Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2018/0254(COD)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0412/2018

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0412/2018

Keskustelut :

PV 11/12/2018 - 22
CRE 11/12/2018 - 22
PV 17/04/2019 - 23
CRE 17/04/2019 - 23

Äänestykset :

PV 12/12/2018 - 19.1
CRE 12/12/2018 - 19.1
PV 18/04/2019 - 10.10
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2018)0516
P8_TA(2019)0430

Hyväksytyt tekstit
PDF 276kWORD 91k
Torstai 18. huhtikuuta 2019 - Strasbourg Lopullinen painos
Euroopan puolustusrahasto ***I
P8_TA(2019)0430A8-0412/2018
Päätöslauselma
 Konsolidoitu teksti

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 18. huhtikuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan puolustusrahastosta (COM(2018)0476 – C8-0268/2018 – 2018/0254(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0476),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan sekä 173 artiklan 3 kohdan, 182 artiklan 4 kohdan, 183 artiklan ja 188 artiklan toisen kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0268/2018),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 12. joulukuuta 2018 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon puhemiehen 25. tammikuuta 2019 päivätyn kirjeen valiokuntien puheenjohtajille vuoden 2020 jälkeisen monivuotisen rahoituskehyksen alakohtaisia ohjelmia koskevasta parlamentin lähestymistavasta,

–  ottaa huomioon neuvoston 1. huhtikuuta 2019 päivätyn Euroopan parlamentin puhemiehelle osoitetun kirjeen, jossa vahvistetaan lainsäätäjien neuvotteluissa muodostama yhteinen tulkinta,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön sekä ulkoasiainvaliokunnan, budjettivaliokunnan ja sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan lausunnot (A8-0412/2018),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan(2);

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

(1)EUVL C 110, 22.3.2019, s. 75.
(2)Tämä kanta korvaa 12. joulukuuta 2018 hyväksytyt tarkistukset (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0516).


Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 18. huhtikuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) .../… antamiseksi Euroopan puolustusrahaston perustamisesta
P8_TC1-COD(2018)0254

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 173 artiklan 3 kohdan, 182 artiklan 4 kohdan, 183 artiklan ja 188 artiklan toisen kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä(1),

sekä katsovat seuraavaa:

(-1 b)  Unionin geopoliittinen toimintaympäristö on muuttunut rajusti viime vuosikymmenen aikana. Tilanne Euroopan naapurialueilla on epävakaa, ja unionilla on edessään monimutkainen ja haastava ympäristö, jossa on paitsi hybridi- ja kyberhyökkäysten kaltaisia uusia uhkia myös perinteisempiä haasteita. Tässä tilanteessa sekä unionin kansalaiset että heidän poliittiset johtajansa ovat yhtä mieltä siitä, että puolustuksen alalla on tehtävä entistä enemmän yhdessä.

(-1 c)  Puolustusalalle ovat luonteenomaisia kasvavat puolustustarvikkeiden kustannukset sekä korkeat tutkimuksen ja kehittämisen (T&K) kustannukset, jotka rajoittavat uusien puolustusohjelmien käynnistämistä ja vaikuttavat suoraan Euroopan puolustuksen teknologisen ja teollisen perustan kilpailukykyyn ja innovointikapasiteettiin. Kun otetaan huomioon tällainen kustannusten nousu, uuden sukupolven merkittävien puolustusjärjestelmien ja uusien puolustusteknologioiden kehittämistä olisi tuettava unionin tasolla, jotta voitaisiin lisätä jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä puolustustarvikkeisiin tehtävissä investoinneissa.

(1)  Komissio sitoutui 30 päivänä marraskuuta 2016 antamassaan tiedonannossa ”Euroopan puolustusalan toimintasuunnitelma” täydentämään, kannustamaan ja yhtenäistämään jäsenvaltioiden yhteisiä pyrkimyksiä tehdä teknologisten ja teollisten puolustusvoimavarojen kehittämistä koskevaa yhteistyötä turvallisuushaasteisiin vastaamiseksi sekä kilpailukykyisen, innovatiivisen ja tehokkaan eurooppalaisen puolustusteollisuuden edistämiseksi kaikkialla unionissa ja sen ulkopuolella, jolloin voitaisiin myös tukea paremmin integroitujen puolustustarvikemarkkinoiden luomista Eurooppaan ja edistää eurooppalaisten puolustustuotteiden ja -teknologioiden käyttöönottoa sisämarkkinoilla ja siten lisätä riippumattomuutta unionin ulkopuolisista lähteistä. Se ehdotti erityisesti, että käynnistettäisiin Euroopan puolustusrahasto, jäljempänä ’rahasto’, jolla tuettaisiin investointeja yhteiseen tutkimukseen ja yhteiseen kehittämiseen puolustustarvikkeiden ja -teknologioiden alalla ja vahvistettaisiin näin synergioita ja kustannustehokkuutta ja edistettäisiin puolustustarvikkeiden yhteisiä hankintoja ja yhteistä ylläpitoa. Rahasto täydentäisi kansallista rahoitusta, jota jo käytetään tähän tarkoitukseen, ja sen pitäisi kannustaa jäsenvaltioita lisäämään yhteistyötä ja investointeja puolustuksen alalla. Rahastosta tuettaisiin yhteistyötä puolustustuotteiden ja -teknologioiden kehittämisen koko syklin ajan.

(2)  Rahasto edistäisi vahvan, kilpailukykyisen ja innovatiivisen eurooppalaisen puolustusalan teknologisen ja teollisen ▌perustan luomista. Se olisi unionin niiden aloitteiden mukainen, joilla pyritään yhdentämään eurooppalaisia puolustustarvikemarkkinoita entisestään, ja erityisesti niiden kahden vuonna 2009 annetun direktiivin(2) mukainen, jotka koskevat hankintaa ja EU:n sisäisiä siirtoja puolustusalalla.

(3)  Integroidun lähestymistavan mukaisesti ja unionin puolustusteollisuuden kilpailukyvyn ja innovointikapasiteetin lisäämiseksi olisi perustettava Euroopan puolustusrahasto. Rahastolla olisi pyrittävä parantamaan unionin puolustusteollisuuden kilpailukykyä, innovointikapasiteettia, tehokkuutta ja teknologista riippumattomuutta ja siten lisäämään unionin strategista autonomiaa tukemalla jäsenvaltioiden rajatylittävää yhteistyötä sekä yritysten, tutkimuskeskusten, kansallisten hallintojen, kansainvälisten järjestöjen ja yliopistojen yhteistyötä kaikkialla unionissa tutkimusvaiheessa sekä puolustustuotteiden ja -teknologioiden kehittämisvaiheessa. Innovatiivisempien ratkaisujen löytämiseksi ja avointen sisämarkkinoiden edistämiseksi rahaston olisi tuettava ja helpotettava puolustusalan pienten ja keskisuurten yritysten, jäljempänä ’pk-yritykset’, sekä markkina-arvoltaan keskisuurten yritysten, jäljempänä ’mid-cap-yritykset’, rajatylittävän yhteistyön laajentamista.

Yhteisen puolustusalan voimavarojen puutteet yksilöidään unionissa yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan ▌puitteissa erityisesti voimavarojen kehittämissuunnitelmassa, kun taas yleisessä strategisessa tutkimussuunnitelmassa määritellään myös puolustusalan tutkimuksen yhteiset tavoitteet. Muut unionin prosessit, kuten puolustuksen koordinoitu vuotuinen tarkastelu ja ▌pysyvä rakenteellinen yhteistyö, tukevat asiaankuuluvien prioriteettien täytäntöönpanoa tiiviimmän yhteistyön kautta yksilöimällä ja edistämällä mahdollisuuksia tiiviimpään yhteistyöhön, jotta voidaan saavuttaa EU:n tavoitetaso turvallisuus- ja puolustusalalla. Tarvittaessa voidaan ottaa huomioon myös alueellisia ja kansainvälisiä prioriteetteja, myös Pohjois-Atlantin puolustusliittoon liittyviä, jos ne ovat unionin prioriteettien mukaisia eivätkä estä minkään jäsenvaltion tai assosioituneen maan osallistumista, ottaen myös huomioon tarve välttää tarpeetonta päällekkäisyyttä.

(4)  Tutkimusvaihe on ratkaisevan tärkeä ▌, koska se vaikuttaa Euroopan teollisuuden valmiuksiin ja autonomiaan tuotteiden kehittämisessä ja jäsenvaltioiden riippumattomuuteen puolustusalan loppukäyttäjinä. Puolustusvoimavarojen kehittämiseen liittyvään tutkimusvaiheeseen saattaa sisältyä huomattavia riskejä, jotka liittyvät erityisesti teknologioihin, jotka eivät ole kovin kehittyneitä, ja murroksellisiin teknologioihin. Tutkimusvaihetta yleensä seuraavaan kehittämisvaiheeseen liittyy myös huomattavia riskejä ja kustannuksia, jotka haittaavat tutkimustulosten jatkohyödyntämistä ja vaikuttavat kielteisesti unionin puolustusteollisuuden kilpailukykyyn ja innovointikapasiteettiin. Rahaston olisi siksi vahvistettava tutkimus- ja kehittämisvaiheiden välistä yhteyttä.

(5)  Perustutkimusta ei pitäisi tukea rahastosta vaan muista järjestelmistä, mutta rahasto voisi kattaa sellaisen puolustukseen liittyvän perusluonteisen tutkimuksen, joka todennäköisesti tarjoaa ratkaisuja yksilöityihin tai odotettuihin ongelmiin tai mahdollisuuksiin.

(6)  Rahastosta voitaisiin tukea sekä uusiin tuotteisiin ja teknologioihin liittyviä toimia että jo olemassa olevien tuotteiden ja teknologioiden parannusta. Olemassa olevien puolustustuotteiden ja -teknologioiden parannusta koskevien toimien tulisi olla tukikelpoisia vain, jos toimen toteuttamisen edellyttämä jo olemassa oleva tieto ▌ei ole muiden kuin assosioituneiden kolmansien maiden tai muiden kuin assosioituneiden kolmansien maiden yhteisöjen toimesta rajoitettua tavalla, että toimea ei voida toteuttaa. Oikeussubjekteja olisi unionin rahoituksen hakemisen yhteydessä vaadittava toimittamaan asiaankuuluvat tiedot sen vahvistamiseksi, ettei rajoituksia sovelleta. Jos tällaisia tietoja ei toimiteta, ▌unionin rahoitusta ei pitäisi myöntää.

(6 a)   Rahastosta olisi annettava rahoitustukea toimiin, jotka johtavat murroksellisten teknologioiden kehittämiseen puolustusalalla. Koska murrokselliset teknologiat voivat perustua muiden kuin perinteisten puolustusalan toimijoiden konsepteihin tai ideoihin, rahaston olisi mahdollistettava riittävä joustavuus sidosryhmien kuulemisessa ja tällaisten toimien toteuttamisessa.

(7)  Sen varmistamiseksi, että unionin ja sen jäsenvaltioiden kansainvälisiä velvoitteita noudatetaan tämän asetuksen täytäntöönpanon yhteydessä, rahastosta ei saisi antaa rahoitustukea toimiin, jotka liittyvät tuotteisiin tai teknologioihin, joiden käyttö, kehittäminen tai tuotanto ovat kansainvälisen oikeuden mukaan kiellettyjä. Tässä suhteessa uusia puolustustuotteita tai -teknologioita ▌koskevien toimien tukikelpoisuuden tulisi myös olla riippuvaista kansainvälisen oikeuden kehityksestä. Rahastosta ei myöskään saisi antaa rahoitustukea toimiin sellaisten tappavien autonomisten aseiden kehittämiseksi, joissa ihminen ei voi merkityksellisesti vaikuttaa päätöksiin kohteiden valinnasta ja iskun tekemisestä tehtäessä ihmisiin kohdistuvia iskuja, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mahdollisuutta antaa rahoitusta toimiin varhaisvaroitusjärjestelmien ja vastatoimenpiteiden kehittämiseksi puolustustarkoituksiin.

(8)  Vaikeudet puolustusvoimavaroja koskevista yhtenäistetyistä vaatimuksista sekä yhteisistä teknisistä eritelmistä tai standardeista sopimisessa haittaavat jäsenvaltioiden ja eri jäsenvaltioihin sijoittautuneiden oikeussubjektien rajatylittävää yhteistyötä. Tällaisten vaatimusten, eritelmien tai standardien puuttuminen on pirstaloinut puolustusalaa entisestään, lisännyt teknistä monimutkaisuutta, viivästyksiä ja kustannuksia, luonut tarpeetonta päällekkäisyyttä sekä heikentänyt yhteentoimivuutta. Yhteisistä teknisistä eritelmistä sopimisen tulisi olla ensisijaisena ehtona toimille, jotka edellyttävät korkeampaa teknologista valmiutta. Myös toiminnan, jonka tavoitteena on puolustusvoimavaroja koskevien yhteisten vaatimusten laatiminen ▌, samoin kuin toiminnan, jolla pyritään tukemaan teknisten eritelmien tai standardien yhteistä määrittelyä, olisi voitava saada tukea rahastosta, erityisesti jos niillä edistetään yhteentoimivuutta.

(9)  Koska rahaston tavoitteena on tukea unionin puolustusteollisuuden kilpailukykyä, tehokkuutta ja innovointikapasiteettia kannustamalla ja täydentämällä yhteistyöhön perustuvaa puolustusalan tutkimus- ja teknologiatoimintaa sekä lieventämällä yhteistyöhankkeiden kehittämisvaiheen riskejä, rahastosta olisi voitava tukea puolustustuotteen tai -teknologian tutkimukseen ja kehittämiseen liittyviä toimia. Tämä koskee myös olemassa olevien puolustustuotteiden ja -teknologioiden, mukaan lukien niiden yhteentoimivuus, parannusta.

(10)  Koska rahastolla pyritään erityisesti lisäämään oikeussubjektien ja jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä kaikkialla Euroopassa, toimeen olisi voitava myöntää rahoitusta rahastosta ainoastaan silloin, kun toimi toteutetaan konsortiossa vähintään kolmen sellaisen oikeussubjektin yhteistyönä, jotka ovat sijoittautuneet vähintään kolmeen eri jäsenvaltioon ▌tai assosioituneeseen maahan. Vähintään kolme näistä tukikelpoisista yhteisöistä, jotka ovat sijoittautuneet vähintään kahteen eri jäsenvaltioon ▌tai assosioituneeseen maahan, ei saisi olla suoraan tai välillisesti saman yhteisön määräysvallassa, eivätkä ne saisi olla toistensa määräysvallassa. Tässä yhteydessä määräysvallan olisi ymmärrettävä tarkoittavan kykyä käyttää ratkaisevaa vaikutusvaltaa oikeussubjektissa joko suoraan tai yhden tai useamman muun oikeussubjektin välityksellä. Kun otetaan huomioon puolustusalan murroksellisten teknologioiden sekä tutkimusten erityispiirteet, yhden oikeussubjektin olisi toteutettava mainittu toiminta. Jäsenvaltioiden välisen yhteistyön vauhdittamiseksi rahastosta voidaan tukea myös esikaupallisia yhteishankintoja.

