Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2019/2883(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjojen elinkaaret :

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

RC-B9-0156/2019

Keskustelut :

PV 23/10/2019 - 21
CRE 23/10/2019 - 21

Äänestykset :

PV 24/10/2019 - 8.10
CRE 24/10/2019 - 8.10
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P9_TA(2019)0050

Hyväksytyt tekstit
PDF 134kWORD 42k
Torstai 24. lokakuuta 2019 - Strasbourg Väliaikainen painos
Liittymisneuvottelujen aloittaminen Pohjois-Makedonian ja Albanian kanssa
P9_TA-PROV(2019)0050RC-B9-0156/2019

Euroopan parlamentin päätöslauselma 24. lokakuuta 2019 liittymisneuvottelujen aloittamisesta Pohjois-Makedonian ja Albanian kanssa (2019/2883(RSP))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon 28. kesäkuuta 2018 annetut Eurooppa-neuvoston päätelmät, joissa vahvistettiin neuvoston 26. kesäkuuta 2018 antamat päätelmät laajentumisesta sekä vakautus- ja assosiaatioprosessista ja viitoitettiin näin tietä liittymisneuvottelujen aloittamiselle kesäkuussa 2019,

–  ottaa huomioon 18. kesäkuuta 2019 annetut neuvoston päätelmät, joissa se päätti palata viimeistään lokakuussa 2019 komission suosituksiin, jotka koskevat liittymisneuvottelujen aloittamista Pohjois-Makedonian ja Albanian kanssa,

–  ottaa huomioon 17. ja 18. lokakuuta 2019 annetut Eurooppa-neuvoston päätelmät, joissa se päätti palata laajentumisasiaan ennen Zagrebissa toukokuussa 2020 järjestettävää EU:n ja Länsi-Balkanin maiden huippukokousta,

–  ottaa huomioon 29. toukokuuta 2019 annetun komission tiedonannon EU:n laajentumispolitiikasta (COM(2019)0260) ja siihen liittyvät komission yksiköiden valmisteluasiakirjat Albaniaa koskevasta vuoden 2019 kertomuksesta (SWD(2019)0215) ja Pohjois-Makedoniaa koskevasta vuoden 2019 kertomuksesta (SWD(2019)0218),

–  ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Albaniasta ja entisestä Jugoslavian tasavallasta Makedoniasta, erityisesti 15. helmikuuta 2017(1) ja 29. marraskuuta 2018(2) antamansa päätöslauselmat Albaniaa koskevista komission vuosien 2016 ja 2018 kertomuksista sekä 14. kesäkuuta 2017(3) ja 29. marraskuuta 2018(4) antamansa päätöslauselmat entistä Jugoslavian tasavaltaa Makedoniaa koskevista komission vuosien 2016 ja 2018 kertomuksista,

–  ottaa huomioon 6. helmikuuta 2018 annetun komission tiedonannon ”Uskottavat jäsenyysnäkymät ja EU:n tehostettu sitoumus Länsi-Balkanin maille” (COM(2018)0065),

–  ottaa huomioon Albanian liittymisen Natoon vuonna 2009 ja sen, että Pohjois-Makedoniasta on tulossa Naton 30. jäsenmaa,

–  ottaa huomioon 17. toukokuuta 2018 pidetyssä EU:n ja Länsi-Balkanin maiden huippukokouksessa annetun Sofian julistuksen ja siihen liitetyn Sofian prioriteettiagendan,

–  ottaa huomioon puhemies Sassolin, puheenjohtajien Tuskin ja Junckerin ja komission puheenjohtajaksi valitun von der Leyenin 3. lokakuuta 2019 päivätyn yhteisen kirjeen liittymisneuvottelujen aloittamisesta Pohjois-Makedonian ja Albanian kanssa,

–  ottaa huomioon 16. lokakuuta 2013 annetun komission tiedonannon laajentumisstrategiasta ja vuosien 2013 ja 2014 tärkeimmistä haasteista (COM(2013)0700),

–  ottaa huomioon 19. ja 20. kesäkuuta 2003 kokoontuneen Thessalonikin Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan päätelmät, jotka koskevat Länsi-Balkanin maiden mahdollista liittymistä Euroopan unioniin,

–  ottaa huomioon 28. elokuuta 2014 käynnistetyn Berliinin prosessin,

–  ottaa huomioon myös Prespan sopimuksena tunnetun 17. kesäkuuta 2018 tehdyn lopullisen sopimuksen YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmissa 817 (1993) ja 845 (1993) kuvailtujen erimielisyyksien ratkaisemisesta, vuonna 1995 tehdyn väliaikaisen sopimuksen päättämisestä ja Kreikan ja Pohjois-Makedonian välisen strategisen kumppanuuden perustamisesta,

