Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2019/2833(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : B9-0110/2019

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

B9-0110/2019

Keskustelut :

PV 10/10/2019 - 2
CRE 10/10/2019 - 2

Äänestykset :

PV 10/10/2019 - 8.11
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P9_TA(2019)0032

Hyväksytyt tekstit
PDF 147kWORD 43k
Torstai 10. lokakuuta 2019 - Bryssel Väliaikainen painos
Monivuotinen rahoituskehys 2021–2027 ja omat varat: aika vastata kansalaisten odotuksiin
P9_TA-PROV(2019)0032B9-0110/2019

Euroopan parlamentin päätöslauselma 10. lokakuuta 2019 monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–2027 ja omista varoista: aika vastata kansalaisten odotuksiin (2019/2833(RSP))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 310, 311, 312 ja 323 artiklan,

–  ottaa huomioon 2. toukokuuta 2018 esitetyt komission ehdotukset monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–2027 ja Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä,

–  ottaa huomioon 14. maaliskuuta 2018 antamansa päätöslauselmat seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä: vuoden 2020 jälkeistä monivuotista rahoituskehystä koskevan parlamentin kannan valmistelusta(1) ja Euroopan unionin omien varojen järjestelmän uudistamisesta(2),

–  ottaa huomioon 30. toukokuuta 2018 antamansa päätöslauselman monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–2027 ja omista varoista(3),

–  ottaa huomioon 14. marraskuuta 2018 antamansa väliaikaisen mietinnön monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–2027 – parlamentin kanta yhteisymmärryksen saavuttamiseksi(4),

–  ottaa huomioon komission ja neuvoston 10. lokakuuta 2019 antamat julkilausumat monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–2027 ja omista varoista: aika vastata kansalaisten odotuksiin,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohdan,

1.  toteaa, että on aika vastata unionin kansalaisten odotuksiin ja osoittaa unionin poliittisiin sitoumuksiin ja tavoitteisiin tarvittavat varat; on vakaasti päättänyt varmistaa vahvan ja uskottavan monivuotisen rahoituskehyksen, jonka avulla unioni pystyy vastaamaan tehokkaasti tärkeisiin haasteisiin ja saavuttamaan poliittiset tavoitteensa seuraavalla seitsenvuotiskaudella; katsoo, että vuoden 2019 Euroopan parlamentin vaalit vahvistivat entisestään parlamentin kannan ja aseman legitiimiyttä tässä prosessissa; ilmoittaa olevansa valmis hylkäämään sellaiset neuvoston kannat, joissa ei kunnioiteta parlamentin valtaoikeuksia tai oteta asianmukaisesti huomioon parlamentin kantoja;

2.  hyväksyy tämän päätöslauselman, jossa vahvistetaan ja päivitetään sen neuvotteluvaltuudet sekä seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen meno- että tulopuolella; vaatii aloittamaan neuvottelut neuvoston kanssa viipymättä, jotta päästään ajoissa vakaaseen sopimukseen, ja korostaa, että parlamentti on ollut siihen valmis marraskuusta 2018 lähtien; pyytää komissiota esittämään monivuotista rahoituskehystä koskevan varautumissuunnitelman turvaverkoksi suojaamaan EU:n rahoitusohjelmien edunsaajia, mikä mahdollistaisi nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen jatkamisen, jos seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä ei sovita ajoissa;

Parlamentin vankan aseman vahvistaminen

3.  vahvistaa neuvotteluvaltuutuksensa sellaisena kuin se on esitetty 14. marraskuuta 2018 annetussa monivuotista rahoituskehystä koskevassa väliaikaisessa mietinnössä monivuotisen rahoituskehyksen luvuista (ohjelma-, otsake- ja kokonaistasoilla), EU:n omista varoista, joustavuussäännöistä, välitarkistuksesta ja horisontaalisista periaatteista, kuten YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden, ilmaston ja sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisesta kaikissa toimintapolitiikoissa ja aloitteissa seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä sekä tietyistä tarkistuksista ehdotettuun monivuotista rahoituskehystä koskevaan asetukseen ja toimielinten väliseen sopimukseen;

