EP täysistunnossa 6.–9. syyskuuta

Samaa sukupuolta olevien parien avioliitot ovat todellisuutta viidessä Euroopan unionin jäsenmaassa: Belgiassa, Alankomaissa, Portugalissa, Espanjassa ja Ruotsissa. Joissain maissa homoparit voivat lisäksi rekisteröidä parisuhteensa. Entä jos pariskunta muuttaa jäsenmaahan, joka ei tunnusta kumpaakaan mahdollisuutta? Mepit tenttasivat tiistai-iltana komissiota samaa sukupuolta olevien parien suorasta tai epäsuorasta syrjinnästä työssä, opinnoissa tai matkustettaessa EU:ssa.

Vasemmiston GUE/NGL-ryhmän Cornelis de Jong kertoi täysistunnolle rekisteröineensä suhteensa samaa sukupuolta olevan kumppaninsa kanssa 21 vuotta sitten Alankomaissa. "Mutta jos menemme Puolaan, emme ole enää oikeudellisesti tunnustettu pari. Kun käytämme oikeuttamme vapaaseen liikkumiseen EU:ssa, menetämme joukon oikeuksia", hän muistutti.

Samaa sukupuolta olevan kumppanin kanssa 27 vuotta elänyt brittityöväenpuolueen Michael Cashman havainnollisti: "Jos joutuisin onnettomuuteen lomaillessani Italiassa, kumppanilleni ei edes annettaisi perustavaa oikeutta päättää, pitäisikö elämäni jatkua koneen varassa vai ei". "Yhdessä maassa hankittuja oikeuksia tulisi kunnioittaa toisessa", hän painotti.

"Jokaisella unionin kansalaisella tulisi olla samat oikeudet. Ei ole EU:n tai sen jäsenmaiden hallitusten asia arvioida henkilökohtaisia suhteita", liberaalidemokraattien Sophie in 't Veld korosti. "Meidän pitäisi EU:ssa vähintäänkin soveltaa vastavuoroisen tunnustamisen periaatetta; teemme sen hillolle, viinille ja oluelle, miksi emme tee sitä avioliitolle ja parisuhteille?", hollantilainen kysyi.

Perinteinen perhekäsite ja suvaitsevaisuus

Perusoikeus- ja kansalaisasioista vastaavan komissaari Viviane Redingin mukaan "on pääteltävissä, että jos sinulla on mahdollisuus liikkua vapaasti ja oleskella vapaasti, sinulla on oltava myös oikeuksia, jotka tulevat ensimmäisestä asuinpaikastasi toiseen asuinpaikkaasi". Mutta "meidän on edettävä varovasti", jotta saamme "askel askeleelta vastahakoiset jäsenmaat hyväksymään yleiset säännöt". "Kyse ei ole pelkästään periaatteista, vaan myös ihmisten henkilökohtaisesta elämästä".

"Ihmisen intiimiä ja henkilökohtaista aluetta on kunnioitettava", totesi keskustaoikeiston kansanpuolueryhmä EPP:n Salvatore Iacolino, mutta kertoi olevansa samaa mieltä Redingin kanssa siitä, että "meidän on edettävä varovasti, askel askeleelta". "Sillä välin meidän on otettava huomioon perhekäsite, joka on meille luonnollinen perhe, jossa on isä, äiti ja lisääntymistä, verrattuna malliin, jota toki kunnioitamme, mutta joka ei ole malli, joka on tällä hetkellä voimassa EU:ssa", italialainen selvitti.

"Emme puhu minkään pakottamisesta jäsenmaille, vaan suvaitsevaisuudesta", muistutti sosialistien slovakialaismeppi Monika Flašíková Beňová.

Oikeuksia paperilla, entä käytännössä?

"Meillä on loistavia periaatteita sopimuksissa ja EU:n oikeudellisia välineitä syrjimättömyyttä, tasa-arvoa, vähemmistöjen oikeuksia, ihmisarvoa ja oikeutta perhe-elämää varten, sekä tietysti vapaaseen liikkuvuuteen", muistutti brittiliberaalien Sarah Ludford. Hän kuitenkin katsoi, että sääntöjä "on muutettava, jotta poistettaisiin osittainen harkintavalta, jonka nojalla jäsenmaiden on syrjittävä pariskuntia, kun samaa sukupuolta olevat kumppanit tai puolisot siirtyvät toisesta jäsenmaasta".

Vihreiden itävaltalaismeppi Ulrike Lunacekin mielestä "meillä on ongelmia, kun saamme kuulla, että tunnustamisen tulee olla asteittaista. Kaikissa EU-maissa kansalaiset ovat edistyksellisempiä, kuin heidän hallituksensa".

"Eräät maat eivät tunnusta homopareja, ja heillä on oikeus siihen", totesi konservatiivien ja reformistien Konrad Szymansky. "Jos valtio ei salli sitä kenellekään, se ei syrji, ja tämä keskustelu on siten ajanhukkaa", puolalainen jatkoi.

Reding: Laki on selkeä ja takaa oikeudet

"Eikö komission ole aika taata tasa-arvo?", kysyi GUE/NGL:n Eva-Britt Svensson (Ruotsi) komissaari Redingiltä. "Ehkä komissaari Reding unohti EU:n moton 'moninaisuudessaan yhtenäinen', jonka voimme selvyyden vuoksi kääntää 'jokainen on herra kotonaan'", lisäsi Vapaa ja demokraattinen Eurooppa -ryhmän Oreste Rossi (Italia).

"Laki on hyvin selkeä", Reding vastasi mepeille. "Jos elät oikeudellisesti tunnustetussa samaa sukupuolta olevien avioliitossa tai siviiliparina maassa A, sinulla on oikeus – ja tämä on perusoikeus – viedä oma ja kumppanisi status mukanasi maahan B".