Merja KYLLÖNEN
Merja KYLLÖNEN
Suomi

syntynyt : , Suomussalmi

Kahdeksas vaalikausi Merja KYLLÖNEN

Poliittiset ryhmät

  • 01-07-2014 / 14-12-2015 : Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmä/Pohjoismaiden vihreä vasemmisto - Jäsen
  • 15-12-2015 / 11-01-2017 : Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmä/Pohjoismaiden vihreä vasemmisto - Työvaliokunnan jäsen
  • 12-01-2017 / 01-07-2019 : Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmä/Pohjoismaiden vihreä vasemmisto - Työvaliokunnan jäsen

Kansalliset puolueet

  • 01-07-2014 / 01-07-2019 : Vasemmistoliitto (Suomi)

Jäsen

  • 01-07-2014 / 18-01-2017 : Liikenne- ja matkailuvaliokunta
  • 14-07-2014 / 01-07-2019 : Valtuuskunta EU:n ja Venäjän parlamentaarisessa yhteistyövaliokunnassa
  • 21-01-2016 / 04-04-2017 : Autoalan päästömittauksia käsittelevä tutkintavaliokunta
  • 19-01-2017 / 01-07-2019 : Liikenne- ja matkailuvaliokunta

Varajäsen

  • 01-07-2014 / 18-01-2017 : Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta
  • 14-07-2014 / 01-07-2019 : Suhteista Japaniin vastaava valtuuskunta
  • 19-01-2017 / 01-07-2019 : Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta

Pääasiallinen toiminta parlamentissa

Mietinnöt – esittelijänä

Asiasta vastaava valiokunta nimittää esittelijän, joka laatii mietinnön lainsäädäntöä tai talousarviota koskevasta ehdotuksesta tai muista asioista. Esittelijä voi mietintöä laatiessaan kuulla alan asiantuntijoita ja sidosryhmiä. Hän vastaa myös kompromissitarkistusten laatimisesta ja neuvotteluista varjoesittelijöiden kanssa. Valiokunnassa hyväksytyistä mietinnöistä keskustellaan ja äänestetään täysistunnossa. 55 artikla

Lausunnot – valmistelijana

Valiokunnat voivat laatia asiasta vastaavan valiokunnan mietintöön liitettävän lausunnon toimivaltaansa kuuluvista seikoista. Lausunnon valmistelija vastaa myös kompromissitarkistusten laatimisesta ja neuvotteluista varjovalmistelijoiden kanssa. 56 artikla, 57 artikla, liite VI

LAUSUNTO yhteistyötaloutta koskevasta eurooppalaisesta toimintasuunnitelmasta

12-04-2017 TRAN_AD(2017)597749 PE597.749v02-00 TRAN
Merja KYLLÖNEN

LAUSUNTO ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi sitovista vuotuisista kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksistä jäsenvaltioissa vuosina 2021–2030 joustavaa energiaunionia varten ja Pariisin sopimuksen sitoumusten täyttämiseksi sekä järjestelmästä kasvihuonekaasupäästöjen seuraamiseksi ja niistä raportoimiseksi sekä muista ilmastonmuutosta koskevista tiedoista raportoimiseksi annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/2013 muuttamisesta

27-03-2017 TRAN_AD(2017)595458 PE595.458v02-00 TRAN
Merja KYLLÖNEN

LAUSUNTO digitaalisia sisämarkkinoita koskevan säädöksen valmistelusta

11-11-2015 TRAN_AD(2015)565151 PE565.151v02-00 TRAN
Merja KYLLÖNEN

Lausunnot – varjovalmistelijana

Poliittiset ryhmät voivat nimetä lausuntoa varten varjovalmistelijan, joka seuraa käsittelyn etenemistä ja pyrkii neuvottelemaan kompromissitekstejä valmistelijan kanssa. 215 artikla

LAUSUNTO ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi oikeudenmukaisuuden ja avoimuuden edistämisestä verkossa toimivien välityspalvelujen yrityskäyttäjiä varten

23-11-2018 TRAN_AD(2018)626844 PE626.844v02-00 TRAN
Claudia ȚAPARDEL

LAUSUNTO ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta ”Euroopan horisontti” ja sen osallistumista ja tulosten levittämistä koskevista säännöistä

19-11-2018 TRAN_AD(2018)625453 PE625.453v02-00 TRAN
Henna VIRKKUNEN

LAUSUNTO ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Euroopan horisontti” täytäntöönpanoa koskevasta erityisohjelmasta

