Hakemisto 
Hyväksytyt tekstit
Torstai 18. heinäkuuta 2019 - StrasbourgLopullinen painos
Hongkongin tilanne
 Tilanne Yhdysvaltojen ja Meksikon rajalla
 Venäjä ja erityisesti ympäristöaktivistien ja ukrainalaisten poliittisten vankien tilanne
 Venezuelan tilanne

Hongkongin tilanne
PDF 118kWORD 49k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 18. heinäkuuta 2019 Hongkongin tilanteesta (2019/2732(RSP))
P9_TA(2019)0004RC-B9-0013/2019

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Hongkongista aiemmin antamansa päätöslauselmat,

–  ottaa huomioon Euroopan ulkosuhdehallinnon (EUH) tiedottajan 12. kesäkuuta 2019 antaman julkilausuman meneillään olevista mielenosoituksista, joilla vastustetaan ehdotettuja luovutusuudistuksia Hongkongissa,

–  ottaa huomioon EUH:n tiedottajan 1. heinäkuuta 2019 antaman julkilausuman Hongkongin viimeaikaisista tapahtumista,

–  ottaa huomioon, että 4. huhtikuuta 1990 hyväksyttiin Hongkongin erityishallintoalueen peruslaki, joka tuli voimaan 1. heinäkuuta 1997,

–  ottaa huomioon Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen ja Kiinan kansantasavallan hallituksen 19. joulukuuta 1984 Hongkongin kysymyksestä antaman yhteisen julistuksen,

–  ottaa huomioon 8. toukokuuta 2019 annetun komission sekä komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan yhteisen kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle: ”Hongkongin erityishallintoalue: vuosikertomus 2018”,

–  ottaa huomioon 9. huhtikuuta 2019 pidetyssä EU:n ja Kiinan 21. huippukokouksessa annetun yhteisen lausuman,

–  ottaa huomioon EU:n ja Kiinan ihmisoikeusvuoropuhelun, joka käynnistettiin vuonna 1995 ja jonka 37. kierros käytiin Pekingissä 1.–2. huhtikuuta 2019,

–  ottaa huomioon komission sekä varapuheenjohtajan / korkean edustajan 12. maaliskuuta 2019 antaman yhteisen tiedonannon Euroopan parlamentille ja neuvostolle aiheesta ”Strateginen katsaus EU:n ja Kiinan suhteisiin”,

–  ottaa huomioon 16. joulukuuta 1966 tehdyn kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen,

–  ottaa huomioon kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastaisen YK:n yleissopimuksen,

–  ottaa huomioon vuonna 1948 annetun ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen,

–  ottaa huomioon marraskuussa 2018 tehdyn YK:n määräaikaisarvioinnin Kiinasta,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 144 artiklan 5 kohdan ja 132 artiklan 4 kohdan,

A.  katsoo, että ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen edistämisen ja kunnioittamisen olisi oltava EU:n ja Kiinan pitkäaikaisen suhteen ytimessä, sillä EU on sitoutunut ylläpitämään näitä arvoja ulkoisessa toiminnassaan ja Kiina on ilmaissut kiinnostuksensa juuri näiden arvojen kunnioittamiseen omassa kehitys- ja kansainvälisessä yhteistyössään;

B.  ottaa huomioon, että Hongkongin erityishallintoalueen hallitus antoi karkumatkalla olevia rikoksentekijöitä ja keskinäistä oikeudellista avunantoa rikosasioissa koskevan tarkistetun vuoden 2019 lakiehdotuksen (Fugitive Offenders and Mutual Legal Assistance in Criminal Matters Legislation (Amendment) Bill 2019),. jolla on tarkoitus muuttaa karkumatkalla olevia rikoksentekijöitä koskevaa asetusta (Fugitive Offenders Ordinance (FOO)) ja keskinäistä oikeudellista avunantoa koskevaa asetusta (Mutual Legal Assistance in Criminal Matters Ordinance (MLAO));

C.  ottaa huomioon, että Hongkongin hallintojohtaja Carrie Lam totesi 9. heinäkuuta 2019, että laajasti arvosteltu säädös on ”kuollut”, mutta ei ilmoittanut, että lakiehdotus perutaan;

D.  ottaa huomioon, että lakiehdotus voisi antaa mahdollisuuden ihmisten luovuttamiseen Kiinaan poliittisista syistä ja asettaisi heidät sellaisen oikeusjärjestelmän alaisuuteen, jossa ihmisoikeuksia loukataan vakavasti; ottaa huomioon, että ehdotettujen muutosten mukaan Hongkongin tuomioistuimella ei olisi selkeää nimenomaista toimivaltaa eikä oikeudellista velvoitetta tarkastella eri ihmisoikeuksia tapauksissa, joita käsitellään Manner-Kiinaan tai muiden maiden tuomioistuimissa;

E.  ottaa huomioon, että Manner-Kiinan oikeuslaitos ei ole riippumaton hallituksesta eikä Kiinan kommunistisesta puolueesta ja että sille ovat ominaisia mielivaltaiset pidätykset, kidutus ja muu huono kohtelu, oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskevan oikeuden vakavat loukkaukset, tahdonvastaiset katoamiset sekä erilaiset järjestelmät, joissa ihmisiä pidetään eristettyinä ilman oikeudenkäyntiä;

F.  ottaa huomioon, että monet hongkongilaiset demokratia-aktivistit ja liikemiehet pelkäävät, että heidät luovutetaan Manner-Kiinaan;

G.  ottaa huomioon, että hongkongilaiset ovat lähteneet ennennäkemättömässä määrin kadulle ja käyttäneet rauhanomaisesti kokoontumista ja mielenosoittamista koskevia perusoikeuksiaan; ottaa huomioon, että 12. kesäkuuta 2019 kymmenet tuhannet mielenosoittajat kokoontuivat lakiasäätävän neuvoston rakennuksen ympärille ja sen lähellä oleville teille ja kehottivat hallitusta luopumaan ehdotetuista muutoksista Hongkongin luovutuslainsäädäntöön;

H.  ottaa huomioon, että yli 70 ihmisoikeusjärjestöä, kuten Amnesty International, Human Rights Watch, Human Rights Monitor, Hongkongin asianajajaliitto ja Hongkongin tuomariyhdistys lähetti Hongkongin hallintojohtajalle Lamille yhteisen kirjeen, jossa pyydettiin, että hänen johtamansa hallinto luopuu luovutusta koskevasta lakiesityksestä, koska se vaarantaa ihmisoikeuksien kunnioittamisen;

I.  ottaa huomioon, että Hongkongin poliisi käytti pienen mielenosoittajaryhmän väkivaltaisia toimia tekosyynä käyttää tarpeetonta ja liiallista voimaa rauhanomaista enemmistöä vastaan, ja käytti muun muassa kyynelkaasua, kumiluonteja, ammuttavia papupusseja ja pippurisumutetta sekä leimasi tapahtuman mellakaksi, mikä johti siihen, että kymmeniä ihmisiä pidätettiin; ottaa huomioon, että useita ihmisiä syytettiin mellakoinnista, josta voi saada 10 vuoden vankeustuomion;

J.  ottaa huomioon, että vuosien mittaan Hongkongin asukkaat ovat olleet todistamassa joukkomielenosoituksia, joissa puolustetaan demokratiaa ja peruslain täysimääräistä täytäntöönpanoa, ja että tällaisia mielenosoituksia ovat olleet muun muassa niin sanotun sateenvarjoliikkeen järjestämät protestit vuonna 2014 sekä tiedotusvälineiden vapautta tukeneet mielenosoitukset ja myös hongkongilaisten kirjakauppiaiden katoamista vastustaneet mielenosoitukset;

K.  ottaa huomioon, että vuoden 2015 lopussa katosi neljä Hongkongin asukasta, muun muassa Gui Minhai ja yksi maassa vieraileva henkilö, joilla oli yhteyksiä Mighty Current -kustantamoon ja sen kirjakauppaan; toteaa, että kuukausia myöhemmin kävi ilmi, että kyseiset henkilöt olivat pidätettyinä tuntemattomissa paikoissa Manner-Kiinassa; ottaa huomioon, että yksi Hongkongiin palautetuista kirjakauppiaista siirtyi sittemmin karkotusta peläten Taiwaniin;

L.  ottaa huomioon, että Hongkongin peruslaissa on säännöksiä, joilla turvataan ihmisoikeuksien ja yksilönvapauksien suoja; ottaa huomioon, että peruslain 27 artiklalla turvataan sananvapaus, lehdistön- ja julkaisuvapaus, sekä yhdistymis- ja kokoontumisvapaus, kulkueiden ja mielenosoitusten järjestämisen vapaus; ottaa huomioon, että peruslain 45 ja 68 artiklassa määrätään, että hallintojohtaja ja kaikki lakiasäätävän neuvoston jäsenet on viime kädessä valittava yleisillä vaaleilla;

M.  ottaa huomioon, että EU tukee ”yksi maa, kaksi järjestelmää” -periaatetta ja Hongkongin laajaa autonomiaa;

1.  kehottaa Hongkongin erityishallintoalueen hallitusta perumaan karkumatkalla olevia rikoksentekijöitä ja keskinäistä oikeudellista avunantoa rikosasioissa koskevan tarkistetun vuoden 2019 lakiehdotuksen;

2.  kehottaa Hongkongin erityishallintoalueen hallitusta välittömästi vapauttamaan kaikki rauhanomaiset mielenosoittajat ja hylkäämään kaikki heitä koskevat syytteet sekä vapauttamaan mielenosoittajat, jotka pidätettiin mielenosoitusten aikana tai niitä valmisteltaessa siksi, että he olivat käyttäneet rauhanomaisesti ilmaisunvapauttaan;

3.  kehottaa tutkimaan riippumattomasti, puolueettomasti, tehokkaasti ja nopeasti Hongkongin poliisin voimankäyttöä mielenosoittajia vastaan;

4.  korostaa, että EU yhtyy moniin Hongkongin kansalaisten esittämiin huolenaiheisiin ehdotetuista luovutusuudistuksista ja on välittänyt näkemyksensä Hongkongin erityishallintoalueen hallitukselle; korostaa, että lakiehdotuksella on kauaskantoisia seurauksia Hongkongille ja sen kansalaisille, EU:n ja muiden maiden kansalaisille sekä yritysten luottamukselle Hongkongiin;

5.  vaatii Hongkongia takaamaan, että sen lainsäädäntö säilyy kaikilta osin Hongkongin kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden mukaisena, mukaan lukien kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen sekä kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen ja halventavan kohtelun ja rangaistuksen vastaisen YK:n yleissopimuksen määräykset;

6.  toteaa, että Hongkongin asukkaat ovat viime viikkoina lähteneet kaduille ennennäkemättömän runsaslukuisesti ja että 9. kesäkuuta 2019 heitä arvioidaan olleen yli miljoona ja sitä seuraavalla viikolla jopa kaksi miljoonaa, että mielenosoitukset olivat pääasiassa rauhanomaisia ja että niiden taustalla oli vakava huoli ehdotetusta luovutuslainsäädännöstä;

7.  korostaa, että Hongkongin kansalaisten oikeudet on yleisesti turvattu Hongkongissa, mutta on erittäin huolissaan kansalaisoikeuksien, poliittisten oikeuksien ja lehdistönvapauden jatkuvasta heikentymisestä; on syvästi huolissaan toimittajiin kohdistuneesta ennennäkemättömästä painostuksesta ja lisääntyvästä itsesensuurista erityisesti silloin, kun käsitellään Manner-Kiinaa koskevia arkaluonteisia kysymyksiä tai Hongkongin erityishallintoalueen hallitusta;