–  ottaa huomioon 16. joulukuuta 2005 tehdyn Eurooppa-neuvoston päätöksen EU:n ehdokasmaan aseman myöntämisestä Pohjois-Makedonialle ja 26.–27. kesäkuuta 2014 tehdyn Eurooppa-neuvoston päätöksen ehdokasmaan aseman myöntämisestä Albanialle,

–  ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Albanian ja Pohjois-Makedonian väliset vakautus- ja assosiaatiosopimukset,

–  ottaa huomioon neljän suurimman puolueen välillä Skopjessa 2. kesäkuuta ja 15. heinäkuuta 2015 aikaansaadun poliittisen sopimuksen (niin sanotun Pržinon sopimuksen) sekä 20. heinäkuuta ja 31. elokuuta 2016 tehdyn neljän puolueen sopimuksen sen täytäntöönpanosta,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 132 artiklan 2 ja 4 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että vuonna 2003 Thessalonikissa kokoontunut Eurooppa-neuvosto korosti tukevansa Länsi-Balkanin maiden tulevaa yhdentymistä eurooppalaisiin rakenteisiin ja totesi, että niiden EU-jäsenyyden toteutuminen on EU:lle tärkeä painopiste ja että Balkanin maista tulee erottamaton osa yhtenäistä Eurooppaa;

B.  ottaa huomioon, että 17. toukokuuta 2017 pidetyssä EU:n ja Länsi-Balkanin huippukokouksessa EU toisti ehdottoman tukensa Länsi-Balkanin EU-jäsenyysnäkymille;

C.  ottaa huomioon, että EU-jäsenyysnäkymät ovat olleet keskeinen kannustin uudistuksille Länsi-Balkanin maissa; ottaa huomioon, että laajentumisprosessilla on ollut ratkaiseva merkitys pyrittäessä vakauttamaan Länsi-Balkanin aluetta, jota pidetään EU:n kannalta strategisesti tärkeänä alueena;

D.  ottaa huomioon, että sekä Pohjois-Makedoniassa että Albaniassa vallitsee poliittinen yhteisymmärrys EU-jäsenyysprosessista ja sillä on laaja julkinen tuki;

E.  katsoo, että alueellinen yhteistyö ja hyvät naapurisuhteet ovat olennaisia tekijöitä maiden edetessä kohti EU-jäsenyyttä;

F.  toteaa, että kutakin ehdokasmaata arvioidaan erikseen sen omien ansioiden perusteella ja että uudistusten nopeuden ja laadun pitäisi määrittää liittymisaikataulu ja neuvottelujen etenemisvauhti;

G.  ottaa huomioon, että Albania haki EU:n jäsenyyttä vuonna 2009 ja sai ehdokasmaan aseman vuonna 2014; ottaa huomioon, että komissio suositteli vuonna 2016 liittymisneuvottelujen aloittamista Albanian kanssa; ottaa huomioon, että Pohjois-Makedonia haki jäsenyyttä vuonna 2004 ja sai ehdokasmaan aseman vuonna 2005; ottaa huomioon, että komissio on vuodesta 2009 lähtien toistuvasti suositellut virallisten liittymisneuvottelujen aloittamista Pohjois-Makedonian kanssa;

H.  ottaa huomioon, että tämä on kolmas kerta, kun Eurooppa-neuvosto ei kyennyt saamaan aikaan myönteistä päätöstä laajentumisesta kesäkuun 2018 ja 2019 Eurooppa-neuvoston kokousten jälkeen; ottaa huomioon, että Eurooppa-neuvosto päätti palata laajentumisasiaan ennen Zagrebissa toukokuussa 2020 järjestettävää EU:n ja Länsi-Balkanin huippukokousta;

I.  ottaa huomioon, että Pohjois-Makedonia allekirjoitti elokuussa 2017, silloisella entisellä nimellään, Bulgarian kanssa niin kutsutun ystävyyssopimuksen, joka lopetti maiden keskinäiset kiistat ja lähensi niitä toisiinsa EU-jäsenyyteen tähtäävän kumppanuuden kautta, ja että tämän jälkeen Pohjois-Makedonia allekirjoitti Kreikan kanssa niin kutsutun Prespan sopimuksen;

