Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2018/0229(COD)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0482/2018

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0482/2018

Keskustelut :

PV 15/01/2019 - 16
CRE 15/01/2019 - 16
PV 17/04/2019 - 26
CRE 17/04/2019 - 26

Äänestykset :

PV 16/01/2019 - 21.3
CRE 16/01/2019 - 21.3
Äänestysselitykset
PV 18/04/2019 - 10.13
CRE 18/04/2019 - 10.13

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2019)0026
P8_TA(2019)0433

Hyväksytyt tekstit
PDF 379kWORD 125k
Torstai 18. huhtikuuta 2019 - Strasbourg Lopullinen painos
InvestEU ***I
P8_TA(2019)0433A8-0482/2018
Päätöslauselma
 Konsolidoitu teksti

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 18. huhtikuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi InvestEU-ohjelman perustamisesta (COM(2018)0439 – C8-0257/2018 – 2018/0229(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0439),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan, 173 artiklan ja 175 artiklan kolmannen kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0257/2018),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 17. lokakuuta 2018 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon alueiden komitean 5. joulukuuta 2018 antaman lausunnon(2),

–  ottaa huomioon puhemiehen 25. tammikuuta 2019 päivätyn kirjeen valiokuntien puheenjohtajille vuoden 2020 jälkeisen monivuotisen rahoituskehyksen alakohtaisia ohjelmia koskevasta parlamentin lähestymistavasta,

–  ottaa huomioon neuvoston 1. huhtikuuta 2019 päivätyn Euroopan parlamentin puhemiehelle osoitetun kirjeen, jossa vahvistetaan lainsäätäjien neuvotteluissa muodostama yhteinen tulkinta,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan ja talous- ja raha-asioiden valiokunnan työjärjestyksen 55 artiklan mukaisesti järjestämät yhteiskokoukset,

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan ja talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön sekä teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan, liikenne- ja matkailuvaliokunnan, ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan, aluekehitysvaliokunnan ja kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan lausunnot (A8-0482/2018),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan(3);

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

(1) EUVL C 62, 15.2.2019, s. 131.
(2) EUVL C 86, 7.3.2019, s. 310.
(3)Tämä kanta korvaa 16. tammikuuta 2019 hyväksytyt tarkistukset (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0026).


Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 18. huhtikuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/… antamiseksi InvestEU-ohjelman perustamisesta
P8_TC1-COD(2018)0229

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 173 artiklan ja 175 artiklan kolmannen kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(1),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon(2),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä(3),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)  Vuonna 2016 infrastruktuuri-investoinnit olivat unionissa 1,8 prosenttia suhteessa EU:n BKT:hen. Suhdeluku on noin 20 prosenttia pienempi kuin ennen maailmanlaajuista finanssikriisiä, sillä vuonna 2009 se oli 2,2 prosenttia. Vaikka on havaittavissa, että investointisuhde on unionissa elpymässä, se on edelleen pienempi kuin voitaisiin odottaa voimakkaalla elpymisjaksolla, eikä se riitä kompensoimaan vuosien ali-investoimista. Vielä tärkeämpää on se, että investointien nykyiset ja ennustetut tulevat määrät eivät kata niitä unionin pitkän aikavälin kasvua ylläpitäviä rakenteellisia investointitarpeita, joita teknologinen muutos ja maailmanlaajuinen kilpailukyky edellyttävät, kuten investoinnit innovointiin, osaamiseen, infrastruktuuriin, pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, jäljempänä ’pk-yritykset’. Ne eivät myöskään kata tarvetta puuttua keskeisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin, kuten kestävyyteen tai väestön ikääntymiseen. Tämän vuoksi jatkuva tuki on tarpeen, jotta voidaan puuttua markkinoiden toimintapuutteisiin ja optimaalista heikompiin investointitilanteisiin, pienentää investointivajetta kohdesektoreilla ja saavuttaa unionin politiikkatavoitteet.

(2)  Arvioinnit ovat osoittaneet, että vuosien 2014–2020 monivuotiseen rahoituskehykseen perustuva rahoitusvälineiden moninaisuus on johtanut joihinkin päällekkäisyyksiin. Tämä moninaisuus on myös merkinnyt monimutkaisuutta välittäjien ja rahoituksen lopullisten saajien kannalta, sillä tukikelpoisuus- ja raportointisäännöt ovat poikenneet toisistaan eri välineissä. Yhdenmukaisten sääntöjen puuttuminen on myös haitannut tuen yhdistämistä useammasta unionin rahastosta, vaikka yhdistäminen olisi ollut hyödyllistä erityyppistä rahoitusta tarvitsevien hankkeiden tukemiseksi. Näistä syistä olisi perustettava yksi ainoa rahasto, InvestEU-rahasto, hyödyntäen myös Euroopan investointiohjelman nojalla perustetusta Euroopan strategisten investointien rahastosta saatua kokemusta, jotta rahoituksen lopullisille saajille voidaan tarjota tehokkaammin toimivaa tukea kokoamalla rahoituksen tarjonta yhteen talousarviotakuujärjestelmään ja yksinkertaistamalla sitä. Näin unionin tuen vaikutusta parannetaan ja samalla vähennetään unionin talousarvioon aiheutuvia kustannuksia.

(3)  Jotta voidaan saattaa sisämarkkinat valmiiksi ja edistää kestävää ja osallistavaa kasvua ja työllisyyttä, unionissa on viime vuosina laadittu useita kunnianhimoisia strategioita, kuten Eurooppa 2020 -strategia, pääomamarkkinaunioni, digitaalisten sisämarkkinoiden strategia, Euroopan unionin kulttuuria koskeva asialista, puhdasta energiaa kaikille eurooppalaisille -säädöspaketti, unionin kiertotaloutta koskeva toimintasuunnitelma, vähäpäästöisen liikkuvuuden strategia, EU:n tavoitetaso turvallisuus- ja puolustusalalla, ▌avaruusalan strategia Euroopalle sekä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari. InvestEU-rahaston tulisi hyödyntää ja lisätä näiden toisiaan vahvistavien strategioiden välistä synergiaa tukemalla investointeja ja rahoituksen saantia.

(4)  Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso muodostaa unionin tasolla kehyksen, jonka puitteissa määritellään kansallisten uudistusten painopisteet ja seurataan niiden täytäntöönpanoa. Jäsenvaltiot kehittävät tarpeen mukaan yhteistyössä paikallis- ja alueviranomaisten kanssa omat kansalliset monivuotiset investointistrategiansa tukemaan kyseisiä uudistusten painopisteitä. Nämä strategiat olisi esitettävä yhdessä vuotuisten kansallisten uudistusohjelmien kanssa, jotta kansallisella tai unionin taikka molempien rahoituksella tuettavat ensisijaiset investointihankkeet voidaan määrittää ja niitä voidaan koordinoida. Näillä strategioilla olisi voitava myös varmistaa unionin rahoituksen johdonmukainen käyttö ja Euroopan rakenne- ja investointirahastoista, Euroopan investointien vakautusjärjestelystä ja InvestEU-rahastosta osoitettavalla taloudellisella tuella aikaan saatavan lisäarvon maksimointi.

(5)  InvestEU-rahaston olisi osaltaan edistettävä unionin kilpailukykyä ja sosioekonomista lähentymistä, myös innovoinnin, ▌digitalisaation ja kiertotalouden näkökulmasta resurssien tehokkaan käytön alalla, unionin talouskasvun kestävyyttä ja osallistavuutta ja sosiaalista sopeutumiskykyä ▌sekä unionin pääomamarkkinoiden yhdentymistä, mukaan lukien ratkaisut, joilla puututaan niiden hajanaisuuteen ja monipuolistetaan unionin yritysten rahoituslähteitä. Tämän vuoksi InvestEU-rahastolla olisi tuettava teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisia hankkeita tarjoamalla kehys unionin talousarviotakuulla ja tarvittaessa toteutuskumppanien osoittamilla rahoitusosuuksilla tuettavien vieraan pääoman ehtoisten välineiden, riskinjakovälineiden ja oman pääoman ehtoisten välineiden käytölle. InvestEU-rahaston olisi perustuttava kysyntään, ja samalla sen toiminnan olisi keskityttävä tarjoamaan strategisia pitkän aikavälin hyötyjä EU:n keskeisillä politiikanaloilla, joita ei muuten rahoitettaisi tai ei rahoitettaisi riittävästi, ja ▌edistettävä näin unionin politiikkatavoitteiden saavuttamista. Rahastosta myönnettävän tuen olisi katettava useita aloja ja alueita, mutta samalla olisi vältettävä liiallista alakohtaista tai maantieteellistä keskittymistä.

(5 a)  Kulttuuriala ja luovat alat ovat selviytymiskykyisiä ja nopeasti kasvavia unionin talouden aloja, jotka tuottavat sekä taloudellista arvoa että kulttuuriarvoa henkisestä omaisuudesta ja yksilöllisestä luovuudesta. Niiden hyödykkeiden aineeton luonne kuitenkin rajoittaa niiden mahdollisuuksia saada yksityistä rahoitusta, joka on olennaista kansainvälisen tason investointien, laajentumisen ja kilpailun kannalta. InvestEU-ohjelmalla olisi edelleen helpotettava pk-yritysten sekä kulttuurialan ja luovien alojen organisaatioiden rahoituksen saantia.

(6)  InvestEU-rahaston olisi tuettava kestävää ja osallistavaa kasvua, investointeja ja työllisyyttä edistäviä investointeja aineelliseen ja aineettomaan omaisuuteen, kulttuuriperintö mukaan lukien, ja siten osaltaan lisättävä hyvinvointia ja vaikutettava oikeudenmukaisempaan tulonjakoon sekä lisättävä taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta unionissa. InvestEU-rahastosta tuettujen hankkeiden olisi täytettävä unionin sosiaali- ja ympäristönormit, työntekijöiden oikeudet mukaan lukien. InvestEU-rahaston tuella olisi täydennettävä avustuksina myönnettävää unionin tukea.

(7)  Unioni on hyväksynyt tavoitteet, jotka on asetettu Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen ohjelmassa (Agenda 2030) ja siihen kuuluvissa kestävän kehityksen tavoitteissa, Pariisin sopimuksessa vuonna 2015 ja Sendain kehyksessä katastrofiriskien vähentämiseksi 2015–2030. Jotta saavutetaan sovitut tavoitteet, ja myös unionin ympäristöpolitiikan tavoitteet, kestävään kehitykseen tähtääviä toimia on tehostettava huomattavasti. Tämän vuoksi kestävän kehityksen periaatteilla tulisi olla keskeinen sija InvestEU-rahaston toiminnassa.

(8)  InvestEU-ohjelman olisi osaltaan myötävaikutettava sellaisen kestävän rahoitusjärjestelmän rakentamiseen unionissa, jolla tuetaan yksityisen pääoman suuntaamista uudelleen kohti kestäviä investointeja niiden tavoitteiden mukaisesti, jotka esitetään kestävän kasvun rahoitusta koskevassa komission toimintasuunnitelmassa(4).

(9)  Koska on tärkeää torjua ilmastonmuutosta Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoa koskevien unionin sitoumusten ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti, InvestEU-ohjelmalla edistetään ilmastotoimien valtavirtaistamista sekä sen yleisen tavoitteen saavuttamista, että unionin talousarviomenoista vähintään 25 prosentilla tuetaan ilmastotavoitteita vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen aikana, ja sitä, että vuotuinen 30 prosentin tavoite saavutetaan mahdollisimman pian ja viimeistään vuonna 2027. Ilmastotavoitteiden rahoitukseen osoitettavan osuuden odotetaan olevan vähintään 40 prosenttia InvestEU-ohjelman kokonaismäärärahoista. Ilmastotoimia yksilöidään InvestEU-ohjelman valmistelun ja toteutuksen yhteydessä, ja niitä arvioidaan uudelleen asiaa koskevien arviointien ja tarkasteluprosessien yhteydessä.

(10)  InvestEU-rahaston vaikutusta ilmastotavoitteen saavuttamiseen seurataan EU:n ilmastoseurantajärjestelmän avulla, jonka komissio on kehittänyt yhteistyössä mahdollisten toteutuskumppanien kanssa, ja käyttäen asianmukaisella tavalla [kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä annetussa asetuksessa(5)] vahvistettuja kriteerejä, joiden avulla määritetään, onko taloudellinen toiminta ympäristön kannalta kestävää. InvestEU-ohjelmalla olisi myös edistettävä kestävän kehityksen tavoitteiden muiden ulottuvuuksien täytäntöönpanoa.

(11)  Maailman talousfoorumin maailmanlaajuisista riskeistä vuonna 2018 julkaiseman raportin mukaan viisi kymmenestä kaikkein merkittävimmästä maailmantaloutta uhkaavasta riskistä liittyy ympäristöön. Näihin riskeihin kuuluvat ilman, maaperän, sisävesien ja valtamerten saastuminen, äärimmäiset sääilmiöt, biologisen monimuotoisuuden häviäminen ja epäonnistuminen ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja siihen sopeutumisessa. Ympäristöpolitiikan periaatteet ovat kiinteä osa perussopimuksia ja monia unionin politiikan aloja. Sen vuoksi ympäristötavoitteiden valtavirtaistamista olisi edistettävä InvestEU-rahastosta tuettavissa toimissa. Ympäristönsuojelu ja siihen liittyvien riskien ehkäisy ja hallinta olisi sisällytettävä investointien valmisteluun ja toteutukseen. EU:n olisi myös seurattava biologisen monimuotoisuuden ja ilman saastumisen valvontaan liittyviä menojaan, jotta voidaan täyttää biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/2284(6) raportointivelvollisuudet. Ympäristön kannalta kestäviin tavoitteisiin kohdistettuja investointeja olisi sen vuoksi seurattava käyttämällä yhteisiä menetelmiä, jotka ovat johdonmukaisia ilmaston, biologisen monimuotoisuuden ja ilman saastumisen hallintaan sovellettavien muiden unionin ohjelmien kanssa.

(12)  Toteutuskumppaneiden olisi seulottava unionin tukea saavat investointihankkeet, erityisesti infrastruktuurialalla, sen määrittämiseksi, onko niillä ympäristö-, ilmasto- tai sosiaalisia vaikutuksia, ja jos näin on, niille olisi tehtävä komission ja InvestEU-ohjelman mahdollisten toteutuskumppaneiden tiiviissä yhteistyössä laatiman ohjeistuksen mukainen kestävyysarviointi, jossa käytetään asianmukaisella tavalla [kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä annetussa asetuksessa] vahvistettuja kriteerejä, joilla määritetään, onko taloudellinen toiminta ympäristön kannalta kestävää, ja joka on linjassa muita unionin ohjelmia varten laaditun ohjeistuksen kanssa. Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tällaisen ohjeistuksen pitäisi sisältää asianmukaiset määräykset, joilla vältetään tarpeetonta hallinnollista rasitetta, ja tiettyä ohjeistuksessa määriteltyä kokoa pienemmät hankkeet olisi vapautettava kestävyysarvioinnista. Jos toteutuskumppani katsoo, ettei kestävyysarviointia tehdä, sen on toimitettava perustelu investointikomitealle. Toimille, jotka ovat ristiriidassa ilmastotavoitteiden saavuttamisen kanssa, ei pitäisi myöntää tämän asetuksen mukaista tukea.

(13)  Infrastruktuuri-investointien vähäinen määrä unionissa finanssikriisin aikana heikensi unionin kykyä edistää kestävää kasvua, kilpailukykyä ja lähentymistä. Mittavat investoinnit eurooppalaiseen infrastruktuuriin, etenkin energiaverkkojen yhteenliittämiseen ja energiatehokkuuteen sekä yhtenäisen liikennealueen luomiseen, ovat keskeisiä, jotta unioni voi saavuttaa kestävyyttä koskevat tavoitteensa, kestävän kehityksen tavoitteita koskevat EU:n sitoumukset ja vuoden 2030 energia- ja ilmastotavoitteet mukaan lukien. Tämän vuoksi InvestEU-rahaston tuki olisi kohdennettava investoinneille liikenteeseen, energiaan, energiatehokkuus ja muut uusiutuvat turvalliset ja kestävät vähäpäästöiset energialähteet mukaan lukien, ympäristöön, ilmastotoimiin sekä meriliikenteen infrastruktuuriin ja digitaaliseen infrastruktuuriin. InvestEU-ohjelmassa olisi asetettava etusijalle alat, joihin ei investoida riittävästi ja joilla tarvitaan lisäinvestointeja. Unionin rahoitustuen vaikutuksen ja lisäarvon maksimoimiseksi olisi aiheellista edistää yksinkertaistettua investointiprosessia, joka mahdollistaa hankejatkumon näkyvyyden ja maksimoi asiaankuuluvien unionin ohjelmien väliset synergiat liikenne-, energia- ja digitaalialalla. Turvallisuusuhkien takia unionin tukea saaviin investointihankkeisiin olisi sisällyttävä infrastruktuurin häiriönsietokyky, mukaan lukien infrastruktuurin ylläpito ja turvallisuus, ja niissä olisi otettava huomioon periaatteet, joilla kansalaisia suojellaan julkisissa tiloissa. Näin voitaisiin täydentää muiden unionin rahastojen, kuten Euroopan aluekehitysrahaston, toimia, joilla tuetaan julkisiin tiloihin, liikenteeseen, energiaan ja muihin kriittisiin infrastruktuureihin tehtävien investointien turvallisuusnäkökohtia.

(13 a)  InvestEU-ohjelmalla olisi edistettävä tarvittaessa [uusiutuvista energialähteistä annetun tarkistetun direktiivin] ja [hallintoasetuksen] tavoitteita sekä energiatehokkuutta investointipäätöksissä.

(13 b)   Aito multimodaalisuus tarjoaa mahdollisuuden luoda tehokas ja ympäristöystävällinen liikenneverkko, joka käyttää kaikkien kulkuneuvojen maksimaalisen potentiaalin ja luo synergioita niiden välille. InvestEU-ohjelmalla voitaisiin tukea investointeja multimodaalisiin liikennekeskuksiin, jotka ovat merkittävä riski yksityisille sijoittajille huolimatta niiden merkittävästä taloudellisesta potentiaalista ja liiketaloudellisista perusteista. Ohjelmalla voitaisiin myös edistää älykkään liikennejärjestelmän (ITS) kehittämistä ja käyttöönottoa. InvestEU-ohjelmalla olisi autettava tehostamaan pyrkimyksiä suunnitella ja soveltaa teknologioita, jotka auttavat parantamaan kulkuneuvojen ja tieinfrastruktuurin turvallisuutta.

(13 c)  InvestEU-ohjelmalla olisi edistettävä meriä ja valtameriä koskevia EU:n toimintapolitiikkoja kehittämällä sinisen talouden alan hankkeita ja yrityksiä sekä sen rahoitusperiaatteita. Tähän voi sisältyä meriyrittäjyyteen ja -teollisuuteen kuuluvia toimia, innovatiivinen ja kilpailukykyinen merenkuluala sekä uusiutuva merienergia ja kiertotalous.

(14)  Vaikka investointien kokonaismäärä unionissa on kasvamassa, investoinnit riskialttiimpaan toimintaan, kuten tutkimukseen ja innovointiin, ovat edelleen riittämättömiä. Tästä seuraava ali-investoiminen tutkimukseen ja innovointiin vahingoittaa unionin teollisuuden ja talouden kilpailukykyä ja sen kansalaisten hyvinvointia. InvestEU-rahaston tulisi tarjota asianmukaisia rahoitustuotteita kattamaan innovointisyklin eri vaiheet ja monenlaiset sidosryhmät, jotta mahdollistetaan ratkaisujen kehittäminen ja käyttöönotto kaupallisessa mittakaavassa unionissa, jotta ne olisivat kilpailukykyisiä maailmanmarkkinoilla, ja edistetään kestäviin teknologioihin liittyvää EU:n huippuosaamista maailmanlaajuisella tasolla ja synergiassa Horisontti Eurooppa -puiteohjelman kanssa, Euroopan innovaationeuvosto mukaan lukien. Tältä osin Horisontti 2020 -ohjelman yhteydessä käytetyistä, innovatiivisten yritysten rahoituksen saantia helpottavista ja nopeuttavista rahoitusvälineistä, kuten InnovFin, saadun kokemuksen pitäisi toimia vahvana pohjana tämän kohdennetun tuen myöntämisessä.

(14 a)  Matkailu on unionin talouden tärkeä alue, ja InvestEU-ohjelmalla olisi vahvistettava sen pitkän aikavälin kilpailukykyä tukemalla toimia, joilla edistetään kestävää, innovatiivista ja digitaalista matkailua.

(15)  Investoiminen digitalisaatiokehitykseen ja sen tehostaminen hyödyn jakaminen kaikille unionin kansalaisille ja yrityksille edellyttää kiireellisesti merkittäviä toimia. Digitaalisten sisämarkkinoiden strategian vahvan politiikkakehyksen rinnalle olisi nyt tuotava yhtä kunnianhimoiset investoinnit, myös tekoälyyn Digitaalinen Eurooppa ‑ohjelman mukaisesti.

(16)  Pk-yritysten osuus unionin liikeyrityksistä on yli 99 prosenttia, ja niiden taloudellinen arvo on merkittävä ja keskeinen ▌. Niiden on kuitenkin vaikeaa saada rahoitusta suureksi koetun riskin ja riittävien vakuuksien puuttumisen vuoksi. Lisää haasteita aiheuttaa myös se, että pk-yritysten ja yhteiskunnallisten yritysten on pysyttävä kilpailukykyisinä ja oltava mukana digitalisaatiossa, kansainvälistymisessä, kiertotalouden logiikan muuntamisessa, innovointitoiminnassa ja työvoiman osaamisen kehittämisessä. Verrattuna suurempiin yrityksiin niillä on lisäksi käytössään rajallisemmat rahoituslähteet: ne eivät tavallisesti laske liikkeeseen joukkovelkakirjoja, ja niillä on vain rajoitettu mahdollisuus hyödyntää arvopaperipörssiä tai suuria institutionaalisia sijoittajia. Innovatiiviset ratkaisut, kuten se, että työntekijät ostavat yrityksen tai osallistuvat liiketoimintaan, ovat myös yhä yleisempiä pk-yrityksissä ja yhteisötalouden yrityksissä. Rahoituksen saanti on vielä haasteellisempaa niille pk-yrityksille, joiden toiminta keskittyy aineettomiin hyödykkeisiin. Pk-yritykset ovat unionissa vahvasti riippuvaisia pankeista ja velkarahoituksesta, jota saadaan sekkiluottojen, pankkilainojen tai leasing-järjestelyjen kautta. Edellä mainittuja haasteita kohtaavien pk-yritysten tukeminen helpottamalla niiden rahoituksen saantia ja monipuolisempien rahoituslähteiden tarjoaminen on tarpeen, jotta voidaan lisätä pk-yritysten mahdollisuuksia saada rahoitusta perustamis-, kasvu-, innovointi- ja kestävän kehittämisen vaiheessa ja varmistaa niiden kilpailukyky, parantaa niiden kykyä selvitä talouden taantumasta ja lisätä talouden ja rahoitusjärjestelmän häiriönsietokykyä talouden taantuman tai häiriöiden tapauksessa sekä kykyä luoda työpaikkoja ja sosiaalista hyvinvointia. Näin myös täydennetään pääomamarkkinaunionin yhteydessä jo toteutettuja aloitteita. InvestEU-rahaston olisi sen vuoksi perustuttava COSMEn kaltaisiin onnistuneisiin ohjelmiin ja tarjottava käyttöpääomaa ja investointeja yrityksen koko elinkaaren ajan, rahoitusleasingin rahoitusta ja mahdollisuutta keskittyä kohdennetumpiin rahoitustuotteisiin.

(17)  Kuten pohdinta-asiakirjassa Euroopan sosiaalisesta ulottuvuudesta(7) ja tiedonannossa Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista(8) sekä vammaisten oikeuksista tehtyä YK:n yleissopimusta koskevassa unionin kehyksessä todetaan, osallistavamman ja oikeudenmukaisemman unionin kehittäminen on unionin keskeinen tavoite, jotta voidaan torjua eriarvoisuutta ja tukea sosiaalista osallisuutta edistävää politiikkaa Euroopassa. Eriarvoiset mahdollisuudet vaikuttavat erityisesti koulutuksen, kulttuurin, työpaikkojen sekä terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelujen saatavuuteen. Investoinneilla talouteen, joka perustuu sosiaaliseen, inhimilliseen ja osaamispääomaan, sekä haavoittuvassa asemassa olevien väestöryhmien integroimiseen yhteiskuntaan voidaan edistää taloudellisia mahdollisuuksia, erityisesti jos investointeja koordinoidaan unionin tasolla. InvestEU-rahastoa olisi käytettävä tukemaan investointeja koulutukseen, myös uudelleenkoulutukseen ja ammattitaidon parantamiseen muun muassa alueilla, jotka ovat riippuvaisia hiili-intensiivisestä taloudesta ja joihin rakenteellinen siirtyminen vähähiiliseen talouteen vaikuttaa, sekä kohentamaan tilannetta sukupuolten tasa-arvon, yhdenvertaisten mahdollisuuksien, sukupolvien välisen solidaarisuuden, terveydenhuolto- ja sosiaalialan, sosiaalisen asuntotuotannon, kodittomuuden, digitaalisen osallisuuden, yhteisöjen kehittämisen, nuorten yhteiskunnallisen roolin ja aseman sekä haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden, kuten kolmansien maiden kansalaisten, osalta. InvestEU-ohjelmalla olisi myös tuettava eurooppalaista kulttuuria ja luovuutta. Jotta voidaan sopeutua niihin perinpohjaisiin muutoksiin, joita unionin yhteiskunnissa ja työmarkkinoilla on tulevan vuosikymmenen aikana odotettavissa, on tarpeen investoida inhimilliseen pääomaan, sosiaaliseen infrastruktuuriin, mikrorahoitukseen, eettisten ja yhteiskunnallisten yritysten rahoitukseen ja uusiin yhteisötalouden liiketoimintamalleihin, mukaan lukien yhteiskunnallisesti vaikuttavat investoinnit ja sosiaalisiin tuotoksiin tähtäävät sopimukset. InvestEU-ohjelman olisi vahvistettava uutta sosiaalisen markkinatalouden toimintaympäristöä, lisätä rahoituksen tarjontaa ja saatavuutta mikroyrityksille, yhteiskunnallisille yrityksille ja sosiaalista yhteisvastuuta edistäville laitoksille, jotta voidaan vastata rahoituksen kysyntään siellä, missä sitä eniten tarvitaan. Sosiaaliseen infrastruktuuriin Euroopassa tehtäviä investointeja käsittelevän korkean tason asiantuntijaryhmän kertomuksessa(9) todettiin, että sosiaaliseen infrastruktuuriin ja palveluihin, mukaan lukien koulutus, terveydenhuolto ja asuminen, liittyy yhteensä 1,5 biljoonan euron investointivaje kaudella 2018–2030, mikä edellyttää tuen myöntämistä myös unionin tasolla. Tämän vuoksi julkisen, kaupallisen ja hyväntekeväisyyspääoman sekä vaihtoehtoisten rahoituksentarjoajien, kuten eettisten, sosiaalisten ja kestävien toimijoiden ja säätiöiden myöntämän tuen kollektiivinen voima olisi valjastettava tukemaan sosiaalisen talouden arvoketjun kehittämistä ja unionin häiriönsietokyvyn parantamista.

