Talouden ohjausjärjestelmä: Mepit vaativat alijäämille kovempia sanktioita

Euroopan talouden rohkaiseva mutta hauras elpyminen ei ole sulkenut meppien silmiä. Kurimus on kaikkea muuta kuin peitottu. Parlamentin talousvaliokunta antoi tiistaina 19. huhtikuuta tukensa lakipaketille, jossa ehdotetaan kovempia sanktioita kriisin perimmäisten syiden ratkaisemiseksi. Taloudellinen epätasapaino ja hallitusten taipumus rahoittaa menoja lisävelalla halutaan saada kuriin.

Talousvaliokunnan mepit päättivät yli 2 000 muutosehdotuksen laatimisen jälkeen vaatia tiukempaa kuria kuin komission ehdotuksessa:

• Komissiolla tulisi olla tärkeämpi rooli valvonnassa ja päätöksissä liiallisista alijäämistä yhdessä neuvoston kanssa, niin että jäsenvaltioiden liikkumavara kaventuisi.

• Jäsenvaltioita, jotka jäävät kiinni talouslukujen vääristelystä, tulisi rangaista sakolla joka olisi 0,5 % bruttokansantuotteesta.

• Maita, jotka eivät ryhdy tasapainottamaan makrotalouden epätasapainoa, rangaistaisiin ensimmäisten suositusten noudattamatta jättämisestä 0,1% bkt:stä olevalla sakolla, ja jos välinpitämättömyys olisi toistuvaa, sakko voitaisiin nostaa 0,3 %:iin.

• Takuusummista ja sakoista tehtyjen neuvoston äänestysten tulisi olla julkisia, paitsi kriisitilanteissa, jolloin päätöksiä voitaisiin tehdä suljettujen ovien takana.

Talousvaliokunnan mepit vaativat myös, että komissio sallii jäsenmaiden jatkaa talouskriisinkin keskellä investointeja, joista on hyötyä niiden taloustilanteelle pitkässä juoksussa. Osa mepeistä on huolissaan siitä, että uusimmissa lakipaketeissa ei kiinnitetä huomiota kasvuun ja työllisyyteen. Useat mepit ovat varoittaneet, että alijäämien leikkaus saattaa pitkittää ja syventää taantumaa.

Hyväksytty teksti antaa vahvemman oikeudellisen pohjan talouspolitiikan EU-ohjausjaksolle, kansallisten uudistusohjelmien menettelytavoille ja osaan vakautta edistävää uutta eurosopimusta.

Diagnoosi: kriisi seurausta talouden epätasapainoista ja velasta

Palataan kriisin syihin: miksi Yhdysvaltain asuntomarkkinoilta liikkeelle lähtenyt talouskriisi iski näinkin rankasti EU-maihin? Otetaan tapaus Kreikka: holtiton julkinen rahankäyttö johti maan vaaralliseen velkaantumiseen. Kun pankit eivät enää luottaneet maan velanhoitokykyyn, EU:n oli astuttava kuvaan hätälainoin.

Toinen diagnoosi osoittaa syyttävän sormen talouden epätasapainoon. Kauppataseen suuren alijäämän maat, kuten Portugali, joutuvat lainaamaan ylijäämämailta, kuten Saksalta. Lainaa eivät välttämättä ota hallitukset vaan yksityinen sektori esimerkiksi rahoittamaan kiinteistökuplia (Irlanti, Espanja). Kun kuplat puhkeavat, hallituksia pyydetään hätiin pelastamaan pankit. Tuloksena on julkisen velan kasvu ja jälleen kääntyminen EU:n puoleen.

Korjaus: leikkaa epätasapainoja ja rankaise liiallisista menoista

Paketin kuudesta lakiehdotuksesta neljä koskee alijäämää ja velkaa. Ne tähtäävät nykyisen vakaus- ja kasvusopimuksen vahvistamiseen. Loput kaksi ehdotusta toisivat EU:lle ensimmäistä kertaa keinot makrotaloudellisten epätasapainojen valvontaan.

EU haluaa vahvistaa jäsenmaiden päämiesten vuonna 1997 hyväksymää vakaus- ja kasvusopimusta kiinnittämällä enemmän huomiota maiden julkisen talouden velkaan. Se ei nykysäännöillä saisi ylittää 60 %:a bruttokansantuotteesta. Toistaiseksi EU on painottanut pikemminkin 3 % alijäämän rajaa. Vakaus- ja kasvusopimukselle halutaan hampaita: uusista puoliautomaattisista pakotteista seuraisi sopimusta rikkovalle jäsenmaalle sakkoja, joiden suuruusluokka olisi 0,2–0,5 % bkt:stä.

Paketilla halutaan myös hillitä epätasapainoja seuraamalla niihin viittaavia indikaattoreita ja antamalla suosituksia toimista erojen vähentämiseksi. Mikäli EU-maa ei noudattaisi suositusta, seurauksena olisi sakkoja.

EKP luottaa parlamentin tukeen

Euroopan keskuspankki odottaa parlamentin tukea tiukemmille velka- ja alijäämämenettelyille, sillä kaikki jäsenmaat eivät puolla varauksetta komissiolle kaavailtua keskeisempää roolia ja seuraamusten automaattisuutta. EU-maat eivät ole olleet kovin innokkaita pitämään kiinni vakaus- ja kasvusopimuksesta, eivätkä ne ole nytkään menneet keskuspankin mielestä riittävän pitkälle sen vahvistamisessa.

Suomen Carl Haglund (rkp) on laatinut parlamentin kantaa asetusehdotukseen toimista liiallisen makrotalouden epätasapainon korjaamiseksi euroalueella.