8.  korostaa, että peruslain 27 artiklalla turvataan sananvapaus, lehdistön- ja julkaisuvapaus, yhdistymis- ja kokoontumisvapaus sekä kulkueiden ja mielenosoitusten järjestämisen vapaus; kehottaa Hongkongin ja Kiinan viranomaisia varmistamaan peruslakiin kirjattujen ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojelun kaikille kansalaisille;

9.  tuomitsee jyrkästi Kiinan jatkuvan ja kasvavan puuttumisen Hongkongin sisäisiin asioihin sekä Kiinan äskettäisen väitteen, jonka mukaan Kiinan ja Yhdistyneen kuningaskunnan vuoden 1984 yhteinen julistus on historiallinen asiakirja, joka ei näin ollen ole enää voimassa; korostaa, että yhteinen julistus sitoo Kiinan hallitusta ylläpitämään Hongkongin laajaa autonomiaa sekä sen oikeuksia ja vapauksia;

10.  panee tässä yhteydessä erittäin huolestuneena merkille, että opposition ehdokkaiden, kuten Anges Chown ja entisen lainsäätäjän Lau Siu-Lain, ei sallita asettua ehdolle lakiasäätävän neuvoston täytevaaleihin poliittisten kytköstensä tai näkemystensä vuoksi;

11.  kehottaa EU:ta, sen jäsenvaltioita ja kansainvälistä yhteisöä pyrkimään siihen, että käyttöön otetaan asianmukaiset vientivalvontamekanismit, joilla estetään Kiinaa ja erityisesti Hongkongia saamasta tekniikkaa, jota käytetään perusoikeuksien loukkaamiseen;

12.  kehottaa toteuttamaan järjestelmällisiä uudistuksia, joilla toteutetaan hallintojohtajan ja lakiasäätävän neuvoston suorat vaalit sellaisina kuin ne on vahvistettu peruslaissa, ja kehottaa sopimaan vaalijärjestelmästä, joka on yleisesti demokraattinen, oikeudenmukainen, avoin ja seurattava ja että se antaa Hongkongin erityishallintoalueen kansalaisille oikeuden valita ehdokkaat ja asettua ehdolle valintaprosessissa kaikkiin johtotehtäviin;

13.  toistaa kehotuksensa vapauttaa välittömästi kirjankustantaja Gui Minhai, joka on Ruotsin kansalainen;

14.  korostaa EU:n sitoutumista demokratian lujittamiseen Hongkongissa, mukaan luettuina oikeusvaltioperiaate, oikeuslaitoksen riippumattomuus, perusvapaudet ja -oikeudet, avoimuus sekä tiedon- ja ilmaisunvapaus;

15.  muistuttaa, että on tärkeää, että EU pyrkii edelleen ottamaan Kiinan viranomaisten kanssa kaikissa poliittisissa ja ihmisoikeuksia koskevissa vuoropuheluissa esille Kiinan ihmisoikeusloukkaukset ja että tässä toimitaan noudattaen EU:n sitoumusta puhua vahvalla, selkeällä ja yhtenäisellä äänellä kyseistä maata koskevissa kysymyksissä; muistuttaa lisäksi, että meneillään olevassa uudistusprosessissa ja lisääntyvässä kansainvälisessä osallistumisessaan Kiina on useita kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia allekirjoittamalla päättänyt osallistua ihmisoikeuksia koskevaan kansainväliseen järjestelmään; kehottaa siksi EU:ta jatkamaan vuoropuhelua Kiinan kanssa sen varmistamiseksi, että se täyttää sitoumuksensa;

16.  kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa, Euroopan ulkosuhdehallintoa ja jäsenvaltioita ottamaan nämä huolenaiheet esiin ja varmistamaan vuoropuhelun Hongkongin erityishallintoalueen ja Kiinan hallitusten kanssa;

17.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, Kiinan kansantasavallan hallitukselle ja parlamentille sekä Hongkongin erityishallintoalueen hallintojohtajalle ja lakiasäätävälle neuvostolle.


Tilanne Yhdysvaltojen ja Meksikon rajalla
PDF 124kWORD 50k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 18. heinäkuuta 2019 tilanteesta Yhdysvaltojen ja Meksikon rajalla (2019/2733(RSP))
P9_TA(2019)0005RC-B9-0014/2019

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 24 artiklan, jossa määrätään, että ensisijaisesti on otettava huomioon lapsen etu ja että jokaisella lapsella on oikeus ylläpitää henkilökohtaisia suhteita ja suoria yhteyksiä kumpaankin vanhempaansa,

–  ottaa huomioon kansainvälisen yleissopimuksen siirtotyöläisten ja heidän perheenjäsentensä oikeuksista,

–  ottaa huomioon lausunnot, jotka Yhdysvaltojen kongressin jäsenet antoivat vierailtuaan säilöönottokeskuksissa heinäkuussa 2019,

–  ottaa huomioon pakolaisten oikeusasemaa koskevan vuoden 1951 yleissopimuksen ja pakolaisten oikeusasemasta vuonna 1967 tehdyn pöytäkirjan,

–  ottaa huomioon lapsen oikeuksista vuonna 1989 tehdyn YK:n yleissopimuksen,

–  ottaa huomioon vuonna 1948 annetun ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen,

–  ottaa huomioon vuonna 2008 hyväksytyt ihmisoikeuksien puolustajia koskevat Euroopan unionin suuntaviivat,

–  ottaa huomioon Yhdysvaltojen nykyisen hallinnon käynnistämät muuttoliikkeeseen ja turvapaikka-asioihin sekä maahanmuuttajien suojelua koskeviin menettelytapoihin (Migrant Protection Protocols, MPP) liittyvät toimintapoliittiset aloitteet,

–  ottaa huomioon YK:n ihmisoikeusvaltuutetun Michelle Bachelet’n 8. heinäkuuta 2019 antaman julkilausuman,

–  ottaa huomioon Yhdysvaltojen sisäisen turvallisuuden ministeriöstä vastaavan vt. ministerin 9. heinäkuuta 2019 antaman julkilausuman,

–  ottaa huomioon Yhdysvaltojen hallinnon tarkastusviraston sisäisen turvallisuuden ministeriöstä vastaavalle vt. ministerille 2. heinäkuuta 2019 laatiman muistion tilanteesta Rio Granden laakson säilöönottokeskuksessa,

–  ottaa huomioon YK:n yleiskokouksen 19. joulukuuta 2018 hyväksymän globaalin siirtolaisuuskompaktin,

–  ottaa huomioon vuonna 1776 annetun Yhdysvaltojen itsenäisyysjulistuksen,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 144 artiklan 5 kohdan ja 132 artiklan 4 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että niin Yhdysvallat kuin EU:kin pitävät ihmisoikeuksia kaikille ihmisille luonnostaan kuuluvina luovuttamattomina perusoikeuksina;

B.  ottaa huomioon, että viime vuosina monimutkainen väkivallasta ja syvään juurtuneesta köyhyydestä kumpuava kriisi on ajanut perheitä, myös nuoria ja lapsia, pakenemaan Meksikosta ja El Salvadorin, Guatemalan ja Hondurasin muodostamasta Keski-Amerikan pohjoisesta kolmiosta ja hakemaan turvaa, suojelua ja taloudellista vakautta Yhdysvalloista;

C.  toteaa, että Yhdysvallat on perinteisesti ollut maahanmuuttomaa ja myös yhteisöjen monimuotoisuuden leimaama maa;

D.  ottaa huomioon, että kaikilla itsenäisillä valtioilla on oikeus päättää ulkomaalaisten maahantuloa ja oleskelua koskevista edellytyksistä, mutta että samalla niiden on noudatettava kaikkia asiaan liittyviä kansainvälisiä ihmisoikeusvelvoitteita;

E.  ottaa huomioon, että Yhdysvallat oli vuonna 2018 YK:n pakolaisvaltuutetun toimiston (UNHCR) selvästi suurin avunantaja lahjoittamillaan 1 589 776 543 dollarilla;

F.  ottaa huomioon, että Yhdysvallat on ottanut käyttöön tiukkoja maahanmuuttajiin ja turvapaikanhakijoihin, jotka ylittävät Yhdysvaltojen rajan voidakseen käyttää luovuttamatonta oikeuttaan elämään, vapauteen ja onnellisuuden tavoitteluun, kohdistettavia toimenpiteitä;

G.  toteaa, että Yhdysvaltojen ja Meksikon rajalle on kehittynyt humanitaarinen hätätila sen seurauksena, että maahanmuuttajat ja turvapaikanhakijat pidätetään heti rajan ylitettyään; ottaa huomioon, että lasten tilanne on erityisen hälyttävä ja tuomittava, sillä heitä viruu sadoittain telttakaupungeissa rajan tuntumassa tai suljettuina säilöönottokeskuksiin, jotka eivät täytä ihmisoikeuksille asetettuja vähimmäisvaatimuksia, sillä ne ovat ylikansoitettuja ja niiden terveydenhoitoon, ruokahuoltoon ja viemäröintiin liittyvät olot ovat puutteelliset;

H.  ottaa huomioon, että Yhdysvaltojen hallinnon tarkastusvirasto (OIG) korosti sisäisen turvallisuuden ministeriölle laatimassaan, Rio Granden laakson vastaanottokeskuksen tilannetta koskevassa muistiossa kiireellisiä kysymyksiä, joihin on välittömästi kiinnitettävä huomiota ja puututtava, koska ilman huoltajaa olevat ulkomaalaiset lapset, perheet ja välitöntä huomiota vaativat yksinmatkustavat aikuiset kärsivät vakavasta tilanahtaudesta ja säilöönoton pitkittymisestä, ja kehotti siksi ryhtymään viipymättä toimiin vaarallisen tilanahtauden helpottamiseksi ja lasten ja aikuisten pitkittyneen säilöönoton katkaisemiseksi Rio Granden laaksossa;

I.  ottaa huomioon, että lapsen vapaudenmenetys, joka johtuu lapsen tai hänen vanhempiensa maahanmuuttaja-asemasta, ei ole koskaan lapsen edun mukaista, on ylimitoitettu tarpeellisuutta koskevaan vaatimukseen nähden ja on räikeästi epäsuhtainen ja siinä saattaa olla kyse maahanmuuttajalasten julmasta, epäinhimillisestä tai halventavasta kohtelusta; katsoo, että aikuisten maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden vapaudenriistoon olisi aina turvauduttava viimeisenä keinona ja jos siihen päädytään, se saisi kestää mahdollisimman lyhyen ajan, sen yhteydessä olisi noudatettava asianmukaisia menettelytakeita ja sen olisi tapahduttava oloissa, jotka vastaavat täysin kaikkia asiaan liittyviä kansainvälisiä ihmisoikeusnormeja;

J.  toteaa, että Yhdysvaltojen tulli- ja rajavalvontaviraston Amnesty Internationalille luovuttamien tietojen perusteella vuoden 2017 ja elokuun 2018 välisenä aikana noin 8 000 perheestä erotettiin lapset ja vanhemmat toisistaan rajanylityksen jälkeen; ottaa huomioon, että nämä arviot eivät koske monia muita erottamistapauksia, kuten niitä, joissa lapset on erotettu vanhemmista sisaruksistaan, sedistään ja tädeistään, isovanhemmistaan ja muista sukulaisistaan, jotka eivät kuulu lähiperheeseen;

