EP täysistunnossa 6.–9. syyskuuta

Parlamentin keskustelussa romanien tilanteesta keskustaoikeiston kansanpuolueryhmä EPP painotti vahvempia EU-toimia romanien osallistamiseksi. Sosialistit ja demokraatit, liberaalidemokraattien ALDE, Vihreät/EVA ja vasemmiston GUE/NGL:n edustajat taas tuomitsivat Ranskan toimet syrjintänä ja EU-lain rikkomisena. Komissaari Reding ilmoitti, että Ranskan toimien laillisuus tulee tutkia.

Ranska on karkottanut sitten tammikuun yli 8000 romania Romaniaan ja Bulgariaan. Romanien palautukset ovat herättäneet vilkasta keskustelua vapaan liikkuvuuden ja perusoikeuksien suojelun rajoista EU:ssa. Parlamentti peräsi aiemmin tänä vuonna tehokkaampia toimenpiteitä edistämään Euroopan 10–12 miljoonan romanin sosiaalista osallisuutta.

Neuvoston edustaja, Belgian Eurooppa-asioiden valtiosihteeri Olivier Chastel vakuutti neuvoston olevan sitoutunut "perussopimusten arvoihin ja periaatteisiin" sekä "oikeusvaltion kunnioittamiseen, mukaan luettuna vähemmistöjen oikeudet". Hän muistutti, että jokaisen jäsenvaltion tehtävänä on tukea romanien integraatiota. "Liikkumisvapaus on taattava, ja romanit eivät voi olla syrjinnän uhreja".

Perusoikeuksista vastaava komissaari Viviane Reding sanoi, että "jäsenmaat ovat vastuussa yleisestä järjestyksestä" ja kansalaistensa "turvallisuuden takaamisesta", mutta että kaikkien toimien tulee olla kohtuullisia. Hän mainitsi Ranskan viranomaisten vakuutuksen siitä, että romaneja ei syrjitä. Komissio kuitenkin "tarkistaa, vastaako se, mitä on puhuttu todellisuutta kentällä". "Tähän mennessä olemme löytäneet useita seikkoja, joihin Ranskan viranomaisten tulee toimittaa lisätietoja."

Lívia Járóka (EPP, HU) muistutti, että karkotuksista voidaan päättää "vain tapaus kerrallaan". Hän painotti, että "kenenkään ei pitäisi tulla karkotetuksi vain siksi, että on romani". Kollektiiviset karkotukset "voivat olla vastenmielisiä", mutta niin on myös toimimattomuus köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen lievittämiseksi. Hän painotti, että romanien osallistamista tulee vahvistaa yhteisen eurooppalaisen strategian avulla.

Hannes Swoboda (S&D, AT) ilmaisi pettymyksensä komission "epäselvään vastaukseen". "Tämä on pöyristyttävää, haluan tietää ovatko Ranskan viranomaiset rikkoneet eurooppalaista lakia vai eivät". Hänen mukaansa on mahdollista, että muutkin maat, "vaikkapa Italia tai Unkari", saattavat seurata Ranskan jalanjäljissä.

Renate Weber (ALDE, RO) totesi, että Ranska "käyttää temppuja" antamalla romaneille rahaa sillä ehdolla, että nämä lähtevät maasta. "He kutsuvat sitä vapaaehtoiseksi kotiuttamiseksi", mutta se "loukkaa selvästi eurooppalaista ja kansainvälistä lainsäädäntöä". Hän korosti, että komission on osoitettava olevansa todellinen EU:n periaatteiden suojelija.

Hélène Flautre (Greens/EFA, FR) kysyi, eikö komissaari Redingillä ole selkeää mielipidettä asiasta lukuisien kokoustenkaan jälkeen. Hän ihmetteli, tarvitseeko komissaari lisää asiantuntijoita tai todisteita todetakseen, että tilannetta on mahdoton hyväksyä ja lisäsi: "Lopettakaa vastuun kiertely!"

Timothy Kirkhope (ECR, UK) pyysi kollegoitaan odottamaan, kunnes komissio tekee virallisen linjauksen. "Sitten voimme tehdä valistuneen arvioinnin, joka perustuu kaikkiin faktoihin ja päättää, miten voimme paremmin integroida romaneja. Tämä sen sijaan, että ennakolta tuomitsemme kumppanijäsenmaan." Hän korosti myös, että "tämän maanosan ei tule koskaan herättää entisiä nationalismin haamuja."

