Päänavigointiin (paina Enter-näppäintä)
Suoraan sivun sisältöihin (paina Enter)
Muiden verkkosivustojen luetteloon (paina Enter-näppäintä)

NOT FOUND !Jyrki Katainen

Kuuleminen

 

Jyrki Katainen

Vastuualue: Työllisyys ja kasvu, investoinnit sekä kilpailukyky - Varapuheenjohtaja
 
Päivä 6 , tiistai 7 lokakuu 2014 - 10:00 , Bryssel  
 
Kysymykset/vastaukset
 
1. Yleinen pätevyys, sitoutuneisuus Euroopan asiaan ja henkilökohtainen riippumattomuus

Mitä pätevyytenne ja työkokemuksenne osa-alueita pidätte erityisen merkittävinä tulevaa komission jäsenen tehtävää ja Euroopan unionin yleisen edun edistämistä ajatellen varsinkin vastuualueellanne? Mikä Teitä motivoi? Miten aiotte osallistua komission strategisen ohjelman laatimiseen?


Mitä takeita riippumattomuudestanne voitte antaa Euroopan parlamentille ja miten varmistatte, ettei mikään aiempi, nykyinen tai tuleva toimintanne voi asettaa kyseenalaiseksi tehtävienne hoitoa komissiossa?


Olen ollut koko työurani ajan vannoutunut eurooppalainen, joka uskoo vahvasti Eurooppa-projektin lisäarvoon. Erityisesti ollessani Erasmus-opiskelijavaihdossa vuonna 1995 tajusin Euroopan yhdentymisen tärkeyden. Tämä EU:n mahdollistama arvokas kokemus on malliesimerkki siitä, kuinka EU on antanut kansalaisille ennennäkemättömiä mahdollisuuksia asua, työskennellä ja matkustaa kaikkialla Euroopassa. Ennen kaikkea on kuitenkin aina muistettava, että unioni on edistänyt rauhaa, vakautta ja hyvinvointia Euroopassa ja tuonut meille maailmanlaajuista vaikutusvaltaa ja vastuuta. Yhteistyömme perusta on perussopimuksissa vahvistetuissa yhteisissä arvoissamme. Näitä arvoja on edelleen kunnioitettava ja edistettävä kaikissa politiikoissamme. Ensisijaisena tehtävänämme on huolehtia, että EU ottaa huomioon kansalaisten huolenaiheet ja prioriteetit. Tämä on ohjenuorani ja pääasiallinen motivaationi.


Ollessani valtionvarainministeri vuosina 2007–2011 pyrin aktiivisesti löytämään ratkaisuja ennennäkemättömään rahoitus- ja talouskriisiin. Osallistuin aktiivisesti EU-politiikan muotoiluun erityisesti Eurooppa-neuvoston jäsenenä ja samaan aikaan Suomen pääministerinä, tehtävässä, jota minun oli kunnia hoitaa vuodesta 2011 kesäkuuhun 2014. Nämä kokemukset sekä 15-vuotinen ura kansanedustajana Suomen eduskunnassa ovat antaneet minulle laajan kokemuksen poliittisesta päätöksenteosta sekä kansallisella että EU:n tasolla. Minulla on nyt hyvät valmiudet käyttää tätä tietämystäni ja kokemustani Euroopan kansalaisten hyödyksi komission jäsenenä.


Olen aina pyrkinyt olemaan sillanrakentaja, ja jatkan samalla tiellä. Suomen pääministerinä johdin hallitusta, joka koostui kuudesta puolueesta niin poliittisen kentän vasemmistosta kuin oikeistostakin. Haluan jatkaa tällaista yhteisymmärryksen rakentamista, ja pyrin edelleen löytämään yhteisen perustan vastatessamme niihin haasteisiin, jotka edellyttävät EU-tason toimia. Kokemukseni perusteella olen vakuuttunut siitä, että Eurooppa pystyy jättämään kriisin taakseen parhaiten, kun haasteet ratkaistaan yhdessä yli valtioiden, toimielinten ja poliittisen kentän rajojen.


Uudessa komissiossa roolini on toimia tiiminvetäjänä, koordinaattorina ja sillanjakajana, joka tekee rakentavaa ja oikeudenmukaista työtä muiden ryhmän jäsenten kanssa kollegiaalisuuden ja keskinäisen luottamuksen hengessä. Päätavoitteenani työllisyydestä ja kasvusta, investoinneista sekä kilpailukyvystä vastaavana varapuheenjohtajana olisi edistää talouden vakaampaa ja pysyvämpää elpymistä, työpaikkojen luomista, investointeja reaalitalouteen ja Euroopan kilpailukyvyn parantumista. Tärkeimpänä prioriteettinani sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä on oikeanlaisten toimintaedellytysten ja politiikkatoimien aikaansaaminen kestävälle kasvulle ja työpaikkojen luomiselle. Komission puheenjohtajaksi valittu Jean-Claude Juncker on ehdottanut merkittäviä muutoksia Euroopan komissioon. Painopiste on työllisyyttä ja kasvua edistävissä ensisijaisissa hankkeissa, joissa kollegion jäsenet työskentelevät tiiminä varapuheenjohtajien koordinoimina. Uskon, että tässä on Euroopan komissiolle ja kaikille EU:n toimielimille hyvä tilaisuus keskittyä siihen, mikä on tärkeintä kaikille kansalaisillemme eri puolilla Eurooppaa. Olisi suuri kunnia saada osallistua tähän uuteen alkuun. Meillä on edessämme haastava tehtävä, ja teen kaikkeni osallistuakseni rakentavasti tähän yhteistyöhön perustuvaan uuteen työskentelytapaan. Haluan myös käydä säännöllistä vuoropuhelua EU:n kansalaisten ääntä edustavan Euroopan parlamentin kanssa tämän kasvu- ja työllisyysstrategian edistämiseksi.


Sitoudun tulevissa tehtävissäni edelleen kunnioittamaan täysin perussopimuksen velvoitteita, jotka koskevat riippumattomuutta, kunniallisuutta, puolueettomuutta ja käytettävissä oloa, siten kuin ne on määritelty Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 17 artiklan 3 kohdassa ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 245 artiklassa. Vakuutan jatkavani mainituissa artikloissa ja komission jäsenten toimintasäännöissä vahvistettujen eettisten normien noudattamista.


Olen komission jäsenten toimintasäännöissä vahvistettujen sääntöjen mukaisesti päivittänyt sidonnaisuuksiani koskevan ilmoituksen, joka on yleisön saatavilla. Täydennän ilmoitustani heti, kun mahdolliset muutokset sitä edellyttävät.


