Kasvu, veronkierto ja Schengen: EU-huippukokous käsittelyssä täysistunnossa

Tiistain täysistuntokeskustelussa käytiin läpi 1.-2. maaliskuuta ollutta EU-huippukokousta. Pääteemoina olivat veronkierron vastainen työ, sillä veronkierto maksaa Euroopan taloudelle tuhat miljardia vuodessa, sekä siirtyminen leikkauksista kasvun tielle, sillä velkakriisi näyttää olevan kääntymässä parempaan suuntaan. Keskustelussa olivat mukana Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Herman Van Rompuy sekä komission puheenjohtaja José Manuel Barroso.

Kreikan tilanne sekä Ranskan viimeaikaiset kommentit Schengen-sopimuksen uudelleenneuvottelemisesta olivat myös esillä.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Herman Van Rompuyn mielestä viimeisin EU-huippukokous oli positiivinen askel kohti julkisen talouden lisätervehdyttämistä ja taloudellista vakautta. Hän totesi myös, että vaikka suurin finanssipoliittinen elvytys sitten vuoden 1930 on ollut tehokas lyhytaikaiseen elpymiseen, on tarpeen "luoda luottamusta" Euroopan pitkäaikaisen talouden rakenteeseen, jotta kriisistä selvitään. "Siksi Eurooppa-neuvostossa allekirjoitetun vakaussopimuksen säännöt ovat niin tärkeitä." Hän alleviivasi myös, että samalla kun kansallisia budjetteja tasapainotetaan, täytyy myös investoida tulevaisuuteen.

Komission puheenjohtaja José Manuel Barroso kertoi omassa puheenvuorossaan, että Eurooppa ei ole vielä selvinnyt kriisistä, mutta saattaa olla siirtymässä kohti uutta vakautta ja kasvua. Hänen mukaansa 1000 miljardia euroa, jotka EU menettää vuosittain veronkierron vuoksi, olisivat ratkaisseet jo useita ongelmia. Barroso lupasi , että komissio esittelee pian suunnitelmansa kasvun ja työpaikkojen luomiseksi Kreikassa. Hän myös vaati, että jäsenmaiden täytyy täydentää budjettikuria kasvulla ja että myös tärkeää toimeenpanna Eurooppa 2020 -strategia. "Jäsenmaiden täytyy täyttää julistusten ja politiikan välinen kuilu."

Keskustaoikeiston ryhmän puheenjohtaja Joseph Daul (EPP, Ranska) totesi, että uusi taloussopimus on tärkeä saavutus, mutta nyt on tärkeintä "ei pelkästään allekirjoittaa tekstiä, vaan myöskin panna se toimeen". "Uusi taloussopimus, "six-pack" ja "two-pack" ovat tärkeitä työkaluja, mutta niitä täytyy soveltaa oikealla tavalla", hän sanoi ja huomautti edistyksen puutteesta ja "joidenkin jäsenvaltioiden hitaasta sääntöjen toimeenpanovauhdista". "Kansalaiset tarvitsevat nyt töitä, nuoret ihmiset tarvitsevat töitä ja taloutemme tarvitsee kasvua - eikä pelkästään nyt, vaan myös tulevaisuudessa", hän painotti.

Sosiaalidemokraattien ryhmän puheenjohtaja Hannes Swoboda (S&D, Itävalta) keskittyi Schengeniin ja sanoi, että "minulla on sanottavaa Sarkozyn puheenvuorosta, jossa hän ehdotti, että EU:n dokumenttivapaa matkustaminen jäädytettäisiin hetkeksi. Pitäisikö meidän näyttää passimme, jos haluaisimme vierailla Strasbourgissa? Onko tämä se asiantila, jonka täytyy vallita?  Ei varmastikaan ole." Kriisin suhteen hän oli sitä mieltä, että "reagoimme nuorisotyöttömyyteen liian myöhään. On skandaalimaista, että ihmisiä muuttaa Argentiinaan. On skandaalimaista, että meillä on ihmisiä, jotka tekevät työtä tuhannella eurolla tai vähemmällä."

Liberaaliryhmän puheenjohtaja Guy Verhofstadt (ALDE, Belgia) oli skeptinen sen suhteen, että oliko Eurooppa-neuvosto todellakin käännepiste Euroopan kriisissä. "Uskotteko todellakin, että taloussopimus tekee lopun tästä sotkusta?", hän kysyi. Hän kritisoi Euroopan keskuspankin puheenjohtaja Mario Draghia "uuden rahan painamisesta", jota hän piti "riittämättömänä ratkaisuna kriisiin". Hänen mielestään pitäisi perustaa "lunastusrahasto", joka ottaisi hoitaakseen 60% yli menevän valtionvelan. Hänen mielestään se on ainut tapa vakauttaa talous.

Veronkiertoa ja veroparatiiseja vastaan pitäisi taistella pakottamalla pankit ilmoittamaan kaikista EU-kansalaisten talletuksista, mikäli ne haluavat toimia EU:n alueella, ehdotti vihreiden yhteispuheenjohtaja Daniel Cohn-Bendit (Vihreät, Ranska). Hänen mukaansa Yhdysvallat on toiminut samalla tavalla. Hän myös ehdotti "kolmea kultaista sääntöä" EU:lle, jotka eivät  kattaisi vain budjettikuria, vaan myös sosiaalisen ja ympäristöllisen kultaisen säännön.

Konservatiivien ja reformistien ryhmän puheenjohtaja Martin Callanan (ECR, Yhdistynyt kuningaskunta) oli eri mieltä siitä, että kriisi olisi ohitse. "Eurooppa ei ole ok, taloudellinen heikkous on ongelma ja uusi taloussopimus on yksinkertaisesti epäolennainen", hän huomautti puhuessaan "elintason putoamisesta ja työttömyystasoista, joita ei ole nähty 1930-luvun jälkeen. Tarvitaan toimenpiteitä, jotta Kreikka voi jättää maksunsa hallitusti maksamatta ja erota eurosta."

Vasemmistoryhmän Paul Murphy (GUE/NGL, Irlanti) totesi, että "vajetavoitteiden saavuttaminen tarkoittaa Irlannissa 5,7 miljardin euron lisäleikkauksia ja veronkorotuksia ja enemmän kuin 10 miljardia euroa euroalueen laajuisesti. Se ei tarkoita kasvua, vaan lisää työttömyyttä, lisää kriisiä, huonompia julkisia palveluita ja huonompia työolosuhteita."

Vapaa ja demokraattinen Eurooppa-ryhmän yhteispuheenjohtaja Nigel Farage (EDF, Yhdistyneet kuningaskunnat) oli järkyttynyt siitä, miten positiivista viime Eurooppa-neuvostoon liittyvä keskustelu oli. "Olette päättäväisiä, mutta harhaisia, kun yritätte tukea euroa". Kreikan suhteen hän totesi, että kolmas tukipaketti "ristiinnaulitsee Kreikan".