Päänavigointiin (paina Enter-näppäintä)
Suoraan sivun sisältöihin (paina Enter) (paina Enter-näppäintä)
NOT FOUND ! (paina Enter-näppäintä)

Maatilojen tuotantokustannukset ja ruoan haaskaaminen

Kuluttajat 24-01-2012 - 11:16
 
 
Punaisia tomaatteja tehtaassa ©BELGA/EUREKA   Punaisia tomaatteja tehtaassa ©BELGA/EUREKA

Maanviljelijöiden tulot laskevat, mutta ruoan hinta nousee - samalla yhä enemmän ja enemmän ruokaa ostetaan ja heitetään roskiin. Viime torstaina Euroopan parlamentissa oli esillä kaksi eri päätöslauselmaa - toisessa mepit miettivät, miten maanviljelijät voisivat säilyttää kohtuullisen tulotason niin, etteivät kärsisi kohtuuttomasti suurista tuotantokustannuksista tai alhaisista tuloista. Toisen avulla mepit puolestaan halusivat lopettaa ruoan liiallisen haaskaamisen EU:ssa.


Maanviljelijöiden tuotantokustannukset kohosivat vuosien 2000 ja 2010 välillä lähes 40%, kun taas tuotteista saatavat tulot nousivat vain alle 25%. Ruoan nouseva hinta ei myöskään automaattisesti tarkoita suurempia tuloja maanviljelijöille. Maanviljelijät kärsivät alhaisista tuottajahinnoista suurten jälleenmyyjien ja tehtaiden vahvan aseman vuoksi ja korkeista tuotantokustannuksista tarvittavia ainesosia tarjoavien yritysten keskittymisen vuoksi.


Neuvotteluvoiman parantaminen


Mepit ehdottavat, että maatilojen tuotantokustannusten läpinäkyvyyttä parannettaisiin ja että Euroopan komissio arvioisi tarkemmin EU-lainsäädännön vaikutuksia eurooppalaisen maatalouden kestävyyteen ja kilpailukykyyn. Tämä tehtäisiin maanviljelijöiden aseman parantamiseksi ja tuotantokustannusten alentamiseksi ja myös silmälläpitäen tulevaa maatalouspolitiikan uudistusta.


Kansallisten ja eurooppalaisten kilpailuviranomaisten pitää ottaa tiukemmin kantaa ruoan jälleenmyyjien ja tuotantohyödykkeitä tarjoavien yritysten määräävän aseman väärinkäyttöön. Toisaalta komission tulisi kannustaa maanviljelijöitä tekemään yhteisostoja neuvotteluvoimansa kasvattamiseksi.


Ruoan haaskaamisen lopettaminen


Euroopan unionissa menee joka vuosi 89 miljoonaa tonnia, eli 179kg per henki, terveellistä, syömiskelpoista ruokaa hukkaan. Tämä vastaa jopa puolta koko EU:n ruoantuotannosta. Jos mitään toimenpiteitä asiaan puuttumiseksi ei tehdä, ruokajätteen määrä nousee 126 miljoonaan tonniin vuoteen 2020 mennessä.


Ruokajätteen vähentäminen ei pelkästään auttaisi maailman nälän vastaisessa taistelussa, mutta tarkoittaisi myös tehokkaampaa maankäyttöä ja vesiresurssien hoitoa sekä alenemaa metaanin ja hiilidioksidin tuotannossa.


Koulutus, merkinnät ja ylijäämän jakaminen


Euroopan parlamentti toivoo tilanteen parantamiseksi koordinoitua strategiaa, jossa yhdistyisivät EU-tason ja kansalliset toimet. Ehdotettujen toimenpiteiden listalla ovat tiedonvälitys ja koulutus, päivämäärämerkintöjen selkeyttäminen, pienten tuottajien mukaan ottaminen julkisiin hankintoihin, ruokapakkausten parantaminen, köyhille tarkoitettujen ruoanjako-ohjelmien lisääminen ja lähellä viimeistä myyntipäivää olevien tuotteiden hinnan alentamisen salliminen.

Viite : 20120120STO35889