Parlamentti haluaa EU:lle omia varoja seuraavaan budjettiin 

 
 

Mepit haluavat seuraavaan pitkän aikavälin budjettiin enemmän EU:n omia varoja korvaamaan jäsenmaiden maksuosuuksia.

Maaliskuun 14. päivänä parlamentti käynnisti keskustelun EU:n seuraavasta pitkän aikavälin budjetista (ns. monivuotinen rahoituskehys eli MRK), joka alkaa 1. tammikuuta 2021. Mepit hyväksyivät kaksi päätöslauselmaa, joissa halutaan muun muassa muuttaa EU-budjetin rahoitusta siirtymällä pääasiassa jäsenmaiden rahoittamasta budjetista enemmän omiin varoihin perustuvaan rahoitukseen.

 

”Parlamentti ei aio hyväksyä uutta rahoituskehystä ilman omia varoja. Olemme määrätietoisia asiassa”, belgialaismeppi Gérard Deprez (ALDE) sanoo haastattelussa.

 

Deprez on yhdessä Janusz Lewandowskin (EPP, Puola) kanssa laatinut omista varoista mietintöluonnoksen, joka osaltaan muodostaa parlamentin kannan budjettineuvotteluihin. Mietinnössä ehdotetaan uusia tulonlähteitä, kuten yritysveroa, ympäristöveroja, EU-tason finanssitransaktioveroa, digialan yritysten erityistä veroa sekä ALV-systeemin uudistamista.

 

Nykyinen järjestelmä liian monimutkainen

 

Deprezin kertoo, että syy parlamentin tiukkaan kantaan omista varoista on perussopimuksissa. Rooman sopimuksen mukaan Euroopan talousyhteisön rahoituksen piti tulla kansallisista varoista vain väliaikaisesti ja siirtymäajan jälkeen oli tarkoitus siirtyä kokonaan omiin varoihin.

 

Lisäksi, Deprez jatkaa, parlamentin mielestä nykyinen jäsenvaltioiden bruttokansantuloon perustuva systeemi on epälooginen, vaikea ymmärtää ja lisäksi monimutkainen, koska mukana on hyvityksiä ja poikkeuksia.

 

Tällä hetkellä noin 70 % budjetista rahoitetaan jäsenmaiden varoista, 12 % tulee ALV-maksuista ja 13 % muista lähteistä, kuten EU-virkailijoiden veroista tai kilpailurikkomuksiin syyllistyneiden yritysten sakkomaksuista.

 

Lewandowski haluaisi vähintään kolmasosan budjetista tulevan omista varoista. ”Meidän näkemyksemme on, että omien varojen käyttö vähentää jäsenmaiden maksuosuuksia. Näin ollen kukaan ei maksa kahta kertaa”, hän selittää.

 

Tulojen tarkistaminen

 

Mietinnön esittelijät painottavat kumpikin, että omien varojen lisäämisen tulisi tapahtua vähitellen eikä yhdessä yössä. Uusia omien varojen lähteitä tulisi tarkastella säännöllisesti, erityisesti jos ne toimivat myös kannustimena johonkin muuhun, Lewandowski tarkentaa.

 

Jos esimerkiksi muovipussivero otettaisiin käyttöön ympäristön suojelemiseksi, kuluttajat saattaisivat alkaa ostaa vähemmän muovipusseja. Jotta budjetin epävakaisuudelta voidaan välttyä, omien varojen lähteitä tulee siis esittelijöiden mielestä olla useita ja niitä pitää valvoa säännöllisesti sekä mukauttaa tilanteen mukaan.

 

Toukokuun 2. päivänä komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker esittelee parlamentille instituutionsa ehdotukset seuraavasta pitkän aikavälin budjetista. Lewandowski odottaa komission ehdottavan kolmea tai neljää omien varojen lähdettä. ”Emme tiedä vielä, mitä ehdotusten joukossa on, mutta tavoitteena on varmasti uudistaa budjetin tulopuolta.”

 

Ilmasto muuttuu

 

Edellisten neuvottelujen aikaan vuonna 2011 Lewandowski oli EU:n budjettikomissaari, jonka vastuulla on löytää sopu budjetista. Jo silloin hän ehdotti vaihtoehtoja omiksi varoiksi.

 

”Silloin ilmapiiri oli vaikea omien varojen suhteen. Siihen aikaan talouspolitiikkaa hallitsivat säästötoimenpiteet.”

 

Tällä kertaa Lewandowski pitää muutosta mahdollisena. Deprez on yhtä mieltä siitä, että EU:ssa on nyt erilainen taloudellinen ilmapiiri, kun monien maiden julkinen talous on parantunut ja luottamus talouskasvuun on palaamassa.

 

Huhtikuun täysistunnossa Strasbourgissa Ranskan presidentti Emmanuel Macron painotti mepeille puhuessaan, että Ranska haluaa EU:lle suuremman budjetin ja että se aikoo ajaa omien varojen sisällyttämistä tuleviin neuvotteluihin.

 

”Nyt on ihanteellinen hetki käynnistää uudelleen EU-projekti ja pohtia, mitä haluamme tehdä yhdessä. Tilanne on uusi. Tällaista ei tapahdu usein, joten siitä on otettava kaikki irti nyt”, Deprez toteaa.

EU:n pitkän aikavälin budjetti 
  • Vuosittaisen budjetin lisäksi EU:ssa laaditaan pitkän aikavälin budjetti vähintään viideksi vuodeksi. 
  • Nykyinen budjetti kattaa vuodet 2014–2020 ja sen määrä on 963,5 miljardia euroa. 
  • Komissio antaa ehdotuksensa uudesta rahoituskehyksestä 2. toukokuuta. Tavoitteena on saavuttaa sopu budjetista ennen EU-vaaleja toukokuussa 2019.