J.  ottaa huomioon, että Albania on edistynyt hyvin oikeuslaitoksen uudistuksissa, joilla pyritään lisäämään maan oikeusalan instituutioiden riippumattomuutta, vastuuvelvollisuutta, ammattimaisuutta ja tehokkuutta sekä lisäämään kansalaisten luottamusta oikeuselimiin; toteaa, että uudistukset on katsottava kattavimmiksi ponnistuksiksi tällä alalla myös verrattuna siihen, mitä kaikkien muiden alueen maiden on tehtävä tiellä kohti EU:n jäsenyyttä;

K.  ottaa huomioon, että Pohjois-Makedoniassa ilmoitettiin ennenaikaisista vaaleista vastauksena sille, että päätöstä neuvottelujen aloittamisesta sen kanssa lykättiin;

1.  on erittäin pettynyt siihen, ettei EU ole Ranskan, Tanskan ja Alankomaiden vastustuksen vuoksi päässyt yhteisymmärrykseen liittymisneuvottelujen aloittamisesta Pohjois-Makedonian ja Albanian kanssa, vaikka molemmat maat ovat toteuttaneet huomattavia toimia ja täyttävät EU:n liittymisneuvottelujen aloittamiselle asettamat vaatimukset;

2.  antaa Pohjois-Makedonialle tunnustusta vaikeiden avointen kahdenvälisten kysymysten historiallisesta ratkaisemisesta tyydyttävällä tavalla ja hyvien naapuruussuhteiden edistämisestä etenkin Kreikan kanssa tehdyllä Prespan sopimuksella ja Bulgarian kanssa tehdyllä ystävyyttä, hyvää naapuruutta ja yhteistyötä koskevalla sopimuksella; kehottaa neuvostoa ottamaan huomioon näiden sopimusten myönteisen viestin ja sen päätöksen kielteiset vaikutukset poliittiseen vakauteen, alueelliseen yhteistyöhön ja rauhanomaiseen rinnakkaiseloon; antaa lisäksi tunnustusta Pohjois-Makedonian tasavallalle sen panoksesta Balkanin alueen rauhaan sekä siitä, että maa on toiminut erinomaisena esimerkkinä rauhanomaisen ratkaisun löytämisestä pitkäaikaisiin kiistoihin; kehottaa jatkamaan Pohjois-Makedonian kansalliskokouksen kanssa Jean Monnet -vuoropuhelua, sillä se on keskeinen tukiväline;

3.  on tyytyväinen siihen, että Albania on osoittanut edistävänsä määrätietoisesti EU:hun liittymisen edellyttämää uudistusohjelmaa ja saanut aikaan konkreettisia ja kestäviä tuloksia, ja panee tyytyväisenä merkille myös Albanian oikeuslaitoksen uudistamisen; tukee täysin komission Albaniasta antamaa suositusta tunnustuksena näistä rohkaisevista uudistustoimista; katsoo, että seurantaprosessin ja liittymisneuvottelujen pikainen aloitus pitäisi yllä ja nopeuttaisi uudistusvauhtia; katsoo, että neuvottelujen aloittaminen vauhdittaisi tehokkaasti uudistusten toteuttamista ja demokraattisten instituutioiden vakiinnuttamista ja että se auttaisi parantamaan EU:n valvontaa, vastuuvelvollisuutta ja vähemmistöjen oikeuksien täysimääräistä kunnioittamista sekä Albaniassa että Pohjois-Makedoniassa;

4.  korostaa, että tällainen päättämättömyys on strateginen virhe ja heikentää EU:n uskottavuutta, sillä liittymiskelpoisten maiden yhdentyminen auttaa EU:ta toimimaan kansainvälisessä roolissaan ja suojelemaan etujaan ja eteneminen kohti EU:hun liittymistä muuttaa myös ehdokasmaita itseään; toteaa lisäksi, että EU:n laajentumispolitiikka on ollut sen ulkopolitiikan vaikuttavin väline ja että sen purkaminen entisestään saattaa lisätä epävakautta EU:n välittömässä naapurustossa;

5.  toteaa, ettei laajentumisprosessin mahdollinen uudistaminen saisi estää vaatimukset jo täyttäviä maita aloittamasta laajentumisneuvotteluja, ja huomauttaa myös, että ehdokasmaita on arvioitava niiden omien ansioiden perusteella puolueettomien kriteerien pohjalta eikä yksittäisten jäsenvaltioiden sisäpolitiikkaan liittyvien näkökohtien perusteella ja että uudistusten nopeus ja laatu määrittävät liittymisaikataulun;

6.  palauttaa mieliin uuden yksimielisyyden laajentumisesta, jonka Eurooppa-neuvosto hyväksyi joulukuussa 2006 ja joka vahvistettiin kesäkuussa 2016 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmissä;

