöön hyväksyttyjä sähköisen tunnistamisen menetelmiä. Tällaisia kansallisia järjestelmiä käytettäisiin perustana toisessa jäsenvaltiossa käyttöön otettujen sähköisen tunnistamisen menetelmien tunnustamisessa. Jotta voidaan varmistaa, että luottamuksen taso rajatylittävissä tilanteissa on korkea, ainoastaan asetuksen (EU) N:o 910/2014 6 artiklan mukaiset sähköisen tunnistamisen menetelmät olisi tunnustettava. ▌ Joka tapauksessa tässä direktiivissä olisi ainoastaan velvoitettava jäsenvaltiot mahdollistamaan yhtiöiden sähköinen perustaminen, sivuliikkeiden sähköinen rekisteröinti ja hakijoiden, jotka ovat unionin kansalaisia, suorittama asiakirjojen ja tietojen sähköinen ilmoittaminen tunnustamalla niiden sähköisen tunnistamisen menetelmät. Jäsenvaltioiden olisi päätettävä tapa, jolla asetetaan julkisesti saataville niiden tunnustamat tunnistamismenetelmät, myös menetelmät, jotka eivät kuulu asetuksen (EU) N:o 910/2014 soveltamisalaan.

(11)  Jäsenvaltioiden olisi voitava vapaasti päättää henkilö tai henkilöt, jotka katsotaan kansallisessa lainsäädännössä hakijoiksi sähköisten menettelyjen osalta edellyttäen, että näin ei rajoiteta tämän direktiivin soveltamisalaa ja tavoitetta.

(12)  Sähköisten menettelyjen helpottamiseksi yhtiöiden kannalta jäsenvaltioiden rekistereiden olisi varmistettava, että tässä direktiivissä säädettyihin sähköisiin menettelyihin sovellettavia maksuja koskevat säännöt ovat avoimet ja niitä sovelletaan syrjimättömästi. Maksuja koskevien sääntöjen avoimuutta koskeva vaatimus ei kuitenkaan saisi rajoittaa hakijoiden ja näitä sähköisen menettelyn minkä tahansa osan yhteydessä avustavien henkilöiden välistä sopimusvapautta, mukaan lukien vapaus neuvotella tällaisten palvelujen asianmukaisesta hinnasta.

(13)  Rekisterien perimät maksut sähköisistä menettelyistä olisi laskettava kyseisten palvelujen kustannusten perusteella. Tällaiset maksut voisivat voivat kattaa myös muun muassa maksutta suoritetuista vähäisistä palveluista aiheutuneet kustannukset. Maksujen määrää laskettaessa jäsenvaltioilla olisi oltava oikeus ottaa huomioon kaikki sähköisen menettelyn suorittamiseen liittyvät kustannukset, muun muassa siihen kohdistettavissa oleva osuus yleiskustannuksista. Lisäksi jäsenvaltioiden olisi sallittava säätää kiinteistä maksuista ja vahvistaa niiden suuruus toistaiseksi, kunhan se varmistaa säännöllisin väliajoin, että maksut eivät edelleenkään ylitä kyseisten rekisteröintien keskimääräisiä kustannuksia. Rekisterin sähköisistä menettelyistä jäsenvaltioissa perimät maksut eivät saisi ylittää tällaisten palvelujen tarjoamisesta aiheutuvia kustannuksia. Jos menettelyn päätökseen saattamisesta vaaditaan maksu, maksu olisi voitava suorittaa yleisesti saatavilla olevan valtioiden rajat ylittävän maksupalvelun kautta, esimerkiksi luottokorteilla ja pankkisiirroilla.

(14)  Jäsenvaltioiden olisi autettava yhtiön tai sivuliikkeen perustamista tai rekisteröintiä suunnittelevia henkilöitä tarjoamalla yhteisen digitaalisen palveluväylän ja tapauksen mukaan Euroopan oikeusportaalin kautta tiiviisti ja käyttäjäystävällisesti tiettyjä tietoja pääomayhtiöiden perustamiseen ja niiden sivuliikkeiden rekisteröimiseen ja asiakirjoja ja tietoja koskeviin ilmoituksiin liittyvistä menettelyistä ja vaatimuksista, johtajien liiketoimintakieltoon asettamista koskevista säännöistä sekä pääpiirteittäin yhtiöiden hallinto-, johto- ja valvontaelinten valtuuksista ja vastuista.

(15)  Olisi oltava mahdollista perustaa ▌ yhtiö täysin sähköisesti. Jäsenvaltioiden olisi kuitenkin sallittava rajoittaa sähköinen perustaminen koskemaan tässä direktiivissä täsmennettyjä yhtiömuodoltaan tietynlaisia osakeyhtiöitä johtuen muunlaisten yhtiöiden perustamisen monimutkaisuudesta kansallisessa lainsäädännössä. Joka tapauksessa jäsenvaltioiden olisi säädettävä yksityiskohtaisista sähköistä perustamista koskevista säännöistä. Olisi oltava mahdollista suorittaa perustaminen sähköisesti ja toimittaa asiakirjat tai tiedot sähköisessä muodossa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta perustamiseen sovellettavia jäsenvaltioiden aineellisia vaatimuksia ja menettelyvaatimuksia, jotka koskevat muun muassa perustamiskirjan laatimista koskevia oikeudellisia menettelyjä ja toimitettujen asiakirjojen tai tietojen aitoutta, virheettömyyttä, luotettavuutta ja asianmukaista oikeudellista muotoa. Nämä aineelliset vaatimukset ja menettelyvaatimukset eivät kuitenkaan saisi tehdä sähköisiä menettelyjä, etenkään yhtiön sähköistä perustamista ja sivuliikkeen sähköistä rekisteröintiä, mahdottomiksi. Paperisia asiakirjoja voitaisiin poikkeuksellisesti vaatia, jos asiakirjoista ei olisi teknisesti mahdollista saada jäsenvaltioiden vaatimukset täyttäviä sähköisiä jäljennöksiä.

(16)   Jos kaikki yhtiön sähköistä perustamista koskevat muodollisuudet on täytetty, mukaan lukien se, että yhtiö on toimittanut asianmukaisesti kaikki asiakirjat ja tiedot, viranomaisten tai sellaisten henkilöiden tai elinten, jotka on valtuutettu kansallisessa lainsäädännössä käsittelemään jotakin sähköisten menettelyjen näkökohtaa, pitäisi pystyä hoitamaan yhtiön sähköinen perustaminen nopeasti. Jos on kuitenkin epäilyjä tarvittavien muodollisuuksien täyttämisestä, mukaan lukien siitä, onko muun muassa hakijan henkilöllisyyttä, yhtiön nimen laillisuutta, johtajan liiketoimintakieltoon asettamista tai muiden tietojen tai asiakirjojen oikeudellisten vaatimusten mukaisuutta koskevat tarvittavat muodollisuudet täytetty tai jos epäillään petosta tai väärinkäytöstä, sähköinen perustaminen voisi kestää kauemmin eikä viranomaisille asetettu määräaika saisi alkaa ennen kuin tällaiset muodollisuudet on täytetty. Joka tapauksessa jos menettelyä ei voida saattaa päätökseen asetetuissa määräajoissa, jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että hakijalle ilmoitetaan syyt mahdollisiin viivästyksiin.

(17)  Yhtiön nopean sähköisen perustamisen tai sivuliikkeen sähköisen rekisteröinnin varmistamiseksi jäsenvaltioiden ei pitäisi asettaa perustamisen tai rekisteröinnin edellytykseksi luvan tai valtuutuksen saamista ennen kuin perustaminen tai rekisteröinti voidaan saattaa päätökseen, jollei näin säädetä kansallisessa lainsäädännössä tiettyjen toimintojen asianmukaisen valvonnan varmistamiseksi. Kansallisessa lainsäädännössä olisi säädettävä tilanteista, joissa yhtiöt eivät saa perustamisen tai rekisteröinnin jälkeen harjoittaa tiettyjä toimintoja ilman lupaa tai valtuutusta.

(18)  Yritysten, erityisesti pk-yritysten, auttamiseksi yrityksen perustamisessa olisi oltava mahdollista perustaa yksityinen osakeyhtiö käyttäen malleja, joiden pitäisi olla saatavilla verkossa. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että näitä malleja voidaan käyttää sähköisessä perustamisessa, ja niiden olisi voitava edelleen määrittää vapaasti niiden oikeudellinen arvo. Tällaiset mallit voisivat sisältää ennalta määriteltyjä vaihtoehtoja kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Hakijoiden olisi voitava valita, käyttävätkö he tätä mallia vai perustavatko he yhtiön räätälöidyllä perustamiskirjalla, ja jäsenvaltioilla olisi oltava mahdollisuus tarjota malleja myös muille yhtiömuodoille.

(19)  Jäsenvaltioiden olemassa olevien yhtiöoikeudellisten perinteiden kunnioittamiseksi on tärkeää mahdollistaa joustavuus sen suhteen, millä tavalla jäsenvaltiot varmistavat täysin sähköisen järjestelmän yhtiöiden perustamista ja sivuliikkeiden rekisteröintiä sekä asiakirjojen ja tietojen toimittamista, varten, muun muassa notaareilla ja lakimiehillä olevan mitä tahansa tällaisten sähköisten menettelyjen osaa koskevan roolin suhteen. Sähköisiä menettelyjä koskevista seikoista, joita ei säännellä tällä direktiivillä, olisi säädettävä kansallisessa lainsäädännössä.

(20)  Lisäksi petosten ja yrityskaappausten torjumiseksi ja kansallisissa rekistereissä olevien asiakirjojen ja tietojen luotettavuuden takaamiseksi tässä direktiivissä säädettyjä sähköisiä menettelyjä koskevien säännösten olisi sisällettävä myös yhtiön perustavien tai sivuliikkeen rekisteröivien taikka asiakirjoja tai tietoja toimittavien henkilöiden henkilöllisyyden ja oikeustoimikelpoisuuden tarkastuksia. Nämä tarkastukset voisivat olla osa joidenkin jäsenvaltioiden edellyttämää oikeudellista tarkastusta. Keinot ja menetelmät näiden tarkastusten toteuttamiseksi olisi ▌ jätettävä jäsenvaltioiden kehitettäviksi ja hyväksyttäviksi. ▌ Tätä varten jäsenvaltioiden olisi voitava vaatia notaarien tai lakimiesten osallistumista mihin tahansa sähköisten menettelyjen osaan. Tällainen osallistuminen ei saisi kuitenkaan estää menettelyn saattamista kokonaisuudessaan päätökseen sähköisesti.