Cornelia Ernstin (GUE/NGL, DE) mukaan "Sarkozy rikkoo EU-lakia, henkilöiden vapaata liikkumista sekä perusoikeusasiakirjaa". "Haluaisin nähdä näiden pakkosiirtojen loppuvan", hän totesi ja mainitsi tapauksista myös Itävallassa, Saksassa ja Italiassa. "Meidän täytyy taistella parlamentissa tätä vastaan."

"Kaikki tämä on verukkeita", Mario Borghezio (EFD, IT) sanoi ja painotti, että "Romania ja Bulgaria eivät ole selvittäneet ongelmaa kotonaan". Romanien "tulisi myös noudattaa lakia", hän jatkoi. "EU-kansalaiset ovat myös heidän rikostensa uhreja eivätkä haluaisi romaneja naapureikseen." "Meillä tulee olla rohkeutta todeta tämä."

"Kaikilla Euroopan kansalaisilla on samat oikeudet"

EP:n puhemies Jerzy Buzek totesi täysistunnon edellä, että toimivalta yleisen järjestyksen varmistamiseksi on epäilemättä EU:n jäsenmaiden käsissä. Hän kuitenkin korosti:

"Kaikilla Euroopan kansalaisilla on samat oikeudet EU:ssa. Ketään ei voida karkottaa maasta vain koska hän kuuluu romanivähemmistöön. Ottaen huomioon, että meidän täytyy parantaa romaniyhteisöjen sosiaalista integraatiota, meidän pitäisi välttää syrjivää retoriikkaa keskusteltaessa asiasta".

"Riittämätöntä edistystä"

Parlamentti kritisoi maaliskuussa hyväksymässään päätöslauselmassa Euroopan unionin "riittämätöntä edistystä" romanien sosiaalisen osallisuuden parantamisessa. Jäsenmaiden tulisi käyttää EU:n rakennerahastovaroja tehokkaammin tähän tarkoitukseen, mepit korostivat. Komissio laati vastauksena parlamentin vaatimuksiin yksityiskohtaiset suunnitelmat Euroopan romanien taloudellisen aseman kohentamiseksi.

On tärkeää varmistaa, että ne jäsenmaat, joissa on merkittäviä romaniyhteisöjä, todella käyttävät 10 miljardia euroa Euroopan sosiaalirahastosta romanien osallistamiseen "tavalla, joka hyödyttää tätä yhteisöä", komission edustaja arvioi täysistunnon edellä. EU on varannut summan romaniyhteisöjen tukemiseen vuosiksi 2007–2013.

Romanien tilanne Euroopan unionissa

EU:ssa, ehdokasmaissa ja mahdollisissa ehdokasmaissa Länsi-Balkanilla asuu 10–12 miljoonaa romania. Huomattava määrä romaneja elää äärimmäisen syrjäytyneinä ja kärsii syrjinnästä, työttömyydestä, köyhyydestä, huonoista asuinolosuhteista ja valtaväestöä heikommista terveysstandardeista.

Euroopan unionissa asuvat romanit ovat EU:n kansalaisia ja sen lait takaavat heille samat oikeudet kuin kaikille muille EU-kansalaisille.

EU-lait takaavat unionin kansalaisille oikeuden liikkua ja oleskella vapaasti EU:n alueella. Heillä on oikeus oleskella enintään kolme kuukautta toisessa jäsenmaassa voimassaolevalla passilla tai henkilökortilla. Pidempi oleskelu edellyttää työskentelyä tai muutoin riittäviä resursseja.

Päättäessään poistaa EU:n kansalaisen maasta, jäsenmaan on ensin varmistettava, että päätös on oikeassa suhteessa henkilöstä yleiselle järjestykselle aiheutuvaan uhkaan tai julkisiin varoihin kohdistuvaan rasitteeseen.

EU:n viimeisimmän laajentumisen yhteydessä sovittiin jäsenmaiden mahdollisuudesta asettaa rajoituksia Bulgarian tai Romanian kansalaisten vapaalle liikkuvuudelle 31. joulukuuta 2013 asti.