(18)  InvestEU-rahaston toiminnan olisi katettava seuraavat neljä politiikkaikkunaa, jotka vastaavat unionin keskeisiä politiikan painopisteitä: kestävä infrastruktuuri; tutkimus, innovointi ja digitalisaatio, pk-yritykset; ja sosiaaliset investoinnit ja osaaminen.

(18 a)  Pk-yrityksiä koskevassa politiikkaikkunassa olisi keskityttävä pääasiassa pk‑yrityksiä hyödyttäviin toimiin, mutta pienten midcap-yritysten olisi myös saatava tämän politiikkaikkunan mukaista tukea. Midcap-yritysten olisi saatava tukea kolmesta muusta politiikkaikkunasta.

(19)  Kunkin politiikkaikkunan olisi koostuttava kahdesta osiosta, eli EU-osiosta ja jäsenvaltio-osiosta. EU-osiolla olisi puututtava EU:n laajuisiin tai jäsenvaltiokohtaisiin markkinoiden toimintapuutteisiin tai optimaalista heikompiin investointitilanteisiin oikeasuhteisella tavalla; tuetuilla toimilla olisi saatava aikaan selvä Euroopan tason lisäarvo. Jäsenvaltio-osion olisi annettava jäsenvaltioille sekä alueviranomaisille niiden jäsenvaltion kautta mahdollisuus osoittaa osa yhteistyössä hallinnoitujen rahastojen varoista EU:n takuun rahoittamiseen, jotta EU:n takuuta voidaan käyttää yhteistyössä hallinnoidun rahaston tavoitteiden saavuttamiseksi rahoitus- ja investointitoimiin, joilla puututaan tiettyihin markkinoiden toimintapuutteisiin tai optimaalista heikompiin investointitilanteisiin niiden omalla alueella rahoitusosuussopimuksen mukaisesti, mukaan lukien haavoittuvat ja syrjäiset alueet, kuten unionin syrjäisimmät alueet. InvestEU-rahastosta joko EU- tai jäsenvaltio-osion kautta myönnetty tuki ei saisi olla päällekkäistä yksityisen rahoituksen kanssa tai syrjäyttää sitä taikka vääristää kilpailua sisämarkkinoilla.

(20)  Jäsenvaltio-osio olisi suunniteltava siten, että yhteistyössä hallinnoituja varoja voidaan käyttää unionin myöntämän takuun rahoittamiseen. Tämä mahdollisuus lisäisi unionin talousarviotakuun lisäarvoa tarjoamalla sen useammalle rahoituksen saajalle ja hankkeelle sekä monipuolistamalla niiden keinojen valikoimaa, joilla yhteisesti hallinnoitujen varojen tavoitteet saavutetaan, samalla kun varmistetaan ehdollisten velkojen johdonmukainen riskinhallinta toteuttamalla komission antama takuu välillisellä hallinnointitavalla. Unionin olisi taattava komission ja toteutuskumppaneiden jäsenvaltio-osiossa tekemissä takuusopimuksissa vahvistetut rahoitus- ja investointitoimet; takuu olisi rahoitettava yhteistyössä hallinnoiduista rahastoista soveltaen rahoitusastetta, jonka komissio määrittää ja joka vahvistetaan jäsenvaltion kanssa allekirjoitetussa rahoitusosuussopimuksessa, toimien luonteen ja siitä johtuvien odotettavissa olevien tappioiden perusteella; jäsenvaltio vastaisi odotettavissa olevat tappiot ylittävistä tappioista myöntämällä back-to-back-takauksen unionille. Tällaisista järjestelyistä olisi sovittava rahoitusosuussopimuksessa, joka tehdään kunkin vapaaehtoisesti tämän vaihtoehdon valinneen jäsenvaltion kanssa. Rahoitusosuussopimuksen olisi katettava kyseisessä jäsenvaltiossa täytäntöön pantava takuusopimus tai takuusopimukset sekä mahdolliset alueelliset suoja-aitaukset InvestEU-rahaston sääntöjen mukaisesti. Rahoitusasteen tapauskohtainen määrittäminen edellyttää poikkeamista asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046(10), jäljempänä ’varainhoitoasetus’, 211 artiklan 1 kohdasta. Tämä toteutusmalli merkitsee myös, että samaa sääntökokonaisuutta sovelletaan sekä talousarviotakuisiin, joiden tukena on keskitetysti hallinnoituja varoja, että talousarviotakuisiin, joiden tukena on yhteistyössä hallinnoituja varoja, mikä helpottaa niiden yhdistämistä.

(20 a)  Olisi perustettava komission ja EIP-ryhmän välinen kumppanuus, jossa hyödynnetään kunkin kumppanin suhteellisia vahvuuksia, jotta varmistetaan mahdollisimman suuri poliittinen vaikutus, tehokas käyttöönotto, asianmukainen talousarvio- ja riskinhallintavalvonta sekä tuetaan tehokasta ja osallistavaa suoraa saatavuutta.

(20 b)  Komission olisi tarvittaessa kuultava EIP-ryhmän lisäksi muiden mahdollisten toteutuskumppaneiden näkemyksiä investointisuuntaviivoista, ilmastoseurannasta sekä kestävyyttä koskevista ohjeasiakirjoista ja yhteisistä menetelmistä, jotta voidaan varmistaa osallistavuus ja toimintakyky hallintoelinten perustamiseen saakka, minkä jälkeen toteuttamiskumppanien olisi osallistuttava toimintaan neuvottelukunnan ja johtokunnan puitteissa.

(21)  InvestEU-rahaston olisi oltava avoin rahoitusosuuksille kolmansista maista, jotka ovat Euroopan vapaakauppaliiton jäsenmaita, unioniin liittymässä olevia maita, ehdokkaita ja mahdollisia ehdokkaita sekä Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvia maita ja muita maita, unionin ja kyseisten maiden välillä vahvistetuin ehdoin. Tämän pitäisi mahdollistaa yhteistyön jatkaminen asianomaisten maiden kanssa erityisesti tutkimuksen ja innovoinnin alalla sekä pk-yritysten osalta.

(22)  Tässä asetuksessa vahvistetaan InvestEU-ohjelman muiden kuin takuun rahoittamiseen liittyvien toimenpiteiden rahoituspuitteet, joita Euroopan parlamentti ja neuvosto pitävät ensisijaisena rahoitusohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä [viittaus päivitettävä tarvittaessa uuden toimielinten välisen sopimuksen mukaisesti : talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen kohdan mukaisesti(11)].

(23)  EU:n takuu olisi 40 817 500 000 euroa (käypinä hintoina) unionin tasolla, ja sen odotetaan saavan liikkeelle yli 698 194 079 000 euron lisäinvestoinnit unionissa; tämä määrä olisi jaettava ▌politiikka-ikkunoiden kesken.

(23 a)  Komissio ilmoitti [päivämäärä], että jäsenvaltioiden kertaluonteisia rahoitusosuuksia, jotka joko jäsenvaltio suorittaa tai julkisyhteisöjen sektoriin luokitellut taikka jäsenvaltion puolesta toimivat kansalliset kehityspankit suorittavat aihekohtaisiin tai usean maan kattaviin investointijärjestelyihin, olisi lähtökohtaisesti pidettävä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 5 artiklan 1 kohdassa ja 9 artiklan 1 kohdassa sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1467/97 3 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuina kertaluonteisina toimenpiteinä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta vakaus- ja kasvusopimuksen täytäntöönpanoon liittyviä neuvoston oikeuksia. Lisäksi komissio harkitsee, missä määrin komission joustavuutta koskevan tiedonannon yhteydessä ESIR-rahastoja varten tarkoitettua kohtelua voidaan soveltaa ESIR-rahaston seuraajaväline InvestEU:hun siltä osin kuin on kyse jäsenvaltioiden käteisenä suorittamista kertaluontoisista rahoitusosuuksista, joilla rahoitetaan EU:n takuun korottamista jäsenvaltio-osiota varten, sanotun kuitenkaan rajoittamatta neuvoston oikeuksia vakaus- ja kasvusopimuksen täytäntöönpanossa.

(24)  InvestEU-rahaston perustana oleva EU:n takuu olisi toteutettava siten, että komissio toimii välillisesti toteutuskumppaneiden avulla, jotka tavoittavat tarvittaessa rahoituksen välittäjät ja rahoituksen lopulliset saajat. Toteutuskumppaneiden valinnan olisi oltava avointa eikä siinä saisi olla eturistiriitoja. Komission olisi tehtävä kunkin toteutuskumppanin kanssa takuusopimus takuukapasiteetin myöntämisestä InvestEU-rahastosta, jotta voidaan tukea InvestEU-rahaston tavoitteiden ja tukikelpoisuusperusteiden mukaisia rahoitus- ja investointitoimia. Takuun riskinhallinta ei saisi haitata toteutuskumppaneiden suoraa hyötymistä takuusta. Kun takuu myönnetään EU-osiosta toteutuskumppaneille, niiden olisi oltava täysin vastuussa koko investointiprosessista sekä rahoitus- tai investointitoimien due diligence -arvioinnista. InvestEU-rahastosta olisi tuettava hankkeita, joilla on yleensä korkeampi riskiprofiili kuin toteutuskumppaneiden tavanomaisilla toimilla tuetuilla hankkeilla ja joita muut julkiset tai yksityiset lähteet eivät ilman InvestEU-rahaston tukea olisi voineet toteuttaa EU:n takuun käyttöaikana lainkaan tai samassa laajuudessa.

(24 a)  InvestEU-rahastolle olisi perustettava hallintorakenne, jonka toiminnan olisi vastattava sen tarkoitusta, joka on yksinomaan EU:n takuun asianmukaisen käytön varmistaminen sekä investointipäätösten poliittisen riippumattomuuden varmistaminen. Tämän hallintorakenteen olisi koostuttava neuvottelukunnasta, johtokunnasta ja täysin riippumattomasta investointikomiteasta. Hallintorakenteen yleisessä kokoonpanossa olisi pyrittävä sukupuolten tasapuoliseen edustukseen. Hallintorakenne ei saisi vaikuttaa eikä puuttua EIP-ryhmän tai muiden toteutuskumppaneiden päätöksentekoon eikä korvata niiden hallintoelimiä.

(25)  Olisi perustettava toteutuskumppanien edustajista ja jäsenvaltioiden edustajista sekä yhdestä Euroopan talous- ja sosiaalikomitean nimeämästä asiantuntijasta ja yhdestä alueiden komitean nimeämästä asiantuntijasta koostuva neuvottelukunta, jotta voidaan vaihtaa tietoja ja tarkastella InvestEU-rahastosta tuettujen rahoitustuotteiden käyttöä sekä keskustella muuttuvista tarpeista ja uusista tuotteista sekä erityisistä alueellisista markkinapuutteista.

(25 a)  Komission ja toteutuskumppaneiden edustajista sekä yhdestä Euroopan parlamentin nimeämästä vailla äänioikeutta olevasta asiantuntijasta koostuvan johtokunnan olisi määritettävä InvestEU:n strateginen ja operatiivinen ohjeistus.

(26)  Komission olisi arvioitava, ovatko toteutuskumppaneiden esittämät investointi- ja rahoitustoimet unionin lainsäädännön ja politiikkojen mukaisia, mutta rahoitus- ja investointitoimia koskevat päätökset tekisi viime kädessä toteutuskumppani.

(27)  Komission hoitaman riippumattoman sihteeristön, joka on vastuussa investointikomitean puheenjohtajalle, olisi avustettava investointikomiteaa.

(28)  Riippumattomista asiantuntijoista koostuvan investointikomitean olisi esitettävä päätelmänsä tuen myöntämisestä EU:n takuuna rahoitus- ja investointitoimille, jotka täyttävät tukikelpoisuusvaatimukset, ja näin tarjottava ulkopuolista asiantuntemusta hankkeisiin liittyvien investointien arvioinnissa. Investointikomitealla tulisi olla eri kokoonpanoja, joilla katetaan mahdollisimman hyvin eri politiikan alat ja sektorit.

(29)  Valitessaan toteutuskumppaneita InvestEU-rahaston käyttöön komission olisi otettava huomioon vastapuolen kyky saavuttaa InvestEU-rahaston tavoitteet ja osallistua omilla varoillaan, jotta voidaan varmistaa riittävä maantieteellinen kattavuus ja monipuolisuus, houkutella yksityisiä sijoittajia ja hajauttaa riskejä riittävästi sekä tarjota ▌ratkaisuja, joilla puututaan markkinoiden toimintapuutteisiin ja optimaalista heikompiin investointitilanteisiin. Kun otetaan huomioon Euroopan investointipankkiryhmän, jäljempänä ’EIP-ryhmä’, asema perussopimusten nojalla, sen valmiudet toimia kaikissa jäsenvaltioissa ja nykyisistä rahoitusvälineistä ja ESIR-rahastosta saadut kokemukset, sen tulisi pysyä InvestEU-rahaston EU-osiossa etuoikeutettuna toteutuskumppanina. EIP-ryhmän lisäksi kansallisten kehityspankkien tai -laitosten olisi voitava tarjota täydentävää rahoitustuotevalikoimaa, sillä niiden kokemuksesta ja valmiuksista kansallisella ja alueellisella tasolla voisi olla hyötyä julkisten varojen vaikutuksen maksimoimisessa unionin koko alueella ja hankkeiden oikeudenmukaisen maantieteellisen tasapainon varmistamisessa. InvestEU-ohjelma olisi toteutettava siten, että edistetään yhdenvertaisia toimintamahdollisuuksia pienemmille ja uudemmille kehityspankeille tai -laitoksille. Lisäksi toteutuskumppaneina pitäisi voida olla muita kansainvälisiä rahoituslaitoksia, erityisesti jos ne tarjoavat suhteellisina etuina erityisasiantuntemusta ja -kokemusta tietyissä jäsenvaltioissa ja jos niiden osake-enemmistö on EU:ssa. Myös muiden yhteisöjen, jotka täyttävät varainhoitoasetuksessa asetetut vaatimukset, tulisi voida toimia toteutuskumppaneina.

(30)  Paremman maantieteellisen monipuolisuuden edistämiseksi voidaan perustaa investointijärjestelyjä, joissa yhdistetään toteutuskumppaneiden pyrkimykset ja asiantuntemus kansallisten kehityspankkien suppeaan kokemukseen rahoitusvälineiden käytöstä. Tällaisten rakenteiden perustamista olisi kannustettava muun muassa InvestEU-neuvontakeskuksesta saatavalla tuella. On asianmukaista koota yhteen investointikumppaneita, viranomaisia, asiantuntijoita, koulutus- ja tutkimuslaitoksia, asiaankuuluvia työmarkkinaosapuolia ja kansalaisyhteiskunnan edustajia sekä muita asiaankuuluvia toimijoita unionin, kansallisella ja alueellisella tasolla investointijärjestelyjen käytön edistämiseksi asianomaisilla aloilla.

(31)  Jäsenvaltio-osioon kuuluva EU:n takuu olisi myönnettävä mille tahansa varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti tukikelpoiselle toteutuskumppanille, mukaan lukien kansalliset tai alueelliset kehityspankit tai ‑laitokset, EIP, Euroopan investointirahasto ja muut kansainväliset rahoituslaitokset. Jäsenvaltio-osion toteutuskumppaneita valittaessa komission olisi otettava huomioon kunkin jäsenvaltion ehdotukset rahoitusosuussopimuksen mukaisesti. Varainhoitoasetuksen 154 artiklan mukaan komission on tehtävä arvio toteutuskumppanin säännöistä ja menettelyistä sen varmistamiseksi, että ne tarjoavat unionin taloudellisille eduille komission tarjoamaa suojaa vastaavan suojan tason.

(32)  Toteutuskumppanin olisi tehtävä rahoitus- ja investointitoimia koskeva lopullinen päätös omissa nimissään, toteutettava ne sisäisiä sääntöjään, politiikkojaan ja menettelyjään noudattaen ja kirjattava ne omaan tilinpäätökseensä tai tapauksen mukaan ilmoitettava ne tilinpäätöksen liitetiedoissa. Näin ollen komission olisi kirjattava ainoastaan EU:n takuusta mahdollisesti aiheutuva taloudellinen vastuu ja ilmoitettava takuun enimmäismäärä, mukaan lukien kaikki asiaankuuluvat tiedot myönnetystä takuusta.

(33)  InvestEU-rahaston olisi tarvittaessa sallittava unionin talousarviosta tai muista lähteistä, kuten EU:n päästökauppajärjestelmän innovointirahastosta, rahoitettujen avustusten tai rahoitusvälineiden taikka molempien joustava, saumaton ja tehokas yhdistäminen tilanteissa, joissa tämä on tarpeen, jotta voidaan parhaiten tukea markkinoiden toimintapuutteiden tai optimaalista heikompien investointitilanteiden ratkaisemiseen tähtääviä investointeja.

(34)  Hankkeiden, joita toteutuskumppanit esittävät InvestEU-ohjelman tuen piiriin ja joihin sisältyy tuen yhdistäminen muista unionin ohjelmista myönnettyyn tukeen, tulisi kokonaisuudessaan vastata myös kyseisten unionin ohjelmien sääntöihin sisältyviä tavoitteita ja tukikelpoisuusperusteita. EU:n takuun käytöstä olisi päätettävä InvestEU-ohjelman sääntöjen mukaisesti.

(35)  InvestEU-neuvontakeskuksen olisi tuettava vahvan investointihankejatkumon kehittämistä jokaiselle politiikka-ikkunalle neuvonta-aloitteilla, jotka EIP-ryhmän, muiden neuvontakumppaneiden tai suoraan komission olisi pantava täytäntöön. InvestEU-neuvontakeskuksen olisi edistettävä maantieteellistä monipuolistamista unionin taloudelliseen, sosiaaliseen ja alueelliseen yhteenkuuluvuuteen liittyvien tavoitteiden edistämiseksi ja alueellisten erojen vähentämiseksi. InvestEU-neuvontakeskuksen olisi kiinnitettävä erityistä huomiota pienten hankkeiden yhdistämiseen suuremmiksi salkuiksi. Komission, EIP-ryhmän ja muiden neuvontakumppaneiden olisi tehtävä tiivistä yhteistyötä tuen tehokkuuden, synergiaetujen ja tosiasiallisen maantieteellisen kattavuuden varmistamiseksi kaikkialla unionissa ottaen huomioon paikallisten toteutuskumppaneiden asiantuntemus ja paikalliset valmiudet sekä Euroopan investointineuvontakeskus. Lisäksi InvestEU-neuvontakeskuksen olisitarjottava keskitetty asiointipiste hankekehitystuelle, jota InvestEU-neuvontakeskus antaa viranomaisille ja hankkeiden toteuttajille.

(35 a)  Komission olisi perustettava InvestEU-neuvontakeskus, jonka tärkeimpänä kumppanina on EIP-ryhmä, ja hyödynnettävä erityisesti Euroopan investointineuvontakeskuksesta saatuja kokemuksia. Komission olisi vastattava InvestEU-neuvontakeskuksen poliittisesta ohjauksesta sekä keskitetyn yhteyspisteen hallinnoinnista. EIP-ryhmän olisi tarjottava politiikkaikkunan mukaisia neuvonta-aloitteita. EIP-ryhmän olisi lisäksi tarjottava komissiolle operatiivisia palveluita, myös antamalla panoksensa strategiseen ja poliittiseen ohjeistukseen, kartoittamalla olemassa olevat ja tulevat neuvonta-aloitteet, arvioimalla neuvontatarpeet ja antamalla komissiolle neuvoja optimaalisista keinoista vastata näihin tarpeisiin olemassa olevien tai uusien neuvonta-aloitteiden avulla.

(36)  Jotta voidaan taata neuvontapalvelujen ulottaminen laajalle maantieteelliselle alueelle koko unionissa ja levittää tuloksellisesti tietoa InvestEU-rahastosta paikallistasolla, olisi varmistettava InvestEU-neuvontakeskuksen paikallinen edustus siellä, missä sitä tarvitaan, ottaen huomioon nykyiset tukijärjestelyt ja paikalliset kumppanit; näin voidaan antaa konkreettista, ennakoivaa ja räätälöityä tukea paikan päällä. Jotta voidaan helpottaa neuvonnan tarjoamista paikallistasolla ja varmistaa tehokkuus, synergiavaikutus ja tukien tosiasiallinen maantieteellinen kattavuus kaikkialla unionin alueella, InvestEU-neuvontakeskuksen olisi tehtävä yhteistyötä kansallisten kehityspankkien tai -laitosten kanssa sekä hyödynnettävä ja käytettävä niiden asiantuntemusta.

(36 a)  InvestEU-neuvontakeskuksen olisi tarjottava neuvontaa pienikokoisille hankkeille ja startup-yrityshankkeille etenkin silloin, kun startup-yritys pyrkii suojaamaan tutkimus- ja innovointi-investointejaan immateriaalioikeuksilla, kuten patenteilla, ottaen huomioon muut palvelut, jotka voivat kattaa nämä toimet, ja pyrkien synergiaan niiden kanssa.

(37)  InvestEU-rahaston yhteydessä tarvitaan myös hankkeiden kehittämiseen liittyvää tukea ja valmiuksien kehittämistukea laadukkaiden hankkeiden alullepanon edellyttämien organisatoristen valmiuksien ja markkinakehitystoiminnan kehittämistä varten. Tavoitteena on lisäksi luoda edellytykset mahdollisten tukikelpoisten rahoituksen saajien määrän lisäämiseen uusilla markkinasegmenteillä, erityisesti jos yksittäisten hankkeiden pieni koko kasvattaa huomattavasti transaktiokustannuksia hanketasolla, kuten sosiaalisen rahoituksen ekosysteemeissä, mukaan lukien hyväntekeväisyysjärjestöt ja kulttuurialat ja luovat alat. ▌Valmiuksien kehittämistuen pitäisikin olla täydentävää lisätukea toimille, jotka toteutetaan unionin muiden, tietyn politiikan alan kattavien ohjelmien puitteissa. Olisi pyrittävä myös tukemaan mahdollisten hankkeiden toteuttajien, erityisesti paikallisten organisaatioiden ja viranomaisten, valmiuksien kehittämistä.

(38)  Olisi otettava käyttöön InvestEU-portaali, joka tarjoaa helposti saatavilla olevan ja käyttäjäystävällisen hanketietokannan, jotta lisätään rahoitusta tarvitsevien investointihankkeiden näkyvyyttä ja jonka tarkoituksena on erityisesti tarjota toteutuskumppaneille unionin lainsäädännön ja politiikkojen mukainen mahdollinen investointihankejatkumo.

(39)  Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen(12) 22 ja 23 kohdan nojalla InvestEU-ohjelmaa on arvioitava erityisten seurantavaatimusten mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella välttäen kuitenkin ylisääntelyä ja varsinkin jäsenvaltioille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta. Näihin vaatimuksiin voidaan tarvittaessa sisällyttää mitattavissa olevia indikaattoreita, joiden perusteella kerätään näyttöä InvestEU-ohjelman käytännön vaikutuksista.

(40)  Olisi otettava käyttöön kattava seurantakehys, joka perustuu tuotos-, tulos- ja vaikutusindikaattoreihin, jotta voidaan seurata edistymistä unionin tavoitteissa. Jotta vastuuvelvollisuus Euroopan kansalaisia kohtaan voidaan varmistaa, komission olisi raportoitava vuosittain Euroopan parlamentille ja neuvostolle InvestEU-ohjelman edistymisestä, vaikutuksista ja sen perusteella toteutetuista toimista.

(41)  Euroopan parlamentin ja neuvoston SEUT-sopimuksen 322 artiklan nojalla hyväksymiä horisontaalisia varainhoitosääntöjä sovelletaan tähän asetukseen. Nämä säännöt annetaan varainhoitoasetuksessa, ja niissä vahvistetaan etenkin menettely, jota käytetään vahvistettaessa talousarviota ja toteutettaessa sitä käyttämällä avustuksia, hankintoja, palkintoja sekä välillistä toteutusta, ja järjestetään taloushallinnon henkilöstön toiminnan valvonta. SEUT-sopimuksen 322 artiklan nojalla annetut säännöt koskevat myös unionin talousarvion suojaamista tilanteissa, joissa oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen jäsenvaltioissa kohdistuu yleisiä puutteita, sillä oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen on välttämätön ennakkoedellytys moitteettomalle varainhoidolle ja EU:n rahoituksen tuloksellisuudelle.