(21)  Jos se on perusteltua yleisen edun vuoksi henkilöllisyyden väärinkäytön tai muuttamisen estämiseksi tai oikeustoimikelpoisuutta ja hakijoiden valtuuksia edustaa yhtiötä koskevien sääntöjen noudattamisen varmistamiseksi, jäsenvaltioiden olisi voitava toteuttaa ▌ kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti toimenpiteitä, jotka voisivat edellyttää hakijan ▌ fyysistä läsnäoloa sen jäsenvaltion, jossa yhtiö on tarkoitus perustaa ja sivuliike on tarkoitus rekisteröidä, jonkin viranomaisen tai sellaisen henkilön tai elimen luona, joka on valtuutettu kansallisessa lainsäädännössä käsittelemään jotakin sähköisen menettelyn osaa. Tällaista fyysistä läsnäoloa ei kuitenkaan saisi edellyttää järjestelmällisesti vaan tapauskohtaisesti ja ainoastaan, jos on syytä epäillä henkilöllisyyden väärentämistä tai oikeustoimikelpoisuutta ja hakijoiden valtuuksia edustaa yhtiötä koskevien sääntöjen noudattamatta jättämistä. Tällaisen epäilyn olisi perustuttava viranomaisten tai kansallisessa lainsäädännössä tällaisten tarkastusten toteuttamiseen valtuutettujen henkilöiden tai elinten saatavilla oleviin tietoihin ▌. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että jos fyysistä läsnäoloa edellytetään, menettelyn muut vaiheet voidaan saattaa päätökseen sähköisesti. Oikeustoimikelpoisuuden käsitteen olisi katettava kelpoisuus oikeustoimen tekemiseen.

(22)  Jäsenvaltioiden olisi sallittava säätää, että niiden toimivaltaiset viranomaiset, henkilöt tai elimet voivat tarkistaa täydentävillä sähköisillä henkilöllisyyden, oikeustoimikelpoisuuden ja laillisuuden tarkistuksilla, täyttyvätkö kaikki yhtiöiden perustamista koskevat edellytykset. Tällaisiin tarkastuksiin voisi kuulua muun muassa videokokouksia tai muita sellaisia sähköisiä välinetiä, joilla saadaan aikaan reaaliaikainen audiovisuaalinen yhteys.

(23)  Yhtiöiden kanssa asioivien henkilöiden suojaamisen varmistamiseksi jäsenvaltioiden olisi voitava estää petoksellinen toiminta tai muut väärinkäytökset kieltämällä ▌ henkilön nimittäminen yhtiön ▌ johtajaksi ottaen huomioon paitsi kyseisen henkilön aiempi toiminta alueellaan myös muiden jäsenvaltioiden toimittamat tiedot, jos kansallisessa lainsäädännössä näin säädetään. Sen vuoksi jäsenvaltioiden olisi sallittava pyytää tietoja muilta jäsenvaltioilta. Vastauksessa voitaisiin antaa joko tietoja voimassa olevasta liiketoimintakiellosta tai muita tietoja, jotka ovat merkityksellisiä pyynnön vastaanottaneessa jäsenvaltiossa liiketoimintakieltoon asettamisen kannalta. Tällaisten tietopyyntöjen olisi oltava mahdollisia rekistereiden yhteenliittämisjärjestelmän kautta. Jäsenvaltioiden olisi tältä osin voitava vapaasti valita, miten nämä tiedot on paras kerätä, esimerkiksi kokoamalla asiaankuuluvat tiedot rekistereistä tai muista paikoista, joissa näitä tietoja niiden kansallisten sääntöjen mukaisesti säilytetään, taikka luomalla erillisiä rekistereitä tai kaupparekistereihin erillisiä osia. Jos tarvitaan lisätietoja esimerkiksi liiketoimintakiellon pituudesta ja perusteista, jäsenvaltion olisi sallittava antaa nämä tiedot käyttäen kaikkia käytettävissä olevia tietojenvaihtojärjestelmiä kansallisten lakien mukaisesti. Tällä direktiivillä ei kuitenkaan saisi luoda velvoitetta tällaisten tietojen pyytämiseen jokaisessa tapauksessa. Toisessa jäsenvaltiossa olevien liiketoimintakieltoa koskevien tietojen huomioon ottamisen salliminen ei myöskään saisi velvoittaa jäsenvaltioita tunnustamaan toisissa jäsenvaltioissa voimassa olevia liiketoimintakieltoja.

(24)  Yhtiöiden tai sivuliikkeiden kanssa asioivien henkilöiden suojaamisen sekä petoksellisen toiminnan tai muiden väärinkäytösten estämisen varmistamiseksi on tärkeää, että jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat tarkistaa, onko johtajaksi nimitettävää henkilöä kielletty hoitamasta johtajan tehtäviä. Tätä varten toimivaltaisten viranomaisten olisi myös saatava tietää kaupparekistereiden yhteenliittämisjärjestelmän kautta, onko kyseinen henkilö merkitty johonkin johtajien liiketoimintakieltoon asettamisen kannalta merkitykselliseen rekisteriin muissa jäsenvaltioissa. Rekisterit, viranomaiset tai kansallisessa lainsäädännössä jotakin sähköisen menettelyn osaa hoitamaan valtuutetut henkilöt tai elimet eivät saisi säilyttää tällaisia henkilötietoja pidempään kuin on tarpeen johtajaksi nimitettävän henkilön kelpoisuuden arvioimiseksi. Tällaiset tahot voivat kuitenkin joutua säilyttämään tällaisia tietoja pidempään kielteisen päätöksen mahdollisen uudelleentarkastelun varalta. Säilytysaika ei missään tapauksessa saisi olla pidempi kuin kansallisissa säännöissä vahvistettu yhtiön perustamiseen tai sivuliikkeen rekisteröintiin tai siihen liittyviin asiakirjojen ja tietojen ilmoituksiin liittyvien henkilötietojen säilytysaika.

(25)  Yritysten sähköiseen perustamiseen ja sivuliikkeiden sähköiseen rekisteröintiin liittyvät tässä direktiivissä säädetyt velvoitteet eivät saisi vaikuttaa muihin yhtiöoikeuden ulkopuolisiin muodollisuuksiin, jotka yhtiön on täytettävä aloittaakseen toiminnan unionin oikeuden ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

(26)  Kuten yhtiöiden sähköisen perustamisen ja sivuliikkeiden sähköisen rekisteröinnin tapauksessa yhtiöiden kustannusten ja rasitteiden vähentämiseksi olisi myös oltava mahdollista toimittaa asiakirjoja ja tietoja kansallisiin rekistereihin täysin sähköisesti yhtiön koko elinkaaren ajan. Samaan aikaan jäsenvaltioilla olisi oltava vapaus sallia ▌ asiakirjojen ja tietojen toimittaminen muilla tavoilla, myös paperilla. Lisäksi yritystietojen julkistamisen olisi katsottava tapahtuneen, kun kyseiset tiedot on asetettu julkisesti saataville rekistereissä, sillä rekisterit ovat nyt yhteenliitettyjä ja tarjoavat kattavan tietolähteen käyttäjille. Jotta vältettäisiin olemassa oleville julkistamistavoille aiheutuvia häiriöitä, jäsenvaltioilla olisi oltava vaihtoehtona myös kaikkien yritystietojen tai niistä osan julkaiseminen kansallisessa virallisessa julkaisussa, mutta niiden olisi samalla varmistettava, että rekisteri lähettää tiedot sähköisesti kansalliseen viralliseen julkaisuun. Tämä direktiivi ei saisi vaikuttaa rekisterin oikeudellista arvoa ja kansallisen virallisen julkaisun asemaa koskeviin kansallisiin sääntöihin.

(27)  Jotta helpotettaisiin kansallisiin rekistereihin tallennettujen tietojen hakemista ja niiden vaihtamista muiden järjestelmien kanssa, jäsenvaltioiden olisi ▌ varmistettava, että kansallisen lainsäädännön osaksi saattamista koskevan määräajan päätyttyä kaikki viranomaiselle, henkilölle tai elimelle, joka on valtuutettu kansallisessa lainsäädännössä huolehtimaan jostakin sähköisen rekisteröinnin osasta, tässä direktiivissä säädettyjen sähköisten menettelyjen yhteydessä toimitetut asiakirjat ja tiedot voidaan tallentaa rekistereihin koneellisesti luettavassa ja haut mahdollistavassa muodossa tai jäsenneltynä datana. Tämä tarkoittaa, että tiedostomuodon rakenteen olisi mahdollistettava se, että ohjelmistosovellukset pystyvät helposti yksilöimään, tunnistamaan ja poimimaan siitä tiettyjä tietoja ja niiden sisäisen rakenteen. Asiakirjojen ja tietojen haut mahdollistavaa muotoa koskevan vaatimuksen ei pitäisi kattaa skannattuja allekirjoituksia tai muita tietoja, jotka eivät sovellu koneellisesti luettaviksi. Koska tämä saattaa edellyttää muutoksia jäsenvaltioiden olemassa oleviin tietojärjestelmiin, tämän vaatimuksen kansallisen lainsäädännön osaksi saattamista koskevan määräajan olisi oltava pidempi.

(28)  Yhtiöiden kustannusten ja hallinnollisten rasitteiden vähentämiseksi ja menettelyjen keston lyhentämiseksi jäsenvaltioiden olisi sovellettava yhtiöoikeuden alalla yhden kerran periaatetta, joka on vahvistettu unionissa, mikä käy ilmi muun muassa asetuksesta (EU) 2018/1724, Euroopan komission sähköisen hallinnon toimintasuunnitelmasta ja sähköisestä hallinnosta annetusta Tallinnan julistuksesta. Yhden kerran periaatteen soveltaminen merkitsee sitä, että yhtiöitä ei pyydetä toimittamaan samoja tietoja viranomaisille yhtä kertaa useammin. Yhtiöiden ei esimerkiksi pitäisi joutua toimittamaan samoja tietoja sekä kansalliseen rekisteriin että kansalliseen viralliseen julkaisuun. Sen sijaan rekisterin olisi lähetettävä jo toimitetut tiedot suoraan kansalliseen viralliseen julkaisuun. Vastaavasti jos yhtiö on perustettu yhdessä jäsenvaltiossa ja se haluaa rekisteröidä sivuliikkeen toisessa jäsenvaltiossa, yhtiön olisi voitava käyttää rekisteriin aikaisemmin toimitettuja asiakirjoja tai tietoja. Jos yhtiö on perustettu yhdessä jäsenvaltiossa mutta sillä on sivuliike toisessa jäsenvaltiossa, yhtiön olisi lisäksi voitava toimittaa tietyt muutokset yritystietoihinsa ainoastaan siihen rekisteriin, johon se on rekisteröity, tarvitsematta toimittaa samoja tietoja siihen rekisteriin, johon sivuliike on rekisteröity. Sen sijaan sellaiset tiedot kuin yhtiön nimen muutos tai yhtiön sääntömääräisen kotipaikan muutos olisi vaihdettava sähköisesti niiden rekistereiden välillä, joihin yhtiö ja sivuliike on rekisteröity, käyttäen rekistereiden yhteenliittämisjärjestelmää.

(29)  Sen varmistamiseksi, että yhtiöistä on saatavilla yhdenmukaisia ja ajantasaisia tietoja unionissa, ja avoimuuden lisäämiseksi entisestään olisi oltava mahdollista käyttää rekistereiden yhteenliittämistä tietojen vaihtamiseksi kaikenlaisista jäsenvaltioiden rekistereihin rekisteröidyistä yhtiöistä kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Jäsenvaltioilla olisi oltava mahdollisuus asettaa tällaisia muunlaisia yhtiömuotoja koskevien asiakirjojen ja tietojen sähköisiä jäljennöksiä saataville myös rekistereiden yhteenliittämistä koskevan järjestelmän kautta.

