meps.search.searchmenu
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Europe

Maan valinta

  • Belgia Belgia 22 Jäsen
     
  • Bulgaria Bulgaria 18 Jäsen
     
  • Tšekin tasavalta Tšekin tasavalta 22 Jäsen
     
  • Tanska Tanska 13 Jäsen
     
  • Saksa Saksa 99 Jäsen
     
  • Viro Viro 6 Jäsen
     
  • Irlanti Irlanti 11 Jäsen
     
  • Kreikka Kreikka 22 Jäsen
     
  • Espanja Espanja 54 Jäsen
     
  • Ranska Ranska 74 Jäsen
     
  • Italia Italia 73 Jäsen
     
  • Kypros Kypros 6 Jäsen
     
  • Latvia Latvia 9 Jäsen
     
  • Liettua Liettua 12 Jäsen
     
  • Luxemburg Luxemburg 6 Jäsen
     
  • Unkari Unkari 22 Jäsen
     
  • Malta Malta 6 Jäsen
     
  • Alankomaat Alankomaat 26 Jäsen
     
  • Itävalta Itävalta 19 Jäsen
     
  • Puola Puola 51 Jäsen
     
  • Portugali Portugali 22 Jäsen
     
  • Romania Romania 33 Jäsen
     
  • Slovenia Slovenia 8 Jäsen
     
  • Slovakia Slovakia 13 Jäsen
     
  • Suomi Suomi 13 Jäsen
     
  • Ruotsi Ruotsi 20 Jäsen
     
  • Yhdistynyt kuningaskunta Yhdistynyt kuningaskunta 71 Jäsen
     
  • Espanja Espanja 54 Jäsen
     
  • Ranska Ranska 74 Jäsen
     
  • Portugali Portugali 22 Jäsen
     
 

Jäsenet jäsenvaltion ja poliittisen ryhmän mukaan

7. vaalikausi

 

Jos jäsen luopuu toimesta, asianomaisen jäsenvaltion on ilmoitettava Euroopan parlamentille, kenet on nimetty hänen seuraajakseen.
Jäsenhakemisto voidaan sen jälkeen päivittää. Hetken aikaa edustajanpaikkojen virallinen lukumäärä ja jäsenten tosiasiallinen määrä voivat kuitenkin poiketa toisistaan.

 
 
 
 
 
 
Euroopan parlamentti koostuu 754 jäsenestä, jotka on valittu laajentuneen Euroopan unionin 27 jäsenvaltiosta. Vuodesta 1979 lähtien jäsenet on valittu yleisillä, välittömillä vaaleilla viideksi vuodeksi.
 

Kukin jäsenvaltio määrittelee oman vaalimenettelynsä, mutta jokaisessa valtiossa sovelletaan samoja demokratian perussääntöjä: naisten ja miesten välinen tasa-arvo ja äänestyssalaisuus. Äänestysikä on kaikissa jäsenvaltioissa 18 vuotta, lukuun ottamatta Itävaltaa, jossa se on 16. Euroopan parlamentin vaaleihin liittyy jo joitakin yhteisiä sääntöjä: yleiset, välittömät vaalit, suhteellisuussääntö ja viiden vuoden toimikausi, jota voidaan jatkaa.

Yleissääntönä on, että Euroopan parlamentin paikat jakautuvat suhteessa kunkin maan väkilukuun.

Naisten ja miesten välinen tasa-arvo: naisten edustus Euroopan parlamentissa kasvaa jatkuvasti. Tällä hetkellä hiukan yli 1/3 jäsenistä on naisia.

Euroopan parlamentin jäsenen työaika jakautuu Brysselin ja Strasbourgin sekä hänen vaalipiirinsä välillä.

Brysselissä jäsen osallistuu valiokuntien ja poliittisten ryhmien kokouksiin sekä ylimääräisiin täysistuntoihin ja Strasbourgissa kahteentoista täysistuntoon. Pääasiallisen toimintansa lisäksi hänen on luonnollisesti omistettava aikaa myös omalle vaalipiirilleen.

Euroopan parlamentin jäsenet ryhmittyvät poliittisten näkemystensä, eivät kansallisuuden mukaané.

Euroopan parlamentin jäsenet harjoittavat edustajantointaan riippumattomasti.

Euroopan parlamentin jäsenillä on yhä enemmän valtuuksia ja he vaikuttavat toiminnallaan kansalaisten jokapäiväiseen elämään kaikilla aloilla: ympäristö, kuluttajansuoja, liikenne sekä koulutus, kulttuuri, terveys, jne.

Jäsenten asema: Euroopan parlamentin jäsenten uusi ohjesääntö tuli voimaan 14. heinäkuuta 2009. Ohjesääntö lisää jäsenten palkkauksen avoimuutta ja yhdenvertaisuutta. Uusi samansuuruinen palkka maksetaan EU:n budjetista.