(11)  [Saatetaan viite tarvittaessa ajan tasalle uuden merentakaisia alueita koskevan päätöksen mukaisesti: Neuvoston päätöksen 2013/755/EU(3) 94 artiklan] nojalla merentakaisiin maihin ja merentakaisille alueille (MMA:t) sijoittautuneiden yhteisöjen olisi oltava tukikelpoisia saamaan rahoitusta rahaston sääntöjen ja tavoitteiden sekä sellaisten mahdollisten järjestelyjen mukaisesti, joita sovelletaan siihen jäsenvaltioon, johon kyseinen merentakainen maa tai alue on sidoksissa.

(12)  Koska rahaston tavoitteena on parantaa unionin puolustusteollisuuden kilpailukykyä ja tehokkuutta ▌, tukea olisi voitava periaatteessa myöntää vain unioniin tai assosioituneisiin maihin sijoittautuneille yhteisöille, jotka eivät ole muiden kuin assosioituneiden kolmansien maiden tai muiden kuin assosioituneiden kolmansien maiden yhteisöjen määräysvallassa. Tässä yhteydessä määräysvallan olisi ymmärrettävä tarkoittavan kykyä käyttää ratkaisevaa vaikutusvaltaa oikeussubjektissa joko suoraan tai yhden tai useamman muun oikeussubjektin välityksellä. Jotta voidaan varmistaa unionin ja sen jäsenvaltioiden keskeisten turvallisuus- ja puolustusetujen suojeleminen, infrastruktuurien, välineiden, omaisuuden ja resurssien, joita varojen saajat ja niiden alihankkijat käyttävät rahastosta rahoitustukea saavissa toimissa, ei pitäisi sijaita muiden kuin assosioituneiden kolmansien maiden alueella ja niiden johtorakenteiden olisi oltava sijoittautuneita unioniin tai assosioituneeseen maahan. Tukikelpoisena saajana tai toimeen osallistuvana alihankkijana ei siis voi olla yhteisö, joka on sijoittautunut muuhun kuin assosioituneeseen kolmanteen maahan, tai yhteisö, joka on sijoittautunut unioniin tai assosioituneeseen maahan mutta jonka johtorakenteet ovat muussa kuin assosioituneessa kolmannessa maassa. Jotta voidaan turvata unionin ja sen jäsenvaltioiden keskeiset turvallisuus- ja puolustusedut, näitä tukikelpoisuusehtoja olisi varainhoitoasetuksen 176 artiklasta poiketen sovellettava myös hankintojen kautta annettavaan rahoitukseen.

(13)  Joissakin olosuhteissa ▌olisi oltava mahdollista poiketa periaatteesta, jonka mukaan varojen saajat ja niiden rahastosta rahoitustukea saavaan toimeen osallistuvat alihankkijat eivät saa olla muiden kuin assosioituneiden kolmansien maiden tai muiden kuin assosioituneiden kolmansien maiden yhteisöjen määräysvallassa. Tässä yhteydessä unioniin tai assosioituneeseen maahan sijoittautuneiden oikeussubjektien, jotka ovat muun kuin assosioituneen kolmannen maan tai muun kuin assosioituneen kolmannen maan yhteisön määräysvallassa, olisi oltava tukikelpoisia saajina tai toimeen osallistuvina alihankkijoina edellyttäen, että unionin ja sen jäsenvaltioiden tiukat turvallisuus- ja puolustusetuja koskevat ehdot täyttyvät. Tällaisten oikeussubjektien osallistuminen ei saisi olla ristiriidassa rahaston tavoitteiden kanssa. Hakijoiden olisi toimitettava kaikki asiaankuuluvat tiedot toimessa käytettävistä infrastruktuureista, välineistä, omaisuudesta ja resursseista. Toimitusvarmuutta koskevat jäsenvaltioiden huolenaiheet olisi myös otettava huomioon.

(13 -a)  Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 29 artiklan ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 215 artiklan 2 kohdan perusteella hyväksyttyjen unionin rajoittavien toimenpiteiden yhteydessä varoja ja taloudellisia resursseja ei saa luovuttaa suoraan tai välillisesti nimettyjen oikeushenkilöiden, yhteisöjen tai elinten käyttöön tai niiden hyväksi. Rahastosta ei siten voida antaa rahoitustukea tällaisille nimetyille yhteisöille tai yhteisöille, joita omistavat tai joissa määräysvaltaa käyttävät tällaiset yhteisöt.

(13 a)  Unionin rahoitusta olisi myönnettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046(4), jäljempänä ’varainhoitoasetus’, mukaisesti julkaistujen kilpailuun perustuvien ehdotuspyyntöjen perusteella. Tietyissä asianmukaisesti perustelluissa ja poikkeuksellisissa olosuhteissa unionin rahoitusta voidaan kuitenkin myöntää myös varainhoitoasetuksen 195 artiklan ensimmäisen kohdan e alakohdan mukaisesti. Rahoituksen myöntäminen varainhoitoasetuksen 195 artiklan ensimmäisen kohdan e alakohdan mukaisesti on poikkeus kilpailuun perustuvia ehdotuspyyntöjä koskevasta yleissäännöstä, joten mainittuja poikkeuksellisia olosuhteita olisi tulkittava suppeasti. Jotta rahoitusta voidaan myöntää ilman ehdotuspyyntöä, komission olisi jäsenvaltioista koostuvan komitean, jäljempänä ’komitea’, avustuksella tässä yhteydessä arvioitava, missä määrin ehdotettu toimi vastaa koko toimitusketjun käsittävää rajatylittävää teollista yhteistyötä ja kilpailua koskevia rahaston tavoitteita.

(14)  Jos konsortio haluaa osallistua tukikelpoiseen toimeen ja unionin rahoitustukea on tarkoitus myöntää avustuksena, konsortion olisi nimitettävä yksi jäsenistään koordinaattoriksi, joka toimii pääasiallisena yhteyspisteenä.

(15)  Jos rahastosta rahoitustukea saavaa toimea hallinnoi jäsenvaltioiden tai assosioituneiden maiden nimittämä projektipäällikkö, komission olisi kuultava projektipäällikköä ennen kuin se suorittaa maksun saajille, jotta projektipäällikkö voi varmistaa, että saajat noudattavat määräaikoja. ▌Projektipäällikön olisi toimitettava komissiolle havaintoja toimen edistymisestä, jotta komissio voi todentaa, täyttyvätkö maksutapahtuman käynnistämisen ehdot.

(15 a)  Komission olisi toteutettava rahastoa suoraan hallinnoiden, jotta voidaan maksimoida toteutuksen vaikuttavuus ja tehokkuus ja varmistaa sen täysi yhdenmukaisuus muiden unionin aloitteiden kanssa. Komission olisi sen vuoksi edelleenkin vastattava valinta- ja myöntämismenettelyistä, myös eettisten arviointien osalta. Komissio voi perustelluissa tapauksissa kuitenkin siirtää tiettyjä toteuttamistehtäviä tiettyjen rahastosta rahoitustukea saavien erityistoimien osalta varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetuille elimille. Tästä voisi olla kyse esimerkiksi silloin, kun toimen rahoitukseen osallistuvat jäsenvaltiot ovat nimittäneet projektipäällikön, edellyttäen, että varainhoitoasetuksen vaatimukset täyttyvät. Tällainen siirtäminen auttaisi virtaviivaistamaan yhteisrahoitettujen toimien hallinnointia ja varmistaisi rahoitussopimuksen saumattoman koordinoinnin konsortion ja toimen rahoitukseen osallistuvien jäsenvaltioiden nimittämän projektipäällikön välillä allekirjoitetun sopimuksen kanssa.

(16)  Jotta rahoitettavien toimien taloudellinen toteuttamiskelpoisuus voitaisiin varmistaa, hakijoiden on osoitettava, että toimen kustannukset, joita ei kateta unionin rahoituksesta, katetaan muilla rahoitustavoilla.

(17)  Jäsenvaltioiden käytettävissä olisi oltava erityyppisiä rahoitusjärjestelyjä puolustusvoimavarojen yhteistä kehittämistä ja hankintaa varten. Komissio voisi tarjota erityyppisiä järjestelyjä, joita jäsenvaltiot voisivat vapaaehtoisesti käyttää vastatakseen yhteistyönä tapahtuvan kehittämisen ja hankinnan haasteisiin rahoituksen näkökulmasta. Tällaisten rahoitusjärjestelyjen käyttö voisi edelleen vauhdittaa yhteistyöhön perustuvien ja rajatylittävien puolustushankkeiden käynnistämistä ja tehostaa puolustusmenojen käyttöä, myös rahastosta tuetuissa hankkeissa.

(18)  Kun otetaan huomioon puolustusteollisuuden erityispiirteet ja se, että puolustusalalla kysyntä tulee lähes yksinomaisesti jäsenvaltioista ja assosioituneista maista, jotka myös valvovat kaikkea puolustukseen liittyvien tuotteiden ja teknologioiden hankintaa, mukaan lukien vienti, puolustusala toimii ainutlaatuisella tavalla eikä noudata tavanomaisia sääntöjä ja liiketoimintamalleja, joita sovelletaan perinteisemmillä markkinoilla. Puolustusala ei siksi voi omarahoittaa tärkeitä tutkimuksen ja kehittämisen (T&K) hankkeita, ja jäsenvaltiot ja assosioituneet maat rahoittavat usein kokonaan kaikki T&K-kustannukset. Jotta saavutetaan rahaston tavoitteet, erityisesti se, että kannustetaan eri jäsenvaltioista ja assosioituneista maista tulevia oikeussubjekteja yhteistyöhön samalla kun otetaan huomioon puolustusalan erityispiirteet, tukikelpoiset kustannukset olisi katettava jopa kokonaisuudessaan toimissa, jotka toteutetaan ennen prototyyppien kehittämisvaihetta.

(19)  Prototyyppivaihe on ratkaisevan tärkeä, koska jäsenvaltiot tai assosioituneet maat yleensä päättävät tässä vaiheessa investointiensa yhdentämisestä ja käynnistävät tulevien puolustustuotteidensa tai -teknologioidensa hankintaprosessin. Tästä syystä jäsenvaltiot ja assosioituneet maat sopivat juuri tässä vaiheessa tarvittavista sitoumuksista, myös hankkeen kustannusten jakamisen ja omistajuuden osalta. Kyseisten sitoumusten uskottavuuden varmistamiseksi rahastosta myönnettävän unionin rahoitustuen osuuden olisi tavanomaisesti oltava enintään 20 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

(20)  Prototyyppivaiheen jälkeisiin toimiin olisi varattava rahoitusta 80 prosenttiin saakka. Myös näihin toimiin, jotka liittyvät ennemminkin tuotteiden ja teknologioiden viimeistelyyn, saattaa sisältyä huomattavia kustannuksia.

(21)  Puolustusalan sidosryhmille aiheutuu erityisiä välillisiä kustannuksia, esimerkiksi turvallisuudesta. Lisäksi sidosryhmät toimivat erityisillä markkinoilla, joilla ne – kysynnän puuttuessa ostajapuolelta – eivät voi kompensoida T&K-kustannuksia toisin kuin siviilialalla. Siksi on perusteltua sallia kiinteämääräinen 25 prosentin osuus ja mahdollisuus laskuttaa ▌välilliset kustannukset, jotka on laskettu saajien tavanomaisten kirjanpitokäytäntöjen mukaisesti, jos nämä käytännöt ovat saajien kansallisten viranomaisten hyväksymiä vastaavissa puolustusalan toimissa ja jos niistä on ilmoitettu komissiolle. ▌

(21 a)  Hankkeet, joihin rajatylittävää toimintaa harjoittavat pk-yritykset ja mid-cap-yritykset osallistuvat, tukevat toimitusketjujen avaamista ja edistävät rahaston tavoitteita. Tällaisiin toimiin olisi näin ollen voitava myöntää suurempi rahoitusosuus, joka hyödyttää kaikkia osallistuvia yhteisöjä.

(22)  Jotta varmistettaisiin, että rahoitettavat toimet edistävät Euroopan puolustusteollisuuden kilpailukykyä ja tehokkuutta, on tärkeää, että jäsenvaltiot ▌aikovat yhteisesti hankkia lopputuotteen tai käyttää teknologiaa, mukaan lukien yhteisin rajatylittävin hankinnoin, jolloin jäsenvaltiot järjestävät yhteisesti hankintamenettelynsä erityisesti käyttämällä yhteishankintayksikköä.

(22 a)  Jotta varmistettaisiin, että rahastosta rahoitustukea saavat toimet edistävät Euroopan puolustusteollisuuden kilpailukykyä ja tehokkuutta, niiden olisi oltava markkinasuuntautuneita, kysynnän ohjaamia ja kaupallisesti kannattavia keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Kehittämistoimien tukikelpoisuusperusteissa olisi näin ollen otettava huomioon se, että jäsenvaltiot aikovat, esimerkiksi yhteisymmärryspöytäkirjalla tai aiesopimuksella, hankkia valmiin puolustustuotteen tai käyttää teknologiaa koordinoidulla tavalla. Kehittämistoimien myöntämisperusteissa olisi myös otettava huomioon se, että jäsenvaltiot sitoutuvat poliittisesti tai oikeudellisesti käyttämään, omistamaan tai ylläpitämään yhdessä valmista puolustustuotetta tai -teknologiaa.

(23)  Unionin puolustusteollisuuden innovointia ja teknologista kehittämistä olisi edistettävä tavalla, joka on johdonmukainen unionin turvallisuus- ja puolustusetujen kanssa. Näin ollen yhtenä myöntämisperusteena olisi oltava se, miten toimet edistävät näitä etuja ja jäsenvaltioiden yhteisesti sopimia puolustusalan tutkimuksen ja voimavarojen prioriteetteja. ▌

(24)  Unionin toimielinjärjestelmän pysyvän rakenteellisen yhteistyön ▌yhteydessä kehitetyillä tukikelpoisilla toimilla olisi varmistettava jatkuvalta pohjalta tiiviimpi yhteistyö eri jäsenvaltioiden oikeussubjektien välillä ja siten suoraan edistettävä rahaston tavoitteita. Tällaisiin valittuihin hankkeisiin olisi näin ollen voitava myöntää suurempi rahoitusosuus.

(25)  Komissio ottaa huomioon muun toiminnan, jota rahoitetaan Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelmasta, jotta voidaan välttää tarpeeton päällekkäisyys ja varmistaa vuorovaikutus ja synergiat siviili- ja puolustusalan tutkimuksen välillä.

(26)  Kyberturvallisuuden ja -puolustuksen haasteet ovat entistä suurempia. Komissio ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja ovat tunnustaneet, että on tarpeen luoda synergioita rahaston soveltamisalaan kuuluvien kyberpuolustustoimien ja unionin kyberturvallisuusaloitteiden, kuten kyberturvallisuutta koskevassa yhteisessä tiedonannossa ilmoitettujen aloitteiden, välillä. Erityisesti teollisuus-, teknologia- ja tutkimusalan kyberturvallisuutta käsittelevän eurooppalaisen osaamiskeskuksen, joka on määrä perustaa, olisi pyrittävä synergioihin kyberturvallisuuden siviili- ja puolustusnäkökohtien välillä. Osaamiskeskus voisi tukea aktiivisesti jäsenvaltioita ja muita asiaankuuluvia toimijoita tarjoamalla neuvontaa, jakamalla asiantuntijatietoa ja helpottamalla hankkeisiin ja toimiin liittyvää yhteistyötä, ja se voisi myös jäsenvaltioiden pyynnöstä toimia projektipäällikkönä rahaston yhteydessä.

