Tarja Cronberg Iranin tilanteesta: epäluottamuksen vallitessa tarvitaan neuvotteluita

Suhteista Iraniin vastaavan valtuuskunnan puheenjohtaja Tarja Cronberg (Vihreät, Suomi) kertoi meille Iranin kanssa käytävien neuvotteluiden pääongelmista ennen Catherine Ashtonin kanssa käytävää keskustelua ja Iranin ydinohjelmaa käsittelevän päätöslauselman äänestystä. Cronbergin mukaan lähtöasetelma on vaikea, mutta neuvottelut ovat välttämättömiä.

Mistä Euroopan unionin Iran-ongelmassa on kyse?

MEP Tarja Cronberg: "EU on käynyt pitkään neuvotteluita Iranin kanssa sen ydinohjelmasta ja mielestäni ongelma on se, että EU kokee, ettei Iran ei ole ottanut neuvotteluita vakavasti, ja että se pelaa peliä EU:n kanssa, eikä sen toiminta ole tarpeeksi läpinäkyvää. Sanktiot ovat vahva viesti iranilaisille siitä, että EU haluaa neuvotella, mutta Iranin on otettava neuvottelut vakavasti."

Onko Iran uusi "paha toimija"?

MEP Tarja Cronberg: "[Georg W. Bushin] "Pahan akseli" -puheet loivat poliittisen vaiheen, joka vaikuttaa edelleen tilanteeseen. Iranilaisten mielestä heidän oikeuttaan rikastaa uraania, mikä on vahvistettu kansainvälisissä sopimuksissa, on loukattu epäoikeudenmukaisesti. He joutuvat mielestään myös kärsimään ankarammista sanktioista kuin moni muu maa (kuten Japani tai Brasilia), joka rikastaa uraania ja on saman sopimuksen osapuolena. Tarvitsemme mielestäni kannustusta neuvotteluihin ja Catherine Ashtonin pitäisi sanoa, että EU on avoin neuvotteluille ilman ennakkoehtoja. Ongelmana on se, että EU ei luota Iraniin eikä Iran luota eurooppalaisiin. Lähtöasetelma on siis vaikea, mutta neuvottelut ovat silti välttämättömiä, sillä toinen vaihtoehto on sota." 

Minkä takia sanktioita asetetaan ja mikä on Euroopan parlamentin kanta niihin?

MEP Tarja Cronberg: "Nämä sanktiot ovat hyvin kokonaisvaltaisia, ne koskevat öljyä sekä keskuspankkia. Niillä tulee olemaan vaikutuksia koko Iranin talouteen, mutta emme tiedä, muuttavatko ne hallituksen politiikkaa, luultavasti eivät. On hyvin vähän esimerkkejä tapauksista, joissa sanktioilla olisi saatu muutettua maan politiikkaa. Irania ajetaan nurkkaan ja sillä tulee olemaan vaikeuksia kasvojensa pelastamisessa kansalaistensa edessä neuvotteluiden alkaessa. Tästä syystä tarvitaan uusia kannustimia. Parlamentti äänestää huomenna päätöslauselmasta. Se tukee sanktioita, mutta painottaa myös, että Iranin täytyy olla avoimempi ja läpinäkyvämpi ydinohjelmastaan."

Onko mahdollista, että sanktioilla ei ole vaikutuksia ihmisiin?

MEP Tarja Cronberg: "Maan taloutta ei voi ajaa ahtaalle ilman, että sillä olisi vaikutuksia maan kansalaisiin. Iranilaiset joutuvat varmasti irtisanomaan opettajia, säästämään sairaaloiden kustannuksissa, joten sanktioilla tulee olemaan vaikutuksia ihmisiin, heidän työpaikkoihinsa ja heidän tuloihinsa. Öljysanktiot tulevan myös vaikuttamaan maailmantalouteen, ne tulevat vaikuttamaan myös meihin. Meidän täytyy maksaa enemmän öljystä, jos Iranin öljyä ei ole markkinoilla. Vielä pahempaa on se, että vaikutukset näkyvät jyrkemmin joissakin Euroopan maissa kuin toisissa: Kreikka tuo suurimman osan öljystään Iranista edullisilla sopimuksilla, joten sanktioilla tulee olemaan vaikutuksia Kreikkaan. Niillä eurooppalaisilla, jotka jo entuudestaan kärsivät taloudellisista ongelmista, tulee olemaan yhä enemmän ongelmia."

Voiko Irania verrata Irakiin?

MEP Tarja Cronberg: "Tilanteissa on joitakin yhtäläisyyksiä. Länsi epäili molemmissa tapauksissa, että maat valmistavat joukkotuhoaseita. Irakilla ei ollut ydinaseita, eikä se ollut päättänyt valmistaa niitä. Myöskään Iranilla ei ole ydinasetta, joten tämä on yksi yhtäläisyys. Tilanteet eroavat toisistaan siinä, että Saddam Hussein keskeytti tarkastukset, joten siellä ei lopulta ollut ydinaseiden tarkastuksia, Iranissa taas tarkastuksia on jatkuvasti ja itse asiassa yksi tarkastusryhmä lähti juuri tänään."