K.  toteaa, että San Diegossa toimiva liittovaltion tuomari määräsi kesäkuussa 2018 Yhdysvaltojen hallintoa keskeyttämään erottamiskäytännön soveltamisen; toteaa, että tästä huolimatta liittovaltion tuomarille toimitettujen tietojen mukaan Yhdysvaltojen tulli- ja rajavalvontavirasto on edelleen pannut täytäntöön erottamisia ja että ainakin 245 lasta on erotettu perheistään kesäkuun 2018 jälkeen monissa tapauksissa ilman selkeitä asiakirjoja, joiden avulla lasten olinpaikka voitaisiin jäljittää;

L.  ottaa huomioon, että joulukuuhun 2018 mennessä Yhdysvaltojen terveys- ja sosiaalipalveluministeriö oli yksilöinyt 2 737 perheestään erotettua lasta ja todennut, että vuoden 2017 jälkeen tuhannet muut lapset ovat saattaneet kokea saman kohtalon ilman, että hallinto kykenisi nimeämään heitä, koska tehokasta jäljitysjärjestelmää ei ollut olemassa;

M.  katsoo, että perheiden erottamisessa ja pitämisessä pidätettyinä määräämättömän ajan on kyse huonosta kohtelusta; toteaa, että lapset, jotka asuvat laitoksissa erossa perheistään, ovat hyvin alttiita emotionaaliselle, fyysiselle ja henkiselle kaltoinkohtelulle, joka voi saada aikaan pysyviä kehityshäiriöitä, vammoja ja syviä traumoja sekä vakavia kielteisiä sosiaalisia seurauksia;

N.  ottaa huomioon, että Yhdysvaltain kansalaisvapausliiton raporttien sekä terveys- ja sosiaalipalveluministeriön ja sisäisen turvallisuuden ministeriön tiedottajien lausuntojen mukaan vähintään kuuden lapsen tiedetään kuolleen maahanmuuttoviranomaisten huostassa viime vuoden jälkeen ja sen jälkeen, kun edellisestä tapauksesta, jossa Yhdysvaltojen tulli- ja rajavalvontaviraston huostassa tiettävästi kuoli lapsi, oli kulunut jo liki vuosikymmen;

O.  ottaa huomioon, että Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön tietojen mukaan vuonna 2019 on tähän mennessä kuollut 197 henkilöä heidän yrittäessään ylittää Yhdysvaltojen ja Meksikon välisen rajan ja että heidän joukossaan oli ainakin 13 lasta; ottaa huomioon, että kuolemantapausten lukumäärä on kasvanut jatkuvasti viiden viime vuoden ajan ja että vuosina 2014–2018 tapauksia oli yli 1 900;

P.  toteaa, että viime viikkoina Meksikon viranomaiset ovat tehostaneet merkittävästi täytäntöönpanotoimia muuttoliikepolitiikassaan, mikä ilmenee kiinniotettujen ja karkotettujen maahanmuuttajien määrän kasvuna;

Q.  ottaa huomioon, että surkeiden olojen vuoksi pääasiassa Väli-Amerikasta lähtöisin olevien maahanmuuttajien on pakko yrittää päästä Yhdysvaltojen rajalle ja ylittää se; toteaa, että eteläisille ja pohjoisille rajoille kohdistuvien paineiden johdosta tuhannet maahanmuuttajat, joista suurin osa on naisia ja lapsia, asettavat henkensä alttiiksi vakavalle vaaralle;

R.  toteaa, että Meksikon hallituksen mukaan maata koettelee nyt raju yleinen turvallisuuskriisi; ottaa huomioon, että turvapaikanhakijoita palautetaan Yhdysvaltojen maahanmuuttajien suojelua koskevien menettelytapojen mukaisesti Meksikoon, myös sen kahteen pohjoiseen osavaltioon, Baja Californiaan and Chihuahuaan, jotka ovat maan väkivaltaisimpien osavaltioiden joukossa, ja että he joutuvat siellä elämään äärimmäisen epävarmoissa oloissa ja ovat vaarassa joutua sieppauksen, seksuaalisen väkivallan ja väkivallanteon kaltaisten vakavien rikosten uhreiksi;

S.  katsoo, että turvapaikanhakijoiden laajamittaisissa käännyttämisissä, perheiden laittomissa erottamisissa ja turvapaikanhakijoiden mielivaltaisissa ja määrittelemättömäksi ajaksi tapahtuvissa vangitsemisissa ilman mahdollisuutta ehdonalaiseen vapauteen on kyse julmista toimintapolitiikoista, joilla rikotaan räikeästi niin Yhdysvaltojen turvapaikkalainsäädäntöä kuin kansainvälistä oikeutta;

T.  ottaa huomioon, että Yhdysvaltojen edustajainhuone hyväksyi 27. kesäkuuta 2019 4,6 miljardin dollarin arvoisen toimenpidepaketin Yhdysvaltojen ja Meksikon rajalla vallitsevaan tilanteeseen puuttumiseksi;

U.  ottaa huomioon, että Meksikossa ja Väli-Amerikassa sijaitsevat YK:n ihmisoikeustoimistot ovat dokumentoineet lukuisia läpikulkumatkalla oleviin maahanmuuttajiin ja turvapaikanhakijoihin kohdistuneita ihmisoikeusrikkomuksia ja väärinkäytöksiä, kuten kohtuutonta voimankäyttöä, mielivaltaisia vapaudenriistoja, perheiden erottamisia, palveluiden käyttökieltoja, käännyttämisiä ja mielivaltaisia karkotuksia;

V.  ottaa huomioon, että 195 sopimuspuolta on allekirjoittanut ja ratifioinut YK:n yleissopimuksen lapsen oikeuksista; ottaa huomioon, että Yhdysvallat on ainoa YK:n jäsenvaltio, joka ei ole ratifioinut kyseistä yleissopimusta;

W.  toteaa, että EU:n ja Yhdysvaltojen kumppanuus on perinteisesti perustunut vahvoihin poliittisiin, kulttuurisiin, taloudellisiin ja historiallisiin yhteyksiin sekä yhteisiin arvoihin, kuten vapauteen, demokratiaan, rauhan ja vakauden edistämiseen, ihmisoikeuksiin ja oikeusvaltioperiaatteeseen; katsoo, että EU:n ja Yhdysvaltojen läheiset suhteet ovat elintärkeitä aiempaa demokraattisemman, turvallisemman ja vauraamman maailman rakentamisen kannalta;

1.  pitää erityisesti maahanmuuttajalasten kannalta hyvin huolestuttavana tilannetta, johon maahanmuuttajat ja turvapaikanhakijat joutuvat Yhdysvaltojen ja Meksikon rajalla;

2.  pitää valitettavina reiteillä kohti Yhdysvaltojen ja Meksikon rajaa matkustaneiden henkilöiden joukossa tapahtuneita lukuisia kuolemantapauksia; ilmaisee mitä suurimman myötätuntonsa kaikille uhreille ja heidän omaisilleen;

3.  on huolestunut niistä kammottavista oloista, joissa maahanmuuttajia ja turvapaikanhakijoita ja erityisesti lapsia pidetään Yhdysvaltojen maahanmuuttajien säilöönottokeskuksissa, joissa ei ole saatavilla asianmukaista terveydenhoitoa tai ravintoa tai kunnollista viemäröintiä; pitää hyvin valitettavana viime kuukausina tapahtunutta Yhdysvaltojen sisäisen turvallisuuden ministeriön huostassa olleen seitsemän alaikäisen maahanmuuttajan kuolemaa ja tukee kaikkia Yhdysvaltojen kongressin ja hallinnon toimia, joilla pyritään saamaan selvyys näihin kuolemantapauksiin liittyvistä olosuhteista, tutkimaan niitä ja määrittämään niihin liittyvät vastuukysymykset;

4.  korostaa, että rajavalvontatoimien on oltava Yhdysvaltojen kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden mukaisia ja että ne eivät saisi perustua kapea-alaisiin toimintapolitiikkoihin, joilla on tarkoitus havaita ja pidättää laittomia maahanmuuttajia ja karkottaa heidät pikaisesti;

5.  kehottaa takaamaan ihmisoikeudet, turvallisuuden sekä ihmisoikeusnormien mukaisten turvapaikkamenettelyiden saatavuuden, myös pitämällä kiinni palautuskiellon periaatteesta ja tarjoamalla ihmisarvoisia vastaanotto-olosuhteita;

6.  pitää hyvin valitettavana perheiden erottamista koskevaa käytäntöä, joka voi johtaa lasten ja heidän lähiperheidensä järjestelmälliseen traumatisoitumiseen ja joka vaikuttaa olevan Yhdysvaltojen nykyhallinnon käyttämä maahanmuuttopolitiikan väline, jolla pyritään hillitsemään turvaa hakevien ihmisten tuloa;

7.  korostaa, että perheen erottaminen ja maahanmuuttajien säilöönotto ei ole koskaan lapsen parhaan edun mukaista;

8.  panee merkille OIG-viraston muistion ja muut vastaavat raportit ja kehottaa Yhdysvaltoja tarkistamaan kaikkia niitä nykyisiä maahanmuuttopolitiikkoja ja ‑käytäntöjä, jotka ovat ihmisoikeuksia koskevan kansainvälisen oikeuden vastaisia, keskeinen oikeus hakea turvapaikkaa, palautuskiellon periaate ja oikeus ihmisarvoon mukaan luettuina;

9.  kehottaa Yhdysvaltojen hallitusta lopettamaan perheiden erottamisen ja saattamaan kiireesti perheidensä yhteyteen kaikki lapset, jotka ovat edelleen erossa vanhemmistaan tai huoltajistaan, jotta varmistetaan kyseisten lasten kuntoutuminen ja kiinnitetään erityistä huomiota asianomaisten lasten tarpeisiin;

10.  kehottaa asianomaisia Yhdysvaltojen viranomaisia viipymättä varmistamaan, että kaikilla pidätetyillä on mahdollisuus käyttää perusoikeuksia, kuten oikeutta veteen, ravintoon, terveyteen ja suojaan;

11.  kehottaa Yhdysvaltojen viranomaisia pikaisesti etsimään ilman vapaudenmenetystä toteutettavia vaihtoehtoja maahanmuuttajille ja turvapaikanhakijoille niin lasten kuin aikuisten osalta; vaatii, että kyseiset lapset palautetaan heidän perheisiinsä;

12.  kehottaa Yhdysvaltojen hallitusta ratifioimaan lapsen oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen, jonka Yhdysvallat allekirjoitti vuonna 1995 mutta jota se ei ole sittemmin hyväksynyt, minkä vuoksi Yhdysvallat on maailman ainoa maa, joka ei ole hyväksynyt yleissopimusta; kehottaa Yhdysvaltojen hallitusta ratifioimaan yleissopimuksen kolmannen valinnaisen pöytäkirjan valitusten ilmoitusmenettelystä;

13.  esittää vakavan huolensa Yhdysvaltojen maahanmuutto- ja tulliasioiden täytäntöönpanoviraston (Immigration and Customs Enforcement Agency) viimeaikaisista ratsioista, joiden kohteena on pääasiassa Väli-Amerikasta lähtöisin olevia paperittomia siirtolaisia ja näiden vanhempia ja lapsia ja joiden seurauksena heitä ryhdytään pitämään rikollisina;

