Klooniruoka: mepit ja ministerit eivät päässeet sopuun

Dolly-lammas, maailman ensimmäinen eläinklooni luotiin vuonna 1996. 15 vuotta myöhemmin myös lehmiä, sikoja ja vuohia on kloonattu. Nyt kysymys kuuluu, voidaanko kloonattuja eläimiä käyttää ihmisravinnoksi? Ei, sanoo Euroopan parlamentti. Se haluaa kieltää yhtä lailla kloonatuista eläimistä kuin niiden jälkeläisistä saatavan lihan myynnin ja tuonnin. Parlamentti ja neuvosto eivät päässeet tiistaiyönä sopuun uuselintarvikelain päivityksestä.

Parlamentin ja EU-maiden neuvoston neuvottelijat eivät löytäneet viime hetken sovitteluneuvotteluissaan sopimusta uuselintarvikkeita koskevien sääntöjen päivityksestä. Elintarvikkeita voidaan pitää "uusina", jos ne on tuotettu uusilla teknologisilla prosesseilla tai jos niillä ei ole merkittävää kulutushistoriaa EU:ssa sitten uuselintarvikeasetuksen voimaantulon vuonna 1997.

Euroopan komissio on halunnut päivittää uuselintarvikeasetusta; tarkoituksena on yksinkertaistaa ja keskittää uuselintarvikkeiden lupamenettely. Ruokaturvallisuuden ja ihmisten terveyden takaamiseksi markkinoille voidaan saattaa vain EU:n luetteloon sisällytetyt elintarvikkeet. Pelisääntöjen päivityksen suurimmat erimielisyydet johtuivat klooniruoasta ja nanoteknologiasta.

EP: "ei" klooniruoalle

Parlamentin kanta on selvä: kloonatuista eläimistä peräisin olevan ruoan ei pidä löytää tietään Euroopan markkinoille ja EU:n pitää kieltää kloonaus elintarviketuotannossa. Neuvosto ja komissio puoltavat kloonauskieltoa elintarvikkeiden tuotannossa, mutta torjuvat kiellon hyödyntää kloonien jälkeläisiä ruoantuotannossa.

"On erittäin turhauttavaa, että neuvosto ei kuuntele yleistä mielipidettä", sanoivat yhteisessä lausumassaan parlamentin sovitteluvaltuuskunnan puheenjohtaja, sosialistien ja demokraattien Gianni Pittella (Italia) ja parlamentin uuselintarvikeasetuksen esittelijä, vasemmiston GUE/NGL-ryhmän Kartika Liotard (Hollanti).

63 % EU-kansalaisista arvioi vuoden 2008 Eurobarometrikyselyssä, että on "epätodennäköistä", että he ostaisivat ruokaa kloonatuista eläimistä. 61 % katsoi, että eläinten kloonaaminen on moraalisesti väärin.

Kloonit kannattavia vain jalostuksessa

Neuvosto torjui tiistaiyönä parlamentin lopullisen kompromissitarjouksen, joka ehdotti kaikkien kloonien jälkeläisistä tuotettujen elintarvikkeiden merkitsemistä niiden tuontikiellon sijaan. Neuvosto olisi kelpuuttanut merkinnät yksin tuoreelle naudanlihalle.

"Kloonien jälkeläisiä koskevat toimenpiteet ovat ehdottoman tärkeitä, koska kloonit ovat taloudellisesti kannattavia vain jalostuksessa, eivät suoraan elintarvikkeiden tuotannossa. Kukaan kasvattaja ei käytä 100 000 euroa kloonattuun härkään vain tehdäkseen siitä hampurilaisia", Pittella ja Liotard havainnollistavat.

Klooneista ja niiden jälkeläisistä peräisin olevien tuontituotteiden tarkkaa määrää ei merkintöjen puuttumisen vuoksi tiedetä. Muun muassa Yhdysvallat, Argentiina ja Brasilia kloonaavat eläimiä.

Nanoteknologia

Nanoteknologian käyttö on leviämässä elintarvikealalle. Nanoteknologialla on useita mahdollisia sovelluksia ruoantuotannossa, esimerkiksi elintarvikkeen maun tai värin muokkaamisessa tai mikrobien torjunnassa.

Parlamentti vaati asetuksen toisessa käsittelyssä heinäkuussa 2010 lisätarkastuksia nanohiukkasia sisältävien ja nanotekniikalla tuotettujen elintarvikkeiden turvallisuuden arvioimiseksi. Mepit vaativat myös nanomateriaalien käytöstä merkintää elintarvikkeisiin kuluttajien tiedonsaannin turvaamiseksi.

Sovitteluneuvottelujen kariutuminen tarkoittaa, että nykyinen vuonna 1997 hyväksytty uuselintarvikeasetus jää voimaan sellaisenaan.