Päänavigointiin (paina Enter-näppäintä)
Suoraan sivun sisältöihin (paina Enter)
Muiden verkkosivustojen luetteloon (paina Enter-näppäintä)

NOT FOUND !Marianne Thyssen

Kuuleminen

 

Marianne Thyssen

Vastuualue: Työllisyys, sosiaaliasiat, osaaminen ja työvoiman liikkuvuus
 
Päivä 3 , keskiviikko 1 lokakuu 2014 - 09:00 , Bryssel  
 
Kysymykset/vastaukset
 
1. Yleinen pätevyys, sitoutuneisuus Euroopan asiaan ja henkilökohtainen riippumattomuus

Mitä pätevyytenne ja työkokemuksenne osa-alueita pidätte erityisen merkittävinä tulevaa komission jäsenen tehtävää ja Euroopan unionin yleisen edun edistämistä ajatellen varsinkin vastuualueellanne? Mikä Teitä motivoi? Miten aiotte osallistua komission strategisen ohjelman laatimiseen?


Mitä takeita riippumattomuudestanne voitte antaa Euroopan parlamentille ja miten varmistatte, ettei mikään aiempi, nykyinen tai tuleva toimintanne voi asettaa kyseenalaiseksi tehtävienne hoitoa komissiossa?


Olen koko elämäni ollut vakaumuksellinen eurooppalainen ja uskonut lujasti eurooppalaisen integraation tuomaan lisäarvoon, arvoihin, joille unioni perustuu, ja Euroopan unionista tehdyssä sopimuksessa muotoiltujen tavoitteiden saavuttamiseen.


Euroopan unioni on auttanut rauhan ja poliittisen vakauden luomisessa mantereellamme, lisännyt vaurautta ja on paras keinomme saada painoarvoa maailmanlaajuisesti ja toimia globaalistuvassa ympäristössä.


Omaa Eurooppa-aatettani olisi tarkasteltava yhdessä toisen vakaumukseni kanssa: pidän sosiaalista markkinataloutta tärkeänä ja arvokkaana. Jokainen talousjärjestelmä ja yhteiskunta, myös eurooppalainen, voi toimia vain, jos lähtökohdaksi otetaan ihmiset.


Rahoitus- ja talouskriisi on paljastanut useita heikkouksia eurooppalaisessa järjestelmässä. Hätätoimenpiteillä ja hiljattaisilla uudistuksilla (pankkiunioni, Eurooppa 2020 -strategia, talouspolitiikan EU-ohjausjakso) on pyritty korjaamaan näitä heikkouksia. Kansalaisten luottamusta ei kuitenkaan vielä ole saatu palautettua. Tulevan kauden haasteena on kehittää EU:ta niin, että vastataan kansalaisten tarpeisiin ja huolenaiheisiin. Euroopassa ei ole kyse vain markkinoista ja varoista vaan ennen kaikkea ihmisistä.


Ollessani Euroopan parlamentin jäsenenä lähes 23 vuotta kattavana teemanani on ollut yleisten eurooppalaisten etujen puolustaminen, kuten monet kollegani voivat todistaa. Olen aina pyrkinyt kehittämään Eurooppaa askel askeleelta ja saamaan aikaan konkreettisia tuloksia sopimuksilla, jotka perustuvat laajaan poliittiseen tukeen Euroopan parlamentissa (esim. toimiessani esittelijänä yhteisen eurooppalaisen valvontamekanismin perustamista tai talous- ja rahaliiton tulevaisuutta koskevissa asioissa). Tästä poliittisesta asenteestani ovat esimerkkinä myös palveludirektiivin perustavanlaatuiset muutokset, joista neuvottelin ollessani poliittisen ryhmäni varapuheenjohtaja ja koordinaattori.


Sosioekonomiset haasteet ovat aina olleet keskiössä työssäni Euroopan parlamentin jäsenenä. Tämä tulee hyvin esiin niiden valiokuntien valikoimassa, joissa toimin aktiivisesti (talous- ja raha-asiat (ECON), työllisyys ja sosiaaliasiat (EMPS), sisämarkkinat ja kuluttajansuoja (IMCO), ympäristö, kansanterveys ja elintarvikkeiden turvallisuus (ENVI) sekä työllisyyttä käsittelevä tilapäinen valiokunta). Poliittisen ryhmäni varapuheenjohtajana olin vastuussa sosioekonomisten asioiden koordinoinnista. Jo tätä ennenkin sain relevanttia kokemusta hoidettavakseni tulevalta vastuualueelta ollessani jäsenenä Flanderin sosioekonomisessa neuvostossa (SERV), Belgian talousneuvostossa (Conseil central de l'économie Belge), naisasioiden neuvoa-antavassa komiteassa (VOV) sekä elin- ja työolojen kehittämissäätiön johtokunnassa (Eurofound).


Toimintani perusta pysyy samana seuraavat viisi vuotta: omistaudun toimissani kaikkien eurooppalaisten hyvinvoinnin ja sosiaalisen markkinatalouden edistämiseen perussopimuksen 3 artiklan mukaisesti. Työllisyys on kaikkien eurooppalaisten prioriteetti, ja se tulee olemaan myös omana prioriteettinani komission jäsenenä. Työpaikka ja työn tekeminen turvallisissa olosuhteissa on vaurauden ja ihmisarvon paras tae. Lisäksi se on itsetunnon ja henkilökohtaisen kehityksen lähde ja onnellisen elämän ennakkoedellytys. Sosiaaliseen markkinatalouteen pitäisi sisältyä myös riittävä turvaverkko, jossa on vankka sosiaaliturva ihmisille, jotka eivät voi (enää) työskennellä sairauden, vamman, iän taikka tilapäisten tai pysyvien hoivavelvollisuuksien vuoksi. Terve yhteiskunta kannustaa ihmisiä ottamaan vastuuta, jos he siihen pystyvät, mutta pitää samalla huolen niistä, joilla on vaarana jäädä jälkeen ja jotka eivät selviydy, etenkin niistä, joita uhkaa syrjäytyminen ja/tai köyhyys. Nämä seikat ohjaavat toimintaani.