(42)  Tähän ohjelmaan sovelletaan asetusta (EU, Euratom) [uusi varainhoitoasetus], jäljempänä ’varainhoitoasetus’. Siinä vahvistetaan säännöt, jotka koskevat unionin talousarvion toteuttamista, mukaan lukien talousarviotakuuta koskevat säännöt.

(43)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 2018/1046(13), jäljempänä ’varainhoitoasetus’, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013(14), neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2988/95(15), neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96(16) ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1939(17) mukaan unionin taloudellisia etuja olisi suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien, muun muassa petosten, ehkäiseminen, havaitseminen, korjaaminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja soveltuvin osin hallinnolliset seuraamukset. Erityisesti asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 ja asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 nojalla Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) voi tehdä tutkimuksia, joihin sisältyvät myös paikan päällä suoritettavat todentamiset ja tarkastukset, selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja. Asetuksen (EU) 2017/1939 mukaisesti Euroopan syyttäjänvirasto, jäljempänä ’EPPO’, voi tutkia Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2017/1371(18) säädettyjä unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvia rikoksia ja nostaa niistä syytteitä. Varainhoitoasetuksen mukaan unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä asetuksen (EU) 2017/1939 mukaiseen tiiviimpään yhteistyöhön osallistuvien jäsenvaltioiden osalta komissiolle, OLAFille, EPPOlle ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet.

(44)  Kolmannet maat, jotka ovat Euroopan talousalueen (ETA) jäseniä, voivat osallistua unionin ohjelmiin ETA-sopimukseen perustuvan yhteistyön puitteissa; ETA-sopimuksessa määrätään ohjelmien täytäntöönpanosta kyseisen sopimuksen mukaisesti tehtävällä päätöksellä. Myös muut kolmannet maat voivat osallistua muiden säädösten nojalla. Tähän asetukseen olisi sisällytettävä erityissäännös, jolla vastuullisille tulojen ja menojen hyväksyjille, Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF) ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle myönnetään tarvittavat valtuudet, jotta ne voivat käyttää toimivaltaansa kattavasti.

(45)  Merentakaisiin maihin ja merentakaisille alueille sijoittautuneet henkilöt ja yhteisöt voivat neuvoston päätöksen 2013/755/EU 88 artiklan [viite ajantasaistetaan tarvittaessa uuden merentakaisia alueita koskevan päätöksen mukaisesti] nojalla saada rahoitusta ohjelman sääntöjen ja tavoitteiden sekä sellaisten mahdollisten järjestelyjen mukaisesti, joita sovelletaan siihen jäsenvaltioon, johon kyseinen merentakainen maa tai alue on sidoksissa.

(46)  Jotta tämän asetuksen tiettyjä muita kuin keskeisiä osia voidaan täydentää investointisuuntaviivoilla ja indikaattoreiden tulostaululla, ja helpottaa tulosindikaattoreiden nopeaa ja joustavaa hyväksymistä sekä muuttaa rahoitusastetta, komissiolle olisi siirrettävä valta antaa SEUT-sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädöksiä eri politiikka-ikkunoiden rahoitus- ja investointitoimia koskevien investointisuuntaviivojen laatimisesta, tulostaulusta sekä tämän asetuksen liitteen III muuttamisesta indikaattoreiden tarkistamiseksi tai täydentämiseksi ja rahoitusosuuden muuttamiseksi. Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti näiden investointisuuntaviivojen pitäisi sisältää asianmukaiset määräykset, joilla vältetään tarpeetonta hallinnollista rasitetta. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(47)  InvestEU-ohjelmalla olisi puututtava unionin laajuisiin ja/tai jäsenvaltiokohtaisiin markkinoiden toimintapuutteisiin ja optimaalista heikompiin investointitilanteisiin sekä mahdollistettava monimutkaisiin markkinoiden toimintapuutteisiin kohdistettujen innovatiivisten rahoitustuotteiden ja niiden levitysjärjestelmien unioninlaajuinen markkinatestaus. Näistä syistä unionin tason toimet ovat perusteltuja,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde

Tällä asetuksella perustetaan InvestEU-rahasto, josta unionin sisäisten politiikkojen tukemiseksi myönnetään EU:n takuu toteutuskumppaneiden toteuttamiin rahoitus- ja investointitoimiin.

Lisäksi tällä asetuksella perustetaan neuvontamekanismi, jolla tuetaan investointikelpoisten hankkeiden kehittämistä ja rahoituksen saantia ja kehitetään niihin liittyviä valmiuksia, jäljempänä ’InvestEU-neuvontakeskus’. Asetuksella perustetaan myös tietokanta, jonka avulla hankkeet, joille hankkeiden toteuttajat hakevat rahoitusta, saavat näkyvyyttä, ja jonka kautta sijoittajat saavat tietoa sijoitusmahdollisuuksista, jäljempänä ’InvestEU-portaali’.

Asetuksessa vahvistetaan InvestEU-ohjelman tavoitteet, talousarvio ja EU:n takuun määrä vuosiksi 2021–2027, unionin rahoituksen muodot ja rahoitusta koskevat säännöt.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1)  ’rahoitusta yhdistävillä toimilla’ unionin talousarviosta tuettavia toimia, joiden tarkoituksena on yhdistää EU:n talousarviosta rahoitettavia tukimuotoja, joita ei makseta takaisin, ja EU:n talousarviosta rahoitettavia takaisin maksettavia tukia tai näitä molempia kehitysrahoituslaitosten tai muiden julkisten rahoituslaitosten sekä kaupallisten rahoituslaitosten ja sijoittajien rahoittamiin, takaisin maksettaviin tukimuotoihin; unionin ohjelmat, joita rahoitetaan muista lähteistä kuin unionin talousarviosta, kuten EU:n päästökauppajärjestelmän innovointirahasto, voidaan rinnastaa tässä määritelmässä unionin talousarviosta rahoitettaviin ohjelmiin;

1 a)  ’EIP:llä’ Euroopan investointipankkia;

1 b)  ’EIP-ryhmällä’ Euroopan investointipankkia ja sen tytäryhteisöjä tai muita EIP:n perussäännön 28 artiklan 1 kohdassa määriteltyjä yhteisöjä;

1 c)  ’rahoitusosuudella’ toteutuskumppanin oman riskinottokapasiteetin muotoista rahoitusosuutta, joka annetaan samoin ehdoin EU:n takuun kanssa tai toisessa muodossa, joka mahdollistaa InvestEU-ohjelman tehokaan täytäntöönpanon ja varmistaa samalla etujen asianmukaisen yhteensovittamisen;

1 d)  ’rahoitusosuussopimuksella’ oikeudellista välinettä, jolla komissio ja yksi tai useampi jäsenvaltio määrittelevät EU:n takuun ehdot 9 artiklassa vahvistetussa jäsenvaltio-osiossa;

2)  ’EU:n takuulla’ unionin talousarviosta myönnettävää peruuttamatonta, ehdotonta ja vaadittaessa maksettavaa kokonaistakuuta, jossa varainhoitoasetuksen 219 artiklan 1 kohdan mukaiset talousarviotakuut tulevat voimaan, kun toteutuskumppaneiden kanssa allekirjoitetaan yksittäisiä takuusopimuksia;

3)  ’rahoitustuotteella’ ▌rahoitusmekanismia tai -järjestelyä, jonka ehtojen nojalla toteutuskumppani tarjoaa suoraa tai välitettyä rahoitusta lopullisille saajille missä tahansa 13 artiklassa tarkoitetussa muodossa;

4)  ’rahoitus- ja/tai investointitoimilla’ toteutuskumppanin omissa nimissään sisäisten sääntöjensä, toimintapolitiikkojensa ja menettelyidensä mukaisesti toteuttamia toimia, jotka esitetään sen omissa tilinpäätöstiedoissa tai, tapauksen mukaan, ilmoitetaan tilinpäätöstietojen liitteissä, ja joilla lopullisille saajille annetaan rahoitusta suoraan tai välillisesti rahoitustuotteiden muodossa;

5)  ’yhteistyössä hallinnoitavilla rahastoilla’ rahastoja, joista on mahdollista osoittaa varoja talousarviotakuun rahoittamiseen InvestEU-rahaston jäsenvaltio-osiossa, eli Euroopan aluekehitysrahastoa (EAKR), Euroopan sosiaalirahasto plussaa (ESR+), koheesiorahastoa, Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa (EMKR) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto);

6)  ’takuusopimuksella’ oikeudellista välinettä, jossa komissio ja toteutuskumppani määrittävät ehdot, joilla EU:n takuun myöntämistä rahoitus- ja investointitoimille voidaan ehdottaa, talousarviotakuu kyseisille toimille myöntää ja kyseiset toimet toteuttaa tämän asetuksen säännösten mukaisesti;

7)  ’toteutuskumppanilla’ kelpoisuusvaatimukset täyttävää vastapuolta, kuten rahoituslaitosta tai muuta välittäjää, jonka kanssa komissio allekirjoittaa takuusopimuksen ▌;

8)  ’InvestEU-neuvontakeskuksella’ 20 artiklassa määriteltyä teknistä apua;

8 a)  ’neuvontasopimuksella’ oikeudellista välinettä, jolla komissio ja neuvontakumppani määrittävät InvestEU-neuvontakeskuksen täytäntöönpanoa koskevat ehdot;

8 b)  ’neuvonta-aloitteella’ teknistä apua ja neuvontapalveluita, joilla tuetaan investointeja, myös 20 artiklan 1 ja 2 kohdassa määriteltyjä valmiuksien kehittämistoimia, joita toteuttavat neuvontakumppanit, komission nimeät ulkoiset palveluntarjoajat tai toimeenpanovirasto;

8 c)  ’neuvontakumppanilla’ kelpoisuusvaatimukset täyttävää yhteisöä, kuten rahoituslaitosta tai muuta yhteisöä, jonka kanssa komissio allekirjoittaa sopimuksen yhden tai useamman neuvonta-aloitteen toteuttamiseksi, lukuun ottamatta neuvonta-aloitteita, joiden toteuttajina ovat komission tai toimeenpanovirastojen tilaamat ulkoiset palvelutarjoajat;

9)  ’InvestEU-portaalilla’ 21 artiklassa määriteltyä tietokantaa;

10)  ’InvestEU-ohjelmalla’ InvestEU-rahastoa, InvestEU-neuvontakeskusta, InvestEU-portaalia ja rahoitusta yhdistäviä toimia yhdessä;

10 b)  ’investointijärjestelyillä’ erityisrahoitusyhtiötä, hoidettua tiliä, sopimusperusteista yhteisrahoitus- tai riskinjakojärjestelyä tai millä tahansa muulla tavoin luotua järjestelyä, jonka kautta yhteisöt kanavoivat rahoitusosuuden joidenkin investointihankkeiden rahoittamiseksi ja johon voi sisältyä

a)  kansallisia tai alueellisia järjestelyjä, joihin on koottu useita investointihankkeita tietyn jäsenvaltion alueella

b)  rajatylittäviä, usean maan kattavia, alueellisia tai makroalueellisia järjestelyjä, joihin on koottu hankkeista tietyllä maantieteellisellä alueella kiinnostuneita kumppaneita useilta alueilta tai useista jäsenvaltioista tai kolmansista maista;

c)  aihekohtaisia järjestelyjä, joihin on koottu tietyn alan investointihankkeita;

11)  ’mikrorahoituksella’ asetuksessa [[ESR+] numero] määriteltyä mikrorahoitusta;

13)  ’kansallisella kehityspankilla tai -laitoksella’ oikeussubjektia, joka harjoittaa ammattimaista rahoitustoimintaa ja jolle jäsenvaltio tai jäsenvaltion keskus-, alue- tai paikallistason yhteisö on antanut tehtäväksi toteuttaa kehittämis- tai edistämistoimia;

14)  ’pk-yrityksillä’ komission suosituksen 2003/361/EY(19) liitteessä määriteltyjä mikroyrityksiä sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä;

15)  ’pienillä midcap-yrityksillä’ yhteisöjä, joissa on enintään 499 työntekijää ja jotka ovat muita kuin pk-yrityksiä;

16)  ’yhteiskunnallisella yrityksellä’ asetuksessa [[ESR+] numero] määriteltyä yhteiskunnallista yritystä;

17)  ’kolmannella maalla’ maata, joka ei ole unionin jäsenvaltio.

3 artikla

InvestEU-ohjelman tavoitteet

1.  InvestEU-ohjelman yleisenä tavoitteena on tukea unionin politiikkatavoitteita rahoitus- ja investointitoimilla, joilla edistetään:

a)  unionin kilpailukykyä, tutkimus, innovointi ja digitalisaatio mukaan lukien;

b)  unionin talouden kasvua ja työllisyyttä, ▌sen kestävyyttä sekä sen ympäristö- ja ilmastoulottuvuutta, joka myötävaikuttaa kestävän kehityksen tavoitteiden ja Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamiseen sekä korkealaatuisten työpaikkojen luomiseen;

c)  unionin sosiaalista sopeutumiskykyä ▌, osallistavuutta ja innovatiivisuutta;

c a)  tieteen ja teknologian kehityksen sekä kulttuurin ja koulutuksen edistämistä;

d)  unionin pääomamarkkinoiden yhdentymistä ja sisämarkkinoiden vahvistumista, mukaan lukien ratkaisut, joilla puututaan unionin pääomamarkkinoiden hajanaisuuteen, monipuolistetaan unionin yritysten rahoituslähteitä ja edistetään kestävää rahoitusta;

d a)   taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden edistämistä.

2.  InvestEU-ohjelman erityistavoitteet ovat seuraavat:

a)  kestävään infrastruktuuriin kohdistuvien rahoitus- ja investointitoimien tukeminen 7 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetuilla aloilla;

b)  tutkimukseen, innovointiin ja digitalisaatioon kohdistuvien rahoitus- ja investointitoimien tukeminen, mukaan lukien innovatiivisten yritysten laajentamisen ja teknologioiden markkinoille saattamisen tukeminen;

c)  yksityishenkilöiden ja pk-yritysten ja ▌pienten midcap-yritysten rahoituksen saannin ja saatavuuden ja maailmanlaajuisen kilpailukyvyn parantaminen;

d)  yhteiskunnallisten yritysten mikrorahoituksen ja muun rahoituksen saannin ja saatavuuden parantaminen sekä sosiaalisiin investointeihin ja osaamiseen kohdistuvien rahoitus- ja investointitoimien tukeminen 7 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetuilla aloilla.

4 artikla

EU:n takuun talousarvio ja määrä

1.  Jäljempänä 8 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettua EU-osiota koskeva EU:n takuu on 40 817 500 000 euroa (käypinä hintoina). Sen rahoitusaste on 40 prosenttia.

Jäljempänä 8 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettua jäsenvaltio-osiota varten EU:n takuuta voidaan korottaa jäsenvaltioiden [yhteisiä säännöksiä koskevan] asetuksen [numero](20) [10 artiklan 1 kohdan] ja [YMP-suunnitelma-]asetuksen [numero](21) [75 artiklan 1 kohdan] nojalla osoittamalla määrällä.

Jäsenvaltiot voivat suorittaa myös käteisellä lisämaksun EU:n takuun korottamiseksi jäsenvaltio-osiota varten.

Myös 5 artiklassa tarkoitetut kolmansien maiden rahoitusosuudet, jotka [varainhoitoasetuksen] [218 artiklan 2 kohdan] mukaisesti suoritetaan kokonaan käteisenä, korottavat ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua EU:n takuuta.

2.  Edellä 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa mainitun määrän ohjeellinen jakautuminen esitetään tämän asetuksen liitteessä I. Komissio voi tarvittaessa muuttaa liitteessä I mainittuja määriä enimmillään 15 prosenttia kunkin tavoitteen osalta. Se ilmoittaa muutoksista Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

3.  Jäljempänä V ja VI luvussa säädettyjen toimenpiteiden toteuttamiseen varatut rahoituspuitteet ovat 525 000 000 euroa (käypinä hintoina).

4.  Edellä 3 kohdassa tarkoitettua määrää voidaan käyttää myös InvestEU-ohjelman toteuttamista koskevaan tekniseen ja hallinnolliseen apuun, kuten valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimintaan, mukaan lukien tietotekniikkajärjestelmät.

5 artikla

InvestEU-rahastoon assosioituneet kolmannet maat

Seuraavat kolmannet maat voivat [varainhoitoasetuksen] [218 artiklan 2 kohdan] nojalla osallistua 8 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun InvestEU-rahaston EU-osion ja 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen politiikkaikkunoiden rahoittamiseen voidakseen osallistua tiettyihin rahoitustuotteisiin:

a)  Euroopan vapaakauppaliiton (EFTA) jäsenet, jotka ovat Euroopan talousalueen (ETA) jäseniä, ETA-sopimuksessa vahvistettujen edellytysten mukaisesti;

b)  unioniin liittymässä olevat maat, ehdokasmaat ja mahdolliset ehdokkaat niitä koskevissa puitesopimuksissa ja assosiaationeuvoston päätöksissä tai vastaavissa sopimuksissa vahvistettujen, kyseisten maiden osallistumista unionin ohjelmiin koskevien yleisten periaatteiden ja ehtojen mukaisesti sekä unionin ja kyseisten maiden välisissä sopimuksissa vahvistettuja erityisiä edellytyksiä noudattaen;

c)  Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvat maat niitä koskevissa puitesopimuksissa ja assosiaationeuvoston päätöksissä tai vastaavissa sopimuksissa vahvistettujen, kyseisten maiden osallistumista unionin ohjelmiin koskevien yleisten periaatteiden ja ehtojen mukaisesti sekä unionin ja kyseisten maiden välisissä sopimuksissa vahvistettuja erityisiä edellytyksiä noudattaen;

d)  muut kolmannet maat kunkin kolmannen maan osallistumisesta yhteen tai useampaan unionin ohjelmaan tehdyssä erityisessä sopimuksessa vahvistettujen edellytysten mukaisesti edellyttäen, että kyseisellä sopimuksella

i)  varmistetaan asianmukainen tasapaino unionin ohjelmiin osallistuvan kolmannen maan maksamien rahoitusosuuksien ja sen saamien hyötyjen välillä;

ii)  vahvistetaan ohjelmin osallistumisen edellytykset, mukaan lukien yksittäisiin ohjelmiin maksettavien rahoitusosuuksien ja niiden hallintokustannusten laskentatapa; maksettavia rahoitusosuuksia pidetään käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina [varainhoitoasetuksen] [21 artiklan 5 kohdan] mukaisesti;

iii)  ei anneta kolmannelle maalle ohjelmaa koskevaa päätösvaltaa;

iv)  taataan unionin oikeus varmistaa varainhoidon moitteettomuus ja suojata taloudellisia etujaan.

6 artikla

Unionin rahoituksen toteutus ja muodot

1.  EU:n takuun toteutuksessa käytetään välillistä hallinnointia, johon osallistuvat varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan c alakohdan ii, iii, v ja vi alakohdassa tarkoitetut elimet. Tämän asetuksen mukaisen EU:n rahoituksen muiden muotojen toteutuksessa käytetään varainhoitoasetuksen mukaisesti suoraa tai välillistä hallinnointia, mukaan lukien avustukset, jotka toteutetaan varainhoitoasetuksen VIII osaston mukaisesti, ja rahoitusta yhdistävät toimet, jotka on toteutettu tämän artiklan mukaisesti mahdollisimman sujuvasti ja varmistaen tehokkaan ja johdonmukaisen tuen EU:n toimintapolitiikoille.

2.  EU:n takuun kattamien rahoitus- ja investointitoimien, jotka ovat osa rahoitusta yhdistävää toimea, jossa tämän asetuksen mukaista tukea yhdistetään yhdestä tai useammasta muusta unionin ohjelmasta tai EU:n päästökauppajärjestelmän innovointirahastosta tulevaan tukeen,

a)  on vastattava niitä politiikkatavoitteita ja tukikelpoisuusperusteita, jotka esitetään siinä unionin ohjelmaa koskevassa säännössä, jonka nojalla tuesta päätetään;

b)  on oltava tämän asetuksen mukaisia.

3.  Rahoitusta yhdistävien toimien, joissa on mukana rahoitusväline, joka rahoitetaan kokonaisuudessaan unionin muista ohjelmista tai päästökauppajärjestelmän innovointirahastosta käyttämättä tämän asetuksen mukaista EU:n takuuta, on vastattava niitä politiikkatavoitteita ja tukikelpoisuusperusteita, jotka esitetään siinä unionin ohjelmaa koskevassa säännössä, jonka nojalla tuesta päätetään.

4.  Tukimuodoista, joita ei makseta takaisin, ja/tai unionin talousarviosta tulevista rahoitusvälineistä, jotka muodostavat osan 2 ja 3 kohdassa tarkoitetusta rahoitusta yhdistävästä toimesta, päätetään 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti kyseisen unionin ohjelman sääntöjä noudattaen ja ne toteutetaan rahoitusta yhdistävän toimen puitteissa tätä asetusta ja [varainhoitoasetuksen] [X osastoa] noudattaen.

Raportoinnissa on käsiteltävä myös vastaavuutta niiden politiikkatavoitteiden ja tukikelpoisuusperusteiden kanssa, jotka esitetään siinä unionin ohjelmaa koskevassa säännössä, jonka nojalla tuesta päätetään, ja tämän asetuksen noudattamista.

II LUKU

InvestEU-rahasto

7 artikla

Politiikkaikkunat

1.  InvestEU-rahasto toimii seuraavien neljän politiikkaikkunan kautta, jotta näillä aloilla voidaan puuttua markkinoiden toimintapuutteisiin tai optimaalista heikompiin investointitilanteisiin:

a)  kestävän infrastruktuurin politiikkaikkuna: käsittää kestävät investoinnit seuraavilla osa-alueilla: liikenne, mukaan lukien multimodaalinen liikenne, liikenneturvallisuus, myös sen EU:n tavoitteen mukaisesti, että kuolemaan johtavat onnettomuudet ja vakavat loukkaantumiset loppuvat tieliikenteessä vuoteen 2050 mennessä, rautatie- ja tieinfrastruktuurin korjaaminen ja kunnossapito, energia, erityisesti uusiutuva energia, energiatehokkuus vuoden 2030 energiapuitteiden mukaisesti, rakennusten kunnostushankkeet, joissa keskitytään energiansäästöön, ja rakennusten liittäminen osaksi energiaa, varastointia, digitalisointia ja liikennettä koskevaa järjestelmää, yhteenliitäntäasteen parantaminen, digitaaliset yhteydet ja niiden saatavuus muun muassa maaseutualueilla, raaka-aineiden tarjonta ja käsittely, avaruus, valtameret, vesi, myös sisävesiväylät, jätehierarkian ja kiertotalouden mukainen jätehuolto, luonto ja muu ympäristöinfrastruktuuri, kulttuuriperintö, matkailu, laitteet, liikkuva omaisuus ja sellaisten innovatiivisten teknologioiden käyttöönotto, jotka edistävät ympäristöön, ilmastokestävyyteen tai yhteiskunnalliseen kestävyyteen liittyviä unionin tavoitteita tai niitä molempia ja täyttävät ympäristöä tai yhteiskunnallista kestävyyttä koskevat unionin normit;

b)  tutkimuksen, innovoinnin ja digitalisaation politiikkaikkuna: käsittää seuraavat: tutkimus-, tuotekehitys- ja innovointitoiminta, teknologioiden ja tutkimustulosten siirtäminen markkinoille, markkinoiden edistäjien ja yritysten välisen yhteistyön tukeminen, innovatiivisten ratkaisujen esittely ja käyttöönotto ja ▌innovatiivisten yritysten laajentamisen tukeminen sekä unionin teollisuuden digitalisaatio;

c)  pk-yritysten politiikkaikkuna: pääasiassa pk-yritysten, innovatiiviset ja kulttuurialalla ja luovilla aloilla toimivat yritykset mukaan lukien, sekä pienten midcap-yritysten rahoituksen saanti ja saatavuus;

d)  sosiaalisten investointien ja osaamisen politiikkaikkuna: mikrorahoitus, yhteiskunnallisten yritysten rahoitus ja yhteisötalous sekä sukupuolten tasa-arvoa edistävät toimenpiteet, osaaminen, yleissivistävä koulutus, ammatillinen koulutus ja niihin liittyvät palvelut; sosiaalinen infrastruktuuri (mukaan lukien terveydenhuolto- ja koulutusalojen infrastruktuurit sekä sosiaali- ja opiskelija-asunnot); sosiaalinen innovointi; terveydenhuolto ja pitkäaikaishoito; osallistaminen ja saavutettavuus; kulttuurialan toiminta ja luova toiminta, jolla on yhteiskunnallinen päämäärä; haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden integroiminen, mukaan lukien kolmansien maiden kansalaiset.

2.  Jos 19 artiklassa tarkoitetulle investointikomitealle ehdotettu rahoitus- tai investointitoimi kuuluu useampaan kuin yhteen politiikkaikkunaan, sen on katsottava kuuluvan siihen politiikkaikkunaan, johon sen päätavoite tai sen useimpien alahankkeiden päätavoite kuuluu, ellei investointisuuntaviivoissa määritellä toisin.

3.  Rahoitus- ja investointitoimet on seulottava sen määrittämiseksi, onko niillä ympäristö-, ilmasto- tai sosiaalisia vaikutuksia, ja jos näin on, niiden ilmasto-, ympäristö- ja sosiaalinen kestävyys on varmistettava, jotta ilmastoon, ympäristöön ja sosiaaliseen ulottuvuuteen kohdistuvat haitalliset vaikutukset voidaan minimoida ja niihin kohdistuvat edut maksimoida. Hankkeiden toteuttajien, jotka pyytävät rahoitusta, on toimitettava tätä varten riittävät tiedot komission laatiman ohjeistuksen perusteella. Tiettyä ohjeistuksessa määriteltyä kokoa pienemmät hankkeet vapautetaan kestävyyden varmistamisesta. Hankkeille, jotka ovat ristiriidassa ilmastotavoitteiden saavuttamisen kanssa, ei saa myöntää tämän asetuksen mukaista tukea.