14.  katsoo, että vastaamalla muuttoliikevirtoihin sortotoimilla tai määrittelemällä ne rikollisiksi edistetään muukalaisvihaa, vihaa ja väkivaltaa;

15.  on huolestunut Meksikon viranomaisten hiljan hyväksymistä muutoksista maan muuttoliikepolitiikkoihin ja kehottaa Meksikon hallitusta noudattamaan kansainvälisiä normeja ja ihmisoikeuksia koskevaa kansainvälistä oikeutta muuttoliikettä käsitellessään;

16.  on sitä mieltä, että armeija ei ole oikea väline muuttoliikeongelmien käsittelemiseen; huomauttaa, että rajalla vallitseva tilanne olisi annettava erikoistuneiden poliisiviranomaisten käsiteltäväksi, sillä heillä on asianmukainen koulutus ja heidät on ohjeistettu kunnioittamaan ihmisoikeuksia ja maahanmuuttajien ihmisarvoa;

17.  toteaa, että muuttoliike on maailmanlaajuinen haaste, ja kehottaa niin alkuperä-, kauttakulku- kuin määränpäämaita toimimaan yhdessä muuttovirtojen perimmäisiin syihin puuttumiseksi kokonaisvaltaisen lähestymistavan avulla; toistaa tässä yhteydessä antavansa täyden tukensa globaalin pakolaiskompaktin ja globaalin siirtolaisuuskompaktin kehittämiselle ja toteuttamiselle, ja katsoo, että ne tarjoavat merkittävän tilaisuuden parantaa muuttoliikkeen hallintaa ja puuttua siihen liittyviin haasteisiin;

18.  toteaa uudelleen uskovansa avoimeen ja oikeudenmukaiseen kauppaan ja ilmaisee vakaan uskonsa siihen, että taloudellinen pakottaminen ja rankaisevilla tulleilla uhkaaminen on tehotonta ja että niiden avulla itsenäiset valtiot eivät todennäköisesti löydä rakentavia ja kestäviä ratkaisuja poliittisiin haasteisiin, kuten muuttoliikkeeseen;

19.  antaa tunnustusta henkilöille ja kansalaisjärjestöille, jotka ovat varmistaneet, että maahanmuuttajilla on mahdollisuus käyttää tärkeimpiä perusoikeuksia, kuten oikeutta veteen, ravintoon, terveyteen ja riittävään suojaan ja muuhun tällaiseen apuun rajan molemmin puolin ja koko alueella; toistaa vaatimuksensa olemaan määrittelemättä humanitaarista apua rikolliseksi toiminnaksi ja kehottaa komissiota uudelleen hyväksymään tätä koskevia suuntaviivoja parlamentin 5. heinäkuuta 2018 hyväksymän päätöslauselman mukaisesti;

20.  pitää myönteisenä YK:n ihmisoikeusvaltuutetun julkilausumaa; olisi tyytyväinen, jos YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimisto tai asianomaiset YK:n asiantuntijat tekisivät tiedonkeruumatkan Yhdysvaltojen ja Meksikon rajalla vallitsevaan ihmisoikeustilanteeseen perehtymiseksi;

21.  aikoo valvoa tarkasti EU:n alueelle osoittamaa kehitysapua tehokkaiden kehitystä koskevien normien varmistamiseksi, sillä siten voidaan puuttua pakkomaastamuuton perimmäisiin syihin;

22.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, ihmisoikeuksista vastaavalle EU:n erityisedustajalle, Yhdysvaltojen presidentti Donald Trumpille ja hänen hallinnolleen, Yhdysvaltojen kongressille sekä Meksikon hallitukselle ja parlamentille.


Venäjä ja erityisesti ympäristöaktivistien ja ukrainalaisten poliittisten vankien tilanne
PDF 139kWORD 55k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 18. heinäkuuta 2019 Venäjästä ja erityisesti ympäristöaktivistien ja ukrainalaisten poliittisten vankien tilanteesta (2019/2734(RSP))
P9_TA(2019)0006RC-B9-0012/2019

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Venäjästä ja Krimin tilanteesta, erityisesti seuraavat: päätöslauselma 11. kesäkuuta 2015 sotilaallis-strategisesta tilanteesta Mustanmeren alueella Venäjän liitettyä Krimin laittomasti alueeseensa(1), päätöslauselma 10. syyskuuta 2015 Venäjästä ja erityisesti Eston Kohverin, Oleg Sentsovin ja Olexandr Koltšenkon tapauksista(2), päätöslauselma 4. helmikuuta 2016 Krimin ja erityisesti Krimin tataarien ihmisoikeustilanteesta(3), päätöslauselma 12. toukokuuta 2016 Krimin tataareista(4), päätöslauselma 16. maaliskuuta 2017 ukrainalaisista vangeista Venäjällä ja Krimin tilanteesta(5), päätöslauselma 5. lokakuuta 2017 Krimin tataarijohtajien Ahtem Tšijgozin ja Ilmi Umerovin sekä toimittaja Mykola Semenan tapauksista(6), päätöslauselma 8. helmikuuta 2018 Ojub Titijevin ja ihmisoikeuskeskus Memorialin tapauksesta Venäjällä(7), päätöslauselma 14. kesäkuuta 2018 Venäjästä ja erityisesti ukrainalaisen poliittisen vangin Oleg Sentsovin tapauksesta(8), päätöslauselma 25. lokakuuta 2018 tilanteesta Asovanmerellä(9), päätöslauselma 14. helmikuuta 2019 Tšetšenian tilanteesta ja Ojub Titijevin tapauksesta(10), päätöslauselma 12. joulukuuta 2018 Ukrainan kanssa tehdyn EU:n assosiaatiosopimuksen täytäntöönpanosta(11) ja päätöslauselma 12. maaliskuuta 2019 EU:n ja Venäjän poliittisten suhteiden tilasta(12),

–  ottaa huomioon Euroopan ulkosuhdehallinnon tiedottajan 25. toukokuuta 2018 antaman julkilausuman laittomasti liitetyllä Krimillä ja Sevastopolissa olevien tai sieltä kotoisin olevien monien vankien tapauksista, 10. tammikuuta 2019 antaman julkilausuman laittomasti vangittujen Ukrainan kansalaisten tapauksista, 17. tammikuuta 2019 antaman julkilausuman Venäjän yhä laittomasti vangittuna pitämistä ukrainalaisista merimiehistä, 22. maaliskuuta 2019 antaman julkilausuman Pavlo Hrybin tuomitsemisesta ja 17. huhtikuuta 2019 antaman julkilausuman ukrainalaisten merimiesten laittoman vangitsemisen jatkumisesta,

–  ottaa huomioon 28. kesäkuuta 2018 annetun Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen päätöslauselman Venäjän federaation poliittisina vankeina pitämistä Ukrainan kansalaisista,

–  ottaa huomioon 24. tammikuuta 2019 annetun Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen päätöslauselman jännityksen kiristymisestä Asovanmerellä ja Kertšinsalmella sekä uhasta Euroopan turvallisuudelle,

–  ottaa huomioon 25. kesäkuuta 2019 annetun Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen päätöslauselman parlamentaarisen yleiskokouksen valtuuksia ja äänestämistä koskevan päätöksentekoprosessin tehostamisesta,

–  ottaa huomioon 25. toukokuuta 2019 annetun Kansainvälisen merioikeustuomioistuimen määräyksen tapauksessa nro 26, joka koskee kolmen Ukrainan laivaston aluksen takavarikointia,

–  ottaa huomioon ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen,

–  ottaa huomioon Venäjän federaation perustuslain ja erityisesti sen 2 luvun ihmisen ja kansalaisen oikeuksista ja vapauksista,

–  ottaa huomioon 27. maaliskuuta 2014 annetun YK:n yleiskokouksen päätöslauselman 68/262 Ukrainan alueellisesta koskemattomuudesta ja 19. joulukuuta 2016 annetun YK:n yleiskokouksen päätöslauselman 71/205 Krimin autonomisen tasavallan ja Sevastopolin kaupungin (Ukraina) ihmisoikeustilanteesta,

–  ottaa huomioon Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja siihen liitetyn pöytäkirjan, taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen, kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen sekä YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien julistuksen,

–  ottaa huomioon, että Venäjän federaatio on ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen osapuoli; ottaa huomioon julistuksen 5 artiklan sekä kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen 7 artiklan, jotka molemmat edellyttävät, ettei keneenkään saa kohdistaa kidutusta eikä julmaa, epäinhimillistä tai alentavaa kohtelua tai rangaistusta; ottaa huomioon ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 9 artiklan, jossa edellytetään, että ketään ei saa mielivaltaisesti pidättää, vangita tai ajaa maanpakoon, sekä julistuksen 19 ja 20 artiklan, joissa edellytetään, että jokaisella on oikeus mielipiteen- ja sananvapauteen sekä oikeus rauhanomaiseen kokoontumis- ja yhdistymisvapauteen,

–  ottaa huomioon 18. maaliskuuta 2019 annetun Venetsian komission raportin yhdistysten rahoituksesta,

–  ottaa huomioon 13. kesäkuuta 2016 annetun Venetsian komission lausunnon Venäjän federaation laista nro 129-FZ (federaation laki ulkomaisten ja kansainvälisten kansalaisjärjestöjen ei-toivotusta toiminnasta),

–  ottaa huomioon 12. elokuuta 1949 tehdyn Geneven yleissopimuksen siviilihenkilöiden suojelemisesta sodan aikana,

A.  ottaa huomioon, että ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen velvoitteiden mukaisesti ja Euroopan neuvoston ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön täysjäsenenä Venäjän federaatio on sitoutunut noudattamaan demokratian ja oikeusvaltion periaatteita ja kunnioittamaan perusvapauksia ja ihmisoikeuksia;

B.  ottaa huomioon, että Euroopan unioni ei tunnusta Venäjän lainsäädännön täytäntöönpanoa Krimillä ja Sevastopolissa ja odottaa, että kaikki Krimin niemimaalla ja Venäjällä laittomasti vangittuina olevat Ukrainan kansalaiset vapautetaan välittömästi;

C.  toteaa, että EU tukee edelleen täysin Ukrainan suvereniteettia ja alueellista koskemattomuutta sen kansainvälisesti tunnustettujen rajojen mukaisesti ja muistuttaa, että on äärimmäisen tärkeää noudattaa linjausta, jonka mukaan Krimin ja Sevastopolin laitonta Venäjään liittämistä ei tunnusteta;

D.  ottaa huomioon, että Venäjän viranomaiset ja poliittinen johto jatkavat tukahduttavaa ja autoritaarista hallintotapaa omia kansalaisiaan, kansalaisyhteiskuntaa, poliittista oppositiota ja tiedotusvälineiden työntekijöitä vastaan; ottaa huomioon, että Venäjän luisuminen autoritaariseen hallintoon on vaikuttanut kielteisesti EU:n ja Venäjän suhteisiin sekä Euroopan ja maailman vakauteen; ottaa huomioon, että tällaisia tukahduttamistoimia ovat muun muassa opposition ehdokkaiden hylkääminen vaaleissa, kuten tällä hetkellä on tapahtunut kunnallisvaalien ehdokkaille Ilja Jašinille, Lyubov Sobolille ja Ivan Ždanoville Moskovan vaaleissa;