19-11-2018 TRAN_AD(2018)625455 PE625.455v02-00 TRAN
Henna VIRKKUNEN

Päätöslauselmaesitykset

Ajankohtaisista asioista voidaan jättää käsiteltäväksi päätöslauselmaesityksiä, jos valiokunta, poliittinen ryhmä tai vähintään viisi prosenttia parlamentin jäsenistä sitä pyytää. Päätöslauselmaesityksistä äänestetään täysistunnossa. 132 artikla, 136 artikla, 139 artikla, 144 artikla

Suulliset kysymykset

Valiokunta, poliittinen ryhmä tai vähintään viisi prosenttia parlamentin jäsenistä voi esittää komissiolle, neuvostolle tai komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle suullisesti vastattavia kysymyksiä, joista keskustellaan. Työjärjestyksen 136 artikla

Toissijaiset tiedustelut

Valiokunta, poliittinen ryhmä tai vähintään viisi prosenttia parlamentin jäsenistä voi esittää komissiolle, neuvostolle tai komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle kirjallisesti vastattavia toissijaisia tiedusteluja. Työjärjestyksen 130 a artikla, liite III

Ensisijaiset tiedustelut

Valiokunta, poliittinen ryhmä tai vähintään viisi prosenttia parlamentin jäsenistä voi esittää komissiolle, neuvostolle tai komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle kirjallisesti vastattavia ensisijaisia tiedusteluja, joista keskustellaan. Työjärjestyksen 139 artikla, liite III

Muu toiminta parlamentissa

Kirjalliset äänestysselitykset

Jäsenet voivat antaa täysistuntoäänestyksestä kirjallisen selityksen. Työjärjestyksen 194 artikla

Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittaminen (A8-0386/2018 - Guillaume Balas)

11-12-2018

Äänestin trilogimandaattia vastaan.
EMPL-valiokunnan mietintöön sisältyy merkittäviä haasteita Suomen sosiaaliturvajärjestelmälle.
Esimerkiksi Unkarin työttömyysetuuden saaja voisi Suomessa yhden päivän työskentelyn ja tästä muodostuvan vakuutuksen jälkeen saada Suomessa työttömyysetuuksia ja viedä nämä etuudet mukanaan Unkariin kuuden kuukauden ajan.
a) On mahdotonta väittää, että unkarilaisella työntekijällä on yhteys Suomen työmarkkinoihin, jos hän ei ole aiemmin osallistunut Suomen työmarkkinoille eikä ollut sosiaaliturvajärjestelmässä. On todennäköistä, että unkarilaiselle työntekijälle ei koskaan synnykään pidempää yhteyttä Suomen työmarkkinoihin, koska hänellä on oikeus viedä etuudet Unkariin kuuden kuukauden ajan.
b) Tällä myös vähennetään helposti Unkarin ja unkarilaisten työnantajien taakkaa ja viedään näin kannustimet Unkarin järjestelmän uudistamiselta työntekijöiden eduksi. Esimerkiksi Unkarin järjestelmä on työnantajien ja työntekijöiden yksityisesti rahoittama; saanto on 20 prosenttia tuloista ja kestoaika on noin 15 viikkoa.
Suomessa on ulkomaisen työntekijän näkökulmasta antelias sosiaaliturvajärjestelmä.
c) Kohtien a) ja b) seurauksena Suomen sosiaaliturvajärjestelmä joutuu kohtaamaan julkisen rahoituksen osalta suuria haasteita, mitä ei ole meillä huomioitu ja mistä ei ole keskusteltu. Esimerkiksi Tanskassa vastaava keskustelu on lähtenyt liikkeelle.
Kaikissa jäsenvaltioissa on työttömyysetuuksia. Ne perustuvat kelpoisuuden myöntämisperusteisiin ja -periaatteisiin, esimerkiksi tiettyyn työskentelykauteen.
Kun otetaan huomioon EU:n pyrkimys koordinoida tällaisia turvajärjestelmiä, jäsenvaltiot, joilla on korkea sosiaaliturva, pakotetaan epäsuorasti alentamaan sosiaalisia normejaan. En vastusta ”pohjoismaisen hyvinvointivaltiomallin” jakamista, mutta se on tehtävä tavalla, joka kohtelee jäsenmaita, sen työntekijöitä ja yrityksiä oikeudenmukaisesti.