Sitoudun myös välttämään edelleen sellaista asemaa tai tilannetta, jossa riippumattomuuteni, puolueettomuuteni ja mahdollisuuteni olla komission käytettävissä joutuisivat kyseenalaisiksi. Pidättäydyn kaikista muista julkisista viroista ja muusta palkallisesta tai palkattomasta ammattitoiminnasta. Sitoudun ilmoittamaan viipymättä Euroopan komission puheenjohtajalle tilanteista, joihin saattaa liittyä eturistiriita virallisten tehtävieni hoitamisen kanssa.

 
 
2. Vastuualueen hoitaminen ja yhteistyö Euroopan parlamentin kanssa

Miten arvioisitte asemaanne komission kollegion jäsenenä? Miten katsoisitte olevanne vastuussa ja selontekovelvollinen Euroopan parlamentille omasta ja osastojenne toiminnasta?


Millä tavoin olette valmis sitoutumaan avoimuuden lisäämiseen, yhteistyön tehostamiseen ja lainsäädäntöaloitteita koskevien parlamentin kantojen ja pyyntöjen tehokkaaseen seurantaan? Oletteko valmis antamaan suunnitteilla olevia aloitteita ja käynnissä olevia menettelyitä koskevia tietoja ja asiakirjoja parlamentille tasaveroisesti neuvoston kanssa?


Junckerin komissio tulee olemaan vahva ja määrätietoinen komissio. Sen perustana on merkittävä poliittinen kokemus ja sitoutuminen muutokseen. Se antaa suuren painoarvon kollegiaalisuudelle ja periaatteelle, jonka mukaan on oltava ”suurempi ja kunnianhimoisempi isoissa asioissa ja pienempi ja vaatimattomampi pienissä asioissa”. Työllisyydestä, kasvusta, investoinneista ja kilpailukyvystä vastaavalla varapuheenjohtajalla on tässä keskeinen rooli. Aiempi poliittinen kokemukseni muun muassa kuuden puolueen koalitiohallituksen pääministerinä on avuksi täyttäessäni tätä tehtävää.


Jos valintani vahvistetaan, vastuullani on sellaisten hankkeiden koordinointi, jotka ovat aito osoitus kollegiaalisista ja eurooppalaisista prioriteeteista. Varmistan yhdessä kollegoideni kanssa, että toimet suunnataan sinne, missä niitä tarvitaan eniten. Koen, että roolini tässä prosessissa on toimia tiiminvetäjänä, koordinaattorina ja sillanrakentajana. Aikaisemmat kokemukseni ovat opettaneet minulle kollegisen päätöksenteon arvon keinona ottaa huomioon kaikki näkökohdat ja varmistaa yhteinen sitoutuminen tehtyihin päätöksiin.


Tavoitteenani olisi edistää yksittäisten komissaarien keskinäistä ymmärtämystä toteutettavasta ohjelmasta, kuulla eri näkemyksiä, havaita mahdolliset näkemyserot ja varmistaa, että ehdotuksiimme ja toimiimme sovelletaan yhteistä lähestymistapaa ja niistä vallitsee yhteisymmärrys. Pyrkisin siihen, että Euroopan ensisijainen painopiste – työpaikkojen, kasvun, investointien ja kilpailukyvyn edistäminen Euroopassa – saa parhaan mahdollisen näkyvyyden ja että tavoitteet asetetaan mahdollisimman korkealle.


EU:n toimielinten välinen järjestely edellyttää keskinäistä luottamusta ja avoimuutta. Tämä on olennaista, jotta parlamentti pystyy harjoittamaan demokraattista valvontavaltaansa tehokkaasti. Tässä hengessä sitoudun käymään rakentavaa ja säännöllistä vuoropuhelua Euroopan parlamentin kanssa.


Aion pyrkiä hyvin tiiviiseen yhteistyösuhteeseen Euroopan parlamentin ja sen valiokuntien kanssa. Osoituksena tästä olisi säännöllinen osallistumiseni täysistuntoihin ja valiokuntakokouksiin, jatkuva suora tiedonvaihto erityisesti parlamentin valiokuntien puheenjohtajien kanssa sekä halukkuuteni osallistua epävirallisiin keskusteluihin ja pitää yllä kahdenvälisiä yhteyksiä Euroopan parlamentin jäseniin.


Johtaisin ja organisoisin komission edustusta vastuualoillani siten, että komission poliittinen läsnäolo valiokuntien kokouksissa ja kolmikantaneuvotteluissa on mahdollisimman suuri. Myös tässä suhteessa komission uusien työskentelytapojen ja koordinoivien varapuheenjohtajien roolin pitäisi tarjota tärkeää lisäarvoa Euroopan parlamentin ja komission erityiseen suhteeseen.


Euroopan parlamentti edustaa unionin kansalaisia ja edistää näin merkittävällä tavalla legitimiteettiä. Komissio on selontekovelvollinen Euroopan parlamentille ja riippuvainen sen poliittisesta tuesta. Arvostan tätä vastuuta suuresti, ja otan sen jatkossakin hyvin vakavasti, jos nimitykseni komission jäseneksi vahvistetaan. Kannan myös henkilökohtaisen poliittisen vastuuni minulle osoitetuilla vastuualueilla Euroopan parlamentin ja komission välisen puitesopimuksen mukaisesti, tämän kuitenkaan vaikuttamatta komission kollegiaalisuuden periaatteeseen, jota tämä komissio pyrkii vahvistamaan muun muassa varapuheenjohtajan tehtävän avulla.


Euroopan parlamentin kantojen ja pyyntöjen seurauksena toteutettavien jatkotoimien osalta tulen soveltamaan puitesopimuksen määräyksiä ja varmistamaan omalla vastuualueellani, että komissio vastaa parlamentin päätöslauselmiin tai Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 225 artiklan nojalla esitettyihin pyyntöihin kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun parlamentti on ne hyväksynyt. Tässä yhteydessä annan täyden tukeni puheenjohtajaksi valitun Jean-Claude Junckerin antamalle sitoumukselle, jonka mukaan tuleva komissio kiinnittää erityistä huomiota lainsäädäntöaloitteita koskeviin mietintöihin. Kannatan periaatetta, jonka mukaan Euroopan parlamenttia ja neuvostoa kohdellaan tasavertaisesti kokouksiin pääsemisen ja tietojen saamisen suhteen puitesopimuksen mukaisesti, ja sitoudun täysin toteuttamaan tätä periaatetta.

