Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2019/2028(BUD)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A9-0017/2019

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A9-0017/2019

Keskustelut :

PV 22/10/2019 - 14
CRE 22/10/2019 - 14

Äänestykset :

PV 23/10/2019 - 11.2
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P9_TA(2019)0038

Hyväksytyt tekstit
PDF 179kWORD 54k
Keskiviikko 23. lokakuuta 2019 - Strasbourg Väliaikainen painos
Euroopan unionin yleinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2020 – kaikki pääluokat
P9_TA-PROV(2019)0038A9-0017/2019

Euroopan parlamentin päätöslauselma 23. lokakuuta 2019 neuvoston kannasta esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2020 (11734/2019 – C9-0119/2019 – 2019/2028(BUD))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä 26. toukokuuta 2014 annetun neuvoston päätöksen 2014/335/EU, Euratom(1),

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046(2),

–  ottaa huomioon vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 2. joulukuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013(3),

–  ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2. joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(4),

–  ottaa huomioon vuoden 2020 talousarvion valmistelua koskevista yleisistä suuntaviivoista, pääluokka III – Komissio, 14. maaliskuuta 2019 antamansa päätöslauselman(5),

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ennakkoarviosta tuloista ja menoista varainhoitovuodeksi 2020 28. maaliskuuta 2019 antamansa päätöslauselman(6),

–  ottaa huomioon komission 5. heinäkuuta 2019 antaman esityksen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2020 (COM(2019)0400),

–  ottaa huomioon neuvoston 3. syyskuuta 2019 vahvistaman ja 13. syyskuuta 2019 parlamentille toimittaman kannan esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2020 (11734/2019 – C9-0119/2019),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin 5. lokakuuta 2016 ratifioiman Pariisin sopimuksen 2 artiklan 1 kohdan c alakohdan;

–  ottaa huomioon Euroopan tilintarkastustuomioistuimen vuonna 2017 laatiman yleiskatsauksen ”EU:n energia- ja ilmastotoimet”,

–  ottaa huomioon komission tiedonannon ”Puhdas maapallo kaikille – Eurooppalainen visio kukoistavasta, nykyaikaisesta, kilpailukykyisestä ja ilmastoneutraalista taloudesta” (COM(2018)0773),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 94 artiklan,

–  ottaa huomioon lausunnot valiokunnilta, joita asia koskee,

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A9-0017/2019),

Pääluokka III

Yleiskatsaus

1.  palauttaa mieliin, että parlamentti määritteli vuoden 2020 talousarvion valmistelua koskevista yleisistä suuntaviivoista 14. maaliskuuta 2019 antamassaan päätöslauselmassa vuoden 2020 talousarvion selkeiksi poliittisiksi painopisteiksi sen, että se on silta tulevaan Eurooppaan, ja sen, että se saa aikaan eurooppalaista lisäarvoa; toistaa olevansa vahvasti sitoutunut näihin painopisteisiin ja esittää seuraavan kannan varmistaakseen asianmukaisen rahoitustason niitä koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi;

2.  muistuttaa parlamentin kannasta, jonka mukaan vuoden 2020 talousarvion olisi pohjustettava vuosien 2021–2027 monivuotista rahoituskehystä ja tarjottava vankka lähtökohta uusien unionin ohjelmien ja toimintapolitiikkojen käynnistämiselle; palauttaa lisäksi mieliin, että vuosi 2020 on nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen viimeinen vuosi ja sen vuoksi unionille viimeinen mahdollisuus päästä lähemmäksi tavoitetta täyttää tämän kauden poliittiset sitoumuksensa, mukaan lukien unionin ilmastotavoitteen saavuttaminen, YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpano ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toteuttaminen sekä hiilineutraalin talouden aikaansaamista vuoteen 2050 mennessä koskevan unionin tavoitteen saavuttaminen; korostaa tässä yhteydessä, että unionin talousarviossa on arvioitava unionin politiikkojen kokonaisvaikutuksia sukupuolten tasa-arvoon ja otettava nämä vaikutukset täysin huomioon (sukupuolitietoinen budjetointi) ja edistettävä näin sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista ja yhtäläisiä mahdollisuuksia;

3.  panee merkille talousarvioesitystä koskevan neuvoston kannan, jonka mukaan maksusitoumusmäärärahoja leikattaisiin 1,51 miljardia euroa komission ehdotukseen nähden; katsoo, että neuvoston leikkaukset ovat täysin ristiriidassa unionin painopisteiden kanssa, niitä ei voida perustella vastaanottokyvyllä ja niiden tarkoituksena on perääntyä kaikista parlamentin aiempina varainhoitovuosina nimenomaan pyytämistä ja aikaansaamista lisäyksistä; päättää siksi pääsääntöisesti palauttaa kaikkien niiden budjettikohtien, joihin neuvosto teki leikkauksia, määrärahat talousarvioesityksen tasolle sekä toiminta- että hallintomenojen osalta ja ottaa kantansa lähtökohdaksi talousarvioesityksen;

4.  uskoo vahvasti, että on välttämätöntä vastata ilmastohaasteeseen ja suojella ympäristöä siten, että edistetään työllisyyttä, luodaan uusia työpaikkoja, vahvistetaan kilpailukykyä, edistetään kestävää kehitystä ja varmistetaan sosiaalinen hyvinvointi; korostaa uusien ja kehitteillä olevien tekniikoiden tärkeää roolia tämän tavoitteen saavuttamisessa; tähdentää, että unionin on näytettävä esimerkkiä ja innostettava muita maita eri puolilla maailmaa investoimaan lisää ilmastomenoihin; pitää myönteisinä unionin johtajien äskettäin pidetyssä YK:n ilmastohuippukokouksessa esittämiä painokkaita vaatimuksia toimien toteuttamisesta sekä useiden jäsenvaltioiden äskettäin antamia lupauksia lisätä menoja energiatehokkuuden, uusiutuvan energian ja kestävän liikenne- ja energiainfrastruktuurin kaltaisilla aloilla; katsoo, että jäsenvaltioiden olisi vastattava tällaisiin vaatimuksiin konkreettisin toimin, myös silloin, kun ne käsittelevät asioita neuvostossa;

