EU-huippukokouksen anti: kasvu ja työllisyys etusijalla

Työllisyys ja talouden kääntäminen kasvuun ovat tärkeitä EU:n tulevaisuuden kannalta, totesivat mepit tänään 1.2.2012 maanantain epävirallisesta EU-huippukokouksesta käydyssä keskustelussa. Jotkut mepit pitivät taloussopimusta vääränä tapana ratkaista kriisi. Keskustelussa olivat mukana myös Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Herman Van Rompuy sekä Euroopan komission puheenjohtaja José Manuel Barroso.

Herman Van Rompuy (Euroopan unionin neuvosto) totesi, että "viimeisen kahden vuoden aikana olemme tehneet vaikeita, joskus kivuliaitakin päätöksiä. Se oli tarpeen. Alamme nyt nähdä, että nämä toimet olivat vaivan arvoisia." Van Rompuyn mielestä taloudellinen tasapaino ei kuitenkaan ole tarpeeksi, vaan että täytyy tehdä enemmän taloudellisen kasvun ja työllisyyden saralla. Hän linjasi kolme tapaa edistää näitä: työpaikkojen luominen erityisesti nuorille, pk-yritysten lainansaannin helpottaminen ja sisämarkkinat.

Euroopan komission puolesta puhunut José Manuel Barroso huomautti, että Euroopan komissio on tuonut pöytään konkreettisia ehdotuksia nuorisotyöttömyyteen ja pk-yritysten lainansaantiin liittyen ja siten vastannut kansalaisten suurimpiin huolenaiheisiin: työpaikkojen ja kestävän kasvun aikaansaamiseen. "Meidän täytyy myös vapauttaa sisämarkkinoiden, Euroopan kruununjalokiven, potentiaali", hän painotti.

Euroopan kansanpuolueen (EPP) ryhmän puolesta puhunut puheenjohtaja Joseph Daul (Ranska) esitti kolme toivetta taloussopimuksen suhteen: hän toivoo, että se tulisi mahdollisimman pian, että se saatettaisiin voimaan mahdollisimman pian ja että se toteutuisi sellaisena, kuin parlamentti sen haluaisi nähdä. Hän myös mainitsi, että EU:n täytyy taistella kriisiä vastaan entistä kilpailukykyisemmällä taloudella ja tehokkailla sisämarkkinoilla.

Sosialistiryhmän (S&D) puheenvuoron käyttänyt puheenjohtaja Hannes Swoboda (Itävalta) kritisoi sopimusta ja kutsui sitä vääräksi tavoitteen kannalta.  MEP Swoboda kysyi myös, että miksi korkean alijäämän maita rangaistaan, mutta maita, joissa on korkea nuorisotyöttömyys taas ei. Hän oli myös tyytymätön Saksan toimiin ja totesi, että Saksan johtavan roolin tarkoituksena pitäisi olla EU:n yhdistäminen eikä jakolinjojen synnyttäminen.

Liberaaliryhmän (ALDE) puheenjohtaja Guy Verhofstadt (Belgia) sanoi, että EU-huippukokous tuotti pääasiassa sanoja, vaikka nyt olisi tekojen aika. Hänen mukaansa 1 000 miljardia euroa veronmaksajien rahoja on jo sijoitettu kriisiin ilman tuloksia, sillä "saamme aikaan aina vain puolittaisia toimia".  "Tarvitsemme rakenteellisen ratkaisun kriisiin ja velkojen uudelleenjärjestelyyn", hän painotti.

Vihreiden yhteispuheenjohtaja Rebecca Harms (Saksa) kritisoi huippukokouksen päätelmiä: "Tämä huippukokousten farssi on vain kansalaisten harhauttamiseksi." Hän kysyi Van Rompuylta, missä on työllisyyden ja kasvun lisäämiseksi tarkoitettu raha. "Me tarvitsemme investointeja liikenteeseen ja energiaan", hän painoitti. "Häpesin tätä kokousta", hän lisäsi.

Euroopan konservatiivien ja reformistien (ECR) ryhmän johtaja Martin Callanan (Yhdistyneet kuningaskunnat) ilmoitti, että vaikka taloussopimus hyväksyttäisiin, niin se ei muuttaisi asioita. "Ryhmäni ei pyydä anteeksi jääräpäisyyttään sisämarkkinoiden suhteen. Me viemme eteenpäin digitaalisia sisämarkkinoita", hän totesi. Hänen mukaansa Euroopan parlamentti ei voi vauhdittaa taloutta tai luoda työtä, koska "me eurokraatit ja mepit emme voi luoda minkäänlaisia työpaikkoja".

Vasemmistoryhmän (GUE/NGL) puheenjohtaja Lothar Bisky (Saksa) sanoi, että taloussopimus vain pahentaa Euroopan taloudellista tilannetta ja että sen ehdot ovat epäreiluja, epäoikeudenmukaisia ja epädemokraattisia ja niiden takia velkaantuneet maat menettävät taloudellisen itsemääräämisoikeutensa. Hän ehdotti U-käännöstä ja kestävän kasvun ja työllisyyden sopimusta.

Vapaa ja demokraattinen Eurooppa -ryhmän (EFD) johtaja Nigel Farage (Yhdistyneet kuningaskunnat) totesi, että Kreikalle tarjotaan nyt "diplomatiaa aseella uhaten". "Kreikka ei ole epäonnistunut tytäryhtiö, jonka emoyritys voi ottaa haltuunsa", hän totesi. Kreikalla on hänen mukaansa 50% nuorisotyöttömyys euron vuoksi. Komission puheenjohtaja Barrosolle hänellä oli viesti: "Portugali on seuraava."

Sopimus, josta sovittiin 30.1.2012, tulee olemaan kansainvälisenä sopimuksena sitova. Se allekirjoitetaan Eurooppa-neuvoston kokouksessa 1.-2.3.2012. Se tulee voimaan vähintään 12 euroalueen maan ratifioinnin seurauksena, ja se on avoin EU-maille, jotka eivät nyt ole mukana euroalueessa.