Puheenjohtajaksi valitun Jean-Claude Junckerin työllisyyden, kasvun, oikeudenmukaisuuden ja demokraattisen muutoksen ohjelmassaan luonnostelemista kymmenestä tavoitteesta kuudessa ensimmäisessä keskitytään nimenomaisesti uuteen talouskasvuun ja uusien työpaikkojen luomiseen. Olen erittäin sitoutunut näihin tavoitteisiin. Sosiaalisen oikeudenmukaisuus on myös erityistavoitteeni. Kriisi on koetellut Eurooppaa raskaasti. Seuraavien viiden vuoden aikana meidän on politiikassamme otettava huomioon kaikkien mahdollisten toimien sosiaaliset seuraukset kaikilla aloilla. Se on ehdoton edellytys, jotta saadaan palautettua ihmisten luottamus Eurooppa-hankkeeseen.


Riippumattomuuteni osalta sitoudun noudattamaan perussopimuksen mukaisia riippumattomuutta ja lahjomattomuutta koskevia velvoitteita (SEU-sopimuksen 17 artikla ja SEUT-sopimuksen 245 ja 339 artikla). Ilmoitan myös noudattavani kyseisissä artikloissa esitettyjä eettisiä normeja sekä komission jäsenten toimintasääntöjä.


Komission jäsenten toimintasääntöjen mukaisesti olen tehnyt sidonnaisuuksiani koskevan ilmoituksen ja asettanut sen julkisesti saataville, ja lupaan päivittää sitä tarpeen mukaan. Samoin lupaan välttää tilanteita, jotka voisivat asettaa kyseenalaiseksi riippumattomuuteni tai mahdollisuuteni olla komission käytettävissä. Komission jäsenenä pidättäydyn muun julkisen viran tai muun palkallisen tai palkattoman ammatillisen toiminnan harjoittamisesta.


Lupaan ilmoittaa välittömästi komission puheenjohtajalle, jos joudun tilanteeseen, joka saattaisi aiheuttaa eturistiriidan virallisten tehtävieni hoitamisessa.

 
 
2. Vastuualueen hoitaminen ja yhteistyö Euroopan parlamentin kanssa

Miten arvioisitte asemaanne komission kollegion jäsenenä? Miten katsoisitte olevanne vastuussa ja selontekovelvollinen Euroopan parlamentille omasta ja osastojenne toiminnasta?


Millä tavoin olette valmis sitoutumaan avoimuuden lisäämiseen, yhteistyön tehostamiseen ja lainsäädäntöaloitteita koskevien parlamentin kantojen ja toiveiden tehokkaaseen seurantaan? Oletteko valmis antamaan suunnitteilla olevia aloitteita ja käynnissä olevia menettelyitä koskevia tietoja ja asiakirjoja parlamentille tasaveroisesti neuvoston kanssa?


Komission kollegion jäsenenä kunnioitan kollegisen vastuun periaatetta. Olen aina pitänyt politiikkaa ryhmätyönä enkä niinkään henkilökohtaisen kunnianhimon ja pyrkimysten summana. Komission uusi rakenne tarjoaa komission jäsenille tältä osin mittavat mahdollisuudet.


Pyrin omilla vastuualueillani työskentelemään tiiviisti yhdessä asiaankuuluvien varapuheenjohtajien ja muiden komissaarien kanssa sen varmistamiseksi, että uuden puheenjohtajan työllisyyden, kasvun, oikeudenmukaisuuden ja demokraattisen muutoksen ohjelmassa määritellyt tavoitteet saavutetaan.


Oltuani Euroopan parlamentin jäsen yli neljä vaalikautta ei liene mikään yllätys, että kunnioitan suuresti parlamenttia ja sitä mitä se edustaa. Tilivelvollisuus parlamentille tarkoittaa tilivelvollisuutta suoraan kansalaisten valitsemille edustajille, mikä tarkoittaa tilivelvollisuutta kansalaisille. Se alkaa tästä kuulemisesta, ja lupaan varmistaa tulevien viiden vuoden aikana, että niin minä itse kuin yksikkönikin kunnioitamme parlamentin tehtävää ja oikeuksia. Pidän koko parlamenttia ja erityisesti työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokuntaa ratkaisevan tärkeänä liittolaisena pyrittäessä saavuttamaan Euroopan kannalta yhteisiä etuja ja takeena siitä, että Euroopan tasolla tehdyt päätökset vastaavat Euroopan kansalaisten tarpeita.


Komission kollegion jäsenenä sitoudun kohtelemaan Euroopan parlamenttia ja neuvostoa yhdenvertaisesti suhteissani molempiin toimielimiin tilanteissa, joissa niillä perussopimusten mukaan on samat valtuudet.


Parlamentin kantojen ja pyyntöjen seurauksena toteutettavien jatkotoimien osalta sovellan puitesopimuksen määräyksiä ja varmistan vastuualallani, että komissio vastaa parlamentin päätöslauselmiin tai SEUT-sopimuksen 225 artiklan nojalla esitettyihin pyyntöihin kolmen kuukauden kuluessa niiden hyväksymisestä. Tähän liittyen annan täyden tukeni puheenjohtaja Junckerin sitoumukselle, jonka mukaan tuleva komissio kiinnittää erityishuomiota lainsäädäntöaloitteita koskeviin mietintöihin.


Odotan työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan ja muiden vastuualani kannalta merkityksellisten valiokuntien kanssa työskentelyä molemminpuolisen luottamuksen rakentavassa hengessä.

 
 
Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan kysymykset

3. Prioriteetit:


Miten arvelette työllisyys- ja sosiaaliasioista vastaavan komission jäsenen roolin kehittyvän seuraavalla toimikaudella? Mitkä ovat tavoitteenne ja millä tavoin arvelette EU:n voivan tuoda lisäarvoa kansalaistemme elämään työllisyyden ja sosiaaliasioiden aloilla? Mitkä ovat tärkeimmät prioriteetit, joiden mukaisesti aiotte toimia vastuualueellanne, kun otetaan huomioon rahoitus- ja talouskriisin sekä sosiaalisen kriisin vaikutukset sekä sitoutuminen kestävään kehitykseen? Millä tavoin aiotte parantaa Euroopan parlamentin osallistumista delegoitujen säädösten valmisteluun, erityisesti tiedonsaantia asiantuntijakokouksista ja mahdollisuutta osallistua niihin? Oletteko sitoutunut parantamaan sekundaarilainsäädäntöön ja komiteamenettelyyn liittyvien asiakirjojen saatavuutta?