5.  muistuttaa Pariisin sopimuksen mukaisista unionin velvoitteista ja sen sitoumuksesta nostaa ilmastomenojen osuus 20 prosenttiin unionin menoista vuosina 2014–2020; panee merkille, että vuoden 2020 talousarvioesitykseen sisältyvistä maksusitoumusmäärärahoista 21 prosenttia liittyy ilmastoon ja että ilmastotoimiin on kohdennettava vähintään 3,5 miljardia euroa lisää, jotta saavutetaan 20 prosentin tavoite; pitää valitettavana, että nykyinen monivuotinen rahoituskehys tarjoaa niukasti keinoja vastata ilmastohaasteeseen unionin talousarviolla itsessään, ja korostaa, että tällä alalla tarvitaan paljon suurempia investointeja: komission arvioiden mukaan investointien olisi oltava 175–290 miljardia euroa vuodessa; painottaa, että olisi pyrittävä kaikin tavoin saavuttamaan mahdollisimman pitkälti unionin talousarvion kokonaistavoite vuoden 2020 loppuun mennessä;

6.  korostaa, että vuoden 2020 talousarvion olisi valmisteltava unionia siihen, että vuosien 2021–2027 monivuotisessa rahoituskehyksessä asetetaan vielä kunnianhimoisempi ilmastotavoite ja luonnon monimuotoisuuden valtavirtaistamisen tavoite, jotta voidaan täyttää unionin kansalaisten odotukset; vaatii entistä avoimempaa, tiukempaa ja kattavampaa kansainvälisesti vakiintuneisiin menetelmiin perustuvaa menetelmää, johon sisältyy uudistettuja tulosindikaattoreita ilmastoon ja luonnon monimuotoisuuteen liittyvien menojen määrittelemiseksi ja seuraamiseksi; odottaa konkreettista ehdotusta Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta, jota hahmotellaan tulevan komission puheenjohtajan poliittisissa suuntaviivoissa; muistuttaa tässä yhteydessä olevansa vahvasti sitoutunut unionin omien varojen järjestelmän uudistamiseen ottamalla muun muassa käyttöön sellaisia uusia omia varoja, jotka vastaavat paremmin unionin tärkeimpiä poliittisia painopisteitä, mukaan lukien ilmastonmuutoksen torjunta;

7.  palauttaa mieliin maaliskuussa 2019 antamassaan päätöslauselmassa esittämänsä sitoumuksen pyytää komissiota sisällyttämään kaikkiin kolmansien maiden kanssa tehtäviin unionin kauppasopimuksiin pakollisen lausekkeen, jossa edellytetään Pariisin sopimuksen ratifiointia ja täytäntöönpanoa ilmastonmuutoksen torjumiseksi;

8.  ehdottaa siksi vuodeksi 2020 unionille talousarviota, jossa panostetaan merkittävästi ympäristöhaasteisiin ja ilmastonmuutokseen vastaamiseen ja kurotaan mahdollisimman hyvin umpeen nykyistä takamatkaa, jotta saavutettaisiin unionin ilmastomenoille kaudelle 2014–2020 asetettu 20 prosentin tavoite; ehdottaa huomattavaa yli kahden miljardin euron lisäystä talousarvioesitykseen nähden niihin eri otsakkeiden ja ennen kaikkea alaotsakkeen 1 a budjettikohtiin, joista panostetaan merkittävästi ilmastomenotavoitteen saavuttamiseen; kohdentaa nämä lisäykset huolellisesti budjettikohtiin, joiden toteutusaste on erinomainen ja joilla on toiminnallinen valmius ottaa vastaan nämä lisämäärärahat vuonna 2020;

9.  korostaa, että nuoriso on edelleen unionin talousarvion yleisiä painopisteitä; korostaa, että vaikka nuorisotyöttömyys on unionissa vähenemään päin, nuorten tulevaisuudennäkymien puute merkitsee todellista sosiaalista hätätilannetta tietyissä unionin osissa, vaikkakin tämä vaihtelee merkittävästi jäsenvaltioittain ja alueittain; päättää siksi lisätä nuorisotyöllisyysaloitteeseen kohdennettavia määrärahoja komission ehdottamasta tasosta myös siksi, että varmistettaisiin saumaton siirtyminen Euroopan sosiaalirahasto plussaan (ESR+) seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä;

10.  korostaa, että unionin on täytettävä kaikilta osin kaikki sitoumuksensa, jotka liittyvät kehitysmaiden auttamiseen ilmastonmuutoksen torjunnassa ja siihen mukautumisessa;

11.  vahvistaa myös Erasmus+-ohjelmaan kohdennettavia rahoitusvaroja, jotta voidaan vastata tätä ohjelmaa koskevaan tulevaan kysyntään, sillä se on yleissivistävää ja ammatillista koulutusta koskeva ensisijainen ohjelma, jonka piiriin kuuluu myös nuoriso ja urheilu Euroopassa; korostaa, että Erasmus+ on unionin keskeinen lippulaivaohjelma, jonka kansalaiset tuntevat hyvin ja joka on tuottanut konkreettisia tuloksia, joilla on selvää eurooppalaista lisäarvoa; palauttaa mieliin sitoutuneensa kolminkertaistamaan tämän ohjelman rahoituksen vuosien 2021–2027 monivuotisessa rahoituskehyksessä; korostaa tarvetta jatkaa ja vahvistaa edelleen DiscoverEU-hankkeeseen liittyvää valmistelutointa, jotta se voidaan suunnitellusti integroida vuosien 2021–2027 Erasmus+-ohjelmaan; kehottaa kiinnittämään erityistä huomiota aikuiskoulutukseen liittyviin Erasmus+-ohjelman liikkuvuustoimiin, erityisesti niihin, jotka kohdistuvat ikääntyneeseen väestöön;

12.  ehdottaa muitakin kohdennettuja lisäyksiä parlamentin painopisteisiin liittyviin muihin budjettikohtiin aloilla, joihin kuuluvat muun muassa pk-yritykset, digitalisaatio, tekoäly, syöpätutkimus, turvallisuuteen ja oikeuteen liittyvä yhteistyö, tulliasiat, muuttoliike ja ulkopolitiikka, mukaan lukien kehitysapu ja humanitaarinen apu;

