One in five under 25 can't find a job within the EU. Parliament wants to use unspent 82 billion euros from structural funds to create new job opportunities in...(read more) Facebook
The EU's trade deficit with China tripled in just 10 years. How do we rebalance? As a first step, Members want to establish a monitoring board to find out to...(read more) Facebook
Some Parliament members are suggesting that European politicians should show Euro 2012 in Ukraine the red card in protest over the treatment of opposition...(read more) Facebook
Strong - but not invulnerable. Despite an impressive 4 metres and 600kg, the blue fin tuna is an endangered species. And why? Overfishing and illegal catches....(read more) Facebook Euroopan unionin budjetin tulopuoli perustuu niin sanotulle omien varojen järjestelmälle. EU:lla on tätä nykyä neljänlaisia omia varoja: tuontimaksuja ja tulleja, maatalousmaksuja sekä osuudet jäsenmaiden arvonlisäveroista ja bruttokansantulosta (ns. "neljäs vara").
Termillä omat varat on haluttu korostaa sitä, että kyse ei ole vain jäsenmaiden maksuosuuksista vaan tuloista, jotka kuuluvat unionille sen tehtävien toteuttamiseksi ja sen toimivallan käyttämiseksi, jota jäsenmaat ovat unionille siirtäneet. Varat siis kuuluvat EU:lle ilman jäsenvaltioiden erillisiä päätöksiä.
Omien varojen järjestelmä
Tuontimaksut, tullit ja maatalousmaksut muodostivat alun perin suurimman osuuden omista varoista. Vuonna 2010 näiden osuus on enää 11,55 % EU-budjetin tulopuolesta. Samaten arvonlisäverot muodostavat vuonna 2010 enää 11,35 % unionin tuloista, kun niiden osuus budjettituloista oli yli puolet vielä 1990-luvun puolivälissä. 1988 käyttöönotettu neljäs, eli BKTL-vara, vastaa kuluvana vuonna 75,94 %:sti tuloista. Loput reilu prosentti kertyy muun muassa edelliseltä budjettivuodelta siirretyistä käyttämättömistä varoista.
Koska EU:lla ei ole omaa veronkantojärjestelmää, siirtävät jäsenmaat keräämänsä tullit ja maksut sekä ALV- ja BKTL-varat kuukausittain Euroopan komissiolle.
Nykyinen omien varojen järjestelmä perustuu jäsenvaltioiden sopimukseen, jonka kansalliset parlamentit ovat vahvistaneet. Jäsenmaat määrittävät omille varoille enimmäismäärän, joka on nykyään 1,24 % niiden yhteenlasketusta bruttokansantulosta. Ylärajan tarkoituksena on rajata menokehitystä. Kuten edellä näimme, EU:n menot ovat todellisuudessa pikemminkin yhden prosentin luokkaa.
EP: omien varojen järjestelmä uudistettava
Thatcherin Iso-Britannialle 1980-luvulla neuvottelema korjausmekanismi, sitä seuranneet jäsenmaiden maksuosuuksien sovittelut sekä myöhemmät erityisjärjestelyt tekivät ilmeiseksi tarpeen uudistaa EU:n rahoitusjärjestelmää. Kuten järjestelmän tulevaisuutta vuonna 2007 pohtinut esittelijä Alain Lamassoure (keskustaoikeiston EPP-ryhmä), Ranskan entinen valtiovarainministeri tiivisti: "Vuosi vuodelta jäsenmaat onnistuivat saamaan erityisjärjestelyitä. Rahoitusjärjestelmästä on lopulta tullut niin monimutkainen, että se on epädemokraattinen ja täysin käsittämätön kansalaisille".
Parlamentti on halunnut uudistaa unionin tulopuolen tavalla, joka korostaisi jäsenmaiden tasa-arvoa ja veisi pohjaa nettomaksuajattelulta.
Lewandowski: "Eurooppa ei ole valmis eurooppalaiseen veroon"
Budjettivaliokunnan ja talousarvion valvontavaliokunnan mepit tenttasivat budjettikomissaariehdokas Janusz Lewandowskia tammikuulla muun muassa mahdollisen EU-veron käyttöönotosta. "Eurooppa ei ole valmis eurooppalaiseen veroon", puolalainen sanoi, kuitenkin todeten, että hän ei vastusta ajatusta EU:n omasta verosta. Lewandowski otti esille uusia talousarvion rahoitusmalleja kuten "Tobinin veron" kansainvälisille rahasiirroille.