E.  ottaa huomioon, että vuonna 2015 annetulla ”ei-toivottujen järjestöjen lailla” Venäjän yleiselle syyttäjälle annettiin valtuudet kieltää ”ei-toivotuiksi” katsotut ulkomaiset ja kansainväliset järjestöt ilman oikeudenkäyntiä; ottaa huomioon, että kyseistä lakia käytetään yhä useammin venäläisten kansalaisjärjestöjen ja niiden aktivistien rankaisemiseen;

F.  ottaa huomioon, että tietoja kidutuksesta ja julmasta ja halventavasta kohtelusta on kantautunut useista eri tapauksista; toteaa, että näitä väitteitä ei ole tähän mennessä tutkittu riittävästi; ottaa huomioon, että kidutusta on käytetty tunnustusten saamiseksi ja syyllisyyttä koskevien väärien todisteiden tukemiseksi; ottaa huomioon, että tällaisten toimien kohteeksi on joutunut myös Krimillä toimivia asianajajia, jotka tarjoavat uhreille oikeudellista apua, ja ihmisoikeuksien puolustajia, jotka raportoivat Krimillä poliittisista syistä tapahtuvista tahdonvastaisista katoamisista, sekä toimittajia, jotka raportoivat Krimin tataarien tilanteesta;

G.  ottaa huomioon, että monet vangeista ja pidätetyistä ovat joutuneet vankiloissa ankariin ja epäinhimillisiin oloihin, joissa heidän fyysinen ja psyykkinen terveytensä on uhattuna; ottaa huomioon, että vangit tarvitsevat kiireellistä lääketieteellistä apua ja hoitoa;

H.  ottaa huomioon, että 25. marraskuuta 2018 Venäjän federaatio pidätti sotilasvoimaa käyttäen 24 ukrainalaista merimiestä ja takavarikoi heidän kolme alustaan lähellä Kertšinsalmea; ottaa huomioon, että ukrainalaiset merimiehet ovat olleet laittomasti vangittuina 25. marraskuuta 2018 lähtien;

I.  ottaa huomioon, että Venäjän tukemat separatistijoukot pitävät ainakin 130 ukrainalaista vangittuna Donbassin alueella ja heistä vähintään 25 on sotilaita;

J.  ottaa huomioon, että 25. toukokuuta 2019 antamassaan määräyksessä Kansainvälinen merioikeustuomioistuin päätti äänin 19 puolesta ja yksi vastaan, että Venäjän federaation on välittömästi vapautettava Ukrainan laivaston alukset Berdyansk, Nikopol ja Yani Kapu ja palautettava ne Ukrainan hallintaan, vapautettava välittömästi 24 pidätettyä ukrainalaista merimiestä ja sallittavan heidän paluunsa Ukrainaan, ja että molempien osapuolten on pidättäydyttävä kaikista toimista, jotka voisivat pahentaa tai laajentaa kiistaa;

K.  ottaa huomioon, että vastauksena Kertšinsalmen ja Asovanmeren tilanteen kärjistymiselle, mukaan lukien 24 ukrainalaisen merimiehen laiton pidättäminen, Euroopan unioni lisäsi 15. maaliskuuta 2019 kahdeksan venäläistä viranomaista niiden henkilöiden ja yhteisöjen luetteloon, joihin kohdistetaan rajoittavia toimenpiteitä Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta;

L.  ottaa huomioon, että 25. kesäkuuta 2019 julkaistun YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston raportin mukaan 27. maaliskuuta 2019 Venäjä suoritti 26 kotietsintää ja pidätti sen seurauksena 24 ihmistä, joista useimmat ovat Krimin tataariaktivisteja ja joita uhkaavat nyt jopa 20 vuoden laittomat vankeustuomiot; ottaa huomioon, että Venäjä pidätti laittomasti ainakin 37 Ukrainan kansalaista laittomasti miehitetyllä Krimillä vuoden 2019 kuuden ensimmäisen kuukauden aikana; toteaa, että lähes kaikki heistä kuuluvat Krimin alkuperäiseen tataarikansaan;

M.  ottaa huomioon, että kesäkuun 2018 alusta lähtien yli 70 Ukrainan kansalaista on pidätetty poliittisista syistä eri puolilla Venäjän federaatiota ja miehitettyä Krimiä; ottaa huomioon, että Memorial-ihmisoikeusjärjestön arvioiden mukaan 297 henkilöä pidettiin poliittisina vankeina Venäjällä maalikuussa 2019, kun heitä oli 50 neljä vuotta sitten, mukaan lukien elokuvaohjaaja Oleg Sentsov, jolle myönnettiin Saharov-mielipiteenvapauspalkinto vuonna 2018;

N.  ottaa huomioon, että joulukuussa 2017 naamioituneet miehet hyökkäsivät raa’asti Environmental Watch for the North Caucausus -kansalaisjärjestön johtajaa Andrei Rudomakhaa ja hänen kollegojaan Viktor Čirikovia, Aleksandr Saveljevia ja Vera Kholodnajaa vastaan, minkä jälkeen Rudomakhalla diagnosoitiin aivotärähdys ja useita kasvomurtumia; ottaa huomioon, että vaikka viranomaisilla on käytössään todistusaineistoa, mukaan lukien valvontakameranauhoituksia ja hyökkääjien sormenjäljet, tutkinta ei tuottanut konkreettisia tuloksia eikä raa’an hyökkäyksen tekijöitä ja suunnittelijoita ole vieläkään rangaistu; toteaa, että sen sijaan Rudomakha on yhä rikostutkinnan kohteena valtionduuman jäsenen ”herjauksesta”;

O.  toteaa, että Venäjällä hyväksytyssä ”ulkomaisia toimijoita” koskevassa laissa vaaditaan kansalaisjärjestöjä, jotka saavat ulkomaista rahoitusta ja harjoittavat ”poliittista toimintaa”, ilmoittautumaan hallituksen erityiseen ulkomaisten toimijoiden luetteloon, jolloin ne joutuvat hallituksen erityistarkkailuun ja niiden on ilmoitettava kaikissa julkaisuissaan, lehdistötiedotteissaan ja raporteissaan, että ne on laatinut ulkomainen toimija;

P.  ottaa huomioon, että Alexandra Koroleva, joka on yksi maan vanhimmista ja näkyvimmistä ympäristönsuojelijoista ja Kaliningradissa toimivan Ekozaschita!(Ecodefence!) -kansalaisjärjestön johtaja, joutui pakenemaan maasta ja hakemaan turvapaikkaa häntä vastaan nostettujen syytteiden vuoksi, jotka koskivat sakkojen maksamatta jättämistä ryhmän kieltäydyttyä rekisteröitymästä ”ulkomaiseksi toimijaksi”; ottaa huomioon, että jos hänet todetaan syylliseksi, hän voi joutua jopa kahdeksi vuodeksi vankilaan;

Q.  ottaa huomioon, että Ekozaschita! on yksi Venäjän 49 kansalaisjärjestöstä, joilla on vireillä hakemus Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa (hakemus 9988/13) ja jotka väittävät, että ulkomaisia toimijoita koskeva laki loukkaa useita ihmisoikeusnormeja, myös sananvapautta ja yhdistymisvapautta, minkä päätelmän Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu vahvistaa;

R.  ottaa huomioon, että viime kuukausina ympäristönsuojelijoita Andrei Borovikovia ja Vjatšeslav Jegorovia vastaan on avattu ainakin kaksi rikostutkimusta julkisia kokoontumisia koskevan lain toistuvista rikkomuksista, jotka liittyvät ympäristömielenosoituksiin Arkangelin ja Moskovan alueilla;

S.  ottaa huomioon, että viimeisimmän 8. heinäkuuta 2019 järjestetyn EU–Ukraina-huippukokouksen yhteydessä antamassaan yhteisessä lausumassa Euroopan unioni ja Ukraina vaativat vapauttamaan välittömästi kaikki Krimin niemimaalla ja Venäjällä laittomasti pidätetyt ja vangitut Ukrainan kansalaiset, mukaan lukien Krimin tataariaktivistit;

T.  ottaa huomioon, että neljä ukrainalaista poliittista vankia – Saharov-mielipiteenvapauspalkinnon vuonna 2018 saanut Oleg Sentsov, Olexandr Koltšenko, Oleksandr Šumkov ja Volodymyr Baluh – olivat nälkälakossa kesäkuussa 2018 vastustaakseen ukrainalaisten poliittisten vankien jatkuvaa vangittuna pitämistä Venäjällä;

U.  ottaa huomioon, että Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous on sallinut Venäjän federaation valtuuskunnan palata Euroopan neuvostoon, joka on Euroopan johtava ihmisoikeusjärjestö, ja palauttanut sen äänestysoikeuden 25. kesäkuuta 2019 vaatien samalla, että tämä yhteistoiminnan uudelleenkäynnistäminen tarkoittaa myös Euroopan neuvoston arvojen ja normien noudattamista;

1.  kehottaa Venäjän viranomaisia vapauttamaan viipymättä ja ehdoitta kaikki laittomasti ja mielivaltaisesti pidätetyt Ukrainan kansalaiset(13) sekä Venäjällä että Ukrainaan kuuluvilla väliaikaisesti miehitetyillä alueilla ja huolehtimaan heidän turvallisesta kotiinpaluustaan, mukaan lukien Krimin tataarit, Punaisella torilla 10. heinäkuuta 2019 pidätetyt rauhanomaiset mielenosoittajat, poliittisin perustein vangitut Ukrainan kansalaiset sekä 24 Ukrainan laivaston alusten miehistön jäsentä;

2.  kehottaa Venäjän viranomaisia lopettamaan välittömästi ja ehdoitta kaiken Alexandra Korolevaan ja Ekozaschita!-järjestöön sekä Venäjällä toimiviin ihmisoikeuksien puolustajiin ja ympäristöaktivisteihin kohdistuvan häirinnän, myös oikeuslaitoksen tasolla, ja antamaan heidän jatkaa laillista toimintaansa ilman häiriöitä;

3.  kannustaa Venäjän viranomaisia luopumaan ”ulkomaisia toimijoita” koskevasta laista sekä pyytämään tukea Euroopan neuvoston Venetsian komissiolta ja panemaan sen suositukset täysimääräisesti täytäntöön asiaankuuluvien kansainvälisten velvoitteidensa mukaisesti;

4.  kehottaa Venäjää julkaisemaan täydellisen luettelon Ukrainan miehitetyillä alueilla Donbassissa ja Luhanskissa pidetyistä vangeista ja auttamaan heitä pitämään yhteyttä omaisiinsa ja asianajajiin;

5.  tuomitsee jyrkästi Venäjän jatkuvat kansainvälisen oikeuden perusperiaatteisiin ja normeihin kohdistuvat loukkaukset ja erityisesti sen, että maa kieltäytyy noudattamasta kansainvälisten tuomioistuinten päätöksiä; vaatii Venäjän federaatiota panemaan täytäntöön Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätökset, jotka koskevat Krimin niemimaalla ja Venäjän federaation alueella pidätettyjen henkilöiden ihmisoikeuksien loukkaamista;

6.  korostaa, että venäläisillä tuomioistuimilla, sen paremmin siviili- kuin sotilastuomioistuimilla, ei ole valtaa antaa tuomioita Venäjän kansainvälisesti tunnustetun alueen ulkopuolella tehdyistä teoista ja huomauttaa, ettei oikeudenkäyntiä voida pitää laillisena tällaisissa tapauksissa;