Euroopan työviranomaisen perustaminen (A8-0391/2018 - Jeroen Lenaers)

11-12-2018

PPE:n esittelijä Jeroen Leaners totesi, että hän halusi välttää, että ELAsta tulisi "hampaaton paperitiikeri", mutta nyt näyttää siltä, että ELA on juuri se.
Lähtökohtaisesti en tue sellaisten byrokratiakokonaisuuksien rakentamista, jotka ovat olemassa vain olemassaolon vuoksi ja joilta puuttuu varsinainen toimivalta ja esimerkiksi mahdollisuus rangaista väärinkäytöksistä.
ELA toimii välittäjänä jäsenvaltioiden välisissä riidoissa ja tekee yhteisiä työvoimatutkimuksia. Molemmat toiminnot ovat osoittautuneet hampaattomiksi.
Riitojenratkaisumekanismi on poistettu kokonaan. Sovittelumenettelyyn ja yhteisiin tarkastuksiin osallistuminen olisi edelleen vapaaehtoista, ja jos jäsenvaltio päättää osallistua sovittelumenettelyyn, sen ei tarvitse noudattaa sovittelulautakunnan lausuntoa.
Neuvoston yleisessä lähestymistavassa hyväksymän kannan perusteella ei näytä uskottavalta, että työviranomaisesta tulisi uskottava toimija. Neuvoston tekstin sisältö on parempi kuin parlamentin esittämä sovittelu, koska siinä selvästi sanotaan, että ELAn lausunnot voivat olla ”sitovia”. Siinä todetaan myös, että osallistumisen sovitteluun ja yhteisiin tarkastuksiin olisi oltava vapaaehtoista ja että yhteiset tarkastukset voidaan toteuttaa vain kansallisten viranomaisten toimesta kansallisella alueella.
Käsittelyn yhteydessä yritettiin korostaa ELAn painopisteenä sosiaalista polkumyyntiä ja väärinkäytöksiä, koska niiden kautta ELAlla olisi todellista lisäarvoa suhteessa nykyisiin viranomaistoimiin. Seuraavaksi tämä merkitsisi palvelujen vapaata liikkuvuutta koskevien rajoitusten asettamista.
ELA voisi hankaloittaa työmarkkinaosapuolten itsenäisyyttä ja tiettyjä kansallisia työmarkkinasuhteita tietyissä jäsenvaltioissa, koska monista muista virastoista poiketen ELAn sidosryhmissä ja hallintoneuvostossa olisi edustettuna jäsenmaiden toimijoiden sijasta pelkästään unionin tason työmarkkinaosapuolia.

Tekijänoikeudet digitaalisilla sisämarkkinoilla (A8-0245/2018 - Axel Voss)

05-07-2018

Äänestin tänään tekijänoikeusdirektiiviä vastaan, sillä en tue artiklaa 13 nykyisessä muotoilussaan. Tekijät ovat korvauksen työstään ansainneet, mutta valitettavasti artikla 13 vaatii palveluiden tarjoajia varmistamaan, ettei tekijänoikeussuojattua aineistoa ladata heidän sivustoilleen käyttäjien toimesta. Sisällöntunnistustekniikka ei valitettavasti ole kovin luotettavasti toimivaa, ja on pelko että esim. opetustarkoituksessa, kritiikissä tai uutisoinnissa käytetty sisältö saatetaan tulkita ongelmalliseksi. Artiklalla voi olla välillisesti haitallisia vaikutuksia esimerkiksi avoimen lähdekoodin ohjelmistojen kehittämiseen ja yleisiin kansalaisoikeuksiin.
Yksilön tai pienen yrityksen on varsin vaikeaa riitauttaa sisällöntunnistustekniikan toimenpiteet, jotka he kokevat olevan aiheettomia. Pienempien yritysten ei ole liiketoiminnallisesti mahdollista tehdä isoja investointeja sisältöjen skannaukseen ja valvontaan tai etukäteisvalvontaan tarvittavan moderointihenkilöstön palkkaamiseen.
Artiklan vaikutus on voimakas nimenomaan itsenäisiin, pieniin ja aloitteleviin yrityksiin (start-upit), ja käytännössä se betonoi markkinoita hallitsevien suurten yritysten valta-aseman.
Toisaalta myös artiklan 11 kaltainen säätely on aikaisemmin epäonnistunut Saksassa ja Espanjassa. Jos pyrkimys on puuttua valeuutisten leviämiseen, artiklalla on helposti päinvastainen vaikutus.
Kannatan kokonaisuuden palautusta valmisteluun. Viestinnän lainsäädännön tulee olla selkeää, eikä tekijäoikeusoikeudenkäyntien pelko voi olla ohjaamassa kansalaisten saamaa informaatiota.

