skip to content

Euroopan parlamentin Suomen-toimisto evästekäytäntö

Käytämme evästeitä parantaaksemme sivujemme käytettävyyttä. Emme kerää mitään henkilötietoja, vain tilastotietoja Google Analytics –ohjelmaa varten. Jos haluat estää evästeiden käytön tietokoneellasi, tutustu sivuun www.aboutcookies.org.

Jatka
 
 
Euroopan parlamentin istuntosali
Euroopan parlamentin istuntosali
 

Jäsenet

Meppien ja avustajien yhteystiedot

Lataa meppien kuvat dokumenttipankista

Euroopan parlamentin jäsenet edustavat yli 510 miljoonaa Euroopan unionin kansalaista unionin 28 jäsenvaltiosta. Unionin kansalaiset ovat vuodesta 1979 lähtien valinneet suorilla kansanvaaleilla parlamentin jäsenet viiden vuoden toimikaudelle. Parlamentin jäsenistä käytetään yleisesti "meppi"-nimitystä, joka tulee englanninkielisestä lyhenteestä "MEP" eli Member of the European Parliament.

EU-kansalaiset valitsivat toukokuun 2019 vaaleissa uudet edustajat parlamentin yhdeksännelle vaalikaudelle 2019-2024. Nykyisessä parlamentissa Euroopan unionin kansalaisia edustaa 751 jäsentä.

Naisten osuus Euroopan parlamentin jäsenistä on kasvanut joka vaaleissa. Vaalikauden 2019-2024 alussa mepeistä 40 prosenttia on naisia. Suomea parlamentissa edustaa13 meppiä, seitsemän naista ja kuusi miestä. Mikäli Iso-Britannia eroaisi EU:sta, Suomi saisi 14. meppipaikan.

Meppien työ parlamentissa vaikuttaa unionin kansalaisten jokapäiväiseen elämään lukuisin tavoin, kuten kuluttajan- ja tietosuojana sekä liikkumis- ja työmahdollisuuksina Euroopassa.

Poliittiset ryhmät

Suomesta valitut jäsenet eivät muodosta erityistä "Suomi-ryhmää", vaan he sijoittuvat parlamentissa toimiviin poliittisiin ryhmiin. Parlamentissa on edustettuna yli 180 kansallista poliittista puoluetta, jotka ovat muodostaneet monikansallisia poliittisia ryhmiä. Poliittisia ryhmiä on parlamentissa tällä hetkellä seitsemän. Lisäksi on sitoutumattomia jäseniä.

Suomesta Kokoomuksen edustajat kuuluvat nykyisellä kaudella 2019-2024 EPP-ryhmään, SDP:n edustajat S&D-ryhmään sekä Keskustan ja RKP:n edustajat RE-ryhmään. Vihreät mepit kuuluvat parlamentissa Greens/EFA-ryhmään, Perussuomalaiset ID-ryhmään sekä vasemmistoliiton edustaja GUE/NGL-ryhmään.

Ryhmien lyhenteet tulevat englannin- tai ranskankielisistä nimistä. Ryhmien lukumäärä ja jäsenmäärät voivat muuttua vaalikauden aikana useitakin kertoja loikkausten tai uusien ryhmien perustamisten myötä.

Poliittisilla ryhmillä on keskeinen rooli parlamentin työskentelyssä esimerkiksi lainsäädäntö- ja budjettiasioissa. Poliittiset ryhmät ovat myös avainasemassa parlamentin puhemiehen ja muiden johtohenkilöiden valinnassa.

Parlamentin puhemies

Parlamentin puhemies ohjaa kaikkia parlamentin toimintoja, johtaa puhetta täysistunnoissa ja vahvistaa talousarvion. Hän edustaa parlamenttia kansainvälisissä yhteyksissä ja suhteissa muihin unionin toimielimiin.

Parlamentin puhemiehen toimikausi kestää kaksi ja puoli vuotta, mikä vastaa puolta vaalikautta. Jokaisen vaalikauden puolivälissä parlamentti järjestäytyy uudelleen esimerkiksi uusimalla poliittisten ryhmien ja valiokuntien johtoa sekä puhemiehistön. Sama henkilö voidaan kuitenkin nimittää uudeksi toimikaudeksi.