13.  hyväksyy yleisesti erillisvirastojen talousarviotarpeita koskevan komission ennakkoarvion; katsoo näin ollen, että kaikki neuvoston ehdottamat leikkaukset vaarantaisivat erillisvirastojen moitteettoman toiminnan ja että erillisvirastot eivät niiden myötä pystyisi suoriutumaan tehtävistään; ehdottaa kohdennettuja lisäyksiä niiden virastojen määrärahoihin, joille tulee lisätehtäviä tai joiden työmäärä kasvaa uusien haasteiden vuoksi;

14.  toteaa, että edellä esitettyjen kiireellisten painopisteiden riittävän rahoituksen varmistamiseksi ja ottaen huomioon, että tiettyjen otsakkeiden liikkumavarat ovat hyvin vähäiset tai olemattomat vuonna 2020, joustoväline ja maksusitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavara on otettava täysimääräisesti käyttöön ja myös ennakoimattomiin menoihin varattu liikkumavara on otettava käyttöön mutta kuitenkin siten, että osa siitä jää myös kohdennettavaksi mahdollisten ennakoimattomien tapahtumien rahoittamiseen ensi vuonna; palauttaa myös mieliin, että rahoituskehysasetuksessa vahvistetut joustomahdollisuudet raukeavat tämän kauden päättyessä;

15.  korostaa tarvetta ottaa tutkimushankkeita koskevia vapautettuja sitoumuksia vastaavat varat kokonaisuudessaan uudelleen käyttöön varainhoitoasetuksen 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti; pitää erittäin valitettavana, että neuvosto vastustaa jälleen kyseisen säännöksen soveltamista, jonka osittaista aktivoimista komissio ehdotti talousarvioesityksessä; ilmoittaa aikovansa pitää kiinni sekä varainhoitoasetuksen kirjainta että henkeä ilmentävästä kannastaan; aikoo ratkaista tämän asian tämän vuoden talousarviota koskevassa sovittelussa; ehdottaa, että nämä vapautetut sitoumukset käytetään kokonaisuudessaan ilmastotutkimuksen kannalta merkityksellisimpien Horisontti 2020 -ohjelman neljän budjettikohdan rahoituksen lisäämiseen;

16.  vahvistaa, että vuoden 2020 talousarvioon (kaikki pääluokat) osoitetaan maksusitoumusmäärärahoina yhteensä 170 971 519 973 euroa, mikä merkitsee 2 699 813 994 euron lisäystä talousarvioesitykseen verrattuna; päättää lisäksi asettaa vapautettujen sitoumusten seurauksena saataville 280 700 000 euron määrän maksusitoumusmäärärahoina varainhoitoasetuksen 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti; vahvistaa, että vuoden 2020 talousarvioon (kaikki pääluokat) osoitetaan maksumäärärahoina yhteensä 159 146 168 195 euroa;

Alaotsake 1 a – Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky

17.  huomauttaa, että Horisontti 2020 -puiteohjelma tarjoaa erittäin vahvaa eurooppalaista lisäarvoa, edistää ratkaisevalla tavalla vihreän teknologian ja ilmasto- ja ympäristöystävällisten innovaatioiden kehittämistä ja luo siten perustan vähähiiliselle tulevaisuudelle ja tukee siirtymistä kohti tehokkaampaa kiertotaloutta; korostaa lisäksi ohjelman merkitystä muilla merkittävillä eurooppalaisen tutkimuksen aloilla, kuten digitalisaatio, tekoäly ja syöpätutkimus; korottaa siksi Horisontti 2020 -ohjelman maksusitoumusmäärärahoja talousarvioesityksessä esitetyistä määristä huomattavasti eli 737,8 miljoonaa euroa; asettaa lisäksi varainhoitoasetuksen 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti saataville vuonna 2018 tutkimushankkeiden toteuttamatta jättämisen vuoksi vapautettuja sitoumuksia vastaavan määrän kokonaisuudessaan eli 280,7 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoina ilmastoon liittyvien tutkimushankkeiden kannalta merkityksellisimpiä Horisontti 2020 -puiteohjelmaa koskevia budjettikohtia varten ja kehottaa komissiota kiinnittämään erityistä huomiota näiden varojen oikeudenmukaiseen maantieteellisen jakautumiseen;

18.  on vakuuttunut siitä, että syöväntorjunnan olisi oltava unionin ehdoton painopiste ja että siihen liittyviä toimia on lisättävä merkittävästi; korostaa, että syöpätutkimus on tässä tärkeässä osassa; hyväksyy näin ollen lisäyksen syöpätutkimuksen määrärahoihin Horisontti 2020 -puiteohjelman asiaa koskevissa budjettikohdissa, joiden toteutusaste on lisäksi ollut erittäin korkea; kehottaa tehostamaan tämän alan tutkimusta viipymättä, kun otetaan myös huomioon, että seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä on odotettavissa vielä merkittävämpiä investointeja;

19.  muistuttaa, että Euroopan johtoasema tieto- ja viestintätekniikan alalla riippuu resursseista, joita suunnataan uusien tieto- ja viestintätekniikoiden kehittämiseen ja testaamiseen ja tuen tarjoamiseen startup-yrityksille ja teknologiayrityksille markkinoiden kannalta olennaisten valmiuksien parantamiseksi; muistuttaa tässä mielessä, että on osoitettava lisärahoitusta eurooppalaisille tutkimuslaitoksille ja pk‑yrityksille, jotka kehittävät ja edistävät muun muassa hakukoneisiin ja kääntämiseen liittyviä ja muita vastaavia uraauurtavia tekniikoita;

20.  korostaa Verkkojen Eurooppa -välineen (CEF) ratkaisevaa roolia pyrittäessä edistämään sellaisen erittäin tehokkaan Euroopan laajuisen verkon strategista kehittämistä, joka on kestävä ja liitetty yhteen kaikilla liikenteeseen, erityisesti rata- ja yöjunaverkkoon, energiaan ja tieto- ja viestintätekniikan infrastruktuuriin liittyvillä aloilla ja joka edistää merkittävästi siirtymistä ilmastoneutraaliin yhteiskuntaan; ehdottaa sen vuoksi Verkkojen Eurooppa -välineen liikenneosion ja energiaosion rahoituksen lisäämistä talousarvioesitykseen nähden yhteensä 545 miljoonalla eurolla maksusitoumusmäärärahoina;