7.  kehottaa Venäjän federaatiota takaamaan kansainvälisille hallitustenvälisille järjestöille, erityisesti YK:n ihmisoikeustarkkailuryhmälle, Etyjin Krimin ihmisoikeustilannetta arvioivalle valtuuskunnalle, Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutetulle, muille Euroopan neuvoston ryhmille ja instituutionaalisille mekanismeille sekä kansainvälisille humanitaarisille järjestöille ja varsinkin Punaisen Ristin kansainväliselle komitealle, esteettömän pääsyn Ukrainan miehitetyille Krimin ja Donbassin alueille;

8.  kehottaa Venäjän viranomaisia varmistamaan täysimääräisen yhteistyön YK:n erityismenettelyjen kanssa ja kutsumaan ihmisoikeuksia ja ympäristöasioita käsittelevän YK:n erityisraportoijan, ihmisoikeuksien puolustajien tilannetta käsittelevän erityisraportoijan sekä kokoontumis- ja yhdistymisvapauden erityisraportoijan vierailemaan maassa, jotta he voivat raportoida ympäristönsuojelijoiden ja ihmisoikeuksien puolustajien tilanteesta;

9.  huomauttaa, että Venäjän federaation alueella toimivat ihmisoikeuksien puolustajat ja ympäristöaktivistit joutuvat usein häirinnän, valvonnan, fyysisten hyökkäysten, uhkailun, toimistoihin ja koteihin kohdistuvien ratsioiden ja etsintöjen, herjaus- ja mustamaalauskampanjoiden, oikeudellisen ahdistelun, mielivaltaisten pidätysten ja kaltoinkohtelun kohteeksi, ja lisäksi heidän sananvapautta, kokoontumis- ja yhdistymisvapautta koskevia oikeuksiaan loukataan;

10.  ehdottaa, että Euroopan unionin on harkittava Venäjän federaation alueella ja miehitetyllä Krimin alueella poliittisen vainon uhriksi joutuneiden henkilöiden oikeudenkäyntien ottamista pysyvään seurantaan, ja kehottaa EU:n Venäjän-edustustoa ja jäsenvaltioiden suurlähetystöjä jatkamaan ihmisoikeusaktivistien ja ukrainalaisten poliittisten vankien oikeudenkäyntien seurantaa ja niihin osallistumista sekä järjestämään riippumattomien lääkärien vierailuja Venäjän federaation alueella tai miehitetyllä Krimin alueella poliittisista syistä pidätettyjen ukrainan kansalaisten luokse heidän vankeusolojensa ja terveydentilansa seuraamiseksi;

11.  vaatii Venäjän viranomaisia kaikilla hallinnon tasoilla tunnustamaan ympäristönsuojelijoiden ratkaisevan roolin ympäristön suojelussa ja ympäristöoikeuksien noudattamisen turvaamisessa sekä tuomitsemaan julkisesti kaikki ympäristönsuojelijoihin kohdistuvat hyökkäykset, pelottelun, häirinnän sekä heidän toimintansa kriminalisoinnin;

12.  vaatii Venäjän viranomaisia lopettamaan ympäristöjärjestöjen rauhanomaisen ja laillisen toiminnan rajoittamisen nostamalla tekaistuja rikossyytteitä paikallisia ympäristöaktivisteja vastaan tai pidättämällä rauhanomaisten paikallisten mielenosoitusten osanottajia ja määräämällä heille suhteettoman suuria sakkoja;

13.  kehottaa Venäjän viranomaisia ryhtymään kaikkiin tarvittaviin oikeudellisiin toimiin ja hyödyntämään kaikkia käytettävissä olevia oikeudellisia välineitä ympäristöaktivisteihin kohdistuvien hyökkäysten ehkäisemiseksi ja lopettamiseksi; vaatii Venäjän viranomaisia varmistamaan tehokkaan tutkinnan ja tekijöiden saattamisen vastuuseen Andrei Rudomakhan tapauksessa sekä muissa ympäristönsuojelijoihin kohdistuneita hyökkäyksiä koskevissa tapauksissa;

14.  kehottaa ihmisoikeuksista vastaavaa Euroopan unionin erityisedustajaa, EU:n Venäjän-edustustoa ja EU:n jäsenvaltioiden suurlähetystöjä kiinnittämään jatkuvasti huomiota ympäristönsuojelijoiden tilanteeseen ja kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita lisätoimiin venäläisten ympäristönsuojelijoiden ja ihmisoikeuksien puolustajien tukemiseksi;

15.  ilmaisee huolensa vankeusoloja koskevista tiedoista ja erityisesti väitteistä, jotka koskevat kidutusta, kaltoinkohtelua ja perusterveydenhuollon epäämistä ja kehottaa siksi jälleen Venäjän viranomaisia varmistamaan, että kaikkien pidätettyjen oikeuksia kunnioitetaan täysimääräisesti, takaamaan asianmukaisen lääketieteellisen hoidon kaikille vangeille sekä kunnioittamaan lääkärin etiikkaa, johon kuuluu, ettei vankeja hoideta vastoin heidän tahtoaan tai pakkoruokita nälkälakon yhteydessä, koska se voidaan katsoa kidutukseksi tai muuksi kaltoinkohteluksi;

16.  suhtautuu myönteisesti neuvoston päätökseen rajoittavien toimenpiteiden jatkamisesta ja toistaa olevansa vahvasti sitä mieltä, että EU:n pakotteita ei pidä purkaa ennen kuin Venäjä alkaa noudattaa kansainvälisiä velvoitteitaan, mukaan lukien Minskin sopimusta; kehottaa jäsenvaltioita sitoutumaan tiiviisti ja yhtenäisesti yhdessä sovittuihin Venäjän vastaisiin pakotteisiin ja harkitsemaan kohdennettuja toimia sellaisia henkilöitä vastaan, jotka ovat vastuussa poliittisten vankien pidätyksistä ja oikeudenkäynneistä; kehottaa kansainvälistä yhteisöä lisäämään painostusta Venäjää kohtaan sen varmistamiseksi, että kaikki Venäjän miehittämillä alueilla pidätetyt poliittiset vangit vapautetaan;

17.  kehottaa komission seuraavaa varapuheenjohtajaa / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa laatimaan EU:lle kattavan uuden Venäjän-strategian, jonka tarkoituksena on edistää rauhaa ja vakautta; korostaa, että tarvittavan vuoropuhelun perustana on oltava vankat periaatteet, kuten kansainvälisen oikeuden kunnioittaminen ja venäjän naapurimaiden alueellinen koskemattomuus, samalla kun vahvistetaan ihmisten välisiä yhteyksiä Venäjän kansalaisten kanssa; korostaa, että Venäjän vastaiset pakotteet voidaan purkaa vasta kun maa noudattaa täysimääräisesti velvoitteitaan; painottaa tästä huolimatta, että EU:n olisi oltava tarvittaessa valmis hyväksymään uusia pakotteita, myös kohdennettuja henkilökohtaisia pakotteita, ja rajoittamaan rahoituksen ja teknologian saantia, jos Venäjä jatkaa edelleen kansainvälisen oikeuden rikkomista;

18.  toistaa tukevansa ihmisoikeusloukkauksia koskevaa eurooppalaista pakotejärjestelmää, niin kutsuttua Magnitski-lakia, jolla on tarkoitus langettaa seuraamuksia vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin syyllistyneille, ja kehottaa neuvostoa jatkamaan asiaa koskevaa työtään viipymättä; korostaa, että ihmisoikeusloukkauksiin syyllistyneille henkilöille ei pitäisi myöntää EU:n viisumia eivätkä he saisi säilyttää omaisuuttaan EU:n jäsenvaltioissa;

19.  toistaa tuomitsevansa jyrkästi Venäjän federaation hyökkäyksen Ukrainaa vastaan 25. marraskuuta 2018 laittomasti miehitetyn Krimin niemimaan rannikon edustalla Kertšinsalmen lähellä; korostaa, että Kansainvälinen merioikeustuomioistuin määräsi Venäjän vapauttamaan alukset ja niiden miehistön välittömästi ja ehdoitta; painottaa, että merioikeustuomioistuimen määräyksen täytäntöönpanon laiminlyönti on jälleen vakava kansainvälisten velvoitteiden rikkomus; katsoo, että Venäjän alusten ja niiden miehistön vapauttamiselle asettamat ehdot, jotka se esitti 25. kesäkuuta 2019 Ukrainalle osoittamassaan ilmoituksessa, ovat selkeästi vastoin tuomioistuimen määräystä ja mahdollisesti rikkovat entisestään sitä vastaan pahentamalla tai pitkittämällä kiistaa;

20.  kehottaa ihmisoikeuksista vastaavaa Euroopan unionin erityisedustajaa kiinnittämään jatkuvasti huomiota ihmisoikeustilanteeseen Krimin niemimaalla ja niillä Itä-Ukrainan alueilla, jotka eivät ole hallituksen hallinnassa;

21.  kehottaa Venäjän federaatiota panemaan kaikilta osin täytäntöön 27. maaliskuuta 2014 annetun YK:n yleiskokouksen päätöslauselman Ukrainan alueellisesta koskemattomuudesta, 19. joulukuuta 2016 annetun YK:n yleiskokouksen päätöslauselman Krimin autonomisen tasavallan ja Sevastopolin kaupungin (Ukraina) ihmisoikeustilanteesta, 19. joulukuuta 2017 ja 22. joulukuuta 2018 annetut YK:n yleiskokouksen päätöslauselmat sekä Kansainvälisen tuomioistuimen antaman määräyksen väliaikaisista toimenpiteistä tapauksessa Ukraina v. Venäjä, joka koski kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskevan kansainvälisen yleissopimuksen soveltamista;

22.  muistuttaa huolestuneena, että monet ukrainalaisille poliittisille vangeille venäläisissä oikeusistuimissa annetut tuomiot ovat liittyneet vakoiluun (esimerkiksi Pavlo Hrybin, Oleksi Stognin, Hlib Šabliyn, Volodymyr Prisitšin, Volodymyr Dudkan, Dmytro Štyblikovin, Jevhen Panovin, Andri Zahteyn, Valentyn Vygovskyn, Viktor Šurin ja Dmitri Dolgopolovin tapaukset), mikä palauttaa mieliin viime vuosisadan sortoajat 30-luvulta 50-luvun puoliväliin, jolloin lukuisia Neuvostoliiton kansalaisia pidätettiin ja tuomittiin tällä perusteella;

23.  vastustaa Venäjän yleisen syyttäjäviranomaisen antamaa päätöstä, jossa Ukrainan maailmankongressi julistetaan uhaksi Venäjän kansalliselle turvallisuudelle;

24.  odottaa, että Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen 25. kesäkuuta 2019 antama päätös johtaa välittömiin parannuksiin siinä, miten Venäjällä kunnioitetaan ihmisoikeuksia ja Euroopan neuvoston normeja, ja erityisesti Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen antamien päätösten toimeenpanossa;

25.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Euroopan neuvostolle, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestölle, Venäjän federaation presidentille, hallitukselle ja parlamentille sekä Ukrainan presidentille, hallitukselle ja parlamentille.