Komission ohjeistuksella voidaan unionin ympäristötavoitteiden ja -normien mukaisesti

a)  ilmastonmuutokseen sopeutumisen osalta varmistaa kyky sietää ilmastonmuutoksen mahdollisia haitallisia vaikutuksia arvioimalla ilmastonmuutokseen liittyvää haavoittuvuutta ja riskejä, mukaan lukien sopeutumistoimenpiteet, ja ilmastonmuutoksen lieventämisen osalta sisällyttää kasvihuonekaasupäästöjen kustannukset ja ilmastonmuutoksen lieventämistoimenpiteiden myönteiset vaikutukset kustannus-hyötyanalyysiin;

b)  ottaa huomioon hankkeen kokonaisvaikutus luontopääoman tärkeimpiin komponentteihin, jotka liittyvät ilmaan, veteen, maaperään ja biologiseen monimuotoisuuteen;

c)  arvioida sosiaalinen vaikutus, myös sukupuolten tasa-arvoon, tiettyjen alueiden tai väestöryhmien sosiaaliseen osallisuuteen sekä sellaisten alueiden ja alojen taloudelliseen kehitykseen, joihin vaikuttavat rakenteelliset haasteet, kuten hiilivapaaseen talouteen pyrkimistä koskevat tarpeet;

c a)  tunnistaa hankkeet, jotka ovat ristiriidassa ilmastotavoitteiden saavuttamisen kanssa;

c b)  antaa toteutuskumppaneille ohjeita 3 kohdan 1 alakohdassa tarkoitettua seulontaa varten. Jos toteutuskumppani katsoo, ettei kestävyysarviointia tehdä, sen on toimitettava perustelu investointikomitealle.

4.  Toteutuskumppaneiden on annettava komission antaman ohjeistuksen perusteella tiedot, jotka tarvitaan unionin ilmasto- ja ympäristötavoitteita edistävien investointien seuraamiseksi.

5.  Toteutuskumppaneiden on pidettävä tavoitteena, että vähintään 55 prosenttia kestävän infrastruktuurin politiikkaikkunaan kuuluvista investoinneista edistää unionin ilmasto- ja ympäristötavoitteiden saavuttamista.

Komissio ja toteutuskumppanit pyrkivät yhdessä siihen, että osa kestävän infrastruktuurin politiikkaikkunaa varten käytetystä talousarviotakuusta jaetaan niin, että pyritään saavuttamaan tasapaino eri alueilla.

6.  Siirretään komissiolle valta antaa 26 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa määritellään kunkin politiikkaikkunan investointisuuntaviivat. Investointisuuntaviivat laaditaan tiiviissä vuoropuhelussa EIP-ryhmän ja muiden mahdollisten toteutuskumppaneiden kanssa.

6 a.  Komissio saattaa investointisuuntaviivojen soveltamista tai tulkintaa koskevat tiedot toteutuskumppaneiden, investointikomitean ja neuvontakumppaneiden saataville.

8 artikla

Osiot

1.  Edellä 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut politiikkaikkunat käsittävät kukin kaksi osiota, joiden avulla puututaan ▌markkinoiden toimintapuutteisiin tai optimaalista heikompiin investointitilanteisiin seuraavasti:

a)  EU-osion avulla puututaan seuraaviin tilanteisiin:

i)  unionin politiikan painopisteisiin liittyvät markkinoiden toimintapuutteet tai optimaalista heikommat investointitilanteet ▌;

ii)  unionin laajuiset ja/tai jäsenvaltiokohtaiset markkinoiden toimintapuutteet tai optimaalista heikommat investointitilanteet; tai

iii)  ▌markkinoiden toimintapuutteet tai optimaalista heikommat investointitilanteet, erityisesti uudet tai monimutkaiset tilanteet, jotka edellyttävät innovatiivisten rahoitusratkaisujen ja markkinarakenteiden kehittämistä;

b)  jäsenvaltio-osion avulla puututaan yksittäisiin markkinoiden toimintapuutteisiin tai optimaalista heikompiin investointitilanteisiin yhdellä tai useammalla alueella tai yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa, jotta voidaan edistää osallistuvien, yhteistyössä hallinnoitavien rahastojen politiikkatavoitteita erityisesti vahvistamalla taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta Euroopan unionissa puuttumalla sen alueiden väliseen epätasapainoon.

2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja osioita käytetään tarvittaessa täydentävästi rahoitus- tai investointitoimen tukemiseen ja yhdistämällä tukea molemmista osioista.

9 artikla

Jäsenvaltio-osioon sovellettavat säännökset

1.  Määrärahoilla, jotka jäsenvaltio osoittaa vapaaehtoisesti [yhteisiä säännöksiä koskevan] asetuksen [numero] [10 artiklan 1 kohdan] nojalla tai [YMP-suunnitelmia koskevan] asetuksen [numero] [75 artiklan 1 kohdan] nojalla, rahoitetaan se osa jäsenvaltio-osioon kuuluvasta EU:n takuusta, joka kattaa rahoitus- ja investointitoimet kyseisessä jäsenvaltiossa, tai ne käytetään yhteistyössä hallinnoidusta rahastosta InvestEU-neuvontakeskukselle suoritettavaan mahdolliseen rahoitusosuuteen. Kyseisillä määrillä edistetään kumppanuussopimuksessa ja InvestEU-ohjelmaa edistävissä ohjelmissa vahvistettujen toimintapoliittisten tavoitteiden saavuttamista.

Edellä 4 artiklan 1 kohdan kolmannen alakohdan mukaisesti myönnetyt määrät käytetään EU:n takuun rahoittamiseen.

2.  Kyseisen jäsenvaltio-osioon kuuluvan EU:n takuun osan perustaminen edellyttää, että jäsenvaltion ja komission välillä tehdään rahoitusosuussopimus.

Jäljempänä 9 artiklan 2 kohdan neljättä alakohtaa ja 9 artiklan 5 kohtaa ei sovelleta jäsenvaltion 4 artiklan 1 kohdan kolmannen alakohdan mukaisesti suorittamaan lisämaksuun.

Tämän artiklan säännöksiä, jotka liittyvät [yhteisiä säännöksiä koskevan] asetuksen 10 artiklan 1 kohdan nojalla tai [YMP-suunnitelmia koskevan] asetuksen 75 artiklan 1 kohdan nojalla osoitettuihin määriin, ei sovelleta rahoitusosuussopimukseen, joka koskee 4 artiklan 1 kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitettua jäsenvaltion suorittamaa lisämaksua.

Jäsenvaltio ja komissio tekevät rahoitusosuussopimuksen tai sitä koskevan muutoksen neljän kuukauden kuluessa siitä, kun komissio on tehnyt päätöksen kumppanuussopimuksen tai YMP-suunnitelman hyväksymisestä, tai samaan aikaan, kun komissio tekee päätöksen ohjelman tai YMP-suunnitelman muuttamisesta.

Kahden tai useamman jäsenvaltion on mahdollista tehdä yhteinen rahoitusosuussopimus komission kanssa.

Poiketen siitä, mitä [varainhoitoasetuksen] [211 artiklan 1 kohdassa] säädetään, EU:n takuun rahoitusaste on jäsenvaltio-osiossa 40 prosenttia ja sitä voidaan kussakin rahoitusosuussopimuksessa tarkistaa alas- tai ylöspäin, jotta voidaan ottaa huomioon käytettäviin rahoitustuotteisiin liittyvät riskit.

3.  Rahoitusosuussopimuksessa on oltava ainakin seuraavat asiat:

a)  jäsenvaltio-osioon kuuluvan EU:n takuun kyseistä jäsenvaltiota koskevan osan kokonaismäärä, sen rahoitusaste, yhteistyössä hallinnoitavista rahastoista osoitettavien rahoitusosuuksien määrä, vuotuisen rahoitussuunnitelman mukainen rahoituksen muodostusvaihe ja syntyvän ehdollisen velan määrä, joka on katettava kyseisen jäsenvaltion antamalla back-to-back-takauksella;

b)  jäsenvaltion strategia, joka sisältää rahoitustuotteet ja niiden vähimmäisvipuvaikutuksen, maantieteellisen kattavuuden, tarvittaessa myös alueellisen kattavuuden, hanketyypit, investointikauden ja, soveltuvin osin, lopullisten saajien ja kelpoisuusvaatimukset täyttävien rahoituksenvälittäjien ryhmät;

c)  yksi tai useampi 12 artiklan mukaisesti ehdotettu mahdollinen toteutuskumppani, joka on ilmaissut kiinnostuksensa, ja komission velvollisuus ilmoittaa valittu toteutuskumppani tai valitut toteutuskumppanit jäsenvaltiolle;

d)  mahdollinen yhteistyössä hallinnoitavista rahastoista InvestEU-neuvontakeskukselle osoitettava rahoitusosuus;

e)  vuotuiset raportointivelvoitteet suhteessa jäsenvaltioon, mukaan lukien kumppanuussopimukseen tai ohjelmaan sisältyviin politiikkatavoitteisiin liittyvien ja rahoitusosuussopimuksessa tarkoitettujen asiaankuuluvien indikaattoreiden mukainen raportointi;

f)  määräykset, jotka koskevat korvausta jäsenvaltio-osioon kuuluvan EU:n takuun kyseisestä osasta;

g)  8 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu mahdollinen yhdistäminen EU-osioon kuuluviin varoihin, mukaan lukien monikerroksinen rakenne, jolla riski voidaan kattaa paremmin.

4.  Komissio panee rahoitusosuussopimukset täytäntöön toteutuskumppaneiden kanssa 14 artiklan nojalla allekirjoitetuilla takuusopimuksilla sekä neuvontakumppaneiden kanssa allekirjoitetuilla neuvontasopimuksilla.

Jos yhdeksän kuukauden kuluessa rahoitusosuussopimuksen allekirjoittamisesta ei ole tehty takuusopimusta tai sitouduttu yhdellä tai useammalla takuusopimuksella rahoitusosuussopimuksen koko määrään, ensin mainitussa tapauksessa rahoitusosuussopimus irtisanotaan tai sitä jatketaan yhteisestä sopimuksesta ja jälkimmäisessä tapauksessa sitä muutetaan tilannetta vastaavasti ▌. Rahoituksen käyttämätön määrä, joka on peräisin jäsenvaltioiden [yhteisiä säännöksiä koskevan] asetuksen [10 artiklan 1 kohdan] nojalla tai [YMP-] asetuksen [75 artiklan 1 kohdan] nojalla osoittamista määristä, käytetään uudelleen [yhteisiä säännöksiä koskevan] asetuksen [numero] [10 artiklan 5 kohdan] ja [YMP-suunnitelmia koskevan] asetuksen [numero] [75 artiklan 5 kohdan] mukaisesti. Rahoituksen käyttämätön määrä, joka on peräisin jäsenvaltioiden 4 artiklan 1 kohdan kolmannen alakohdan nojalla osoittamista määrärahoista, maksetaan takaisin jäsenvaltiolle.

Jos takuusopimusta ei ole pantu asianmukaisesti täytäntöön [yhteisiä säännöksiä koskevan] asetuksen [numero] [10 artiklan 6 kohdassa] tai [YMP-suunnitelma-]asetuksen [numero] [75 artiklan 6 kohdassa] määritetyn ajan kuluessa, rahoitusosuussopimusta muutetaan▌. Rahoituksen käyttämätön määrä, joka on peräisin jäsenvaltioiden [[yhteisiä säännöksiä koskevan] asetuksen [10 artiklan 1 kohdan]] ja [[YMP-]] asetuksen [75 artiklan 1 kohdan] nojalla osoittamista määrärahoista käytetään uudelleen [yhteisiä säännöksiä koskevan] asetuksen [numero] [10 artiklan 5 kohdan] nojalla ja [YMP-suunnitelma-] asetuksen [numero] [75 artiklan 5 kohdan] nojalla. Rahoituksen käyttämätön määrä, joka on peräisin jäsenvaltioiden 4 artiklan 1 kohdan kolmannen alakohdan nojalla osoittamista määrärahoista, maksetaan takaisin jäsenvaltiolle.

5.  Seuraavia sääntöjä sovelletaan rahoitusosuussopimuksella perustettavan, jäsenvaltio-osioon kuuluvan EU:n takuun osan rahoittamiseen:

a)  tämän artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitetun muodostusvaiheen jälkeen mahdollinen vuotuinen varojen ylijäämä, joka lasketaan vertaamalla rahoitusasteen edellyttämää varojen määrää ja tosiasiallista varojen määrää toisiinsa, käytetään uudelleen [yhteisiä säännöksiä koskevan] asetuksen [10 artiklan 7 kohdan] nojalla ja [YMP-suunnitelma-]asetuksen [numero] [75 artiklan 7 kohdan] nojalla;

b)  poiketen siitä, mitä [varainhoitoasetuksen] [213 artiklan 4 kohdassa] säädetään, tämän artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitetun muodostusvaiheen jälkeen rahoittaminen ei saa sinä aikana, jona jäsenvaltio-osioon kuuluvan EU:n takuun kyseinen osa on saatavilla, aiheuttaa varojen vuotuista kasvua;

c)  komissio ilmoittaa jäsenvaltiolle välittömästi, jos jäsenvaltio-osioon kuuluvan EU:n takuun kyseisen osan rahoituksen taso alenee pienemmäksi kuin 20 prosenttia alkuperäisestä rahoituksesta sen seurauksena, että EU:n takuun kyseiseen osaan on turvauduttu;

d)  jos jäsenvaltio-osioon kuuluvan EU:n takuun kyseisen osan rahoituksen taso saavuttaa 10 prosenttia alkuperäisestä rahoituksesta, kyseisen jäsenvaltion on komission pyynnöstä kartutettava yhteistä vararahastoa enimmillään 5 prosenttia alkuperäisestä rahoituksesta.

II A LUKU

KOMISSION JA EIP-RYHMÄN VÄLINEN KUMPPANUUS

9 a artikla

Kumppanuuden soveltamisala

1.  Komissio ja EIP-ryhmä muodostavat tämän asetuksen mukaisen kumppanuuden, jonka tavoitteena on tukea ohjelman toteuttamista ja johdonmukaisuutta, osallistavuutta, täydentävyyttä ja käyttöönoton tehokkuutta. Tämän asetuksen säännösten mukaisesti ja kuten 2 kohdassa tarkoitetuissa sopimuksissa täsmennetään, EIP-ryhmä

a)  toteuttaa 10 artiklan 1 b kohdassa tarkoitetun osuuden EU:n takuusta;

b)  tukee InvestEU-rahaston EU-osion ja tarpeen mukaan 12 artiklan 1 kohdan mukaisesti jäsenvaltio-osion toteuttamista, erityisesti seuraavasti:

i)  antamalla panoksensa yhdessä mahdollisten toteutuskumppaneiden kanssa investointisuuntaviivoihin 7 artiklan 6 kohdan mukaisesti, osallistumalla tulostaulun suunnitteluun 19 artiklan 1 a kohdan mukaisesti sekä muiden sellaisten asiakirjojen suunnitteluun, joissa vahvistetaan InvestEU-rahaston toimintaohjeet,

ii)  määrittelemällä yhdessä komission ja mahdollisten toteutuskumppaneiden kanssa toteutuskumppaneiden rahoitus- ja investointitoimiin liittyvän riskimetodologian ja riskien kartoitusjärjestelmän, jotta kyseisiä toimia voidaan arvioida yhteisellä luokitteluasteikolla,

iii)  suorittamalla komission pyynnöstä ja yhteisymmärryksessä asianomaisen mahdollisen toteutuskumppanin kanssa arvion kyseisen mahdollisen toteutuskumppanin järjestelmistä ja antamalla niitä koskevaa kohdennettua teknistä neuvontaa, jos ja siinä määrin kuin pilariarvioinnin tarkastuksen päätelmissä niin edellytetään, jotta kyseisen mahdollisen toteutuskumppanin suunnittelemat rahoitustuotteet voidaan toteuttaa,

iv)  tarjoamalla ei-sitovan lausunnon pankkitoimintaa koskevista näkökohdista, erityisesti rahoitusriskeistä ja rahoitusehdoista, jotka liittyvät toteutuskumppanille osoitettavaan EU:n takuun osaan, siten kuin muiden kuin EIP-ryhmään kuuluvien toteutuskumppaneiden kanssa tehtävissä takuusopimuksissa määritellään. Komissio tekee tarvittaessa yhteistyötä toteutuskumppanin kanssa lausunnon päätelmien perusteella. Se ilmoittaa päätöksestään EIP-ryhmälle,

v)  toteuttamalla kokonaissalkun rahoitusriskejä ja korvauksia koskevia simulaatioita ja ennusteita komission kanssa sovittujen oletusten perusteella,

vi)  tekemällä kokonaissalkkua koskevia rahoitusriskien mittauksia ja taloudellista raportointia sekä

vii)  tarjoamalla komissiolle 9 a artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetussa sopimuksessa vahvistettuja uudelleenjärjestely- ja perintäpalveluita komission pyynnöstä ja yhteisymmärryksessä toteutuskumppanin kanssa 14 artiklan 2 kohdan g alakohdan mukaisesti, jos toteutuskumppani ei enää ole vastuussa asiaankuuluvan takuusopimuksen mukaisesta uudelleenjärjestely- ja perintätoiminnasta;

c)  voi kansallisen kehityspankin tai -laitoksen pyynnöstä tarjota kyseiselle kansalliselle kehityspankille tai -laitokselle 20 artiklan 2 kohdan f alakohdassa tarkoitettua valmiuksien kehittämistä ja/tai muita palveluita, jotka liittyvät EU:n takuulla tuettujen rahoitustuotteiden täytäntöönpanoon;

d)  toimii InvestEU-neuvontakeskuksen osalta seuraavasti:

i)  sille myönnetään 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuista määrärahoista korkeintaan 375 miljoonan euron määrä ii alakohdassa tarkoitettuihin neuvonta-aloitteisiin ja operatiivisiin tehtäviin;

ii)  se neuvoo komissiota ja suorittaa operatiivisia tehtäviä, jotka vahvistetaan 9 a artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitetussa sopimuksessa,

1.  tukemalla komissiota InvestEU-neuvontakeskuksen suunnittelussa, perustamisessa ja toiminnassa;

2.  tarjoamalla sellaisten neuvontapalvelupyyntöjen arviointia, joiden komissio ei katso kuuluvan olemassa oleviin neuvonta-aloitteisiin, komission kohdentamispäätösten tukemiseksi;

3.  tukemalla kansallisia kehityspankkeja tai -laitoksia tarjoamalla niiden pyynnöstä 20 artiklan 2 kohdan f alakohdassa tarkoitettua valmiuksien kehittämistä, joka liittyy niiden neuvontavalmiuksien kehittämiseen neuvonta-aloitteisiin osallistumiseksi;

4.  tekemällä komission ja mahdollisen neuvontakumppanin pyynnöstä ja EIP-ryhmän suostumuksella neuvontakumppaneiden kanssa sopimuksia neuvonta-aloitteiden toteuttamisesta.

EIP-ryhmä varmistaa, että sen 1 kohdan d alakohdan ii alakohdassa mainitut tehtävät hoidetaan täysin erillään sen roolista neuvontakumppanina.

2.  Komission EIP-ryhmälle 1 kohdan b alakohdan ii, iv, v ja vi alakohdan mukaisesti toimittamat pankkitoimintaan liittyvät tiedot rajoitetaan tietoihin, jotka ovat ehdottoman välttämättömiä, jotta EIP-ryhmä voi täyttää näihin kohtiin liittyvät velvoitteensa. Komissio määrittelee tiiviissä vuoropuhelussa EIP-ryhmän ja mahdollisten toteutuskumppaneiden kanssa edellä mainittujen tietojen luonteen ja laajuuden ottaen huomioon EU:n takuun moitteetonta varainhoitoa koskevat vaatimukset, kaupallisesti arkaluonteisiin tietoihin liittyvät toteutuskumppaneiden oikeutetut edut sekä EIP-ryhmän tarpeet näiden kohtien mukaisten velvollisuuksiensa täyttämiseksi.

3.  Kumppanuutta koskevat yksityiskohtaiset säännöt vahvistetaan sopimuksissa, joita ovat

a)  sopimus EU:n takuun 10 artiklan 1 b kohdassa tarkoitetun osuuden myöntämisestä ja toteuttamisesta:

i)  komission ja EIP-ryhmän välinen kumppanuussopimus tai

ii)  komission ja EIP-ryhmän ja/tai tytäryhteisön tai muun EIP:n perussäännön 28 artiklan 1 kohdassa määritellyn yhteisön välinen erillinen takuusopimus;

b)  1 kohdan b ja c alakohtaa koskeva komission ja EIP-ryhmän välinen sopimus;

c)  InvestEU-neuvontakeskusta koskeva komission ja EIP-ryhmän välinen sopimus;

d)  EIP-ryhmän sekä kansallisten kehityspankkien ja -laitosten väliset palvelusopimukset, jotka koskevat valmiuksien kehittämistä ja muita 1 kohdan c alakohdan mukaisia palveluita.

4.  EIP-ryhmälle 1 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitettujen tehtävien suorittamisesta aiheutuneiden kulujen on oltava 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetussa sopimuksessa vahvistettujen ehtojen mukaisia ja ne voidaan kattaa rahoitukseen käytetyistä EU:n takuuseen liittyvistä palautuksista tai tuloista varainhoitoasetuksen 211 artiklan 4 ja 5 kohdan mukaisesti tai periä 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuista määrärahoista, kun EIP-ryhmä on perustellut kyseiset menot, ja yleisen kattona on 7 000 000 euroa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 15 artiklan 3 kohdan ja 20 artiklan 4 kohdan soveltamista.

5.  EIP-ryhmälle 1 kohdan d alakohdan ii alakohdassa tarkoitettujen operatiivisten tehtävien suorittamisesta aiheutuneet kulut on katettava ja maksettava kokonaisuudessaan 1 kohdan d alakohdan i alakohdassa tarkoitetusta määrästä, kun EIP-ryhmä on perustellut kyseiset menot, ja yleisen kattona on 10 000 000 euroa.

9 b artikla

Eturistiriidat

EIP-ryhmä toteuttaa kumppanuuden puitteissa kaikki tarvittavat toimenpiteet ja varotoimet eturistiriitojen välttämiseksi muiden toteutuskumppaneiden kanssa, myös perustamalla 9 a artiklan 1 kohdan b alakohdan iii, iv, v ja vi alakohdassa tarkoitettuja tehtäviä varten erityisen riippumattoman ryhmän, johon sovelletaan tiukkoja luottamuksellisuussääntöjä, jotka koskevat edelleen myös niitä, jotka ovat lähteneet ryhmästä. EIP-ryhmä tai muut toteutuskumppanit ilmoittavat komissiolle viipymättä tilanteista, jotka muodostavat tällaisen ristiriidan tai todennäköisesti johtavat siihen. Epäselvissä tapauksissa komissio päättää, onko eturistiriita olemassa, ja ilmoittaa tästä EIP-ryhmälle. Eturistiriitatilanteessa EIP-ryhmä toteuttaa asianmukaiset toimenpiteet. Johtokunnalle tiedotetaan toteutetuista toimenpiteistä ja niiden tuloksista.

EIP-ryhmä toteuttaa tarvittavat varotoimet eturistiriitatilanteiden välttämiseksi InvestEU-neuvontakeskuksen täytäntöönpanossa erityisesti, kun on kyse sen 9 a artiklan 1 kohdan d alakohdan ii alakohdassa tarkoitetusta roolista komission tukemisessa operatiivisissa tehtävissä. Eturistiriitatilanteessa EIP-ryhmä toteuttaa asianmukaiset toimenpiteet.

III LUKU

EU:n takuu

10 artikla

EU:n takuu

1.  EU:n takuu myönnetään toteutuskumppaneille peruuttamattomana, ehdottomana ja vaadittaessa maksettavana takuuna [varainhoitoasetuksen] [219 artiklan 1 kohdan] mukaisesti, ja sitä hallinnoidaan [varainhoitoasetuksen] [X osastoa] noudattaen välillisenä hallinnointina.

1 a.  EU:n takuun korvauksen on liityttävä rahoitustuotteiden ominaisuuksiin ja riskiprofiiliin ottaen asianmukaisesti huomioon niiden taustalla olevien rahoitus- ja investointitoimien luonne ja asetettujen politiikkatavoitteiden saavuttaminen. Tähän voi asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa, jotka liittyvät politiikkatavoitteiden, joihin toteutettavalla rahoitustuotteella pyritään, luonteeseen ja kohtuuhintaisuuteen lopullisten saajien kannalta, sisältyä kustannuksen pienentäminen tai lopulliselle saajalle myönnettävien rahoitusehtojen parantaminen mukauttamalla EU:n takuun korvausta tai tarpeen mukaan kattamalla toteutuskumppanille aiheutuneet hallintokustannukset EU:n talousarviosta, erityisesti

a)  tilanteissa, joissa vaikeat rahoitusmarkkinaolosuhteet estäisivät toimen toteuttamisen markkinahinnoilla tai

b)  jos on tarpeen aktivoida rahoitus- ja investointitoimia aloilla tai alueilla, joilla vallitsee merkittävä markkinoiden toimintapuute tai optimaalista heikompi investointitilanne, ja helpottaa investointijärjestelyjen perustamista,

siinä määrin kuin EU:n takuun korvauksen pienentäminen tai toteutuskumppaneille aiheutuneiden hallintokustannusten kattaminen eivät vaikuta merkittävästi InvestEU-takuun rahoitukseen.

EU:n takuun pienentämisen on hyödynnettävä suoraan lopullisia saajia.