Toukokuun 2019 parlamenttivaaleissa valitut mepit äänestivät 3. heinäkuuta 2019 Strasbourgissa pidetyssä järjestäytymisistunnossa uuden parlamentin puhemieheksi S&D-ryhmän italialaisen edustajan David Sassolin, joka on toiminut aiemmin muun muassa parlamentin varapuhemiehenä. Vihreiden Heidi Hautala valittiin jatkokaudelle parlamentin varapuhemieheksi.

Valiokunnat ja valtuuskunnat

Keskeinen osa parlamentaarikon työstä tehdään valiokunnissa, jotka laativat mietintöjä komission lakialoitteista ja myös oma-aloitteisesti ajankohtaisista kysymyksistä. Mepit äänestävät valiokuntien mietinnöistä täysistunnossa.

Valiokunnat kokoontuvat pääsääntöisesti Brysselissä, yksi tai kaksi kertaa kuukaudessa. Kukin parlamentin jäsen kuuluu varsinaisena jäsenenä tavallisesti yhteen valiokuntaan ja varajäsenenä toiseen valiokuntaan.

Lisäksi jäsen kuuluu sekavaliokuntiin tai valtuuskuntiin, jotka hoitavat parlamentin suhteita kolmansiin maihin ja niiden parlamentteihin. Valiokunta- ja valtuuskuntapaikkoja voidaan muuttaa viisivuotiskauden puolivälissä.

Parlamentti voi myös perustaa alivaliokuntia ja väliaikaisia erityisvaliokuntia käsittelemään erityisiä ongelmia. Lisäksi parlamentti voi asettaa tutkintavaliokunnan, jos yhteisön oikeutta on rikottu tai sen soveltamiseen liittyy epäkohtia.

Nykyisellä vaalikaudella 2019-2024 parlamentin jäsenet ovat jakautuneet kahteenkymmeneen valiokuntaan ja kahteen alivaliokuntaan.

Parlamentin työskentely

Parlamentin jäsenet työskentelevät suuren osan ajastaan Brysselissä, Belgiassa, missä kokoontuvat parlamentin valiokunnat ja poliittiset ryhmät. Parlamentin kotipaikka on Strasbourgissa, Ranskassa, jossa se pitää nelipäiväisen täysistunnon 12 kertaa vuodessa. Brysselissä pidetään vuosittain muutamia ylimääräisiä kaksipäiväisiä täysistuntoja eli ns. mini-istuntoja. Parlamentin pääsihteeristö toimii Luxemburgissa.

Täysistunnot ovat avoimia yleisölle ja tiedotusvälineiden edustajille. Myös valiokuntien työskentely on pääosin julkista. Sekä täysistunnot että valiokuntien kokoukset lähetetään suorina verkkolähetyksinä, valtaosin suomeksi tulkattuina. Parlamentin mietinnöt ja muut asiakirjat ovat julkisia ja ne painetaan 24 virallisella EU-kielellä, suomi ja ruotsi mukaan lukien. Näin pyritään takaamaan tiedon kulku ja demokraattinen valvonta EU-maiden kansalaisia koskevista asioista päätettäessä.

Euroopan parlamentin jäseniä koskevat säännöt

Euroopan parlamentin jäseniä koskevat säännöt astuivat voimaan heinäkuussa 2015. Ne koskevat kaikkia parlamentin jäsenen työhön kuuluvia asioita.

Säännöt määrittelevät kaikille mepeille saman suuruiset palkat, jotka maksetaan EU:n yhteisestä budjetista. Sääntöuudistus teki näin meppien työstä läpinäkyvämpää kuin aiemmin.

Palkan maksaa EU  -jäsenvaltioilla mahdollisuus verottaa

Heinäkuusta 2009 lähtien Euroopan parlamentin jäsenen palkka on maksettu EU:n budjetista. Kaikille EP:n jäsenille maksetaan samansuuruista palkkaa, joka on 38,5 prosenttia Euroopan unionin tuomioistuimen tuomarin peruspalkasta. Meppien bruttopalkka on (heinäkuusta 2018 alkaen) 8 757,70 euroa/kk. Siitä vähennetään yhteisön vero ja vakuutusmaksut, minkä jälkeen palkka on 6 824,85 euroa/kk. Jäsenvaltiot voivat periä palkasta myös kansallisia veroja.

Jäsenvaltioilla on myös oikeus ottaa edustajanpalkkio huomioon määriteltäessä verotusprosenttia muille tuloille.

Matkakulut korvataan todellisten aiheutuneiden kulujen perusteella

Parlamentin jäsenelle korvataan matkoista aiheutuvat kulut, jos matkan tarkoituksena on jäsenen osallistuminen Euroopan parlamentin virallisiin kokouksiin, kuten täysistuntoihin sekä valiokuntien ja työryhmien kokouksiin.