(27)  Olisi varmistettava integroitu lähestymistapa kokoamalla yhteen toiminta, joka sisältyy komission käynnistämään, varainhoitoasetuksen 58 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuun puolustusalan tutkimusta koskevaan valmistelutoimeen, jäljempänä ’PADR’, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2018/1092(5) perustettuun Euroopan puolustusteolliseen kehittämisohjelmaan, jäljempänä ’EDIDP’, jotta voitaisiin yhdenmukaistaa osallistumisehdot, luoda johdonmukaisempi välineistö ja lisätä innovatiivisia, yhteistyöhön perustuvia ja taloudellisia vaikutuksia sekä välttää tarpeeton päällekkäisyys ja hajanaisuus. Integroidun lähestymistavan avulla rahasto myös edistäisi puolustusalan tutkimustulosten parempaa hyödyntämistä, jolloin voitaisiin kaventaa tutkimus- ja kehittämisvaiheiden välistä kuilua ottaen huomioon puolustusalan erityispiirteet ja edistää kaikkia innovoinnin muotoja, myös murroksellista innovointia ▌. Tällä voi tapauksen mukaan olla myönteisiä heijastusvaikutuksia myös siviilialalla.

(28)  Jos se on asianmukaista toimen erityispiirteiden näkökulmasta, rahaston ▌tavoitteita olisi käsiteltävä myös rahoitusvälineiden ja talousarviotakuiden yhteydessä ▌InvestEU-ohjelmassa.

(29)  Rahoitustukea olisi käytettävä toimiin, joilla puututaan oikeasuhteisesti markkinahäiriöihin tai optimaalista heikompiin investointitilanteisiin, eivätkä toimet saisi olla päällekkäisiä yksityisen rahoituksen kanssa tai syrjäyttää sitä tai vääristää kilpailua sisämarkkinoilla. Toimilla olisi tuotettava selvää ▌lisäarvoa unionille.

(30)  Rahaston rahoitustyypit ja toteutustavat olisi valittava sen perusteella, miten niillä voidaan saavuttaa toimien erityiset tavoitteet ja saada tuloksia, ottaen erityisesti huomioon tarkastusten kustannukset, hallinnollinen rasite ja odotettavissa oleva vaatimusten noudattamatta jättämisen riski. Tässä yhteydessä olisi harkittava kertakorvausten, kiinteämääräisen rahoituksen ja yksikkökustannusten käyttöä sekä varainhoitoasetuksen ▌125 artiklan 1 kohdassa ▌tarkoitettua rahoitusta, joka ei perustu kustannuksiin.

(31)  Komission olisi laadittava vuotuisia ▌ työohjelmia, jotka ovat rahaston tavoitteiden mukaisia, ottaen huomioon EDIDP:stä ja PADR:stä saadut alustavat kokemukset. ▌Komitean olisi avustettava komissiota työohjelman laatimisessa. Komission olisi pyrittävä löytämään ratkaisuja, joilla on mahdollisimman laaja tuki komiteassa. Komitea voi tässä yhteydessä kokoontua kansallisten puolustus- ja turvallisuusalan asiantuntijoiden kokoonpanossa antaakseen erityistä apua komissiolle, muun muassa antamalla neuvontaa turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamisesta toimien yhteydessä. Jäsenvaltiot nimeävät edustajansa komiteaan. Komitean jäsenille olisi annettava hyvissä ajoin ja tosiasiallisesti mahdollisuus tarkastella täytäntöönpanosäädöksiä koskevia ehdotuksia ja ilmaista näkemyksensä.

(31 a)  Työohjelmien luokissa olisi mainittava toiminnalliset vaatimukset, jotta toimialalla olisi selvyys siitä, mitä toimintoja ja tehtäviä kehitettävillä voimavaroilla on suoritettava. Odotetun suoritustason olisi käytävä selvästi ilmi vaatimuksista, mutta niissä ei pitäisi viitata tiettyihin ratkaisuihin tai yhteisöihin eikä niillä saisi estää kilpailua ehdotuspyyntövaiheessa.

(31 b)  Työohjelmien laatimisvaiheessa komission olisi myös varmistettava komiteaa asianmukaisesti kuulemalla, että ehdotetuissa tutkimus- tai kehittämistoimissa vältetään tarpeetonta päällekkäisyyttä. Komissio voi tässä yhteydessä tehdä ennakkoarvioinnin mahdollisista päällekkäisyyksistä olemassa olevien voimavarojen tai unionissa jo rahoitettujen tutkimus- tai kehittämishankkeiden kanssa.

(31 bb)  Komission olisi varmistettava työohjelmien johdonmukaisuus puolustustuotteiden ja -teknologioiden koko teollisen syklin aikana.

(31 bc)  Työohjelmissa olisi varmistettava, että merkityksellinen osa kokonaisbudjetista suunnataan toimiin, joilla mahdollistetaan pk-yritysten osallistuminen yli rajojen.

(31 c)   Jotta Euroopan puolustusviraston puolustusalan asiantuntemusta voitaisiin käyttää hyödyksi, sille annetaan komiteassa tarkkailijan asema. Kun otetaan huomioon puolustusalan erityispiirteet, myös Euroopan ulkosuhdehallinnon olisi osallistuttava komitean kokouksiin.

(32)  Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa hyväksyä työohjelma ja myöntää rahoitus valittuihin kehittämistoimiin. Erityisesti kehittämistoimien täytäntöönpanossa olisi otettava huomioon puolustusalan erityispiirteet, varsinkin jäsenvaltioiden ja/tai assosioituneiden maiden vastuu suunnittelu- ja hankintaprosessista. Tätä valtaa olisi käytettävä ▌Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011(6) mukaisesti.

(32 a)  Arvioituaan ehdotukset sellaisten riippumattomien asiantuntijoiden avustuksella, joiden luotettavuus asianomaisten jäsenvaltioiden olisi varmistettava, komission olisi valittava rahastosta rahoitustukea saavat toimet. Komission olisi perustettava riippumattomien asiantuntijoiden tietokanta. Tietokantaa ei tulisi tehdä julkiseksi. Riippumattomat asiantuntijat olisi nimettävä heidän osaamisensa, kokemuksensa ja tietämyksensä perusteella ottaen huomioon heille osoitetut tehtävät. Komission olisi riippumattomia asiantuntijoita nimittäessään mahdollisuuksien mukaan toteutettava asianmukaisia toimenpiteitä, joiden avulla tavoitellaan asiantuntijaryhmissä ja arviointilautakunnissa eri osaamisen, kokemuksen, tietämyksen, maantieteellisen jakauman ja sukupuolten edustuksen kannalta tasapainoista kokoonpanoa, ottaen huomioon kyseisen toimen edustaman alan tilanne. Olisi myös pyrittävä asiantuntijoiden asianmukaiseen kiertoon ja yksityisen ja julkisen sektorin asianmukaiseen tasapainoon. Jäsenvaltioille olisi ilmoitettava arvioinnin tuloksista toimittamalla luettelo valituista toimista paremmuusjärjestyksessä sekä rahoitettujen toimien edistymisestä. Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa hyväksyä työohjelma ja panna se täytäntöön sekä tehdä päätökset rahoituksen myöntämisestä. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti.

(32 b)  Riippumattomien asiantuntijoiden ei pitäisi arvioida sellaisia asioita, antaa sellaisia asioita koskevia neuvoja tai avustaa sellaisissa asioissa, joissa heillä on eturistiriita erityisesti senhetkisessä asemassaan. Heidän ei etenkään pitäisi olla asemassa, jossa he voivat käyttää saatuja tietoja arvioimansa konsortion vahingoksi.

(32 bb)  ▌Ehdottaessaan uusia puolustustuotteita tai -teknologioita taikka olemassa olevien tuotteiden tai teknologioiden parannusta hakijoiden olisi sitouduttava noudattamaan eettisiä periaatteita, kuten ihmisten hyvinvointiin ja ihmisen perimän suojelemiseen liittyviä periaatteita, jotka sisältyvät myös asiaankuuluvaan kansalliseen lainsäädäntöön, unionin oikeuteen ja kansainväliseen oikeuteen, mukaan lukien Euroopan unionin perusoikeuskirja ja Euroopan ihmisoikeussopimus ja soveltuvin osin sen pöytäkirjat. Komission olisi varmistettava, että ehdotukset seulotaan järjestelmällisesti, jotta voidaan tunnistaa toimet, joihin liittyy vakavia eettisiä kysymyksiä, ja teettää niistä eettinen arviointi.

(33)  Avointen sisämarkkinoiden tukemiseksi olisi kannustettava rajatylittävää toimintaa harjoittavia pk-yrityksiä ja mid-cap-yrityksiä osallistumaan hankkeisiin joko konsortion jäseninä, alihankkijoina tai toimitusketjun yhteisöinä.

(34)  Komission olisi pyrittävä käymään vuoropuhelua ▌jäsenvaltioiden ja toimialan kanssa rahaston menestyksen takaamiseksi. Toisena lainsäätäjänä ja keskeisenä sidosryhmänä myös Euroopan parlamentti olisi otettava tähän mukaan.

(35)  Tässä asetuksessa vahvistetaan Euroopan puolustusrahaston rahoituspuitteet, joita Euroopan parlamentin ja neuvoston on määrä pitää talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(7) [uusi toimielinten välinen sopimus] mukaisesti ensisijaisena ohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä. Komission olisi varmistettava, että hallinnolliset menettelyt pidetään mahdollisimman yksinkertaisina ja että niistä aiheutuu vain vähän lisäkuluja.

(36)  Varainhoitoasetusta sovelletaan rahastoon, ellei toisin säädetä. Siinä vahvistetaan unionin talousarvion toteuttamista koskevat säännöt, mukaan lukien avustuksia, palkintoja, hankintoja, rahoitusapua, rahoitusvälineitä ja talousarviotakuita koskevat säännöt.

(37)  Tähän asetukseen sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 322 artiklan perusteella antamia horisontaalisia varainhoitosääntöjä. Nämä säännöt vahvistetaan varainhoitoasetuksessa, ja niissä vahvistetaan varsinkin talousarvion laatimista ja toteuttamista avustuksia, hankintoja, palkintoja ja välillistä toteutusta käyttäen koskevat yksityiskohtaiset säännöt sekä järjestetään taloushallinnon henkilöstön toiminnan valvonta. SEUT-sopimuksen 322 artiklan perusteella annetut säännöt koskevat myös unionin talousarvion suojaamista silloin, kun jäsenvaltioissa on havaittu oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen kohdistuvia yleisiä puutteita, koska kyseisen periaatteen noudattaminen on ehdoton edellytys moitteettomalle varainhoidolle ja EU:n rahoituksen tuloksellisuudelle.

(38)  Varainhoitoasetuksen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013(8), neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2988/95(9), neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96(10) ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1939(11) mukaan unionin taloudellisia etuja olisi suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien, mukaan lukien petokset, ehkäiseminen, havaitseminen, korjaaminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määrääminen. Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) voi asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 ja asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 mukaisesti tehdä hallinnollisia tutkimuksia, mukaan lukien paikan päällä suoritettavat tarkastukset ja todentamiset, selvittääkseen, onko kyse unionin taloudellisia etuja vahingoittavista petoksista, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta. Asetuksen (EU) 2017/1939 mukaisesti Euroopan syyttäjänvirasto, jäljempänä ’EPPO’, voi tutkia Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2017/1371(12) säädettyjä unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvia rikoksia ja nostaa niistä syytteitä. Varainhoitoasetuksen mukaisesti rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille, asetuksen (EU) 2017/1939 mukaiseen tiiviimpään yhteistyöhön osallistuvien jäsenvaltioiden osalta EPPOlle ja tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet.

(39)  Euroopan talousalueeseen (ETA) kuuluvat kolmannet maat voivat osallistua unionin ohjelmiin ETA-sopimuksen mukaisen yhteistyön puitteissa. Sopimuksessa määrätään ohjelmien toteuttamisesta sen mukaisesti tehtävällä päätöksellä. Tähän asetukseen olisi sisällytettävä erityinen säännös, jolla annetaan toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle, Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF) ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat oikeudet ja oikeus käyttää toimivaltaansa kattavasti.

(40)  Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 22 ja 23 kohdan nojalla tätä sääntelyä on arvioitava erityisten seurantavaatimusten mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella välttäen kuitenkin ylisääntelyä ja varsinkin jäsenvaltioille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta. Tällaisiin vaatimuksiin voidaan tarvittaessa sisällyttää mitattavissa olevia indikaattoreita, joiden perusteella kerätään näyttöä asetuksen käytännön vaikutuksista. Komission olisi laadittava väliarviointi viimeistään neljän vuoden kuluttua rahaston toteuttamisen alkamisesta, myös esittääkseen ehdotuksia tähän asetukseen tehtäviksi asianmukaisiksi muutoksiksi, ja loppuarviointi rahaston toteuttamiskauden päättyessä siten, että se tarkastelee rahoitustoimintoja rahoituksen toteuttamisen tulosten ja, siltä osin kuin se on tuolloin mahdollista, tulosten ja vaikutusten kannalta. Loppuarviointikertomuksen olisi tässä yhteydessä myös autettava määrittämään, miltä osin unioni on puolustustuotteiden ja -teknologioiden kehittämisessä riippuvainen kolmansista maista. Loppukertomuksessa olisi myös analysoitava pk-yritysten ja mid-cap-yritysten rajatylittävää osallistumista rahastosta rahoitustukea saaneisiin hankkeisiin sekä pk-yritysten ja mid-cap-yritysten osallistumista globaaliin arvoketjuun samoin kuin rahaston panosta voimavarojen kehittämissuunnitelmassa yksilöityjen puutteiden korjaamisessa, ja siihen olisi sisällytettävä tiedot saajien alkuperästä, yksittäisiin toimiin osallistuneiden jäsenvaltioiden ja assosioituneiden maiden lukumäärästä sekä syntyneiden immateriaalioikeuksien jakautumisesta. Komissio voi myös ehdottaa muutoksia tähän asetukseen, jotta voidaan reagoida mahdolliseen rahaston täytäntöönpanon aikana ilmenevään kehitykseen.

(40 a)  Komission olisi seurattava säännöllisesti rahaston toteuttamista ja laadittava vuosittain kertomus edistymisestä, myös siitä, miten rahastosta sekä EDIDP:n ja PADR:n täytäntöönpanosta saadut kokemukset otetaan huomioon rahaston toteuttamisessa. Komission olisi toteutettava tätä varten tarvittavat seurantajärjestelyt. Tämä kertomus olisi esitettävä Euroopan parlamentille ja neuvostolle, eikä se saisi sisältää arkaluonteisia tietoja.