21.  katsoo, että on myös tarpeen vahvistaa muita tämän alaotsakkeen tärkeitä painopistealoja; viittaa tässä suhteessa pk-yrityksiin, jotka ovat olennainen osa unionin taloutta ja joilla on kaikissa jäsenvaltioissa ratkaiseva rooli laadukkaiden investointien ja työpaikkojen luomisessa; hyväksyy tässä yhteydessä COSME-ohjelmaan tehdyn lisäyksen, jotta voidaan tehostaa entisestään ohjelman potentiaalia edistää yrittäjyyttä, myös naisten yrittäjyyttä, sekä parantaa unionin yritysten kilpailukykyä ja edistää niiden markkinoillepääsyä, ja kehottaa kiinnittämään erityistä huomiota pk-yritysten digitalisaatiokehitykseen; palauttaa mieliin, että COSME-ohjelmaan ehdotettiin talousarvioesityksessä jopa vähemmän määrärahoja kuin rahoitussuunnitelmassa, ja hyväksyy maksusitoumusmäärärahoihin 50 miljoonan euron lisäyksen talousarvioesitykseen nähden;

22.  korostaa, että Erasmus+ on edelleen hyvin arvostettu ja erittäin suosittu ohjelma, johon saadaan hakemuksia huomattavasti saatavilla olevaa rahoitusta enemmän, ja että ohjelma auttaa edistämään vahvaa tunnetta yhteisestä eurooppalaisesta identiteetistä; hyväksyy näin ollen maksusitoumusmäärärahoihin 123,4 miljoonan euron lisäyksen talousarvioesitykseen nähden, jotta hakemusten alhaista hyväksymisastetta voidaan parantaa ja jotta yhä useammat ihmiset saisivat mahdollisuuden hyötyä tästä ohjelmasta;

23.  ehdottaa kohdennettuja lisäyksiä Euroopan työviranomaisen (ELA), Euroopan unionin lentoturvallisuusviraston (EASA), Euroopan unionin rautatieviraston (ERA) ja Euroopan unionin kyberturvallisuusviraston (ENISA) määrärahoihin ja kohdennettuja lisäyksiä Euroopan GNSS-viraston (GSA), Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelimen (BEREC) ja Euroopan unionin energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston (ACER) määrärahoihin ja henkilöstötaulukkoon;

24.  lisää sen vuoksi alaotsakkeen 1 a maksusitoumusmäärärahoja 1 503 766 221 eurolla talousarvioesitykseen nähden (lukuun ottamatta pilottihankkeita ja valmistelutoimia) ja toteaa, että lisäys rahoitetaan käytettävissä olevan liikkumavaran avulla ja ottamalla erityisrahoitusvälineet käyttöön; asettaa tähän alaotsakkeeseen lisäksi vapautettujen sitoumusten seurauksena saataville 280 700 000 euron määrän maksusitoumusmäärärahoina varainhoitoasetuksen 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti;

Alaotsake 1 b – Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen koheesio

25.  muistuttaa, että kestävä kasvu ja tarkasti harkitut investoinnit ovat avainasemassa, kun halutaan luoda laadukkaita työpaikkoja ja lisätä kaikkien hyvinvointia, ja toteaa, että rakennerahastovaroja ja investointeja on siksi suunnattava tehokkaammin osallistavan kasvun edistämiseen, eriarvoisuuden vähentämiseen ja ylöspäin tapahtuvan sosiaalisen lähentymisen vauhdittamiseen;

26.  pitää valitettavana, että nuorisotyöttömyysaste, jonka arvioitiin olevan 14,2 prosenttia huhtikuussa 2019, on edelleen liian korkea ja että tilanne on erityisen akuutti eräissä jäsenvaltioissa ja joillakin unionin alueilla; korostaa, että on tärkeää vahvistaa nuorten työllistettävyyttä ja yrittäjävalmiuksia sekä torjua eriarvoisuutta; uskoo vakaasti, että työttömyyden torjunta edellyttää huomattavia taloudellisia ponnisteluja; aikoo ehdottomasti varmistaa, että nuorisotyöllisyysaloitteelle osoitetaan lisärahoitusta nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen viimeisenä vuonna; korostaa, että tämän ohjelman täytäntöönpanoa on nopeutettava ja sen tehokkuutta on parannettava entisestään, jotta varmistetaan, että se lisää kansallisten työllisyyspolitiikkojen eurooppalaista lisäarvoa; ehdottaa siksi, että nuorisotyöllisyysaloitteeseen osoitettavia maksusitoumusmäärärahoja lisätään 363,3 miljoonalla eurolla talousarvioesitykseen nähden;

27.  lisää tekniseen tukeen osoitettavaa rahoitusta, jotta voidaan puuttua hankkeiden hallinnointimenettelyjen monimutkaisuuteen aina hakemusten valmistelusta varainhoidon ja vaikutusten seurannan prosesseihin, sillä tämä monimutkaisuus on suuri syy sille, että rakennerahastovaroja ei voida hyödyntää tämän paremmin;

28.  lisää alaotsakkeen 1 b maksusitoumusmäärärahoja 373 278 264 eurolla talousarvioesitykseen nähden (lukuun ottamatta pilottihankkeita ja valmistelutoimia) ja toteaa, että lisäys rahoitetaan ottamalla erityisrahoitusvälineet käyttöön;

Otsake 2 – Kestävä kasvu: luonnonvarat

29.  panee huolestuneena merkille, että vain 8,3 prosenttia kaikista sitoumuksista liittyy luonnon monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttämiseen, mikä on pienin osuus sitten vuoden 2015, vaikka lajien on todettu katoavan ennennäkemätöntä ja kiihtyvää tahtia; kehottaa lisäämään rahoitusta luonnon monimuotoisuuden johdonmukaisen suojelun varmistamiseen pitkällä aikavälillä ja tähän tarkoitukseen osoitettujen määrärahojen jäljitettävyyden varmistamiseen; ottaa huomioon ilmastonmuutoksen torjuntaa koskevan yleisen painopisteen ja kohdentaa sen mukaisesti huomattavat 233 miljoonaa euroa lisää maksusitoumusmäärärahoina LIFE+-ohjelmaan liittyviin budjettikohtiin osastoissa 7 ja 34; odottaa komission huolehtivan tarvittavasta vastaanottokyvystä, jotta nämä lisävarat voidaan käyttää tehokkaasti, ja varmistavan, että tällaiset ympäristöä säästävät varat jakautuvat maantieteellisesti oikeudenmukaisemmin, kuten seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen ohjelmissa tulee tapahtumaan;