4.  muistuttaa, että seuraava monivuotinen rahoituskehys olisi asetettava 1 324,1 miljardiin euroon vuoden 2018 hintoina, mikä on 1,3 % EU-27:n bruttokansantulosta; korostaa, että tämä kokonaismäärä perustuu kunkin EU:n ohjelman ja toimintapolitiikan tarvitseman rahoituksen tason alhaalta ylöspäin suuntautuvaan arviointiin; palauttaa tässä yhteydessä mieliin parlamentin aikomuksen edistää lippulaivaohjelmia (esimerkiksi nuoret, tutkimus ja innovointi, ympäristö ja ilmastonmuutos, infrastruktuuri, pk-yritykset, digitalisaatio ja sosiaaliset oikeudet), säilyttää unionin nykyisten toimintapolitiikkojen rahoitus reaalisesti (erityisesti yhteenkuuluvuus, maatalous ja kalastus) ja täydentää muita vastuita (esimerkiksi muuttoliikkeen, ulkoisten toimien ja puolustuksen alalla) lisävaroilla; uskoo vakaasti, että eurooppalaista lisäarvoa saadaan yhdistämällä resursseja unionin tasolla tehokkuuden, solidaarisuuden ja maailmanlaajuisen vaikutuksen aikaansaamiseksi; korostaa tässä yhteydessä tarvetta vahvistaa tulevien menojen kohdentamista tuloksiin;

5.  korostaa, että parlamentti ei aio antaa hyväksyntäänsä monivuotiselle rahoituskehykselle ilman EU:n omien varojen järjestelmän uudistusta koskevaa sopimusta, mukaan luettuna sellaisten uusien omien varojen korin käyttöönotto, jotka paremmin vastaavat ja kannustavat EU:n tärkeimpien poliittisten painopisteiden alalla saavutettua edistystä; muistuttaa, että uusien omien varojen käyttöönoton tarkoituksena ei ole ainoastaan vähentää BKTL-perusteisten rahoitusosuuksien osuutta vaan myös varmistaa, että seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä on asianmukainen rahoitus unionin varainkäyttöä varten; vahvistaa monivuotisesta rahoituskehyksestä antamassaan väliaikaisessa mietinnössä esittämänsä kannan, joka koskee uusien omien varojen mahdollisten ehdokkaiden luetteloa (yhteinen yhdistetty yhtiöveropohja, digitaalisten palvelujen verotus, finanssitransaktiovero, päästökauppajärjestelmästä saatavat tulot, muovimaksu ja hiilitullimekanismi), kaikkien alennusten ja korjausten poistaminen, arvonlisäveroon perustuvien omien varojen yksinkertaistaminen, tullimaksuista pidätettävien kansallisten ”kantokulujen” vähentäminen ja muiden tulojen sisällyttäminen unionin talousarvioon sakkojen ja maksujen muodossa;

6.  vahvistaa pitävänsä tarpeellisena, että otetaan käyttöön uusi mekanismi unionin talousarvion suojaamiseksi, jos oikeusvaltioperiaatetta ei noudateta tai Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 2 artiklassa vahvistetut arvot ovat järjestelmällisesti uhattuina ja jos tämä vaikuttaa tai on vaarassa vaikuttaa moitteettoman varainhoidon periaatteisiin tai unionin taloudellisten etujen suojaamiseen; korostaa, että tällaiset toimenpiteet eivät saa vaikuttaa valtiollisten elinten tai jäsenvaltioiden velvollisuuteen suorittaa maksuja lopullisille edunsaajille tai varojen saajille;