(41)  Kun otetaan huomioon ilmastonmuutoksen torjumisen merkitys ja unionin sitoutuminen Pariisin sopimuksen ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoon, tällä rahastolla ▌edistetään ilmastotoimien sisällyttämistä osaksi unionin politiikkoja ja autetaan saavuttamaan yleinen tavoite, jonka mukaan 25 prosenttia EU:n talousarviomenoista tukee ilmastotavoitteita. Rahaston valmistelun ja toteuttamisen aikana yksilöidään asiaankuuluvia toimia, joita arvioidaan uudelleen rahaston väliarvioinnin yhteydessä.

(42)  Koska rahastosta tuetaan ainoastaan puolustustuotteiden ja -teknologioiden tutkimus- ja kehittämisvaiheita, unionilla ei periaatteessa tulisi olla omistusoikeutta eikä immateriaalioikeuksia rahoitettavista toimista saataviin tuotteisiin tai teknologioihin, paitsi kun unionin tukea myönnetään julkisten hankintojen kautta. Tutkimustoimien osalta halukkailla jäsenvaltioilla ja assosioituneilla mailla olisi kuitenkin oltava mahdollisuus käyttää rahoitettujen toimien tuloksia ja osallistua yhteistyössä tehtävään jatkokehittämiseen. ▌

(43)  Unionin rahoitustuki ei saisi vaikuttaa unionin sisällä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/43/EY(13) mukaisesti tapahtuvaan puolustukseen liittyvien tuotteiden siirtoon eikä tuotteiden, tarvikkeiden tai teknologioiden vientiin. Sotilasteknologian ja puolustustarvikkeiden vientiä jäsenvaltioista säännellään yhteisellä kannalla 2008/944/YUTP.

(44)  Arkaluonteisten taustatietojen, kuten ennen rahaston toimintaa tai sen ulkopuolella tuotetun datan, tietämyksen tai tietojen, käytöllä tai sivullisten pääsyllä rahastosta rahoitustukea saaneiden toimien yhteydessä tuotettuihin ▌tuloksiin saattaa olla haitallisia vaikutuksia unionin taikka yhden tai useamman jäsenvaltion etuihin. ▌Arkaluonteisten ▌tietojen käsittelyyn olisi siten sovellettava ▌asiaa koskevaa unionin ja kansallista lainsäädäntöä ▌.

(44 a)  Jotta voitaisiin varmistaa turvallisuusluokiteltujen tietojen turvaaminen vaaditulla tasolla, yhteisöturvallisuutta koskevia vähimmäisvaatimuksia olisi noudatettava allekirjoitettaessa turvallisuusluokiteltuja rahoitussopimuksia. Tätä varten ja komission päätöksen (EU, Euratom) 2015/444 mukaisesti komission olisi toimitettava jäsenvaltioiden nimeämille asiantuntijoille ohjeeksi ohjelman turvallisuusohjeet, myös turvallisuusluokitusopas.

(45)  Komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti vaikutuspolkuindikaattoreiden täydentämiseksi tai muuttamiseksi, kun se katsotaan tarpeelliseksi. ▌On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(46)  Komission olisi hallinnoitava rahastoa ottaen asianmukaisesti huomioon luottamuksellisuus- ja turvallisuusvaatimukset, erityisesti turvallisuusluokiteltujen ja arkaluonteisten tietojen osalta,

▌OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I OSASTO

TUTKIMUKSEEN JA KEHITTÄMISEEN SOVELLETTAVAT YHTEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde

Tällä asetuksella perustetaan Euroopan puolustusrahasto, jäljempänä ’rahasto’, sellaisena kuin siitä säädetään asetuksen (EU) .../... [Horisontti – 2018/0224(COD)] 1 artiklan 3 kohdan b alakohdassa.

Siinä vahvistetaan rahaston tavoitteet, talousarvio vuosiksi 2021–2027, unionin rahoituksen muodot ja rahoitusta koskevat säännöt.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

0)  ’hakijalla’ oikeussubjektia, joka tekee hakemuksen tuen saamiseksi rahastosta ehdotuspyynnön perusteella tai varainhoitoasetuksen 195 artiklan ensimmäisen kohdan e alakohdan mukaisesti;

1)  ’rahoitusta yhdistävillä toimilla’ EU:n talousarviosta tuettavia toimia, mukaan lukien varainhoitoasetuksen 2 artiklan 6 alakohdassa tarkoitetut rahoitusta yhdistävät välineet, joiden tarkoituksena on yhdistää sekä EU:n talousarviosta rahoitettavia tukimuotoja, joita ei makseta takaisin, tai rahoitusvälineitä että kehitysrahoituslaitosten tai muiden julkisten rahoituslaitosten sekä kaupallisten rahoituslaitosten ja sijoittajien takaisinmaksettavia tukimuotoja;

1 a)  ’sertifioinnilla’ prosessia, jossa kansallinen viranomainen varmentaa, että puolustukseen liittyvä tuote, aineellinen tai aineeton komponentti tai teknologia noudattaa sovellettavia säännöksiä;

1 b)  ’turvallisuusluokitelluilla tiedoilla’ mitä tahansa tietoja tai aineistoja, joiden luvaton ilmitulo saattaisi vaihtelevassa määrin vahingoittaa Euroopan unionin tai yhden tai useamman jäsenvaltion etuja ja joilla on EU:n turvallisuusluokitusmerkintä tai muu vastaava turvallisuusluokitusmerkintä, Euroopan unionin edun vuoksi vaihdettujen turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamisesta tehdyn neuvostossa kokoontuneiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välisen sopimuksen (2011/C 202/05) mukaisesti;

1 c)  ’konsortiolla’ hakijoiden tai saajien yhteenliittymää, jota sitoo konsortiosopimus ja joka on muodostettu rahaston puitteissa toteutettavaa tointa varten;

1 d)  ’koordinaattorilla’ oikeussubjektia, joka on konsortion jäsen ja jonka kaikki konsortion jäsenet ovat nimittäneet pääasialliseksi yhteyspisteeksi suhteissa komissioon;

2)  ’määräysvallalla’ kykyä käyttää ratkaisevaa vaikutusvaltaa oikeussubjektissa joko suoraan tai yhden tai useamman muun oikeussubjektin välityksellä;

3)  ’kehittämistoimella’ tointa, joka koostuu ▌puolustukseen liittyvästä pääasiassa kehittämisvaiheen toiminnasta, joka kattaa uudet tuotteet tai teknologiat tai olemassa olevien tuotteiden ja teknologioiden parannuksen mutta ei sisällä aseiden tuotantoa tai käyttöä;

4)  ’murroksellisella puolustusteknologialla’ radikaalin muutoksen aikaan saavaa teknologiaa, mukaan lukien parannettu tai täysin uusi teknologia, joka saa aikaan paradigmamuutoksen puolustusasioihin liittyvissä konsepteissa ja toimintatavoissa, esimerkiksi korvaamalla olemassa olevia puolustusteknologioita tai tekemällä niistä vanhentuneita;

5)  ’johtorakenteella’ kansallisen lain mukaisesti nimettyä ja tapauksen mukaan toimitusjohtajalle raportoivaa oikeussubjektin elintä, jolle on annettu valtuudet määritellä oikeussubjektin strategia, tavoitteet ja yleinen johtaminen ja joka valvoo ja seuraa oikeussubjektin johdon päätöksentekoa;

5 a)  ’tulostiedoilla’ rahaston toiminnassa tuotettavaa dataa, tietämystä tai tietoja riippumatta niiden muodosta tai luonteesta;

6)  ’oikeussubjektilla’ ▌kansallisen lainsäädännön, unionin oikeuden tai kansainvälisen oikeuden perusteella muodostettua ja tunnustettua oikeushenkilöä, jolla on oikeushenkilöllisyys ja joka voi omissa nimissään käyttää oikeuksia ja jolle voidaan asettaa velvoitteita, tai varainhoitoasetuksen 197 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaista oikeussubjektia, jolla ei ole oikeushenkilöllisyyttä;

7)  ’markkina-arvoltaan keskisuurella yrityksellä’ tai ’mid-cap-yrityksellä’ yritystä, joka ei ole pk-yritys ja jossa on enintään 3 000 työntekijää ja jonka henkilöstömäärä lasketaan komission suosituksen 2003/361/EY(14) liitteessä olevan I osaston 3–6 artiklan mukaisesti;

8)  ’esikaupallisella hankinnalla' tutkimus- ja kehittämispalvelujen hankintaa, joka perustuu riskien ja hyötyjen jakamiseen markkinaehdoilla, kehitystyön kilpailuttamiseen vaiheittain ja hankittujen tutkimus- ja kehittämispalvelujen selkeään erottamiseen lopputuotteiden kaupallisten erien käyttöönotosta;

9)  ’projektipäälliköllä’ jäsenvaltioon tai assosioituneeseen maahan sijoittautunutta hankintaviranomaista, jolle jäsenvaltio tai assosioitunut maa tai jäsenvaltioiden ▌tai assosioituneiden maiden ryhmä on antanut tehtäväksi huolehtia pysyvästi tai tilapäisesti monikansallisten asevarusteluhankkeiden hallinnoinnista;

9 a)  ’hyväksymisellä’ koko prosessia, jossa osoitetaan, että puolustukseen liittyvän tuotteen, aineellisen tai aineettoman komponentin tai teknologian suunnittelu täyttää eritellyt vaatimukset, ja annetaan objektiivinen näyttö siitä, että tietyt suunnittelua koskevat vaatimukset on osoitetusti täytetty;

10)  ’saajalla’ oikeussubjektia, jonka kanssa on allekirjoitettu rahoitussopimus tai jolle on ilmoitettu rahoituspäätöksestä;

11)  ’tutkimustoimella’ tointa, joka koostuu pääasiassa tutkimustoiminnasta ja erityisesti soveltavasta tutkimuksesta ja tapauksen mukaan perusluonteisesta tutkimuksesta, jonka tavoitteena on hankkia uutta tietoa ja joka keskittyy yksinomaan puolustussovelluksiin;

12)  ’tuloksilla’ toimen aineellisia tai aineettomia vaikutuksia, kuten dataa, tietämystä tai tietoja, riippumatta niiden muodosta tai luonteesta taikka siitä, voidaanko ne suojata, sekä niihin liittyviä oikeuksia, muun muassa immateriaalioikeuksia;

12 a)  ’arkaluonteisilla tiedoilla’ tietoja ja dataa, mukaan lukien turvallisuusluokitellut tiedot, joita on suojattava luvattomalta käytöltä tai ilmitulolta kansallisessa lainsäädännössä tai unionin oikeudessa säädettyjen velvoitteiden vuoksi taikka yksilön tai organisaation yksityisyyden tai turvallisuuden suojaamiseksi;

12 b)  ’pienillä ja keskisuurilla yrityksillä’ tai ’pk-yrityksillä’ komission suosituksessa 2003/361/EY määriteltyjä pieniä ja keskisuuria yrityksiä;

13)  ’erityiskertomuksella’ tutkimustoimen tuotosta, jossa esitetään tiivistetysti toimen tulokset ja joka sisältää kattavat tiedot perusperiaatteista, päämääristä, saavutuksista, perusominaisuuksista, tehdyistä testeistä, mahdollisista hyödyistä, mahdollisista puolustussovelluksista ja tutkimuksen odotettavissa olevasta hyödyntämispolusta kehittämistä kohti, mukaan lukien immateriaalioikeuksien omistajuutta koskevat tiedot, joihin ei kuitenkaan tarvitse sisällyttää tietoja immateriaalioikeuksista;

14)  ’järjestelmäprototyypillä’ tuotteen tai teknologian mallia, jolla voidaan osoittaa suoritustaso operatiivisessa ympäristössä;

15)  ’kolmannella maalla’ maata, joka ei ole unionin jäsenvaltio;

16)  ’muulla kuin assosioituneella kolmannella maalla’ kolmatta maata, joka ei ole 5 artiklan mukainen assosioitunut maa;

17)  ’muun kuin assosioituneen kolmannen maan yhteisöllä’ muuhun kuin assosioituneeseen kolmanteen maahan sijoittautunutta oikeussubjektia tai, jos se on sijoittautunut unioniin tai assosioituneeseen maahan, oikeussubjektia, jonka johtorakenteet ovat muussa kuin assosioituneessa kolmannessa maassa.

3 artikla

Rahaston tavoitteet

1.  Rahaston yleisenä tavoitteena on edistää Euroopan puolustuksen teknologisen ja teollisen perustan kilpailukykyä, tehokkuutta ja innovointikapasiteettia kaikkialla unionissa, jolloin lisätään unionin strategista autonomiaa ja sen toimintavapautta, tukemalla oikeussubjektien, erityisesti pk-yritysten ja mid-cap-yritysten, yhteistyötoimia ja rajatylittävää yhteistyötä kaikkialla unionissa sekä lujittamalla puolustusalan toimitus- ja arvoketjuja ja parantamalla niiden ketteryyttä, laajentamalla oikeussubjektien rajatylittävää yhteistyötä ja kannustamalla innovoinnin, tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen mahdollisuuksien parempaan hyödyntämiseen puolustustuotteiden ja -teknologioiden teollisen elinkaaren kaikissa vaiheissa. ▌

2.  Rahastolla on seuraavat erityistavoitteet:

a)  tuetaan yhteistyöhön perustuvaa tutkimusta , jolla voidaan merkittävästi tehostaa tulevaisuuden voimavarojen suoritustasoa kaikkialla unionissa ja jonka tavoitteena on maksimoida innovointi ja ottaa käyttöön uusia, myös murroksellisia puolustustuotteita ja -teknologioita sekä saavuttaa puolustusalan tutkimusmenojen mahdollisimman tehokas käyttö unionissa;

b)  tuetaan yhteistyöhön perustuvaa puolustustuotteiden ja -teknologioiden kehittämistä , jolloin voidaan edistää puolustusmenojen tehokkaampaa käyttöä unionissa, saavuttaa parempia mittakaavaetuja, pienentää tarpeettoman päällekkäisyyden riskiä ja siten antaa kannustimia eurooppalaisten tuotteiden ja teknologioiden käyttöönottoon markkinoilla ja vähentää puolustustuotteiden ja -teknologioiden hajanaisuutta unionissa. Viime kädessä rahasto lisää puolustusjärjestelmien standardointia ja jäsenvaltioiden voimavarojen yhteentoimivuutta.

Tällaisessa yhteistyössä on noudatettava jäsenvaltioiden yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja erityisesti voimavarojen kehittämissuunnitelman puitteissa sopimia puolustusvoimavarojen prioriteetteja.

Tarvittaessa tässä yhteydessä voidaan ottaa huomioon myös alueelliset ja kansainväliset prioriteetit, kun ne palvelevat yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa määritettyjä unionin turvallisuus- ja puolustusetuja, ottaen huomioon tarpeen välttää tarpeetonta päällekkäisyyttä, jos niissä ei ole suljettu pois minkään jäsenvaltion tai assosioituneen maan osallistumismahdollisuutta.

4 artikla

Talousarvio

1.  Asetuksen (EU) .../... 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti rahoituspuitteet Euroopan puolustusrahaston toteuttamiseksi kaudella 2021–2027 ovat 11 453 260 000 euroa vuoden 2018 hintoina ja 13 000 000 000 euroa käypinä hintoina.

