skip to content

Euroopan parlamentin Suomen-tiedotustoimiston evästekäytäntö

Käytämme evästeitä parantaaksemme sivujemme käytettävyyttä. Emme kerää mitään henkilötietoja, vain tilastotietoja Google Analytics –ohjelmaa varten. Jos haluat estää evästeiden käytön tietokoneellasi, tutustu sivuun www.aboutcookies.org.

Jatka
 
 
 

EU: Mistä tulet, minne menet? Keskustelua Euroopan tulevaisuudesta 12.5.

EU: Mistä tulet, minne menet? Keskustelua Euroopan tulevaisuudesta 12.5.

Pystyykö Euroopan unioni vastaamaan sen yhtenäisyyttä koetteleviin kriiseihin ja kansalaistensa huoliin? Mikä on Euroopan rooli maailmassa? Löytyykö EU-johtajien Rooman julistuksesta ja komission valkoisesta kirjasta tarvittavat reseptit Euroopan unionin uudistamiseen ja kansan luottamuksen palauttamiseen? Haasteet ovat kovia. Tiedotustoimiston 12.5. Eurooppa-päivän seminaari kuitenkin luotasi EU:n tulevaisuutta optimistisessa hengessä niin Ranskan presidentinvaalien kuin uusimman EU-jäsenyyden kannatusta mitanneen Eurobarometrin vanavedessä.

Euroopan parlamentin teettämän mielipidekyselyn mukaan EU-jäsenyyteen myönteisesti suhtautuvien osuus on nyt lähes yhtä suuri kuin ennen talouskriisiä vuonna 2007. Niin EU-maiden kuin suomalaisten vastaajien enemmistö (57 %) pitää Suomen kuulumista EU:hun hyvänä asiana - ja vain 11 % suomalaista torjuu jäsenyyden, kuten meppi Henna Virkkunen (kok, EPP) muistutti.

Samalla EU-lippu ei juuri heilu Helsingissä eikä Suomessa - toisin kuin Ranskan uuden presidentin Emmanuel Macronin voitonjuhlassa, huomautti entinen EU-suurlähettiläs Jan Store. Macronin valinta onkin game changer Euroopalle ja tulossa on populismin syksy odotetun kevään sijaan, Store arvioi. Samalla vanha Saksan ja Ranskan akseli saanee uutta pontta myös EU:n uudistamisessa.

Turvallisuus ja muuttoliike yhdistävät akselia, talous- ja rahaliiton uudistaminen taas hiertää, tuumasi Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokela. Jokela taustoitti EU:n tulevaisuuskeskustelun tilaa ja komission pöydälle nostamia vaihtoehtoja, mukaan lukien eritahtista Eurooppaa. Eritahtisuus luo painetta, ja Suomen tulee pysyä hereillä, Store lisäsi.

Sirpa Pietikäinen (kok, EPP) pitää aikaa ennen kevätkesän 2019 Eurooppa-vaaleja mahdollisuuksien ikkunana. EU on kärsinyt rohkeuden ja näkemysten esittämisen puutteesta ja sen kykyä vastata haasteisiin pitää vahvistaa. Pietikäinen harmitteli deregulaatio-opin jylläämistä ja muistutti, että sääntely on työkalu; uudet haasteet vaativat uusia lakeja. Muutosvastarinta taas on pahin este uudistuksille, hän jatkoi.

Miten kansalaisten luottamusta sitten voidaan palauttaa? Avoimuus päätöksenteossa on olennaista, kiteytti Heidi Hautala (vihr, Greens/EFA). Ja EU:n perusoikeusviraston tulisi voida arvioida jäsenmaiden tilannetta. Tähän yhtyivät Pietikäinen ja Virkkunen, joka kehotti Suomea puolustamaan länsimaisia perusarvoja, joista osa EU-maista on irtoamassa. EU etenee kriisien kautta, kuten aiemminkin, Virkkunen uskoi ja peräsi aktiivista Euroopan rakentamista: tehokkuutta päätöksiin ja toteutukseen.

Seminaarin juonsi Ylen toimittaja Maria Stenroos.

 
Katso tallenne seminaarista Facebook-livenäEurobarometri: Enemmistö EU-kansalaisista pitää maansa EU-jäsenyyttä hyvänä asiana
 .
LUX-palkinto 2017 finalistielokuvat
LUX-palkinto 2017 finalistielokuvat