1 b.  Varainhoitoasetuksen 219 artiklan 4 kohdassa säädettyä ehtoa on sovellettava kuhunkin toteutuskumppaniin salkkuperusteisesti.

1 c.  Edellä 4 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetusta EU-osiota koskevasta EU:n takuusta 75 prosenttia, määrältään 30 613 125 000 euroa, on myönnettävä EIP-ryhmälle. EIP-ryhmä maksaa kokonaisrahoitusosuuden, jonka suuruus on 7 653 281 250 euroa. Tämä rahoitusosuus on maksettava siten ja sellaisessa muodossa, että helpotetaan InvestEU-rahaston täytäntöönpanoa ja 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamista.

1 d.  EU-osiota koskevasta EU:n takuusta jäljelle jäävät 25 prosenttia myönnetään muille toteutuskumppaneille, joiden on myös maksettava rahoitusosuus, joka määritetään takuusopimuksissa.

1 e.  On pyrittävä mahdollisimman hyvin varmistamaan, että ensimmäisen investointikauden päättyessä katettuna on laaja valikoima aloja ja alueita, ja välttämään liiallista alakohtaista tai maantieteellistä keskittymistä. Näihin toimiin on sisällyttävä kannustimia pienemmille tai vähemmän kehittyneille kansallisille kehityspankeille ja -laitoksille, joilla on suhteellista etua niiden paikallisen läsnäolon, tietämyksen ja investointikompetenssin vuoksi. Komissio tukee näitä toimia kehittämällä johdonmukaisen lähestymistavan.

2.  EU:n takuu voidaan myöntää tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluviin rahoitus- ja investointitoimiin investointikaudeksi, joka päättyy 31 päivänä joulukuuta 2027. Toteutuskumppanin ja rahoituksen lopullisen saajan tai rahoituksenvälittäjän tai muun 13 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun tahon väliset sopimukset on allekirjoitettava viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2028.

11 artikla

Tukikelpoiset rahoitus- ja investointitoimet

1.  InvestEU-rahastosta tuetaan ainoastaan sellaisia rahoitus- ja investointitoimia, jotka

a)  täyttävät varainhoitoasetuksen 209 artiklan 2 kohdan a–e alakohdassa säädetyt edellytykset, erityisesti varainhoitoasetuksen 209 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa ja tämän asetuksen liitteessä V säädetyn markkinoiden toimintapuutteita ja optimaalista heikompia investointitilanteita ja täydentävyyttä koskevat vaatimukset, ja joilla varainhoitoasetuksen 209 artiklan 2 kohdan d alakohdan mukaisesti tilanteen mukaan maksimoidaan yksityiset sijoitukset;

b)  edistävät unionin politiikkatavoitteita ja kuuluvat soveltuvan politiikkaikkunan puitteissa tämän asetuksen liitteen II mukaisiin rahoitus- ja investointitoimiin oikeutettuihin osa-alueisiin; ▌

b a)  eivät tarjoa rahoitustukea tämän asetuksen liitteessä V olevassa B kohdassa tarkoitetuille soveltamisalan ulkopuolelle jääville toiminnoille; sekä

c)  ovat investointisuuntaviivojen mukaisia.

2.  Unionissa sijaitsevien hankkeiden lisäksi InvestEU-rahastosta voidaan tukea rahoitus- ja investointitoimilla seuraavia hankkeita ja toimia:

a)  sellaisia ▌hankkeita yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa sijaitsevien tai niihin sijoittautuneiden yhteisöjen välillä, jotka ulottuvat yhteen tai useampaan kolmanteen maahan, mukaan lukien unioniin liittymässä olevat maat, ehdokasmaat ja mahdolliset ehdokkaat, Euroopan naapuruuspolitiikan soveltamisalaan, Euroopan talousalueeseen tai Euroopan vapaakauppaliittoon kuuluvat maat, tai Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen liitteessä II tarkoitetut merentakaiset maat ja alueet taikka ohjelmaan assosioituneet kolmannet maat, riippumatta siitä, onko kyseisissä kolmansissa maissa taikka merentakaisissa maissa tai merentakaisilla alueilla kumppania;

b)  rahoitus- ja investointitoimet 5 artiklassa tarkoitetuissa maissa, jotka ovat osallistuneet tietyn rahoitustuotteen rahoittamiseen.

3.  InvestEU-rahastosta voidaan tukea rahoitus- ja investointitoimia, joilla tarjotaan rahoitusta oikeussubjekteille, jotka ovat sijoittautuneet johonkin seuraavista maista:

a)  jäsenvaltio tai siihen sidoksissa oleva merentakainen maa tai alue;

b)  kolmas maa tai alue, joka on assosioitunut InvestEU-ohjelmaan 5 artiklan mukaisesti;

c)  2 kohdan a alakohdassa tarkoitettu kolmas maa, kyseisissä tilanteissa;

d)  muut maat, jos tarpeen hankkeen rahoittamiseksi a–c alakohdassa tarkoitetussa maassa tai alueella.

12 artikla

Muiden kuin EIP-ryhmään kuuluvien toteutuskumppaneiden valinta

1.  Komissio valitsee varainhoitoasetuksen 154 artiklan mukaisesti toteutuskumppanit, jotka eivät kuulu EIP-ryhmään.

Toteutuskumppanit voivat muodostaa ryhmän. Toteutuskumppani voi olla yhden tai useamman ryhmän jäsen.

EU-osiossa kelpoisuusvaatimukset täyttävien vastapuolten on täytynyt ilmaista kiinnostuksensa 10 artiklan 1 c kohdassa tarkoitettuun EU:n takuun osuuteen.

Jäsenvaltio-osiossa jäsenvaltio voi ehdottaa toteutuskumppaniksi yhtä tai useampaa ▌ vastapuolta ▌kiinnostuksensa ilmaisseiden joukosta. Kyseinen jäsenvaltio voi myös ehdottaa EIP-ryhmää toteutuskumppaniksi ja pyytää omalla kustannuksellaan EIP-ryhmää tarjoamaan 9 a artiklassa lueteltuja palveluita.

Jos jäsenvaltio ei ehdota toteutuskumppania, komissio etenee tämän kohdan toisen alakohdan mukaisesti ja valitsee toteutuskumppanin niiden toteutuskumppaneiden joukosta, jotka voivat kattaa rahoitus- ja investointitoimia asianomaisilla maantieteellisillä alueilla.

2.  Toteutuskumppaneita valitessaan komissio varmistaa, että InvestEU-rahaston rahoitustuotesalkku täyttää seuraavat tavoitteet:

a)  maksimoidaan 3 artiklassa esitettyjen tavoitteiden kattavuus;

b)  maksimoidaan EU:n takuun vaikutus toteutuskumppanin itsensä sitomien varojen kautta;

c)  tilanteen mukaan maksimoidaan yksityiset sijoitukset;

c a)  edistetään innovatiivisia rahoitus- ja riskiratkaisuja, joilla puututaan markkinoiden toimintapuutteisiin ja optimaalista heikompiin investointitilanteisiin;

d)  saavutetaan maantieteellinen hajonta EU:n takuun asteittaisella myöntämisellä ja mahdollistetaan pienempien hankkeiden rahoittaminen;

e)  riskien hajauttaminen on riittävää;

3.  Toteutuskumppaneita valitessaan komissio ottaa huomioon myös

a)  mahdolliset unionin talousarviosta maksettavat kustannukset ja unionin talousarvioon maksettavat korvaukset;

b)  toteutuskumppanin kyvyn noudattaa perusteellisesti varainhoitoasetuksen 155 artiklan 2 ja 3 kohdassa säädettyjä vaatimuksia, jotka liittyvät veronkiertoon, veropetoksiin ja verovilppiin, rahanpesuun, terrorismin rahoittamiseen ja yhteistyöhaluttomiin oikeudenkäyttöalueisiin;

4.  Toteutuskumppaneiksi voidaan valita kansallisia kehityspankkeja tai -laitoksia edellyttäen, että ne täyttävät tässä artiklassa ja 14 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa säädetyt vaatimukset.

13 artikla

Tukikelpoiset rahoitusmuodot

1.  EU:n takuuta voidaan käyttää kattamaan riskejä, joita toteutuskumppaneille aiheutuu seuraavantyyppisen rahoituksen myöntämisestä:

a)  rahoituksen lopullisille saajille kanavoitavat lainat, takaukset, vastatakaukset, pääomamarkkinainstrumentit, muut rahoituksen tai erillistakauksen muodot, mukaan lukien huonommassa etuoikeusasemassa oleva vieraan pääoman ehtoinen rahoitus, tai oman pääoman ehtoiset tai luonteiset sijoitukset, jotka tehdään suoraan tai rahoituksenvälittäjien, rahastojen, investointijärjestelyjen tai muiden välineiden kautta;

b)  toteutuskumppanin toiselle rahoituslaitokselle myöntämä rahoitus tai takaus, jonka avulla viimeksi mainitun on mahdollista toteuttaa a alakohdassa tarkoitettuja rahoitustoimia.

Jotta rahoitus voidaan kattaa EU:n takuulla, toteutuskumppanin on myönnettävä, hankittava tai laskettava liikkeeseen tämän kohdan ensimmäisen alakohdan a ja b alakohdassa tarkoitettu rahoitus 11 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja rahoitus- tai investointitoimia varten sellaisen rahoitussopimuksen tai transaktion mukaisesti, jonka toteutuskumppani on allekirjoittanut tai tehnyt sen jälkeen, kun komission ja toteutuskumppanin välillä on allekirjoitettu takuusopimus, ja jonka voimassaolo ei ole päättynyt tai jota ei ole peruutettu.

2.  Rahastojen tai muiden välittäjätahojen kautta toteutettavia rahoitus- ja investointitoimia voidaan tukea EU:n takuulla investointisuuntaviivoissa annettavien säännösten mukaisesti, vaikka tällainen taho sijoittaisi vähemmistön sijoittamistaan määristä unionin ulkopuolella ja 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa maissa tai muihin kuin tämän asetuksen nojalla kelpoisuusvaatimukset täyttäviin varoihin.

14 artikla

Takuusopimukset

1.  Komissio tekee kunkin toteutuskumppanin kanssa takuusopimuksen EU:n takuun myöntämisestä tämän asetuksen vaatimusten mukaisesti komission määrittämään määrään asti.

Jos toteutuskumppanit muodostavat ▌ryhmän, tehdään vain yksi takuusopimus komission ja kunkin ryhmään kuuluvan toteutuskumppanin välillä tai komission ja yhden, ryhmän lukuun toimivan toteutuskumppanin välillä.

2.  Takuusopimukseen on sisällytettävä erityisesti määräykset seuraavista:

a)  toteutuskumppanin tarjoaman rahoitusosuuden määrä ja ehdot;

b)  toteutuskumppanin toiselle toteutukseen osallistuvalle oikeussubjektille, jos tällainen on, tarjoaman rahoituksen tai takausten ehdot;

c)  EU:n takuun antamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt 16 artiklan mukaisesti, mukaan lukien säännöt tietyntyyppisistä välineistä muodostuvien salkkujen kattamisesta ja tapahtumista, joiden perusteella EU:n takuuseen voidaan vedota;

d)  riskinotosta maksettava korvaus, joka jaetaan unionin ja toteutuskumppanin riskinottoa koskevien osuuksien mukaisessa suhteessa tai mukautetaan asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa 16 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

e)  maksuehdot;

f)  toteutuskumppanin sitoumus hyväksyä komission ja investointikomitean päätökset, jotka koskevat EU:n takuun käyttöä ehdotettuun rahoitus- tai investointitoimeen, rajoittamatta kuitenkaan toteutuskumppanin päätöksentekoa ehdotetusta toimesta ilman EU:n takuuta;

g)  toteutuskumppanin tehtäväksi annettavaan saatavien perintään sovellettavat määräykset ja menettelyt;

h)  EU:n takuun kattamiin toimiin liittyvä taloudellinen ja toimintaa koskeva raportointi ja seuranta;

i)  keskeiset tulosindikaattorit, jotka koskevat erityisesti EU:n takuun käyttöä, 3, 7 ja 11 artiklassa säädettyjä tavoitteita ja perusteita sekä yksityisen pääoman mobilisointia;

j)  jos on kyse rahoitusta yhdistävistä toimista, niihin liittyvät säännökset ja menettelyt;

k)  muut merkitykselliset säännökset, jotka täyttävät varainhoitoasetuksen 155 artiklan 2 kohdan ja X osaston vaatimukset.

l)  asianmukaisten mekanismien olemassaolo yksityisten sijoittajien mahdollisia huolenaiheita varten.

3.  Takuusopimuksessa määrätään myös, että unionille tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvista rahoitus- ja investointitoimista maksettava korvaus suoritetaan sen jälkeen kun siitä on vähennetty EU:n takuuseen vetoamisen seurauksena suoritettavat maksut.

4.  Lisäksi takuusopimuksessa määrätään, että korvauksen, tulojen ja palautusten kokonaismäärästä, joka toteutuskumppanin on maksettava unionille tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvista rahoitus- ja investointitoimista, on vähennettävä EU:n takuuseen liittyvä mahdollinen velka toteutuskumppanille. Jos tämä määrä ei riitä kattamaan velkaa toteutuskumppanille 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti, maksettava määrä otetaan EU:n takuun varoista.

5.  Jos takuusopimus tehdään jäsenvaltio-osiossa, siinä voidaan määrätä jäsenvaltion tai asianomaisten alueiden edustajien osallistumisesta takuusopimuksen toteutuksen seurantaan.

15 artikla

EU:n takuun käytön edellytykset

1.  EU:n takuun myöntäminen edellyttää toteutuskumppanin kanssa tehdyn takuusopimuksen voimaantuloa.

2.  EU:n takuu kattaa rahoitus- ja investointitoimet ainoastaan, jos ne täyttävät tässä asetuksessa ja investointisuuntaviivoissa vahvistetut vaatimukset ja investointikomitea on tullut siihen tulokseen, että ne täyttävät vaatimukset, joita tuen saaminen EU:n takuuna edellyttää. Toteutuskumppanit vastaavat edelleen siitä, että rahoitus- ja investointitoimissa noudatetaan tätä asetusta ja asiaa koskevia investointisuuntaviivoja.

3.  Komissio ei maksa toteutuskumppanille mitään hallintokustannuksia tai palkkioita, jotka liittyvät EU:n takuun kattamien rahoitus- ja investointitoimien toteuttamiseen, ellei toteutuskumppani voi perustella asianmukaisesti komissiolle, että politiikkatavoitteet, joihin toteutettavalla rahoitustuotteella pyritään, sekä kohtuuhintaisuus tavoiteltujen lopullisten saajien kannalta tai tarjotun rahoituksen tyyppi ovat luonteeltaan sellaisia, että tästä on tarpeen poiketa. Tällaisten kustannusten kattaminen EU:n talousarviosta rajoitetaan määrään, joka on ehdottoman välttämätön asiaankuuluvien rahoitus- ja investointitoimien toteuttamiseksi, ja sitä myönnetään vain siinä määrin kuin toteutuskumppaneiden kyseisistä rahoitus- ja investointitoimista saamat tulot eivät kata kustannuksia. Kustannusjärjestelyistä on määrättävä takuusopimuksessa, ja siinä on noudatettava 14 artiklan 4 kohdassa vahvistettuja sääntöjä ja varainhoitoasetuksen 209 artiklan 2 kohdan g alakohtaa.

4.  Lisäksi toteutuskumppani voi käyttää EU:n takuuta kattaakseen asiaankuuluvan osuuden mahdollisista takaisinperintäkuluista, ellei niitä ole 14 artiklan 4 kohdan mukaisesti vähennetty perintätuotoista.

16 artikla

EU:n takuun kattavuus ja ehdot

1.  Riskinotosta maksettava korvaus jaetaan unionin ja toteutuskumppanin kesken sillä perusteella, kuinka suuri niiden osuus on rahoitus- ja investointitoimisalkun tai, tapauksen mukaan, yksittäisten toimien riskinotosta. EU:n takuusta maksettavaa korvausta voidaan pienentää 10 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetuissa asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa.

Toteutuskumppanilla on oltava asianmukainen oma riski niissä rahoitus- ja investointitoimissa, joita EU:n takuulla tuetaan, elleivät politiikkatavoitteet, joihin rahoitustuotteen toteuttamisella pyritään, ole luonteeltaan sellaisia, että toteutuskumppani ei ole poikkeuksellisesti voinut kohtuudella osallistua rahoitustuotteeseen omalla riskinkantokyvyllään.

2.  EU:n takuu kattaa seuraavat:

a)  13 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen vieraan pääoman ehtoisten tuotteiden osalta:

i)  pääoma ja kaikki korot ja määrät, jotka on rahoitustoimien ehtojen mukaisesti maksettava toteutuskumppanille mutta joita se ei ole saanut, maksukyvyttömyystapahtumaan saakka; huonommassa etuoikeusasemassa olevan vieraan pääoman ehtoisen rahoituksen osalta lykkäys, vähentäminen tai vaadittu myyminen katsotaan maksukyvyttömyystapahtumaksi;

ii)  uudelleenjärjestelytappiot;

iii)  tappiot, jotka johtuvat muiden valuuttojen kuin euron kurssivaihteluista markkinoilla, joilla on rajalliset mahdollisuudet pitkän aikavälin suojaamiseen;

b)  13 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen oman pääoman ehtoisten tai luonteisten sijoitusten osalta sijoitetut määrät ja niiden rahoituskulut sekä muiden valuuttojen kuin euron kurssivaihteluista aiheutuvat tappiot;

c)  13 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen toteutuskumppanin toiselle oikeussubjektille myöntämän rahoituksen ja takauksien osalta käytetyt määrät ja niiden rahoituskulut.

3.  Jos unioni suorittaa maksun toteutuskumppanille, joka on vedonnut EU:n takuuseen, unioni siirtää itselleen kyseisiin EU:n takuun kattamiin rahoitus- ja investointitoimiin liittyvät toteutuskumppanin oikeudet siltä osin kuin ne edelleen jatkuvat.

Toteutuskumppanin on unionin puolesta huolehdittava niitä määriä vastaavien saatavien perinnästä, joihin unionille on siirtynyt oikeus, ja maksettava unionille takaisin perimistään summista.

IV LUKU

HALLINNOINTI

17 artikla

Neuvottelukunta

1.  Komissiota ja johtokuntaa neuvoo neuvottelukunta ▌.

1 a.  Neuvottelukunnan on pyrittävä varmistamaan sukupuolten välinen tasapaino, ja se koostuu

a)  yhdestä kunkin toteutuskumppanin edustajasta;

b)  yhdestä kunkin jäsenvaltion edustajasta;

c)  yhdestä Euroopan talous- ja sosiaalikomitean nimittämästä asiantuntijasta;

d)  yhdestä alueiden komitean nimittämästä asiantuntijasta.

4.  Neuvottelukunnan ▌puheenjohtajana toimii komission edustaja. Varapuheenjohtajana toimii EIP:n nimittämä edustaja.

Neuvottelukunta kokoontuu säännöllisesti ja vähintään kaksi kertaa vuodessa puheenjohtajan koolle kutsumana. ▌

5.  Neuvottelukunta

a)  antaa komissiolle ja johtokunnalle tämän asetuksen nojalla toteutettavien rahoitustuotteiden suunnittelua koskevia neuvoja;

b)  antaa komissiolle ja johtokunnalle markkinoiden kehitystä, markkinoiden toimintapuutteita ja optimaalista heikompia investointitilanteita ja markkinaolosuhteita koskevia neuvoja;

c)  vaihtaa näkemyksiä markkinoiden kehityksestä ja jakaa parhaita käytäntöjä.

5 a.  Jäsenvaltioiden edustajien kokoukset erillisessä kokoonpanossa järjestetään myös vähintään kaksi kertaa vuodessa ja niiden puheenjohtajana toimii komissio.

5 b.  Neuvottelukunta ja sen jäsenvaltiokokoonpano voivat antaa InvestEU-ohjelman toteutusta ja toimintaa koskevia suosituksia, joita johtokunnan on käsiteltävä.

5 c.  Neuvottelukunnan kokousten yksityiskohtaiset pöytäkirjat on julkaistava mahdollisimman pian sen jälkeen, kun neuvottelukunta on hyväksynyt ne.

Komissio vahvistaa neuvottelukunnan toimintasäännöt ja -menettelyt ja huolehtii sen sihteeristötehtävistä. Kaikki asiaankuuluvat asiakirjat ja tiedot on asetettava neuvottelukunnan saataville, jotta se voi hoitaa tehtävänsä.

5 d.  Neuvottelukunnassa edustettuina olevat kansallisten kehityspankkien ja -laitosten edustajat valitsevat keskuudestaan muiden kuin EIP-ryhmään kuuluvien toteutuskumppaneiden edustajat 17 a artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun johtokuntaan. Kansallisten kehityspankkien ja -laitosten edustajat pyrkivät niiden koon ja maantieteellisen sijainnin kannalta tasapainoiseen edustukseen johtokunnassa. Valitut edustajat edustavat kaikkien muiden kuin EIP-ryhmään kuuluvien toteutuskumppaneiden sovittua yhteistä kantaa.

17 a artikla

Johtokunta

1.  InvestEU-ohjelmalle perustetaan johtokunta. Se koostuu neljästä komission edustajasta, kolmesta EIP-ryhmän edustajasta ja kahdesta muiden kuin EIP-ryhmään kuuluvien toteutuskumppaneiden edustajista sekä yhdestä Euroopan parlamentin nimittämästä, vailla äänioikeuta olevasta asiantuntijasta. Kyseinen asiantuntija ei saa pyytää eikä ottaa vastaan ohjeita unionin toimielimiltä, elimiltä tai laitoksilta, jäsenvaltioiden hallituksilta taikka muilta julkisilta tai yksityisiltä elimiltä, ja hän toimii täysin riippumattomasti. Asiantuntija hoitaa tehtävänsä puolueettomasti ja InvestEU-rahaston edun mukaisesti;

Jäsenet nimitetään neljän vuoden toimikaudeksi, joka voidaan uusia kerran, lukuun ottamatta muiden kuin EIP-ryhmään kuuluvien toteutuskumppaneiden edustajia, jotka nimitetään kahdeksi vuodeksi.

2.  Johtokunta valitsee komission edustajista puheenjohtajan neljän vuoden toimikaudeksi, joka voidaan uusia kerran. Puheenjohtaja raportoi kaksi kertaa vuodessa neuvottelukuntaan kuuluville jäsenvaltioiden edustajille InvestEU-ohjelman toteuttamisesta ja toiminnasta.

Johtokunnan kokousten yksityiskohtaiset pöytäkirjat on julkaistava heti, kun johtokunta on hyväksynyt ne.

3.  Johtokunta

a)  määrittää toteutuskumppaneille strategiaa ja toimintaa koskevan ohjeistuksen, mukaan lukien ohjeistus, joka koskee rahoitustuotteiden suunnittelua sekä toimintapolitiikkaa ja -menettelyjä, jotka ovat tarpeen InvestEU-rahaston toiminnan kannalta;

b)  hyväksyy komission yhteistyössä EIP-ryhmän ja muiden toteutuskumppaneiden kanssa kehittämän riskejä koskevan menettelykehyksen;

c)  valvoo InvestEU-ohjelman täytäntöönpanoa;

d)  ilmaisee kaikkien jäsentensä näkemykset, kun sitä kuullaan investointikomiteaan valittavien ehdokkaiden lopullisesta luettelosta ennen valintaa 19 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

e)  hyväksyy 19 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun investointikomitean sihteeristön työjärjestyksen.

f)  hyväksyy säännöt, joita sovelletaan investointijärjestelyjen kanssa toteutettaviin toimiin.

4.  Johtokunta käyttää keskusteluissaan konsensukseen perustuvaa lähestymistapaa ja ottaa näin ollen mahdollisimman suuressa määrin huomioon kaikkien jäsenten kannat. Jos jäsenet eivät pääse kannoistaan sopimukseen, johtokunta tekee päätöksensä äänestävien jäsentensä enemmistöllä, joka muodostuu vähintään seitsemästä äänestä.

17 b artikla

Tulostaulu

1.  Perustetaan indikaattoreiden tulostaulu, jäljempänä ’tulostaulu’, jolla varmistetaan, että investointikomitea arvioi riippumattomasti, avoimesti ja yhdenmukaisesti pyynnöt, jotka koskevat EU:n takuun käyttöä toteutuskumppanin ehdottamaan rahoitukseen tai investointiin.

2.  Toteutuskumppaneiden on täytettävä tulostaulukko, joka koskee niiden ehdottamia rahoitus- ja investointitoimia.

3.  Tulostaulukko kattaa erityisesti seuraavat tiedot:

a)  rahoitus- ja investointitoimen kuvaus;

b)  EU:n poliittisten tavoitteiden edistäminen;

c)  täydentävyys, kuvaus markkinoiden toimintapuutteesta tai optimaalista heikommasta investointitilanteesta sekä toteutuskumppanin rahoitusosuudesta ja teknisestä panoksesta;

d)  investointien vaikutukset;

e)  ehdotettujen rahoitus- ja investointitoimien rahoitusprofiili;

f)  täydentävät lisäindikaattorit.

4.  Siirretään komissiolle valta antaa 26 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä tämän asetuksen täydentämiseksi vahvistamalla tulostaulun lisätiedot, mukaan lukien toteutuskumppaneiden käyttämää tulostaulua koskevat yksityiskohtaiset säännöt.

18 artikla

Vaatimustenmukaisuus

3.  Komissio vahvistaa, ovatko muun kuin EIP-ryhmään kuuluvan toteutuskumppanin ehdottamat rahoitus- ja investointitoimet unionin lainsäädännön ja politiikkojen mukaisia.

3 a.  Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien EIP:n rahoitus- ja investointitoimien tapauksessa EU:n takuu ei kata tällaisia toimia, jos komissio antaa kielteisen lausunnon pöytäkirjassa N:o 5 olevassa 19 artiklassa tarkoitetun menettelyn puitteissa.