2.  Seuraavassa esitetään 1 kohdassa tarkoitetun määrän ▌jakautuminen:

a)  ▌3 612 182 000 euroa vuoden 2018 hintoina (4 100 000 000 euroa käypinä hintoina) tutkimustoimiin;

b)  ▌7 841 078 000 euroa vuoden 2018 hintoina (8 900 000 000 euroa käypinä hintoina) kehittämistoimiin.

2 a.  Voidakseen reagoida odottamattomiin tilanteisiin tai uusiin kehityskulkuihin ja tarpeisiin komissio voi kohdentaa uudelleen määriä 2 kohdassa tarkoitettujen tutkimustoimiin ja kehittämistoimiin osoitettujen määrärahojen välillä enintään 20 prosenttia.

3.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettua määrää voidaan käyttää rahaston toteuttamista koskevaan tekniseen ja hallinnolliseen apuun, kuten valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimintaan, mukaan lukien tietotekniikkajärjestelmät.

4.  Vähintään 4 ja enintään 8 prosenttia 1 kohdassa tarkoitetuista rahoituspuitteista kohdennetaan ehdotuspyyntöihin rahoituksen myöntämiseksi puolustusalan murroksellisten teknologioiden tukemiseen.

5 artikla

Assosioituneet maat

Rahasto on avoin Euroopan vapaakauppaliiton (EFTA) jäsenille, jotka ovat Euroopan talousalueen (ETA) jäseniä, ETA-sopimuksessa vahvistettujen edellytysten mukaisesti. Rahastoon tämän artiklan mukaisesti maksetut rahoitusosuudet ovat varainhoitoasetuksen [21] artiklan [5] kohdan mukaisia käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja.

6 artikla

Puolustusalan murroksellisten teknologioiden tukeminen

1.  Komissio myöntää rahoitusta sellaisiin puolustussovelluksiin keskittyviä teknologioita koskevien avointen ja julkisten kuulemisten jälkeen, joilla on murrospotentiaalia puolustusasioissa työohjelmissa määritellyillä toiminta-aloilla.

2.  Työohjelmissa on vahvistettava soveltuvin rahoitusmuoto näiden puolustusalan murroksellisten teknologioiden rahoittamiseen.

7 artikla

Etiikka

1.  Rahastosta toteutettavissa toimissa on noudatettava asiaankuuluvaa kansallista lainsäädäntöä, unionin oikeutta ja kansainvälistä oikeutta, mukaan lukien Euroopan unionin perusoikeuskirja. Näissä toimissa on lisäksi noudatettava eettisiä periaatteita, jotka sisältyvät myös asiaankuuluvaan kansalliseen lainsäädäntöön, unionin oikeuteen ja kansainväliseen oikeuteen.

2.  Ennen rahoitussopimuksen allekirjoittamista komissio seuloo ehdotukset konsortion laatiman eettisen itsearvioinnin perusteella, jotta voidaan tunnistaa toimet, joihin liittyy ▌vakavia eettisiä kysymyksiä, myös toteuttamisehtojen osalta, ja joista on tapauksen mukaan tehtävä eettinen arviointi.

Komissio suorittaa eettiset seulonnat ja arvioinnit eri taustoista tulevien riippumattomien asiantuntijoiden tuella ja erityisesti sellaisten asiantuntijoiden tuella, joilla on tunnustettua puolustuseettisten kysymysten asiantuntemusta.

Sellaisten toimintojen toteuttamisehdot, joihin liittyy eettisesti arkaluonteisia kysymyksiä, on täsmennettävä rahoitussopimuksessa.

Komissio varmistaa eettisten menettelyjen mahdollisimman laajan läpinäkyvyyden ja raportoi tästä 32 artiklan mukaisten velvoitteidensa puitteissa. Asiantuntijoiden on oltava unionin kansalaisia ja tultava mahdollisimman monesta jäsenvaltiosta.

3.  Toimeen osallistuvien yhteisöjen on hankittava kaikki asiaankuuluvat hyväksynnät tai muut pakolliset asiakirjat, joita kansalliset tai paikalliset eettiset lautakunnat tai muut elimet, kuten tietosuojaviranomaiset, edellyttävät, ennen asianomaisten toimintojen aloittamista. Nämä asiakirjat on säilytettävä ja toimitettava komissiolle pyynnöstä.

5.  Ehdotukset, jotka eivät ole eettisesti hyväksyttäviä, hylätään ▌.

8 artikla

EU:n rahoituksen toteutus ja muodot

1.  Rahaston toteuttamisessa käytetään suoraa hallinnointia varainhoitoasetuksen mukaisesti.

1 a.  Varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetut elimet voivat 1 kohdasta poiketen perustelluissa tapauksissa toteuttaa erityistoimia välillisen hallinnoinnin kautta. Tämä ei voi koskea 12 artiklassa tarkoitettua valinta- ja myöntämismenettelyä.

2.  Rahastosta voidaan myöntää rahoitusta varainhoitoasetuksen mukaisesti avustuksina, palkintoina ja hankintoina ja, jos se on toimen erityispiirteiden vuoksi asianmukaista, rahoitusta yhdistäviin toimiin kuuluvina rahoitusvälineinä.

2 a.  Rahoitusta yhdistävät toimet toteutetaan varainhoitoasetuksen X osaston ja InvestEU-asetuksen mukaisesti.

2 b.  Rahoitusvälineet on osoitettava yksinomaan saajille.

10 artikla

Tukikelpoiset yhteisöt

1.  Saajien ja rahastosta rahoitustukea saavaan toimeen osallistuvien alihankkijoiden on oltava unioniin tai assosioituneeseen maahan sijoittautuneita ▌.

1 a.  Saajien ja toimeen osallistuvien alihankkijoiden infrastruktuurien, välineiden, omaisuuden ja resurssien, joita käytetään rahastosta rahoitustukea saavissa toimissa, on sijaittava jäsenvaltion tai assosioituneen maan alueella koko toimen keston ajan, ja niiden johtorakenteiden on oltava sijoittautuneita unioniin tai assosioituneeseen maahan.

1 b.  Rahastosta rahoitustukea saavan toimen osalta saajat ja toimeen osallistuvat alihankkijat eivät saa olla muun kuin assosioituneen kolmannen maan tai muun kuin assosioituneen kolmannen maan yhteisön määräysvallassa.

2.  Poiketen siitä, mitä tämän artiklan 1 b kohdassa säädetään, unioniin tai assosioituneeseen maahan sijoittautunut ja muun kuin assosioituneen kolmannen maan tai muun kuin assosioituneen kolmannen maan yhteisön määräysvallassa oleva oikeussubjekti on tukikelpoinen saaja tai toimeen osallistuva alihankkija vain, jos jäsenvaltio tai assosioitunut maa, johon se on sijoittautunut, asettaa komission saataville kansallisten menettelyjensä mukaisesti hyväksymänsä takeet. Kyseiset takeet voivat koskea oikeussubjektin unioniin tai assosioituneeseen maahan sijoittautunutta johtorakennetta. Jos jäsenvaltio tai assosioitunut maa, johon oikeussubjekti on sijoittautunut, pitää sitä asianmukaisena, kyseiset takeet voivat myös koskea oikeussubjektin määräysvaltaan liittyviä erityisiä valtiollisia oikeuksia.

Takeilla on vakuutettava, että tällaisen oikeussubjektin toimeen osallistuminen ei ole ristiriidassa unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustusetujen kanssa, sellaisina kuin ne on vahvistettu yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan yhteydessä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston nojalla, eikä 3 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden kanssa. Takeiden on myös oltava 22 ja 25 artiklan säännösten mukaisia. Takeissa on erityisesti perusteltava, että toimen osalta on käytössä toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että

a)  oikeussubjektia koskevaa määräysvaltaa ei harjoiteta tavalla, joka hillitsee tai rajoittaa sen kykyä toteuttaa toimi ja tuottaa tuloksia, rajoittaa sen infrastruktuuria, välineitä, omaisuutta, resursseja, immateriaalioikeuksia tai toimen edellyttämää osaamista taikka heikentää sen valmiuksia ja toimen toteuttamisen edellyttämiä standardeja;

b)  muun kuin assosioituneen kolmannen maan ja muun kuin assosioituneen kolmannen maan yhteisön pääsy toimeen liittyviin ▌arkaluonteisiin tietoihin estetään, ja toimeen osallistuvilla työntekijöillä tai muilla henkilöillä on tarvittaessa jäsenvaltion tai assosioituneen maan tekemä kansallinen turvallisuusselvitys;

c)  omistusoikeus toimesta saatavaan henkiseen omaisuuteen ja toimen tuloksiin säilyy saajalla toimen aikana ja sen päättymisen jälkeen, muu kuin assosioitunut kolmas maa tai muun kuin assosioituneen kolmannen maan yhteisö ei valvo tai rajoita niitä, niitä ei viedä unionin tai assosioituneiden maiden ulkopuolelle eikä pääsyä niihin myönnetä unionin tai assosioituneiden maiden ulkopuolelta ilman sen jäsenvaltion tai assosioituneen maan suostumusta, johon oikeussubjekti on sijoittautunut, ja tämä tapahtuu 3 artiklassa vahvistettuja tavoitteita noudattaen.

Mikäli jäsenvaltio tai assosioitunut maa, johon oikeussubjekti on sijoittautunut, katsoo sen asianmukaiseksi, voidaan antaa lisätakeita.

Komissio tiedottaa 28 artiklassa tarkoitetulle komitealle tämän kohdan mukaisesti tukikelpoisina pidetyistä oikeussubjekteista.

4.  Jos unionissa tai assosioituneessa maassa ei ole helposti saatavilla kilpailukykyisiä korvikkeita, saajat ja toimeen osallistuvat alihankkijat voivat käyttää omaisuuttaan, infrastruktuuriaan, välineitään ja resurssejaan, jotka sijaitsevat tai joita pidetään unionin jäsenvaltioiden tai assosioituneiden maiden alueen ulkopuolella, edellyttäen, että tämä käyttö ei ole ristiriidassa unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustusetujen kanssa, että käyttö on 3 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden mukaista ja että se on täysin sopusoinnussa 22 ja 25 artiklan kanssa. Näihin toimintoihin liittyviin kustannuksiin ei voida myöntää rahoitustukea rahastosta.

4 a.  Tukikelpoista toimea toteuttaessaan saajat ja toimeen osallistuvat alihankkijat voivat myös tehdä yhteistyötä sellaisten oikeussubjektien kanssa, jotka ovat sijoittautuneet jäsenvaltioiden tai assosioituneiden maiden alueen ulkopuolelle tai jotka ovat muun kuin assosioituneen kolmannen maan tai muun kuin assosioituneen kolmannen maan yhteisön määräysvallassa, myös käyttäen näiden oikeussubjektien omaisuutta, infrastruktuuria, välineitä ja resursseja, edellyttäen, että tämä ei ole ristiriidassa unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustusetujen kanssa. Tällaisessa yhteistyössä on noudatettava 3 artiklassa vahvistettuja tavoitteita, ja sen on oltava täysin sopusoinnussa 22 ja 25 artiklan kanssa.

Muulla kuin assosioituneella kolmannella maalla tai muun kuin assosioituneen kolmannen maan yhteisöllä ei saa olla luvatonta pääsyä toimen toteuttamiseen liittyviin turvallisuusluokiteltuihin tietoihin, ja on vältettävä toimen kannalta olennaisten resurssien toimitusvarmuuteen kohdistuvia mahdollisia kielteisiä vaikutuksia.

Tähän toimintaan liittyviin kustannuksiin ei voida myöntää tukea rahastosta.

6.  Hakijoiden on toimitettava kaikki asiaa koskevat tiedot, jotka ovat tarpeen tukikelpoisuusperusteiden arvioimiseksi ▌. Jos toimen toteuttamisen aikana tapahtuu muutos, joka saattaisi kyseenalaistaa tukikelpoisuusperusteiden täyttymisen, asiaankuuluvan oikeussubjektin on ilmoitettava tästä komissiolle, joka arvioi, täyttyvätkö kyseiset tukikelpoisuusperusteet ja -ehdot edelleen, ja käsittelee toimen rahoitukseen liittyviä mahdollisia seurauksia.

7.  ▌

8.  ▌

9.  Tässä artiklassa rahastosta rahoitustukea saavaan toimeen osallistuvilla alihankkijoilla tarkoitetaan saajaan suorassa sopimussuhteessa olevia alihankkijoita, toisia alihankkijoita, joille on kohdennettu vähintään kymmenen prosenttia toimen tukikelpoisista kokonaiskustannuksista, sekä alihankkijoita, jotka saattavat tarvita pääsyä ▌turvallisuusluokiteltuihin tietoihin toimen toteuttamiseksi ja jotka eivät ole konsortion jäseniä.

11 artikla

Tukikelpoiset toimet

1.  Rahoitusta voivat saada ainoastaan sellaiset toimet, joilla toteutetaan 3 artiklassa tarkoitettuja tavoitteita.

2.  Rahastosta tuetaan toimia, jotka koskevat uusia puolustustuotteita ja -teknologioita ja olemassa olevien tuotteiden ja teknologioiden parannusta, edellyttäen, että parannustoimen toteuttamisen edellyttämän olemassa olevan tiedon käyttäminen ei ole muun kuin assosioituneen kolmannen maan tai muun kuin assosioituneen kolmannen maan yhteisön toimesta, suoraan tai välillisesti yhden tai useamman muun oikeussubjektin välityksellä, rajoitettua tavalla, että toimea ei voida toteuttaa.

3.  Tukikelpoisen toimen on liityttävä yhteen tai useampaan seuraavista toiminnoista:

a)  toiminta, jonka tavoitteena on luoda, tukea ja parantaa ▌tietämystä, tuotteita ja teknologioita, myös murroksellisia teknologioita, ja jolla voidaan saavuttaa merkittäviä vaikutuksia puolustuksen alalla;

b)  toiminta, jonka tavoitteena on lisätä yhteentoimivuutta ja resilienssiä, mukaan lukien suojattu tietojen tuotanto ja vaihto, hallita kriittisiä puolustusteknologioita, parantaa toimitusvarmuutta tai mahdollistaa tulosten tehokas hyödyntäminen puolustustuotteiden ja -teknologioiden hyväksi;

c)  tutkimukset, kuten toteutettavuustutkimukset uusien tai parannettujen teknologioiden, tuotteiden, prosessien, palvelujen ja ratkaisujen ▌toteutettavuuden selvittämiseksi;

d)  puolustukseen liittyvän tuotteen, aineellisen tai aineettoman komponentin tai teknologian suunnittelu sekä sellaisten teknisten eritelmien määrittely, joihin tällainen suunnittelu on perustunut, mukaan lukien osittaiset testit riskien vähentämiseksi teollisuus- tai tunnusomaisessa ympäristössä;

e)  puolustukseen liittyvän tuotteen, aineellisen tai aineettoman komponentin tai teknologian sellaisen mallin kehittäminen, jolla voidaan osoittaa valmiin elementin toimivuus operatiivisessa ympäristössä (järjestelmäprototyyppi);

f)  puolustukseen liittyvän tuotteen, aineellisen tai aineettoman komponentin tai teknologian testaaminen;

g)  puolustukseen liittyvän tuotteen, aineellisen tai aineettoman komponentin tai teknologian hyväksyminen ▌;

h)  puolustukseen liittyvän tuotteen, aineellisen tai aineettoman komponentin tai teknologian sertifiointi ▌;

i)  sellaisten teknologioiden tai voimavarojen kehittäminen, jotka lisäävät puolustukseen liittyvien tuotteiden ja teknologioiden tehokkuutta niiden koko elinkaaren aikana;

4.  Toimi on toteutettava yhteistyönä konsortiossa, joka koostuu vähintään kolmesta tukikelpoisesta yhteisöstä, jotka ovat sijoittautuneet vähintään kolmeen eri jäsenvaltioon ▌tai assosioituneeseen maahan. Vähintään kolme näistä tukikelpoisista yhteisöistä, jotka ovat sijoittautuneet vähintään kahteen eri jäsenvaltioon ▌tai assosioituneeseen maahan, ei saa koko toimen toteuttamisaikana olla suoraan tai välillisesti saman yhteisön ▌määräysvallassa, eivätkä ne saa olla toistensa määräysvallassa.