(30)  Jotta voitaisiin varmistaa avoimuus, suojata työntekijöiden, velkojien ja vähemmistöosakkeenomistajien etuja ja lisätä luottamusta liiketoimiin, myös luonteeltaan rajatylittäviin liiketoimiin sisämarkkinoilla, on tärkeää, että sijoittajat, sidosryhmät, liikekumppanit ja viranomaiset saavat helposti käyttöönsä yritystietoja. Näiden tietojen saatavuuden parantamiseksi olisi lisättävä maksutta saatavilla olevia tietoja kaikissa jäsenvaltioissa. Tällaisiin tietoihin olisi sisällyttävä ▌ yhtiön ▌ asema ja tiedot sen toisissa jäsenvaltioissa olevista sivuliikkeistä sekä tiedot henkilöistä, jotka joko toimielimenä tai sellaisen jäseninä ovat kelpoisia edustamaan yhtiötä. Lisäksi hinta, joka yhtiön julkistamista kaikista asiakirjoista ja tiedoista tai niiden osasta paperilla tai sähköisessä muodossa annettavista jäljennöksistä peritään, ei saisi ylittää niistä aiheutuvia hallinnollisia kustannuksia, mukaan lukien rekistereiden kehittämis- ja ylläpitokustannukset, edellyttäen, että hinta ei ole suhteeton pyydettyihin tietoihin nähden.

(31)  Jäsenvaltiot voivat tällä hetkellä perustaa valinnaisia rekistereiden yhteysjärjestelmään liittyviä yhteyspisteitä. Komissio ei kuitenkaan pysty liittämään muita sidosryhmiä rekistereiden yhteenliittämisjärjestelmään. Jotta muut sidosryhmät voisivat hyötyä rekistereiden yhteenliittämisestä ja varmistaa, että niiden järjestelmissä on paikkansapitävät, ajantasaiset ja luotettavat tiedot yhtiöistä, komissio olisi valtuutettava perustamaan uusia yhteyspisteitä. Tällaisten yhteyspisteiden olisi liityttävä järjestelmiin, jotka komissio tai muut unionin toimielimet, elimet, toimistot tai virastot ovat kehittäneet ja joita ne käyttävät hoitaakseen hallinnollisia tehtäviään tai noudattaakseen unionin oikeuden määräyksiä ja säännöksiä.

(32)  Jotta sisämarkkinoille sijoittautuneet yhtiöt voisivat helpommin laajentaa liiketoimintaansa yli rajojen, niiden olisi voitava avata ja rekisteröidä sivuliikkeitä toisessa jäsenvaltiossa sähköisesti. Sen vuoksi jäsenvaltioiden olisi mahdollistettava yhtiöiden tapaan myös sivuliikkeiden sähköinen rekisteröinti sekä asiakirjojen ja tietojen sähköinen toimittaminen, mikä auttaisi vähentämään kustannuksia sekä vähentäisi hallinnollista rasitetta ja lyhentäisi rajat ylittävään laajentumiseen liittyvien muodollisuuksien kestoa.

(33)  Rekisteröidessään toisessa jäsenvaltiossa rekisteröidyn yhtiön sivuliikettä jäsenvaltioiden olisi myös voitava tarkistaa tietyt yhtiötä koskevat tiedot rekistereiden yhteenliittämisjärjestelmän kautta. Kun sivuliike lopetetaan yhdessä jäsenvaltiossa, kyseisen jäsenvaltion rekisterin olisi ilmoitettava tällaisesta sulkemisesta sille jäsenvaltiolle, jossa yhtiö on rekisteröity, rekistereiden yhteenliittämisjärjestelmän kautta ja molempien rekistereiden olisi kirjattava tämä tieto.

(34)  Yhdenmukaisuuden varmistamiseksi unionin oikeuden ja kansallisen lainsäädännön kanssa on tarpeen poistaa yhteyskomiteaa, jota ei enää ole olemassa, koskeva säännös ja saattaa ajan tasalle direktiivin (EU) 2017/1132 liitteissä I ja II vahvistetut yhtiömuodot.

(35)  Komissiolle olisi yhtiömuotoja koskevaan jäsenvaltioiden kansalliseen lainsäädäntöön ja unionin lainsäädäntöön myöhemmin tehtävien muutosten huomioon ottamiseksi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, joilla päivitetään direktiivin (EU) 2017/1132 liitteissä I, II ja II A olevat yhtiömuotojen luettelot. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa(7)vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(36)  Tämän direktiivin säännökset, yhtiöiden rekisteröintiä koskevat velvoitteet mukaan lukien, eivät vaikuta kansalliseen lainsäädäntöön, joka koskee jäsenvaltioiden tai niiden alueellisten ja hallinnollisten yksiköiden verotoimenpiteitä.

(37)  Tämä direktiivi ei saisi vaikuttaa jäsenvaltioiden valtuuksiin hylätä yhtiöiden perustamista ja sivuliikkeiden rekisteröintiä koskevia hakemuksia petos- tai väärinkäytöstapauksissa eikä jäsenvaltioiden tutkinta- ja täytäntöönpanotoimiin, mukaan lukien poliisin tai muiden toimivaltaisten viranomaisten toimet. Se ei myöskään saisi vaikuttaa muihin unionin tai kansallisen lainsäädännön velvoitteisiin, jotka johtuvat muun muassa rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa sekä tosiasiallisia omistajia ja edunsaajia koskevista säännöistä. Tämä direktiivi ei vaikuta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/849(8) säännöksiin, jotka koskevat rahanpesun ja terrorismin rahoituksen riskejä, erityisesti velvoitteisiin, jotka liittyvät asiakkaan tuntemisvelvollisuutta koskevien asianmukaisten toimenpiteiden toteuttamiseen riskialttiuden perusteella ja kaikkien uusien yritysten tosiasiallisen omistajan ja edunsaajan tunnistamiseen ja rekisteröimiseen niiden perustamisjäsenvaltiossa.

(38)  Tätä direktiiviä sovellettaessa olisi noudatettava unionin tietosuojalainsäädäntöä sekä yksityisyyden ja henkilötietojen suojaa sellaisina kuin ne on kirjattu Euroopan unionin perusoikeuskirjan 7 ja 8 artiklaan. Luonnollisten henkilöiden henkilötietojen käsittelyssä tämän direktiivin nojalla on noudatettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2016/679(9).

(39)  Euroopan tietosuojavaltuutettua on kuultu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 45/2001(10) 28 artiklan 2 kohdan mukaisesti, ja hän antoi lausunnon 26 päivänä heinäkuuta 2018.

(40)  Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitetta, joka koskee yhtiöille sisämarkkinoilla tarjolla olevien digitaalisten ratkaisujen lisäämistä, vaan se voidaan sen laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

(41)  Jäsenvaltiot ovat selittävistä asiakirjoista 28 päivänä syyskuuta 2011 annetun jäsenvaltioiden ja komission yhteisen poliittisen lausuman(11) mukaisesti sitoutuneet perustelluissa tapauksissa liittämään ilmoitukseen toimenpiteistä, jotka koskevat direktiivin saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä, yhden tai useamman asiakirjan, joista käy ilmi direktiivin osien ja kansallisen lainsäädännön osaksi saattamiseen tarkoitettujen välineiden vastaavien osien suhde. Tämän direktiivin osalta lainsäätäjä pitää tällaisten asiakirjojen toimittamista perusteltuna.

(42)  Koska kansallisiin järjestelmiin tehtävät tämän direktiivin säännösten noudattamisen edellyttämät muutokset ovat monimutkaisia ja koska jäsenvaltioiden välillä on tällä hetkellä huomattavia eroja yhtiöoikeuden alaan digitaalisten välineiden ja prosessien käytössä, on aiheellista säätää, että jäsenvaltiot, joilla on erityisiä vaikeuksia saattaa tietyt tämän direktiivin säännökset osaksi kansallista lainsäädäntöä, voivat ilmoittaa komissiolle, että niiden on tarpeen pidentää asianomaista täytäntöönpanojaksoa enintään yhdellä vuodella. Jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava objektiiviset perusteet tällaisen pidennyksen hakemiselle.

(43)  Komission olisi tehtävä tätä direktiiviä koskeva arviointi. Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten sopimuksen 22 kohdan mukaisesti arviointi olisi tehtävä viiden eri kriteerin eli tehokkuuden, tuloksellisuuden, merkityksellisyyden, johdonmukaisuuden ja EU:n lisäarvon perusteella ja sen olisi oltava pohjana mahdollisten jatkotoimien vaikutusten arvioinnille. Jäsenvaltioiden olisi autettava tämän arvioinnin tekemisessä toimittamalla komissiolle käytettävissään olevia tietoja siitä, miten yhtiöiden sähköinen perustaminen toimii käytännössä, esimerkiksi tietoja sähköisten perustamisten lukumäärästä, niiden tapausten lukumäärästä, joissa on käytetty malleja tai joissa on edellytetty fyysistä läsnäoloa, sekä sähköisen perustamisen keskimääräisestä kestosta ja kustannuksista.

(44)  Olisi kerättävä tietoa, jotta voidaan arvioida tämän direktiivin tuloksellisuutta suhteessa sen tavoitteeseen ja suorittaa arviointi paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten sopimuksen 22 kohdan mukaisesti.

(45)  Direktiivi (EU) 2017/1132 olisi sen vuoksi muutettava,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Direktiiviin (EU) 2017/1132 muuttaminen

Muutetaan direktiivi (EU) 2017/1132 seuraavasti:

1)  Lisätään 1 artiklan toisen luetelmakohdan jälkeen luetelmakohta seuraavasti:"

”– yhtiöiden sähköistä perustamista, niiden sivuliikkeiden sähköistä rekisteröintiä ja yhtiöiden ja sivuliikkeiden suorittamaa asiakirjojen ja tietojen sähköistä ilmoittamista koskevista säännöistä,”.

"

2)  Korvataan I osaston III luvun otsikko seuraavasti:"

Sähköiset menettelyt (perustaminen, rekisteröinti ja ilmoittaminen), julkistaminen ja rekisterit”.

"

3)  Korvataan 13 artikla seuraavasti:"

”13 artikla

Soveltamisala

Tässä jaksossa ja 1 A jaksossa säädettyjä yhteensovittamistoimenpiteitä sovelletaan jäsenvaltioiden lakeihin, asetuksiin ja hallinnollisiin määräyksiin, jotka koskevat liitteessä II lueteltuja yhtiömuotoja, ja, jos niin täsmennetään, liitteissä I ja II A lueteltuja yhtiömuotoja.”.