30.  ehdottaa tarvittavia lisäyksiä tiettyihin budjettikohtiin, erityisesti sellaisten toimenpiteiden rahoittamiseen, joilla puututaan afrikkalaisen sikaruton vaikutuksiin useissa jäsenvaltioissa; panee merkille, että taudinpurkauksia on rekisteröity vuoden 2019 alun jälkeen suuri määrä ja niiden vaikutukset ovat olleet vakavia, ja toteaa, että niiden seurauksena on jouduttu lopettamaan kymmeniätuhansia eläimiä; panee merkille, että kolmannet maat ovat investoineet tutkimukseen rokotteen kehittämiseksi afrikkalaista sikaruttoa vastaan ja että unionin olisi investoitava tällaisen rokotteen tutkimukseen ja kehittämiseen, mikä auttaisi pysäyttämään sikaruton leviämisen ja esiintymisen mahdollisimman nopeasti;

31.  muistuttaa, että Euroopan maatalouden tukirahaston määrärahoja on mukautettava edelleen ottamalla huomioon käyttötarkoitukseensa sidotut tulot, joiden odotetaan olevan käytettävissä vuonna 2020, kuten komission oikaisukirjelmässä on esitetty;

32.  ehdottaa kohdennettua lisäystä Euroopan ympäristökeskuksen määrärahoihin ja henkilöstötaulukkoon;

33.  lisää siis otsakkeen 2 maksusitoumusmäärärahoja 267,3 miljoonalla eurolla (lukuun ottamatta pilottihankkeita ja valmistelutoimia) ja toteaa, että lisäys rahoitetaan enimmäismäärään nähden käytettävissä olevan liikkumavaran avulla; tähdentää, että maatalousmäärärahoihin ei saisi tehdä enää uusia leikkauksia, sillä maatalousalalla syntyy usein kriisejä, joiden ratkaisemiseen on osoitettava talousarviovaroja;

Otsake 3 – Turvallisuus ja kansalaisuus

34.  toteaa, että enimmäismäärä on nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen alusta lähtien ollut epärealistisen alhainen, ja lisää sen vuoksi rahoitusta parlamentin painopisteisiin sisäisen turvallisuuden, muuttoliikkeen, perusoikeuksien ja oikeusvaltion kunnioittamisen alalla sekä syrjimättömyyden ja tasa-arvon edistämiseen ja sukupuoleen perustuvan väkivallan torjumiseen; vastustaa voimakkaasti leikkauksia, jotka neuvosto on kohdistanut sisäisen turvallisuuden rahaston (ISF) ja turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (AMIF) määrärahoihin, ja torjuu neuvoston ehdotuksen siirtää 400 miljoonaa euroa AMIF-maksusitoumusmäärärahoista varaukseen odotettaessa läpimurtoa Dublin III -asetuksen(7) uudistamista koskevassa asiassa, sillä tämä eväisi etulinjassa olevilta jäsenvaltioilta tuen, jota ne tarvitsevat hallitakseen maahanmuuttopaineita humaanilla tavalla;

35.  korostaa, että on erittäin tärkeää investoida siihen, että kaikki muuttoliikkeen, turvallisuuden, rajavalvonnan ja perusoikeuksien alalla toimivat virastot, erityisesti Europol, Eurojust, Euroopan syyttäjänvirasto, Frontex ja Euroopan unionin perusoikeusvirasto, saavat riittävästi rahoitusta ja henkilöstöä; tähdentää, että Euroopan syyttäjänvirastolle on annettava käyttöön tarvittavat välineet, jotta se voisi tutkia perusteellisesti rajat ylittävää rikollista toimintaa ja nostaa sitä koskevia syytteitä;

36.  kehottaa komissiota perustamaan kiireesti rahaston, jonka tarkoituksena on tukea etsintä- ja pelastusoperaatioita, jotta taataan alan toimijoiden vahva läsnäolo Välimerellä;

37.  vahvistaa olevansa halukas käyttämään unionin talousarviota välineenä, jolla torjutaan tehokkaasti olemassa olevaa eriarvoisuutta ja edistetään sukupuolten tasa-arvoa, erityisesti lisäämällä resursseja, joita kohdennetaan perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelmaan sisältyvään Daphne-erityistavoitteeseen ja kehitysyhteistyön rahoitusvälineessä inhimillisen kehityksen edistämiseen; korostaa, että tarvitaan riittävästi rahoitusta, jotta voidaan torjua sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa ja pakolaisnaisiin ja -tyttöihin ja muihin heikossa asemassa oleviin ryhmiin, kuten hlbtiq-ihmisiin, kohdistuvaa väkivaltaa;

38.  ehdottaa 10 prosentin lisäystä Luova Eurooppa -ohjelman MEDIA-alaohjelman ja Kulttuuri-alaohjelman maksusitoumusmäärärahoihin, jotta voidaan korjata niiden kroonisesti puutteellinen rahoitus ja hakemusten alhainen hyväksymisaste; lisää myös multimediatoimien määrärahoja, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä disinformaation torjunnassa ja riippumattoman journalismin edistämisessä;

39.  ehdottaa lisäksi kohdennettua lisäystä unionin rahoitusosuuteen Euroopan lääkevirastolle;

40.  lisää siis otsakkeen 3 maksusitoumusmäärärahoja 121 799 746 eurolla talousarvioesitykseen nähden (lukuun ottamatta pilottihankkeita ja valmistelutoimia) ja toteaa, että lisäys rahoitetaan hyödyntämällä erityisrahoitusvälineitä vielä lisää;

Otsake 4 – Globaali Eurooppa

41.  korostaa, että unionin talousarvion avulla on edistettävä entistä enemmän ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista edistäviä toimenpiteitä sekä ilmastodiplomatiaa maissa, jotka kuuluvat kehitysyhteistyön rahoitusvälineen ja unionin pelastuspalvelumekanismin piiriin; huomauttaa, että unionin talousarviosta voidaan myöntää taloudellista tukea katastrofiriskien vähentämiseen ja että on mahdollista ottaa käyttöön innovatiivisia rahoitusvälineitä, kuten EU:n ulkoisen investointiohjelma, jotta voidaan tukea ilmastoon liittyvien kehityshankkeiden valmistelua ja rahoitusta Afrikassa;