5.  Edellä olevaa 4 kohtaa ei sovelleta puolustusalan murroksellisiin puolustusteknologioihin liittyviin toimiin eikä 3 kohdan c ▌alakohdassa tarkoitettuihin toimiin.

6.  Sellaisten tuotteiden ja teknologioiden kehittämistoimet, joiden käyttö, kehittäminen tai tuotanto ovat sovellettavan kansainvälisen oikeuden mukaan kiellettyjä, eivät ole rahoituskelpoisia.

Rahastosta ei myöskään saa antaa rahoitustukea toimiin sellaisten tappavien autonomisten aseiden kehittämiseksi, joissa ihminen ei voi merkityksellisesti vaikuttaa päätöksiin kohteiden valinnasta ja iskun tekemisestä tehtäessä ihmisiin kohdistuvia iskuja, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mahdollisuutta antaa rahoitusta toimiin varhaisvaroitusjärjestelmien ja vastatoimenpiteiden kehittämiseksi puolustustarkoituksiin.

12 artikla

Valinta- ja myöntämismenettely

1.  Unionin rahoitus myönnetään varainhoitoasetuksen mukaisesti julkaistujen kilpailuun perustuvien ehdotuspyyntöjen perusteella. Tietyissä asianmukaisesti perustelluissa ja poikkeuksellisissa olosuhteissa unionin rahoitusta voidaan myöntää myös varainhoitoasetuksen 195 artiklan ensimmäisen kohdan e ▌alakohdan mukaisesti.

2 a.  Rahoituksen myöntämiseksi ▌komissio antaa täytäntöönpanosäädöksiä, jotka hyväksytään 28 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

13 artikla

Myöntämisperusteet

▌Kukin ehdotus on arvioitava seuraavilla perusteilla:

a)  huippuosaamisen tai murrospotentiaalin edistäminen puolustusalalla erityisesti osoittamalla, että ehdotetulta toimelta odotettavissa olevat tulokset tarjoavat merkittäviä etuja olemassa oleviin puolustustuotteisiin tai -teknologioihin verrattuna;

b)  Euroopan puolustusteollisuuden innovoinnin ja teknologisen kehittämisen edistäminen erityisesti osoittamalla, että ehdotettu toimi sisältää uraauurtavia tai uusia konsepteja ja lähestymistapoja, uusia lupaavia tulevia teknologisia parannuksia tai sellaisten teknologioiden tai konseptien soveltamista, joita ei ole aiemmin sovellettu puolustusalalla, välttäen samalla tarpeetonta päällekkäisyyttä;

c)  Euroopan puolustusteollisuuden kilpailukyvyn edistäminen osoittamalla, että ehdotettu toimi on todennetusti tasapainoinen kustannustehokkuuden ja vaikuttavuuden näkökulmasta, jolloin se luo uusia markkinamahdollisuuksia koko unionissa ja sen ulkopuolella ja vauhdittaa yritysten kasvua kaikkialla unionissa;

d)  Euroopan puolustuksen teknologisen ja teollisen perustan autonomian edistäminen, myös lisäämällä riippumattomuutta unionin ulkopuolisista lähteistä ja vahvistamalla toimitusvarmuutta, sekä unionin turvallisuus- ja puolustusetujen edistäminen 3 artiklassa tarkoitettujen prioriteettien mukaisesti ▌;

e)  jäsenvaltioihin tai assosioituneisiin maihin sijoittautuneiden oikeussubjektien uuden rajatylittävän yhteistyön syntymisen edistäminen, erityisesti sellaisten pk-yritysten ja mid-cap-yritysten osalta, jotka osallistuvat merkittävällä tavalla toimeen saajina, alihankkijoina tai muina toimitusketjun yhteisöinä ja jotka ovat sijoittautuneet muihin jäsenvaltioihin ▌tai assosioituneisiin maihin kuin niihin, joihin ovat sijoittautuneet ne konsortion yhteisöt, jotka eivät ole pk-yrityksiä tai mid-cap-yrityksiä;

f)  toimen toteuttamisen laatu ja tehokkuus.

14 artikla

Yhteisrahoitusosuus

1.  Rahastosta rahoitetaan enintään 100 prosenttia 11 artiklan 3 kohdassa luetellun toiminnan tukikelpoisista kustannuksista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta varainhoitoasetuksen 190 artiklan soveltamista.

2.  Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään,

a)  11 artiklan 3 kohdan e alakohdassa määritellyn toiminnan osalta rahaston rahoitustuki saa olla enintään 20 prosenttia sen tukikelpoisista kustannuksista;

b)  11 artiklan 3 kohdan f–h alakohdassa määritellyn toiminnan osalta rahaston rahoitustuki saa olla enintään 80 prosenttia sen tukikelpoisista kustannuksista.

3.  Kehittämistoimien osalta rahoitusosuuksia korotetaan seuraavissa tapauksissa:

a)  11 päivänä joulukuuta 2017 annetulla neuvoston päätöksellä (YUTP) 2017/2315 vahvistetun pysyvän rakenteellisen yhteistyön yhteydessä kehitetyn toiminnan rahoitusosuutta voidaan korottaa vielä 10 prosenttiyksiköllä;

b)  toiminnan rahoitusosuutta voidaan korottaa tämän kohdan toisessa ja kolmannessa alakohdassa tarkoitetulla tavalla, jos vähintään 10 prosenttia toiminnan tukikelpoisista kokonaiskustannuksista on kohdennettu jäsenvaltioon tai assosioituneeseen maahan sijoittautuneille pk-yrityksille, jotka osallistuvat toimintaan saajina, alihankkijoina tai toimitusketjun yhteisöinä.

Rahoitusosuutta voidaan korottaa prosenttiosuudella, joka vastaa toiminnan tukikelpoisista kokonaiskustannuksista sellaisille pk-yrityksille kohdennettua prosenttiosuutta, jotka ovat sijoittautuneet jäsenvaltioihin tai assosioituneisiin maihin, joihin saajat, jotka eivät ole pk-yrityksiä, ovat sijoittautuneet, ja jotka osallistuvat toimintaan saajina, alihankkijoina tai toimitusketjun yhteisöinä, mutta enintään vielä viidellä prosenttiyksiköllä.

Rahoitusosuutta voidaan korottaa prosenttiosuudella, joka on kaksinkertainen verrattuna toiminnan tukikelpoisista kokonaiskustannuksista sellaisille pk-yrityksille kohdennettuun rahoitusosuuteen, jotka ovat sijoittautuneet muihin kuin niihin jäsenvaltioihin tai assosioituneisiin maihin, joihin saajat, jotka eivät ole pk-yrityksiä, ovat sijoittautuneet, ja jotka osallistuvat toimintaan saajina, alihankkijoina tai toimitusketjun yhteisöinä;

c)  toiminnan rahoitusosuutta voidaan korottaa vielä 10 prosenttiyksiköllä, jos vähintään 15 prosenttia toiminnan tukikelpoisista kokonaiskustannuksista on kohdennettu unioniin tai assosioituneeseen maahan sijoittautuneille mid-cap-yrityksille;

d)  toiminnan rahoitusosuuden kokonaiskorotus ei saa ylittää 35:tä prosenttiyksikköä.

Rahastosta myönnettävä unionin rahoitustuki, mukaan lukien korotettu rahoitusosuus, saa kattaa enintään 100 prosenttia toimen tukikelpoisista kustannuksista.

15 artikla

Taloudelliset valmiudet

Poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen ▌198 ▌artiklassa säädetään,

a)  taloudelliset valmiudet tarkistetaan vain koordinaattorin osalta ja ainoastaan, jos unionilta haettu rahoitus on vähintään 500 000 euroa. Jos kuitenkin on syytä epäillä taloudellisia valmiuksia, komissio tarkistaa myös muiden hakijoiden taloudelliset valmiudet tai koordinaattoreiden taloudelliset valmiudet myös ensimmäisessä virkkeessä tarkoitetun kynnysarvon alapuolella;

b)  taloudellisia valmiuksia ei tarkisteta niiden oikeussubjektien osalta, joiden elinkelpoisuuden jäsenvaltioiden asiaankuuluvat viranomaiset takaavat;

c)  jos taloudelliset valmiudet takaa rakenteellisesti jokin muu oikeussubjekti, on tarkistettava viimeksi mainitun taloudelliset valmiudet.

16 artikla

Välilliset kustannukset

1.  Poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen 181 artiklan 6 kohdassa säädetään, tukikelpoiset välilliset kustannukset määritetään soveltamalla 25 prosentin kiinteää osuutta tukikelpoisista välittömistä kokonaiskustannuksista, joihin ei lueta alihankinnan eikä kolmansille osapuolille myönnettävän rahoitustuen tukikelpoisia välittömiä kustannuksia eikä yksikkökustannuksia tai kertakorvauksia, jotka sisältävät välillisiä kustannuksia.

2.  Tukikelpoiset välilliset kustannukset ▌voidaan vaihtoehtoisesti määrittää saajan tavanomaisten kustannuslaskentakäytäntöjen mukaisesti tosiasiallisten välillisten kustannusten perusteella edellyttäen, että kansalliset viranomaiset hyväksyvät kyseiset kustannuslaskentakäytännöt vastaavia puolustusalan toimintoja varten varainhoitoasetuksen ▌185 ▌artiklan mukaisesti ja ne ilmoitetaan komissiolle.

17 artikla

Kokonaiskertakorvauksen tai kustannuksiin perustumattoman rahoitusosuuden käyttö

1.  Jos unionin avustuksella yhteisrahoitetaan vähemmän kuin 50 prosenttia toimen kokonaiskustannuksista, komissio voi käyttää

a)  varainhoitoasetuksen ▌180 artiklan 3 kohdassa ▌tarkoitettua rahoitusosuutta, joka ei perustu kustannuksiin vaan tulosten saavuttamiseen, mitä mitataan suhteessa aiempiin määriteltyihin välitavoitteisiin tai tulosindikaattoreihin; tai

b)  varainhoitoasetuksen ▌182 ▌artiklassa tarkoitettua kokonaiskertakorvausta, joka perustuu yhteisrahoitukseen osallistuvien jäsenvaltioiden ja assosioituneiden maiden kansallisten viranomaisten jo hyväksymään toimen alustavaan talousarvioon.

2.  Välilliset kustannukset sisällytetään kokonaiskertakorvaukseen.

18 artikla

Esikaupalliset hankinnat

1.  Unioni voi tukea esikaupallisia hankintoja myöntämällä avustuksia Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiveissä 2014/24/EU(15), 2014/25/EU(16) ja 2009/81/EY(17) määritellyille hankintaviranomaisille tai hankintayksiköille, jotka hankkivat yhteisesti puolustusalan tutkimus- ja kehittämispalveluja tai koordinoivat hankintamenettelyjään.

2.  Hankintamenettelyissä

a)  on noudatettava tämän asetuksen säännöksiä;

b)  voidaan sallia rinnakkaisten hankintasopimusten tekeminen samassa menettelyssä (rinnakkaisten hankintalähteiden käyttö);

c)  on tehtävä hankintasopimus kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen (edullisimpien tarjousten) perusteella ja huolehdittava siitä, ettei eturistiriitoja synny.

19 artikla

Takuurahasto

Riski, joka liittyy varojen perintään takaisin saajilta, voidaan kattaa keskinäiseen vakuutusjärjestelmään suoritettavilla maksuilla, jotka katsotaan varainhoitoasetuksessa tarkoitetuksi riittäväksi vakuudeksi. [Asetuksen XXX (takuurahastosta annetun asetuksen seuraaja) X artiklan] säännöksiä sovelletaan.

20 artikla

Hankintoja ja palkintoja koskevat tukikelpoisuusehdot

1.  Palkintoihin sovelletaan 10 ja 11 artiklaa soveltuvin osin.

2.  Edellä 11 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitettuja tutkimuksia koskeviin hankintoihin sovelletaan 10 artiklaa, poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen 176 artiklassa säädetään, ja 11 artiklaa soveltuvin osin.

II OSASTO

TUTKIMUSTOIMIIN SOVELLETTAVAT ERITYISSÄÄNNÖKSET

22 artikla

Tutkimustoimien tulosten omistusoikeus

1.  Rahastosta rahoitustukea saaneiden tutkimustoimien tulosten omistusoikeus kuuluu ne tuottaneille saajille. Jos oikeussubjektit tuottavat yhdessä tuloksia eikä voida varmistua siitä, mikä osuus kuuluu kullekin niistä, tai ei ole mahdollista erottaa toisistaan tällaisia yhteisiä tuloksia, oikeussubjekteilla on oltava yhteinen omistusoikeus tuloksiin. Yhteisomistajat tekevät sopimuksen yhteisen omistusoikeuden jakamisesta ja käytön ehdoista niille avustussopimuksen nojalla kuuluvien velvoitteiden mukaisesti.

2.  Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, jos unionin tukea myönnetään julkisena hankintana, rahastosta rahoitustukea saaneiden tutkimustoimien tulokset omistaa unioni. Jäsenvaltioilla ja assosioituneilla mailla on oikeus kirjallisesta pyynnöstään maksutta saada pääsy tuloksiin.

3.  ▌Muu kuin assosioitunut kolmas maa tai muun kuin assosioituneen kolmannen maan yhteisö ei saa valvoa tai rajoittaa suoraan eikä yhden tai useamman muun oikeussubjektin välityksellä rahastosta rahoitustukea saaneiden tutkimustoimien tuloksia myöskään teknologian siirron osalta.

4.  Saajien rahastosta rahoitustukea saaneiden toimien kautta tuottamien tulosten osalta komissiolle on ilmoitettava ennalta mahdollisesta omistajuuden siirrosta ▌tai yksinomaisen lisenssin myöntämisestä muulle kuin assosioituneelle kolmannelle maalle tai muun kuin assosioituneen kolmannen maan yhteisölle, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän artiklan 8 a kohdan soveltamista. Jos tällainen omistajuuden siirto on ristiriidassa unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustusetujen tai 3 artiklassa vahvistettujen tämän asetuksen tavoitteiden kanssa, rahastosta myönnetty rahoitus on maksettava takaisin.