"

4)  Lisätään artiklat seuraavasti:"

”13 a artikla

Määritelmät

Tässä luvussa tarkoitetaan

   1) ’sähköisen tunnistamisen menetelmällä’ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 910/2014▌* 3 artiklan 2 alakohdassa määriteltyä sähköistä tunnistamismenetelmää;
   2) ’sähköisen tunnistamisen järjestelmällä’ asetuksen (EU) N:o 910/2014 3 artiklan 4 alakohdassa määriteltyä sähköistä tunnistamisjärjestelmää;
   3) ’sähköisellä muodolla’ välineitä, joita käytetään tietojen sähköiseen käsittelyyn, mukaan lukien digitaalinen pakkaaminen, ja tallentamiseen ja joiden avulla tiedot lähetetään alun perin lähetyspaikasta ja vastaanotetaan määränpäässä; kyseiset tiedot lähetetään, siirretään ja vastaanotetaan kokonaan jäsenvaltioiden määrittämillä tavoilla;
   4) ’perustamisella’ koko kansallisen lainsäädännön mukaista yhtiön perustamisprosessia, mukaan lukien yhtiön perustamiskirjan laatiminen ja kaikki tarvittavat toimet yhtiön merkitsemiseksi rekisteriin;
   5) ’sivuliikkeen rekisteröinnillä’ prosessia, joka johtaa jäsenvaltiossa avattuun uuteen sivuliikkeeseen liittyvien asiakirjojen ja tietojen julkistamiseen;
   6) ’mallilla’ yhtiön perustamiskirjan mallia, jonka jäsenvaltiot laativat kansallisen lainsäädännön mukaisesti ja jota käytetään 13 g artiklan mukaisessa yhtiön sähköisessä perustamisessa.

13 b artikla

Sähköisiä menettelyjä varten käytettävien tunnistamismenetelmien tunnustaminen

1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että hakijat, jotka ovat unionin kansalaisia, voivat käyttää seuraavia sähköisen tunnistamisen menetelmiä tässä luvussa tarkoitetuissa sähköisissä menettelyissä:

   a) jäsenvaltion itse hyväksymän sähköisen tunnistamisen järjestelmän puitteissa käyttöön otettu sähköisen tunnistamisen menetelmä;
   b) toisessa jäsenvaltiossa käyttöön otettu sähköisen tunnistamisen menetelmä, joka on tunnustettu rajatylittävää todentamista varten asetuksen (EU) N:o 910/2014 6 artiklan mukaisesti.

2.  Jäsenvaltiot voivat kieltäytyä tunnustamasta sähköisiä tunnistamismenetelmiä, jos sähköisen tunnistamisen menetelmän varmuustasot eivät ole asetuksen (EU) N:o 910/2014 6 artiklan 1 kohdassa säädettyjen ehtojen mukaisia.

3.  Kaikki jäsenvaltioiden tunnustamat tunnistamismenetelmät on asetettava yleisön saataville.

4.  Jos se on perusteltua yleisen edun vuoksi henkilöllisyyden väärinkäytön tai muuttamisen estämiseksi, jäsenvaltiot voivat toteuttaa toimenpiteitä, jotka voisivat edellyttää hakijan henkilöllisyyden tarkistamiseksi hakijan fyysistä läsnäoloa viranomaisen tai sellaisen henkilön tai elimen luona, joka on valtuutettu kansallisessa lainsäädännössä käsittelemään jotakin tässä luvussa tarkoitettujen sähköisten menettelyjen näkökohtaa, mukaan lukien yhtiön perustamiskirjan laatiminen. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että hakijan fyysistä läsnäoloa voidaan edellyttää ainoastaan tapauskohtaisesti, kun on syytä epäillä henkilöllisyyden väärentämistä, ja että kaikki muut menettelyn vaiheet voidaan saattaa päätökseen sähköisesti.

13 c artikla

Yleiset sähköisiä menettelyjä koskevat säännökset

1.  Tällä direktiivillä ei rajoiteta sellaisten kansallisten lakien soveltamista, joissa jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmien ja oikeusperinteiden mukaisesti nimetään viranomaisia tai sellaisia henkilöitä tai elimiä, jotka on valtuutettu kansallisessa lainsäädännössä käsittelemään jotakin yhtiöiden sähköisen perustamisen, sivuliikkeiden sähköisen rekisteröinnin ja asiakirjojen ja tietojen sähköisen ilmoittamisen näkökohtaa.

2.  Tällä direktiivillä ei myöskään rajoiteta kansallisessa lainsäädännössä säädettyjen menettelyjen ja vaatimusten, mukaan lukien perustamiskirjan laatimista koskeviin oikeudellisiin menettelyihin liittyvien menettelyjen ja vaatimusten, soveltamista edellyttäen, että 13 g artiklassa tarkoitettu yhtiön sähköinen perustaminen ja 28 a artiklassa tarkoitettu sivuliikkeen sähköinen rekisteröinti sekä 13 j ja 28 b artiklassa tarkoitettu asiakirjojen ja tietojen sähköinen ilmoittaminen ovat kuitenkin mahdollisia.

3.  Tällä direktiivillä ei vaikuteta toimitettujen asiakirjojen tai tietojen aitoutta, virheettömyyttä, luotettavuutta ja asianmukaista oikeudellista muotoa koskevaan sovellettavaan kansalliseen lainsäädäntöön edellyttäen, että 13 g artiklassa tarkoitettu sähköinen perustaminen ja 28 a artiklassa tarkoitettu sivuliikkeen sähköinen rekisteröinti sekä 13 j ja 28 b artiklassa tarkoitettu sähköinen ilmoittaminen ovat mahdollisia.

13 d artikla

Sähköisistä menettelyistä perittävät maksut

1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tässä luvussa tarkoitettuihin sähköisiin menettelyihin sovellettavia maksuja koskevat säännöt ovat avoimet ja että niitä sovelletaan syrjimättömästi.

2.  Rekistereiden ▌ sähköisistä menettelyistä perimät 16 artiklassa tarkoitetut maksut eivät saa ylittää tällaisten palvelujen tarjoamisesta aiheutuvia ▌ kustannuksia, jotka niillä katetaan.

13 e artikla

Maksut

Jos tässä luvussa säädetyn menettelyn päätökseen saattamisesta vaaditaan maksu, jäsenvaltioiden on varmistettava, että maksu voidaan suorittaa sellaisen yleisesti saatavilla olevan jäsenvaltioon sijoittautuneen rahoituslaitoksen tai maksupalveluntarjoajan tarjoaman valtioiden rajat ylittävän verkkomaksupalvelun kautta, jonka avulla maksaja voidaan tunnistaa.

13 f artikla

Tiedotusta koskevat vaatimukset

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että yhteisen digitaalisen palveluväylän kautta käytettävissä olevilla rekisteröintiportaaleilla tai verkkosivustoilla on ainakin yhdellä sellaisella kielellä, jota mahdollisimman monet rajatylittävät käyttäjät ymmärtävät, maksutta saatavilla tiiviitä ja käyttäjäystävällisiä tietoja, jotka auttavat yhtiöiden perustamisessa ja sivuliikkeiden rekisteröinnissä. Näiden tietojen on katettava ainakin seuraavat seikat:

   a) säännöt, jotka koskevat yhtiöiden perustamista, mukaan lukien 13 g ja 13 j artiklassa tarkoitetut sähköiset menettelyt, sekä vaatimukset, jotka liittyvät mallien käyttöön ja muihin perustamisasiakirjoihin, henkilöiden tunnistamiseen, kielten käyttöön ja sovellettaviin maksuihin;
   b) säännöt, jotka koskevat sivuliikkeiden rekisteröintiä, mukaan lukien 28 a ja 28 b artiklassa tarkoitetut sähköiset menettelyt, sekä vaatimukset, jotka liittyvät rekisteröintiasiakirjoihin, henkilöiden tunnistamiseen ja kielten käyttöön;
   (c) pääpiirteittäin ne sovellettavat säännöt, jotka koskevat yhtiön hallinto-, johto- tai valvontaelinten jäsenyyttä, mukaan lukien johtajien asettamista liiketoimintakieltoon koskevat säännöt sekä säännöt, jotka koskevat viranomaisia tai elimiä, jotka vastaavat liiketoimintakiellossa olevia johtajia koskevien tietojen säilyttämisestä;

   d) pääpiirteittäin yhtiön ▌ hallinto-, johto- ja valvontaelinten valtuudet ja vastuut, mukaan lukien ▌ valtuudet yhtiön edustamiseen suhteessa kolmansiin osapuoliin.

▌”.

________________________________

*Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 910/2014, annettu 23 päivänä heinäkuuta 2014, sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisiin transaktioihin liittyvistä luottamuspalveluista sisämarkkinoilla ja direktiivin 1999/93/EY kumoamisesta (EUVL L 257, 28.8.2014, s. 73)”.

"

5)  Lisätään I osaston III lukuun jakso seuraavasti:"

”1 A jakso

Sähköinen perustaminen, sähköinen ilmoittaminen ja julkistaminen

13 g artikla

Yhtiöiden sähköinen perustaminen

1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että yhtiöiden sähköinen perustaminen on mahdollista suorittaa täysin sähköisesti ilman, että hakijoiden ▌ tarvitsee käydä henkilökohtaisesti jonkin ▌ viranomaisen tai jonkin ▌ sellaisen henkilön tai elimen luona, joka on valtuutettu kansallisessa lainsäädännössä käsittelemään jotakin yhtiöiden sähköisen perustamisen näkökohtaa, mukaan lukien yhtiön perustamiskirjan laatiminen, jollei 13 b artiklan 4 kohdan ja tämän artiklan 8 kohdan säännöksistä muuta johdu.

Jäsenvaltiot voivat kuitenkin päättää olla tarjoamatta ▌ sähköisiä perustamismenettelyjä muille kuin liitteessä II A luetelluille yhtiömuodoille.

2.  Jäsenvaltioiden on vahvistettava yhtiöiden sähköistä perustamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt, mukaan lukien 13 h artiklassa tarkoitettujen mallien käyttöä sekä yhtiön perustamisessa tarvittavia asiakirjoja ja tietoja koskevat säännöt. Osana näitä sääntöjä jäsenvaltioiden on varmistettava, että tällainen sähköinen perustaminen voidaan suorittaa toimittamalla asiakirjat tai tiedot sähköisessä muodossa, mukaan lukien 16 a artiklan 4 kohdassa tarkoitetut asiakirjojen ja tietojen sähköiset jäljennökset.

3.  Edellä 2 kohdassa tarkoitetuissa säännöissä on vahvistettava vähintään seuraavat seikat:

   a) menettelyt, joilla varmistetaan, että hakijoilla on tarvittava oikeustoimikelpoisuus ja valtuudet edustaa yhtiötä;
   b) menetelmät, joilla tarkistetaan hakijoiden henkilöllisyys 13 b artiklan mukaisesti;
   c) vaatimus, jonka mukaan hakijoiden on käytettävä asetuksessa (EU) N:o 910/2014 tarkoitettuja luottamuspalveluja;
   d) menettelyt, joilla tarkistetaan yhtiön tarkoituksen laillisuus, sikäli kuin tällaisista tarkistuksista säädetään kansallisessa lainsäädännössä;
   e) menettelyt, joilla tarkistetaan yhtiön nimen laillisuus, sikäli kuin tällaisista tarkastuksista säädetään kansallisessa lainsäädännössä;
   f) menettelyt, joilla tarkistetaan johtajien nimitykset.

