Euroopan parlamentin
toiminta
Kohokohdat 1999-2004

 
Euroopan parlamentti
EU:n uudistaminen
Laajentuminen
Kansalaisoikeudet
Euroopan kansalaisuus
Perusoikeuskirja
Perusoikeudet
Asiakirjojen avoimuus
Nuorten koulutus
ja vapaa liikkuvuus
Oikeus- ja sisäasiat
Ulkosuhteet
Ympäristö / Kuluttajansuoja
Liikenne / Aluepolitiikka
Maatalous / Kalastus
Talous- ja rahapolitiikka
Työllisyys- ja sosiaali-
politiikka / Naisten oikeudet
Sisämarkkinat / Teollisuus / Energia / Tutkimus
 

EPP-ED PSE Group ELDR GUE/NGL The Greens| European Free Alliance UEN EDD/PDE


Erasmus - eurooppalaisten yliopistojen yhteistyö

Erasmus-ohjelma käynnistettiin vuonna 1987 osana laajempaa Sokrates-ohjelmaa. Ensimmäisenä vuonna siihen osallistui 3000 opiskelijaa, jotka pääsivät täydentämään koulutustaan toiseen eurooppalaiseen yliopistoon. Kuluneiden viidentoista vuoden aikana Erasmus-ohjelmasta on hyötynyt jo miljoona opiskelijaa. Euroopan parlamentti on tukenut hyvin onnistunutta Erasmus-aloitetta, jonka rinnalle on vuosien aikana syntynyt uusia koulutusalan ohjelmia: Comenius, Grundtvig, Lingua ja Minerva. Näiden ohjelmien ja niiden rahoituksen edelleen kehittäminen on jatkuvasti ollut parlamentin jäsenten tavoitteena.

Ranskalainen ohjaaja Cédric Klapisch kuvaa hauskassa "Espanjalainen majatalo" -filmissään seitsemän eri maista kotoisin olevan opiskelijan yhteiselämää Barcelonassa. Opiskelijat - ranskalainen, italialainen, englantilainen, tanskalainen, saksalainen, espanjalainen (Andalusiasta) ja belgialainen - ovat kaikki Erasmus-stipendiaatteja, jotka ovat tulleet vuodeksi Barcelonaan päättämään opintojaan. Kaikki seitsemän asuvat samassa huoneistossa. Yhteisöstä muodostuu pieni Euroopan unioni kulttuurieroineen, väärinkäsityksineen ja samankaltaisuuksineen. Elokuva kuvaa hyvin käytännönläheisesti eurooppalaisille opiskelijoille tarjolla olevia mahdollisuuksia ja nuorten avointa asennetta vieraita kieliä ja kulttuureja kohtaan.

Erasmus-ohjelman tavoitteena on edistää korkeakouluopiskelijoiden ja -opettajien liikkuvuutta ja kehittää ja toteuttaa opetussuunnitelmia, intensiivikursseja, monialaisia toimia ja vierakielistä opetusta. Erasmuksen puitteissa on kehitetty eurooppalainen opintosuoritusten ja arvosanojen siirtojärjestelmä (EOAS), jolla pyritään helpottamaan muissa jäsenvaltioissa suoritettujen opintojaksojen akateemista tunnustamista. On selvää, että opiskelijoiden liikkuvuus lisääntyy, kun ulkomailla suoritetut opinnot otetaan huomioon tutkinnoissa.

Osa laajaa Sokrates-ohjelmaa

Erasmus-ohjelma käynnistettiin vuonna 1987. Vuodesta 1995 lähtien se on kuulunut laajaan eurooppalaiseen koulutusalan Sokrates-toimintaohjelmaan. Sokrates-ohjelma ulottuu yli unionin rajojen, kolmeenkymmeneen Euroopan maahan: viidentoista EU:n jäsenvaltion ja kymmenen hakijamaan lisäksi Bulgariaan ja Romaniaan sekä kolmeen Euroopan talousalueen jäsenmaahan (Islanti, Norja, Liechtenstein). Aivan hiljattain sen piiriin on liitetty myös Turkki. Erasmuksen ohella Sokrates käsittää Comenius-alaohjelman kouluopetusta varten, Grundtvig-alaohjelman elinikäistä oppimista varten, kieltenopetuksen kehittämiseen liittyvän Linguan sekä etäopetukseen ja tietotekniikkaan liittyvän Minervan.

