Change language
 
Speeches
Speech by Professor Jerzy Buzek, President of the European Parliament 
Speech by Professor Jerzy Buzek, President of the European Parliament

Euroopan parlamentin puhemiehen professori Jerzy Buzekin puhe Euroopan parlamentin järjestämässä konferenssissa aiheesta "Molotov-Ribbentrop -sopimuksen 70-vuotispäivä"

Euroopan parlamentti, Bryssel -
14/10/2009

Arvoisa puhemies Degutienė,
Arvoisa puhemies Daudze,
Arvoisa ministeri Åsenius,
Arvoisa Vytautas Landsbergis,
Arvoisat kollegat,
Arvoisat ystävät,

Minulla on suuri kunnia toimia teidän isäntänänne Euroopan parlamentissa tänä päivänä. Haluaisin lausua erityiset kiitokseni kolmelle puhemiehelle heidän aloitteestaan tämän merkittävän konferenssin järjestämiseksi Brysselissä.

Sen jälkeen, kun Molotov-Ribbentrop-sopimus oli allekirjoitettu elokuussa 1939 maailman kansanvaltaisten valtioiden suureksi järkytykseksi, Time-lehti kutsui sitä nimellä "Communazi Pact", mikä ehkä onkin parempi nimitys kahden totalitaarisen valtion väliselle sopimukselle, jolla ne jakoivat keskenään Keski- ja Itä-Euroopan.

Natsi-Saksa ja Neuvostoliitto jakoivat Puolan keskenään, Suomi menetti 10 prosenttia alueestaan ja 12 prosenttia väestöstään, ja Romanian itä- ja pohjoisosat ja kolme Baltian maata liitettiin suoraan Neuvostoliittoon.

Viron, Latvian ja Liettuan yhteenlasketusta kuudesta miljoonasta asukkaasta 700 000 kyyditettiin Siperiaan. Puolan alueelta karkotettiin noin 1,5 miljoonaa asukasta, joista 760 000 sai surmansa, suuri osa lapsia. Mainitut luvut antavat meille kuvan traagisten tapahtumien mittakaavasta.

Joka kymmenes aikuinen mieshenkilö pidätettiin; ja monet teloitettiin miehitettyjen valtioiden eliittien määrätietoiseksi tuhoamiseksi.

Tämän vuoden huhtikuussa Euroopan parlamentti antoi päätöslauselman "eurooppalaisesta tietoisuudesta ja totalitarismista", jossa kehotettiin julistamaan elokuun 23. päivä kaikkien totalitaaristen ja autoritaaristen hallitusten uhrien Euroopan laajuiseksi muistopäiväksi, jota vietetään arvokkaasti ja puolueettomasti.  

Me emme voi koskaan unohtaa edellä mainittuja uhreja, koska he muistuttavat meitä siitä, mistä me olemme tulleet ja osoittavat meille, kuinka paljon olemme saavuttaneet.


Arvoisat ystävät,

Euroopan unioni on tehnyt mahdottomaksi sen, mitä tapahtui seitsemänkymmentä vuotta sitten, eli sen, että suurvallat neuvottelivat keskenään pikkuvaltioiden kohtalosta.

Me elämme erilaisessa Euroopassa. Euroopan unionin tärkein voimassa oleva periaate on solidaarisuus. Solidaarisuus kaikissa muodoissaan, joita ovat taloudellinen ja sosiaalinen mutta myös poliittinen solidaarisuus. Enemmän kuin koskaan aikaisemmin EU:n on puhuttava ulkomaailmalle yhdellä äänellä.

Kun talouskriisi iski, Eurooppa osoitti solidaarisuutta ja sekä Euroopan keskuspankki että Euroopan komissio löysivät ratkaisuja, jotka ovat auttaneet kansantalouksiamme nousemaan takaisin tielle kohti talouden elpymistä.

Kun Venäjä kielsi Puolasta ja Baltian maista peräisin olevien tuotteiden tuonnin Venäjälle, unionin nimissä toiminut Euroopan komissio esitti vastalauseen Venäjälle.

Kun me keskustelemme energian toimitusvarmuudesta tai ehdotetusta Itämeren pohjalla kulkevasta kaasuputkesta, pienten jäsenvaltioiden ääntä on kuunneltava yhtä huolellisesti kuin suurempien jäsenvaltioiden ääntä.

Tämä on eurooppalaista solidaarisuutta; tämä on yhteisömenetelmää, joka on hyödyttänyt Eurooppaa kuluneiden viidenkymmenen vuoden aikana. Juuri se tekee meistä vahvoja.


Arvoisat kollegat,

Me olemme vastuussa myös solidaarisuuden osoittamisesta itäisille naapureille.

Meidän on pidettävä kiinni Valko-Venäjälle ja Ukrainalle antamistamme sitoumuksista, koska myös Valko-Venäjän ja Ukrainan historia on Euroopan historiaa.  

Valko-Venäjä näyttää olevan oikealla tiellä ja meidän on pidettävä huolta siitä, että maa ei putoa uudelleen autoritaarisuuden ansaan.

Ukrainan presidentinvaalit edistävät maan demokratian vakauttamista ja antavat viitteen siitä, minkälaiseksi Ukrainan kansa haluaa Ukrainan kehityksen muodostuvan. Se on Ukrainan kansan oma päätös. Me haluamme vain edistää Ukrainan kehitystä.

Viime kuukausien aikana olemme seuranneet Moldovan merkittäviä demokraattisia muutoksia, jotka näyttävät johtavan maan takaisin kohti eurooppalaista yhteyttä.

Meidän on tehtävä yhteistyötä myös Venäjän federaation kanssa sen varmistamiseksi, että Venäjä noudattaa antamiaan sitoumuksia ja toimii kumppanina.

Me haluamme osoittaa, että itäinen kumppanuus ei ole suunnattu mitään yksittäistä valtiota vastaan, koska sen tarkoituksena on vakauden ja hyvinvoinnin edistäminen koko alueella.

Edellä mainittu on meidän erityinen tehtävämme, koska me tiedämme, että vakautta edellyttää solidaarisuutta ja että hyvinvointi on rauhanomainen kehityksen edellytys.


Arvoisat ystävät,

Kun uudet jäsenvaltiot liittyivät Euroopan unioniin viisi vuotta sitten, me toimme mukanamme oman historiamme ja omat tarinamme, joihin kuuluu myös surullinen tarina nimeltään "Molotov-Ribbentrop-sopimus".

Puolassa meillä oli tapana sanoa, että Puolassa ja Romaniassa toinen maailmansota päättyi vuonna 1989, ja kolmessa Baltian maassa vuonna 1990. Jos taas laskemme sen päättyneen viimeisen neuvostoarmeijan sotilaan vetäytymiseen, toinen maailmansota päättyi Puolassa syyskuussa 1992, Liettuassa syyskuussa 1993 ja Virossa ja Latviassa elokuussa 1994.

Nykypäivän Eurooppa on jälleenyhdistynyt ja yhtynyt Eurooppa, koska me olemme ottaneet opiksemme toisesta maailmansodasta ja siihen johtaneesta sopimuksesta.

Kiitos.