 
 
Talous- ja raha-asioiden valiokunnan kysymykset

3. Investointipaketti


Miten ryhdytte kolmen seuraavan kuukauden aikana toteuttamaan investointipakettia, josta komission puheenjohtajaksi valittu Jean-Claude Juncker ilmoitti poliittisissa suuntaviivoissaan? Millaisiin käytännön toimiin aiotte ryhtyä? Millaisia välineitä aiotte käyttää ja/tai luoda tätä varten? Miten aiotte ottaa Euroopan parlamentin mukaan työhön?


Kunnianhimoisen työllisyys-, kasvu- ja investointipaketin käynnistäminen on uuden komission ensimmäinen prioriteetti.


Kriisin myötä investoinnit ovat vähentyneet jyrkästi, ja niitä tehdään edelleen laimeasti. Investointien vähyys heijastaa heikentyneen pankkijärjestelmän aiempaa varovaisempaa luotonantoa, poliittista epävarmuutta ja tiettyjä heikkouksia kokonaiskysynnässä. Tarvitaan pikaisesti päättäväisiä toimia sekä oikeanlaisen rahoitusta koskevan ja sektorikohtaisen sääntely-ympäristön luomiseksi että EU:n ja jäsenvaltioiden julkisten varojen parhaan mahdollisen käytön varmistamiseksi.


Tätä ongelmaa ei ratkaista yksinomaan kysynnän tai tarjonnan avulla. Paketin olisi oltava kattava, jotta sekä julkisen että yksityisen sektorin investoinnit lisääntyvät niin EU:n kuin kansallisellakin tasolla.


Pyrin toteuttamaan pakettia ottamalla käyttöön kaikki EU:ssa ja jäsenvaltioissa käytettävissä olevat välineet, joiden avulla kysymys voidaan ratkaista rohkeasti ja määrätietoisesti. Paketti olisi kohdennettava investointeihin, joilla varmistetaan hyvä taloudellinen ja sosiaalinen tuotto. Olisi löydettävä oikeat hankkeet, ja meneillään olevien hankkeiden toteuttamista olisi nopeutettava.


Aion edistää julkisten varojen parempaa käyttöä EU:ssa ja jäsenvaltioissa tehostamalla EU:n talousarviovarojen käyttöä, maksimoimalla EIP:n ja kansallisten julkisten investointipankkien roolin ja varmistamalla, että julkisen talouden vakauttamisen koostumuksella tuetaan investointeja.


- EU:n tasolla on varmistettava, että saatavilla olevia varoja käytetään tehokkaammin investointien tukemiseen. Tämä voi tarkoittaa myös innovatiivisten rahoitusvälineiden käyttöä. Komissio on viimeistelemässä ohjelmasuunnittelua. Työskentelisin yhdessä kollegoideni ja jäsenvaltioiden kanssa kannustaakseni keskittymistä työpaikkoja luovaan kasvuun. Olisin budjetista ja henkilöstöstä vastaavan varapuheenjohtajan tukena laatimassa monivuotisen rahoituskehyksen väliarviointia vuonna 2016. Tämä on tärkeä mahdollisuus kohdistaa EU:n talousarvion painopistettä entistä tarkemmin työllisyyteen, kasvuun, investointeihin ja kilpailukykyyn. Aion myös työskennellä tiiviisti EIP:n kanssa, jotta voimme löytää mahdollisia keinoja vahvistaa sen roolia investointien edistämisessä.


- Kansallisella tasolla meidän on pyrittävä löytämään keinoja parantaa julkisten menojen laatua ja kartoittamaan muita välineitä, kuten kansalliset julkiset investointipankit. Kun tarkastellaan kansallisten talousarvioiden käyttöä kasvuun ja investointeihin, tekisin tulevien kollegoideni kanssa työtä sen hyväksi, että jäsenvaltioissa noudatettaisiin vakaus- ja kasvusopimusta ja nykyiseen sopimukseen sisältyvää joustoa hyödynnettäisiin mahdollisimman hyvin.


Aion myös auttaa oikeanlaisten yksityisten investointien sääntelykannustimien luomisessa. Tässä kannustaisin toteuttamaan oikeat kansalliset uudistukset investointien esteiden poistamiseksi ja edistäisin tiiviissä yhteistyössä muiden vastuussa olevien varapuheenjohtajien kanssa sisämarkkinoiden toteutumista keskeisillä aloilla energiasta digitaalitalouteen. Tällaiset toimenpiteet tarjoaisivat asianmukaisia kannustimia kasvulle ja työpaikkojen luomiselle. Tekisin myös läheistä yhteistyötä muiden komissaarien kanssa pääomamarkkinaunionin luomiseksi, jotta finanssisektorin sääntelyllä voidaan helpottaa reaalitalouden rahoittamista. Tähän sisältyisivät erityisesti seuraavat osatekijät:


- Kasvua ja työllisyyttä lisäävien uudistusten toteuttaminen, myös täydentämällä sisämarkkinoita. Oikeanlaisilla uudistuksilla voidaan luoda toimintaedellytykset yksityisille investoinneille ja palauttaa sijoittajien luottamus. Tärkeitä tekijöitä ovat kilpailumarkkinat, tehokas sääntely, hyvät hallintojärjestelyt ja toimiva julkisten hankintojen järjestelmä ja hallinto. On hyvin tärkeää tarjota oikeudenmukainen, tehokas ja ennakoitavissa olevat sääntelykehys, erityisesti verkkotoimialoille, joilla sijoitushorisontti on tyypillisesti pitkä ja ensisijoitukset laajamittaisia. Aion esittää tulevien kollegoideni kanssa konkreettisia ehdotuksia, joilla poistetaan sääntelyn pullonkauloja, lisätään varmuutta ja parannetaan luottamusta investointien vapauttamiseen energian, televiestinnän ja liikenteen kaltaisilla avainaloilla. Aion omalta osaltani syventää EU:n talouden ohjausjärjestelmää jäsenvaltioiden omistajuuden ja sitoutumisen lisäämiseksi uudistusten toteuttamisessa.


- Pankkiunionin valmiiksi saaminen ja pääomamarkkinaunionin luominen. Tekisin pankkiunionin perustamisessa tiivistä yhteistyötä rahoitusvakaudesta, rahoituspalveluista ja pääomamarkkinaunionista vastaavan varapuheenjohtajaehdokkaan kanssa. Pankkiunionin aikaansaaminen on tärkeä askel talouden pirstaloitumisen korjaamiseksi ja sen varmistamiseksi, että hyvät hankkeet saavat ansaitsemansa rahoituksen. Meidän on rahoitusjärjestelmän monipuolistamiseksi poistettava pääomamarkkinoilta saatavan rahoituksen esteet. Laadukkaan arvopaperistamisen nopea käynnistäminen voi olla tässä tärkeässä roolissa.