(1)EUVL C 407, 4.11.2016, s. 74.
(2)EUVL C 316, 22.9.2017, s. 198.
(3)EUVL C 35, 31.1.2018, s. 38.
(4)EUVL C 76, 28.2.2018, s. 27.
(5)EUVL C 263, 25.7.2018, s. 109.
(6)EUVL C 346, 27.9.2018, s. 86.
(7)EUVL C 463, 21.12.2018, s. 31.
(8)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0259.
(9)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0435.
(10)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0115.
(11) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0518.
(12) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0157.
(13) Ei-tyhjentävässä luettelossa ovat muun muassa: Oleg Sentsov, Olexandr Koltšenko, Oleksiy Chyrniy, Mykola Karpyuk, Stanislav Klykh, Valentyn Vyhivskyi, Yurii Primov, Rustem Vaitov, Ruslan Zeytullayev, Ferat Sayfullayev, Viktor Shur, Andriy Kolomiyets, Roman Sushchenko, Pavlo Hryb, Oleksiy Syzonovych, Enver Mamutov, Rustem Abiltarov, Zevri Abseitov, Remzi Memetov, Henadii Lymeshko, Yevhen Panpv, Hlib Shablii, Volodymyr Prisich, Ihor Kyiashko, Teimur Abdillaiev, Uzeir Adsullaiev, Rustem Ismailov, Aider Saledinov, Emil Dzhemadenov, Volodymyr Balukh, Dmytro Shtyblikov, Muslim Aliyev, Emir Usein Kuku, Vadym Siruk, Inver Bekirov, Refat Alimov, Arsen Dzhepparov, Oleksandr Shumkov, Tofik Abdulgaziev, Izzet Abdullaev, Vladlen Abdulkadyrov, Mejit Abdurakhmanov, Bilyal Adilov, , Osman Arifmemetov, Farkhod Bazarov, , Servet Gaziev, Dzhemil Gafarov, Reza Izetov, Alim Karimov, Seyran Murtaza, Yashar Muyedinov, Erfan Osmanov, Seytveli Sietabdiev, Rustem Siethalilov, Ruslan Suleymanov, Shaban Umerov, Marlen Asanov, Seiran Sakiiev, Memet Belialov, Tymur Ibrahimov, Server Zekiriaiev, Ernes Ametov, Oleksiy Bessarabov, Volodymyr Dudka, Oleksii Stohnii, Mykola Shyptur, Evhen Karakashev, Nariman Memedeminov, Oleksandr Steshenko, Enver Seitosmanov, Server Mustafaiev, Edem Smailov, Edem Bekirov, Diliaver Gafarov, Renat Suleimanov, Eskender Abdulganiev, Rustem Emiruseinov, Arsen Abkhairov, Raim Aivazov, Aider Dzepparov, Taliat Abdurakhmanov, Seiran Mustafaiev, Arsen Kubedinov, Mustafa Dehermendzhi, Ali Asanov, Arsen Yunusov, Eskender Kantemyrov, Eskender Emirvaliev, Suleiman Kadyrov, Taliat Yunusov, Mykola Semena, Musa Abkerimov, Vitaliy Kuharenko Asan Chapukh, Bekir Dehermendzhi, Kiazim Ametov, Ruslan Trubach, Shaban Umerov, Rustem Seytkhalilov, Riza Izetov, Farid Bazarov, Dzemil Gafarov, Seyran Murtazi, Alim Kerimov, Tofik Abdulgariev, Bilyala Adilov, Medzhit Abdurakhmanov, Rustem Sheykhaliev, Alim Sheykhaliev, Seytveli Seytabdiev, Yashar Muedinov, Asan Yanikov, Enver Ametov, Ruslan Suleymanov, Akim Bekirov, Erfan Osmanov, Server Gaziev, Remzi Bekirov, Osman Arifmetov, Vlaslen Abdulkadyrov, Izzet Abdullaiev, Tair Ibragimov, Ayder Dzepparov, Eldar Kantermirov, Ruslan Mesutov, Ruslan Nagaiev, Enver Omerov, Riza Omerov, Eskander Suleymanov ja Lenur Khalilov.


Venezuelan tilanne
PDF 121kWORD 50k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 18. heinäkuuta 2019 Venezuelan tilanteesta (2019/2730(RSP))
P9_TA(2019)0007RC-B9-0006/2019

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Venezuelasta, erityisesti 27. helmikuuta 2014 Venezuelan tilanteesta(1), 18. joulukuuta 2014 Venezuelan demokraattisen opposition vainoamisesta(2), 12. maaliskuuta 2015 Venezuelan tilanteesta(3), 8. kesäkuuta 2016 Venezuelan tilanteesta(4), 27. huhtikuuta 2017 Venezuelan tilanteesta(5), 8. helmikuuta 2018 Venezuelan tilanteesta(6), 3. toukokuuta 2018 Venezuelan vaaleista(7), 5. heinäkuuta 2018 muuttoliikekriisistä ja humanitaarisesta tilanteesta Venezuelassa ja sen Kolumbian ja Brasilian vastaisilla maarajoilla(8), 25. lokakuuta 2018 Venezuelan tilanteesta(9), 31. tammikuuta 2019 Venezuelan tilanteesta(10) ja 28. maaliskuuta 2019 hätätilanteesta Venezuelassa antamansa päätöslauselmat(11),

–  ottaa huomioon YK:n ihmisoikeusvaltuutetun 4. heinäkuuta 2019 päivätyn raportin Venezuelasta,

–  ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan 10. tammikuuta 2019, 26. tammikuuta 2019, 24. helmikuuta 2019, 28. maaliskuuta 2019, 4. huhtikuuta 2019, 30. huhtikuuta 2019, 18. kesäkuuta 2019 ja 16. heinäkuuta 2019 antamat julkilausumat Venezuelasta,

–  ottaa huomioon Amerikan valtioiden järjestön 8. maaliskuuta 2019 päivätyn raportin venezuelalaisista muuttajista ja pakolaisista,

–  ottaa huomioon Quiton prosessin neljännen kansainvälisen teknisen kokouksen, joka pidettiin Buenos Airesissa 4. ja 5. heinäkuuta 2019,

–  ottaa huomioon 30. huhtikuuta 2019 annetun Liman ryhmän lausuman,

–  ottaa huomioon 3. toukokuuta 2019 annetun Liman ryhmän julistuksen,

–  ottaa huomioon 3. kesäkuuta 2019 kansainvälisen kontaktiryhmän ja Liman ryhmän yhteisessä kokouksessa annetun julkilausuman Venezuelan tilanteesta,

–  ottaa huomioon Venezuelan tilanteen johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun neuvoston päätöksen (YUTP) 2017/2074 muuttamisesta 6. marraskuuta 2018 annetun neuvoston päätöksen (YUTP) 2018/1656(12), jolla jatketaan voimassa olevia kohdennettuja rajoittavia toimenpiteitä 14. marraskuuta 2019 saakka,

–  ottaa huomioon Kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussäännön,

–  ottaa huomioon Venezuelan perustuslain,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 132 artiklan 2 ja 4 kohdan,

A.  toteaa, että poliittinen, taloudellinen, institutionaalinen, sosiaalinen ja moniulotteinen humanitaarinen kriisi on pahentunut huomattavasti vuosina 2018 ja 2019; toteaa, että paheneva pula lääkkeistä ja elintarvikkeista, laajamittaiset ihmisoikeusloukkaukset, hyperinflaatio, poliittinen sorto, korruptio ja väkivalta uhkaavat ihmisten henkeä ja pakottavat heidät pakenemaan maasta;

B.  toteaa, että YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Michelle Bachelet vieraili Venezuelassa 19.–21. kesäkuuta 2019; ottaa huomioon, että hän kehotti Venezuelan tosiasiallista hallintoa toteuttamaan välittömästi konkreettisia toimia lopettaakseen ja hyvittääkseen maassa dokumentoidut vakavat ihmisoikeusloukkaukset; ottaa huomioon, että on myös tiedossa, että yli vuosikymmenen ajan Venezuela on hyväksynyt ja pannut täytäntöön lakeja, politiikkatoimia ja käytäntöjä, jotka ovat rajoittaneet demokratian toimintatilaa, heikentäneet julkisia instituutioita ja vaikuttaneet oikeuslaitoksen riippumattomuuteen;

C.  ottaa huomioon, että yli seitsemän miljoonaa ihmistä Venezuelassa tarvitsee humanitaarista apua; ottaa huomioon, että valtaa pitävä Maduron hallinto on rikkonut oikeutta ruokaan ja valtion velvollisuutta varmistaa, ettei väestö näe nälkää; ottaa huomioon, että YK:n mukaan 3,7 miljoonaa venezuelalaista on aliravittuja, mikä on erityisen vahingollista lapsille ja odottaville äideille; ottaa huomioon, että 94 prosenttia väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella ja 62 prosenttia äärimmäisessä köyhyydessä; ottaa huomioon, että 70 prosenttia lapsista ei käy koulua; ottaa huomioon, että jotkut naiset ovat joutuneet myymään itseään saadakseen ruokaa ja joutuneet useaan otteeseen väkivallan uhreiksi;

D.  ottaa huomioon, että maan terveystilanne on vakava, sillä sairaaloilla ei ole tarpeeksi henkilökuntaa, tarvikkeita, lääkkeitä eikä sähköä, mikä aiheutti marraskuun 2018 ja helmikuun 2019 välisenä aikana ainakin 1 557 kuolemantapausta; ottaa huomioon, että Venezuelan neljässä suurimmassa kaupungissa, mukaan lukien Caracas, olennaislääkkeiden puute on 60–100-prosenttista; ottaa huomioon, että äitiyskuolleisuus on lisääntynyt ja monien naisten on pitänyt lähteä maasta synnytystä varten;

E.  toteaa, että yli 3,4 miljoonaa venezuelalaista on joutunut pakenemaan maasta; toteaa, että vuoden 2019 loppuun mennessä Venezuelasta muuttamaan joutuneiden kokonaismäärä nousee yli viiteen miljoonaan, mikä tekee tästä maailman toiseksi suurimman muuttoliike- ja pakolaiskriisin; toteaa tämän muuttovirran aiheuttavan erityistä painetta naapurimaille ja lisäksi yhä enemmän myös Euroopan unionille ja sen jäsenvaltioille kuuluville alueille Karibialla;

F.  ottaa huomioon, että YK:n ihmisoikeusneuvoston mukaan Venezuelan turvallisuusoperaatioissa on viimeksi kuluneen puolentoista vuoden aikana teloitettu lähes 7 000 ihmistä ilman oikeudenkäyntiä; ottaa huomioon, että käytännössä valtaa pitävät viranomaiset käyttävät osana sosiaalista valvontapolitiikkaansa FAES-erityisjoukkoja (kansallisen poliisin erityisjoukot) ja muita turvallisuusjoukkoja; ottaa huomioon, että mielenosoitusten yhteydessä ilman oikeudenkäyntiä teloitettujen omaisilta evätään edelleen heidän oikeutensa totuuteen, oikeuden saamiseen ja hyvitykseen;

G.  ottaa huomioon, että hallinto käyttää kidutusta järjestelmällisesti mielenosoittajien pelottelun ja taivuttelun välineenä, mikä luo kauhun ilmapiirin; ottaa huomioon, että YK:n ihmisoikeusneuvoston raportin mukaan turvallisuus- ja tiedustelupalvelut, etenkin tiedustelupalvelu SEBIN ja sotilaallisen vastatiedustelun pääosasto DGCIM, ovat turvautuneet tällaisiin käytäntöihin jatkuvasti; ottaa huomioon, että Venezuelan poliittisia vankeja kidutetaan ja monia pidetään tällä hetkellä eristyksissä, joten he eivät saa yhteyttä asianajajiinsa tai perheenjäseniinsä, ja että nämä pelkäävät heidän henkensä ja fyysisen koskemattomuutensa puolesta;