4.  Edellä 2 kohdassa tarkoitetuissa säännöissä voidaan vahvistaa myös erityisesti seuraavat seikat:

   a) menettelyt, joilla varmistetaan yhtiön perustamiskirjan laillisuus, mukaan lukien mallien asianmukaisen käytön tarkistaminen;
   b) jonkin jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen johtajille asettamien liiketoimintakieltojen seuraukset;
   c) ▌ notaarin tai muun sellaisen henkilön tai elimen rooli, jolle on annettu kansallisessa lainsäädännössä mitä tahansa yhtiön sähköisen perustamisprosessin osaa koskevat valtuudet ▌;
   d) sähköisen perustamisen pois sulkeminen tapauksissa, joissa yhtiön osakepääoma maksetaan luontoissuorituksina.

5.  Jäsenvaltiot eivät saa asettaa yhtiön sähköisen perustamisen ehdoksi minkään luvan tai valtuutuksen myöntämistä ennen yhtiön rekisteröintiä, ellei tällainen ehto ole välttämätön tietyn toiminnan kansallisessa lainsäädännössä säädetylle asianmukaiselle valvonnalle.

6.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että vaadittaessa osakepääoman maksamista osana yhtiön perustamismenettelyä tämä maksu on mahdollista suorittaa sähköisesti 13 e artiklan mukaisesti unionissa toimivassa pankissa olevalle pankkitilille. Lisäksi jäsenvaltioiden on varmistettava, että myös todistus tällaisesta maksusta voidaan antaa sähköisesti.

7.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että sähköinen perustaminen saatetaan päätökseen viiden työpäivän kuluessa, jos yhtiön perustajina on yksinomaan luonnollisia henkilöitä, jotka käyttävät 13 h artiklassa tarkoitettuja malleja, ja muissa tapauksissa kymmenen työpäivän kuluessa myöhemmästä seuraavista:

   a) päivä, jona kaikki sähköisen perustamisen edellyttämät muodollisuudet on hoidettu, mikä tarkoittaa muun muassa sitä, että viranomainen tai sellainen henkilö tai elin, joka on valtuutettu kansallisessa lainsäädännössä käsittelemään jotakin yhtiön perustamisen näkökohtaa, on saanut kaikki vaatimansa kansallisen lainsäädännön mukaiset asiakirjat ja tiedot ▌;
   b) päivä, jona rekisteröintimaksu on maksettu, osakepääoma on maksettu käteisenä tai, jos osakepääoma on tarkoitus maksaa luontoissuorituksena, mitä kansallisessa lainsäädännössä säädetään.

Jos menettelyä ei voida saattaa päätökseen tässä kohdassa tarkoitetuissa määräajoissa, jäsenvaltioiden on varmistettava, että hakijalle ilmoitetaan ▌ syyt mahdollisiin viivästyksiin ▌.

8.  Jos se on perusteltua yleisen edun kannalta oikeustoimikelpoisuutta ja hakijoiden valtuuksia edustaa yhtiötä koskevien sääntöjen noudattamisen varmistamiseksi, viranomainen tai sellainen henkilö tai elin, joka on valtuutettu kansallisessa lainsäädännössä käsittelemään jotakin yhtiön sähköisen perustamisen näkökohtaa, mukaan lukien yhtiön perustamiskirjan laatiminen, voi edellyttää hakijan fyysistä läsnäoloa. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tällaisissa tapauksissa hakijan fyysistä läsnäoloa voidaan edellyttää ainoastaan tapauskohtaisesti ja jos on syytä epäillä 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen sääntöjen noudattamatta jättämistä. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikki muut menettelyn vaiheet voidaan kuitenkin saattaa päätökseen sähköisesti.

13 h artikla

Mallit yhtiöiden sähköistä perustamista varten

1.  Jäsenvaltioiden on asetettava saataville yhteisen digitaalisen palveluväylän kautta käytettävissä olevilla rekisteröintiportaaleilla tai verkkosivustoilla mallit liitteessä II A luetelluille yhtiömuodoille. Jäsenvaltiot voivat myös asettaa saataville verkossa mallit muiden yhtiömuotojen perustamista varten ▌.

2.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että hakijat voivat käyttää tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja malleja osana 13 g artiklassa tarkoitettua sähköistä perustamismenettelyä. Kun hakijat käyttävät kyseisiä malleja 13 g artiklan 4 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen sääntöjen mukaisesti, 10 artiklassa säädetty vaatimus perustamiskirjan vahvistamisesta virallisesti oikeaksi asiakirjaksi, jos ei säädetä hallinnollisesta tai oikeudellisesta ennakkovalvonnasta, katsotaan ▌ täytetyksi.

Tämä direktiivi ei vaikuta mihinkään kansallisen lainsäädännön mukaiseen vaatimukseen siitä, että perustamiskirja on vahvistettava virallisesti, kunhan 13 g artiklassa tarkoitettu sähköinen perustaminen on mahdollinen.

3.  Jäsenvaltioiden on vähintään asetettava mallit saataville sellaisella unionin virallisella kielellä, jota mahdollisimman monet rajatylittävät käyttäjät ymmärtävät. Mallit ovat saatavilla muilla kielillä kuin asianomaisen jäsenvaltion virallisella kielellä tai virallisilla kielillä ainoastaan tiedoksi, paitsi jos kyseinen jäsenvaltio päättää, että on mahdollista perustaa yhtiö myös käyttäen jollakin tällaisilla muilla kielillä laadittuja malleja.

4.  Mallien sisällöstä säännellään kansallisessa lainsäädännössä.

13 i artikla

Liiketoimintakiellossa olevat johtajat

1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niillä on säännöt, jotka koskevat johtajien asettamista liiketoimintakieltoon ▌. Näihin sääntöihin sisältyy se, että säädetään mahdollisuudesta ottaa huomioon toisessa jäsenvaltiossa voimassa oleva liiketoimintakielto tai sen hallussa oleva liiketoimintakiellon kannalta merkityksellinen tieto. Sovellettaessa tätä artiklaa johtajiin sisältyvät ainakin 14 artiklan d alakohdan i alakohdassa tarkoitetut henkilöt.

2.  Jäsenvaltiot voivat vaatia, että johtajiksi hakevat henkilöt ilmoittavat, ovatko he tietoisia olosuhteista, jotka voisivat johtaa liiketoimintakieltoon asettamiseen kyseisessä jäsenvaltiossa.

Jäsenvaltiot voivat kieltää henkilön nimittämisen yhtiön johtajaksi, jos kyseinen henkilö on parhaillaan asetettuna liiketoimintakieltoon toisessa jäsenvaltiossa.

3.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että ne voivat vastata toisen jäsenvaltion pyyntöön saada pyyntöön vastaavan jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti johtajien liiketoimintakieltoon asettamisen kannalta merkityksellisiä tietoja.

4.   Voidakseen vastata tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitettuun pyyntöön jäsenvaltioiden on ainakin toteutettava tarvittavat järjestelyt sen varmistamiseksi, että ne voivat antaa 22 artiklassa tarkoitetun järjestelmän avulla viipymättä tietoa siitä, onko tietty henkilö liiketoimintakiellossa tai onko hänestä jossakin niiden rekisterissä merkintä, joka sisältää johtajien liiketoimintakieltoon asettamisen kannalta merkityksellisiä tietoja. Jäsenvaltiot voivat myös vaihtaa lisätietoja esimerkiksi liiketoimintakiellon pituudesta ja perusteista. Tietojenvaihtoon sovelletaan kansallisia lakeja.

5.  Komission on säädettävä tämän artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen tietojen vaihtoa koskevat yksityiskohtaiset järjestelyt ja tekniset yksityiskohdat vahvistetaan 24 artiklassa tarkoitetulla täytäntöönpanosäädöksellä.

6.   Jos yhtiö ilmoittaa uuden johtajan nimittämisestä 16 artiklassa tarkoitettuun rekisteriin, tämän artiklan 1–5 kohtaa sovelletaan soveltuvin osin.

7.  Tässä artiklassa tarkoitettujen henkilöiden henkilötietoja on käsiteltävä asetuksen (EU) 2016/679 ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti, jotta toimivaltainen viranomainen tai kansallisessa lainsäädännössä valtuutettu henkilö tai elin voi arvioida henkilön johtajana toimimista koskevaan liiketoimintakieltoon asettamiseen liittyviä tarvittavia tietoja petoksellisen toiminnan tai muiden väärinkäytösten estämiseksi sekä yhtiöiden tai sivuliikkeiden kanssa asioivien henkilöiden suojaamisen varmistamiseksi.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 16 artiklassa tarkoitetut rekisterit, viranomaiset tai kansallisessa lainsäädännössä minkä tahansa sähköisten menettelyjen osasta huolehtimaan valtuutetut henkilöt tai elimet eivät säilytä tämän artiklan soveltamiseksi siirrettyjä henkilötietoja pidempään kuin on tarpeen eikä missään tapauksessa pidempään kuin yhtiön perustamiseen, sivuliikkeen rekisteröintiin tai yhtiön tai sivuliikkeen tekemiin ilmoituksiin liittyviä henkilötietoja säilytetään.

13 j artikla

Yhtiötä koskevien asiakirjojen ja tietojen sähköinen toimittaminen

1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että ▌ 14 artiklassa tarkoitetut asiakirjat ja tiedot voidaan toimittaa rekisteriin ja muutoksista niihin voidaan ilmoittaa sähköisesti sen jäsenvaltion, jossa yhtiö on rekisteröity, lainsäädännössä säädetyssä määräajassa. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tällainen ilmoittaminen on mahdollista suorittaa kokonaan sähköisesti ilman, että hakijoiden tarvitsee käydä henkilökohtaisesti jonkin ▌ viranomaisen tai jonkin ▌ sähköisten ilmoitusten käsittelyyn kansallisessa lainsäädännössä valtuutetun henkilön tai elimen luona, jollei 13 b artiklan 4 kohdan ja tapauksen mukaan 13 g artiklan 8 kohdan säännöksistä muuta johdu.

2.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että sähköisesti toimitettujen asiakirjojen alkuperä ja luotettavuus voidaan tarkistaa sähköisesti.

3.  Jäsenvaltiot voivat vaatia, että tiettyjen yhtiöiden tai kaikkien yhtiöiden on toimitettava kaikki 1 kohdassa tarkoitetut asiakirjat ja tiedot tai tietyt niistä sähköisesti.

4.  Edellä olevia 13 g artiklan 2–5 kohtaa sovelletaan soveltuvin osin asiankirjojen ja tietojen sähköiseen ilmoittamiseen.

5.  Jäsenvaltiot voivat edelleen sallia, että yhtiöt, notaarit tai muut henkilöt tai elimet, jotka on valtuutettu kansallisessa lainsäädännössä suorittamaan 1 kohdassa tarkoitetun ilmoittamisen, toimittavat asiakirjat tai tiedot muuten kuin 1 kohdassa tarkoitetussa muodossa, mukaan lukien sähköisessä muodossa tai paperilla.”.

