Eurobondit keskustelussa parlamentissa

Monet euromaat ovat huomanneet kansainvälisiltä lainamarkkinoilta otettavien lainojen korkokulujen kasvaneen dramaattisesti. Vakausjoukkolainoja eli eurobondeja koskeva keskustelu on täysistunnossa tiistaina iltapäivällä ja äänestys keskiviikkona.

Bondi on periaatteessa velkasopimus, jossa sijoittaja lupaa lainata rahaa yritykselle tai hallitukselle ennakkoon määriteltyä korkoa vastaan. Jos sijoittaja uskoo, että on olemassa riski, että hallituksella tai yrityksellä on vaikeuksia maksaa lainaa takaisin, sijoittaja pyytää lainasta korkeampaa korkoa.

Velkaantuneiden euromaiden täytyy nykyään maksaa selvästi suurempia korkoja joukkovelkakirjoistaan kuin aiemmin. Se tarkoittaa, että näille talouksille on yhä kalliimpaa lainata rahaa kansainvälisiltä markkinoilta, mikä vaikeuttaa valtiontalouden hoitoa ja velkojen takaisinmaksua.

Viime vuonna komissio esitteli vihreän kirjan, jossa arvioitiin euromaiden yhteisiä vakausjoukkolainoja eli eurobondeja. Yhteisesti liikkeelle lasketut eurobondit tarkoittaisivat, että myös tulovirrat ja lainanhoitokulut jaettaisiin. Eurobondien uskotaan:

• luovan velkojen kanssa kamppaileville euromaille uuden välineen velkojensa rahoittamiseen ja antavan samalla sijoittajille turvallisen sijoitusmahdollisuuden

• auttavan velkaantuneita maita hyötymään paremmasta luottokelpoisuudesta

• alentavan keskimääräisiä lainaamiskuluja

• syventävän talous- ja rahaunionia ja tekevän euroalueesta kestävämmän ja vakaamman

• voimistavan euron asemaa kansainvälisenä varantovaluuttana

Korkeimman luottoluokituksen maat (Saksa, Alankomaat ja Suomi), jotka hyötyvät tällä hetkellä hyvin alhaisista valtion joukkovelkakirjojen koroista, pelkäävät, että eurobondit johtaisivat heidän vastuidensa lisääntymiseen ja siten korkeampiin lainakustannuksiin. Näiden maiden mielestä euroalueen pääasiallinen lyhyen aikavälin rakenteellinen ongelma on valtionbudjettien epätasapaino.

Mepit: vahvempi talouskuri ennakkoehto eurobondeille

Talous- ja raha-asioiden valiokunta toivottaa komission ehdotuksen eurobondeista tervetulleeksi, mutta toteaa, että komission lopullisen ehdotuksen täytyy varmistaa, etteivät eurobondit synnytä moraalikatoa, että ne ovat houkuttelevia niin kolmen A:n maille kuin pahasti velkaantuneille ja että on olemassa toimiva velan lyhentämisjärjestelmä. Mepit painottavat, että vahvempi talouskoordinaatio ja parempi taloushallinto ovat tarpeelliset ennakkoehdot eurobondien liikkeelle laskemiseksi.

Mepit äänestävät mietinnöstä keskiviikkona. Komissiolta kysytään samalla kolme suullista kysymystä aiheesta.