(Rooli komissiossa ja suhteessa parlamenttiin)


Tulevan komission haasteena on edistää työllisyyttä ja kasvua Euroopan unionissa. Kriisi ei ole ohi eikä tule olemaankaan niin kauan kuin 26 miljoonaa miestä ja naista on työttöminä. Tehtävänäni on pyrkiä luomaan sellaiset edellytykset, että kaikki pääsevät takaisin työmarkkinoille sisämarkkinoilla – joita ei ole vielä täysin saavutettu. On myös nähtävissä, että kriisin aikana köyhyydessä elävien eurooppalaisten määrä on lisääntynyt jyrkästi ja eriarvoisuus on kasvamassa; tämä asettaa sosiaalisen markkinatalouden oikeudenmukaisuuden ja tehokkuuden kyseenalaiseksi.


Kriisin vaikutukset ovat erityisen vakavia, koska niitä pahentavat rakenteelliset ongelmat, joihin ei ole puututtu asianmukaisesti: Euroopan väestö ikääntyy, mllä on suuri vaikutus työvoimaan. Jäsenvaltioissa on selvää näyttöä siitä, että ammattitaidon kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa. Valtavasta työttömyydestä huolimatta joillakin sektoreilla on pulaa ammattitaitoisista työntekijöistä. Kriisin aikana on hävinnyt paljon työpaikkoja, jotka voidaan korvata vain, jos investoimme teknologisen muutoksen sekä resurssi- ja energiatehokkuuden luomiin mahdollisuuksiin. Tästä saadaan positiivisia tuloksia vain, jos työvoimalle tarjotaan kiireellisesti paremmat mahdollisuudet mukautua muutoksiin.


Minulla on nyt tilaisuus uuteen alkuun. Ehdottomana prioriteettinani on työskennellä yhdessä kollegoideni kanssa, jotta saisimme konkreettisia tuloksia Jean-Claude Junckerin esittämästä työllisyyden, kasvun, oikeudenmukaisuuden ja demokraattisen muutoksen ohjelmasta. Toimin yhteistyössä kahden varapuheenjohtajan ja muiden komissaarien kanssa sen varmistamiseksi, että työllisyys- ja sosiaaliasiat otetaan täysimääräisesti huomioon komission toiminnassa. Tämä korostaa aitoon kollegiaalisuuteen perustuvan uuden komission poliittisia tavoitteita ja sitä merkitystä, joka työpaikkojen luomisella on sen tavoitteiden joukossa.


Minulle on erityisen tärkeää varmistaa, että työpaikkojen luominen ja yleisemmin EU:n ja EMU:n sosiaalinen ulottuvuus otetaan paremmin huomioon talouspolitiikan EU-ohjausjaksolla, Eurooppa 2020 -strategian tarkastelussa ja tulevassa työssä pyrittäessä syventämään talous- ja rahaliittoa.


Jos nimitykseni komission jäseneksi vahvistetaan, takaan, että puitesopimus, jonka mukaisesti komissio kohtelee neuvostoa ja parlamenttia yhdenvertaisesti tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä, pannaan täysimääräisesti täytäntöön. Tämän lisäksi haluan luoda tiiviit yhteistyösuhteet etenkin parlamentin työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokuntaan ja talous- ja raha-asioiden valiokuntaan. Tähän pääsemiseksi haluan käydä säännöllistä vuoropuhelua valiokunnan jäsenten kanssa ja osallistua valiokunnan kokouksiin säännöllisesti. Aion myös varmistaa, että työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan jäsenille tiedotetaan säännöllisesti niiden asiakokonaisuuksien tilanteesta, joista olen vastuussa. Pyydän tarpeen mukaan näkemyksiänne ja tukeanne, jotta asiat saataisiin etenemään ja varmistettaisiin nopea toteutus, josta on etua edustamillenne EU:n kansalaisille.


(Tavoitteet ja lisäarvo)


Tavoitteenani on tehdä yhdessä kollegoideni, työmarkkinaosapuolten, parlamentin ja jäsenvaltioiden – lainsäädäntövallan käyttäjien – kanssa kaikkeni, jotta EU:ssa saataisiin aikaan kasvua. Kestävä kasvu, joka luo uusia työpaikkoja ja vähentää köyhyyttä, on vaurauden keskeinen tekijä. Tämän saavuttamiseksi EU:lla on lisäarvoa, ja se voi ja sen pitäisikin toimia moottorina sellaisen yhteiskunnan luomisessa, jossa jokaisella yksilöllä on mahdollisuus ja vastuu huolehtia itsestään mutta myös koko yhteiskunnan toimivuudesta.


Juuri EU:n pitäisi ehdottaa ja seurata dynaamisten ja yhdentyneiden EU:n työmarkkinoiden kehittämistä 28:ien erillisten työmarkkinoiden sijaan niin, että yritykset voivat yritystoimintaa suosivassa ympäristössä hyötyä sisämarkkinoilla saatavilla olevista taidoista ja vastata työntekijöiden halukkuuteen kehittää uraansa, parantaa taitojaan ja käyttää oikeuksiaan.


EU edistää julkisten ja yksityisten toimien parempaa koordinointia niin, että lisätään työmarkkinoille osallistumista ja helpotetaan yritysten ja työnhakijoiden yhteensaattamista, etenkin pk-yritysten ja nuorten sekä pitkäaikaistyöttömien. EU:n olisi tuettava rakenteellisia uudistuksia jäsenvaltioissa, jotta varmistetaan, että sosiaalinen suojelu on tukea tarvitsevien kansalaisten saatavilla.


Uskon, että kriisi on saanut aikaan uudistusuupumusta jäsenvaltioissa. Nyt tarvitaan uutta pontta ja keskeisten toimijoiden – yritysten ja työntekijöiden tai työnhakijoiden ja niiden edustajien – on sitouduttava tiukemmin uudistuksiin.


EU:n tasoinen työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu olisi käynnistettävä uudelleen. EU:n tavoitteena on lisätä uudistusprosessin vaikutusta ja tehokkuutta parantamalla kaikkien keskeisten toimijoiden osallistumista EU:n hallintotapaan, jotta voidaan sopia prioriteettitoimista työpaikkojen luomiseksi ja kasvun aikaansaamiseksi ruohonjuuritasolla hyödyntämällä sisämarkkinoiden täyttä potentiaalia sellaisen yhteiskunnan rakentamiseksi, jossa kaikilla on hyvä olla ja kaikki kantavat vastuuta.