H.  toteaa, että 22:lta parlamentin jäseneltä, kansalliskokouksen puhemies mukaan luettuna, on poistettu parlamentaarinen koskemattomuus; toteaa, että kaksi parlamentin jäsentä on pidätettyinä ja 16 on joko pyytänyt suojelua suurlähetystöistä, lähtenyt maasta tai piiloutunut;

I.  ottaa huomioon, että alkuperäiskansoihin kuuluviin henkilöihin kohdistetaan väkivaltaisia ja rikollisia tekoja; ottaa huomioon, että 63 alkuperäiskansoihin kuuluvaa henkilöä on pidätetty mielivaltaisesti ja heitä on kidutettu, 7 on kuollut ja yli 23 on loukkaantunut ja joutunut matkustamaan ulkomaille sairaalaan;

J.  ottaa huomioon, että erityisesti syrjäisillä ja biologisesti monimuotoisilla alueilla kaivostoiminta ja öljyvarojen hyödyntäminen tuhoavat vähemmistöjen, kuten alkuperäiskansojen ja mustien yhteisöjen, toimeentulon, ja että näihin yhteisöihin kohdistuu armeijan, järjestäytyneiden rikollisjengien ja aseistettujen ryhmien harjoittamaa väkivaltaa ja pakkosiirtoja, jos ne vastustavat näitä toimia ja vaativat takaisin oikeuksiaan;

K.  ottaa huomioon, että kapteeni Rafael Acosta Arévalo, joka oli vangittu ja jota oli kidutettu, koska hänen väitettiin syyllistyneen salamurhahankkeeseen Nicolás Maduroa vastaan, kuoli vankeudessa 29. kesäkuuta 2019; ottaa huomioon, että käytännössä valtaa käyttävät viranomaiset takavarikoivat ja piilottivat ruumiin 11 päivän ajaksi ennen sen hautaamista eivätkä kunnioittaneet omaisten perusoikeuksia ja toivetta kunnioittaa vainajan muistoa;

L.  ottaa huomioon, että 16-vuotias venezuelalainen poika Rufo Chacón menetti näkökykynsä 2. heinäkuuta 2019, kun hallinnon edustajat ampuivat häntä kasvoihin kotitalouskaasun puutteen vuoksi järjestetyssä mielenosoituksessa;

M.  ottaa huomioon, että EU on ottanut kriisin vuoksi käyttöön 117,6 miljoonaa euroa hätä- ja kehitysapua ja työskentelee haavoittuvassa asemassa olevien väestöryhmien kanssa sekä Venezuelassa (60 prosenttia rahoituksesta) että sen naapurimaissa (40 prosenttia); ottaa huomioon, että pakolaisia ja muuttajia koskeva YK:n alueellinen avustussuunnitelma on kerännyt tukea tähän mennessä vain noin 22 prosenttia pyydetystä kokonaismäärästä (159 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria pyydetystä 738 miljoonasta dollarista);

1.  toistaa syvän huolensa Venezuelan vakavasta hätätilasta, joka vaarantaa maan kansalaisten hengen;

2.  toistaa antavansa täyden tukensa lailliselle väliaikaiselle presidentille Juan Guaidólle ja kansalliskokoukselle, joka on Venezuelan legitiimi demokraattinen elin, ja toteaa, että sen toimivaltuudet on palautettava ja niitä on kunnioitettava samoin kuin sen jäsenten erioikeuksia ja turvallisuutta; tuomitsee 22 parlamentin jäsenen koskemattomuuden poistamisen ja kahden jäsenen vangitsemisen; toistaa huolensa siitä, että toukokuussa 2018 järjestetyt presidentinvaalit eivät olleet lailliset;

3.  tuomitsee ankarat sortotoimet ja väkivallan, jotka ovat johtaneet surmiin ja ihmishenkien menetyksiin; ilmaisee solidaarisuutensa Venezuelan kansalle ja esittää vilpittömän osanottonsa uhrien omaisille ja ystäville;

4.  korostaa YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Michelle Bachelet'n raportin mukaisesti, että Nicolás Maduro sekä hänen laittomasti valtaa pitävän hallintonsa palveluksessa olevat asevoimat ja tiedustelujoukot ovat suoraan vastuussa mielivaltaisesta väkivallasta, jota käytetään demokratiaan siirtymisen ja oikeusvaltion palauttamisen tukahduttamiseksi Venezuelassa; tuomitsee kaikissa oloissa mielivaltaisten pidätysten, kidutuksen ja laittomien teloitusten käytön, sillä se on kielletty kansainvälisissä yleissopimuksissa, myös sellaisissa, jotka Venezuela on allekirjoittanut;

5.  tuomitsee YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Michelle Bachelet'n raportin mukaisesti lainvalvontaviranomaisten väärinkäytökset ja turvallisuusjoukkojen suorittamat raa’at sortotoimet; kehottaa perustamaan kansainvälisen yhteisön tuella puolueettoman ja riippumattoman kansallisen mekanismin tutkimaan turvallisuusoperaatioiden yhteydessä toteutettuja laittomia teloituksia, jotta varmistetaan, että teloituksista vastuussa olevat henkilöt joutuvat tilille teoistaan ja että uhrien omaisille tarjotaan oikeussuojaa ja heitä suojellaan uhkailulta ja kostotoimilta;

6.  kehottaa takaamaan kiireesti elintarvikkeiden, lääkkeiden ja terveydenhuoltopalvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden ja kiinnittämään erityistä huomiota äideille ja lapsille tarkoitettuihin palveluihin; kehottaa Venezuelan käytännössä valtaa käyttäviä viranomaisia varmistamaan, että humanitaarista apua jaetaan koko väestölle ilman poliittista puolueellisuutta;

7.  painottaa, että kaikki poliittisiin syihin perustuva vainoaminen ja sorto on lopetettava, tuomittava julkisesti, siitä on rangaistava ja se on estettävä ennalta; kehottaa vapauttamaan kaikki henkilöt, joilta on mielivaltaisesti riistetty heidän vapautensa;

8.  muistuttaa, että alkuperäiskansojen ja niiden johtajien uhkailu ja niihin kohdistuvat hyökkäykset on lopetettava ja että viranomaisten olisi varmistettava alkuperäiskansojen suojelu ja toteutettava kaikki tarvittavat toimet suojellakseen niiden yksilöllisiä ja kollektiivisia oikeuksia, maaoikeudet mukaan luettuina;

9.  korostaa, että on pidätyttävä ryhtymästä sellaisiin talouskriisistä selviytymiseksi toteutettaviin tulojen hankintaan pyrkiviin suuriin taloushankkeisiin, jotka ovat haitallisia ympäristölle, ilmastolle ja alueen yhteisöjen toimeentulolle; kehottaa suojelemaan ehdoitta syrjäisillä alueilla asuvia alkuperäiskansoihin kuuluvia ja mustia ihmisiä, jotka puolustavat ympäristöä erilaisia hankkeita, kuten Venezuelan Arco Minero del Orinoco -alueella tapahtuvaa kullankaivuuta, vastaan;

10.  kiinnittää huomiota yhä vakavammaksi käyvään muuttoliikekriisiin koko alueella ja antaa tunnustusta naapurimaiden, erityisesti Kolumbian, Ecuadorin ja Perun ponnistuksille ja solidaarisuudelle; pyytää komissiota jatkamaan yhteistyötä näiden maiden kanssa sekä antamalla humanitaarista apua että lisäresurssien tarjoamisen ja kehityspolitiikan avulla;

11.  muistuttaa, että rauhanomainen, demokraattinen ja osallistava ratkaisu on ainoa kestävä tie ulos nykyisestä poliittisesta umpikujasta ja sen aiheuttamasta vakavasta yhteiskunnallisesta ja humanitaarisesta kriisistä; huomauttaa, että käynnissä olevassa vuoropuhelussa on otettava huomioon Venezuelan kansalliskokouksen hyväksymä etenemissuunnitelma; tukee meneillään olevaa Norjan välityksellä käytävää prosessia ja on tyytyväinen osapuolten sopimukseen pysyvän rauhanvuoropuhelun aloittamisesta; korostaa, että kyseisen prosessin onnistumiseksi olisi toteutettava vähimmäistason luottamusta lisääviä toimia; vaatii, että vuoropuhelun yksinomaisena tavoitteena on oltava edellytysten luominen vapaille, avoimille ja uskottaville presidentinvaaleille, ja toteaa, että vaalit on käytävä ennalta määrätyn aikataulun mukaisesti, niiden ehtojen on oltava kaikille toimijoille oikeudenmukaiset, niiden on oltava avoimet ja niissä on oltava läsnä uskottavia kansainvälisiä tarkkailijoita;

12.  kehottaa neuvostoa määräämään lisäpakotteita, jotka kohdistetaan ihmisoikeusloukkauksiin ja sortotoimiin syyllistyneisiin tosiasiallisesti valtaa pitäviin valtion viranomaisiin; katsoo, että EU:n viranomaisten on rajoitettava näiden henkilöiden liikkumisvapautta sekä jäädytettävä heidän ja heidän lähiomaistensa omaisuus ja peruutettava heidän ja heidän lähiomaistensa viisumit;

13.  pyytää komission varapuheenjohtajaa / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa johtamaan Venezuelan tilannetta koskevaa EU:n politiikkaa ja jatkamaan yhteistyötä kontaktiryhmän ja Liman ryhmän edustamien alueen demokraattisten maiden kanssa;

14.  toistaa tukevansa Kansainvälisen rikostuomioistuimen tutkimuksia, jotka kohdistuvat Venezuelan hallinnon laajamittaisiin rikoksiin ja sortotoimiin; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita liittymään useiden Kansainvälisen rikostuomioistuimen sopimusvaltioiden aloitteeseen tutkia Maduron valtaa pitävän hallinnon tekemiä rikoksia ihmisyyttä vastaan, jotta syylliset saadaan vastuuseen;

15.  tukee aloitetta YK:n ihmisoikeusneuvoston kanssa perustettavasta tutkintalautakunnasta, jotta voidaan määrittää yksilökohtaiset vastuut Venezuelan järjestelmällisissä ihmisoikeusloukkauksissa;

16.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, Venezuelan bolivariaanisen tasavallan lailliselle väliaikaiselle presidentille ja kansalliskokoukselle, Liman ryhmään kuuluvien maiden hallituksille ja parlamenteille, Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan parlamentaariselle edustajakokoukselle ja Amerikan valtioiden järjestön pääsihteerille.

(1) EUVL C 285, 29.8.2017, s. 145.
(2) EUVL C 294, 12.8.2016, s. 21.
(3) EUVL C 316, 30.8.2016, s. 190.
(4) EUVL C 86, 6.3.2018, s. 101.
(5) EUVL C 298, 23.8.2018, s. 137.
(6) EUVL C 463, 21.12.2018, s. 61.
(7) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0199.
(8) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0313.
(9) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0436.
(10) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0061.
(11) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0327.
(12) EUVL L 276, 7.11.2018, s. 10.

Oikeudellinen huomautus