"

6)  Korvataan 16 artikla seuraavasti:"

”16 artikla

Julkistaminen rekisterissä

1.  Jokaisessa jäsenvaltiossa on oltava kullekin siellä rekisteröidylle yhtiölle joko keskus-, kauppa- tai yhtiörekisterissä, jäljempänä ’rekisteri’, oma asiakirjavihkonsa.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että yhtiöillä on komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/884(12) liitteessä olevassa 8 kohdassa tarkoitettu eurooppalainen yksilöivä tunniste, jäljempänä ’EUID-tunniste’, joka mahdollistaa niiden yksiselitteisen tunnistamisen rekistereiden välisessä viestinnässä, jossa käytetään 22 artiklan mukaisesti perustettua rekistereiden yhteenliittämisjärjestelmää, jäljempänä ’rekistereiden yhteenliittämisjärjestelmä’. Yksilöivän tunnisteen on käsitettävä vähintään sellaiset tekijät, joiden avulla voidaan tunnistaa rekisterin jäsenvaltio, alkuperäinen kansallinen rekisteri, yhtiön numero kyseisessä rekisterissä ja tarvittaessa ominaisuudet, joilla vältetään tunnistusvirheet.

2.  Kaikki asiakirjat ja tiedot, jotka on julkistettava 14 artiklan mukaan, on sisällytettävä tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun asiakirjavihkoon tai kirjattava suoraan rekisteriin, ja rekisteriin tehtyjen merkintöjen sisältö on kirjattava asiakirjavihkoon.

Kaikki 14 artiklassa tarkoitetut asiakirjat ja tiedot, riippumatta tavasta, jolla ne on toimitettu, on säilytettävä rekisterin asiakirjavihkossa tai kirjattava suoraan rekisteriin sähköisessä muodossa. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että rekisteri muuntaa sähköiseen muotoon kaikki paperilla toimitetut asiakirjat ja tiedot niin nopeasti kuin mahdollista.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että rekisteri muuntaa 14 artiklassa tarkoitetut asiakirjat ja tiedot, jotka on toimitettu paperilla ennen 31 päivää joulukuuta 2006, sähköiseen muotoon saatuaan pyynnön julkistaa ne sähköisessä muodossa.

3.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 14 artiklassa tarkoitettujen asiakirjojen ja tietojen julkistaminen tapahtuu asettamalla ne julkisesti saataville rekisterissä. Lisäksi jäsenvaltiot voivat myös vaatia, että jotkin tai kaikki asiakirjat ja tiedot julkaistaan siihen tarkoitukseen nimetyssä kansallisessa virallisessa julkaisussa tai toisella yhtä tehokkaalla tavalla. Näiden tapojen on edellytettävä ainakin sellaisen järjestelmän käyttöä, jossa julkaistuihin asiakirjoihin tai tietoihin voidaan tutustua aikajärjestyksessä sähköisen keskusjärjestelmän kautta. Tällaisissa tapauksissa rekisterin on varmistettava, että rekisteri lähettää nämä asiakirjat ja tiedot sähköisesti kansalliseen viralliseen julkaisuun tai sähköiseen keskusjärjestelmään.

4.  Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet rekisterissä tai asiakirjavihkossa olevien tietojen välisten ristiriitaisuuksien välttämiseksi.

Jäsenvaltioiden, jotka vaativat, että asiakirjat ja tiedot julkaistaan kansallisessa virallisessa julkaisussa tai sähköisessä keskusjärjestelmässä, on toteutettava tarvittavat toimenpiteet 3 kohdan mukaisesti julkistettujen ja virallisessa lehdessä tai keskusjärjestelmässä julkaistujen asiakirjojen ja tietojen välisten ristiriitaisuuksien välttämiseksi.

Jos asiakirjoissa ja tiedoissa on tässä artiklassa tarkoitettuja ristiriitaisuuksia, rekisterissä saataville asetetut asiakirjat ja tiedot ovat ensisijaisia.

5.  Yhtiö ei voi vedota 14 artiklassa tarkoitettuihin asiakirjoihin ja tietoihin ulkopuolista kohtaan ennen tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitettua julkistamista, jollei yhtiö osoita, että ulkopuolinen tiesi niistä.

Ennen kuudettatoista julkistamispäivän jälkeistä päivää tehtyjen toimien osalta asiakirjoihin ja tietoihin ei voi vedota sellaista ulkopuolista kohtaan, joka osoittaa, että hän ei ollut voinut tietää niistä.

Ulkopuolinen henkilö voi aina vedota asiakirjoihin ja tietoihin, joiden julkistamistoimia ei ole vielä saatettu päätökseen, jollei julkistamattomuudesta seuraa, että tällaisilla asiakirjoilla ja tiedoilla ei ole oikeusvaikutuksia.

6.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että rekisterit tallentavat kaikki ▌ yhtiön perustamisen tai sivuliikkeen ▌ rekisteröinnin tai niiden tekemien ▌ ilmoitusten yhteydessä toimitetut asiakirjat ja tiedot koneellisesti luettavassa ja haut mahdollistavassa muodossa tai jäsenneltynä datana.”.

"

7)  Lisätään artikla seuraavasti:"

”16 a artikla

Pääsy julkistettuihin tietoihin

1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jäljennökset kaikista tai osasta 14 artiklassa tarkoitetuista asiakirjoista ja tiedoista on mahdollista saada rekisteristä pyynnöstä ja että tällaiset pyynnöt voidaan toimittaa rekisteriin joko paperilla tai sähköisesti.

Jäsenvaltiot voivat kuitenkin päättää, että 31 päivänä joulukuuta 2006 tai sitä ennen paperilla toimitettuja tietyn tyyppisiä asiakirjoja ja tietoja tai niiden tiettyjä osia ei voida saada sähköisessä muodossa, jos toimittamispäivän ja pyynnön esittämispäivän välillä on kulunut tietty aika. Tämän ajan on oltava vähintään 10 vuotta.

2.  Hinta, joka 14 artiklassa tarkoitetuista kaikista asiakirjoista ja tiedoista tai niiden osasta paperilla tai sähköisessä muodossa annettavista jäljennöksistä peritään, ei saa ylittää niistä aiheutuvia hallinnollisia kustannuksia, mukaan lukien rekistereiden kehittämis- ja ylläpitokustannukset.

3.  Jäljennöksiä pyytäneelle toimitetut sähköiset jäljennökset ja paperijäljennökset on todistettava oikeiksi, jollei niitä pyytävä ilmoita, ettei oikeaksi todistamista tarvita.

4.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että rekisteristä peräisin olevat sähköiset jäljennökset ja otteet asiakirjoista ja tiedoista on varmennettu asetuksessa (EU) N:o 910/2014 tarkoitetuilla luottamuspalveluilla, jotta voidaan varmistaa, että sähköiset jäljennökset tai otteet ovat peräisin rekisteristä ja että niiden sisältö on rekisterin hallussa olevan asiakirjan oikeaksi todistettu jäljennös tai että se on yhdenmukainen rekisterin tietojen kanssa.”.

"

8)  Korvataan 17 artiklan 1 kohta seuraavasti:"

”1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että ajantasaistettu tieto niistä kansallisen lainsäädännön säännöksistä, joiden nojalla kolmannet osapuolet voivat vedota 14 artiklassa tarkoitettuihin tietoihin ja kuhunkin asiakirjalajiin, on saatavilla 16 artiklan 3, 4 ja 5 kohdan mukaisesti.”.

"

9)  Muutetaan 18 artikla seuraavasti:

a)  korvataan 1 kohta seuraavasti:"

”1. Edellä 14 artiklassa tarkoitettujen asiakirjojen ja tietojen sähköiset jäljennökset on myös asetettava julkisesti saataville rekistereiden yhteenliittämisjärjestelmän kautta. Jäsenvaltiot voivat myös asettaa saataville 14 artiklassa tarkoitettuja asiakirjoja ja tietoja muiden kuin liitteessä II lueteltujen yhtiömuotojen osalta.”.

"

b)  korvataan 3 kohdan a alakohta seuraavasti:"

”a) 14 artiklassa tarkoitetut asiakirjat ja tiedot, myös muiden kuin liitteessä II lueteltujen yhtiömuotojen osalta, jos jäsenvaltiot ovat asettaneet tällaiset asiakirjat saataville;”.

"

10)  Korvataan 19 artikla seuraavasti:"

”19 artikla

Asiakirjoista ja tiedoista perittävissä olevat maksut

1.  Maksut, jotka peritään 14 artiklassa tarkoitetuista, rekistereiden yhteenliittämisjärjestelmän kautta saatavista asiakirjoista ja tiedoista, eivät saa ylittää niistä aiheutuvia hallinnollisia kustannuksia, mukaan lukien rekistereiden kehittämis- ja ylläpitokustannukset.

2.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että ainakin seuraavat tiedot ja asiakirjat ovat saatavilla maksutta rekistereiden yhteenliittämisjärjestelmän kautta:

   a) yhtiön nimi tai nimet ja oikeudellinen muoto;
   b) yhtiön sääntömääräinen kotipaikka ja jäsenvaltio, johon yhtiö on rekisteröity;
   c) yhtiön rekisterinumero ja sen EUID-tunniste;
   d) tiedot yhtiön verkkosivustosta, jos nämä tiedot on kirjattu kansalliseen rekisteriin;
   e) yhtiön ▌ asema kansallisen lainsäädännön mukaisesti, esimerkiksi se, että yhtiö on lopetettu, poistettu rekisteristä, asetettu selvitystilaan, purettu, harjoittaa liiketoimintaa tai ei harjoita liiketoimintaa, jos nämä tiedot on kirjattu kansallisiin rekistereihin;
   f) yhtiön tarkoitus, jos se on merkitty kansalliseen rekisteriin;

   g) niiden ▌ henkilöiden tiedot, jotka joko toimielimenä tai sellaisen jäseninä ovat tällä hetkellä kelpoisia edustamaan yhtiötä suhteessa ulkopuolisiin henkilöihin ja käyttämään sen puhevaltaa oikeudenkäynnissä, ja tieto siitä, onko niillä, joilla on kelpoisuus edustaa yhtiötä, tällainen kelpoisuus yksin vai edellytetäänkö heidän toimivan yhdessä;
   h) tiedot yhtiön toisessa jäsenvaltiossa avaamista sivuliikkeistä, mukaan lukien nimi, rekisterinumero, EUID-tunniste sekä jäsenvaltio, jossa sivuliike on rekisteröity.