Kaikki nämä toimet, joita on kehitettävä ja muunnettava konkreettisiksi aloitteiksi perusteellisen komission sisäisen työn ja keskustelun perusteella, muodostavat yhdessä kunnianhimoisen projektin investointien edistämiseksi Euroopassa. Niihin sisältyy laaja-alaisesti sekä lainsäädännöllisiä että muita toimenpiteitä. Euroopan parlamentti tulee olemaan keskeinen kumppani, kun tätä kokonaisvaltaista lähestymistapaa toteutetaan käytännössä. Investointien edistäminen Euroopassa edellyttää laajaa konsensusta ja vakaata demokraattista legitimiteettiä ja vastuuvelvollisuutta. Aion vaihtaa Euroopan parlamentin kanssa näkemyksiä sekä paketista kokonaisuutena että siihen liittyvistä konkreettisista aloitteista.


4. Kilpailukyky


Työllisyys ja kasvu, investoinnit sekä kilpailukyky ovat keskeisellä sijalla maakohtaisissa suosituksissa, mutta suositusten täytäntöönpano jäsenvaltioissa on edennyt hitaasti. Mitä tässä asiassa on tehtävä? Miten aiotte parantaa Euroopan unionin kilpailuasemaa maailmantaloudessa? Millaisena näette oman roolinne tämän tavoitteen edistämisessä vastuualueeseenne sisältyvillä eri osa-alueilla, kuten yrittäjyyttä suosivan ilmapiirin luominen edellytyksenä työpaikkojen luomiselle unionissa? Millaisiin käytännön toimiin aiotte ryhtyä edistääksenne yrittäjyyttä suosivaa ilmapiiriä?


Viimeisten parin vuoden ajan eräät maailman eniten uudistuksia toteuttaneista maista ovat sijainneet Euroopassa. Merkittäviä uudistuksia, jotka vastaavat tarkasti komission Euroopan talouden ohjausjakson yhteydessä ehdottamia vuotuisia maakohtaisia suosituksia, on jo toteutettu tai ollaan parhaillaan toteuttamassa. Maakohtaiset suositukset ovat monissa jäsenvaltioissa tärkein vertailukohta. Nämä ponnistelut ovat alkaneet kantaa hedelmää. Makrotaloudellinen vakaus on ennakkoedellytys kaikille investointi- ja työllisyyspäätöksille, joten tämä on tärkeä saavutus. Erityisesti julkisen talouden vakauttamisessa on edistytty konkreettisesti. Tästä on osoituksena se, että monta maata on päässyt jo pois liiallisen alijäämän menettelyn piiristä. Vuonna 2011 menettelyssä oli 24 jäsenvaltiota, mutta nyt määrä on enemmän kuin puolittunut, ja niitä on 11. Myös työllisyyspolitiikkaa on pyritty uudistamaan esimerkiksi aktiivisen työvoimapolitiikan ja nuorisotakuun kautta.


Mielestäni uudistustyö on ollut liian suppeaa verotuksen alalla, erityisesti työhön kohdistuvan verotuksen pienentämisessä, tuote- ja palvelumarkkinoilla ja verkkotoimialoilla, sekä liiketoimintaympäristön ja T&K:n ja innovoinnin toimintaedellytysten parantamistoimenpiteissä. Jäsenvaltiot voisivat tehdä enemmän parantaakseen koulutus- ja sosiaaliturvajärjestelmiensä kattavuutta ja tuloksia sekä tehostaakseen julkishallintoaan. Kriisin vaikutukset työllisyyteen ja sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen ovat kauaskantoiset. Tämä näkyy erityisesti nuorten liian korkeana työttömyysasteena, mutta monissa maissa myös köyhyyden yleistymisenä ja sosiaalisena syrjäytymisenä. Julkisen ja yksityisen velan määrä on edelleen erittäin suuri monissa maissa ja monilla talouden sektoreilla. Lisäksi rahoituksen saanti on monissa osissa Eurooppaa edelleen hyvin vaikeaa erityisesti pk- ja startup-yrityksille, ja euroalueen lainamarkkinat ovat erittäin pirstaloituneet. Tulevaisuuden tärkeimpiä haasteita on maakohtaisten suositusten kehittäminen aiempaa tehokkaammaksi välineeksi.


Kilpailukykyä ei voida lisätä yhdellä ainoalla toimella tai yhdellä ainoalla alueella. Se voi syntyä tuloksena kaikkien EU:n ja jäsenvaltioiden tason ponnistelujen keskittämisestä ja kohdistamisesta ennakoitavissa olevan makrotaloudellisen ympäristön aikaansaamiseen, sisämarkkinoiden lujittamiseen, yrittäjyyden kehittämiseen, koulutukseen, infrastruktuuriin ja uusiin teknologioihin tehtävien investointien edistämiseen sekä EU:n houkuttavuuden varmistamiseen tuotanto- ja sijoituskohteena. Kasvua tukevaa yritysilmastoa on edistettävä monenlaisin, erityisesti pk-yrityksiin ja nykyaikaiseen julkishallintoon suunnatuin toimin. Meidän on autettava yrityksiä hyödyntämään rajat ylittävät mahdollisuutensa mahdollisimman hyvin niin sisämarkkinoilla kuin EU:n ulkopuolellakin, jotta ne kykenisivät luomaan entistä enemmän työpaikkoja. Meidän on edistettävä ennakoivaa kauppapolitiikkaa ja lähennettävä kansainvälisiä normeja ja säännöksiä. Vuoteen 2015 mennessä noin 90 prosenttia maailmanlaajuisesta kasvusta on peräisin Euroopan ulkopuolelta, joten pääsy EU:n ulkopuolisten maiden markkinoille on Euroopan kilpailukyvyn kannalta vastedeskin keskeisen tärkeää. Muiden kaupan esteiden kuin tullien poistaminen on yhä tärkeämpää markkinoiden avaamiselle, mutta myös EU:n etujen puolustamiselle ja tasapuolisten toimintaedellytysten aktiiviselle luomiselle.

 
 
Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan kysymykset

5. Työskentelytavat


Miten arvelette työllisyydestä ja kasvusta, investoinneista sekä kilpailukyvystä vastaavan varapuheenjohtajan toimenkuvan kehittyvän komission toimikaudella? Miten aiotte käyttää oikeuttanne vaikuttaa työllisyys- ja sosiaaliasioista, osaamisesta ja työvoiman liikkuvuudesta vastaavan komission jäsenen esittämiin aloitteisiin? Jean-Claude Junckerin Teille osoittama toimeksiantokirje: " Pääsääntöisesti en aio sisällyttää komission työohjelmaan tai esittää kollegion esityslistalle uutta aloitetta, ellei yksi varapuheenjohtajista suosita tätä minulle hyvin perustein ja sellaisen selkeän selonteon perusteella, joka on sopusoinnussa poliittisiin suuntaviivoihin sisältyvien ensisijaisten hankkeiden kanssa. " ] Miten aiotte parantaa Euroopan parlamentin osallistumista delegoitujen säädösten valmisteluun varsinkin asiantuntijakokouksia koskevien tietojen ja niihin pääsyn kannalta? Sitoudutteko parantamaan johdettua oikeutta ja ns. komiteamenettelyä koskevien asiakirjojen saatavuutta?