(Keskeiset prioriteetit)


Keskityn vastuualani mukaisesti toiminnassani neljään prioriteettiin: työllisyyden lisäämiseen, oikeudenmukaisuuteen, ammattitaitoon ja liikkuvuuteen. Pyrin toteuttamaan konkreettisia toimia, jotka tuottavat tuloksia kansalaisten eduksi näillä aloilla.


- Investoiminen työllisyyteen ja kasvuun


Edistääkseni 300 miljardin euron käyttöönottoa julkisissa ja yksityisissä lisäinvestoinneissa talouskasvun tehostamiseksi kolmen seuraavan vuoden aikana varmistan, että kaikkia EU:n rahoitusvälineitä hyödynnetään täysimääräisesti ja että ne toimivat tehokkaammin. Aion työskennellä yhdessä jäsenvaltioiden kanssa nopeuttaakseni ja laajentaakseni nuorisotakuujärjestelmän käyttöönottoa. Aion myös varmistaa, että nuorisotyöttömyyden vähentämiseen tarkoitettuihin hankkeisiin myönnetään merkittävästi varoja. Komission kolmen ensimmäisen toimintakuukautensa aikana esittämän kokonaispaketin osana pyrin myös edistämään innovatiivisten rahoitusvälineiden käyttöä niin jäsenvaltioiden kuin Euroopan tasolla ja lainojen tai takausten käyttöä työpaikkojen luomiseksi uusiin yrityksiin. Nykyistä EU-tason mikrorahoitusvälinettä voitaisiin myös hyödyntää paremmin.


Koska resurssit ovat rajalliset, aion varmistaa, että rahoitusta myönnetään vain sellaisiin toimiin, joilla edistetään mitattavia prioriteettitavoitteita, ja että niiden täytäntöönpanon edistymistä seurataan tiiviisti ja siitä raportoidaan parlamentille avoimesti ja säännöllisesti. Jos vaikuttaa siltä, että toimesta ei saada odotettuja tuloksia, pyrin siihen, että tarvittavat muutokset tehdään tai että toimi lakkautetaan ja resurssit suunnataan tehokkaampiin toimenpiteisiin. Varsinkaan tänä päivänä meillä ei ole aikaa eikä rahaa hukattavaksi.


- Eurooppa 2020 -strategia


Tähän mennessä olemme epäonnistuneet eräiden Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden toteuttamisessa. Työvoimaosuus on pienentynyt kasvamisen sijaan, kun taas köyhyys on lisääntynyt vähenemisen sijaan. Erityistä huolta aiheuttaa heikoissa olosuhteissa olevien vanhusten osuuden kasvaminen. Tämä on seurausta rahoitus- ja talouskriisistä, mutta se myös osoittaa, että kaikki Euroopan eläkejärjestelmät eivät vastaa riittävällä tavalla muuttuvan väestörakenteen asettamiin haasteisiin.


Eurooppa 2020 -strategiaa ollaan tarkastelemassa uudelleen. Tarkastelun olisi tarjottava meille keinot paikata puutteita ja suunnata toimet uudelleen niin, että saavutettaisiin tehokkaasti ja nopeasti vuonna 2010 asetetut tavoitteet, jotka ovat edelleen täysin päteviä.


Talouspolitiikan EU-ohjausjakso (vuotuinen kasvuselvitys, yhteinen työllisyysraportti ja maakohtaiset suositukset) on osoittautunut toimivaksi välineeksi, jolla voidaan torjua kriisin vaikutuksia Euroopan tasolla ja koordinoida jäsenvaltioiden talouspolitiikkaa. Komission käynnistämät työllisyys- ja nuorisotyöllisyyspaketit on kehitetty tässä yhteydessä. Olen vakuuttunut siitä, että talouspolitiikan EU-ohjausjakso on asianmukainen väline pyrittäessä työmarkkinoiden ja sosiaalisen suojelun järjestelmien nykyaikaistamiseen tekemällä niistä tehokkaampia ja tasapuolisempia niin, että hyödynnetään saatuja kokemuksia ja otetaan huomioon kansalliset ja alueelliset erityispiirteet ja tarpeet.


- Nuorten työllisyys


EU on toteuttanut useita toimia, joilla pyritään auttamaan nuoria integroitumaan työmarkkinoille, kuten nuorisotakuu, jota tuetaan nuorisotyöllisyysaloitteesta. Tällaisia ovat myös eurooppalainen oppisopimusyhteenliittymä ja harjoittelun laatupuitteet. Prioriteettinani on nopeuttaa niiden täytäntöönpanoa, laajentaa soveltamisalaa ja ehdottaa tarpeen mukaan uusia toimia. Rahoitusvälineet tarjoavat merkittävästi resursseja parhaisiin hankkeisiin, joilla voidaan auttaa nuoria työelämään laadukkaisiin työpaikkoihin. Monivuotisen rahoituskehyksen väliarviointia, joka on tarkoitus tehdä vuoden 2016 lopulla, olisi hyödynnettävä niin, että suunnataan EU-rahoitusta enemmän toimiin ja toimenpiteisiin, jotka soveltuvat parhaiten yritysten liiketoimintaympäristön ja kilpailukyvyn parantamiseen, jotta saadaan aikaan nuoria hyödyttävää kasvua ja työllisyyttä.


- Liikkuvuus


Meillä on runsaasti ammattitaitoista ja erikoistunutta työvoimaa, mutta sitä ei hyödynnetä riittävästi sisämarkkinoilla. EU:n työmarkkinat ovat edelleen pirstoutuneet, mikä johtuu enimmäkseen työvoiman erilaisesta kysynnästä, palkkatasosta ja sosiaalisista normeista EU-maissa sekä sosiaalisen syrjäytymisen kasvusta. Aion edistää työntekijöiden vapaata liikkuvuutta yhtenä tekijänä, joka on keskeinen sisämarkkinoiden onnistumisen kannalta. Yhdessä jäsenvaltioiden ja työmarkkinaosapuolten kanssa meidän on vahvistettava voimassa olevia sääntöjä ja torjuttava kaikkia väärinkäytöksiä. Tähän tehtävään tarvitsen jäsenvaltioita, jotka valittavat usein täytäntöönpanon asianmukaisen valvonnan puuttumisesta.