7.  korostaa, että koska unioni ei käynnistänyt liittymisneuvotteluja, Pohjois-Makedoniassa päätettiin järjestää ennenaikaiset vaalit, minkä vuoksi kompromisseja tehneiden tahojen uskottavuus on kärsinyt; katsoo tämän olevan hyvien naapuruussuhteiden kannalta kielteinen viesti mahdollisille ehdokasmaille; panee huolestuneena merkille, että tässä tilanteessa muille ulkomaisille toimijoille, joiden toiminta ei välttämättä ole unionin arvojen ja etujen mukaista, saattaa tarjoutua tilaisuus tehdä tiiviimpää yhteistyötä Pohjois-Makedonian ja Albanian kanssa;

8.  pitää myönteisinä 20. lokakuuta 2019 pidetyn Pohjois-Makedonian johtajien kokouksen päätelmiä, joissa vahvistetaan maan olevan sitoutunut liittymisprosessiin ja korostetaan, ettei Pohjois-Makedonialla ole muita vaihtoehtoja;

9.  korostaa, että neuvoston päätös on varoittava esimerkki muille ehdokasmaille ja mahdollisille ehdokasmaille Länsi-Balkanilla ja antaa mahdollisuuden muille vaikuttamispyrkimyksille ja että se saattaa hidastaa Euroopan yhdentymistä edistävien uudistusten täytäntöönpanoa tai jopa kokonaan pysäyttää sen muissa liittymisneuvotteluja käyvissä maissa;

10.  palauttaa mieliin, että alueen nuorisolla on suuret odotukset EU:hun liittymisen suhteen, ja katsoo, että tulevaisuus ilman selkeitä näkymiä saattaa johtaa poismuuttoon alueelta;

11.  pitää valitettavana, että tämä päätös tekee tyhjäksi Euroopan parlamentin tekemän työn laajentumisprosessissa ja Länsi-Balkanin strategian;

12.  pitää valitettavana, etteivät jäsenvaltiot kyenneet tekemään yksimielistä päätöstä neuvottelujen aloittamisesta; kehottaa jäsenvaltioita osoittamaan vastuullisuutta Albaniaa ja Pohjois-Makedoniaa kohtaan ja tekemään seuraavassa kokouksessaan neuvottelujen aloittamisesta yksimielisen myönteisen päätöksen ottaen huomioon toimimatta jättämisen seuraukset;

13.  katsoo, että tulevan komission olisi välittömästi arvioitava laajentumispolitiikkaa ja otettava siinä yhteydessä huomioon neuvoston äskettäisen päätöksen vaikutukset ja korostettava laajentumisen etuja sekä ehdokasmaille että unionin jäsenvaltioille; katsoo lisäksi, että komission olisi tämän perusteella arvioitava uudelleen ja tarkistettava helmikuussa 2018 hyväksymäänsä Länsi-Balkania koskevaa strategiaa;

14.  toistaa, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 49 artiklan nojalla jokainen Euroopan valtio voi hakea unionin jäsenyyttä sillä edellytyksellä, että se noudattaa Kööpenhaminan arviointiperusteita ja demokratian periaatteita, kunnioittaa perusvapauksia, ihmisoikeuksia ja vähemmistöjen oikeuksia sekä noudattaa oikeusvaltioperiaatetta;

15.  kehottaa parlamenttia tehostamaan edelleen demokratiatukitoimiaan (Jean Monnet ‑vuoropuhelut ja valmiuksien kehittäminen) alueella, jotta voidaan varmistaa, että parlamentit hoitavat täysipainoisesti tehtävänsä demokraattisen uudistuksen vetureina ja että ne huolehtivat siitä, että alueen kansalaisten toiveet EU-jäsenyydestä toteutuvat;

16.  kehottaa parlamenttia kutsumaan tätä varten ja Eurooppa-neuvoston pattitilanteen vuoksi koolle alueellisen parlamentaarisen vuoropuhelun Länsi-Balkanin maiden parlamenttien johdon kanssa, jotta voidaan kehittää strategia, joka koskee parlamenttien roolia EU:n uudistusohjelman eteenpäin viemisessä ja sellaisten konkreettisten toimenpiteiden toteuttamisessa, jotka vastaavat alueen ihmisten toiveita EU-jäsenyydestä;

17.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä Pohjois-Makedonian ja Albanian ja kaikkien muiden liittymisneuvotteluja käyvien maiden hallituksille ja parlamenteille.

(1) EUVL C 252, 18.7.2018, s. 122.
(2) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0481.
(3) EUVL C 331, 18.9.2018, s. 88.
(4) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0480.

Päivitetty viimeksi: 25. lokakuuta 2019Oikeudellinen huomautus