Kirjalliset kysymykset

Jäsenet voivat esittää Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalle, neuvostolle, komissiolle tai komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle tietyn määrän kirjallisesti vastattavia kysymyksiä. Työjärjestyksen 138 artikla, liite III

Yksittäiset päätöslauselmaesitykset

Parlamentin työjärjestyksen 143 artiklan mukaan jäsen voi jättää käsiteltäväksi päätöslauselmaesityksen Euroopan unionin toimialaan liittyvästä asiasta. Näissä päätöslauselmaesityksissä ilmaistaan esityksen tehneen yksittäisen jäsenen kanta. Käsiteltäväksi otetut päätöslauselmaesitykset lähetetään asiasta vastaavaan valiokuntaan, joka päättää, ryhdytäänkö päätösläuselmaesityksen osalta jatkotoimiin ja mitä menettelyä tällöin sovelletaan. Jos valiokunta on päättänyt ryhtyä päätöslauselmaesityksen osalta jatkotoimiin, lisätietoja asiasta annetaan tällä sivulla kyseessä olevan päätöslauselman jäljessä. 143 artikla

Kirjalliset kannanotot (16. tammikuuta 2017 saakka)

**Kirjalliset kannanotot poistuivat käytöstä 16. tammikuuta 2017.** Kirjallinen kannanotto oli aloite EU:n toimivaltaan kuuluvasta asiasta. Muut jäsenet saattoivat allekirjoittaa kannanoton kolmen kuukauden kuluessa.

KIRJALLINEN KANNANOTTO Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) tarpeeseen tukea alueellista saavutettavuutta

12-12-2016 P8_DCL(2016)0129 Rauennut
Renaud MUSELIER Jill EVANS Pascal ARIMONT Inés AYALA SENDER Younous OMARJEE Juan Fernando LÓPEZ AGUILAR Derek VAUGHAN Milan ZVER Keith TAYLOR Jozo RADOŠ Ruža TOMAŠIĆ István UJHELYI Fernando RUAS Merja KYLLÖNEN Ivan JAKOVČIĆ Petras AUŠTREVIČIUS Salvatore Domenico POGLIESE Deirdre CLUNE Elissavet VOZEMBERG-VRIONIDI Iskra MIHAYLOVA
Jättämispäivä : 12-12-2016
Raukeamispäivä : 12-03-2017
Allekirjoittajien lukumäärä : 106 - 13-03-2017

KIRJALLINEN KANNANOTTO neurologisista oireista ja kroonisista kivuista kärsivien henkilöiden työllistymiseen

24-10-2016 P8_DCL(2016)0112 Rauennut
Marian HARKIN Jean LAMBERT Miroslav MIKOLÁŠIK Daciana Octavia SÂRBU Dame Glenis WILLMOTT Cristian-Silviu BUŞOI Sirpa PIETIKÄINEN Jeroen LENAERS Jutta STEINRUCK Karin KADENBACH Ivo VAJGL Heinz K. BECKER Biljana BORZAN Brian HAYES Roberta METSOLA Sofia RIBEIRO Merja KYLLÖNEN Elena GENTILE Jana ŽITŇANSKÁ Bogdan Brunon WENTA José BLANCO LÓPEZ Eva KAILI
Jättämispäivä : 24-10-2016
Raukeamispäivä : 24-01-2017
Allekirjoittajien lukumäärä : 179 - 25-01-2017

KIRJALLINEN KANNANOTTO lentoasemien ruokien ja juomien hintojen kohtuullistamista koskevaan EU:n laajuiseen käytäntöön

12-09-2016 P8_DCL(2016)0094 Rauennut
Brian HAYES Izaskun BILBAO BARANDICA Jozo RADOŠ Marlene MIZZI Merja KYLLÖNEN Fabio DE MASI Lucy ANDERSON Deirdre CLUNE José BLANCO LÓPEZ Patricija ŠULIN Stelios KOULOGLOU
Jättämispäivä : 12-09-2016
Raukeamispäivä : 12-12-2016
Allekirjoittajien lukumäärä : 45 - 13-12-2016

Ilmoitukset

Jäsen on allekirjoittanut kaikki alla olevat ilmoitukset, vaikka allekirjoitus ei ole näkyvissä verkossa julkaistavassa versiossa.