- Taidot


Valtavaa työttömyyttä esiintyy samaan aikaan kun koulutukseen pääsy ei ole tasapuolista, työvoima ikääntyy, ammattitaitoisista työntekijöistä on puutetta ja työvoiman kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa. Jatkuvan koulutuksen tarvetta koskevien keskustelujen lisäksi meidän olisi esitettävä konkreettisia ohjelmia. Kriisi on kasvattanut työmarkkinoille siirtymisen esteitä jäsenvaltioissa ja lisännyt näin sosiaalisen syrjäytymisen ja menetettyjen sukupolvien riskiä. Tavoitteenani on lisätä työmarkkinoille osallistumista tasapainoisella julkisen vallan ja yritysten toimien koordinoinnilla, etenkin pitkäaikaistyöttömien osalta.


- Sosiaalinen oikeudenmukaisuus


Toimintani keskipisteessä on saada ihmiset luottamaan tulevaisuuteen ja kannustaa heitä kasvuun hyödyntämällä EU:n työmarkkinoiden täyttä potentiaalia. Sen vuoksi sosiaalinen suojelu on keskeinen investointi vaurauteen. EU:n sosiaalisen suojelun järjestelmien on oltava toimivia. Samaan aikaan väestön ikääntyminen saa aikaan suurta painetta sosiaalisen suojelun järjestelmissä. Jäsenvaltioissa, joissa on toimivimmat sosiaalisen suojelun järjestelmät, on myös menestyvimmät ja kilpailukykyisimmät taloudet. Myös heikommassa asemassa olevia ryhmiä tukevan ja sosiaalista syrjäytymistä ja köyhyyttä torjuvan politiikan edistäminen on tärkeässä asemassa toiminnassani. Koska tämä on ala, jolla toissijaisuusperiaate on keskeisessä asemassa, aion työskennellä tiiviisti yhdessä työmarkkinaosapuolten ja jäsenvaltioiden kanssa toimien koordinoimiseksi ja voimien yhdistämiseksi niin, että voimme edistää sosiaalista oikeudenmukaisuutta Euroopan unionissa.


En pysty toteuttamaan näitä prioriteettitoimia yksin. Siihen tarvitaan ryhmätyötä sekä komission sisällä muiden komissaarien kanssa että sen ulkopuolella jäsenvaltioiden, Euroopan ja kansallisen tason työmarkkinaosapuolten, kansalaisyhteiskunnan edustajien ja kaikkien muiden sidosryhmien kanssa. Euroopan parlamentti, joka on demokraattisen oikeutuksemme perusta, on tietenkin keskeinen yhteistyökumppani.


(Avoimuus ja parlamentin osallistuminen komiteamenettelyyn)


Pyrin varmistamaan, että kaikista tärkeimmistä kehitysaskelista tiedotetaan kaikille asiaankuuluville valiokunnille samaan aikaan kuin neuvostolle. Varmistan vastuulleni kuuluvilla aloilla, että komission nykyisiä sitoumuksia delegoituihin säädöksiin liittyvän yhteisymmärryksen ja puitesopimuksen alalla noudatetaan täysimääräisesti. Tämä koskee erityisesti sitoumusta toteuttaa asianmukaisia ja avoimia kuulemisia asiantuntijatasolla delegoituja säädöksiä valmisteltaessa ja varmistaa, että parlamentti ja jäsenvaltiot saavat kaikki asiaankuuluvat tiedot. Se tarkoittaa myös niiden määräysten täysimittaista noudattamista, jotka koskevat parlamentin osallistumista asiantuntijaryhmien kokouksiin, minkä pitäisi helpottaa valvontaa etenkin delegoitujen säädösten osalta, joissa parlamentilla on jälkitarkastusoikeudet.


4. Lainsäädäntöaloitteet ja muut aloitteet:


Mitä erityisiä lainsäädäntöaloitteita ja muita aloitteita aiotte esittää ja millä aikataululla?


Aion osallistua merkittävällä tavalla Eurooppa 2020 -strategian tarkasteluun. Meidän on siirryttävä kriisinhallinnasta takaisin konkreettiseen pitkän aikavälin strategiaan, jolla tuetaan kestävää kasvua. Samaan aikaan kun 26 miljoonaa ihmistä on työttömänä, joissakin jäsenvaltioissa on erittäin alhainen työttömyystaso ja aletaan kärsiä ikääntymisen aiheuttamasta työvoimapulasta, ja niissäkin jäsenvaltioissa, joissa työttömyyttä on paljon, joillakin sektoreilla on vaikeuksia löytää työntekijöitä. Tämä viittaisi siihen, että EU:n työmarkkinat eivät toimi hyvin. Yksi päätavoitteistani on hyödyntää kaikkia vastuualaani kuuluvia toimintalinjoja sekä lainsäädäntö- ja rahoitusvälineitä ja antaa uutta pontta vuonna 2010 Eurooppa 2020 -strategiassa asetetuille tavoitteille, jotka mielestäni ovat varsin relevantteja kriisistä selviämiseksi.


Osallistun aktiivisesti hankkeeseen, jolla tasapainotetaan, järkeistetään ja vahvistetaan talouspolitiikan EU-ohjausjaksoa, etenkin sen varmistamiseksi, että työllisyys- ja sosiaalipolitiikka otetaan asianmukaisesti huomioon. Kiinnitän erityistä huomiota siihen, että myös sidosryhmien sitoutumista talouden ohjausjärjestelmään on tarvetta parantaa.


Uskon, että talous- ja rahaliiton jouheva toiminta edellyttää euroalueen jäsenten työmarkkinapolitiikan lähentämistä toisiinsa. Tähän sisältyy myös sosiaalisten vaikutusten arviointien tekeminen mahdollisista tulevista vakautta tukevista ohjelmista vaikeuksissa olevien euromaiden osalta.


Kuten uusi puheenjohtaja Juncker toi esiin, työntekijöiden vapaa liikkuvuus on aina ollut yksi sisämarkkinoiden keskeisistä pilareista ja tarjoaa mittavia mahdollisuuksia taloudelle. Tutkimuksissa tulee esiin sen positiivinen vaikutus työvoimapulan paikkaamiseen, työttömyyden vähentämiseen ja BKT:hen. Kyselyissä mitatut liikkuvuusvirrat ja -aikeet osoittavat, että Euroopan unionissa on merkittävää liikkuvuuspotentiaalia, jota ei ole hyödynnetty. Sen vuoksi aion tehdä ehdotuksia Eures-järjestelmän nykyaikaistamiseksi ja uudistamiseksi, jotta voidaan tukea työllisyyttä ja työnhakijoiden ja työpaikkojen yhteensaattamista liikkuvuuden kautta.