Vastaaminen uusiin aloitteisiin Euroopan parlamentin vaalien jälkeen

7.  panee tyytyväisenä merkille poliittiset sitoumukset, jotka koskevat komission valitun puheenjohtajan nimittämisensä yhteydessä heinäkuussa 2019 hyväksymiä lisäaloitteita, ja odottaa, että niiden talousarviovaikutukset selvitetään viipymättä; korostaa, että kaikki uudet aloitteet, joista osaa jo laajasti ennakoitiin parlamentin väliaikaisessa mietinnössä, olisi lisättävä seuraavaa kautta koskeviin komission alkuperäisiin ehdotuksiin, jolloin monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärät kohoaisivat alun perin esitettyä korkeammiksi; odottaa siksi, että komissio ottaa näiden aloitteiden talousarviovaikutukset virallisesti huomioon alun perin ehdottamassaan monivuotisessa rahoituskehyksessä ja puolustaa parlamentin rinnalla tarvittavaa rahoitusta neuvoston kanssa käytävissä tulevissa neuvotteluissa monivuotisesta rahoituskehyksestä;

8.  vaatii uutta komissiota esittämään välittömästi lisää lainsäädäntöehdotuksia uusista välineistä, jotta niiden rahoitus voidaan sisällyttää sopimukseen seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä; odottaa, että vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen hyväksymisen jälkeen mahdollisesti ehdotetut uudet aloitteet rahoitetaan uusilla määrärahoilla;

9.  pitää tulopuolella myönteisenä, että valittu komission puheenjohtaja on sitoutunut käynnistämään uudelleen tai laajentamaan aloitteita, joiden pitäisi kuulua tulevaan uusien omien varojen koriin; kehottaa jäsenvaltioita erityisesti tarttumaan mahdollisuuteen ottaa käyttöön hiilitullimekanismi, joka olisi oikeudenmukainen tapa vastata yleisiin vaatimuksiin, jotka koskevat ratkaisevaa johtajuutta ilmastonmuutoksen torjunnassa samalla kun varmistetaan tasapuoliset toimintaedellytykset kansainvälisessä kaupassa;

Uusi askel ilmastonmuutoksen alalla

10.  vahvistaa yksiselitteisen tukensa ilmastotoimien valtavirtaistamisen periaatteelle; vaatii komissiota varmistamaan, että seuraava monivuotinen rahoituskehys on täysin Pariisin sopimuksen mukainen, ja korostaa, että tarvitaan kiireellisesti uutta poliittista ja taloudellista kvanttiloikkaa, jotta voidaan saavuttaa sen tavoitteet sekä siirtyminen kohti hiilineutraalia taloutta sosiaalisen oikeudenmukaisuuden korkeimpien kriteerien pohjalta, jotta kukaan missään ei jää jälkeen; odottaa konkreettista ehdotusta Euroopan viherelvytyksestä, jota hahmotellaan tulevan komission puheenjohtajan poliittisissa suuntaviivoissa; odottaa, että seuraavan ohjelmakauden aikana määrärahat ovat tämän tavoitteen mukaisia, ja korostaa, että monivuotisen rahoituskehyksen vähentäminen olisi selvästi askel taaksepäin;

11.  korostaa, että unionin tason yhteiset ilmastotoimet tuottavat merkittävää lisäarvoa, minkä vuoksi niiden olisi oltava keskeisellä sijalla unionin talousarvion ja sen meno-ohjelmien uudistamisessa; korostaa näin ollen, että ilmaston ja luonnon monimuotoisuuden valtavirtaistamisen on seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen aikana mentävä pitemmälle kuin sen väliaikaisessa mietinnössä esitettyjen kohdennettujen menojen osuuksien tasolle, ja tämä koskee myös ilmasto- ja sosiaaliasioiden ulottuvuuden sisällyttämistä kaikkien tärkeimpien ohjelmien päätöksentekoon ja koko toimintapoliittisen syklin ajan; vaatii tässä yhteydessä lisäksi avoimempaa, tiukempaa ja kattavampaa menetelmää, muun muassa uudistettuja suoritusindikaattoreita, joilla määritellään ja seurataan ilmastoa ja biologista monimuotoisuutta koskevia menoja, estetään taloudellisten tukien myöntäminen haitallisille toimenpiteille ja seurataan ilmastotoimien valtavirtaistamisen keskipitkän ja pitkän aikavälin vaikutuksia hillitsemis- ja sopeutumistoimiin; vaatii, että parlamentti otetaan tiiviisti mukaan tällaisen menetelmän laadintaan;