19 artikla

Investointikomitea

1.  InvestEU-rahastolle perustetaan täysin riippumaton investointikomitea. Sen tehtävänä on

a)  käsitellä rahoitus- ja investointitoimia koskevat ehdotukset, joita toteutuskumppanit esittävät katettavaksi EU:n takuusta ja jotka ovat läpäisseet unionin lainsäädännön ja politiikkojen noudattamista koskevan komission tarkastuksen 18 artiklan 3 kohdan mukaisesti tai ovat saaneet myönteisen lausunnon pöytäkirjassa N:o 5 olevassa 19 artiklassa tarkoitetun menettelyn puitteissa;

b)  tarkistaa, ovatko ehdotukset tämän asetuksen ja investointisuuntaviivojen mukaisia,

b a)  kiinnittää erityistä huomiota varainhoitoasetuksen 209 artiklan 2 kohdan b alakohdassa ja tämän asetuksen liitteessä V säädettyyn täydentävyysvaatimukseen ja varainhoitoasetuksen 209 artiklan 2 kohdan d alakohdassa edellytettyyn yksityisten sijoitusten houkuttelemiseen; sekä

c)  tarkistaa, täyttävätkö rahoitus- ja investointitoimet, joita tuettaisiin EU:n takuulla, kaikki asiaankuuluvat vaatimukset.

2.  Investointikomitea kokoontuu neljässä eri kokoonpanossa, jotka vastaavat 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja politiikkaikkunoita.

Kukin investointikomitean kokoonpano muodostuu kuudesta palkatusta ulkopuolisesta asiantuntijasta. Asiantuntijat valitaan varainhoitoasetuksen 237 artiklan mukaisesti, ja komissio nimittää heidät johtokunnan suosituksesta enintään neljän vuoden toimikaudeksi, joka voidaan uusia kerran. Unioni maksaa heidän palkkionsa. Komissio voi johtokunnan suosituksesta päättää uusia investointikomitean jäsenen toimikauden ilman tässä kohdassa säädettyä menettelyä.

Asiantuntijoilla on oltava asianmukaista korkean tason markkinakokemusta hankerakenteiden suunnittelusta ja rahoittamisesta tai pk-yritysten tai suurempien yritysten rahoittamisesta.

Investointikomitean kokoonpanolla varmistetaan, että sillä on 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen politiikkaikkunoiden kattamien sektoreiden ja unionin maantieteellisten markkinoiden laaja tuntemus ja että se on kokonaisuutena sukupuolijakaumaltaan tasapainoinen.

Neljän jäsenen on oltava investointikomitean kaikkien neljän kokoonpanon pysyviä jäseniä. Lisäksi neljässä eri kokoonpanossa on kussakin oltava kaksi asiantuntijaa, joilla on kokemusta investoinneista kyseisen politiikkaikkunan kattamilta sektoreilta. Ainakin yhdellä pysyvistä jäsenistä on oltava asiantuntemusta kestävästä investoimisesta. Johtokunta osoittaa investointikomitean jäsenet sopivaan kokoonpanoon tai sopiviin kokoonpanoihin. Investointikomitea valitsee pysyvien jäsentensä keskuudesta puheenjohtajan.

3.  Investointikomitean jäsenten on komitean toimintaan osallistuessaan hoidettava tehtävänsä puolueettomasti ja yksinomaan InvestEU-rahaston edun mukaisesti. He eivät saa pyytää eivätkä ottaa vastaan ohjeita toteutuskumppaneilta, unionin toimielimiltä, jäsenvaltioilta taikka muulta julkiselta tai yksityiseltä elimeltä.

Investointikomitean kaikkien jäsenten ansioluettelot ja ilmoitukset taloudellisista sidonnaisuuksista on julkistettava, ja ne on pidettävä jatkuvasti ajan tasalla. Kunkin investointikomitean jäsenen on ilmoitettava komissiolle ja johtokunnalle viipymättä kaikki tiedot, jotka ovat tarpeen jatkuvan eturistiriidattomuuden selvittämiseksi.

Johtokunta voi suosittaa komissiolle jäsenen poistamista tehtävistään, jos tämä ei noudata tässä kohdassa säädettyjä vaatimuksia, tai muista asianmukaisesti perustelluista syistä.

4.  Toimiessaan tämän artiklan mukaisesti investointikomitealla on oltava apunaan sihteeristö. Sihteeristön on oltava riippumaton ja vastattava investointikomitean puheenjohtajalle. Sihteeristön hallinnollinen sijaintipaikka on komissiossa. Sihteeristön työjärjestyksessä varmistetaan toteutuskumppaneiden ja vastaavien hallintoelinten välisen tietojen ja asiakirjojen vaihdon luottamuksellisuus. EIP-ryhmä voi esittää rahoitus- ja investointitoimia koskevat ehdotuksensa suoraan investointikomitealle ja ilmoittaa niistä sihteeristölle.

Toteutuskumppaneiden toimittamiin asiakirjoihin on sisällyttävä vakiomuotoinen pyyntölomake, 17 b artiklassa tarkoitettu tulostaulu ja muut mahdolliset asiakirjat, joita investointikomitea pitää merkityksellisinä, erityisesti kuvaus markkinoiden toimintapuutteen tai optimaalista heikomman investointitilanteen luonteesta ja siitä, kuinka tätä voidaan helpottaa rahoitus- tai investointitoimella sekä perusteellinen arvio, jolla osoitetaan rahoitus- tai investointitoimen täydentävyys. Sihteeristön on tarkistettava muiden kuin EIP-ryhmään kuuluvien toteutuskumppaneiden toimittamien asiakirjojen täydellisyys. Investointikomitea voi pyytää asianomaiselta toteuttamiskumppanilta investointi- tai rahoitustoimiehdotusta koskevia selvennyksiä, myös siten, että kumppani on läsnä kyseistä tointa koskevissa keskusteluissa. Toteutuskumppanin tekemät hankearvioinnit eivät sido investointikomiteaa sen suhteen, katetaanko rahoitus- tai investointitoimi EU:n takuulla.

Investointikomitean on käytettävä ehdotusten arvioimisessa ja tarkistamisessa 17 b artiklassa tarkoitettua indikaattoritulostaulua.

5.  Investointikomitean päätelmät on hyväksyttävä kaikkien jäsenten yksinkertaisella enemmistöllä edellyttäen, että yksinkertaiseen enemmistöön sisältyy vähintään yksi sen politiikkaikkunan väliaikainen asiantuntija, johon ehdotus kuuluu. Äänten mennessä tasan investointikomitean puheenjohtajan ääni ratkaisee.

Investointikomitean päätelmien, joissa hyväksytään rahoitus- tai investointitoimen tukeminen EU:n takuulla, on oltava julkisesti saatavilla, ja niiden on sisällettävä hyväksynnän perustelut, toimea koskevat tiedot, erityisesti kuvaus siitä, tiedot toimen toteuttajista tai rahoituksen välittäjistä sekä toimen tavoitteista. Päätelmissä on viitattava myös tulostauluun perustuvaan kokonaisarviointiin.

Tulostaulun on oltava julkisesti saatavilla, kun rahoitus- tai investointitoimi tai alahanke, jos on sellaisesta kyse, on allekirjoitettu.

Toisessa ja kolmannessa alakohdassa tarkoitetut julkaisut eivät saa sisältää kaupallisesti arkaluonteisia tietoja tai henkilötietoja, joita unionin tietosuojasääntöjen mukaan ei saa julkistaa. EU:n takuun käytön epäämistä koskevat investointikomitean päätelmät toimitetaan kaksi kertaa vuodessa Euroopan parlamentille ja neuvostolle tiukkoja luottamuksellisuusvaatimuksia noudattaen.

Investointikomitea toimittaa kaksi kertaa vuodessa Euroopan parlamentille ja neuvostolle luettelon kaikista päätelmistä sekä niihin liittyvät julkaistut tulostaulut. Luetteloon on sisällyttävä EU:n takuun käytön epäämistä koskevat päätökset ja siihen sovelletaan tiukkoja luottamuksellisuusvaatimuksia.

Investointikomitean päätelmät on annettava asianomaisen toteutuskumppanin saataville kohtuullisessa ajassa.

Investointikomitean sihteeristön on talletettava keskustietokantaan kaikki investointikomitealle toimitetut rahoitus- ja investointiehdotuksiin liittyvät tiedot ja investointikomitean niistä antamat päätelmät.

6.  Jos investointikomiteaa pyydetään hyväksymään EU:n takuun käyttö rahoitus- tai investointitoimessa, joka on väline, ohjelma tai rakenne, jolla on alahankkeita, hyväksynnän on koskettava myös alahankkeita, ellei investointikomitea päätä pidättää itsellään oikeutta hyväksyä ne erikseen. Jos hyväksyntä koskee alahankkeita, joiden koko on alle 3 000 000 euroa, investointikomitea ei pidätä itsellään tätä oikeutta.

6 a.  Investointikomitea voi tarpeelliseksi katsomissaan tapauksissa toimittaa komissiolle investointisuuntaviivojen soveltamiseen tai tulkintaan liittyviä operatiivisia kysymyksiä.

V LUKU

InvestEU-neuvontakeskus

20 artikla

InvestEU-neuvontakeskus

1.  InvestEU-neuvontakeskus tarjoaa neuvontaa investointihankkeiden määrittämistä, valmistelua, kehittämistä ja jäsentämistä, hankkeisiin liittyviä hankintoja ja hankkeiden toteuttamista varten sekä lisää hankkeiden toteuttajien ja rahoituksenvälittäjien kapasiteettia toteuttaa rahoitus- ja investointitoimia. Se voi antaa tukeaan missä tahansa hankkeen tai tuetun yhteisön rahoituksen elinkaaren vaiheessa.

Komissio allekirjoittaa neuvontasopimukset EIP-ryhmän ja muiden mahdollisten neuvontakumppaneiden kanssa ja antaa niille tehtäväksi edellisessä alakohdassa tarkoitetun neuvonnan ja 2 kohdassa tarkoitettujen palvelujen tarjoamisen. Komissio voi lisäksi toteuttaa neuvonta-aloitteita myös käyttämällä ulkoisia palveluntarjoajia. Komissio perustaa InvestEU-neuvontakeskuksen keskitetyn yhteyspisteen ja jakaa neuvontatukea koskevat pyynnöt asianomaiselle neuvonta-aloitteelle. Komissio, EIP-ryhmä ja muut neuvontakumppanit tekevät tiivistä yhteistyötä varmistaakseen tuen tehokkuuden, synergiaedut ja tehokkaan maantieteellisen kattavuuden koko unionissa ottaen samalla asianmukaisesti huomioon olemassa olevat rakenteet ja työn.

Neuvonta-aloitteet ovat käytettävissä kunkin 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun politiikkaikkunan komponenttina, joka kattaa ▌kyseiseen ikkunaan kuuluvat sektorit. Lisäksi ▌ neuvonta-aloitteet ovat käytettävissä monialaisessa osiossa.

2.  InvestEU-neuvontakeskus tarjoaa erityisesti seuraavia palveluja:

a)  komission hallinnoiman ja ylläpitämän keskitetyn asiointipisteen tarjoaminen InvestEU-neuvontakeskuksen hankekehitystukea varten viranomaisille ja hankkeiden toteuttajille;

a a)  kaikkien investointisuuntaviivoja ja niiden tulkintaa koskevien saatavilla olevien lisätietojen toimittaminen viranomaisille ja hankkeiden toteuttajille, mukaan lukien komission antamien investointisuuntaviivojen soveltamista tai tulkintaa koskevat tiedot;

b)  hankkeiden toteuttajien avustaminen tarvittaessa hankkeiden kehittämiseksi siten, että ne täyttävät 3, 7 ja 11 artiklassa säädetyt tavoitteet ja tukikelpoisuusperusteet, ja pienikokoisten hankkeiden yhteenliittymien kehittämisen helpottaminen, myös e kohdassa tarkoitettujen investointijärjestelyjen avulla; tällainen apu ei kuitenkaan ennalta rajoita investointikomitean päätelmiä tällaisten hankkeiden tukemisesta EU:n takuulla;

c)  toimien tukeminen ja paikallisen tietämyksen lisääminen InvestEU-rahaston tuen käytön helpottamiseksi kaikkialla unionissa ja mahdollisuuksien mukaan aktiivinen myötävaikuttaminen InvestEU-rahaston sektorikohtaisen ja maantieteellisen monipuolisuuden tavoitteeseen siten, että tuetaan toteutuskumppaneita mahdollisten rahoitus- ja investointitoimien alullepanossa ja kehittämisessä;

d)  vertaisvaihtoon ja tiedon, tietotaidon ja parhaiden käytäntöjen jakamiseen tarkoitettujen yhteistyöalustojen perustamisen helpottaminen hankejatkumon ja sektoreiden kehittämisen tukemiseksi;

e)  investointijärjestelyjen, myös rajatylittävien ja makroalueellisten investointijärjestelyjen sekä pieniä ja keskisuuria hankkeita yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa aihekohtaisesti tai alueittain yhteen niputtavien investointijärjestelyjen, perustamista koskevan proaktiivisen neuvonnan tarjoaminen;

e a)   unionin talousarviosta tai muista lähteistä rahoitettavien avustusten tai rahoitusvälineiden tukeminen unionin välineiden välisen synergiavaikutusten ja täydentävyyden vahvistamiseksi ja InvestEU-ohjelman vipuvaikutuksen ja muun vaikutuksen maksimoimiseksi;

f)  organisatoristen valmiuksien, taitojen ja prosessien kehittämiseen ja organisaatioiden investointivalmiuden nopeuttamiseen tähtäävien toimien tukeminen, jotta hankkeiden toteuttajat ja viranomaiset voivat kehittää investointihankejatkumoita, rahoitusmekanismeja ja investointijärjestelyjä ja hallinnoida hankkeita ja rahoituksenvälittäjät toteuttaa rahoitus- ja investointitoimia sellaisten yhteisöjen hyväksi, joilla on vaikeuksia saada rahoitusta, muun muassa tukemalla riskinarviointikyvyn kehittämistä tai sektorikohtaista osaamista;

f a)  neuvonnan tarjoaminen startup-yrityksille etenkin silloin, kun pyritään suojaamaan niiden tutkimus- ja innovointi-investointeja immateriaalioikeuksilla, kuten patenteilla.

3.  InvestEU-neuvontakeskuksen on oltava hankkeiden julkisten ja yksityisten toteuttajien, mukaan lukien pk- ja startup-yritykset, viranomaisten ja kansallisten kehityspankkien, rahoituksenvälittäjien ja muiden välittäjien käytettävissä.

4.  Komissio tekee kunkin neuvontakumppanin kanssa neuvontasopimuksen yhden tai useamman neuvonta-aloitteen toteuttamisesta. Edellä 2 kohdassa tarkoitetuista palveluista voidaan periä maksuja, joilla katetaan osa kyseisten palvelujen tarjoamisesta aiheutuvista kustannuksista. Tämä ei koske julkisille toteuttajille ja hyötyä tavoittelemattomille yhteisöille tarjottavia palveluja, joista ei peritä maksua, kun se on perusteltua. Edellä 2 kohdassa tarkoitetuista palveluista pk-yrityksiltä perittävät maksut rajataan kolmannekseen niiden tarjoamisesta aiheutuvista kustannuksista.

5.  Jotta 1 kohdassa tarkoitettu tavoite voidaan saavuttaa ja jotta neuvontapalvelujen tarjoamista voidaan helpottaa, InvestEU-neuvontakeskus hyödyntää komission, EIP-ryhmän ja muiden neuvontakumppaneiden asiantuntemusta.

5 a.  Kukin neuvonta-aloite on laadittava siten, että se perustuu komission ja neuvontakumppanin väliseen kustannustenjakomekanismiin paitsi, jos komissio asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa, joissa neuvonta-aloitteen erityisominaisuudet niin edellyttävät, ja varmistaen kaikkien neuvontakumppaneiden yhdenmukaisen ja tasapuolisen kohtelun, suostuu kattamaan kaikki neuvonta-aloitteen kustannukset.

6.  InvestEU-neuvontakeskuksella on tarvittaessa oltava paikallinen edustus. Paikallinen edustus on perustettava erityisesti jäsenvaltioissa tai alueilla, joilla on vaikeuksia InvestEU-hankkeiden kehittämisessä. InvestEU-neuvontakeskus avustaa tiedon siirrossa alueelliselle ja paikalliselle tasolle, jotta voidaan kehittää 1 kohdassa tarkoitettuun tukeen liittyviä alueellisia ja paikallisia valmiuksia ja asiantuntemusta, mukaan lukien tuki pienten hankkeiden toteuttamiseksi ja niihin mukautumiseksi.

6 a.  Jotta 1 kohdassa tarkoitettua neuvontaa voidaan antaa ja jotta neuvonnan tarjoamista paikallistasolla voidaan helpottaa, InvestEU-neuvontakeskus toimii mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä kansallisten kehityspankkien tai -laitosten kanssa ja hyödyntää niiden asiantuntemusta. InvestEU-neuvontakeskus tekee tarpeen mukaan yhteistyösopimuksia kansallisten kehityspankkien tai -laitosten kanssa, vähintään yhden kansallisen kehityspankin tai -laitoksen kanssa jäsenvaltiota kohden.

7.  Toteutuskumppanit ehdottavat tarvittaessa rahoitusta hakeville hankkeiden toteuttajille, myös erityisesti pienikokoisten hankkeiden toteuttajille, että nämä pyytävät hankkeeseensa InvestEU-neuvontakeskuksen tukea, jotta voidaan tarvittaessa tehostaa hankkeiden valmistelua ja arvioida mahdollisuutta yhdistää hankkeita.

Toteutuskumppaneiden ja neuvontakumppaneiden on myös tiedotettava hankkeiden toteuttajille mahdollisuudesta lisätä niiden hankkeet 21 artiklassa tarkoitetun InvestEU-portaalin luetteloon.

VI LUKU

21 artikla

InvestEU-portaali

1.  Komissio perustaa InvestEU-portaalin. Se on helposti saatavilla oleva ja käyttäjäystävällinen hanketietokanta, jossa annetaan asiaankuuluvaa tietoa kustakin hankkeesta.

2.  InvestEU-portaali tarjoaa hankkeiden toteuttajille kanavan, jossa ne saavat näkyvyyttä hankkeilleen, joille ne hakevat rahoitusta, ja jossa ne antavat niitä koskevaa tietoa sijoittajille. Hankkeen ottaminen InvestEU-portaaliin ei rajoita päätöksiä, jotka koskevat tämän asetuksen tai minkään muun unionin välineen mukaisen tuen taikka julkisen rahoituksen piiriin tuettaviksi valittuja lopullisia hankkeita.

3.  Portaalissa luetellaan ainoastaan hankkeita, jotka ovat sopusoinnussa unionin lainsäädännön ja politiikkojen kanssa.

4.  Komissio välittää hankkeet, jotka täyttävät 3 kohdassa asetetut ehdot, toteutuskumppaneille ja tapauksen mukaan, jos neuvonta-aloite on olemassa, InvestEU-neuvontakeskukselle.

5.  Toteutuskumppanit tarkastelevat hankkeita, jotka kuuluvat niiden maantieteelliseen ja toiminta-alueeseen.

VII LUKU

VASTUU, seuranta ja raportointi, arviointi ja valvonta

21 a artikla

Vastuu

1.  Johtokunnan puheenjohtaja antaa Euroopan parlamentin tai neuvoston pyynnöstä pyynnön esittävälle toimielimelle selvityksen InvestEU-rahaston toiminnan tuloksista muun muassa osallistumalla Euroopan parlamentin kuulemistilaisuuteen.

2.  Johtokunnan puheenjohtaja vastaa joka tapauksessa Euroopan parlamentin tai neuvoston InvestEU-rahastolle osoittamiin kysymyksiin suullisesti tai kirjallisesti viiden viikon kuluessa kysymyksen vastaanottamispäivästä.

22 artikla

Seuranta ja raportointi

1.  Indikaattorit, joiden avulla raportoidaan Invest-EU-ohjelman edistymisestä 3 artiklassa säädettyjen yleisten ja erityistavoitteiden saavuttamisessa, esitetään tämän asetuksen liitteessä III.

2.  Jotta InvestEU-ohjelman toteuttamisen edistymistä voidaan arvioida suhteessa tavoitteisiin, komissiolle siirretään valta antaa 26 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan tämän asetuksen liitettä III tarkistamalla tai täydentämällä indikaattoreita tarpeen mukaan sekä säännöksiä, jotka koskevat seuranta- ja arviointikehyksen perustamista.

3.  Tulosraportointijärjestelmällä on varmistettava, että täytäntöönpanon ja tulosten seurannassa käytettävät tiedot kerätään tehokkaasti, tuloksellisesti ja oikea-aikaisesti sekä mahdollistettava riittävä riski- ja takaussalkun seuranta. Sitä varten toteutuskumppaneille, neuvontakumppaneille ja muille unionin varojen saajille on asetettava oikeasuhteiset raportointivaatimukset.

4.  Komissio raportoi InvestEU-ohjelman toteuttamisesta varainhoitoasetuksen 241 ja 250 artiklan mukaisesti. Vuosittaisessa raportissa on annettava tietoa ohjelman täytäntöönpanoasteesta sen tavoitteisiin ja tulosindikaattoreihin verrattuna, varainhoitoasetuksen 41 artiklan 5 kohdan mukaisesti. Tätä varten toteutuskumppaneiden on toimitettava vuosittain tarvittavat tiedot muun muassa takuun toiminnasta, jotta komissio voi täyttää raportointivelvoitteensa.

5.  Lisäksi kunkin toteutuskumppanin on toimitettava komissiolle kuuden kuukauden välein kertomus tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvista rahoitus- ja investointitoimista jaoteltuina EU-osioon ja jäsenvaltio-osioon ▌. Toteutuskumppanin on toimitettava tietoa jäsenvaltio-osiosta myös sille jäsenvaltiolle, jonka osiota se toteuttaa. Kertomukseen on sisällytettävä arvio EU:n takuun käytön edellytysten ja tämän asetuksen liitteessä III esitettyjen keskeisten tulosindikaattoreiden noudattamisesta. Kertomukseen on lisäksi sisällytettävä toiminta-, tilasto-, rahoitus- ja kirjanpitotietoja sekä arvion odotetusta kassavirrasta kunkin rahoitus- ja investointitoimen, kunkin osion ja kunkin politiikkaikkunan sekä InvestEU-rahaston tasolla. Kerran vuodessa EIP-ryhmän ja tarvittaessa muiden toteutuskumppaneiden raporttiin on sisällyttävä tietoa tämän asetuksen mukaisia rahoitus- ja investointitoimia toteutettaessa kohdatuista investointien esteistä. Kertomuksiin on sisällytettävä tiedot, jotka toteutuskumppaneiden on annettava varainhoitoasetuksen 155 artiklan 1 kohdan a alakohdan nojalla.

23 artikla

Arviointi

1.  Arvioinnit on tehtävä oikea-aikaisesti, jotta niitä voidaan hyödyntää päätöksenteossa.

2.  Komissio antaa [viimeistään 30 päivänä syyskuuta 2024] Euroopan parlamentille ja neuvostolle riippumattoman väliarvioinnin InvestEU-ohjelmasta, ja erityisesti EU:n takuun käytöstä, 9 a artiklan 1 kohdan b ja c alakohdan mukaisesti laadittujen sääntöjen toiminnasta, 10 artiklan 1b ja 1c kohdassa säädetyn EU:n takuun myöntämisestä, InvestEU-neuvontakeskuksen täytäntöönpanosta, 9 a artiklan 1 kohdan d alakohdan i alakohdassa ja säädetystä määrärahoista ja 7 artiklasta. Arvioinnissa osoitetaan erityisesti, miten toteutuskumppaneiden ja neuvontakumppaneiden mukaan ottaminen on auttanut saavuttamaan InvestEU-ohjelman tavoitteita sekä EU:n poliittisia tavoitteita, etenkin saavutetun lisäarvon sekä tuettavien rahoitus- ja investointitoimien maantieteellisen ja alakohtaisen tasapainon osalta. Arvioinnissa arvioidaan myös kestävyysarvioinnin soveltamista ja pk-yrityksille myönnettyyn etusijaan pk-yrityksiä koskevassa politiikkaikkunassa.

3.  Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle InvestEU-ohjelman toteuttamisen päätyttyä, kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua 1 artiklassa mainitun ajanjakson päättymisestä, InvestEU-ohjelman, ja erityisesti EU:n takuun käytön, riippumattoman lopullisen arvioinnin.

4.  Komissio toimittaa arviointien päätelmät ja omat huomautuksensa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle.

5.  Toteutuskumppaneiden ja neuvontakumppaneiden on annettava komissiolle tarvittavat tiedot 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen arviointien suorittamista varten.

6.  Komissio tarkastelee [varainhoitoasetuksen] [211 artiklan 1 kohdan] nojalla [varainhoitoasetuksen] [250 artiklassa] tarkoitetussa vuosikertomuksessa kolmen vuoden välein tämän asetuksen 4 artiklan 1 kohdassa säädetyn rahoitusasteen riittävyyttä suhteessa EU:n takuun kattamien rahoitus- ja investointitoimien todelliseen riskiprofiiliin. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 26 artiklan mukaisesti, jotta tämän asetuksen 4 artiklan 1 kohdassa säädettyä rahoitusastetta voidaan mukauttaa tämän tarkastelun perusteella enimmillään 15 prosenttia.

24 artikla

Tarkastukset

Henkilöiden tai yhteisöjen, mukaan lukien muut kuin unionin toimielinten tai elinten valtuuttamat henkilöt ja yhteisöt, tekemät unionin rahoituksen käyttöä koskevat tarkastukset muodostavat yleisen varmuuden perustan varainhoitoasetuksen 127 artiklan mukaisesti.