On varapuheenjohtajien ja komissaarien yhteinen tehtävä toteuttaa tulevan puheenjohtajan esittämä työllisyyden, kasvun, oikeudenmukaisuuden ja demokraattisen muutoksen ohjelma. Kullekin varapuheenjohtajalle on osoitettu selkeät vastuualueet, ja heidän on saatava aikaan tuloksellinen kollegion sisäinen koordinaatio ja yhteistyö. Kyse on kollegiseen vastuuseen perustuvasta tiimityöskentelystä Euroopan eduksi. Tämä on koko toimikautta ohjaava periaate. Tekisin tiivistä yhteistyötä kaikkien asianomaisten komissaarien kanssa työllisyyden ja kasvun edistämiseksi kaikkialla Euroopan unionissa.


Jos nimitykseni työllisyydestä, kasvusta, investoinneista ja kilpailukyvystä vastaavaksi varapuheenjohtajaksi vahvistetaan, painottaisin yhtenäisyyden ja tehokkuuden aikaansaamista ja toimintaa sillanrakentajana. Suomen pääministerinä johdin hyvin laajapohjaista hallitusta, joka kattoi poliittisen spektrin oikealta vasemmalle. Haluan jatkaa tätä konsensukseen tähtäävää linjaa pyrkimällä löytämään soveltuvimman ratkaisun niihin haasteisiin, jotka edellyttävät EU-tason toimia. Olen henkilökohtaisen kokemukseni perusteella vakuuttunut siitä, että Euroopan kansalaisten edun palveleminen edellyttää työtä yli valtioiden, toimielinten ja poliittisen kentän rajojen.


Pyrkisin varmistamaan, että kaikille parlamentin valiokunnille, myös työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalle, tiedotetaan kaikista tärkeistä tapahtumista samaan aikaan neuvoston kanssa. Olisin myös valmis osallistumaan säännöllisesti valiokuntanne kokouksiin. Pyrkisin kaikin keinoin olemaan käytettävissänne kahdenvälisiä tapaamisia varten. Pyytäisin kollegoitani avustamaan teitä ja selostamaan yksityiskohtaisesti, mistä kussakin lainsäätämisjärjestyksessä tai muussa kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävässä säädöksessä, delegoidussa säädöksessä tai täytäntöönpanosäädöksessä on kyse, myös täytäntöönpanon osalta.


Olen selvillä siitä, että delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten välinen ero on viime vuosina johtanut joihinkin toimielinten välisiin erimielisyyksiin lainsäädäntöprosessissa. Aihe koskettaa kaikkia toimielimiä, ja meidän on työskenneltävä yhdessä yhteisten, perussopimuksiin nojautuvien ratkaisujen löytämiseksi näihin kysymyksiin. Parhaillaan pohditaan tapoja lisätä omistajuutta ja läpinäkyvyyttä. Tuen täysin näitä pyrkimyksiä. Katson, että niitä on vietävä komissiossa eteenpäin horisontaalisesti, koska ne koskettavat kaikkien komissaarien vastuualueita ja ovat luonteeltaan toimielinten välisiä.


Vastuualueeseeni kuuluvilla aloilla varmistaisin kollegoideni kanssa, että komission nykyiset sitoumukset ovat linjassa delegoituja säädöksiä koskevan yhteisymmärryksen kanssa ja että puitesopimusta noudatetaan täysimääräisesti. Tämä koskee erityisesti sitoumusta järjestää asianmukaiset ja läpinäkyvät kuulemiset asiantuntijatasolla delegoitujen säädösten valmistelussa ja varmistaa, että parlamentti ja jäsenvaltiot saavat asiaankuuluvat tiedot. Se merkitsee myös sitä, että puitesopimuksen määräyksiä on noudatettava kaikilta osin, kun kyse on parlamentin asiantuntijoiden osallistumisesta asiantuntijaryhmien kokouksiin. Tämän pitäisi myös helpottaa parlamentin valvontavallan käyttöä erityisesti delegoiduissa säädöksissä, joiden osalta parlamentilla on oikeus jälkikäteisvalvontaan. Täytäntöönpanosäädösten osalta on noudatettava asetuksen (EU) N:o 182/2011 sääntöjä, ja läpinäkyvyys on taattava komiteamenettelyrekisterin kautta.


6. Prioriteetit


Mitkä ovat vastuualueenne tärkeimmät prioriteetit, joiden mukaisesti aiotte puuttua sosiaali- ja työllisyysalan kriisiin ja etenkin nuorisotyöttömyyteen, joka koskettaa useita jäsenvaltioita? Miten aiotte parantaa Eurooppa 2020 - strategian sosiaali- ja työllisyysulottuvuutta ja saavuttaa sen tavoitteen luoda laadukkaita työpaikkoja? Millaisena näette taloudellisten vapauksien ja sosiaalisten perusoikeuksien välisen tasapainon Euroopassa? Miten aiotte varmistaa, että Jean-Claude Junckerin poliittisissa suuntaviivoissaan esittämän mukaisesti " Euroopan unionissa ei harjoiteta sosiaalista polkumyyntiä " ja " samasta työstä samassa paikassa olisi EU:ssa aina maksettava sama korvaus " ? Mitä erityisiä lainsäädäntöaloitteita ja muita aloitteita aiotte esittää työllisyys- ja sosiaaliasioiden, osaamisen ja työvoiman liikkuvuuden alalla yhdessä komission jäsenehdokkaan Thyssenin kanssa ja millä aikataululla?


Työttömyysaste on korkea, monissa osissa Eurooppaa kohtuuttoman korkea. Olen erityisen huolissani niiden nuorten määrästä, joiden on vaikea löytää töitä, joilla ei ole tarvittavia taitoja, tietoja ja koulutusta. Olen hyvin huolissani myös pitkäaikaistyöttömien tilanteesta. Tekisin väsymätöntä työtä näiden suuntausten kääntämiseksi. Euroopalla ei ole varaa hukata lahjakkuutta.