42.  ehdottaa huomattavaa lisäystä liittymistä valmistelevasta tukivälineestä Länsi-Balkanin maille osoitettavaan rahoitukseen, erityisesti demokraattisten instituutioiden toiminnan, oikeusvaltion ja hyvän hallintotavan periaatteiden sekä julkishallinnon alalla; tähdentää, että rahoituksen on oltava merkityksellisellä tasolla, kun otetaan huomioon unionin ja jäsenvaltioiden lukuisat haasteet Euroopan naapuruuspolitiikassa poliittisten uudistusten tukemiseksi ja Länsi-Balkanin maiden lainsäädännön mukauttamiseksi unionin säännöstöön;

43.  muistuttaa, että kun otetaan huomioon jatkuvat turvallisuusuhat ja turvallisuustilanteen heikkeneminen unionin itäisillä rajoilla sekä haasteelliset uudistukset, joita Itä-Euroopan kumppanimailla on edessään, on tärkeää tarjota riittävästi rahoitusta kriisien ja konfliktien ehkäisyn, vakauden ja demokratiakehityksen sekä luottamuksen rakentamisen tukemiseen ja tehostaa toimia, joilla tuetaan köyhyyden vähentämistä ja taloudellista kehitystä tällä alueella; muistuttaa lisäksi, että eteläisten naapuruston maat tarvitsevat lisää rahoitustukea, sillä niihin kohdistuu valtavia paineita, kuten Syyrian ja Libyan konfliktit, ääriliikkeiden nousu ja näihin liittyvät pakolais- ja muuttovirrat;

44.  on erittäin huolissaan Yhdysvaltojen päätöksestä perua vuotuinen rahoitusosuutensa YK:n Lähi-idässä olevien palestiinalaispakolaisten avustus- ja työelimeltä (UNRWA) ja katsoo, että unionin olisi autettava paikkaamaan tästä aiheutuvaa vajetta; panee merkille UNRWA:n vaikuttavan roolin pyrittäessä säilyttämään keskeytymättömät peruspalvelut miljoonille palestiinalaispakolaisille, edistämään alueellista vakautta ja torjumaan radikalisoitumista Lähi-idässä EU:n globaalistrategian mukaisesti;

45.  on erittäin huolissaan Yhdysvaltojen hallinnon päätöksestä määrätä tulleja useille unionin tuotteille Maailman kauppajärjestön Airbusia koskevassa tapauksessa antaman välimiespaneelin ratkaisun vuoksi; sitoutuu käsittelemään tätä kysymystä vuoden 2020 talousarviomenettelyä koskevan tulevan sovittelun aikana tekemällä tarvittavia lisäyksiä valittuihin budjettikohtiin etenkin sellaisten toimenpiteiden rahoittamiseksi, joilla puututaan Yhdysvaltojen unionin yrityksille asettamien kaupan esteiden vaikutuksiin ja lievennetään niitä.

46.  pitää välttämättömänä lisätä Kyproksen turkkilaista yhteisöä koskevan budjettikohdan määrärahoja, jotta voidaan ratkaisevasti edistää Kyproksen kateissa olevien henkilöiden komitean toiminnan jatkumista ja tehostumista, tukea uudelleensijoittautumiseen halukkaiden maroniittien ja kaikkien enklaavissa elävien henkilöiden hyvinvointia kolmannen Wienin sopimuksen mukaisesti ja tukea kulttuuriperintöä käsittelevän yhteisöjenvälisen teknisen komitean toimintaa ja parantaa siten asianomaisten kahden yhteisön välistä luottamusta ja edistää sovintoa niiden välillä;

47.  korostaa unionin vastuuta arktisen alueen suojelun tukemisesta; korostaa, että on tärkeää investoida arktista aluetta koskevaan aikaisempaa johdonmukaisempaan EU:n politiikkaan;

48.  kehottaa lisäämään rahoitusta hankkeisiin, joissa keskitytään niiden Venezuelan pakolaisten tukemiseen, jotka ovat paenneet naapurimaihin, Karibialla sijaitsevat jäsenvaltioiden alueet mukaan lukien;

49.  katsoo, että on perusteltua leikata Turkille liittymistä valmistelevasta tukivälineestä osoitettavaa rahoitusta ja jäädyttää siitä 100 miljoona euroa (varaukseen otettava määrä), kun otetaan huomioon, että Turkki jatkaa itsepintaisesti vakavia toimiaan alueellisen tasapainon horjuttamiseksi käyttäytyen vihamielisesti jäsenvaltioita kohtaan, että se toteutti äskettäin Koillis-Syyriassa yksipuolisia sotatoimia, jotka kohdistuvat kurdiväestöön, pakottavat syyrialaispakolaisia siirtymään edelleen ja haittaavat vakavasti humanitaarisen avun saantia ja siten aiheuttavat siviileille laajamittaista kärsimystä ja vaarantavat koko alueen vakauden, ja että maassa vallitsee demokratiaa, oikeusvaltiota ja perusoikeuksia koskevia puutteita; korostaa kuitenkin, että varojen jäädyttämisen ja leikkaamisen ei pitäisi kohdistua Turkin kansalaisyhteiskuntaan, syyrialaispakolaisiin eikä opiskelijoihin;

50.  tuomitsee Turkin hyökkäyksen Koillis-Syyriaan, koska se on aiheuttanut lukuisia siviiliuhreja, kasvattanut pakolaisten määrää ja lisännyt entisestään alueen epävakautta; suunnittelee näin ollen käynnissä olevien tapahtumien vuoksi puuttuvansa asiaan vuoden 2020 talousarviota koskevan sovittelumenettelyn aikana mukauttamalla kantaansa Turkkia koskeviin budjettikohtiin ja säilyttämällä samalla rahoitustuen kansalaisyhteiskunnan toimijoille.