Kaikki nämä unionin ohjelmat täydentävät kansallista koulutuspolitiikkaa toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Se tarkoittaa, että jäsenvaltioilla on vastuu kansallisesta koulutuspolitiikastaan ja opetusohjelmistaan. Unionin vastuulla on sen sijaan edistää jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä ja eurooppalaista ulottuvuutta sekä vastavuoroista tutkintojen tunnustamista. Unionin tehtävänä on myös kannustaa opiskelijoita ja opettajia liikkuvuuteen ja edistää tiedon ja hyvien toimintatapojen vaihtoa. Pitkällä aikavälillä päämääränä on ns. eurooppalaisen korkeakoulutusalueen luominen. Euroopan parlamentilla on mahdollisuus vaikuttaa asioiden kulkuun, koska lainsäädäntövalta näissä asioissa kuuluu Euroopan parlamentille ja neuvostolle (eli hallituksille).

Vaikka Erasmus-ohjelma onkin ollut suuri menestys, se ei ole vielä yltänyt parlamentin asettamiin tavoitteisiin. Hyväksyttäessä Sokrates-toimintaohjelman toista vaihetta vuosiksi 2000-2006 parlamentti asetti tavoitteeksi, että noin kymmenen prosenttia eurooppalaisista opiskelijoista osallistuisi Erasmus-ohjelman liikkuvuutta edistäviin toimiin. Sokrateksen toinen vaihe hyväksyttiin vasta yhteispäätösmenettelyn kolmannessa käsittelyssä, tammikuussa 2000. Syynä olivat parlamentin vaatimukset, jotka koskivat budjettia ja sen tarkistamista laajentumisen yhteydessä sekä hallinnollisten menettelyjen yksinkertaistamista. Parlamentti onnistuikin tavoitteissaan. Sokrates-ohjelman vuosien 2000-2006 budjetin loppusumma nostettiin 1 850 miljoonaan euroon, kun komission alkuperäinen ehdotus oli ollut 1 400 miljoonaa euroa. Neuvosto oli asettanut katoksi 1 550 miljoonaa euroa. Lisäksi päätettiin, että budjettia tarkistettaisiin unionin laajentuessa.

Euroopan parlamentin pyrkimyksenä on ollut, että Sokrates-ohjelmaa käytettäisiin "eurooppalaisen koulutusalueen" kehittämiseen. Komissio on tukenut ajatusta. Neuvostolle ajatus "eurooppalaisesta koulutusalueesta" on kuitenkin tuntunut olevan liikaa ja sen vastustuksen takia parlamentin jäsenet ovatkin saaneet tyytyä "koulutuksen ja oppimisen eurooppalaisen ulottuvuuden" kehittämiseen.

Bolognan prosessi

Vuonna 1999 kaksikymmentäyhdeksän Euroopan maata allekirjoitti ns. Bolognan julistuksen, jonka tavoitteena on eurooppalaisen korkekoulutusalueen luominen vuoteen 2010 mennessä. Koulutusjärjestelmien lähentäminen onkin välttämätöntä, jos halutaan onnistua Lissabonissa maaliskuussa 2000 hyväksytyn strategian toteuttamisessa. Tuolloin Eurooppa-neuvosto asetti päämääräkseen unionin kehittämisen "maailman kilpailukykyisimmäksi ja dynaamisimmaksi tietopohjaiseksi taloudeksi". Bolognassa ministerit sitoutuivat vertailukelpoisten tutkintojärjestelmien kehittämiseen. Kandidaatintutkinnon suorittaminen veisi ylioppilastutkinnon jälkeen vähintään kolme vuotta, maisterintutkinto viisi ja tohtorintutkinto kahdeksan vuotta. Bolognan julistuksessa tavoitteeksi asetettiin myös sen varmistaminen, että "Euroopan korkeakoulujärjestelmällä olisi ainutlaatuisten kulttuuri- ja tiedetraditioidensa arvoista, maailmanlaajuista vetovoimaa".