25 artikla

Unionin taloudellisten etujen suojaaminen

Jos jokin kolmas maa osallistuu InvestEU-ohjelmaan kansainväliseen sopimukseen perustuvan päätöksen tai jonkin muun säädöksen nojalla, sen on myönnettävä toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle, Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF) ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat valtuudet, jotta ne voivat käyttää toimivaltaansa kattavasti. Euroopan petostentorjuntaviraston osalta näihin oikeuksiin kuuluu oikeus tehdä tutkimuksia, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) N:o 883/2013 tarkoitetut paikalla suoritettavat todentamiset ja tarkastukset mukaan lukien.

26 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.  Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset. Sellaisia toimia koskevat delegoidut säädökset, joita EIP-ryhmä ja muut toteutuskumppanit toteuttavat tai joiden toteuttamiseen toteutuskumppanit osallistuvat, on laadittava EIP-ryhmän ja mahdollisten toteutuskumppaneiden kuulemisen jälkeen.

2.  Siirretään komissiolle valta antaa 7 artiklan 6 kohdassa, 17 b artiklassa, 22 artiklan 2 kohdassa ja 23 artiklan 6 kohdassa tarkoitettuja delegoituja säädöksiä viiden vuoden ajaksi [tämän asetuksen voimaantulopäivästä]. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.

3.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 7 artiklan 6 kohdassa, 17 b artiklassa, 22 artiklan 2 kohdassa ja 23 artiklan 6 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.  Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.  Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.  Edellä olevien 7 artiklan 6 kohdan, 17 b artiklan, 22 artiklan 2 kohdan ja 23 artiklan 6 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

VIII LUKU

Avoimuus ja näkyvyys

27 artikla

Tiedotus, viestintä ja julkisuus

1.  Toteutuskumppaneiden ja neuvontakumppaneiden on ilmaistava rahoituksen alkuperä ja varmistettava unionin rahoituksen näkyvyys (erityisesti kun ne tekevät tunnetuksi toimia ja niiden tuloksia) tarjoamalla johdonmukaista, olennaista ja kohdennettua tietoa eri kohderyhmille, tiedotusvälineet ja suuri yleisö mukaan lukien.

1 a.  Toteutuskumppanit ja neuvontakumppanit tiedottavat tai velvoittavat rahoituksen välittäjät tiedottamaan rahoituksen lopullisille saajille, myös pk-yrityksille, InvestEU-ohjelman mukaisen tuen olemassaolosta asettamalla etenkin pk‑yritysten tapauksessa tiedon näkyvästi esille InvestEU-ohjelman tukea koskevassa sopimuksessa, mikä lisää yleistä tietoisuutta ja parantaa näkyvyyttä.

2.  Komissio toteuttaa tiedotus- ja viestintätoimia, jotka koskevat InvestEU-ohjelmaa ja sen toimia ja tuloksia. InvestEU-ohjelmalle osoitetuilla taloudellisilla resursseilla tuetaan myös unionin poliittisia painopisteitä koskevaa komission tiedottamista sikäli kuin painopisteet liittyvät 3 artiklassa tarkoitettuihin tavoitteisiin.

IX LUKU

SIIRTYMÄ- JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

28 artikla

Siirtymäsäännökset

1.  Tämän asetuksen liitteessä IV tarkoitettujen ohjelmien yhteydessä perustettuihin rahoitusvälineisiin liittyviä tuloja, palautuksia ja takaisinperittyjä varoja voidaan käyttää tämän asetuksen mukaisen EU:n takuun rahoittamiseen.

2.  Asetuksella (EU) 2015/1017 perustettuun EU:n takuuseen liittyviä tuloja, palautuksia ja takaisinperittyjä varoja voidaan käyttää tämän asetuksen mukaisen EU:n takuun rahoittamiseen, ellei niitä käytetä asetuksen (EU) 2015/1017 4, 9 ja 12 artiklassa tarkoitettuihin tarkoituksiin.

29 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2021.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty ...

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

LIITE I

Ohjeelliset määrät jaoteltuna erityisten tavoitteiden mukaan

Seuraavassa esitetään 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu määrän ▌ohjeellinen jakautuminen rahoitus- ja investointitoimiin:

a)  ▌11 500 000 000 euroa 3 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettuihin tavoitteisiin;

b)  ▌11 250 000 000 euroa 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuihin tavoitteisiin;

c)  12 500 000 000 euroa 3 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettuihin tavoitteisiin;

d)  5 567 500 000 euroa 3 artiklan 2 kohdan d alakohdassa tarkoitettuihin tavoitteisiin.

LIITE II

Alat, joilla voidaan toteuttaa rahoitus- ja investointitoimia

Rahoitus- ja investointitoimet voivat kuulua yhteen tai useampaan seuraavista aloista:

1.  Energiasektorin kehittäminen energiaunionin painopisteiden mukaisesti, mukaan lukien energian toimitusvarmuus, puhtaaseen energiaan siirtyminen sekä Agenda 2030 -ohjelman ja Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoa koskevien sitoumusten täyttäminen erityisesti seuraavien kautta:

a)  puhtaan ja kestävän uusiutuvan ja turvallisen energian sekä muiden päästöttömien ja vähäpäästöisten energialähteiden ja ratkaisujen tuottamisen, tarjonnan tai käytön lisääminen;

b)  energiatehokkuus ja energiansäästö (siten, että keskitytään vähentämään kysyntää kysyntäpuolen hallinnalla ja rakennusten kunnostamisella);

c)  kestävän energiainfrastruktuurin (erityisesti siirto- ja jakelutaso, varastointiteknologiat, jäsenvaltioiden sähköverkkojen yhteenliitäntä, älyverkot) kehittäminen, älyllistäminen ja uudistaminen

c a)  innovatiivisten päästöttömien ja vähäpäästöisten lämmitysjärjestelmien kehittäminen sekä sähkön ja lämmön yhteistuotanto;

d)  kestävien synteettisten polttoaineiden tuottaminen uusiutuvista/hiilineutraaleista energialähteistä ja muista turvallisista ja kestävistä päästöttömistä ja vähäpäästöisistä lähteistä; biopolttoaineet, biomassa ja vaihtoehtoiset polttoaineet, myös kaikille liikennemuodoille, direktiivin 2018/2001 tavoitteiden mukaisesti;

e)  infrastruktuuri hiilidioksidin talteen ottamiseksi ja hiilen varastoimiseksi teollisuusprosesseissa, bioenergialaitoksissa ja valmistuslaitoksissa energiakäännettä varten.

2.  Kestävien ja turvallisten liikenneinfrastruktuurin ja liikkuvuusratkaisujen sekä laitteiden ja innovatiivisten teknologioiden kehittäminen unionin liikennealan painopisteiden ja Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoon liittyvien sitoumusten mukaisesti erityisesti seuraavien kautta:

a)  hankkeet, joilla tuetaan TEN-T-infrastruktuurin kehittämistä, mukaan lukien infrastruktuurin ylläpito ja turvallisuus sekä sen kaupunkisolmukohdat, merisatamat, sisävesisatamat, lentoasemat, multimodaaliterminaalit ja niiden liityntäyhteys pääverkkoihin sekä asetuksessa (EU) N:o 1315/2013 tarkoitettuihin telemaattisiin sovelluksiin;

a a)  TEN-T-infrastruktuurihankkeet, joissa laaditaan säännökset vähintään kahden eri liikennemuodon käyttöön, erityisesti multimodaalisille tavaraliikenneterminaaleille ja matkustajaliikennekeskuksille;

b)  älykkäät ja kestävät kaupunkiliikennehankkeet, mukaan lukien sisävesien reitit ja innovatiiviset liikkuvuusratkaisut (kohteena vähäpäästöiset kaupunkiliikenteen muodot, syrjimätön esteettömyys, ilmansaasteet ja melu, energiankulutus, älykkäiden kaupunkien verkosto, ylläpito tai paremmat turvallisuustasot ja onnettomuuksien väheneminen, myös pyöräilijöille ja jalankulkijoille);

c)  liikennekaluston uudistamisen ja jälkiasennusten tukeminen vähäpäästöisten ja päästöttömien liikenneratkaisujen ottamiseksi käyttöön, mukaan lukien vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttö kaikkien liikennemuotojen ajoneuvoissa;

d)  rautatieinfrastruktuuri, muut rautatiehankkeet, sisävesireittien infrastruktuuri, suuren kapasiteetin julkisen liikenteen hankkeet merisatamat ja merten moottoritiet;

e)  vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuri kaikille liikennemuodoille, mukaan lukien sähköajoneuvojen latausinfrastruktuuri;

e a)  muut älykkäät ja kestävät liikennehankkeet, kohteena

i)  liikenneturvallisuus

ii)  esteettömyys

iii)  päästöjen vähentäminen,

iv)  uusien liikenneteknologioiden ja -palvelujen kehittäminen ja käyttöönotto, muun muassa verkottuneiden ja autonomisten liikennemuotojen tai integroidun matkalippujärjestelmän osalta;

e b)  hankkeet nykyisen liikenneinfrastruktuurin säilyttämiseksi tai parantamiseksi, mukaan lukien Euroopan laajuiseen liikenneverkkoon kuuluvat moottoritiet, tarvittaessa liikenneturvallisuuden ylläpitämiseksi tai parantamiseksi, älykkäiden liikennejärjestelmien kehittämiseksi tai infrastruktuurin eheyden ja standardien varmistamiseksi, turvalliset pysäköintialueet ja -tilat, sähkölataus- ja polttoaineasemat vaihtoehtoisille polttoaineille;

3.  Ympäristö ja resurssit erityisesti seuraavien kautta:

a)  vesi, mukaan lukien juomavesi, vesihuolto ja sanitaatio, ja verkoston tehokkuus, vuotojen vähentäminen, jätevesien keräämistä ja käsittelyä koskeva infrastruktuuri, rannikkoinfrastruktuuri sekä muu veteen liittyvä vihreä infrastruktuuri

b)  jätehuoltoinfrastruktuuri;

c)  hankkeet ja yritykset ympäristöresurssien hallinnan ja kestävien teknologioiden aloilla;

d)  ekosysteemien ja ekosysteemipalvelujen tehostaminen ja palauttaminen, myös parantamalla luonnon ja biologisen monimuotoisuuden tilaa vihreän ja sinisen infrastruktuurin hankkeilla;

e)  kaupunki-, maaseutu- ja rannikkoalueiden kestävä kehittäminen;

f)  ilmastonmuutostoimet, ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja sen hillitseminen, mukaan lukien luonnonkatastrofien riskin pienentäminen;

g)  hankkeet ja yritykset, jotka toteuttavat kiertotaloutta nivomalla resurssitehokkuutta koskevat näkökohdat tuotantoon ja tuotteen elinkaareen, mukaan lukien perus- ja uusioraaka-aineiden kestävä tarjonta;

h)  hiilestä irtautuminen ja energiavaltaisen teollisuuden hiilidioksidipäästöjen merkittävä vähentäminen, mukaan lukien innovatiivisten vähäpäästöisten teknologioiden ja niiden käyttöönoton ▌esittely;

h a)  energiatuotannon ja jakeluketjun hiilivapaaksi saattaminen luopumalla asteittain hiilen ja öljyn käytöstä;

h b)  kestävää kulttuuriperintöä edistävät hankkeet.

4.  Digitaalisen yhteenliitettävyysinfrastruktuurin kehittäminen erityisesti sellaisten hankkeiden kautta, joilla tuetaan erittäin suuren kapasiteetin digitaalisten verkkojen kehittämistä, 5G-yhteyksiä sekä digitaalisen yhteenliitettävyyden ja digitaalipalvelujen saatavuuden parantamista erityisesti maaseutualueilla ja syrjäisillä alueilla.

5.  Tutkimus, kehitys ja innovointi erityisesti seuraavien kautta:

a)  tutkimus, mukaan lukien tutkimusinfrastruktuuri ja tuki korkeakouluille, sekä innovaatiohankkeet, joilla edistetään Horisontti Eurooppa -ohjelman] tavoitteita;

b)  yrityshankkeet, mukaan lukien koulutus sekä klustereiden ja yritysverkostojen luomisen edistäminen;

c)  esittelyhankkeet ja -ohjelmat sekä niihin liittyvien infrastruktuurien, teknologioiden ja prosessien ottaminen käyttöön;

d)  korkeakoulujen, tutkimus- ja innovointiorganisaatioiden ja teollisuuden yhteistyöhankkeet tutkimuksen ja innovoinnin alalla; julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet ja kansalaisjärjestöt;

e)  tietämyksen ja teknologian siirtäminen;

e a)  kehitystä vauhdittavaa keskeistä teknologiaa ja sen teollista soveltamista koskeva tutkimus, mukaan lukien uudet ja kehittyneet materiaalit;

f)  uudet tehokkaat ja saavutettavat terveydenhuoltotuotteet, kuten lääkkeet, terveydenhuollon laitteet, diagnostiikka ja pitkälle kehitetyssä terapiassa käytettävät lääkkeet, uudet mikrobilääkkeet ja innovatiiviset kehitysprosessit, joissa vältetään koe-eläinten käyttöä.

6.  Erityisesti Digitaalinen Eurooppa -ohjelman tavoitteiden saavuttamista edistävien digitaalisten teknologioiden ja palveluiden kehittäminen, käyttöönotto ja laajentaminen erityisesti seuraavien kautta:

a)  tekoäly;

a a)  kvanttiteknologia;

b)  kyberturvallisuus ja infrastruktuuria suojeleva verkosto;

c)  esineiden internet;

d)  lohkoketju ja muut hajautetun tilikirjan teknologiat;

e)  edistyneet digitaaliset taidot;

e a)  robotiikka ja automaatio;

e b)  fotoniikka;

f)  muut edistyneet digitaaliset teknologiat ja palvelut, jotka edistävät unionin teollisuuden digitalisaatiota sekä digitaaliteknologian, -palvelujen ja -taitojen yhdentämistä unionin liikennealaan.

7.  Taloudellinen tuki yhteisöille, jotka työllistävät enintään 499 työntekijää, keskittyen etenkin pk-yrityksiin ja pieniin midcap-yrityksiin erityisesti seuraavien kautta:

a)  käyttöpääoman ja investointien tarjoaminen;

b)  riskirahoituksen tarjoaminen yrityksen perustamisesta laajentumisvaiheeseen saakka teknologisen johtoaseman saavuttamiseksi innovatiivisilla ja kestävillä sektoreilla, mukaan lukien niiden digitalisaatio- ja innovaatiovalmiuden tehostaminen, ja niiden maailmanlaajuisen kilpailukyvyn varmistamiseksi;

b a)  rahoituksen tarjoaminen, jotta työntekijät voivat ostaa yrityksen tai osallistua liiketoimintaan.

8.  Kulttuuriala ja luovat alat; kulttuuriperintö, media, audiovisuaaliala ja journalismi ja lehdistö, erityisesti, mutta ei ainoastaan, uusien teknologioiden kehittämisen, digitaalisten teknologioiden käytön ja immateriaalioikeuksien teknologisen hallinnoinnin kautta.

9.  Matkailu.

9 a.  Teollisuusalueiden (myös saastuneiden maa-alueiden) kunnostaminen ja ennallistaminen kestävää käyttöä varten.

10.  Kestävä maatalous, metsänhoito, kalastus, vesiviljely ja muut laajempaan kestävään biotalouteen liittyvät osatekijät.

11.  Sosiaaliset investoinnit, mukaan lukien investoinnit, joilla tuetaan Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoa, erityisesti seuraavien kautta:

a)  mikrorahoitus, eettisten, yhteiskunnallisten yritysten rahoitus ja yhteisötalous;

b)  osaamisen kysyntä ja tarjonta;

c)  yleissivistävä koulutus, ammatillinen koulutus ja niihin liittyvät palvelut, myös aikuisille;

d)  sosiaalinen infrastruktuuri, erityisesti

i)  osallistava yleissivistävä ja ammatillinen koulutus, myös varhaiskasvatus ja lastenhoito ja niihin liittyvä koulutusinfrastruktuuri ja oppilaitokset, vaihtoehtoinen lastenhoito, opiskelija-asunnot ja digitaaliset laitteet, jotka ovat kaikkien saatavilla;

ii)  sosiaalinen asuntotuotanto;

iii)  terveydenhuolto ja pitkäaikaishoito, mukaan lukien klinikat, sairaalat, perusterveydenhuolto, kotihoito ja lähiterveydenhuolto;

e)  sosiaalinen innovointi, mukaan lukien innovatiiviset sosiaaliset ratkaisut ja järjestelmät, joilla edistetään sosiaalisia vaikutuksia ja tuloksia tässä kohdassa mainituilla aloilla;

f)  kulttuuritoiminta, jolla on yhteiskunnallinen päämäärä;

f a)  sukupuolten tasa-arvoa edistävät toimenpiteet;

g)  haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden integroiminen, mukaan lukien kolmansien maiden kansalaiset;

h)  innovatiiviset terveysratkaisut, mukaan lukien sähköinen terveydenhuolto, terveyspalvelut ja uudet hoitomallit;

i)  vammaisten osallisuus sekä esteettömyys.

12.  Puolustusteollisuuden kehittäminen ja sen myötä unionin strategisen riippumattomuuden kasvattamisen edistäminen erityisesti tukemalla seuraavia:

a)  unionin puolustusteollisuuden toimitusketju, erityisesti pk- ja midcap-yrityksille myönnettävän taloudellisen tuen kautta;

b)  yritykset, jotka osallistuvat puolustusalan läpimurtoinnovaatiohankkeisiin ja liittyvät läheisesti kaksikäyttöteknologioihin;

c)  puolustusalan toimitusketju, kun on kyse osallistumisesta yhteistyöhön perustuviin puolustusalan tutkimus- ja kehityshankkeisiin, myös niihin, joita tuetaan Euroopan puolustusrahastosta;

d)  puolustusalan tutkimus- ja koulutusinfrastruktuuri

13.  Avaruus, erityisesti kehittämällä avaruusalaa seuraavien avaruusstrategian tavoitteiden mukaisesti:

a)  maksimoidaan avaruuden hyödyt unionin yhteiskunnalle ja taloudelle;

b)  edistetään avaruusjärjestelmien ja -teknologioiden kilpailukykyä ja puututaan erityisesti toimitusketjujen haavoittuvuuteen;

c)  tuetaan avaruusalan yrittäjyyttä myös kehittämisen loppupään osalta;

d)  edistetään unionin riippumattomuutta turvallisessa ja turvatussa avaruuteen pääsyssä, mukaan lukien kaksikäyttönäkökohdat.

13 a.  Meret ja valtameret, kehittämällä hankkeita ja yrityksiä sinisen talouden alalla ja sen rahoitusperiaatteiden mukaisesti erityisesti merialan yrittäjyyden ja teollisuuden, uusiutuvan merienergian ja kiertotalouden avulla.

LIITE III

Keskeiset tulosindikaattorit

1.  InvestEU-rahoituksen määrä (jaoteltuna politiikkaikkunoittain)

1.1  Allekirjoitetut rahoitustoimet

1.2  Investointien määrä

1.3  Yksityisen rahoituksen määrä

1.4  Saavutettu vipu- ja kerrannaisvaikutus

2.  InvestEU-rahoituksen maantieteellinen kattavuus (jaoteltuna politiikkaikkunan, maan ja alueen perusteella NUTS 2 -tasolla)

2.1  Toimien kattamien maiden määrä

2.1 a  Toimien kattamien alueiden määrä

2.1 b  Toimien määrä ja suuruusluokka jäsenvaltioittain ja alueittain

3.  InvestEU-rahoituksen vaikutukset

3.1  Luotujen tai tuettujen työpaikkojen määrä

3.2  Investoinnit ilmastotavoitteiden tukemiseen ja jaoteltuina tarvittaessa politiikkaikkunaa kohti

3.3  Investoinnit digitalisaation tukemiseen

3.3 a  Investoinnit teollisuuden muutosprosessin tukemiseen

4.  Kestävä infrastruktuuri

4.1  Energia: Uusiutuvien ja muiden turvallisten ja kestävien päästöttömien ja vähäpäästöisten energialähteiden tuotantokapasiteetin lisäys (MW) lähteen mukaan

4.2  Energia: Niiden kotitalouksien, julkisten tilojen ja liiketilojen määrä, joiden energiatehokkuusluokka on parantunut

4.2 a  Energia: Hankkeiden tuottamat arvioidut energiansäästöt kilowattitunteina

4.2 b  Energia: Vuosittaiset vähentyneet/vältetyt kasvihuonekaasupäästöt hiilidioksidiekvivalenttitonneina

4.2 c  Energia: Kestävän energiainfrastruktuurin kehittämiseen, älyllistämiseen ja nykyaikaistamiseen kohdistuneiden investointien määrä

4.3  Digitaalinen infrastruktuuri: Niiden kotitalouksien, yritysten tai julkisten rakennusten määrän lisäys, joiden saatavilla on laajakaistaliittymä, jonka siirtonopeus on vähintään 100 Mbit/s ja joka on nostettavissa gigabittinopeuteen, tai perustettujen langattomien wifi-alueiden määrä

4.4  Liikenne: Investoinnit, erityisesti TEN-T-liikenneverkkoon

–  Rajatylittäviä ja puuttuvia yhteyksiä koskevien hankkeiden lukumäärä (mukaan lukien TEN-T-ydinverkon ja kattavan verkon kaupunkisolmukohtia, alueellisia rajatylittäviä rautatieyhteyksiä, multimodaalikeskuksia, merisatamia, sisävesisatamia, lentoasemayhteyksiä ja rautatie-/maantieterminaaleja koskevat hankkeet)

–  Liikenteen digitalisaatiota edistävien hankkeiden lukumäärä, erityisesti ERTMS:n, RIS:n, ITS:n, VTMIS:n/e-Maritimen ja SESARin käyttöönotto

–  Rakennettujen tai uudistettujen vaihtoehtoisten polttoaineiden jakelupisteiden lukumäärä

–  Liikenteen turvallisuutta edistävien hankkeiden lukumäärä

4.5  Ympäristö: Investoinnit, joilla edistetään ilmanlaatuun, veteen, jätteisiin ja luontoon liittyvän EU:n ympäristölainsäädännön edellyttämien suunnitelmien ja ohjelmien toteuttamista

5.  Tutkimus, innovointi ja digitalisaatio

5.1  Toimet, joilla edistetään EU:n tavoitetta, jonka mukaan 3 prosenttia unionin BKT:stä tulisi investoida tutkimukseen, kehittämiseen ja innovointiin.

5.2  Tutkimus- ja innovointihankkeita toteuttavien tuensaajayritysten määrä koon mukaan

6.  Pk-yritykset

6.1  Kokonsa perusteella tukea saaneiden yritysten määrä (mikroyritykset, pienet yritykset, keskisuuret yritykset ja pienet midcap-yritykset)

6.2  Kehitysvaiheensa perusteella tukea saaneiden yritysten määrä (varhaisvaihe, kasvuvaihe/laajennusvaihe)

6.2 a  Jäsenvaltioiden ja alueiden NUTS 2 -tasolla tukemien yritysten lukumäärä

6.2 b  Tukea saaneiden yritysten määrä alan ja NACE-tunnusten mukaan

6.2 c  Investointimäärän pk-yrityksiin kohdistettu prosenttiosuus pk-yrityksiä koskevassa politiikkaikkunassa

7.  Sosiaaliset investoinnit ja osaaminen

7.1  Sosiaalinen infrastruktuuri: Tuetun sosiaalisen infrastruktuurin kapasiteetti ja saatavuus sektoreittain: asuntotuotanto, koulutus, terveydenhuolto, muut

7.2  Mikrorahoitus ja yhteiskunnallisten yritysten rahoitus: mikrorahoituksen saajien ja tuettujen yhteiskunnallisten yritysten määrä

7.5  Osaaminen: Uutta osaamista hankkivien tai hankitun osaamisen validointia ja sertifiointia hakevien henkilöiden määrä: virallinen yleissivistävä ja ammatillinen koulutus

LIITE IV

InvestEU-ohjelma – aikaisemmat välineet

A.  Oman pääoman ehtoiset instrumentit

–  Euroopan teknologiaohjelma (ETF98): Neuvoston päätös 98/347/EY, tehty 19 päivänä toukokuuta 1998, innovatiivisille ja työpaikkoja luoville pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yrityksille) tarkoitetuista rahoitustukitoimenpiteistä – Kasvua ja työllisyyttä koskeva aloite (EYVL L 155, 29.5.1998, s. 43).

–  Teknologian siirtohanke (TTP): Komission päätös täydentävän rahoituspäätöksen hyväksymisestä yritys- ja teollisuustoiminnan pääosaston ”Tavaroiden sisämarkkinat ja alakohtaiset politiikat” osaston toiminnan rahoittamiseksi vuonna 2007 ja puitepäätöksen hyväksymisestä yritys- ja teollisuustoiminnan pääosaston valmistelevan toimen ”Euroopan unionin aseman omaksuminen globaalistuneessa maailmassa” ja pilottihankkeiden ”Erasmus nuorille yrittäjille”, ”Toimenpiteet mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten välisen yhteistyön ja kumppanuuksien edistämiseksi”, ”Teknologian siirto” ja ”Eurooppalaiset matkailun huippukohteet” rahoittamiseksi vuonna 2007 (C(2007)531).

–  Euroopan teknologiaohjelma (ETF01): Neuvoston päätös 2000/819/EY, tehty 20 päivänä joulukuuta 2000, monivuotisesta ohjelmasta yritysten ja yrittäjyyden, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritykset), hyväksi (2001–2005) (EYVL L 333, 29.12.2000, s. 84).

–  Kasvavien ja innovatiivisten pk-yritysten rahoitustuki (GIF): Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1639/2006/EY, tehty 24 päivänä lokakuuta 2006, kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman (2007–2013) perustamisesta (EUVL L 310, 9.11.2006, s. 15).