51.  pitää valitettavana, että parlamentilla on hyvin rajallinen rooli unionin Afrikka-hätärahaston valvonnassa ja hallinnoinnissa; pitää olennaisena sitä, että parlamentti pystyy valvomaan rahaston toimintakomitean toimintaa, ja kehottaa komissiota antamaan parlamentille yksityiskohtaiset tiedot komiteassa tehdyistä päätöksistä sekä varmistamaan, että parlamentti on edustettuna sen kokouksissa;

52.  lisää siis otsakkeen 4 maksusitoumusmäärärahoja yhteensä 257 217 394 eurolla talousarvioesitykseen nähden (lukuun ottamatta pilottihankkeita ja valmistelutoimia) ja toteaa, että lisäys rahoitetaan hyödyntämällä erityisrahoitusvälineitä vielä lisää;

Otsake 5 – Hallinto: muut otsakkeet – hallinnolliset tukimenot ja tutkimuksen tukimenot

53.  palauttaa hallintomenoja koskevien budjettikohtien määrärahat talousarvioesityksen tasolle, mukaan lukien hallinnolliset tukimenot ja tutkimuksen tukimenot otsakkeissa 1–4; ehdottaa, että eurooppalaista demokratiaa / Euroopan tulevaisuutta käsittelevään konferenssiin osoitettavia maksusitoumusmäärärahoja lisätään 5,5 miljoonalla eurolla talousarvioesitykseen nähden; huomauttaa, että konferenssin pitäisi pystyä toimimaan riittävän itsenäisesti ja niin, että parlamentti toimii muiden unionin toimielinten rinnalla tasavertaisena; korostaa lisäksi, että olisi varmistettava hyvin monenlaisten kansalaisten, myös nuorten, mahdollisuus ottaa aktiivisesti osaa konferenssiin;

Pilottihankkeet ja valmistelutoimet

54.  muistuttaa, että pilottihankkeet ja valmistelutoimet ovat tärkeitä välineitä poliittisten painopisteiden muotoilussa ja sellaisten uusien aloitteiden käyttöönotossa, joista voi potentiaalisesti tulla unionin pysyviä toimintoja ja ohjelmia; korostaa tässä yhteydessä, että komission olisi kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että hankkeet ja toimet, joilla tasoitetaan tietä nykyisen komission puheenjohtajan ja parlamentin tukemille uusille ohjelmille, kuten oikeudenmukaisen siirtymän rahastolle, pannaan täytäntöön sellaisessa muodossa, että ne saavat parlamentin mahdollisimman laajan tuen; on analysoinut huolellisesti kaikki tehdyt ehdotukset ja ottaen täysin huomioon komission suorittaman oikeudellisten vaatimusten noudattamista ja toteutettavuutta koskevan arvioinnin hyväksyy pilottihankkeita ja valmistelutoimia koskevan tasapainoisen paketin, jossa otetaan huomioon parlamentin poliittiset painopisteet; kehottaa komissiota panemaan pilottihankkeet ja valmistelutoimet ripeästi täytäntöön ja antamaan palautetta niiden tuloksellisuudesta ja käytännön tuloksista;

Maksut

55.  panee merkille, että talousarvioesitykseen jää ennätyksellisen suuri 20 067,6 miljoonan euron liikkumavara maksumäärärahojen enimmäismäärään nähden, koska kauden 2014–2020 ohjelmat käynnistyivät hyvin myöhään ja käyttämättä jääneitä maksumäärärahoja on vastaavasti kertynyt runsaasti, erityisesti alaotsakkeessa 1 b; korostaa, että on välttämätöntä estää se, että maksuvaatimuksia kasaantuu merkittävästi seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen alkuun, sillä se voi johtaa unionin talousarviossa uuteen maksukriisiin, jollainen koettiin nykyisellä kaudella, ja estää käynnistämästä asianmukaisesti kauden 2021–2027 uusia ohjelmia;

56.  lisää näin ollen Euroopan rakenne- ja investointirahastojen maksumäärärahoja yhteensä kolmella miljardilla eurolla, koska on odotettavissa, että jäsenvaltiot vauhdittavat entisestään toimenpideohjelmiensa täytäntöönpanoa nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen viimeisenä vuonna ja noudattavat paremmin omia ennakkoarvioitaan; lisää ESIR-takuurahaston määrärahoja 948 miljoonalla eurolla, jotta voidaan aikaistaa budjettineutraalilla tavalla jo vuoteen 2020 sellaiset vuotuiset erät, jotka oli suunniteltu vuosiksi 2021–2023, jolloin maksumäärärahoihin kohdistuvan paineen odotetaan olevan suurempi; lisää myös maksumäärärahoja niissä budjettikohdissa, joiden maksusitoumusmäärärahoja lisätään;

Muut pääluokat

Pääluokka I – Euroopan parlamentti

57.  palauttaa määrärahat, jotka vahvistettiin ennakkoarviossa parlamentin vuoden 2020 tarpeista tehdyn huolellisen ja vastuullisen analyysin perusteella ja jotka täysistunnon suuri enemmistö hyväksyi edellä mainitussa 28. maaliskuuta 2019 annetussa päätöslauselmassa; on tietoinen siitä, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artikla tarjoaa komissiolle mahdollisuuden mukauttaa muiden toimielinten ennakkoarvioita; on kuitenkin yllättynyt ja syvästi huolissaan komission parlamentin talousarvioon tekemistä leikkauksista, jotka rikkovat näiden toimielinten välisen hyvän yhteistyön perinteen;

58.  lisää kahden budjettikohdan määrärahoja talousarvioesitykseen nähden, sillä vuoden 2020 talousarvioon sisällytettäviin siirtymäkorvauksiin kohdistuu uusia vaikutuksia, joita ei ollut mahdollista välttää: EU-vaaleissa uudelleen valitsematta jääneiden osuuden kohoaminen (63 prosenttia, kun laskelmat oli tehty 50 prosentin keskiarvon perusteella) ja brexitin lykkääntyminen 31. päivään lokakuuta 2019; lisää myös Euroopan tason poliittisia säätiöitä koskevan budjettikohdan määrärahoja, koska ne tekevät ratkaisevan tärkeää työtä demokratian edistämiseksi ja valeuutisten ja disinformaation torjumiseksi;

