One in five under 25 can't find a job within the EU. Parliament wants to use unspent 82 billion euros from structural funds to create new job opportunities in...(read more) Facebook
The EU's trade deficit with China tripled in just 10 years. How do we rebalance? As a first step, Members want to establish a monitoring board to find out to...(read more) Facebook
Some Parliament members are suggesting that European politicians should show Euro 2012 in Ukraine the red card in protest over the treatment of opposition...(read more) Facebook
Strong - but not invulnerable. Despite an impressive 4 metres and 600kg, the blue fin tuna is an endangered species. And why? Overfishing and illegal catches....(read more) Facebook Kehittyvien maiden nopea talouskasvu lisää niiden ulkopoliittista painoarvoa. Kiinan odotetaan olevan maailman suurin talous ennen vuotta 2020, ja Intiasta voi tulla nopeiten kasvava talous vuoteen 2050 mennessä. Viime viikolla hyväksytyssä mietinnössä kehotetaan tiivistämään yhteistyötä BRICS-maiden ja muiden nousevien talouksien kanssa uuden osallistavan globaalin hallinnan järjestelmän kehittämiseksi. Tämä järjestelmä pohjautuisi keskusteluun, kumppanuuteen ja yleismaailmallisiin arvoihin.
Uhka Euroopan unionille?
Mietinnön laatija MEP Jacek Saryusz-Wolski (EPP, Puola) on sitä mieltä, että kehittyneillä ja kehittyvillä mailla on yhteinen intressi maailmanlaajuisen vakauden ylläpitämiseksi ja maailmantaloutta uhkaavien turvallisuusuhkien torjumiseksi. Parlamentti ei usko nollasummapeliin: kehittyvien maiden nousu ei uhkaa EU:n asemaa maailmanpolitiikassa. Mepit uskovat, että EU:n on mahdollista kehittää moninapainen osallistavan globaalin hallinnan järjestelmä, joka toimii tehokkaasti maailmanlaajuisten haasteiden suhteen kahdenvälisten ja monenvälisten kumppanuuksien kautta.
Kaikki BRICS-maat eivät ole samanlaisia
BRICS-maina tunnettu ryhmä (Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina ja Etelä-Afrikka) on koordinoinut ulkopolitiikkaansa jossain tapauksissa, mutta maat silti eroavat merkittävällä tavalla poliittisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti. Siten pääpainon tulisi mietinnön mukaan olla maakohtaisessa lähestymistavassa. Mietintö myös varoittaa alueellisten voimablokkien syntymisestä. Parlamentin ratkaisu tähän on monipuoliset keskustelut ja asiakohtaiset koalitiot, joissa on mukana sekä kehittyneitä että kehittyviä maita. Mietintö kehottaa EU:ta priorisoimaan suhteita niiden BRICS-maiden kanssa, jotka jakavat demokraattiset arvot ja pyrkivät saavuttamaan sosiaalisen markkinatalouden.
Monenkeskiset yhteistyömuodot ovat silti arvokkaita. Parlamentti näkee G-20:n hyödyllisenä foorumina yhteisten kantojen rakentamiseen ja mukaan ottavaan päätöksentekoon. Parlamentti tukee alueellisia organisaatioita (kuten ASEAN ja Mercosur), joissa on mukana BRICS-maita ja muita nousevan talouden maita. Lisäksi parlamentti on BRICS-maiden kanssa samoilla linjoilla IMF:n ja Maailmanpankin uudistamisen suhteen - niiden pitäisi ottaa huomioon maiden suhteellisessa taloudellisessa painoarvossa tapahtuneet muutokset.