5.  Jäsenvaltioiden ja assosioituneiden maiden kansallisilla viranomaisilla on oikeus saada pääsy unionin rahoitusta saaneen tutkimustoimen erityiskertomukseen. Tällaiset pääsyoikeudet on myönnettävä ilman maksua, ja komissio siirtää ne jäsenvaltioille ja assosioituneille maille sen jälkeen, kun on varmistettu, että asianmukaisia luottamuksellisuusvelvoitteita sovelletaan.

6.  Jäsenvaltioiden ja assosioituneiden maiden kansalliset viranomaiset saavat käyttää erityiskertomusta yksinomaan sellaisiin tarkoituksiin, jotka liittyvät käyttöön niiden asevoimissa tai turvallisuus- tai tiedustelujoukoissa taikka näitä varten, myös yhteistyöohjelmiensa puitteissa. Tällaiseen käyttöön voivat kuulua ainakin selvitykset, evaluointi, arviointi, tutkimus, suunnittelu, ▌tuotteiden hyväksyminen ja sertifiointi, käyttäminen, koulutus ja käytöstä poistaminen ▌sekä hankintoja koskevien teknisten vaatimusten arviointi ja laatiminen.

7.  Saajien on myönnettävä pääsyoikeudet rahastosta rahoitustukea saaneen tutkimustoiminnan tuloksiin ilman maksua unionin toimielimille, elimille tai virastoille unionin nykyisten politiikkojen tai ohjelmien asianmukaisesti perusteltua kehittämistä, täytäntöönpanoa ja seurantaa varten sen toimivaltaan kuuluvilla aloilla. Tällaiset pääsyoikeudet rajoittuvat muuhun kuin kaupallisessa tai kilpailutarkoituksessa tapahtuvaan käyttöön.

8.  Rahoitussopimuksissa ja esikaupallisia hankintoja koskevissa sopimuksissa on oltava omistusoikeutta, pääsyoikeuksia ja lisensointia koskevia erityismääräyksiä, jotta voidaan varmistaa tulosten mahdollisimman laaja käyttöönotto ja välttää perusteettoman edun saaminen. Hankintaviranomaisilla on oltava vähintään tulosten maksuttomat pääsyoikeudet omaa käyttöä varten sekä oikeus myöntää tai velvoittaa saajat myöntämään ei-yksinomaisia lisenssejä kolmansille osapuolille tulosten hyödyntämiseksi oikeudenmukaisin ja kohtuullisin ehdoin ilman oikeutta myöntää alilisenssejä. Kaikilla jäsenvaltioilla ja assosioituneilla mailla on maksuton pääsy erityiskertomukseen. Jos toimeksisaaja ei hyödynnä tuloksia kaupallisesti tietyn ajan kuluessa esikaupallisen hankinnan jälkeen sopimuksessa määritellyllä tavalla, sen on siirrettävä kaikki tulosten omistusoikeudet hankintaviranomaisille.

8 a.  Tämän asetuksen säännökset eivät vaikuta rahastosta rahoitustukea saaneen tutkimustoiminnan tuloksia sisältävien tuotteiden, laitteiden tai teknologioiden vientiin eivätkä puolustukseen liittyvien tuotteiden vientipolitiikkaa koskevaan jäsenvaltioiden harkintavaltaan.

8 b.   Kahdella tai useammalla jäsenvaltiolla tai assosioituneella maalla, jotka ovat monenvälisesti tai unionin organisaation puitteissa tehneet yhdessä yhden tai useamman sopimuksen yhden tai useamman saajan kanssa kehittääkseen yhdessä rahastosta tuetun tutkimustoiminnan tuloksia, on oltava pääsyoikeudet kyseisten saajien omistamiin tällaisiin tuloksiin, joita tällaisen yhden tai useamman sopimuksen täytäntöönpano edellyttää. Tällaiset pääsyoikeudet on myönnettävä ilman maksua erityisehdoin, joilla varmistetaan, että näitä käyttöoikeuksia käytetään ainoastaan tällaisen yhden tai useamman sopimuksen mukaiseen tarkoitukseen ja että asianmukaisia luottamuksellisuusvelvoitteita sovelletaan.

III OSASTO

KEHITTÄMISTOIMIIN SOVELLETTAVAT ERITYISSÄÄNNÖKSET

23 artikla

Kehittämistoimien täydentävät tukikelpoisuusperusteet

1.  ▌Konsortion on osoitettava, että toiminnan jäljellä olevat kustannukset, joita ei kateta unionin tuella, katetaan muilla rahoitustavoilla, kuten jäsenvaltioiden ▌tai assosioituneiden maiden rahoitusosuuksilla tai oikeussubjektien toteuttaman yhteisrahoituksella.

2.  Edellä 11 artiklan 3 kohdan d alakohdassa tarkoitetun toiminnan on perustuttava vähintään kahden jäsenvaltion ▌tai assosioituneen maan yhteisesti sopimiin yhdenmukaistettuihin voimavaravaatimuksiin.

3.  Edellä 11 artiklan 3 kohdan e–h alakohdassa tarkoitetun toiminnan osalta konsortion on osoitettava kansallisten viranomaisten myöntämillä asiakirjoilla, että

a)  vähintään kaksi jäsenvaltiota ▌tai assosioitunutta maata aikoo hankkia lopputuotteen tai käyttää teknologiaa koordinoidulla tavalla, mukaan lukien tarvittaessa yhteisin hankinnoin;

b)  toiminta perustuu niiden jäsenvaltioiden ▌tai assosioituneiden maiden yhteisesti sopimiin yhteisiin teknisiin eritelmiin, jotka osallistuvat toimen rahoitukseen tai aikovat hankkia lopputuotteen yhdessä tai käyttää teknologiaa yhdessä.

24 artikla

Kehittämistoimien täydentävät myöntämisperusteet

Työohjelmassa on 13 artiklassa tarkoitettujen myöntämisperusteiden lisäksi otettava huomioon myös

a)  panos tehokkuuden lisäämiseen puolustustuotteiden ja -teknologioiden koko elinkaaren aikana, mukaan lukien kustannustehokkuus ja mahdollisuus synergiaan hankinta- ja huoltoprosesseissa sekä käytöstä poistamista koskevissa prosesseissa;

b)  Euroopan puolustusteollisuuden jatkuvan yhdentymisen edistäminen kaikkialla unionissa, mitä varten saajien on osoitettava, että jäsenvaltiot ovat sitoutuneet käyttämään, omistamaan tai huoltamaan yhdessä lopputuotetta tai teknologiaa koordinoidulla tavalla.

25 artikla

Kehittämistoimien tulosten omistusoikeus

1.  Unioni ei omista rahastosta rahoitustukea saaneista kehittämistoimista saatavia tuotteita tai teknologioita, eikä sillä ole kyseisten toimien tuloksia koskevia immateriaalioikeuksia.

2.  Muut kuin assosioituneet kolmannet maat tai muiden kuin assosioituneiden kolmansien maiden yhteisöt eivät saa valvoa tai rajoittaa suoraan eivätkä yhden tai useamman muun oikeussubjektin välityksellä rahastosta rahoitustukea saaneiden toimien tuloksia myöskään teknologian siirron osalta.

2 a.  Tämä asetus ei vaikuta puolustukseen liittyvien tuotteiden vientipolitiikkaa koskevaan jäsenvaltioiden harkintavaltaan.

3.  Saajien rahastosta rahoitustukea saaneiden toimien kautta tuottamien tulosten osalta komissiolle on ilmoitettava ennalta mahdollisesta omistajuuden siirrosta muulle kuin assosioituneelle kolmannelle maalle tai muun kuin assosioituneen kolmannen maan yhteisöille, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän artiklan 2 a kohdan soveltamista. Jos tällainen omistajuuden siirto on ristiriidassa unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustusetujen tai 3 artiklassa vahvistettujen ▌tavoitteiden kanssa, rahastosta myönnetty rahoitus on maksettava takaisin.

4.  Jos unionin tukea myönnetään tutkimuksen julkisena hankintana, jäsenvaltioilla ▌tai assosioituneilla mailla on oikeus saada kirjallisesta pyynnöstään maksutta ei-yksinomainen lisenssi käyttää sitä.

IV OSASTO

HALLINTO, SEURANTA, ARVIOINTI JA VALVONTA

27 artikla

Työohjelmat

1.  Rahasto toteutetaan varainhoitoasetuksen 110 artiklan mukaisesti laadituilla vuotuisilla työohjelmilla. Työohjelmissa vahvistetaan tarvittaessa rahoitusta yhdistäviin toimiin varattu kokonaismäärä. Työohjelmissa vahvistetaan kokonaistalousarvio pk-yritysten rajatylittävää osallistumista varten.

2.  Komissio hyväksyy työohjelmat täytäntöönpanosäädöksillä 28 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

3.  Työohjelmissa vahvistetaan yksityiskohtaisesti tutkimusaiheet ja rahastosta rahoitustukea saavien toimien luokat. Näiden luokkien on oltava 3 artiklassa tarkoitettujen puolustusalan prioriteettien mukaisia.

Lukuun ottamatta puolustussovelluksiin tarkoitetuille murroksellisille teknologioille varattua työohjelman osaa näihin tutkimusaiheisiin ja toimien luokkiin kuuluu seuraavien alojen tuotteita ja teknologioita:

a)  valmistautuminen, suojelu, käyttöönotto ja kestävyys;

b)  tiedonhallinta ja informaatioylivoima, johto, valvonta, viestitoiminta, tietokoneet, tiedustelu, valvonta, maalinmääritys ja taktinen tiedustelu (C4ISR), kyberpuolustus ja kyberturvallisuus; ja

c)  vaikuttaminen ja sen välineet.

4.  Työohjelmiin on tarvittaessa sisällyttävä toiminnalliset eritelmät, ja niissä on täsmennettävä 8 artiklan mukainen EU:n rahoituksen muoto estämättä kuitenkaan kilpailua ehdotuspyyntövaiheessa.

Työohjelmissa voidaan ottaa huomioon myös rahastosta jo rahoitustukea saaneiden, lisäarvoa tuovien tutkimustoimien tulosten siirtäminen kehittämisvaiheeseen.

28 artikla

Komitea

1.  Komissiota avustaa asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea. Euroopan puolustusvirastoa pyydetään tarkkailijaksi esittämään näkemyksiään ja tarjoamaan asiantuntemustaan. Myös Euroopan ulkosuhdehallinto kutsutaan osallistumaan komitean kokouksiin.

Komitea kokoontuu myös erityiskokoonpanoissa muun muassa keskustelemaan rahaston mukaisten toimien puolustus- ja turvallisuusnäkökohdista.

2.  Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

Jos komitea ei anna lausuntoa, komissio ei hyväksy ehdotusta täytäntöönpanosäädökseksi, ja tuolloin sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklan 4 kohdan kolmatta alakohtaa.

28 a artikla

Projektipäällikön kuuleminen

Jos jäsenvaltio tai assosioitunut maa nimittää projektipäällikön, komissio kuulee projektipäällikköä toimen yhteydessä saavutetusta edistyksestä ennen maksun suorittamista.

29 artikla

Riippumattomat asiantuntijat

1.  Komissio nimittää riippumattomia asiantuntijoita avustamaan 7 artiklan mukaisessa eettisessä tarkastelussa ja ehdotusten arvioinnissa varainhoitoasetuksen ▌237 ▌artiklan nojalla. ▌

2.  Riippumattomien asiantuntijoiden on oltava unionin kansalaisia ja tultava mahdollisimman monesta jäsenvaltiosta, ja heidät on valittava sellaisten kiinnostuksenilmaisupyyntöjen perusteella, jotka on osoitettu asiantuntijaluettelon laatimista varten ▌puolustusministeriöille ja niiden alaisille virastoille, muille asiaankuuluville valtiollisille elimille, tutkimuslaitoksille, korkeakouluille, toimialajärjestöille tai puolustusalan yrityksille. Poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen ▌237 ▌artiklassa säädetään, tätä luetteloa ei julkaista.

3.  Asianomaisen jäsenvaltion on varmistettava nimitettyjen riippumattomien asiantuntijoiden luotettavuus.

4.  Edellä 28 artiklassa tarkoitetulle komitealle tiedotetaan vuosittain tietokannan asiantuntijaluettelosta, jotta asiantuntijoiden luotettavuutta koskevat taustatiedot ovat läpinäkyviä. Komissio varmistaa myös, että asiantuntijat eivät arvioi sellaisia asioita, anna sellaisia asioita koskevia neuvoja tai avusta sellaisissa asioissa, joissa heillä on eturistiriita.

5.  Riippumattomat asiantuntijat valitaan heille osoitettujen tehtävien edellyttämän osaamisen, kokemuksen ja tietämyksen perusteella.

30 artikla

Turvallisuusluokiteltuja tietoja koskevien sääntöjen soveltaminen

1.  Tämän asetuksen soveltamisalalla

a)  kunkin jäsenvaltion ▌on varmistettava, että sen ▌tarjoaman Euroopan unionin turvallisuusluokiteltujen tietojen suojan taso vastaa päätöksen 2013/488/EU(18) liitteissä esitettyjä neuvoston turvallisuussääntöjä;

a 1)  komissio suojaa turvallisuusluokiteltuja tietoja EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamista koskevista säännöistä 13 päivänä maaliskuuta 2015 annetussa komission päätöksessä (EU, Euratom) 2015/444 säädettyjen turvallisuussääntöjen mukaisesti;

c)  ▌kolmansissa maissa asuvat luonnolliset henkilöt ja ▌kolmansiin maihin sijoittautuneet oikeushenkilöt voivat käsitellä rahastoa koskevia EU:n turvallisuusluokiteltuja tietoja ainoastaan, jos niihin sovelletaan kyseisissä maissa sellaisia turvallisuussääntöjä, joilla varmistetaan vähintään vastaava suoja kuin komission päätöksessä (EU, Euratom) 2015/444 säädetyillä komission turvallisuussäännöillä ja päätöksessä 2013/488/EU ▌säädetyillä neuvoston turvallisuussäännöillä;

c 1)   kolmannessa maassa tai kansainvälisessä järjestössä sovellettavien turvallisuussääntöjen vastaavuus on määriteltävä unionin ja kyseisen kolmannen maan tai kansainvälisen järjestön välillä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 218 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen tehtävässä tietoturvallisuussopimuksessa, joka sisältää tarvittaessa yhteisöturvallisuutta koskevat asiat, ja ottaen huomioon päätöksen 2013/488/EU 13 artikla;

d)  luonnolliselle henkilölle tai oikeushenkilölle, kolmannelle maalle tai kansainväliselle järjestölle voidaan myöntää pääsy Euroopan unionin turvallisuusluokiteltuihin tietoihin, jos se katsotaan tarpeelliseksi tapauskohtaisesti tällaisten tietojen luonteen ja sisällön, vastaanottajan tiedonsaantitarpeen ja unionille koituvan edun arvioinnin perusteella, sanotun kuitenkaan rajoittamatta päätöksen 2013/488/EU 13 artiklan ja komission päätöksessä (EU, Euratom) 2015/444 säädettyjen yhteisöturvallisuuden alaa koskevien sääntöjen soveltamista.