Toimin yhdessä sidosryhmien kanssa, jotta saataisiin kehitettyä tehokkaita välineitä taitojen ja pätevyyksien tunnustamiseksi ja taitotarpeiden ennakoimiseksi, etenkin aloilla, joilla on suurta potentiaalia työpaikkojen luomiseen (vihreä talous, tietotekniikka, terveydenhuoltoala). Aion myös ottaa käyttöön kaikki vastuualaani kuuluvat toimintalinjat sekä lainsäädäntö- ja rahoitusvälineet ja antaa uutta pontta komission toimille ammatillisen ja aikuiskoulutuksen alalla käyttäen pohjana teorian ja käytännön yhdistäviä järjestelyjä oppisopimusyhteenliittymästä saatujen ensimmäisen kokemusten perusteella.


Työvoiman liikkuvuudesta vastaavana komissaarina työskentelen luonnollisesti yhdessä jäsenvaltioiden viranomaisten kanssa sen varmistamiseksi, että voimassa olevat säännöt ymmärretään ja pannaan täytäntöön moitteettomasti, ja autan myös väärinkäytösten ja vilpin torjumisessa. Näin ollen tuen laadukasta täytäntöönpanoprosessia ja työntekijöiden lähettämistä työhön toiseen jäsenvaltioon koskevan täytäntöönpanodirektiivin soveltamista, ja aion käynnistää kohdennetun tarkastelun sen varmistamiseksi, että EU:ssa ei tapahdu sosiaalista polkumyyntiä.


Aion myös jatkaa komission politiikkaa työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden parantamiseksi EU:ssa ja työhön liittyvien terveysongelmien vähentämiseksi. Käynnissä on kattava jälkiarviointi 24 direktiivistä, ja tuloksia odotetaan vuoden 2015 loppuun mennessä. Päätän tuolloin jatkotoimista arvioinnin tulosten perusteella.


Lainsäädäntövallan käyttäjät ovat yrittäneet kaksi kertaa tarkistaa työaikadirektiiviä onnistumatta siinä, ja nyt komissio toteuttaa yksityiskohtaisen vaikutustenarvioinnin, joka saataneen päätökseen vuoden 2015 alkupuoliskolla. Epäonnistuneista neuvotteluista saatujen kokemusten pohjalta pyrin saamaan lainsäädäntövallan käyttäjät yksimielisiksi mutta pyrin myös työmarkkinaosapuolten aktiiviseen osallistumiseen, jotta EU-sääntöjä voitaisiin mukauttaa uusien työtapojen ja tarpeiden mukaisesti.


EU:n työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun käynnistämiseksi uudelleen aion ehdottaa tarkastelua, johon EU-tason työmarkkinaosapuolet ja kaikki kansallisten työnantajajärjestöjen ja ammattiliittojen johtohahmot osallistuisivat. Tämä tarjoaisi mahdollisuuden parantaa olemassa olevien vuoropuheluvälineiden käyttöä, ja sen yhteydessä voitaisiin tarkastella, miten työmarkkinaosapuolet saataisiin osallistumaan tiiviimmin talouspolitiikan EU-ohjausjaksoon sekä Euroopan että jäsenvaltioiden tasolla.


Komissaarina pyrin määrätietoisesti yhdistämään poliittiset prioriteetit ja maakohtaiset suositukset tiiviimmin taloudellisiin resursseihin, jotka ovat käytettävissä ihmisiin tehtäviä investointeja varten sekä jäsenvaltioissa että EU:n tasolla. Tällaisia ovat esimerkiksi Euroopan sosiaalirahasto ja nuorisotyöllisyysaloite, vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahasto, työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskeva Euroopan unionin ohjelma ja Euroopan globalisaatiorahasto. Pyrin työssäni maksimoimaan näiden ohjelmien suorituskyvyn ja niiden synergiaedut kansallisten rahoitusvälineiden kanssa, myös julkisten ja yksityisten yhteistyökumppanuuksien kautta, sosiaalisten innovaatioiden tukemiseksi, ammatillisen koulutuksen ja elinikäisen oppimisen edistämiseksi ja synergiaetujen parantamiseksi muiden EU-ohjelmien kanssa.


Konkreettisiin tuloksiin pääsemiseksi tuen myös kollegoideni aloitteita, joilla tuetaan työpaikkojen luomista yrityksissä. Tällaisia ovat esimerkiksi aloitteet, jotka liittyvät yritysten kannalta oikeanlaisiin sääntelykehyksiin luottamuksen ja investointien palauttamiseksi, verotusjärjestelmiin, korkealaatuiseen julkishallintoon sekä digitaalisiin sisämarkkinoihin.


5. Yksittäisiä näkemyksiä:


Mitä mieltä olette seuraavista asioista?


I. Työllisyyspolitiikka


- työttömyys ja erityisesti nuorisotyöttömyys EU:ssa sekä väestön ikääntymisen aiheuttamat haasteet ja merkittävä työllisyyskuilu vammaisten ja muun väestön välillä;


- osaamisen ja työvoiman yhteensovittaminen


Kuten olen jo todennut, työttömyys on yksi uuden komission – ja etenkin oman vastuualani – suurimmista haasteista. Meidän on löydettävä oikea tasapaino tarjonta- ja kysyntäpuolen työmarkkinapolitiikassa. Työvoiman kysyntä yleensä heikkenee laman aikana epävarmuuden, luottamuspulan ja heikon kokonaiskysynnän vuoksi. Sen vuoksi toimet olisi pääasiassa keskitettävä työntekijöiden palkkaamista suosivien olosuhteiden luomiseen. Nuorisotakuun yhteydessä jo toteutettuja toimia olisi vauhditettava, ja sen soveltamisalaa olisi asteittain laajennettava. Ensimmäisenä prioriteettinani on tämän aloitteen täytäntöönpano, mutta tietenkin ehdotan lisätoimia, joilla tuetaan nuorten siirtymistä koulusta työelämään, esimerkiksi nuorten yrittäjyyden tai valtioiden rajat ylittävien oppisopimusjärjestelyjen kautta.


