skip to content

Euroopan parlamentin Suomen-toimisto evästekäytäntö

Käytämme evästeitä parantaaksemme sivujemme käytettävyyttä. Emme kerää mitään henkilötietoja, vain tilastotietoja Google Analytics –ohjelmaa varten. Jos haluat estää evästeiden käytön tietokoneellasi, tutustu sivuun www.aboutcookies.org.

Jatka
 
 
 

Päätöksenteko EU:ssa ja Suomessa - onko avoimuudella rajat?

 .
 .

Miten avoimuus toteutuu EU-lainsäädännön ja päätöksenteon valmistelussa? Miten EU sääntelee lobbausta? Miten Suomi tulee edistämään avoimuutta EU-puheenjohtajana? Muun muassa näitä kysymyksiä pohdittiin Eurooppasalissa 6.6. Euroopan oikeusasiamies Emily O’Reillyn Suomen vierailulla.

O’Reilly pureutui avauspuheenvuorossaan etenkin jäsenmaiden neuvoston työhön – jota Suomi tulee vetämään 1.7. alkavalla kolmannella EU-puheenjohtajakaudellaan. Tavoitteena on, että kansalaiset ja kansalaisyhteiskunta voisivat pitää hallituksia vastuussa EU-tason päätöksistään. Jos kansa ei ymmärrä päätöksiä, tyhjiö on helppo täyttää disinformaatiolla. EU-toimielinten esittäminen epädemokraattisina ja kasvottomina oli paljolti brexitin puoltoäänten takana, O’Reilly arvioi. Samalla brexit, finanssikriisi ja muuttoliike ovat kuitenkin lisänneet kansalaisten kiinnostusta, mikä näkyi toukokuun EU-vaaleissa äänestysaktiivisuuden nousuna.

Euroopan parlamentin Suomen-toimiston ja Euroopan oikeusasiamiehen toimiston järjestämään paneelikeskusteluun ajankohtaisista avoimuuskysymyksistä osallistuivat eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen, oikeuskansleri Tuomas Pöysti, Euroopan parlamentin varapuhemies Heidi Hautala sekä Transparency International Suomen puheenjohtaja Jaakko Korhonen.

Diplomatian kulttuuri ja erilaiset kansalliset kulttuurit näkyvät EU-tasolla myös avoimuudessa – tai sen puutteissa. EU-maiden kannoista ja edunvalvonnan roolista päätöksenteossa on edelleen vähän tietoa ja avoimuus on viime aikoina edennyt etenkin EU-tuomioistuimen ratkaisujen kautta, keskustelussa todettiin. Toisaalta on tärkeää löytää tasapaino päätöksentekotilan ja avoimuuden välillä, sillä avoimuus saattaa myös vaikeuttaa päätöksentekoa ja kompromissien rakentamista.

Suomi aikoo edistää EU-puheenjohtajana jäsenmaiden neuvoston lainsäädäntötyön avoimuutta ja mm. tuoda ministerikokouksiin striimauksia. Suomen kausi tuleekin antamaan hyvän kuvan siitä, missä avoimuuden suhteen EU:ssa mennään, yksi panelisteista arvioi.

Tilaisuuden juonsi Ylen toimittaja Olli Seuri.

Euroopan oikeusasiamies?

Avoimuuden ja hyvän hallinnon edistäminen sekä EU-hallinnon epäkohtia koskevien niin kansalaisten kuin yritysten kanteluiden käsittely on Euroopan oikeusasiamiehen leipätyötä. Euroopan oikeusasiamiehen pesti perustettiin vuonna 1992. Suomen Jacob Söderman hoiti ensimmäisenä oikeusasiamiehenä tehtävää vuodet 1995-2003. Oikeusasiamiehen valitsee Euroopan parlamentti viisivuotiskaudelle. Irlannin entinen oikeusasiamies O’Reilly aloitti toimessa lokakuussa 2013 ja on ilmaissut kiinnostuksensa jatkokaudelle.

Euroopan oikeusasiamiehen puhe Eurooppasalissa 6.6.2019

Euroopan oikeusasiamiehen verkkosivut

 .
 .