Malin presidentti Amadou Toumani Touré: "Afrikka saa vielä mahdollisuutensa"

"Väestökehitys, raaka-aineet ja valmiutemme tulevat varmasti vielä antamaan meille mahdollisuutemme, uskoi Malin presidentti Amadou Toumani Touré tiistaina Strasbourgissa. Kysyimme presidentiltä talouskriisin vaikutuksista hänen maahansa ja sen saamaan kehitysapuun, köyhyyden torjunnasta, maahanmuutosta sekä Afrikan ja Euroopan unionin yhteistyön merkityksestä. "Eurooppa ei sijaitse kaukana meistä", ja "toimii kouluna Afrikan unionille", presidentti sanoi.

Herra presidentti, rahoitus- ja talouskriisi on koetellut koko maailmaa. Miten se on vaikuttanut maahanne?

"Vaikka olemme kärsineet rahoituskriisistä monia muita vähemmän, on se vaikuttanut myös meidän kehitykseemme. Valvonta-, tarkastus- ja lainojen seurantatoimiemme ansiosta kriisi ei iskenyt meihin täydellä voimalla. Mutta olemme kuitenkin joutuneet kärsimään siitä epäsuorasti, erityisesti mitä tulee kehitysapuun.

Jopa anteliaimmilla kumppaneillamme on ongelmia, jotka väistämättä vaikuttavat kehitysapuun, vaikka Mali onkin käytännössä 'hemmoteltu lapsi', toiseksi suurin Euroopan unionin kehitysavun saaja Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.

Toinen asia on diasporamme, mikä näkyy paljolti maamme kehityksessä. Ulkomailla asuvat malilaiset lähettävät kotiin yli 450 miljoonaa euroa vuodessa, mikä vastaa 11 %:ia bruttokansantuotteestamme. Kriisin myötä myös elämä diasporassa on vaikeutunut, ja tämä näkyy kotimaahan lähetetyn rahan määrissä.

Kolmanneksi, olemme raaka-aineiden tuottaja. Ihmiset eivät osta kuten ennen, talous on hidastunut."

EP vaati äskettäin suurempaa poliittista tahtoa vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamiseksi. Miten näette haasteen – vain viisi vuotta määräajan 2015 edellä ja ennen New Yorkin syyskuista huippukokousta?

"Tuemme täysin Euroopan unionin ehdotuksia. Olennaisinta jäljessä laahaaville maille ja alueille on katsoa yhdessä, millä toimilla vuosituhattavoitteet voidaan saavuttaa mahdollisimman nopeasti. Siksi Mali on aina suosinut budjettitukea hanketuen sijaan, jotta voisimme päättää itse mitä teemme.

Kyse ei ehkä ole niinkään rahan, vaan koordinaation ja hyvän jakautumisen puuttumisesta. Olemme edistyneet aidsin torjunnassa, mutta samalla koulutus on saattanut jäädä heikommalle. Voimme kuitenkin saavuttaa ainakin kaksi tai kolme tavoitetta vuoteen 2015 mennessä. Emme ole niin kaukana jäljessä.

YK:n New Yorkin kokouksessa ei pidä toistaa viime kerran virheitä. Olin paikalla, kun Afrikan valtionpäämiehet pitivät viisi vuotta sitten kauniita puheita, ja saimme rohkaisevia vastauksia. Kansainvälinen yhteisö sitoutui köyhyyden torjuntaan. Mutta sitä on hyvin usein muistutettava tästä. Myönnämme, että sillä on edessään joitakin haasteita, mutta jos sitoumuksia tehdään, niitä on kunnioitettava. "

Bamakossa kaksi vuotta sitten EU:n kanssa yhteistyössä avatun muuttoliikkeiden hallinta- ja tietokeskuksen tavoitteena on tarjota kestäviä ratkaisuja maahanmuuttovirtojen hallintaan. Mitkä ovat mielestänne pohjoisen ja etelän yhteistyön suurimmat haasteet siirtolaisuuden saralla?

"Ensinnäkään meidän ei pidä vältellä keskustelua. Maahanmuutto on ongelma, joka koskettaa meitä kaikkia. Kaksi manterettamme eivät ole kaukana toisistaan, etäisyys on vain 14 kilometriä Gibraltarilta! Maanosamme ovat sidoksissa monin tavoin, myös kulttuurisesti ja historiallisesti. Jaamme joitakin kieliä, kuten ranskan, portugalin, espanjan, saksan ja englannin. Eurooppa ja Afrikka ovat paljon tiukemmin kytköksissä, kuin uskommekaan. Tärkeimmät kauppakumppanimme ovat lisäksi EU-maita."

Afrikka on valtava manner, jonka nykyinen kehitysvaihe ei vastaa sen mahdollisuuksia, saatikka resursseja – jotka herättävät yhä enemmän kiinnostusta. Miten näette ja arvioitte Euroopan roolia Afrikassa?

"EU on tänä päivänä esimerkki. Euroopan unionin malli ja organisaatio ovat kantaneet hedelmää ja toimivat nyt kouluna Afrikan unionille.

Euroopassa ja Afrikassa ei ole kyse rikkaiden ja köyhien maiden summasta, vaan solidaarisuudesta, johon kaikki yhtyvät. Ei siksi, että olisimme aina samaa mieltä, mutta jokaisen on hyväksyttävä uhraus yhteisen hyvän eteen.

Afrikka saa varmasti mahdollisuutensa ensi vuosisadalla. Meillä on raaka-aineita. Meillä on nuori, hyvin nuori väestö: lähes 75–80 % maanosamme väestöstä on alle 25-vuotiaita.

Kolmanneksi, valmiutemme ovat parantuneet huomattavasti. Afrikkalaisia opiskelijoita on tänään ympäri Eurooppaa, Amerikan, Kanadan ja jopa Kiinan suurimmissa oppilaitoksissa. Väestökehitys, raaka-aineet ja valmiutemme tulevat varmasti vielä antamaan meille mahdollisuutemme.

Eurooppa taas on aina säilyttänyt erityisen kiinnostuksensa Afrikkaa kohtaan. En ole koskaan tuntenut oloani hylätyksi. Seuraavan EU–Afrikka-kokouksen tulee kuitenkin mielestäni antaa mahdollisuus mennä pidemmälle. Kuten sanoin, Eurooppa ei sijaitse kaukana meistä", presidentti Touré muistuttaa.