Erittäin kilpailukykyinen sosiaalinen markkinatalous, jossa tavoitellaan täystyöllisyyttä ja sosiaalista edistystä, on Euroopassa perussopimuksiin kirjattu yksiselitteinen tavoite. Tämä näkyy Eurooppa 2020 -strategian tavoitteessa, jonka mukaan koko unionissa pyritään 75 prosentin työllisyysasteeseen. Työpaikkojen luominen on salkkuni ensisijainen tavoite ja ensimmäisellä sijalla puheenjohtajaksi valitun Jean-Claude Junckerin poliittisissa suuntaviivoissa. Meillä on velvollisuus saada aikaan tuloksia.


Työllisyystilanteen takana ovat laajalti makrotaloudelliset tekijät, ja perussopimusten mukaan unionin toimivalta työllisyyspolitiikassa on rajallinen. Tämän vuoksi koordinoijan roolini työllisyyden, kasvun, investointien ja kilpailukyvyn aloilla on erityisen tärkeä. Meidän on otettava käyttöön kaikki mahdolliset välineet, jotta saamme aikaan tuloksia kansalaisillemme. Tärkein velvollisuutemme työllisyyden suhteen on koordinoida ja tukea jäsenvaltioiden työtä hiljattain lujitetun ohjausjärjestelmän kautta. Tämä koskee erityisesti EU:n talouden ohjausjakson työllisyysulottuvuutta ja maakohtaisia suosituksia.


Mielestäni välittömiä prioriteetteja on neljä.


- Meidän on investoitava inhimilliseen pääomaan ja nykyaikaistettava koulutusjärjestelmiämme, myös ammatillista ja keskiasteen koulutusta, jotta voimme tarjota EU:n kansalaisille laadukasta ammattitaitoa. Yrittäjyyskulttuuria, myös yhteiskunnallista yrittäjyyttä, on edistettävä ja kilpailukykyä lisättävä laadukkaiden ja korkeatasoista ammattitaitoa edellyttävien työpaikkojen kautta.


- Meidän on varmistettava, että koulutuksella vastataan yritysten ja koko yhteiskunnan nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin. Myös siirtymistä koulutuksesta työhön olisi helpotettava aiempaa tehokkaammin. Nuorisotakuu on tärkein väline nuorisotyöttömyyden torjunnassa. Jotta nuorisotakuujärjestelmää voidaan kehittää ja toteuttaa kaikkialla EU:ssa, tarvitaan kaikkien sidosryhmien vahvaa yhteistyötä. Meidän on varmistettava, että nuorisotakuuta pannaan tehokkaasti täytäntöön nuorisotyöllisyysaloitteen taloudellisella tuella ja että siitä saadaan konkreettisia tuloksia. Tämän vuoksi sen täytäntöönpanoa on nopeutettava ja laajennettava asteittain, jotta se on saatavilla siellä, missä sitä tarvitaan eniten.


- Meidän on saatava työmarkkinoista paremmin tarpeita vastaavat, avoimemmat ja osallistavammat. Tämä tarkoittaa, että on tehostettava aktiivista työvoimapolitiikkaa ja julkisia työvoimapalveluja, puututtava työmarkkinoiden segmentoitumiseen nykyaikaistamalla työsuhdeturvalainsäädäntöä ja tuettava työntekijöiden etenemistä parempiin työpaikkoihin. Politiikkatoimillamme on vastattava kansalaisten tarpeisiin ja vältettävä sosiaalista syrjäytymistä.


- Tarvitsemme taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti kestäviä sosiaaliturvajärjestelmiä turvaamaan EU:n kansalaisia tarvittaessa. Sosiaaliturva on sijoitus hyvinvointiin, ja se edistää yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta. Samaan aikaan väestön ikääntyminen aiheuttaa sosiaaliturvajärjestelmille valtavan paineen. Meidän on nykyaikaistettava sosiaalisen suojelun järjestelmiämme, kohdistettava niitä paremmin ja tehtävä niistä tehokkaampia. Haluan myös varmistaa, että toimet, joilla tuetaan haavoittuvia väestöryhmiä ja torjutaan sosiaalista syrjäytymistä ja köyhyyttä, ovat komission agendalla hyvin korkealla.


EU:lla on merkittäviä sosiaalisia tavoitteita, kuten ihmisten elin- ja työolojen jatkuva parantaminen ja yhteiskunnallisen kehityksen varmistaminen. Työoikeuden ja -olojen kannalta suoraa vaikutusta on erityisesti useilla perusoikeuskirjassa vahvistetuilla oikeuksilla ja periaatteilla.


Komission tuleva puheenjohtaja Jean-Claude Juncker totesi heinäkuussa, ettei Euroopan unionissa ole sijaa sosiaaliselle polkumyynnille. Tässä mielessä on keskeisen tärkeää, että hiljattain annettu täytäntöönpanodirektiivi työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon pannaan tosiasiallisesti täytäntöön ja sitä sovelletaan, sillä se lisää ja vahvistaa merkittävästi välineitä ja mekanismeja, joilla voidaan torjua väärinkäytöksiä ja sovellettavien sääntöjen kiertämistä. Puheenjohtaja Juncker on myös ilmoittanut aloittavansa direktiivin kohdennetun uudelleentarkastelun. Tärkeä keino parantaa kansalaisten työoloja on myös pimeän työn torjunta, jota aion tukea.


Palkkakysymyksistä on muistettava, että miesten ja naisten samapalkkaisuus on Euroopan unionin perusperiaatteita, joka kirjattiin perussopimuksiin jo vuonna 1957. On keskeisen tärkeää varmistaa, että kaikki saavat oikeudenmukaiset ja tasavertaiset mahdollisuudet työmarkkinoilla. Tuen täysin uuden puheenjohtajan pyrkimystä saada aikaan edistystä tässä asiassa.


Yksi seuraavan komission päätavoitteista on hyödyntää kaikkia politiikan välineitä sekä lainsäädäntö- ja rahoitusvälineitä, jotta vuonna 2010 Eurooppa 2020 -strategiassa asetetuille tavoitteille voidaan antaa uutta pontta. Konkreettisten tulosten saavuttamiseksi meidän on kartoitettava aloitteita, joilla lisätään työpaikkojen luomista yrityksissä, puututaan ammattitaidon tarjonnan ja kysynnän kohtaamattomuuteen ja parannetaan kilpailukykyä. Yksi uuden komission ensimmäisistä toimista on kunnianhimoisen työllisyys-, kasvu- ja investointipaketin käynnistäminen julkisten ja yksityisten resurssien yhdistämiseksi. Meidän on edettävä nopeasti ja älykkäästi. Eurooppa 2020 -strategian väliarvioinnissa tarkastellaan meneillään olevan kuulemisen tuloksia, komission omaa pohdintaa ja saatua palautetta.