3.  Rekistereiden yhteenliittämisjärjestelmän kautta tapahtuva tietojenvaihto on rekistereille maksuton.

4.  Jäsenvaltiot voivat päättää, että d ja f alakohdassa tarkoitetut tiedot asetetaan saataville maksutta vain muiden jäsenvaltioiden viranomaisille.”;

"

11)  Kumotaan 20 artiklan 3 kohta;

12)  Muutetaan 22 artikla seuraavasti:

a)  lisätään 4 kohtaan alakohta seuraavasti:"

”Komissio voi myös perustaa valinnaisia yhteyspisteitä rekistereiden yhteenliittämisjärjestelmään. Tällaisten yhteyspisteiden on liityttävä järjestelmiin, jotka komissio tai muut unionin toimielimet, elimet, toimistot tai virastot ovat kehittäneet ja joita ne käyttävät hoitaakseen hallinnollisia tehtäviään tai noudattaakseen unionin oikeuden määräyksiä ja säännöksiä. Komissio ilmoittaa jäsenvaltioille ilman aiheetonta viivytystä tällaisten yhteyspisteiden perustamisesta ja niiden toimintaan tehdyistä merkittävistä muutoksista.”;

"

b)  korvataan 5 kohta seuraavasti:"

”5. Rekistereiden yhteenliittämisjärjestelmästä saatavat tiedot ovat saatavilla Euroopan oikeusportaalin sekä jäsenvaltioiden ja komission perustamien valinnaisten yhteyspisteiden kautta.”.

"

13)  Muutetaan 24 artikla seuraavasti:

a)  korvataan d alakohta seuraavasti:"

”d) teknisen eritelmän, jossa määritellään 20 artiklassa, 28 a artiklan 4 ja 6 kohdassa, 28 c artiklassa, 30 a artiklassa ja 34 artiklassa tarkoitetut yhtiön rekisterin ja sivuliikkeen rekisterin väliset tietojenvaihtomenetelmät;”;

"

b)  korvataan e alakohta seuraavasti:"

”e) yksityiskohtaisen luettelon tiedoista, jotka toimitetaan 20, 28 a, 28 c, 30 a, 34 ja 130 artiklassa tarkoitettua rekistereiden välistä tiedonvaihtoa varten;”;

"

c)  korvataan n alakohta seuraavasti:"

”n) menettelyn ja tekniset vaatimukset, jotka koskevat valinnaisten yhteyspisteiden liittämistä 22 artiklassa tarkoitettuun keskusjärjestelmään;”;

"

d)  lisätään alakohta seuraavasti:"

”o) yksityiskohtaiset järjestelyt ja tekniset yksityiskohdat 13 i artiklassa tarkoitettujen tietojen vaihtamiseksi rekistereiden välillä.”;

"

e)  lisätään artiklan loppuun kohta seuraavasti:"

”Komissio hyväksyy d, e, n ja o alakohdan mukaiset täytäntöönpanosäädökset viimeistään ...päivänä ...kuuta ... [18 kuukautta tämän direktiivin voimaantulosta].”.

"

14)  Korvataan I osaston III luvun 2 jakson otsikko seuraavasti:"

”Muista jäsenvaltioista olevien yhtiöiden sivuliikkeisiin sovellettavat rekisteröinti- ja julkistamissäännöt”.

"

15)  Lisätään I osaston III luvun 2 jaksoon artiklat seuraavasti:"

”28 a artikla

Sivuliikkeiden sähköinen rekisteröinti

1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toisen jäsenvaltion lainsäädännön soveltamisalaan kuuluvan yhtiön sivuliikkeen rekisteröinti jäsenvaltiossa on mahdollista suorittaa täysin sähköisesti ilman, että hakijoiden tarvitsee käydä henkilökohtaisesti jonkin ▌ viranomaisen tai jonkin ▌ henkilön tai elimen luona, joka on valtuutettu kansallisessa lainsäädännössä käsittelemään jotakin sivuliikkeiden rekisteröintihakemuksen näkökohtaa, jollei 13 b artiklan 4 kohdasta ja soveltuvin osin 13 g artiklan 8 kohdasta muuta johdu.

2.  Jäsenvaltioiden on säädettävä sivuliikkeiden sähköistä rekisteröintiä koskevista yksityiskohtaisista säännöistä, mukaan lukien säännöistä, jotka koskevat toimivaltaiselle viranomaiselle toimitettavia asiakirjoja ja tietoja. Osana näitä sääntöjä jäsenvaltioiden on varmistettava, että sähköinen rekisteröinti voidaan suorittaa toimittamalla tiedot tai asiakirjat sähköisessä muodossa, mukaan lukien 16 a artiklan 4 kohdassa tarkoitetut asiakirjojen ja tietojen sähköiset jäljennökset, tai käyttämällä rekisteriin aiemmin toimitettuja tietoja tai asiakirjoja.

3.  Edellä 2 kohdassa tarkoitetuissa säännöissä on vahvistettava vähintään seuraavat seikat:

   a) menettely, jolla varmistetaan, että hakijoilla on tarvittava oikeustoimikelpoisuus ja valtuudet edustaa yhtiötä;
   b) menetelmät, joilla tarkistetaan sivuliikkeen rekisteröivän henkilön tai rekisteröivien henkilöiden tai heidän edustajiensa henkilöllisyys;
   c) vaatimus, jonka mukaan hakijoiden on käytettävä asetuksessa (EU) N:o 910/2014 tarkoitettuja luottamuspalveluja.

4.  Edellä 2 kohdassa tarkoitetuissa säännöissä voidaan vahvistaa myös menettelyt seuraavia varten:

   a) sivuliikkeen tarkoituksen laillisuuden tarkastaminen;
   b) sivuliikkeen nimen laillisuuden tarkastaminen;
   c) sivuliikkeen rekisteröintiä varten toimitettujen asiakirjojen ja tietojen laillisuuden tarkastaminen;
   d) notaarin tai muun sovellettavien kansallisten säännösten nojalla sivuliikkeen rekisteröintiprosessiin osallistuvan henkilön tai elimen roolin määrittely.

5.  Jäsenvaltiot voivat tarkistaa yhtiötä koskevat tiedot rekistereiden yhteenliittämisjärjestelmän kautta rekisteröidessään toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneen yhtiön sivuliikkeen.

Jäsenvaltiot eivät saa asettaa sivuliikkeen sähköisen rekisteröinnin ehdoksi minkään luvan tai valtuutuksen myöntämistä ennen sivuliikkeen rekisteröintiä, ellei tällainen ehto ole välttämätöntä tietyn toiminnan kansallisessa lainsäädännössä säädetylle asianmukaiselle valvonnalle.

6.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että sivuliikkeen sähköinen rekisteröinti saatetaan päätökseen kymmenen työpäivän kuluessa siitä, kun kaikki muodollisuudet on hoidettu, mikä tarkoittaa muun muassa sitä, että viranomainen tai sellainen henkilö tai elin, joka on valtuutettu kansallisessa lainsäädännössä käsittelemään jotakin sivuliikkeen rekisteröinnin näkökohtaa, on saanut kaikki tarvittavat kansallisen lainsäädännön mukaiset asiakirjat ja tiedot.

Jos sivuliikettä ei voida rekisteröidä tässä kohdassa tarkoitetuissa määräajoissa, jäsenvaltioiden on varmistettava, että hakijalle ilmoitetaan syyt viivästykseen.

7.  Sen jälkeen kun toisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti perustetun yhtiön sivuliike on rekisteröity, sen jäsenvaltion rekisterin, jossa kyseinen sivuliike on rekisteröity, on ilmoitettava sivuliikkeen rekisteröinnistä rekistereiden yhteenliittämisjärjestelmän kautta sille jäsenvaltiolle, jossa yhtiö on rekisteröity. Jäsenvaltion, jossa yhtiö on rekisteröity, on vahvistettava kyseisen ilmoituksen vastaanottaminen ja kirjattava tieto viipymättä rekisteriinsä.

28 b artikla

Sivuliikkeitä koskevat asiakirjojen ja tietojen sähköiset ilmoitukset

1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 30 artiklassa tarkoitetut asiakirjat ja tiedot voidaan toimittaa tai muutoksista niihin voidaan ilmoittaa sähköisesti sen jäsenvaltion, johon sivuliike on perustettu, lainsäädännössä säädetyssä määräajassa. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tällainen ilmoittaminen on mahdollista suorittaa kokonaan sähköisesti ilman, että hakijoiden tarvitsee käydä henkilökohtaisesti jonkin viranomaisen tai henkilön tai elimen luona, joka on valtuutettu kansallisessa lainsäädännössä käsittelemään sähköisiä ilmoituksia, jollei 13 b artiklan 4 kohdan ja soveltuvin osin 13 g artiklan 8 kohdan säännöksistä muuta johdu.

2.  Edellä olevia 28 a artiklan 2–5 kohtaa sovelletaan soveltuvin osin sivuliikkeitä koskeviin sähköisiin ilmoituksiin.

3.  Jäsenvaltiot voivat vaatia, että tietyt tai kaikki 1 kohdassa tarkoitetut asiakirjat ja tiedot toimitetaan pelkästään sähköisesti.

28 c artikla

Sivuliikkeiden lopettaminen

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että saatuaan 30 artiklan 1 kohdan h alakohdassa tarkoitetut asiakirjat ja tiedot sen jäsenvaltion rekisteri, jossa yhtiön sivuliike on rekisteröity, ilmoittaa rekistereiden yhteenliittämisjärjestelmän kautta sen jäsenvaltion rekisterille, jossa yhtiö on rekisteröity, että sen sivuliike on lopetettu ja poistettu rekisteristä. Yhtiön jäsenvaltion rekisterin on vahvistettava tällaisen ilmoituksen vastaanottaminen, myös kyseisen järjestelmän kautta, ja ▌ kirjattava ▌ tiedot viipymättä ▌.”.

"

16)  Lisätään artikla seuraavasti:"

”30 a artikla

Muutokset yhtiötä koskeviin asiakirjoihin ja tietoihin

1.  Jäsenvaltion, jossa yhtiö on rekisteröity, on ilmoitettava rekistereiden yhteenliittämisjärjestelmän kautta viipymättä jäsenvaltiolle, jossa yhtiön sivuliike on rekisteröity, jos on ilmoitettu muutoksesta johonkin seuraavista:

   a) yhtiön nimi;
   b) yhtiön sääntömääräinen kotipaikka;
   c) yhtiön rekisterinumero rekisterissä;
   d) yhtiön oikeudellinen muoto;
   e) 14 artiklan d ja f alakohdassa tarkoitetut asiakirjat ja tiedot.

Saatuaan tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun ilmoituksen sen rekisterin, johon sivuliike on rekisteröity, on vahvistettava rekistereiden yhteenliittämisjärjestelmän kautta vastaanottaneensa tällaisen ilmoituksen ja varmistettava, että 30 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut asiakirjat ja tiedot saatetaan viipymättä ajan tasalle.”.

"

17)  Lisätään 31 artiklaan kohta seuraavasti:"

”Jäsenvaltiot voivat säätää, että 30 artiklan 1 kohdan g alakohdassa tarkoitettujen tilinpäätösasiakirjojen julkistamisvelvollisuuden voidaan katsoa täyttyvän, kun tiedot julkistetaan sen jäsenvaltion rekisterissä, jossa yhtiö on rekisteröity, 14 artiklan f alakohdan mukaisesti.”.