Neuvosto antoi vuonna 2001 suosituksen henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta. Se kehotti jäsenvaltioita poistamaan juridiset ja hallinnolliset esteet opiskelijoiden ja opettajien liikkuvuudelta ja edistämään yhteisön kielten opiskelua liikkuvuuden lisäämiseksi. Jäsenvaltioita kehotettiin myös kehittämään "eurooppalaista ammattipätevyysaluetta", mm. hyödyntämällä eurooppalaista opintosuoritusten ja arvosanojen siirtojärjestelmää (EOAS). Kaikki nämä suositukset vastasivat parlamentin toivomuksia. Parlamentin jäsenten vaatimat verotukseen ja sosiaalimaksuihin liittyvät toimet eivät sitä vastoin menneet läpi, koska niiden pelättiin muodostuvan liikkuvuuden esteeksi.

Erasmus World -ohjelma

Vielä vaalikautensa loppupuolella, lokakuussa 2003, parlamentti pääsi vaikuttamaan uuden maailmanlaajuisen yhteisöohjelman toteutumiseen. Tällä hetkellä suurin osa maailmanlaajuiseen kansainväliseen opiskelijavaihtoon osallistuvista opiskelijoista valitsee kohdemaakseen USA:n. Erasmus World -ohjelman tavoitteena on, että yhä suurempi osa valitsisi eurooppalaisen yliopiston. Erasmus World -ohjelma tarjoaa apurahoja yli neljälletuhannelle kolmansien maiden jatko-opiskelijalle ja lähes tuhannelle opettajalle. (Euroopan talousalueen jäsenvaltiot - Islanti, Liechtenstein ja Sveitsi - sekä unionin jäsenyyttä hakeneet maat eivät kuulu ohjelman piiriin.) Euroopan parlamentti on antanut täyden tukensa ohjelmalle ja pyrkinyt samalla edistämään ideaa eurooppalaisesta korkeakoulutusalueesta ja "Erasmus World -tutkinnosta". Ajatuksena on ollut, että opiskelijat voisivat "kiertää" opintojensa aikana useammissa eurooppalaisissa yliopistoissa. Parlamentti kävi neuvoston kanssa tiukkasävyisiä neuvotteluja ohjelman määrärahoista. Komissio ehdotti aluksi 200 miljoonan euron budjettia vuosiksi 2004-2006, neuvosto vain 180 miljoonaa. Parlamentin mielestä summat olivat riittämättömiä. Viimein sen onnistuikin saada tahtonsa läpi ja budjetin loppusumma korotettiin 230 miljoonaan. Erasmus World -ohjelmalla ei pyritä vain eurooppalaisen koulutuksen tunnetuksi tekemiseen eri puolilla maailmaa. Tavoitteena on myös edistää kulttuurien välistä vuoropuhelua ja yhteisymmärrystä kansojen kesken.



  
Esittelijät:
  
Opettajien ja opiskelijoiden liikkuvuus yhteisössä: Robert J.E. Evans (PES, UK)
Sokrates-ohjelma 2000-2004: Doris Pack (EPP-ED, D)
Erasmus World -ohjelma 2004-2008: Marielle De Sarnez (EPP-ED, F)
  
Euroopan unionin virallinen lehti - päätösasiakirjat:
  
Opettajien ja opiskelijoiden liikkuvuus yhteisössä
Sokrates-ohjelma 2000-2004
Erasmus World -ohjelma 2004-2008

 

 

 
  Publishing deadline: 2 April 2004