Virkakautensa päättävä komissio antoi tiedonannon talous- ja rahaliiton sosiaalisen ulottuvuuden vahvistamisesta. Jatkaisimme näytön keräämistä työllisyys- ja sosiaali-indikaattorien tulostaulun avulla ja lisäisimme yhteistyötä kansallisten parlamenttien, työmarkkinaosapuolten ja kaikkien asianomaisten sidosryhmien edustajien kanssa, jotta voisimme varmistaa omistajuuden ja toteutuksen. Kuten puheenjohtajaksi valittu Jean-Claude Juncker vahvistaa poliittisissa suuntaviivoissaan, kaikista euroalueen maiden tuki- ja uudistusohjelmista laaditaan tulevaisuudessa sekä julkisen talouden kestävyyden että sosiaalisten vaikutusten arviointi.


Olen tulevan puheenjohtaja Junckerin kanssa täysin samaa mieltä siitä, että työntekijöiden vapaa liikkuvuus on aina ollut yksi sisämarkkinoiden tukipilareista, joka tarjoaa suuria mahdollisuuksia niin kansalaisille kuin taloudellemmekin. EU:n työvoiman liikkuvuuden lisääntymisellä on myös myönteinen vaikutus kansainväliseen kilpailukykyymme. Tästä syystä pyrkisin nykyaikaistamaan ja uudistamaan keinojamme ja välineitämme työllisyyden sekä työnhakijoiden ja työpaikkojen yhteensovittamiseksi liikkuvuuden kautta. Tekisin yhdessä kollegoideni kanssa yhteistyötä kansallisten viranomaisten kanssa sen varmistamiseksi, että voimassa olevat säännöt ymmärretään hyvin ja ne pannaan täytäntöön, ja auttaisin niitä väärinkäytösten ja vilpin torjumisessa.


Aion varmistaa yhteistyössä muiden kollegion jäsenten kanssa, että sosiaali- ja talouspolitiikka ovat keskenään linjassa.

 
 
Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan kysymykset

7. Prioriteetit


Mitkä ovat Teille ehdotetun vastuualueen tärkeimmät prioriteetit, kun keskiössä ovat työllisyys, kasvu, kilpailukyky ja kestävä kehitys? Millä aikataululla aiotte saavuttaa nämä prioriteetit? Mitä erityisiä lainsäädäntöaloitteita ja muita aloitteita aiotte esittää ja millä aikataululla? Miten aiotte omalta osaltanne varmistaa säädösehdotusten hyvän laadun, edunvalvontatoiminnan täyden avoimuuden (sen kohdistuessa Teihin ja yksiköihinne) sekä kaikkien sidosryhmien johdonmukaisen ja tasapainoisen kuulemisen, kun otetaan huomioon myös tarve toteuttaa perusteellisia vaikutusarviointeja?


Kaksi välitöntä prioriteettiani ovat kunnianhimoisen työllisyys-, kasvu- ja investointipaketin ripeä toteuttaminen ja Eurooppa 2020 -strategian väliarviointi. Kuten edellä on todettu, nämä tavoitteet edellyttävät kaikkien käytettävissä olevien välineiden käyttöönottoa (myös uudistuksia, joilla avataan uutta kasvupotentiaalia), älykästä ja kestävää finanssipolitiikkaa ja toimia sääntelyn pullonkaulojen poistamiseksi avainaloilla.


Työllisyys-, kasvu- ja investointipaketilla pyritään esittämään kattava suunnitelma, joka kattaa sekä tarjonta- että kysyntäpuolen toimenpiteitä. Sen on oltava yhteinen ponnistus, jossa toimia toteutetaan sekä Euroopan että jäsenvaltioiden tasolla ja johon olisi käytettävä sekä julkisia että yksityisiä lähteitä. Paketti olisi kohdennettava investointeihin, joilla varmistetaan hyvä taloudellinen ja sosiaalinen tuotto. Olisi löydettävä oikeat hankkeet, ja meneillään olevien hankkeiden toteuttamista olisi nopeutettava. Meidän on myös käytettävä EU:n rahoitusvaroja paremmin. Unionilla on monia rahoitusvälineitä työllisyyden ja kasvun tukemiseksi eri puolilla Eurooppaa esimerkiksi houkuttelemalla yksityisiä investointeja. Jos nimitykseni hyväksytään, työskentelen muiden komissaarien ja Euroopan investointipankin kanssa, jotta voitaisiin maksimoida näiden välineiden vaikutus ja hyödyntää niiden Eurooppa-ulottuvuus keskittymällä työpaikkoja luovaan kasvuun. Kattavaan suunnitelmaan voitaisiin lisäksi sisällyttää muita uuden toimikauden ensisijaisia tavoitteita, kuten sisämarkkinoiden täydentäminen. Yksi hyvin tärkeä osatekijä olisi työ pääomamarkkinaunionin perustamiseksi ja vakaan pankkisektorin aikaansaamiseksi. Sen avulla parannettaisiin edelleen rahoitusjärjestelmän valmiutta rahoittaa pitkäaikaisia sijoituksia. Yritysten olisi voitava helpommin käyttää vaihtoehtoisia rahoituslähteitä. Pääoman olisi voitava liikkua unionin sisällä kysynnän mukaan. Tavoitteenani olisi uuden puheenjohtajan poliittisten suuntaviivojen mukaisesti saada aikaan työllisyys-, kasvu- ja investointipaketti uuden komission toimikauden ensimmäisten kolmen kuukauden aikana.


Eurooppa 2020 -strategian väliarvioinnin lähtökohdan muodostaisivat meneillään olevan, lokakuun lopussa päättyvän kuulemisen tulokset. Otan kiitollisena vastaan Euroopan parlamentin näkemykset tästä asiasta ja odotan innolla työskentelyä kanssanne, jotta voimme vauhdittaa älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun liittyvää työtä. Arvioisin kollegoideni kanssa tarkasti kuulemisten tulokset, tekisin päätelmät strategian toteuttamisesta ja tarkastelisin mahdollisia vaihtoehtoja sen lisäkehittämiselle. Komissio aikoo myös tarkastella talouspolitiikan ohjauspakettia (”six-pack”) ja budjettikuripakettia (”two-pack”) koskevan lainsäädännön täytäntöönpanoa ja esittää tarkastelunsa tulokset. Tarkastelun tarkka ajankohta on päätettävä kollegion kesken, mutta se on joka tapauksessa uuden komission ensi kuukausien ensisijainen tavoite.