Kulut korvataan matkalippuja ja tositteita vastaan. Matkakulut korvataan lyhyimmän tai käytännöllisimmän matkustustavan mukaan. Matkan pituuden ja keston perusteella maksetaan korvaus, joka on käytännössä enintään 400 euroa/ matka.

Vuosittainen matkakulukorvaus ja matkat kotimaassa

Viranhoitoon liittyvien ulkomaanmatkojen kulujen korvaamiseksi parlamentin jäsenille voidaan maksaa kiinteämääräinen vuosittainen matkakulukorvaus, jonka on tarkoitus korvata matka- ja asumiskulut sekä muut asiaan liittyvät kulut. Korvaus maksetaan lentolipun tai junalipun hinnan perusteella, kun asianmukaiset matkaliput ja tarvittavat tositteet esitetään. Vuosittaisen matkakulukorvauksen määrä on enintään 4 454 euroa.

Lisäksi parlamentin jäsenille maksetaan asianmukaisia tositteita vastaan enintään 24 vuosittaista matkaa kotimaassa.

Päiväraha

Euroopan parlamentti maksaa 320 euron suuruisen kiinteämääräisen päivärahan jokaiselta päivältä, jona parlamentin jäsen osallistuu parlamentin viralliseen kokoukseen yhteisön alueella. Päivärahan on tarkoitus korvata asumis- ja ruokailukulut sekä kaikki muut asiaan liittyvät kulut. Euroopan parlamentti maksaa korvauksen vain siinä tapauksessa, että jäsen on allekirjoittanut virallisen läsnäolorekisterin.

Täysistuntojen aikana Euroopan parlamentti pienentää summaa 50 prosenttia niiden jäsenten osalta, jotka eivät ole läsnä puolessa nimenhuutoäänestyksistä, jotka pidetään Strasbourgissa istuntojaksojen aikana tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin sekä Brysselissä istuntojakson toisena päivänä.

Yleinen kulukorvaus

Yleinen kulukorvaus on tarkoitettu kattamaan muut kulut, joita parlamentin jäsenille aiheutuu edustajantoimen hoitamisesta. Näitä ovat muun muassa toimiston ylläpitokulut, televiestintäkulut, postikulut sekä tietoliikennelaitteiden hankintaan, käyttöön ja ylläpitoon liittyvät kulut. Korvausta pienennetään 50 prosenttia niiden jäsenten osalta, jotka perusteetta jättävät osallistumatta puoleen yhden istuntokauden aikana (syyskuusta seuraavan vuoden elokuuhun) järjestetyistä täysistunnoista. Yleisen kulukorvauksen määrä on 4 513 euroa kuukaudessa.

Euroopan parlamentin jäsenten avustajille maksettavat korvaukset

Euroopan parlamentin jäsenellä on oikeus valita itselleen yksi tai useampi henkilökohtainen avustaja. Euroopan parlamentti korvaa kulut, jotka aiheutuvat kokonaan ja yksinomaan yhden tai useamman avustajan palkkaamisesta tai näiden palvelujen käyttämisestä. Avustajista aiheutuvia kuluja korvataan enintään 24 943 euroa kuukaudessa.

Mitään näistä varoista ei makseta  parlamentin jäsenelle itselleen. Lähisukulaisten ja vastaavien henkilöiden palkkaamisesta aiheutuvia kuluja ei korvata.

Eläkkeet

Parlamentin jäsenillä on oikeus vanhuuseläkkeeseen 63 vuotta täytettyään. Vanhuuseläke on 3,5 prosenttia palkasta kultakin täydeltä vuodelta, jonka aikana jäsen on toiminut edustajana, kuitenkin enintään 70 prosenttia. Vanhuuseläkekulut rahoitetaan Euroopan unionin talousarviosta.

Heinäkuun 2009 jälkeen valitut parlamentin jäsenet eivät enää ole pystyneet valitsemaan vuonna 1989 käyttöönotettua lisäeläkejärjestelmää. Järjestelmästä ollaan siirtymässä kokonaan pois.

Palkat ja korvaukset

Linkit

Eurovaalien tulokset
Poliittiset ryhmät
Valiokuntatyöskentely
Euroopan parlamentin jäsenet
Euroopan parlamentin puhemies
Näin EU toimii hyväkseni
Osallistu ja vaikuta Euroopan suuntaan