Wortmann-Kool: Taloushallinto on EU:n kilpailukyvyn peruspilari

Säästöt ja talouskasvun varmistaminen ovat taloushallinnon lakipaketin six-packin kaksi päätavoitetta. Parlamentti ja neuvosto pääsivät alustavaan sopimukseen lakipaketista tiistaina. Parlamentin puolelta neuvotteluja johtava hollantilaismeppi Corien Wortmann-Kool muistuttaa, että paketti ei keskity yksinomaan velkataakan keventämiseen, vaan kannustaa myös kasvua suosiviin uudistuksiin.

Parlamentin talous- ja raha-asioiden valiokunta äänestää parlamentin ja neuvoston välisestä sopimuksesta maanantaina. Täysistuntoon asia tulee keskiviikkona.

Mitä parlamentti on saavuttanut neuvotteluissa?

"Huomattavasti vahvemman valvontamenettelyn vakaus- ja kasvupaketille. Niin voidaan varmistaa julkisen talouden kestävyys jäsenmaissa ja estää meitä toiselta Kreikan velkakriisin kaltaiselta tapaukselta", keskustaoikeistoryhmää edustava Corien Wortmann-Kool sanoo.

"Yksi neuvotteluiden viimeisiä tiukkoja paikkoja oli parlamentin pyyntö käänteisten määräenemmistöpäätösten [komission ehdottamat toimet pätevät, mikäli määräenemmistö ei vastusta niitä, toim.huom.] käytöstä toimiin sellaista valtiota vastaan, joka ei ole ryhtynyt toimiin julkisen velkansa leikkaamiseksi. Parlamentti sai käänteisen määräenemmistön läpi vakaus- ja kasvusopimuksen puitteissa tehtäviin päätöksiin liittyen."

Lisäksi parlamentin kanssa tullaan käymään vuoropuhelua vastuullisuuden ja avoimuuden parantamiseksi, ja talouden ohjausjakson tarkoituksena on asettaa kansalliset budjetit vuosittaiseen tarkasteluun.

Poliittisten ryhmien välillä on edelleen erimielisyyttä ohjausjärjestelmän ankaruudesta. Vasemmistoryhmät pelkäävät, että paketti kiristää vyötä liikaa, ja että tämä saattaa haitata kasvua ja työllisyyttä.

"Taloushallintopaketti on tärkeä pilari lisäämään EU:n kilpailukykyä. Sen tavoitteena on paitsi rajoittaa kestämättömän velkataakan syntyä, myös tarjota voimakkaat kannustimet kasvua ruokkiville uudistuksille."

Miksi ankaruus sitten on tärkeää, mikäli julkinen velka ei ollut kriisin syy vaan seuraus finanssisektorin ongelmista?

"Ne jäsenvaltiot, jotka noudattivat varovaista finanssipolitiikkaa ja kasvustrategiaa, toimivat nyt parhaiten. Tämä todistaa, että julkisen talouden vakaus johtaa kasvuun ja työllisyyteen", Wortmann-Kool sanoo.

Hänen mukaansa finanssivalvontajärjestelmän tehostaminen lisää rahoitusmarkkinoiden avoimuutta. Tulisi myös perustaa kriisimekanismi Euroopan pankeille, hän sanoo. Myös rahoitustoimiveroa ja eurovelkakirjoja tutkitaan.

Taloustieteilijät varoittavat, että makrotalouden epätasapaino johtuu sekä kauppataseen liiallisista ylijäämistä että alijäämistä. Näyttää kuitenkin siltä, että alijäämämaat kuten Kreikka tai Espanja saavat loan niskaansa ja ylijäämävaltiot pääsevät pälkähästä?

"Parlamentti onnistui varmistamaan tasapainoisen lähestymistavan sekä alijäämä- että ylijäämämaiden kohdalla. Täytyy kuitenkin muistaa, että erityisen kiireellisiä toimet ovat niissä jäsenvaltioissa, joissa vaihtotaseen vaje on jatkuva ja kilpailukyky heikkenee."