Toimielinten välisten neuvottelujen välitön aloittaminen

12.  muistuttaa, että SEUT-sopimuksen 312 artiklan 5 kohdassa määrätään, että monivuotisen rahoituskehyksen hyväksymiseen johtavan menettelyn aikana EU:n kolmen toimielimen on toteutettava ”kaikki tarvittavat toimenpiteet helpottaakseen vahvistamista”; korostaa, että parlamentti on ollut valmis neuvottelemaan lähes vuoden ajan kaikista monivuotisen rahoituskehyksen ja omia varoja koskevan paketin näkökohdista, kun taas neuvosto ei ole toistaiseksi suostunut osallistumaan mihinkään merkityksellisiin neuvotteluihin, jotka ylittäisivät lyhyet ja kaavamaiset selonteot ja selvitykset yleisten asioiden neuvoston kokousten yhteydessä; katsoo, että tällaisia minimalistisia yhteyksiä ei voida pitää tyydyttävänä toimielinten välisenä yhteistyönä ja että ne eivät ole sitä, mitä perussopimuksessa nimenomaisesti vaaditaan;

13.  kehottaa siksi välittömästi tehostamaan monivuotista rahoituskehystä ja omia varoja koskevia toimielinten välisiä keskusteluja, joilla valmistellaan tietä todellisille neuvotteluille, ja kehottaa neuvostoa hyväksymään viipymättä neuvotteluvaltuutuksensa; katsoo, että parlamentin hyväksynnän saamiseksi neuvoston olisi otettava parlamentin kanta asianmukaisesti huomioon päättäessään omasta kannastaan; edellyttää tätä varten, että neuvoston puheenjohtajavaltio ja komissio välittävät ja selittävät parlamentin näkemykset selkeästi yleisten asioiden neuvostolle, ja vaatii parlamentin neuvotteluryhmän läsnäoloa kaikissa monivuotista rahoituskehystä käsittelevissä epävirallisissa neuvoston kokouksissa; korostaa, että on tarpeen järjestää erityisiä kolmenvälisiä kokouksia, jotta voidaan syventää monivuotista rahoituskehystä ja omia varoja koskevien ehdotusten eri näkökohdista käytävää keskustelua, jolla olisi täydennettävä nykyisiä yleisten asioiden neuvoston selontekoja ja selvityksiä; odottaa myös, että toimielinten puhemiesten ja puheenjohtajien väliset korkean tason kokoukset kutsutaan koolle SEUT-sopimuksen 324 artiklan mukaisesti;

Parlamentin valtaoikeuksien turvaaminen

14.  panee merkille menetelmät, joita neuvosto soveltaa laatiessaan ”monivuotisen rahoituskehyksen neuvottelupaketteja”; on kuitenkin tietoinen siitä, että tällä pyritään antamaan hallitseva asema Eurooppa-neuvostolle päätettäessä lopullisesti useista seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen näkökohdista, kuten tapahtui nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen hyväksymisprosessissa; korostaa, että parlamentti ei toimi kumileimasimena Eurooppa-neuvoston sanelemalle tulokselle ja on valmis pidättämään hyväksyntänsä siihen asti, kunnes on päästy tyydyttävään sopimukseen;

15.  korostaa, että näihin neuvottelupaketteihin sisältyy paitsi osia monivuotista rahoituskehystä koskevasta asetuksesta, jonka osalta parlamentin on annettava hyväksyntänsä, niin myös merkittävä määrä unionin alakohtaisia toimintapolitiikkoja koskevia säädöksiä, joista on päätettävä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä; katsoo siksi, että tällaiset neuvottelupaketit ovat vain neuvoston sisäinen menettely, joka ei millään tavoin saa estää parlamenttia käymästä asianmukaisia neuvotteluja kaikista monivuotista rahoituskehystä koskevan paketin ja alakohtaisen lainsäädännön osa-alueista; kehottaa näin ollen neuvostoa aloittamaan parlamentin kanssa neuvottelut kaikista näkökohdista, jotka liittyvät unionin uusien ohjelmien perustamista koskevaan alakohtaiseen lainsäädäntöön sekä oikeusvaltioperiaatetta koskevaan ehdotukseen;