2.  Jos toimiin liittyy, niissä edellytetään ▌tai ne sisältävät turvallisuusluokiteltuja tietoja, asianomaisen rahoituselimen on määritettävä ehdotus- tai tarjouspyyntöasiakirjoissa toimenpiteet ja vaatimukset, jotka ovat tarpeen näiden tietojen turvaamiseksi vaaditulla tasolla.

3.  Komissio perustaa suojatun tietojenvaihtojärjestelmän helpottaakseen arkaluonteisten ja turvallisuusluokiteltujen tietojen vaihtoa komission sekä jäsenvaltioiden ja assosioituneiden maiden välillä ja tarvittaessa hakijoiden ja saajien kanssa. Järjestelmässä on otettava huomioon jäsenvaltioiden kansalliset turvallisuussäännöt.

4.  Jäsenvaltiot, joiden alueelle saajat ovat sijoittautuneet, päättävät tutkimus- tai kehittämistoimen toteuttamisen yhteydessä saadun turvallisuusluokitellun tulostiedon alkuperän. Tätä varten jäsenvaltiot voivat päättää erityisistä turvallisuussäännöistä toimeen liittyvien turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamista ja käsittelemistä varten, ja niiden on ilmoitettava tästä komissiolle. Tällaiset turvallisuussäännöt eivät rajoita komission mahdollisuutta saada tarvittavia tietoja toimen täytäntöönpanosta.

Jos kyseiset jäsenvaltiot eivät ota käyttöön erityisiä turvallisuussääntöjä, komissio ottaa toimea varten käyttöön turvallisuussäännöt komission päätöksen (EU, Euratom) 2015/444 säännösten mukaisesti.

Toimeen sovellettavien turvallisuussääntöjen on oltava käytössä viimeistään ennen rahoitussopimuksen tai muun sopimuksen allekirjoittamista.

31 artikla

Seuranta ja raportointi

1.  Indikaattorit, joiden avulla seurataan rahaston toteuttamista ja edistymistä 3 artiklassa säädettyjen yleisten ja erityistavoitteiden saavuttamisessa, esitetään liitteessä.

2.  Jotta varmistetaan tuloksellinen arviointi rahaston edistymisestä sen tavoitteiden saavuttamisessa, komissiolle siirretään 36 artiklan mukaisesti valta antaa delegoituja säädöksiä liitteen muuttamiseksi indikaattoreiden tarkistamiseksi tai täydentämiseksi, kun se katsotaan tarpeelliseksi, ja tämän asetuksen täydentämiseksi seuranta- ja arviointikehyksen perustamista koskevilla säännöksillä.

3.  Komissio seuraa säännöllisesti rahaston toteuttamista ja laatii vuosittain Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen edistymisestä, myös siitä, miten rahastosta sekä EDIDP:n ja PADR:n täytäntöönpanosta saadut kokemukset otetaan huomioon rahaston toteuttamisessa. Komissio toteuttaa tätä varten tarvittavat seurantajärjestelyt.

4.  Tulosraportointijärjestelmällä on varmistettava, että rahaston toteuttamisen ja tulosten seurannassa käytettävät tiedot kerätään tehokkaasti, tuloksellisesti ja oikea-aikaisesti. Tätä varten unionin varojen saajille on asetettava oikeasuhteiset raportointivaatimukset.

32 artikla

Rahaston arviointi

1.  Arvioinnit on suoritettava oikea-aikaisesti, jotta niitä voidaan hyödyntää päätöksenteossa.

2.  Rahaston väliarviointi on suoritettava heti kun sen toteuttamisesta on saatavilla riittävästi tietoa, kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua siitä, kun sen toteuttaminen on käynnistynyt. Väliarviointikertomukseen on erityisesti sisällyttävä ▌arviointi rahaston hallinnosta, myös riippumattomia asiantuntijoita, 7 artiklassa tarkoitettujen eettisten menettelyjen täytäntöönpanoa sekä EDIDP:stä ja PADR:stä saatuja kokemuksia koskevien säännösten osalta, toteuttamisasteista, rahoituksen myöntämistä hankkeisiin koskevista tuloksista, mukaan lukien pk-yritysten ja mid-cap-yritysten osallistumisen aste ▌ja niiden rajatylittävän osallistumisen aste, 16 artiklassa määriteltyjen välillisten kustannusten korvausasteesta, murroksellisiin teknologioihin ehdotuspyynnöissä osoitetuista määristä ja varainhoitoasetuksen ▌195 ▌artiklan mukaisesti myönnetystä rahoituksesta 31 päivään heinäkuuta 2024 mennessä. Väliarviointiin on lisäksi sisällyttävä tiedot saajien alkuperämaista, yksittäisiin hankkeisiin osallistuneiden maiden lukumäärästä ja mahdollisuuksien mukaan syntyneiden immateriaalioikeuksien jakautumisesta. Komissio voi esittää ehdotuksia tähän asetukseen mahdollisesti tehtäviksi asianmukaisiksi muutoksiksi.

3.  Komissio suorittaa rahaston toteuttamista koskevan loppuarvioinnin toteuttamiskauden päättyessä, kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua ▌31 päivästä joulukuuta 2027. Loppuarviointikertomukseen on sisällyttävä toteuttamisen tulokset ja, siltä osin kuin se on ajoitus huomioon ottaen mahdollista, rahaston vaikutus. Kertomuksessa, joka laaditaan jäsenvaltioiden ja assosioituneiden maiden sekä tärkeimpien sidosryhmien asiaankuuluvien kuulemisten perusteella, arvioidaan erityisesti edistymistä 3 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamisessa. Kertomuksen on myös autettava määrittämään, miltä osin unioni on puolustustuotteiden ja -teknologioiden kehittämisessä riippuvainen kolmansista maista. Siinä analysoidaan rajatylittävää osallistumista, myös pk-yritysten ja mid-cap-yritysten osallistumista, rahaston mukaisesti toteutettuihin hankkeisiin sekä pk-yritysten ja mid-cap-yritysten integroitumista globaaliin arvoketjuun samoin kuin rahaston panosta voimavarojen kehittämissuunnitelmassa yksilöityjen puutteiden korjaamisessa. Arviointiin on lisäksi sisällyttävä tiedot saajien alkuperämaista ja mahdollisuuksien mukaan syntyneiden immateriaalioikeuksien jakautumisesta.

4.  Komissio toimittaa arviointien päätelmät sekä huomautuksensa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle.

33 artikla

Tarkastukset

Henkilöiden tai yhteisöjen, mukaan lukien muut kuin unionin toimielinten tai elinten valtuuttamat henkilöt ja yhteisöt, tekemät unionin rahoitusosuuden käyttöä koskevat tarkastukset muodostavat yleisen varmuuden perustan varainhoitoasetuksen ▌127 ▌artiklan mukaisesti. Tilintarkastustuomioistuin tarkastaa unionin kaikkia tuloja ja menoja koskevat tilit Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti.

34 artikla

Unionin taloudellisten etujen suojaaminen

Jos jokin kolmas maa osallistuu rahastoon kansainvälisen sopimuksen mukaisella päätöksellä tai jonkin muun oikeudellisen välineen nojalla, sen on myönnettävä toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle, OLAFille ja tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat valtuudet, jotta ne voivat käyttää toimivaltaansa kattavasti. OLAFin osalta näihin kuuluu oikeus tehdä tutkimuksia, Euroopan petostentorjuntaviraston ▌tutkimuksista annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) N:o 883/2013 säädetyt paikan päällä suoritettavat todentamiset ja tarkastukset mukaan lukien.

35 artikla

Tiedotus, viestintä ja julkisuus

1.  Unionin rahoituksen saajien on ilmaistava rahoituksen alkuperä ja varmistettava unionin rahoituksen näkyvyys (erityisesti kun ne tekevät tunnetuksi toimia ja niiden tuloksia) tarjoamalla johdonmukaista, olennaista ja oikeasuhteista kohdennettua tietoa eri kohderyhmille, tiedotusvälineet ja suuri yleisö mukaan lukien. Rahoitussopimuksessa määrätään mahdollisuudesta julkaista tutkimustoimien tuloksiin perustuvia tieteellisiä julkaisuja.

2.  Komissio toteuttaa tiedotus- ja viestintätoimia, jotka koskevat rahastoa ja sen toimia ja tuloksia. Rahastolle osoitetuilla taloudellisilla resursseilla tuetaan myös unionin poliittisia painopisteitä koskevaa tiedottamista sikäli kuin painopisteet liittyvät 3 artiklassa tarkoitettuihin tavoitteisiin.

2 a.  Rahastolle osoitetuilla taloudellisilla resursseilla voidaan tukea myös tulosten levittämistä koskevien toimien, kohdennettujen tapahtumien ja tietoisuutta lisäävien toimien järjestämistä, erityisesti sellaisten, joiden tarkoituksena on avata toimitusketjuja pk-yritysten rajatylittävän osallistumisen edistämiseksi.

V OSASTO

DELEGOIDUT SÄÄDÖKSET SEKÄ SIIRTYMÄ- JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

36 artikla

Delegoidut säädökset

1.  Siirretään komissiolle tämän asetuksen voimaantulopäivästä määräämättömäksi ajaksi 31 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

2.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 31 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

3.  Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

4.  Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5.  Edellä olevan 31 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

37 artikla

Kumoaminen

Kumotaan asetus (EU) 2018/1092 (Euroopan puolustusteollinen kehittämisohjelma) 1 päivästä tammikuuta 2021.

38 artikla

Siirtymäsäännökset

1.  Tämän asetuksen estämättä voidaan jatkaa tai muuttaa toimia niiden päättämiseen saakka noudattaen asetusta (EU) 2018/1092 sekä puolustusalan tutkimusta koskevaa valmistelutointa, joita sovelletaan kyseisiin toimiin niiden päättämiseen asti sekä niiden tuloksiin.

2.  Rahaston rahoituspuitteet voivat kattaa myös teknisen ja hallinnollisen avun menoja, jotka ovat tarpeen toteutettaessa siirtyminen rahaston ja sen edeltäjien, Euroopan puolustusteollista kehittämisohjelman ja puolustusalan tutkimusta koskevan valmistelutoimen, mukaisesti hyväksyttyjen toimenpiteiden välillä.

3.  Talousarvioon voidaan 4 artiklan 4 kohdassa säädettyjen menojen kattamiseksi tarvittaessa ottaa määrärahoja myös vuoden 2027 jälkeen, jotta voidaan hallinnoida toimia, joita ei ole saatu päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2027.

39 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2021.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty ...

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

LIITE

INDIKAATTORIT, JOIDEN AVULLA RAPORTOIDAAN RAHASTON EDISTYMISESTÄ SEN ERITYISTAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISESSA

3 artiklan 2 kohdan a alakohdassa vahvistettu erityistavoite:

Indikaattori 1 Osallistujat

Mittausperuste: Osallistuvien oikeussubjektien lukumäärä (jaettuna koon, tyypin ja kansallisuuden mukaan)

Indikaattori 2 Yhteistyöhön perustuva tutkimus

Mittausperuste:

2.1  Rahoitettujen hankkeiden lukumäärä ja arvo

2.2  Rajatylittävä yhteistyö: pk-yritysten ja mid-cap-yritysten kanssa tehtyjen sopimusten osuus ja sopimusten arvo rajatylittävässä yhteistyössä

2.3  Niiden saajien osuus, jotka eivät toteuttaneet puolustussovelluksiin liittyvää tutkimustoimintaa ennen rahaston voimaantuloa

Indikaattori 3 Innovaatiotuotteet

Mittausperuste:

3.1   Rahastosta rahoitustukea saaneisiin hankkeisiin perustuvien uusien patenttien lukumäärä

3.2  Yhdistelmätiedot patenttien jakautumisesta mid-cap-yritysten, pk-yritysten ja muiden oikeussubjektien kuin mid-cap-yritysten ja pk-yritysten kesken

3.3  Yhdistelmätiedot patenttien jakautumisesta jäsenvaltioittain

3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa vahvistettu erityistavoite:

Indikaattori 4 Yhteistyöhön perustuva voimavarojen kehittäminen

Mittausperuste: Niiden rahoitettujen toimien lukumäärä ja arvo, joilla pyritään korjaamaan voimavarojen kehittämissuunnitelmassa yksilöityjä puutteita

Indikaattori 4 Jatkuva tuki koko T&K-syklin ajan

Mittausperuste: Vaikutus immateriaalioikeuksissa tai aiemmin tuetuista toimista saaduissa tuloksissa

Indikaattori 5 Työpaikkojen luominen/tukeminen

Mittausperuste: Tuettujen puolustusalan T&K-työntekijöiden lukumäärä jäsenvaltioittain

(1)Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 18. huhtikuuta 2019. Harmaalla merkitystä tekstistä ei ole sovittu toimielinten välisissä neuvotteluissa.
(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/43/EY yhteisön sisällä tapahtuvia puolustukseen liittyvien tuotteiden siirtoja koskevien ehtojen yksinkertaistamisesta (EUVL L 146, 10.6.2009, s. 1); Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/81/EY hankintaviranomaisten ja hankintayksiköiden tekemien rakennusurakoita sekä tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta puolustus- ja turvallisuusalalla ja direktiivien 2004/17/EY ja 2004/18/EY muuttamisesta (EUVL L 216, 20.8.2009, s. 76).
(3) Neuvoston päätös 2013/755/EU, annettu 25 päivänä marraskuuta 2013, merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan unioniin (MMA-assosiaatiopäätös) (EUVL L 344, 19.12.2013, s. 1).
(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta.
(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1092, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, Euroopan puolustusteollisen kehittämisohjelman perustamisesta unionin puolustusteollisuuden kilpailukyvyn ja innovointikapasiteetin tukemiseksi (EUVL L 200, 7.8.2018, s. 30).
(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).
(7) Viittaus päivitettävä: EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1. Sopimus on saatavilla osoitteessa http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=uriserv:OJ.C_.2013.373.01.0001.01.FIN&toc=OJ:C:2013:373:TOC
(8) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).
(9) Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 2988/95, annettu 18 päivänä joulukuuta 1995, Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta (EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1).
(10) Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2).
(11) Neuvoston asetus (EU) 2017/1939, annettu 12 päivänä lokakuuta 2017, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa (EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1).
(12) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/1371, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2017, unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin (EUVL L 198, 28.7.2017, s. 29).
(13) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/43/EY, annettu 6 päivänä toukokuuta 2009, yhteisön sisällä tapahtuvia puolustukseen liittyvien tuotteiden siirtoja koskevien ehtojen yksinkertaistamisesta (EUVL L 146, 10.6.2009, s. 1).
(14)
(15) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/24/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004/18/EY kumoamisesta (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 65).
(16) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/25/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja direktiivin 2004/17/EY kumoamisesta (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 243).
(17) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/81/EY, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, hankintaviranomaisten ja hankintayksiköiden tekemien rakennusurakoita sekä tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta puolustus- ja turvallisuusalalla ja direktiivien 2004/17/EY ja 2004/18/EY muuttamisesta (EUVL L 216, 20.8.2009, s. 76).
(18) EUVL L 274, 15.10.2013, s. 1–50.

Päivitetty viimeksi: 17. heinäkuuta 2019Oikeudellinen huomautus