Kansallisten työmarkkinoiden rakenteellisiin pullonkauloihin olisi puututtava. Uudistuksilla olisi pyrittävä tekemään työmarkkinoista dynaamisemmat ja paremmin osallisuutta edistävät. Tämä tarkoittaa sitä, että torjutaan työmarkkinoiden segmentoitumista, etenkin erilaisten työsopimusten osalta, nykyaikaistetaan sosiaaliturvajärjestelmiä tarjoamalla riittävä kattavuus ja oikeanlaiset kannustimet työnhakuun, kannustetaan investointeja aktiiviseen työmarkkinapolitiikkaan ja elinikäiseen oppimiseen sekä helpotetaan ikääntyvien työntekijöiden pysymistä työmarkkinoilla.


Vuonna 2011 komissio sitoutui ratifioimaan vammaisten oikeuksia koskevan yleissopimuksen. Sitoumuksen täyttämistä koskevat toimet esitetään Euroopan vammaisstrategiassa vuosiksi 2010–2020. Aion tarkastella edistystä ja pohtia tapoja, joilla voitaisiin luoda esteetön Eurooppa vammaisille.


Eurooppaan kohdistuu suuria muutoksia – globalisaatio, ilmastonmuutos, digitaalinen innovointi – jotka kiihdyttävät kilpailua taidoista ja osaamisesta. Samaan aikaan rakenteellisen työttömyyden jyrkkä lisääntyminen EU:ssa osoittaa, että työvoiman kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa. Meidän olisi ensisijaisesti puututtava monissa jäsenvaltioissa esiintyvään ammattitaitoisen työvoiman puutteeseen tietyillä aloilla, kuten tietotekniikan, terveydenhuollon tai insinööritieteiden alalla. Samoin olisi puututtava maantieteelliseen kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuuteen, joka tulee esiin työtarjousten ja työttömyysasteiden eroissa jäsenvaltioissa, etenkin lisäämällä työvoiman liikkuvuutta sisämarkkinoilla.


II. Sosiaalipolitiikka ja sosiaalipoliittinen ohjausjärjestelmä


- kaikkein haavoittuvimpien ryhmien sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden lisääntyminen EU:ssa;


- sukupuolten palkkaero;


- sosiaalinen ulottuvuus ja Euroopan parlamentin rooli talouden ohjauksen ja hallinnan prosessissa;


- työmarkkinaosapuolten autonomia suhteessa talouden ohjaukseen ja hallintaan ja troikan työskentelyyn


Kriisin aikana on toteutettu ennennäkemättömiä toimenpiteitä, jotka ovat olleet tarpeen mutta joilla on ollut merkittäviä sosiaalisia seurauksia. Nyt meidän on tutkittava tarkemmin näitä sosiaalisia vaikutuksia talouspolitiikan EU-ohjausjakson ja Eurooppa 2020 -strategian tarkastelun yhteydessä. Edistän hanketta, jolla syvennetään talous- ja rahaliittoa – ottaen kuitenkin aina sosiaalisen ulottuvuuden huomioon.


Naisten kykyjen ja taitojen parempi hyödyntäminen työmarkkinoilla on keskeisen tärkeää, jotta sukupuolten palkkaerot saadaan poistettua. Se on tärkeää myös naisten tulevien eläkeoikeuksien kannalta. Tähän olisi kiinnitettävä enemmän huomiota työllisyyspolitiikassa, etenkin lisäämällä naisten osallistumista talouselämään. Aion seurata talouspolitiikan EU-ohjausjakson kautta tarkemmin, miten jäsenvaltiot tarjoavat miehille ja naisille mahdollisuuden osallistua työmarkkinoille, ja esitän tarvittaessa suosituksia. Aion myös seurata toimia, joita jäsenvaltiot toteuttavat palkkojen avoimuuden parantamiseksi.


Kuten Jean-Claude Juncker totesi, parlamentin kanssa käytävän vuoropuhelun on oltava poliittista eikä teknokraattista. Sen vuoksi voin taata, että kannat, jotka parlamentti esittää talouden ohjausjärjestelmästä talouspolitiikan EU-ohjausjakson puitteissa, Euroopan parlamenttien viikon aikana ja yleisesti, otetaan asianmukaisesti huomioon. Jos nimitykseni komission jäseneksi vahvistetaan, osallistun eurosta ja työmarkkinavuoropuhelusta vastaavan varapuheenjohtajan työhön, jolla pyritään järkeistämään ja vahvistamaan talouspolitiikan EU-ohjausjaksoa. Talouspolitiikan EU-ohjausjakson olisi oltava väline työmarkkinoiden ja sosiaalisen suojelun järjestelmien nykyaikaistamiseen.


Jean-Claude Juncker totesi, että hän haluaa olla sosiaalisen vuoropuhelun puheenjohtaja. Annan tälle täyden tukeni. Suuret uudistukset työmarkkinoiden toimivuuden parantamiseksi ja työllisyyden edistämiseksi voivat onnistua ja olla kestäviä vain, jos kansalaiset ymmärtävät ne ja tukevat niitä laajasti. Uskon vahvasti, että sosiaalinen vuoropuhelu ohjelmamaissa on olennaisen tärkeä, jotta voidaan syventää sitoutumista sopeutus- ja uudistusstrategiaan. Sen vuoksi olen sitoutunut ajamaan työmarkkinaosapuolten tiiviimpää sitoutumista tehokkaiden ratkaisujen suunnitteluun, jotta voitaisiin vastata ohjelmamaiden haasteisiin. Kuten puheenjohtajaksi valittu Jean-Claude Juncker esitti, kaikista euroalueen maiden vakautta tukevista ohjelmista on jatkossa tehtävä sosiaalisten vaikutusten arviointi sekä julkisen talouden kestävyyttä koskeva arviointi. Tällä on tarkoitus varmistaa, että ehdotettujen ohjelmatoimenpiteiden todennäköisten taloudellisten mutta myös sosiaalisten vaikutusten integroidulle arvioinnille annetaan vahva painoarvo.