16.  muistuttaa, että Eurooppa-neuvoston päätelmät ovat luonteeltaan poliittisia ja että SEU-sopimuksen 15 artiklan 1 kohdassa Eurooppa-neuvostoa kielletään hoitamasta lainsäädäntötehtäviä; vaatii näin ollen Eurooppa-neuvostoa olemaan hyväksymättä yksityiskohtaisia ja sitoviksi väitettyjä päätelmiä monivuotista rahoituskehystä koskevan neuvottelupaketin pohjalta, koska se merkitsisi suoraa puuttumista lainsäädäntöalaan; luottaa siihen, että komissio rehellisenä välittäjänä ja perussopimusten valvojana tukee parlamenttia sen käyttäessä lainsäädäntöoikeuksiaan sekä hyväksyntämenettelyssä että tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä;

Turvaverkko EU:n ohjelmien edunsaajien suojaamiseksi: monivuotista rahoituskehystä koskevan varautumissuunnitelman laatiminen

17.  pitää valitettavana, että Eurooppa-neuvosto on jo useaan otteeseen jatkanut poliittisen päätöksen tekemiselle asetettua määräaikaa; pelkää, että jos neuvostolle ja Eurooppa-neuvostolle tulee lisäviivytyksiä eikä parlamenttia oteta mukaan osallistumaan, on olemassa selvä riski, että näin monimutkaisia neuvotteluja ei voida saattaa päätökseen onnistuneesti nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen loppuun mennessä; muistuttaa unionin ohjelmien käynnistymiselle aiheutuneista vakavista takaiskuista, jotka johtuivat nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen myöhäisestä hyväksymisestä, kuten aiemmin on koettu;

18.  muistuttaa, että jos uutta monivuotista rahoituskehystä ei hyväksytä ajoissa, SEUT 312 artiklan 4 kohdassa määrätään turvaverkosta, jossa väliaikaisesti jatketaan nykyisen rahoituskehyksen viimeistä vuotta koskevia enimmäismääriä ja muita määräyksiä; on kuitenkin huolissaan siitä, että tällainen turvaverkko voi heikentyä paitsi toimintavalmiuden puutteen vuoksi niin myös siksi, että joidenkin nykyisten EU:n ohjelmien voimassaolo päättyy; varoittaa tässä yhteydessä sulkemasta unionin ohjelmia mutta ilmoittaa, että se ei aio joutua hyväksymään huonoa sopimusta ajanpuutteen vuoksi;

19.  kehottaa siksi komissiota aloittamaan välittömästi monivuotisen rahoituskehyksen varautumissuunnitelman valmistelun edunsaajien suojelemiseksi ja rahoituksen jatkuvuuden varmistamiseksi siinä tapauksessa, että nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen jatkaminen on tarpeen; pyytää, että tällainen suunnitelma esitetään virallisesti vuoden 2020 alussa, jotta neuvosto ja parlamentti voivat hyväksyä sen nopeasti; pyytää sisällyttämään tähän suunnitelmaan horisontaalisen lainsäädäntöehdotuksen kyseisissä ohjelmissa vahvistettujen määräaikojen poistamisesta, jotta varmistetaan SEUT 312 artiklan 4 kohdan noudattaminen, sekä sisällyttämään siihen käytännön operatiivisia määräyksiä erityisesti yhteisesti hallinnoitujen toimintapolitiikkojen jatkamiseksi;

o
o   o

20.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, Eurooppa-neuvostolle ja komissiolle.

(1) EUVL C 162, 10.5.2019, s. 51.
(2) EUVL C 162, 10.5.2019, s. 71.
(3) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0226.
(4) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0449.

Päivitetty viimeksi: 11. lokakuuta 2019Oikeudellinen huomautus