| Jalkaväkimiinat vaativat joka vuosi lukuisia uhreja erityisesti kaikkein köyhimmissä maissa. Euroopan unioni on päättänyt mennä askeleen pidemmälle kuin Ottawan yleissopimuksen kansainväliset velvoitteet edellyttävät ja koordinoida ja tehostaa toimiaan ongelman ratkaisemiseksi. Euroopan parlamentti on aina toiminut aktiivisesti tässä asiassa, ja sen ansiosta vuonna 2001 hyväksyttyihin yhteisön säädöksiin on sisällytetty kattava ennaltaehkäisevä strategia, jossa vaaditaan jäsenvaltioiden hallussa olevien varastoitujen miinojen tuhoamista. Parlamentin vaatimuksesta yhteisön talousarvioon luotiin myös erityinen budjettikohta jalkaväkimiinojen vastaista toimintaa varten.
Jalkaväki- eli henkilömiinat eivät erottele sotilaita ja siviilejä, vaan ne räjähtävät usein alueilla, joilla siviiliväestö yrittää parhaansa mukaan selviytyä aseellisen konfliktin seurauksista. Jos miinoja ei poisteta tai tehdä vaarattomiksi, ne muodostavat jatkuvan vaaran.
Kansalaisyhteisjärjestöjen kehotuksesta 122 valtiota allekirjoitti Ottawan yleissopimuksen joulukuussa 1997. Sen jälkeen sopimuksen allekirjoittajavaltiot ovat tuhonneet yli 30 miljoonaa miinaa. Yli 110 valtiota on luopunut jalkaväkimiinojen käytöstä, mutta silti tehtävää on vielä paljon. Miinat aiheuttavat jatkuvan vaaran yli 65 maassa. Vuosittain miinojen uhreiksi joutuvien henkilöiden määräksi arvioidaan 15 000–20 000 henkilöä. Uhreista suuri osa on siviilejä ja joukkoon mahtuu monia lapsia. Miinat aiheuttavat ihmishenkien menetyksiä ja vakavia loukkaantumisia ja haittaavat taloudellista ja sosiaalista kehitystä maissa, jotka ovat olleet konfliktien tai sisällissodan näyttämöinä.
Käytettävissä 140 miljoonaa euroa
Komission ehdotukseen perustuvalla neuvoston ja parlamentin asetuksella on useita tärkeitä tavoitteita. Uuden budjettikohdan perustamisella ja oikeudellisen välineen luomisella pyritään osoittamaan mahdollisimman paljon resursseja miinanraivaukseen, uhrien tukemiseen, koulutukseen sekä tehokkaampien välineiden kehittämiseen. Vuosina 2002–2009 jalkaväkimiinojen vastaiseen toimintaan käytetään talousarviomäärärahoja yhteensä 140 miljoonaa euroa, mikä turvaa unionin politiikan jatkuvuuden. Määrärahoista ei tarvitse neuvotella uudelleen joka vuosi. Koska henkilömiinojen vastainen toiminta on maailmanlaajuista ja koska kyseessä on vaikea ongelma, on tarpeen mukauttaa päätöksentekomenettelyjä. Päätöksenteon on oltava tehokasta, joustavaa ja tarvittaessa nopeaa. Unioni käyttää miinojen vastaiseen toimintaan kaiken kaikkiaan 240 miljoonaa euroa.
Toisena tavoitteena on vastata kiireellisiin humanitaarisiin tarpeisiin, estää loukkaantumiset ja ihmishenkien menetykset sekä tarjota uhreille kuntoutusmahdollisuuksia. Henkilömiinat sekä muut räjähtämättömät taisteluvälineet muodostavat kuitenkin pysyvän esteen normaalille taloudelliselle ja sosiaaliselle toiminnalle. Tilanne vaatii avunantajilta sellaista pitkän aikavälin sitoutumista, jota ei pystytä tarjoamaan humanitaarisen hätäavun ja jälleenrakennusavun keinoin.
Unionin strategiana on suosia koulutusta ja lujittaa sen avulla miinoista kärsivien maiden omia valmiuksia. Myös parlamentti on noudattanut tätä lähestymistapaa ja asettanut etusijalle siviilitoimintastrategian, jota sovelletaan yleisesti kansainvälisen yhteisön toiminnassa. Parlamentin jäsenten mielestä asiantuntijoiden koulutus antaa väestölle mahdollisuuden toimia ennaltaehkäisevästi ja toisaalta hyötyä enemmän jo olemassa olevista kansainvälisistä ohjelmista.
Konkreettiset toimet
Asetuksen nojalla rahoitettuihin toimiin kuuluu miinoista valistaminen, asiantuntijoiden koulutus, miinoitetuiksi epäiltyjen alueiden kartoittaminen ja merkitseminen, jalkaväkimiinojen paikantaminen, miinanraivaus ja miinojen tuhoaminen maastossa sekä varastoitujen jalkaväkimiinojen tuhoaminen. Miinojen uhrien avustaminen ja kuntouttaminen, heidän integroimisensa sosiaaliseen ja taloudelliseen toimintaan sekä tiedonhallinta kuuluvat myös asetuksen piiriin.
Unioni tarjoaa taloudellista tukea yhteistyökumppaneilleen, kuten kansalaisjärjestöille ja muille tahoille, joilla on erikoisasiantuntemusta. Lisäksi määrärahoja voidaan käyttää rahoittamaan miinojen raivaamiseen tarvittaviin laitteistoihin, jotka voivat olla hyvinkin erilaisia eri alueilla.
Euroopan parlamentti kehotti äskettäin, 22. huhtikuuta 2004, toistamiseen kaikkia maita allekirjoittamaan ja ratifioimaan Ottawan sopimuksen. Erityisesti se kehotti erityisesti Yhdysvaltoja peruuttamaan ilmoituksensa, jonka mukaan USA ei aio liittyä sopimukseen. Parlamentti toivoo, että valtioiden lisäksi myös kaikki muut toimijat allekirjoittavat jalkaväkimiinojen täydellistä kieltämistä koskevan sitoumuksen.
|
