Päänavigointiin (paina Enter-näppäintä)
Suoraan sivun sisältöihin (paina Enter) (paina Enter-näppäintä)
NOT FOUND ! (paina Enter-näppäintä)

Reilun 120 miljardin euron kysymys: kuinka saada tolkku EU:n budjetista?

Monivuotiset rahoitusnäkymät

 
 
EU:n menojen ja tulojen on vastattava toisiaan   Erikorkuisia kolikkopinoja

EU:n jäsenmaita edustava ministerineuvosto ja Euroopan parlamentti päättävät unionin talousarviosta vuosittain. Tehostaakseen päätöksentekoa ja välttääkseen 1980-luvun aikaiset budjettikiistat, neuvosto ja parlamentti hyväksyvät nykyisin komission ehdotuksen pohjalta monivuotisen rahoituskehyksen.


Monivuotinen rahoituskehys


Lissabonin sopimus teki EU:n monivuotisesta budjettisuunnittelusta sitovan. Kehys vahvistaa useamman budjettivuoden (jatkossa vähintään viiden nykyisten seitsemän sijaan) jaksolle vuotuiset ylärajat (katot) kullekin menoluokalle tai otsakkeelle (maatalous, ympäristö, ulkosuhteet jne.) sekä koko budjetille.


Vaikka EU:n vuotuisen talousarvion tulee pysyä sovituissa monivuotisissa rajoissa, antaa toimielinten välinen sopimus jonkin verran liikkumavaraa ja joustavuutta ennakoimattomia menoja varten, joita on tarvittu etenkin ulkosuhteiden puolella (esimerkiksi luonnonkatastrofien aiheuttaman humanitaarisen avun rahoittamiseksi).


Nykyinen monivuotinen rahoituskehys ulottuu vuoteen 2013. Parlamentti on tosin ehdottanut sen ulottamista aina vuoteen 2015 tai 2016, jotta seuraava kehys vastaisi paremmin parlamentin ja komission toimikausia.


Monivuotinen rahoituskehys 2007–2013


2007–2013 rahoituskaudelle laadittu uusi menorakenne vastaa aiempaa paremmin EU:n haasteita ja tavoitteita. Monivuotinen rahoituskehys jakautuu viiteen otsakkeeseen:

  • Kestävä kasvu -otsakkeen alle on varattu 382 miljardia euroa seuraaville seitsemälle vuodelle lähinnä rakennerahastoja, tutkimusta ja koulutusta varten.

  • Luonnonvarojen kestävä hallinta ja suojelu sisältää 371 miljardia euroa lähinnä yhteisen maatalouspolitiikan mutta myös ympäristöpolitiikan rahoittamiseen.

  • Unionin kansalaisuus, vapaus, turvallisuus ja oikeus varaa 10,77 miljardia oikeus- ja sisäasioihin sekä toimiin Euroopan kansalaisuuden edistämiseksi muun muassa nuorisovaihdon, ystävyyskaupunkitoiminnan, kansalaisyhteiskunnan yhteistyön sekä median ja kulttuurin avulla.

  • EU kansainvälisenä toimijana rahoittaa 49,5 miljardin edestä toimia kehitysyhteistyön, ihmisoikeuksien edistämisen, ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja naapuruuspolitiikan alueilla.

  • Hallinto (mukaan lukien käännöspalvelut) -otsakkeelle on varattu budjetista noin 5,75 % eli 49,8 miljardia.


Budjettikomissaari (silloin vielä ehdokas) Janusz Lewandowski kertoi mepeille tammikuisessa kuulemisessaan, että rahoituskehyksen väliarviointi on odotettavissa aikaisintaan heinäkuulla 2010.