59.  parlamentin hyväksymän ennakkoarvion mukaisesti:

   a) pyytää puhemiehistöä kehittämään teknisen ratkaisun, jonka avulla parlamentin jäsenet voivat käyttää äänioikeuttaan ollessaan äitiys- tai isyyslomalla tai pitkäaikaisella sairauslomalla;
   b) toistaa pyyntönsä, jonka mukaan kiinteistöpoliittisen päätöksenteon olisi oltava avointa; ei näin ollen hyväksy nykyistä käytäntöä tehdä vuoden lopussa ns. keräilysiirto, josta rahoitetaan meneillään olevia kiinteistöhankkeita ja joka tehdään järjestelmällisesti aina samoista luvuista, osastoista ja usein aivan samoista budjettikohdista; katsoo, että kiinteistöpolitiikka olisi rahoitettava avoimesti siihen osoitetuista budjettikohdista;
   c) palauttaa mieliin puhemiehistölle esittämänsä pyynnön toteuttaa toimia parlamentin kolmen työskentelypaikkakunnan välisiä virkamatkoja koskevien korvausten tason täysimääräiseksi yhdenmukaistamiseksi virkamiesten, muun henkilöstön ja jäsenten valtuutettujen avustajien välillä 1. tammikuuta 2020 lähtien;
   d) kehottaa jälleen puheenjohtajakokousta ja puhemiehistöä tarkistamaan valtuuskuntien tehtävien suorittamista ja valtuuskuntamatkoja Euroopan unionin ulkopuolelle koskevia täytäntöönpanomääräyksiä; painottaa, että tarkistuksen yhteydessä olisi tarkasteltava valtuutettujen avustajien mahdollisuutta osallistua jäsenten mukana tietyin edellytyksin parlamentin virallisille valtuuskuntamatkoille ja virkamatkoille;
   e) pyytää pääsihteeriä esittämään ripeästi täytäntöönpanomääräykset valtuutettujen avustajien sääntömääräisten oikeuksien varmistamiseksi, jotta vältetään harkinnanvaraiset tulkinnat ja nykyinen eriarvoisuus, jotka estävät heitä tekemästä työtään täysimääräisesti jäsenten ja avustajien asemaa koskevien sääntöjen mukaisesti;
   f) pyytää panemaan täytäntöön kokonaisuudessaan toimenpiteet, joita suositeltiin seksuaalisen häirinnän ja hyväksikäytön torjumisesta EU:ssa 26. lokakuuta 2017 annetussa parlamentin päätöslauselmassa(8), ja erityisesti panemaan täytäntöön koko henkilöstölle ja jäsenille järjestettävän häirinnän vastaisen koulutuksen, nykyisten kahden häirinnän vastaisen komitean toiminnan ulkoisen tarkastuksen ja nykyisten kahden komitean yhdistämisen yhdeksi riippumattomaksi komiteaksi, jonka pysyvinä jäseninä on lääkäreitä ja asianajajia; pyytää lisätukea, jotta voidaan kattaa parlamentissa ilmenevien häirintätapausten käsittelyssä pätevän lisähenkilöstön palvelukseenottamisesta aiheutuvat kustannukset ja koota omaan yksikköönsä henkilöstöä, jolla on lääketieteellistä, psykologista, oikeudellista ja henkilöstöhallinnollista erikoisasiantuntemusta, sekä kattaa häirinnän uhreiksi joutuneiden oikeudelliset ja lääketieteelliset kulut henkilöstösääntöjen 24 artiklan mukaisesti;
   g) pyytää jälleen pääsihteeriä arvioimaan yksityiskohtaisesti SPAAK-rakennuksen kunnostukseen liittyviä teknisiä valmistelutöitä ja esittämään eritelmän niiden kustannuksista, joiden on arvioitu olevan 12,4 miljoonaa euroa;
   h) suosittelee, että hyödynnetään enemmän videokonferensseja ja muita teknisiä mahdollisuuksia ympäristön suojelemiseksi ja resurssien säästämiseksi vähentämällä etenkin henkilöstön virkamatkoja kolmen työskentelypaikkakunnan välillä;

Muut pääluokat (Pääluokat IV–X)

60.  panee merkille, että talousarvioesitys on pääpiirteissään muihin pääluokkiin kuuluvien eri toimielinten ennakkoarvioiden mukainen ja vastaa sen vuoksi joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta niiden rahoitusta koskevia vaatimuksia; katsoo, että neuvoston ehdottamilla leikkauksilla olisi näin ollen haitallinen vaikutus asianomaisten toimielinten työhön ja siten siihen ratkaisevan tärkeään panokseen, jonka ne antavat unionin toimintaan; ehdottaa sen tähden vuoden 2020 talousarvioesityksen tason palauttamista lähes kaikissa tapauksissa, myös Euroopan tietosuojavaltuutetun ja Euroopan ulkosuhdehallinnon henkilöstötaulukoiden osalta; herrasmiessopimusta noudattaen ei muuta neuvostoa ja Eurooppa-neuvostoa koskevaa neuvoston esitystä;

61.  katsoo, että muutamissa tapauksissa on toimielinten ennakkoarviot huomioon ottaen tarpeen lisätä budjettikohtien määrärahoja talousarvioesitykseen nähden ja ehdottaa uusia toimia; ehdottaa näin ollen seuraavaa:

   a) unionin tuomioistuimen kasvavan työmäärän vuoksi palautetaan tuomioistuimen ennakkoarviossaan ehdottamat 11 tointa (7 AD- ja 4 AST-tointa), joita komissio ei sisällyttänyt talousarvioesitykseen, ja myönnetään tarvittavat määrärahat palkkoihin ja korvauksiin;
   b) lisätään Euroopan talous- ja sosiaalikomitean ja alueiden komitean talousarvion muutamien budjettikohtien määrärahoja talousarvioesitykseen nähden, jotta voidaan säilyttää määrärahat edellisvuotisella tasolla;
   c) lisätään Euroopan oikeusasiamiehen talousarvioon kaksi AD-tointa talousarvioesitykseen nähden ja tehdään vähäisiä leikkauksia kolmeen budjettikohtaan kahteen muuhun kohtaan palautettujen määrien kompensoimiseksi;

o
o   o

62.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman sekä tarkistukset esitykseen yleiseksi talousarvioksi neuvostolle ja komissiolle, muille toimielimille ja elimille, joita asia koskee, sekä kansallisille parlamenteille.

(1) EUVL L 168, 7.6.2014, s. 105.
(2) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(3) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884.
(4) EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.
(5) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0210.
(6) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0326.
(7) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 604/2013, annettu 26. kesäkuuta 2013, kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja -menettelyjen vahvistamisesta (EUVL L 180, 29.6.2013, s. 31).
(8) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0417.

Päivitetty viimeksi: 24. lokakuuta 2019Oikeudellinen huomautus