III. Työolot


- työntekijöiden oikeuksien ja työolojen parantaminen sekä työntekijöiden suojeleminen epäoikeudenmukaisilta käytännöiltä;


- näennäisen itsenäinen ammatinharjoittaminen;


- työpaikkojen luomisen ja yrittäjyyden kannalta suotuisa ympäristö;


- työaikadirektiivin tarkistaminen siten, että otetaan huomioon muun muassa työaikaan liittyvät terveysnäkökohdat;


- Euroopan parlamentin 15. tammikuuta 2013 annettu päätöslauselma suosituksista komissiolle työntekijöille tiedottamisesta ja heidän kuulemisestaan sekä rakennemuutoksen ennakoinnista ja hallitsemisesta (2012/2061(INL))


Nykytilanteessa työn laadun suojeleminen ja parantaminen sekä kestävien työpaikkojen luominen vaikuttaa entistä ratkaisevammalta pyrittäessä osallisuutta edistävään kasvuun ja korkeisiin työvoima-asteisiin. Työntekijöiden suojelemiseksi on jo annettu mittavasti EU-lainsäädäntöä. Näitä lakeja voidaan tarkastella uudelleen sen varmistamiseksi, että ne ovat tehokkaita mutteivät aiheuta liian suurta rasitetta tai vaikuta negatiivisesti talouden kilpailukykyyn. Tämän vuoksi toisinaan tarvitaan EU-lainsäädäntöä ja toisinaan ei-sitovat toimenpiteet soveltuvat paremmin. Suhteellisuusperiaatteen noudattaminen ja sisämarkkinoiden moitteeton toiminta ovat keskeisiä sen varmistamisessa, että ainoastaan sellaiset toimenpiteet pannaan täytäntöön, jotka ovat välttämättömiä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.


Yleisemmällä tasolla aion keskustella jäsenvaltioiden kanssa epätyypillisistä työmuodoista ja työn laadusta, jotta voidaan kartoittaa, onko esiin tullut mahdollisia väärinkäyttötapauksia. Pyrin myös poistamaan oikeudellisia esteitä työpaikkojen luomiselta saamalla aikaan yrittäjyyttä ja pk-yritysten kehittämistä suosivan toimintaympäristön. Pk-yrityksethän ovat EU:ssa työpaikkojen tärkein lähde. Tähän liittyen komissio kiinnittää erityishuomiota työmarkkinaosapuolten kantoihin, etenkin tuloksiin, joita saadaan työmarkkinahaasteiden yhteistä analyysiä koskevista EU-tason työmarkkinaosapuolten käynnissä olevista neuvotteluista.


Uskon, että myös jäsenvaltioiden yhteistyö on ratkaisevan tärkeää, jotta väärinkäytöksiä voidaan torjua tehokkaammin. Sen vuoksi tuen voimakkaasti – kuten toivoakseni myös parlamentti – komission tuoretta ehdotusta EU-foorumin perustamisesta laittoman työn torjumiseksi. Tämä on mahdollista jäsenvaltioiden eri täytäntöönpanoviranomaisten parantuneen yhteistyön ansiosta. Näiden yhteisten toimien olisi katettava vilpillisesti ilmoitettu työ, kuten näennäisyrittäjyys.


Rakennemuutosten ennakoinnissa ja hallinnassa on ratkaisevan tärkeää seurata tiiviisti komission ehdottamien laatupuitteiden täytäntöönpanoa. Niitä on tarkasteltava uudelleen vuonna 2016. Myös työntekijöiden kuulemista ja työntekijöille tiedottamista koskevien kolmen direktiivin mahdollista konsolidointia on tarkasteltava.


IV. Vapaa liikkuvuus


- vapaa liikkuvuus ja sosiaaliturvaoikeudet;


- sosiaalinen polkumyynti;


- työntekijöiden perusoikeuksien ja taloudellisten vapauksien välinen suhde sisämarkkinoilla


Perussopimukseen sisältyvä kansallisuuteen perustuvan syrjinnän kielto pätee tietenkin täysimääräisesti työntekijöiden vapaaseen liikkuvuuteen. EU:n sosiaaliturvasäännöissä edellytetään, että liikkuvuutta harjoittavat EU:n kansalaiset eivät menetä sosiaaliturvaansa muuttaessaan toiseen jäsenvaltioon. Sen vuoksi näiden sääntöjen mahdollisia muutoksia on arvioitava huolellisesti ottaen huomioon tämä perussopimuksen vaatimus sekä vankat tosiseikat ja luvut ja muutosten vaikutukset kaikkiin sidosryhmiin. Olen valmis käymään keskusteluja jäsenvaltioiden kanssa mahdollisista kysymyksistä, joita niillä on tältä alalta. Tuen niitä petosten ja väärinkäytösten torjuntaan tähtäävien asianmukaisten toimien toteuttamisessa ja koordinoinnissa. Vapaa liikkuvuus on kuitenkin edelleen sisämarkkinoiden keskeinen pilari.


Sosiaalisen polkumyynnin torjunnassa uuden komission ensimmäisenä vaiheena on tukea aktiivisesti laadukasta lainsäädännön täytäntöönpanoprosessia ja uuden työntekijöiden lähettämistä työhön toiseen jäsenvaltioon koskevan täytäntöönpanodirektiivin soveltamista. On olennaisen tärkeää, että tällä uudella lainsäädännöllä saadaan konkreettisia tuloksia tulevina vuosina. Käynnistän rinnakkaisen kohdennetun tarkastelun, jossa otetaan huomioon työntekijöiden lähettämiseen liittyvät erityispiirteet, sen rooli sisämarkkinoilla ja uuden täytäntöönpanodirektiivin säännösten perusteella petosten ja väärinkäytösten tehokkaassa torjunnassa saavutettu edistys.


V. Lainsäädännön täytäntöönpano


- EU-lainsäädännön täytäntöönpano EMPL-valiokunnan toimivaltaan kuuluvilla aloilla EU:n sekundäärilainsäädännössä (täytäntöönpano- ja delegoidut säädökset) ja jäsenvaltioissa


Kiinnitän erityistä huomiota työllisyys- ja sosiaalialan EU-lainsäädännön asianmukaiseen täytäntöönpanoon. Tämä tarkoittaa sitä, että seurataan, miten voimassa olevat direktiivit on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä ja pantu täytäntöön, annetaan tukea ja ohjeita niiden asianmukaista täytäntöönpanoa varten ja toteutetaan oikeustoimia jäsenvaltioita kohtaan tarpeen vaatiessa. Olen valmis toimittamaan Euroopan parlamentille tarpeen mukaan ajantasaista tietoa.