"

18)  Kumotaan 43 artikla.

19)  Korvataan 161 artikla seuraavasti:"

”161 artikla

Tietosuoja

Tämän direktiivin mukaiseen henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan asetusta (EU) 2016/679.”.

"

20)  Lisätään artikla seuraavasti:"

”162 a artikla

Liitteiden muuttaminen

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle viipymättä liitteiden I, II ja II A sisältöön vaikuttavista muutoksista, joita ne ovat tehneet kansallisessa lainsäädännössään säädettyihin pääomayhtiöiden muotoihin.

Kun jäsenvaltio ilmoittaa komissiolle tämän artiklan ensimmäisen alakohdan mukaisesti, komissiolle siirretään valta mukauttaa delegoiduilla säädöksillä 163 artiklan mukaisesti liitteiden I, II ja II A sisältämien yhtiömuotojen luetteloa tämän artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettujen tietojen mukaisesti.”.

"

21)  Korvataan 163 artikla seuraavasti:"

”163 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.  Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.  Siirretään komissiolle ... päivästä ...kuuta ... [tämän direktiivin voimaantulopäivä] määräämättömäksi ajaksi 25 artiklan 3 kohdassa ja 162 a artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

3.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 25 artiklan 3 kohdassa ja 162 a artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.  Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.  Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.  Edellä olevien 25 artiklan 3 kohdan tai 162 a artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kolmella kuukaudella.”.

"

22)  Korvataan liitteessä I oleva kahdeskymmenesseitsemäs luetelmakohta seuraavasti:"

”— Ruotsissa:

publikt aktiebolag;”.

"

23)  Korvataan liitteessä II oleva kahdeskymmenesseitsemäs luetelmakohta seuraavasti:"

”— Ruotsissa:

privat aktiebolag

publikt aktiebolag;”.

"

24)  Lisätään liite II A, sellaisena kuin se on esitettynä tämän direktiivin liitteessä.

2 artikla

Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

1.  Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään ... päivänä ...kuuta ... [2 vuotta tämän muutosdirektiivin voimaantulosta]. Niiden on viipymättä toimitettava nämä säännökset kirjallisina komissiolle.

2.  Sen estämättä, mitä tämän artiklan 1 kohdassa säädetään, jäsenvaltioiden on saatettava tämä direktiivin 1 artiklan 5 alakohdan, siltä osin kuin se koskee direktiivin (EU) 2017/1132 13 i artiklaa, 13 j artiklan 2 kohtaa, ja tämän direktiivin 1 artiklan 6 alakohdan, siltä osin kuin se koskee direktiivin (EU) 2017/1132 16 artiklan 6 kohtaa, ▌ noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään ... päivänä ...kuuta ... [4 vuotta tämän muutosdirektiivin voimaantulosta].

3.  Edellä olevasta 1 kohdasta poiketen jäsenvaltiot, joilla on erityisiä vaikeuksia tämän direktiivin saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä, voivat pidentää mainitussa kohdassa säädettyä määräaikaa direktiivin saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä enintään yhdellä vuodella. Niiden on esitettävä objektiiviset syyt tarpeelle pidentää määräaikaa. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle aikomuksestaan käyttää mahdollisuutta pidentää direktiivin saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä asetettua määräaikaa viimeistään ...päivänä ...kuuta ... [18 kuukautta tämän muutosdirektiivin voimaantulosta].

4.  Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne julkaistaan virallisesti. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

5.  Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä säännellyistä kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

3 artikla

Raportointi, uudelleentarkastelu ja tiedonkeruu

1.  Komissio suorittaa viimeistään ... päivänä ...kuuta ... [viisi vuotta tämän muutosdirektiivin voimaantulosta] tai, jos jokin jäsenvaltio soveltaa 2 artiklan 3 kohdassa säädettyä poikkeusta, viimeistään ... päivänä ...kuuta ... [kuusi vuotta tämän muutos direktiivin voimaantulosta] tällä direktiivillä direktiiviin (EU) 2017/1132 lisättyjä säännöksiä koskevan arvioinnin ja esittää havainnoistaan kertomuksen Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle, lukuun ottamatta 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja säännöksiä, joita koskeva arviointi on tehtävä ja kertomus esitettävä viimeistään ... päivänä ...kuuta ... [seitsemän vuotta tämän muutosdirektiivin voimaantulosta].

Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle tarpeelliset tiedot kertomusten laatimiseksi antamalla tietoja sähköisten rekisteröintien määrästä ja niihin liittyvistä kustannuksista.

2.  Komission kertomuksessa arvioidaan muun muassa seuraavia seikkoja:

(a)  ▌ mahdollisuus tarjota kokonaan sähköinen rekisteröinti muille kuin liitteessä II A luetelluille yhtiömuodoille;

(b)  ▌ mahdollisuus siihen, että jäsenvaltiot tarjoavat malleja kaikenlaisille pääomayhtiöille, sekä tarve ja mahdollisuus tarjota koko unionissa käyttöön yhdenmukaistettu malli, jota kaikkien jäsenvaltioiden olisi käytettävä liitteessä II A lueteltujen yhtiömuotojen osalta;

(c)  käytännön kokemus 13 i artiklassa tarkoitettujen johtajien liiketoimintakieltoon asettamista koskevien sääntöjen soveltamisesta;

(d)  sähköisen ilmoittamisen ja sähköisen saatavuuden menetelmät, mukaan lukien sovellusrajapintojen käyttö;

(e)  tarve ja mahdollisuus asettaa maksutta saataville enemmän tietoja kuin 19 artiklan 2 kohdassa edellytetään ja varmistaa, että pääsy tällaisiin tietoihin on esteetön;

(f)  tarve ja mahdollisuus jatkaa yhden kerran periaatteen soveltamista.

3.  Kertomukseen liitetään tarvittaessa ehdotuksia direktiivin (EU) 2017/1132 muuttamiseksi.

4.  Jotta tällä direktiivillä direktiiviin (EU) 2017/1132 lisättyjä säännöksiä voitaisiin arvioida luotettavasti, jäsenvaltioiden on kerättävä tietoa siitä, miten sähköinen perustaminen toimii käytännössä. Tavallisesti näihin tietoihin olisi sisällyttävä sähköisten perustamisten lukumäärä, niiden tapausten lukumäärä, joissa on käytetty malleja tai joissa on edellytetty fyysistä läsnäoloa, sekä sähköisen perustamisen keskimääräinen kesto ja kustannukset. Niiden on ilmoitettava nämä tiedot komissiolle kahdesti viimeistään kahden vuoden kuluttua päivästä, jona direktiivi on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä.

4 artikla

Voimaantulo

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

5 artikla

Osoitus

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty …ssa/ssä … päivänä …kuuta … .

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

LIITE

LIITE II A

13, 13 f, 13 h ja 162 a ARTIKLASSA TARKOITETUT YHTIÖMUODOT

—  Belgiassa:

société privée à responsabilité limitée/besloten vennootschap met beperkte aansprakelijkheid,

société privée à responsabilité limitée unipersonnelle / Eenpersoons besloten vennootschap met beperkte aansprakelijkheid;

—  Bulgariassa:

дружество с ограничена отговорност,

еднолично дружество с ограничена отговорност;

—  Tšekissä:

společnost s ručením omezeným;

—  Tanskassa:

Anpartsselskab;

—  Saksassa:

Gesellschaft mit beschränkter Haftung;

—  Virossa:

osaühing;

—  Irlannissa:

private company limited by shares or by guarantee / cuideachta phríobháideach faoi theorainn scaireanna nó ráthaíochta,

designated activity company / cuideachta ghníomhaíochta ainmnithe;

—  Kreikassa:

εταιρεία περιορισμένης ευθύνης,

ιδιωτική κεφαλαιουχική εταιρεία;

—  Espanjassa:

sociedad de responsabilidad limitada;

—  Ranskassa:

société à responsabilité limitée,

entreprise unipersonnelle à responsabilité limitée,

société par actions simplifiée,

société par actions simplifiée unipersonnelle;

—  Kroatiassa:

društvo s ograničenom odgovornošću,

jednostavno društvo s ograničenom odgovornošću;

—  Italiassa:

società a responsabilità limitata,

società a responsabilità limitata semplificata;

—  Kyproksessa:

ιδιωτική εταιρεία περιορισμένης ευθύνης με μετοχές ή/και με εγγύηση;

—  Latviassa:

sabiedrība ar ierobežotu atbildību;

—  Liettuassa:

uždaroji akcinė bendrovė;

—  Luxemburgissa:

société à responsabilité limitée;

—  Unkarissa:

korlátolt felelősségű társaság;

—  Maltassa:

private limited liability company / kumpannija privata;

—  Alankomaissa:

besloten vennootschap met beperkte aansprakelijkheid;

—  Itävallassa:

Gesellschaft mit beschränkter Haftung;

—  Puolassa:

spółka z ograniczoną odpowiedzialnością;

—  Portugalissa:

sociedade por quotas;

—  Romaniassa:

societate cu răspundere limitată;

—  Sloveniassa:

družba z omejeno odgovornostjo;

—  Slovakiassa:

spoločnosť s ručením obmedzeným;

—  Suomessa:

yksityinen osakeyhtiö / privat aktiebolag;

—  Ruotsissa:

privat aktiebolag;

—  Yhdistyneessä kuningaskunnassa:

private limited by shares or guarantee.”

(1)EUVL C 62, 15.2.2019, s. 24.
(2) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 18. huhtikuuta 2019.
(3)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/1132, annettu 14 päivänä kesäkuuta 2017, tietyistä yhtiöoikeuden osa-alueista (EUVL L 169, 30.6.2017, s. 46).
(4) Komission suositus 2003/361/EY, annettu 6 päivänä toukokuuta 2003, mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä (EUVL L 124, 20.5.2003, s. 36).
(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1724, annettu 2 päivänä lokakuuta 2018, tietoja, menettelyjä sekä neuvonta- ja ongelmanratkaisupalveluja saataville tarjoavan yhteisen digitaalisen palveluväylän perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 1024/2012 muuttamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 1).
(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 910/2014, annettu 23 päivänä heinäkuuta 2014, sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisiin transaktioihin liittyvistä luottamuspalveluista sisämarkkinoilla ja direktiivin 1999/93/EY kumoamisesta (EUVL L 257, 28.8.2014, s. 73).
(7)EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.
(8)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2015/849, annettu 20 päivänä toukokuuta 2015, rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/60/EY ja komission direktiivin 2006/70/EY kumoamisesta (EUVL L 141, 5.6.2015, s. 73).
(9) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1).
(10)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 45/2001, annettu 18 päivänä joulukuuta 2000, yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1).
(11)EUVL C 369, 17.12.2011, s. 14.
(12) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/884, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2015, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2009/101/EY perustetun rekistereiden yhteenliittämisjärjestelmän edellyttämien teknisten eritelmien ja menettelyjen vahvistamisesta (EUVL L 144, 10.6.2015, s. 1).

Päivitetty viimeksi: 29. huhtikuuta 2019Oikeudellinen huomautus