Kattavana prioriteettinani sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä on oikeiden toimintaedellytysten ja politiikkatoimien luominen kestävää kasvua ja työpaikkojen luomista varten. Hyvin suunniteltu ja tehokas rakenteellinen uudistusohjelma on tärkeä osa unionin vastausta kriisiin. Omat prioriteettini alalla ovat kasvua tukevan liiketoimintaympäristön ja yrittäjyyttä suosivan ilmapiirin edistäminen, tavaroiden ja palvelujen sisämarkkinoiden syventämisen jatkaminen, eteneminen kohti digitaalisia sisämarkkinoita ja energian sisämarkkinoita, kasvua tukeva verojärjestelmä, jolla kannustetaan työntekoa ja kestävien valintojen tekemistä, sekä aiempaa tehokkaampi ja kansalaiskeskeisempi julkishallinto sekä teollisuuden kilpailukyky. Euroopan on oltava entistä houkuttelevampi kohdealue investoinneille, työlle ja tuotannolle. Näitä ja muita uudistuksia toteutettaessa kiinnittäisin tarkkaa huomiota komission ehdotusten työllistävään vaikutukseen sekä vaikutukseen, joka niillä on kestäviin työpaikkoihin ja kestävään kasvuun pitkällä aikavälillä. Pyrkisin myös varmistamaan tiiviissä yhteistyössä muiden varapuheenjohtajien kanssa, että parempi sääntely ja kilpailukyky otetaan järjestelmällisesti huomioon kaikessa komission työssä.


Olisin budjetista ja henkilöstöstä vastaavan varapuheenjohtajan tukena laatimassa monivuotisen rahoituskehyksen väliarviointia vuonna 2016. EU:n talousarvio on tärkein unionin rahoitusväline tuettaessa kasvua. Pyrkisin varmistamaan, että talousarviosta työllisyyden, kasvun, investointien ja kilpailukyvyn tukemiseen käytettävien menojen vaikutus olisi mahdollisimman suuri.


Kaikkiin lainsäädäntötoimenpiteisiin ja muihin toimenpiteiden sovellettaisiin kollegiaalista päätöksentekoa. Pitäisin näyttöön perustuvaa päätöksentekoa ja paremman sääntelyn periaatteita työssäni tärkeinä mittapuina, ja kehottaisin kollegoitani samaan. Tekisin tiivistä yhteistyötä sääntelyn parantamisesta, toimielinten välisistä suhteista sekä oikeusvaltion periaatteiden ja EU:n perusoikeuskirjan noudattamisesta vastaavan varapuheenjohtajan sekä muiden kollegoideni kanssa sen varmistamiseksi, että lainsäädännöllä tuetaan innovointia ja edistetään kestävää kilpailukykyä eikä pk-yrityksille aseteta suhteetonta taakkaa. Perusteellisiin vaikutustenarviointeihin ja toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteisiin perustuva lainsäädännön laatu olisi päätösteni mittarina tarkasteltaessa, suositellaanko tiettyä aloitetta komission työohjelmaan tai kollegion esityslistalle.


Toimintalinjojen ja lainsäädännön laatu riippuu myös vahvasta tietopohjasta ja tasapainoisesta sidosryhmien kuulemisesta. Ymmärrän aikaisessa vaiheessa sidosryhmien kanssa käytävien laajojen keskustelujen arvon. Yritykset ja muut sidosryhmät ovat ne tahot, joita EU:n sääntely viime kädessä koskee. Niiltä saatuja palautteita ja pyyntöjä on kuunneltava ja ne on otettava huomioon. Tämän vuoksi huomioisin tarpeen mukaan kaikki legitiimit sidosryhmät, esimerkiksi yritysten, kuluttajien ja työntekijöiden edustajat, kansalaisjärjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan edustajat ja akateemisen yhteisön edustajat. Prosessin on oltava – ja se tulee olemaan – avoin, ja sen ainoana ohjenuorana on oltava parhaiden Euroopan edun mukaisten ratkaisujen löytyminen. Tuen täysin tulevan puheenjohtaja Junckerin tavoitetta johtaa nykyaikaista, tehokasta ja avointa julkishallinnon toimielintä. Julkistan mielelläni verkkosivuillani kaiken yhteydenpidon ja tapaamiset ammattialan järjestöjen tai itsenäisten ammatinharjoittajien kanssa EU:n politiikan suunnitteluun ja toteuttamiseen liittyvissä kysymyksissä.


8. Yhteistyö ja valvonta


Miten aiotte työllisyydestä ja kasvusta, investoinneista sekä kilpailukyvystä vastaavana varapuheenjohtajana koordinoida työtä omaan ryhmäänne kuuluvien komission jäsenten kanssa ja niiden muiden varapuheenjohtajien kanssa, joiden toiminta-alat vaikuttavat Teidän toiminta-alaanne tai päinvastoin? Entä miten aiotte varmistaa tiiviimmän yhteistyön teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan kanssa? Millaisiin toimiin aiotte erityisesti ryhtyä helpottaaksenne lainsäädäntömenettelyjen ja muiden menettelyjen (kuten lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävien säädösten sekä delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten valmistelun) valvontaa valiokunnassa samoin kuin säädösten täytäntöönpanon valvontaa?


Edellä esitetyt ensisijaiset tavoitteet heijastavat tämän komission tärkeitä kokonaisprioriteetteja, jotka voidaan saavuttaa ainoastaan yhteistyössä muiden varapuheenjohtajien ja komissaarien kanssa. Toivon toimillani luoda virikkeitä, suunnata toimintaa yhteisen tavoitteemme kannalta parhaalla tavalla ja auttaa varmistamaan toimintamme yleisen johdonmukaisuuden. Keskityn välttämättömään haasteeseemme, joka on kasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn edistäminen.


Olisin jatkuvasti yhteydessä muihin työllisyys-, kasvu-, investointi- ja kilpailukykykysymysten parissa työskenteleviin komissaareihin niin kahdenvälisesti kuin kollektiivisesti. Koordinoisin myös toimintaani muiden varapuheenjohtajien kanssa, ja yhdessä kehottaisimme voimakkaasti komissiota asettamaan työllisyyteen, kasvuun, investointeihin ja kilpailukykyyn liittyvät näkökohdat etusijalle.


Tiivis yhteistyö ei ole elintärkeää vain komission sisällä, mutta myös Euroopan toimielinten kesken, jotta voimme saavuttaa yhteiset tavoitteemme kansalaisten hyväksi. Pyrkisin varmistamaan, että kaikille asianomaisille valiokunnille, myös työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalle, tiedotetaan kaikista tärkeistä tapahtumista samaan aikaan neuvoston kanssa.


Asiantuntijoiden kuulemista koskevan kysymyksen suhteen viittaan kysymykseen 5 antamaani vastaukseen.