Kukin jäsenvaltio määrittelee oman vaalimenettelynsä, mutta jokaisessa valtiossa sovelletaan samoja demokratian perussääntöjä: naisten ja miesten välinen tasa-arvo ja äänestyssalaisuus. Äänestysikä on kaikissa jäsenvaltioissa 18 vuotta, lukuun ottamatta Itävaltaa, jossa se on 16. Euroopan parlamentin vaaleihin liittyy jo joitakin yhteisiä sääntöjä: yleiset, välittömät vaalit, suhteellisuussääntö ja viiden vuoden toimikausi, jota voidaan jatkaa.
Yleissääntönä on, että Euroopan parlamentin paikat jakautuvat suhteessa kunkin maan väkilukuun.
Naisten ja miesten välinen tasa-arvo: naisten edustus Euroopan parlamentissa kasvaa jatkuvasti. Tällä hetkellä hiukan yli 1/3 jäsenistä on naisia.
Euroopan parlamentin jäsenen työaika jakautuu Brysselin ja Strasbourgin sekä hänen vaalipiirinsä välillä.
Brysselissä jäsen osallistuu valiokuntien ja poliittisten ryhmien kokouksiin sekä ylimääräisiin täysistuntoihin ja Strasbourgissa kahteentoista täysistuntoon. Pääasiallisen toimintansa lisäksi hänen on luonnollisesti omistettava aikaa myös omalle vaalipiirilleen.
Euroopan parlamentin jäsenet ryhmittyvät poliittisten näkemystensä, eivät kansallisuuden mukaané.
Euroopan parlamentin jäsenet harjoittavat edustajantointaan riippumattomasti.
Euroopan parlamentin jäsenillä on yhä enemmän valtuuksia ja he vaikuttavat toiminnallaan kansalaisten jokapäiväiseen elämään kaikilla aloilla: ympäristö, kuluttajansuoja, liikenne sekä koulutus, kulttuuri, terveys, jne.
Jäsenten asema: Euroopan parlamentin jäsenten uusi ohjesääntö tuli voimaan 14. heinäkuuta 2009. Ohjesääntö lisää jäsenten palkkauksen avoimuutta ja yhdenvertaisuutta. Uusi samansuuruinen palkka maksetaan EU:n budjetista.