–  Verkkojen Eurooppa -väline: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1316/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, Verkkojen Eurooppa -välineen perustamisesta sekä asetuksen (EU) N:o 913/2010 muuttamisesta ja asetusten (EY) N:o 680/2007 ja (EY) N:o 67/2010 kumoamisesta (EUVL L 348, 20.12.2013, s. 129), sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan strategisten investointien rahastosta, Euroopan investointineuvontakeskuksesta ja Euroopan investointihankeportaalista sekä asetusten (EU) N:o 1291/2013 ja (EU) N:o 1316/2013 muuttamisesta – Euroopan strategisten investointien rahasto 25 päivänä kesäkuuta 2015 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2015/1017 (EUVL L 169, 1.7.2015, s. 1).

–  COSMEn kasvuun tähtäävä pääomajärjestely (COSME EFG): Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1287/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, yritysten kilpailukykyä sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevan ohjelman (COSME) (2014–2020) perustamisesta ja päätöksen N:o 1639/2006/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 33).

–  InnovFin Equity -pääomarahoitusväline:

–  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1291/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta ”Horisontti 2020” (2014–2020) ja päätöksen N:o 1982/2006/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 104);

–  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1290/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman Horisontti 2020 (2014–2020) osallistumista ja tulosten levittämistä koskevista säännöistä ja asetuksen (EY) N:o 1906/2006 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 81);

–  Neuvoston päätös 2013/743/EU, annettu 3 päivänä joulukuuta 2013, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Horisontti 2020” (2014–2020) täytäntöönpanoa koskevasta erityisohjelmasta ja päätösten 2006/971/EY, 2006/972/EY, 2006/973/EY, 2006/974/EY ja 2006/975/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 965).

–  EaSi-ohjelman alainen investointivalmiuksia kehittävä aloite: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1296/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevasta Euroopan unionin ohjelmasta (”EaSI-ohjelma”) ja eurooppalaisen työllisyyttä ja sosiaalista osallisuutta koskevan Progress-mikrorahoitusjärjestelyn perustamisesta annetun päätöksen N:o 283/2010/EU muuttamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 238).

B.  Takausvälineet

–  Pk-yritysten takausjärjestelmä ’98 (SMEG98): Neuvoston päätös 98/347/EY, tehty 19 päivänä toukokuuta 1998, innovatiivisille ja työpaikkoja luoville pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yrityksille) tarkoitetuista rahoitustukitoimenpiteistä – Kasvua ja työllisyyttä koskeva aloite (EYVL L 155, 29.5.1998, s. 43).

–  Pk-yritysten takausjärjestelmä ’01 (SMEG01): Neuvoston päätös 2000/819/EY, tehty 20 päivänä joulukuuta 2000, monivuotisesta ohjelmasta yritysten ja yrittäjyyden, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritykset), hyväksi (2001–2005) (EYVL L 333, 29.12.2000, s. 84).

–  Pk-yritysten takausjärjestelmä ’07 (SMEG07): Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1639/2006/EY, tehty 24 päivänä lokakuuta 2006, kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman (2007–2013) perustamisesta (EUVL L 310, 9.11.2006, s. 15).

–  Eurooppalaisen Progress-mikrorahoitusjärjestelyn mukainen takausjärjestelmä (EPMF-G): Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 283/2010/EU, annettu 25 päivänä maaliskuuta 2010, eurooppalaisen työllisyyttä ja sosiaalista osallisuutta koskevan Progress-mikrorahoitusjärjestelyn perustamisesta (EUVL L 87, 7.4.2010, s. 1).

–  Riskinjakorahoitusväline:

–  Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1982/2006/EY, tehty 18 päivänä joulukuuta 2006, Euroopan yhteisön seitsemännestä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmasta (2007–2013) (EUVL L 412, 30.12.2006, s. 1);

–  Neuvoston päätös 2006/971/EY, tehty 19 päivänä joulukuuta 2006, Euroopan yhteisön seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman (2007–2013) täytäntöönpanemiseksi toteutettavasta erityisohjelmasta ”Yhteistyö” (EUVL L 400, 30.12.2006, s. 86);

–  Neuvoston päätös 2006/974/EY, tehty 19 päivänä joulukuuta 2006, Euroopan yhteisön seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman (2007–2013) täytäntöön panemiseksi toteutettavasta erityisohjelmasta ”Valmiudet” (EUVL L 400, 30.12.2006, s. 299).

–  EaSI-takaus: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1296/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevasta Euroopan unionin ohjelmasta (”EaSI-ohjelma”) ja eurooppalaisen työllisyyttä ja sosiaalista osallisuutta koskevan Progress-mikrorahoitusjärjestelyn perustamisesta annetun päätöksen N:o 283/2010/EU muuttamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 238).

–  COSMEn lainantakausjärjestely (COSME LGF): Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1287/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, yritysten kilpailukykyä sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevan ohjelman (COSME) (2014–2020) perustamisesta ja päätöksen N:o 1639/2006/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 33).

–  InnovFin Debt - laina- ja takauspalvelu:

–  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1290/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman Horisontti 2020 (2014–2020) osallistumista ja tulosten levittämistä koskevista säännöistä ja asetuksen (EY) N:o 1906/2006 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 81);

–  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1291/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta ”Horisontti 2020” (2014–2020) ja päätöksen N:o 1982/2006/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 104);

–  Neuvoston päätös 2013/743/EU, annettu 3 päivänä joulukuuta 2013, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Horisontti 2020” (2014–2020) täytäntöönpanoa koskevasta erityisohjelmasta ja päätösten 2006/971/EY, 2006/972/EY, 2006/973/EY, 2006/974/EY ja 2006/975/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 965).

–  Kulttuurialan ja luovien toimialojen takausjärjestely (CCS GF): Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1295/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, Luova Eurooppa -ohjelman (2014–2020) perustamisesta ja päätösten N:o 1718/2006/EY, N:o 1855/2006/EY ja N:o 1041/2009/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 221).

–  Opintolainojen takausjärjestelmä (SLGF): Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1288/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelman ”Erasmus+” perustamisesta ja päätösten N:o 1719/2006/EY, 1720/2006/EY ja 1298/2008/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 50).

–  Energiatehokkuuden yksityinen rahoitusväline (PF4EE): Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1293/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, ympäristön ja ilmastotoimien ohjelman (Life) perustamisesta ja asetuksen (EY) N:o 614/2007 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 185).

C.  Riskinjakovälineet

–  Riskinjakorahoitusväline (RSFF): Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1982/2006/EY, tehty 18 päivänä joulukuuta 2006, Euroopan yhteisön seitsemännestä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmasta (2007–2013) (EUVL L 412, 30.12.2006, s. 1).

–  InnovFin:

–  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1290/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman Horisontti 2020 (2014–2020) osallistumista ja tulosten levittämistä koskevista säännöistä ja asetuksen (EY) N:o 1906/2006 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 81);

–  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1291/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta ”Horisontti 2020” (2014–2020) ja päätöksen N:o 1982/2006/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 104).

–  Verkkojen Eurooppa -välineen vieraan pääoman ehtoinen rahoitusväline (CEF DI): Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1316/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, Verkkojen Eurooppa -välineen perustamisesta sekä asetuksen (EU) N:o 913/2010 muuttamisesta ja asetusten (EY) N:o 680/2007 ja (EY) N:o 67/2010 kumoamisesta (EUVL L 348, 20.12.2013, s. 129).

–  Luonnonpääoman rahoitusjärjestely (NCFF): Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1293/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, ympäristön ja ilmastotoimien ohjelman (Life) perustamisesta ja asetuksen (EY) N:o 614/2007 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 185).

D.  Erityiset sijoitusvälineet:

–  Eurooppalainen Progress-mikrorahoitusjärjestely – sijoitusrahasto – yhteissijoitusrahasto (EPMF FCP-FIS): Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 283/2010/EU, annettu 25 päivänä maaliskuuta 2010, eurooppalaisen työllisyyttä ja sosiaalista osallisuutta koskevan Progress-mikrorahoitusjärjestelyn perustamisesta (EUVL L 87, 7.4.2010, s. 1).

–  Marguerite:

–  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 680/2007, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2007, yleisistä säännöistä yhteisön rahoitustuelle Euroopan laajuisten liikenne- ja energiaverkkojen alalla (EUVL L 162, 22.6.2007, s. 1);

–  Komission päätös C(2010)941, annettu 25 päivänä helmikuuta 2010, Euroopan unionin osallistumisesta Euroopan energia-, ilmastonmuutos- ja infrastruktuurirahastoon 2020 (Marguerite-rahasto).

–  Euroopan energiatehokkuusrahasto (EEEF): Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1233/2010, annettu 15 päivänä joulukuuta 2010, yhteisön rahoitustukea energia-alan hankkeille koskevasta talouden elvytysohjelmasta annetun asetuksen (EY) N:o 663/2009 muuttamisesta (EUVL L 346, 30.12.2010, s. 5).

LIITE V

Markkinoiden toimintapuutteet, optimaalista heikommat investointitilanteet, täydentävyys ja soveltamisalan ulkopuolelle jäävät toimet

A.  Markkinoiden toimintapuutteet, optimaalista heikommat investointitilanteet ja täydentävyys

Varainhoitoasetuksen 209 artiklan mukaan EU:n takuulla puututaan markkinoiden toimintapuutteisiin tai optimaalista heikompiin investointitilanteisiin (209 artiklan 2 kohdan a alakohta) ja saavutetaan täydentävyys siten, että estetään muista julkisista lähteistä tai yksityisistä lähteistä saatavan potentiaalisen tuen ja investointien korvaaminen (209 artiklan 2 kohdan b alakohta);

Varainhoitoasetuksen 209 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdan noudattamiseksi EU:n takuusta hyötyvien rahoitus- ja investointitoimien on täytettävä seuraavat 1 ja 2 kohdassa asetetut vaatimukset:

1.  Markkinoiden toimintapuutteet ja optimaalista heikommat investointitilanteet

Jotta voidaan puuttua varainhoitoasetuksen 209 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettuihin markkinoiden toimintapuutteisiin tai optimaalista heikompiin investointitilanteisiin, investointeihin, joihin kohdennetaan rahoitus- ja investointitoimia, on sisällyttävä yksi seuraavista ominaisuuksista:

a)  Luonteeltaan julkinen hyödyke (kuten koulutus ja osaaminen, terveydenhuolto ja esteettömyys, turvallisuus ja puolustus sekä ilmaiseksi tai mitättömin kustannuksin saatavilla oleva infrastruktuuri), josta toiminnanharjoittaja tai yritys ei voi saada riittävää taloudellista hyötyä.

b)  Ulkoiset kustannukset, joita toiminnanharjoittaja tai yritys ei yleensä kykene sisällyttämään, kuten t&k-investoinnit, energiatehokkuus sekä ilmaston tai ympäristönsuojelu.

c)  Informaation epäsymmetria, erityisesti pk-yritysten ja pienten midcap-yritysten tapauksessa, mukaan lukien suuremmat riskitasot, jotka liittyvät alkuvaiheen yrityksiin, yrityksiin, joilla on pääasiassa aineetonta varallisuutta tai ei ole riittävästi vakuuksia, tai yrityksiin, jotka keskittyvät toimintaan, jossa riskit ovat suuremmat.

d)  Rajat ylittävät infrastruktuurihankkeet ja niihin liittyvät palvelut tai rajatylittävästi investoivat rahastot, jotta voidaan puuttua EU:n sisämarkkinoiden hajanaisuuteen ja edistää niiden koordinointia.

e)  Altistuminen tietyissä maissa, tietyillä aloilla tai alueilla korkeammille riskitasoille, jotka ovat korkeampia kuin mitä yksityiset rahoitusalan toimijat voivat tai haluavat hyväksyä. Tämä tarkoittaa myös, että investointia ei olisi toteutettu tai ei olisi toteutettu samassa laajuudessa sen uutuuden tai innovointiin tai testaamattomaan teknologiaan liittyvien riskien vuoksi.

f)  Tämän asetuksen 8 artiklan 1 kohdan a alakohdan iii alakohdassa tarkoitetut uudet ja/tai monimutkaiset markkinoiden toimintapuutteet tai optimaalista heikommat investointitilanteet.

2.  Täydentävyys

Rahoitus- ja investointitoimien on täytettävä täydentävyyden molemmat osa-alueet varainhoitoasetuksen 209 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti. Tämä tarkoittaa, että muut julkiset tai yksityiset lähteet eivät olisi toteuttaneet toimia tai eivät olisi toteuttaneet niitä samassa laajuudessa ilman InvestEU-rahaston tukea. Tätä asetusta sovellettaessa niiden katsotaan tarkoittavan rahoitus- ja investointitoimia, joiden on täytettävä seuraavat kaksi kriteeriä:

1)  Jotta sen voidaan katsoa olevan varainhoitoasetuksen 209 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuja yksityisiä lähteitä täydentävä, InvestEU-rahasto tukee sellaisten toteutuskumppaneiden rahoitus- ja investointitoimia, jotka kohdistuvat investointeihin, jotka eivät niiden ominaisuuksien (luonteeltaan julkinen hyödyke, ulkoiset kustannukset, informaation epäsymmetria, sosioekonominen koheesio ja muut) vuoksi pysty tuottamaan riittävää markkinatason mukaista taloudellista tuottoa tai joiden katsotaan olevan liian riskialttiita (verrattuna riskitasoihin, jotka asianomaiset yksityiset yhteisöt ovat valmiita hyväksymään). Tällaiset rahoitus- ja investointitoimet eivät näin ollen voi saada markkinarahoitusta kohtuullisin ehdoin, kun on kyse hinnoittelusta, vakuusvaatimuksista, rahoitustyypistä, myönnetyn rahoituksen erääntymisestä tai muista ehdoista, eikä niitä toteutettaisi lainkaan tai samassa laajuudessa ilman julkista tukea.

2)  Jotta sen voidaan katsoa olevan varainhoitoasetuksen 209 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettu olemassa olevia muita julkisia lähteitä täydentävä, InvestEU-rahasto tukee ainoastaan sellaisia rahoitus- ja investointitoimia, jotka täyttävät seuraavat ehdot:

a)  toteutuskumppanit eivät olisi toteuttaneet rahoitus- tai investointitoimia tai eivät olisi toteuttaneet niitä samassa laajuudessa ilman InvestEU-rahaston tukea; sekä

b)  rahoitus- tai investointitoimia ei olisi toteutettu tai ei olisi toteutettu samassa laajuudessa muiden olemassa olevien julkisten välineiden, kuten alueellisilla ja kansallisilla tasolla toimivien yhteistyössä hallinnoitujen rahoitusvälineiden, avulla. InvestEU-ohjelman ja muiden julkisten varojen täydentävä käyttö on kuitenkin mahdollista erityisesti silloin, kun EU:n lisäarvo voidaan saavuttaa ja jos julkisten varojen käyttö poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi tehokkaalla tavalla voidaan optimoida.

Sen osoittamiseksi, että EU:n takuuta hyödyntävät rahoitus- ja investointitoimet ovat olemassa olevia markkinatukea ja muuta julkista tukea täydentäviä, toteutuskumppaneiden on annettava tietoa, josta käy ilmi ainakin yksi seuraavista ominaisuuksista:

a)  Tuki, jota on annettu muihin julkisiin tai yksityisiin lainanantajiin verrattuna toissijaisista positioista tai rahoitusrakenteen sisällä.

b)  Tuki, jota on annettu omasta pääomasta ja oman pääoman luonteisesti tai pitkäaikaisena, hinnoiteltuna, vakuusvaatimuksia tai muita ehtoja sisältävänä lainana, jollaisia ei ole riittävästi saatavilla markkinoilla tai muista julkisista lähteistä. Tuki toimille, joiden riskiprofiili on korkeampi kuin toteutuskumppaneiden omissa vakiotoimissa yleensä hyväksytty riski, tai tuki toteutuskumppaneille niiden omien valmiuksien ylittämiseksi, jotta voidaan tukea tällaisia hankkeita.

c)  Osallistuminen riskinjakomekanismeihin, joiden kohteena ovat politiikanalat, jotka altistavat toteutuskumppanin korkeammille riskitasoille kuin mitä toteutuskumppani yleensä hyväksyy tai mitä yksityiset rahoitusalan toimijat voivat tai haluavat hyväksyä.

d)  Tuki, jolla aktivoidaan/kerätään yksityistä tai julkista lisärahoitusta ja joka täydentää muita yksityisiä ja kaupallisia lähteitä, erityisesti perinteisistä riskejä välttelevistä investointiluokista tai yhteisösijoittajilta saatavaa rahoitusta, InvestEU-rahastosta myönnettävän tuen antaman signaalin seurauksena.

e)  Tuki, joka annetaan sellaisten rahoitustuotteiden kautta, joita ei ole saatavilla tai joita ei ole saatavilla riittävästi kohdemaissa tai -alueilla puuttuvien, alikehittyneiden tai epätäydellisten markkinoiden vuoksi.

Välitettyjen rahoitus- ja investointitoimien ja erityisesti pk-yritysten tuen täydentävyys tarkistetaan välittäjän tasolla eikä lopullisen saajan tasolla. Täydentävyyden katsotaan olevan olemassa, kun InvestEU-rahastosta tuetaan rahoituksen välittäjää perustamaan uusi salkku korkeammalla riskitasolla tai lisäämään sellaisten toimien määrää, jotka ovat jo korkealla riskitasolla verrattuna riskitasoihin, joita yksityiset ja julkiset rahoitusalan toimijat voivat tai haluavat nykyisin hyväksyä kohteena olevissa jäsenvaltioissa tai alueilla.

EU:n takuuta ei saa myöntää jälleenrahoitustoimien (kuten olevien lainasopimusten korvaaminen tai muunlainen rahoitustuki hankkeille, jotka on jo osittain tai kokonaan toteutettu) tukemiseen, paitsi erityisissä poikkeuksellisissa ja hyvin perustelluissa olosuhteissa, joissa on osoitettu, että EU:n takuun piiriin kuuluva toimi mahdollistaa tukikelpoisella politiikan alalla uuden investoinnin, jonka toteutuskumppanin tai rahoituksen välittäjän tavanomaista toimintamäärää täydentävä määrä on vähintään yhtä suuri kuin tässä asetuksessa säädetyt tukikelpoisuusperusteet täyttävän toimen määrä. Edellä mainittuja markkinoiden toimintapuutteita, optimaalista heikompia investointitilanteita ja täydentävyyttä koskevia kriteereitä sovelletaan myös kyseisiin jälleenrahoitustoimiin.

B.  Soveltamisalan ulkopuolelle jäävät toimet

InvestEU-rahastosta ei tueta seuraavia:

1)  toimet, joilla rajoitetaan yksilön oikeuksia ja vapautta tai loukataan ihmisoikeuksia;

2)  puolustustoimien alalla sellaisten tuotteiden ja teknologioiden käyttö, kehittäminen tai tuotanto, jotka on kielletty sovellettavan kansainvälisen oikeuden nojalla;

3)  tupakkaan liittyvät tuotteet ja toiminta (tuotanto, jakelu, jalostus ja kauppa);

4)  toimet, jotka on jätetty soveltamisalan ulkopuolelle [Horisontti Eurooppa] -asetuksen [X] artiklassa: ihmisten jäljentämistarkoituksessa tapahtuvaa kloonausta koskeva tutkimus; toimet, joissa pyritään muuttamaan ihmisen geeniperimää siten, että muutoksesta saattaa tulla periytyvä sekä toimet, joissa pyritään luomaan ihmisalkioita ainoastaan tutkimustarkoituksiin tai kantasolujen tuottamista varten, esimerkiksi somaattisten solujen tuman siirron avulla;

5)  uhkapelit (tuotanto, rakentaminen, jakelu, käsittely, kauppa tai ohjelmistoihin liittyvät toimet);

6)  seksikauppa ja siihen liittyvä infrastruktuuri, palvelut ja tiedotusvälineet;

7)  toimet, joissa käytetään eläviä eläimiä kokeellisiin ja tieteellisiin tarkoituksiin, sikäli kuin ei voida taata, että noudatetaan Euroopan neuvoston yleissopimusta kokeellisiin ja muihin tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien selkärankaisten eläinten suojelemisesta;

8)  kiinteistöjen rakentamistoiminta, esimerkiksi toiminta, jonka ainoana tarkoituksena on olemassa olevien rakennusten kunnostaminen ja uudelleenvuokraus tai jälleenmyynti sekä uusien rakennusten rakentaminen; kuitenkin sellaiset kiinteistöalan toimet, jotka liittyvät tämän asetuksen 3 artiklan 2 kohdassa määriteltyihin InvestEU-ohjelman erityistavoitteisiin ja/tai tämän asetuksen liitteessä II tarkoitettujen rahoitus- ja investointitoimien tukikelpoisiin aloihin, kuten investoinnit energiatehokkuushankkeisiin tai sosiaaliseen asuntotuotantoon, ovat tukikelpoisia;

9)  rahoitustoimet, kuten osto tai kaupankäynti rahoitusvälineillä. Ulkopuolelle jätetään erityisesti omaisuuden pilkkomiseen tarkoitetut yritysostot tai omaisuuden pilkkomiseen tarkoitettu pääoman uudelleenrahoitus;

10)  toiminta, joka on kielletty sovellettavan kansallisen lainsäädännön nojalla;

11)  ydinvoimaloiden käytöstäpoisto, käyttö, mukauttaminen tai rakentaminen;

12)  investoinnit, jotka liittyvät kiinteiden fossiilisten polttoaineiden ja öljyn louhintaan/uuttamiseen, jalostamiseen, jakeluun, varastointiin tai polttamiseen, sekä kaasuntuotantoon liittyvät investoinnit. Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske

i.  hankkeita, joissa ei ole olemassa toimivaa vaihtoehtoista teknologiaa;

ii.  hankkeita, jotka liittyvät ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseen ja vähentämiseen;

iii.  hankkeita, joissa on hiilidioksidin talteenotto-, varastointi- tai käyttölaitteet; teollisuus- tai tutkimushankkeita, jotka vähentävät merkittävästi kasvihuonekaasupäästöjä verrattuna sovellettaviin päästökauppajärjestelmän vertailuarvoihin;

13)  investoinnit jätteitä kaatopaikoille sijoittaviin laitoksiin. Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske seuraavia investointeja:

i.  kaatopaikat, jotka ovat teollisuus- tai kaivosinvestointihankkeen liitännäinen osatekijä, jos on osoitettu, että kaatopaikalle sijoittaminen on ainoa toteutuskelpoinen vaihtoehto kyseisen toiminnan tuottaman teollisuus- tai kaivosjätteen käsittelemiseksi;

ii.  olemassa olevat kaatopaikat, kaatopaikkakaasun käytön varmistamiseksi ja kaatopaikkalouhinnan ja kaivosjätteiden jälleenkäsittelyn edistämiseksi;

14)  investoinnit mekaanis-biologisiin käsittelylaitoksiin. Tätä poikkeusta ei sovelleta investointeihin, jotka koskevat olemassa olevien mekaanis-biologisten käsittelylaitosten peruskorjausta energian talteenottotarkoituksiin tai erillisten jätteiden kierrätystoimiin, kuten kompostointiin ja anaerobiseen hajottamiseen;

15)  investoinnit jätteiden polttouuneihin. Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske seuraavia investointeja:

i.  pelkästään kierrätykseen kelpaamatonta vaarallista jätettä käsittelevät laitokset;

ii.  olemassa olevat laitokset, energiatehokkuuden lisäämiseksi, pakokaasujen talteen ottamiseksi varastointia tai käyttöä varten tai materiaalin talteen ottamiseksi polttotuhkasta edellyttäen, että tällaiset investoinnit eivät lisää laitoksen jätteenkäsittelykapasiteettia.

Toteuttamiskumppanit ovat edelleen velvollisia varmistamaan, että allekirjoituksen yhteydessä vaatimuksia noudatetaan, ja valvomaan, että rahoitus- ja investointitoimissa noudatetaan hankkeiden toteuttamisen aikana soveltamisalan ulkopuolelle jättämistä koskevia kriteereitä, sekä toteuttamaan tarvittaessa asianmukaisia korjaavia toimia.

(1)EUVL C […], […], s. […].
(2)EUVL C […], […], s. […].
(3) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 18. huhtikuuta 2019. Harmaalla merkitystä tekstistä ei ole sovittu toimielinten välisissä neuvotteluissa.
(4)COM(2018)0097 final.
(5)COM(2018)0353.
(6)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/2284, annettu 14 päivänä joulukuuta 2016, tiettyjen ilman epäpuhtauksien kansallisten päästöjen vähentämisestä, direktiivin 2003/35/EY muuttamisesta sekä direktiivin 2001/81/EY kumoamisesta (EUVL L 344, 17.12.2016, s. 1).
(7)COM(2017)0206.
(8)COM(2017)0250.
(9)European Economy Discussion Paper 074, julkaistu tammikuussa 2018.
(10)
(11)Viittaus päivitettävä: EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1. Sopimus on saatavilla osoitteessa http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=uriserv:OJ.C_.2013.373.01.0001.01.FIN&toc=OJ:C:2013:373:TOC
(12)Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välillä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehty toimielinten sopimus paremmasta lainsäädännöstä (EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1).
(13) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).
(14)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).
(15)Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 2988/95, annettu 18 päivänä joulukuuta 1995, Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta (EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1).
(16)Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2).
(17)Neuvoston asetus (EU) 2017/1939, annettu 12 päivänä lokakuuta 2017, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa (EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1).
(18)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/1371, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2017, unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin (EUVL L 198, 28.7.2017, s. 29).
(19)Komission suositus 2003/361/EY, annettu 6 päivänä toukokuuta 2003, mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä (EUVL L 124, 20.5.2003, s. 36).
(20)
(21)

Päivitetty viimeksi: 17. heinäkuuta 2019Oikeudellinen huomautus